• BITMASTER KOTIINKULJETUS SUOSIKKIRAVINTOLOISTA 30 MINUUTISSA! Ilmainen kuljetus koodilla*: pinkkirööperi TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi *Koodi on voimassa syyskuun loppuun. Yksi koodi/asiakas. www.foodora.fi RööperinLehti Viikot 35-36 ? Nro 14/2015 ? 11. vuosikerta HIERONTA Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti OSTEOPATIA 32-65? 60? JALKATERAPIA 60? FYSIOTERAPIA 60? Hieros Oy on helsinkiläinen urheiluhierontaa sekä fysioterapiaa, jalkaterapiaa ja osteopatiaa tarjoava yritys. Tarjoamme asiantuntevia palveluita tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin sekä ennaltaehkäisyyn. Tervetuloa! Yksilölliset tukipohjalliset 130? Voimassa syyskuun loppuun. 040 575 1165 Raikas tuulahdus Intiaan Annankatu 4, Helsinki Albertinkatu 13 www.hieros.fi Tasokasta ja edullista liikuntatarjontaa Kallion ja Hakaniemen seudulla kaikille ja kaiken ikäisille! TANSSIT: Itämainen vatsatanssi, Afrikkalainen tanssi, Bollywood, Salsa, Rivitanssi, Zumba/ Latinmix 95/135?/syksy Lounasbuffet arkisin klo 10.30-15.00 A´la Carte Take away -10% p. 050 5969 316 Ma?Pe 10:30?23:00, La 12:00?23:00, Su 12:00?20:00 www.ravintolamonal.fi Tervetuloa! Namaste! Tuo kuponki ravintolaan niin saat -15% lounaasta/A´la cartesta Leikkaa irti! Syyskausi alkaa 31.8. 5? Tällä kupongilla yksi kokeilukäynti viikkotunneilla 12.9. asti. www.etno?tness.com Vilhonvuorenkatu 11 A, Helsinki AIKUISTEN JUMPAT 80/95?/syksy: PILATES ? perusteet ja jatko, Kuntojumppa, Stretchingvenyttely, CALLANETICSkiinteytys, LADYBODY, ASAHI ?terveysliikunta! LASTEN JUMPAT 45?/70?/ syksy: Satujumppa (4-5v.), Jumppakerho (6-8v.) ja Kid-Mix (9-14v.) PERHELIIKUNTA: aikuinen ja 2-4v. lapsi 85?/syksy ja lisäkurssilainen 35? ANYTIME-KORTTI 250?/syksy. Jäsenmaksu aikuisille 5?/kausi Tied. ja ilm: 17.8.-10.9. Jaana Virtanen ma-to klo 10.30-12.00 p. 09-632 584, Seuran puhelin 17.8.-2.9. p. 050 ? 376 7001 ma ja ke klo 18-20 Netti-ilmoittautuminen, aikataulut ja lisätiedot www.kallionnaisvoimistelijat.com Pyöräile tyylillä TOMIEN KLASSIKKOPYÖRIEN MYYNTIIN. OLEMME ERIKOISTUNEET AITOJEN JA AJAT MILLAAN. ISTA KÄSITYÖTÄ JA DESIGNIA PARHAIM TUOTTEEMME EDUSTAVAT EUROOPPALA KÄSITYÖNÄ VALMISTETUT KLASSIKOT, KUTEN PASHLEY, BROMPTON, MOULTON JA ITALIAN YLPEYS TAURUS EROTTUVAT EDUKSEEN PERINTEISELLÄ MUOTOILULLAAN. AITO KLASSIKKO SÄILYTTÄÄ ARVONSA JA PUHUTTELEE VUOSIKYMMENESTÄ TOISEEN. www.classicbike.fi classicbike Mechelininkatu 15 ark 10-18 la 10-15 Huolto p. 050 520 7525 p. 050 514 8660
• Nro 14 ? Viikot 35-36 2 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Älä maksa liikaa asunnonvälittäjälle! Myyntiturva myy asuntosi edullisella kiinteällä välityspalkkiolla. Takaamme myös työmme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Markkinoimme asuntoja myös kuvallisilla lehti-ilmoituksilla. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• 11. vuosikerta ? nro 14 Viikot 35-36 Ajankohtaista Helsingin yliopisto maailman sadan parhaan joukossa Puurakentamista ? Helsingin rannoille Luvat Katajanokan Allas-hankkeelle ja Jätkäsaaren WoodCity-kortteliin   ??Helsingin merenrantojen rakentaminen jatkuu, kun Katajanokan kelluva Allas-hanke ja Jätkäsaaren puurakenteisen WoodCity-korttelin aloitusosa saivat luvat tänään pidetyssä rakennuslautakunnan kokouksessa. Lautakunta myönsi luvat myös opiskelija-asuntolalle ja kahdelle asuinkerrostalolle Jätkäsaareen ja Laajasaloon. Lisäksi lautakunta päätti alentaa pientalojen rakennuslupamaksuja määräaikaisesti. Rantasaunailmiö saa jatkoa  Hernesaaren rantasauna ja Merihaan kulttuurisauna saavat seuraa, kun Katajanokan satama-altaaseen rakennetaan kelluvien uima-altaiden muodostama meriuimala. Meriuimalahanke muodostuu vesialueelle sijoittuvasta kelluvasta allasosasta sekä laiturialueelle sijoittuvasta rakennuksesta. Allas-hanke on ainutlaatuinen sekä toiminnallisesti että sijainniltaan. Uimalan rakennus on kaupungin keskeiselle ja arvokkaalle paikalle hyvin epätyypillinen ja kiinnostava ratkaisu. Tämän on mahdollistanut hank- Rööperifest Fredan torilla ja Punavuorenkadulla torstaina   ??RööperiFest on Punavuoren ikioma kyläjuhla, joka järjestetään kuudennen kerran Fredrikintorilla ja Punavuorenkadulla torstaina 27. elokuuta klo 15?22. Punavuorenkatu on suljettu liikenteeltä ja siihen levittäytyvät lähialueen pienyrittäjät esittelemään toimintaansa ja myymään tuotteitaan. Ohjelma lavalla klo 16-22  16.00 Toimela Brass Band ja kuoroesityksiä: Snellmanin ala-asteen vanhempainyhdistys Snellmanin ala-asteen lapset Lighthouse Christian Center 16.30 Räppimummo Eila 17:00 Sara-Lee Band  17.30 Hanna Maaria 18.00 Tanssiesitys: FiestaFlamenca  ? Muotinäytös    ? Tanssiesitys: Dagmara Ka Pua Mele Aloha 18:30 Annika Pudas & Viulunsoittaja matolla 19:00 King`s Combo Från Rööperi 19.30 Riki Sorsa 20:00 Asko & Kati 20:30 Iron Beat 21:00 LEO Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Lasten ohjelmaa Snellun koululla Punavuorenkadulla Saippuakuplamob klo 17 ja 18, omat kuplavälineet mukaan. Lapsille on myös kirppis ja erilaisia pelejä. Lapsia aktivoimaan on tulossa myös Sirkus Magenta, TesCo-partiolippukunta ja Taitoliikuntakeskus. Tapahtuman järjestelyissä on mukana joukko vapaaehtoisia punavuorelaisia asukkaita, yrittäjiä ja yhteisöjä. Artistit tukevat juhlaa esiintymällä ilmaiseksi. Tapahtuma on maksuton. keen määräaikaisuus. Esivalmistetuista tilaelementeistä koottu osin kaksikerroksinen puurakennus sisältää mm. ravintolan, kahvilan, Itämerikeskuksen käytössä olevan näyttely- ja se- minaaritilan, kolme saunaa, pukuhuoneita sekä avoimen kattoterassin. Sivu 8 ??Helsingin yliopisto on jälleen ainoa suomalaisyliopisto maailman sadan parhaan yliopiston joukossa tänään julkaistussa Shanghain yliopistovertailussa. Tällä kertaa sen sijoitus oli 67:s, jossa parannusta viime vuoteen oli peräti kuusi sijaa. Sijoitus on yliopiston paras Shanghain yliopistovertailun 13-vuotisessa historiassa. Helsingin yliopisto on vertailun perusteella parempi kuin 99,6 prosenttia maailman 17 000 yliopistosta. ? Haluamme pysyä maailman huippuyliopistojen joukossa ja nostaa tasoamme edelleen, mutta se olisi totisesti helpompaa ilman Suomen hallituksen nimenomaan Helsingin yliopistoon kohdistamia mittavia budjettileikkauksia, kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen sanoo. Pohjoismaisista yliopistoista Helsingin yliopisto oli viidenneksi paras, eurooppalaisista 20:s ja ei-englanninkielisistä yliopistoista 17:s.Viidensadan parhaan yliopiston joukkoon ylsivät Suomesta myös Oulun ja Turun yliopistot sijoille 301?400. Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto päätyivät puolestaan sijoille 401?500. Maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitiin jälleen yhdysvaltalainen Harvard. Yhdysvallat hallitsi muutenkin kärkikymmenikköä, eikä kahdenkymmenen parhaan yliopiston joukkoon mahtunut kuin neljä yliopistoa Yhdysvaltojen ulkopuolelta. Paras ei-englanninkielinen yliopisto oli Zürichin teknillinen yliopisto sijalla 20. Thornbridge-panimo avaa Helsinkiin  ??Oluen ystävien silmissä kulttimaineen saavuttanut Thornbridge-panimo suunnittelee ravintolan avaamista Helsinkiin. Pienpanimon tyyliin sopivan kiinteistön etsinnät on käynnistetty ja ravintolan ovien on määrä aueta kuuden kuukauden sisällä. Thornbridge tuo ravintolan Helsinkiin yhteistyössä panimon tuotteiden maahantuonnista Suomessa vastaavan Brew Seeker Oy:n emoyhtiön Captol Invest Oy:n kanssa, Captolin MYBAR-konseptin mukaisesti. ? On upea päästä työstämään tällaista projektia yhden olutmaailman innovatiivisimman ja mielenkiintoisimman panimon kanssa, toteaa Captol Invest Oy:n toimitusjohtaja Teemu Lehto. ? Uskomme suomalaisten olutharrastajien innostuvan uudenlaisesta konseptista. Lisäksi näin korkeasti arvostetun toimijan saaminen Helsinkiin nostaa varmasti myös Suomen profiilia pienpanimo-oluiden tarjonnan edelläkävijämaana. Kymmenvuotista taivaltaan tänä vuonna juhlistavan Thornbridge-panimon oluet ovat voittaneet yli 350 palkintoa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Panimon tunnetuin tuote, Jaipur IPA, on Britannian viime vuosien palkituin olut. ? Oman ravintolan aukaiseminen Englannin ulkopuolella on mitä hienoin tapa juhlistaa merkkivuottamme. Meistä oluen valmistus on hauskaa ja on aina upeaa, kun uudet tahot pääsevät nauttimaan tuotoksistamme, iloitsee Jim Harrison, panimon toimitusjohtaja. Thornbridge on yksityinen pienpanimo, joka valmistaa olutta hieman alle kolme miljoonaa litraa vuodessa. Derbyshirestä, Bakewellin ky- lästä kotoisin oleva panimo on perustettu alun perin kauniiseen Thornbridge Hall -kartanoon, jossa sen omistaja vielä tänäkin päivänä asuu ja valmistaa olutta. Olut Expo -tapahtuman järjestäjänä tunnettu yrittäjä Mikki Nyman on valittu Thornbridge-ravintolan ravintoloitsijaksi. ? Paikan valikoima tulee olemaan kerrassaan upea ja listalta tulee löytymään säännöllisesti erikoiseriä panimolta, kertoo Mikki. ? Aiomme luoda ravintolasta oluttarjonnan ja sisustuksen keinoin modernin tulkinnan klassisesta brittipubista. Kaikkea toimintaamme tulee luonnollisesti ohjaamaan Thornbridgepanimon sloganin mukaisesti innovaatio, intohimo sekä osaaminen.
• Nro 14 ? Viikot 35-36 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 14 Liikenteessä maltti on edelleen valttia L ukuisat koulut aloittivat syyslukukauden viime viikolla ja tuhannet ekaluokkaiset aloittavat ensi kertaa koulutiensä. Liikenteessä on paljon lapsia, jotka eivät ole tehneet koulumatkaa lainkaan aiemmin. Yksin Helsingissä ekaluokkalaisia aloitti lähes 6000 eri kouluissa, heidän kohdallaan liikenteen varovaisuus korostuu kaikkein eniten. Koulun ja vanhempien tarjoama liikennekasvatus on yksi osa lasten turvallista liikkumista. Koulubussien kuljettajat opastavat pieniä koululaisia turvallisuuteen niin bussista poistuttaessa kuin tietä, katua ja suojatietä ylitettäessäkin. Turvallinen kulkeminen on kuitenkin kaikkien tielläliikkujien vastuulla. Koulujen alku on hyvä hetki jokaisen autoilevan kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan liikennekäyttäytymiseensä, nopeusrajoituksiin sekä liikennevalojen ja suojatien noudattamiseen. Yhä edelleen liikenteessä nähdään turhanpäiväisiä ohituksia, turhanpäiväisiä kaasutuksia ja kiihdytyksiä. Jo puoliagressiivinen käyttäytyminen liikenteessä saattaa aiheuttaa muille tiellä liikkujille ellei vastenmielisyyttä, niin myös vaaratilanteita. Maltti on siis valtiia ja oleellista liikenteessä liikkujille olisi aina mukautua muun liikenteen käyttäytymiseen, nopeuksiin ja ylipäänsä kaikkeen mitä liikenteessä tapahtuu. Itsekäs poukkoilu muiden seassa liikenteessä osoittaa hermostuneisuutta tai itsekkyyttä ja saa aikaan vaaratilanteita. Turvallinen koulutie on yhteispeliä. Koulujen alkaessa käynnistyy jo toista vuotta valtakunnallinen sinä teet suojatien ?kampanja. Sen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta edistämällä turvallista liikennekäyttäytymistä suojatien yhteydessä. Se haastaa jokaisen pohtimaan omia keinoja parantaa suojatieturvallisuutta. Kampanjalla on oma suojatiemaalausta kuvaava tunnisteensa. Erityisesti viime päivinä on autoilijoiden ja polkupyöräilijöiden välillä ollut kahnausta liikenteessä. Tullinpuomilla henkilöauto ilmeisesti aiheutti polkupyöräilijän kaatumisen ja polkupyöräilijä kuoli. Saman turman muistopyöräilytapahtumassa, suurin piirtein samassa kohdassa Mannerheimintiellä, puolestaan linja-auto joutui keskelle pyöräilyjoukkoa ja lopputuloksena oli pyöräilijän ja linja-autonkuljettajan välinen käsirysy ja riita. -j.a. Raitiovaununkuljettajat jakavat ruonopostikortteja. Kuva Runokuu. Raiderunot ilahduttavat raitiovaunu- ja metromatkustajia ??Runous matkustaa j?§lleen Helsingin metroissa ja raitiovaunuissa Runokuufestivaalin Runoja Raiteilla -kampanjassa 17.?Äì30.8. Kahdenkymmenen kotimaisen nykylyyrikon hengentuotteet ovat esill?§ raitiovaunujen ja metron s?§hk??isill?§ n?§ytt??tauluilla ja asemien julisteissa. Mukana on muun muassa Heli Laaksosen, Claes Anderssonin ja Aulikki Oksasen runoja. Raiteilla pohditaan t?§n?§ vuonna matkantekoa, saapumista, l?§htemist?§, eksymist?§ ja et?§isyyksi?§. Lis?§ksi raitiovaununkul- jettajat jakavat runopostikortteja. Runoja raiteilla -kampanja on osa Runokuuta, joka on Helsingin juhlaviikkojen yhteisty??festivaali. Se toteutetaan Nuoren Voiman Liiton, HSL:n ja HKL:n yhteisty??n?§. Aika on jäähyväisten Kaunis on kesäinen ilta, kaunis on lempeni laulu. Elämä on suuri ihmemaa, luomisen tuska uuvuttaa. Linnut lensivät ikkunaan, lauloivat laulun enteisen. Kaikki tää jälkeen jää, aika tuli jäähyväisten. Sain kuulla laulun ikävän, pienestä ihmisestä kertovan. Historian lehtiä selailen, polkuja seulon käännän. Huomaan äänet vaienneet, he ovat jo lähteneet. Hänen armosta paljon sain ja jaoin hetken jokaisen. Voimantunnossa miehuuden erehtyy meistä jokainen. Kyynikko kylmä ihminen kärsii kostaa kaunainen. Ihmistä ei muuttaa voi, kohtalonkello hiljaa soi. Pienet sanat silloinkin saan kuulla korvissain. Sain kuulla laulun ikävän kohtalosta pienen ihmisen. Hänen armosta paljon sain ja jaoin runoni viimeisen. Kaikki tää jälkeen jää, aika tuli jäähyväisten. Toivo Levanko jk. Luova työ on lähellä sydäntäni. Minulla on ilo kiittää Teitä myönteisestä palautteesta ja runoaiheista. Kuten kaikki tiedämme, lehdellä on myös kääntöpuolensa. Jatkuva häiriköinti teki tehtävänsä ja mittani tuli täyteen. Liika on aina liikaa! Toivo Levanko Jarkko Nordlund MTV:n uusi toimitusjohtaja ??Universal Music Finland & Balticin toimitusjohtaja Jarkko Nordlund on valittu MTV Oy:n toimitusjohtajaksi. Kokenut viihdealan ja maksutelevisio-liiketoiminnan osaaja Nordlund aloittaa tehtävässään tammikuussa 2016. MTV on keväästä lähtien etsinyt yhtiön johtoon uudenlaista osaamista, jonka avulla yksi Suomen johtavista kaupallisista medioista vahvistaa asemaansa digitaalisessa mediamarkkinassa. MTV:n omistavan mediakonserni Bonnierin Broadcasting-liiketoimintaalueen johtaja Casten Almqvistillä on vahva visio siitä, mitä musiikkipuolella viime vuodet vaikuttanut viihdealan ammattilainen Jarkko Nordlund tuo tullessaan MTV:lle. ?Pohjoismaisen musiikki- ja maksutelevisioalan pioneerina Jarkko Nordlund tietää, mitä digitaalinen transformaatio on. Jarkon johtamiskokemus liiketoiminnan uudistamisesta tuo oikeanlaista draivia MTV:n yrityskulttuuriin ja varmistaa, että tarvittava muutos tapahtuu tiiviissä yhteistyössä MTV:n henkilökunnan, kuluttajien ja mainostaja-asiakkaiden kanssa?, Casten Almqvist sanoo. Suomen mainosmarkkinat ja media-ala ovat haastavassa taloudellisessa ti- lanteessa, mikä pakottaa koko alan muokkaamaan toimintamallejaan uudelleen. Nordlundilla on musiikkibisneksen uudistamisen lisäksi 10 vuoden kokemus suomalaisen maksutelevisioliiketoiminnan rakentamisesta Viasat Finlandin ja Canal +:n toimitusjohtajana. ?MTV:llä on upea historia ilmiöiden luomisessa ja uutisten kehittämisessä. Olen valtavan innostunut siitä, että pääsen mukaan pitämään huolta siitä, että jatkossakin syntyy laajoja kohderyhmiä puhuttelevia hittejä ja kestosuosikkeja. MTV:n vahva yhteys suomalaisiin kuluttajiin hyödyttää myös mainostajiamme?, MTV Oy:n toimitusjohtajana aloittava Jarkko Nordlund sanoo. ?Tehtävänäni on pitää MTV Suomen parhaana viihdyttäjänä sekä ylivoimaisena mainosvälineenä ja palauttaa yhtiö samalla liiketoiminnaltaan kannattavaksi.? MTV:n toimitusjohtajana toimii vuoden loppuun Jani Koskinen, joka siirtyy vuoden alusta yhtiön varatoimitusjohtajaksi vastaamaan yhtiön strategiasta, hallinnosta ja taloudesta. Jarkko Nordlund MTV, kuvaaja/credits Samuli Karala. Kulttuuritalolle aukeaa Pop Up -koulu ??Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus Visio juhlistaa 20-vuotista historiaansa järjestämällä kaikille avoimen ja ilmaisen Pop Up ?koulun Helsingin Kulttuuritalolle lauantaina 29.8. klo 10.30-17. Tapahtuman keskeinen ajatus on yhdessä ja toisilta oppiminen. Pop up -koulu haluaa rohkaista miettimään, mitä tietoja ja taitoja meiltä kaikilta löytyykään. Mitä jos käyttäisimme hetken osaamisemme jakamiseen ja oppisimme toisilta jotain vastineeksi? Koulupäivä koostuu auditorion luennoista, sekä luokkahuoneiden pienemmistä oppitunneista ja työ- pajoista. Lisäksi liikuntasalissa on oma liikunnallinen ohjelma. Opettajina toimivat mukaan ilmoittautuneet vapaaehtoiset ja Vision yhteistyöjärjestöjen edustajat. Luentoja riittää joka lähtöön. Osmo Soininvaara haastaa kuulijat kertomalla miksi kannattaa rakentaa sinne, missä asuminen on kallista. Heidi Hautala jakaa oman ABC:nsä ihmisoikeuksien puolustamiseen. Ulkomaantoimittaja Aishi Zidan kertoo kokemuksistaan Syyrian kriisin keskellä. Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström kertoo, millaisena näkee eläintarhojen tulevaisuuden. Vuoden Poliittinen Blogi -tit- telin juuri voittanut Lilja Tamminen jakaa vinkkinsä blogaamiseen. Aurinkosähköä kotiin ja mökille -työpaja tarjoa tiiviin teoriapaketin aurinkosähköön vaihtamisesta. Sirkus Magentan ohjaamassa sirkustyöpajassa voivat kaikki vauvasta vaariin kokeilla sirkustaitojaan, esimerkiksi lattia-akrobatian, tasapainoilun ja jongleerauksen muodossa. LuontoLiiton työpajassa taas mietitään, miten susien suojelua voi jokainen tahollaan edistää. Koko ohjelma alla liitteenä sekä osoitteessa: www. visili.fi/popupohjelma.
• Viikot 35-36 ? Nro 14 5 (Muistelmat julkaistaan neljässä osassa) Muistelmia elämästä Iso-Roobertinkadulla 1950-luvulla Osa 2 ??Mikillä oli tapana seistä talon alakerran ulkooven syvennyksessä tarkkailemassa Roban vilkasta menoa. Jalkakäytävältä tultiin ensin kolme graniittista porrasta ylös, oikealla oli lyhyttavaraliikkeen ovi, sitten viisi metriä Aportaan ovelle. Eräänä lauantaina hän seisoi jälleen vahtipaikallaan. Elettiin aikoja, jolloin työt loppuivat lauantaina kello yksi. Talonmiehet tulivat letkuineen ruiskuttamaan jalkakäytävät puhtaiksi. Suurin osa miehistä oli saanut palkkapussin, ottanut pari pilsneriä, ja ehkä vähän vahvempaakin, ja meni yleiseen saunaan. Siihen aikaan Roballa oli ikkunanpesijöitä. Heillä oli pitkät, ruskeat, A:n muotoiset puutikkaat ja ämpäri, jossa oli vettä, lasta, joku rätti ja kai pesuainetta. He kulkivat myymälästä toiseen ja kävivät jokaiselta kysymässä: ?Pestäänkö ikkunat?? Enska oli ikkunanpesijä. Oli siis lauantai-iltapäivä. Mikki seisoi vahtipaikallaan. Enska tuli Fredan suunnasta kaverinsa ja kahden muodokkaan daamin kanssa hilpeällä tuulella. Sunnuntaina Mikki vahti taas samalla paikalla. Mutta Enska tuli illalla kaverinsa kanssa vastakkaisesta Erottajan suunnasta väsähtäneessä kunnossa. Kun he tulivat Mikin kohdalle, Enska sanoi kaverilleen: ?Kun rahat on loppu, on rakkauskin loppu!? Siinä silmänräpäyksessä Mikki oppi elämän perustotuuden, vaikka oli pieni poika Roban ovisyvennyksessä. Rahalla ja rakkaudella oli jokin yhteys. Lapset jäätelökioskille Mikin naapurissa asui lapseton pariskunta. Silloin tällöin vaimo huusi äkäisesti ja ukko lähti pihalle jynssäämään talon ainoaa henkilöautoa: Volkswagenia. Eikä se ollut ainoa kerta, kun mies mieluummin silitteli autoaan kuin eukkoaan. Kerran kesässä mies teki tempauksen, hän kutsui kaikki talon lapset autoajelulle. Hän ajoi Volkswagenilla EteläHelsingissä ja lopulta Kaivopuistoon ja tarjosi kaikille autossa oleville lapsille jäätelötötteröt. Lapset söivät jäätelöt siististi, naapuri toi heidät takaisin kotiin, ja jäi sellainen vaikutelma, että kaikilla osallistuneilla oli hyvä mieli ? paitsi hänen muijallaan. Mikki kävi usein Naskalin luona. Koti oli pieni ? vain yksi kokonainen huone, alkovi, pieni keittiö ja parveke, mutta siellä oli jotenkin lämmin tunnelma. Venäläinen isä oli tunteellisen muheva, sydämellinen ja jopa hauska. Hän tykkäsi kertoa Naskalille ja Mikille ajoistaan nuorena miehenä Pietarissa ? ja kiertueista Venäjänmaalla sirkuksessa. Hänellä oli edelleenkin jäljellä vanha, puinen laatikko, jossa olivat hänen nuoruudenaikaiset tekonenänsä ja maskeeraustarvikkeensa. Rakkain muisto oli kuitenkin kolmekymmentä senttiä pitkä puinen hammas, joka oli maalattu päältä valkoiseksi ja kapenevilta juuriltaan punaisiksi. Hampaan päällä oli metallinen pyöreä, sisäänruuvattu koukku. Esityksessä hänellä klov- nina oli leuassa paksu, valkoinen kääre. Hän voihki hammassärkytuskissaan. Lavalla oli myöskin toinen klovni. He toilailivat hassusti esiintymisareenalla puoleen ja toiseen ja yrittivät ratkaista hammassärkypulmaa. Lopulta toinen sitoi pitkän langan hampaaseen, meni loitommaksi, orkesteri pärisytti, ja musiikin loputtua hän nykäisi, ja valtava valkopunainen hammas lensi pitkässä kaaressa yli sirkuksen areenan lattialle. Se oli loistava sirkusnumero. Yleisö nauroi vatsansa pohjasta ja nauroi ja nauroi ? ja taputti pitkään. Kun Naskalin faija kertoi näistä nuoruuden ajoistaan pikku pojille, hänen silmänsä alkoivat loistaa, ja Mikki tajusi, että nuo Pietarin sirkuksen ajat olivat hänelle rakkaita. Haavoittuminen talvisodassa Naskali faijan tarina oli muutenkin erikoinen. Hän oli venäläinen ja tullut perheensä kanssa emigranttina Suomeen vallankumouksen jaloista. Hän asettui Helsinkiin ja meni naimisiin savolaisen Alman kanssa. Saatuaan Suomen kansalaisuuden hän palveli Suomen puolustusvoimissa sekä talvi- että jatkosodassa rintamalla. Koska vihollisena oli Neuvostoliitto, hän joutui ampumaan omia maanmiehiään. Kerran talvella hän oli operaatiossa Suomenlahden jäätiköllä lumen keskellä. Venäläiset lentokoneet tulittivat, häneen osui sirpale jalkaan. Valkoinen lumi värjäytyi verestä punaiseksi. Hän uskoi loppunsa tulleen, hän polvistui lumihankeen, risti kätensä ja rukoili: ?Jumala suojele, siunaa ja varjele vaimoa Almaa ja poikaamme Penttiä.? Kerran Naskalin porukka oli poissa kotoa. Ruokakaapista Naskali otti sokeripakkauksen, pahvisen. Sitten hän haki vahvaa siimaa, sitoi sen taitavasti pakkauksen ympärille. Siima oli vahvaa ja läpinäkyvää. Vaikka Naskali asui viidennessä kerroksessa, siimaa riitti, ja hän laski pakkauksen parvekkeelta alas pihan asvalttipinnalle. Sitten Naskali ja Mikki asettuivat odottamaan pihalla kulkijoita. Kohta tuli ensimmäinen muori, pysähtyi, katseli ihmeissään täyttä sokeripakettia ja ryhtyi havittelemaan sitä. Silloin pojat vetivät voimakkaasti siimasta nelin käsin, ja paketti nousi ylös ilmojen tuuliin ? tavoittamattomiin. Niin pitkään kuin se oli hauskaa, pojat jatkoivat ja lopulta hinasivat sokeripakkauksen ylös ennen kuin Naskalin vanhemmat tulivat kotiin. Kun he saapuivat kotiin, Naskalin äiti kysyi ystävällisesti: ?Ottavatko pojat voikakkua?? ?Joo?, kuului molemmista suista. Mikki ihmetteli, mitähän se sellainen kakku on. Lopulta hän sai viipaleen ruisleipää ja voita sen päällä. Eihän se nyt mitään kakkua ollut, mutta maistui päivän kolttosten jälkeen hyvältä. Pave oli köyhän perheen poika. Hän tuli ensimmäistä kertaa käymään Mikin kotiin ja tutustui hänen vanhempiinsa. Mikin äiti kysyi: ?Ottaako pojat leipää?? ?Joo!? Äiti leikkasi paksut leivänsiivut, laittoi päälle paljon voita ja sen päälle makkaraa. Pave kat- soi ja sanoi: ?Ei meillä ole koskaan makkaraa leivän päällä!? Ambulanssin sireenit soivat. Roba kaikui. Poliisiautot tulivat perässä. Mikki, Naskali ja Pave seurasivat tilannetta vahtipaikalta. Vastapäisessä talossa oli tapahtunut jotain ? todellakin jotain. Poliisit sulkivat kadun ja porttikongin. Ambulanssimiehet juoksivat hätäisesti. Ihmisiä kerääntyi katsomaan jalkakäytäville. Kohta ambulanssimiehet kantoivat paareja, jotka oli peitetty valkoisella, paikoitellen verisellä lakanalla. Veri oli tuoreen punaista. Myöhemmin kerrottiin, että konkurssiin mennyt liikemies olisi tehnyt itsemurhan. Brassisnskin muotihuone Kerran Mikki oli yksin ovisyvennyksessä. Kadun kansa vähän kohahti. Mitä? Robaa pitkin tuli musta dollarihymy, kai Cadillac, jossa ei ollut rekisterikilpiä. Niiden sijalla oli punainen, kultareunainen leijonavaakuna. Ulos astui ensin upseeri, adjutantti, ja avasi oven ? ja sieltä autosta putkahti ulos tasavallan presidentin puoliso. Hän kulki Mikin kotiportaan kolmanteen kerrokseen. Siellä oli Brassinskin muotihuone. Hän kävi siellä mittauttamassa itsensä ja tilaamassa uusia asusteita. Muotihuoneen omistajat olivat juutalaisia ja, hämmästyttävää kyllä, johtaja oli punatukkainen, kiharapäinen, hoikka mies. Hänen veljensä oli ruma, tumma, vanttera ja lyhyehkö mies. Vaikka hän vaikutti vähän pelottavalta, oli hän kuitenkin hyvin sydämellinen. Mikki tervehti häntä aina iloisesti, kuten hänellä oli yleensäkin tapana tervehtiä talon asukkaita ja tuttuja. Yhtenä kauniina päivänä johtajan veli ojensi säästöpankin pankkikirjan Mikille. Ei siinä nyt niin suurta summaa ollut talletettuna, mutta se opetti säästäväisyyteen, ja sen, että käyttäytymisellä ja rahalla oli joku yhteys. Mikillä oli erikoinen kiinnostus nuoria, kauniita naisia kohtaan. Hän seurasi kiinnostuneena missejä, mannekiineja, elokuvan naistähtiä, jotka vierailivat portaan muotisalongissa ja pihan kampaamossa. Kauniit, nuoret naiset saivat Mikin jopa kaatumaan polvilleen portaikossa, jotta hän näkisi, mitä siellä on, kun hame heilahtaa. Lupaus mummolle Mikki kävi rakkaan mummonsa kanssa edelleen kirkossa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Siellä oli kiltti kirkkoherra ja kappalaisetkin olivat mukavia. Kaikki suhtautuivat evakkomummoon ystävällisesti, ja diakonissat kai yrittivät auttaa. Mikki sai joskus joulun alla ?joulupussin?: omenan, piparkakun ja karamelleja. Hän lupasi mummolle ryhtyvänsä aikuisena papiksi ? ja laittavansa hänen haudalleen itse tehdyn puisen valkoisen ristin. Meni muutama vuosi, ja Mikin vanhemmille, tai oikeastaan äidille, syntyi poika, ja Mikille veli. Hän syntyi siellä Tehtaankadun klinikalla. Hänet oli laitettu valkoiseen pakettiin, jonka päällä oli koristeena sininen silkkinauha. Mikki haki veljen kotiin taksilla faijan kanssa. Se taisi olla hänen toinen pirssimatkansa. Ennen kansakouluun menoa Mikki oli tutustunut saman portaan alakerrassa asuvaan Marjaan. Hän oli vanhempiensa ainoa lapsi, tummatukkainen, kauniskasvoinen, ja hänellä oli ihanat silmät. Mikki tykkäsi Marjasta, leikki usein hänen kanssaan ja sai käydä hänen kotonaan, ja hänen vanhempansa olivat sydämellisiä. He ikään kuin sanattomasti ilmaisivat, että he olivat iloisia siitä, että heillä oli oman tytön lisäksi kotonaan ainakin ajoittain naapurin poika. Ehkä he olivat toivoneet aikanaan itselleen poikaa. Mikkiä hemmoteltiin. Mikin vanhemmat pitivät Marjasta ja hän kävi usein leikkimässä yläkerran asunnossa. Useimmiten leikki oli nimeltään ?piilosta?. Marjan naapurissa ? isommassa asunnossa asui maalaamoliikkeen johtaja Liimo. Hän oli pukeutunut niin kuin johtajat siihen aikaan: pukuun, kamelinkarvaulsteriin ja stetsoniin. Hänellä oli tytär, ainoa lapsi, Raili, joka oli Mikin mielestä kyllä sievä, mutta ei nyt ihan vetänyt vertoja Marjalle. Mutta ? Railin kodissa oli mahtava radio-levysoitinyhdistelmä; se oli ison piirongin kokoinen, yläosassa olivat kaikki Euroopan radioasemat nimettyinä ja taustavalolla. Mikä ihmeellisintä, napin painalluksella avautui mahonkinen luukku, ja iso levysoitin työntyi piirongin sisältä ulos. Soittimessa oli keskellä metallinen korkea tappi ? siihen saattoi pinota kymmenen senaikaista levyä ja kuunnella ne automaattisen mekanismin avulla yksi toisensa jälkeen. Musikaalisena Mikki viihtyi hyvin Railin luona, koska tämä soitin oli ihmeellinen ja edellä aikaansa. Sieltä kaikuivat: ?Kultainen nuoruus?, ?Iltarusko?, ?Saarijärven Liisa?, ?Tango Desiree?, ?Nikkelimarkka?, ?Kuubalainen serenadi?, ?Saariston Sirkka?, ?Lentäjän valssi?, ?Punaiset lehdet?, ?Seiskari?. ?Seiskari? oli Mikin lempilaulu ? siinä olivat meren kuohut ja tuulet ja yksinäinen, olemassaolostaan taisteleva saari; niin, ja saarella tyttönen. Koulun aloitus 7-vuotiaana Mikki tykkäsi sekä Marjasta että Railista. Marja oli nätimpi, mutta Raili oli rikkaampi, ja heillä oli se levysoitin. Mikki mietti: voisiko tykätä molemmista samaan aikaan vai pitäisikö valita jompikumpi? Ja tällaisia hän mietti jo ennen kouluun menoa. Kun Mikki meni seitsenvuotiaana kansakouluun, alaluokilla ensimmäisellä ja toisella luokalla oli sekä poikia että tyttöjä. Hän ihastui oitis yhteen tytöistä: hän oli viehättävä, pyöreäkasvoinen Maija Puro. Hänen läheisyydessään Mikki unohti kotitalon tytöt. Mikki meni Snellmanin kansakouluun Ratakadulle. Piti kävellä Robaa Fredrikinkadun kulmaan, poikki Fredantorin ja Ratakatua suoraan kohti koulua. Hän oli innoissaan ja polleata poikaa: vanhemmat olivat ostaneet hänelle repun ja penaalin, jossa oli kumi, viivoitin, teroitin ja kyniä. Ja tietysti kouluasu oli kokonaan uusi: ei mitään paikattuja housuja tai parsittuja sukkia. Opettaja Anna Oksanen oli hoikka, sievä ja hienostunut nuorehko nainen, ja hän soitti hyvin urkuharmonia. Siitä Mikki tykkäsi, sillä soitosta tuli mieleen lievästi Johanneksen kirkon urut. Ja sai laulaa! Vaikka opettaja Oksanen oli nuorehko, hänellä oli silmälasit. Koska Mikki lähes rakasti opettajaansa, hän samaistui häneen ja kotona pyysi äidiltään, että äiti hankkisi hänellekin silmälasit. Alaluokat menivät muuten hyvin, mutta ruoka-aikana viilin ja talkkunan syöminen tuottivat hänelle tuskaa. Sodan jälkeen ruokaa kunnioitettiin niin paljon, että jokainen oppilas istui ruokapöydässä kunnes lautanen oli tyhjäksi syöty. Koska Mikki kävi Johanneksen seurakunnan tilaisuuksissa mummonsa kanssa, oli selvää, että hän kansakouluun päästyään jatkoi seurakunnan poikakerhossa. Kerho kokoontui seurakunnan Korkeavuorenkadun talon kellarissa. Tavallisten kokousten lisäksi oli mahdollista tehdä puu- ja veistotöitä. Veistokerhossa Mikki teki itselleen jääkiekkomailan. Kun sen eräisiin kohtiin veti pari kierrosta eristenauhaa eli erkkaria, se meni ihan täydestä. Ja sillä sai syöttöjä ja maaleja ihan samalla tavalla kuin kaupasta ostetuilla ?merkkimailoilla?. Käräjäneuvokselle arvokas hihamerkki Mikki oli aktiivinen poikakerholainen, ja porukan aikuinen vetäjä valitsi hänet ?käräjäneuvokseksi?. Näistä muodostui ikään kuin kerhon johtoryhmä. Käräjäneuvos sai hihaansa arvokkaan merkin, joissa oli karhun pää ja vihreää ja punaista reunoilla ? niin kuin vaakuna. Mikin äiti ompeli sen uuteen, valkoiseen villapaitaan ? oikeaan olkapäähän. Sellaista kantaporukkaa oli kerhossa pari-kolmekymmentä poikaa, mutta käräjäneuvoksia oli johtajan lisäksi vain neljä. He yhdessä päättivät tulevasta toiminnasta: kilpailuista, liikunnasta, vaelluksista ja erilaisista retkistä. Kerran Mikki voitti matkan Lahteen kai aktiivisen osallistumisen vuoksi, tai ehkä hän voitti talvisen suunnistuskilpailun Suomenlinnassa. (Mikin eno asui Lahdessa. Kun muut pojat yöpyivät jossain kansakoulussa, Mikki eli herroiksi ja yöpyi äidin veljen isossa kerrostaloasunnossa.) Jossain vaiheessa Mikki olisi halunnut liittyä partiolaisiin. Äiti sanoi: ?Ne ovat liian militaristisia, ja partioasu ja varusteet maksavat liikaa meidän perheelle.? Kesällä Mikki sai ensimmäisen oman miesten polkupyöränsä. Se oli hänen isänsä nuoremman veljen, kummisedän, vanha polkupyörä; se oli käyttökunnossa, ja se maalattiin uudestaan siniseksi. Faija lähti opastamaan poikaansa fillarinajossa Johanneksen kentälle. Poika polki ensi kertaa isolla miestenpyörällä, isä kulki kärsivällisenä perässä useita kierroksia, pitäen tukevasti kiinni tarakasta eli takana olevasta pakettitelineestä. Yhdessä yllättävässä vaiheessa, ilman että Mikki sitä tajusikaan, isä irrotti otteen tarakasta ja ihme kyllä hän ajoi itse. Kesällä Mikkiä vanhemmat nuoret, kai rippikouluikäiset pelasivat