Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Viikot 13-14 – Nro 6/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Kutsu meidät arviokäynnille jo tänään! KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI ULLANLINNA | Kapteeninkatu 7, 00140 Helsinki, puh. 020 780 3200, ullanlinna@huoneistokeskus.fi TEPPO MALINEN, kiinteistönvälittäjä, LKV, puh. 020 780 3302, gsm 050 387 8009, MARIA LEHTO, kiinteistönvälittäjä, LKV, puh. 020 780 3714, gsm 040 630 3010, EINE TÄHTINEN, kiinteistönvälittäjä, LKV, gsm 040 826 2120, ANTTI MÄKINEN, myyntijohtaja, LKV, puh. 020 780 3420, gsm 040 508 5849, EEVA VALORI, kiinteistönvälittäjä, LKV, KTM, puh. 020 780 3639, gsm 040 679 1600, PIRJO VARJORANTA, kiinteistönvälittäjä, LKV, puh. 020 780 3370, gsm 0500 508 559, ARTO ESKOLA, kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, puh. 020 780 3320, gsm 0500 470 573, SAMI RAUTANEN, kiinteistönvälittäjä, LKV, puh. 020 780 3313, gsm 0500 559 589 KATAJANOKKA, KT 3-4 h, k, rt, kh, s, erill. wc + yksiö 216 m² Laivastolliset näkymät venesatamaan. Tasokas keittiö, upeassa olohuoneessa vaikuttava avotakka. Erillinen yksiö (vuokrattu). Mittava talotekniikkaremontti juuri valmistunut. E=E 2007 . Mh. 2.246.286,28 €. Vh. 2.250.000 €. Laivastokatu 8-10 B. Tied. Malinen 050 387 8009. 7296763 KATAJANOKKA, KT, 5 h, k, 2 p 203 m² Jugendkiinteistön avara kulmahuoneisto. Miellyttävät näkymät, 2 parveketta. Huonekorkeus 3,45 m. Vapaa. Yhtiössä juuri LVIS-saneeraus valmistunut. E=E 2007 . Mh. 1.285.000 €. Satamakatu 5 B. Tied. Malinen p. 050 387 8009. 7211555 ETU-TÖÖLÖ, KT, 5 h, k, 2 kph, wc, kh 178,2 m² Valossa kylpevä näköalakoti Temppeliaukion laidalla Etu-Töölössä, ehkä Helsingin upeimmalla sijainnilla. Hissitalon ylimmän kerroksen läpitalon huoneisto, josta kauniit näkymät molempiin suuntiin taivaalle. Huoneiston avaruus ja valoisuus on lähes hätkähdyttävää, harmoninen ja elegantti kokonaisuus. Upeat puitteet niin juhlaan kuin arkeen. E=B 2007 . Mh. 1.240.000 €. Temppelikatu 14 A. 7225368 PUNAVUORI, KT, 3 h, k, kph, kh, wc, s, p 125,5 m² Uniikki ullakkokoti. Upean esimerkillinen osoitus siitä, kun toimivuus ja kauneus kohtaavat. Kun vaadit lähes täydellisyyttä asumiseen niin esteettisesti kuin mukavuuksiltakin, tämä on kotisi. Korkeaa avointa tilaa, jonka länsiparvekkeelta avautuvat viehättävät näkymät. E=G 2013 . Mh. 1.142.256,44 €. Vh. 1.150.000 €. Merimiehenkatu 26 B. 7224050 KAMPPI, KT, 2 h, kk, kh 31 m² Kampin rauhallisin kulma, josta kaikki lähellä ja vaikka Baanaa pitkin nopeasti saavutettavissa. Opiskelijan unelmaboksi. Kompaktista kaksiosta avarat näkymät yli Ressun koulun itään. Todellinen tilaihme peruskorjatun talon 5./7. kerroksessa. Vuokrattu (6 kk:n irtisanomisaika). E=E 2007 . Mh. 269.000 €. Työmiehenkatu 2 B. 7279756 ULLANLINNA, KT, 2 h, k, s 90 m² Upealla tavalla entisöity huoneisto. Laadukas keittiö on kodin sydän ja kylpyhuone on erittäin tasokkasti totetettu. Hienoista yksityiskohdista näkyy laadukas viimeistely. Taloyhtiön isot peruskorjaukset on tehty. Huonekorkeus on lähes 3,5 metriä. Näkymät aukeavat Vuorimiehen puistikkoon ja sisäpihalle. E=E 2013 . Mh. 787.500 €. Kapteeninkatu 11 D. Tied. Rautanen p. 0500 559 589. 7214339 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. PRONSSIJA TERÄSVEISTOKSIA Valon hetki mytologiaa ja heijastuksia Kuvanveistäjä EilaTerttuJaatinen 29.3.-14.4.2019 ti-su klo 12-18 Galleria Albert IX Albertink. 9, 00150 Helsinki www.galleria-albert.fi www.facebook.com/eilaterttujaatinen galleria www.metaljee.fi TERVETULOA! Tuulen henki Pronssi Tuulen kuohu Kuohuvia-sarjasta, RST-teräs Kaikki Exuviancesilmänympärystuotteet -10% + Eye treatment naamio LAHJAKSI (ARVO 10 €) IHONHOITO www.ihonhoito.com Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito
2 Viikot 13-14/2019 • Nro 6 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tarjous voimassa 1.2.–31.5.2019 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! Hernesaaren Autokatsastus 09 680 1166 www.hakus.fi katsastukset ja rekisteröinnit ma – pe 8 – 17 Hernematalankatu 2, Helsinki Tervetuloa Ihopisteeseen, Allergiataloon! Luomitarkastus 25€ UVB ja SUP valohoidoista juhlavuoden tarjous -10 % valohoidoista ja lisäetuna Allergia-, ihoja astmaliiton jäsenille -20% Tule silloin kun sinulle sopii, myös lauantaisin. Varaa aika numerosta 050 597 1363 Paciuksenkatu 19, Helsinki EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen, 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI Eteläisen kantakaupungin vaikuttaja Lehti ilmestyy 24 000 kappaleen painoksella alueella Punavuori, Eira, Ullanlinna, Kaartinkaupunki, Munkkisaari sekä osa Kamppia.
15. vuosikerta – nro 6 Viikot 13-14/2019 Ajankohtaista Helsingissä asui vuoden 2018 lopussa noin 649 800 asukasta. Väkiluku kasvoi 6 500 hengellä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki, Skyfoto / Sami Kurikka Helsinki selvittää tyytyväisyyttä katujen talvihoitoon H elsingin kaupunki selvittää asukkaiden ja muiden liikkujien tyytyväisyyttä yleisten alueiden ylläpitoon. Laatuaan ensimmäinen pelkästään yleisten alueiden ylläpitoon liittyvä kysely kohdistuu talvihoitoon, eli lumen poistoon ja liukkauden torjuntaan liittyviin toimenpiteisiin. Kysely järjestetään karttapohjaisena verkkokyselynä 18.–31.3.2019. – Haluamme saada tietoa käyttäjien kokemuksesta, ja siitä onko talvihoitopalvelun taso ollut riittävä mahdollistamaan päivittäisen liikkumisen talvikaudella 2018–2019. Käyttäjien tyytyväisyyttä halutaan selvittää meneillään olevan hoitokauden aikana tai viimeistään heti kauden päätyttyä, jotta hoitokauden omakohtaiset kokemukset olisivat tuoreessa muistissa, sanoo ylläpitoinsinööri Juha Paahtio Helsingin kaupungilta. Uusi Työllisyyden palvelutori avautui T yönhakijat ovat asiakaskuulemisissa esittäneet Helsingin kaupungille ja TE-toimistolle toiveen paikasta, jonne voisi tulla vapaamuotoisesti kysymään neuvoja työhön ja koulutukseen. Nyt toiveeseen on vastattu ja uusi neuvontapiste Työllisyyden palvelutori on avoinna Pasilan TE-toimiston aulassa. Ateneumin talvi 2019–2020 syventyy Helene Schjerfbeckin matkoihin Kaupunkipyöräkausi alkaa huhtikuun alussa K evät ja kaupunkipyörät ovat pian täällä! Kaupunkipyöräasemien asennus on jo hyvässä vauhdissa, sillä kausi alkaa tänä vuonna sekä Helsingissä että Espoossa jo huhtikuun alussa. Käytössä on huhtikuun aikana noin 150 pyöräasemaa Helsingissä ja 107 pyöräasemaa Espoossa, jossa palvelu laajenee kahdella uudella asemalla. Stadilaiset siivoavat ympäristöään kevättalkoissa K evätsiivoustalkoiden aika lähestyy jälleen ja helsinkiläiset voivat järjestää talkoita 1.4.– 2.6.2019. Sopivia siivousalueita ovat yleiset viheralueet kuten metsiköt, puistot, tien pientareet ja rannat. Sivu 5 Sivu 12 Sivu 13 Helsingin talous on vahvalla pohjalla V uosi 2018 oli Helsingin taloudessa myönteinen. Toimintakate toteutui 81 miljoonaa euroa talousarviota parempana. Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,8 prosenttia. Kasvu oli maltillinen verrattuna menokasvuun muissa suurissa kaupungeissa tai koko kuntakentällä. Helsingin investointitaso oli vuosien 2017 ja 2016 tapaan korkea. Sivu 9 Liikuntahalli tarjoaa tilat koulun opetukselle ja palvelee myös iltakäyttäjiä. Kuva: FCG. Jätkäsaaren koulun liikuntahallia aletaan rakentaa Myös tekonurmikenttä ja tekojäärata Jätkäsaareen H elsingin kaupunki rakentaa Jätkäsaaren liikuntapuistoon tilapäisen liikuntahallin ja uuden pysyvän liikuntakentän. Liikuntahalli rakennetaan Jätkäsaaren uuden peruskoulun tarpeisiin, ja se valmistuu syksyllä 2019. Iltaisin ja viikonloppuisin halli palvelee myös harrasteliikkujia. Se on käytössä, kunnes koulun pysyvät liikuntatilat valmistuvat Jätkäsaaren Bunkkeriin. – Jätkäsaaren liikuntapuisto on merkittävä satsaus helsinkiläisten ja jätkäsaarelaisten hyvinvointiin. On todella hienoa, että Bunkkerin rakentamisen viivästymisestä huolimatta koululaisille saadaan järjestettyä hyvä ja toimiva sisäliikuntapaikka, Jätkäsaaren aluerakentamisprojektin johtaja Outi Säntti sanoo. Hallin liikuntatilat saa jaettua moottorikäyttöisillä kevyillä jakoseinillä kolmeen osaan, joten siellä voi samanaikaisesti liikkua kolme ryhmää. Hallia voidaan käyttää myös yhtenäisenä tilana, jolloin se tarjoaa käyttöön täysimittaisen pelikentän. Sivut 8-9 Sivu 4 Sivu 9
4 Viikot 13-14/2019 • Nro 6 Puheenvuoro Eduskuntavaaliehdokas esittäytyy Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 6/2019 Helsingin viime vuosi 200 miljoonaa parempi K aupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen. Tilikauden tulos on ennen varausten ja rahastojen muutoksia 386,8 miljoonaa euroa ja oli näin ollen 199 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2018 tulos tuli mahdolliseksi, koska toimintakate toteutui talousarviota parempana, peräti 81,3 miljoonaa euroa ja verosekä valtionosuustulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän, nekin peräti 106 miljoonaa euroa. Myös Korkomenot paransivat myös kaupungin viime vuoden taloustilannetta, koska ne toteutuivat talousarviota pienempänä, noin 12 miljoonaa euroa. Helsingillä pyyhkii siis edelleen hyvin. Vaikka velkaa on taseessa jonkun verran, tulos on silti enemmän kuin tyydyttävä. Tilanteen helpottajana omalta osaltaan tehokkaasti toimii yleisen korkotason alhaisuus, jonka vuoksi kaupungin korkomenot ovat alhaiset, kuten kaikilla niillä, joilla velkaa on keskimääräistä enemmän. Edullisen korkotason aikana, tulisi pyrkiä lyhentämään vierasta pääomaa, ainakin sen verran, kuin koronmaksussa säästää. Se on varautumista korkeimpien korkojen aikaan, jolloin pienempi pääoma aiheuttaa vähemmän korkomenoja, vaikka korkotaso nousisikin. Helsingin vuoden 2017 tulos oli 483,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 tulos 470,2 miljoonaa euroa. -j.a. Maailman rakastetuin nainen osa evankeliumia. Saarnaaja ei puhu Mariasta vaan Mariassa. Samoin kuin saarnan tehtävä ei ole puhua lohdutuksesta vaan lohduttaa. Saarnan ydinsana on rakkaus. Tuttu raamatunkohta Korintolaiskirjeestä kiteyttää: ”Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään.” Saarna ei ole Jumalan esittelyä, vaan puhetta Jumalassa. Kun saarnaan, kuulijalle tulisi ilmestyä Jumala. Saarna on uutta luova tapahtuma (creative event), jossa läsnäoleva Jumala koskettaa saarnaajaa ja kuulija Pyhän Hengen välityksellä. Saarna ei ole informaatiota, opettamista, se eroaa kaikesta muusta puheesta siinä, että siinä ilmestyy itse Jumala. Hän on Hengen kautta todellisesti läsnäoleva tässä ja nyt. Saarna välittää jumalallisen ajatuksen, tunteen, näkemyksen, käsitteen, kuvan tai mielikuva. Saarna puhaltaa ja sytyttää Hengen. Pastori Jussi Rytkönen teki Kotimaa-lehdessä ravistelevan haastattelun dogmatiikan professori Miikka Ruokasesta. Vaikka vuosikymmenet on puhuttu saarnan kriisistä, kriisin kourissa taidamme ollakin me saarnaajat. Olisiko puhuttava saarnaajan kriisistä? Ruokanen hätkähdyttää. Touhu seis!° Papit rukoilemaan, lukemaan Raamattua, käymään messussa, ei vain toimittamaan vaan elämään jumalanpalvelusyhteydessä. Marianpäivänä saarnaajan pitää siis kysyä mitä Maria nyt merkitsee meille? Miten suuren rakkauden ja hellyyden Jumala lahjoittaakaan meille ja maailmalle Marian kautta. Miten huyvä on tietää ja tuntea, että Maria rukoilee muiden pyhien kanssa meidän puolestamme juuri nyt. Aina kun käyn auton rattiin rukoilen: ”Pyhä Maria Jeesuksen äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä.” Professorin mielestä myös Lutherin ajattelua tulee lähestyä Pyhää Henkeä koskevasta opetuksesta (pneumatologiasta) käsin. Vanhurskauttamisessa ihminen ei osallistu vain Jumalan ominaisuuksiin, joita ovat esimerkiksi pyhyys, vanhurskaus, rakkaus ja kuolemattomuus vaan vielä paljon enemmän: Jumalan edellytksettömässä hyväksynnässä, vanhurskauttamisessa ihminen on osa Jumalan olemusta. Me elämme Jumalassa, Jumala elää meissä Pyhässä Hengessä. Ruokanen painottaa kirkkoisien lailla samanaikaista osallisuutta Kristuksen jumalalliseen persoonaan sekä Kristuksen työhön, hänen ristiinsä ja ylösnousemukseensa. Kirkon tulee rohjeta tehdä sekulaarin yhteiskunnan eetoksen vastaisia ratkaisuja. Uskon tiedollista puolta ei pidä väheksyä, älyllisiin haasteisiin on kyettävä vastaamaan. Hän viittaa professori Seppo A. Teinosen kuuluisaan näkemykseen kirkon uudistamisesta: On luovuttava poliittisesta korrektiudesta, koska kirkon on on oltava kirkko. Rakkaan läsnäolon merkityksen paljastaa hänen poissaolonsa. Veli-Matti Hynninen Kuulin kysymyksen – lähdetkö ehdokkaaksi? ? Jäin viime syksynä miettimään tätä kysymystä muutamiksi päiviksi ja uuden yhteydenoton saatuani lupauduin kansanedustajaehdokkaaksi. Olen asunut takaisin Punavuoressa miltei koko 2010-luvun ja olen saanut tutustua uudelleen lapsuuteni kotikulmiin. Lapsuuden aikainen kotini sijaitsi Albertinkadulla ja elämä näyttäytyi hyvin huolettomalta lapsen silmin. Minulla on monenlaisia hyviä muistoja lapsuuden Rööperistä, naapureista ja kivijalkakauppiaista, elämä oli hyvin yhteisöllistä näinä vuosina. Nämä hyvät muistot olivat ehkä se painavin syy, miksi muutin takaisin lapsuudenmaisemiin. Olen asunut myös Tukholmassa ja Satakunnan hyvin pienessä alle 2 000 asukkaan kunnassa ja olen oppinut katsomaan asioita suuren kaupungin tai pienen kunnan näkökulmasta. Olen työskennellyt sosiaalija terveysalalla jo kolmattakymmentä vuotta ja näen tärkeäksi asiaksi perheiden palvelujen sujuvoittamisen siten, että asiakkaan näkökulma olisi vahvempi. Tunnistamme yksinäisyyyttä ja tarvitsemme lisää keinoja tahdonvastaisen yksinäisyyden vähentämiseksi. Työni puolesta sain tutustua Jyväskylässä sijaitsevaan ikäihmisille suunnatuun taloyhtiön asukasneuvojan toimintaan. Mielestäni tällaisia erilaisia toimintatapoja tulisi kehittää kotona asumisen tukemiseksi mutta myös lapsiperheiden tueksi. Nuorille suunnattua Ohjaamo-palvelua tulisi mielestäni laajentaa kaikenikäisille. Lisa Sipilä (Kesk) Eevi ja Eeli ovat vuoden 2018 suosikkinimet E evi ja Eeli ovat vuonna 2018 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Eevin sai ensimmäiseksi nimekseen 304 tyttöä ja Eeli annettiin etunimeksi 404 pojalle. Eevin jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Sofia, Venla, Ella ja Aino. Pojille useimmin annetut etunimet Eelin jälkeen olivat Elias, Leo, Oliver ja Eino. Kaikista tyttöjen saamista nimistä viisi suosituinta olivat Maria, Sofia, Aurora, Emilia ja Olivia. Viisi suosituinta poikien nimeä olivat Juhani, Olavi, Johannes, Mikael ja Ilmari. Ruotsinkielisten lasten etunimistä Saga ja William ovat suosituimmat Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Saga. Poikien nimistä suosituin oli William. Sagan sai nimekseen 29 tyttöä ja Williamin 33 poikaa. Sagan jälkeen suosituimmat tyttöjen etunimet olivat Ellen, Emma, Stella ja Alma. Pojille annettiin Williamin jälkeen ensimmäiseksi etunimeksi useimmin Liam, Max, Oliver tai Benjamin. Ruotsinkielisten tyttöjen kaikista etunimistä viisi suosituinta olivat Maria, Elisabeth, Sofia, Linnea ja Alice. Pojilla taas viisi suosituinta nimeä olivat Alexander, Johannes, Erik, Mikael ja Karl. Tiedot suosituimmista nimistä perustuvat 48 979 viime vuonna syntyneen lapsen tietoihin, jotka olivat saaneet nimen 18.3.2019 mennessä. Nimen sai 23 655 tyttöä ja 25 324 poikaa. Suomenkielisiä heistä oli 40 110 ja ruotsinkielisiä 3 239. Kaikkiaan lapsia syntyi 49 485. Nimitiedot kootaan väestötietojärjestelmästä, joka sisältää henkilötietojen lisäksi tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja asunnoista. Järjestelmää ylläpitävät maistraatit ja Väestörekisterikeskus. Viime vuoden 50 suosituinta nimeä löytyy internetistä osoitteesta vrk.fi/nimet. Helsinki selvittää tyytyväisyyttä katujen talvihoitoon ? Maailman rakastuin ja ihailluin nainen, Neitsyt Maria, juhlii suuren paaston keskellä. Marian ilmestyspäivän saarnoissa esitellään Marian eri puolia , hänen esimerkillistä olemustaan, nöyryyttään ja ennenkaikkea hänen keskeistä rooliaan koko pelastushistoriassa. Varhaisin perimätieto ei kuitenkan ollut kovin kiinnostunut Mariasta. Marian muut pojat, Jeesuksen veljet, eivät olleet suopeita äidilleen Jeesuksesta. Ignatios kiteytti Marian keskeisen roolin: ”Jeesus on lihaan tullut Jumala –sekä Mariasta että Jumalasta syntynyt.” Näistä aineksista saatiin hyvä aihe neitsytkultille. Apostolisessa uskontunnustuksessa toistamme iloisesti: ”syntyi neitsyt Mariasta. Marianpäiväsaarnani tarkoituksena Kallion kirkossa ei ole ”pusertaa” uskoa neitseestäsyntymisen ihmeeseen. Saarnan tehtävä ei ole esitellä, puhua Mariasta tai jostakin. Saarnaaja on Jumalan toiminnan, evankeliumin sisällä, Jatkoa sivulta 3 K yselyllä selvitetään käyttäjien näkemyksiä talvihoidon onnistumisesta ja millaista alueellista vaihtelua tyytyväisyydessä on Helsingissä. Kyselyllä ei pyritä selvittämään tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden tasoa eli kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä vastaajat eri puolilla Helsinkiä ovat, vaan että vastaako talvihoidon taso käyttäjien tarvetta. Kysely ja käyttäjätyytyväisyyden selvittäminen on tarkoituksella rajattu koskemaan vain yleisiä alueita eli ajoratoja, jalkakäytäviä, pyöräily-, ja ulkoilureittejä sekä käyttäjien kokemusta talviaikana niillä liikkumisesta. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman laaja ja kattava näkemys, mitä ei ole rajattu johonkin käyttäjäryhmään. Kuka voi osallistua? Kyselyyn voivat osallistua kaikki, jotka käyttävät Helsingin yleisiä alueita liikkumiseen, ammatin harjoittamiseen tai vapaa-ajan toimintaan. Miten kysely järjestetään? Kysely perustuu Maptionnaire karttasovellukseen, joka avataan määräajaksi vastausten antamista varten. Samaa karttasovellusta on käytetty muissakin kaupungin järjestämissä kyselyissä ja siten se on jo tuttu monelle kaupunkilaiselle. Kysely on laadittu mahdollisimman lyhyeksi niin, että vastaaminen on vaivatonta ja sujuu nopeasti. Vastaamisen yhteydessä ei voi jättää sanallista palautetta talvihoidosta. Mikäli sellaista haluaa antaa, on kyselyssä suora linkki kaupungin palautejärjestelmään. Mitä kysytään? Kyselyyn vastaajia pyydetään merkitsemään kartalle kohta tai paikka, johon arvio liittyy sekä kertomaan olen tyytyväinen tai en ole tyytyväinen juuri siinä kohdassa tai paikassa: lumen auraukseen, liukkauden torjuntaan, lumen poiskuljetukseen sekä turvallisuuteen. Alueiden käyttäjiä muistutetaan vastaamaan myös silloin, kun he voivat kertoa olevansa tyytyväisiä jossain arvioitavissa osa-alueessa. Kaupungin ylläpitoväki odottaa saavansa tietoa siitä, missä päin kaupunkia ja missä osa-alueissa on onnistuttu. Talvinen lumipyry Taka-Töölössä Toivonkadulla. Kuva: Erja Lehto
5 Nro 6 • Viikot 13-14/2019 Kaupunkipyöräkausi alkaa huhtikuun alussa Helsingissä 71 päiväkotia, joiden rakennuslupa on puutteellinen Sulkemisia ei ole tiedossa Engelinaukion muotopuille tehtiin pienennysleikkaus Helsingin tilinpäätös 199 miljoonaa talousarviota parempi H elsingin pormestari Jan Vapaavuoren käynnistämässä päiväkotiselvityksessä käytiin läpi sekä yksityisten että kaupungin omien päiväkotien rakennuslupia. Yhteensä 43 päiväkodille ei ollut lainkaan haettu rakennuslupaa ja puutteita löytyi myös kaupungin omista päiväkodeista. Valmistelu esitutkintapyyntöön on valmisteilla ainakin Ankkalampi Oy:stä. Pormestarin mukaan kaupunki varmistaa, että tilanne saadaan kuntoon syksyyn mennessä. Ankkalampi-päiväkotiketjun ongelmien paljastuttua pormestari käynnisti 30.1.2019 selvityksen Helsingin yksityisten palveluntuottajien sekä kaupungin omien varhaiskasvatustilojen lupatilanteen kartoittamiseksi sekä sen perusteelliseksi selvittämiseksi. Akuutin tilanteen hoitoon perustettiin task force -ryhmä. Selvitys osoittautui haasteelliseksi, koska kaupungilla ei ole tietojärjestelmää, jossa olisi listattuna päiväkotitilat ja niiden rakennuslupatilanne. Selvityksessä kävi ilmi, että Helsingin yhteensä 703 päiväkotitilasta (sisältää myös ryhmäperhepäivähoitokodit) löytyi 107 tilaa, joissa joko oli rakennuslupapuutteita tai rakennusluvan tilanne oli epäselvä. Selvityksen aikana näistä 36 muuttui statukseltaan selväksi, koska rakennuslupa oli olemassa tai se myönnettiin selvitetyksi. Selvitys jatkuu edelleen 77 yksityisen palveluntuottajan päiväkotitilan kohdalla. Kaikki kaupungin tilat on käyty läpi. – Kaupungin prosessit ovat pettäneet sekä kasvatuksen ja koulutuksen että kaupunkiympäristön toimialoilla. Puutteita on ilmennyt aivan hiljattain perustetuissa päiväkodeissa kuten myös vuosikymmeniä sitten perustetuissa yksiköissä, joten mikään yksittäinen asia tai organisaatiouudistus ei selitä prosessipuutteita, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Yhteensä 71 päiväkotitilaa tunnistettiin sellaisiksi, jotka olivat käytössä ilman rakennusvalvonnan hyväksyntää. 43 kohteessa rakennuslupaa ei ollut haettu, 16 kohteessa rakennuslupa on vireillä ja 12 kohteelle rakennuslupa oli myönnetty, mutta vaadittavaa käyttöönottokatselmusta ei ole tehty ennen päiväkodin käyttöönottoa. Kiireellistä päiväkodin sulkemista vaativia turvallisuusriskejä ei ole havaittu yhdessäkään päiväkodissa. – Yksittäisten päiväkotien tilanteen osalta on tärkeää, että tiedotamme ensin perheitä sekä toisaalta päiväkotiyrittäjiä ja päiväkotien johtajia, pormestari sanoo. Kaupunki varmistaa päiväkotien turvallisuuden ja terveellisyyden Vastuu kaupungin omien päiväkotien rakennuslupien hakemisesta on kaupungin hallintosäännön ja vastuujaon mukaan kaupunkiympäristön toimialalla. Yksityisten päiväkotien kohdalla palveluntuottaja on vastuussa siitä, että kaikki sen päiväkotitoimintaa koskevat luvat ovat kunnossa. – Kaupungilla on paljon kehitettävää lupaprosesseissa. Tätä asiaa ei ole kuitenkaan vaikea saada kuntoon ja korjaustoimet on jo aloitettu. Olen vakuuttunut, että kaikki kaupungin tilat saadaan syksyyn mennessä kuntoon. Jos on jokin yksittäinen tila, jossa tämä ei jostain syystä ole mahdollista, kaupunki hankkii korvaavan tilan. Varmistamme myös riittävät resurssit rakennuslupahakemusten kuntoon laittamiseen ja puutteellisten lupien käsittelyyn sekä valvontaan, kehitämme tiedonkulkua kaupungin eri toimijoiden välillä ja kiinnitämme huomiota rakennusvalvontaviranomaisten palvelurooliin, pormestari kertoo. Helsingissä on yhteensä 703 päiväkotitilaa. Päiväkoteja on 530 eli monella päiväkodilla on useampi tila, joista jokainen tarvitsee oman rakennuslupansa. Näistä kaupungin omia päiväkotitiloja on 565. Luku sisältää myös pienemmät ryhmäperhepäiväkodit, jotka ovat perhepäivähoidon ja päiväkodin välimuoto. Kaikista päiväkotitiloista yksityisiä päiväkotitiloja on 138. Selvityksessä löytyi 107 päiväkotitilaa, joissa joko oli rakennuslupapuutteita tai rakennusluvan tilanne oli epäselvä. Yksityisistä päiväkodeista on selvitetty kaikki ne, jotka toimivat kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja osa muissa tiloissa toimivista päiväkodeista. Selvitys jatkuu vielä 77 tilan osalta. Selvityksen aikana mainituista 107 päiväkotitilasta 36 on muuttunut statukseltaan selväksi eli että rakennuslupa olikin olemassa tai se myönnettiin selvityksen aikana. 71 päiväkotitilaa tunnistettiin sellaisiksi, jotka olivat käytössä ilman rakennusvalvonnan hyväksyntää. H elsingin kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan vuoden 2018 tilinpäätöksen. Kaupunginhallitus päätti myös esittää luonnonsuojelualueen perustamista Korkeasaaren luodolle sekä muuttaa Länsi-Pasilan Pöllölaakson asemakaavaa. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä omalta osaltaan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätöksen. Tilikauden tulos on ennen varausten ja rahastojen muutoksia 386,8 miljoonaa euroa ja oli näin ollen 199 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2018 tulos tuli mahdolliseksi, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana (81,3 miljoonaa euroa) ja verosekä valtionosuustulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän (106 miljoonaa euroa). Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät (12 miljoonaa euroa). Vuoden 2017 tulos oli 483,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 tulos 470,2 miljoonaa euroa. Luonnonsuojelualuee Korkeasaarenluodolle Kaupunginhallitus päätti esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, että se perustaa Korkeasaarenluodon luonnonsuojelualueen sekä vahvistaa alueen hoitoja käyttösuunnitelman. Korkeasaarenluoto on Korkeasaaren länsipuolella sijaitseva pieni (0,58ha) kallioluoto ja yksi Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueista. Suunniteltu luonnonsuojelualue sisältää Korkeasaarenluodon sekä sitä ympäröivän vesialueen 25 metrin säteeltä. Kaupunginhallituksen mukaan Korkeasaarenluoto täyttää luonnonsuojelulain edellyttämät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Alueella on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi, jonka suojelutason säilyttämistä luonnonsuojelualueen perustaminen parantaa. Pöllölaaksoon ehdotetaan asemakaavamuutosta Kaupunginhallitus esittää valtuustolle asemakaavamuutosta Länsi-Pasilan Pöllölaaksoon. Muutos koskee Ilmalassa Radiokadun ja Ilmalankadun kulmassa olevaa aluetta, joka on tällä hetkellä mediayhtiö MTV Oy:n käytössä. Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentamisen noin tuhannelle asukkaalle ja 16-kerroksiselle tornitalolle. Tavoitteena on yhtenäisen, suuren korttelipihan ympärille muodostuva kokonaisuus. Engelinaukio. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Scanfoto E ngelinaukion ja Juhani Ahon puiston muotoon leikatuille lehmuksille tehtiin pienennysleikkaus viikolla 11. Pienennysleikkaus on 10–20 vuoden välein tehtävä hoitotoimenpide. Sen lisäksi tehdään tasaavia hoitoleikkauksia 1–2 kertaa vuodessa. Staran arboristit tekevät leikkaukset. Kaupunkiympäristön toimiala on teettänyt Engelinaukion puiden leikkauksesta selvityksen ja hoitosuunnitelman ruotsalaisella Sven A. Hermelin AB -maisema-arkkitehtitoimistolla, joka on pohjoismaiden johtavia historiallisten puistojen asiantuntijoita. Eirassa sijaitseva Engelinaukio on Helsingin parhaiten säilyneitä puistoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Jatkoa sivulta 3 P alvelu laajenee merkittävästi toukokuussa, jolloin käyttöön otetaan 88 uutta asemaa lähinnä Pohjoisja Itä-Helsingissä. Laajennuksen jälkeen käytettävissä on Helsingissä ja Espoossa yhteensä noin 345 asemaa ja 3 450 pyörää. Helsingin laajennusalueen uudet pyöräasemat otetaan käyttöön yksitellen sitä mukaa, kun asemat saadaan asennettua. Pyöräasemien käyttöönottoa voi seurata reaaliajassa HSL:n kaupunkipyöräsivuston kautta. Pyöräasemat, jotka eivät ole vielä käytössä, näkyvät asemakartalla harmaana kuvakkeena. Käytössä olevan pyöräaseman kuvake on keltainen ja sen ylänurkassa on tieto vapaiden pyörien määrästä. Näillä näkymin Eteläisen Hesperiankadun sekä Veturitorin aseman käyttöönotto viivästyy työmaiden vuoksi. Kauden uusiminen on helppoa Koko kauden käyttäjäksi pääsee rekisteröitymään HSL:n palvelussa osoitteessa kaupunkipyörät.hsl.fi maanantaista 18.3. alkaen. Vanha asiakas voi helposti uusia yhdellä klikkauksella koko kauden käyttöoikeuden, kun on kirjautunut kaupunkipyöräsivustolle. Uuden asiakkaan tulee luoda HSL-tunnus ja syöttää maksukorttinsa tiedot. Myös vanhojen asiakkaiden on hyvä tarkistaa omalla kaupunkipyöräsivullaan, että maksukortin tiedot ovat oikein. Viime kauden jälkeen vihreät matkakortit on vaihdettu jo suurelta osin siniseen HSL-korttiin 27.4. koittavan vyöhykeuudistuksen vuoksi. Jos kaupunkipyöräilijä on aiemmin käyttänyt pyöriä matkakortilla pyöräilijätunnuksen sijaan ja on nyt vaihtanut matkakortin uuteen HSL-korttiin, tulee hänen tilata uusi pyöräilijätunnus kaupunkipyöräsivustolle kirjautuneena. Tunnuksen voi halutessaan vaihtaa HSL-korttiin uudelleen pyörän käyttöliittymässä. Kaupunkipyöriä myös Vantaalle Vantaan kaupunkipyöräpalvelu käynnistyy 3. kesäkuuta. Pyöriä tulee 1 000 kappaletta noin 100 eri kaupunkipyöräasemalle. Asemia tulee keskustaja työpaikka-alueille Tikkurilan, Aviapoliksen, Myyrmäen, Kivistön ja Koivukylän suuralueilla. Pyörien käyttöönotto ja palautus tapahtuu HSL:n matkakortin ja mobiilisovelluksen avulla. Kyseessä on eri järjestelmä kuin Espoossa ja Helsingissä, eikä pyöriä voi käyttää ristiin näiden kahden järjestelmän välillä. Koko kauden, päivän ja viikon käyttäjäksi rekisteröityminen tuodaan osaksi HSL:n kaupunkipyöräsivustoa. Kuhunkin tuotteeseen sisältyy valitun kauden aikana rajaton määrä korkeintaan 30 minuutin mittaisia matkoja, kuten Helsingin ja Espoon palvelussa. Lisäksi mobiilisovelluksella on mahdollista maksaa myös yksittäisestä matkasta. Vantaan kaupunkipyöräjärjestelmän käyttö ei sisälly Helsingin ja Espoon kaupunkipyörien kausimaksuun, vaan siitä maksetaan erillinen maksu. Kaupunkipyöräkausi alkaa huhtikuun alussa. Kaupunkipyöriä tulee myös Vantaalle, jossa kaupunkipyöräpalvelu käynnistyy 3. kesäkuuta.
6 Viikot 13-14/2019 • Nro 6 VIIKKO 13 KE 27.3. Sauli, Saul TO 28.3. Armas PE 29.3. Joni, Joonas, Jouni, Joona, Jonne, Jonni LA 30.3. Usko SU 31.3. Kesäaika alkaa Irma, Irmeli VIIKKO 14 MA 1.4. Peppi, Raita, Pulmu TI 2.4. Pellervo KE 3.4. Veeti, Sampo TO 4.4. Ukko PE 5.4. Ira, Irina, Irene, Iro LA 6.4. Ville, Vili, Jami, Viljami, Vilho, Vilhelm SU 7.4. Allan, Ahvo VIIKKO 15 MA 8.4. Romanien kansallispäivä Suoma, Suometar TI 9.4. n Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä Elias, Eelis, Eeli, Eljas Kaikki ihmistyö on yhteistyötä. E.N. Setälä (1864 – 1935) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 27.3.–9.4. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1.–21.5. välisenä aikana. Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen! Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? TÄMÄ ON KOHTAUS ja se on hyvä paikka Sunnuntaina 31.3. klo 14–15 Lukusali, 3. krs Tervetuloa PUnavuoren LAUSujien kevätmatineaan Rikhardinkadun kirjastoon! Etelä-Helsingin kansalaisopiston lausuntakurssilaisista koostuva PUnavuoren LAUSujat on valinnut tämän kevään matineansa teemaksi uudet runot. Kaikki matineassa kuultavat runot on julkaistu vuosina 2015–2019. Teemoina esityksessä pirskahtelevat mm. rakkaus, aika, meri ja identiteetti. Matinean on ohjannut lausuntakurssin vetäjä, näyttelijä Eero Ojala. Kesto: n. 45 min. Vapaa pääsy. ? Veroilmoitus – näin siitä selviää hengissä Maanantaina 1.4. klo 17–18.30 Lukusali, 3. krs Tervetuloa Helsingin seudun kesäyliopiston järjestämälle luennolle Rikhardinkadun kirjastoon! Tule kuulemaan vinkit veroilmoituksen tarkastamista ja korjaamista varten ja kyselemään tarkemmin verotuksen erilaisista kiemuroista! Esimerkiksi suurin osa verovähennyksistä pitää itse ilmoittaa, kuten kotitalousvähennys, tulonhankkimiskulut, työmatkavähennys jne. Luennoitsija: Jani Munne. Vapaa pääsy. ? Kinopiiri Maanantaina 1.4. klo 18–20 Tervetuloa mukaan Rikhardinkadun kirjaston Kinopiiriin! Kinopiirissä jäsenet – kirjalukupiirien tapaan – jakavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja kotona katsomastaan elokuvasta leppoisasti keskustellen. Maanantaina 1.4. keskustellaan Jacques Audiardin elokuvasta Profeetta (Un prophète, 2009). Elokuvan tallennetta voi kysyä lainaan Rikhardinkadun kirjaston lainaustoimistosta. Lisätietoja antaa: jyrki. heinonen@hel.fi. ? Lukukoira Tiistaina 2.4. klo 18–19.40 Haluaisitko harjoitella ääneen lukemista? Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, jonka kanssa lukemista ei tarvitse jännittää. Varaa oma aikasi Rikhardinkadun kirjaston lastenosastolta tai numerosta (09) 3108 5813. Yksi lukuhetki kestää noin 15 min. Lukuhetkeen osallistuvat lukija, koira ja koiran ohjaaja. Ohjaajan tehtävä on valvoa lukuhetkeä sivusta, mutta ei puuttua sen kulkuun. Tule lukemaan, koira kuuntelee kaikilla kielillä! ? Ellen Thesleff -ilta Torstaina 4.4. klo 18–20 Kirjatorni, 2. krs Kuvataiteilija Ellen Thesleffin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Rikhardinkadun kirjaston Kirjailijaillassa kirjailija Pirkko Soininen ja kuvittaja Sanna Pelliccioni keskustelevat Ellen Thesleffistä. Pirkko Soiniselta ilmestyi viime vuonna romaani Ellen Ellen Thesleffin fiktiivinen Firenzen-päiväkirja (WSOY, 2018). Sanna Pelliccioni on puolestaan tekemässä Ellen Thesleffistä kertovaa lastenkirjaa yhdessä kirjailija Leena Virtasen kanssa. Vapaa pääsy. Tervetuloa! ? KauhuCon 2019 6.4.–7.4. KauhuCon on tapahtuma kauhukulttuurista kiinnostuneille harrastajille Rikhardinkadun kirjastossa. Uudet harrastajat, vanhat friikit, keski-ikäiset häiriintyneet ja kaikki siltä väliltä ovat erittäin tervetulleita! Aikataulu ja lisätietoa: lovecraftseura.net/kauhucon Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa! 4. paastonajan sunnuntai Joh. 6:1-15 Helsinki-Tallinna tunnelin suunnittelu etenee ? Toissa viikolla Uudenmaan maakuntahallituksessa käsittelimme maakuntakaavan luonnosta. Maakuntakaava on maakunnan ylin maankäyttöä ja kaavoitusta ohjaava asiakirja. Kokouksen jälkeen hyväksymämme kaavaluonnos lähetettiin lausunnoille, jonka perusteella siihen tehdään tarvittavat muutokset ennen syksyn lopullista maakuntavaltuuston toimesta tapahtuvaa hyväksymistä. Ennakkoon eniten keskustelua herätti kaavaluonnoksen Helsinki-Tallinna tunnelia koskeva linjaus. Julkisuudessa oli ollut esillä kaksi vaihtoehtoa: Helsingin ja Espoon kautta kulkevat linjaukset. Helsingin kautta kulkevaa linjausta kannatti lausunnoissaan enemmistö pääkaupunkiseudun kunnista ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Helsingin kautta kulkeva linjaus voitti äänestyksen jälkeen Espoon kautta kulkevan linjauksen äänin 10-5. Helsingin keskustan läpi Pasilaan ja siitä eteenpäin Helsinki-Vantaan lentokentälle kulkeva linjaus oli ehdottomasti ainut oikea ratkaisu. Ensinnäkin linjaus kulkee liikenteen nykyisten solmukohtien kautta. Käyttäjiä on järkevä ohjata sinne, josta heidän on kaikista kätevintä jatkaa matkaa. Helsingin kautta kuormitus jakaantuu tasaisemmin eri välineisiin ja ilmansuuntiin. Helsingin kyky jakaa käyttäjiä on ylivertainen Espoon Keilaniemeen verrattuna. Kaavamerkinnästä huolimatta Tallinna-tunnelin toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa. Erityisesti tunnelin kannattavuuden osalta tarvitaan vielä lisäselvityksiä. Vedenalainen rakentaminen on kallista ja kustannuksia on arvioitava suhteessa tunnelista saataviin hyötyihin. Toteutuessaan hanke kuitenkin lisäisi Helsingin ja Tallinnan välistä yhteistyötä ja sitoisi Suomen tiiviimmin osaksi Manner-Eurooppaa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna ? Taloustieteen lähtökohtana ovat ihmisten rajattomat tarpeet ja toisaalta rajalliset resurssit vastata noihin loppumattomiin vaatimuksiin. Tässä maailmassa on aina pulaa ravinnosta, mutta vieläkin kipeämmin tyytyväisyydestä. Toimillaan Jeesus osoittaa olevansa Luoja. Hänen resurssinsa eivät tunne rajoja. Hän voi ruokkia tuhannet nälkäiset muutamalla ohraleipäisellä. Sopii Darwinin hahmotteleman evoluutiomekanismin yrittää samaa. Jeesus ei odottele miljardeja vuosia, vaan ottaa vaatimattomat köyhän eväät, rukoilee ja jakaa. Tähän menettelytapaan ei trendikäs bisneslogiikka taivu. Entäpä politiikka? Jeesus on juuri saavuttanut mediasuosionsa huipun, hänestä on tullut ”feimi”. Yhteiskunnallisesti valveutuneet kansalaiset ovat yksimielisesti nostamassa Jeesusta politiikan huipulle, vaikkapa kuninkaaksi asti. Voisiko kukaan täysjärkinen kieltäytyä kunniasta? Jeesus voi. Hän vetäytyy erämaan hiljaisuuteen, yksinään. Jeesus ei mielistele älymystöä, mediaa, ei kansan syviä rivejä. Ei edes minua tai sinua. Galilean kukkuloiden autiudessa ei ”vox populi” kaiuta seireenilauluaan. Jeesus tuli uhraamaan itsensä ihmiskunnan syntiongelman vuoksi — ei nälän, ei ilmastonmuutoksen, ei poliittisen korruption, ei itsetunto-ongelmien vuoksi. Haluaisin rakentaa itseni näköisen jumalan. Sellaisen, joka sopisi minun arvoilleni, mielipiteilleni ja nykyiseen elämäntilanteeseeni. Mutta Jeesus ei suostu epäjumalaksi. Hän edellyttää seuraajiltaan ehdottomuutta. Ota ristisi ja seuraa kuningasta, jonka seurassa saatat unohtaa entiset prioriteettisi. Tarjolla on kuulemma myös elävää vettä, joka sammuttaa loppumattoman janon. Esa Mangeloja Kirjoittaja on takapenkin fariseus ja taloustieteen dosentti Taivaalliset värit ? Sinistä ja kultaa Musiikin Romantiikkaa H elsingin Kannelkuoron kevätkonsertti torstaina 25.4. alkaen klo 18.00 Kuoroa johtaa musiikin maisteri Lenne Mitt ja pianolla säestää Leena Posti. Ohjelmistossa on vanhaa ja hieman uudempaa kuoromusiikkia. Konsertti pidetään Kampin palvelukeskuksessa, os. Salomonkatu 21 B, 00100 Helsinki. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa. Tervetuloa! Akseli Gallen-Kallela: Järvimaisema, 1901. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola 28.3.2019 25.8.2019 S ininen ja kulta kuuluvat historiallisesti kaikkein arvokkaimpiin materiaaleihin. Materiaalien loistokkuuden ja kalleuden myötä ne ovat saaneet lukemattomia merkityksiä. Kulta viittaa aurinkoon, Jumalaan, valtaan ja rikkauteen. Sininen on kunnian ja arvokkuuden väri, vallan vertauskuva. Keskiajan taiteessa kulta symboloi taivasten valtakuntaa. Neitsyt Maria istui kullan ja loiston ympäröimänä, kuningattarena valtaistuimellaan – taivaallinen valo korostui Marian sinistä viittaa vasten. Merkitykset ovat ajan kuluessa muuttuneet vertauskuvallisemmiksi. Materiaalit ja värit vaikuttavat mielleyhtymiin, muistikuviin ja tunnekokemukseen. Sinebrychoffin taidemuseo Bulevardi 40 00120 Helsinki
7 Nro 6 • Viikot 13-14/2019 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko 27.3. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa 27.3. klo 12-12:30 Urkuvartti 27.3. klo 12-12:15 Urkuvartti 27.3. klo 18 Kristillinen meditaatio kappelissa 28.3. klo 12-12:30 Viikkomessu 28.3. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 29.3. klo 12-12:30 Päivärukous 30.3. klo 18-19 Iltakirkko 31.3. klo 10-11:30 Messu ja Ajan merkit -saarna 31.3. klo 10-11 Pyhäkoulu Tuomiokirkon kryptassa 1.4. klo 12-12:30 Päivärukous 1.4. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki Kryptassa 2.4. klo 12-12:30 Päivärukous 2.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 3.4. klo 09:30-10:30 Senioreiden tuolijumppa Kryptassa 3.4. klo 12-12:30 Urkuvartti 3.4. klo 12-12:15 Urkuvartti 3.4. klo 18 Kristillinen meditaatio kappelissa 4.4. klo 12-12:30 Viikkomessu 4.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 5.4. klo 12-12:30 Päivärukous 6.4. klo 18-19 Iltakirkko 7.4. klo 10-11:30 Messu 7.4. klo 10-11 Pyhäkoulu Tuomiokirkon kryptassa 8.4. klo 12-12:30 Päivärukous 8.4. klo 18 Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki kryptassa 9.4. klo 12-12:30 Päivärukous 9.4. klo 15-17 Pappi tavattavissa Kryptassa 9.4. klo 18 Lähetysompeluseurat-kutoen, kuunnellen ja keskustellen kappelissa Johanneksenkirkko 27.3. klo 18 Bachin Matteus-passion sing-along Mikael Agricolan kirkko 27.3. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen? 27.3. klo 19-21 Agricolamessu 28.3. klo 10-12 Perhekerho 31.3. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 31.3. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 31.3. klo 12-13:30 Messu 31.3. klo 18-21 Tuomasmessu 3.4. klo 13-14:15 Seniorifoorumi: Löydä liikkumsen ilo! 3.4. klo 19-21 Agricolamessu 4.4. klo 10-12 Perhekerho 7.4. klo 10-11:30 Anglikaanien messu-Sung Eucharist 7.4. klo 12 Anglikaanien pyhäkoulu-Anglican Sunday School 7.4. klo 12-13:30 Messu 7.4. klo 18-21 Tuomasmessu Suomenlinnan kirkko 27.3. klo 14-16 Keskiviikkokahvit kryptassa 28.3. klo 16-18 Isojen olkkari 2.4. klo 14-17 Koululaisten olkkari 3.4. klo 14-16 Keskiviikkokahvit kryptassa 4.4. klo 16-18 Isojen olkkari 7.4. klo 14-15:30 Messu 9.4. klo 14-17 Koululaisten olkkari Temppeliaukion kirkko 31.3. klo 15-17 Gospelia kaikille Mass Choir III RYHMÄ TÄYNNÄ! Voit ilmoittautua syksyn ryhmään osoitteessa gospeliakaikille@ gmail.com Vanhakirkko 27.3. klo 08-08:30 Aamumessu 27.3. klo 14:30-15:30 Lasten kuorokerho ”Vanhan kirkon varpuset” 28.3. klo 16:30 Raamattupiiri kryptassa 31.3. klo 10-11:30 Messu-Laetare, iloitkaa! 2.4. klo 12-12:30 Päivämusiikkia 3.4. klo 08-08:30 Aamumessu 3.4. klo 14:30-15:30 Lasten kuorokerho ”Vanhan kirkon varpuset” 4.4. klo 16:30 Raamattupiiri kryptassa 7.4. klo 10-11:30 Messu 9.4. klo 12-12:30 Päivämusiikkia Annankulma 27.3. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 28.3. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 28.3. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 29.3. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone 3.4. klo 11-13 Annankulman avoin olohuone 4.4. klo 11-14 Annankulman avoin olohuone 4.4. klo 18:15-19:30 Ohjausta hiljaiseen rukoukseen 5.4. klo 09-12 Annankulman avoin olohuone Bulevardin sisäpihan kerhohuone 1.4. klo 14 Raamattupiiri pihasalissa 1.4. klo 18 Miesten raamattupiiri 8.4. klo 14 Raamattupiiri 8.4. klo 18 Miesten raamattupiiri Hyvän toivon kappeli 28.3. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 31.3. klo 12-13:30 Luottamuksen messu 1.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 1.4. klo 13-15 Musamuorit 1.4. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu 2.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 2.4. klo 13-14:30 Vauvakerho 2.4. klo 14-16 Kappelikahvila 2.4. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho 4.4. klo 17:30-18:30 Avoin meditaatio 7.4. klo 12-13:30 Messu 8.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 8.4. klo 13-15 Musamuorit 8.4. klo 17-18:30 Yhteisöruokailu 9.4. klo 09:30-13 Perhekerho ja olkkari 9.4. klo 13-14:30 Vauvakerho 9.4. klo 14-16 Kappelikahvila 9.4. klo 15-17 Kouluikäisten kokkikerho Meritullin seurakuntatalo 28.3. klo 15-17 Perhekerho 1.4. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa 1.4. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa 4.4. klo 15-17 Perhekerho 8.4. klo 09:30-10:30 Seniorinaisten jumppa 08.4. klo 10:40-11:40 Seniorinaisten jumppa EilaTerttuJaatisen metalliveistokset heijastavat valoa ja värisävyjä Männyn jumalatar (oik.) kuuluu Jumaluus-sarjaan. Teos on tehty pronssista. Teoksen pinnan tekstuuri on luotu käyttämällä muotissa männyn kaarnaa. Männyn jumalatar hohtaa metsän hämyn. Valon jumalatar (vas.) kuuluu Jumaluus-sarjaan. Teos on tehty pronssista. Metallin pinta on kiillotettu niin, että teos sädehtii valoa kuin aurinko. Huhtikuun konsertteja H elsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6. Tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. ma 1.4. klo 18.30 Viulistien ilta. Tapio Tuovilan oppilaat. Kamarimusiikkisali ke 3.4. klo 18.30 Pianistien ilta. Anna Linjaman oppilaat. Luokka 130 to 4.4. klo 19.00 Laulajien ilta. Anitta Rannan oppilaat. Luokka 130 pe 5.4. klo 19.30 Laulajien ilta. Tehi Sulosen oppilaat. Kamarimusiikkisali la 6.4. klo 10.30–17.00 Paavali Jumppasen mestarikurssi pianisteille. Tervetuloa seuraamaan opetusta! Mestarikurssilaisina konservatorion pianisteja. Luokka 312 ma 8.4. klo 18.00 Viulistien ilta. Päivi Valjakka-Salmisen oppilaat. Kamarimusiikkisali ke 10.4. klo 19.00 Laulajien ilta. Hanna-Leena Haapamäen oppilaat. Kamarimusiikkisali to 11.4. klo 17.00 Aulamusiikkia. Konservatorion laulajat ystävineen. Konservatorion aula la 13.4. klo 10–13 Visseli-soitinesittelypäivä. Koko perheen tapahtuma, jossa koko konservatoriotalo soi! Avointen ovien päivässä soitinesittelyjä, musiikkiesityksiä, tietoa musiikin harrastamisesta ja oppilaaksi hakemisesta. Kahvila avoinna koko tapahtuman ajan. Konservatorion aula, luokat ma 15.4. klo 19.00 Pianistien ilta. Konservatorion pianistit esiintyvät. Konserttisali ma 15.4. klo 19.00 Laulajien ilta. Ritva Laamasen oppilaat. Kamarimusiikkisali ke 17.4. klo 18.30 Orkesterien konsertti. Valmennusorkesteri Valonsäde, Lastenorkesteri Elohopea, Visollo-orkesteri. Ohjelmassa mm. M. Kopra: Toukkavauva, S. Perkiö: Villi polkupyörä, G. Bizet: Habanera oopperasta Carmen, Ellin polkka (trad.), F. Mendelssohn: Sinfonia nro 4 osa 2, H. Shore: Lord of the Rings -sarja, S. Wang: Three Waltzes. Konserttisali 23.–26.4. Näyttö! Festivaali. Konservatorion ammatillisen koulutuksen opiskelijat näyttävät osaamistaan. Konserttisali ke 24.4. klo 18.00 Kantele soikoon. Senni Eskelisen oppilaat. Luokka 130 ke 24.4. klo 18.30 Musiikki-ilta. Konservatorion oppilaat ja opiskelijat esiintyvät. Kamarimusiikkisali to 25.4. klo 17.30 Huilistien ilta. Maija Mäkeläisen oppilaat. Luokka 130 G alleria Albert IX:ssä nähdään kuvanveistäjä EilaTerttuJaatisen retrospektiivinen näyttely, johon hän on valikoinut teräsja pronssiveistoksiaan 20-vuotisen taiteilijauransa ajalta. Jaatisen aiheet nousevat suomalaisesta luonnosta ja mytologiasta. Valon hetkiä -näyttelyssä pääosassa on valo. Luonnossa valaistus vaihtelee vuorokauden rytmissä ja sään vaihteluiden mukaan, ja Jaatinen on pyrkinyt töissään vangitsemaan hetkiä, jolloin auringon valo heijastuu pinnoista ja värjää elementtejä. – Kuohuvia-sarjan teokset näyttävät erilaisilta keskipäivällä kuin auringonlaskun aikaan tai pilvisellä kuin aurinkoisella kelillä, koska metallipinta heijastaa valoa. Teokset toimivat kuten peili ja toistavat luonnon värejä. Värjätty metalli saa eri sävyjä riippuen valaistuksesta ja ympäristöstä, Jaatinen selittää. Mytologiassa Jaatista ovat kiinnostaneet jumalolennot, jotka hallitsevat luonnon ilmiöitä ja elementtejä. Monissa kulttuureissa ihmiset ovat palvoneet esimerkiksi sateen ja auringon jumalia. Myös suomalaisessa muinaisuskonnossa on ollut taivaan elementteihin liittyviä kultteja. Lisäksi metsään on liitetty erilaisia luonnonhenkiä ja haltijoita. Jokaisella puulajilla on esimerkiksi oma haltijansa. Jaatinen on nostanut tarustosta esiin jumaluuksia ja antanut niille pinnan, joka kuvaa niiden luonnetta. – Valon jumalattaren pinta on siksi tehty kiiltäväksi, jotta se luo mahdollisimman suuren valon ympärilleen. Männyn jumaluuden pinta taas on tehty käyttäen männyn kuorta struktuurina, jolloin teoksen pinta hohtaa valoa kuin luonnon mänty. Lopputulos on siis hyvin matta. Valon veistäminen vaatii materiaalin ja työstötavat, joilla saadaan aikaan heijastuksia ja värejä. Jaatinen on tutkinut metallin mahdollisuuksia ilmaisussa ja innostunut metallien ominaisuuksista. – Ruostumaton teräs on materiaali, jonka saa oikeanlaisella lämpökäsittelyllä ja pintaa työstämällä joko heijastamaan valoa tai hehkumaan värisävyissä. Pronssin pintaan taas saadaan aikaan erilaisia värejä esimerkiksi patinoimalla. – Käsittelemällä pronssia erilaisilla kemikaaleilla voi tehdä esimerkiksi sinisiä, vihreitä, mustia tai valkoisia pintoja, kuvaa Jaatinen. Teoksen suunnittelussa tärkeä tekijä on tila, johon teos sijoitetaan. Paitsi taustalla, niin myös valaistuksella on suuri merkitys teoksen ja sen pinnan ominaisuuksien esiintulon kannalta. Parvekkeella tai terassilla voi hyödyntää luonnonvaloa mutta sisällä huoneistossa kannattaa suunnitella keinovalon hyödyntämistä. Sisätiloissa veistoksia käytetään usein paitsi tilanjakajana myös katseenvangitsijana. Kohdistamalla valon teokseen, se nousee esiin muun keskeltä ja voi luoda heijastuksillaan tunnelmaa ja dynamiikkaa huoneeseen. Näyttelyssä on esillä veistoksia yksityiskokoelmista ja taiteilijan omasta kokoelmasta. Jotkut taiteilijan töistä on myytävänä, ja taiteilija ottaa vastaan myös tilauksia. Jaatinen onkin tehnyt tilaustöitä useisiin yksityiskoteihin sekä yritysten toimitiloihin. Näyttelytilan takaosassa on esillä taiteilijan videoteos, joka esittelee Kuohuvia-sarjan teoksia. Näyttely täyttää Galleria Albert IX:n valolla ja väreillä samaan aikaan, kun kevät on tuomassa nämä ilmiöt luontoon. Valon hetkiä –näyttely on esillä Galleria Albert IX:ssä 29.3.-14.4.2019. Jaatinen on graafisen alan ammattilainen, joka on opiskellut kuvanveistoa ja metallin työstötekniikoita mm. Adultan ja Aalto-yliopiston kursseilla. Hän on aiemmin esitellyt töitään yhteisnäyttelyissä pääasiassa kuvanveistäjä Tilla Kekin perustaman 2. kierros-taiteilijaryhmän kanssa sekä Adultan oppilasnäyttelyissä. Feeniks-lintu kuuluu Kuohuvia-sarjaan. Siinä on yhdistetty ruostumatonta terästä ja pronssia. Teräs tuo keveyttä siipiin ja jalkoihin, kun taas pronssi tuo raskautta keskikehoon. Teos on yksityiskokoelmasta. Jaatinen on tutkinut metallin mahdollisuuksia ilmaisussa ja innostunut metallien ominaisuuksista.
8 Viikot 13-14/2019 • Nro 6 Vuosaaressa pääsee ajamaan kaupunkipotkulaudalla kesällä K aupunkipyörät ovat vakiinnuttaneet laajan käyttäjäkunnan Helsingissä ja Espoossa. Nyt tulevat kaupunkipotkulaudat. Potkulautapalvelussa kokeillaan sekä perinteisesti potkittavia että sähköllä toimivia potkulautoja. Kokeilualueena on Vuosaari, johon tulee noin 30 potkulauta-asemaa ja 300 potkulautaa. Laudan saa käyttöönsä mobiilisovelluksella pientä korvausta vastaan. HSL ja palvelusta vastaava Samocat Sharing toteuttavat kokeilun yhteistyössä. Kausi alkaa 15.4. ja jatkuu aina lokakuun loppuun. Potkulautapilotti on osa HSL:n Idealab-hanketta, jossa kokeillaan uudenlaisia liikkumispalveluita HSL-alueen liikenteessä. Toinen Idealab-hanke on Espooseen sijoittuva kutsuliikennekokeilu, joka käynnistyy syksyllä. – Potkulauta on ketterä väline lyhyiden matkojen tekemiseen. Taittuvan laudan voi ottaa myös joukkoliikennevälineen kyytiin. Haluamme testata Vuosaaressa, miten potkulaudat toimivat joukkoliikennematkan osana ja itsenäisenä kulkutapana, HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen sanoo. – Jotkut ovat ehkä törmänneet maailmalla matkatessaan sähköisiin potkulautoihin, joita näkyy katujen varsilla pitkin ja poikin. Näitä asemattomia palveluita nähdään tänä vuonna myös Helsingissä. Vuosaaressa kokeilemme kuitenkin kaupunkipyöristä tuttua asemallista ratkaisua, jonka etuna on se, että potkulaudat löytyvät aina samoista paikoista, Jääskeläinen kertoo. Asemat ja saatavilla olevat potkulaudat tuodaan näkyville myös HSL:n Reittioppaaseen. Täyteen ladatulla sähköpotkulaudalla voi kulkea enintään 15 kilometriä. Laudan maksiminopeus on 25 kilometriä tunnissa. Kokeilu luotaa onko palvelulle kysyntää Palvelun ylläpidosta vastaava yritys on Samocat Sharing. Palvelua käytetään Samocatin sovelluksella. Potkulaudan saa asemalta käyttöönsä lukemalla sovelluksella vapaan potkulaudan vierestä löytyvän QR-koodin. Potkulaudan palautus onnistuu ilman sovellusta mille tahansa potkulauta-asemalle. Potkulaudan voi palauttaa myös täydelle asemalle aseman päädyssä olevien lukitusvaijerien avulla. Veloitus tapahtuu maksukortilta, jonka tiedot lisätään sovellukseen rekisteröitymisen yhteydessä. – Samocat Sharing on toteuttanut vastaavia potkulautapalveluita Moskovassa ja muualla Venäjällä. Syksyllä 2017 teimme pienen pilotin Espoon Otaniemessä. Tarkoituksenamme on laajentua Eurooppaan. Palvelullamme haluamme helpottaa ihmisten ympäristöystävällistä liikkumista, Samocat Sharingin projektipäällikkö Tuomas Korhonen kertoo. HSL maksaa Samocat Sharingille pilotin toteutuksesta ja markkinoi palvelua. Samocat Sharing vastaa palvelun toteutuksesta, ylläpidosta ja asiakaspalvelusta. Tavoitteena on, että jos palvelulle on kysyntää, se voi jatkaa markkinaehtoisesti ilman HSL:n tukea. Asukkaat osallisina asemien sijoitussuunnitelmassa HSL teetti asemien sijoittamissuunnittelun konsultointitoimisto Swecolla. – Suunnittelun pohjana käytettiin nettikyselyä, jossa saatiin asukkailta yli 3 000 ehdotusta asemapaikkojen sijainneiksi. Sijoittelussa on huomioitu asukaskyselyn tulosten lisäksi Helsingin kaupungin aluesuunnittelijoiden näkemykset, joukkoliikenneverkosto, asuinja työpaikat sekä palveluja virkistyskohteet, kertovat Swecon Niklas Aalto-Setälä ja Mikko Raninen. HSL ja Samocat Sharing tekevät kokeilun aikana käyttäjäkyselyitä ja liikkumisselvityksiä, joita hyödynnetään palvelun jatkon arvioinnissa. Näin käytät palvelua 1 . LATAA Lataa kännykkääsi Samocatin sovellus ja rekisteröidy potkulautailijaksi. Tavallisen potkulaudan käyttö maksaa 0,50 euroa ensimmäiseltä viideltä minuutilta, jonka jälkeen veloitus on 0,05 euroa per minuutti. Sähköisen potkulaudan käyttö maksaa 1 euron ensimmäiseltä viideltä minuutilta, jonka jälkeen veloitus on 0,15 euroa per minuutti. 2 . HAE Tarkista asemat ja vapaat potkulaudat sovelluksella tai Reittioppaasta. Vapaan laudan tunnistat asemalla vihreästä valosta. Irrota lauta lukemalla telineessä oleva QR-koodi. Taita lauta auki ja potkaise matkaan! 3 . AJA Tavallisella potkulaudalla saat potkia jalkakäytävällä. Sähkölaudalla aja turvallisuussyistä aina pyörätiellä tai ajoradalla. Huomioithan toiset liikkujat. Laudalla saa kulkea vain yksi ihminen kerrallaan. Voit palauttaa laudan mille tahansa potkulauta-asemalle, joko telinepaikalle tai telineen päähän lukitusvaijerilla, jos asema on täynnä. Työllisyyspalveluiden uraohjaaja Sari Kivimaa ja TE-toimiston koordinaattori Elina Kittilä palvelevat asiakkaita Työllisyyden palvelutorilla. Kuva: Annina Laurikainen Jatkoa sivulta 3 T yöllisyyden palvelutori on yli 30-vuotiaille työnhakijoille kohdennettu palvelupiste, joka pyrkii nopeuttamaan asiakkaiden pääsyä työhön tai koulutukseen. Nuorempia hakijoita palvellaan muun muassa Ohjaamo Helsingissä. Henkilökohtaista neuvontaa Palvelutorilta saa apua työnhakuun, koulutusvaihtoehtojen pohdintaan ja urasuunnitelmien selkeyttämiseen. Lisäksi tarjolla on erilaisia ryhmätilaisuuksia koulutukseen, digitaitoihin ja työnhakuun liittyen. Säännöllisissä rekrytointitapahtumissa puolestaan pääsee tapaamaan työnantajia ja kuulemaan työmahdollisuuksista. Työllisyyden palvelutorilla palvelee kaksi vakituista työntekijää: kaupungin uraohjaaja ja TE-toimiston koordinaattori. Lisäksi aulassa työskentelee säännöllisesti muun muassa Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta opettajia ja opinto-ohjaajia, Digirasti-hankkeen digiohjaaja, yrityskoordinaattori sekä eri työllisyyshankkeiden henkilökuntaa. Ajanvarausta ei tarvita Työllisyyden palvelutori sijaitsee Pasilan TE-toimiston aulassa osoitteessa Ratapihantie 7 (sisäänkäynti Veturitorin puolelta). Palvelutori on avoinna tiistaista torstaihin kello 10–15. Ajanvarausta ei tarvita, ja henkilökohtaista neuvontaa saa päivittäin aukioloaikojen puitteissa. Työllisyyden palvelutorilla toimii seuraava viikkoaikataulu: tiistaisin painottuu tiedonhaku, jolloin paikalla on Digirasti-hankkeen työntekijä, keskiviikkona paikalla on opinto-ohjaaja ja opettajia, jotka tarjoavat täsmäapua koulutuksen kysymyksiin torstaisin järjestetään rekrytapahtumia ja infoja työnhakuun liittyen. Taustatietoa Työllisyyden palvelutori on yhteinen kokeilu Espoon, Vantaan ja Uudenmaan TE-toimiston kanssa vuoden 2019 loppuun asti. Palvelupisteet sijaitsevat Espoossa Ison Omenan palvelutorilla ja Vantaalla TYP:n tiloissa Vernissakadulla. Jokaisella työllisyyden palvelutorilla työskentelee sekä TE-toimiston että kaupunkien työllisyyspalveluiden henkilöstöä. Uusi Työllisyyden palvelutori avautui Helsingissä
9 Nro 6 • Viikot 13-14/2019 Lisa Sipilä 265 Perheiden asialla, vauvasta vaariin Kohdataan ja keskustellaan Rööperissä 9.4. klo 8-10 Rautatientorilla 11.4. klo 15-17 www.lisasipila.fi M ak sa ja : Tu ke a pe rh ei lle ry Helsingin talous on vahvalla pohjalla Uusi Työllisyyden palvelutori avautui Helsingissä Jatkoa sivulta 3 H elsingissä asui vuoden 2018 lopussa noin 649 800 asukasta. Väkiluku kasvoi 6 500 hengellä. Kasvu oli suhteellisesti pienempi kuin sitä edeltävänä vuonna, mutta edelleen varsin huomattava. ? Viime vuonna kaupunki investoi 625 miljoonaa kasvavan kaupungin tarpeisiin. Helsingin täytyy varmistaa, että kaupungin kasvu tapahtuu kestävästi. Tämä edellyttää investointeja palveluihin, liikenneratkaisuihin ja asumiseen, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. Asuntorakentamisen ennätysvuosi Vuodenvaihteessa 2018 rakenteilla oli 10 032 asuntoa, mikä on merkittävästi suurempi määrä kuin aiempina vuosina. Asuntorakentamisen 6 000 asunnon tavoite ylitettiin. Voimakkaan kaupungistumisen ja hyvän tontti-, kaavaja rakentamiskelpoisuustilanteen seurauksena aloitettiin yhteensä 7 943 asunnon rakentaminen. Asuntoja valmistui 4 843 ja rakennuslupia myönnettiin yhteensä 7 109. Kaupungin tilikauden tulos edelleen hyvä Kaupungin tilikauden tulos oli 386,8 miljoonaa euroa ollen 199 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuoden 2017 tulos oli 483,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 tulos 470,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tulos mahdollistui, kun toimintakate toteutui talousarviota parempana (81 miljoonaa euroa) ja verosekä valtionosuustulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän (106 miljoonaa euroa). Myös korkomenot olivat talousarviota pienemmät (12 miljoonaa euroa). Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,8 prosenttia. Kasvu oli maltillinen verrattuna menokasvuun muissa suurissa kaupungeissa tai koko kuntakentällä. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittavan taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2018 noin 2,0 prosenttia. Vuosikate oli 752 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate oli 206 miljoonaa euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin, johtuen erityisesti ennakoitua paremmasta verotulokertymästä. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 150,7 miljoonaa euroa positiivisena. Tämä keskeinen kaupungin talouden tilannetta kuvaava tunnusluku toteutui heikompana kuin edellisenä vuonna (245 miljoonaa euroa 2017). Syynä edellistä vuotta matalampaan tasoon oli alempi vuosikatteen taso. Verotuloissa hienoista kasvua Verotuloja kertyi 3 416,6 miljoonaa euroa eli kokonaisverotulot toteutuivat 35,8 miljoonaa euroa edellisvuotta korkeampina. Verotuloa kertyi yhteisöverotuotot ja kiinteistövero mukaan luettuna 1,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuoden 2018 alusta Helsingin kunnallisveroprosenttia laskettiin puolella prosentilla. Helsingin verotulojen kehitys oli parempi kuin maassa keskimäärin, vaikka Helsinki alensi veroprosenttiaan. Helsingin ansiotuloveropohja on kasvanut viime vuosina paremmin kuin maassa keskimäärin. Valtionosuustilitykset olivat 197,3 miljoona euroa ja ne laskivat hieman alle 23 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna kilpailukykysopimukseen liittyvien leikkausten seurauksena sekä verotulopohjan eroihin liittyvän valtionosuuksien tasauksen kasvun kautta. Asukasta kohden 1 693 euroa lainaa Lainaa kaupungilla oli 1 693 euroa asukasta kohden, kun vuonna 2017 määrä oli 1 871 euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 1 100 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 91 päivää. Kaupungin maksuvalmiudessa on mukana myös kaupungin konsernitilillä olevat konserniyhteisöjen tilivarat. Kaupungin lainakanta (rahaja vakuutuslaitoslainat) aleni 106 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2018 vuosikate heikkeni vuodesta 2017 noin 35 miljoonalla eurolla ollen 1 358 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin vuosikate aleni 86 miljoonaa euroa vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Näin ollen tytäryhteisöjen vaikutus kaupunkikonsernin vuosikatetta nostavasti oli yli 50 miljoonaa euroa edellistä vuotta parempi. Ennen kaikkea Helen Oy:n toiminta oli edellistä vuotta kannattavampaa. Tytäryhteisöjen yhteenlaskettu investointitaso oli 1 093,5 miljoonaa euroa ja se oli 328,9 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoa (764,6 miljoonaa euroa) suurempi. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 18. maaliskuuta. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn tilinpäätös etenee kesäkuussa. Jätkäsaaren koulun liikuntahallia aletaan rakentaa Myös tekonurmikenttä ja tekojäärata Jätkäsaareen Jatkoa sivulta 3 H allin matalaan osaan rakennetaan pukuja pesutilat, käymälät ja välinevarasto. Halli on puolilämmin. Liikuntahalli tulee koululaisten ja harrastajien käyttöön Liikuntahallin rakentaminen tuo hyvän lisän eteläisen Helsingin liikuntatiloihin. Uutta kenttätilaa halliin rakennetaan yhteensä noin 850 m2. Koulun liikunnanopetus siirtyy Bunkkeri-rakennukseen sen jälkeen, kun sen liikuntatilat voidaan ottaa käyttöön. Tilapäinen liikuntahalli on tarkoitus tuolloin siirtää tai purkaa. Täysikokoinen tekonurmikenttä muutetaan talvisin tekojääkentäksi Jätkäsaaren liikuntapuistoon rakennetaan syksyyn mennessä myös täysimittaisen jalkapallokentän kokoinen tekonurmikenttä. Kenttä varustetaan siten, että se voidaan talven lähestyessä muuttaa tekojääkentäksi. Se on Helsingin kahdeksas tekojääkenttä. Liikuntakentälle nousee myös huoltorakennus, johon tulee muun muassa teknisiä tiloja ja pukuhuoneet suihkutiloineen. Peruskoulun rakentaminen etenee aikataulussa Jätkäsaaren peruskoulun uusi rakennus (Hyväntoivonkatu 5) on tarkoitus ottaa käyttöön syyslukukauden 2019 alussa. Kouluaikojen ulkopuolella myös koulun tiloja tarjotaan asukkaiden käyttöön. Koulurakennus tukee uudenaikaista pedagogiikkaa, ja siellä on muutaman vuoden päästä noin 800 oppilasta. Ensimmäisenä syksynä oppilaita on arviolta 250. Halli sijaitsee urheilupuiston laidalla. Sen sijainti on merkitty kuvaan punaisella. Kuva: FCG KOIRA Meidän 1/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ BERNIN PA IM EN KO IR A Idols-tähden ihana porokoira Nalle Laviinikoirat etsivät lumivyöryyn hautautuneita Suomalaisautta jat Espanjan tarhoilla PENNULLE sopivaa ravintoa RODUN ja IÄN mukaan Labradori edelleen suosituin Ottaisinko koiran sijoitukseen? 1/19 7,00 RUOKA JA PAKSU TURKKI lämmittävät paukkupakkasilla Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille Ratsastajan hyvä kunto edistää hevosen hyvinvointia Tärkeä tamma löytyi sattumalta on voittanut ”Skjóna on elämäni hevonen” EDESSÄ IHANA HEVOSKESÄ Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla eri vuosikymmenellä 7Markku Hietanen Pakkasella kannattaa suosia kerrospukeutumista HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 7,10 1/2019 • 7,10 KISSAMAAILMAN UUTUUS MARGUERITE PUOLIKSI VILLIKISSA Reissukissa Willow kiertää Australiaa Amsterdamin kissalaiva vetää turisteja todellinen somejulkkis Sijaiskodista omaan kotiin RAGDOLL edelleen suosituin Herra Pörri Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi
10 Viikot 13-14/2019 • Nro 6 Kulttuuri Risto Kolanen: Maaliskuun kulttuurikierros Oskari Turpeinen ja Minna Puolanto tekevät todella intensiivisen Yhteinen iho -esityksen Kanneltalolla. Kuva: Tanja Ahola. Mari Palon esittämä Giuditta keimailee Mika Nikanderin esittämän yökerhon omistajan edessä Opera Boxin värikylläisessä Lehár-operetissa Aleksanterin teatterissa. Kuva: Markku Pihlaja. Mikko Joensuu lauloi kauniita balladeja hyvällä amerikanenglannilla Kulttuuriklubilla Aarne Jämsän näyttelytöiden edessä Galleria Katariinassa. Kuva: Hannele Salminen. Ville Rita (vas.), Eliina Hiltunen, Pauliina Kietäväinen, Laura Viinikka, Freddie Sukura, Tuura Aikio ja Miriam Mekhane esittävät venäläistä satiiria Kellariteatterin tiiliholviseinien keskellä. Kuva: Mari Kaakkola. Romulus Chiciuc (vas.) ja David Kozma ovat mainioita parodioimaan ulkomaalaisia työntekijöitä ja asenteitamme pääkaupunkiseudun rakennustyömaiden harmaalla alueella. Kuva: Mihut Naita. ? Vuoden 2018 teatterinäyttelijäksi on valittu Helmi-Leena Nummela. Palkinnon toi hänen lavasuorituksensa 15-vuotiaana Sigridinä KOM-teatterin Veriruusut -näytelmässä. Myös ruotsinkielisten pienteattereiden ”Marat/Sade” ja Valtimonteatterin ”Syklit” palkittiin. Kaikki olen esitellyt. Äidin ja pojan yhteinen iho Sivuun ensemblen ”Yhteinen iho” –tanssiteatteriteos Kanneltalolla kannatti todella nähdä. Ninni Perko ohjasi Veera Tyhtilän käsikirjoitukseen ja Jarmo Saaren originaalimusiikkiin esityksen suuresta rakkaudesta, äidin ja pojan yhteydestä sekä toisesta irtautumisen vaikeudesta. Jo alku on pysähdyttävä: Minna Puolannon herkästi tulkitsema äiti on synnytyksen keskellä, Oskari Turpeisen lapsi on lattialla vain alushousuissa. Äiti pukee poikansa. Yhteinen iho on alussa todellisuutta, jolloin unelma ylittää rajan todellisen maailman kanssa. Läheinen ihmissuhde äidin ja lapsen välillä ja iholla on konkreettisesti läsnä. Hellitään, tuuditellaan ja tunnetaan toisen läheisyys. Äidin ja lapsen hetki on yhteiseloa ja turvallisuutta. Yleisö saa kokea äidin elinkaaren poikansa rinnalla. Esitys käy läpi eri elämävaiheita lapsuudesta pojan juroon ensikänniin teini-iässä, kotoa lähdön riipaisevuuteen, keski-ikään ja vanhuuteen, jolloin äiti on jo päästänyt irti. Poika löytää kasvattajansa, läheisensä arvostuksen vasta loppupuolella. Puolanto on näyttelijä, joka on saanut myös tanssikoulutuksen. Turpeinen tunnetaan monen sirkusesityksen taiturina, joka löytää myös kasvonilmeissä vaihteluja. Erityisen hauska on teinin töyhtötukka. Yhteinen tanssi, molempien soolot ja musiikki siivittävät matkaa. Tanssiteos elämän käännekohdista, irtautumisesta, tuskastakin ja silti kiinni kasvamisesta. Elämän tiet kulkevat välillä erillään. Nuorena aikuisena poika ei anna hoivata itseään ja merkkinä on, että oman asunnon avaimet eivät voi kuulua äidille. Esityksen lopussa vanhainkodissa (tai sairaalassa) poika tapaa hauraan äidin, joka ei enää anna tunteiden tulla, komentaa aikuista lastaan ottamaan kengät jalasta ja istumaan siihen mihin hän haluaa. Hellyys voittaa. Äidin sydämessä on paikka, jossa lapsilla on aina koti riippumatta siitä, minkä ikäisiä lapset ovat. Horisonttiin jää suru, äiti kuolee. Elä hyvin – naura usein – rakasta paljon. Tanssit ovat elämän kertosäettä. Tälle toivoo jatkoa. Syntisen moraaliton operetti tehoaa yhä Franz Lehárin taiteellisesti kunnianhimoisin, ja ”oopperamaisimmaksi” sanottu, operetti ”Giuditta” vie katsojat Välimeren aurinkoon, Pohjois-Afrikan tummansinisiin öihin ja 1930-luvun savuisiin yökerhoihin. Esikuvaa ja vaikutteita on haettu sekä Carmenista että Josef von Stenbergin Hollywood-elokuva ”Marokosta”, jonka tähtinä olivat Marlene Dietrich ja Gary Cooper. Se sai kantaesityksensä 85 vuotta sitten Wienin valtionoopperassa ja jo saman vuoden 1934 syksynä Kansallisoopperassa Aleksanterin teatterin lavalla. Näin esityksen, jonka pääosassa olivat Mari Palo ja Markus Nykänen. Riikka Hakola vuorottelee naispääosassa Palon kanssa tuotteliaan Ville Saukkosen ohjauksessa OperaBoxille. Virkistävä on Ville Salosen ja Emilia Vesalainen-Pellaksen subrettopari, jolla on onnellisempi loppu. Tarina on riettaan moraaliton. Giuditta karkaa upseeri Octavion kanssa ”tylsää avioliittoaan” satamatyömiehen kanssa. Sota erottaa rakastavaiset. Lopulta hän valitsee onnen ja intohimon välillä. ”Illan kuumimmat suudelmat jaan” ”Meine Lippen, sie küssen so heiss” on operetin suosikkinumero. Satama, pakolaisten aitaaminen, muukalaislegioonan olot ja kunniakäsitykset on kuvattu kekseliäästi lavastuksessa. Huippunsa operetti saa syntisen yökerhon tunnelmissa. Giuditta valitsee rahamiehen. Kulttuuriklubi sukelsi arkeen Kulttuuriklubi on Suomen arvostelijain liiton, SARV, kaikille avoin epävirallinen yhteisö, joka järjestää mielenkiintoisia vierailuja ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Aiemmin se piti istuntoja täyteen pakatuissa ravintolatiloissa. Viime aikoina klubi on kokoontunut kuvataiteen ympärille, Forum Boxissa, MUU Galleriassa ja viimeksi Galleria Katariinassa Kalevankadulla. Galleristi Hannele Nyman kertoi Helsingin taiteilijaseuran Katariinan toiminnasta. Kulttuuriklubi sukelsi arkeen, joka monesti tarjoaa enemmän elämyksiä kuin hetkelliset äärikokemukset. Tarvitaan vain silmää havaita arjen rikkaus. Taiteilijoilla tätä herkkyyttä on, joten kuuntelimme ja katselimme, miten he arkea ovat teoksissaan tulkinneet. Kirjallisuuskriitikko, klubin moderoija Hannele Salminen esitteli maailmanmaineeseen nousseen, vuonna 2016 Ranskan Goncourt-palkinnon voittaneen Leïla Slimanin taidokkaan psykologisen romaanin Kehtolaulu. Illan musiikkitarjonnasta vastasi Mikko Joensuu, jonka lauluissa soi arki kauniilla ja ilmaisuvoimaisella amerikanenglannilla. Hän sai v. 2017 Teosto-palkinnon ”Amen” – levyistään, joita on ilmestynyt jo kolme. Kun kysyin nimen alkuperää, Joensuu sanoi le
11 Nro 6 • Viikot 13-14/2019 Gloria 1929, 1999 ja 2019 – pitkät jäähyväiset Helsinkiläiset Sofia Keränen ja Mimosa Salmela ovat aina tykänneet Glorian ilmapiiristä, joten paikan lopettaminen tuntuu haikealta. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläiselle Tuomas Kristian Sjölle Gloria on hänelle tuttu paikka vuosien ajalta. Hän harmittelee mukavan paikan sulkemista. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläinen Alaska Kojo oli kenties illan mielenkiintoisin ilmestys Glorian viimeisenä iltana. Kuva: Raimo Granberg. ? Kulttuuriarena Gloria Kaartinkaupungissa Pikku-Roballa vietti alkuvuoden pitkiä jäähyväisiä, maksullisia ja ilmaiskonsertteja nuorille oli paljon. Toiminta siirtyy toukokuulla Suvilahden kulttuurikeskuksen Tiivistämöön. Kävijöistä suurin osa on 15–25-vuotiaita nuoria, joille ikärajaton pääsy sisään on tärkeää. Elokuvateatteri Gloria avattiin samalla paikalla 8.11.1929, teknisenä äänileffojen edelläkävijänä Elokuvatoiminta päättyi 1995. Tila toimi joitakin vuosia teatterikäytössä, kunnes kaupungin Nuorisoasiainkeskus perusti Kulttuuriareena Glorian vuonna 1999. Helsinkiläisten alle 30-vuotiaiden nuorten työllistäminen on ollut oleellinen osa Glorian nuorisotyöllistä toimintaa. Se tarjosi työkokeilu-, palkkatukisekä oppilaitosharjoittelupaikkoja valoja äänitekniikan, mediatuotannon sekä tapahtumatuotannon tehtävissä. Lepakon ohella Gloria oli Helsingin legendaarisimpia tapahtumapaikkoja; ne jatkavat muulla, itse asiassa Suvilahdessa. Toimittaja ja kuvaaja ikuistivat viimeisen illan tunnelmia ilmaiskonsertissa, jonka lopputähtenä oli visual kei -vaikutteita ammentava suomalaisyhtye DIE/MAY . Monet yleisöstä pukeutuivat huolellisesti eri tyyleillä, oli tummia gootteja, tyttöjen nukkepukeutumista, kaukoaasialisia vaikutteita. Seinälle sai kirjoittaa rakkaimpia muistojaa. Aivan hellyttävä oli tytön kirjoitus siitä, miten hän ”vahingossa paljasti rintansa” suosikkiyhtyeen staffiin kuuluvalle henkilölle. Toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen kulttuurisen nuorisotyön tapahtumayksiköstä vastaa kysymyksiini tulevaisuudesta. Glorian toimintakonseptia päivitetään Tiivistämöön. – Siellä sijaitsee paljon erilaisia kulttuuritoimijoita, joten yhteistyöllä lisätään alueen vetovoimaisuutta myös festivaalikesän jälkeen. Se tulee olemaan myös mahdollisuuksien areena. Myös nuorten työssäoppimallien kehittämistä yhteistyössä ammattioppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa jatketaan. Mönttinen myöntää, että monet jättivät hyvästit Glorialle haikein mielin. – Toiminta jatkuu Tiivistämössä ja toivomme kovasti, että nuoret tulevat ideoimaan kanssamme tapahtumia, osoitteessa Sörnäisten Rantatie 22 E. Kiinteistössä, jossa Gloria sijaitsee, tehdään mittava taloremontti. – Se, kuka toimintaa tulee Glorian tiloissa jatkamaan, on epäselvää. Toivomme tietenkin, että tila säilyy kulttuuritilana jatkossakin. Anastasia Trizna (vas.) ja Eeva Putro esittävät Äidin kirjeessä Caisan lavalla herkällä vaistolla saman äidin tyttäriä, jotka sodat erottivat toisistaan. Kuva: Julia Gosa. Pinja Hahtola on aivan hurmaava runoilija Eino Leinon eri muusien esittäjänä Teatteri Avoimissa Ovissa. Kuva: Seppo Honkonen. vyjen inspiroituneen uskonnosta ja siitä irtautumisesta. Joensuu on tehnyt myös ”älä käy yöhön yksin” Kjell Westön tekstiin. Vallankumous ilman asiaa – Vallankumoukset tulevat ja menevät, barrikadit sortuvat. Olemme vain ihmisiä, siinä kaikki, lausutaan ääneen Kellariteatterin hienossa talviesityksessä ”Sattumia” venäläisen Daniil Harmsin tekstiin. Aiemmin sitä on esittänyt mm. KOM-teatteri pari vuotta sitten. Harms oli 1930-luvun absurdi hulluttelija ja arjen terävä havainnoija. Maagiselle realistille kumous oli tunnetta, monesti ilman asiaa. Ohjaaja Eero Leichner sanoo, että tekstin kaltaista anarkismin sanomaa tarvitaan nykyään entistä kipeämmin. Silloin puhutaan rohkeudesta, sanoa ja toimia, niin kuin oikein on. Esitys pohtii ihmisen merkityksettömyyden tunteen monia ilmentymiä. Harmsin tekstit ovat lyhyitä episodeja, jotka seuraavat toisiaan. Näyttelijöillä on useita rooleja. Paljon kuulemme kansanlauluja ja sävellettyjä kumouslauluja. Marseljeesi kaikuu komeimmin, vaikka Harms oli Venäjän vallankumouksen perinnössä. Taitavista esiintyjistä on turha poimia ketään erikseen. Hattuni nostan viulisti Anna Kirvesniemelle, joka on säveltänyt uusiksi Bertolt Brectin ”Minä elän synkkää aikaa” –runon Brita Polttilan suomennokseen. Rakentajat harmaan työn alueella Nainen tekee videoblogia toiveistaan saada uusi oma asunto. Hän hymyilee kauniisti kameran edessä. Samaan aikaan kaksi virolaisittain tai muulla tavoin murtavaa miestä on päivät rakennuksella, jonne ei ole toimitettu rakennusmateriaaleja. Niitä odottaessaan he ehtivät keskustella töistä, asemastaan ja maailmanmenosta. Kokeneempi heistä korostaa olevansa maahanmuuttaja, veroja ja vuokransa maksava kunnon ihminen verrattuna niihin ”mamuihin”, jotka elävät sosiaaliturvalla eivätkä sitoudu maahan. Välillä näemme naisen videoblogin metsän keskellä etsimässä tulevaa rakennusta ja asuntoaan, pitkän kävelymatkan päästä. Kaksi rakentajaa kommunikoi pomon kanssa vain radiopuhelinyhteydellä, joka säröilee. Rakennusmateriaali onkin viety rakennuksen katolle, vaikka rakentajat ovat maan tasalla. Yksi rakennusmies putoaa katolta, kun ei noudata turvaohjeita. Naiselle valmistuu talo ja oma koti, jossa hän saa heti pahoja allergisia oireita. Kotimaiset ja ulkomaiset rakennusaineet eivät sovi keskenään, ja syntyy myrkkykaasuja. Nainen asuu äidin nurkissa ja hakee vuokralle. Näytelmä parodioi ulkomaalaisia työntekijöitä, heidän asenteita ja meidän asenteita heihin, pääkaupunkiseudun rakennustyömaiden harmaalla alueella. Kuullostako tutulta? David Kozman johtama European theatre collective esitti Viirus-teatterissa ”Rakentajia”. Mainio esitys oli nähtävillä Viiruksen pienessä Boxissa, jossa syntyy läheisen tiivis tunnelma. Rakentajina olivat Romulus Chiciuc ja David Kozma. Naisena oli Salla Kozma. Ajankohtaisen purevasta käsikirjoituksesta vastaavat Nina-Maria Häggblom ja Piret Jaaks. Äidin kirje yhdistää sisaruksia rajan yli Rajojen eri puolille erkaantuneet sisarukset löytävät toisensa äidin kirjeen kautta. Tapahtumat alkavat Suomen sisällissodan aikaisesta Helsingin valtauksesta 11.– 13.4.1918. ”Äidin kirje” sai kantaesityksen ennen joulua Dostojevski-museossa Pietarissa ja suomalaisen kantaesityksen uudistuneen Caisan juhlasalissa. Jevgeni Zimin kirjoittama ja ohjaama esitys valaisee Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa teatteritaiteen keinoin ja nostaa esiin kaikkia yhdistäviä inhimillisiä arvoja. Esitys käsittelee naapurimaiden yhteisen historian vaikeita ajanjaksoja ja niiden vaikutusta ihmiskohtaloihin. Ihmiset kärsivät eniten siviilija sotilasjohtajien päätöksistä. Helsinkiläinen leskivaimo menee 1910-luvulla uusiin naimisiin venäläisen sotilaan kanssa. Mies vie uuden perheensä 1918 pakoon Venäjälle ja ottaa yhteiset lapset mukaan. Vanhemmat lapset jäävät Suomeen. Näyttelijät Eeva Putro ja Anastasia Trizna sodan erottamina siskoina ja Regina Launivuo heidän äitinään ovat erinomaisen uskottavia. Arni Soini esittää rauhallisesti venäläisen sotilaan osan. Esitys alkaa sisarusten arasta tapaamisesta venäläisessä asunnossa 1960-luvun alussa. Toisen kieltä on vaikea ymmärtää, mutta sisarrakkaus voittaa, kun he löytävät vanhasta arkusta äidin kirjeen lapsilleen. Aleksandr Jakuninin lavastus ja puvustus on hyvin elämänmakuinen vanhoine Helsinki-kuvineen ja sanomalehtien etusivuineen. Hanke on toteutettu yhteistyössä teatteri HIT Helsingin ja Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kesken Cultura-säätiön tuella. Runoilijan muusat heräävät eloon Jaakko Pakkasvirta ohjasi 41 vuotta sitten Eino Leino –elokuvan ”Runoilija ja muusa”. Näyttelijä Pinja Hahtola teki viime kesäksi ”Eino Leinon eksät” –monologin Kajaanin runoviikoille. Hän esittää sitä pitkin talvea ja kevättä Teatteri Avoimissa Ovissa, joka keskittyy naistaiteilijoiden elämään ja teksteihin. Seppo Honkosen ohjaama hauska ja kekseliäs esitys tuo esille satutäti Anni Swanin, rakastajattaret Aino Kallaksen ja L. Onervan, vaimot Freya Schoulzin, Aino Kajanuksen ja Hanna Laitisen sekä alun suojelijasta kriittiseksi taidearvostelijaksi muuttuvan Maila Talvion. Hyvin ilmeikäs ja monipuolinen suorittaa henkilöiden pikavaihdot vain eleitä, asentoa ja päähineitä vaihtaen suvereenilla varmuudella. Kreikkalaisessa mytologiassa Kalliope oli eeppisen runouden muusa eli runotar ja puhetaidon jumalatar. Suhteestaan Apolloniin hänellä oli kaksi poikaa. Hahtolan esityksessä muusat vaikuttavat paitsi kirjailijan runojen ja käännösten luomisvoimaan myös päinvastoin. Esityksen mukaan Kallaksen Sudenmorsian ja Swanin satuhahmot saivat vaikutteita Leinon persoonasta. Esityksen alaotsake kuuluukin: enemmän ja vähemmän muusina. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 13-14/2019 • Nro 6 Stadilaiset siivoavat ympäristöään kevättalkoissa Espalta kaadetaan kahdeksan huonokuntoista lehmusta Sinebrychoffit – Hietalahden hyväntekijät P uiden kaatamisen syynä on lahon eteneminen ja siitä aiheutuva riski ympäristössä, jossa liikkuu valtavasti ihmisiä. Puut kaadetaan turvallisuussyistä. Lahon eteneminen todettiin kesällä 2018 tehdyssä koko Esplanadin käsittäneessä puiden kuntoarvioinnissa, jonka yhteydessä lahon määrä tarkistettiin myös lahontutkimuslaitteilla, Picus-tomografilla ja tutkimusporalla. Poistettavista puista neljä kasvaa Teatteriesplanadilla ja neljä Runeberginesplanadilla. Puita Esplanadilla lienee alun perin kasvanut noin 180. Vanhimpaan ikäluokkaan kuuluvia lehmuksia puistossa on jäljellä vielä noin 75. Sisäriveissä puistossa saattaa olla vielä jokin yksittäinen alkuperäinen puu 1860-luvulta, mutta suurin osa vanhemmista lehmuksista lienee peräisin 1900-luvun taitteesta. Nyt poistettavien puiden tilalle ei tulla istuttamaan uusia puita tässä vaiheessa, koska uusien taimien kasvuun lähtö kookkaiden puiden katveessa on todettu heikoksi. Puiden uusiminen suunnitellaan suurempana kokonaisuutena yhdessä puiston muiden korjaustarpeiden kanssa. Kattavampi kunnostus on tällä hetkellä näköpiirissä 2020-luvun loppupuolella. Puiden kuntoarviointi on yksi osa suunnittelun valmisteluun liittyviä taustaselvityksiä, joita parhaillaan tehdään. Huonokuntoisten puiden poistotyöt tehdään viikolla 12. Samalla myös useiden jäljelle jäävien puiden latvuksia pienennetään ja kevennetään. Kesäistä vehreyttä Helsingin Esplanadinpuistossa. Kuva: Marli Masalin Keväisten siivoustalkoiden kertynyt saalis. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Jatkoa sivulta 3 T alkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja. Kiinteistöjen tontit ja piha-alueet eivät kuulu talkoiden piiriin. Viime vuonna talkootapahtumia järjestettiin 168 ja reippaita talkoolaisia oli yli 22 000 Talkoojärjestäjä ilmoittaa talkooajankohdan kaupunkiympäristön asiakaspalveluun ja saa käyttöönsä roskapihdit ja jätesäkit. Myös muita työvälineitä voi lainata. Välineet toimittaa alueellinen viherurakoitsija, joka on joko Helsingin kaupungin Stara tai yksityinen urakoitsija. Viherurakoitsija noutaa pois täydet säkit ja isomman irtoroskan talkootapahtuman jälkeen. Ilmoittautuessaan talkoojärjestäjä saa alueellisen yhdyshenkilön yhteystiedot ja voi tarvittaessa vielä sopia talkoiden yksityiskohdista. Talkoot pitää ilmoittaa viimeistään viikkoa ennen talkooajankohtaa. Ilmoittautuminen Talkoojärjestäjäksi voi ilmoittautua 18.3.2019 alkaen kaupunkiympäristön asiakaspalveluun arkisin ma–to klo 8.15–16 ja pe klo 10–15, puh. 09 310 22111 tai osoitteessa Sörnäistenkatu 1, 00510 Helsinki. Talkooaika on 1.4.– 2.6.2019. Kahdeksas päivä Oy selvisi saneerauksesta K ahdeksas päivä Oy on saanut yrityssaneerauksensa päätökseen. Yhtiö tervehdytti liiketoimintansa laittamalla kulurakenteensa, markkinointinsa ja kulttuurinsa uusiksi. Alkuvuonna 2016 yhtiö irtaantui Huom! -ketjusta ja toteutti toimialan isoimman brändimuutoksen 2000-luvulla lanseeraamalla uuden Kahdeksas päivä -liikemerkin. Järjestelyn tavoitteena oli saattaa yhtiön toiminta oman liikemerkin alaisuuteen ja siten säästää franchising-kustannukset, joita maksettiin lähes 10% liikevaihdosta. Yhtiön suunnitelmana on samalla laajentaa kiinteistönvälitystoimintaa muihin asuntokaupan ja asumisen oheispalveluihin, joilla saadaan yhtiölle useampia tulovirtoja sekä parannetaan asiakaskokemusta. Vaihdos sujui huomattavasti ennakoitua raskaammin. Yhtiö päätti hakeutua yrityssaneeraukseen viime vuoden toukokuussa, järjestelläkseen kertyneet velat ja toimintansa uudelleen. Yhtiö saavutti velkojiensa kanssa yhteisymmärryksen ja onnistuneen saneerauksen ansiosta Kahdeksas päivä Oy jatkaa edelleen yhtenä pääkaupunkiseudun johtavista välittäjistä ja onnistuttiin säilyttämään lähes 100 työpaikkaa. S inebrychoffit – Hietalahden hyväntekijät -näyttely esittelee Sinebrychoff-suvun historiaa. Keskiössä on Oy Sinebrychoff Ab:n Sinebrychoffin taidemuseolle lahjoittama muotokuvakokoelma suvun merkkihenkilöistä. Lahjoitetut teokset, kuusi maalausta ja kaksi marmoriveistosta ovat nyt ensimmäistä kertaa julkisesti yleisön nähtävillä. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 16.3.2019?12.1.2020. 1700-luvun lopulla Venäjän Gavrilovista Kymiin muuttanut Sinebrychoffien sukuhaara on jättänyt merkittävät jäljet niin Suomen talouskuin kulttuurihistoriaankin. Nikolai Sinebrychoff (1787/88–1848) loi perustan suvun liiketoiminnalle silloisessa Suomessa. Hän sai yksinoikeuden oluen myyntiin ja valmistukseen Helsingissä vuonna 1819, kaksisataa vuotta sitten. Yritystoimintansa ohella Sinebrychoffit osallistuivat monipuolisesti myös Helsingin kulttuurielämän kehitykseen. Sinebrychoffit olivat edelläkävijöitä, olipa kyse panimon työläisten ja työolojen parantamisesta, hyväntekeväisyydestä tai taiteenkeräilystä. Suvun kotitalossa, nykyisessä Sinebrychoffin taidemuseossa, on yhä esillä Paul ja Fanny Sinebrychoffin 1890-luvulla alkunsa saanut taidekokoelma. Suvun historiaa Nikolai Sinebrychoffin (1787/88–1848) isä Pjotr muutti perheineen Venäjältä Suomeen 1700-luvun lopulla. Isän kuoltua vain 16-vuotias Nikolai otti vastuun yritystoiminnasta. Siihen kuului saha, tiilitehdas, rakennusurakointia ja panimotoimintaa. Nikolai valmisti olutta Viaporin panimossa, ja 1819 hän osti yksinoikeuden oluen valmistukseen ja myyntiin Helsingissä. Hietalahteen perustettiin tehtaan ja asuintalon lisäksi puutarha. Varallisuuden perustana olivat Venäjän ja Puolan rakennushankkeet. Ulkomaankaupassa tärkeä kumppani oli veli Ivan. Nikolain kuoltua omaisuus siirtyi veljille, Paulille ja Ivanille. Ivan otti haltuunsa puolalaiset ja venäläiset liiketoimet. Hän toimi panimon johdossa 1848?1852, mutta asettui myöhemmin Pietariin. Paul Sinebrychoff (vanhempi 1799?1883) jatkoi veljensä Nikolain suomalaista liiketoimintaa. Liiketoimien menestyksen ja onnistuneiden sijoitusten myötä varallisuus jatkoi kasvuaan. Paul uudisti panimoa ja kehitti myyntiverkostoa. Panimon työväelle rakennettiin vuokra-asuntoja, perustettiin sairaala ja lapsille koulu. Eläkesäätiö syntyi 1870-luvulla. Paul lahjoitti varojaan myös kulttuurielämään. Lisäksi hän oli mukana Uspenskin katedraalin rakennuttamisessa. Paul asui pitkään naimattomana sukutalossa Bulevardilla. Hän avioitui lopulta taloudenhoitajansa tyttären Anna Tichanoffin (1830?1904) kanssa 1850. Anna-puoliso oli lahjakas liikeasioissa ja oli Paulin tärkeä kumppani myös yritystoiminnassa. Varallisuuden turvin Sinebrychoffit osallistuivat yhteiskunnan rakentamiseen. Tehtaan koulun lisäksi perustettiin koulu Espoon Hagalundiin 1878. Panimon ovella jaettiin viikoittain rahaa tarvitseville. Näkyvien avustusten ohella Anna Sinebrychoff halusi toimia huomaamattomasti. Hyväntekeväisyyttä varten oli perustettu rouvasväenyhdistyksiä, ja Helsingin yhdistyksen kautta Anna avusti lastenkotia Lapinlahdenkadulla. Tehtaan sairaalan lopettaessa toimintansa Anna lahjoitti sairaalan sisustuksen ja välineistön Marian sairaalalle. Anna Sinebrychoff ja Paul Sinebrychoff saivat neljä lasta: Maria, Anna, Nicolas ja Paul. He kasvattivat lapsiaan Hietalahden suuressa kodissa ja perheen Hagalundin kesäpaikassa Espoossa. Säätyläisperheiden tavoin lapsia sivistettiin ja koulutettiin ulkomailla. Panimoperheessä kansainvälistyminen oli ensiarvoista. Vanhin lapsista Nicolas Sinebrychoff (1856?1896) piti purjehtimisesta ja oli kiinnostunut laivanrakennuksesta. Hän osallistui Nyländska Jaktklubben -purjehdusseuran toimintaan ja tukemiseen. Nicolas avioitui 1878 Anna Nordenstamin kanssa. Tytär Olga Maria (Olly) syntyi 1881. Avioliitto aatelissukuisen Annan kanssa kohotti Sinebrychoffien yhteiskunnallista asemaa entisestään. Nicolas ja Anna asuivat Erottajalla, ja Nicolas hankki kesäpaikan Espoon Karhusaaresta. Karhusaaressa vietettiin vilkasta seuraelämää maatalouden harjoittamisen ohella. Nicolaksen johtajakauden aikana panimosta muodostettiin osakeyhtiö 1888. Nicolas oli huoleton raha-asioissa, mutta jatkoi hallituksessa ja tilintarkastajana. Tytär Olly avioitui insinööri Uno Donnerin kanssa. Olly Donnerista tuli kirjailija. Myös tyttäret Maria ja Anna saivat ulkomaisen koulutuksen. Aikakauden naisihanteiden mukaan ensisijaista oli uran sijasta avioliiton edellyttämän yleissivistyksen saavuttaminen. Maria (1852?1923) avioitui 1871 Carl Ferdinand Wahlbergin kanssa. Carl toimi tehtaan lääkärinä ja oli mukana Sinebrychoffien yritystoiminnassa. Pari sai neljä poikaa, mutta vain vanhin William eli vanhempiensa jälkeen. William von Wahlberg testamenttasi omaisuutensa Ruotsalaiselle Kulttuurirahastolle. Sisaruksista Anna (1854?1943) avioitui 1872 Emil Armand Kjöllerfeldtin kanssa. Nuoripari muutti aluksi Sinebrychoffien sukutaloon, ja 1878 he asettuivat naapuriin, osoitteeseen Bulevardi 38. Anna ja Emil saivat neljä lasta. Paul Sinebrychoffin noustua panimon toimitusjohtajaksi veljensä Nicolaksen jälkeen Emil Kjöllerfeldt ja Paulin äiti Anna olivat mukana yrityksen johdossa. Sisarten Marian ja Annan osuus suvun osakeyhtiöstä oli puolisoiden nimissä. Maria von Wahlbergia ei mainita hallituksen jäsenenä, mutta Anna toimi perheyhtiön hallituksessa 1907?1916. Äitinsä ja miehensä kuoleman jälkeen Anna muutti takaisin sukutaloon. Paulin ja Annan nuorin poika Paul Sinebrychoff (1859?1917) avioitui ruotsalaistaustaisen näyttelijättären Fanny Grahnin (1862?1921) kanssa 1883. Fanny jätti näyttelijänuransa avioliiton myötä. Nuoripari matkusteli Euroopassa ja tutustui taidekokoelmiin. He aloittivat myöhemmin taiteenkeräilyn. Paul astui panimon toimitusjohtajaksi veljensä Nicolaksen jälkeen 1888. Paulin äidin Annan kuoltua pariskunta asettui sukutaloon Bulevardille. Koti muistutti eurooppalaisten keräilijäkollegoiden palatseja – täynnä huolellisesti ripustettuja maalauksia, taide-esineitä, posliinia, hopeaa ja huonekaluja. Fanny ja Paul jatkoivat suvun yhteiskunnallista hyväntekeväisyyttä. Fannyjärjesti mielellään puistokutsuja lastenkodin lapsille. Näkyvimmäksi lahjoitukseksi jäi Pohjoismaiden suurin taidelahjoitus. Näyttelyyn liittyvä tapahtuma La 23.3. klo 13, 14 ja 15 Muistoja Sinebrychoffin puistosta -elokuvaesitykset Lasse Naukkarisen ohjaama lyhytdokumenttielokuva seuraa Sinebrychoffin puiston vaiheita sekä ympäröivien Punavuoren ja Hietalahden elämänmenoa. Elokuva näyttää kaupunkiympäristön kulttuuriarvojen ja suojelun tärkeyden sekä kertoo samalla myös Suomeen muuttaneen venäläisen Sinebrychoffin teollisuussuvun roolista Helsingin kasvussa ja rakentamisessa. Elokuvan kesto on 44 min, valmistumisvuosi 1982. Johan Erik Lindh (Harg 1793–1865 Helsinki): Nikolai Sinebrychoff. 1830 lahjoitus Oy Sinebrychoff Ab. Kansallisgalleria/Sinebrychoffin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen
13 Nro 6 • Viikot 13-14/2019 Ateneumin talvi 2019– 2020 syventyy Helene Schjerfbeckin matkoihin 180 Kävelyfestivaalin ohjelmisto Helsinki Heavy Walk johdattaa metallimusiikin saloihin. H elsingin kävelyfestivaali järjestetään keväällä 17.28.4.2019. Mukana on lähes 50 kävelyretkeä. Populaarikulttuurin historiaan pääsee tutustumaan kolmella retkellä. Suomisen Olli asui täällä -kävely johdattelee Suomi-Filmien maailmaan, Baddingin tie -kävelyllä tutustutaan viihdetaiteilijoiden Kallioon ja Helsinki Heavy Walk johdattaa metallimusiikin saloihin. Helsingin historiaan pääsee tutustumaan monista eri vinkkeleistä. Mukana on kummitusten Helsinkiä, patsaskierrosta, kieltolakia, arkkitehtuuria ja vakoilua. Myös Puu-Käpylä ja Kalasatama ovat saaneet omat kierroksensa. Juomisen historiasta kertovan kierroksen päätteeksi voit osallistua Bryggeri Helsingin olut-tastingiin. Vuoden 1918 Helsinkiin tutustutaan kahdella kävelykierroksella: toinen kierroksista keskittyy keskustan alueeseen, toisessa kierretään vuoden 1918 tapahtumapaikoilla Vanhassakaupungissa. Viime syksynä festareilla suosiota niittänyt pakopeli ulkoilmassa saa jatkoa. Tällä kertaa ohjelmassa on Pakopeli Kallion taivaan alla, jossa suoritetaan tehtäviä Kalliossa. Kallioon sijoittuu myös muita kävelyitä. Kallio-kävely Paskatornin kautta Kallion rajalle kertaa alueen historiasta ja merkkihenkilöistä. Raitiovaunukuljettajan Kallio -kierroksen pohjana on sporakuski Esko Hytösen runot. Luonnon helmaan pääsee useilla kävelyillä. Metsämieli-hyvinvointikävelyllä tehdään virkistäviä Metsämieli-harjoituksia, Laulupolkuja-kierroksella kuullaan lauluja Pornaisten luontopolulla ja Lapinlahden puisto -kävelyllä tutustutaan vanhan mielisairaalan alueeseen. Hima & Stradan vaihtoehtoiset kävelykierrokset kävellään Maunulassa, Pasilassa ja Sörnäisten seudulla. Kierroksilla oppaina on henkilöitä, jotka ovat kokeneet elämässään kovia ja haluavat jakaa kokemuksensa. Suositut Hietaniemen hautausmaakierrokset saavat taas jatkoa viiden retken voimin. Kävelyillä pääsee tutustumaan muun muassa naisten Hietaniemeen, Taiteilijakukkulaan, veistostaiteeseen sekä jääkäreihin ja monikulttuuriseen Hietaniemeen. Kevään festareilla muistetaan myös lapsia. Lasten patsasraadissa lapset pääsevät tutustumaan julkiseen taiteeseen ja arvostelemaan patsaita. Helsingin kävelyfestivaali 17.-28.4.2019. Ellen Thesleff: Suomen kevät (1942). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Louis Sparre: Ensi lumi (1891). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Matti Janas. Helene Schjerfbeck: Vaatteita kuivumassa (1883). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis. Jatkoa sivulta 3 A teneumin talven 2019– 2020 näyttelyohjelmisto muuttuu. Ateneumin kolmannessa kerroksessa nähdään 22.11.2019–26.1.2020 näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck sekä Taiteilijoiden Ruovesi. Näyttelyitä yhdistää paikan merkitys taiteilijan tuotannolle. Aikaisemmin ilmoitetusta poiketen näyttely Iconic Works siirtyy vuodelle 2020. Iconic Worksin tarkat päivämäärät ilmoitetaan myöhemmin. Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck 22.11.2019–26.1.2020 Helene Schjerfbeckin (1862– 1946) näyttely nähdään Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 20.7.–27.10.2019. Näyttely on ensimmäinen kattava katsaus taiteilijan tuotantoon Isossa-Britanniassa. Lontoon jälkeen näyttely nähdään Ateneumissa laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Maailmalta löysin itseni kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkoihin Pohjois-Ranskan Pont-Aveniin, Italian Fiesoleen sekä Iso-Britannian St Ivesiin 1800-luvun lopussa. Esimerkiksi Schjerfbeckin tunnetuimpiin kuuluva teos Toipilas (1888) on maalattu St Ivesissä. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon – ja kuinka hän inspiroitui näkemästään? Esille saadaan myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin nähty Suomessa. Helene Schjerfbeckiä innoitti erityisesti ulkomainen taide. Hänen esikuviaan olivat muun muassa El Greco (1541–1614), Paul Cézanne (1839–1903) ja Vincent van Gogh (1853–1890). Näyttelyssä nähdään Schjerfbeckin maalaamia kopioita El Grecon, Frans Halsin (1582–1666) sekä Diego Velázquezin (1599– 1660) teoksista. Schjerfbeck otti myös vaikutteita töihinsä 1920-luvun muotilehtien maailmasta. Schjerfbeck-näyttelyn yhdessä näyttelysalissa nähdään yhdeksän esitystä Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki 3.–14.12.2019. Käsikirjoitus Iida Hämeen-Anttila, ohjaus Kati Outinen, rooleissa Kati Outinen ja Annatuuli Saine. Näytelmä sai ensi-iltansa 23.2.2019 Teatteri Jurkassa, jossa sen kaikki esitykset ovat loppuunmyytyjä. Liput ovat myynnissä Ateneumin verkkokaupassa 19.3.2019 alkaen. Taiteilijoiden Ruovesi 22.11.2019–26.1.2020 Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen? Näyttelyn kuratoi Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen. Kuvataiteilijoista Ruovedellä retkeili ensimmäisenä Werner Holmberg (1830–1860),joka kuvasi teoksissaan seudun luontoa, maisemia ja talonpoikaista elinpiiriä.Ruoveden maisemiin ihastunut Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) rakennutti sinne 1890-luvun puolivälissä erämaa-ateljeensa Kalelan, jossa syntyivät ikoniset Kalevala-teokset. Kalelassa vieraili muun muassa Hugo Simberg (1873– 1917), jonka pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista. Myös Ellen Thesleff (1869– 1954) rakennutti Ruoveden Muroleelle sinne itse suunnittelemansa ateljeehuvilan. Thesleff kuvasi taiteessaan Muroleen maisemia ja tunnelmia läpi elämänsä. Lisäksi näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Ruovedellä asuneet tai työskennelleet Lauri Anttila, taiteilijapariskunta Elga Sesemann ja Seppo Näätänen sekä Louis Sparre. Esille saadaan teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle. Legenda jälleen auki: Arvokkaasti kohennettu Strindberg palvelee laajennetulla tuotevalikoimalla S trindberg on toiminut kaupunkilaisten tunnelmallisena kohtaamispaikkana keskellä hektisintä Espaa jo vuodesta 1992 lähtien. Tammikuussa aloitetut kahvilan sisätilojen kohennustyöt on saatu päätökseen ja ovet avattiin asiakkaille uudelleen viime perjantaina 1.3.2019. Suolaiset ja makeat uutuustuotteet saivat rinnalleen Strindbergin oman kahvipaahdon, jota saa ostaa kotiinkin. Kahvila perusparannettiin rakennusta kunnioittaen. Tärkeintä oli huomioida arvokkaan Mikonkadun kulman tyyli sekä perinteikäs asiakaskokemus Strindbergin kahvilasta. Sisustus pohjaa ajattomaan mannermaiseen designiin, jonka peruspilareita ovat harmoninen värimaailma ja elegantit, entisöidyt kalusteet. – Muutoksen tavoitteena oli hakea kahvilaan sitä samaa nostalgista fiilistä, joka täällä on ollut sen perustamisesta lähtien. Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen kaikilta osin. Uskon, että asiakkaamme pitävät kauniista ja tunnelmallisesta miljööstämme entistäkin enemmän. Joitain pieniä viimeistelyjä tullaan vielä tekemään myöhemmin, kertoo ravintolan johtaja Susanna Reichmuth. Kahvilan kohennuksen yhteydessä myös listaa muovattiin monipuolisemmaksi. Sekä suolaisiin että makeisiin syötäviin tuotiin monia uusia vaihtoehtoja. Samoin gluteenitonta tai vegaanista ruokavaliota noudattaville on nyt entistä ilahduttavampi tarjonta. Strindbergin kahvilan ylpeys on kuitenkin sen mittava kahvija teevalikoima. Erikoiskahveja ja muita alkoholittomia juomia täydentävät valikoidut viinit, oluet, siiderit ja drinkit. Strindbergin kahvilan aukioloajat: ma–pe 9.00–21.00 la 10.00–21.00 su 12.00–19.00 Strindberg Pohjoisesplanadi 33, Helsinki puh. 09 6128 6900
14 Viikot 13-14/2019 • Nro 6 Kuvataide Risto Kolanen Maaliskuun kuvataide – Taide on vapautta. Saan tehdä, mitä huvittaa, pitkän linjan kuvataiteilija Paul Osipow sanoo näyttelynsä avajaisissa Taidehallin komeissa tiloissa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Anna-Liisa Kankaanmäen Pyhimys-kaapissa on käännettävät, molemmin puolin maalatut ovet. Kuvassa taiteilija avatun ja vain osittain näkyvän kaapin edessä Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jarmo Kukkosen maisemamaalaukset täyttävät Galleria Brondan. Kuvassa taiteilija ja osa kolmiosaisesta Rakkauskirje joelle -teoksesta. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Päivi Latvala (oik.) luovuttamassa taidettaan esittelevän kirjansa näyttelyn avanneelle näyttelijä Satu Silvolle Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. ? Annantalolla on esillä maaliskuun Tero Kapasen Luontoretki, joka on on sukellus suomalaiseen metsään virtuaalitodellisuusvideon avulla. Installaatio kutsuu luokseen kaikki metsistä viehättyneet lapset ja aikuiset. Värit ja muoto hakevat paikkaansa Suomalaisen kuvataiteen kärkinimiin lukeutuvan Paul Osipowin laaja retrospektiivinen näyttely Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, esittelee taiteilijan tuotantoa ja valaisee vuosikymmenten aikana tapahtuneita muutoksia. Suomen Taideyhdistyksen tuottaman näyttelyn kuraattorina toimii galleristi Kari Kenetti. Pressissä heidän keskustelua oli vaikea kuulla, koska mikkiä ei käytetty. Osipow on 60-vuotisella taiteilijanurallaan tarkastellut järjestelmällisesti ilmaisutapansa mahdollisuuksia maalauksen keinoin. Näyttelyssä nähdään geometrisiä ja vapaamuotoisia abstraktioita, figuratiivisia klassisia aiheita, kuten ruoka-asetelmia ja raunioita sekä ennennäkemättömiä ei-esittäviä maalauksia. Suomen Taideyhdistys julkaisi näyttelyn yhteydessä kirjan, joka esittelee laajasti taiteilijan tuotantoa. Julkaisuun ovat kirjoittaneet kuvataiteilija ja kuvataiteen tohtori Silja Rantanen sekä taidekriitikko, tietokirjailija ja kuraattori Timo Valjakka. Maalauksia syntyy alttarikaappeihin Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, on todella mielenkiintoinen nuoren Anna-Liisa Kankaanmäen näyttely, jossa teosten lähtökohtana ja innoittajana ovat olleet alttarikaapit. Erikokoiset ja -muotoiset kaapit kätkevät sisäänsä maalauksia, joiden elementit muistuttavat tunnettuja pyhimyskuvia. – Uskonnollisissa aiheissa kiinnostavat korostunut arvovalta, hierarkia, jäykkyys ja kieltäymys, joka sisältyy jo kuvan rakenteeseen. Ne eivät ole selvästikään pelkkiä kuvia, vaan pelotteita ja lupauksia, ohjeita, joita noudattamalla on mahdollisuus ikuisuuteen paratiisissa. Hän valmistui Taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja aiemmin kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituuttista. Kankaanmäen ja Markus Lampisen taiteilijatapaaminen on 24.3. klo 14–16. Maisema tulee lähelle Jarmo Kukkonen esittelee Kirjeitä sieltä – teoksiaan Galleria Brondassa, Annankatu 16. Öljymaalaukset kankaalle ja levylle ovat usein tavattoman isoja ja muodostavat tilassa yhtenäisen kokonaisuuden myytinomaisista vesi-, metsäja vuorimaisemista. Hyvinkään Taidekoulun ja Lahden Taideinstituutin kasvatti on päässyt pitkälle juuriltaan. Hän sanoo, että tänään maisema tuli lähelle, ja vei ajatuksen mennessään: – Tila tuli tilalle, ihme tapahtui, päässä mylläävät pirulliset pyrkimykset laimentuivat äärettömään. Taiteilija käveli joelle, sen leppoisa tuttavallisuus tervehti häntä: – Hei vain, tuletko uimaan. Vesi ympäröi minut pehmeällä otteellaan ja tunsin olevani sitä samaa. Jokaisella lehmällä on nimi Päivi Latvalan maalausten tähti on lehmä. Hän kunnioittaa eläimiä maalaamalla niistä muotokuvia. Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4, näitä komistuksia on nähtävissä peräti 29. Romanttisuus maalauksiin versoo Latvalan halusta tuoda esille, mitä maaseudun eläimet omistajilleen edustavat: – Jokaisella lehmällä on nimi, ne eivät ole vain tuotantokoneita ja omaisuutta; ne ovat rakkaita työtovereita, kotieläimiä ja lemmikkejä. Hyvin käsitelty ja terve eläin on omistajalleen arvokas monella tasolla. Latvalan viidettä, jo jokavuotista, yksityisnäyttelyä juhlittiin iloisissa merkeissä. Näyttelijä, yrittäjä Satu Silvo valloitti avauspuheessaan juhlavieraat hauskoilla muistoilla maaseudulta sekä ilmeikkäästi lausutulla runolla. Rakastetut lehmämaalaukset ovat moderneja ja romanttisrealistisia, mikä vaatii tarkkaa silmää ja viimeisteltyä otetta. Kokemus lehmistä mallina alkaa näkyä rennompana maalausjälkenä. Olemassaolo on havaituksi tulemista Olli Sarmaja haluaa näyttelyssään Pystyraita luoda liikkeen illuusion kineettisen taiteen pioneerien Yaakov Agamin ja Carlos Cruz-Diezin jalanjäljillä. Maalatut kolmiulotteiset reliefit antavat rytmin, joka saa katsojat liikkeelle tarkastelemaan teoksia eri suunnista. Teosten muoto ja väri muuttuvat katsomiskulman mukaan; valo osallistuu kokonaisuuteen. Taiteilijan mukaan vastaanottajan osallistava rooli on hyvin tärkeä, sillä hän synnyttää teokset eloon. Galleria 68:n, Hämeentie 68, esittelemissä maalatuissa, jo itsessään kolmiulotteisissa, reliefeissä katsojan edestakainen liikkuminen tuo esiin erilaisia muotoa ja väriä koskevia muutoksia. Liike on vain jotakin siinä välissä siirtymisessä tilasta tai asemasta toiseen. Kiinnostava tie brutaaliarkkitehtuuriin Kuvataiteilija, lavastaja, taiteellisen ilmaisun opettaja Raija Malka sanoo Galleria AMA:n, Rikhardinkatu 1, näyttelyesitteessä, että yksi yö kesällä 2017 Le Corbusierin rakennuksessa Marseillessa avasi kiinnostavan tien brutaaliarkkitehtuuriin: – Kosketus, tuoksu, akustiikka, valo ja oma fyysinen tilani sekoittuivat kokonaisuudeksi, jossa aika pysähtyi yhdeksi vahvaksi kokemuksen hetkeksi. Näyttely koostuu pääasiassa öljy kankaalle –maalauksista, joissa on paljon pehmeää valoa ja lämpimiä sävyjä, ja galleriatilaan pystytetystä yksivärisistä seinämistä. Teokset kommentoivat maalausten tilallisuutta ja värimaailmaa. Filosofi Sara Heinämaa kirjoittaa, että brutalismi ei ole vain arkkitehtuurinen tyyli eikä rakentamisen tekniikka: – Kyse on inhimillisen tilan perustasta: kokemuksemme avaruus on olemuksellisesti raakaa ja käsittelemätöntä. Luotujen laulu Mirja Ilkka ja Henri Kivioja ovat ystäviä, jotka maalaavat samalla työhuoneella Herttoniemessä. He ovat tutustuneet Repin-instituutin kuvataidekoulutuksessa Kotkassa. Venäläinen klassinen maalausperinne on enemmänkin mauste kuin ankara ohjenuora heidän maalaustyyleissään, joita voisi kuvailla toistensa vastakohdiksi. Ars Longan, Annankatu 12, näyttelyssä heidän teoksia yhdistää hengellisyys. Jos taiteilijoiden teoksia pitäisi kuvata yhdellä sanalla, olisi se Kiviojalla ’voima’ ja Ilkalla ’herkkyys’. Kivioja lähestyy maalauksiaan systemaattisesti sisältöä ja tekniikkaa huolellisesti suunnitellen, luonnostellen ja ajatuksiaan ylös kirjoittaen. Teokset kumpuavat Raamatun kertomuksista ja kristillisen maailmankuvan herättämistä ajatuksista ja tunteista. Taiteilija pyrkii kuvaamaan ihmiskunnan suurinta draamaa: Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. Kukkien heleitä värejä Taidelainaamon Näyttelytila Arthurissa, Rikhardinkatu 3, on esillä kuvataiteilija Tuula Aallon maalauksia. Väri ja muoto ovat aina kiinnostaneet häntä. Maalatessa väri menee edellä ja muoto seuraa sitä. Maalauksissa väri on tunneilmaisua ja teosteni keskeinen sisältö. – Puutarhani muodostuu kankaalle kasvaneista väreistä ja muodoista. Maalaukseni esittävätkin tunnistettavien kukkien sijasta värien vuorovaikutusta. Vaikka maalaisin maisemaa, löytyy teoksistani kukkien heleät värit. Kun Aalto maalaa akryylillä ja öljyllä, hän käyttää voimakkaita siveltimen vetoja ja usein palettiveistä antamaan teokselle rakennetta. Hän on myös akvarellisti. – Vesivärien käytössä minua kiehtoo tekniikan mahdollistama välitön, jopa intuitiivinen maalaaminen, jonka haluan siirtää myös maalaamiseen akryylillä. Näyttelytila sijaitsee Rikhardinkadun kirjaston alakerrassa. Teksti: Risto Kolanen Taidemaalari Tuula Aalto on kuvassa Paperi kukkii– (oik.) ja Secret code –teoksiensa välissä Taidelainaamon Arthurissa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Henri Kivioja ja Herran kirkkaus -teoksensa Ars Longassa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 6 • Viikot 13-14/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Eduskuntavaalit sunnuntaina 14.4.2019 E duskuntavaalit toimitetaan 14. huhtikuuta 2019. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Kustakin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia sen mukaan, mikä on vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan kuitenkin aina yksi kansanedustaja. Vaaleissa on äänioikeus jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta postissa äänioikeusilmoituksen. Ilmoitus lähetetään kuitenkin sähköisesti niille noin 160 000 äänioikeutetulle, jotka ovat ilmoittaneet Suomi.fi-palvelussa ottavansa vastaan viranomaistiedotteet sähköisesti. Äänioikeusilmoitukseen on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista. Eduskuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä sunnuntaina 14.4. tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana 3.9.4. Äänestää voi vain omassa vaalipiirissä ehdokkaana olevaa henkilöä. Oma vaalipiiri mainitaan äänioikeusilmoituksessa. Äänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään niin vaalipäivän äänestyksessä kuin ennakkoäänestyksessäkin. Henkilöllisyyden voi todistaa kuvallisella asiakirjalla esim. ajokortilla tai poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Eduskuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa alkaa keskiviikkona 3.4. ja päättyy tiistaina 9.4. Ulkomailla ennakkoäänestys toimitetaan 3.6.4., mutta monissa ulkomaan ennakkoäänestyspaikoissa äänestysajanjakso on tätä lyhyempi. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit. fi ja vaalipalvelunumerosta. Maksuttoman suomenkielisen puhelinpalvelun numero on 0800 9 4770 ja ruotsinkielisen 0800 9 4771. Vaalien WhatsApp-viestipalvelun numero on 050 438 8730. Henkilö, jonka liikuntakyky on niin rajoittunut, ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivän äänestyspaikkaan, saa äänestää ennakkoon kotonaan. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 2.4. ennen kello 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi tietyin edellytyksin äänestää myös omaishoitaja, joka asuu samassa taloudessa. Kirjeäänestys otetaan käyttöön kevään 2019 eduskuntavaaleista alkaen. Ulkomailla pysyvästi asuvat äänioikeutetut ja muut vaalien ajan ulkomailla oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää yleisissä vaaleissa kirjeitse. Äänioikeutetun, joka haluaa äänestää kirjeitse, on tilattava kirjeäänestysasiakirjat etukäteen ulkomaille, ne saatuaan äänestettävä ja palautettava äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle. Kirjeäänestäminen on mahdollista 14.3. alkaen, kun ehdokasnumerot on vahvistettu. Kirjeäänen on oltava perillä oikeassa keskusvaalilautakunnassa viimeistään vaalipäivää edeltävänä perjantaina 12.4. ennen kello 19. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.vaalit.fi/kirjeaanestys. Äänestäminen vaalipäivänä 14. huhtikuuta Vaalipäivä on sunnuntaina 14.4. ja silloin kaikki äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20. Vaalipäivänä saa äänestää vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä äänestyspaikassa. Ennakkoäänten laskenta aloitetaan jo vaalipäivän äänestyksen ollessa käynnissä. Vaalipäivän äänien ääntenlaskenta aloitetaan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan kello 20 alkaen, jolloin ennakkoäänten laskenta on pääosin valmis. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana. Tarkastuslaskenta suoritetaan vaalipiirilautakunnissa vaalipäivää seuraavana maanantaina 15.4. Vaalipiirilautakunnat vahvistavat keskiviikkona 17.4. vaalien lopulliset tulokset. Nuoria ja uusia kansalaisia kannustetaan äänestämään Oikeusministeriö lähettää kevään vaaleista ja äänestämisestä kertovan kirjeen noin 70 000 nuorelle, jotka saavat ensimmäistä kertaa äänestää. Oma kirjeensä lähetetään myös niille Suomen kansalaisuuden saaneille, jotka pääsevät nyt ensimmäistä kertaa äänestämään eduskuntavaaleissa. Heitä on noin 7 000. Tietoa eduskuntavaaleista on tarjolla monilla kielillä Vaalit.fi-sivustolla on tietoa eduskuntavaaleista eri kielillä (suomi, ruotsi, koltansaame, inarinsaame, pohjoissaame, suomen ja suomenruotsin viittomakielet sekä useita eniten käytettyjä vieraita kieliä, mm. englanti, viro, ja venäjä). Oikeusministeriön YouTube -kanavalta löytyy lisäksi selkoja viittomakielisiä videoita äänestämisestä. Suomeksi ja ruotsiksi on saatavilla selkoesitteet. Vaaleista tiedotetaan myös näkövammaisille sopivassa muodossa. Vaalirahoituksesta tehtävä ilmoitus VTV:lle Kansanedustajiksi valittujen ja varaedustajien on tehtävä Valtiontalouden tarkastusvirastolle ilmoitus vaalirahoituksestaan. Ilmoitus on annettava viimeistään 17.6.2019 mennessä. Lisätietoa vaalirahoitusilmoituksista www.vaalirahoitus.fi. Tietoa ja tuloksia vaalisivuilta www.vaalit.fi Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista Tiedot ehdokkaista ja ehdokasnumerot ovat sivuilla 14.3. illasta lähtien. Ehdokastiedot tulevat saataville myös ladattavina tiedostoina. Ennakkoäänestyksen aikana vaalisivuille päivitetään tunnin välein (myös viikonloppuna) tietoja ennakkoon äänestäneiden määristä kunnittain, vaalipiireittäin jakoko maassa. Sivustolla voi seurata alustavan laskennan etenemistä vaali-illan 14.4. aikana. Alustavan laskennan valmistuttua vaalisivuilla kerrotaan kansanedustajiksi valittujen nimet ja äänimäärät. Lisäksi kerrotaan puolueiden äänimäärät ja ääniosuudet koko maassa, vaalipiireissä ja kunnissa. Kun alustava laskenta on valmis, sivuille tulee kaikkien ehdokkaiden äänimäärät sekä äänestysaluekohtaiset tiedot. Alustavan laskennan tulokset julkaistaan laskennan valmistuttua myös ladattavina tiedostoina. Vahvistetut tulokset päivitetään vaalisivuille tarkastuslaskennan valmistuttua keskiviikkona 17.4. Ammattilaisvalokuvaajien huippukilpailussa voitto Suomeen jo toista kertaa peräkkäin palkintosijoituksia usealle kilpailijalle L auantaina 16.3. Itävallan Innsbruckissa julkistettiin eurooppalaisen ammattivalokuvaajien keskusjärjestön Federation of European Professional Phohographersin vuotuisen kilpailun palkinnot. Kilpailun kokonaisvoittoon, himoitun FEP European Professional Photographer of the Year -tittelin haltijaksi, nousi oriveteläinen valokuvaaja Juhamatti Vahdersalo. Vahdersalo voitti kilpailun yksittäisistä sarjoista kuvituskuvasarjassa. Juhamatti Vahdersalo sijoittui vuosi sitten samaisessa sarjassa kolmanneksi ja nyt tosiaan ponnisti sarjan ja sitä myöden koko kisan voittoon. Vahdersalon voitto varmisti historiallisen tapahtuman, minkään muun maan edustajat eivät ole voittaneet kilpailua kahtena peräkkäisenä vuonna; viime vuonna kilpailun voitti oululainen mainoskuvaaja Onni Wiljami Kinnunen. Tänäkin vuonna Kinnunen oli palkintosijoilla, nyt hän sijoittui kolmanneksi mainoskuvasarjassa. FEPin kilpailu on jo monen vuoden ajan ollut menestyksekäs usealle suomalaisille valokuvaajille. Vahdersalon ja Kinnusen lisäksi palkintosijoille nousi jo heti ensimmäisellä kisaan osallistumiskerrallaan säynätsalolainen valokuvaaja Hannu Rainamo voittamalla urheilukuvasarjan Golden Cameran. Heidän lisäkseen kilpailussa sarjojensa 10 parhaan joukkoon sijoittuivat myös hämeenlinnalainen Mikaela Holmberg kuvituskuvaja muotokuvakuvasarjoissa, kuopiolainen Antti Karppinen ja helsinkiläinen Suvi Sievilä muotikuvasarjassa, kemiläinen Seppo Rintala villieläinkuvasarjassa, helsinkiläinen Mika Levälampi mainoskuvasarjassa sekä kuopiolainen Markus Aspegren kuvituskuvasarjassa. Kilpailuun osallistui yhteensä yli 2400 kuvaa ammattivalokuvaajilta ympäri Eurooppaa. Yksi Juhamatti Vahdersalon kilpailukuvista. Eduskuntavaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa neljäksi vuodeksi. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Roni Rekomaa
16 Viikot 13-14/2019 • Nro 6 30. –31.3. Kiinteistömaailma Punavuori iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan! Emilio Kuparinen Myyntineuvottelija 0400 515 021 emilio.kuparinen@ kiinteistomaailma.fi Arttu Lazarev Myyntineuvottelija 050 414 7957 arttu.lazarev@ kiinteistomaailma.fi Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailman Superviikonloppu lähestyy! Hyppää vihreään aaltoon ja ota hyöty Kodinvaihtajan Superviikonlopusta 30.-31.3.2019. Anna meidän välittää – näkyvyys on taattu ja liikkeellä on paljon ihmisiä, joille kodinvaihto on ajankohtaista. Myymälässä avoimet ovet ja kahvitarjoilu lauantaina 30.3. klo 11-15. Pia Rydman Suunnittelutoimisto Feenix Designista on paikalla antamassa ajankohtaisia sisustusvinkkejä. Kaikille kodin myyjille myyntistailaus ja koko perheelle liput Linnanmäelle!