• Iso erä syysuutuuksia saapunut! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Tervetuloa palveltavaksi! MEPHISTO SHOP HELSINKI Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Puh. 020 734 8410 Palvelemme ark. 10-18, la 10-16 www.mephistoshophki.com yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 39-40 ? Nro 16/2016 ? 12. vuosikerta IKKUNANPESUT SYYSAURINGON ILOKSI! Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Lapsuuden tunnelmia ja leikkejä 1920-luvulta nykypäivään Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Kiseleffin talo ma-pe 10-18 la 10-16 Unioninkatu 27 P. 044 986 5037 www.annijaaleksi.com Lasten- ja nuken astiastot ? Autot ? Joulujulisteet ? Joulukalenterit ? Joulukoristeet Juhlatarvikkeet ? Karusellit ? Kirjat ? Lakanat ? Mekot ? Mietintämyssyt ? Nukketalot Nukkekodin kalusteet ? Palapelit ? Pelit ? Pyjamat ? Soittorasiat ? Vieterilelut
• Nro 16 ? Viikot 39-40 2 Kuvataide: Risto Kolanen Syyskuun kuvataidetta ??Punavuoren galleriat kukoistavat täysillä syyskuun näyttelyissä. Esimerkki löytyy myös Jätkäsaaresta ja Kallion ytimisestä. Uusina esillä ovat galleriat Sinne, Piirto ja Rupla. ?unohtuneet? ja nousu sieltä on pitkä ja kivinen, mihin harvat pystyvät omin avuin?, Tuuliranta kertoo. Unohdetut Ruplassa Jenni Luhta on kolmekymppinen helsinkiläinen kuvataiteilija, jolla on jo seitsemäs yksityisnäyttely. Hänen kuvista, videosta ja äänestä rakentuva installaatio ?Hyvän malli? Galleria Sinnessä Iso-Roballa on kuvaus inhimillisen evoluution mekanismista, jossa hyvä määritellään siksi, mikä onnistuu siirtymään kohti absoluuttista parhainta. Luhdan mukaan ihminen on liian nerokas tavoitellakseen vain välittömiä, tässä ajassa toteutuvia tarpeita ja tavoitteita. Liike kohti parhainta edellyttää parhaimman ja pahimman kuvittelua ja kuvaamista, jonka Luhta löytää antiikin ja kristillisyyden perinnöstä. Kankaalle tulostetuista kuvista, videolla esitetystä puheesta ja säestyksestä rakentuvassa installaatiossa esitetyt hahmot esitellään niille ominaisilla kuvauksilla ja luonnetta kuvaavilla pianosäestyksillä, jotka Luhta itse esittää. Monivaiheinen teos havainnollistaa antiikkisen ja kristillisen maailman yhteenkuulumista ja siinä tapahtuvaa siirtymää. Valokuvanäyttely antaa kasvot syrjäytymiselle Kallion ytimessä. Miltä näyttää yksinäisyys? Miltä näyttävät päihdeongelmat, työttömyys, häätö, elämän hukkuminen roskien keskelle? Kun elämänhallinta loppuu? Valokuvaaja Tomi Tuuliranta ikuistaa surullisen kohtalon kokeneita koteja ystävänsä, urakoitsija Mikko Myllymäen toimeksiannosta neljä vuotta sitten. Kuvat ovat aitoja, raadollisen rehellisiä taltiointeja asunnoista, joihin on häädön tai menehtymisen jälkeen tilattu urakoitsija raivaustöihin. Tulos on useimmiten seurausta omasta valinnasta tai totaalisesta eristäytymisestä, jolloin kuolemaan havahdutaan vasta pitkän ajan jälkeen. Rankat elämisen ja sen päättymisen jäljet ovat nähtävillä 25.9. asti RUPLA:ssa, Helsinginkatu 16. Unohdetut?valokuvanäyttely näyttää syrjäytymisen kuvina ja kertoo enemmän mitä haluaisimme kuulla. ? Tiskaamattomat tiskit ja lattialla lojuvat postikasat ovat vasta pintaraapaisu toisenlaiseen todellisuuteen, missä valitettavan monet joutuvat elämään, valokuvaaja kertoo. ? Näitä kohtaloita ja asuntoja on todella paljon, eikä jatkuva lama ja säästökuuri ainakaan helpota asiaa. Nämä kohtalot eivät katso ikää, heitä nuorista aina vanhuksiin asti. He ovat Hyvän malli Punavuoressa Ymmärrä oma historiasi Edwina Goldstone on poikkitaiteellinen nykytaiteilija, alueenaan veistokselliset installaatiot, maalaus, piirustus, elävä taide sekä sosiaalisesti kantaaottavat projektit. Hän on tun- Mustavalkokuva Edwina Goldstonen valokuvanäyttelystä Karjalan kannakselta sotien välissä. Taiteilija edessä. Kuvataiteilija Jenni Luhta ja osa installaatiotaan Hyvän malli, Galleria Sinne. Kuva: Raimo Granberg Elina Laurinen kättelee omaa Salaisuus ?teostaan Galleria 4-kuudessa. Kuva: Hannele Salminen nettu teoksissaan käytetyistä esineistä, joihin liittyy henkilökohtaista historiaa ja kulttuurisia merkityksiä. ?Intimate Resistance? on hieno näyttely Gallleria Huudossa Jätkäsaaressa. Paikallisen kirpputorin löydöksen avulla, joka käsittää noin 300-400 vanhaa lasi-negatiivia, Goldstone sai käsityksen pienen Nurmi-Vahviala -yhteisön koko alueesta Karjalan Kannaksella. Hän perehtyi heidän jokapäiväiseen elämään, vuosien 1924 ? 1940 ajalta, ennen suurta Siperia-evakuointia. Sekä arkkitehtuuri että valokuvat muuttuvat aikojen saatossa. Molemmissa tapauksissa niihin liittyy kuitenkin tunnearvoa, herkkyyttä joka puhuttelee muistoina ja kertoo sen aikaisesta ihmisten tilasta. ? Valokuvalla on voima herättää katsojan mielessä tunnetila ja mielikuva, mikä vuorostaan suo valokuvalle mahdollisuuden uuteen olemassaoloon. Elämä menee Suzanne Shortt teostensa Marching Band (vas.) ja Jump Galleria välissä Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg menojaan, toiveet ja mielikuvitus muuttavat muiston uudeksi kokemukseksi, hän sanoo. Intimate Resistance koostuu valokuvista, installaatioista ja videoista jotka kuvaavat unohdettua historiaa sekä kuinka maailmanhistorian tapahtumat siirtävät kokonaisia yhteisöjä ja heidän mikro-kulttuurejaan, jotka vähitellen sulautuvat valtakulttuuriin ja saattavat totaalisesti kadota. ? Kuin sadan vuoden ikäinen facebook on elävöittänyt nämä kuvat ? ja mikäli kasvot, perinteet ja kulttuuri menneisyydestä voidaan herättää henkiin ja säilyttää, niin myös voidaan palauttaa jo kauan kateissa ollut kansan arvokkuus!, hän lisää. Herkkää öljyväriä Galleria 4-kuus, Uudenmaankadun samoilla numeroilla, esittelee koko syyskuun helsinkiläisen kuvataiteilija Elina Laurisen öljyvärimaalauksia. Hän tekee impressionistiseen tapaan ihmishahmoja ja abstrakteja väripintoja. Elina Laurinen on maalannut useita tilausmuotokuvia ja seinämaalauksia. Mukana on hauskoja lapsimuotokuvia. Ihmisestä, keskeneräisyydestä, kaipuusta, ajan virrasta teokset syntyvät. ? Maalaan esittäviä töistä henkilöistä ja abstraktioita veden pinnoista, virroista. Kaikki virtaa, mikä ei ole pysyvää. Pysähtyneet hetket huomaan merkityksellisiksi vasta jälkeenpäin. Laurisen teoksia on runsaasti ollut esillä eri puolilla Suomea. Herkkyys, ke- Kuvataiteilija Jenni Rope Joko-Tai ?teoksensa edessä Uudenmaankadun Huudossa. Kuva: Raimo Granberg veä siveltimen jälki ja ihmisten kaihoa värisevä olemus ihastuttaa. Näyttelyn Salaisuus -teos sai monen valokuvaajan ikuistamaan taitelijan sen edessä. Meksikolaisen ohikulkijan Instagram-kuva teki kättelyasennon tutuksi monelle. Perspektiivillä taidetta Punavuori alkaa Uudenmaankadusta. Se puolestaan alkaa viehättävän vanhanaikaisesta Taidesalonki Piirrosta, jolla on kaksi kerrosta. Syyskuun ?Perspectives? -näyttely sisältää öljyvärimaalauksia ja marmoriveistoksia. Maalaukset ja veistokset tutkivaan ihmissuhteita ja ihmisten välisiä suhteita tilassa rohkaistakseen katsojia näkemään maailman uudesta näkökulmasta. Kanadalainen Suzanne Shortt on kiinnostunut tarkastelemaan yläviistosta ihmisten maisemaa, yksilöiden ja ihmisjoukon suhteista. Kuvat ovat täynnä hienovaraisia henkilökohtaisia tarinoita. Kanadalaistaiteilija on asunut, maalannut ja esitellyt töitään neljällä mantereella. Nyt hän asuu Suomessa, Helsingissä. Väri on hänelle intohimo. Suomalainen Eila Leonoff tekee marmoriveistoksia pitkäkestoisena työnä. Aihe ja muoto syntyy tekovaiheessa kiven mallista ja kiven materiaalin laadusta riippuen. Hän omaa erityisen taidon maalata katseen vangitsevia abstrakteja öljyvärimaalauksia ja moderneja veistoksia. Keväällä töitä oli esillä Kallion Oivassa. Eila Leonoff on HIAA, Helsinki International Artists? Association ry:n puheenjohtaja. Hän haluaa edistää kansainvälisten taiteilijoiden integroitumista suomalaiseen taidemaailmaan ja saamaan myös vuorovaikutusta eri taustaisten taiteilijoiden välille. Maalauksia ja mobileita Jenni Ropen ?Mobileita ja maalauksia? on esillä Galleria Huudon Uudenmaankadun näyttelytilassa Hänet tunnetaan maalaustensa lisäksi myös animaatioista ja tilallisista mobile -veistoksista. Hän yhdistelee eri tekniikoita akryylimaalauksesta piirustukseen, ja on tunnettu maalaustensa leikkisästä kuvamaailmasta. Uudet teokset ovat huomattavasti pelkistetympiä ja rakenteellisempia kuin aiemmassa tuotannossa on nähty. Niissä korostuu tasolle luotu liike, jolla taiteilija luo jännitystä kuvapinnalle. Maalausten lisäksi Jenni Rope tekee mobileita, eräänlaisia leijuvia veistoksia. Huudon näyttelyssä mobile-teokset jatkavat ja täydentävät maalausten visuaalisuutta. ? Tilassa leijuvissa kappaleissa on omanlaistaan herkkyyttä, ne ovat yhtä aikaa kevyitä, raskaita, siroja ja järkälemäisiä, hän lausuu.
• 12. vuosikerta ? nro 16 Viikot 39-40 Ajankohtaista Saneeraustyöt haittavat liikennettä Fabianinkadulla ??Rakennuksen saaneraustyöt haittaavat liikennettä Fabianinkadulla 16.9.2016? 28.2.2017. Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Fabianinkadulla välillä Eteläesplanadi ? Pohjoinen Makasiinikatu 16.9.2016?28.2.2017. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla. Moottoriajoneuvot Fabianinkadulle ei ajoyhteyttä Eteläesplanadilta. Korvaava reitti kulkee Unioninkatu ja Pohjoista Makasiinikatua pitkin. Polkupyörät Kirjastoautolle uusia pysäkkejä Helsingissä ??Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauton uudet aikataulut tulivat voimaan 19.9. Muutoksia tuli erityisesti lastenkirjastoauto Skidin reittiin. Lastenkirjastoauto saa uusia pysäkkejä seuraaviin kohteisiin: Mellunkylä: Viitankruununtie 9, Linnanpellon asukastalon pihalla torstaisin klo 16.15 - 16.45 Myllykylä: Myllyväenkatu 1, torstaisin klo 18.15 - 18.55 Viikinranta: Katariina Saksilaisen katu 8, torstaisin klo 15.25 - 15.55. Myös Kalasatamaan tuli pieni muutos, kun kirjastoauton pysäkkipaikka vaihtui Junonkatu 2:een. Tällä pysäkillä pysähtyy lastenkirjastoauto Skidi torstaisin klo 19.20 - 20.00.   Jätkäsaareen rakennetaan käytävätön peruskoulu ??Jätkäsaaren nopeasti kasvava kaupunginosa saa uuden modernin peruskoulun. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti koulun hankesuunnitelman. Hinnaksi tulee noin 28 miljoonaa euroa. Koulun tilasuunnittelussa korostetaan tutkivaa oppimista ja yhdessä tekemistä. Tavoitteena on käytävätön koulu. Opetustilat muodostavat avoimia kotisoluja, jotka liittyvät toisiinsa keskusaulan välityksellä. Koulun suunnittelusta pidettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Aarto Ollila Risto- la Arkkitehdit. Rakennus perustuu voittaneeseen ehdotukseen. Tavoitteena on tilojen suuri muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Erityistä huomiota kiinnitetään sisäilman laatuun, valaistukseen ja esteettömyyteen. Peruskoulusta tulee Jätkäsaaren suomenkielinen pääkoulu. Sinne on tarkoitus sijoittaa perusopetuksen luokkatasot 3 ? 9. Oppilaspaikkoja kouluun tulee 740 ja tehokäytössä noin 810. Maanrakennustyöt pyritään aloittamaan vuoden kuluttua, ja koulun on määrä valmistua kesällä 2019. Vähän käytettyjä pysäkkejä lakkautetaan Kirjastoauton reitiltä poistui viisi pysäkkiä niiden vähäisen käytön vuoksi. Lastenkirjastoauto Skidi. Lakkautetut pysäkit ovat: Karhusaari, Landbo, Mellunmäki, Punavuori, Strömbergin alue Kirjastoauton uudet aikataulut löytyvät Helmet.fi:stä.  Fabianinkadulle ei ajoyhteyttä Eteläesplanadilta. Korvaava reitti kulkee Unioninkatua ja Pohjoista Makasiinikatua pitkin. Jalankulkijat Kulku Fabianinkadun itäpuolella. Urakoitsija pahoittelee töistä aiheutuvaa mahdollista haittaa. Torikorttelit elää mielenkiintoista ja vauhdikasta aikaa Sivut 8-9 Rautakauppapalvelun lisäksi Liiteri tulee tarjoamaan monia muita arkea helpottavia kiertotalouden palveluita käyttäjilleen kokeilun aikana. Työvälineiden vuokrauspalvelua testataan Kohderyhmänä urbaanit kotinsa kunnostajat ??Kaupunkilaisten kiinnostusta säästää kotinsa arvokkaita neliöitä ja vapaa-aikaansa kiertotalouden keinoin selvitetään tänä syksynä virtualisoidussa rautakaupassa eli Liiteriksi nimetyssä työvälineiden vuokrauspalvelupilotissa Teurastamolla. Maailmalla vahvat kierto- ja jakamistalouden trendit ovat nousussa nyt myös Suomessa vuokraamisen ja tavaroiden yhteiskäytön muodossa. Rautakauppapalvelun lisäksi Liiteri tulee tarjoamaan monia muita arkea helpottavia kiertotalouden palveluita käyttäjilleen kokeiSivu 7 lun aikana.
• Nro 16 ? Viikot 39-40 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 16 Keskuspuiston rakentaminen Liikenteen tarkastusmaksuja jakaa kaupunginvaltuustoa jää paljon maksamatta S uuri osa tarkastusmaksuista jää kokonaan maksamatta. Noin 15 000 henkilöä saa maksuhäiriömerkinnän ilman matkustuslippua matkustamisesta vuosittain. Tarkastusmaksuja määrätään vuosittain 70 000 ? 80 000 kappaletta, joista lähes puolet aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän rekisteriin. Ilman matkalippua matkustavien tapa toimia näyttää olevan toistuvaa toimintaa, sillä jokaiselle rekisteröidylle on kertynyt keskimäärin 2-3- merkintää vuodessa. Osalla kyse lienee välinpitämättömyydestä, joka on seurausta talou- den suistumisesta ainakin osittain raiteiltaan. Suurin osa tarkastusmaksuista määrätään pääkaupunkiseudulla, HSL tarkistaa lippuja myös VR:n junissa, mutta tarkastusmaksujen määrä junamatkoilla on marginaalinen. Eniten maksuja määrätään kulkuvälineissä, joissa kulkettaja ei kontolloi, onko matkustajalla lippu. Näitä ovat lähinnä lähijunat, metrot, raitiovaunut ja runkolinjabussit. HSL määräsi viime vuonna kaikkiaan 79 000 tarkastusmaksua. Maksu menee ulosottoon, jos sen maksamisen laiminlyö. Terveiset sulle lähetän Kun ilta saa ja hämärtää, varjot yllemme lankeaa. Sammuu silmä auringon, lähtee parvi lintujen. Terveiset sulle lähetän linnun tietä tulemaan. Sun käteen tarttua saan, unhoita en milloinkaan. Kun uusi aamu sarastaa, varjot kauaksi lankeaa. Saamme säteet auringon, näämme kaiken paremmin. Terveiset sulle lähteän linnun tietä tulemaan. Sun käteen tarttua saan, unhoita en milloinkaan. Linnut lentää merten taa, mustat pilvet kauas jää. Valo loistaa auringon, onneen oven aukaisen. Kyyhky kaunis oksallaan uuden laulun aloittaa. Sun käteen tarttua saan, unhoita en milloinkaan. Kun ilta saa ja hämärtää, varjot yhteen lankeaa. Sun käteen tarttua saan, unhoita en milloinkaan. Toivo Levanko lyyrikko Helmet-kirjallisuuspalkinto 2016 Peter Sandströmille ??Helmet-kirjallisuuspalkinto 2016 on myönnetty Peter Sandströmille teoksesta Transparente blanche (suom. Outi Menna nimellä Valkea kuulas). Palkintoraadin mukaan ?Sandströmin kerronta on kevyttä ja mietiskelevää, mausteena absurdiutta ja maagista realismia. Kirjan nimi on erinomainen: se viittaa paitsi kertojan vanhempien omenatarhaan, myös tekstin ja elämän kuulauteen.? Kirjaston asiantuntijoista koostuva palkintoraati jatkaa: ?Peter Sandströmin Transparente blanche (suom. Valkea kuulas) on ruotsinkieliselle Pohjanmaalle sijoittuva kuvaus paluusta juurille, kirjaimellisesti omenapuiden juurille. Kasvutarinassa rakkaus on jokapäiväistä lämpöä, sanojen ja tekojen kautta välittyvää voimaa. Sekä tarinankerronta että kieli on hienovaraista. Outi Mennan suomennos tavoittaa kielen vivahteet. Romaanin eri aikakerrostumat on nivottu luontevasti yhteen ja kerroksellinen, hieman sipulimainen rakenne avaa tarinaa vähitellen. Tekijä luottaa lukijaan.? Teoksen on kustantanut Shildts & Söderströms (2014). Palkintona on ?Kultainen kirjastokortti? ja 1000 euroa. Yleisön suosikiksi Korppiretki Yleisön suosikiksi Helmet-kirjastojen asiakkaat valitsivat Mika Honkalinnan luontokirjan Korppiretki. Helmet-kirjastot järjestivät 9. - 31.8. yleisöäänestyksen, jossa kirjaston asiakkaat saivat äänestää omaa suosikkiaan finalistien joukosta. Yleisön suosikin kunniakirjan sai Mika Honkalinna teoksestaan Korppiretki (Maahenki 2015). Teos sai 20.2 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Korppiretkeä on kuvailtu ?kunnianosoitukseksi korpille, jota voisi kutsua suomalaisen luonnon erakkoälyköksi?. Helmetkirjallisuuspalkinto nostaa esille laatukirjallisuutta Helmet-kirjallisuuspalkin- to annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle. Kirjastot haluavat nostaa esille tulevaisuuden klassikoita ja muistuttaa, että laatukirjallisuus kestää vuodesta toiseen. Helmet-kirjallisuuspalkinto ilmaisee myös, että kirjastoissa työskentelee kirjallisuuden asiantuntijoita. Kirjallisuus on aina ollut ja on jatkossakin kirjastotoiminnan ydintä. Helmet-kirjallisuuspalkinnolla halutaan lisäksi nostaa esille erilaisia ja marginaalisempia kirjallisia ääniä. Palkintoraati koostui Helmet-kirjastojen kirjallisuusasiantuntijoista. Raadin puheenjohtajana toimi Töölön kirjaston johtaja Anne AlaHonkola. Helmetkirjallisuuspalkinto 2017 Ensi vuoden Helmet-kirjallisuuspalkintofinalistit julkistetaan elokuussa 2017. Varsinainen palkinto jaetaan syyskuussa 2017. Miksi moni valtuutettu liikkeellä ?sammutetuin lyhdyin?? ??Suuri osa kaupunginvaltuutetuista aikoo äänestää sen puolesta, että Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen poistetaan yleiskaavasta, selviää tuoreesta kyselystä. Mutta suurin osa valtuutetuista ei halua kertoa kantaansa asiaan, vaikka se on tulossa pian ratkaisuun. Etenkin ratkaisevassa asemassa olevien kolmen suurimman puolueen valtuutetut ovat liikkeellä ?sammutetuin lyhdyin? tai ei vieläkään ole päättänyt kantaansa. Keskuspuiston puolesta -ryhmän tekemään kyselyyn on tähän mennessä vastannut 30 valtuutettua. Keskuspuistoryhmä haastaa myös muut valtuutetut ottamaan kantaa Keskuspuistoon rakentamiseen ja kertomaan sen avoimesti helsinkiläisille. Helsingin uusi yleiskaava etenee lähiaikoina kaupungin päätöksentekoon. Keskuspuistoon esitetty 50 hehtaarin rakentaminen on jo monesti ehditty nimetä kaavan kipeimmäksi asiaksi. Keskuspuiston merkitys helsinkiläisille ja muullekin Suomelle on kiistaton. Tämä näkyy myös kaupunginvaltuuston aiemmin, viimeksi 2014 hyväksymissä Keskuspuiston asemakaavoissa. Keskuspuiston puolesta -liike teki elo-syyskuun taitteessa kaupunginvaltuustolle kyselyn Keskuspuiston asemasta yleiskaavassa. Noin 35 % valtuutetuista (30 henkilöä) on vastannut tähän mennessä kyselyyn, jossa tiukka pääkysymys liittyi ennalta lähes varmana pidettyyn valtuuston äänestykseen aiheesta: Aiotteko äänestää sen puolesta, että kaikki Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen poistetaan yleiskaavasta? 58 % prosenttia vastanneista vastasi kyllä. Moni myös perusteli kantansa. ?Miksi bygata vanhaa skutsia ja luonnonkallioita. Stadi täynnä tyhjiä kiinteistöjä jo ennestään. Bygataan mielummin Talin golfkenttä tai Östersundo- Perinteinen Purjelaivapäivä ??Lauantaina 8.10. perinnelaivat purjehtivat Tervasaaren Tynnyri-nimeä kantavan purjelaivojen perinteisen purjehduskilpailun. Lähtölaukaus ammutaan merellä Helsingin edustalla n. klo 14 ja maali sijaitsee Kaivopuisto-Katajanokka linjan eteläpuolella, saapuminen klo 15-16 välillä. Kilpailun jälkeen alukset ryhmittyvät Purjeiden Paraatiin, joka tuo purjelaivat purjehtien Eteläsatamaan noin klo 16. Alukset kiinnittyvät Kolera-altaaseen ja sen ympäristöön. Sunnuntaina 9.10. on 29. Perinteinen Purjelaivapäivä Eteläsatamassa/ Kauppatorilla, jolloin kaikki alukset ovat avoinna yleisölle klo 10 -16. Ilmoittautuneita aluksia 13. miin, joka valloitettiin jo 10 vuotta sitten eikä lapiota ei olla vieläkään saatu iskettyä maahan.? Sami Muttilainen, Vas. ?Yleiskaavaehdotus puuttuu rajulla kädellä helsinkiläisten virkistysalueisiin ja se on kestämätöntä. Viheralueet ovat helsinkiläisten keuhkot ja niiden rakentaminen ei ole eheän ja viihtyisän asumisympäristön edun mukaista.? Mari Rantanen, PS ?Helsinki on isojen päätösten edessä: tuhotaanko paljon siitä hyvästä, mitä Helsingissä on, vai etsitäänkö ratkaisu, joka mahdollistaa sekä uuden rakentamisen että sen säilyttämisen, mikä on arvokasta?? Mika Ebeling, KD Kyselyn perusteella kaikki ryhmät kolmea suurinta lukuun ottamatta eli Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, RKP, Keskusta, Kristilliset, SKP&Helsinkilistat ja sitoutumaton René Hursti ? ovat valmiita säästämään Keskuspuiston. Keskuspuistoon kajoamisen on jo aiemmin havaittu olevan Vihreille kipeä asia, ja lähinnä vain muutama puistoa puolustava Vihreä tohti vastata. Vihreät ovat aiemmin vahvasti ajaneet mm. Hämeenlinnanväylän bulevardisointia, joka haukkaisi lähes puolet kaikesta Keskuspuistoon ulottuvasta rakentamisesta ja mm. tuhoaisi uhanalaisen taimenen puron, Haaganpuron. Vaikka myös Kokoomuksesta ja Demareista löytyy yksittäisiä Keskuspuistoa puolustavia valtuutettuja, näiden ryhmien vaisun vastausinnon syytä voi vain arvailla. Onko asia liian vaikea vai eikö sitä koeta niin merkitykselliseksi, että siihen halutaan antaa perusteluja. Asia kuitenkin merkitsee. Keskuspuistoa puolustavaan adressiin on kerätty jo yli 16 000 nimeä, ja määrä jatkaa kasvuaan. Keskuspuisto noussee varmasti esille myös ensi kevään kunnallisvaaleissa. Esimerkiksi hän on valmis rakentamaan Keskuspuistoon: ?Yleiskaavalla ei nakerreta Keskuspuistoa kohtuuttomasti. Kaupunkibulevardien rakentamiseen suhtaudun kyllä penseästi.? Pia Pakarinen, Kok. tava erityisen huolella, silläkin uhalla että se toteutuu hyvin erilaisena kuin muut kaupunkibulevardit. En kannata rakentamista Keskuspuistoon muualle kuin hyvin rajattuihin kohtiin kuten Hämeenlinnanväylän reunan melualueelle sekä Raide-Jokerin ja Hämeenlinnanväylän risteysalueelle - mutta en niihinkään esitetyssä laajuudessa eikä missään tapauksessa esitettyinä kokonaisina kortteleina syvälle Keskuspuistoon.? Sanna Vesikansa, Vihr. ?Yritän kaikessa rauhassa ja asia-argumenteilla myötävaikuttaa siihen että valtuusto päättää suurella enemmistöllä poistaa Keskuspuistoon osoitettu uusi rakentaminen uudesta yleiskaavasta ainakin osittain.? Thomas Wallgren, SDP Muun muassa he ovat valmiit säästämään Keskuspuiston: ?Kasvava Helsinki tarvitsee Keskuspuistoa ja Keskuspuisto tarvitsee vähintään nykyisen laajuuden säilyäkseen monimuotoisena, osin luonnonvaraisena viher- ja virkistysalueena. Myös yleiskaavaehdotuksen ylimitoitettu, esitettyihin rakentamistavoitteisiin nähden kaksinkertainen kaavavaranto osoittaa, että asuntojen rakentamista ja Keskuspuiston säilyttämistä ei ole syytä asettaa vastakkain.? Yrjö Hakanen, SKP ?Pitäisi katsoa myös että onko jossain mahdollisuus laajentaa Keskuspuistoa, ainakin saman verran kuin mitä mahdollisesti kavennetaan.? Björn Månsson, RKP ?Suojellaan puisto!? Dan Koivulaakso, Vas. ?Vasemmistoliitto lähtee siitä, että Keskuspuisto tulee säilyttää nykyisellään ja olemme tiedottaneet kannastamme kesäkuussa. Me emme kuitenkaan yksin päätä asiasta, vaan asiaan vaikuttaa myös muiden puolueiden kannat ja äänestyskäyttäytyminen. Toivomme tietenkin, että myös muissa puolueissa herättäisiin puolustamaan Keskuspuistoa ihan tosissaan.? Veronika Honkasalo, Vas. ?Kannatan kaiken Keskuspuistoon osoitetun rakentamisen poistamista yleiskaavasta, ja ajan tätä poliittisesti. Kuitenkin mikäli ainoaksi keinoksi vähentää Keskuspuistoon ja muille tärkeille viheralueille suunniteltua rakentamista jää sitoutuminen poliittiseen kompromissiin, olen valmis valtuustoryhmäni mukana äänestämään sellaisen puolesta.? Anna Vuorjoki, Vas. Keskuspuiston puolesta syntynyt kansanliike on pitkin kuluvaa vuotta herätellyt keskustelua ja tempauksia yleiskaavaehdotuksesta ja Keskuspuiston asemasta - puiston luonto- ja virkistysarvot ovat poikkeukselliset koko Etelä-Suomen alueella. Niin liito-oravat, kanahaukat, taimenet kuin ihmiset viihtyvät ja voimaantuvat alueilla, joita nyt uhkaa rakentaminen. Keskuspuistoryhmä aikoo jatkaa valtuutettujen kantojen kartoittamista ja julkistaa valtuuston asiaa koskevat äänestyskartat. ?Hämeenlinnanväylän bulevardisointi on valmistel- Liisa Lohtander Maija Hakanen He kuuluvat niihin, jotka eivät ole varmoja:
• Viikot 39-40 ? Nro 16 5 Suuri stadionkeräys käynnistyy Lahjoittajilla mahdollisuus ikuistaa nimensä Olympiastadionin seinälle ??Helsingin Olympiastadionin uudistustyöt alkoivat vuoden alussa. Nyt kansalaisille ja yrityksille käynnistyy keräys, jonka tuotot käytetään stadionin varustamiseen. Lahjoittajille tarjoutuu mahdollisuus ikuistaa nimensä stadionin seinälle. Valtio ja Helsingin kaupunki ovat myöntäneet varat Olympiastadionin uudistamiseen. Julkisen rahoituksen pohjalta toteutetaan stadionilla tehtävät rakennus- ja uudistustyöt. Stadionin varustuksen rahoittaminen on puolestaan Olympiastadionia hallinnoivan Stadion-säätiön vastuulla. Varustuksen hankkimiseksi Poliisihallitus on myöntänyt Stadion-säätiölle keräysluvan (POL-2015-8457). Kaikki lahjoituksina kerättävät varat käytetään Olympiastadionin varustamiseen suurta yleisöä, tapahtumia, vierailijoita ja kaupunkilaisia varten. Käytännössä varustuksella tarkoitetaan kaikkea sitä, joka on stadionin seinien sisällä ja tekee toiminnan mahdolliseksi: opastenäytöistä nurmenhoitokoneisiin ja seiväshyppypatjoista jalkapallomaaleihin. Varustamisen arvioidaan kustantavan vähintään 7 miljoonaa euroa. Varoja on kerättävä useista lähteistä. Keskeisessä roolissa on kansalaisille ja yrityksille suunnattu keräys. ? Nyt käynnistyvä varustamisen kansalais- ja yrityskeräys on tärkeä osa Olympiastadionin uudistamisen Stadionkeräykseen osallistuminen ??Sekä yksityishenkilöiden että yritysten lahjoitus tapahtuu lahjoitussivustolla osoitteessa www.stadion.fi/lahjoita. Sivustolla lahjoituksen voi maksaa tietoturvallisesti kotimaisessa Paytrail verkkomaksupalvelussa kaikkien kotimaisten verkkopankkien kautta sekä Visa- ja Mastercard luottokorteilla. Mikäli lahjoittajalla ei ole mahdollisuutta käyttää verkkomaksamista, on Havainnekuva Olympiastadionille ikuistetuista nimistä. kokonaisuutta. Tämä varustus on välttämätön, jotta stadionrakennus elää ja hengittää ja se jatkossakin tuottaa iloa ja elämyksiä meille kaikille, sanoo Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen. Jokainen lahjoittaja, niin yksityinen kuin yrityskin, saa nimensä uudistetun Stadionin vierailijakeskuksen virtuaaliseinälle ja Stadion-kirjaan. Olympiastadionin seinälle, itse rakennukseen, ikuistetaan 100 euroa ja enemmän lahjoittaneet yksityishenkilöt ja vähintään 1000 euroa lahjoittaneet yritykset ja yhteisöt. Rakennukseen ikuistettavia nimiä on tarjolla rajoi- lahjoittajan mahdollista olla yhteydessä osoitteeseen info@stadion.fi. Lahjoitussivusto on myös ruotsiksi ja englanniksi. Olympiastadioniin tiivistyy valtava määrä suomalaisten tunteita, muistoja ja tarinoita ? stadionluokan elämyksiä. Oman tarinansa voi kertoa tai jakaa kuvan/videon keräyksen sivustolla ja osoitteessa www.stadion. fi/stadionluokan-tarinani. tettu määrä. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitus tapahtuu lahjoitussivustolla osoitteessa: www.stadion.fi/lahjoita ? Tulemme myös loppuvuoden aikana järjestämään kohtaamisia, joissa kanssamme voi tulla keskustelemaan uudistamisesta ja halutessaan tehdä lahjoituksen tämän kohtaamisen yhteydessä, kertoo Maija Innanen. Kansan tuella on ollut Olympiastadionin historiassa aina keskeinen rooli. Stadion-säätiö perustettiin joulukuussa 1927 tehtävänään edistää nuoren tasavallan unelmaa omasta stadionista. Säätiö ryhtyi välittömästi organisoimaan varainhankintaa. Stadionin rakentamiseen myönnettiin vuosittaisia eduskuntamäärärahoja ja raha-arpajaisten voittoosuuksia. Säätiön omakohtaisen varainhankinnan onnistuminen oli myös tärkeää ja sen katsottiin osaltaan Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kesällä hyvä ??HSY:n mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmassa oli vähän saasteita kesä?elokuussa 2016. Kesällä liikenne hiljenee, mutta työmaat voivat heikentää ilmanlaatua.  ? Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kesä?elokuussa pääosin hyvä tai tyydyttävä, sillä ilmansaasteiden pitoisuudet olivat alhaisia. Erityisen puhdasta ilma oli elokuussa, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Pakokaasuja ja katupölyä vähän ilmassa kesällä Liikenteen hiljentyminen kesäloma-aikaan vähentää myös pakokaasujen ja katupölyn määrää ilmassa. Katutyöt nostivat ilman hiukkaspitoisuuksia Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla kesäkuussa. Tällöin hengitettävien hiukkasten määrä ylitti kahtena vuorokautena raja-arvotason. Muita raja- tai ohjearvoylityksiä ei kesän aikana ollut. Hellejaksoille yleisiä, korkeita otsonipitoisuuksia ei esiintynyt lainkaan pääkaupunkiseudulla. Seudulle ei myöskään kulkeutunut merkittäviä määriä pienhiukkasia tai muita ilmansaasteita alueen ulkopuolelta. ? Yleisesti voidaan todeta, että ilma on puhtainta tuulettuvilla alueilla kuten meren rannalla. Ilmansaasteet vaikuttavat eniten alueilla, joilla on runsaasti liikennettä tai joilla poltetaan paljon puuta, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen sanoo. Rakennustyömaat heikentävät lähialueiden ilmanlaatua Tehokas katujen puhdistaminen ja sateet alensivat hiukkaspitoisuuksia keväällä. Katupöly kuitenkin heikensi ilmanlaatua vielä kesäkuun ensimmäisi- nä päivinä. Hiukkaspitoisuudet saattavat nousta etenkin kesäisin myös rakennustyömaiden liepeillä ja katutöiden vuoksi. Työmailta nousee ilmaan kiviaines- ja räjäytyspölyä, joka vaikuttaa hengitysteiden kautta. Siitä kärsivät erityisesti astmaatikot. ?  Tänä kesänä katujen kunnostuksesta aiheutunut pölyäminen heikensi ilmanlaadun huonoksi yksittäisinä tunteina HSY:n mittausasemalla Helsingin keskustassa, Myllynen toteaa. Ilmansaasteista voivat saada oireita erityisesti hengitysja sydänsairaat sekä pienet lapset, jotka voivat vähentää oireitaan seuraamalla ilmanlaatutilannetta. Ilmanlaadun voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen tekemisen opetusta Betaniassa ??Helsingin Sote -viraston sosiaaliohjaaja Auli Jaatinen opettaa sähköisen toimeentulotukihakemuksen teossa Punavuoren asukastalo Betaniassa (Perämiehenkatu 13) tiistaisin 4.10? 13.12.2016 klo 14-16.00. Toimeentulotuki siirtyy Kelaan 1.1.2017 ja sähköinen asiointi nopeuttaa asiakkaan hakemuksen käsittelyä siirtymällä suoraan käsittelyjonoon. Palveluun voi tulla ilman ajanvarausta ja se on ilmainen. Kaupungin sosiaaliviraston hakemuksen voi jättää sähköisesti samalla kun tulee opettelemaan sähköistä asiointia. perustelevan tuen julkisista varoista. Liike-elämä lähti 1920-luvun lopussa ja 1930-luvulla vilkkaasti tukemaan hanketta esimerkiksi lunastamalla Stadion-tavaramerkin käyttöoikeuksia sekä suorilla lahjoituksilla. Kansalaiset puolestaan ostivat sankoin joukoin Stadiontavaramerkin tuotteita ja tukivat samalla stadionin rakentamista. ? Stadionilla oli koko kansan kannatus ja voidaankin täydellä sydämellä sanoa, että Suomeen ja Helsinkiin nousi Stadion, jonka kansa rakensi. Nyt historian ympyrä tavallaan sulkeutuu, kun myös uuden vuosituhannen stadionia tuetaan kansalaisten ja yritysten voimin, jatkaa Maija Innanen. Sami Sarvilinnaa esitetään kansliapäälliköksi ??Sami Sarvilinna on Helsingin kaupunginhallituksen esitys kaupungin kansliapäälliköksi. Kaupunginhallituksessa Sarvilinna sai yhdeksän ääntä ja Ritva Viljanen viisi ääntä. Valinnan tekee kaupunginvaltuusto 28. syyskuuta. Kansliapäällikkö on kesäkuussa voimaan tulevan Helsingin johtamisuudistuksen jälkeen kaupungin ykkösvirkamies. Hän johtaa kaupungin keskushallintoa, on toimialajohtajien esimies ja toimii kaupungin- hallituksen ja sen jaostojen sekä pormestarin esittelijänä. Kansliapäällikkö johtaa myös nykyistä kaupunginkansliaa, joka toimii 31.5. 2017 saakka. Sarvilinna on kaupunginlakimies. Hän on johtanut kaupungin oikeuspalveluja vuodesta 2007. Ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi oli kaupunginhallituksen käsittelyssä ensimmäisen kerran. Kaupunginhallitus jätti sen pöydälle 17. lokakuuta saakka. Genesta vuokraa Nosto Solutionille tilat Bulevardilta ??Genesta Property Nordic on solminut uuden vuokrasopimuksen Bulevardi 21 toimistokiinteistön ylimmän toimistokerroksen tilasta suomalaisen ohjelmistotalo Nosto Solutions Oy:n kanssa. Bulevardi 21 -kiinteistön kahdeksannessa kerroksessa sijaitseva 945 m2:n toimistotila uudistetaan vuokralaisen tarpeiden mukaan. Kiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Helsingissä, lähellä Hietalahdentoria, ja se on lyhyen kävelyetäisyyden päässä myös Helsingin rautatie- ja linja-autoasemilta. Noston perustaja Juha Valvanne on innostunut tulevasta muutosta. ? Bulevardi 21 on juuri oikealla tavalla urbaani ja rouhea kiinteistö, ja meille innovatiivisille ihmisille inspiroiva ympäristö kehittää tuotettamme. Bulevardin toimistossamme tulee työskentelemään yli 50 ohjelmistoalan ammattilaista, kuvailee Valvanne. Tunnetussa ja arvostetussa, vuonna 1961 rakennetussa kiinteistössä, osoitteessa Bulevardi 21, on yhteensä 9 300 m2 toimisto- ja varastotilaa. Kiinteistön läheisyydessä sijaitsee muun  muassa useita laadukkaita kahviloita ja ravintoloita. Uuden ankkurivuokralaisen Nosto Solutionsin myötä vuokralaisyhteisö saa uutta nuorekasta henkeä ja herättää vastaavanlaisten yritysten mielenkiinnon kohteeseen. Bulevardi 21:ssa aloitetaan vuokrasopimuksen allekirjoituksen myötä yrityksen tarpeisiin räätälöitävän toimistotilan suunnittelu ja toteutus  yhdessä vuokralaisen kanssa. ? Toteutamme Nosto Solutions Oy:lle modernit, korkeatasoiset ja yrityksen ilmeeseen sopivat tilat, missä yrityksen henkilökunta kokee olevansa kuin kotonaan, visioi Laura Kemppinen, kiinteistön Investment Manager Genestasta.
• Nro 16 ? Viikot 39-40 6 Päivyri Viikon mietelause: Opimme kokemuksesta, että ihmiset eivät koskaan opi mitään kokemuksesta. G.B. Shaw (1856-1950) Nimipäivät: Viikko 39 Ma 26.9. Kuisma Ti 27.9. Vesa Ke 28.9. Arja, Lenni To 29.9. Mika, Mikko, Miika, Mikael, Miikka, Miska, Miko, Mikaela Pe 30.9. Siru, Sirja, Sorja La 1.10. Rauno, Raine, Rainer, Raino Su 2.10. Mikkelinpäivä. Valio Viikko 40 Ma 3.10. Raimo Ti 4.10. Saija, Saila, Frans Ke 5.10. Inka, Inkeri To 6.10. Pinja, Minttu Pe 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta, Pipsa, Brigitta La 8.10. Hilja Su 9.10. Ilona Sunnuntaiksi Tulla pehmeäksi ??Lapsuuden historian tutkimus osoittaa, että toisin kuin on ajateltu, lapsuutta arvostettiin jo antiikin aikana. Voi olla, että lapsi nähtiin yhteiskunnassa tulevana aikuisena, tuottavana jäsenenä. Mutta vanhemmat ovat katsoneet lastaan aikakaudesta riippumatta ainutlaatuisena ja rakkaana. Jeesus puhuttelee aikalaisiaan, yhteiskunnan aikuisia, vastuun näkökulmasta. Aikuisen vastuulla on nähdä lapsi ainutlaatuisena ja katsoa häntä ihmeenä. On aikuisen asia suojella lapsen koskemattomuutta. Tämä vastuu ei ole vain biologisen vanhemman, vaan koko yhteisön aikuisilla. Yhteisön aikuisuus mitataan lapsen oikeuksien toteutumisena yhä tänäänkin. Jeesus asettaa lapsen uskon esikuvaksi. Esikuvan roolia ei saa hän, joka tuntee opit, lait ja asetukset. Esikuva on lapsi, joka luottaa ja uskoo, innostuu ja ilahtuu. Historiankirjoista emme useinkaan lue hänestä. Lapsenuskosta puhutaan usein ?aikuisen? uskon vastakohtana. Aivan kuin lap- senuskossa olisi jotain noloa ja keskeneräistä. Ei ole. Lapsenuskossa on kaikki! Maailma viettelyksineen pyrkii turruttamaan lapsen sisällämme. Mutta paradoksaalista kyllä: lapsenkaltaisuus suojelee meitä maailman kovuudelta. Edesmennyt runoilija Tommy Tabermann tavoitti jotain tästä lausuessaan: ?Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä. Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle!? Miten säilyttää lapsenkaltaisuus, avoimuus ja vapaus? Jotta voisi olla luja ja suojella lapsen avoimuutta ja vapautta, koskemattomuutta ja ainutlaatuisuutta? Ja samalla pientä lasta sisällään? Jotta pysyisi pehmeänä! Lapsenkaltaisuuteen suostumisessa onkin kyse ristin hullutuksesta: on tultava pieneksi ja mitättömäksi, uskallettava kokea olevansa tarvitseva ja syliä vailla, jotta voisi puolustaa häntä, joka on tarvitseva ja syliä vailla. Pieni, muttei mitätön. Satu Saarinen Kirjoittaja on kirkkoherra Oulusta KOM -ravintola uudistui ??Helsingin Kapteeninkadulla sijaitseva KOM-ravintola on avattu uudistuneena. Ravintoloitsijoina ovat aloittaneet Kuurnasta, Ateljé Finnestä sekä Putte?s Bar & Pizzasta tuttu parivaljakko Antto Melasniemi ja Heikki Purhonen.  Uusi KOM-ravintola on gastrobaari, joka tarjoaa nopeaa ja vaivatonta, alusta loppuun itse valmistettua ruokaa ? suomalaisista raaka-aineista. Anton ja Heikin laajan kansainvälisen kokemuksen inspiroimana syntyy helposti jaettavia annoksia, joista voi myös koostaa juhlallisen illallisen. KOM-ravintola on avoinna ma-ti klo 16?24, ke-la klo 16?02, Kapteeninkatu 26. KOM-teatterin Ravintolanäyttämön ohjelmisto jatkuu KOM-ravintolassa kuten ennenkin, tarjoten sarjan mielenkiintoisia keikkoja, teatterillisia iltoja ja muita huippuesiintyjiä. Liput konsertteihin myydään KOM-teatterin lipunmyynnissä. Ainutlaatuista italialaista renessanssi-taidetta Suomeen ??Renessanssi. Nyt - Rafaelista Tizianiin -näyttely tuo 42 teosta italialaisilta renessanssi-mestareilta Kansallismuseoon. Teokset ovat vuosilta 1500?1600 ja ne ovat ensi kertaa nähtävissä Suomessa. Lisäksi esillä on aikakauden esineistöä.  Näyttelyyn tulee esille töitä yli 20 eri taitelijalta. Ensimmäistä kertaa Suomessa voi tutustua esimerkiksi Rafaelin ja Tizianin maalauksiin. Rafael ja Tizian kuuluvat Leonardo da Vincin ja Michelangelon ohella italialaisen renessanssimaalauksen suurimpiin nimiin. Näyttelyssä on esillä myös muitten huomattavien taiteilijoiden kuten Lorenzo Lotton, Tintoretton, Girolamo Romaninon ja Giovanni Battista Moronin maalauksia. Esillä on myös kahden tunnetun naistaiteilijan tuotantoa. Näyttely on Suomen kansallismuseon 100-vuotisjuhlavuoden päänäyttely. Valtaosa teoksista on lainassa Pinacoteca Tosio Martinengo -museosta, Bresciasta sekä muilta italialaisilta lainaajilta. Näyttelyn maalaukset edustavat Lombardian alueen renessanssia. Näyttelyn teokset tulevat Kansallismuseoon Puolasta, jossa näyttely oli aiemmin tänä vuonna esillä. Helsingin jälkeen näyttely matkaa Alankomaihin. ?  Olemme todella iloisia, että saamme tuoda Suomeen ensimmäistä kertaa esille Rafaelin ja muiden suurten italialaisten renessanssi-mestareiden teoksia. Tämä näyttely syntyi kahden museon ja tuottaja StArtin välisestä yhteistyöstä, ja se juhlistaa satavuotiasta Kansallismuseota, sanoo Fondazione Brescia Musein pääjohtaja Luigi Di Corato.   Maalausten lisäksi näyttelyssä voi nähdä aikakauden esineistöä. Kansallismuseon kokoelmista esillä on kymmenen aikakauden italialaista mitalia. Lahdesta näyttelyyn on lainattu 1400-luvun lopulta peräisin oleva kapioarkku ja Italiasta aikakauden haarniskoja. Renessanssi sijoittuu keskiajan ja uuden ajan taitekohtaan 1300-luvulta 1500-luvun loppuun. Aikakaudella ihmisten ajattelutapa, kulttuuri, tiede Rafael: Siunaava Kristus Vapahtaja. Raffaello Sanzio da Urbino eli lyhyemmin Rafael oli elinaikanaan ihailtu ja tunnettu maalari. Rafaelilla oli tiedon mukaan noin 50 apulaista, jotka auttoivat häntä teosten eri työvaiheissa. Näyttelyyn tulee esille mm. Rafaelin oheinen teos Siunaava Kristus Vapahtaja, jonka on todennäköisesti tilannut aikanaan yksityishenkilö hartauskuvaksi. ja taide muuttuivat. Renessanssi näkyi maalaustaiteessa realistisempana ihmisvartalon ja tilan käsittelynä sekä uudenlaisina kuva-aiheina. Uskonnollisten aiheiden rinnalle nousivat maalliset aiheet kuten kohtaukset antiikin maailmasta, maisemat ja muotokuvat. Vaikutteita haettiin antiikin ajasta. ? Renessanssissa on kiinnostavaa, että ihmiset katsoivat tuhat vuotta taaksepäin antiikin aikaan. Uutta kulttuuria voi syntyä kun katsotaan menneeseen. Historia antaa pohjan uudelle, sanoo Kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen. Antiikin aikana maalaustaiteessa suosittiin realistista kuvausta. Esikuvia ei säilynyt renessanssin aikakaudelle, mutta tieto antiikin taiteesta saatiin kirjallisista lähteistä. Keskiajalla maalaukset kuvastivat vahvasti henkistä elämää. Renessanssissa palattiin jälleen realistiseen kuvaukseen ja palvottiin fyysistä kauneutta. Renessanssi. Nyt! -näyttelyyn liittyy samanniminen julkaisu, joka esittelee näyttelyn teokset kuvin ja sanoin sekä avaa niihin Giovan Battista Moroni: Isotta Brembati. Näyttelyyn esille tuleva Moronin teos Isotta Brembati on poikkeuksellinen maalaus, sillä se on kokovartalokuva naisesta. Yleensä kokovartalokuvia tehtiin vain hallitsijoista. liittyvää runsasta symboliikkaa. Kirjassa on myös professori Matti Klingen, näyttelypäällikkö Minerva Keltasen sekä italialaisten asiantuntijoiden artikkeleja, jotka kuvaavat renessanssin aikakautta ja sen taiteen merkitystä. Julkaisua myy Kansallismuseon museokauppa ja sen hinta on 25 ?. Renessanssista lyhyesti ? Renessanssi sijoittuu keskiajan ja uuden ajan taitekohtaan 1300-luvulta 1500-luvun loppuun ja se tarkoittaa uudelleensyntymistä. ? Aikakaudella ihmisten ajattelutapa, kulttuuri, tiede ja taide muuttuivat - moderni ihminen syntyi, kun uskonnon valta mureni ja asioita ryhdyttiin tutkimaan tieteen keinoin. ? Renessanssi näkyi maalaustaiteessa realistisempana ihmisvartalon ja tilan käsittelynä sekä uudenlaisina kuva-aiheina. Uskonnollisten aiheiden rinnalle nousivat maalliset aiheet kuten kohtaukset antiikin maailmasta, maisemat ja muotokuvat. ? Maalaukset tehtiin kirkolle, aatelille ja vaurastuvalle porvaristolle tilaustöinä. ? Uutta oli, että taiteilijat ryhtyivät signeeraamaan teoksena. Sofonisba Anguissola: Lateraanikirkon kaniikki. Aikakaudella oli poikkeuksellista että nainen maalasi. Yksi aikakauden parhaista naistaiteilijoista oli Sofonisba Anguissola, joka oli aatelisperheen tytär. Perheen tyttäristä neljä viidestä maalasivat. Sofonisba Anguissola oli kuuluisa jo eläessään ja tuli tunnetuksi muotokuvistaan. Hän teki pitkän uran taiteilijana ja kuoli vasta 93-vuotiaana. ? Renessanssin vaikutteet virtasivat Pohjois-Eurooppaan viiveellä, mutta hiljalleen taide alkoi levitä graafiikka-vedoksina, jolloin eri maiden taiteilijat saattoivat tehdä kopioita esim. italialaisten mestareiden teoksista.  Näyttelyn toteutus ? Maalaukset pääosin Pinacoteca Museo Tosio Martinengosta Bresciasta, joka on osa Fondazione Brescia Museita. ? Tuottajana StArt ? Italialaisina kuraattoreina Roberta D?Adda ja Luigi Di Corato ? Suomalaisena kuraattorina Minerva Keltanen ? Grafiikka: G-Works ? Suomessa toteutusta on tukenut Italian kulttuuriinstituutti ? Italian suurlähetystö toimii näyttelyn suojelijana Näyttely: Renessanssi. Nyt! - Rafaelista Tizianiin - 1500-luvun maalauksia Italiasta Kansallismuseossa 23.9.2016 - 15.1.2017 Pääsymaksut: Aikuiset 15 ?/ S-etukortilla 14 ?/ Alennuslippu 11 ?/ Museokortilla ja Helsinki cardilla 5? Thierry Noir Rööperin Syksyn näyttelyt avautuvat Taidesalongissa 24.9.-9.10. Virka-galleriassa ??Thierry Noir saapuu jälleen Suomeen värikkäine maalauksineen. Paljolti Englannissa ja nimen omaan Lontoossa viime aikoina julkisia isokokoisia maalauksia maalannut Noir palaa Rööperin Taidesalongissa tunnetuimmista teoksistaan tuttujen "ukkeleiden" pariin. Hänen moni-ilmeiset hahmonsa ovat saaneet rinnalleen tällä kertaa soittimia. Noir itse luonnehtii tuoreita teoksiaan jazz-henkisiksi. Berliinin muuriin aikanaan ensimmäiset muurimaalaukset tehnyt Noir on leimallisesti berliiniläinen, vaikka onkin syntynyt Ranskassa. Berliinin muurin murruttua Noirin teokset säilyivät pisimpään yksittäisinä taideteoksina muistuttamassa jaetusta kaupun- gista. Noirin maalausten koko vaihtelee suuresti. Tikkuaskin kokoisista mustavalkoisista teoksista hän laajentaa näkemyksensä useiden metrien korkuisiin ja levyisiin seinämaalauksiin, joita voi mm. Helsingin Ruoholahdessa ihailla. Rööperin Taidesalongin näyttelyn lisäksi Noir restauroikin Kaapelitehtaalle vuonna 1994 maalaamansa seinäteoksen. Kirkkaat värit ovat - mustavalkoisen ilmaisun lisäksi - Noirille ominaisinta. On kyse sitten U2:n konserttirekvisiitaksi maalatusta Trabantista tai Los Angelesiin luodusta teoskokonaisuudesta. Noirin hahmojen ilmeikkyys on ihastuttanut vuosikymmenet ihmisiä eripuolilla maailmaa. Virka-galleriassa avautuu kaksi näyttelyä: SLOVAKIA, SAY CHEESE! -valokuvanäyttely 28.9.?20.11.2016 ??Helsingin kaupungintalon Virka-galleriassa avautuva Slovakia, Say Cheese! -näyttely esittelee keskieurooppalaisen maan erilaisia puolia nuorten slovakialaisvalokuvaajien linssin läpi nähtynä. Näyttelyssä mukana olevat valokuvat esittävät kysymyksiä, paradokseja, tapahtumia ja ominaispiirteitä, jotka liittyvät elämään Slovakiassa. Ne lähestyvät kohteitaan otteella, joka on yhtä aikaa dokumentoiva ja tai- teellinen. Näyttely tarjoaa myös kattavan katsauksen slovakialaiseen nykyvalokuvaukseen. JANIS ROZENTÃLS ? KATSE SUOMESSA, SYDÄN LATVIASSA 23.9.?20.11.2016 Latvian kansallistaiteilija Janis Rozentãls piti Suomea toisena kotimaanaan ja ikuisti Suomea ja suomalaisia läheisiään useisiin maalauksiin. Rozentãls-seura, Suomi-Latvia-ystävyysseura, juhlistaa taiteilijan 150-vuotisjuhlavuotta historiallisella infonäyttelyllä Janis Rozentãls ? Katse Suomessa, sydän Latviassa.
• Viikot 39-40 ? Nro 16 7 Työvälineiden vuokrauspalvelua testataan Teurastamolla Työvälineiden vuokraamisen mahdollisuus saattaa olla tarvittava kipinä remontin aloittamiselle. Kohderyhmänä urbaanit kotinsa kunnostajat Jatkoa sivulta 3 ??Pilotissa voi vuokrata Kraudan laadukkaita akkukäyttöisiä RYOBI-sähkötyökaluja ja Kärcher -puhdistus- ja siivouslaitteita Liiteri.net -verkkopalvelusta. Ne voi noutaa joukkoliikenteellä helposti saavutettavasta 24h Liiteri-palvelupisteestä ensin Helsingin Teurastamolta ja myöhemmin Espoon Otaniemestä. Vaihtoehtoisesti tarjolla on myös kotiinkuljetus ympäristöystävällisesti joukkoistetun PiggyBaggy-palvelun avulla. Fyysinen kiertotalous-Liiteri on ilmeeltään samaan aikaan raikas ja perinteinen, ja pienen kokonsa puolesta palvelupiste istuu kaupunkiympäristöön paremmin kuin suuri täyden valikoiman rautakauppa. Palvelu tarjoaa mahdollisuuden laadukkaiden laitteiden kokeilemiseen kodin rauhassa auton koeajoa vastaavalla tavalla. Kiertotalous-Liiterin toteuttaa IT-startup CoReorient yhteistyössä VTT:n, SYKE:n ja Helsingin yliopiston Tekes-rahoitteisen AARRE-tutkimusprojektin kanssa kumppaninaan kansainvälinen rautakauppaketju K-rauta. Uusien kuluttajapalveluiden kiinnostavuutta tutkivassa pilotissa ovat mukana myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Teknologiateollisuus ry, SER-kierrätys, Espoon kaupunki, sekä Purjebägit Oy, Kier- rätysverkko Oy, Metrosuutarit.fi, Pyörähuoltoovelle. fi ja Kauppahalli24.fi. Palvelun käytettävyyttä kehitetään ja kiertotalouden liiketoimintamalleja testataan sekä tutkitaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa Helsingissä ja Espoossa. Palvelulla halutaan helpottaa kaupunkilaisten arkea ja selvittää erityisesti autottomien kaupunkilaisten tarpeiden täyttämistä helppokäyttöisillä palveluilla. Kiertotalous ei ole pelkkää sellunkeittoa Kiertotalousajattelu perustuu malliin, jossa materiaalit ja arvo kiertävät, ja lisäarvoa luodaan esimerkiksi palveluiden kautta sekä teknologiaa hyödyntämällä. Cleantech ja kiertotalous ovat perinteisesti keskittyneet Suomessakin pääasiassa teollisuuden prosessien optimointiin, eikä niinkään ratkaisujen kehittämiseen kuluttajille. KiertotalousLiiterissä kehitetään arkea helpottavia, sekä samalla vastuullisia ja järkeviä, palveluita kiertotalouden jalkauttamiseen myös kuluttajien saataville. ? K-raudassa olemme perinteisesti ajatelleet, että tehtävämme on myydä mahdollisimman paljon uusia koneita ja laitteita. Ehkäpä kaikki remonttia suunnittelevat asiakkaamme eivät kuitenkaan halua ostaa kaikkia työvälineitä. Näille ei kodissa ehkä ole säilytystilaa tai remontin jälkeen suurta tarvetta. Työvälineiden vuokraamisen mahdollisuus saattaa näin olla tarvittava kipinä remontin aloittamiselle, jolloin K-raudassa löydämme roolimme suunnitteluapuna ja materiaalien myyjinä. On tosi mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon tällainen vuokrauspalvelu asiakkaitamme kiinnostaa, K-rauta-ketjun ketjujohtaja Virpi Viinikainen sanoo. Kiertotalouden hengessä Liiteriin voi myös palauttaa käytöstä poistettuja, pie- niä (max. 25 cm) sähkö- ja elektroniikkalaitteita, kuten rikki menneitä sähkötyövälineitä. SER-kierrätyspisteeseen voi turvallisuuden vuoksi vain jättää, mutta sieltä ei voi ottaa, laitteita. Tuottajavastuun alaisena toimijana SER-kierrätys huolehtii, että laitteet käsitellään turvallisesti ensisijaisesti Suomessa teollisuuden uusiokäyttöön. Kauppahalli24.fi haluaa edistää arkea helpottavien ekologisten toimintatapojen kehittämistä. Liiteri-pilotin alussa Kauppahalli24.fi sel- vittää tuoreen ruoan verkkokauppansa liittämismahdollisuutta Liiterin palveluvalikoimaan. Tervetuloa työvälineiden vuokrauksen kiertotalousLiiterin avajaisiin 28.9. Helsingin Teurastamolle. Paikallisyhteisö, media ja muut aiheesta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi kiertotalous-Liiterin avajaisiin Teurastamon sisäpihalle (Työpajankatu 2) tiilisen piipun juurelle keskiviikkona 28. syyskuuta kello 15-19. Avajaiset ovat avoin naapurustotapaami- nen, johon kaikki ovat tervetulleita kahville, seurustelemaan ja miettimään, mihin kaikkeen Liiteriä voitaisiin käyttää. Pääset oppimaan, miten tekstiilipesurilla saa kotikonstein likaisen sohva puhtaaksi, ja miten kemikaalivapaata höyrypesuria käytetään kodin koville pinnoille. Pääset kokeilemaan myös Liiteriin vuokralle tulevia erilaisia sähkötyökoneita. Vuokraamo avautuu kello 15, jonka jälkeen Liiteri on käytössä ympärivuorokautisesti. Strippiklubi Fingerpori palaa päivitettynä Teatteri Kultsaan Menestysnäytelmässä Pertti Jarlan sarjakuvasta nyt 150 strippiä ??Pertti Jarlan Fingerpori-sarjakuvan rakastetut hahmot Rivo-Riitta, Heimo Vesa, kaupunginjohtaja Homelius, kyläperverssi Asko Vilenius ja monet muut voi pian nähdä taas Teatteri Kultsassa. Strippiklubi Fingerporin ensi-ilta on Käenkujalla lauantaina 1. lokakuuta. Strippiklubi Fingerporin on dramatisoinut ja ohjannut Jalmari Jalonen, jonka käsialaa ovat myös Teatteri Heimo Vesa  (Jussi Vehkasalo). Kuva Timo Seppälä Kultsan aiemmat Fingerpori-esitykset. Jalonen työryhmineen kokeili Fingerporia Teatteri Kultsan näyttämölle jo Taiteiden yönä 2011. Yleisön innostus rohkaisi, ja maailman ensimmäinen varsinainen Fingerpori-näytelmä Strippiklubi Fingerpori sai ensi-iltansa Teatteri Kultsassa keväällä 2012 ja sen jatko-osa Fingerpori palaa vuonna 2013. Hyvät kokemukset edellisistä kausista saivat Jalo- Kaupunginjohtaja Homelius (Jouni Puumalainen). Kuva Timo Seppälä sen tarttumaan jälleen Fingerporiin. ? Esitykset olivat loppuunmyytyjä, ja yleisö eli mukana kuin rokkikeikalla! Nyt kolmen vuoden tauon jälkeen on aika esittää Fingerporia myös uudelle yleisölle, Jalonen kertoo. Ensimmäiseen Strippiklubi Fingerporiin vuonna 2012 Jalonen valitsi 126 strippiä. Se oli Rivo-Riitta (Marja-Liisa Lius). Kuva Timo noin kymme- Seppälä nesosa Pertti Jarlan kaikista siihenastisista Finger- kaksimielisyyksien ystäville pori-stripeistä. Tämänker- tarjolla on varmaa herkkua. taista Strippiklubi Finger  poria on täydennetty vuoPertti Jarla ? Jalmari Jasien 2013?2016 parhailla lonen: Strippiklubi Fingerpaloilla. Niinpä siinä näh- pori. Teatteri Kultsa, Käendään yhteensä peräti 150 kuja 6?8, Helsinki. 1.10. Fingerpori-strippiä. ? 5.11.2016  aina klo 19.  Kaikille Pertti Jarlan Fin- Lippuvaraukset ja lisätiegerpori-sarjakuvan ystävildot: www.teatterikultsa.fi le ja muille sanaleikkien ja Kärpässieni syysauringossa (kuva: Laura Hiisivuori) Tunnista syksyn sienet ? suuri sieni- ja jäkälänäyttely 25.?26.9. ??Haisuseitikki, äikävalmuska ja maksamaljakas ? kekseliäitä pilkkanimiä vai syksyisten metsiemme herkkuja? Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Suomen Sieniseura järjestävät jälleen suositun tuoreiden sienten ja jäkälien näyttelyn Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa sunnuntaista tiistaihin 25.? 26.9.2016 Maksuttomassa Sieni- ja jäkälänäyttelyssä voit ottaa selvää, miltä hullunkuriselta kuulostavat sienet oikeasti näyttävät tai kerrata maukkaimpien ruokasienten tuntomerkit. Paikalla on tuttuun tapaan Suomen johtavia sienituntijoita, joiden määritettäväksi voit itsekin tuoda löytämiäsi sieniä! Näyttelyssä on esillä sieni- kauden valikoimaa pääasiassa pääkaupunkiseudulta. Sieni ja jäkälänäyttely on avoinna sunnuntaista tiistaihin 25.?26.9. kello 11?17 Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa (Unioninkatu 44). Näyttelyyn ja Kaisaniemen puutarhan kasvihuoneisiin on vapaa pääsy tapahtuman ajan. Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Unioninkatu 44, Helsinki Kasvihuoneet avoinna ti? su 10?16 Pääsyliput 9/6/4,5 euroa, ilmainen sisäänpääsy joka kuun ensimmäisenä perjantaina klo 13?16. Vapaa pääsy sieninäyttelyn ajan. Ulkopuutarha avoinna joka päivä klo 9?20, vapaa pääsy
• Nro 16 ? Viikot 39-40 8 TORIKORTTELIT Sofiankatu 4. Kuva: Maija Astikainen. Torikorttelit elää mielenkiintoista ja vauhdikasta aikaa ??Torikortteleiden alue käsittää Helsingin kantakaupungin vanhimmat korttelit Senaatintorin ja Kauppatorin välissä, Unioninkadulta Katariinankadulle. Keskellä oleva Sofiankatu on kävelykatu ja yksi Helsingin valokuvatuimmista katumaisemista ? kadulta aukeaa suora näkymä upeaan Tuomiokirkkoon. Torikortteleissa on tällä hetkellä 14 ravintolaa ja kahvilaa, pieniä putiikkeja, uusi kaupunginmuseo, radiokanava, oma panimo, modernin käsityöläisyyden keskus, salakapakka, ja kaupungin kuuluisin antikvariaatti. Ympäristö Myös koko Torikorttelei- den ympäristö elää mielenkiintoista ja vauhdikasta muutoksen aikaa: Meriuimala Allas avaa osittain jo kesällä 2016, Kauppahalli on juuri uusittu ja Kauppatorin uudistus seuraa sitä. Maailmanpyörä, Kanavarannan uusi ravintolakeskittymä, ja ties vaikka vielä Guggenheim. Torikortteleiden välittömässä ympäristössä Kruununhaassa, Katajanokalla, Kaartinkaupungissa ja Kluuvissa on kaikkiaan 13 000 asukasta ja 46 000 työpaikkaa. Torikortteleihin johtavat kauppakatuna tunnettu Aleksanterinkatu, viherbulevardi Esplanadi ja rantaliikenne kaukaa idästä saakka. Senaatintorille, Kauppatorille ja sieltä lähtevälle Suomen- TARJOAMME ERILAISIA AAMIAISVAIHTOEHTOJA KOKO PÄIVÄN. KAFFEEHAUS RÖNTGEN PÂTISSERIE Aleksanterinkatu 22, 00170 Helsinki P. 040-0499 718 Avoinna: Ma-Pe 7.30 - 20.00 La 9.00 - 20.00, Su 10.00 - 17.00 linnan lautalle suuntaavat lähes kaikki Helsingissä matkailevat. Torikorttelithanke liittyy laajemminkin keskustan kehitykseen ja merellisen Helsingin esiintuomiseen. Alue lukuina (per vuosi) ? Suomenlinnassa 828 000 kävijää (2013) ? Tuomiokirkko - yli miljoona ihmistä vuosittain ? Uspenskin katedraali kävijöitä yli 0,5milj. ? Katajanokan kautta matkusti 2,8milj matkustajaa (2011) ? Eteläsatama 2,0milj. matkustajaa (2011) ? Uusi Kaupunginmuseo - kävijätavoite 200 000 ensimmäisenä vuonna ? Vireillä olevat hank- keet: Allas (avataan jo osittain 2016), Guggenheim Valkoinen sali avautui syyskuun alussa ??Torikortteleissa sijaitseva Valkoinen Sali aukesi syyskuun alussa viikonlopun kestävän musiikkifestivaalin myötä. Arkisin tila palvelee erilaisten yritystilaisuuksien tapahtumapaikkana; iltaisin ja viikonlop- puisin Valkoinen Sali täyttyy kulttuuritarjonnasta. Salin toiminnasta vastaa ryhmä Helsingin kaupunkikult- Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Maija Astikainen tuurivaikuttajia. Viime vuoden lopulla remontista valmistuneen liki satavuotiaan Valkoisen Salin avajaiset olivat syyskuun 2.4. päivä, kun salin ja sitä ympäröivät sisäpihat valtasi aiemmin Sinebrychoffin puistossa järjestetty Bassline Festival. Valkoinen sali lukeutuu Helsingin keskustan harvoihin ehjänä säilyneisiin juhlatiloihin. Aleksanterinkadulla, toukokuussa avautuneen kaupunginmuseon kolmannessa kerrokses- Ville Tikkanen (vas.) ja Alvar Tallskog luotsaavat Valkoista Salia. Kuva: Mikaela Uuksulainen sa sijaitseva Valkoinen Sali on myös vuokrattavissa erilaisiin yritys- ja yksityistilaisuuksiin. Kulttuuri- ja konferenssikeskus Valkoista Salia luotsaavat Ville Tikkanen, joka tunnetaan pitkän linjan kulttuuri- ja nuorisotyövaikuttajana ja Bassoradion, Bassline-kaupunkifestivaalin ja nuorisoprojekti Bass Campin perustajana sekä tapahtumatuotantojen ja klubikonseptien luoja Alvar Tallskog. Ravintolatoiminta Valkoisessa Salissa on Soupsterin käsissä, monessa sopassa keitetyn Kim Heiniön johdolla. Kiseleffiin vanhan ajan lelukauppa ??Kiseleffin taloon syyskuun alussa avattu lelukauppa Anni ja Aleksi on osoitus siitä, että Torikortteleissa on otettu tosissaan asiakkaiden toive saada taloon taas vanhan ajan lelukauppa. Anni ja Aleksi tarjoaa paitsi toinen toistaan ihanampia lahjoja pienille ja nostalgiannälkäisille myös kurkistuksen entisaikojen lapsuuteen. Liikeen perustaja Leenamaija Aho on vuosia tehnyt nukeilla kerrottuja satuja Sepänmäen käsityömuseolla Mäntsälän Hirvihaarassa. Kertojan ote näkyy myös liikkeen sisustuksessa: liiketilaan on luotu kohtaus, hetki, jossa lapset ovat päässeet ompelijatar-äitinsä mukana kangaskauppaan ja isä on esittelemässä uusinta ideaansa polkuompelupyörää kaupungin insinöörille. Huoneiden seiniltä voi löytää tekstejä esimerkiksi ruokailun ja peseytymisen historiasta ja ikkunoissa vaihtuvat viehättävät kohtaukset lasten arjesta. Lastenhuoneessa odottaa pieniä ratsastajia tarkka kopio Kuningatar Victorian lapsuuden keinuhevosesta. Keksijä-isän työpöytä on kopio Chopinin pianoa muistuttavasta kirjoituspöydästä. Myös liikkeen sisustukselliset esineet ja tavarat ovat ostettavissa. Anni ja Aleksista voi löytää lahjoja niin lapselle jouluun kuin syntymäpäivään tai vaikkapa kaste- ja kummilahjoja pieniä tuliaisia ja muistoesineitä unohtamatta. Valikoimassa ovat muiden muassa suositut peltiset vetolelut, piknikastiastot, matkalaukut ja bristolilaisen Belle&Boo-merkin ensiastiat lahjapakkauksissaan sekä merkin pussilakanat, seinäkellot ja -tarrat, kertakäyttöastiat ja lastenkosmetiikkatuotteet. Joulua kohti liikkeeseen saadaan soittorasioita ja karuselleja, kauniita vanhanajan joulukalentereita, -julisteita ja pöytäkoristeita sekä lasisia kuusenkoristeita. Lisäksi Annin ja Aleksin valikoimaan kuuluu paljon perinteisiä suosikkipelejä, kuten aasinhännänkiinnitys, fortuna, marmorikuulapeli ja kiinanshakki. ? Lautapelit ja palapelit pysyvät edelleen mukana perheiden yhteisenä ajanvietteenä ja niiden äärelle keräännytään mielellään, vaikka tietokoneita ja padeja löytyykin liki jokaisesta kodista,  Leenamaija Aho kertoo. _? Ensimmäinen asiakkaamme osti meiltä vanhan ompelukoneen. Rekvisiittana olevaa pikkupianoa on myös ehditty jo kysellä. Ajat muuttuvat, vuodet kuluvat,  mutta leikkiminen ei katoa minnekään, sanoo Aho. Anni ja Aleksi Unioninkatu 27 +358 (0)44 986 5037 00170 Helsinki Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-16
• Viikot 39-40 ? Nro 16 9 Kapteenska Country House Elefantin kortteli ??Torikorttelit on nimitys Helsingin Senaatintorin ja Kauppatorin välissä sijaitseville kortteleille, joiden nimet ovat Elefantti, Leijona, Sarvikuono ja Dromedaari. Torikortteleita ollaan uudistamassa siirtämällä niissä olleita toimistotiloja muualle, ja korjaamalla rakennukset ravintola- ja myyntitiloiksi. Projektin on tarkoitus valmistua kokonaisuudessa itsenäisyyden juhlavuodeksi 2017. Torikortteleiden kehitysprojektista vastaa kaupungin tytäryhtiö Helsingin Leijona Oy. Aluetta mainostetaan ?Helsingin uutena vanhana kaupunkina?. Kaikkia torikort- Itäisin kortteleista on Helenankadun ja Katariinankadun rajaama Elefantin kortteli. Sen rakennuksia ovat kantakaupungin vanhin säilynyt talo eli Sederholmin talo korttelin luoteiskulmassa, sen vieressä Aleksanterinkadulla Remanderin talo, jonka piharakennuksessa on juhlatilana käytetty Valkoinen Sali ja Helenankadun kulmassa oleva Brummerin talo, Helsingin kaupunginjohtajan virka-asunto. Falkmanin talo korttelin keskellä muodostuu Brummerin talon tontille 1820- ja 1860-lukujen välisenä aikana rakennetuista pihasiivistä ja vuonna 1872 taidemaalari Severin Falkmanin käyttöön valmistuneesta ateljeerakennuksesta. Ateljeen suunnitteli Theodor Höijer. Kauppatorin varrella Katariinankadun kulmassa on Goviniuksen talo, jossa toimi Hotelli Kleineh yli 80 vuotta ja Helenankadun kulmassa julkisivultaan samankaltainen Lampan talo. Näiden kahden rakennuksen välissä on Ruotsin Helsingin-suurlähetystö. Elefanttikorttelissa on aloitettu keväällä 2014 korjaustyö, jossa Helsingin kaupunginmuseolle tehdään näyttely- ja toimitilat korttelin pohjoisosan rakennuksiin: Remanderin, Falkmanin, Sederholmin ja Valkoisen Salin taloon sekä Katariinankatu 3:n kiinteistöön. Yleisötiloihin tulee sisäänkäynti sekä sisäpihalta Aleksanterinkadun puolelta Remanderin talon porttikäytävän kautta että Katariinankadun puolelta. Sederholmin talo säilyy jokseenkin entisellään Lasten kaupunkina, suurin osa uusista yleisötiloista tulee korttelin keskellä olevaan Val- DESIGN CRAFTS ART Uniikit tuotteet paikallisilta suunnittelijoilta koisen Salin taloon kolmeen kerrokseen.Valkoisen Salin talo on valmistunut vuonna 1925 Remanderin ja Sederholmin talojen yhdistetylle tontille. Itse Valkoisen Salin on tarkoitus säilyä erillisenä juhlatilana. Osaan rakennuksista tulee vuokrattavia tiloja, joihin on tarkoitus tulla niin sanottua aluetta elävöittävää toimintaa. Remanderin talon betoninen pihasiipi on rakennettu 1959?1962, se puretaan pois ja korvataan uudisrakennuksella, joka hisseineen mahdollistaa esteettömän liikkumisen museon tiloissa. Museo on aloittanut Elefantin korttelissa toukokuussa 2016. Leijonan kortteli Leijonan kortteli on Elefantin korttelin länsipuolella. Sitä rajaa lännestä kävelykatu Sofiankatu, joka oli vuodesta 1998 Torikortteleiden uudistushankkeen alkuun museokatu. Korttelin eteläosan Pohjoisesplanadilla täyttää Helsingin kaupungintalo, jossa toimi 1830-luvulta vuoteen 1913 saakka Hotelli Seurahuone. Kaupungintalon sisäosat on modernisoitu lähes kokonaan 1960-luvun loppupuoliskolla, mutta rakennuksen julkisivu entistettiin alkuperäiseen empiretyyliin. Korttelin pohjoislaidalla Aleksanterinkadun varrella ovat kenraalikuvernöörin virka-asuntona ja raatihuoneena palvellut Bockin talo ja Burtzin talo, jossa on toiminut muun muassa poliisilaitos ja kaupunginkanslia. Sarvikuonon kortteli Sarvikuonon kortteli on Leijonan korttelin länsipuolella ja sitä rajaavat Sofiankatu ja Unioninkatu. Aleksanterinkadun puolella on Kiseleffin talo, jonka pääjulkisivu on Unioninkadulle. Rakennuksessa on toiminut sokeritehdas, sen jälkeen talo oli asuinkäytössä ja 1800-luvun lopulta vuoteen 1930 Stockmannin tavaratalo. Helsingin kaupunginmuseolla on käytössään Sofiankatu 4:n talo, joka on vuodelta 1913. Kun museo muutti Elefanttikortteliin Helsinki Tampere Turku Hanko Nauvo keväällä 2016, saneerataan kiinteistöön liike- ja toimistotiloja. Muita korttelin rakennuksia ovat Sunnin talo Aleksanterinkadun ja Sofiankadun kulmassa, Brofeldtin talo Pohjoisesplanadin ja Sofiankadun kulmassa ja Aschanin talo Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmassa. Brofeldtin talo on vuodelta 1830, kun taasen Aschanin talo on 1960?1970-lukujen vaihteessa rakennettu kopio alun perin vuonna 1833 valmistuneesta talosta. Kopion ulkoasu on peräisin vuodelta 1877, jolloin F. A. Sjöström suunnitteli Aschanin eli Apteekin talon uudistuksen. Kortteliin kuuluu myös Fennia-Patrian talo Unionikadulla. Talon kaksi alinta kerrosta ovat vuodelta 1818, pohjakerroksen pankkisali vuodelta 1884 oli alun perin Sebastian Gripenbergin suunnittelema. Arkkitehtiveljesten Bertel ja Valter Jungin toimiston suunnittelema pankkisalin laajennus ja rakennuksen korotus valmistuivat 1926. Unioninkatu 25 HKI 09-72572750 Dromedaarin kortteli Dromedaarin kortteli on läntisin Torikortteli, siitä kuuluu kehitysalueeseen kuitenkin vain pieni osa, Unioninkadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa sijaitseva Pehr Granstedtin suunnittelema Uschakoffin talo. Sen rakennutti Jegor Uschakoff, maaorjasta Helsingin rikkaimmaksi kauppiaaksi noussut mies. Alun perin rakennuksessa oli liiketiloja ja asuntoja, varastomakasiineja ja piharakennuksessa muun muassa kotieläinsuojia. Uschakoffin perikunta myi talon vuonna 1885 kirjakauppias G. W. Edlundille, joka puolestaan myi sen vuonna 1896 Privatbankenille. Pankki rakennutti vuonna 1904 sisäpihalle komean Lars Sonckin suunnitteleman pankkisalin. Helsingin hallintokortteleiden uudistamisbuumissa 1960-luvulla Uschakoffin talo saneerattiin purkamalla kaikki muut osat paitsi pankkisali, portaikko ja julkisivut. Pankkisali tunnetaan nykyään Jugendsalina ja siinä toimii kahvila. Sisulla ja Sydämellä Suominostalgiaa Senaatintorin laidalla Varaa nyt pikkujoulut ja joululounaat! Aleksanterinkatu 22 p. 09 7425 5588 Avoinna vuoden jokaisena päivänä! ma?la 12?23, su ja pyhät 18?22 www.ravintolasavotta.? SALUTORGET?S teleita rajaavat pohjoispuolelta Aleksanterinkatu ja etelästä Pohjoisesplanadi. After noon Tea Perinteinen englantilainen Iltapäivätee MAANANTAISTA LAUANTAIHIN 14?18 POHJOISesplanadi 15 09?6128 5950 salutorget.fi
• Nro 16 ? Viikot 39-40 10 Vesijohdon saneeraus ja kevyen liikenteen sillan rakennustyöt Mannerheimintiellä ??Mannerheimintien laajoihin pyörätiejärjestelyihin liittyvä uuden rampin rakentaminen Baanalle sekä vesijohdon saneeraustyö aiheuttavat liikennehäiriöitä samaan aikaan Etu-Töölössä. Baanan Mannerheimintien alittava tunneli suljetaan kahdeksi viikoksi viikosta 39 lähtien. Vesijohtotyö alkaa myös samalla viikolla ja aiheuttaa etelään johtavan ajokaistan sulkemisen Eduskuntatalon kohdalla. Pohjoisen Rautatiekadun ylittävä silta levennetään ja sillan eteläpuolelta, Pikkuparlamentin puiston reunaan rakennetaan uudet ramppiyhteydet jalankululle ja pyöräilylle Baanan suuntaan. Työssä käytetään isoja porapaalutuskoneita, jonka vuoksi Baanan tunneli joudutaan sulkemaan kahdeksi viikoksi. Vesijohdon saneeraustöitä tehdään välillä Cygnaeuksenkatu?Arkadiankatu sekä Pohjoisella Rautatiekadulla välillä Arkadiankatu?Mannerheimintie ajalla 22.9.2016?31.5.2017. Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Mannerheimintiellä välillä Cygnaeuksenkatu ? Arkadiankatu ja Pohjoisella Rautatiekadulla välillä Arkadiankatu ? Mannerheimintie. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla. Työ tehdään vaiheittain ja ne aiheuttavat ruuhkaa erityisesti etelään päin ajettaessa. Saunakulttuuriin juhlaa Teurastamolla ??Helsingin Teurastamon alueella järjestetään syys-lokakuun vaihteessa suomalaista saunakulttuuria kunnioittava Saunafestivaali. Paikalle tuodaan peräti viisi erilaista puulämmitteistä saunaa ja kaksi kylpypaljua. Tapahtuman vetonaulana toimii perinteikäs korsusauna. ?Kaksi saunoista on telttasaunoja ja kaksi hirsisaunoja. Perinteinen korsusauna kiinnostaa yleisöä varmasti eniten. Musiikkia tai markkinahumua ei ole, vaan tapahtumassa keskitytään nimenomaan nautiskelemaan saunomisesta.?, kommentoi tapahtuman puuhamies Heikki Häkkinen. Saunomisen lisäksi tapahtumassa on mahdollisuus pulahtaa välillä vilvoittelemaan jäiseen kylpypaljuun.Toinen kylpypaljuista on lämmitetty, joten se sopii paremmin rentoutu- Yksi elämä -terveystalkoot palkitsi Helsingin kaupunkipyörät ??Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteiset Yksi elämä -terveystalkoot on palkinnut Helsingin kaupunkipyörät Terveystalkoot-palkinnolla. Helsingin kaupungin liikennelaitokselle ja kaikille muillekin kaupunkipyöriä edistäville toimijoille osoitettu palkinto on kiitoksenosoitus terveyden edistämisestä ja terveellisten valintojen helpottamisesta. ? Me olemme kutsuneet kaikki suomalaiset terveystalkoisiin. Teemme suomalaisista terveemmän kansan yhdessä, ja jokainen voi kantaa kortensa kekoon. Kaupunkipyörät ovat tästä oiva osoitus, iloitsee Yksi elämän viestintäpäällikkö Eija Seppänen. Terveysvaikutukset ovatkin olleet yksi pyöräilyinvestointien pääargumenteista. ? Kaupunkipyörät tuottavat liikenteellisiä hyötyjä ja hyvää kaupunkiympäristöä. Ne tuottavat myös lisähyötyjä kaupungille sitä kautta, että ihmisten terveys ja hyvinvointi paranevat, kertoo HKL:n infra- ja kalus- toyksikön johtaja Artturi Lähdetie. Investointi pyöräilyyn onkin siis kannattavaa terveyden lisäksi myös taloudellisesti. Helsingin kaupunki on laskenut, että sijoitus pyöräilyyn maksaa itsensä noin 8-kertaisena takaisin, kun aikaa säästyy ja ihmiset liikkuvat enemmän. Kaupunkilaiset ovat ottaneet pyörät omakseen: yhdellä pyörällä tehdään päivässä keskimäärin kuusi matkaa. Käyttäjämäärät ovat kansainvälisesti onnistuneella tasolla. Ensi vuon- na järjestelmä laajenee 150 aseman ja 1500 pyörän verkostoksi. Yksi elämän tavoitteena on palkita lisääkin erilaisia tekoja, jotka ovat edistäneet koko kansan terveystalkoita. Liikunnan lisäksi etenkin ravinnon, jaksamisen ja nukkumisen teemat nousevat esiin. ? Me edistämme valtimoterveyttä. Kun valtimot voivat hyvin, aivoverenkiertohäiriöt, diabetes ja sydäninfarktit vähenevät. Sen eteen teemme rutkasti töitä, Seppänen vakuuttaa. Sadevedellä vihreämpää kaupunkiympäristöä miseen. Saunat lämpiävät Teurastamon alueella perjantaista sunnuntaihin. Perjantaina saunotaan klo 17-21, lauantaina 14-21 ja sunnuntaina 12-18. Saunat ovat sekasaunoja, eli festarivieraita pyydetään ottamaan omat uima-asut ja pyyhkeet mukaan. Sisäänpääsymaksu on 15e ja se sisältää 5 erilaista saunaa, sekä kylpypaljut. Helsinki haluaa hillitä joukkoliikenteen lippujen hinnankorotuksia ??Helsingin kaupunginhallitus ei pidä kestävänä ratkaisuna joukkoliikenteen lippujen hintojen voimakasta nostamista joukkoliikenteen investointien kustannusten kattamiseksi. Kaupunginhallitus päätti kannastaan lausunnossa Helsingin seudun liikenteelle (HSL). Hyväksytyn päätöksen mukaan infrakustannusten ei tule jatkossa johtaa lippujen hintojen nousuun, vaan kuntien tulee maksaa ne, koska investointien taloudelliset hyödyt kohdistuvat kunnille. Kaupunginhallituksen mukaan hyväksyttävä taso lipunhintojen korottamiselle ensi vuonna on korkeintaan 3,5 prosenttia, mikä vastaa operointi- ja yleiskustannusten nousua. HSL on suunnitellut suurempia Kaupunkipyörä. korotuksia. Kaupunginhallitus hyväksyi lausuntoesitykseen tehdyt muutokset äänin 7 ? 6. Samoin numeroin kaupunginhallitus totesi, että joukkoliikenteen tarkastusmaksu tulee säilyttää nykyisessä 80 eurossa eikä n ostaa sataan euroon, mitä HSL on esittänyt. Kaupunginhallitus käsitteli myös Raide-Jokerin raitiovaunujen hankesuunnitelman ja hyväksyi sen yksimielisesti. Suunnitelman mukaan Raide-Jokerin liikennöintiä varten hankitaan 29 kahteen suuntaan ajettavaa 35 metriä pitkää raitiovaunua. Niiden kokonaishinta on noin 107,9 miljoonaa euroa. Vaunuja voidaan helposti pidentää ja ne täyttävät hyvin korkeat esteettömyysvaatimukset. ??Helsingin kaupungin CITYWATER-hankkeessa toteuttama Maunulanpuiston biosuodatusalue on avattu vedelle. Järjestelmä hidastaa ja puhdistaa entisen Maaliikennekeskuksen alueelta sadevesiä ennen niiden johtamista Haaganpuroon. Kyseessä on Helsingin ensimmäinen näin lähelle keskustaa toteutettu luonnonmukainen hulevesien hallintamenetelmä sekä ensimmäinen biosuodatusta Helsingissä hyödyntävä ratkaisu. Rakentaminen saatiin EU LIFE+-rahoitusohjelman tuella valmiiksi viime vuoden loppupuolella ja kesän kasvittumisen jälkeen alue on avattu vedelle. Hulevedet johdetaan ensin kivettyyn viivytysaltaaseen, joka poistaa vedestä kiintoainetta. Sen jälkeen vesi ohjautuu ravinteita ja raskasmetalleja sitovalle alueelle, joissa suodatukseen käytetään tulvaniittyä ja kosteikkokasveja sekä niiden alla olevia useita hiekkakerroksia. Hankkeen tavoitteena on parantaa Haaganpuron eliöstön (muun muassa taimenten) elinoloja sekä pilotoida biosuodatuksen toimivuutta hulevesien puhdistuksessa. Ympäristökeskus on yhteistyössä rakennusviraston kanssa käynnistänyt vedenlaadun seurantaohjelman. "Alustavien tulosten mukaan suodatusalue pidättää kiintoainetta, ravinteita ja raskasmetalleja mutta seurantaa pitää tehdä pidemmän aikaa jotta näem- Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät kasvavat ja rankkasateet lisääntyvät. Kun samalla kaupungit täydennysrakentamisen myötä tiivistyvät, vettä läpäisevä pinta vähenee ja vanhaan viemäristöön valuu enemmän vettä. Tulvariskin välttäminen pakottaa etsimään uudenlaisia kestäviä hulevesiratkaisuja. Kuva: Kajsa Rosqvist me miten alue kehittyy ja reagoi vuodenaikoihin", sanoo projektikoordinaattori Kajsa Rosqvist ympäristökeskuksesta. Biosuodatusalue toteuttaa myös Helsingin ja Turun koordinoiman Itämerihaasteen puitteissa toteutettavaa kaupungin Itämeri-toimenpideohjelmaa vuosille 2014?2018. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka ovat peräisin rakennetuilta, vettä läpäisemättömiltä pinnoilta. Ne keräävät esimerkiksi katoilta ja teiltä raskasmetalleja ja muita haitta-aineita, jotka kuormittavat kaupungissa pienvesiä ja lopulta rannikkovesiä ja Itämerta. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät kasvavat ja rankkasateet lisääntyvät. Kun samalla kaupungit täy- dennysrakentamisen myötä tiivistyvät, vettä läpäisevä pinta vähenee ja vanhaan viemäristöön valuu enemmän vettä. Tulvariskin välttäminen pakottaa etsimään uudenlaisia kestäviä hulevesiratkaisuja. Luonnonmukainen hulevesien hallinta perustuu huleveden imeyttämiseen syntypaikalla viherrakenteiden avulla. Näitä ovat viherkatot ja viherseinät, kaupunkiviljely ja erilaiset istutukset, lammikot ja painanteet, tienvarsien puurivien alla oleva biosuodatus, purot, lasten kahluualtaat ja sadeveden käyttäminen kastelussa. Tosin viherrakentaminen ei ainoastaan ole hulevesien hallintaa, se on myös ekosysteemipalvelujen turvaamista kaupunkialueelle. Viherrakenteet lisäävät viihtyvyyttä, virkistysmahdollisuuksia sekä viilentävät ja puhdistavat kaupunkiympäristöä; niillä luodaan laadukkaampaa ja viihtyisämpää kaupunkiympäristöä. Hulevesien luonnonmukaiselle hallinnalle etsitään keinoja useissa hankkeissa Työ hulevesien luonnonmukaisen hallinnan parissa jatkuu Helsingissä uudessa Interreg Central Balticrahoitteisessa iWater ? Integrated Storm Water Management -hankkeessa, jossa tavoitellaan hulevesien kokonaisvaltaista integroimista kaupungin suunnitteluprosessiin. Samalla Helsinki myös laatii virastojen välisenä yhteistyönä kaupungille ilmastonmuutoksen sopeutumislinjaukset. Työn edistymistä voi seurata osoitteessa www.stadinilmasto.fi.
• Viikot 39-40 ? Nro 16 11 Pysäköintimaksut nousevat roimasti ?? Pysäköinnin maksuvyöhykkeet laajenevat Helsingissä lokakuun alusta lähtien. Ydinkeskustan vyöhyke 1 laajenee aivan ydinkeskustan ympärille muun muassa Punavuoreen, Katajanokalle ja Kruununhakaan. Vyöhyke 2 puolestaan laajenee nykyisen vyöhykkeen 3 alueelle, eli se ulottuu jatkossa muun muassa Eiraan, Taka-Töölöön, Meilahteen, Vallilaan ja Hermanniin. Pysäköinti maksaa 1. vyöhykkeellä 4 euroa / tunti ja 2. vyöhykkeellä 2 euroa / tunti. Muutokset tulevat voimaan liikennemerkkien vaihtuessa. Merkkien vaihto alkaa 1. lokakuuta ja kestää 2-3 kuukautta. Muutokset eivät vaikuta asukas- ja yritystunnuksilla pysäköintiin. Uusi vyöhykejako on vanhaa selkeämpi. Se helpottaa mobiilipalveluiden toteuttamista ja pysäköinninvalvontaa. Helsingin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja laajentaa kantakaupunkimaista aluetta nykyistä laajemmalle, ja siksi myös pysäköinnin maksuvyöhykkeet 1 ja 2 laajenevat. Jos tulevaisuudessa maksualueita vielä laajennetaan, niin alueet ovat maksuvyöhykettä 3. Muutoksen taustalla on kaupunginhallituksen päätös 25.4.2016. Helsingin yliopisto edelleen Pohjoismaiden paras monialainen yliopisto ??Helsingin yliopisto säilytti asemansa parhaana monialaisena yliopistona Pohjoismaissa Times Higher Education -yliopistovertailussa. Edellä on vain lääketieteeseen erikoistunut Karoliininen instituutti. Helsingin yliopiston on Times Higher Education (THE) -yliopistovertailussa nyt sijalla 91. Pudotusta viime vuodesta oli 15 sijaa. Myös muiden edellisenä vuonna sadan parhaan yliopiston joukossa olleiden pohjoismaisten yliopistojen sijoitus laski. Aasialaisten yliopistojen nousu vertailussa jatkui. Esimerkiksi Pekingin yliopisto nousi 13 sijaa ja on jo sijalla 29. Maailmanlaajuisen vertailun kärjessä on nyt brittiläinen Oxfordin yliopisto. Helsingin yliopiston sijoituksen putoamiseen vaikuttivat eniten pisteiden heikkeneminen mainetutkimuksessa ja suhteellisen aseman putoaminen rahoituksessa. Tutkijoille lähetettyyn kyselyyn perustuva maine on yksi vertailun osaindikaattoreista. Sen tulokset julkaistiin jo viime keväänä. Pohjoismaista vain kaksi yliopistoa, Karoliininen instituutti ja Lundin yliopisto, ovat yhä sadan parhaan joukossa vertailun maineosiossa. Mainetekijän yhteispaino vertailussa on 33 prosenttia, ja subjektiivisen luonteen vuoksi sen tulokset heilahtelevat vuosittain. ? Erityisen ilahduttavaa on, että vertailun tärkeässä osatekijässä, julkaisujen sitaatioindeksissä, Helsingin yliopiston sijoitus parani edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä näyttää tutkijoidemme julkaisujen kovan tason, toteaa Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola. Helsingin yliopiston asema maailman sadan parhaan tutkimusyliopiston joukossa on vakaa. Syyskuussa julkaistussa QS-vertailussa se nousi sijalle 91 ja elokuussa julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa sijalle 56. Helsingin Lausujat ry 75-vuotisjuhlaesitys Museovieraat odottavat museon ovien avautumista 13.5.2016. Kuva: Maija Astikainen Kaupunginmuseossa 200 000. kävijä  ??Uusi Helsingin kaupunginmuseo avautui Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa toukokuussa 2016. Museo saavutti ensimmäisen vuoden tavoitteensa, 200 000 kävijää, neljässä kuukaudessa. Helsingin kaupunginmuseossa vieraili viikonloppuna 200  000. kävijä. Ennätyksellinen kävijäluku hakee vertaistaan Suomen museokentässä. Kävijät ovat tulleet katsomaan uudenlaista elämyksellis- tä museota, jonne on aina vapaa pääsy. Museosta on pyritty rakentamaan kokonaiselämys, joka sallii piipahtelun ja monenlaiset käyttötavat. Esimerkiksi kekseliäästi sisustetut eri aikakausien kaupunkilaistunnelmaa henkivät oleskelutilat ovat herättäneet paljon kiinnostusta, samoin kuin museon kerroksellinen arkkitehtuuri ja hienot sisäpihat. Väkeä ovat vetäneet myös kaupunginmuseon avajais- näyttelyt: lapsiperheiden suosikki Lasten kaupunki, Helsingin valitut palat -näyttely, virtuaalielämys Aikakone sekä eilen sunnuntaina päättynyt kansainvälinen Museum of Broken Relationships, joka keräsi aukioloaikanaan lähes 135 000 kävijää. Kävijämäärä on ylittänyt kaikki odotukset, sillä kävijätavoite museon ensimmäiselle vuodelle saavutettiin neljässä kuukaudessa. Museo on saanut myös muunlaista tunnustusta, sillä se nimettiin vastikään Leading Culture Destinations Awards -ehdokkaaksi parhaiden uusien eurooppalaisten museoiden sarjassa. Vuosittain jaettavilla Leading Culture Destinations -palkinnoilla halutaan huomioida elinvoimaisia, eteenpäin katsovia museoita, gallerioita ja muita kulttuuritoimijoita, joilla on ollut vahva vaikutus kulttuurielämään. ??Helsingin Lausujat on Suomen Lausujain Liiton yhteisöjäsen. Talvisodan kynnyksellä suunniteltiin harrastajalausujille yhdistyksen perustamista. Yhdistyksen toiminta alkoi kuitenkin vuonna 1941. Jatkosodan melskeessä miehet lähtivät rintamalle, joten yhdistyksen toiminta jäi enemmän naisten vastuulle. Yhdistys toimi nimellä Suomen Lausujain Liitto / Helsingin B-kerho. Kerho toimi aktiivisesti ja vuoteen 1947 jäsenmäärä kasvoi ennätykselliseen 138:aan jäseneen. Tunnetuimpia jäseniä kerhossa olivat Veikko Sinisalo ja Vivi Mäkelin. Kokoontumiset tapahtuivat Taiteilijakoti Lallukassa. Vuonna 1979 kerhon nimi muutettiin Helsingin Lausujakerho ry:ksi. Sitä ennen jo vuonna 1964 kerho oli saanut harjoitustilat Töölön seurakunnalta, jonka tiloissa edelleen suurin osa harjoituksista pidetään. Tänä 75-vuotisjuhlavuonna yhdistys on uusinut sääntönsä ja samalla muuttanut nimensä Helsingin Lausujat ry:ksi. Useat yhdistyksen jäsenet ovat tänä päivänä myös henkilökohtaisesti SLL:n jäseniä. Oh- jauksissa ja koulutuksessa käytetään aina ammattiohjaajia. Keväällä on Töölön kirkon seurakuntasalissa pidetty joka keväinen ?Kevätmatinea? ja lokakuun 15. päivä on varsinainen juhlaesitys Teatteri Avoimissa Ovissa Helsingin Erottajalla. Lisäksi lokakuun 29. ja 30. päivä esitykset Valtimonteatterissa Helsingin Kalliossa. Joulukuun 18. päivä on Töölön kirkon seurakuntasalissa lisäksi perinteinen ?Joulumatinea?. Juhlaesityksemme on nimeltään ?Valta ja Vallattomuus?. Esityksessä ollaan vallan vauhtikahvassa ja huipulla tuulee. Esityksen runoissa valta ja vallattomuus menevät iloisen kirjavasti sekaisin. Juha Vakkurin viiltävän satiiriset runot antavat esitykselle tukevan selkärangan, josta poiketaan muiden tuttujen runoilijoiden näkemyksiin vallasta ja vallattomuudesta. Tosi herkut ovat raakoja, osterit, lohi ja valta ? Paavo Haavikko Liitämme oheen julisteen juhlaesityksestämme ?Valta ja Vallattomuus? Helsingin Lausujat Lue netissä ? www.lehtiluukku.fi
• Nro 16 ? Viikot 39-40 12 Tero Saarinen Company 20 vuotta ? uutta ja varhaista tuotantoa Alminsalissa Suomalaisen nykytanssin huippuryhmä juhlii Oopperatalossa ??Tero Saarinen Company juhlii 20-vuotistaivaltaan Alminsalissa 12.?15. lokakuuta 20 tanssijan voimin. Juhlaohjelmassa on Saarisen varhaista tuotantoa edustava menestysduetto sekä tuore ryhmäteos. Alun perin Ranskassa ja Japanissa kantaesitettyjen teosten Helsingin ensi-illassa nähdään ryhmän oman solistikaartin rinnalla myös joukko nuoremman polven tanssijalupauksia. Could you take some of my weight?? leikittelee painon erilaisilla merkityksillä. Kansallisbaletissa Kullervon (2015) solisteina viime vuonna nähdyt Pekka Louhio ja David Scarantino tulkitsevat Tero Saarinen Companyn perustajajäsenten Tero Saarisen ja Yuval Pickin vuonna 1999 kantaesittämän, virtuositeetilla ladatun dueton. Teoksen toisessa osajaossa tanssivat Eero Vesterinen ja Oskari Nyyssölä. Saarisen aasialaisista tanssitraditioista vaikutteita saanut liikekieli törmää hienostuneesti suomalaiseen musiikkiperintöön Japanissa vuonna 2014 kantaesitetyssä suuressa ryhmäteoksessa MESH. Saarinen peilaa siinä tuotantonsa kan- taviin teemoihin lukeutuvan yhteisöllisyyden ulottuvuuksia suhteessa yksinäisyyden, erilaisuuden ja vierauden kokemuksiin. Erilaisia tanssitaustoja edustavassa esiintyjäjoukossa on mukana Tero Saarinen Companyn solistien lisäksi japanilainen butotanssija Mitsutake Kasai sekä ammattiin valmistuvia ja vastavalmistuneita tanssijoita Kansallisbaletin nuorisoryhmästä ja oppilaitoksesta sekä Taideyliopiston teatterikorkeakoulusta. Vuonna 1996 perustettu Tero Saarinen Company on esiintynyt maailman johtavilla näyttämöillä ja festivaaleilla noin 40 maassa. Saarisen omaperäinen liikekieli ja poikkeuksellinen suhde musiikkiin ovat tuoneet ryhmälle menestystä niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin. Esiintymisen ohella Tero Saarinen Companyn ydintoimintaan kuuluvat Saarisen teosten harjoittaminen muille maailman johtaville tanssiryhmille sekä liiketekniikkaopetus. Kansallisbaletti on kutsunut vapaan kentän tanssiryhmiä esiintymään viime vuosina, jolloin Alminsalissa on nähty mm. Vir- David Scarantino, Oskari Nyyssölä, kuva Sakari Viika / TSC. Kuva: Sakari Viika. pi Pahkinen Dance Companyn vierailu sekä useita ryhmiä I Love NYKY -festivaaleilla. Myös Kansallisooppera kutsuu vuosittain vähintään yhden vierailevan oopperaseurueen esiintymään Alminsalissa. Syksyllä 2016 Alminsaliin on kutsut- tu vierailulle Tero Saarinen Companyn lisäksi Susanna Leinonen Company syys-lokakuussa sekä Kulturföreningen Katrina ja The Fabulous Bäckström Brothers joulukuussa. Tero Saarinen Company: Could you take some of my weight?? & MESH Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Alminsali 12.10., 13.10., 14.10. klo 19.30 sekä 15.10. klo 14.30. Ennakkokeskustelu 13.10. klo 18.30, Alminsalin lämpiö, vapaa pääsy Yleisökeskustelut 13.? 15.10. esityksen jälkeen, Alminsali, vapaa pääsy TSC:n ystävien 20-vuotisjuhlat 14.10. esityksen yhteydessä Johdatus Tero Saarisen liikekieleen 15.10. klo 13.00?13.45, Alminsalin lämpiö. Hyvä kesä Viking Linelle ??Viking Linen matkusta- ten matkojen kysyntä polki jamäärät pysyivät vakaa- paikallaan kesäkuukausina. na kesäkauden aikana. Lä- Matkustus Helsingin/Turun hes 2,3 miljoonaa asiakas- ja Tukholman välillä väheta matkusti punavalkoisil- ni hieman. Pientä vähenela laivoilla kesä?elokuussa. mistä oli havaittavissa myös Varustamo panosti tänäkin Ruotsista Maarianhaminaan vuonna liikenteen kasvat- suuntautuvassa risteilyliitamiseen Helsinki?Tallin- kenteessä. Maarianhaminan na-reitillä. ja Kapellskärin välisellä lyKesäliikenteen hieman hytreitillä matkustajamäärä heikommin käynnistyneen sen sijaan kasvoi. kesäkuun jälkeen matkusVenäläisten matkustajitajamäärät nousivat sekä en määrä pysyi vakaana heinä- että elokuussa lä- viime vuoteen verrattuna, helle viime kesän ennä- mutta oli selvästi pienemtystä. Kesä?elokuun aika- pi kuin ennen Venäjän tana Viking Linella matkus- louden vuonna 2014 alti yhteensä 2 290 172 hen- kanutta laskusuhdannetta. kilöä, eli 1,5 prosenttia Kansainvälisten, mm. Aavähemmän viime vuoden siasta ja USA:sta tulevien vastaavaan lukuun verrat- matkailijoiden määrä kastuna. Viking Linen heinä- voi edelleen. kuun matkustajamäärä kai? Liikenne sujui kesällä killa reiteillä oli 939  007 hyvin, ja matkustajamäärät matkustajaa, verrattuna vii- pysyivät vakaina. Varauksia me vuoden kaikkien ai- tehdään aina vain myöhemkojen ennätykseen, jolloin min, mikä on ollut trendi jo 945 343 matkustajaa päätti useamman vuoden. Emme matkustaa Viking Linen lai- odota kuluttajakäyttäytyvoilla. Normaalisti Tukhol- misen muuttuvan tulevaimasta Maarianhaminaan lii- suudessa. Lisävuorot Talkennöivä Viking Cinderella linnaan onnistuivat hyvin, oli vuokrattuna viikon 13.? mikä näkyy myös matkusta21.6.2016. Henkilöautojen jaluvuista. Hintapaine tällä lukumäärä kasvoi viime ke- reitillä oli kuitenkin kesällä sästä 6 prosenttia ja oli yh- kova, mikä hyödytti asiakteensä 258 854. kaita, jotka saivat korkeaa M/S Mariellan ja M/S laatua edulliseen hintaan. Gabriellan lisävuorot Hel- On myös ilahduttavaa huosingin ja Tallinnan välillä mata, että asiakastutkimuskasvattivat tänäkin vuon- temme mukaan laivojen uuna matkustajamäärää. Kesä? distukset Helsingin reitillä elokuussa Tallinnan-mat- näkyvät kohonneena asiakustajien määrä oli 748 608 kastyytyväisyytenä, sanoo (734 000).                          Viking Linen toimitusjohSuomen ja Ruotsin välis- taja Jan Hanses. Kuva: HKL Metron tiheän vuorovälin liikenne käynnistynyt sujuvasti ??Metroliikenteessä siirryttiin 15.8. ajamaan 2,5 minuutin vuorovälillä ruuhkaaikoina Kampin ja Itäkeskuksen välillä. Ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella metron tiheän vuorovälin liikennöinti on sujunut pääosin ongelmitta: junat ovat pysyneet aikataulussa ja matkustajat ovat oppineet hyvin muutoksen vaikutukset matkustamiseen. - 2,5 minuutin vuorovälillä on nyt liikennöity kohta neljä viikkoa ja liikenteen täsmällisyys on parantunut entisestään ensimmäisistä päivistä. Tiheän vuorovälin ansiosta jo aiemminkin suosittu metroliikenne palvelee entistäkin paremmin, sanoo HKL:n liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi. Tiheän vuorovälin vuoksi odotusaika asemilla lyhenee, mutta samasta syystä junat eivät ehdi jäädä asemille odottamaan. Matkustajien on tärkeää muistaa, että junan sulkeutuvien ovien väliin ei saa mennä, koska se viivästyttää koko metroliikennettä. HKL haluaakin kiittää matkustajia siitä, että tämä viesti on matkustajien keskuudessa pääsääntöisesti hyvin ymmärretty. Toinen matkustukseen vaikuttanut muutos on junien lyheneminen kuusivaunuisista nelivaunuisiksi. Nykymetron osuuden laitureilla matkustajan on siksi osattava odottaa junaa oikeassa kohdassa, jolloin junaan nouseminen sujuu ripeästi. Laiturialueille on teipattu tarrat, jotka osoittavat junan pysähtymispaikan. Liikennöinnin ensimmäisten viikkojen aikana on sattunut joitakin liikennöintiin vaikuttaneita liikennehäiriöitä. Kyseessä ovat olleet esimerkiksi pienet tekni- set häiriöt ovien toiminnassa. Häiriöiden luonne ei kuitenkaan ole poikennut aiemmasta eivätkä ne johdu tiheän vuorovälin liikenteestä. Tiheällä vuorovälillä liikennöitäessä mahdolliset häiriöt aiheuttavat entistä herkemmin liikenteen hetkellisen pysäyttämisen, sillä muut junat eivät pääse ohittamaan seisahtunutta metrojunaa. Näin toimien pitkiä vuorovälejä ei pääse syntymään, ja liikenne saadaan palautettua mahdollisimman pian normaaliksi poikkeustilanteen jälkeen. Junat odottavat liikenteen uudelleen käynnistymistä pääsääntöisesti asemilla, jotta häiriö matkustajille jäisi mahdollisimman vähäiseksi. HKL:lle hankituilla uusilla M300-sarjan metrojunilla liikennöidään lähiviikkoina satunnaisesti mat- kustajaliikenteessä. Junilla aletaan liikennöidä normaalisti muun kaluston tapaan myöhemmin syksyllä. Alkuvaiheessa liikenteessä tulee olemaan enintään neljä M300-junaa. Metron vuoroväli on ruuhka-aikoina noin klo 7.00?9.30 ja 14.30?18.30 Kampin ja Itäkeskuksen välillä 2,5 minuuttia. Mellunmäen junat menevät ruuhka-aikaan 2,5 minuutin vuoroväliä ajettaessa kääntöraiteelle jo Kampissa. Muina aikoina junat ajavat normaalisti Ruoholahteen. Lauantaisin ja arkisin päiväsaikaan metron vuoroväli välillä RuoholahtiItäkeskus on 3-4 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 7,5 minuuttia. Iltaisin ja sunnuntaisin vuoroväli välillä Ruoholahti-Itäkeskus on 5 minuuttia, ja itäisillä haaroilla 10 minuuttia.
• Viikot 39-40 ? Nro 16 13 Hymyilevälle miehelle pääpalkinto merkittävällä elokuvaajien festivaalilla  ??Kuvaaja  J-P Passi  on voittanut  Hymyilevä mies  -elokuvalla pääpalkinnon International Cinematographers? Film Festival Manaki Brothers -festivaalilla Bitolassa, Makedoniassa. Nyt 37. kertaa järjestetty festivaali on yksi arvostetuimmista elokuvaajien festivaaleista maailmalla. Festivaalin Golden Camera 300 -pääpalkinnosta kisasi yhteensä 14 korkeatasoista elokuvaa. Juho Kuosmasen ohjaaman Hymyilevän miehen lisäksi ehdolla pääpalkinnon saajaksi olivat mm. Cannesissa parhaasta ohjauksesta palkittu Christian Mungiun Graduation, Nicolas Winding Refnin The Neon Demon ja Maren Aden Toni Erdmann.  Palkinnon luovutti Passille myöhään eilen illalla pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa kreikkalainen kuvaaja Phedon Papamichael, joka on kuvannut elokuvia mm. Wim Wendersille, Alexander Paynelle ja George Clooneylle, ja saanut Oscar-ehdokkuuden Paynen ohjaamasta Nebraska-elokuvasta. Papamichaelin luotsaaman tuomariston lausunnossa sanotaan, että ?Hymyilevä mies luo aidon ja lyyrisen tunnelman, joka ympäröi yleisön tallentaen ajan hengen ja päähenkilön ainutkertaisen kokemuksen.?  Hymyilevä mies on Passin ensimmäinen pitkän näytelmäelokuvan kuvaustyö. Passi on kuvannut lukuisia dokumentti- ja lyhytelokuvia sekä tv-sarjoja, mm. Jukka Kärkkäisen Kansakunnan olohuone ja Näin unta elämästä sekä Juho Kuosmasen Taulukauppiaat ja Kaupunkilaisia. Kuvaamisen lisäksi hän on myös ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvia, mm. Kovasikajuttu yhdessä Jukka Kärkkäisen kanssa ja Ajomies yhdessä Jarkko T. Laineen kanssa.  Myös kuvauksen sarjassa J-P Passin mustavalkoinen kuvaus on ehtinyt saada tunnustusta jo Yhdysvalloissakin. Alan arvostetuimpiin kuuluva Yhdysvaltalainen elokuvalehti The Hollywood Reporter listasi viime viikolla Suomen viralliseksi Oscar-ehdokkaaksi valitun Hymyilevän mie- hen yhdeksi ennakkosuosikeista sekä parhaan vieraskielisen elokuvan että Sami Mustonen neljän K-Marketin kauppiaaksi kantakaupungissa ??Sami Mustonen aloittaa K-kauppiaana Helsingissä. Kauppaverkosto koostuu neljästä kaupasta, joista kaksi on entisiä Siwoja ja yksi kokonaan uusi KMarket, joka avaa ovensa huhtikuussa 2017.   K-kauppias Sami Mustonen, 44, aloittaa oman kauppaverkoston rakentamisen lokakuussa, jolloin hän aloittaa kauppiaana KMarket Fredalla. Kevääseen mennessä Mustonen luotsaa neljää K-Marketia Helsingin kantakaupungissa. ? Odotukseni ovat työntäyteiset seuraavia vuosia silmällä pitäen. Neljässä kaupassa riittää haastetta moneksi vuodeksi eteenpäin. Tärkein tavoitteeni on supertyytyväinen asiakas. Tämä tavoite täytyy kauppiaana lunastaa joka päivä, Mustonen toteaa. Kaupoista kaksi muuttuu syksyn ja talven aikana Siwasta K-Marketiksi. Neljäs kauppa on täysin uusi K-Market Lönkan Herkku. ? Lönkan Herkku mahdollistaa uusien ja suurempien tilojen puolesta muita kauppoja laajemman valikoiman. Tavoitteeni on tehdä tästä huolehtiva ja aito ruokakauppa helsinkiläiselle. Panostamme laadukkaaseen hedelmä-, vihannes- ja leipävalikoimaan unohtamatta tuoreita paistotuotteita ja salaattibaaria. Haluan tuoda myös pientä arjen luksusta herkutteluun. Kaikissa kaupoissani tärkeintä kuitenkin on, että haluamme kuunnella asiakkaitamme ja muokata valikoimamme juuri heille sopivaksi, Mustonen kertoo. Mustonen työllistää kau- Making of -kuva Hymyilevä mies -elokuvan kuvauksista, kuvan keskellä J-P Passi (kuva: Kuokkasen Kuvaamo).  poissaan yhteensä noin 30 työntekijää. Sami Mustonen on suorittanut kauppiasharjoittelun K-Market Perkkaalla ja K-Market Roihuvuoressa. Mustonen on aiemmin toiminut myyntijohtajana Hewlett-Packardilla, liiketoimintapäällikkönä WMdatalla, talouspäällikkönä VR-Osakeyhtiössä ja pääkirjanpitäjänä Keskolla. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri Vaasan Yliopistosta pääaineenaan laskentatoimi. Mustonen pitää ruoanlaitosta ja ylimääräinen vapaa-aika kuluu kesäisin ilmailun parissa. Siwat ja Valintatalot muutetaan K-Marketeiksi vuoden 2017 kevääseen mennessä. Vuoden 2018 aikana kaikki K-Marketiksi muutetut kaupat on siirretty K-kauppiaiden hallintaan. Arviolta 20 K-Marketiksi muutettua Siwaa ja Valintataloa siirtyy K-kauppiaille loppuvuoden aikana ja ensi vuonna jopa 200 kauppaa saa K-kauppiaan. Samalla Kesko on siirtymässä liiketoimintamalliin, jossa yhdellä kauppiaalla voi olla useita kauppoja. kuvauksen sarjassa. Elokuva oli lehden arvioiden mukaan molemmissa sarjoissa viiden todennäköisimmän palkinnonsaajan joukossa. Ehdokkaat palkintosarjoihin valitaan tammikuussa.  Hymyilevä mies on tositapahtumien innoittama tarina Olli Mäestä, joka otteli ensimmäisenä suomalai- sena nyrkkeilyn maailmanmestaruudesta Helsingin Olympiastadionilla vuonna 1962. Hän hävisi ottelun tyrmäyksellä täyden olympiastadionin edessä. Mäen mukaan se oli hänen elämänsä onnellisin päivä. Elokuva voitti toukokuussa Cannesin elokuvajuhlilla arvostetun Un Certain Regard -sarjan pääpalkinnon. Hymyilevän miehen on tuottanut Jussi Rantamäki Elokuvayhtiö Aamusta ja sen pääosissa nähdään Jarkko Lahti, Eero Milonoff ja Oona Airola. Elokuva on parhaillaan valtakunnallisessa teatterilevityksessä Suomessa.  Puheenvuoro Suuri taide kysyy nöyryyttä ??Suomalaisen teatterin uudistaja Kalle Holmberg pani meidän ylioppilaiden sydämet läpättämään viisikymmentä vuotta sitten. Hän yllättää ja sytyttää koskettavasti.  Lapualaisoopperassa Kalle Holmberg nostatti rauhan liput, kaatoi vanhat aidat ja sytytti rakkauden roihun.  Näin hän muotoili uuden vallan.  Arvo Salon kirjoittama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä musiikkinäytelmä käänsi päät ja mielet uuteen asentoon. Joukkovoimalla heräsi uusi toivo. Hajareisin laulavat pystypäiset joukot kantapäät tiukasti Vanhan ylioppilastalon lattiassa kohottivat protestihuudot korkeuksiin.  Suomi alkoi muuttua.  Uuden ylioppilaspolven nouseva ote kaatoi vanhan vallan ja rakensi uuden toivon. Liput korkealle, valtaan uusi värinä ja voima. Vaikka maailma oli silloin yhtä hermostunut kuin tänään, haluttiin nopeasti nousta uuteen varmuuteen.  Uusi polvi näki, että maailman on muututtava ja meidän itse on se muutettava. Sanat hakivat uutta sisältöä, Rauha, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus loivat veljeydelle uutta merkitystä.  Kalle Holmbergin sielunmessu toimitettiin viime keskiviikkona, sinä päivänä kun Juha Jokelan kirjoittama ja ohjaama Sumu sai Kansallisteatterissa kanta- esityksensä. Sumu on itsesensuurikomedia, joka luotaa ihmisen sielun olemusta ja samalla mittaa idänkaupan moraalia ja eettisyyttä. Vai onko bisneksellä oltava omat säännöt? . En varmasti ollut ainoa teatterivieras jonka mielessä pyörivät Kalle Holmbergin visiot ja vedot. Mielen syvyyksissä viilsi hänen tapansa nähdä ja tehdä teatteria.  Lapualaisooppera oli Kalle Holmbergin pelinavaus pitkälle ponnistukselle ja unelmille. Kalle Holmbergin ajatus oli lavea ja näky terävä. Holmbergin maailmaan mahtui Aleksis Kiveä, Seitsemää veljestä, Rauta-aikaa ja Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta. Paavo Haavikkoa, Maiju Lassilaa ja Joel Lehtosta myöten monet tarjosivat Kalle Holmbergille osansa.  Kalle Holmberg oli eteläsavolainen poika Mikkelistä, mutta ei hän arkaillut astua Turun kapeille kaduille. Turun kaupunginteatterissa alkanut ?taiteellinen teatteri? muistetaan nimellä ?Kotkien kausi?. Kalle Holmberg takoi veljeksiinsä pilkettä ja monille uutta uskoa teatteriin.  Holmberg syttyi myös venäläisistä klassikoista, Fjodor Dostojevskit ja Boris Godunovit saivat Kallelta uutta virkistystä kun Holmberg valoi yleisöönsä teatterin arvostusta. Eivät vain turut ja torit Suomessa käyneet Kallelle rakkaiksi. Maailman metropolit tai Olavinlinnan oopperatorit tulivat Holmbergille Veli-Matti Hynninen tutuiksi.  Kalle Holmberg oli suomalaisen teatterin innoittava uudistaja, ikuisen totuuden etsijä. Hän kohotti Turun teatterin uuteen kukoistukseen, loi karvahattuoopperaa ja ohjasi Rauta-ajan televisioon.  Kalle Holmberg vaelsi usein Heinäveden uuteen Valamoon, josta monet suuret taiteilijat ovat löytäneet elämäänsä keidas- ja lepopaikan. Kalle Holmberg oli jo hieman aiemmin kuolleen Ritva- puolisonsa kanssa harras kristitty. He ovat päässeet nyt maahan jossa kuolemaa ei enää ole vaan jossa iloitaan ja riemuitaan aina ja ikuisesti.  ?Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri.?  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info 
• Nro 16 ? Viikot 39-40 14 Linja 20 alkaa liikennöidä Erottajan ja Katajaharjun välille 3.10. alkaen ??Helsingin bussilinja 20 palaa liikenteeseen 3. lokakuuta alkaen. Linja liikennöi Erottajan ja Lauttasaaren Katajaharjun välillä arkisin ruuhka-aikoina. Lauttasaaren bussilinjasto uudistui 15. elokuuta, kun HSL:n liikenteessä siirryttiin syysaikatauluihin. Bus- sit ovat olleet täysiä etenkin ruuhka-aikoina, minkä vuoksi liikennettä nyt lisätään. Linja 20 liikennöi tällä reitillään ainakin 1.1.2017 asti ja tarvittaessa pidempäänkin, jos länsimetron liikenne liityntälinjastoineen ei ala vielä silloin. Lauttasaaren bussilinjat 3.10.2016 alkaen: 20 Erottaja-Katajaharju 20X Kamppi-Katajaharju 21BX Kamppi-Vattuniemi 21V Asema-aukio-Vattuniemi 102-160T Kamppi-Lauttasaari-Espoo Nostalgiatanssit grammarin tahtiin ??Hakasalmen huvilassa liidetään savikiekkojen sävelin 1920?30-lukujen parketeille Grammaritansseissa torstaina 6.10.2016 klo 18? 21. Tansseihin voi sonnustautua charleston-mekkoon ja kellohattuun tai sitten nykyvermeisiin, ihan miten mielii. Ilta alkaa klo 18 tanssien opettelulla. Klo 19 päästetään grammari-dj irralleen ja karkeloidaan vanhanajan muotitansseja valssista foxtrottiin. Tapahtuma on Musiikkia!-näyttelyn ohjelmaa, ja pääsy on vapaa. Gramofonikuume villitsi Gramofonin sointia voi ihastella Hakasalmen huvilan Grammaritansseissa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Juho Nurmi. suomalaiset 1920-luvun lopulla, kun halvat matkagramofonit tulivat useimpien ulottuville, ja Emma alkoi kajahdella Töölön pihakuiluissa ja Hietaniemen uimarannalla. Gramofoneista tulvivat iloiset jazzsävelmät innostivat tanssimaan, ja maalla ja kaupungeissa, niin kodeissa kuin ulkosallakin pyörähdeltiin grammarin tahtiin. Tanssirintamalla vanhat tutut valssit, jenkat ja polkat pitivät yhä pintansa, mutta valtameren takaa tulvi rytmikkäitä afro-amerikkalaisia uutuuksia, joihin suomalaiset alkoivat näihin aikoihin varovasti tutustua. Hakasalmen huvilan Grammaritanssien keskiössä ovat yksityisen keräilijän kokoelmista lainatut kolme erityylistä gramofonia sekä runsas valikoima savikiekkoja. Grammareilla soitetaan tanssin säestykseksi aikakauden kotimaisia levyjä ja mausteeksi myös ulkomaisia äänitteitä. Illan aluksi perinteisten tanssien saloihin opastaa tanssinohjaaja Varpu Heinonen, joka on myös koreografioinut tanssien tauolla nähtävän Seurasaaren Kansantanssijoiden lyhyen esityksen. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY Vuoden 2016 Stadin Silakkamarkkinoilla tanssitaan, uidaan ja kalastetaan ??Viikon mittaisia Stadin Silakkamarkkinoita juhlitaan 2.-8. lokakuuta. Helsingin Kauppatori, merenrantalaiturit ja Vanha Kauppahalli täyttyvät kalastajista, syyssesongin herkuista, musiikista ja koko perheen ohjelmasta. Silakkamarkkinat ovat avoinna avajaissunnuntaina 2. lokakuuta klo 7-20, maanantaista perjantaihin 3.-7. lokakuuta klo 7-19 ja lauantaina 8. lokakuuta klo 7-15. Silakkamarkkinoiden sydän ovat kymmenet kalastajat, jotka rantautuvat Kauppatorille rannikkokaupungeista ja Ahvenanmaalta. Veden kielelle nostattavat perinteiset maustesilakat sekä kirjava valikoima silakkamarinadeja pihlajanmarjasta punapippuriin. Tämän vuoden markkinoilla kalastajaveneitä on 18 ja mökeissä kalaa myy 16 kalastajaa. Omia saaristolaisherkkujaan tarjoilevat Kauppatorin laitureilla myös perinnepurjelaivat Albanus, Vivan, Olga ja Valborg. Ohjelmaa on koko viikon ajan kaiken ikäisille onginnasta kalamaistiaisiin ja lasten silakkaraadista Toritansseihin. ? Stadin Silakkamarkkinat on kaikkien kaupunkilaisten juhla, jota iloitaan tänäkin vuonna monipuolisella ilmaisohjelmalla. Toivomme, että Helsingin kenties sympaattisin ruokatapahtuma on entistä houkuttelevampi myös Tallinnasta, Tukholmasta ja Pietarista saapuville lähimatkailijoille, Helsinkiä maistuvammaksi ruokakaupungiksi luotsaa- va Milla Visuri kertoo. Avajaisia vietetään sunnuntaina 2. lokakuuta tänä vuonna myös lapset makutuomareina Avajaissunnuntaiksi Kauppatorille nousee juhlateltta, jonka ohjelma on kaikille kaupunkilaisille avointa ja maksutonta. Juhlateltan isäntänä ja juontajana toimii ruokavaikuttaja Kenneth Nars. Stadin Silakkamarkkinat avataan klo 11 apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin juhlapuheella ja Helsingin kaupunginorkesterin trumpettiduon säestyksellä. Perinteinen Silakkaraati kokoontuu yleisön seurattavaksi juhlatelttaan klo 12 alkaen. Kalastajien parasta antia ovat arvioimassa WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, Stadin Kundi Pekka Sauri, ravintola Juuren perustaja Jarkko Myllymäki, ravintola Askin sommelier Linda Stenman-Langhoff ja ruokatoimittaja Suvi Ahola. Raatiin pääsee mukaan myös yksi maallikkojäsen, joka valitaan Stadin Silakkamarkkinoiden Facebook-sivuilla olevan haun kautta. Silakkaraadin vuoden 2016 voittajat palkitaan juhlateltan lavalla kello 16. Tänä vuonna myös lapset pääsevät Silakkamarkkinoiden makutuomareiksi. Ensimmäistä kertaa järjestettävässä lasten omassa silakkaraadissa klo 15 tutustutaan silakkaan ja piirretään kuvia merellisistä makumaailmoista. Lasten raatia ohjaa kokki ja ruokakirjailija Pipsa Hurmerinta. Rotarypiirin klubit kerää- vät tänäkin vuonna varoja Itämeren puolesta tehtävään suojelutyöhön perinteisellä Silakkasoudulla, joka starttaa Finlandia-talon rannasta ja saapuu Kauppatorin Vironaltaalle kello 12.30. Avajaispäivän päätteeksi Kauppatorin juhlateltassa iloitaan Torikortteleiden tuottamien Toritanssien pyörteissä klo 17-20. Viime vuoden Toritanssien lämpö ja läheisyys ihmisten kesken olivat vertaansa vailla, kuten myös mainiot, merelliset musiikit. Tänä vuonna lavalle nousevat samat mestarit: kalamies, runoilija ja tiskijukka Harri Hertell sekä harvoin keikkaileva Tanssiorkesteri Pyöriäiset: Antto Melasniemi, Joel Melasniemi, Mikko Virta, Kalle Chydenius, Juha Kuoppala ja Juho Viljanen. Torille kerääntyy avajaispäivänä kalastajamökkien ja -veneiden lisäksi kahviloita ja hanuristi Seija Vesterinen luo soitollaan tunnelmaa sekä torille että Vanhaan Kauppahalliin. Lapsille ja lapsenmielisille on päivän aikana jaossa silakkatatuointeja. Sesonkiherkkuja, Itämeri-tietoutta ja kalankäsittelynäytöksiä Viikon aikana Kauppatorilla myydään sesongin tuoretta ruokaa ja juomaa. Myös Vanha Kauppahalli ja osa Kauppatoria ympä- röivistä ravintoloista tarjoilevat omia herkkujaan: bongaa Kauppatorin omaperäisin saaristolaisleipä, maista uuden sadon tyrnimehua, nappaa Kultasuklaasta mukaan suklaasilakkaa, opi E. Erikssonin kalakaupassa silakanperkausta tai maista Torikortteleiden ravintola Vaelsassa kiviuunissa paistetttua silakkapizzaa. Vanhan Kauppahallin vieressä sijaitsevalla Lyypekinlaiturilla tapahtuu koko viikon ajan: liikuntavirasto järjestää ohjelmaa kalankäsittelynäytöksistä ja maistiaisista ongintaan, Helsingin Satama esittelee uutta Länsiterminaali 2:ta virtuaalimallin avulla, Kalatalouden Keskusliiton akvaariolla voi tutustua Itämeren kalalajeihin sekä kysyä uudistuneesta kalastuslaista, Hara- kan luontokeskus kertoo saariretkistään sekä tarjoaa lapsille Kalapelin ja ympäristökeskuksen Itämerihaasteen pisteellä äänestetään, mitä kävijät olisivat itse valmiita tekemään Itämeren hyväksi. Silakkamarkkinoiden ohjelmassa on mukana myös Allas Sea Pool -merikylpylä, jossa on koko viikon ajan Silakkauintia, musiikkia ja muuta oheisohjelmaa. Altaan terassikahvilassa voi maistella ruis-sandwichia lasimestari-marinoidulla silakkapihvillä ja punasipulilla. Myös kalastajat pääsevät Altaalle saunaan, syömään ja uimaan. Tänä vuonna Silakkamarkkinoilla kiinnitetään erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän Kuva: Krista Keltanen avulla. Esimerkiksi avajaispäivän kahviloiden herkkuja nautitaan biohajoavista astioista. Stadin Silakkamarkkinat järjestää Helsingin Tukkutori yhteistyössä kaupunginkanslian, Helsingin Rakennusviraston, Helsingin Markkinointi Oy:n, Torikortteleiden ja Helsingin Satama Oy:n kanssa. Mukana viikon ohjelmassa ovat myös Itämerihaaste, ympäristökeskus, Harakan luontokeskus, Helsinki Helpit, liikuntavirasto, Kalatalouden Keskusliitto, Finlandia Hall Rotaryklubi, Lauttasaaren Rotaryklubi, Lauttasaaren Musiikkiopisto, Lapuan Kankurit, Mat, LOKAL, ravintola Salve ja Allas Sea Pool.
• Viikot 39-40 ? Nro 16 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Ostetaan Kulta- ja kellosepät Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja JEWELRY - WATCH STORE LAAKSTEN Oy Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Palveluja Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut Hammaslääkärit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info ERIKOISHAMMASTEKNIKKO v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE Terveyspalvelut Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso HOITOA ALKOHOLISMIIN P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi LVI KORJAUS ASENNUS - HUOLTO Lämpö- ja vesijohtoliike PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Työsuorituksia Maalaus, tapetointi ja laminaatin asennus. Ilm. arvio. p. 045-235 1717 RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 ? vuodesta 1952 Hetipalvelut Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjapainot Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. ILMOITA palveluhakemistossa! Töölön Putkiliike Oy Soita 09-41397332 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Kruunuvuorenrannan valotaideteos Öljysäiliö 468 jälleen auki yleisölle ??Yleisölle tarjoutuu myös tänä syksynä mahdollisuus vierailla Helsingin Kruunuvuorenrannassa sijaitsevassa Öljysäiliö 468 -valotaideteoksessa. Taideteokseksi muunnettu vanha öljysäiliö on avoinna yleisölle kolmena peräkkäisenä viikonloppuna lauantaisin ja sunnuntaisin: 24.9.?25.9., 1.10.?2.10. ja 8.10.?9.10. klo 18?21. Säiliöön on vapaa pääsy. Öljysäiliölle pääsee kääntymällä vasemmalle Koirasaarentieltä Stansvikin kartanon risteyksen jälkeen. Tien vieressä on opasteviitta öljysäiliölle ja sen väliaikaiselle pysäköintipaikalle. Parkkipaikalta säiliölle johtaa lyhyt kävelyreitti. Valotaideteos viittaa alueen öljysatamakauteen Säiliön teräsvaippaan on puhkaistu 2012 aukkoa, joiden kautta led-valot syttyessään ja sammuessaan saavat säiliön hohtamaan lyhdyn tavoin pimeässä. Valojen rytmiä säätelee tuulen nopeus. Teos on pysyvä valo- ja maisemateos. Se on luotu paikalleen jätetystä suuresta terässäiliöstä. Säiliö on muutettu katetuksi ta- pahtuma-areenaksi. Valoteos syttyy auringonlaskun jälkeen. Alkuillasta teos hohtaa valkoisena ja illan muuttuessa yöksi punaisena. Öljysäiliö 468 viittaa Kruunuvuorenrannan lähes 90 vuotta kestäneeseen öljysatamakauteen. Teoksen on suunnitellut valotaiteilija Tapio Rosenius Lighting Design Collectivesta. Useita valosuunnittelualan palkintoja voittanut teos toteutettiin World Design Capital Helsinki 2012 -projektina. Öljysäiliö 468:sta on tehty video, joka on nähtävissä kahtena kieliversiona, suomeksi ja englanniksi. Säiliötä on mahdollista vuokrata tapahtumia varten lumettomana aikana huhtikuusta marraskuuhun. Kruunuvuorenrannasta tulee valon kaupunginosa Kruunuvuorenrannasta suunnitellaan valon kaupunginosa, jota voi ihailla kantakaupungista, mereltä ja saarilta. Valaistuksen kokonaisratkaisulla luodaan Kruunuvuorenrannasta yhtenäinen pimeän ajan maisemataideteos. Sen kohokohdiksi alueelle sijoitetaan pysyviä ja vaihtuvia valotaideteoksia. Jokaiselle tontille rakennuksiin tai pihapiiriin toteutetaan myös valotaidetta. Vuoteen 2030 mennessä Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti noin 12 500 asukkaalle ja alueelle syntyy noin 800 työpaikkaa. Laajoja alueita jää puistoiksi, luonnonsuojelualueiksi ja uimapaikoiksi virkistyskäyttöön.
• Nro 16 ? Viikot 39-40 16 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI