• BITMASTER H AN SH Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Nyt välityspalkkiot: yksiöt = 2.480 ? kaksiot = 3.720 ? DM AD BY BY MASTER E TIETOKONEHUOLTO ERGONOMISET JA LAADUKKAAT KENGÄT KEVÄÄSEEN! OEMAKERS TERVETULOA PALVELTAVAKSI! Puh. 020 734 8410 Mephisto Shop Helsinki Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Palvelemme ark. 10?18, la 10?16 www.mephistoshophki.com Eija Leino, LKV, p. 040 7242501 ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 35-36 ? Nro 14/2016 ? 12. vuosikerta KALLION NAISVOIMISTELIJAT RY:N TOIMINTA ALKAA 1.9.2016 TANSSIT: Itämainen vatsatanssi, Afrikkalainen tanssi, UUTUUS RUMBITA/ SALSA, UUTUUS LAVIS, 95/135?/syksy AIKUISTEN JUMPAT 80/95?/syksy: PILATES ? perusteet, keskitaso ja jatko, Kuntojumppa/Ryhmäliikunta, CALLANETICS-kiinteytys, ASAHI ? terveysliikunta! LASTEN JUMPAT 45?/70?/syksy: Satujumppa (4-5v.), Jumppakerho (6-8v.) ja Kid-Mix (9-14v.) ANYTIME-KORTTI 250?/syksy. Jäsenmaksu aikuisille 10?/kausi Tied. ja ilm: 15.8.-12.9. Jaana Virtanen ma-to klo 13-14 p. 09-632 584, Seuran puhelin 15.8.-12.9. p. 050 ? 376 7001 ma ja ke klo 18-20 Netti-ilmoittautuminen, aikataulut ja lisätiedot www.kallionnaisvoimistelijat.com Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Näytön, kiintolevyn, näppäimistön jne. vaihto kannettavaan tietokoneeseen TIETOKONEHUOLTO Pöytäkoneen komponenttien vaihto Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset Tietojen palautus Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menetät hermosi! GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Virusten ja haittaohjelmien poisto Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Y palv www.peilisali.fi ? www.liukuovi.com ? liukuovet ja liukuovikaapistot laadukkaasti ja yksilöllisesti MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA Laajasta valikomastamme löydätte kotimaisten valmistajien, kuten Lakeus design, Kabinetti, Lupin ja Peilisalin liukuovet ja liukuovikaapistot. TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! Myös remonttipalvelut ja kalusteasennukset. Sturenkatu 31, 00550 Helsinki | 09-2745670 | peilisali@peilisali.fi Myyntinäyttely avoinna: MA-TO 11-17, PE: Puhelinpäivystys klo 8-15, LA: Ajanvarauksella sopimuksen mukaan. OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI 09-622 5553 | WWW.TOKYOKAN.FI | INFO@TOKYOKAN.FI
• Nro 14 ? Viikot 35-36 2 Uusi toimistotalo alkaa nousta Kasarmitorin laidalle syksyn aikana TILINTARKASTAJA Jose Kautonen KHT 050-577 9788 jose.kautonen@tilikeisarit.fi Tilintarkastukset pk-yrityksille, taloyhtiöille, yhdistyksille, säätiöille TiliKeisarit Oy Tehtaankatu 10 B 26 00140 ??Kasarmitorin laidalta purettavan Helsingin rakennusviraston entiselle tontille valmistuvan uudisrakennuksen peruskivi muurattiin tänään. ? Kaartinkaupungin kehittäminen on yksi keskeisimmistä painopisteistä kaupungille sen keskustasijainnin, historiallisen ympäristön sekä turistireittien vuoksi. Olemme tyytyväisiä, että Kasarmitorin vanhat arvotalot saavat veroistaan seuraa tämän uudisrakennuksen myötä, sanoo peruskiven muuraus -tilaisuudessa puhunut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Helsinki Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista HOITOA ALKOHOLISMIIN Soita emännille EN MOP SI SÄ Hae omasi lehtipisteestä! p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi 0 S lla ju äs jelu ira äiv ya sk iko p iHu ek km ikk pa U E S I T T E LY R 40 yn lea luua 2 ilit ss h ie Agouluös r k y m lä le e tu ot boloikke a et n v olt t p äjä i ja Tu oira Venpien ? K TA IN ISH IKO ER H O O IT ? VIN RA TO ? UU T D UU ET ? N EU 0 5,9 et t n de in KIT lli va - uao lä Cosaakusspa uvtijaise lyssä n o ir Kispaa esitte ine s emm Rotu ina tin t T VO ?V IN rv p u ha egyma a, tia ja pa ja aa eo ito pi m ahotera o l i H uo ett s ne ag m TA IN ISH IKO ER 0 5,9 Vilkkaassa kaupunkikeskustassa, eri-ikäisten talojen keskellä rakennettaessa käytetään ja suunnitellaan sekä arkkitehtonisesti että rakennusteknisesti erittäin vaativia ratkaisuja. ? Ratkaisujen löytymiseen on tarvittu osaavia suunnittelijoita, rautaisia rakentajia ja ennen kaikkea saumatonta yhteistyötä, kuvailee YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas. Uudisrakennushanke on edennyt suunnitellusti, kun kevään ja kesän purkutyöt valmistuivat ja louhinta- ja pohjarakennetyöt saatiin alkuun aikataulussa. Louhintatyöt saadaan päätökseen i ev a Le a j a r a t a tu ! oi oit loh hu uk h a ar sä ul raunta k o a K e stis nka 6 01 0 3/2 6,6 16 3/ ,40 6 alaen arp ise yn o P lila tely rk rtugasken a M o po atyö ko st us maa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella 4,9 a! t ss ja uu sta un p a yan el pu selys enp a : ytit onin n t näKhevlätajavstaa aja n itt e vin u E is le se vToI uom a Hy istelt o omtituuk aOnITUllSä kiss lm rto nio is i V va ke kun K N IIRss öinan E Ven piig KIN rilis asjöal MÄ töö ent EP ma alm a v n o rm Ve en mä ni taa ula o a art kk l-p ss et Ka irgi otsi iste a k istä u V ai R ätysp ei osyarkyll SOA ky ? I rk a s nn n m e ne n KE my ess RAVI täynnä KESÄ 2016 tapaht umia IKKUNANPESUT SYYSAURINGON ILOKSI! RO T TA IN ISH IKO ER sa ee pis s La ok sä OIN Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. än eid M IL Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Osaavia suunnittelijoita, rautaisia rakentajia 0 6,5 RA I KO 16 20 2/ Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. elo?syyskuun vaihteessa. ? Peruskiven muurauksen jälkeen työmaalla ryhdytään rakentamaan kellarikerroksia. Perustusmonttu on 10 metriä syvä ja siihen valmistuu kaksi kellarikerrosta. Alempaan kellarikerrokseen tulee ilmastointikonehuone sekä tekninen tila ja toiseen parkkihalli?, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Ahonen. ? Toimistotalon runko alkaa nousta lokakuussa ja ensimmäinen kerros, joka alkaa näkyä torin kulmalla, valmistuu marraskuussa. Uudet kerrokset valmistuvat noin kuukausi ja kerros -tahtia.? Tammikuussa ryhdymme asentamaan luonnonkivistä julkisivuverhoilua ja ikkunoita alimpiin kerroksiin eli julkisivu valmistuu pari kerrosta runkoa jäljessä?, jatkaa Ahonen. ? Uusi toimistotalo on seitsemän kerroksen harjakorkeudessaan ensi huhtikuussa ja valmis ensi vuoden loppuun mennessä. ? Liikenteen poikkeusjärjestelyt Kasarmitorin ympäristössä säilyvät samanlaisina rakennushankkeen loppuun saakka. Ne ovat toimineet tähän asti hyvin?, toteaa Ahonen. Hanke työllistää 40?50 YIT:läistä ja merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja hankkeen aikana. Hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta jopa 400 henkilötyövuotta. www.karprint.fi Y oho om vo va He ppa KK karu is-Su R rik ina ta MY o rs oik va pp et Ta evos h Irtonumero lehtipisteestä! Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti, aidosti. Ekoelo Ekoelo Luonno nmukai sest Ekologis esti l Puhtaa Luonnonmukaisesti sti l Aidosti l l Ekologisesti 5,90 Kasvivä hiukset kreaillä uniiksi uote tulo ssa Suot ka ruskeaaskvavat ultaa Päiväk panostaovdit at ympäristö kasvatuk seen Jo kym peltoalastmenesosa a omua ? tuplast i vuonnlu a 2020 Tunne ma o, löydä siaest net l Aidosti l Mitä metsästä saa kerätä? Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Lehdet on tilattavissa digitaalisena osoitteesta www.lehtiluukku.fi Kotoillen 5,50 Viherkatto on kaupungin keidas ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli Tositarinoita: ? vaihtoehto ruokatiedon valtakulttuurille Kaupunk siirtyi luoilaispariskunta muviljelijö iksi Puhtaasti Kylvä koko kesä! Safkatutka Multaa k ynsien all e l 3/2016 6,90 Kotoillen Vihreä kulta on muutakin kuin puuta ta Nyhtö kova kkyasuralla yntä EKOELO esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa. l 4/2016 6,90 Superfoo dia Suom es Uusi vien tit i ? Läskihampurilainen vaihtui hyvinvointiin ? Ratsastusonnettomuus muutti elämän ? Henkisen tien neuleartesaani maadoittuu pihallaan Tukka puhtaaksi ilman shampoota Sähköauton suosio kasvaa Hapankaali ? hyvää, edullista ja terveellistä LUONTAISTERVEYS terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. 4/2016 7,30 Hiivan hillitsijät ? ayurveda ? kurkuma ? kirkastettu voi 12 Keittiömestari Sami Tallbergin suosikit ? ? ? ? ? Grillataan kasviksia voikukka keto-orvokki suolaheinä ketunleipä litulaukka Tilaan Antiikki ja Taide 40,00 Ase ja Erä 67,00 Bodytreeni 40,00 Ekoelo 47,00 Hevosmaailma 49,00 Kiinteistö ja Isännöitsijä 67,00 Kissafani Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari Lehden tilaaja Hurmaavia herkkuja villiyrteistä ravint Etunimi Lähiosoite Puhelin Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Ennaltaehkäisy on parasta ja tehokkainta terveydenhoitoa. Luonto on paras lääkäri, erityisen painoarvon lehdessä Syks kurs ynja tapahtsit umat saa luonnonmukainen ravinto, liikunta sekä turvalliseksi havaitut luontaisterapiat. Ihminen on psykofyysisIMU TUTKSUONIUS mull IM taa sosiaalinen kokonaisuus. käsitis yksiä tervey destä Luontaisterveys antaa Siente po työkaluja myös psyykkisen lysakk id lisäävänt va it stustuskaryk yä ja sosiaalisen hyvinvoinnin Tango rakentamiseen ja Ailamakriuningatarf ina Vehviläin listi lujittamiseen. en: K iede ? hyvä mnaisista Valtaosa ieli Postitoimipaikka käyttää vääränkokoisia rintaliivejä Ota talte en! PäätäMeIläES: hyvinä! Karita Aa ltonen ke skitty y po sitiiviseen Pahanla : a aivokatusvinen a in on ystäv ä Kasv sieniäatetaan itse puupöl kyissä Sukunimi Postinumero 45,00 63,00 40,00 55,00 63,00 33,00 rohtokasvia terveydeksi Torjunta-aineet saattavat heikentää lisääntymiskykyä o ? te rapiat ? lääk et 1. luokan postimerkki Hapattaminen lisää rukiin terveysvaikutuksia Liikaa va n Ts ydinvoKu imal hernobylin kilpirauhassa räjähti, lisääntyi vät myöassairaudet s Suomes sa i liian vä hän estr H ogeenia? tas ormonit luomaupainoon ruoalla esti oppia yleli kymmenen v mpeäks i itsellueontta i 5/2016 7,30
• 12. vuosikerta ? nro 14 Viikot 35-36 Ryhmä Amandoja, voittaja Mervi Hämäläinen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Suomen Nuorkauppakamarin Alue A:n puheenjohtaja Janne Puurunen. 2016 Positiivisin helsinkiläinen on Mervi Hämäläinen! ??Helsinkiläisen Havis Amandan Nuorkauppakamarin ja Positiivareiden kanssa järjestämässä Positiivisin helsinkiläinen ? kilpailussa ykkössijalle nousi niukasti yrittäjä  Mervi Hämäläinen. Hän vei 2 500 kokonaisäänimäärästä 844 ääntä. Voittaja palkittiin tänään kaupunginjohtaja Jussi Pajusen vastaanotolla Helsingin kaupungintalolla. Voittajaa luonnehdittiin äänestyksessä mm. iloa loistavaksi ja kannustustavaksi, aktiiviseksi, yritteliääksi ja erittäin luovaksi persoonaksi. ? Useissa perusteluissa korostettiin Mervin olevan erittäin iloinen ja positiivinen luonne. Äänestäjät olivat myös selvästi vaikuttuneita hänen aitoudestaan ja luovuudestaan. Iloisuus ja positiivinen elämänasenne toivat Hämäläiselle ykkössijan, kertoo Havis Amandan Nuorkauppakamarin projektipäällikkö Hanna Holopainen. Positiivisimmaksi helsinkiläiseksi valittu Hämäläinen osallistuu myös valtakunnalliseen Vuoden Positiivisin Suomalainen -kilpailuun, jonka voittaja julkistetaan vuosittaisen Positiivisuusviikon juhlaseminaarissa. Havis Amandan nuorkauppakamari on Suomen ja Euroopan ainoa täysin naisjäsenistä koostuva nuorkauppakamari. Kamarissa on tällä hetkellä noin 90 jäsentä. Kamari on osa Suomen nuorkauppakamarit ?järjestöä sekä kansainvälistä kehittymis- ja johtamiskoulutusjärjestöä (Junior Chamber International). Nuorkauppakamarit vaikuttavat yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten aikuisten johtamistaitoa, sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Ajankohtaista Jätkäsaareen ja Vallilaan asuinkerrostaloja ?? Jätkäsaaren Airut-korttelin viimeiselle tyhjälle kulmatontille suunniteltu asuinrakennus sai tänään rakennusluvan Helsingin rakennuslautakunnalta. Energiatodistuksen mukaan rakennus on suunniteltu energiatehokkuusluokkaan B, mikä ei vielä ole kovin yleistä. Myös Jätkäsaarenkujan ja Malagankadun rajaamalle kulmatontille luvitettiin pääosin 8-kerroksinen asuinkerrostalo. Pasilan konepaja-alueen reunaan, Aleksis Kiven kadun varrelle myönnettiin rakennuslupa 4-kerroksiselle asuinkerrostalolle. Rakennusluvan sai tänään yhteensä 171 asuntoa. Rakennuslautakunta päätti maksualennuksella kannustaa pientalorakentajia hakemaan rakennuslupansa hyvissä ajoin syystalvella. Jokakeväinen hakemusruuhka ja pientalon rakennusluvan hakeminen vasta loppukeväästä on huono yhdistelmä niille, jotka haluavat rakentaa kesällä.  Jos asiakas jättää omakotitalon, paritalon tai rivitalon rakentamista tai laajentamista koskevan lupahakemuksen 1.10.2016?31.1.2017 välisenä aikana, saa hän rakennusvalvontamaksusta 20 prosenttia alennusta. Jos pientalo on kokonaisalaltaan 200 nelilömetriä, maksualennusta saa noin 380 euroa. Kaupunkipyörille Helsinki hauskemmaksi -tunnustuspalkinto ??Art Goes Kapakka -kaupunkifestivaali on myöntänyt tämän vuoden Helsinki hauskemmaksi -palkinnon Helsingin kaupunkipyörille. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on riemastuttanut ja vilkastuttanut Helsingin kaupunki- ja kulttuurielämää. Palkinto luovutettiin tänään torstaina 18.8. Art goes Kapakan ja sen Tsiigaa-taidenäyttelyiden avajaisissa Artekissa. Palkinnon luovuttivat Art Goes Kapakan vastaava tuottaja Aida Räihälä ja festivaalin perustaja Mikko Leisti. Palkinnon vastaanottivat HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie ja HSL:n johtava liikkumisen ohjauksen asiantuntija Tarja Jääskeläinen. ? HKL on iloinen siitä, että palkinnon perusteluissa kaupunkipyöräpalvelun todetaan tekevän Helsingin hauskemmaksi! Juuri kaupunkilaisten elämän helpottaminen, vaivaton liikkuminen ja siten kaupunkielämän vilkastuttaminen ovat olleet kaupunkipyöräpalvelun tavoitteita?, HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski toteaa. ?Pyörien saatavuudesta kaikilla pyöräasemilla huolehditaan jatkuvasti ja pyörien kunto varmistetaan säännöllisellä huoltoohjelmalla. Saamamme palaut- Palkinnon vastaanottivat HKL:n infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie, HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja HSL:n johtava liikkumisen ohjauksen asiantuntija Tarja Jääskeläinen. teen mukaan pyörät koetaan myös hyviksi ajaa. Tämän vahvistaa yli odotusten kehittynyt käyttäjämäärä, sillä pyörillä on jo yli 12  000 rekisteröitynyttä käyttäjää, Lehmuskoski jatkaa. ? Ajotuntuma on saanut kiitosta ja pyöriä käytetään aktiivisesti. Kaupunkipyörien saamaa tunnustusta perustellaan sillä, että pyöräily on yksi keskeinen rat- kaisu kehittyvän kaupungin liikkumisen haasteisiin ja pyöräilyn on todettu lisäävän hyvinvointia sekä säästävän aikaa kaupungissa liikuttaessa. ?Homma on lähtenyt hienosti käyntiin. Ajotuntuma on saanut kiitosta ja pyöriä käytetään aktiivisesti. Reipas keltainen väri piristää ja tekee pyöräilijästä myös näkyvämmän ja näin liikkumisesta turvallisempaa. Vaikuttaa siltä, että saamme nauttia tästä mainiosta liikkumistavasta pitkään!? palkintoa perustellaan. Helsingin kaupunkipyöräpalvelu avattiin toukokuussa 2016. Tänä vuonna käytössä on 500 pyörää ja 50 pyöräasemaa, ja ensi vuonna palvelu kasvaa täyteen mittaansa 1500 pyörän 150 aseman laajuiseksi. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä Helsingin kantakaupungissa liikkuville ja ne toimivat osana joukkoliikenteen matkaketjua tukien kestävää liikkumista. Kaupunkipyöräpalvelusta vastaa HKL. Palvelua ylläpitää CityBike Finland. Järjestelmän mainosmyynnistä vastaa ClearChannel ja pyörien pääyhteistyökumppani on HOK Elanto. HSL vastaa kaupunkipyörien verkkosivustosta hsl.fi/kaupunkipyörät sekä Reittioppaan kaupunkipyörätoiminnallisuuksista.
• Nro 14 ? Viikot 35-36 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 14 Asumismenot Helsingissä kasvavat edelleen P ellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenottutkimuksessa asumismenojen ennustetaan kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016?2018. Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokraasunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia. Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin. Tulokehitys on ennustevuosina hidasta, joten asumismenot kasvavat tuloja nopeammin. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 1 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 0,8 prosenttia. Asuntojen hinnat ja vuokrat, asumismenot ja menojen osuus tuloista ovat eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Muissa suurissa kaupungeissa asuminen on edullisempaa suhteessa tuloihin ja siten asumiseen liittyvä taloudellinen riski on pienempi. Pääkaupunkiseudulla asumiseen kuluu merkittävä osa tuloista, joten asumismenojen nousu on riski monen kotitalouden toimeentulolle. Asumismenojen kasvu näyttää hieman hidastuvan, mutta menojen ennustettu kasvu on selvästi nettotulojen kasvua ja yleisen hintatason nousua voimakkaampaa. Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat korjauskulut, jotka muodostavat merkittävän osan hoitokuluista. Vuokrien kasvu nostaa vuokralaisten asumismenoja. Korot ja öljyn hinta ovat olleet matalalla tasolla. Korkojen ja öljyn hinnan noustessa myös asumismenot nousevat tulevina vuosina. Sähkön siirtohinnoissa ja kiinteistöverossa on merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksessa tarkasteltiin skenaariolaskelmien avulla, miten ennustettua suuremmat korotukset vaikuttaisivat asumismenoihin. Jos esimerkiksi sähkön siirtohintoja korotettaisiin vuosittain 10 prosenttia, vuonna 2018 asumismenot olisivat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa noin 180 euroa suuremmat kuin ennusteen peruslaskelmassa. Pellervon taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien asumismenoja 21 suurimmassa kaupungissa vuokraja omistusasumisessa. Asumisen kokonaiskustannuksissa ovat mukana pääoma- ja hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Tutkimus toteutettiin Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta. Entistä harvemmat yritykset joutuvat perinnän kohteeksi ??Yhä harvemmalla yrityksellä Suomessa on maksuviiveitä. Huhti-kesäkuussa maksuviiveitä oli 17 700 yrityksellä, mikä tarkoittaa vajaata kuutta prosenttia suomalaisista yrityksistä. Määrä on vähentynyt neljällä prosentilla vuodentakaisesta. Suuremmilla yrityksillä maksuviiveiden määrä kasvoi vuodentakaisesta, mutta kolme neljästä suomalaisesta yrityksistä on pieniä, ja niiden kohdalla on tapahtunut selkeä käänne parempaan. Yhä useampi pieni yritys ei joudu perinnän kohteeksi lainkaan, ja suurempien yritysten kohdalla perittävät laskut ovat yksittäistä. - Velat eivät siis näyttäisi kasaantuvan samoille yrityksille, mikä on hyvä merkki. Taantumasta selvinneet yritykset näyttävät pärjäävän hyvin ja pärjännevät jatkossakin, mikä maalaa tulevaisuudesta hyvin positiivisen kuvan sanoo, johtaja Juha Iskala Intrum Justitialta. Ravitsemistoiminta erottuu edelleen selvästi muista toimialoista maksuviiveiden yleisyydellä (maksuviiveitä12 prosentilla alan yrityksistä). Seuraavaksi eniten maksuviiveitä on elintarvikkeiden valmistuksessa Ylimääräiset omenat Sortti -asemille ??Jäikö omenasadosta yli käyttökelvottomia yksilöitä eikä kompostoriin mahdu enempää? Käyttökelvottomat omenat voi tuoda Helsingin seudun ympäristöpalveluiden Sortti-asemille puutarhajätteen hinnalla, viidellä eurolla kuorma. Sortti-asemalla omenat on lajiteltava omiin keräysastioihinsa. HSY:llä on Sortti-asema jokaisessa pääkaupungin kaupungissa: kaksi Helsingissä sekä yksi Espoossa, Vantaalla ja Kirkkonummella. Sortti-asemat ovat auki arkisin kello 7-21. Niiden sijainnit löytyvät HSY:n verkkosivuilta, www.hsy.fi/sorttiasemat. Sortti-asemille tuoduista omenoista tehdään biokaasua ja multaa HSY:n biojätteen käsittelylaitoksella. Käyttökelpoisia ylimää- Itämeren tila muuttuu: ravinnekuormitus vähenee, pintaveden laatu paranee ??Itämereen kohdistuva ulkoinen ravinnekuormitus on pienentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuormituksen väheneminen näkyy esimerkiksi Helsingin edustan merialueen pintaveden ravinnepitoisuuksien pitkäaikaisena laskuna, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että Itämeren tila on yksiselitteisesti paranemassa. Ravinnekuormitus ja muut muutokset ympäristössä, esimerkiksi ilmastonmuutos, vaikuttavat yhdessä Itämeren monimutkaisissa prosesseissa. Levien kevätkukinta hiipuu, ja levien esiintyminen painottuu yhä enemmän loppukesään, mikä vaikuttaa ravintoverkossa esimerkiksi eläinplanktoniin ja kaloihin. Viime vuosikymmeninä pohjanläheisen veden fosforiravinnepitoisuudet ovat olleet kasvussa, ja etenkin pohjanläheisen veden lämpötila loppukesästä on ollut huomattavasti aiempaa korkeampi. Helsingin edustan merialueen pohjanläheisen veden fosforipitoisuudet ovat kasvaneet yli kolmanneksella, 60- ja 70-lukujen taitteen noin 30 mikrogrammaa litrassa -pitoisuuksista 2010-luvun yli 40 mikrogrammaan litrassa. ?Syynä fosforipitoisuuksi- en kasvuun on merenpohjan huono kunto ja sen ravinteiden pidättämiskyvyn heikkeneminen. Normaalioloissa merenpohja sitoo itseensä ravinteita?, kertoo tutkija Emil Vahtera Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta. Veden aiempaa korkeampi lämpötila johtuu muuttuneesta veden kerrostuneisuudesta ja veden kierrosta Itämeren altaiden välillä, mutta myös ilmaston lämpenemisestä. Pohjanläheisen veden lämpötila on noussut 70-luvun alusta 2010-luvulle noin 1,8 °C. Koko Helsingin edustan merialueen mittaushistorian korkein keskimääräinen pohjanläheisen veden lämpötila, 9,9 °C mitattiin viime vuonna. Pääkaupunkiseudun merialueen tilaa tarkkaillaan tehokkaasti Helsingin kaupungin ympäristökeskus tarkkailee pääkaupunkiseudun merialueen tilaa. Pääkaupunkiseudun merialuetta on järjestelmällisesti seurattu jo 60-luvun lopulta lähtien. Ympäristökeskuksen tutkimusaineisto muodostaa maailmanlaajuisestikin harvinaisen aikasarjan, jonka avulla voidaan selvittää ympäristön tilan pitkäaikaismuutoksia. Nykyisin seurataan useiden alueella toimivien tahojen toimintojen ympäristövaikutuksia, voimaloiden lauhdevesistä puhdistettuihin jätevesiin. Pääkaupunkiseudun merialueen veden laadussa ei ole 2010-luvulla tapahtunut suuria muutoksia. Yleisesti ottaen veden laatu ja vedenalainen luonto pääkaupunkiseudun edustalla on välttävässä tai tyydyttävässä kunnossa. Sisälahdilta ei löydy lainkaan yhtenäisiä rakkoleväesiintymiä, vesi on sameaa ja kesäisin kasviplanktonin biomassat kasvavat suuriksi. Ulkosaaristo on keskimäärin paremmassa kunnossa kuin sisälahdet. Kuva: Janne Punju. (11 prosentilla yrityksistä). Maksuviiveet vähenivät yrityksillä kautta maan. Ainoastaan Kainuussa, EteläPohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa tapahtui pientä kasvua. Lasku oli jyrkintä Päijät-Hämeessä: alueen yrityksillä oli 14 prosenttia vähemmän maksuviiveitä kuin vuotta aiemmin. Myös Pohjois-Savossa maksuviiveet vähenivät selvästi: 9 prosentilla. Eniten maksuviiveitä on Pohjois-Savon yrityksillä (7 prosentilla) ja vähiten Ahvenanmaalla (2 prosentilla) ja Pohjanmaalla (4 prosentilla). Helsingin suurten satamien vedessä havaittiin orgaanisia tinayhdisteitä, joita on käytetty alusten pohjamaaleissa. Niiden käyttö on ollut jo vuosia kiellettyä, mutta aineita päätyy veteen laivojen potkurivirtauksien sekoittamista pohjasedimenteistä. Pohjasedimenteissä haitta-aineita on paikoitellen runsaasti. Helen Oy:n voimalaitosten ja kaukojäähdytyslaitosten merilauhdevesien vaikutukset ovat paikallisia ja keskittyvät pääosin joidenkin satojen metrien etäisyydelle lauhdevesien purkupaikoista. Pääkaupunkiseudun jäte- vedenpuhdistamoiden aiheuttama vuotuinen ravinnekuorma on yhtä suuri kuin Vantaanjoen mukanaan tuoma kuorma. Koska puhdistettujen jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus kohdistuu ulkosaaristoon, ovat vaikutukset kuitenkin erilaiset. Vuosien 2014?2015 tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että jätevesistä fosforia vaikeammin puhdistettavissa oleva typpi kuormittaa pääkaupunkiseudun edustan merialuetta voimakkaammin kuin fosfori. räisiä omenoita voi tarjota naapureille, työtovereille tai vaikkapa ohikulkijoille portinpieleen sijoitettavasta laatikosta. Niistä voi ilmoittaa myös esimerkiksi Facebookin Stadin omenapörssi -sivulla. Osa syksyn omenasadosta voi päätyä kuitenkin jäteastioihin. Jotta jätteiden keräys sujuisi, astioihin tulee laittaa omenoita vain pieni erä kerrallaan. Ämpärillinen omenoita painaa noin viisi kiloa, joten jo muutama ämpärillinen tekee jäteastiasta liian painavan siirrettäväksi käsivoimin. Jäteauton kuljettaja saattaa työvuoronsa aikana tyhjentää yli kolmesataa jäteastiaa, jotka liian painavina aiheuttavat työturvallisuusriskin. Jätkäsaareen rakenteilla pysäköintilaitos ja väestönsuoja ??Jätkäsaaressa on rakennettu maanalaisia tiloja. Asukkaille on tekeillä 900 autopaikan kaksikerroksinen pysäköintilaitos ja 9 000 hengen väestönsuoja, joka toimii normaaliaikana pysäköintitiloina. ?Pysäköintilaitos valmistuu syyslokakuussa 2016. Sinne ajetaan Välimerenkadulta yhtä ajoluiskaa pitkin. Väestönsuoja valmistuu samaan aikaan. Koko rakennushanke alkoi louhintatöillä joulukuussa 2012.?Maanalaisiin tiloihin on rakenteilla myös Helsingin kaupungin Staran varikko.?Rakennushankkeiden kustannusarvio on yhteensä noin 54 miljoonaa euroa arvonlisäverottomana. Pysäköintilaitos ja väestönsuoja: 28 100 bruttoneliötä Helsingin kaupungin Staran varikko: 8 100 bruttoneliötä ajotunneli: 5 100 bruttoneliötä?Rakennuttamistehtävistä vastaa Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttaja.?