Johanneksen kentällä jalkapalloa, pesäpalloa, hyppäsivät pituutta ja juoksivat 60:tä metriä. Mikki toivoi, että hän varttuisi ja pääsisi kerran pesäpallomailan varteen, näyttämään, kuka on kuka. Kesälomilla Mikki, Naskali ja Pave pyörivät koko ajan laajenevalla alueella: ensin Roban nurkissa, sitten lähipuistoissa, Johanneksen, Erottajan, Vanhan kirkon ja Agricolan kirkon puistoissa. Ja varsinkin Paven kanssa hän viihtyi Hernesaaren kaatopaikalla tonkimassa mielenkiintoisia löytöjä ? lähinnä materiaalia mäkiautoa varten. Kellari pelottava paikka Mikin talon kellari oli tavallinen vanhan kerrostalon kellari: ensin puinen ovi, sitten kapeat portaat alaspäin, seinillä ja käytävien kulmissa vaaleanpunaisia paperisia ilmoituksia: Rottavaara ? myrkytys! Kuitenkin joku juustoyritys piti varastoaan kellarissa. Juustotahkot olivat sellaisia puolentoista metrin kokoisia halkaisijaltaan. Siellä jotkut äijät kävivät seuraamassa juustojen kypsymistä. Tahkojen päällä oli ruskeankeltainen kuori. He painoivat metallisen käsiporan juuston pinnan läpi ja ottivat näytepalan. Kun juustotahko oli sopivan kypsää, se toimitettiin kauppoihin myyntiin. Mihin ja kenelle, sitä eivät edes talon asukkaat tienneet. Mikin mielestä kellari oli jotenkin pelottava paikka ? ensin nuo kapeat portaat alas, sitten eri suuntiin osoittavat pimeät käytävät. Hän tiesi kyllä, että heidän komeronsa on alas tultua vasemmalla. Hän kääntyi käytävän kulmasta ? ja pelästyi. Käytävän perällä oli täysin alaston mallinukke! Joku muoti- tai vaatetushuone oli sen kai sinne varastoinut. Vaikka tämän jälkeen Mikki tiesi asiasta, hän päivien kuluessa unohti asian ja aina kellarikomerolle yksin mennessään pelästyi: kellarikäytävän päässä oli alaston ihminen! Mikki oli yhtenä päivänä Paven kanssa kotipihallaan. Siihen oli tullut hänen siskonsa ja tämän leikkikaveri. Pihassa oli senaikainen talon roskalaatikko: reunat sementtiä ja puolentoista metrin korkeudessa peltikannet ja luukut. Vaikkei Pave ollut kovin välkky, hän oli jo poikana rohkea ja peloton. Hän oli huomannut, että roskiksessa oli iso, kuollut rotta. Hän kaivoi syvältä sanomalehtipaperia, kietoi sen rotan hännän ympärille, nosti rotan ylös roskiksesta, kohotti kätensä ja alkoi pyörittää rottaa päänsä päällä. Mikin sisko ja hänen leikkikaverinsa olivat tyttöinä kauhuissaan ja juoksivat porttikonkiin ja edelleen kotiin turvaan. Barpin-leikkiminen ja naruhyppely jäivät sikseen. Roballa vuosina 1949?61 asunut Seppo J. Nurmi kirjoitti tämän muistelman vuonna 2007. (Editointi: Jouni Nurmi) Jatkuu seuraavassa numerossa
• Nro 14 ? Viikot 35-36 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 35 Ma 24.8. Perttu Ti 25.8. Loviisa Ke 26.8. Ilmi, Ilma, Ilmatar To 27.8. Rauli Pe 28.8. Tauno La 29.8. Iina, Iines Su 30.8. Eemeli, Eemil Viikko 36 Ma 31.8. Arvi Ti 1.9. Pirkka Ke 2.9. Sini, Justus, Sinikka To 3.9. Soile, Soili Pe 4.9. Ansa La 5.9. Roni, Mainio Su 6.9. Asko Asumismenot 2015 selvitys - yhä useampi euro valuu asumiseen ??Asumismenojen kasvu jatkuu, vaikka talous pyörii vajaateholla. Pellervon taloustutkimuksen analyysi osoittaa, että asumismenojen nousuvauhti on kiihtymässä heikosta talous- ja tulokehityksestä huolimatta. Veronkorotukset ohentavat kuluttajien mahdollisuuksia tukea talouden kehitystä. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista yhä suuremman osuuden. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta voidaan päätellä, että kiinteistöverotus syö yhä suuremman osan asumisen menovirroista. Valtiovarainministeriön kiinteistöverotusta koskeva säädösluonnos esittää, että vuosia 2018 ja 2019 koskevat kiinteistöveron muutosesitykset jätetään vielä toistaiseksi odottamaan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyön tuloksia. ? Olivat arvostamisperusteiden uudistamisen johtopäätökset mitkä tahansa, kiinteistöverotuksen kiristämistahtia on hillittävä. Kiinteistöverotuksen alarajoja ei pidä korottaa vuonna 2017, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta. Kiinteistöverotuksen merkittävä lisääminen syö kuluttajien ostovoimaa heikentäen kotimaisen kysynnän ja talouden kasvukykyä. ? Paikkakunnilla, joilla taloudellinen näkymä on haastava, kiinteistöverotuksen ja muiden veroluonteisten maksujen jatkuvat korotukset ovat muodostumassauhaksi kiinteistökannalle, Kero sanoo. ?Korkovähennys ?PTT:n laskelmat osoittavat, että asuntolainojen korkovähennysjärjestelmään suunnitelluilla muutoksilla on matalienkin korkojen aikana iso merkitys asunnonomistajille ja Suomen taloudelle. Yhteiskuntasopimuksen kariutumisen seurauksista noin kolmannes veronkorotuksista valuisi asumismenoihin. ? Korkovähennysjärjestelmä on säilytettävä. Sen avulla on Suomessa saavutettu hyvä tuloksia. Järjestelmä on kannustanut kotitalouksia säästämään ja huolehtimaan omatoimisesti asumistarpeistaan, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Korkovähennyksen leikkaus kasvattaa vuokra-asumisen kysyntää entisestään. Mikäli vuokra-asuntotarjonta ei samaan aikaan lisäänny, vuokratasoon kohdistuva paine nousee. On tärkeätä, että hallitus tukisi asuntotarjonnan kasvua. Toimenpiteitä olisivat muun muassa pienten vuokratulojen verovapaus, tonttitarjonnan lisääminen ja rakentamisen kustannusten laskeminen sekä lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksien lisääminen. Tämän kaltaiset toimenpiteet pitävät asuntokantaa aktiivikäytössä ja lisäävät uudisasuntojen tarjontaa. Yhteistuotanto säilytettävä ?Hallitusohjelman sähkön ja lämmön yhteistuotannon CO2-veron alennuksen puolittaminen merkitsisi mekaanisesti arvioiden kokonaisuudessaan keskimäärin viiden prosentin, mutta enimmillään jopa 15 prosentin kallistumispainetta lämmitykseen. Suurin vaikutus kohdistuisi niihin kuntiin ja lämpöyhtiöihin, jotka käyttävät merkittävässä määrin maakaasua, kivihiiltä ja öljyä. Esimerkiksi Helsingissä 60 neliön kerrostaloasunnossa tämä tarkoittaisi runsaat 100 euroa vuodessa, eli miltei kolme prosenttia nykyistä suurempia hoitokuluja. ? Suomalaisten kiinteistönomistajien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen yhteistuotantojärjestelmä, korostaa toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Hallitusohjelman suurin lisälasku kohdistuu sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin perheisiin. Heinäkuussa vähiten konkursseja neljään vuoteen ??Konkurssien määrä on tänä vuonna kääntynyt selvään laskuun. Heinäkuussa konkurssiin haettiin Suomen Asiakastieto Oy:n tilaston mukaan 176 yritystä. Edellisen kerran kuukausittainen aloitettujen konkurssien määrä on jäänyt alle kahteensataan heinäkuussa 2011. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa konkurssiin on haettu yhteensä noin 1 650 yritystä eli 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Heinäkuussa konkurssien määrän laskuvauhti kiihtyi peräti 20 prosenttiin. ?Ensimmäisellä vuosipuoliskolla konkurssiin asetettujenkin yritysten määrä jäi alle tuhanteen, mitä ei ole vuonna 2008 alkaneen matalasuhdanteen aikana tapahtunut. Tämä kertoo ehkä jonkinlaisesta tilanteen tasaantumisesta suomalaisessa yrityskentässä. Heikoimmat ovat jo sortuneet ja jäljellä olevista ainakin suurimmalla osalla tulot ja menot ovat kohta- laisessa tasapainossa. Siksi aloitettujen konkurssien määrä laskee, vaikka merkittävää yleistä käännettä parempaan ei vielä ole näkynyt?, pohtii varatoimitusjohtaja Heikki Koivula Suomen Asiakastieto Oy:stä. Teollisuudessa ja ravitsemuksessa edelleen paljon konkursseja Suurista toimialoista kuljetusalan ja kaupan konkurssit alkuvuonna olleet lähes viidenneksen laskussa ja rakennusliikkeitäkin konkurssiin on haettu lähes 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Sen sijaan teollisuudessa (-8 %) sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (-3 %) kehitys konkurssien määrässä on ollut huomattavasti loivempaa. Maakunnittain tarkasteltuna Kainuussa konkurssien määrä on alkuvuonna vähentynyt peräti 51 ja Satakunnassa 32 prosentilla. Rajakaupan hiipuminen näkyy Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, joissa konkurssien määrä on viime vuodesta hieman kasvanut. Sama muusta maasta poikkeava kehitys on tilastoista nähtävissä myös Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Suomella ja Ruotsilla yhteinen suunta Suomen Asiakastieto Oy:n pohjoismaisilta kumppaneiltaan kokoaman tiedon mukaan Suomessa ja Ruotsissa konkurssikehitys on ollut suunnilleen yhtenevää, sillä Ruotsissakin konkurssien määrä oli tammi-huhtikuussa runsaan 13 prosentin laskussa. Sen sijaan Norjassa +(2,6 %) ja varsinkin Tanskassa (+7,6 %) konkurssien määrä on muutaman laskuvuoden jälkeen kääntynyt nousuun. Pahimmillaan hallitusohjelma tuo jopa 500 euron vuotuisen lisälaskun lähes puolelle miljoonalle kotitaloudelle. ? Hallitusohjelman asumiseen kohdistuvat kiristykset eivät ota huomioon kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ovat epäoikeudenmukaisia ja siten edellyttävät uudelleenarvioinnin. Erityisesti korkovähennysoikeus on tärkeä nuorille lapsiperheille. Kiinteistöverotus puolestaan tarvitsee uudistuksen, jossa otetaan huomioon asumistalouden käytettävissä olevat tulot ja paikkakunnallinen väestökehitys sekä kiinteistöjen arvon alentuminen. Kiinteistöveron tulee laskea, kun maan ja rakennuksen arvo laskee asuntomarkkinoilla. Se ei saa olla uusi ylimääräinen kunnallisvero, edellyttää Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen. Viikon mietelause: Ihmisen pitäisi varoa miten nauraa, sillä nauraessaan hän paljastaa kaikki vikansa. R.W. Emerson (1803-82) Kansalaisopistosta uusi harrastus syksyksi ??Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi käynnistyy pian jälleen kautta maan. Kurssi-ilmoittautuminen on monissa opistoissa jo käynnissä ? nyt on siis oiva hetki löytää itselleen uusi harrastus, kehittää omaa työelämäosaamista esimerkiksi tietotekniikan osalta tai verestää vaikkapa vanhoja kielitaitoja. Tämän syksyn trendikursseja ovat erilaiset ohjelmointi- ja pelikehityskurssit, kierrätys- ja luonnonmateriaaleja hyödyntävät kädentaitokurssit sekä lavis eli lavatanssijumppa, joka on lavatanssiaskeleiden ja jumpan välimuotoon perustuva uusi liikuntamuoto. Viime vuosina suosiotaan ovat nostaneet myös elämäntaitoihin ja hyvinvointiin liittyvät kurssit. Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suo- messa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä. Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 187 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi. Pasilan liikenne helpottuu töiden valmistumisen tahdissa   ??Liikenne takkuaa Pasilankadulla ja sen liittymissä vielä muutaman viikon, sillä kiskotyöt, kiviasennukset ja asfaltoinnit viivyttävät ajokaistojen avaamista. Pasilankadun ajokaistat ja kevyen liikenteen väylät valmistuvat lokakuun lopussa. Autot pääsevät uudelle Pasilansillalle 24. elokuuta ja raitiolinjat 7A ja 7B palaavat normaalille reitilleen 14. syyskuuta.  ?Pasilan katu- ja siltatöitä tehdään nyt kuumeisesti, jotta alkava syysliikenne saataisiin sujumaan mahdollisimman hyvin. Eniten ruuhkia on aiheuttanut Veturitien katkaisu ja sen liikennevirran ohjaus Pasilankadulle, joka on samanaikaisesti perinpohjaisen parannustyön kohteena. Autoilijoita kiusaa etenkin aamuruuhkassa vaikea pääsy Länsi-Pasilasta Pasilankadun liikenteeseen. Raitiovaunut palaavat Pasilansillalle 14. syyskuuta Kiveys- ja asfaltointityöt Pasilan uudella sillalla valmistuvat pääosin viikolla 34 ja Itä-Pasilaan suuntautuva autoliikenne siirtyy uudelle sillalle 23.?24.8. yön aikana. Raitiotietyöt etenevät ja valmistuvat siten, että ratikat 7A ja 7B pääsevät takaisin normaalille reitilleen 14. syyskuuta. Siihen asti ratikat ajavat samoja poikkeusreittejä ja noudattavat samoja aikatauluja kuin kesän aikana. Ratikkaa korvaavan bussin 7X aikataulu muuttuu 31.8. tilanportin osalta pysäköintialueet vapautuvat lokakuun loppuun mennessä. Korvaavia paikkoja ei alueella ole.  Radiokadun ja Parhaillaan Pasilankadulla ja lähiympäristössä tehTelevisiokadun dään kiskotöitä, asfaltoinliittymäalueet tia, kiviasennuksia, liikenRadiokadun ja Televi- nevalo- ja kaukolämpötöitä. siokadun liittymäalueiden Kaukolämpötyöt valmistuuudet katujärjestelyt ovat vat syyskuun puolivälin jälpientä viimeistelyä vaille ja keen. Sen jälkeen urakassa ne valmistuvat 23. elokuu- tehdään pääasiassa pinta- ja ta mennessä. Liikennevalot viimeistelytöitä lokakuun Televisiokadun kohdalla on loppuun saakka. otettu käyttöön 17. elokuuLiikennevalojen kytketa, mikä osaltaan helpottaa mistöitä aletaan tekemään erityisesti kevyen liikenteen syyskuun lopussa ja ne valkulkemista. mistuvat lokakuun loppuun Sekä Pasilan uudella sil- mennessä. lalla että Radiokadun ja Urakka-ajan pidentymiTelevisiokadun risteyksissä seen ovat osaltaan vaikuttaviimeistellään vielä katuym- neet urakan eri osapuolten päristöä mm. kiveys- ja vi- ja samalla alueella toimiviheralueilla muutaman seu- en muiden urakoitsijoiden raavan viikon ajan, mutta aikataulujen ja töiden yhsillä ei ole enää sanottavaa teensovittaminen sekä uravaikutusta liikenteeseen.?   kassa työn aikana esille tulleet, osin yllätykselliset, Pasilankadun kaikki lisä- ja muutostyöt. Myös Kyllikinportin ja Palkkatiajokaistat käyttöön lanportin työnaikaiset liilokakuun lopussa kennepaineet ovat viivytPasilankadun itäreunan täneet töitä. kaksi ajokaistaa saadaan Veturitie poistui käytösliikenteelle lokakuun alus- tä juhannuksen jälkeen ja sa, jolloin pohjoiseen me- liikenne on siirretty Pasinevä ruuhka voi helpottua lankadulle siihen saakka, ja Esterinportista, Maistraa- kunnes uusi Veturitie valtinportista, Kyllikinportista mistuu syksyllä 2019. Tälja Palkkatilanportista kään- lä toimenpiteellä valmisteltyminen Pasilankadulle hel- laan Keski-Pasilan keskukpottuu. Pasilankadun kaik- sen, Triplan rakentamista. ki ajokaistat sekä kevyen Triplan maanalaisen pyliikenteen väylät saadaan säköintilaitoksen maanraliikenteen käyttöön loka- kennustyöt ovat käynnissä. kuun lopussa. Kyllikinportin ja Palkka-
• Viikot 35-36 ? Nro 14 7 Kansallisooppera ja Kansallisbaletti panostavat kotimaisiin kantaesityksiin sä ja näin kokonaisuus on entistä tiiviimpi. Berliinin Komische Operin palkittu tuotanto on mahdollisesti kaikkien aikojen hauskin Taikahuilu. Moskovalaisen Dmitri Bertmanin kekseliäät oopperaohjaukset ovat saaneet monia palkintoja. Nyt Bertmanin työtä nähdään ensi kertaa Suomessa Igor Stravinskyn oopperassa Hulttion tie. Teos kuvaa Tom Rakewellin ja salaperäisen Nick Shadow?n matkaa nautintoihin ja turmioon. Tarinaa kuljettaa mitä kaunein musiikki, sillä 1950-luvulla Stravinsky tyylitteli 1700-luvun oopperoiden tapaan. Ensi-ilta on 18.3. ja Tom Rakewellin roolissa laulaa viimeaikaisista suorituksistaan paljon kiitosta saanut Tuomas Katajala. Ohjelmistoon palaa syyskaudella hersyvä oopperakomedia Don Pasquale, jo vuodesta 1995 katsojia kerännyt Tosca ja visuaalisuudellaan vaikuttanut Thaïs. Kevään päättää Wagnerin Tristan ja Isolde, jossa kuullaan uusia suomalaisia solisteja: Isoldena on Johanna Rusanen-Kartano ja Tristanin roolissa vuorottelevat Jyrki Anttila ja Robert Dean Smith. Kansallisooppera kutsuu vuosittain myös vapaan kentän oopperaseurueita ja tanssiryhmiä esiintymään Alminsaliin. Syys? lokakuussa ohjelmistossa on monien toivomaa barokkioopperaa, kun Suomalainen Kamariooppera ja Helsingin barokkiorkesteri esittävät Claudio Monteverdin oopperan Poppean kruunaus. Ohjaaja on Vilppu Kiljunen ja esitykset johtaa Aapo Häkkinen. Kantaesitys koko perheelle ?Kansallisbaletti tarjoaa kauden aikana kolme koko perheen teosta. Suositut satubaletit hallitsevat syksyä, kun taas keväällä tavataan monta kansainvälisesti kiinnostavaa koreografinimeä. Syksyn ensimmäinen ensi-ilta on Pieni merenneito. Kenneth Greve on tehnyt koreografian, jossa yhdistyvät H. C. Andersenin satu merenneidosta sekä kirjailijan traaginen oma elämä. Todellisuutta ja vedenalaista satumaailmaa yhdistävästä esityksestä on luvassa sekä näyttävä spektaakkeli että herkkä tarina rakkauden kaipuusta. Sekä säveltäjä Tuomas Kantelinen että puvustaja Erika Turunen olivat mukana yhteistyössä jo valtavan suosion saaneessa Lumikuningattaressa. Kantaesitys on 23.10. 19.2. nähdään kahden legendaarisen koreografin ja kahden suuren lupauksen liikekieltä, kun ensi-iltansa saa neljän teoksen kokonaisuus Liikkeen legendat. Jorma Uotinen ja hänen oppiäitinsä Carolyn Carlson tuovat näyttämölle tunnetut teoksensa Jord ja If to Leave Is to Remember. Lisäksi nähdään kahden kiitetyn nuoren koreografin teokset: Alexander Ekmanin hurmioitunutta energiaa ja räjähtäviä rytmejä sisältävä Episode 31 ja Demis Volpin Little Monsters, jossa soi Elvis Presleyn musiikki. Espanjalainen Nacho Duato on yksi tämän hetken merkittävimpiä ko- reografeja. Kansallisbalettiin Duato tuo palkitun koreografiansa nimeltään BACH, Forms of Silence and Emptiness. Kaksiosainen teos on saanut aiheensa ja inspiraationsa Bachin elämästä ja tuotannosta. Elämän koko kirjo on esillä teoksessa, ja surumielisyyden ohella siinä on myös aimo annos huumoria. Norjan Kansallisbaletista peräisin olevan tuotannon ensiilta on 4.5. Ohjelmistoon palaa kaksi koko perheen suosikkia, Javier Torresin Kaunotar ja hirviö sekä joulun alla Pähkinäsärkijä ja Hiirikuningas. Myös John Crankon Onegin, yksi 1900-luvun kauneimmista teoksista, palaa ohjelmistoon. Kevätkaudella esitetään jälleen Bajadeeria, yhtä baletin suurista klassikoista. Elokuun alussa konsertoitiin Espoon tuomiokirkossa Urkuyö ja Aaria -festivaalilla sekä Lahden Sibeliustalossa PYHÄNIEMI 2015 -taidetapahtumassa. Perinteiseen tapaan on pyhäinpäivänä konsertti Johanneksen kirkossa. Helsingin juhlaviikoilla Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro esittivät Leif Segerstamin johdolla Benjamin Brittenin harvoin kuullun suurteoksen War Requiem. Yle Radio 1 välitti konsertin suorana lähetyksenä ja sen voi kuunnella Yle Areenassa maailmanlaajuisesti osoitteessa. Perinteiset joulukonsertit eri puolilla Etelä-Suomea ovat marraskuun lopussa, ja yhteistyössä PianoEspoon kanssa kuullaan lokakuussa tähtipianisti Leif Ove Andsnesin konsertti. Kansallisooppera tarjoaa myös runsaasti maksuttomia tapahtumia, kuten senioreille suunnattuja Oopperan teetansseja, jotka myös suoratoistetaan verkon välityksellä palvelutaloihin ja hoivalaitoksiin kautta maan. Lisäksi tarjolla on Vauvojen taidetuokioita, Avoimien ovien päivän, oopperatalon pihalla tanssittavat Talvitanssit ja lämpiökonsertteja. 5.?6.-luokkalaiset ympäri Suomen esittävät Olli Kortekankaan säveltämää ja Minna Lindgrenin kirjoittamaa Sibelius-aiheista koululaisoopperaa Jannen salaisuus. Syksyn aikana oopperan esittävät 22 koulun oppilaat pääkaupunkiseudun lisäksi Hämeenlinnassa, Imatralla, Jämsässä, Kempeleessä, Kokkolassa, Lappeenrannassa, Lohjalla, Mikkelissä, Nurmijärvellä, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Esitykset jatkuvat kevätkaudella. Vuodesta 2011 käynnissä ollut Kuule, minä sävellän! -hanke on ennättänyt uuteen vaiheeseen. Sibelius-Akatemian, Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Musiikkitalon, Kansallisoopperan ja New Yorkin filharmonisen orkesterin yhteishankkeessa jo lähes sata lasta ja nuorta on säveltänyt musiikkia ammattilaisten johdolla. Nyt 10 yläasteikäistä nuorta valmistaa yhteisvoimin kokonaisen oopperan, joka nähdään huhtikuussa 2016. Sävellystyötä ohjaavat Olli Kortekangas ja Riikka Talvitie ja libreton kirjoittamista Michael Baran. Esityksen ohjaa Jere Erkkilä. Kolmen solistin lisäksi mukana on Tuula Tikkasen valmentama Tapiolan lukion kamarikuoro ja orkesterien muusikoista koottu yhtye. Kapellimestarina on Sibelius-Akatemiassa opiskelevat Kara Koskinen, ja lavastus ja puvut syntyvät Taina Relanderin johdolla Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Yhteistyössä Tiedekeskus Heurekan kanssa valmistuu syyskuussa 9?12-vuotiaille koululaisille Tohtori Akustiikka ja kadonnut ääni -kokonaisuus, johon sisältyy työpaja ja miniooppera Heurekan Klassikot-näyttelyssä. Oopperan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Martina Roos, tuttuihin aarioihin perustuvan musiikin sovituksesta Jukka Nykänen ja visualisoinnista Tinde Lappalainen. Keväällä 2016 lapsille on tarjolla myös uutuuksina Mozartin Taikahuiluun perustuvat Taaperoiden taidetuokiot 2?4-vuotiaille sekä Ämpärimies, Anandah Konosen uusi pienoisbaletti 6?9-vuotiaille. Ämpärimieheen musiikin säveltää Matti Kallio. Fagerlundin Syyssonaatissa Kansallisoopperan on tilannut uuden oopperan säveltäjä Sebastian Fagerlundilta. Sen kantaesitys nähdään syyskuussa 2017. Syyssonaatin libreton on kirjoittanut Gunilla Hemming, ja se pohjautuu Ingmar Bergmanin elokuvakäsikirjoitukseen. Kuuluisan pianistin ja hänen laiminlyömänsä, nyt jo aikuisen tyttären kohtaamisesta kertova elokuva on vuodelta 1978. Fagerlundin Syyssonaatti on ensimmäinen Bergmanin elokuvaan perustuva kokoillan ooppera. Produktion ohjaa ja lavastaa Stéphane Braunschweig, ja Charlotten rooliin on kiinnitetty Anne Sofie von Otter. Teoksen johtaa John Storgårds. Ooppera on Fagerlundin toinen ooppera; aiemmin Fagerlund on säveltänyt kamarioopperan Döbeln.?Oopperatalon omistava Senaattikiinteistöt on kesän aikana uudistanut päänäyttämön katsomon istuimet. Vanhat istuimet olivat ahkeran käytön jäljiltä niin kuluneita, että niiden uusiminen oli välttämätöntä. Myös istuinten ergonomiaan ja numerointiin oli jo pitkään kaivattu parannuksia. Istuinmukavuus ja näkyvyys näyttämölle ovat nyt entistä paremmat, ja uudet numerokyltit entistä helppolukuisempia. Uudistuksen yhteydessä saatiin myös 9 asiakaspaikkaa lisää. Saliin mahtuu tällä hetkellä enimmillään 1351 katsojaa. Uusien istuinten suunnittelusta vastaa Theatreplan Ltd, ja ne valmisti kilpailutuksen jälkeen italialainen Poltrona Frau. Suunnittelun lähtökohtana oli alkuperäisten istuinten ulkoasu, ja kilpailutuksen kriteereinä olivat erityisesti laatu ja kestävyys. Salin akustiikkaa on parannettu äänen heijastuspintoja hienosäätämällä. Tällä tavoin näyttämöltä ja orkesterimontusta tuleva ääni hajaantuu entistäkin tasaisemmin katsomoon. Muutos on toteutet- tu näyttämöaukon ympärille sijoitettujen akustisten elementtien avulla. Myös päänäyttämön alkuperäinen sähköinen äänijärjestelmä on kesällä uusittu. Suurin osa ooppera- ja balettiteoksista esitetään akustisesti, mutta myös sähköistä äänentoistoa ja äänitehosteita tarvitaan. Korkeatasoinen uusi äänijärjestelmä tarjoaa rikkaan ja vaikuttavan äänimaiseman esimerkiksi nykytanssiesityksissä tai musikaaleissa. Siksi uudistus oli järkevää toteuttaa juuri Oopperan kummituksen esitysten alla. Syyskauden lipuista on varattu jo 60 %. Kevätkauden esitysten myynti käynnistyy 6.10., lukuun ottamatta Oopperan kummitusta, jonka liput tulevat myyntiin jo 18.8. ? ??Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin kahdeksasta vahvasti nykyajassa kiinni olevasta ensi-illasta kaksi on kotimaisia kantaesityksiä, ja Taikahuilua lukuun ottamatta kaikki ensi-iltateokset ovat syntyneet viimeisten sadan vuoden aikana. Kautta leimaa myös maineikkaiden ohjaajien ja koreografien panos, sillä nyt nähdään mm. Peter Steinin, Dmitri Bertmanin, Jorma Uotisen ja Nacho Duaton töitä. Yleisön viihtyvyyttä on parannettu entisestään uusimalla katsomon istuimet ja päänäyttämön äänijärjestelmä Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin esityskausi 2015?2016 käynnistyi konserteilla elokuun alussa. Päänäyttämön esitykset aloittaa koko perheen baletti Kaunotar ja hirviö 22.8., ja ensimmäinen ensi-ilta on Andrew Lloyd Webberin Oopperan kummitus 4.9. Oopperan kausi alkaa 4.9. maailman menestyneimmällä musikaalilla Oopperan kummitus. Andrew Lloyd Webberin musikaali nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Suurin osa eri maissa toteutetuista esityksistä on ollut alkuperäisen tuotannon kaltaisia, mutta Kansallisoopperassa tehdään Tiina Puumalaisen ohjauksessa aivan uusi toteutus. Syyskauden kaikki 30 esitystä on loppuunmyyty, eli musikaalin näkee syksyn aikana 40 300 katsojaa. Keväällä on luvassa yhteensä 23 esitystä, joiden liput tulevat myyntiin 18.8. Syksyn toinen ensi-ilta on nuoren Dmitri ?ostakovit?in hillittömän riehakas ooppera Nenä. Sen on ohjannut Peter Stein, yksi tunnetuimpia eurooppalaisia teatteriohjaajia. Nikolai Gogolin novelliin pohjaavassa oopperassa Kovaljov etsii kadonnutta nenäänsä pitkin Pietaria. Satiirista kuvausta aikansa virkavaltaisesta Venäjästä ja sen merkillisistä ihmistyypeistä terästää räväkän modernistinen musiikki. Näyttävä visualisointi hyödyntää 20-luvun venäläisen modernismin kuvastoa. Zürichin oopperasta peräisin oleva tuotanto nähdään 20.11. alkaen. Vuosi 2016 alkaa uuden metallinhohtoisen oopperan kantaesityksellä, kun ensi-iltansa saa 22.1. Indigo. Sami Parkkinen on kirjoittanut scifihenkisen tarinan kaikkialle lonkeronsa ulottavan suuryhtiön vallasta, teknologian vaaroista ja onnen etsimisestä. Apocalyptica-yhtyeestä tutut Perttu Kivilaakso ja Eicca Toppinen yhdistävät tummanpuhuvassa musiikissa aineksia perinteisestä oopperasta ja raskaasta rockista. Musiikin on editoinut, orkestroinut ja sovittanut Jaakko Kuusisto, ja ohjaajana on Vilppu Kiljunen. Ylen kanssa syksyllä 2014 alkanut yhteistyö jatkuu, kun Indigon esitys 30.1. nähdään suorana lähetyksenä Yle Teemalla. W. A. Mozartin Taikahuilu nähdään nyt uutta teknologiaa hyödyntävänä tuotantona. Elävät laulajat yhdistyvät saumattomasti mielikuvitukselliseen animaatioon, jonka on toteuttanut brittiläinen teatteriryhmä 1927. Perinteisten dialogien paikalla on tekstejä mykkäelokuvan henges- Lue netissä www.lehtiluukku.fi Taideyliopiston rehtoriksi haki 18 henkilöä ??Taideyliopiston rehtorin hakuaika päättyi tiistaina 11.8. Määräaikaan mennessä tuli 18 hakemusta. Hakijat Taideyliopiston rehtorin tehtävään ovat aakkosjärjestyksessä: Hannu Apajalahti, Tuomas Auvinen, Pekka Hako, Kaarlo Hildén, Petteri Ikonen, Lauri Kettunen, Teemu Kide, Satu Olkkonen, Antti Pajamo, Jari Perkiömäki, Piia Rantala-Korhonen, LeenaMaija Rossi, Lea RyynänenKarjalainen, Erik Söderblom, Lauri Toivio, Paula Tuovinen, Barbara Vanderlinden ja Thomas Winther. Alustavan aikataulun mukaan hallitus valitsee rehtorin loka-marraskuun aikana. Hakua voidaan täydentää suorahaulla myös var- sinaisen hakuajan päättyä. ? Etsimme kokenutta johtajaa, joka luotsaa viisivuotiskaudellaan Taideyliopiston merkittäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Rehtori jatkaa uuden ja energisen yliopiston rakentamista ajassa, jossa taidetta tarvitaan enemmän kuin koskaan, toteaa hallituksen puheenjohtaja Karri Kaitue. Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta sekä kouluttaa taiteilijoita, joiden työskentely tuo yhteiskuntaan uusia näkökulmia, ajattelumalleja, hankausta ja elinvoimaa. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia. Kaupungin syksyn liikuntakurssit ??Helsingin kaupungin liikuntavirasto järjestää syyskaudella, 7.9.-18.12.2015, runsaasti ohjattua liikuntatoimintaa. Monipuolisesta tarjonnasta pääsevät nauttimaan lapset ja nuoret, aikuiset, seniorit sekä erityisryhmät lukuisissa toimipisteissä ympäri Helsinkiä. Porrastettu ilmoittautuminen alkaa tiistaina 18.8.2014 klo 11.00 Internetissä osoitteessa https://asiointi.hel.fi tai puhelimitse puh. 09 310 28858. Kurssitarjonta, hinnat, ilmoittautumisohjeet ja ilmoittautumisaikataulu löytyvät Helsingin kaupungin sähköisen asioinnin kotisivulla https://asiointi.hel.fi ja liikuntaviraston verkkosivuilla www.hel.fi/liikuntakurssit. Liikuntaviraston syksyn esite ilmestyy Helsingin Sanomien välissä maanantaina 10.8. ja täytejakeluna helsinkiläisiin kotitalouksiin. Asuntojen vuokrat pääkaupunkiseudulla nousivat 3,2 prosenttia ??Asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla vuoden aikana keskimäärin 3,2 prosenttia. Huhti?kesäkuussa nousu jatkui tasaista 0,8 prosentin vauhtia vuosineljänneksen aikana. Muualla Suomessa vuokrat nousivat vuodessa 3,1 prosenttia. Helsingissä nousua kertyi samaiset 3,1 prosenttia ja Espoossa ja Kauniaisissa 3,0 prosenttia. Vantaalla vuokrien nousu oli voimakkainta. Siel- lä vuokrat nousivat vuoden 2014 toiseen neljännekseen nähden keskimäärin 4,4 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskineliövuokrat kuukaudessa olivat tämän vuoden puolivälissä Helsingissä 17,7 euroa, Espoossa ja Kauniaisissa 14,9 euroa ja Vantaalla 15,0 euroa. Muun maan neliövuokrat olivat samaan aikaan keskimäärin 11,3 euroa kuukaudessa.
• Nro 14 ? Viikot 35-36 8 Avoimen yliopiston opinnot ??Draamakasvatusta, EUopintoja, vammaistutkimusta, monitieteisiä opintojaksoja ja paljon muuta. Syksyllä Avoimessa yliopistossa alkaa jälleen opintoja kymmenissä eri oppiaineissa. Opiskelu Avoimessa yliopistossa ei vie yliopistoon hakevalta ns. ensikertalaiskiintiötä. Avoimessa yliopistossa voi siis opiskella niin paljon kuin haluaa ja kun pyrkii yliopistoon valintakokeiden kautta, hakija lasketaan edelleen ensimmäiseen tutkintoonsa pyrkiväksi. Opinnot sopivat niin alan vaihtajille, ammattitaidon tueksi kuin välivuoden viettäjillekin. Opinnot voi liittää yliopistotutkintoon, jos myöhemmin on yliopistossa tutkinto-opiskelijana. Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa opiskelee vuosittain lähes 20.000 opiskelijaa. Osa suorittaa yksittäisiä opintojaksoja, osa tekee laajempia kokonaisuuksia. Verkko-opintojen suosio kasvaa jatkuvasti: niitä on mahdollista suorittaa mistä tahansa. Syksyllä alkavat esimerkiksi seuraavat opinnot: Aikuisuuden solmukohtia -luentosarjassa pohditaan tilanteita, joita aikuinen kohtaa elämässään silloin, kun kaikki ei suju odotetusti ja toivotusti. Luentosarjan vierailevat luennoitsijat ovat omien alojensa asiantuntijoita. Heidän aiheitaan ovat muun muassa parisuhde, työuupumus, mielenterveys, ikääntyvistä vanhemmista huolehtiminen, alkoholi ja eläkkeelle siirtyminen. Kuka on vammainen? Kuka määrittelee vammai- suuden? Vammaisuudessa on kysymys laajasti ottaen vammaiseksi määritellyn ihmisen tarpeiden sekä yhteiskunnallisten olosuhteiden ja käytäntöjen yhteentörmäyksestä. Draamakasvatus on osa taidekasvatusta. Siinä tarkastellaan teatterin ja draaman keinoja opetustyössä.. Mitä Euroopan unioni tekee? Mitkä ovat Suomen EU-politiikan peruslinjaukset ja keskeiset tavoitteet? Miten Euroopan unionia tutkitaan? Opintokokonaisuus (25 op) tarjoaa perustietoa Euroopan unionista. Haluatko opiskella suomen kieltä syksyllä? ??Finnishcourses.fi-palvelusta löydät runsaasti suomen kielen kursseja, jotka alkavat syksyllä 2015. Löydät tarkempaa tietoa kurssien alkamisajoista, ominaisuuksista ja ilmoittautumisajoista kurssihausta. Finnishcourses.fi-palvelusta löydät kaikille avoimia suomen kielen kursseja, jotka järjestetään Helsingin, Tampereen tai Turun seudulla. Lisäksi palvelussa ilmoitetaan Helsingin seudulla järjestettäviä ruotsin kielen kursseja. Puurakentamista Helsinkiin ??Rakennus myös rajaa allasosaan yhteydessä olevan, maksullisen oleskelualueen, joka jakautuu nurmialueeksi, hiekkarannaksi ja toimintapihaksi. Allasosa muodostuu kolmesta eri altaasta: merivesialtaasta ja kahdesta lämmitettävästä makeavesialtaasta. Allaskokonaisuus kuljetetaan paikalleen vesiteitse. Allasosan terassi on puupintainen.  Hankkeen pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Pekka Pakkanen Huttunen-LipastiPakkanen Arkkitehdeista. Kaupunkimaista puurakentamista  Jätkäsaaren rantaan rakennetaan WoodCity-korttelin aloitusosa, johon kuuluu kahdeksankerroksinen puurakenteinen toimistorakennus sekä korttelin kolmikerroksinen pysäköintilaitos. Kortteliin on suunniteltu myös jo asuinkerros- taloja sekä hotellia. Hanke perustuu vuonna 2012 pidettyyn, Stora Enson ja SRV:n järjestämään arkkitehtikilpailuun. Hankkeen tavoitteena on kehittää korkeisiin rakennuksiin soveltuvaa, kaupunkimaista puurakentamista modernin arkkitehtuurin keinoin.  Luvan saanut kohde on poikkeuksellisen kiinnostava toimistorakennus. Rakennuksen aulassa sisärakenteiden puupinnat luovat orgaanisia, aaltoilevia muotoja, jotka kätkevät taakseen talotekniset ratkaisut. Toimiston ensimmäisen kerroksen julkisivut ovat pääasiassa lasia. Muissa kerroksissa julkisivut verhoillaan esipatinoiduilla, lamelliliimatuilla massiivipuuelementeillä. Kaupunkikuvaneuvottelukunta piti WoodCity-hanketta kaupunkikuvallisesti onnistuneena, Jätkäsaaren alueen tunnistettavana julkisivurakennuksena, jossa on voimakas arkkitehtoninen ote. Hankkeen pääsuunnittelijana toimii arkkitehti Matti Huhtamies Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä, joka toimi myös Kaisa-kirjaston suunnittelijana. Ajoissa asennusta  Asiakas saa 20 prosenttia alennusta rakennusvalvontataksasta, jos pientalon rakentamista tai laajentamista koskeva lupahakemus tuodaan virastoon 1.10.2015?31.1.2016. Maksualennuksella pyritään ohjaamaan pientalorakentajia hakemaan rakennuslupia jo loppuvuodesta ja aivan alkuvuodesta, jolloin hakemukset ehditään pääosin käsitellä ennen kiireisintä kevätkautta. Alennus koskee kaikkia omakoti-, parija rivitaloja. Alennusta saa asuinrakennuskohtaisesta perusmaksusta ja koko- naisalan mukaan määräytyvästä maksusta. Alennus ei koske ns. kiinteistöinsinöörin maksuja, jotka kiinteistövirasto perii. Pientalon rakennuttaja hyötyy oikein ajoitetusta suunnittelusta. Suunnittelija, jolla on riittävästi aikaa neuvotella asiakkaan kanssa ja perehtyä rakennuspaikkaan, ehtii suunnitella taloudellisen, viihtyisän ja energiatehokkaan kodin. Ajoissa ja hyvillä suunnitelmilla haettu lupa myös ehditään myöntää ennen kiireistä kevätkautta. Rakentajalle on myös etua siitä, että tekijät ja tarvikkeet tilataan työmaalle ennen kesän lomasesonkia.?Rakennuslautakunta myönsi luvat myös opiskelija-asuntolalle sekä kahdelle asuinkerrostalolle, jotka nousevat Jätkäsaareen ja Laajasaloon. Niihin on suunniteltu yhteensä 230 asuntoa. Illallinen Puu-Vallilassa -tapahtuma ensimmäistä kertaa tänä kesänä Paikalla oli Vallilassa pitkään asuneita sekä juuri muuttaneita perheitä lapsineen Illallinen Puu-Vallilassa kokosi alueen asukkaita torstaina 6. elokuuta Roineenpuistoon pitkien pöytien ääreen. ??Vanhan Vallilan talotoimikunta järjesti ensimmäistä kertaa tapahtuman. Tapahtuma pidettiin samanaikaisesti Illallinen Helsingin taivaan alla-tapahtuman kanssa. Illallistapahtuma sai runsaasti kiitosta alueen asukkailta. Lämmin torstai-ilta sai asukkaat hyvälle miellelle. Kukin toi illallispöytiin ruokiaan, joita jaeltiin ruokailijoille. Asukkaat vaihtoivat kuulumisiaan ja pimenevä ilta kynttilöiden valossa ja elävän musiikin säestyksel- lä nosti tunnelmaa Roineen puistossa. Vanhan Vallilan talotoimikunta halusi illallistapahtumalla koota alueen asukkaita yhteen. Paikalla oli pitkään Vallilassa asu- Illallinen Puu-Vallilassa kokosi väkeä yhteen. neita ja juurimuuttaneita perheitä lapsineen ja lemmikkeineen. Vanhan Vallilan talotoimikunta haluaa muodostaa tapahtumasta vuosittaintoistuvan loppukesän tapahtuman, jossa lomilta palanneet vallilalaiset viihtyvät. Jarmo Nordlin Vanhan Vallilan talotoimikunnan jäsen Roineenpuistossa kokoonnuttiin nauttimaan kesäillasta, mukana pitkään Vallilassa asuneita kuin myös uusia vallilalaisia. Tunnelmaa puuvallilalaisten elokuussa 2015.
• Viikot 35-36 ? Nro 14 9 Pitkät työpäivät Osteopatiasta lisäävät aivohalvauksen riskiä ??Vähintään 55 tuntia viikossa työskentelevillä on 33 prosenttia suurempi riski saada aivohalvaus ja 13 prosenttia suurempi riski sairastua sydäntautiin kuin niillä, jotka työskentelevät 35 - 40 tuntia viikossa, osoittaa Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus. Professori Mika Kivimäki Helsingin yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta johti kansainvälistä tutkimusta, jossa selvitettiin pitkien työviikkojen vaikutusta terveyteen. Tutkijat tekivät systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin kaikesta tutkimustiedosta, jota aiheesta oli saatavissa. Sydän- ja verisuonisairauden riskiä arvioitiin 25 tutkimuksessa kootun aineiston perusteella; mukana oli yhteensä 603 838 miestä ja naista Euroopasta, USA:sta ja Australiasta. Seuranta-aika oli keskimäärin 8,5 vuotta. Tutkijat havaitsivat, että vähintään 55-tuntista työviikkoa tekevillä oli 13 prosenttia suurempi riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin kuin 35 - 40 tuntia viikossa työskentelevillä riippumatta iästä, sukupuolesta ja sosioekonomisesta asemasta. Pitkää työpäivää tekevien kohonnut aivohalvauksen riski havaittiin 17 tutkimusaineiston analyysissa; tässä aineistossa oli mukana 528 908 miestä ja naista. Tutkittavia seurattiin 7,2 vuotta. Yli 55 tuntia viikossa työskentelevillä oli 1,3 kertaa (33 %) suurempi riski saada aivohalvaus kuin niillä, jotka tekivät normaalipituista työviikkoa. Tämä yhteys säilyi, vaikka analyysissa huomioitiin tupakointi, alkoholinkulutus ja fyysinen aktiivisuus sekä tavanomaiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten verenpaine ja korkea kolesteroli. Suurin osa aivohalvauksista oli ai- voinfarkteja. ? Mitä pitempää työviikkoa ihmiset tekivät, sitä korkeammaksi aivohalvauksen riski nousi. Esimerkiksi 41 48 tuntia viikossa työskentelevillä oli 10 prosenttia korkeampi sairastumisriski kuin 35 - 40 tuntia viikossa työskentelevillä, ja 49 - 54 tuntia viikossa työskentelevillä riski oli 27 prosenttia korkeampi, Kivimäki kertoo. Kivimäki korostaa, että vielä ei tiedetä, mitkä syyt ovat pitempää työviikkoa tekevien kohonneen sairastumisriskin takana. ? On mahdollista, että pitkää työpäivää tekevät eivät ehdi riittävästi panostamaan terveellisiin elintapoihin ja pitkien työpäivien yhdistyminen stressiin on tietysti terveyden kannalta huono yhdistelmä, Kivimäki sanoo. Kaikkien käytettävissä olevien tätä aihetta koskevien tutkimusaineistojen kokoaminen yhteen ja niiden sisältämän tiedon analysoiminen teki mahdolliseksi tarkastella työtuntien määrän ja sydän- ja verisuonisairauksien välistä yhteyttä tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin on ollut mahdollista. ? Pitkää päivää tekevien olisi erityisen tärkeää huolehtia siitä, että verenpaine ja veren kolesteroli- ja glukoosiarvot pysyvät terveellisissä rajoissa. Liikunta, tupakoimattomuus ja terveellinen ruokavalio auttavat tässä asiassa, Kivimäki sanoo. OECD-maissa keskimäärin 12 prosenttia työssä olevista miehistä ja viisi prosenttia työssä olevista naisista tekee yli 50 tunnin työviikkoa. Kivimäen johtamassa tutkimuksessa oli Suomesta mukana Työterveyslaitoksen kunta-alan seurantatutkimuksen ja Helsingin yliopiston HeSSup-seurantatutkimuksen aineisto. Tutkimusta rahoitti mm. Työsuojelurahasto. ??Osteopatia on tehokas hoitomuoto, jolla voidaan lievittää ja ennaltaehkäistä erilaisia kiputiloja sekä edistää kehon toimintaa. Osteopatia perustuu laajaan anatomian ja fysiologian tietämykseen sekä pitkälle harjaantuneisiin kädentaitoihin. Osteopaatti on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Osteopaatin opinnot kestävät ammattikorkeakoulussa kokopäiväisenä opiskeluna neljä vuotta. Suomessa toimii tällä hetkellä noin kolmesataa osteopaattia. Osteopatian kehitti Andrew Taylor Still Yhdysvalloissa 1870 -luvulla, josta osteopatia levisi Iso-Britannian kautta Eurooppaan. Osteopatia soveltuu kaikenikäisille ja monenlaisten kiputilojen hoitoon. Osteopaatti voi hoitaa selän, niskan ja raajojen kipuja, jännitystä ja jäykkyyttä sekä iskiasta tai muita säteilykipuja. Osteopatia soveltuu hyvin myös päänsäryn, migreenin tai purentaongelmien hoitoon. Osteopatian avulla voidaan ylläpitää toimintakykyä kroonisissa sairaustiloissa tai hoitaa vammojen ja tapaturmien jälkitiloja. Osteopaattinen hoito sopii myös tueksi, kun keholta vaaditaan erityistä suorituskykyä ja stressinsietoa. Osteopatia soveltuu sekä akuutteihin että pidempiaikaisiin kiputiloihin. Akuutissa vaiheessa hoidon tavoitteena on kivun välitön lievittyminen, sekä kiputilan pitkittymisen ja siitä aiheutuvien epäedullisten muutosten ennaltaehkäisy. Pitkittyneissä kiputiloissa hoidon tavotteena on edistää kehon oikeanlaista toimintaa, joka saalii normaalin elämän aktiviteetit. Osteopaatin vastaanotolla pyritään aina kartoittamaan vaivan taustalla olevat tekijät ja kohdentamaan hoito yksilöllisesti TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille le meil Tule kuin n KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät et n Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 e m ! i os m r e h Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Meidän F FI LA PSI PERHEIDEN S TA KOIRA ERIKOISHINTA 4,90 Turkki pysyy hyvänä viikoittaisella pesulla pari Rokka ja Kipania an lähtevät Tans norsuja pelastamaan ri Bostoninterrietaa Orvokki opetesua hampaidenp OMAANt KIKE EaiLse t akita allem 3/2015 6,30 2/2015 6,40 Erikoishinta 4,90 TARJOUSHINTA HOITO ? RAVINTO ? UUTUU DET ? NEUVOT ? VINKIT 5,90 Jekku haistaa Meille tulee pentu! putkivuodot ? Hoito ? Ravinto ? Tarvikkeet Sokea mopsi pärjää oman emännän Kissaavulla agilityssä riittää vauhtia! 3/15 6,20 Luomutar vuod Kalle pelasti isäntänsä tulipalosta en 2015 työmestari Kesä täynn ä hevostapahtumia Cornish rexit Onni ja Bonus todellisia mammanpoikia Maatiaiskissojen asialla: Geenit Pentu- saatava talteen treffeillä ilo ylimmillään! Silkkiturkkinen Kerttuli vuoden 2014 kotikissa Kesä täynn syntymisenä ihmeitä Aina ei kaikk i sujukaan: El lin varsa ku oli Pimennetty pihatto suoj polttiaisilta aa Kuninkuusrave kortit levällissa ään Tärkei ä on tie ä, että matolnt ääke tehotäaa Rotuesittely ssä shire Jättiläiset so ja cladysdale: veltuvat ylei siten, että ongelman todellinen syy voi korjautua. Osteopaatilla on käytössään laaja valikoima erilaisia hoitotekniikoita, joita sovelletaan kunkin asiakkaan kokonaistilanteen mukaan. Hoito voi sisältää esimerkiksi pehmytkudosten käsittelyä, rankaan ja niveliin kohdistuvaa hellävaraista rytmistä liikettä tai manipulaatiota, tai kehon nestekiertoa tukevia pumppaavia tekniikoita. Osteopaattisten hoitotekniikoiden avulla pystytään parantamaan liikkuvuutta, aineenvaihduntaa, vapauttamaan kudosten kiristyksiä sekä tasapainottamaan hermoston toimintaa. Tällöin kehon toiminnot voivat tukea toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Osteopaatti voi myös antaa itsehoito-ohjeita, joiden avulla voidaan edistää hoidon vaikutusta ja ennaltaehkäistä kiputilojen uusiutumista. Tervetuloa hoitoon! Hieroksen osteopaatit Airi Kianto, maalauksia 19.8. ? 6.9.2015. Katso kotisivut. Galleria Saima www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa!
• Nro 14 ? Viikot 35-36 10 Musiikkinäyttely laulaa ja tanssii kohti syksyä ? Hakasalmen huvilassa jo 20 000 kävijää ??Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyn suosio jatkuu, ja kävijämäärä on yltänyt vilkkaan kesän aikana 20 000:een. Syksyllä näyttelyssä on paljon ilmaistapahtumia, jotka tarjo- avat uudenlaisia elämysretkiä musiikin eiliseen. Tanssien matkataan nostalgisiin iltamiin ja kokeellisiin klasarireiveihin, laulaen entisajan jouluihin ja kielimuurin yli. Lapset voivat heittäytyä soitinten maailmaan ja vanhemmat herätellä soittotuntimuistojaan. Näyttelyn runsas konserttitarjonta ulottuu Taiteiden yön rockpiknikistä joka sunnuntai klo 14 pidettä- Tanssia kotihipoissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. vien ilmaismatineoiden tyylikirjoon. Poimintoja musiikkia!-näyttelyn tapahtumista syksyllä 2015 Kotimusiikkia 1900-luvun alussa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Pirkkolan uimahalli. Kuva: Konsta Linkola Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahallit avautuvat, rantojen uimavalvonnan kausi jatkuu ??Itäkeskuksen ja Pirkkolan liikuntapuiston uimahallit avautuvat maanantaina 10. elokuuta. Lisäksi uimavalvonnan kausi jatkuu Helsingin isoilla rannoilla ja Pirkkolan liikuntapuiston uimapaikka Plotissa. Itäkeskuksen ja Pirkkolan liikuntapuiston uimahallit avautuvat maanantaina 10. elokuuta. Molemmissa uimahalleissa on kesän aikana tehty kunnostus- ja remonttitöitä, jotta hallit palvelisivat asiakkaita entistä paremmin. Halleissa on muun muassa uusittu vesihyppypaikkoja ja lattioita sekä tehty laattakorjauksia. Itäkeskuksen uimahalli avautuu maanantaina 10.8. kello 6.15. Maan alla sijaitsevaan uimahalliin mahtuu kerralla noin 1000 kävijää, ja hallissa on muun muassa iso allas (19m X 50m), opetusallas (11m X 14m), lastenallas (10,5m X 12,5m), kylmävesiallas, poreallas hyppytorni, vesiliukumäkiä, kuusi saunaa ja yksi höyrysauna. Vehreässä Keskuspuistossa sijaitseva Pirkkolan uimahalli puolestaan avautuu maanantaina 10.8. kello 7.00. Pirkkolan uimahallissa on muun muassa iso allas (25m X 16m), opetusallas (16m X 7m), lasten allas (9m X 7m), hyppytelineitä, vesiliukumäkiä, viisi sähkösaunaa ja yksi inva-sauna. Liikuntaviraston kaksi muuta uimahallia, Jakomäen ja Yrjönkadun hallit, avautuvat 31. elokuuta. Uimakautta voi vielä jatkaa myös Uimastadionin ja Kumpulan maauimaloissa. Kumpulan maauimala on to 20.8. Taiteiden yö Klo 18 huvilan salissa on Musiikkimuistoja Helsingistä -konsertti, jossa muusikot improvisoivat yleisön antamista ideoista. Klo 19-22 huvilan puutarhassa on rockpiknik, jolla esiintyvät seuraavat helsinkiläiset bändit: Boumen, Jårgen Jårgensen, T. L. B., The Brandermen ja Bob Malmström. la 5.9. klo 11-15 Soitinten lumo Koko perheen tapahtuma johdattaa soitinten maailmaan ja tutustuttaa siihen, miten ääni syntyy erilaisissa, osin aika mielikuvituksellisissakin soittopeleissä. Työpajoissa rakennetaan itse soittimia ja soitetaan niillä. Lapset saavat kokeilla soittimia patarummuista Mubikiin. Tapahtuma on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa. la 19.9. klo 12-15 Ystävänä orkesteri Yhteistyössä Helsingin kaupunginorkesterin ystäväyhdistyksen Pro filharmonian kanssa toteutet- tavassa tapahtumassa kuullaan muun muassa orkesterin muusikoiden kamarimusiikkiesityksiä, asiantuntijoiden tietoiskuja kaupunginorkesterin värikkäistä varhaisvaiheista sekä pitkän linjan orkesterinystävän muistoja. la 3.10. klo 14-16 Soittotuntien klassikot Lapsuuden soittotunneilta on jäänyt helsinkiläisten mieleen monenlaisia muistoja puuduttavasta etydien vinguttamisesta opettajan pekingeesiin, joka tapasi istua pianon päällä. Tapahtumassa kuullaan muistojen lisäksi nostalgisia alkeistason klassikkokappaleita lasten soittamina. Muistelua jatketaan kahveilla konsertin jälkeen. ti 6.10., 13.10., 20.10. ja 27.10. klo 13 Laulumuistoja Neljänä lokakuisena tiistai-iltapäivänä Hakasalmen huvilan salissa lauletaan ja muistellaan yhdessä. Laulujen ja muistelojen aiheina ovat elokuvat, tanssilavat, kansakoulun vuodenkierto ja isänmaalliset laulut. to 15.10. klo 18-21 Iltamat 1930-40-lukujen tyyliin Nostalgis-humoristinen aikamatka herättää henkiin entisajan seuraintalojen iltamat. Ohjelmassa on perinteiseen tapaan muun muassa yhteislaulua, ko- hottava puhe, valistava muotinäytös ja kuorolaulua. Väliajalla nautitaan marttojen puhvetin antimista ja illan päätteeksi on luvassa odotettu tunti tanssia. to 5.11. klo 18 Kaksikielinen yhteislauluilta Svenska dagenin aattona tutustutaan laulaen suosittujen kotimaisten laulujen ruotsinkielisiin alkuteksteihin, jotka ovat useimmille suomenkielisille tuntemattomia. Tutut laulut avautuvat aivan toisenlaisina alkukielellä. to 26.11. klo 19-21 Klasarireivit Maailmalla ihastuttanutta klassiseen musiikkiin pohjaavaa tanssibilekonseptia kokeillaan ensi kertaa Suomessa. to 10.12. klo 18 Joulun historiaa joululaulujen kautta Muuttuvat käsitykset joulusta ja muutokset joulutavoissa heijastuvat myös joululauluissa. Tapahtumassa kuullaan joulun moninaisista vaiheista - ja tietysti lauletaan yhdessä joululauluja. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 11.3.2015-8.1.2017 ti-su klo 11-17, to klo 1119. Vapaa pääsy. auki 23. elokuuta asti, ja Uimastadikka on auki 20. syyskuuta asti. Uimavalvonnan kausi jatkuu isoilla rannoilla ja Plotissa Lisäksi Helsingin suurimpien rantojen uimavalvonnan kausi jatkuu vielä viikolla. Rantapelastajat työskentelevät Aurinkolahdessa, Hietarannassa ja Pikkukoskella 16. elokuuta asti joka päivä kello 12.00?20.00. Myös Pirkkolan liikuntapuiston uintipaikka Plotin kausi jatkuu niin ikään 16. elokuuta asti, ja Plotin uimavalvojat työskentelevät tuohon asti joka päivä kello 10.00?18.00. Luonnollisesti Stadin muutkin uimarannat ovat yhä auki ja kaupunkilaisten käytettävissä. Nuoren harmonikansoittajan ylpeä perhe vuonna 1953. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Väinö Kannisto.
• Viikot 35-36 ? Nro 14 11 Viron Tölkkipalautus Oy laajentaa aukioloa ??Jätkänsatamassa toimintansa aloittanut Viron Tölkkipalautus Oy laajentaa syyskuussa aukioloaikaa myös viikonlopuille, mediavastaava Mika Reininkainen kertoo. Yritys maksaa jokaisesta sille tuodusta tölkistä 8 senttiä. Elokuussa yritys on auki arkisin klo 11- 13. Tölkinpalautuskonetta ei yrityksen tiloissa ole, vaan tölkkien määrä kyetään saamaan tarkasti määritettyä punnitsemalla. Viron Tölkkipalautus Oy toimii Jätkänsaaren Bunkkerissa ja yritys on helppo löytää ison näyttävän nimikyltin ansiosta. Restel laajentaa O´learys-? sporttiravintoloihin Ravintola Prestossa juhlitaan Festa di ferragostoa ??Perinteinen italialainen loppukesän juhla, ferragosto, valtaa ravintola Preston elokuussa. ? Meidän ferragostomme avainsanoina ovat rakkaudella laitettu, herkullinen ruoka, maukas viini sekä rento yhdessäolo, aivan kuten juhlan kotimaassakin, ravintolapäällikkö Outi Koistinen luonnehtii. Italiassa Festa di ferragostoa juhlitaan elokuun puolivälistä syyskuun alkuun, mutta Preston omaa fiestaa vietetään hieman pidempään, marraskuulle asti. Tarkoituksena on tarjota mutkattomia ja maistuvia annoksia, jotka on tehty koko seurueen yhdessä jaettaviksi. ? Suomessa vasta opetellaan sosiaalista syömistä, kun taas Italiassa se on kiinteä osa ruokakulttuuria. Preston Festa di ferragosto -menun annokset tuovatkin pienen palan Italiaa keskelle Helsinkiä, Koistinen kuvaa. Keittiöpäällikkö Marko Koskisen suunnittelema runsas menukokonaisuus koostuu antipastivalikoimasta, pastoista ja risotosta sekä oman keittiön suussasulavasta gelatosta. Sesongin tuoreet raaka-aineet ovat keittiölle tärkeitä, ja niinpä listalle on valittu muun muassa kauden kotimaisista sienistä val- mistettu, pikantti risotto. Samasta syystä annoksiin käytetään ainoastaan tuorepastaa. Merellisten herkkujen ystävää hemmotellaan tulisella pastalla, johon on upotettu kampasimpukoita, pehmeäkuorista taskurapua sekä jättikatkaravun pyrstöjä. Mukana on myös varsinainen klassikko: rehevän tomaattinen, kevyesti savustetusta guancialepekonista valmistettu Amatriciana-pasta. Aterian päättävät päivittäin vaihtuvat jäätelöt ja sorbetit, joiden makuhaitari polveilee makeasta valkosuklaa-kirsikasta raikkaaseen verigreippiin. - Halusin luoda menukokonaisuuden, jossa Italian täyteläiset maut kohtaavat toisensa hieman yllätykselliselläkin tavalla, Koskinen summaa. Koistinen on poiminut menun pariksi laadukkaat Terre del Nocen viinit. Viineihin käytetyt rypäleet viljellään Adige- ja Noce-jokivarsien hedelmällisessä maaperässä, mikä takaa erityisen vivahteikkaan maun. - Konstailemattomat mutta aromikkaat viinit ovat Suomessa yksinoikeudella meidän valikoimassamme, ja ne tarjoillaan näyttävistä magnumpulloista, Koistinen kertoo. Festa di ferragosto @ Presto 18.8.-28.11.2015 Itä-Pasila myllerryksessä Teollisuuskatua rakennetaan Turvallinen koulutie on remontissa etusijalla ??Eläintarhan ja Itä-Pasilan normaalit jalankulkureitit ovat muuttuneet, kun Teollisuuskadun jatketta rakennetaan ratapihalle päin. Koululaisten kävelyturvallisuuden varmistamiseksi mm. lähiympäristön liikenteen nopeusrajoitukset ovat 40 kilometriä tunnissa. Myös koululaisista varoittavia liikennemerkkejä asennetaan suojateiden läheisyyteen. Itä-Pasilan ja Konepajaalueen välinen Sähköttäjänsilta purettiin kesäkuussa 2015. Sen korvaava uusi silta valmistuu viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Teollisuuskadulta Ratapihantielle noustessa ajoneuvoliikenne tiivistyy kaksikaistaiseksi. Vastakkaiseen ajosuuntaan säilyy yksi ajokaista, joka siirtyy pohjoisemmaksi. Risteykseen lisätään koululaisista varoittavat liikennemerkit. Tämän risteyksen liikennejärjestely kestää vuoden 2015 loppuun asti. Jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat Eläintarhan ala-asteelle Itä-Pasilan puolelta kevyen liikenteen väylällä Ratapihantien yli suojatietä pitkin ja tästä edelleen Savonkadulle etelään koululle asti. Aleksis Kiven katua tultaessa Savonkatu ylitetään suojatietä pitkin. Kevyen liikenteen väylän sijainti ei merkittävästi muutu urakan edetessä. Teollisuuskatu tulee muutostöiden jälkeen yhdistämään Vallilan alueen Keski-Pasilaan uuden tunne- lin välityksellä. Urakkaan kuuluu lisäksi kaksi uutta siltaa. Länsi-Pasilassa Veturitie poistui käytöstä heinäkuussa ja liikenne kulkee väliaikaisesti 1+1 -kaistaisella Pasilankadulla, joka valmistuessaan levenee 2+2 -kaistaiseksi. Liikennejärjestelyjen myötä voidaan KeskiPasilan ja sen keskuksen Triplan rakentaminen aloittaa. Veturitie on katkaistu etelässä Pasilankadun liittymän kohdalla ja pohjoisessa Radiokadun liittymän kohdalla. Veturitieltä säilyy edelleen ajoyhteys Pasilan autojuna-asemalle. Uusi Veturitie rakennetaan junaradan varteen ja se otetaan käyttöön vuonna 2019. Pasilasta on tulossa lä- hivuosina Helsingin toinen keskus ja entistä tärkeämpi liikenteen solmukohta. Vuoteen 2040 mennessä Pasilassa on arviolta 20 000 asukasta ja 50 000 työpaikkaa. Helsingin kaupunki kehittää merkittävästi Pasilan liikennejärjestelyjä ja joukkoliikennettä. Liikennevirasto rakentaa läntisen lisäraiteen sujuvoittamaan junaliikennettä. YIT rakentaa Pasilan keskukseksi kolmen korttelin ja maanalaisten tilojen muodostaman Triplan, johon tulee mm. kauppakeskus, toimistotiloja, pysäköintilaitos, asuntoja ja hotelli. Lisätietoja:www.uusipasila.fi, www.yit.fi/tripla, www.liikennevirasto.fi/keskipasila ??Hotelli- ja ravintolayritys Restel laajentaa valikoimaansa avaamalla syksyllä kaksi O?Learys-sporttiravintolaa pääkaupunkiseudulla. Helsingin O?Learys tulee legendaarisen yli 100-vuotiaan Bakers-ravintolan tilalle aivan kaupungin ydinkeskustaan, ja toinen ravintola avautuu Espooseen kauppakeskus Sellon yhteyteen. Bostonista inspiraationsa saanut O?Learys-ravintolaketju työllistää yhteensä noin 40 henkilöä Bakersin ja Sellon toimipisteissä. Molemmat ravintolat tarjoavat saman katon alla pohjoisamerikkalaisvaikutteista ruokaa sekä ainutkertaisia urheiluelämyksiä. Ravintoloissa on runsaiden à la carte -annosten lisäksi arkisin tarjolla lounas sekä viikonloppuisin juhlatunnelmaa aina aamuyön tunneille saakka. ? Olemme erittäin innoissamme O?Learys-sporttiravintoista, jotka ovat saaneet kulttimaineen synnyinmaassaan Ruotsissa. On mahtavaa saada tällaiset ainutlaatuiset ravintolat pääkau- punkiseudun keskeisimmille liikepaikoille, iloitsee ketjupäällikkö Saija Gerpe Resteliltä. O?Learys-ravintolat tarjoavat rennon tunnelman sekä ennen kaikkea suurta urheilujuhlaa. Sellon ravintolassa screenejä on jopa yli 80 kappaletta, ja niistä nähdään suurempien urheilutapahtumien lisäksi harvinaisempiakin pelejä sekä kilpailuja, joita ei valtavirtakanavilla ole tarjolla. ? Urheilun seuraamisen lisäksi ravintoloissamme tullaan kokemaan syksyllä ennennäkemättömiä elämyksiä tunnettujen sporttitähtien seurassa. Myös erilaisia aktiviteetteja on tulossa, vinkkaa Brand Manager Hanne-Mari Ahonen. Erityisesti kauppakeskus Sellon O?Learys-ravintolassa riittää monipuolista tekemistä, sillä RAY ja Restel Ravintolat Oy suunnittelevat tiivistä yhteistyötä kauppakeskus Sellossa. O?Learys Bakers avataan syyskuun alussa ja O?Learys Sello lokakuussa 2015. KATOAMISTEMPPU käsittelee vakavia asioita mustan huumorin kautta ??Kaikki me katoamme johonkin. Sinä katoat sieltä missä olit, katoat muistoihin jonkin tieltä. Kun muita vaihtoehtoja ei ole. Jotakin tai joku tulee tilallesi. Sinun täytyy kadota. Maailman hienoin temppu on katoamistemppu. Mutta Ilkka Virta ei suostu katoamaan. Teatteriesitys on Ylioppilasteatterin off-produktio. Esityspäivät: Ensi-ilta 21.8. Muut: 23.8., 27.8., 28.8., 29.8., ja 31.8., 2.9., 4.9., 5.9., 7.9., 9.9., 11.9. 12.9. Ylioppilasteatterin Studiolla Aleksanterinkatu 23. Liput 12?/6?. Ohjaus: Kiia Laine Ohjaajan assistentti: Sofia Smeds Dramaturgia: Liila Jokelin, Arttu Uuranmäki, Kiia Laine Tekstit: Liila Jokelin, Arttu Uuranmäki & työryhmä Näyttämöllä: Johanna Ahonen, Victoria Godden,Heikki H e r v a , K a t r i i n a Kettunen,Vilma Kinnunen, Veera Lapinkoski, Saku Nurmiranta ja Into Virtanen. Valosuunnittelu: Arttu Uuranmäki Äänisuunnittelu: Henri Hyökyvirta Puvustus: Iida-Jessika Silventoinen Grafiikka: Joel Slotte Valokuvat: Mia Jalerva Tuotanto: Anne-Maria Mäkelä
• Nro 14 ? Viikot 35-36 12 Kulttuurisalonki Kulttuurisalonki keskellä Helsinkiä! ??Maailman ensimmäinen Kulttuurisalonki avautui keväällä Sibeliuksen sävelten siivin Helsinkiin avattiin ensimmäinen Kulttuurisalonki 5.5.2015 osoitteeseen Erottajankatu 15?17, entisen, vuonna 1886 rakennetun, elokuvateatteri Adamsin tiloihin. Kulttuurisalonkikonsepti yhdistää kulttuurin monet muodot historiasta nykypäivään, tanssista taiteeseen. Kulttuurisalonki tuo Helsingin kulttuurivalikoimiin raikkaan tuulahduksen entisajan salonkitunnelmaa sekä laadukasta viihdettä monessa muodossa. Nykyisin tiloissa toimiva perjantai- ja lauantaisin toimivan El Jefen yökerho sai seurakseen kulttuurin laajan perheen. Kulttuurisalonki on uusi tapahtuma- ja konserttivenue, joka tuo yhteen erilaisia taiteen ja kulttuurin muotoja. Tämä ilmenee muun muassa vaihtuvissa taidenäyttelyissä, laajassa konserttien ja musiikkinäytösten kirjossa, sekä Kulttuurishopin ja kahvilan valikoimissa. Toiminta käynnistyi Sibeliuksen 150-juhlavuoden teemalla yhdistäen Sibelius Finlandia musiikkiesitykset, 3 x Sibelius -taidenäyttelyn, Sibelius menun ja Culture Shop -lahjakaupan historiallisessa salonkimiljöössä.  Sibelius Finlandia musiikkinäytöksestä vastaavat tenori Hannu Jurmun, pianisti Jouni Someron, ja Jean Sibelius 150 vuotta ?juhlakonsertista baritoni Hannu Ilmolahti ja pianisti Janne Palmiola. Koko kesän Kulttuurisalongissa on omistettu Sibeliuksen 150-juhlanäytöksille, joiden tähtinä ovat tenori Hannu Jurmu ja pianotaiteilija Jouni Somero. Vielä ennättää Sibelius Finlandian esityksiin. Näytöksiä on 13.8., Taiteiden yönä 20.8., 27.8., 3.9. ja 10.9. alkavat klo 19.00. Sibelius juhlakonsertin tähtinä 10.9. klo 19 ovat baritoni Hannu Ilmolahti ja pianisti Janne Palmiola. Kulttuurishopista on ostettavissa Suomi- ja Sibelius-design tuotteita kuten musiikkia ja kirjoja, Kultaseppä Tarkkasen suunnittelemia koruja, vedoksia ja taidetta. Kulttuurisalonki palvelee ma-pe klo 11-17. Salonki. Kuva: Kai Joronen Photo & Consulting Oy. Vielä ennättää nauttia upeasta Sibelius konserteista 100-vuotisjuhlanäytökset Edith Piafista ja Billie Holidaysta ovat Kulttuurisalongin ohjelmistossa syyskuusta alkaen. Edith Piaf 100 -vuotta Väki. Kuva: Kai Joronen Photo & Consulting Oy. Punavuoren varpunen tuo chanson tunnelman Helsinkiin Kulttuurishop. Kuva:Mikko Lähteinen. Salonki. Kuva: Kai Joronen Photo & Consulting Oy. Punavuoren varpunen tunnelmoi Kulttuurisalongissa (Édith Piafin 100. juhlavuoden kunniaksi) Punavuoren varpusen Édith Piaf ?tulkinta on enemmän kuin konsertti! Édith Piaf 100 Year Anniversary by Tia Cohen & L?Orchestre Noir ? enemmän kuin konsertti Edith Piafin syntymästä on kulunut tänä vuonna 100 vuotta. Oikealta nimeltään Edith Giovanna Gassion oli Ranskan ja maailman rakastetuimpia Chanson-laulajia. Piafin tunnetuimpia lauluja ovat ?La vie en Rose?, ?L?hymne a l?amour?, ?Milord? ja ?Non, je ne regrette rien?. Maailman tunnetuin Chanson-laulaja Edith Piaf kuoli vain 47-vuotiaa- Kuvataiteilijat Virpi Ekman Kuvataiteilija Virpi Ekman on gallerianäyttelyiden lisäksi vienyt taidettaan myös taiteelle ei-niin-tyypillisiin paikkoihin. Turku 2011-kulttuuripääkaupunkivuonna Tallink Siljan terminaali täyttyi taiteesta, kuten on hänen töitään nähty myös Tavastian ja Porin Prikaatin Sotilaskodinkin seinillä. Virpistä on virkistävää viedä taidetta ihmisten luo, yllättäviinkin paikkoihin. Näyttelyssä olevia teoksia mm 1.Säveltäjä (triptyykki), 2. Aino, 3.Tuonelan joutsen, 4. Lemminkäinen ja saaren naiset, 5.Turmio (mustalla taustalla oleva Sibelius), 6.Toisaalla (Sibelius, vihr. tausta) Petri Petrie Kulttuurisalonki esiintyjät. Kuva: Mikko Lähteinen. Petri Petrie on kuvataitelija ja muusikko ? intohimoisesti niitä molempia ? ja paljon muuta. Hän syntyi suomalaiseen taiteilijaperheeseen 1960-luvun lopulla. Hänen töitään on ollut nähtävänä yli sadassa näyttelyssä Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Saksassa, Englannissa, Malesiassa ja USA:ssa. Petrien uran yksi huippukohtia oli vuonna 1996 Venäjän Taiteilijaliiton näyttelykeskuksen näyttely Pietarissa, jossa hän oli ensimmäinen suomalainen taiteilija 100 vuoteen. Sibeliuksen Pop taiteessa yhdistyy eri tekniikat harmonisesti. Jan Vaaka Jan Vaaka on taiteiden moniottelija. Hänet tunnetaan niin muotokuvamaalarina, muusikkona kuin kulttuurituottajana. Vaakan taideopinnot alkavat jo 6-vuotiaasta lähtien, jolloin vanhemmat antoivat poikansa käteen viulun ja pensselit. Isän siskon miehen, Väinö Henttisen öljyvärimaalaukset inspiroivat nuorta taiteilijaa kovasti ja sisäinen palo maalata yltyi vain vuosien saatossa. Väinöltä saadut opit iskostuivat taiteilijan mieliin jo lapsena. Myöhemmin viulunsoitto vaihtui rumpujen kautta latinalaisamerikkalaisiin lyömäsoittimiin ja elanto alkoi muodostumaan niin soittamisen kuin maalamisen myötä. Vaakan tyylisuunta liikkuu realismin ja naivismin välimaastossa. Usein tutut kasvokuvat saavat aivan uudenlaisen värimaailman ja mielikuvitteellisen ympäristön. Ihailemansa taidemaalari Frida Kahlon tapaan Vaaka käyttää vahvoja värejä ja jyrkkiä valon ja varjon kontrasteja. Vaaka ei ole pitänyt julkisia näyttelyjä kuin muutaman elämänsä aikana, sillä hänellä on ollut lähes jatkuvasti tilaustöitä tehtävänään. Viimeisin näyttely oli vuoden 2014 lopulla Kulttuuritalo Grandissa Porvoossa.
• Viikot 35-36 ? Nro 14 13 Sibeliusta sivelten vedoin Kulttuurisalongissa 15.9. asti ??Kulttuurisalongissa juhlitaan säveltäjämestari Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta kuvataiteen merkeissä ja Sibeliuksen musiikin innoittamina kolme suomalaistaiteilijaa lähestyikin mestarin musiikkia niin siveltimien vedoin kuin graafisten esitystenkin kautta. Entisen elokuvateatteri Adamsin tiloihin on aseteltu ihasteltavaksi 24 uutta taideteosta ja näiden taideteosten synnystä ovat vastanneet Virpi Ekman, Jan Vaaka ja Petri Petrie. Virpi Ekman lähestyy Sibeliuksen musiikkia vahvoin ja puhuttelevin siveltimen vedoin. Ekmanin tyylisuunta on vahvasti ekspressionistinen voimakkaine väreineen. Tunnelataus töissä on käsin kosketeltava. Jan Vaakan maalaustaiteessa yhdistyvät naivismi ja realismi mukavan leikkisästi. Hänen Sibelius-muotokuviaan löytyy jo mm. Kulttuurisalonki esiintyjät. Kuva: Mikko Lähteinen. useiden tunnettujen kapellimestarien ja muusikoiden seiniltä ympäri maailman. Jan Vaaka on toiminut klassisen musiikin tuottajana Naxos-levy-yhtiön leivissä. Hänen käsikirjoituksestaan syntyi Jean Sibeliuksen ympärille rakennettu Jean Sibelius-tavaramerkki. Petri Petrie tuli tunnetuksi Sibelius-töidensä kanssa jo vuonna 2008 Halosenniemessä järjestetyssä näyttelyssä, joka veti puoleensa ennätysmäärän taiteen ystäviä. Petrie lähestyy Sibeliusta pop-taiteen kautta. Hänen kansallisromanttista henkeä edustavat grafiikkansa puhuttelevat useita ja hänen töitään on myyty ympäri maailman. Kulttuurisalongissa järjestettävä ilmainen 3 x Sibelius taidenäyttely on avoinna joka arkipäivä klo 11.00 ? 17.00 aina syyskuun puoleen väliin saakka. Kulttuurisalonki taidenäyttely. Kuva: Mikko Lähteinen. na maksasyöpään 10. lokakuuta 1963 Ranskan Rivieralla. Pariisissa tieto hänen kuolemastaan julkistettiin 11. lokakuuta, joka on myös hänen virallinen kuolinpäivänsä. Hänet on haudattu Père-Lachaisen hautausmaalle. Hautajaissaattue veti Pariisin kaduille satojatuhansia surijoita. Hautajaisseremoniaan osallistui yli 40 000 ihailijaa. Chanson-tulkitsija Charles Aznavourin mukaan Piafin hautajaiset olivat toisen maailmansodan jälkeen ainoa tapahtuma, joka pysäytti koko Pariisin liikenteen. Piafista on tehty Pariisiin Place Édith Piaf -aukio ] ja Musee Édith Piaf -museo . Nykyään häntä pidetään edelleen yhtenä Ranskan kunnioitetuimmista ja suurimmista laulajista. Kulttuurisalonki juhlistaa vahvan tulkitsijan juhlavuotta koko syksyn. Punavuoren varpusenakin tunnettu Tia Cohen tulkitsee Édith Piafia omintakeisella tyylillään Kulttuurisalongissa Erottajankadulla. Tämä intohimoinen, syntyperäinen pariisitar esiintyy persoonallisesti ja värikkäästi niin lavalla kuin sen ulkopuolellakin. L?Orchestre Noirin johtajana toimii Tuomas Wäinölä upeine palkittuine soittajineen. Tia Cohen on tuntenut Édith Piafin tuotantoon suurta vetoa jo kolmivuotiaasta saakka, ja suurten tunteiden tulkitseminen onkin Cohenin ominta alaa. Hän kertoo kokevansa Édith Piafin tarinat erittäin koskettavina, ja väittääkin syntyneensä väärään aikaan. ?Édith Piafin tyyli on kuitenkin nyt heitetty narikkaan ja tulkitsen laulut suurieleisesti, tunteella, oman persoonani kautta?, Cohen sanoo. Ainoa oikea Pariisin varpunen, Edith Piaf herää henkiin Tia Cohenin ja Kulttuurisalongin pariisilaisessa illassa. Tule sinä- kin kokemaan ainutlaatuinen elämys historiallisessa Kulttuurisalongissa, jonka puitteet tuovat esille ajan, jonka luulit jo kadonneen. Tia Cohenin Piaf-ilta on nostanut esille tunteita ympäri Suomea jo usean vuoden ajan. Hänet on nähty esiintymässä mm. Finlandia-talolla, Turun Logomossa, Riku Niemi Orchestran solistina, pienissä ja isoissa ravintoloissa, TV:ssä ja radiossakin. Missä tahansa esitys on koettu, on se jättänyt katsojiin syvän tunnejäljen, aidon kokemuksen 1940-ja 50-luvun pariisilaisesta kulttuurista. Tia Cohenin Piaf-ilta on nostanut esille iloa, naurua ja kyyneliä ympäri Suomen estradeja. Missä tahansa esitys on koettu, on se jättänyt katsojiin syvän tunnejäljen, aidon kokemuksen 1940-ja 50-luvun pariisilaisesta kulttuurista. Cohenin Piaf-ilta on niittänyt jo mainetta useilla tahoilla. Hän on elävöittänyt lukuisten laadukkaiden ruokaravintoloiden, kuten legendaarisen Kosmoksen ja taiteellisen Wellamon iltaa, täyttänyt Helsinkiä kiertävän kulttuuriratikan chansonilla, esiintynyt Finlandia-talon lavalla ja vetänyt lukuisat katsomot täyteen yleisöä. Kamppi-Eira lehden toimittaja Marja Hautakangas kuvasi Rööperifestin jälkitunnelmissa juuri kokemaansa esitystä osuvasti: ?Tian ranskalainen kiinnijuuttuneita selkänikamia ihanasti irroittelevaa ÄRRRRRÄÄ kadehtisi jopa Édith Piaf. Alettiin arvailla mihin tämä tunteiden intohimoinen tulkki vielä tulevaisuudessa yltääkään.? - Ikimuistoinen matka pariisilaisen kulttuurin ja Edith Piafin maailmaan. - Tia Cohen herättää henkiin Edith Piafin maailman 100-vuotis juhlaesityksessä. - Pariisin varpunen ihastuttaa Helsingissä Tia Cohenin juhlaesityksessä. - Koe ikimuistoinen parii- silaistunnelma Tia Cohenin johdattamana.  Édith Piaf 100 Year Anniversary by Tia Cohen et L´orchestre Noir juhlanäytökset alkavat 17.9. Kulttuurisalongissa. Näytöksiä on pääsääntöisesti torstaisin klo 20, liput Lippupalvelusta 32,50 ? (35 ? sis. käsittelykulut) www.lippupalvelu.fi/kulttuurisalonki, lue lisää www.kulttuurisalonki.fi. Ensi-ilta 17.9.2015 klo 20 TiaCohen ja Olli Ilmolahti. Kuva: Mikko Lähteinen. HannuJurmo_kuvaMikkoLähteinen HannuIlmolahti_kuvaMikkoLähteinen EeroKoivistoinen_kuvaMikkoLähteinen Billie Holiday 100 Year Anniversary Show By Sanni Orasmaa & Eero Koivistoinen Quartet ??Tänä vuonna on kulunut myös 100 vuotta yhdysvaltalaisen laulaja Billie Holidayn syntymästä. Ristimänimeltään Eleanora Fagan tunnetaan parhaiten saksofonisti Lester Youngin antamalla lempinimellä Lady Day. Helsingissä syyskuun puolessa välissä starttaa Kulttuurisalongissa Sanni Orasmaan ja Eero Koivistoinen Quar- tetin koskettava Billie Holiday 100 Year Anniversary Show. Tervetuloa jazzin pyhättöön, New Yorkiin. Tule kokemaan 133 ja 52 katujen jazz-clubien hämyinen tunnelma Billie Holidayn tunnetuksi tekemien kappaleiden saattelemana. Kansainvälisesti tunnettu Jazz-laulajamme Sanni Orasmaa yhdessä Eero Koi- vistoinen kvartetin kanssa vievät sinut läpi koko Billie Holidayn elämän niin valoisina kuin synkkinäkin hetkinä. Kuule Billie Holidayn upeasti esittämät ikivihreät kappaleet nyt uusina, puhuttelevina sovituksina. Showssa kuullaan mm. seuraavat laulut: God Bless The Child, Lady Sings The Blues, Don?t Explain ja Strange Fruit. Etsi jazz-hattusi ja tulee mukaan kanssamme aikamatkalle 1930? 1950 -lukujen New Yorkiin. Ensi-ilta 18.9. klo 20 Varaa paikkasi Kulttuurisalongin jazz-areenalle lippupalvelusta tai More On Oy:stä.
• Nro 14 ? Viikot 35-36 14 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Autolasipalvelut Ostetaan Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Ostetaan 1-2h, kunnolla ei merkitystä. Laillistettu Kiinteistövälittäjä LKV, Tarja Hedman, 040-560202, www.ukv.fi Autonvuokraus autovuokraamo A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Autoalerent 0400-33 55 00 (09) 374 5741 040 506 4641 Tulppatie 24, 00880 Helsinki www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Autokorjaamoja Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Vapaa-aika Palautukset joka päivä 7-23:00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. Palveluja n Saunatilat a& o la Pa Oy Joni Nyman Puh. 040 755 7484 un Sa HIERONTAA 90 min. 48? www.maalausva.fi 0400-996 647 Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 t Tilausravin v. 1932 Kehyspalvelu Kampaamot Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. Parturi-kampaamo Jane&Tarzan Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Parturi-kampaamo Raija Koso FLEA - uusi lasten kirpputori, Suonionkatu 4, Helsinki. Hyvät lasten vaatteet halvemmalla, pöydän vuokraus 30,-eur/viikko Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Halutaan vuokrata Tupakoimaton, raitis ja reipas Aalto-yliopiston miesopiskelija etsii edullista vuokra-asuntoa Helsingistä. Kaikki tarjoukset huomioidaan. Puh. 0401445742 Email. walter.gotsch@aalto.fi 17.1.2014 8.48 Myydään Kesämaja Lauttasaaressa Katso www.tori.fi, Lisätiedot p. 050 5847 303 Työsuorituksia Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Maaliskuussa 2015 alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä Ursula Hallas 0504904607 ursulahallas@gmail.com Parturi-Kampaamo Robertina Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Palveluja Vuokraa SUP-lauta vaikkapa päiväksi tai tule kurssille! p. 046 5516099 | www.stadisup.eu SUP eli stand up-paddling on yksi maailman nopeimmin kasvavista liikuntamuodoista. Helppo ja hauska tapa kohottaa kuntoa on vetänyt puoleensa aina vain uusia kokeilijoita! P. JUUTILAINEN KORJAUS ASENNUS - HUOLTO LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Hyvinvointi Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Koti- ja hoivapalvelua Lähihoitaja Jaana Villa Hilma 044-5201752 Terapia Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com RööperinLehti 11. vuosikerta 2015 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori 17.1.2014 12.31 Kirpputoreja SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi Sekalaisia ART-BARON OY Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm. Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu www.stadisup.eu www.pasilansaunatilat.fi Hieronta Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit Tutustu tarjontaamme sila saunatila.indd 1 Ostetaan liiketila 10-150m 2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! lat i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat Työsuorituksia Elokuun pesutarjous Miesten ja naisten puvut -15% RUNSKIN PESU- JA OMPELUPALVELUT Runeberginkatu 59, puh. 040 773 7798 Avoinna ma-pe 8-18, la 10-14 Meiltä myös napit, vetoketjut, ym. ompelutarvikkeet Työsuorituksia Luotettavaa kotisiivousta edullisesti. p. 044 9535450. Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Ostetaan Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Ostetaan kaiken näköistä romua Lue lehti myös: lehtiluukku.fi myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2015
• Viikot 35-36 ? Nro 14 15 Elojuhla avaa Perhon Proffan, julkistaa? HelMet juhlakirjan ja onnittelee Perhon Panimoa? -kirjallisuuspalkinnon finalistit ??Ravintolakoulu Perho juhlii merkkipäiväänsä ja uuden, 1500 kerrosneliömetrin suuruisen lisärakennuksen Perhon Proffan avajaisia Elojuhlassa torstaina 10.9.2015 klo 15 -21. Lisäksi kilistämme 20-vuotiaalle Perhon Panimolle.  Perho on kunnioittanut hotelli- ja ravintola-alaa, ammatillista perusopetusta ja suomalaista ruokakulttuuria kokoamalla kirjaksi opetuksen arkea ja vähän historiaakin 80 vuoden ajalta. Julkaisemme juhlakirjan Tervetuloa Perhoon, jonka tekijänä on Johanna Catani. Samalla paljastamme kuvanveistäjä Matti Peltokankaan reliefit, joissa on kuvattuna Haaga Yhtymän hallituksen nykyinen puheenjohtaja Veikko Vuoristo ja hänen edeltäjänsä Juha Valkamo. Elojuhlan teemana on Pellosta pöytään. Esittelemme juhlakirjan ja pidämme juhlapuheen. Tämän jälkeen vieraat voivat tutustua Perhon Proffaan, ja vierailla Ravintola Perhossa ja terassilla järjestettävissä ohjelma- ja maistelupisteissä; suomalaisen ruokakulttuurin vuosikymmeniä, Perhon Panimo 20 vuotta, Perhon mehiläiset ja hunaja, Herttoniemen ruokaosuuskunta, Joutsenmerkki, OKKAsertifikaatti, Råbäck Gårdin omenatarha ja Portaat luomuun. Juhlan toteutukseen osallistuvat henkilöstö ja opiskelijat. Ura- ja rekrypalvelut Ura- ja rekrytointipalvelumme on käynnistynyt elokuussa 2015. Palvelun ta- voitteena on helpottaa opiskelijoiden ja alalle haluavien kouluttautumista sekä työllistymistä ravintola-alan töihin. Haluamme sen edistävän alan yritysten ammatillisen työvoiman saantia pääkaupunkiseudulla. Ravintolakoulu Perho on alalle aikovien opiskelijoiden ykkösvalinta. Opinnoissa huomioidaan joustavuus, yksilöllisyys ja työelämän tarpeet. Opiskelijamme valmistuvat hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnosta kokeiksi ja tarjoilijoiksi. Joutsenmerkitty Ravintola Perho on opiskelijoidemme ensivaiheen työssäoppimispaikka. Perhon Panimo, jossa keittyy pääosin kotimaisista raaka-aineista 120 litraa olutta kerrallaan, on ollut toiminnassa vuodes- ta 1995. Panimon päätuote on Perhon Rohkea -olut. Haaga-Perhossa opiskelee vuosittain aikuiskoulutuksessa noin 600 tutkintoopiskelijaa sekä erilaisilla lyhytkursseilla noin 1000 henkeä. Ravintolakoulu Perho, Ravintola Perho, HaagaPerho, Kiinteistö Oy Haaga-Perhon Asunnot ja Best Western Plus Hotel Haaga Oy muodostavat Haaga Yhtymän, joka työllistää noin 140 henkilöä. Ravintolakoulu Perho ja siten myös ammatillinen hotelli- ja ravintolaalan koulutus täytti tammikuussa pyöreät 80 vuotta. Juhlat jatkuvat. Helsingin Polkupyöräilijät: Liikenteessä on kunnioitettava ? toisten henkeä ja terveyttä   ??Helsingin Tullinpuomissa autoilija ajoi ilmeisen tahallisesti pyöräilijän päälle. Pyöräilijä kuoli saamiinsa vammoihin.  Pyöräilijät kokevat vastaavia vaaratilanteita päivittäin. Autoilijat ohittavat pyöräilijän liian läheltä, kiilaavat eteen, soittavat torvea mielenosoituksellisesti, ruiskuttavat tuulilasinpesunestettä pyöräilijän päälle ja heittelevät pyöräilijöitä erilaisille esineillä ja roskilla.?Helsingin Polkupyöräilijät tuomitsee autoilijoiden pyöräilijöihin kohdistamat uhkailut, kiilailut, raivon ja näennäiset opetukset. Tällaisen toiminnan on loputtava. Kaikkien liikenteen osapuolten on kunnioitettava toistensa koske- mattomuutta. Kukaan ei saa uhata kenenkään terveyttä tai henkeä. Kaikki liikenteen osapuolet ovat menossa jonnekin ja heillä on oikeus päästä perille pelkäämättä ja vahingoittumattomana. Tämän pitäisi olla selvää kaikille normaalin kasvatuksen saaneille ja autokoulun käyneille.?Suomessa on tällä hetkellä aivan liian paljon raivoa. Raivo täyttää internetin keskustelupalstat ja on nyt valumassa sieltä teille ja kaduille. Helsingin Polkupyöräilijät vaatii kaikkia, ja erityisesti raskailla välineillä - autoilla -  kulkevia rauhoittumaan ja noudattamaan liikennesääntöjä. Jos joku tekee virheen, siitä ei pidä provosoitua eikä tilannetta pidä pahentaa raivostumalla. Maltti, varovaisuus ja rauhallisuus varmistavat kaikkien osapuolten mukavan matkan ja turvallisen perillepääsyn.?Helsingin Polkupyöräilijät vaatii myös poliisia ja syyttäjiä ottamaan pyöräilijöihin kohdistuvat laittomuudet vakavasti. Tällä hetkellä pyöräilijän henkeä uhannut pääsee usein kuin koira veräjästä - tuomiotta tai korkeintaan huomautuksella, jos polii- si edes vaivautuu asiaa tutkimaan. Autolla uhkaaminen on vähintäänkin yhtä vakavaa kuin aseella uhkaaminen.? Pyöräilijät järjestivät Tullinpuomissa autoilijan yliajaman pyöräilijän muistoajon sunnuntaina 16.8. ??Pääkaupunkiseudun kirjastojen ensimmäisen HelMet-kirjallisuuspalkinnon 10 finalistia on julkistettu. HelMet-kirjastojen asiantuntijoista koostuva raati valitsee finalistien joukosta voittajan, joka julkistetaan 15.9. Kirjaston asiakkaat voivat käydä äänestämässä finalistien joukosta omaa suosikkiaan HelMet. fi:ssä kahden viikon ajan. Finalistit ovat (aakkosjärjestyksessä kirjailijan sukunimen mukaan): 1. Kari Enqvist: Uskomaton matka uskovien maailmaan (WSOY 2012) 2. Juha Hurme: Nyljetyt ajatukset (Teos 2014) 3. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (Teos 2012) 4. Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava 2013) 5. Maija Muinonen: Mustat paperit (Teos 2013) 6. Viljami Puustinen: Kingston wall (Like 2014) 7. Asko Sahlberg: Yö nielee päivät (Like 2014) 8. Veera Salmi: Puluboin ja ponin kirja (Otava 2012) 9. Henriikka Tavi: Toivo (Teos 2011) 10. Maria Turtschaninoff: Anaché ? Myter från akkade (Schildts & Söderströms 2012) Finalistikirjojen kuvaukset ja arviot löytyvät tiedotteen liitteenä. Ne julkaistaan myös HelMet.fi:n Vinkit-osiossa (/HelMet-kirjallisuuspalkinto) 18.8. päivän aikana. Medialla on lupa käyttää arviotekstejä juttumateriaalina. Kirjaston asiakkaat voivat käydä äänestämässä omaa suosikkiaan HelMet.fi:ssä. Äänestys avautuu 18.8. päivän aikana ja sulkeutuu 30.8. klo 23:59. Yleisön suosikille annetaan HelMet-kirjallisuuspalkinnon yleisön suosikin kunniakirja. Vantaalla asuntomessuilla vieraili 138 748 kävijää Tänään päättyneillä Asuntomessuilla Vantaalla vieraili 10.7.?9.8. välisenä aikana yhteensä 138 748 maksanutta kävijää*. Päiväkohtainen kävijäennätys 7171 tehtiin torstaina 6.elokuuta. ??? Tämän vuoden Asuntomessuilla asumisen ja rakentamisen tulevaisuuden ratkaisut nousivat erityisesti esiin. Messuilla nähtiin paljon innovatiivisia ratkaisuja, joita testataan ensimmäisiä kertoja Suomessa, kuten puukerrostalo, kierrätysmateriaaleja hyödyntäen rakennettu kerrostalo, sekä muun muassa pientalojen ekologiset toteutukset ja uuden tyyppiset tiiviiseen kaupunkirakenteeseen soveltuvat omakotitalot. Nämä messut olivatkin sisältönsä puolesta erittäin monipuoliset, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen sanoo. Kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä ekologinen rakentaminen olivat tärkeä teema tämän vuoden Asuntomessuilla Vantaalla. Kivistön asuntomessualue tulee jäämään historiaan esimerkkinä pyrkimyksestä tiivistää kaupunkirakennetta, samalla kuitenkin huolehtien riittävän monipuolisista asunto- ja hallintamuodoista, vuokraasuntoja sekä omakotitaloja unohtamatta. ? Kaupunkirakenteen tiivistäminen on Suomessa tulevaisuudessa välttämätöntä ja väistämätöntä. Meidän on edelleen parannettava yhdyskuntatehokkuutta sekä julkista liikennettä kestävän kehityksen edistämiseksi sekä kasvukeskusten asuntotarpeen tyydyttämiseksi. Vantaan kaupunki on hienosti onnistunut kaikissa näissä tavoitteissa, Heis- kanen jatkaa. Näyttelykohteiden monipuolisuus nousee esiin myös Asuntomessujen kävijätutkimuksen toisessa väliraportissa. Sanoma Media Finland Oy:n tekemän kävijätutkimuksen väliraportin mukaan näyttelykohteiden monipuolisuutta pitää hyvänä tai erittäin hyvänä 86 prosenttia vastaajista. Kävijätutkimuksesta käy ilmi myös, että 24,4 prosenttia kävijöistä on kiinnostunut Vantaasta asuinpaikkana ja 15,4 prosenttia matkailukohteena. Kävijätutkimuksen toisen väliraportin vastaukset on kerätty 10.-30. heinäkuuta välisenä aikana, ja tutkimukseen on ottanut osaa 4781 vastaajaa. Lähtölaukaus uudelle alueelle Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen toteaa, että kaupunki saavutti Asuntomessuilla tavoitteensa: kiinnostus Vantaata ja uutta Kivistön asuinaluetta kohtaan kasvoi, ja Vantaan kaupungin saama palaute Asuntomessutapahtumasta oli hyvää. ? Asuntomessut ovat olleet Kivistön uuden kaupunginosan upea alkupamaus. Messuvieraat löysivät hyvin uuden Kehäradan. Kiinnostusta herättivät myös tiivis ja kustannustehokas rakentaminen sekä yhdyskuntarakenteen uudet tekniset ratkaisut, kuten jätteiden putkikeräysjärjestelmä ja kuskiton bussi. Olemme tyytyväisiä kävijöiltä saatuun hyvään palautteeseen, ja iloitsimme itsekin koko tapahtuman hienosta tunnelmasta, Nenonen kiittelee. Rakentaminen messualueen ympäristössä jatkuu kiivaana ja Kivistön keskusta-alue, sisältäen asuntomessualueen, onkin jo noin 1000 asukkaan kotipaikka vuoden loppuun mennessä. Ensi vuonna Kivistöön valmistuu myös palveluraken- nus Aurinkokivi, jossa sijaitsevat muun muassa alakoulu, päiväkoti ja neuvola. Kaupunkikeskuksen puolestaan tavoitellaan avaavan ovensa vuonna 2018. Tällöin alueen palvelutarjonta moninkertaistuu, kun yli 100 liikkeen kauppakeskus, hypermarketit, kirjasto, terveyspalvelut, majoituspalveluja ja bussiterminaali sekä uutta asumista rakentuu Kehäradan Kivistön aseman ympäristöön. ? Kivistö tulee olemaan tulevaisuudessa 30 000 asukkaan kaupunginosa. Tämä värikäs ja omaleimainen alue on Asuntomessujen ansiosta yhä useamman mielissä potentiaalisena asuinpaikkana, siitä olemme tietysti mielissämme, Nenonen sanoo. *Lopullinen virallinen kävijäluku vahvistetaan noin kuukauden kuluessa MediaAuditFinland Oy:n (entinen Levikintarkastus Oy) suorittaman tarkastuslaskennan jälkeen. Esille laatukirjallisuutta HelMet-kirjallisuuspalkinto annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle. Kirjastot haluavat nostaa esille tulevaisuuden klassikoita ja muistuttaa, että laatukirjallisuus kestää vuodesta toiseen. HelMet-kirjallisuuspalkinto ilmaisee myös, että kirjastoissa työskentelee kirjallisuuden asiantuntijoita. Kirjallisuus on aina ollut ja on jatkossakin kirjastotoiminnan ydintä. HelMet-kirjallisuuspalkinnolla halutaan lisäksi nostaa esille erilaisia ja marginaalisempia kirjallisia ääniä. Voittaja saa palkinnoksi ?Kultaisen kirjastokortin? ja 1000 euroa. Mikä on HelMet? HelMet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries). Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot.HelMet-kirjastot lukuina: ? Yli 60 kirjastoa ja kuusi kirjastoautoa, laitoskirjastoja ja kotipalvelua ? 3,3 miljoonaa nidettä, joista 2.7 miljoonaa kirjaa ? fyysisten käyntien määrä vuodessa n. 12 miljoonaa ja verkkokäyntien n. 16 miljoonaa ? kokonaislainaus noin 16 miljoonaa vuodessa ? noin 800 työntekijää ? palvelee yli miljoonaa pääkaupunkiseudun asukasta Koskipäivä elokuun viimeisenä lauantaina ??Koskipäivää vietetään jälleen Vanhankaupunginkoskella, kun lauantaina 29. elokuuta kello 12 -16 on luvassa rutkasti monenlaista tekemistä ihan koko perheelle. Aktiivisen päivän aikana muun muassa istutetaan kirjolohia, järjestetään ongintakilpailu, sidotaan perhoja ja halukkaat saavat myös kalastusopastusta. Paikalla ovat myös livebändi ja mobiilimaailmasta tutut Angry Birds -hahmot viihdyttämässä Koskipäivään osallistuvia ulkoilijoita. Luonnollisesti myös kahvittelu ja grillaaminen luonnistuu alueella. Vanhassakaupungissa sijaitseva Tekniikan museo on niin ikään mukana Koskipäivässä. Museon osalta vesiaiheiset tapahtumat keskittyvät pikasuodatinhalliin ja voimalamuseoon. Museo on avoinna lauantaina kello 11 -17, ja Koskipäivän tapahtuma-aikana museoon on vapaa sisäänpääsy.
• Nro 14 ? Viikot 35-36 16 Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! Soita 050 511 4410 Arja Oreschnikoff LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja arja.oreschnikoff@omatkodit.fi A. Oreschnikoff Oy LKV 2473282-0 PAINONNOSTO-VALMENNUSTA / PERSONAL TRAINING Kisahallissa ma, ke ja pe Puh. 040 486 7816 T:mi Mervi Kuusisto ? Painonnostovalmennusta Hinnat/krt: Pareittain 30?/hlö tarjous: 3hlö/ 25?/hlö Henkilökohtainen ohjaus 50? Kysy tarjousta isommasta ryhmästä Annankatu 20 00120 Helsinki, Finland Annankatu 24 Puh. 622 5553 Puh./Tel +358-9-622 5553 ma-pe 10-18, la 5552 10-15 Fax +358-9-622 www.tokyokan.fi e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Open: Mon-Fri 10-18 Sat 10-15 Juustokauppa Myös kuntosaliohjaukset Luoksepalvelu www.kuntosaliohjausta.com Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoa satojen vuosien kokemuksella isäntien iloksi Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Tuula Paalanen MITÄ RÖÖPERISSÄ TAPAHTUU? Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista RööpeRinLehti SYKSY LÄHTEE VAUHDIKKAASTI KÄYNTIIN AJOKORTIN KANSSA! Tarkista sinulle sopiva kurssi netistä: www.autokouluhakaniemi.fi ps. Muista kysyä syksyn tarjouksiamme? AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi