• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 OSTAMME KULTAA, hopeaa, platinaa ja palladiumia. Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso muut tuotteet ja hinnat www.rasmussen.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 43-44 ? Nro 18/2016 ? 12. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti TERVETULOA! Tervetuloa nauttimaan! Uusi bistrolounas 11.10. alkaen! Maistuva * Nopea * Edullinen Hehkutettuja herkkuja Lapista Poroviikot 11.10. - 26.11. Aukioloajat: ti 12?22 | ke?to 12?23 pe 12?24 | la 14?24 | su?ma suljettu 29.-30. lokakuuta WANHA SATAMA Pääsymaksu: 12? www.lakritsifestivaalit.com IKKUNANPESUT SYYSAURINGON ILOKSI! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella HUOLELLA HEHKUTETTU Säästöpankinranta 6, 00530 Helsinki 020 7424250 ? www.graniittilinna.com Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi
• Nro 18 ? Viikot 43-44 2 Turvallisesti syksyisille teille autokoulun kautta! Muista myös kertauskurssimme kortillisille! Kysy lisää! Autokoul Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa u Hakaniem i ? aito sta www.autokouluhakaniemi.fi dilainen pienyrity s jo 25 vuotta ! AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Vielä ehdit vanhoilla hinnoilla! ASE JA ERÄ 6,90 uusimmassa lehdessä mm. ? MANNERMAISTEN kanakoirien mestaruuksista kilpailtiin Pudasjärvellä. ? KOIRAT halutaan suojata susien hyökkäyksiltä. 7,50 el yt l Winch : ester Supe Pum rX l Gloc p Defender l Savak 17 Gen 4 ge 93 FS S .22WM R Hou pilleilläkhutusup ja hyötyia ä 67,00 Koiralle k ello kau turvaliivi laan ja päälle Suden su metsästysojelulla alas? ? LUONNOSTA löytyy tehokaita ja turvallisia vaihtoehtoja kauneudenhoitoon. Tilaan 45,00 63,00 40,00 55,00 63,00 33,00 1. luokan postimerkki Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Puhelin Postitoimipaikka l Puhtaa sti l Aidosti l Kotoillen Helsin jätelajittegin lu Euroopan huippua Espoo on Euroopan kestävin kaupunki Eläimet yli puoletsyövät metsämar joista Härkäpav us vegaanin ta vaihtoehen jauhelihal to le Tarvitta iin 3,4 kaikki kis uluttaisivmaapalloa, jos at kuten me 6 numeroa vuodessa. ANTIIKKI JA TAIDE 5/2016 ? 8,40 ? Oravanna hoist ? Entisö ? Keräilyinti ? Kädenta ? Arjen his idot toria Suomen a euroon: ensimmäi setelirah set 1600-luvuat lta taidjae uusimmassa lehdessä mm. NYT 6,90 ? EILA Savolaisen taiteessa on karismaa, omaperäisyyttä ja yllätyksellisyyttä. ? SUOMEN Kansallisteatteri on jugend-arkkitehtuurin helmi Jyväskyläl Eila Savolaäinen inen viestii taite ellaan Helsin vanhimm gin as talossa nysa lasten mus t eo Etunimi Lähiosoite Postinumero Naapurila ina 47,00 Lehden tilaaja Sukunimi Ekologis esti ? vaihtoeh to ostamisel le ? MITEN kuluttaja voi ravintolassa selvittää ruokansa alkuperän? Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Kissafani Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari l 5/2016 6,90 uusimmassa lehdessä mm. Yhä usea 8 numeroa vuodessa. käy lintu mpi nainen - ja hirvim etsällä Antiikki ja Taide 40,00 Ase ja Erä 67,00 Bodytreeni 40,00 Ekoelo 47,00 Hevosmaailma 49,00 Kiinteistö ja Isännöitsijä 67,00 Ekoelo EKOELO i ? MAIJA-REETTA Daly ja Lenny Daly 400-5 miljoona 00 ostivat leirintäalueen mökkeineen ruokaa hua kiloa Hossanjärven rannalta Suomessa kkaan Suomussalmelta. Miska u riistakoiusi voittonsaraA se -e si tt ? METSÄKAURIS vahvistaa kantaansa monin paikoin. ? KÄYTETYT aseet tekevät kauppansa. 7 ? 2016 Pienpetol oukut kävivät ka huutokauupaksi passa Luonno nmukai sest Valamon a Mandoliinrvotaidetta ina Wäinö Aa ltosen öljy inen v ärityö ? VIRON kansallismuseo sai vihdoin oman rakennuksen. Rene suuria m ssanssin Kansallismestareita useossa 40,00 6 numeroa vuodessa.
• 12. vuosikerta ? nro 18 Viikot 43-44 Ajankohtaista Legendaarinen rähinä-show Nosturissa 15. kerran Finlandia talo. Kuva: Matti Tirri Finlandia-talo aurinkosähköön ? Ensimmäisten kongressitalojen joukossa Euroopassa ??Kongressi- ja tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n katolle asennetaan aurinkopaneelit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Finlandia-talo on ensimmäisten tapahtumatalojen joukossa Euroopassa, joka hyödyntävät aurinkoenergiaa tilojensa energiatarpeeseen. Päätös aurinkopaneelien asentamisesta on jatkoa Finlandiatalon pitkäjänteiselle panostukselle energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Samoin se vahvistaa entisestään Finlandia-talon kilpailuasemaa kansainvälisten kongressien järjestäjänä. Finlandia-talon katolle asennetaan 150 - 170 aurinkopaneelia, ja järjestelmän kooksi asiantuntijat ovat laskeneet 41 kW:a. Järjestelmän tuottaman sähkön osuus Finlandia-talon kuukausittaisesta energian kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan maksimissaan 20 - 25 prosenttia. ? Olemme Finlandia-talossa panostaneet voimakkaasti ympäristö- ja energia-asioihin viime vuosina. Käynnistimme viisi vuotta sitten kehityshankkeen, jonka aikana olemme muuttaneet 70-luvulla rakennetun talon energiatehokkaaksi. Kaukolämmön kulutuksemme on vähentynyt 50 ja sähkönkulutus 30 prosentilla. Uudistukset ovat tuoneet meille satojen tuhansien eurojen säästöt. Aurinkopaneelit ovat luonnollinen jatko tälle kehitykselle, sanoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Finlandia-talossa on toteutettu kokonaisvaltainen toimintakulttuurin muutos ja talon henkilöstö on vahvasti sitoutettu mukaan ympäristöasioiden huomioimiseen kaikessa toiminnassaan. Pitkäjänteinen kehitystyö huipentui viime syksynä, kun Finlandia-talolle myönnettiin kansainvälinen ISO14000-ympäristösertifikaatti. Vain alle prosentti suomalaisista yrityksistä on saanut kyseisen sertifikaatin. Ympäristöystävällisyys ja luomuruoka kilpailutekijöinä Kansainvälinen kilpailu kongressien isännyydestä eri kaupunkien välillä kiristyy koko ajan. Kongressien järjestäjät arvioivat tarkoin eri kaupunkien ja kongressikeskusten vahvuuksia ja sopivuutta tapahtumilleen. Tällä hetkellä valintakriteereinä korostuvat ympäristöystävällisyys, turvallisuus ja ruuan puhtaus. ? Energia- ja ympäristöystävällisyyden lisäksi Finlandia-talo on vastannut kiristyvään kansainväliseen kilpailuun panostamalla luomuruokaan ja ruuan laatuun. Olemme onnistuneet muuttamaan yhden tämän maan suurimmista keittiöistä luomulinjalle viimeisten vuosien aikana. Suosimme puhtaita suomalaisia raaka-aineita ja lähiruokaa. Olemme saaneet erinomaista palautetta ruuasta tapahtumajärjestäjiltä, sanoo Tolonen. Tolosen mukaan Suomi on erittäin vahvoilla kilpailussa kongressien isännyydestä. Maamme koetaan turvallisena, toimivana ja elämyksellisenä. Esimerkiksi kansainvälinen ICANN-tapahtuma piti alunperin järjestää Panamassa viime kesänä, mutta Zika-viruksen aiheut- tama uhka johti kokouksen siirtämiseen lyhyellä varoitusajalla Suomeen ja Finlandia-taloon. ??Helsingin Nosturissa järjestetään 5. joulukuuta Rähinä Live Show, joka kokoaa yhteen kaikki Rähinän artistit. Tämä on viidestoista kerta, kun Rähinä Live -keikka järjestetään. Ensimmäinen Rähinä Live järjestettiin Gloriassa vuonna 2001. Rähinä Liven yhteydessä tullaan juhlistamaan Rähinä Recordsin menestyksellistä vuotta ja itsenäisyyspäivää. Livenä esiintyvät mm. Elastinen, Nelli Matula, Uniikki, Brädi, Negatiiviset Nuoret, Ike ja Spekti . Rähinä Live on tarjonnut faneille aina yllätyksiä ja tuleva show tulee jälleen kerran olemaan Rähinän artistien mukaan vuoden paras ilta. Tänä vuonna lavalle astuu ensimmäisen kerran Rähinän uudet sainaukset Nelli Matula, Negatiiviset Nuoret ja Ike. ? Jännittää ja kuumottaa! En malta oottaa päästä ekaa kertaa mukaan tähän legendaariseen shouhun!, Nelli Matula hehkuttaa. Artisteille Rähinä Live on vuosittainen perinne, jossa keikkayleisölle tarjotaan täyttä pauketta monta tuntia putkeen. Vuosien saatossa Rähinä Live on ammattimaistunut ja artistien määrä on kasvanut ensimmäisistä vuosista. Rähinä Recordsin artisteja ovat Brädi, Elastinen, Uniikki, Iso H, Nelli Matula, Negatiiviset Nuoret, Ike, Timo Pieni Huijaus ja Spekti. Helsinki kehittää talvihoitoa pyöräilyreiteillä ??Helsinki haluaa edistää talvipyöräilyä ja parantaa pyöräteiden talvihoidon menetelmiä. Viime vuoden talvikunnossapitokokeilusta saatujen tulosten ja pyöräilijöiden palautteen perusteella kaupunki laajentaa kokeiluja tulevana talvena ja testaa uusia tapoja pyöräilyreittien talvihoidossa. Talvihoidon priorisoitu reitistö kattaa talvikaudella 2016?2017 kolme pyöräilyreittiä, joilla toteutetaan kahta hoitotapaa: Harjasuolaus (Lauttasaari?Kuusisaari ja Ruoholahti?Oulunkylä): Reitit harjataan puhtaaksi lumesta ja liukkaudentorjuntaan käytetään suolaa. Harjasuolaus on tehokas tapa pitää pyöräväylät jäättöminä ja turvallisina. Suuri parannus turvallisuuteen saavutetaan myös keväällä, jolloin väylillä ei ole hiekoitushiekkaa. Harjasuolaus on pyöräilyn suurmaissa yleisesti käytetty talvihoidon metodi. Tehostettu hoito (Pakila): Reittiä aurataan heti lumisateen alettua, ja väylä pyritään pitämään mahdollisimman puhtaana lumesta arkisin kello 7.00?17.00. Liukkaudentorjuntaan käytetään ennen lumen tuloa tarvittaessa suolaa ja lumen tultua hiekkaa. Hiekannosto tehdään mahdollisimman aikaisin keväällä. Hoito aloitetaan säiden mukaan. Maastoon pystytettävät kyltit kertovat reittien kulusta ja talvihoidon menetelmästä. Kaupunkilaisten toivotaan antavan palautetta talvihoidosta priorisoidulla reitistöllä. Palautekanava aukeaa 1. marraskuuta osoitteessa https://kerrokantasi.hel. fi/talvipyoraily. Talvihoidon priorisoitua reitistöä laajennetaan ja hoitomenetelmiä kehitetään tulevina vuosina edelleen kokemusten ja palautteen perusteella.
• Nro 18 ? Viikot 43-44 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 18 Pysäkkikatosten kilpailutus lisää pysäkkien toimivuutta H elsingin raitiovaunu- ja bussipysäkkikatosten ylläpitosopimukset päättyvät vuosien 2017 ja 2018 aikana. HKL on käynnistämässä pysäkkikatosten operaattorin kilpailutusta, ja päätökset pysäkkikatosten ylläpitäjästä tehdään ensi vuonna. Kilpailutusvaiheen käynnistyessä kaupunkilaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä nykyisten pysäkkikatosten toimivuudesta ja ehdottaa, miten katoksia voisi kehittää entistä paremmiksi. Helsingissä on kaikkiaan noin 1500 raitiovaunu- ja bussipysäkkikatosta, joiden ylläpitosopimukset JCDecaux Finland Oy:n kanssa päättyvät vuosien 2017 ja 2018 aikana. Nykyiset pysäkkikatokset ovat olleet toimivia ja tarkoituksenmukaisia, mutta sopimuskauden päättyessä pysäkkioperaattoripalvelut on tarpeen kilpailuttaa. Pysäkkikatosten kilpailutuksen toteuttaa Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Helsingin seudun liikenne, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Pysäkkikatoskilpailutuksen ensimmäisessä vaiheessa loka- ja marraskuun aikana kilpailuun osallistuvat yritykset jättävät osallistumishakemuksensa. Hakemusten perusteella valitaan varsinaiseen kilpailutukseen osallistuvat toimijat. Pysäkkikatosten hankinta toteutetaan kilpailullisena neuvottelumenettelynä, jossa vertaillaan eri toteutusmallien kokonaistaloudellista edullisuutta ja etsitään paras toteutustapa. Kilpailutus saadaan tämän hetkisen aikataulun mukaan päätökseen keväällä 2017. Pysäkkikatosten kilpailutus antaa tilaisuuden kehittää katoksia palvelemaan entistä paremmin matkustajia. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä nykyisten pysäkkikatosten toimivuudesta ja ehdottaa, miten katoksia voisi kehittää entistä paremmiksi. Kyselyyn voi osallistua osoitteessa http://bit.ly/2dOJ24V maanantaihin 31.10. saakka. Kannanottoja KeskuspuistostaVäitteitä ja vastaväitteitä Keskuspuistosta ??Ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi on parhaillaan päättäjien käsissä. Yleiskaavalla osoitetaan alueet rakentamiselle, liikenneverkoille, yhdyskuntatekniikalle, virkistysalueille jne. Yleiskaavaehdotus perustuu olettamukselle, että Helsingin väkiluku kasvaa 260 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Keskuspuistoon on osoitettu uutta rakentamista 50 hehtaarille, noin 0,5 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on vain noin 3 % yleiskaavavarannosta. Miten yleiskaavaehdotus vaikuttaa Keskuspuistoon? Entä miten Keskuspuiston säästäminen rakentamiselta vaikuttaa Keskuspuistoon? Tässä on joitain väitteitä ja kommentteja näihin väitteisiin. Väite 1. Keskuspuistosta nipistetään vain pusikkoa ja pöheikköä - rakentamalla Keskuspuistoon säästetään viher- ja virkistysalueita ja turvataan Keskuspuiston virkistyskäyttö. Kommentteja: Keskuspuiston supistaminen yleiskaavaehdotuksen mukaisesti muuttaisi metsäisenä viher- ja virkistysalueena Töölönlahdelta kaupungin pohjoisrajalle ulottuvan Keskuspuiston luonnetta merkittävästi. Yleiskaavaehdotus kaventaisi Keskuspuistoa erityisesti Pasilan metsän, Laakson, Metsäläntien ja Pirkkolan urheilupuiston alueella tavalla, joka heikentäisi olennaisesti alueiden virkistys- ja maisema-arvoja. ? Keskuspuistossa on enemmän käyntikertoja vuodessa kuin kaikissa Suomen kansallispuistoissa yhteensä. Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa, myös Keskuspuiston kävijämäärät ja kulutus kasvavat. Keskuspuisto ei säily nykyisenkaltaisena suurelta osin luonnonvaraisena alueena, jos sitä kavennetaan, koska se ei tulisi kestämään kasvavan asukasmäärän lisääntyvä käyttöpainetta. Kun rakennetaan korttelirivi puiston reunaan, kuluminen käytännössä hävittää jäljelle jäävän metsän monin paikoin. Metsän muuttuminen läpinäkyväksi vaikuttaa paitsi monimuotoisuuteen myös ihmisten mieleen. ? Pirkkolassa ei pystyttäisi ylläpitämään edes nykyistä hiihtolatu- ja pururataverkostoa. ? Keskuspuiston supistaminen heikentäisi koulujen ja päiväkotien mahdollisuuksia käyttää lähiluontoaan ympäristökasvatuksessa. Ainakin kaksi viljelypalsta-aluetta olisi uhattuna.? Keskuspuistosta on luotettavia havaintoja yli 70 uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista, ehdotettu rakentaminen uhkaisi näitä luontoarvoja ? muun muassa liito-oravan reviirejä ? Laaksossa, Maunulassa ja Pirkkolassa. Myös Laakson alueen metro- ja/ tai pikaraitiovaraukset ovat uhka Keskuspuiston luontoarvoille. Vähimmäisvaatimuksena on niiden toteuttaminen - jos siihen päädytään ? tunnelissa.? Uhanalaisen meritaimenen kutupuro Haaganpuro vaatisi mieluiten kymmenien metrien luonnontilaisen suojavyöhykkeen, jotta puro säilyisi luonnontilaisena ja elinvoimaisena. Tämä ei ole mahdollista, jos rakentamiseen päädytään.? Järjettömin on väite siitä, että rakentamalla Helsingin arvokkaimmalle viheralueelle säästetään viher- ja virkistysalueita.? Väite 2. Keskuspuistoon rakennetaan vain yksi rivi rakennuksia moottoritien reunalle, nykyisen Hämeenlinnanväylän varteen, mikä suojaa Keskuspuiston melulta. Kommentteja: Kaupunkisuunnitteluviraston havainnekuvat, kehityssuunnitelmat (Vistra), taloudellisuusväitteet ja liikenneratkaisut kertovat 2-3 kortteliriveistä, eivät mistään yksittäisistä taloriveistä.? ?Kaupunkisuunnitteluviraston vastauksissa muistutuksiin todetaan, että toteutus perustuu useampaan taloriviin ja kokoojakatuun.? ?Jokaisen Keskuspuistoon osoitetun hehtaariruudun rakennusoikeus on noin 10000-13000 kerrosneliömetriä, joka vastaa Vuosaaren 26 -kerroksista Cirrus-tornitaloa. Kaikkiaan Keskuspuistoon on osoitettu ainakin 600000 k-m2, siis 60 Cirrus-taloa. Lisäksi jokainen hehtaarin ruutu voi toteutua osittain viereisen ruudun osoittaman käyttötarkoi- tuksen mukaan. Siis myös vihreäksi merkitty ruutu voidaan osoittaa rakentamiseen, jos sen viereinen ruutu on rakentamisruutu.? ?Meluhaittojen vähentäminen on absurdi perustelu Keskuspuiston rakentamiselle. Melusuojausta on mahdollista kehittää Hämeenlinnaväylän itäpuolelle ilman muuta rakentamista, voimassa olevat asemakaavat mahdollistavat meluesteen rakentamisen, sitä vain ei ole toteutettu.? Meluaita olisi riittävä varsinkin kun kohta ajamme sähköautoilla ja nopeudet bulevardeilla tulevat alenemaan.? Väite 3. Jos Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen poistetaan yleiskaavasta, asuntotuotanto vaarantuu. Kommentteja: Yksikään asunto ei jää rakentamatta jos Keskuspuisto säästetään uudelta rakentamiselta. Yleiskaavaan on ?varmuuden vuoksi? sijoitettu uutta rakentamista kaksinkertaisesti se määrä, mikä tullaan tarvitsemaan tavoitteeksi asetetun 260  000 uuden asukkaan asuttamiseksi. ? ?Jos Keskuspuisto säästetään uudelta rakentamiselta, ei tarvitse osoittaa mitään uusia alueita mihin rakentaa, yleiskaavassa on jo osoitettu tarpeeksi rakentamisalueita. ? Toimitilarakentamiselle on osoitettu alueita samassa suhteessa kuin nyt on asuntojen ja toimitilojen suhde, vaikka toimitilojen käyttö on tehostunut huimasti. Osa toimitilavarauksista voidaan muuttaa asuntorakentamiseen.? Tukholman esimerkki osoittaa, että viheralueiden säästäminen ja asuntotuotanto eivät ole ristiriidassa. Tukholmassa löydettiin mahdollisuudet 150 000 uuden asunnon rakentamiseen vuoteen 2030 mennessä niin, että nykyisistä viheralueista vain 17 hehtaaria viheralueita otetaan rakentamisen käyttöön (Helsingissä yksistään Keskuspuistosta halutaan ottaa noin 50 hehtaaria rakentamiselle). Tämä 17 hehtaaria on 0,7 prosenttia kaupungin viheralasta. Toisaalta rakentamisalueita myös muutetaan viheralueiksi alueilla, joilla niitä on liian vähän. Lopputuloksena viheralueiden kokonaisala vähenisi kaikkiaan vain 0,4 prosenttia, vaikka uusia asuntoja rakennettaisiin 150 000.? Väite 4. Jos Keskuspuistoon osoitettu rakentaminen poistetaan yleiskaavaehdotuksesta, on se olennainen muutos, jonka takia yleiskaava täytyy palauttaa uuteen valmisteluun ja asettaa uudelleen nähtäville. Kommentteja: Kaavoituksen ja rakentamisen harkintavallasta väitellyt professori ja oikeustieteen tohtori Olavi Syrjänen on kaupunginhallitukselle esittämässään lausunnossa osoittanut, että Keskuspuistoon osoitetun uuden rakentamisen poistaminen ei ole sellainen olennainen muutos, joka edellyttäisi kaavan palauttamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole osoittanut mitään sellaisia oikeudellisia perusteita, jotka kumoaisivat Syrjäsen esittämät perustelut. ? Kaupunginvaltuustolla on valta tehdä yleiskaavaehdotukseen muutoksia ilman velvoitetta palauttaa kaava ja asettaa se uudelleen nähtäville, jos muutokset eivät ole olennai- sia. Ylimitoitetun kaavavarannon vuoksi rakentamisalueiden vähentäminen Keskuspuiston alueelta ei estä yleiskaavan rakentamistavoitteen toteuttamista. Muutoksen tulee olla myös yksiselitteisen selkeä, mikä toteutuu jos Keskuspuiston osalta säilytetään sen asemakaavoissa osoitetut rajat. Keskuspuistoon esitetty rakentaminen on vain noin 3 % koko yleiskaavavarannosta, joka on puolestaan noin kaksinkertainen kaavan tavoitteena olevaan rakentamiseen nähden. ? Muutoksen prosentuaalinen osuus koko yleiskaava-alueesta on pieni. Keskuspuistoon on osoitettu 0,5-0,6 milj.k-m2, joka on koko kaavan 18 milj km2:n rakentamismäärästä vain 2,7?3,3 %. Pirkkolan ja Maunulan alueille on osoitettu 0,22?0,26 milj. km-2, joka on koko kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä vain 1,2?1,4 %.? Väite yhden raideyhteyden toteuttamisedellytysten muuttumisen vaikutuksista koko liikennejärjestelmään ei ole totta. Pikaraitioteiden muodostama verkosto ei koostu linjoista, joiden toiminnallisuus edellyttäisi kaikkien haarojen ja yhteyksien toteuttamista ja yhtäaikaista toimintaa. Tällaisen tilanteen syntyminen ei käytännössä olisi mahdollistakaan, sillä verkko toteutuu osissa kymmenien vuosien aikana. Esitetty liikenneverkko kokonaisuudessaan ei voi myöskään olla valmis vuonna 2050 ilman että investointitasoa nostetaan nykyisestään moninkertaiseksi. ? Muutos on myös voimassa olevien keskuspuiston asemakaavojen, kaupunginvaltuuston pysyväksi tarkoittaman virkistysaluekäyttötarkoituksen ja voimassaolevan maakuntakaavan mukainen.? Väite 5. Hyväksytään yleiskaava nyt ja suojellaan Keskuspuisto myöhemmin joko asemakaavoituksessa tai erillisellä osayleiskaavalla. Kommentteja: Keskuspuistolle on jo kerran tehty osayleiskaava vuonna 1978 ja suunnittelu on edennyt sen jälkeen niin, että koko osayleiskaavan alue on asemakaavoitettu. Nykyinen kaupunginvaltuusto (!) on vuonna 2014 hyväksynyt viimeisimmät asemakaavat Keskuspuistoon.? Jos Keskuspuisto halutaan suojella uudelta rakentamiselta, miksi sitä ei tehdä nyt yleiskaavaa hyväksyttäessä? Miksi ne, jotka esittävät Keskuspuiston kohtalon ratkaisemista myöhemmin osayleiskaavalla tai asemakaavoituksella, eivät sano että Keskuspuisto tulisi säästää rakentamiselta? Ilmeisesti koska aikomustakaan ei ole kunnioittaa Keskuspuiston nykyisiä rajoja, ainoastaan yrittää pelastaa omat kasvonsa mutta tavalla, jossa Keskuspuistoon jää uutta rakentamista. ? ?Osayleiskaavakortin? (ponnen) esittäjät eivät ole luvanneet irrottaa Keskuspuistoa yleiskaavasta (asemakaavoituksen rajoja noudattaen), vaan hyväksyä yleiskaavan Keskuspuiston osalta ja käynnistää myöhemmin osayleiskaavan laatimisen osana yleiskaavan toteuttamista. Jos tämänhetkinen yleiskaavaehdotus tulisi voimaan, kaupungilla olisi todennäköisesti tavoitteena nykyisten Keskuspuiston rajojen supistaminen eikä suinkaan niiden kunnioittaminen. Kättä jouduttaisiin vääntämään jokaisesta hehtaarista, mikä on nykyistäkin kamppailua vaikeampaa, kun hyväksytty yleiskaava ohjaa suunnittelua.? Yleiskaavassa osoitetut maankäyttöratkaisut rajoittavat liikkumavaraa asemakaavoissa. Asemakaava sallii tietynasteisen poikkeamisen yleiskaavasta. Keskeisistä suunnitteluratkaisuista ei kuitenkaan ole lain mukaan mahdollista poiketa. Kaavojen keskinäinen ohjausvaikutus on sisällöllisesti tulkinnanvarainen ja joustava, mutta kuitenkin sitovaksi tarkoitettu. Jos yleiskaavaehdotus hyväksytään ja saa lainvoiman, yleiskaavassa esitettyä rakentamista ei voi valituksilla enää asemakaavavaiheessa estää. ? Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää Hämeenlinnanväylän vartta Malmin lentokentän ohella yhtenä merkittävämmistä yleiskaavan yksittäisistä maankäyttövarauksista. On epätodennäköistä, että se luopuisi Keskuspuistoon rakentamisen mahdollisuuksista yleiskaavan hyväksymisen jälkeen.? ?Osayleiskaavakortin? käyttämisessä ei voi vedota Kivinokan osayleiskaavaan, jolla alue lopulta pelastettiin. Kivinokan tilanne oli täysin erilainen. Alue oli Helsingin yleiskaavassa 2002 nimenomaan selvitysaluetta, ei rakentamisaluetta eikä sille ollut osoitettu rakennusoikeitta.? Keskuspuiston alueella jo nyt sijaitsevia, lähinnä liikuntatoimintaa palvelevia pysäköintialueita ei voi pitää sellaisina alueina, joilla korvataan Keskuspuistoon tulevia uusia rakentamisalueita. Ne ovat jo nyt osa Keskuspuistoa ja esimerkiksi Pirkkolan urheilupuistoon asemakaavassa varattu mahdollisuus rakentaa uusi halli kaventavat pysäköintitilaa jatkossa. Toisaalta Pirkkolan pysäköinti palvelee myös viereistä Maunulan uurnalehdon liikennettä. ? Väite 6. Jos rakentaminen poistetaan Keskuspuistosta, kaupunkibulevardia ei voida toteuttaa. Kaupunkibulevardikokeilua ei kuitenkaan aloiteta Hämeenlinnanväylästä, se tulee olevaan viimeinen. Kommentteja: Hämeenlinnanväylä voi säilyä kaupunkibulevardina yleiskaavassa, vaikka Keskuspuistoon esitetty rakentaminen poistetaan. Kaupunkibulevardien merkitys ja kannattavuus pitää arvioida kokonaistaloudellisten, ympäristöym. vaikutusten kannalta eikä vain bulevardin reunalla olevien tonttien tuoton perusteella.? Kaupunkibulevardi on määritelty kaavaehdotuksen yleiskaavamääräyksessä tiealueeksi, joten rakentamisen poistaminen Keskuspuiston alueelta ei tarkoita, että Hämeenlinnanväylä ei tästä syystä voisi säilyä kaupunkibulevardina tai että liikennejärjestelmää pitäisi tästä syystä muuttaa.? Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Hämeenlinnanväylä on tärkeimpiä uusia rakentamisalueita eli sen suunnittelu tuskin käynnistyy viimeisenä, jos yleiskaavaehdotus hyväksytään.?
• Viikot 43-44 ? Nro 18 5 Jaakko Heinimäki Kirkko ja Koomisen oopperan avajaisgaala kaupungin päätoimittajaksi ??Helsingin, Espoon ja Vantaan kirkkovaltuustojen nimittämä johtokunta valitsi kokouksessaan 10.10. uuden Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajaksi tietokirjailija, kolumnisti, pastori Jaakko Heinimäen (51). Pääkaupunkiseudun seurakuntien lehdet Helsingin Kirkko ja kaupunki, Espoon Esse ja Vantaan Lauri, sekä niiden yhteinen verkkomedia Valomerkki yhdistyvät vuodenvaihteessa. Uuden median nimeksi tulee Kirkko ja kaupunki, ja sen levikki on noin 350 000. Samalla myös Valomerkkiverkkomedia muuttuu Kirkko ja kaupungiksi. Koulutukseltaan Heinimäki on teologian maisteri ja työnohjaaja. Heinimäki on tunnettu kansantajuisista kristillistä uskoa ja teologiaa käsittelevistä kirjoistaan sekä monien lehtien kolumnistina. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa tiedottajana, toimittajana ja piispan erityisavustajana. Heinimäen esikoisteos Pieni mies jalustalla ilmes- Jaakko Heinimäki. tyi vuonna 1994. Outo hartauskirja valittiin vuoden kristilliseksi kirjaksi 1997. Seitsemän syntiä oli puolestaan Tieto-Finlandia-ehdokkaana 1999. Uusin teos on tänä vuonna ilmestynyt Tapakristityn tyylikirja. Heinimäki on kirjoittanut myös uskonnon oppikirjoja. Vuonna 2010 hänelle myönnettiin Luterilaisen kulttuurin säätiön tunnustuspalkinto ja vuonna 2011 Kirkon tiedonvälityspalkinto. Johtokunnan puheenjohtajana toimiva Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila johti myös valintaa valmistellutta työryhmää. Hän perustelee Heinimäen valintaa näin: ?Jaakko Heinimäki on tunnettu kirkollinen vaikuttaja. Hänellä on erityinen kyky soveltaa ja tulkita kristinuskoa tämän ajan kielelle. Hänen vahvuuksiaan ovat monipuolinen uskonnon, teologian ja eettisten kysymysten tietämys sekä laaja kirkollinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen verkostoituminen. Tulevan Kirkko ja kaupunki -median päätoimittajana Heinimäellä on kaikki edellytykset nousta tärkeäksi kirkon ääneksi.? Päätoimittajan valinneeseen johtokuntaan kuuluvat Helsingistä Kaisa Raittila, Pekka Salomaa, Teemu Laajasalo, Eeva Vallisaari ja Hanna Mithiku, Espoosta Jouni Mykkänen, Heikki Saraste ja Kirsi Rostamo sekä Vantaalta Thorleif Johansson, Leena Kaseva ja Markku Jääskeläinen. Päätoimittajan tehtävää haki 27 henkilöä. Kohtaamiskahvilat tuovat ihmiset yhteen ??Helsingin kaupungin organisoima Kohtaamiskahvila-toiminta on käynnistynyt jälleen entistä laajempana. Tiistai-iltana asukastalo Betania on täynnä elämää. Joukko Punavuoren vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita tulee sisään ja tervehtii paikalla olevia iloisin moi-huudoin. Aikuiset pelaavat biljardia, lapset askartelevat ja suomalaismies opettaa pientä turvapaikanhakijapoikaa soittamaan pianolla kissapolkkaa. Yhteistä kieltä ei aina löydy, mutta se ei haittaa. Kohtaamiskahviloiden ydinajatuksena on tuoda yhteen eri maista ja kulttuureista saapuneet uudet helsinkiläiset, sekä jo Helsingissä asuvat ihmiset. Viime keväänä käynnistyneet kohtaamiskahvilat jatkuvat viikoittain Punavuoren asukastalo Betaniassa ja Maunulan asukastalo Saunabaarissa. Lisäksi toiminta levittäytyy ympäri kaupunkia muun muassa kirjastoihin ja kulttuurikeskuksiin. Kahviloissa käsitellään eri teemoja ja järjestetään monenlaista ohjelmaa.Syksyn ohjelmaan kuuluvat mm. toiminnalliset liikunta-infot, kokkausillat ja käsillä tekeminen. Pääosassa on kuitenkin molemmin puolinen tutustuminen. ? Kohtaamiskahvilat ovat avoimia ihan kaikille. Mukaan toivotaan niin oman asuinalueensa aktiiveja kuin niitä, joilla ei ole entuudestaan laajaa sosiaalista verkostoa. Tarkoitus on mahdollistaa kohtaamisia, jotka vahvistavat sosiaalisia kontakteja, vähentävät ennakkoluuloja ja avartavat näkemyksiä, sanoo Osallisuus- ja neuvontayksikön vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä. Kohtaamiskahvilat syntyivät kun Helsingin kaupungilla pohdittiin, miten kaupunki voisi mahdollistaa turvapaikanhakijoiden ja kaupunkilaisten kohtaamisia. Toimintaa pilotoitiin viime keväänä vastaanottokeskusten läheisyydessä. Kohtaamiskahviloiden ny- Aimo Tukiaisen puiston peruskorjaus alkaa ??Rakennusvirasto aloittaa Lauttasaaressa sijaitsevan Aimo Tukiaisen puiston peruskorjauksen. Keväällä rakennustöitä valmisteltiin kaatamalla puita puistosuunnitelman mukaisesti. Vattuniemessä Veneentekijänkujan eteläreunalla sijaitsevassa Aimo Tukiaisen puistossa on nykyisellään päiväkodin piha-alue ja itäosassa pysäköintialue. Puistossa on lisäksi Kirimin sodan aikainen maavalli, joka on muinaismuistolailla suojeltu. Peruskorjauksen tavoit- teena on säilyttää puiston puustoinen luonne. Myös kulttuurihistoriallisesti tärkeät arvot säilytetään, mm. puiston keskellä sijaitseva puukujanne. Puistoon sijoitetaan alueita leikille ja oleskelulle. Lisäksi puistoon tulee pelinurmi. Pysäköintialue otetaan asemakaavan mukaisesti puistokäyttöön. Rakennustyöt aloitetaan vuoden 2016 lopulla, ja niitä jatketaan vuonna 2017. Puisto valmistuu elokuussa 2017. kyinen rahoitus on osa Helsingin kaupunginhallituksen erillismäärärahaa, joka käytetään turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edellytysten ja maahanmuuttajien kotoutumisen varmistamiseen Helsingissä. Rahoituksen myötä kohtaamiskahviloiden määrää on mahdollista kasvattaa ja myös kahviloiden kohderyhmä on laajentunut koskemaan turvapaikanhakijoiden lisäksi kaikkia kuntaan muista maista muuttaneita. Syksystä eteenpäin kohtaamiskahviloiden toteutuksessa ovat mukana Helsingin kaupungin virastoista kaupunginkanslian lisäksi kulttuuritoimi, kirjastotoimi ja liikuntatoimi. Myös järjestöt ovat aktiivisessa roolissa toteuttamassa kohtaamiskahviloiden sisältöjä ja organisoimassa vapaaehtoisia mukaan kahviloihin. Kohtaamiskahviloihin on rekrytoitu monikielisiä ohjaajia, jotka kannustavat kävijöitä toimintaan ja kohtaamisiin yhdessä järjestöjen vapaaehtoisten kanssa. Kohtaamiskahviloihin osallistuminen ja niiden tarjoilut ovat kävijöille maksuttomia. ??Sopraano Mia Heikkinen tähdittää Koomisen oopperan avajaisgaalaa Finlandiatalossa Helsingin koominen ooppera juhlistaa toimintansa aloitusta avajaisgaalalla perjantaina 16.12 Finlandia-talossa. Gaalakonsertin kapellimestarina toimii legendaarinen Leif Segerstam, jolle konsertti ainoa hänen johtamansa Helsingissä syyskaudella 2016. Orkesterina kuullaan Helsinki Sinfoniettaa, ja ensimmäiseksi solistiksi konserttiin on kiinnitetty sopraano Mia Heikkinen. Sopraano Mia Heikkinen on muuntautumiskykyinen operettikuningatar, joka valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi erinomaisin arvosanoin keväällä 2009. Hän on lisäksi valmistunut musiikkipedagogiksi Turun AMK:n musiikkiakatemiasta vuonna 2008. Hänen opettajiaan ovat olleet mm. Pia-Gunn Anckar, Kaisu Helminen ja Aulikki Eerola. Mia Heikkinen on Kangasniemen laulukilpailun 2007 voittaja. Lisäksi hänellä on sijoitukset Lappeenrannan laulukilpailuissa, kansainvälisessä Kammeroper Schloss Rheinsbergin laulukilpailussa ja Jean Sibelius -laulukil- pailuissa Jär-venpäässä. Heikkinen debytoi Suomen Kansallisoopperassa kaudella 2008?2009 Weberin Paholaisen palkka-ampujan yhtenä morsiusneitona sekä Mozartin Taikahuilun Papagenana, jonka jälkeen hän on vieraillut talossa säännöllisesti. Heikkinen on myös kysytty sopraanosolisti nuorten suomalaisten nykysäveltäjien teoksissa ja on kantaesittänyt mm. Ville Raasakan, Maija Hynnisen, Markku Klamin, Lauri Mäntysaaren ja Adam Világin sävellyksiä. www.koominenooppera.fi Puheenvuoro Muisti ja tekeminen rikastuttavat ??Tartto on Viron sydän ja Tarton sydän on yliopisto. Pitäisikö nyt sanoa, että Tarton uusi sydän on kansallismuseo. Se valloitti mieleni heti. Viro muutti neuvostoaikaisen sotilaslentotukikohdan lasiseksi jättiläiseksi. jonka uumenista avautuu virolaisuuden koko olemus ja moninaisuus kivikaudesta omaan aikaamme. Se hätkähdyttää palauttamalla ajatukset oikeille radoilleen. Museo on elävä soihtu, joka valaisee mustat mielet ja sytyttää jäähtyneet tunteet. Mikä on totta ja mikä valhetta? Kansallismuseon kokoelmat ja näyttelyt innoittavat kysymään erilaisia teitä todellisuudelle, maailmalle, elämälle. Virolainen todellisuuden virta on vahva. Lasiseinät muistuttavat ettei todellisuutta pidä kätkeä eikä salata.  Mikä on elämän mieli? Rakennuksen 355- metrinen viistosti kohoava katto muistuttaa lentokentän kiitorataa. Se ei lainkaan näytä perinteiseltä museolta. 75 miljoonalla eurolla on loihdittu maailmaan 6 000 neliömetrinen mammutti, kulttuuri- ja konferenssikeskus elokuvateattereineen, auditorioineen, teattereineen. Viro on herännyt. Se sytyttää sisälle astujan. Heti ensi askeleilla kohtasin museon lehdistöpäällikön Kaarel Tarandin. Hän on havahduttava henkilö, mies oikealla paikalla. Hän haastaa pohtimaan mitä kaikkea Viro on ollut ja mikä sille on kallista ja pyhää. Kivikaudelta (1800 eKr - 8900 eKr) postmoderniin ja tähän hetkeen. Onko ?Totuuden jälkeinen aikamme? uudelleen sotkeutunut valheeseen? Miksi valehtelijat nytkin poimivat parhaimmat palkinnot? Mitä kehityksen hirmuvauhti voi opettaa? Museon kiinnostavinta ainesta on laaja suomalaisugrilaisuuden kavalkadi. Vähemmistöheimojemme henki tuoksuu tutulta ja ottaa tulijan syleilyynsä. Henki huutaa: ottakaa meidät lukuun, me emme halua kuolla, meidän jälkemme johtaa maailman ainutlaatuisimpaan todellisuuteen. Suuri Venäjä haluaa meidät jälleen vaientaa. Me etsimme palautusta muistillemme, muistamattomuus on valhetodellisuutta. Vaikeneminen on valhetta. Neuvosto-Viron virallinen ideologia katkaisi Viron muistin ja tukahdutti elämän. Muisteleminen ja muistojen tallentaminen oli jyrkästi kiellettyä. Mutta mihin muuhun se johti kuin pelkoon, ahdistukseen ja kyräilyyn. Palauttamalla kansakunnan muistin museo hoitaa nyt messiaanista tehtäväänsä aidon elämäntavan ja ihmisyyden pelastamiseksi. Viro näyttää tietä myös turtuneille venäläisille jotka ovat tottuneet kätkemään totuuden ja luottamaan valheeseen. Putinin Venäjä ei tee poikkeusta kieltämällä hirmuisen menneisyytensä, traagisuutensa, orjuuttamistahtonsa. Pienten kansojen on yhä taisteltava oikeuksistaan, olemassaolostaan. Veli-Matti Hynninen Valheella on kuitenkin lyhyet jäljet. Ovatko saksalaiset olleet Venäjää viisaampia kohtaamalla traagisen menneisyytensä, tunnustamalla rasistiset syntinsä, avaamalla rajat ja totuuden portit. Tartto varoittaa suomalaisia ottamasta mallia unkarilaisen Viktor Orbanin muistamattomuudesta. Rajoja sulkemalla palautetaan pakolaisia sodan jalkoihin, kuoleman syliin. Tarton museossa näytetään miten ihmisen silloin käy. Museon keskikäytävällä loistava Neitsyt Maria tuo lohdusta ja valoa. Terra Mariana eli Viro Maarjamaana saa olla ylpeä pyhän maan roolistaan. Tarton museossa myös luontoa ja maisemaa arvostetaan, aito kauneus ja entisyys hallitsee elämystä. Tartossa käynti yllyttää hakeutumaan paikkoihin jossa sosiaalinen muisti juhlii ja alkuperäinen koskemattomuus on pyhää. Tartossa esineet ja aika saarnaavat. Tärkein omistamisen muoto ei ole omaisuuksien hankkiminen vaan rikas on se joka ottaa elämän hallintaansa tekemällä, tietämällä ja muistamalla. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Munuaissiirtoihin kaivataan lisää eläviä luovuttajia ??HUS:ssa tehdään vuosittain 200-250 munuaissiirtoa. Suurin osa siirroista on ns. kadaver-siirtoja eli kuolleelta luovuttajalta saadun munuaisen siirtoja. Elävältä luovuttajalta saatujen munuaissiirtojen osuus Suomessa on muihin Pohjoismaihin verrattuna vähäinen. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että luovuttajan on oltava joko lähiomainen tai muu läheinen, joka lain perusteluissa on tulkittu samassa osoitteessa asuvaksi. Elinsiirto- ja maksakirurgian ylilääkäri, linjajohtaja Helena Isoniemi HYKS Vatsakeskuksesta toivoo, että kesäkuussa 2016 tehty lakialoite elävän luovuttajan kriteerien laajentamisesta etenisikin ripeäs- ti, jotta munuaissiirtoihin saataisiin lisää eläviä luovuttajia. Tästä hyötyisivät sekä munuaissiirtoa odottavat potilaat että koko yhteiskunta. - Luovuttajaksi tulisi Suomessa muiden Pohjoismaiden tapaan hyväksyä esimerkiksi ystävä tai serkku. Eläviltä luovuttajilta saatujen munuaisten siirroissa on monia etuja. Leik- kaus voidaan tehdä suunnitellusti, joissain tapauksissa jo ennen dialyysihoitojen aloittamista. Näin voidaan välttyä pitkältäkin odotusajalta munuaissiirtojonossa.  Elävältä luovuttajalta siirretty munuainen alkaa yleensä myös toimia heti. Myös pitkäaikaistulokset ovat hiukan parempia kuin kuolleilta luovuttajilta saatujen munuaisten siirroissa.
• Nro 18 ? Viikot 43-44 6 Päivyri Viikon mietelause: Raha tulee rahan luo. Suomalainen sananlasku Nimipäivät: Viikko 43 Ma 24.10. YK:n päivä. Rukouspäivä. Rasmus, Asmo Ti 25.10. Sointu Ke 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta To 27.10. Helli, Helle, Hellin, Hellä Pe 28.10. Simo La 29.10. Alfred, Urmas Su 30.10. Kesäaika päättyy. Eila Viikko 44 Ma 31.10. Arttu, Arto, Artturi Ti 1.11. Pyry, Lyly Ke 2.11. Topi, Topias To 3.11. Terho Pe 4.11. Hertta La 5.11. Pyhäinpäivä. Reima Su 6.11. Ruotsalaisuuden päivä. Kustaa Aadolfin päivä. Mimosa Valtimonteatteri Valtimonteatteri sekoaa Shakespearesta! ??V a l t i m o n t e a t t e r i s sa saa kantaesityksensä 27.10.2016 SEKAISIN WILISTÄ ? Shakespeare for very dummies. Seppo Honkonen ja työryhmä ovat käsikirjoittaneet riehakkaan ja häpeämättömän sukelluksen näytelmäkirjailija, runoilija William Shakespearen elämään, pääteoksiin ja mystiseen persoonaan. Monty Python ?henkisessa kreisikomediassa käydään rohkeasti myyttien kimppuun moninaisella tavalla ja uusin näkökulmin. Wlliam Shakespeare on näytelmäkirjailija, jota ei tarvitse juurikaan esitellä. Jokaisella kulttuurintekijällä tai -kuluttajalla on jonkinlainen suhde Shakeapeareen ja hänen tuotantoonsa. Tämä näytelmäkirjallisuuden suurmies on kuitenkin monelta osin varsinainen mysteeri . Monia erilaisia myyttejä liittyy William Shakespearen elämään ylipäänsä, hänen avioelämäänsä ja seksuaalisuuteensa sekä hänen kirjalliseen tuotantoonsa. William Shakespearen kuolemasta tulee kuluneeksi 400 vuotta vuonna 2016. Ja juuri tämän juhlavuoden kunniaksi Valtimonteatteri sekoaa Shakespearesta. - Vaikka lähdemateriaalia on paljon ja hänestä on kirjoitettu lukuisia elämäkertoja, niin silti miehestä itsestään ei tiedetä juuri mitään, toteaa käsikirjoittaja ja ohjaaja Seppo Honkonen. - On jopa arveluita ja erilaisia vaihtoehtoisia teorioita, ettei Shakespeare ole kirjoittanut näytelmiään itse vaan niiden takana on jokin aivan muu henkilö tai ryhmä, Honkonen jatkaa. Seppo Honkonen kertoo, että idea Shakespeare ?aiheiseen produktioon tuli esille alkukesästä työryhmän kesken. - Yleensä Shakespearelta esitetään klassikkonäytelmiä ja niitäkin varsin perinteisesti, mutta nyt haluttiin kokeilla jotain uutta ja tietynlainen Monty Python -henkisen huumorin kautta tekeminen rupesi viehättämään työryhmää. Shakespearen kieli on myös todella mielenkiintoista ja monimerkityksellistä, sitä haluttiin lähteä tutkailemaan ja todettiin, että juhlavuoden Lokakuussa klubi-illan viihdyttäjänä, elämyksen tarjoajana on Ritva Koskensuu ???Varjon ja valon leikki? Ritva Koskensuu laulaa omia runojaan Kaj Chudeniuksen sävellyksin. laulut ovat tuntoja, tunnelmia ja havaintoja ajan ja arjen tuulissa. Tunteiden kirjon kuljettaessa laulujen läpi, kaipauksen lanka kiertää sikermää. Tunnelma vaihtuu musiikillisesta tyylilajista toiseen. Kokoonpano: Matti Wallenius, kitara Jussi Liski, kontrabasso Henrikki Häsänen, perkussiot Tapio Kallio, baritonitorvi Ritva Koskensuu, laulu LIPUT: 12,00? www.tiketti.fi kunniaksi ehditään tehdä hieno proggis, Seppo Honkonen valottaa. Shakespearen tuotannossa on tematiikkana mm. vallanhimo, rasismi, vanheneminen, mustasukkaisuus, kuolemankaipuu. Samoja teemoja nähdään teatterilavoilla ja kirjallisuudessa edelleen. Teemat siis pysyvät samoina vaikka aikakaudet ja tekijät vaihtuvat. Seppo Honkosen mielestä Shakespeare oli hyvin ajassa kiinni oleva henkilö. - Ja vielä kun ajattelee sitä aikakautta, milloin ei pystytty sanomaan asioita suoraan. Poliittiset piikit ja yhteiskuntakritiikki vallanpitäjiä vastaan puettiin näytelmiksi, jotka toki kertoivat eri henkilöistä, mutta katsojat kuitenkin pystyivät vetämään johtopäätöksensä. Näytelmiä myös käytettiin siihen aikaan propagandana eli tilattiin näytelmiä, joissa haluttiin tiettyjä tahoja näpäyttää. No, ei ne aina onnistuneet, Honkonen pohtii. SEKAISIN WILISTÄ ? Shakespeare for very dummies tarjoaa katsojilleen laajan kattauksen Shakespearen elämään ja tuotantoon. Näytelmään on pyritty löytämään uusia tulkintoja eri lähdeaineistosta mm. eri suomennoksista tai teksteistä. Kuriositeettinä kerrottakoon, että näytelmässä on käytetty aineistona J.R. Lagerwallin Macbethin pohjalta kirjoittamaa Kurkijoen hävitys ?nimistä näytelmää, joka julkaistiin v. 1834 nimellä Ruunulinna: murhekuvaus 5:ssä tapauksessa. Näytelmän tapahtumat sijoitettiin Karjalaan ja kirjoittaja väitti, että tapahtumat ovat oikeasti tapahtuneet Suomessa. näytelmien roolihenkilöiden kesken on kehitelty. Katsojille pyritään tarjoamaan uudenlaisia ja raikkaita elämyksiä perinteisten Shakespeare tulkintojen rinnalle. Ensimmäisellä puoliajalla kerrotaan hyvin vapaatulkintaisesti William Shakespearen elämästä ja kuolemasta. Toinen puoliaika keskittyy enemmän versioimaan kuuluisia teoksia ja niissä olevia tapahtumia, kohtauksia ja roolihenkilöitä. Aineistona on käytetty mm. Kuningas Learia, Myrskyä, Romeota ja Juliaa, Macbethia, Hamletia, Rikhard 3:a. Tietysti me on käsitelty niitä omaan häpeämättömään tapaamme ja sekoitettu sitten ihan uusia juttuja niihin eli ysärimeinikiä, turkkailua, räp-battlea ja muita, Honkonen toteaa. Eri aikakausien suomennoksia esitetään aikakauden tyylillä esim. sadan vuoden takaista Kansallisteatteri estetiikkaa, sota-ajan tyyliä jne. Näytelmässä on lavalla neljä näyttelijää: Eero Enqvist, Pinja Hahtola, Outi Ikonen ja Mona Kortelampi. Jokainen näyttelijä tekee esityksessä lukuisia eri rooleja. Näyttelijältä se vaatii rohkeaa heittäytymistä, tilanne- ja rytmitajua sekä innostusta kokeilemalla tekemiseen. Shakespearen tuotantoon tutustumiseen ja roolien taustatyöhön on mennyt kosolti aikaa. Osa Shakespearen tuotannosta on ollut tutumpaa ja osa vieraampaa. Kiinnostavia on olleet Sonetit, mä oon jotenkin hullaantunut niihin kertoo Mona Kortelampi. Niin ja paitsi, että tää on mielenkiintoinen duuni niin tää on ollut todella mainio kertaus tai oikestaan uudelleen tutustuminen Shakespearen tuotantoon, myötäilevät Eero Enqvist ja Pinja Hahtola. Työskentely on ollut myös mielenkiintoista. Tietysti on luettu tekstiä, mutta aika nopeesti ryhdyttiin vaan kokeilemaan, tekemään ja tekemisen kautta ideat jalostuu ja kypsyy. Itse pidän sellaisesta työtavasta, lisää Enqvist. Harjoitusprosessi aloitet- tiin ideoinnilla, aineiston kasaamisella ja siihen tutustumisella. Varsinainen harjoitusperiodi käynnistyi elokuun loppupuolella. Harjoitusten myötä tuli esille jonkin verran haasteita, mutta suurin osa niistä on koettu varsin positiivisiksi. Kortelammen mielestä Shakespearen kielenmuoto on jollain tavalla hyvin haasteellinen. - Shakespearella kun on paljon sellasta runomittaa, joka ei ole vain runonlausuntaa vaan oikeasti sanoilla on merkitystä. Näyttelijäntyössä mulle se on niinku haastavaa, että mä todella ymmärrän sen sanoman tarkoitusperän. Ja eri käännöksissä on erilainen tunnelma ja sanoma, joka tietysti liittyy siihen aikakauteen, milloin käännös on julkaistu, hän jatkaa. Pinjan Hahtola näkee, että kun on paljon materiaalia ja ideoita, niin on pakko rajata aika paljon pois. - Olisi niin hauskaa kun kaikki näyttelijät voisivat kokeilla kaikkia erilaisia juttuja ja tehdä niitä lavallakin. Mutta aika ei siihen riitä. Tää on tosin positiivinen haaste. Ja sit on niin ihanaa kun rakastuu tähän omaan työhönsä uudelleen, hän kertoo. Outi Ikonen kertoo, että työryhmällä on kaikilla sama päämäärä ja se on hyvä asia, jotta kokonaisuudesta tulee mahdollisimman hyvä. Me tavoitellaan aika riehakasta ja älyvapaata tunnelmaa, ilmoittaa Hahtola. Yleisöksi toivotaan erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka pelkäävät tai karsastavat jostain syystä Shakespearen klassikkoja. - SEKAISIN WILISTÄ on oikea klassikoiden tuuletus ja pöllytys, sanoo Hahtola. Näytelmässä on siis oivallinen tilaisuus tutustua klassikoiden hauskuuteen ja hulluuteen. - Joo toi pöllytys on hyvä, kun me ihmiset kuitenkin rakastetaan vallanpitäjille nauramista ja ivaamista, niin tässä sitä on tarjolla, innostuu Enqvist lisäämään. Esitys sopii myös erinomaisesti kaikille näytelmistä ja kirjallisuudesta kiinnostuneille ja tietysti katsomoon toivotaan nuo- ria ja nuoria aikuisia, vaikka näytelmä ei varsinaisesti mikään nuorten näytelmä olekaan. Ikäraja esitykseen on K-12. Mitä mahtavat olla Shakespeare ?puritaanit mieltä villistä ja vapaasta tulkinnastanne? Shakespearen kohdalla on nimenomaan sellaista puritaanista koulukuntaa, ettei mitään saa mennä muuttamaan, se on jotenkin pyhää. Mutta kyllä tällaisellekin leikittelylle pitää tilaa olla, ei kaiken tartte olla niin vakavaa. Kyllä meillä edelleenkin tullaan Shakespearea tekemään hartaudella ja kaikella vakavuudella, mutta on hyvä että tarjotaan vaihtoehtoisiakin tulkintoja, Kortelampi pohtii. SEKAISIN WILISTÄ ? Shakespeare for very dummies on erinomainen vaihtoehto pikkujoulukaudella työ-, harrastus- ja ystäväryhmille. Ryhmäalennuksia kannattaa kysellä suoraan Valtimonteatterin toimistosta. Samalla voi tilata illan iloksi tarjoilut Bar Laskimosta. Valtimonteatterin tunnelmallinen huonenäyttämö ja Bar Laskimo tarjoavat viehättävät puitteet hauskalle ja kulturellille illanvietolle. Mennään SEKAISIN WILISTÄ yhdessä Valtimonteatterissa! SEKAISIN WILISTÄ ? Shakespeare for very dummies Valtimonteatterissa, Aleksis Kiven katu 22 (Ravintola Populuksen takapihalla), Kallio. Käsikirjoitus: Seppo Honkonen ja työryhmä. Ohjaus. Seppo Honkonen. Näyttelijät: Eero Enqvist, Pinja Hahtola, Outi Ikonen ja Mona Kortelampi. Esitykset: 26.10. klo 19 (ennakko), 27.10. klo 19 (ENSI-ILTA), 2.11. klo 19, 4.11. klo 19, 9.11. klo 19, 11.11. klo 19, 12.11. klo15, 16.11. klo 19, 19.11. klo 15, 23.11. klo 19, 26.11. klo 15, 30.11. klo 19, 1.12. klo 19, 2.12. klo 19, 3.12. klo 15. Liput 25?/20?, www.tiketti.fi. Lisätiedot: www.valtimonteatteri.fi tai Seppo Honkonen, seppo.honkonen@gmail.com Sekaisin Wilistä Työryhmä: vas. Mona Kortelampi, Eero Enqvist, Pinja Hahtola, edessä Outi Ikonen. SEKAISIN WILISTÄ -näytelmässä sekoitetaan rohkeasti eri aikakausia ja niiden tyylilajeja sekä tehdään kombinaatioita eri näytelmien ja kohtausten kesken. Näytelmään on ideoitu kadonneita jälkinäytöksiä, kohtausten kulkua muokattu erilaiseksi kuin alkuperäisessä käsikirjoituksessa ja uusia kohtauksia eri Kuvaaja Studio Kari Likonen Oy
• Viikot 43-44 ? Nro 18 7 Keikat Haju-aistikokemuksen keskellä The Hearing ja D.R.E.A.M DJ?s ??Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16, tarjoaa marraskuussa kaksi keikkaa, joiden aikana Helsingin haju yhdistyy musiikilliseen elämykseen museon uumenissa. Museon neljännestä kerroksesta tulee hetken ajaksi harvinaislaatuinen konserttitila, jossa myös nenä pääsee töihin. Tilan rajallisuuden vuok- si liput jaetaan arvonnalla, johon voi osallistua museon verkkosivujen ja Facebook-sivun kautta. The Hearing ? minimaalisen monumentaalinen soolokeikka Helsingin kaupungin- museossa, Aleksanterinkatu 16, voi keskiviikkoiltana 9.11.2016 keskittyä hajujen nuuhkimisen lisäksi myös kuuntelemiseen, kun The Hearing esiintyy museon neljännessä kerroksessa, Haju-aistikokemuksen keskellä. Keikalla voi kokea lämpimiä lauluharmonioita, mielivaltaisia poppimelodioita, liikuttavia rytmejä ja vahvaa läsnäoloa. The Hearing -artistinimen takaa paljastuu helsinkiläismuusikko Ringa Manner, haaveilija, runotyttö, nörtti, rokkikohkaaja ja musiikki-intoilija. The Hearingin kehuja kerännyt kakkosalbumi Adrian julkaistiin huhtikuussa 2016. Liput keikalle jaetaan arvonnalla, johon voi osallistua Helsingin kaupunginmuseon verkkosivujen ja Facebook-sivun kautta. D.R.E.A.M DJ?s ? dj-duo fiilistelee The Hearing esiintyy Helsingin kaupunginmuseossa keskiviikkona 9.11.2016. Kuva: Heta Saukkonen Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, päästään tiukkoihin tunnelmiin keskiviikkoiltana 23.11.2016. Silloin DJ-duo D.R.E.A.M saapuu tanssittamaan kansaa Haju-aistikokemuksen keskelle museon neljänteen kerrokseen. Luvassa on ajankohtaista räppiä ja RnB:tä Tonttikasvillisuutta kannattaa harventaa nyt ??Nyt on oikea hetki puiden ja pensaiden harvennukseen ja maan pintaa myöten leikkaamiseen. Tällöin ravinteet säilyvät juurissa ja pensas kasvattaa keväällä uudet oksat nopeasti. Tonteilla kasvavien puiden ja pensaiden hoito- ja kunnossapitovastuut kuuluvat aina kiinteistön haltijan tai tontinomistajan vastuulle. Pihalla ja tontilla kasvavia puita ja pensaita ei saa päästää rönsyilemään tontin ulkopuolelle, vaan ne pitää leikata ajoissa. Puut ja pensaat eivät saa peittää liikennemerkkejä tai kadunnimikilpiä. Hyvin hoidettu tonttikas- villisuus helpottaa katujen kunnossapitoa ja ehkäisee liikenteen vaaratilanteita. Katujen talvihoito voidaan tehdä tehokkaammin, kun tonttikasvillisuus ei rönsyile kaduille. Puut ja pensaat ovat tärkeä osa kaupunkikuvaa, sillä ne vaimentavat melua ja sitovat pölyä. Rakennusvirasto saa säännöllisesti yhteydenottoja liikkumista ja liikennettä haittaavasta kasvillisuudesta. Pensasaidat peittävät näkyvyyttä risteyksissä ja portin pielissä, eivätkä kadun ylläpidossa käytettävät koneet pysty hoitamaan koko väylää. Kulkuväylille ulottuvat oksat voivat myös olla hyvin vaarallisia jalan- kulkijoille, pyöräilijöille tai heikkonäköisille ja ne voivat vahingoittaa ajoneuvoja. Esimerkiksi puhdistusautojen sivupeilit voivat hajota rehevöityneiden pensaiden takia. Mikäli kiinteistön haltija tai tontinomistaja ei ole huolehtinut kasvillisuuden karsimisesta, voi kaupunki huomauttaa kiinteistöä kadulle ulottuvasta kasvillisuudesta. Ellei kiinteistö huomautuksen jälkeenkään karsi kasvillisuutta riittävästi, huolehtii kaupunki työn tekemisestä. Lasku työstä lähetetään tällöin kiinteistölle. D.R.E.A.M DJ?s esiintyy Helsingin kaupunginmuseossa keskiviikkona 23.11. Kuva: Samuli Härkönen aikaisemmin Radio Helsingissä ja nyt Basson taajuuksilla omaa ohjelmaa pitävältä kaksikolta. Liput keikalle jaetaan arvonnalla, johon voi osallistua Helsingin kaupunginmuseon verkkosivujen ja Facebook-sivun kautta. Haju Helsingin kaupunginmuseon neljännessä kerroksessa Aistikokemus Hajun myö- tä museon neljäs kerros on omistettu Helsinkiä kuvaaville hajuille ja omien muistojen kuuntelemiselle 15.1.2017 asti. Tilassa leijailee yksi Helsingistä kertova haju, joka vaihtuu viikoittain syksyn ja talven aikana. Kävijöille ei kerrota etukäteen, mihin tilassa kulloinkin oleva haju viittaa, sillä mielleyhtymien halutaan syntyvän mahdollisimman vapaasti. Kiinnostuneet voivat tarkistaa käynnin yhteydessä, mihin helsinkiläiseen paikkaan tai Vertaa romukullan hintoja! Kultapitoisuus 21,80 750/18K 20.10 22.30 ?/g 16,30 585/14K 15,50 17.20 ?/g Hinnat 13.10.2016 Hinnat 10.12.2015 20.05.2015 Isom m hyvitatkin ku etää ltae n het rät i! Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Nyt on oikea aika pensaiden karsimiseen. tunnelmaan haju liittyy. Hajun ympäristö on rauhoittava ja kaupungin ärsykkeet poissa. Kun yksi aisti korostuu ja muiden rooli pienenee, tilaa jää omasta mielestä nouseville ajatuksille. Kristian Palmun valosuunnittelu korostaa keskittynyttä tunnelmaa ja avaraa tilaa, jossa voi paneutua hajuaistin herättämiin mielleyhtymiin ? eri ihmisillä hyvinkin erilaisiin. Hajut on muotoillut Suomen ainoa parfymööri Max Perttula. Suomessa jo yli 20 19 vuotta!
• Nro 18 ? Viikot 43-44 8 Risto Kolanen Alkusyksyn kulttuurikierros Veera Railio heittäytyy täydesti Seepranaisen rooliinsa. Kuva: Robert Seger ???Havoc? (=tuho, kaaos, sekasorto engl.) on joensuulaisen koreografin ja tanssijan Anna Venäläisen tekemä soolotanssiteos, jossa Veera Snellman tanssii Jussi Reitun musiikkiin. Esitys kesti Vapaan Taiteen tilassa Sörkan ytimessä vain 25 minuuttia, mutta vangitsi tavattomalla intensiivisyydellään. Kaaoksen maailmaa etsitään vimmaisen fyysisen liikkeen ja rajun liveäänimaiseman kautta. Savua ja pölytystä tuli paljon; vierustoveri yski.  Teos kysyy, onko tuho uuden alun sykliä. Näin viime vuonna samassa tilassa Venäläisen edellisen koreografina ?Respect?. Häntä kannattaa seurata. Mies tanssii tabuja pois ? Tule tänne / peiton alle / Täällä oottaa halinalle... Neljä 1,5 tunnin ajan yläosatonta miestä jonkinlaisissa yöpukuhousuissa laulaa ?Syysöitä? ?kappaleensa kertosäkeessä. Eturivin nuoret naiset ovat aivan otettuja ?Miesten tanssi? -esityksestä. Se riisuu miehen tabuja, tunteista puhumisesta, toisen vartalon kehuvasta kommentoinnista, halaamisesta. Esko Korpelaisen Metropolia AMK:n opinnäytetyö teatteriohjaajaksi herätti huomiota loppuunmyydyillä katsomoilla. Karlo Haapiainen, Eetu Känkänen, Tuukka Leijavuori ja Marko Nurmi ovat mainioita esityksessä, johon he laittavat kaiken itsestään. Kukaan ei ole varsinaisesti tanssija. He liikkuvat, heittävät kärrynpyörää, juoksevat Rion kymppitonnin mitalista. Testosteroni leviää pieneen katsomoon. Viimeisenä puolena tuntina kuulemme tekijöiden lauluja, joita voi tilata pikkujouluihin. Nurmi soittaa kitaraa hyvin. ? Eläminen tässä ruumiissa ja sielussa / on koominen taival, / joka pitää sisällään paljon / olemisen sietämättömyyttä, he sanovat. Mitä isäni sanoi? Zodiakin syksyn on alkanut vahvoilla esityksillä. Neuromaanin ohella ?Michaela? oli Laura Pietiläisen työryhmän komea, jumalainen tanssiesitys narsismia kaihtamatta. Kaksoisilta vakuutti lokakuulla Kaapelilla. Ninu Lindfors tekee ensimmäisen koreografiansa soolotanssiinsa ?Come Undone?. Valaistus ja pelkistetty tumma lavastus on komeaa. Tanssija vangitsee katsojan mielenkiinnon parinkymmenen minuutin ajaksi. ? Jälkikäteen hän huomasi / miten kaiken voi pelätä ennalleen. Keskipolven, hyvässä esitysvireessä olevat Carl Knif ja Eero Vesterinen käsittelevät pojan ja isän suhdetta, ?What my father said?. Knif on viime esityksissään ollut hyvin henkilökohtainen teemoiltaan. Hän yhdistää tekstiä ja liikettä. Tällä kertaa tekstistä sai hyvin otteen; Aleksante- Veera Snellman ja Jussi Reittu tanssivat kaaoksesta irti Havocissa Kuva: Ia Samoil Peukalo-Liisa, Ruman ankanpoikanen, Lumikki, Punahilkka jne. Samuli Saastamoinen pääasiassa säveltää, osin Veera itse. Harvoin näkee niin antaumuksellista ja paneutuvaa taitelijan heittäytymistä tulkintaan, joka loi täysille katsomoille valtavan tunnelman, joka jäi vaivaamaan mieltä - myönteisellä tavalla. Railion työpari Maija Ruuskanen tukee pianossa ja esittää myös kaveria. Nuoria naisia on ? sukat päässä? ? mukana svengaavan musiikin rytmeissä. Tämä on kansainvälistä tasoa, vaikka se on ohjaajan mukaan syntynyt ?marginaalissa?. ?Bulimaanikon kupletti? ja ?Viiltäjän soul? ovat Railion omia uusia kappaleita. Loppu oli lupaava ja kaunis. Esityksen jälkeen sitä pitäisi päästä purkamaan. Seepranaiselle toivoo pitkää ikää, vaikka se on päätekijälle rankka. Ninu Lindfors jatkaa Zodiakin vahvaa syksyä. Kuva: Uupi Tirronen rin teatterin isolla lavalla muutama tanssijan luenta ei kantanut takapenkeille. Keskeisessä kohdassa heijastetaan Knifin kirje isälleen. Se katkaistaan kesken, tuskin tarkoituksellisesti?, niin, ettei luvussa päässyt loppuun. Tämä oli erinomaisen vaikuttava tanssiesitys, jonka palkitsimme runsailla aplodeilla. nen, ajatuksia herättävä rajojen ja rakkauden etsintä. Rauni Paalanen on tekstittänyt uusiksi vanhat naissatuteemat: Ruusunen, Tuhkimo, Pieni tulitikkutyttö, Folkpop-kaksikko valloittaa Lasten- ja nukketeatterin rinnalla Erottajanmäen Sampo tarjoaa perjantai-iltaisin neljä viikon aikana ?Sampo soikoon!? ?illan. Aluksi on lämmittelijä aulan tasanteella, jota seuraa vaihtuva pää- esitys salissa. Nyt jo kaksi iltaa on kuultu. Imatralta kotoisin olevat, nykyisin Helsingissä opiskelevat, kaksoissiskot Meri ja Tuuli Wallenius kirjoittavat MeriTuulin folkpoplaulut yhdessä. Ensimmäinen levy julkaistiin nyt lokakuulla. Kauniita lauluja ovat ?Kaipuulaulu?, ?Kesälaulu? ja ?Unta?. Lisäbiisinä kuultiin ?Juhannusvalssi?, joka ei kyllä ollut oikein valssi. Anni Porrasmäki tanssi kauniisti muutamassa kappaleessa. ? Tekeillä on jo toinen levy, jonka kappaleita kuultiin keikallamme viisi. Niistä kolme oli tällä keikalla ensiesityksessä julkisesti. Sampo-keikalla oli poikkeuksellisen suuri kokoonpano mukana, kuten levylläkin. Harvaan keikkapaikkaan mahtuu näin isoa bändiä, joten oli mahtavaa että siihen oli mahdollisuus. Muuten teemme keikkoja pääasiassa duona kahdestaan tai nelihenkisenä kokoonpanona rumpalin ja basistin kanssa, kaksosista puheliaampi Meri kertoo lehdelle. Ketsurat palaa Ketsurat ?lauluyhtye esiintyi neljän vuoden tauon jälkeen Suomessa. Karoliina Kantelinen tekee sille yhä omia sävellyksiä. Helsinkiläinen kuuden naisen taitava yhtye on kielitaitoinen ? ja he vierailevat pal- Anni Porrasmäki tanssii kauniisti M jon myös ulkomailla. Tauko johtui uuden etnosopraanolaulajan etsinnästä. Anna Dantchev löytyi mezzoksi. Kuusikon äänet ovat yhteen hiotuneita, laulut juurevia ja esiintyminen vahvaa. ? Ohjelmistomme on alusta alkaen koostunut suomalais-karjalaisesta sekä eri maiden kansanmusiikista. Klubilla kuultiin sekä ihan uutta että vanhempaa musiikkia, Kantelinen kertoo. Klubilla Ketsuroiden Seepranainen koskettaa Alkusyksyn huikein musiikkiteatteriesitys on Veera Railion pääosittama, Rauni Paalasen satutekstien uudelleen tulkitsema ja Katariina Lahden ohjaama ?Seepranainen? Sörkan Kapsäkissä. Lisäesitys on tulossa 25.10. vielä. Tarina on henkilökohtainen aikuisten satu, nuoren viulistitytön tiestä esittäjäksi ja soittajaksi Keski-Suomessa, syömishäiriöistä ja lapsuuden kokemusten vaikeudesta. Se on vahva esitys, surullinenkin tarina tosielämästä, joka voi joskus ruhjoa rajusti. Katsomossa tämä tuntui katsojan ytimissä; tulkinta oli monisäikei- MeriTuuli laulaa kauniisti folkpoppia. Kuva: Kuva: Raimo Granberg Susan Aho (vas) haastattelee Ketsu
• Viikot 43-44 ? Nro 18 9 Aasia Helsingissä ?juhlagaalan loppukiitoksissa Stoassa on myös Tero Saarinen. Kuva: Riitta Salasto MeriTuulen musiikkiin. Kuva: Raimo Granberg kanssa oli vierailemassa NOL - ?No One?s Land? -yhtyeestä tutut soittajat, Ivo Bari kontrabasso, Vladimir Kekez perkussiot ja Jan Schulte-Tigges kitara. Heidän kanssaan Ketsurat esittivät makedonialaisen kansanlaulun ?Jovano Jovanke?:n, sekä Karoliinan säveltämät ?Sellaista poikaa ei riiata? ja ?KarjalAfrika?. ?Kehto? ja ?Sodassa surmatut? ?kappaleet jäivät erityisesti mieleeni. Asut olivat kotimaista designia, pellava, nokkonen, hamppu, jotka sopivat kansanmusiikkiin. Esilaulaja Oskari luonnehtii musiikkiaan Americanaksi, mutta korostaa, että parhaat laulut ylittävät tyylien rajoja. Peking oopperan juhlaa Aasia Helsingissä 20-vuotisjuhlafestivaali meni itäisen Helsingin kulttuuri- ja monitoimitalo Stoassa kolme päivää. Vuonna 2011 uratn-laulajia Sampon lavalla. Kuva: Riitta Salasto perustettu suomalainen Wusheng Comapany on ainoa Kiinan ulkopuolella toimiva ei-kiinalaisista näyttelijöistä koostuva ammattiteatteriryhmä, joka käyttää perinteisen kiinalaisen teatterin näyttelijätekniikkaa, peking oopperaa ja muuta. ?Oikeamielinen kenraali karkotetaan?? esityksen tarina on syntynyt Mingdynastian aikana ja sijoittuu olosuhteisiin melkein 1 000 vuotta sitten pohjoisen Song-dynastian aikaan. Antti Silvennoinen ja Elias Edström loistivat pääosassa. He esittivät myös teoksen kuuluisimman kohtauksen ?Taistelu pimeässä huoneessa?, joka usein nähdään myös omana teoksenaan. Esittelin täällä talvella Edstömin ?Sigurd Ringin?, jossa Peking ooppera yhdistyi skandinaaviseen sagaan ja tuntui siksi läheisemmältä. Tarinathan ovat naiiveja, kuten oopperassa usein. Askeleet ja eleet, liikkeet tarkoin musiikkiin harjoitellun taitavia. Muusikot ja harjoittaja ovat kiinalaisia. Toisena esityksenä oli juhlagaala, joka koostui eri ohjelmista, mutta pääosasassa oli ?Taistelija?, jossa nykytanssin kärkinimi Tero Saarinen esiintyi peking oopperan taitajien rinnalla.. Teksti: Risto Kolanen Helsingin Kaupunginteatteri, Kirka - Surun pyyhit silmistäni. Kuvassa Kalle Lindroth Kuva © Mirka Kleemola Kaupunginteatterin alkuvuosi tuo ? lavalle rock-tähden ja tenorit ? ???Helsingin Kaupunginteatterin näytäntövuoden 2017 Peacock-teatterissa aloittaa uusi kotimainen musiikkinäytelmä Kirka ? Surun pyyhit silmistäni ja Arena-näyttämöllä Ken Ludwigin  uutuuskomedia  Tenorit liemessä. Studio Pasilassa vuosi alkaa Florian Zellerin palkitulla näytelmällä Isä ja Lilla Teaternissa Joakim Grothin romanttisella komedialla Retro. Laulaja Kirill ?Kirka? Babitzinin (1950 ? 2007) elämään pohjautuva musiikkinäytelmä Kirka ? Surun pyyhit silmistäni saa kantaesityksensä Peacock-teatterissa 2. helmikuuta, kymmenen vuotta artistin poismenon jälkeen. Suomalaisen rock-iskelmän ikonista kertovan näytelmän on kirjoittanut Matti Laine, ja sen ohjaa HKT:n apulaisjohtaja Kari Rentola. Koreografiat yli 30-henkiselle ensemblelle suunnittelee Mindy Lindblom ja 7-henkisen orkesterin kapellimestari-pianistina on Risto Kupiainen. Nimiroolissa vuorottelevat Kalle Lindroth ja Heikki Ranta. Muissa rooleissa nähdään mm. Sami Hokkanen/ Juha Lagström (Sammy), Raili Raitala (Muska), Petrus Kähkönen (Remu), JonJon Geitel (Danny), Rauno Ahonen, Vappu Nalbantoglu, Emilia Nyman, Kari Mattila, Marjut Toivanen ja Mikko Vihma. Näytelmä kuvaa suomenvenäläisen Kirkan kasvua ainutlaatuiseksi, koko kansan tuntemaksi taiteilijaksi alkaen lapsuuden Eirasta ja päättyen vastoinkäymisten kautta voitokkaaseen nousuun laulajana. Näytelmässä nähdään monia tuttuja henkilöitä Kirkan elämästä ja kuullaan kappaleita artistin pitkän uran varrelta. Kansakunnan yhteistä musiikkimuistia luotaavassa näytelmässä kuullaan mm. hitit Hetki lyö, Leijat, Daa-da daa-da, Hengaillaan ja Surun pyyhit silmistäni. Arena-näyttämön kevätkauden aloittaa farssin ja komedian neron, Ken Ludwigin uutuus Tenorit liemessä (Comedy of Tenors, 2015) 9. helmikuuta. Reita Lounatvuoren suomentama ja Jaakko Saariluoman ohjaama komedia tarjoaa illan täydeltä puhdasta riemua. Ollaan 1930-luvun Pariisissa ja kolmen tenorin suuri stadionkeikka on juuri alkamassa. Kunnianhimoinen manageri tekee parhaansa pitääkseen langat käsissään ja saadakseen kaikki kolme taiteilijaa ajoissa lavalle. Aivan yksinkertaista tämä ei ole, sillä paikalle hotellisviittiin mahtuu myös erinäinen määrä vaimoja ja tyttöystäviä, väärinkäsityksiä, mustasukkaisuutta ja yllättävän tutunoloinen hotellin portieeri. Seurauksena on päätähuimaava sekaannusten sarja, josta ei puutu naurua, musiikkia eikä rakkautta. Tapahtumien pyörteissä nähdään Riitta Havukainen, Jonna Järnefelt, Oona Airola, Taneli Mäkelä, Iikka Forss, Eero Saarinen ja Santeri Kinnunen. Studio Pasilassa vuosi alkaa Ranskan lupaavimpiin nykykirjailijoihin lukeutuvan Florian Zellerin palkitulla mustalla komedialla Isä (Le Père, 2012) 19. tammikuuta. Reita Lounatvuoren suomentaman näytelmän ohjaa Milko Lehto. Zellerin kansainvälisen läpimurron tehnyt näytel- mä kertoo taidokkaasti ja lämpimällä huumorilla, miten absurdia arkipäivästä voi tulla, jos jokainen päivä pitää aloittaa puhtaalta pöydältä. Rooleissa nähdään Vuokko Hovatta, Jari Pehkonen, Pekka Huotari, Heikki Sankari, Helena Haaranen ja Leenamari Unho. Iäkäs Arne (Jari Pehkonen) asuu vielä omassa kodissaan, mutta hänen muistinsa on alkanut oikutella. Tytär Anne (Vuokko Hovatta) käy päivittäin isänsä luona ja palkkaa avuksi myös hoitajan, mutta Arnen on vaikea ymmärtää mihin hän tarvitsisi hoitajaa, kun pää on terävä kuin partaveitsi! Sitä paitsi tuntuu hankalalta tutustua joka päivä uuteen hoitajaan. Pitäisikö isän siis muuttaa tyttären ja tämän miehen luo? Kenen koti tämä on, Annen vai Arnen? Keitä nämä ihmiset ovat ja missä on toinen tytär, se mukavampi, vai onko hänellä muka vain tämä yksi tytär? Lilla Teaternin kevätkauden avaa Joakim Grothin kirjoittama ja ohjaama romanttinen komedia Retro. Kun Kaide (Sampo Sarkola) ja Kia (Linda Zilliacus) tapaavat 70-luvun lopulla, he ovat nuoria ja rakastuneita. Se on suurta rakkautta vai onko ? voiko suuri rakkaus loppua? Retro vie meidät seuraamaan neljän vuosikymmenen ajan kahden ihmisen tarinaa jälleen tapaamisten ja erojen kautta. Aikakaudet ja muoti muuttuvat, mutta jokin pysyy. Muissa rooleissa nähdään Joachim Wigelius, Kajsa Ek, Samuel Karlsson, Matti Raita ja Sara Soulié.
• Nro 18 ? Viikot 43-44 10 Risto Kolanen Lokakuun kuvataidetta ??Punavuoren, Hietalahden ja Kaartinkaupungin galleriat loistavat väriä lokakuun näyttelyissä. Uusina esillä ovat galleriat Art Frida ja G Kaartinkaupungissa. Sirkku Ketola ja työnsä ?Passage ? Green? (vas) ja Borders Galleria G.ssä. Kuva: Raimo Granberg Ajattelua käsillä Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, keskittyy taidegraafikoiden näyttelyihin ja esittelee Sirkku Ketolan töitä ?CODE ? Handling-ling?, joka luottaa kuvaan ja ?taulun kokoiseen intensiteettiin?. Näyttelyssä on virrasta havaittuja aukkoja, valittuja rajauksia toiseen näkökulmaan ja todellisuuteen. Ne raottavat järkiperäisyyden verhoa ja paljastavat rakenteen. ? Kuvamateriaali on lähivuosina kerättyjä kompositioita, tallenteita ajan rapistuvasta kauneudesta. Euroopan kaupunkien seinät kantavat merkityksiä. Pariisi, Bryssel ja Helsinki, mitä on tapahtunut? Teoksissa aine kertautuu, toistuu ja peilaa mennyttä tulevaan. Kuva jäljestä puuseinässä toistuu jälkenä puulle uutena kuvana. Taulujen takana on koodi menneeseen. Löydätkö sen?, taitelija kysyy. Taitelija asuu ja työskentelee Suomessa ja oleilee säännöllisesti Belgiassa. Hänen ajatuksiaan ruokkii pohjoinen hiljaisuus ja Euroopan kaupunkien vilinä. Ketola tunnetaan erityisesti serigrafioistaan. Hän puhuu vaikka hiljaisuus houkuttelee ja kutsuu itseään ?sivistyneeksi villiksi?. Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 23.10. päätöspäivänä. Markku Pääkkönen näyttelynsä avajaisissa puulevylle tekstilaatoin tehdyn ?Minä?? työnsä vieressä G 12:ssa. Kuva: Katja Karjalainen Mitä minä olen? Galleria G 12, Annankatu 16, esittelee Markku Pääkkösen puulle ja puulevylle tekemiä töitä. Lallukan taiteilijakodissa asuva mies ja taidekoulu Maan perustajajäsen on usein pitänyt näyttelyjä G 12:ssa. Hän keskustelee töistään persoonallisesti. Pääkkönen haluaisi asua etelämpänä. Lapsuuden pyöräpelästys irrotti hänet ?siitä todellisuudesta, jossa elin ja liitti minut tarinoiden maailmaan?. ? ?Minä? on kysymys, jonka jokainen kysyy itseltään, jos uskaltaa. ?Minä? on myös näyttelyn nimi. Hän kysyi viideltäkymmeneltä ihmisel- Valokuvataiteilija Sami Parkkinen ja hänet maineeseen nostanut Arvi-valokuvansa omasta pojastaan. Kuva: Raimo Granberg tä samaa asiaa ja sai paljon hienoja vastauksia. Näyttely koostuu vastauksista ja omista muistoista urallaan. Se on vastapaino viime vuosien suurille julkisille projekteille. ? Me emme ole mitään ilman toisiamme. Kun valokuvaaja teki työtään kysyin, haluaako taitelija perustella kuvan teostaan. ? Olen jo tehnyt työni. Nyt keskityn juomaan, hän vastaa ansaitusti. Tähtisumua universumissa ? Meidät on luotu tähdistä. Olemme tähtipölyä, täynnä elämää ja energiaa. Kun kaikki energia sisällämme vapautuu, voimme lentää eri suuntiin. Ihmisinä olemme suurimmaksi osaksi vettä, joka pidättelee meitä maan pinnalla. Sitten palaamme takaisin tähdiksi ja vedeksi. Ihminen vapautuu jälleen. ? Kuten alkuräjähdys, joka loi universumin, mekin palaamme takaisin universumiin. Palkittu valokuvaaja Sami Parkkinen käsittelee ?Stardust? -näyttelyssään Galleria Heinossa, Uudenmaankatu 16-20, ihmisen tietoisuutta, henkisyyttä ja yhteiskunnan tarvetta uudelleen rakentua. Hänen taiteellinen linjauksensa on hyvin vahva. Hänen töitään on ollut esillä paljon kansainvälissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Pariisissa ja Lontoossa. Molemmissa paikoissa työtä olivat esillä monumentaalikokoisina julisteina metroasemilla. Ensi keväänä ilmestyy valokuvakirja töistä saksalaiselta kustantamolta. Aika virtaa ?Flowing Time? on Susanna Iivanaisen värikylläisten maalausten teema Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17. Kesällä hän oli Kaapelin ?Journey? -näyttelyn yksi taiteilijoista. Vain yksi työ on nyt sama. ? Aika ja vesi virtaavat ja ovat alati liikkeessä. Muste- ja tussimaalauksissaan hän on pitkään käsitellyt molempia teemoja. Työt käsittelevät sekä vesielementtiä että aikaa ja sen kulumista lasten kautta. ? Lapsetkin ovat aina muutoksen tilassa ja ajan kuluminen on vahvasti läsnä, koska sen voi niin selkeästi havaita kasvun ja muutoksen myötä. Töissäni koetan myös havainnoida maailmaa lasten mielikuvituksellisesta näkökulmasta. Läsnä on veden kauneus ja houkuttavuus, mutta myös veteen liittyvä pelko ja uteliaisuus. Mereen uponnut veistos muistuttaa myös veden hallitsemattomuudesta ja voimasta, Iivanainen kertoo. Hevosia ja rakkautta Katja Hannula maalaa öljyvärillä kankaalle. Galleria kajaste, Albertinkatu 30, näyttää hyvin kansainvälisen keskipolven kuvataitelijan töitä ?Rakkauden kaikki kuvat? ?näyttelyssä 30.10. asti. Avajaiset olivat niin spontaanit, että töiden numerojärjestystä seinillä vielä vaihdeltiin, kun huomattiin sijoitusvirhe. Tekijä taiteessa hevonen on osa häntä itseään, kaikki inhimillinen voidaan kuvata vain hevosen avulla. Näyttelytöihinsä Hannula on maalannut inhimillisesti koskettavia tunteita, rakkauden eri ilmenemismuotoja. ? Rakkaus...hevoset. Oioi. Onko olemassa mitään enemmän romanttista mielikuvituksen laukaisevaa kuin nuo kaksi? Minulle ei ainakaan. Abstrakti ja konkreetti yhdessä. Sitä on myös minun luovuuteni. Monitaitelijan juhla Susanna Iivanainen ja mustemaalaus paperille ?teos ?Fast as the Wind? Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg Katja Hannula teoksensa ?Uuden alku? edessä Galleria Kajasteessa. Kuva: Hannele Salminen Tällä kierroksella on mukana senioritaiteilijoita, jot- Ritva Luhtala viehättyi ikonimaalaukseen sukutaustansa ja matkojen ansiosta Kuva: Katja Karjalainen ka ovat vaihtaneet ammattia. Tini Sauvo on lastenkirjojen ja oppimateriaalin kuvittaja ja Jussi-palkittu animaatioelokuvien tekijä. Hän teki kirjankansia ja vaikutti varhain harrastajateatterissa. Laajimman yleisön on saanut hänen kuvittamansa Aapiskukkoaapinen. Alle kouluikäiset lapset ovat viihtyneet Opin itse -tehtäväkirjojen parissa vuosikymmenien ajan. Kokonaan uudistettu Opin itse ?kirjasarja valmistui vuonna 2012. Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6, avattu juhlanäyttely ?Iltarusko, aamunkoi? esittelee teoksia vuosilta 2002?2016 ja joitakin varhaisempia töitä 28.10. asti. Sauvo aloitti vapaan taiteilijan uransa juuri 2002. Siihen kuuluu toistakymmentä yksityisnäyttelyä lähinnä Helsingin gallerioissa. Esillä on ollut tekstiiliteoksia, akvarelleja ja piirroksia. Sitten syntyi Lintukansan veistoksia, mytologisia olentoja metallilangasta ja tekstiilistä sekä sekatekniikalla. Ikonit vetoavat kauneudentajuun Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, sijaitsee katutasolla, vastapäätä Designmuseota. Pienessä tilassa on kodikas tunnelma. Espoolaisen Ritva Luhtalan koti- ja sukutausta on ortodoksinen, vaikka hän itse on luterilainen. Hän on opiskellut ikonimaalausta kesäisin Isä-Robert de Galuwen oppilaana 1990-luvulla Punavuoressa sekä lukuisilla kesäisillä intensiivikursseilla kotimaassa ja ulkomailla. Suuriin ikäluokkiin kuuluva Luhtala aloitti maalauksen isommin työuransa lopulla ja nyt eläkkeellä. Avajaisissa 1.10. paikalle kokoontui sukua ja ystäviä. Näyttelyjä on kerääntynyt Galleria Wellamossa pääsiäisin, Tuomiokirkon kryptassa ja kulttuurikeskus Sofiassa. Jumalanäiti, Maria Magdalena ja pyhä Fransiskus ovat töiden nimiä. Uskonnolliset aiheet ja ympäristöt kiehtovat ja vetoavat kauneudentajuun. Elokuvasta maalaukseen Galleria Dixin, Uudenmaankatu 19, ?Valkoinen pöytä? ?näyttelyssä on esillä espoolaisen Päivi Eerikäisen maalauksia, pääasiassa akryyli kankaalle, akvarelli parille tai öljypastelli grafiittiin töitä. Pitkän linjan maalausten tekijä ei juuri selittele töitään kirjallisesti; avajaisissa väkeä oli tuvan täysi eli tunnettuutta on. Eerikäisen koulutus on elokuvaohjaajaksi ja käsikirjoittajaksi Taideteollisessa Korkeakoulussa. Maalauksen opiskelun hän aloitti Inari Krohnin ja Paul Osipowin alaisuudessa ja laajensi sen grafiikkaan. Näyttelyjä on Helsingissä ollut galleria Ainossa, Topeliuksessa ja Arabianrannan kirjastossa sekä tietysti runsaasti Espoossa ja muualla Suomessa. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 43-44 ? Nro 18 11 Historia 1800 Kauppahallit saapuvat Helsinkiin ??1800-luvulla Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungissa Helsingissä elintarvikekauppa tapahtui pääasiassa toreilla. Vasta vuosisadan lopulla ruvettiin puuhaamaan kaupan siirtämistä katettuun halliin. Suurin syy hankkeeseen oli lisääntynyt tietoisuus ruoan käsittelyn hygieniasta. Toinen syy oli torikaupan ajoittain huono järjestys, jota toivottiin paranevan kaupan siirtämisellä sisätiloihin. Helsingin ensimmäisen hallin ? Vanhan kauppahallin ? rakentaminen aloitettiin Etelärannassa lähellä Kauppatoria vuonna 1888. Tämä vuosiluku on merkitty rakennuksen eteläiseen päätyyn, mutta koska sementin toimituksessa oli ongelmia, halli päästiin avaamaan vasta 1889. Rakennuksen suunnitteli Gustaf Nyström, joka oli perehtynyt hallirakentamiseen Euroopan suurkaupungeissa. Avauduttuaan hallissa oli 120 myyntipaikkaa ja keskihallissa 6 myymälää. Ohjesäännön mukaan hallissa sai myydä lihatuotteita, munia, voita, juustoa ja puutarhatuotteita. Vuosisadan vaihteessa siirrettiin osa kalakaupasta myös halliin. 2000- luku EU:n kautta uudet maut saapuvat halliin Sodanjälkeisessä Suomessa luovuttiin säännöstelystä vasta vuonna 1954. Sen jälkeisten vuosikymmenten aikana elintarvikekauppa elpyi ja monipuolistui taas vuosi vuodelta. Suomen liittyessä EU:hun 1995 tapahtui ratkaiseva muutos monelle kauppahallin kauppiaalle, joiden valikoima koostui ulkomaisista herkuista. Esimerkiksi Vanhan kauppahallin juustokauppoihin alkoi saapua ranskalaisia ja muiden Keski-Euroopan maiden pastöroimattomia juustoja. Näiden juustojen maahantuonti ja myynti oli ennen EU:hun liittymistä kiellettyä Suomessa. Tapahtumaa muistaa Paalasen Juustokaupan omistaja Tuula Paalanen. ? Näiden uusien juustotyyppien saapuminen juustotiskeihin sai alkuun aivan uuden juustokulttuurin Suomessa, joka taas johti kotimaisten meijereiden uudenlaiseen juustoosaamiseen. Myös lihapuolella tapahtui suuria muutoksia hallissa, kun muun muassa italialaiset, espanjalaiset ja ranskalaiset leikkeleet, makkarat ja ilmakuivatut kinkut saapuivat kauppahallin kauppiaiden tiskeihin. 20 vuotta EU:hun liittymisen jälkeen Vanhan kauppahallin valikoima ja tarjonta on parempi ja monipuolisempi kuin koskaan aiemmin. 1900-luku Neljä vuosikymmentä pula-aikaa Helsingin Kauppahallien ensimmäinen kukoistusaika ja vilkas rakennuskausi päättyi ensimmäiseen maailmansotaan vuosina 1914-18, Suomen itsenäisyyteen ja sisällissotaan vuonna 1918. Muutaman ankaran pulavuoden jälkeen kauppa alkoi taas kukoistaa 1920-luvun alussa, jolloin myös muihin suomalaisiin kaupunkeihin rakennettiin vilkkaasti uusia kauppahalleja. 1930-luvun alussa maailmanlaajuinen lama iski myös Vanhan kauppahallin kaupankäyntiin. Kauppa elpyi samalla vuosikymmenellä, mutta syksyllä 1939 syttyneen Talvisodan jälkeen seurasi kuusi sotavuotta, jotka koettelivat Kauppahallin toimintaa monella tavalla. Raaka-aineista oli pulaa, niitä säännösteltiin tarkasti ja kaupankäynnin uhkana oli myös mustan pörssin kauppa raaka-aineista. Vähä-osaiset helsinkiläiset, kuten yksinhuoltajaperheet ja eläkeläiset, olivat sotavuosien talvina ajoittain nälänhädän partaalla. Sodan jälkeen säännöstely jatkui Suomessa vielä 10 vuotta, mutta raaka-aineiden saatavuus ja myynti lisääntyi pian vuoden 1945 jälkeen. Lähde: www.vanhakauppahalli.fi S c a n d i n a v i a Ca f e HYVILLE IHMISILLE HYVÄÄ KAHVIA. Eromangan kotileipomotuotteet, aamupuuro, A oikeudet. Scandinavia Cafe Oy Meidän löytää Wanhasta kauppahallista! Vanha Kauppahalli Eteläranta 1, 00130 Helsinki p. 09 660 046 Stadin Herkut Matka makujen maailmaan. Wanha kauppahalli 041-510 5823 Avoinna ma-la 8?18 ? www.stadinherkut.fi Annosvalikoimamme koostuu erilaisista välimerellisistä ja itämaisista elintarvikkeista. Tuotteemme ovat tuoreita ja laadukkaita, ja suurin osa valikoimastamme tehdään paikanpäällä. Meiltä saa myös ruoka-annoksia ja lounasta. Jokaiselle löytyy jotain (vegaani, gluteiiniton). Valikoimaan kuuluu erilaisia pähkinöitä, sokeriton inkivääri ja kuivatut hedelmät, suussa sulava aito halva, baklava ja luomu taatelia. Meiltä saa myös catering-palvelua Tervetuloa lounaalle ja ostoksille Stadinherkkuun! -15% Tällä kupongilla valitsemastasi tuotteesta ateriasta voimassa 31.10. asti ?
• Nro 18 ? Viikot 43-44 12 Vaudeville -viihdettä ravintola Kaisaniemessä ??Viime syksynä toimintansa aloittaneet brittikomediaklubin Jubilee Komedian Sähkeet Uutiskomediashow tuo varieteeperinnettä Helsinkiin laulu-, tanssi- ja sketsinumeroilla. Uusi viikoittain päivittyvä ajankohtaisshow käynnistyy marraskuussa Ravintola Kaisaniemessä. ? Ravintola Kaisaniemi sopii esityspaikaksi tällaiselle esitykselle loistavasti. Perinteikäs ympäristö ja iso pyöreä lava tarjoavat mahdollisuuden tuoda erilaisia viihteen lajeja ihmisten nähtäville. Tänä vuonna mukana on aiempaa enemmän tanssia ja jopa akrobatiaa, kertoo shown tuottaja Tilda Korkeela. Sähkeet Uutiskomediashow on yhdistelmä stand uppia ja laulu- ja tanssinu- meroita ajankohtaisista aiheista. Esitys sisältää noin 15 erillistä ohjelmanumeroa. Aiheet löytyvät päivänpolitiikasta kuten Natosta ja ulkopoliitiikasta, mutta myös helsinkiläisistä asioista kuten Alepa-fillarista ja Hernesaarenrannasta. Sähkeet Uutiskomediashown esikuvana on Lontoossa vuodesta 1979 pyörinyt Newsrevue. Tekijöinä on sekä nuoria journalisteja että muutamia nimettöminä pysytteleviä tekijöitä isoista mediataloista. ? Sanomisen vapaus on meille tärkeää. Tämä on sisällöllisesti ja tuotannollisesti täysin riippumaton esitys. Pääasiana on hauskuus ja viihdyttävyys. Siksi vaudeville-formaatti kiehtoo, tuottaja Tilda Korkeela kertoo. Päivittyvyyden ansiosta esitys muuttuu viikoittain. ? Esiintyjille, jotka ovat taustaltaan stand upista ja musiikkiteatterista, tämä on haastava formaatti. Viime vuonna jouduimme vaihtelemaan jopa alkulaulun sanoja tilanteiden muuttuessa. ?Ei oo aika chillata, pitää Stubbia nyt grillata? sanottiin hallintarekisterikohun yhteydessä, kun yleensä laulussa grillattiin Soinia, joskus myös Sipilää? Korkeela kuvaa. ?Yleisölle voisi sanoa, että tämä on ?Mitä, missä ja milloin? livenä eli vuoden uutiset vaudeville-muodossa.? Sähkeet Uutiskomediashown esitykset Ravintola Kaisaniemessä 2.11 alkaen. Sähkeet Uutiskomediashow 2016 esiintyjät Niina Nyberg, Lotta Jalava ja Hanna Seppänen. Kuva viime vuoden Sähkeet Uutiskomediashowsta Ravintolalaiva Wäiskiltä numerosta We Love Helsinki. Rock-klubien liitto täyttää The Holy -yhtyeen tankin ??Suomen rock-klubien liitto ry päätti valtaisalla äänienemmistöllä palkita helsinkiläisen The Holy -yhtyeen vuosittaisella Tankki Täyteen -palkinnolla. The Holy on tuore 2014 kesällä perustettu bändi, jonka musiikki on kaunista melodista rockia elektromaustein. Erityispiirteinä mainittakoon kokoonpanon kaksi rumpalia sekä jumalaisen huumaavan äänen omaava laulaja. Yhtyeen valintaa Tankki Täyteen -palkinnon saajaksi kommentoi Joensuun Kerubin ohjelmapäällikö ja Ilosaarirockin promootto- ri  Panu Hattunen  lyhyesti ja ytimekkäästi; ?Paras?. The Holy -yhtyeen keikkoja on pässyt toistaiseksi näkemään muun muassa Provinssissa viime kesänä sekä Tampereella Lost in Music -festivaalilla, jossa keikkayleisön lisäksi yhtyeen bongasi iso liuta musiikkialan ammattilaisia. Suomen rock-klubien liitto ry palkitsee vuosittain yhden kotimaisen artistin konkreettisella tunnustuksella, jonka turvin keikkarundilla ei pääse bensa loppumaan kesken matkan. Liiton jäseninä toimivat klubit ja keikkapaikat lupaavat myös lisäksi ottaa kyseisen yhtyeen vuoden aikana keikalle. Suomen rock-klubien liitto haluaa Tankki Täyteen -palkinnolla tukea kotimaisia nousevia artisteja ja näin antaa panostaan suomalaiselle musiikkikulttuurille ja sen tukemiselle. Liitto onnittelee The Holya ja toivottaa turvallisia keikkamatkoja ja mahtavia keikkoja. Suomen Rock-klubien liitto ry edustaa suomalaisia elävän musiikin keikka- ja konserttipaikkoja ympäri Suomen. The Holy on isoilla kitaravalleilla ja kahdella rumpusetillä varustettu helsinkiläinen viisikko. Kuva: Annukka Pakarinen. Tallink investoi 16 miljoonaa euroa Silja Europan uudistuksiin ??Tallink investoi 16 miljoonaa euroa 12.12.2016 Helsinki?Tallinna-reitille palaavan Silja Europan uudistamiseen. Laivalla uudistetaan valtaosa hyteistä, viisi ravintolaa ja baaria sekä kokoustilat. Mittavimmassa uudistuksessa remontoidaan täydellisesti laivan 1016 hyttiä aina standardihyteistä sviitteihin. Remontissa uusitaan hyttien kaikki pinnat sekä huonekalut. Hyttiuudistuksen on suunnitellut suomalainen arkkitehtitoimisto Aprocos. Hyttien uusimisen lisäksi remontoidaan myös hyttikäytävät, aulat, infotiski ja yleiset WC-tilat. Lisäksi laivalle tulee uusia ravintoloita, kahviloita ja baareja. Buffet-ravintola sekä Grill House -ravintola remontoidaan täysin, Silja Linen Helsinki-reitin laivoilta tuttu Coffee & Co. avataan sekä yksi baari ja pubi uusitaan. Keväällä 2016 Silja Europan kaupat, yökerho ja disco uusittiin sekä laivalle avattiin italialainen ravintola Tavolàta sekä monipuolinen pikaruokaravintola Fast Lane. Silja Europa aloittaa liikennöinnin Helsinki?Tallinna-reitillä 22h -risteilyjä tehneen Baltic Queenin tilalla 12.12.2016 alkaen. Laiva lähtee Helsingistä joka päivä klo 18.30 ja saapuu Tallinnaan klo 22. Lähtö Tallinnasta on seuraavana päivänä klo 12.30 ja laiva saapuu Helsinkiin klo 16.00. Risteilymatkustajille on maissaoloaikaa aamupäivällä Tallinnassa neljä tuntia. Tallink kuljettaa Helsinki?Tallinnareitillä vuosittain lähes viisi miljoonaa matkustajaa. Risteilyaluksen lisäksi reitillä liikennöi kaksi Tallink Shuttle -pika-alusta. Vuoden 2017 alussa reitillä aloittaa liikennöinnin ympäristöystävällinen LNG-alus Megastar.
• Viikot 43-44 ? Nro 18 13
• Nro 18 ? Viikot 43-44 14 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• Viikot 43-44 ? Nro 18 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Kulta- ja kellosepät Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja JEWELRY - WATCH STORE LAAKSTEN Oy Aito kulta- ja kelloseppä sekä gemmologi, kaikki alan työt ammattitaidolla Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Kellohuollot, korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen arvioinnit Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 LVI Hammaslääkärit Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Myy käytetyt ja uudet kellot, ostaa ja myy käytetyt korut Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info Maalauspalveluja Pinnotec Maalauspalvelut Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi innoite pintoihin RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 Tutustu lisää osoitteessa www.pinnotec.fi Tai soita 050 572 1186/Mikael Yhteistyössä Sähkötyöt Eltamatic 044 589 0761/Tomi Vi betjänar även på svenska. HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso ? Maalaustyöt ? Tasoitetyöt ? Tapetointi ? Huoneistoremontit Terveyspalvelut ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti
• Nro 18 ? Viikot 43-44 16  ?? ?   ???? ??? ? ?? ????? ?? ? ??  ? ? ­ ? ? ? ? ? ?  ? ? ?? ? ?? ? ? ?