• Viikot 35-36 ? Nro 14 5 Lönkka 11 saa uuden elämän ??YIT saneeraa Helsingin Lönnrotinkatu 11:ssä sijaitsevan toimistotalon uutta vastaavaksi. Ankkurivuokralaiseksi tulee Lexia Asianajotoimisto. Lexian asianajaja ja osakas Samuli Koskela antaa haastattelun yrityksen nykyisessä Kalevankadulla sijaitsevassa toimistossa. Muuttoon Kiinteistö Lönnrotinkatu 11:een on monia hyviä syitä. ? Lexia on kasvanut nopeasti, joten pursuamme nykyisistä tiloista yli. Varsinkin neuvottelutilat ovat täynnä koko ajan, Koskela toteaa iloisena. Koskelan mukaan on totuttu, että asianajotoimisto on keskustassa. Sijainnin lisäksi myös tilan toimivuus ratkaisee. ? Fyysiset tilat eivät saa olla toiminnan esteenä. Lönnrotinkatu 11:n tilat ovat helposti muunneltavissa ja ne saneerataan uutta vastaaviksi. Nykyvaatimuksia vastaavat toimitilat lisäävät myös työntekijöiden työhyvinvointia. ? Nykyisissä tiloissa muun muassa ilmanvaihto eivätkä tietoliikenneyhteydet vastaa enää yrityksemme kokoa. Tilaviin huoneisiin ei voi sijoittaa kovin montaa työntekijää. Siihen ei ilmanvaihto yksinkertaisesti riitä. Uusi talotekniikkajärjestelmä pitää huolen siitä, että valaistus, sähköistys ja ICT-infraverkot on helppo jakaa ja laajentaa käyttäjien tarpeiden mukaan. Lisäksi asiakkaiden on ollut vaikeaa löytää parkkipaikka ydinkeskustasta. Nyt tämäkin ongelma ratkeaa, kun Lönnrotinkatu 11:n saadaan 40 parkkipaikkaa. Tilat ovat yrityksen käyntikortti Muutto on Lexialle iso investointi. Tilaa uusissa toimistotiloissa on selvästi nykyistä enemmän, joten uusiin huonekaluihin joudutaan investoimaan paljon. Lexia sijoittaa toimintonsa talon viidenteen ja kuudenteen kerrokseen, joka rakennetaan täysin uutena taloon. Lexia muutti edellisen kerran vuonna 2007. Tällöin haluttiin myös sisustuksen viestivän asianajotoimistosta muuta kuin to- tutun perinteistä. ? Meillä oli paljon lasia ja valkoista, mitä ei muissa asianajotoimistoissa vielä silloin ollut. Nyt katsomme taas eteenpäin. Haluamme uutta ja erilaista, Koskela visioi. ? Muutto ja muutos pakottavat aina arvioimaan toimintatapoja. Uusissa tiloissa panostamme enemmän yhteistiloihin ja luomme paremmat mahdollisuudet tiimityöskentelyyn. Lexia on yritysjuridiikkaan erikoistunut lakitoimisto, joka erottautuu kilpailijoistaan asiakaskeskeisellä liiketoimintaosaamisella. ? Olemme kiinteästi mukana asiakkaiden liiketoiminnan kehittämisessä ja aidosti lähellä asiakasta. Toimimme jopa asiakkaidemme johtoryhmissä ja toimitusjohtajan sparraajina. Lexian henkilökunta pääsi vaikuttamaan toimiston uuteen tyylisuuntaa. Tyylissä näkyvät kolme erilaista trendiä: luonnonmukaisuus, minimalismi ja loft-tila, jossa on hyödynnetty alkuperäisiä rakenteita. ? Luonnonmukaisuudesta olemme valinneet viherseinän ja hieman luonnonpuuta. Betonia on vastaanottotilassa ja rakennuksen vanhat betonipylväät hiekkapuhalletaan. Minimalismi tiloissa on kautta linjan. Sisustuksen suunnittelee Lexian valitsema sisustusarkkitehti Katariina Lankinen. Koskela kertoo, että ihmisläheisyys ja pehmeys korostuvat. ? Haluamme, että sisustus kestää aikaa. Emme valinneet mitään sellaista, jota joutuisimme uudistamaan jo parin vuoden kuluttua. Sutjakkaasti sujunut Lexiassa yhteistyöhön kumppaneiden kanssa ollaan oltu tyytyväisiä. Peruslinjaukset urakoinnista vastaavan YIT:n kanssa tehtiin heti aluksi, mutta suunnittelu vietiin loppuun prosessin aikana. Kustannusten jakamisesta ollaan sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä. Aikatauluun ja siinä pysymiseen Koskela on ollut erityisen tyytyväinen. ? YIT on pysynyt aikataulussa ? tai ollut jopa etu- mistolle rakennetaan muun muassa tavallista parempi äänieritys ja erityisesti heidän asiakastilojensa sisustukseen on panostettu, Lempinen toteaa. Lexian työtilat sijoitetaan viidenteen kerrokseen, ja heidän asiakkaat taas viedään kuudennen kerroksen tiloihin, jossa sijaitsevat neuvotteluhuoneet. Kuudes kerros on myös yrityksen käyntikortti. ? Vanha talo saa nyt uuden elämän. Liiketilat säilyvät rakennuksen kivijalassa, johon tulee kahvilan lisäksi CMB Restaurants Helsinki Oy:n uusi ravintola Lönkka. Näin kiinteistö palvelee kaikkia, Lempinen summaa. ajassa. Laatu on vastannut hyvin toiveitamme. Jatkuva kommunikointi on auttanut meitä, sillä emme ole mitään ammattirakennuttajia. Lokakuun alussa YIT luovuttaa tilan Lexialle, joka muuttaa tiloihin lokakuun lopussa. YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen kertoo, että vuonna 1972 valmistuneesta kiinteistöstä säilytetään ainoastaan runko ja talon identiteetti. Esimerkiksi julkisivu saa uuden alumiiniverhoilun, talon alkuperäisessä hengessä. Mitään muuta talosta ei jää jäljelle. Kiinteistön talotekniikka oli elinkaarensa päässä, joten se uusitaan täysin. Kiinteistö saa nyt energiaa säästävän nykyaikaisen talotekniikkajärjestelmän. Kiinteistöstä haluttiin monikäyttäjätalo, jossa 800 neliömetrin kokoinen kerros voidaan jakaa kolmelle eri käyttäjälle. Taloon ei tule koppi- eikä maisemakonttoreita, vaan ns. monitilaympäristöjä, jotka mukautuvat käyttäjän tarpeisiin. Taloon voi tulla enintään 15 käyttäjää, mutta käytännössä 5?7 eri käyttäjää. ? Asiakas tietää, mitä tahtoo. Tämä helpottaa työtämme huomattavasti. Lexia haluaa varjella omien asiakkaidensa luottamuksellisia asioita. Asianajotoi- Kiinteistö Lönnrotinkatu 11 Valmistumisvuosi: 1972 Neliömäärä: 3 800 m2 Peruskorjaus: Valmistuu lokakuussa 2016. Uusitaan täysin kiinteistön julkisivut, sisätilat ja talotekniikka. Kerroksia: Alun perin 5 kerrosta, peruskorjauksen yhteydessä rakennetaan 6. kerros. Ympäristösertifikaatti: Kiinteistöön haetaan LEED ympäristösertifikaattia Omistaja: OP-Vuokratuotto erikoissijoitusrahasto Konepajan alueen katujen rakentaminen alkaa ??Vallilan Konepajan alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen alkaa elokuussa alueen itäosassa Traverssikujan, Teollisuuskadun, Sturenkadun ja Aleksis Kiven kadun rajaamalla alueella. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Konepajankuja ja Konepajanraitti välillä Bruno Granholmin kuja? Konepajankuja. Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu syksyyn 2017. Työt alkavat  putkitöil- lä Aleksis Kiven kadulla. Töistä aiheutuu tilapäisiä liikennejärjestelyjä Aleksis Kiven kadulle Konepajankujan liittymän kohdalla. Muun muassa bussilinja 58:n ja raitiolinja 9:n käytössä oleva Sturenkadun pysäkki (0655) lyhenee hiukan liitostöiden ajaksi, mutta pysäkki säilyy töiden aikana matkustajien käytössä. Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen myötä voidaan alueen kiinteistörakentaminen aloittaa hy- väksyttyjen asemakaavojen mukaisesti. Mahdollisista alueen sisäisistä kulkuyhteyksien työnaikaisista järjestelyistä tiedotetaan alueen toimijoille erikseen.  Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta vastaa Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi alueen katusuunnitelmat 8.9.2015.
• Nro 14 ? Viikot 35-36 6 Päivyri Sunnuntaiksi Viikon mietelause: Köyhyys ei ole häpeä, mutta sen häpeäminen on. Benjamin Franklin (1706-1790) Nimipäivät: Viikko 35 Ma 29.8. Iina, Iines, Inari Ti 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi Ke 31.8. Arvi To 1.9. Pirkka Pe 2.9. Sini, Justus, Sinikka La 3.9. Soile, Soili, Soila Su 4.9. Ansa Viikko 36 Ma 5.9. Roni, Mainio Ti 6.9. Asko Ke 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa To 8.9. Taimi Pe 9.9. Vertti, Isto, Eevert La 10.9. Kalevi, Kaleva Su 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri Olen saanut Kiitollisuus Luuk. 17:11?19 Olen saanut osani tuskasta, mutta olen myös ollut onnellinen. Olen saanut itkeä sekä ilosta, että surusta. Olen saanut kikattaa tikahtuakseni ja karjua ääneni käheäksi. Olen saanut nukkua pitkään ja herätä aamun varhaisiin säteisiin. Olen saanut olla ylpeä ja hävetä silmät päästäni. Olen saanut oppia uusia asioita ja unohtaa turhia. Olen saanut kaksin käsin auttaa toisia ja tulla autetuksi. Olen saanut kuulla käen kukkuvan ja lumen narskahtavan. Olen saanut lämpimän kodin ja kokea myös, miltä tuntuu turvattomuus. Olen saanut jokapäiväi- sen leipäni ja ymmärtää, ettei se ole itsestään selvää. Olen saanut vapauksia, ja kun käytin niitä itsekkäästi, anteeksi. Olen saanut nähdä kokonaista elämää ja katsoa kuolemaa silmästä silmään. Olen saanut juosta jalkani kipeiksi ja olla rampa, jolla on terveet jalat. Olen saanut katsoa aurinkoon ja kastua sateessa. Olen saanut kasvaa ja kokea kasvukipuja. Olen saanut tutkia itseäni ja löytää hyvän ja pahan. Olen saanut juosta myötätuuleen ja irvistää vastamyrskyssä. Olen saanut tulla minuna esiin ja vetäytyä lepäämään. Olen saanut kuulla ukkosen jylinän ja saanut suojan salamoilta. Olen saanut nauttia kehon väreilystä ja kokea kipua. Olen saanut kuulla viisaita ajatuksia ja minulta on kysytty neuvoa. Olen saanut koskettaa ja tulla kosketetuksi. Olen saanut rohkaistua ja pelätä. Olen saanut tulla ymmärretyksi ja käyttää taitoni, jotta tulisin ymmärretyksi. Olen saanut paljon lahjaksi ja opetella luopumaan. Olen saanut antaa rakkautta ja tulla rakastetuksi. Ja mikä tärkeintä, olen saanut sielunrauhan, enkä tullut hylätyksi. Kaikesta tästä kiitän häntä, jolta sain ikuisuuden. Minä en katoa. Minä elän. Kalle Virta Kirjoittaja on Kansan Raamattuseuran varatoiminnanjohtaja TILINTARKASTAJA Jose Kautonen KHT 050-577 9788 jose.kautonen@tilikeisarit.fi Tilintarkastukset pk-yrityksille, taloyhtiöille, yhdistyksille, säätiöille TiliKeisarit Oy Tehtaankatu 10 B 26 00140 Helsinki Teosesittelyjä Helsingin kaupunginteatterissa ??Lisätietoja näytelmästä www.hkt.fi Kirjailija-ohjaaja Pasi Lampela kertoo Kenraalista ja Casanovasta  yleisölle  avoimessa, maksuttomassa teosesittelyssä maanantaina 29. elokuuta klo 17.30 Pengerkadun näyttämön lämpiössä. Tilaisuuten on vapaa pääsy! Rooleissa Santeri Kinnunen, Pekka Laiho, Saija Lentonen, Jouko Klemettilä ja Rauno Ahonen. Suviyö valssi Suviyön tuuli soittaa, kun linnut vaikenee. Kuu varjon heittää kaukaa noustessaan. Varjo alleen peittää jäljet öisen kulkijan. Soiton kaukaa kuulen valssin niin kaihoisan. Suviyön tuuli soittaa, yön äänet vaikenee. Pöllö salmensuun kohentaa kaulustaan. Ulpukka öinen herää oottamaan sulhoaan. Soiton kaukaa kuulen, valssin niin kaihoisan. Suviyön tuuli soittaa sävelen viimeisen. Kuu varjon heittää pöllöön uinuvaan. Kukkaistyttö nukkuu, herää aamuun valkeaan. Soiton soi viimeinen. Suviyön tuuli soittaa, kun linnut vaikenee. Soiton kaukaa kuulen, Valssi soi viimeinen. Toivo Levanko lyyrikko Säveltäjät: Lajunen/Lindqvist Kesäinen ilmakuva. Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksen suunnittelu alkaa ??Suomenlinnan hoitokunta on tänään allekirjoittanut sopimuksen YIT:n ja Pöyryn kanssa maailmanperintökohde Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksesta. YIT ja Pöyry muodostavat Suomenlinnan hoitokunnan kanssa allianssin, joka vastaa hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen budjetti on 7 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa tilaaja, käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat ovat alusta alkaen mukana. Projektin osapuolet vastaavat yhdessä suunnittelusta, rakennuttamisesta ja toteutuksesta jakaen projektiin liittyvät riskit ja hyödyt. ? Hanke on pieni ja erityisesti tästä johtuen haastava allianssimallilla toteutettavaksi. Mallia on tähän mennessä sovellettu pääsääntöisesti suurissa ja monimuotoisissa hankekokonaisuuksissa ja nyt Suomenlinnassa pääsemme soveltamaan saatuja oppeja eri kokoluokan hankkeessa. Lisäksi toimiminen ainutlaatuisessa ympäristössä asettaa haasteita hankkeen toteuttamiselle. Olemme erittäin iloisia saamastamme mahdollisuudesta sekä Suomenlinnan tunnelihankkeen toteuttamisen että hankemallien kehittämisen nä- Suomenlinnan tunneli. kökulmasta, kertoo YIT:n kallionrakentamisesta vastaavan yksikön johtaja Ari Bergström. Nyt alkaa hankkeen kehitysvaihe, joka kestää arviolta loppuvuoden. Kehitysvaiheessa suunnitellaan toteutuksen yksityiskohdat sekä hankkeen edellyttämät poikkeusjärjestelyt. Tunnelin korjaaminen alkaa keväällä 2017. Merilinnoitus Suomenlinna yhdistyy kaupungin kunnallistekniseen verkkoon meren alitse kulkevan tunnelin kautta. Tunnelia pitkin tulevat suomenlinnalaisille kaukolämpö, viemäröinti, vesi, sähkö sekä tietoliikenneyhteydet. Tunneli on tarkoitettu myös hälytysajoneuvojen käyttöön. Suomenlinna on Helsingin kaupunginosa, jossa asuu ympäri vuoden 800 ihmistä, työskentelee vuodenajasta riippuen 400?500 henkilöä ja käy vuosittain yli 930 000 vierailijaa tutustumassa maailmanperintökohteeseen. Tunneliremontilla varmistetaan heidän tarvitsemiensa kunnallisteknisten palveluiden jatkuvuus.
• Viikot 35-36 ? Nro 14 7 Jorma Haanpään muistolle 3000 uutta parkkipaikkaa ja 30 sähköauton latauspistettä Elämä rientää ohitsein, kuulet laulun viimeisen. Miksi kaikki turhaa ois, tulla, olla ? mennä pois? Sä olit elämänhaluinen, jaksoit aina huomiseen. Lämmin liekki povellais käänsi katsees tähtihin. Voimat kerran vähenee, kun lähtöhetki lähenee. Varjot kauaksi lankeaa, kyynel silmää kaunistaa. Kirkkaat tähdet taivaan sinun tietäs valaiskoon. Hohde valkoisten lyhtyjen sinulle rauhan antakoon. Uskoit Isään suurimpaan, Hän sinua nyt suojelkoon. Maisemas näät ihanan luona puron valkean. Kaikki hetket muistojen säilyy aarteina elämän. Vain kerran matkaa teet, vuokses vuotaa kyyneleet. Rakas sä huolta kannoit, voimat, kaiken annoit. Sä olit elämänhaluinen, jaksoit aina huomiseen. Olet ystävämme yhteinen, aika on kiitosten? Menneet ovat vuodet, sä meille paljon annoit. Elämä riensi ohitsein, tuli aika jäähyväisten? Jäähyväiset ystävälle. Toivo Levanko lyyrikko Pohjolan Liikenteelle iso kasvu pääkaupunkiseudulla Uusia busseja, lisää työpaikkoja ja varikko ??Pohjolan Liikenne on lisännyt bussiliikennettään Espoossa ja Helsingissä ennätyksellisesti. Yhtiö voitti HSL:n tarjouskilpailussa viime vuoden lopulla kolme kohdetta, kaksi Espoossa ja yhden Helsingissä. ? Tämä on merkinnyt meille yhteensä lähes sadan ns. autopäivän liikennelisäystä, 160 henkilön rekrytointia ja 59 uuden bussin hankintaa. Kyseessä on Pohjolan Liikenteen historian suurin yksittäinen liikenteen aloitus, toimitusjohtaja Heikki Alanko kertoo.   Kilpailuvoiton myötä Pohjolan Liikenne liikennöi Espoossa linjoja 143, 145, 147/N, 150/N, 164, 165/N, 531 ja 542.   Espoosta hoidetaan myös väliaikaista metron korvausliikennettä Länsimetron aukeamiseen saakka. Helsingissä jatkuu linjojen 67 ja 64 liikennöinti, ja lisäksi liikennöidään linjat 65 ja 66. Uudet bussit tulevat nyt käynnistyneiden Espoon ja Helsingin linjojen matkustajien käyttöön. Busseissa on matkustusmukavuutta lisäävä ilmastointi ja väljät matkustamotilat. Kaikissa autoissa on usb-latauspistokkeet mobiililaitteille. Matkustajien turvallisuutta parantavat valvontakamerat, kuljettajan turvaohjaamo sekä alkolukko. Busseissa on myös kotimaiset, turvalliset sähköliukuovet, jotka lyhentävät pysähtymisaikoja ja helpottavat matkustajien kulkua. Bussien päästötaso on puhtainta mahdollista Euro 6 ?luokkaa. Kuljettajien vaihdot tehdään ympäristöystävällisillä sähköautoilla, joita Pohjolan Liikenteellä on käytössään jo parikymmentä. ? Olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme tarjota asiakkaille uusinta matkustusmukavuutta. Asiakkaidemme ohella ympäristöstä huolehtiminen ja vastuullisuus ovat meille tärkeitä. Pyrimme kehittämään toimintaamme siten, että ympäristön kuormitus minimoidaan, Alanko toteaa. Lisävarikko Finnoonniittyyn Espoon suunnalla laajenevan liikenteen tueksi Pohjolan Liikenne on rakentanut lisävarikon Espoon Finnoonniittyyn. Yhtiön toinen varikko toimii Suomenojalla. Uudella Espoon varikolla on yhteensä 49 bussipaikkaa ja toiminnan edellyttämät konttori- sekä taukotilat.  Sinne tullaan sijoittamaan myöhemmin myös pesuhalli ja bussien tankkauspiste. Espoon suunnan liikennettä hoidetaan yhtiön molemmilta varikoilta, jolloin niiltä työskentelee yhteensä 230 kuljettajaa.   ??Laajentunut pysäköintitalo P5 nostaa lentoaseman parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een. 4600 pysäköintipaikallaan P5 on tiettävästi Suomen suurin parkkitalo. Laajennuksen punainen lanka on energiatehokkuus. Finavia käynnisti pysäköintitalo P5:n laajennustyöt syksyllä 2014. Alkuperäiseen rakennukseen on nyt rakennettu kaksi lisäkerrosta ja uusi lisäosa. Tuloksena on 3000 uutta parkkipaikkaa. ? Helsinki-Vantaan infrastruktuuri kehittyy valtavasti, kun valmistaudumme palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020. Mitä enemmän matkustajamäärä kasvaa, sitä enemmän tarvitaan myös parkkipaikkoja, HelsinkiVantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kertoo. Parkkitalon laajennus nostaa Helsinki-Vantaan parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een. P5:ssa pysäköintipaikkoja on nyt 4600. ? Tiettävästi kyseessä on Suomen suurin parkkitalo. Olemme asentaneet parkkitaloon kattotasoa lukuun ottamatta paikkakohtaisen opastuksen, jonka ansiosta park- kiruudun löytyminen helpottuu. Pysäköintiä voi helpottaa myös varaamalla parkkipaikan etukäteen verkkosivuiltamme tai mobiilisovelluksemme kautta, Haapasaari sanoo. P5:ssa asiointia nopeuttaa ja helpottaa lisäksi rekisterikilven tunnistusjärjestelmä, joka pyritään asentamaan tulevaisuudessa lentoaseman kaikkiin pysäköintitaloihin. Energiatehokkuus ja sähköauton latauspiste osa nykyaikaista matkustusprosessia Betonirakenteinen P5 on kylmä pysäköintilaitos, joten tiloja ei ole hissejä, porrastorneja ja tiettyjä teknillisiä tiloja lukuun ottamatta tarve lämmittää lainkaan. 120 000 neliömetrin kokoisen rakennuksen valaistus koostuu led-valaisimista, joita pelkillä pysäköintitasoilla on lähes 3 000. ? Älykkäällä ohjauksella varustetulla led-valaistuksella saavutetaan jopa 80 % energiansäästö verrattuna perinteisiin valaistusratkaisuihin. Tällä on merkittävä vaikutus rakennuksen hiilidioksidipäästöihin, Finavian pro- jektipäällikkö Esa-Pekka Timonen kertoo. Sähkökäyttöiset eli sähkö- ja hybridiautot ovat yleistyneet maailmalla vauhdilla. Myös Suomessa kehitys on nousujohteista. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi sähkökäyttöisten autojen määrän moninkertaistuvan Suomessa tulevien vuosien aikana. Finavia vastasi kasvavaan kysyntään rakentamalla P5:seen sähköauton latauspisteet yli 30 autolle. ? Pysäköintialueet ovat luonnollinen paikka ladata akkuja. Lentoasemalle pysäköidään usein ainakin päiväksi ja yleensä pidemmäksikin aikaa, siksi latausmahdollisuus lentoasemalla on tärkeää, Timonen kertoo. Helsinki-Vantaan P1-pysäköintitalossa on ollut sähköauton latausmahdollisuus jo parin vuoden ajan, ja tarvetta lisäkapasiteetille on ollut. P5:n latausalue on suunniteltu siten, että latauspisteiden määrää voidaan tulevina vuosina lisätä. ? Helppokäyttöiset latauspisteet ovat tärkeä osa nykyaikaista matkustusprosessia ja asiakkaiden palvelukokonaisuutta sekä kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta, Timonen jatkaa. Sähköauton latauspisteitä löytyy Helsinki-Vantaan lisäksi Ivalon lentoasemalta. Oulun lentoasemalla autoa voi lämmittää sähköllä, ja alue soveltuu myös sähköautojen hidaslataukseen. Tulevana syksynä latauspisteitä asennetaan Oulun, Rovaniemen ja Kittilän lentoasemille. Junayhteyden suosio kasvussa P5:n laajennus on osa Finavian käynnistämää noin miljardin euron kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavien vaihtolentoasemien joukossa. Kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaan liikenneyhteydet ovat monipuolistuneet. Uusien parkkipaikkojen lisäksi lentoasemalle avautui kesällä 2015 junayhteys, jonka ansiosta se on entistä paremmin saavutettavissa eri puolilta Suomea. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä jo 13 prosenttia Helsinki-Vantaalle tulevista matkustajista saapui junalla. KOM- teatterissa syksyn tullen ??KOM-teatterissa keväällä ensi-iltansa saaneen kantaesityksen Pasi Was Heren lisäesitykset jatkuvat joulukuun alkuun saakka. Haikean riemukkaassa näytelmässä sukelletaan suoraan 80-luvun Suomeen ja kasarilasten vivahteikkaaseen elämään. Pasi Was Here kertoo kahdesta ystävästä, jotka jakoivat lapsuuden parhaat hetket ja suurimmat unelmat. Kuitenkin samoista lähtökohdista rakentui kaksi täysin erilaista, traagistakin elämänkoh- taloa. Suositun esityksen ehti nähdä kevätkaudella lähes 14 000 katsojaa. Näytelmässä tekevät huikeat roolityöt KOM-teatterin ensembleen kuuluvat näyttelijät Juho Milonoff ja Vilma Melasniemi sekä uutena KOM-teatterin vakituisena näyttelijänä aloittanut Johannes Holopainen sekä ensimmäistä kertaa KOM-teatterissa vieraileva Robert Enckell. Esityksen on käsikirjoittanut Veikko Nuutinen ja ohjannut Lauri Maijala. Modernin näytelmäkirjallisuuden merkkiteos Hamletinkone saa neljä lisäesitystä loppusyksyllä Helsingissä. Yksi niistä on vierailuesitys Vuotalossa. Elämäänsä kyllästyneenä Hamletina nähdään KOM-teatterin vakiokaartiin kuuluva näyttelijä Niko Saarela. Musiikillisena virtuoosina taituroi Marzi Nyman. Heiner Müllerin käsikirjoittama kulttinäytelmä Hamletinkone sai ensi-iltansa KOM-teatterissa huhtikuussa ja sen kaikki esitykset olivat lop- puunmyytyjä.?KOM-teatterin Ravintolanäyttämö aloittaa syyskautensa Taru Nymannin sekä Kaj ja Kalle Chydeniuksen takuuvarmalla lauluillalla elokuun lopussa. Muiden maanantai- ja torstai-iltojen ohjelmatarjonnasta vastaavat mm. huippulahjakas Verneri Pohjola Quartet, georgialais-suomalainen Irma Agiashvili sekä helsinkiläinen lauluntekijä Joy Regwan.
• Nro 14 ? Viikot 35-36 8 Risto Kolanen Elokuun kuvataidetta ??Elokuu aukesi kuvataiteelle laajasti ja kauniina. Lomia pitäneet galleriat avautuivat; joidenkin ovet olivat auki myyntinäyttelyinä tai vierailuina muualla Suomessa. Galleria Dix, Uudenmaankadulta, esittelee Paula Oinosen kauniita öljyväritöitä ?Rakasta tänään, huomenna...? alla. Hän on pitkän linjan kuvataitelija, joka on käynyt Taideakatemian ja asunut välillä Portugalissa. Taitelija karttaa julkisuutta eikä hänestä ollut henkilötietoja tai esittelyä jaossa. Gallerianpitäjä kertoi, että viime vuonna oli iso näyttely Madridissa. DIX:n vuokra menee kokonaisuudessaan Heikki ja Hilma Honkasen säätiölle, jonka he perustivat tukemaan vähävaraisia suomalaisia luovissa ammateissa. Juuri avattu Eeva-Sofia Rauramon näyttely on 8.9. asti esillä. Maalaus syntyy mysteeristä G12 on sekä Helsingissä että Kuopiossa toimiva galleria. Annankadulla, Bulevardin kulmassa sijaitsevan galleria elokuun taitelija on Päivi Jokinen. Hän maalaa hyvin mielikuvituksellisia ja väreiltään kauniita töitä. Näyttelyn nimi on ?Vanhasta muistista?. ? Öljyvärimaalauksia, joita kuvittelen pensselillä veistäväni, kutovani ja kaivertavani. Tunteiden ja mielikuvituksen purkamista. Innostavaa, kiinnostavaa. Muistoja, tämä hetki ja toiveita tulevasta, lempeästi pään asioita käsitellen, taitelija sanoo. Jokisen töissä väri elää. Hän piirtää ja luonnostelee paljon. ? Maalauksen syntyminen on lähes aina mysteeri. Maalaamisen aloitan väreillä vaistonvaraisesti, se vie mennessään. Lähes kaikilla maalauksillani on silmät ja kädet. Silmiin on tarttunut paljon sanoja, eivätkä kädet ole nyrkissä. Pronssivesitoksia Punavuoressa Jade Galleryssa on esillä koko elokuun ajan transylvanialaisen kuvanveistäjä Bela Czitromin vankkoja töitä. Taitelijan työt ovat kannanottoja sitä vastaan, että inhimillisyys on usein kauppatavaraa maailmassa ja avuttomuus heijastuu välinpitämättömyytenä puuttua asioihin, kuten silkkaan vääryyteen. Hän on vaikuttanut 25 vuotta Suomessa. Elokuun 31. päivänä on vielä taitelijatapaaminen näyttelyn pääteeksi. ? Kuvaamani hahmot kertovat ihmisolemuksen monikerroksisuudesta ja käsittelevät alueita, jotka ovat yleensä kätkettyjä ja yksityisiä, mutta joilla on yleismaailmallista pätevyyttä. Teoksissani on myös huumoria, kauneutta ja valoa. Kauneus ja rumuus muo- Ihmisen muisto jatkuu Paula Oinosen öljyvärimaalaus Ässähai. Kuva: Raimo Granberg dostavat yhdessä minua kiinnostavan muotokielen ja sisällön välisen jännitteen, Czitrom kertoo meille. Avara luontokaupunki Kuvataitelija Jussi Twoseven työskenteli heinäkuun Galleria Heinossa ja maalasi suoraan seinään, akryyli ja spraymaali kankaalle teoksiaan. ?Avara luonto? -aiheella hän tekee maalauksia, joissa kaupunkiympäristön unohdetut, mutta näkyvät pinnat on otettu taidekäyttöön. Paikan päällä tehdyistä töistä syntyy gallerian tilan kokoinen, monumentaalinen maalausinstallaatio. Kadulla taide on väliaikaista. Miten se muuttuu sisätilassa? Nuoren polven kuvataitelija käyttää taitelijanimeä ja suostui kuvaan vain takaapäin. Esillä 29.8. asti. Kolme virolaista sukupolvea Bela Czitrom ja veistostyönsä Portrait, 2016. Kuva: Raimo Granberg Mara Ljutjuk (vas) ja tätinsä Mari Roosvalt. edesmenneen Evald Okaksen Auringonlasku -teoksen vieressä. Kolmen polven jatkumo. Kuva: Raimo Granberg lapsen Mara Ljutjukin töitä. Edellinen on realistista ekspressiiviseksi romantikoksi kehittynyt taitelija. Nuorimman sukupolven edustajan työt ovat kertovia; katsoja näkee tuttuja tarinoita elämästä. Myös vanhan mestarin toinen tytär, Ljutjukin äiti maalaa. Galleria kajaste sijaitsee Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa Punavuoren reunalla. Sen erittäin upea elokuun näyttely on ?Kolme sukupolvea ? maalauksia?, jonka alakerran teokset ovat esillä 28.8. asti. Sitten tulee Jenni Uusitalon ?Lelu? -näyttely. Evald Okas oli lähes 100-vuotiaaksi elänyt virolainen taitelija, joka noudatti klassista muotokieltä. Hänen teoksiaan leimaa värikylläisyys, figuratiivisuus ja taitava viivankäyttö. Kuvauksenkohteita olivat yhtä hyvin alastontutkielma kuin kaupunki- tai teollisuusmaisema. Taiteellinen perimä siirtyi sukupolvelta toiselle. Okasin maalausten lisäksi näyttelyssä on esillä tyttären Mari Roosvaltin ja lapsen- Galleria Sculptor esittelee Helsingin juhlaviikoille ajoittuvan kutsunäyttelyn syntyjään amerikkalaisen Warren Kingin pahvisia veistoksia. Hän tarkastelee sitä, miten ihmisyhteyden voi menettää, löytää uudelleen ja jälleen rakentaa. Kuusi vuotta sitten King matkusti ensimmäistä kertaa Kiinaan kylään, jossa hänen perheensä asui sukupolvien ajan. Ihmiset tulivat juttelemaan hänelle, ja heillä oli yhä muistoja taitelijan isovanhemmista, jotka asuivat kylässä ennen Kiinan sisällissotaa. Kingin viimeisin teos koostuu sarjasta aidonkokoisia ihmishahmoja, jotka on rakennettu käyttäen ainoastaan pahvia ja liimaa. Projekti jatkuu edelleen ja sen tavoitteena on muotoilla Kiinassa vuosikausia asuneiden isovanhempien kotikylän asukkaat yksi kerrallaan. Tavanomaiset ja hyljeksityt materiaalit viittaavat niiden yhteyksien olemukseen, joita taiteilija yrittää jälleen rakentaa. Veistosten muodot ovat pelkistettyjä. Näyttelyssä nähdään myös ?Find yourself lose yourself?-teos, joka on Warren Kingin ja Joanne Grüne-Yanoffin yhteistyöprojekti. Warren King on paikalla Taiteiden yönä 25.8. klo 18?21. Päivi Jokinen ja teoksensa Rapistuva muisto, 2015. Kuva: Raimo Granberg Jussi Twoseven katselee näyttävää työtään BUBO bubo (Huuhkaja). Ku Suomalaisia Espanjan sodassa Mies soittaa haitarilla espanjanlauluja. kirjailija, elokuvaohjaaja yhtyy lauluihin espanjaksi. Tunnistan tasavaltalaisen armeijan 15., kansainvälisen prikaatin tunnuslaulun, jota suomalaiset kutsuvat sanoilla ?Rumba la, rumba la, rumba la?, vaikka sillä on toinen, oikea nimi. Rööperin Taidesalongissa Iso-Roballa koimme 16.8. vangitsevan yhteisen tunnelman. Katariina Lillqvistin lavasteinstallaatio ?Radio Dolores? avattiin osana hänen saman nimistä monitaideteostaan, joka koostuu myös radio-ohjelmasta ja animaatioelokuvasta. Laulaja on Lillqvist itse, haitarinsoittaja Kusti Vuorinen. Työ on osa yhteispohjoismaista liikkuvaa taideprojektia ?A Train to Spain?, joka on omistettu pohjoismaisille vapaaehtoisille Espanjan sisällissodassa 1936-39. Suomesta lähti vähemmän vapaaehtoisia kuin muista pohjoismaista. Mutta työn kohteena on Aaltosen kenkätehtaan työntekijä Aleksanteri Kivi, joka katosi Malagan taisteluissa 1937. Taidesalongissa on nukkeanimaatio- ja lavastekuvia, joissa Amerikkalaissyntyinen taiteilija Warren King ja hänen TN10 ?yhteistyöprojektissa mukana oleva Joanne Grûne-Yanoff sekä heidän yhteistyössä tekemänsä teos Find yourself lose yourself, 2016, kuparilanka, leijanaru, pahvi, muste, hartsi, Galleria Sculptor. on Aaltosen tehtaan sali, Malagan baari, poliisiasema ja vankila, vanha Singer-ompelukone sekä puoliso Tyyne Kivi eri paikoissa Tampereella ja Malagassa.  Ekologiaa kaupunkiin Tiketti Gallerian elokuus- Katariina Lillqvist ja kuva Aleksanteri
• Viikot 35-36 ? Nro 14 uva: Raimo Granberg 9 Kulttuurin elokuu vireästi liikkeelle sa on Kristiina Ljokkoin yksityisnäyttely ?Jälke(e)ni?, joka esittelee maalauksia ja uusia ?eläviä veistoksia?, joissa yhdistyvät epäorgaaninen keramiikkaa ja orgaaniset sienet. Niissä ihmisen aika kohtaa usein biologisen ajan. Muita tärkeitä teemoja ovat elämän kiertokulku ja mittasuhteiden sekä näkökulman irrottaminen ihmiskeskeisyydestä. Teoksissa pohditaan kaupunki-käsitteen muutosta. Kaupan keskittymät haluttiin keskiajalla erottaa ns. villistä luonnosta. Muureilla, kivetyillä kaduilla ja rakennuksilla pyrittiin suojelemaan kaupunkilaisia sääilmiöiltä, petoeläimiltä ja muulta kontrolloinnin ulottumattomissa olevalta luonnolta. Luonnon ja kulttuurin välistä tiukkaa rajaa ei enää ole, eikä yhdyskuntasuunnittelussa voida enää ummistaa silmiä muiden eliölajien tarpeilta. Taustalla soi uusi musiikki. Burleskin kimalle ja arki Valokuvaaja Minna Jerrmanin hieno kesänäyttely Jukka Male Museossa kurkistaa suomalaisten burleskitaiteilijoiden elämään estradeilla ja kulissien takana. Jermann kuvaa hyvin myös kimallekansan arjen, arkiset vaatetyöt ja meikkaukset takahuoneessa. Valokuvanäyttelyssä esitellään kolmen burleskitaiteilijan, Bettie Blackheartin, Pepper Sparklesin ja Sir Willy Waterlilyn arkea ja esityksiä. Sekä muiden kotimaisten ja kansainvälisten burleskitähtien vauhdikkaita ohjelmanumeroita Helsingin lavoilla. Kenellä on illan upein esitys? Millaisella ompelukoneella tähti ompelee burleskiasunsa? Esitykset ovat täynnä näyttävää kimalletta, sulkia, leikittelyä ja draamaa. Työtä tehdään intohimosta, mutta taustalla on myös kova ammattitaito ja pitkäjännitteinen valmistautuminen esityksiin ? sekä tiivis yhteishenki. Burleskin maailmassa Suomi on merkittävä tapahtumapaikka. Vuosittain on kaksipäiväinen Helsinki Burlesque -festivaali sekä kymmeniä pienempiä tapahtumia. Minna Jerrman on kuvannut esityksiä vuodesta 2013. Näyttely on esillä 26.8. asti Kaapelitalon B-rapussa. ??URB, FLOW, Juhlaviikot ja Stage sekä moni tuo elokuulle kulttuuriähkyn, tarjonnan runsauden. Hupalahdessa ähky vaihtui tanssiliikkeiksi: ... kaappikello ei malta lopettaa / toivoisi että hiljaisuus on / riistettävä melun keskeltä. / muurahainen, / eksynyt polultaan / uudistaa yhdyskuntaa. Tällaisen runon lopun sain tuolilleni, kun istuin Huopalahden vanhan asemarakennuksen odotushalliin. Asematilassa, vallatussa kulttuuri- ja yhteisötilassa alkoi Hanna Heinon ja Maija Ripatin tanssi, joka rytmittyi eri puolille laitettujen vastaavien tekstien ja maalausten ympärille sekä katseisiin. Toinen tekee sensuelleja tanssiliikkeitä vanhamallisissa alusvaatteissa; toinen puolestaan isoja, hitaampia liikkeitä. LIEPAUs on teos odottamisesta ja pysähtymisestä. Kolme iltaa olivat varmasti erilaisia kokemuksia yleisölle, jota ei mahdu paljoa. URB laajeni koko Helsinkiin URB kaupunkifestivaali oli jo 16. kerran Helsingissä. Pääpaikkana on Kiasma, mutta se laajeni myös esim. Alppitaloon ja Stoaan. Esitykset olivat kokeilevia, uudistushenkiä tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen alueelta sekä niiden rajapintojen ylittämistä. Paljon oli ilmaistapahtumia, esim. Hellride -skeittailua Alppitalossa oli neljänä päivänä R.I.P. Services-esitysinstallaatio, joka tutkii itsemääräämisemme rajoja kulutuskulttuurin ja optimointiajattelun hallitsemassa yhteiskunnassa. Olimme yhdessä huoneessa makuulla ja seisaalla, katsomme videota ja esiintyjää. Välil- lä kävimme haastattelussa vastaamassa kysymyksiin, miten suhtaudumme kuolemaan. Joonas Lahtinen johti esiintyjäryhmää. SIC-galleriassa Jätkäsaaressa on syyskuulle esillä brittiläisen Jessica Warboysin näyttely, jonka yhteyteen URP toi myös musiikkia ja esityksiä. Hän yhdistää elokuvaa, maalausta ja kuvanveistoa töissään. Avajaisissa Sanni Priha tanssi hypnoottisesti yleisön keskellä ja ympärillä. Hän tanssi ?Hoop Eye Dance Trance? -videoteoksen ääniraitaan sykkivällä rytmillä. Yleisö pysyi hyvin mukana pitkässä esityksessä. Kapinaruno muuttuu ajassa Kapinarunotapahtuma Sörkan Työväenkirjastossa, josta lehti kertoi marraskuulla, onnistui yli odotusten. Kapinaruno voi kapinoida miestä, naista, omistajia tai poliitikkoja kohtaan, mutta se voi olla kapinaa elämän usvaa ja näköalattomuutta kohtaan tai se voi yhtä lailla olla kapinaa pessimismiä vastaan. Miksi tänään kapinoidaan? Kapinaruno on tyyliltään perinteinen tai rap, tai kaikkea siltä väliltä, Jussi Särkelä kertoi ensimmäisen Kapinarunoillan kirjan julkaisutilaisuudessa. Kapinarunot ovat muuttuneet ja aiheet laajentuneet. Tämä on avannut teitä kapinarunojen piiriin myös sellaisille runoilijoille, jotka eivät aiemmin voineet ajatella protestoivansa tai peräti kapinoivansa. Professori Pentti Arajärvi esittää Kapinaruno -kirjan avauksessa oman tankarunonsa, joka kiteytyy: ? Näinä päivinä / jaetaan sotevaltaa / Missä potilas. Julkaisutilaisuuden ainoa kapinarunoilija oli Hanna Storm, joka esitti myös mu- Yksi katsoo taaksepäin lavasta Iggyn ja bändin aikana Hanna Heino ja Maija Ripatti tanssivat hyvässä kontaktissa toisiinsa. siikista, videokuvista ja runoistaan koostuvan vaikuttavan performanssin. Hän on kirjassa mukana kahdella runolla: ? paikat ovat aina samoja / työ aina samaa / paitsi että se ei ole työtä / työ ei ole se mistä maksetaan / myyntityö kuin myyntityö, right, right!, hän kiteyttää pätkätyösukupolven äänen Suomesta jka isää: ? me tarvitsemme fantasiamme. Jos haluat mukaan, lähetä runosi 30. syyskuuta mennessä Kapinarunoraadille, printattuna osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ?Kapinaruno? tai sähköisesti osoitteeseen HYPERLINK ?mailto:matias.sarke@gmail. com? \n _blankmatias.sarke@gmail.com. Raati valitsee runoista noin 25 esitettäväksi Kapinarunoillassa, joka avaa Stadin työväenkirjallisuuden päivät 4. marraskuuta klo 18?21. Tähtiä Suvilahden taivaan alla Iggy Pop vangitsi yleisön Flow-festivaalin ensimmäisenä iltana Helsingin Suvilahdessa. Proto-Punkin edelläkävijä on 69-vuotias. Iggy toi sen itsekin esille setin aikana. ?Real Wild Childin? aikana hän antoi eturivin naisten ja miesten koskettaa itsensä. Iggy olisi voinut olla monen isoisä. Lukioajan bändin Iguanan nimestä taitelijanimensä saanut laulajalauluntekijä-näyttelijä teki hyvin energisen keikan. Massive Attack uudistui musiikiltaan ja tyyliltään. Laura Mvula lauloi jälleen taidesouliaan sielukkaasti. Hän toimii yhtä hyvin Musiikkitalon lavalla UMO:n kanssa kuin isolla kaupunkifestivaalilla. FKA-Twigs vangitsi keskiyön tunnelman magneettisella esiintymisellään. Ensin ajatteli, että onpa ?taiteellinen? valinta päälavan viimeiseksi esiintyjäksi lauantai-illaksi. Jo esteettinen lavastus liikehtivillä sormilla vaikutti. Tahliah Barnett on brittiläinen laulaja, tanssija ja lauluntekijä, joka on noussut 2010-luvun tähdeksi.  FLOW laajeni suuremmaksi tapahtumaksi, koska uusi Punainen teltta oli isompi kuin entinen ja pyöreänmuotoinen Ballon lisäsi istumapaikkojaan, mutta samalla heikensi ihmisten liikkumista. Kaikki kolme päivää olivat hyvin täysiä, n. 25 000 katsojaa kerrallaan. Tämän isommaksi FLOW ei voine enää kasvaa. Se toi jälleen tunnettuja vanhoja nimiä, mutta mielenkiintoisia uusia musiikin tekijöitä Helsinkiin. Teksti: Risto Kolanen Teksti: Risto Kolanen i Kivi Málagan vankilassa. Kuva: Raimo Granberg FLOW laajeni 25 000 päiväkatsojan festariksi, joka välillä toi ahtautta liikkumiseen lavojen ja telttojen välillä
• Nro 14 ? Viikot 35-36 10 MESTARINTALO ??Mestaritalon kiinteistö sijaitsee Helsingin Punavuoressa (kortteli 120). Rakennus täyttää koko korttelin jota rajaavat Tehtaankatu, Perämiehenkatu, Pursimiehenkatu ja Telakkakatu. Nykyisen rakennuksen van- himmat osat ovat vuodelta 1898 ja rakennus sai nykyisen hahmonsa vuoteen 1943 mennessä. Nykyään rakennus on trendikäs toimistotalo, jossa toimii monia mainos-, arkkitehti- ja mediatoimistoja. Helsingin eteläosat vuonna 1886 vahvistetun asemakaavan mukaan Kotimainen Pupesoft toiminnanohjausjärjestelmä yrityksellesi? Olemme kotimainen toiminnanohjausjärjestelmä- ja verkkokauppatoimittaja sekä ensiluokkaisten tukipalveluiden tarjoaja. Toiminnanohjausjärjestelmämme skaalautuu moneen, eikä sisällä lisenssikustannuksia lainkaan. 010 2712 995 Helsingin kehitys 1800- luvun lopulla ??Juuri kun Suomi oli selvinnyt 1860 ?luvun suurista katovuosista aiheutti maailmapoliittinen tilanne suuria vaikeuksia Suomen teollisuudelle vuosina 1876-94. Teollisuudelle tärkeän ruplan arvo heittelehti ja puuntavaran hinta laski läntisillä markkinoilla. Tilanne muuttui kuitenkin vuosisadan lopussa parempaan päin, eikä vuoden 1899 kadolla ollut enää niin dramaattisia vaikutuksia. Vuosi 1898 muodostui Helsingin tehdasteollisuuden kehityksessä erityisen voimakkaan nousun ajaksi. Nousu oli yleistä ja ulottui useimpiin teollisuuden haaroihin, mutta valtavasta noususta pääosa lankesi ryhmän ?sokeri- , suklaa yms. teollisuuden? sekä konepajojen osalle. Samalle vuodelle osui myös Fazerin makeistehtaan valmistuminen Punavuoren kortteliin 120, joka nykyään tunnetaan paremmin Mestaritalona. Mestaritalon syntyminen voidaan siis nähdä osana Suomen, ja varsinkin Helsingin vaurastumista 1800 ?luvun viimeisinä vuosina. Helsingin väkiluku nelinkertaistui vuosien 18501900 välisenä aikana ja nousi 60.000:een. Vanhat puutalot alkoivat väistyä kivitalojen tieltä, mutta kehitys oli varsin hidasta. Ensimmäinen nelikerroksinen kivinen asuintalo rakennettiin Helsinkiin 1871 ja ensimmäinen viisikerroksinen 1873. Kivitalot levisivät mielivaltaisesti puutalojen keskelle, ja kesti kauan ennen kuin syntyi yhtenäisiä katutiloja. Kaavoitus Vuoden 1875 asemakaavaa uudistettiin vuonna 1886, ja tässä yhteydessä tehtiin tärkeitä päätöksiä eteläisen Helsingin tulevaisuudesta. Vuoden 1875 asemakaavassa Eteläsataman yhdisti keskustaan leveä bulevardi, josta kuitenkin luovuttiin koska Eteläsataman aluetta pidettiin niin etäisenä ettei se sopinut kaupunkiasumiseen. Uudessa kaavassa koko Tehtaankadun eteläpuolella ja Kapteeninkadun länsipuolella sijaitseva alue samoin kuin Munkkisaari varattiin teollisuudelle. Helsingin eteläosat vuonna 1886 vahvistetun asemakaavan mukaan Hyvin pian kaupungin viranomaiset alkoivat kuitenkin epäillä eteläisen Helsingin roolia teollisuuskaupunginosana. Maasto oli hankalaa ja mäkistä, tilaa oli vain rajoitetusti, ja jo tuolloin oltiin huolissaan teollisuuden päästöjen vaikutuksesta keskustan ilman laatuun. Lopulta päätöksenä oli varata ainoastaan Munkkisaari ja Hernesaarenkadun eteläpuolinen kortteli teollisuudelle. Joulukuussa 1899 uusi kaava lähetettiin senaattiin, joka hyväksyi sen vuonna 1900. Eteläisen tehdaskaupunginosan rakentamisesta siis luovuttiin, ja ainoa mikä jäi muistuttamaan hylätyistä suunnitelmista oli Tehtaankadun nimi Tuohon mennessä alueelle oli ehtinyt syntyä vasta vain vähän teollisuutta: Hietalahden laivatelakka, Sinebrychoffin panimo, laivanveistämö Kaivopuiston vieressä, Helsingin Valaistusyhdistyksen voimakeskus sekä viime hetkillä Fazerin makeistehdas, eli Mestaritalo vuonna 1898. Arkkitehtuuri 1800-luvun lopulla Euroopan arkkitehtuuri eli murroskautta. Aikaisempina vuosisatoina koko Euroopassa oli ollut vallalla yksi arkkitehtuurin tyyli kerrallaan (romantiikka, gotiikka, renessanssi, barokki jne.), ja kaikissa Euroopan maissa oli siirrytty uuteen tyyliin suurin piirtein samaan aikaan. Suomikin seurasi muun Euroopan tyyle- jä, tosin vaatimattomasti ja ajallisesti myöhässä, mutta seurasi kuitenkin. 1800 ?luvun loppua kohti kiihtyvä teollistuminen ja sen mukanaan tuomat muutokset; uudentyyppiset rakennukset ja tekniikat, yhteiskunnan muutokset, kuten kaupunkien nopea kasvu ja tehokas tiedonvälitys, mursivat tämän vanhan kaavan. Suomessa empire ?tyylin ja funktionalismin väliin osuvat selkeinä tyyleinä jugend (art nouveau), kansallisromantiikka sekä klassismi. Muuta aikakauden, varsinkin 1800-luvun lopun, rakentamista on luonnehdittu esim. ?Olemme nyt keskellä myöhemmän ajan niin halveksimia ?tyylinaamiaisia?, jolloin arkkitehdit ottamatta lainkaan huomioon rakennusten tarkoitusta ja luonnetta antoivat niille johonkin sopivaan tyyliin suunnitellun komean julkisivun.? Tämän aikakauden rakennuksia ei aikaisemmin ole osattu arvostaa, ja siksi niitä löytyy Helsingistä huomattavan vähän. Mestarintalo on säästynyt koska se on pystynyt vaiheittain muuttumaan ja kehittymään, eikä missään vaiheessa ole ollut tarvetta aloittaa kokonaan alusta. Metallipajojen aikakausi ??Helsinki muuttui lyhyessä ajassa teollisen tuotannon keskuksesta teollisuuden hallinnon keskukseksi. Kantakaupungin teollisuus muutti väljemmille alueille 1960- ja 70-lukujen aikana ja samaan aikaan Helsinkiin suuntautui vahva muuttovirta. Sodan jälkeen Helsingissä oli alueita joiden asukastiheys ylitti jopa New Yorkin ahtaimmin asuttujen alueiden asukastiheyden, joka oli n. 400 asukasta hehtaaria kohden. Punavuoren alue oli näistä pahin; sen asukasti- heys kohosi jopa 900:aan asukkaaseen hehtaaria kohden. 1971 tehtiin vyöhykesuunnitelma jolla oli tarkoitus estää kantakaupungin ?konttoristuminen?. Tavoitteena oli muuttaa keskustan alueella teollisuudelta vapautuvat tontit asuinkäyttöön huutavan asuntopulan torjumiseksi, sekä vähentää keskustan teollisuutta muuttopaineen laskemiseksi. Miten Mestaritalon kortteli vältti tämän kohtalon? Ratkaisevassa osassa oli naapurista löytyvä Hietalah- den telakka. Vuonna 1969 valtuusto hyväksyi Munkkisaaren asemakaavan, joka turvasi alueella sijaitsevan suurteollisuuden. Aloitteen kaavasta tekivät Vaasan Höyrymylly Oy sekä OY Wärtsilä AB. Lisämaata hankittiin vesialueita täyttämällä ja Wärtsilän telakan työntekijämäärä kasvoi noin tuhannella. Mestaritalon sijainti oli telakan alihankkijoiden kannalta täydellinen, ja se säilyi kaupungin yleisen linjan vastaisesti teollisuuden käytössä. Fazerin lähdön jälkeen Mestaritalo toimi teollisuustalona, johon sijoittui lähinnä metalliteollisuutta. Tämä muutos ei vaikuttanut Mestaritalon julkisivuihin, jotka ovat edelleen vuoden 1943 asussa. Naapurikortteliin oli rakennettu jo vuosina 191938 Helsingin ensimmäinen teollisuustalo ? siis alunperin useammalle yritykselle suunniteltu tuotantorakennus. Yhdessä nämä kaksi korttelia muodostivat Hietalahden telakkaa palvelevan kokonaisuuden. Siirtyminen tietoyhteiskuntaan ??Mestaritalon viimeiseen vaiheeseen ei liity dramaattisia tapahtumia, vaan muutos on ollut asteittainen. Hietalahden telakka on edelleen toiminnassa, nykyään tosin Norjalaisomistuksessa, ja Mestaritalosta löytyy edelleen metallialan yrityksiä. Laajemmassa ympäristössä on kuitenkin tapahtunut rat- Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä isännöintipalvelua. OY www.priman.fi Satukuja 1, 02230 Espoo Puh 0207 614 430 | Fax 0207 614 439 priman@priman.fi Aukioloajat ma-to klo 9:00 ? 16:00, pe klo 9:00 ? 15:00 Merimiehenkadun ja Tokankadun (Telakkakadun) kulma 1920. Taustalla Mestaritalon kortteli. kaisevia muutoksia. Kun Karl Fazer 1895 siirsi tuotannon Punavuoreen pidettiin päätöstä rohkeana. Sijaitsihan Punavuori kaukana keskustasta ja siellä vietettiin tunnetusti huonoa elämää. Puoli vuosisataa myöhemmin, toisen maailmansodan päätyttyä, tilanne ei ollut tässä suhteessa muuttunut merkittävästi. Punavuoren asukastiheys oli Helsingin suurin ja sitä luonnehittiin jopa slummiksi. Nykyään Punavuori on kiinteä osa kantakaupunkia, eikä sen sosiaalinen rakenne eroa muista kantakaupungin kaupunginosista. Vaikka Mestaritalo on siis pysynyt paikallaan pian jo 105 vuotta on kaupunki sen ympärillä muuttunut ja Mestaritalo näin siirtynyt ?lähemmäs keskustaa?. Toinen syvällinen muutos on ollut koko yhteiskunnan siirtyminen kohti tietoyhteiskuntaa. Mestaritalossa tämä kehitys on näkynyt erityisen selvästi kun metalliteollisuus on vähitellen antanut tilaa media-alan yrityksille. Talossa toimii nykyään mm. TV yhtiöitä, mainostoimistoja sekä arkkitehtitoimistoja.
• Viikot 35-36 ? Nro 14 11 Tule ja tutustu Punaisen Ristin kaupan laajaan tuotevalikoimaan Meiltä löydät ensiapulaukut, heijastintuotteet, adressit, postikortit ja lahjatavarat. la upongil eisella k Saat oh alennuksen! 10 % loa! Tervetu Mestaritalossa jo 10 vuotta! Vaihda muovikassit ekologisiin kestotuotteisiin! ? Kestopussit hedelmille ja vihanneksille ? Ostoskassi taskupakkauksessa Apu pieniin ja vähän suurempiin onnettomuustilanteisiin: ensiapulaukut autoon, kotiin, matkalle ja veneeseen! Meiltä löytyy 10 biljardipöytää sekä 3 snookerpöytää ja pöytäcurling, 2 tikkataulua sekä pokeripöytä. Varauksia otamme vastaan sähköpostitse sekä puhelimitse. Tervetuloa viettämään aikaa kavereiden tai työporukan seurassa. A-oikeudet ja mukava ilmapiiri. Ensiapulaukku yleiskäyttöön Matkailijan ensiapulaukku Taskupakkaus Meiltä ensiapulaukut ja -kaapit myös työpaikalle. Punaisen Ristin kauppa Tehtaankatu 1a avoinna arkisin klo 10?16 Tällä kupongilla saat 10% alennuksen kaikista myymälän tuotteista 31.8.?30.9. välisenä aikana. Tervetuloa! Baribal biljardisali Perämiehenkatu 6-8,00150 Helsinki Puh: 09 673 525 aukioloajat: ti-la kello 12.00-02.00 su-ma 12.00-00.00 www.baribal.fi, sähköposti: baribal@elisanet.fi
• Nro 14 ? Viikot 35-36 12 TEHTAANKATU Tehtaankadun lastensairaala 1924 -1939 ??Tehtaankadulle vuonna 1899 valmistuneessa lastensairaalassa, viralliselta nimeltään Helsingin yleisen sairashuoneen lastenosasto, oli 35 sairaansijaa. Kivirakennuksessa Tehtaankadun varressa oli kaksi vuodeosastoa: toinen osasto vauvoja ja toinen isoja lapsia varten. Erillisessä puurakennuksessa Vuorimiehenkadun puolella, hoidettiin ?tavallisia lastentauteja? kuten tuhka- ja tulirokkoa, hinkuyskää, kurkkumätää ym. Kolmannessa rakennuksessa sijaitsivat poliklinikka, ylilääkärin ja ylihoitajan kansliat, luentosali ja lääkevarasto. Vakinaiseen lääkärityövoimaan kuului ylilääkärin lisäksi apulaisopettaja. Apulaislääkärien määrä vaihteli eri vuosina yhdestä kolmeen. Myös koulutuksen kesto vaihteli ja osa lääkäreistä työskenteli ajan tavan mukaan palkattomina ?volontääreinä?. Sairaalan ylilääkäri vastasi apulaisopettajan kanssa potilaiden hoidosta, huolehti poliklinikasta, hallinnollisista tehtävistä sekä lääketieteen kandidaattien ja erikoistuvien lääkärien opettamisesta. Kirjeenvaihtonsa ylilääkäri hoiti itse - ilman sihteeriä. Kattavaa lääkäripäivystystä ei tällä työvoimalla ollut mahdollista järjestää. Koulutettuja sairaanhoitajia oli viisi; ylihoitaja, apulaisylihoitaja ja kolme osastonhoitajaa. Ylppö oli Saksan matkansa aikana huomannut huolehtia myös sairaanhoitajien lisäkoulutuksesta. Heti kun Suomi oli itsenäistynyt, hän oli järjestänyt parille suomalaiselle sairaanhoitajalle koulutuspaikan Kaiserin Auguste Victoria Hausissa. He olivat työskennelleet sekä vastasyntyneiden, keskosten ja sairaiden lasten osastoilla ja poliklinikalla ja toivat tietonsa ja kokemuksensa aikanaan Suomeen. Osastonhoitajat asuivat ajan tavan mukaan osaston yhteydessä olevassa huoneessa ja olivat siten yleensä ikuisia epävirallisia päivystäjiä. Tärkein työvoi- Tehtaankadun Lastensairaalan maitokeittiö. Kuva: Lastensairaalan arkisto. ma olivat kuitenkin vaihtuvat sairaanhoitajaoppilaat ja lastenhoitajat, joita oli alettu kouluttaa Lastenlinnassa. Sairaalan varustetaso tuntuu 2000-luvun ihmisestä käsittämättömän alkeelliselta. Kivirakennuksessa oli keskuslämmitys, kummassakin kerroksessa oli yksi vesiklosetti ja kylpyhuone. Molempia puurakennuksia lämmitettiin uuneilla ja kamiinoilla. Kussakin rakennuksessa oli yksi puhelin, jonka toiminnassa esiintyi usein häiriöitä. Vauvojen maitoseoksien valmistamista varten oli 3x3 metrin kokoinen kellarikomero, johon oli käynti vain ulkokautta. Suurin osa potilaista, noin 80 prosenttia kaikista, sairasti erilaisia infektiotauteja. Sekä diagnostiikkaa että sairauksien hoitoa ajatellen potilaille oli vähän tarjottavaa. Stetoskooppi ja kuumemittari olivat ainoat tutkimuslaitteet, jotka lääkärillä oli käytettävissään. Laboratoriotutkimuksia tehtiin harvoin eikä niillä ollut juuri merkitystä potilaiden tautien toteamisessa. Virtsasta voitiin tutkia valkuainen ja sokeri - jos onnistuttiin saamaan virtsanäyte. Laboratoriota varten ei ollut henkilökuntaa, tutkimukset olivat yleensä lääkärien tai lääketieteen kandidaattien vastuulla. Verikokeet olivat harvinaisia ja ne tehtiin ai- nakin 1920-luvulla vielä sisätautisairaalassa, jonne potilas kuljetettiin näytteenottoa varten. Lastensairaalan ensimmäinen röntgenlaite hankittiin vuonna 1929, jolloin myös palkattiin sairaanhoitaja vastaamaan sekä laboratorio- että röntgentutkimuksista. Lääkkeitä oli kyllä runsaasti, mutta suuri osa käytössä olevista lääkkeistä oli tosiasiassa tehottomia. Tehokkaisiin lääkkeisiin kuuluivat ainakin difteriaseerumi kurkkumädän hoidossa, kiniini malariapotilaille ja insuliini diabeetikoille. Kalanmaksaöljy tunnettiin jo, mutta sen käyttö oli satunnaista. Ripulin hoidossa käytettiin paastoa ja useita erinimisiä vellejä, keuhkokuumetta hoidettiin sinappikääreillä. Yskänlääkkeitä oli paljon. Vasta 1930-luvulla saatiin käyttöön ensimmäiset sulfonamidit eli bakteeri-infektioiden hoidossa käytetyt sulfalääkkeet infektiotauteja varten. Lastenkirurgiset potilaat, esimerkiksi luunmurtumaa, osteomyeliitti eli luumätää keuhkopussintulehdusta ja ruokatorven lipeävammoja sairastavat lapset, hoidettiin kirurgisen sairaalan lastenosastolla. Ainoat kirurgiset toimenpiteet lastensairaalassa olivat paiseiden avaamiset, jotka olivatkin hyvin tavallisia toimenpiteitä sekä varsin harvoin trakeostomia (henkitorven avaaminen ulkokautta) vaikeaan kurkkumätään liittyvän ?kuristustaudin? hoidossa. Monet niistä taudeista, jotka nykyään eniten työllistävät lastensairaaloiden lääkäreitä olivat tuntemattomia tai niitä pidettiin harvinaisina. Vastasyntyneet sairastivat ja usein kuolivatkin ?synnynnäiseen heikkouteen?. Tämä epämääräinen diagnoosi saattoi sisältää monia erilaisia sairauksia. Vaikeat synnynnäiset rakenneviat, esimerkiksi ruoansulatuskanavan ja sydämen epämuodostumat, todettiin korkeintaan ruumiinavauksessa, jos sellainen suoritettiin. Esimerkiksi allergiset sairaudet ja diabetes olivat tosiasiallisestikin paljon harvinaisempia kuin nykyisin. Kun kuvantamis- ja laboratoriotutkimukset eivät tarjonneet tietoa eri elinten poikkeavasta rakenteesta tai toiminnasta, katsottiin enemmän kokonaisuutta. Lääkärit arvioivat, onko lapsi lievästi vai vaikeasti sairas, näyttääkö ennuste hyvältä vai huonolta ja tarvitaanko kiireellistä hoitoa. Epäsuhta hoidon tarpeen ja hoitomahdollisuuksien välillä oli Ylpön aikana suurempi kuin nykyään. Se ehkä selittää Ylpön kielteisen suhtautumisen erilaisten neurologisten sairauksien ja poikkeavuuksien hoitoon. Hänen mielestään ei ollut oikein käyttää niukkoja resursseja sellaisten lasten hoitamiseen, jotka olivat ?huonosta puusta veistettyjä? ja joista ei siis voinut tulla terveitä, normaaleja aikuisia. Tähän ryh- Luentojen jälkeen ylilääkäri osallistui itse käytännön hoitotyöhön, Lastenklinikan osasto II vuonna 1938. Kuva: Orionin arkisto mään kuuluivat kaikki kehitysvammaiset, esimerkiksi Down-lapset. Se hyöty, mitä sairaalahoito saattoi lapselle antaa, perustui usein hyvään yleishoitoon eli puhtauteen ja sopivaan ravintoon. Monille huonoista kotioloista tuleville lapsille tämä etu saattoi olla ratkaisevan tärkeä. Sairaalaan päässeen lapsen vanhempia lohdutti, kun he näkivät, että lapsi sai niin hyvän hoidon kuin Suomessa oli mahdollista saada se lohdutti heitä silloinkin kun tautia ei voitu parantaa. Maalaiskylässä kasvaneen suomenkielisen Ylpön oli myös varmasti helpompi saada kontakti maalta tulleiden potilaidensa vanhempiin kuin kaupunkilaisen ruotsinkieliseen herrasväkeen kuuluvan lääkärin. Koska lasten kuolleisuus oli suuri, vanhemmat eivät olleet kovin toiveikkaita lapsensa paranemisen suhteen ja siksi apua lähdettiin usein hakemaan liian myöhään tai ei ollenkaan. Maaseudun varattomilla perheillä ei käytännössä ollut mitään mahdollisuutta avun hakemiseen. Vasta kun elintaso alkoi nousta ja valistus antoi suomalaisille oikeaa tietoa, asennoituminen lasten sairauksiin alkoi muuttua. Fatalistinen ajatustapa lasten kuolemasta kohtalona, jota ei voi välttää, väistyi ja vanhemmat alkoivat hakea apua. Kun rautatieyhteydet parantuivat, vanhemmat saattoivat joskus lähteä hakemaan apua sairaalle lapselleen pitkienkin matkojen takaa. Matkan aikana lapsen kunto ehti tosin usein huonontua, joten peli ehkä jo oli menetetty kun potilas pääsi lääkärin nähtäväksi. Sairaalakuolleisuus Helsingin lastensairaalassa oli 1920-luvulla yli 15 prosenttia. Se laski hitaasti, mutta pysyi järkyttävän korkeana vielä koko 1930-luvun ajan. Suurimmat tappajat olivat ripulitaudit, tuberkuloosi ja keuhkokuume. Yksi syy suureen kuolleisuuteen oli tehokkaiden lääkkeiden ja hoitomenetelmien, esimerkiksi nesteytyshoidon puuttuminen. Toinen oli sairaalainfektioiden tavallisuus, kun tarttuvia tauteja hoidettiin ilman eristysmahdollisuuksia. Sikäli kokonaan uuden sairaalarakennuksen saaminen 1940-luvulla oli olennainen edellytys hoitotulosten parantamiselle. Kirjoittaja Leena Tuuteri lastenkardiologi, professori As. Oy Eira; Rehbinderintie 11, Armfeltintie 16, Edelfeltintie 2 ??Taloon osui pommi vuoden 1944 pommituksissa, ja sodan jälkeen rakennus korjattiin puutteellisesti. Kolmikerroksinen rakennus on sittemmin saanut takaisin alkuperäisen ulkonäkönsä: talon koristeellinen päätykolmio näkyy nyt en- tisenlaisena Tehtaankadulle ja ylimmän kerroksen musta peltikate on myös uusittu. Samalla asukkaat ovat päässeet vetoisuudesta, jonka vapaasti mereltä puhaltava tuuli on aiheuttanut. Muita muutostöitä: Pääo- Tehtaankadun ala-aste. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. vi uusittu. Ikkunat uusittu muualla paitsi poorashuoneessa. Ullakkoikkunoita lisätty vuonna 2000: lyhtyikkunoita eteläiselle katonlappeelle ja kattoterassi pohjoiselle katonlappeelle. Kivijalka punagraniittia, seinäpinnat sileäksi rapatut vaalean beigen sävyyn, valkeita rappauskoristeluja. Erkkereitä, päätykolmio. Uusitut tummanruskeat ikkunat. Uusittu ulko-ovi. Musta konesaumattu peltikatto, jossa jyrkkä taite. Ullakolla lyhtyikkunat ja kattoterassi vuodelta 2000. Uusitut rakennusosat heikentävät rakennuksen autenttisuutta. Vaaleanbeige rapattu betonimuuri, jonka yläosaa kiertävät rautapinnat. Metalliportti, jonka vieressä käynti terassipihan alla oleviin autotalleihin. Tehtaankadun ala-aste. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Tehtaankadun ala-asteen koulu ??Tehtaankadun ala-asteen koulu. Entinen Tehtaankadun kansakoulu.; Tehtaankatu 15-17; Helsinki -Tehtaankadun kansakoulurakennuksesta järjestettiin 1900-luvun alkuvuosina arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti arkkitehti Albert Nybergin suunnitelma. Jo rakennuksen valmistumisvuonna, vuonna 1908, siihen lisättiin Albert Nybergin suunnittelema ullakkokerros. Keittiö ja ruokasali, suunnittelijana arkkitehti Gunnar Taucher / Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) vuonna 1926. Peruskorjaus, jossa ruokasalin siirto ja asuntoja ensimmäiseen kerrokseen sekä lisärakennus, suunnittelijana arkkitehti Claus Tandefelt / Helsingin kaupunginrakennusvirasto (HKR) vuonna 1954. Rakennuksen julkisivuissa on aikakauden vallitse- van tyylisuuntauksen, kansallisromantiikan, piirteitä. Katto on suhtellisen monimuotoinen, rapatuissa julkisivuissa on myös rosoiseksi hakattua luonnonkiveä ja ikkunoiden yläosassa on käytetty pieniruutuista jakoa. Tehtaankadun puoleisen julkisivun pääteemoja ovat poikkipääty pääsisäänkäynnin yläpuolella ja sisäänkäynnin vieressä oleva voimistelusalisiipi graniittijulkisivuineen.
• Viikot 35-36 ? Nro 14 13 TEHTAANKATU Tehtaankadulla asuneita merkkihenkilöitä ??Lotta Svärd -järjestön pitkäaikainen johtaja Fanni Luukkonen asui Tehtaankatu 21 B:ssä. Tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg ja Nobelin lääketieteen palkinnon saannut Ragnar Granit asuivat Tehtaankatu 4:ssä. Tehtaankatua Eiran puolella. Tehtaankadun alkuperäinen nimi oli Paavalinkatu Lars Sonck: Mikael Agricolan kirkko, 1925. ??Tehtaankadun itäpään nimi oli alkujaan Paavalinkatu (ruots. Paulusgatan). Nimi johtui Pyhän Henrikin katedraalin julkisivussa olevasta apostoli Paavalin patsaasta; saman kirkon julkisivussa olevasta Pietarin patsaasta sai nimensä myös viereinen Pietarinkatu. Kun katua vuonna 1887 asemakaavanmuutoksella jatkettiin länteen Telakkakadulle asti, nimi muutettiin Tehtaankaduksi, koska kadun länsiosan varteen (nyk. Eiraan) suunniteltiin tuolloin laajaa teh- dasaluetta. Jo vuonna 1900 tämä suunnitelma kuitenkin hylättiin, mutta kadunnimi jäi ennalleen.[3] Ainoastaan Fazerin teollisuusrakennus rakennettiin aivan Tehtaankadun länsipäähän, jossa itse rakennus, nykyiseltä Ernst Lohrmann: Pyhän Henrikin katedraali, 1860. nimeltään Mestaritalo, on yhä paikoillaan, ei kuitenkaan enää Fazerin käytössä. Studio Pasilassa hintakapinaan pienen ihmisen puolesta ??Studio Pasilan syksyn avaa tämän päivän Suomeen ja maan elinkustannuksiltaan kalleimpaan kaupunkiin, Helsinkiin, tuotu farssiklassikko Ei makseta, ei makseta (Non si paga, non si paga, 1974) 1. syyskuuta. Nobel-palkitun Dario Fon tunnetuimpiin teksteihin lukeutuvan menestysnäytelmän on uudelleen suomentanut ja sovittanut satiirikkona ja kääntäjänä tunnettu Pentti Järvinen. Ohjaajana on Pent- ti Kotkaniemi, jonka Kiviä taskussa jatkaa samalla näyttämöllä jo 14. vuotta. Elinkustannusten jatkuvaan nousuun kyllästynyt lähihoitaja Helena (Eija Vilpas) osallistuu lähimarketissa Facebook-ryhmän tapahtumaan, jossa kansalaiset päättävät ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja halpuuttaa ruoan hintoja ihan itse. Mukaan tulee ystävätär, pätkätyöläinen, puhelinmyyjä, Pia (Kaisa Leppänen/ Emilia Sinisalo). Naiset yrittävät viimeiseen saakka salata kansalaistottelemattomuuteen johtaneita tapahtumia tietämättömiltä aviomiehiltään, postissa työskenteleviltä Raimolta (Pertti Koivula) ja Sakulta (Mikko Virtanen) sekä rikollisia jahtaavalta virkavallalta (Ville Tiihonen ja Matti Rasila). Vauhtia ja väärinkäsityksiä täynnä oleva räväkkä komedia puhuu suureen ääneen pienen ihmisen puolesta. Ei makseta, ei makseta -lavastuksen on suunnitellut Jyrki Seppä ja pukusuunnittelusta vastaa Marja Uusitalo. Valosuunnittelija on Teppo Saarinen ja äänisuunnittelija Ari-Pekka Saarikko. Naamioinnin on suunnitellut Aino Hyttinen. Dario Fo (synt. 1926) on italialainen yhteiskuntakriittinen ja satiirinen näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja ja näyttelijä. Italialaisen teatterin legenda, vuonna 1997 Nobel-palkittu Fo on terävän naurun kautta kritisoinut vallanpitäjiä ja yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta mm. katolista kirkkoa, järjestäytynyttä rikollisuutta, lahjontaa ja elinkustannusten nousua. Ei makseta, ei makseta -ensi-ilta 1.9.2016 studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5) ? Liput 17? - 34? (sis. palvelumaksun)
• Nro 14 ? Viikot 35-36 14 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• Viikot 35-36 ? Nro 14 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Palveluja Autokorjaamoja Maalaus, tapetointi ja laminaatin asennus. Ilm. arvio. p. 045-235 1717 Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Ostetaan v. 1932 MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi LVI KORJAUS ASENNUS - HUOLTO ? Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 2 palstaa 84 mm 5 palstaa 216 mm 3 palstaa 128 mm 6 palstaa 260 mm Ilmoituskokoja Etusivu 1/1s: 260x385mm 1/1s: 260x305mm 1/2s: 260x190mm 1/4s: 128x190mm 1/6s: 84x190mm 1/8s: 128x95mm Käyntikortti: 84x50mm Silmäkulma: 84x45mm Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso ILMOITA Seuraava lehti ILMESTYY 14.9.2016. Aineistopäivä on 7.9.2016 palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Kirjapainoja ? osaavaa ? ? asiakaslä nopeaa heistä kirja painopalve lua rjoustamme! Soita ja kysy ta Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 www.karprint.fi Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Painos: 30 000 kpl 172 mm ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy 4 palstaa Hammaslääkärit Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi 40 mm P. JUUTILAINEN Sekalaisia vuodesta 1952 1 palsta LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikka; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 0405045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu Lämpö- ja vesijohtoliike Palstaleveydet Ekologisesta elämänmuodosta kiinnostuneille! Ekoelo esti Luonnonmukais l Ekologisesti l sta Superfoodia Suome Nyhtökauralla kova kysyntä Kasviväreillä hiukset kauniiksi tulossa i vientituote TilaaUus lehti Suot kasvavat www.ekoelo.fi ruskeaa kultaa tai nouda lehtipisteestä! Puhtaasti l Aidosti 4/2016 6,90 l Kotoillen 5,90 Päiväkodit panostavat ympäristökasvatukseen Jo kymmenesosaa mu peltoalasta luo20 20 ? tuplasti vuonna Tunne maasto, löydä sienet e Multaa kynsien all nta Kaupunkilaisparisku iksi siirtyi luomuviljelijö www.ekoelo.fi Ekoelo Väinämöisenkentän kaukalon peruskorjaus. Väinämöisenkentän rullakiekkokaukalo peruskorjataan ??Etu-Töölössä sijaitsevan Väinämöisenkentän eli ?Väiskin? suosittu rullakiekkokaukalo uusitaan. Kaukalon pinta uusitaan viikkojen 33 ja 34 aikana. Pinnan uusimisen jälkeen rullakiekkokaukalon rikkoontuneet laitaelementit myös uusitaan. Arvio on että kaukalo on peruskorjattu 15.9. mennessä. Väinämöisenkentällä voi harrastaa jalkapalloa, rullalätkää ja talvisin luistelua. Mitä? Missä? Milloin? Rööperin-lehti
• velu velu velu Nro 14 ? Viikot 35-36 16 TARINALLINEN KONSERTTI HERÄTTÄÄ HENKIIN OPERETIN LUMOAVIMMAT HETKET Jyrki Anttila, Tiina-Maija Koskela, Aki Alamikkotervo, Jouni Kokora, Ville Salonen sekä Tiina Vahevaara Lohjan Operettikuoro ja Gaalaorkesteri, kapellimestarina Tuomas Törmi Lavastus: Jari Jalonen ? Koreografia: Kirsi Kannas Tanssi: Merle Sternhof, Tommi Räty LÄÄKÄRI LÄHELLÄ SINUA Eiran sairaalasta löydät kokeneet lääkärit sekä pienille potilaille että aikuisille. 0600 10 800 1,98? / min. + pvm. lippupalvelu 0600 10 800 1,98? / min. + pvm. Lisäksi leikkaushoidot ja muut kirurgiset toimenpiteet saman katon alta. Ajan saat nopeasti! AUKIOLOAJAT: ma-to 8-20 pe 8-17 VARAA AIKA eiransairaala.fi 0600 10 800 La 8.10. klo 16.00 Su 16.10. klo 15 & 18 Su 23.10. klo 15.00 Su 30.10. klo 15 & 18 1,98? / min. + pvm. Kulttuuritalo HELSINKI Lippupalvelu Järvenpää-talo JÄRVENPÄÄ Lippupiste Verkatehdas HÄMEENLINNA Lippupalvelu Lohjan Yhteislyseon lukio LOHJA Lippupiste KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIMME: lippupalvelu 0600 10 800 1,98? / min. + pvm. LIPUT alk. 33,50?e. Pääsyliput myynnissä konserttisalien lippukassoilla ja konserttikohtaisesti Lippupisteen tai Lippupalvelun kaikista lipunmyyntikanavista. Ryhmät min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi, 044 980 1206, www.operart.fi 0600 10 800 1,98? / min. + pvm. Timo Atula Anton Fogelholm Teemu Kinnari lippupalvelu 0600 10 800 1,98? / min. + pvm. Eiran sairaala ? Laivurinkatu 29, Helsinki ? 09 1620 570 ? eiransairaala.fi Tule, jos uskallat. Linnanmäen tunnelma muuttuu äänimaailman ja teemoitettujen kohteiden kautta hurjaksi paikaksi niille, jotka uskaltavat. Luvassa mm. live-kauhutalo Kauhujen Kammio (K12), hyytävä virtuaaliseikkailu, zombeja ja paljon muuta karmivaa! Tapahtuma-aika ma-la klo 16-21 ja su 16-20 (Linnanmäki on avoinna arkisin klo 16-21, la klo 13-21 ja su klo 13-20). Lisätiedot: linnanmaki.fi/iikweek