• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt kaksiot = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 11-12 ? Nro 5/2017 ? 13. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu 10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia. Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniem i ? aito sta dilainen pienyrity s jo 25 vuotta ! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi NÄYTTÖ AVO I N NA MODERN HUUTOKAUPPA 23.3. Tervetuloa tutustumaan maaliskuun Modernhuutokaupan laajaan valikoimaan näytössämme 15.3. - 23.3., ark. 10-18, vkl 12-16, Tehtaankatu 36. Selaa huutokauppaluetteloa, www.hagelstam.fi. Kevään huutokauppojemme sisäänjättö on nyt myös meneillään. Pyydä esineestäsi ilmainen arviointi ja kuule lisää huutokauppamyynnistä, puh. 09-6877 990 tai arviointi@hagelstam.fi. 23.3. 4.-5.4. 9.-10.5. 18.5. 6.-7.6. 8.6. Modern Kuukausihuutokauppa Kuukausihuutokauppa Classic Kuukausihuutokauppa Modern Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! UUSIA TUULIA AUTOKOULUSSA!
• Nro 5 ? Viikot 11-12 2 Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi OSTETAAN KIRJOJA, LP-LEVYJÄ JA ELOKUVIA DIVARI ANTIKVARIAATTI Kummisetä Uudenmaankatu 26 ? P. 09 3540 1722 www.kummiseta.net ? kummiseta@wmail.? Tällä kupongilla! Seuraavasta ostoksestasi alennus -25% Tarjous voimassa 30.6. 2017 asti. Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 ? osaavaa ? asiakasläheistä ? nopeaa kirjapainopalvelua Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 Talkkarit palasivat Lumo-taloihin ??VVO-konserni ja L&T ovat aloittaneet yhdessä toimintamallin, jossa täysin uudenlainen talkkaritiimi ottaa vastuun pääkau- punkiseudun Lumo-talojen kiinteistöhuollosta. Lumotalkkarien myötä palataan takaisin aikaan, jolloin jokaisessa talossa toimi ni- metty talonmies. Kiinteistöjen asukkaille toimintamallin muutos näkyy entistä asiantuntevampana ja sujuvampana kiinteis- tönhoitona. Suurin muutos entiseen verrattuna on se, että tiimi kalustoineen vastaa vain VVO-konsernin kohteista, ja jokainen Lumo-talkkari vastaa nimettyjen kohteidensa kaikista kiinteistönhoitotehtävistä. Lumo-talkkaritiimi pitää kiinteistön piha-alueet ja yhteistilat kunnossa sekä hoitaa asukkaiden ilmoittamat viat kuntoon mahdollisimman nopeasti. Tiimissä on 28 talkkaria ja kaksi työnjohtajaa. Tiimi vastaa noin 250 kohteen kiinteistöhuollosta pääkaupunkiseudulla. VVO-yhtymän yksikön johtaja Pasi Kujansuun mukaan toimintamallia on testattu ja hiottu käytännössä viime syksystä asti. ? Meidän tavoitteenamme on tuottaa paras mahdollinen asiakaskokemus ja kehittää hyvää asumista. Hyvällä kiinteistöhoidolla luodaan edellytyksiä sujuvalle arjelle ja positiivisia asiakaskokemuksia. Lumo-talkkarit ottavat kokonaisvaltaisesti haltuun kiinteistöön liittyvät toimenpiteet ja tulevat tutuiksi myös asukkaiden kanssa, Kujansuu kertoo. Vuorovaikutuksella parempiin tuloksiin On tärkeää että kiinteistöjen huolto on laadukasta, joustavaa ja asukkaat Lumo-talkkarit aloittaa pääkaupunkiseudulla. ovat tyytyväisiä. Uusi toimintamalli tuokin kiinteistönhoitajan lähemmäs asukkaita. Yhteneväinen tapa toimia helpottaa yhteistyötä ja luo mahdollisuudet toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. ? Haluamme kehittää palveluitamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita. Yhdessä ke-hittämällä ja uusia toimintamalleja käyttöönottamalla lopputulos on yhdessä asetettujen tavoitteiden mukainen, L&T:n kiinteistöhuollon liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää sanoo. ? Meille on tärkeää, että asukkaiden asumiskokemus on hyvä ja että me voimme vaikuttaa siihen omalla työllämme, Niitynpää jatkaa. Niitynpään mukaan uusi toimintamalli on muodostettu niin, että jokaisen tiimiläisen työkuorma on kohtuullinen ja hyvästä laadusta palkitaan. Talkkareiden hyvinvointi ja työssäjaksaminen on perusta asiakaslähtöiseen sekä laadukkaaseen kiinteistön hoitamiseen.
• HIERONTAA EDULLISESTI! Päiväajat nyt alennettuun hintaan 50 min = 25 ? Varaa aikasi numerosta 044 230 2025 tai osoitteessa www.erottajanhierojakoulu.? 13. vuosikerta ? nro 5 Viikot 11-12 SUOMEN HIEROJAKOULUT EROTTAJA Erottajan Hierojakoulu Uudenmaankatu 4?6 00120 Helsinki Ajankohtaista Liputtomia matkustajia alle kolme prosenttia Helsingin raitiolinjasto uudistuu elokuussa Raitiolinjaston uudistus tulee voimaan maanantaina 14. elokuuta. Silloin muuttuvat linjojen 1, 2, 3, 7 ja 9 reitit. Lisäksi joidenkin linjojen aikatauluihin tehdään muutoksia. ??Raitiovaunut saavat tämän vuoden aikana lisäksi käyttöönsä kaksi uutta katuosuutta: raitiovaunu 3 alkaa kulkea Reijolankadun uutta rataa Laaksossa ja linja 9 Välimerenkatua pitkin Jätkäsaaressa. Molempia ratoja rakennetaan kesän aikana. Uuden linjaston suunnittelun Raide-Jokerin havainnekuva Itäkeskuksesta. Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki / WSP Finland Oy. lähtee siittä, että tärkeimmille yhteysväleille muodostuu tiheä ja säännöllinen raitioliikenteen vuoroväli kahden linjan yhdistelmänä. Tämä parantaa raitioliikennettä esimerkiksi Töölön ja Sörnäisten välillä, kun linjat 1 ja 8 kulkevat Helsinginkatua pitkin noin 5?6 minuutin yhteisellä vuorovälillä. Samalla tavoin kahden linjan yhdistelmät muodostavat hyvän ja tiheän palvelutason esimerkiksi Töölön ja keskustan välille, Eiran ja keskustan välille, Jätkäsaaren ja keskustan välille sekä Mannerheimintielle ja Hämeentielle. Sivu 9 Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017 ??Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9. huhtikuuta. Vaaleissa valitaan kuntiin neljäksi vuodeksi valtuuston jäsenet ja varajäsenet. Koko maassa valtuutettuja valitaan yhteensä 8 999. Valtuustojen toimikausi alkaa 1. kesäkuuta 2017. Henkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on kuntavaaleissa äänioikeus siinä kunnassa, jossa hänellä oli kotipaikka 17. helmikuuta 2017. Äänioikeutettuja on noin 4,4 miljoonaa. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islan- ??Viime vuonna yhteensä 3,3 miljoonan Helsingin seutuliikenteen matkustajan liput tarkastettiin. Niistä vain 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista lippua. HSL menetti tuloja noin 10 miljoonaa euroa liputta matkustamisen vuoksi. Eniten liputtomia tavattiin lähijunissa, metroasemien laiturialueilla ja raitiovaunuissa. Näkyvä ja tehokas tarkastaminen ehkäisee liputtomuutta ja edistää lipputulojen kertymistä. Tarkastuksia suunnataan erityisesti runkobussilinjoille, raideliikenteeseen sekä aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteeseen. Tarkastajien opastustyö lisääntyy tänä vuonna, kun metroliikenne Espooseen käynnistyy. HSL:n uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä tuo lisäksi kaikkiin joukkoliikennevälineisiin uudet matkakortinlukijat, mikä myös lisää tarkastajien opastustehtäviä. HSL vastaa lipuntarkastuksesta koko HSL-alueen joukkoliikenteessä sekä valtakunnallisessa kaukojunaliikenteessä. nin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta postissa ilmoituksen äänioikeudesta (ilmoituskortti). Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään kirjekuoressa. Ilmoituskorttiin on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista. Sivu 7 Vuosaaren satama. Kuva Helsingin Sataman aineistopankki / Jarmo Vehkakoski Satama vaikuttaa vahvasti talouteen ja työllisyyteen ??Helsingin Satama vaikuttaa erittäin positiivisesti pääkaupunkiseudun kuntien ja kehyskuntien aluetalouteen ja työllisyyteen. Siihen liittyvien liiketoimintojen yhteenlaskettu arvo vuonna 2015 oli 1,6 miljardia euroa ja satamaan liittyvät toiminnot työllistävät 15 000 henkilöä. Alueellisten vaikutusten lisäksi vaikutukset ulottuvat käytännössä koko maahan. Satamaan liittyvien liiketoimin- nan arvo ja muut Sataman toiminnan aiheuttamat tulovaikutukset yhdessä muodostavat taloudellisten kokonaisvaikutusten arvoksi 2,6 miljardia euroa vuodessa. Satamaan liittyvät toiminnot työllistivät 15 000 henkilöä. Työllisyysvaikutusten osalta varastointi ja liikennettä palveleva toiminta on ylivoimaisesti suurin toimiala. Matkustajaliikenne, meriliikenteen henkilökuljetukset, työllistää toisek- si eniten. Matkustajaliikenne Helsingin osuus Manner-Suomen ja ulkomaiden välisestä laivamatkustajaliikenteestä on noin 80 prosenttia. Helsingin Sataman kautta kulkeneiden matkustajien tuomat tulot pääkaupunkiseudulle vuonna 2015 olivat yhteensä 805 miljoonaa Sivu 9 euroa.
• Nro 5 ? Viikot 11-12 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 5 Liiketiloja tyhjillään ? entiset eivät kelpaa P ääkaupunkiseudulla toimistotiloista oli tyhjillään 13,9 prosenttia viime syksynä. Liiketiloista tyhjillään oli 5,3 prosenttia ja teollisuus- ja varastotiloista 6,1 prosenttia. Liiketilojen ja toimistotilojen vajaakäyttöasteet kasvoivat ja teollisuus- ja varastotilojen laskivat alkuvuoteen verrattuna. Liiketilojen vajaakäyttöaste kasvoi myös Helsingin keskustassa 2,2 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla oli vapaata liiketilaa 186 000 neliömetriä, toimistotilaa 1 198 000 neliömetriä ja teollisuus- ja varastotilaa 471 000 neliömetriä. Toimistotilojen ja liiketilojen vajaakäyttö on ollut pääkaupunkiseudulla kasvussa muutaman vuoden ajan. Viimeisen vuoden aikana teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttö on kääntynyt laskuun. Vaikka tiloista on voimakasta ylitarjontaa, uusia tiloja rakennetaan jatkuvasti yhä enemmän. Liiketiloja on jo aivan Helsingin keskustassa, muun muassa Kallion alueella, merkittävästi tyhjänä, näyteikkunoiden tyhjyys loistaa ajoittain voimakkaasti. Pääsyynä lienee kaupunkikeskustojen ulkopuolelle rakennetut suuret kauppakeskukset. Kuluttajat hakeutuvat niihin, toisiin julkisilla kulkuvälineillä ja toisiin henkilöautoilla. Kauppakeskuksissa viihdytään koko perheen voimin useita tunteja ellei lähes koko päivää, tehdään ostoksia, käydään kahvilla tai ruokailemassa, mahdollisesti mennään vielä elokuviinkin. Ruokaostokset useammaksi päiväksi koko perheelle hankitaan samalla. Kuin huomaamatta ydinkeskustoissa sijaitsevat pienemmät kaupat ja liikkeet jäävät sivummalle tai vähemmälle huomiolle, niiden kaupankäynti vähenee, kannattavuus heikkenee ja osa on jo lopettanut. On ymmärrettävää, että suurta tilaa vaativat kaupat sijoittuvat kehäteiden varsille, mutta kaupungin päätösvaltaa käyttävien organisaatioiden tulisi satsata enemmän ydinkeskustojen ylläpitämiseen, niin että niistä tehdään riittävän houkuttelevia erikoisliikkeiden kaupalle. Kävelykadut, terassit, tunnelmavalaistukset sekä muut houkuttelevat elementit tulisi ottaa yhä enemmän käyttöön. -ja. Talonrakentaminen vilkastui Helsingissä ??Talonrakentaminen oli keskimääräistä vilkkaampaa Helsingissä vuonna 2016. On myös odotettavissa, että rakentaminen jatkuu vilkkaana. Vuonna 2016 toimitiloille ja asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli noin 726 000 kerrosneliömetrillään 2010-luvun suurin. Keskimäärin aikaisemmin 2010-luvulla lupia on myönnetty vuosittain noin 189 000 kerrosneliömetriä viime vuotta vähemmän. Myös aloitetut rakennustyöt jatkuivat runsaana, sillä viime vuonna aloitettiin noin 601 000 kerrosneliömetrin rakentaminen. Myös valmistuneiden toimitilojen määrä kasvoi Helsingissä. 2010-luvun vilkkain vuosi oli toimitilarakentamisen osalta 2011, minkä jälkeen vuosittain valmistuneiden toimitilarakennusten kerrosala väheni aina vuoteen 2014 asti. Vuodet 2015 ja 2016 olivat jälleen kolmea edeltävää vuotta selvästi vilkkaampia. Erityisesti liikenteeseen liittyviä rakennuksia kuten asema- ja pysäköintirakennuksia valmistui tavanomaista enemmän vuonna 2016. Myös liikerakennuksia valmistui keskimääräistä enemmän. 4 395 asuntoa viime vuonna Asuntotuotanto on ollut Helsingissä runsasta viime vuosina ja tulee myös jatkumaan sellaisena, sillä vuonna 2016 myönnettyjen rakennuslupien ja rakentamaan aloitettujen asuntojen määrä oli edellisen vuoden tapaan suuri. Viime vuonna Helsinkiin valmistui yhteensä 4 395 asuntoa uustuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina. Vuonna 2016 uustuo- tantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista tyypillisin oli kerrostalossa oleva omistusasunto. Lähes yhtä paljon valmistui myös vuokra-asuntoja kerrostaloihin. Kooltaan omistusja vuokra-asunnot olivat kuitenkin erilaisia: vuokraasunnot ovat tyypillisestikin pieniä, yksiöitä ja kaksioita, kun taas omistusasunnoissa on enemmän huoneita. Tämä näkyi myös vuonna 2016 valmistuneiden asuntojen keskikoossa. Tilavimmat asunnot olivat omistusasuntoja ja erillisissä pientaloissa. Tiedot perustuvat Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreeseen tilastojulkaisuun, josta on saatavilla myös tarkempia tietoja muun muassa valmistuneista rakennuksista eri käyttötarkoitusluokkien mukaan ja valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan. Saneeraustyöt haittaavat liikennettä Bulevardilla ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat välillä Albertinkatu?Fredrikinkatu 7.3.2017?30.4.2018. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden avulla. Moottoriajoneuvot: Bulevardilla välillä Albertinkatu?Fredrikinkatu kehotetaan kiinnittämään erityis- tä huomiota ajonopeuksiin. Bulevardilla nopeusrajoitus on 30km/h. Pysäköinti on kielletty välillä Albertinkatu?Fredrikinkatu. Joukkoliikenne: Bussipysäkki Fredrikinkatu (1005) siirtyy Bulevardi 7 kiinteistön edustalle Fredrikinkatu (0804) raitiovaunupysäkin läheisyyteen. Polkupyörät: Pyöräily kielletty Bulevardi 28 kohdalla. Pyöräilijät ohjataan Bulevardin toiselle puolelle, jossa väliaikainen pyöräkaista. Jalankulkijat: Jalankulku kielletty Bulevardi 28 kohdalla. Jalankulku ohjataan Bulevardin toiselle puolelle. Bulevardin kiinteistöille 24, 26 ja 30 kulku sallittu. Ota kantaa ? kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Nettisivujen kautta: www.rooperinlehti.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Pyöräily kuntavaalien teemaksi! ??Helsingin Polkupyöräilijät haluaa nostaa pyöräilyn näkyväksi kuntavaaliteemaksi Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla. Keskustelun ja ehdokkaiden herättelemiseksi HePo julkistaa kuntavaaliteesit, johon kerätään allekirjoituksia kuntavaaliehdokkailta kaikista puolueista. ? Helsingin tavoitteena on nostaa pyöräilyn osuus liikenteestä 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Teesit allekirjoittaneet tukevat neljää konkreettista toimenpidettä, jolla tavoitetta kohden edetään, toteaa Helsingin Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Markus Seppälä. Teeseissä vaaditaan työmaa-aikaisten järjestelyjen parantamista, rautatieaseman alittavan pyörätunnelin rakentamista, toimia autojen pyöräväylille pysäköinnin lopettamiseksi sekä pyöräliikenteen määrärajojen nostamista kaupungin Pyöräilyn edistämisohjelman mukaiselle 20 miljoonan euron tasolle. ? Verrattuna muihin lii- kenneinvestointeihin pyöräilyä edistävät ratkaisut ovat edullisia. Pyöräilyn terveyshyödyt taas tuovat säästöjä terveydenhoitokuluissa ja vähentyneinä sairaspoissaoloina. Jokainen pyöräilyyn satsattu euro tuottaakin välillisinä hyötyinä 8-13 euron hyödyn, korostaa Seppälä. ? Pyöräilystä on kansainvälisesti tullut tärkeä osa uutta kaupunkikulttuuria ja kaupunkien imagotekijä. Hyvät pyöräilyratkaisut voisivat olla Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kilpailuvaltti, kun kilpaillaan työvoimasta ja yritysten sijoittumisesta PohjoisEuroopan muiden metropolialueiden kanssa, Helsingin Polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja Vellu Taskila lisää. ? Parempana pyöräilykaupunkina Helsinki edistäisi terveellistä ja ympäristöystävällistä liikkumista ja olisi viihtyisämpi sekä yhteisöllisempi kaupunki. Helsinki tarvitsee päättäjiä, jotka ovat valmiit kehittämään kaupunkia suo- sien tulevaisuuden liikennemuotoa, pyöräilyä, Taskila painottaa. Helsingin Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesien julkistustilaisuus pidetään keskiviikkona 8.3. kello 17:30 Kirjasto 10:ssä osoitteessa Elielinaukio 2 G. Paikalla on myös kuntavaaliehdokkaita eri puolueista kommentoimassa teesejä ja pyöräilyn edistämistä. Osoitteesta pyoravaalit.fi löytyy myös muiden kaupunkien pyöräilijöiden tavoitteita kuntavaaliehdokkaille. Tavoitteita ovat laatineet kansallisen kattojärjestö Pyöräliiton jäsenjärjestöt kussakin kaupungissa. Koko pääkaupunkiseudulla toimiva Helsingin Polkupyöräilijät on koostanut Helsingin lisäksi Espoon ja Vantaan kuntavaaliteesit ehdokkaille. Markus Seppälä Helsingin Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Vellu Taskila Helsingin Polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja Kolumni Saarnaajan ääni panee sydämet sykkimään ??Nerokkaalta italialaiselta näyttelijältä Tommaso Salvinilta kysyttiin, mitä ihminen tarvitsee, jotta voisi olla mahdollisimman vaikuttava Hän vastasi: ?Siihen tarvitaan ääntä, ääntä ja ääntä!? En ole varma ymmärränkö näyttelijän vastauksen oikein, mutta usein kun haluamme korostaa asian painavuutta lisäämme äänen määrää, volyymia. Mutta tulemmeko huutamalla paremmin kuulluiksi? Hiljattain edesmennyt teologian opettajani ja ystäväni, professori Pentti Laasonen neuvoi meille jo kouluvuosina, että tärkeimmät sanottavat pitäisikin lausua ääntä hiljentämällä, kuiskaamalla. Vähentämällä volyymia sanoma menee paremmin perille. Pentti oli oikeassa. Herkimmät tunnustukset on paras kuiskata. Sama tyyli toimii radioilmaisussa. Vaikka radion kuulijoita on kymmenin tuhansin, ei pidä kovaäänisesti julistaa vaan ikään kuin korvaan kuiskuttamalla kertoa sanottavansa yhdelle ainutkertaiselle kuulijalle. Olet sitten näyttelijä tai pappi, on tärkeää tuntea että ?ääni kulkee? niin että pienimmätkin yksityiskohdat, sävyt ja vivahteet löytävät vastaanottajassa kaikupohjan eli resonanssin. Jo äänen soitinväristä tunnistaa lumovoiman tai sen puutteen. Kovaa puhetta sydän ja korva karttaa, hellää ja lämpöistä sanomaa sitä kuuntelee mielellään. Parhaiten ääni kantaa kau- nista, sointuvaa, ilmaisuvoimaista puhetta. Suloinen ääni saa sielun laulamaan. Kireästi puskeva ääni taas pilaa soinnin ja artikulaation. Kirkuva tai nariseva puhe vähentää kiinnostusta. Sytyttävä puhe puhkaisee vuorenkin. Äänestään kannattaa olla tarkka. Se paljastaa yhtä ja toista, kenties enemmän kuin tavallisesti tulemme ajatelleeksi. Saksalainen näyttelijä Ernst von Possart oli niin tarkka äänensä laadusta että hän työnsi lämpömittarin juhlapäivällisillä keittolautaselle ja viinilasiin varmistuakseen että ruoka oli sopivasti lämpökäsitelty, temperoitu. Possartin mielilause kuulu: ?Ääneni on pääomani?, (Mein Organ ist mein Kapital.?). Raamattu neuvoo rukoilemaan äänellä: ?Herra kuule minun ääneni!? (Ps.130:2). Sananlaskujen kirja varoittaa äänen vaaroista: ?Älä usko hänen lipeviä sanojaan, hänen sydämessään on seitsemän petosta.? (Sananl.26:25). Profeetta Jesaja yllyttää toisin: ?Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna.? (Jes.58:1) Saarna ei ole vain ääntä, puhetta, sanoja vaan liikettä, jonka tehtävänä on saada kuulijan sielu värisemään. Saarnassa Jumala on todellisesti läsnä ja synnyttää kuulijassa uuden todellisuuden. Papin tehtävä on luoda tämä energiaksi kuulijan arkielämään. Puhujalla on vaihtoehtoja. Saarna ei siis ole puhe. Veli-Matti Hynninen Se on enemmän kuin puhetta. Saarna on hahmotettua liikettä, rakkauteen syttymistä, sammumatonta palamista. Jumala on alku ja loppu; saarnalla ei loppua ole. Evankeliumi on arjen voimavara, resurssi. Saarna kannustaa arkeen, mutta se ei lankea arkipäiväisyyksiin. Saarna ei ole saarnaajan määräämä resepti, eikä puhetta lääkkeestä, vaan se on lääke. Silloin kun saarna tavoittaa esteettisen kauneuden, se sukeltaa suoraan sisälle sydämeen, muoteja kaihtamatta se ottaa muodon hallintaansa. Saarnaajan on itseuskottava asiaansa. Saarnan ääni ja paino on Pyhässä Hengessä, joka luo jännitteiden katkeamattoman sarjan. Raamatun sanat, kuvat ja kertomukset muuttuvat Jumalan palvonnaksi. Saarnaaja antaa äänen Jumalalle, seurakunnalle ja saarnaajalle itselleen. Saarnaaja antaa merkityksen pyhyydelle. Hän antaa suudelman Jumalaa kaipaavalle. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
• Viikot 11-12 ? Nro 5 5 Asuntomarkkinat piristyivät Vuosi 2017 lähti käyntiin pirteästi ? vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tammikuussa 7 % vuoden takaisesta ??Vuosi 2017 on lähtenyt käyntiin asuntokaupoilla pirteästi. Vanhojen asuntojen (sisältävät kaikki kerrostalo-, rivitalo- ja omako- TAMMIKUU 2016 ? TAMMIKUU 2017 Koko Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Kuopio Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta Pori Lahti 7% 18 % 1% 14 % 13 % 17 % -14 % 21 % -1 % 10 % 55 % 7% 3% 30 % titaloasunnot, mutta ei tontteja, autotalleja tai lomaasuntoja) kauppoja tehtiin 7 % enemmän kuin tammikuussa 2016. Tammikuussa 2017 oli kaksi työpäivää enemmän kuin tammikuussa 2016, mikä osaltaan selittää kasvua. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat 14 % vuoden takaisesta. Erityisesti Helsingissä ja Vantaalla kauppamäärät kasvoivat: Helsingissä nousua tammikuuhun 2016 verrattaessa oli 18 % ja Vantaalla 14 %. Espoossa kasvu oli maltillista (+1 %). Pääkaupunkiseudulla tehtiin tammikuussa yli neljännes (26 %) kaikista välitysliikkeiden kautta tehdyistä vanhojen asuntojen kaupoista Suomessa. Muista kymmenen suurimman kaupungin joukos- Asuntokauppojen määrä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vanhat asunnot. Lähde: KVKL, HSP Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat 14 % vuoden takaisesta. ta prosentuaalisesti isointa kasvua nähtiin seuraavissa kaupungeissa: Tampere (+13 %), Turku (+17 %), Lahti (+30 %) ja Kuopio (+21 %). Helsingissä vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat edellisvuoden tammikuuhun verrattuna erityisesti neliöissä (+47 %), kaksioissa (+24 %) ja rivitaloissa (+45 %). Kauppamäärät laskivat sen sijaan kolmioissa (-4 %) ja omakotitaloissa (-21 %). Tampereella ja Turussa erityisesti yksiöt (Tampere +24 Lähes puolet nuorista on kokenut poliisikontrollia ??Moni nuori on kokenut poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttumista heidän tekemisiinsä. Nuoriin kohdistuvan kontrollin on havaittu lisääntyneen, vaikka heidän rikos- tai häiriökäyttäytyminen ei ole kasvanut. Noin 40 prosenttia 15?16-vuotiaista nuorista oli kokenut poliisin toimesta muun muassa paikalta poistamisen, laukkujen tai vaatteiden tutkimisen tai kiinniottamisen. Sama osuus oli kokenut vartijoiden ja järjestyksenvalvojien nuoriin kohdistamia vastaavia toimenpiteitä, todetaan Helsingin yliopistolla tarkastettavassa sosiologian väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee nuorten luottamusta poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan. Puuttumistilanteet liittyvät usein nuorten vapaaajan viettoon, alkoholinjuomiseen tai rikosepäilyihin. Väitöksen mukaan poliisin ja vartijoiden kontrolli ei kohdistunut kaikkiin tasaisesti: ammattikouluun suuntaavilla nuorilla oli enemmän puuttumiskokemuksia, vaikka taustatekijät oli huomioitu. Tulosten mukaan myös puuttumistilanteissa voidaan edistää hyviä suhteita nuorten ja kontrollitoimijoiden välillä, mikäli vuorovaikutus on hyvää ja arvostavaa. ? Nuoret toivoivat poliisin ja vartijoiden olevan ystävällisiä, oikeudenmu- kaisia ja jopa empaattisia. Lisäksi nuoret arvostivat rauhallisuutta ja sitä että heitä kuunneltiin. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta, kertoo VTM Elsa Saarikkomäki. Tutkimus painottaakin, että nuorten kunnioittavaan kohteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota. Yleinen luottamus poliisiin on Suomessa korkeaa; silti nuorten ja poliisien kohtaamisia leimaa usein jännitteisyys. Aineistona Saarikkomäki käytti yhdeksäsluokkalaisille tehtyä koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä sekä Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui 14?17-vuotiaita nuoria pääkaupunkiseudulta. Vä­hem­män kuin po­lii­siin Nuorten luottamus vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin oli heikompaa kuin heidän luottamuksensa poliisiin. Nuoret arvostivat poliisin pidempää koulutusta ja vartijoita ammattimaisempaa käytöstä kohtaamistilanteissa. Vartijoiden koettiin toimivan usein epäystävällisesti ja vain häätävän nuoria kauppakeskuksista, mikä vaikeutti nuorten mahdollisuuksia käyttää kaupunkitilaa. ? Yksityisen turvallisuusalan kasvu on keskeinen muutos, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Olisikin tärkeää panostaa vartijoiden koulutukseen, jotta heillä olisi paremmat edellytykset toimia nuorten kanssa, Saarikkomäki sanoo. Ne­ga­tii­vi­set koh­taa­mi­set Nuorten kohtaaminen kunnioittavasti ja arvostavasti on tärkeää puuttumistilanteissa, jotta nuorille muodostuu luottamuksellinen suhde aikuisiin ja konflikteilta vältytään. Nuorilla oli väitöstyön mukaan myös hyviä kohtaamisia sekä poliisien että yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Nuoret kokivat, että poliiseilta ja vartijoilta saa tarvittaessa apua. Työn haastavuutta ja puuttumistoimia esimerkiksi alaikäisten alkoholinkäyttöön ymmärrettiin - tämän tuli kuitenkin olla perusteltua. Tutkimus muistuttaa myös, että kohtaamistilanteet voivat olla nuorille pelottavia. ? On tärkeää, että nuorilla on ympärillään luotettavia aikuisia, vaikkapa viime kädessä poliisit ja vartijat, joihin turvautua. Siksi on tärkeää kuunnella nuorten näkemyksiä, miten hyviä kohtaamisia rakennetaan. Heikko luottamus ja kokemukset epäreiluista tilanteista voivat lisätä riskiä yhteiskunnasta syrjäytymiseen, Saarikkomäki toteaa. %; Turku +53 %) ja kolmiot (Tampere +39 %; Turku +46 %) kävivät kaupaksi. Neliöhinnoissa nousua Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat tammikuussa 2017 Suomessa 9 % vuoden 2016 tammikuusta. Kymmenen suurimman kaupungin joukosta suurimmat hinnannousut tämän vuoden tammikuussa olivat Espoossa (+21 %), Vantaalla (+21 %) ja Oulussa (+17 %). Helsingissä Koko Suomi Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku Oulu Kuopio Jyväskylä Joensuu Vaasa Lappeenranta Pori Lahti 2017 2 690 4 710 3 903 2 981 2 697 2 168 2 189 2 080 2 262 2 287 2 238 1 951 1 586 1 685 hinnat nousivat tammikuussa 8 % vuoden takaisesta. ? Alueelliset erot ovat isoja keskimääräisissä neliöhinnoissa. Helsingissä vanhojen kerrostalokaksioiden keskineliöhinta oli tammikuussa 2017 2 020 euroa korkeampi kuin koko Suomen keskiarvo. Vuosi sitten vastaava ero Helsingin ja koko Suomen keskihinnan välillä oli 1 873 euroa. Alueelliset erot myös kaupunkien sisällä ovat isoja, Huoneistokeskuksen vt. toimitusjohtaja Lea Jokinen sanoo. Uusia asuntolainoja Joulukuussa 2016 kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,4 miljardin euron edestä, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,16 % ja laskennallinen marginaali 1,12 %. Kotitalouslainoista oli joulukuun lopussa kulutusluottoja 14,6 miljardia euroa ja muita lainoja 16,2 miljardia euroa. (Lähde: Suomen Pankki) TAMMIKUU 2016 MUUTOS (?) 2 471 4 344 3 226 2 465 2 577 2 020 1 876 2 204 2 276 2 338 2 236 1 932 1 682 2 080 MUUTOS (%) 219 366 677 516 120 148 313 -124 -14 -51 2 19 -96 -395 9% 8% 21 % 21 % 5% 7% 17 % -6 % -1 % -2 % 0% 1% -6 % -19 % Neliöhinnat, vanhat kerrostalokaksiot. Lähde: KVKL, HSP Talviliikuntamahdollisuudet kevään kynnyksellä ??Luistelukausi jatkuu yhä tekojääradoilla, luistelukentillä ja jäähalleissa. Hiihtämään pääsee vielä Herttoniemessä, Mustavuoressa ja Paloheinässä. Luistelemaan Helsingin 7 tekojääradan tarkoitus on taata leutoinakin talvina luistelumahdollisuus, kun luonnonjääkenttien pitäminen luistelukunnossa on haasteellista. Jo marraskuussa alkanut luistelukausi jatkuu vielä Jääpuistossa näillä näkymin 26.3. asti. Myös osa luonnonjääkentistä on edelleen käyttökunnossa, mutta mikäli Helsinkiä hellitään au- ringonpaisteella tulevinakin päivinä, luistelukenttien tilanne saattaa heikentyä nopeallakin aikataululla. Lähikentän luistelukunto kannattaakin tarkastaa osoitteesta ulkoliikunta.fi. Helsingin jäähalleissa järjestetään maksuttomia yleisöluisteluvuoroja: Malmilla luistellaan perjantaisin, Pirkkolassa keskiviikkoisin ja lauantaisin sekä Myllypurossa ja Paloheinässä torstaisin. Tarjolla on vuoroja sekä ilman mailoja että mailojen kanssa luisteleville. Luistimien teroitus on mahdollista Malmin, Myllypuron ja Paloheinän jäähalleissa. Paikkakohtaiset aikataulut löytyvät osoit- teesta http://www.hel.fi/ www/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ sisaliikuntapaikat/jaahallit/ maksuttomat-yleisoluistelut Hiihtämään Hiihtämään pääsee yhä tykkilumen avulla tehdyillä laduilla Herttoniemessä, Mustavuoressa ja Paloheinässä. Paloheinässä hiihtokunnossa on 2,8 kilometriä, Mustavuoressa 1,0 kilometriä ja Herttoniemen liikuntapuistossa noin 500 metriä. Ajankohtainen latutilanne kannattaa katsoa osoitteesta ulkoliikunta.fi.
• Nro 5 ? Viikot 11-12 6 Päivyri Sunnuntaiksi Penseys on vain välitila VIIKKO 11 MA 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti TI 14.3. Matilda, Mette, Tilda KE 15.3. Risto TO 16.3. Ilkka PE 17.3. Kerttu, Kerttuli LA 18.3. Eetu, Edvard SU 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Juuso, Josefina, Joose, Jooseppi, Joosef VIIKKO 12 MA 20.3. Kevätpäiväntasaus. Aki, Kim, Kimi, Joakim, Jooa, Jaakkima TI 21.3. Pentti KE 22.3. Vihtori TO 23.3. Akseli PE 24.3. Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo LA 25.3. Aija, Aava SU 26.3. Marian ilmestyspäivä. Kesäaika alkaa. Manu, Manne, Immo, Immanuel Kevät vaikuttaa eri ihmisiin eri tavalla, mutta vaikuttaa kuitenkin. Toiset matkustavat Kreikkaan, toiset ostavat hatun. Ilmari Turja 1901-1998 ??Penseys on sama asia kuin välinpitämättömyys. Silloin millään ei ole mitään merkitystä. Sen sijaan kuuma tai kylmä, kyllä tai ei, toivo ja epätoivo kuvaavat tilannetta jossa ihminen kokee, että elämällä on merkitystä ja välillä täytyy tehdä valintoja. Kun elämän merkitys puuttuu, puuttuvat myös toivo ja epätoivo, kuumuus ja kylmyys. Jäljelle jää penseys. Myös suhde uskontoon voi olla yhdentekevä, välinpitämätön. Uskontoa voi joltain osin kannattaa ja joltain osin vastustaa. Entäpä suhde Kristukseen, onko se jotain sellaista, johon pohjimmiltaan minun pitää vastata joko kyllä tai ei? Myös kysymys suhteesta Kristukseen voi olla merkityksetön. Hänen sanomansa ei kolahda kaikille. Se on ehkä hautautunut erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden, riitelyn alle. Jo pelkästään Kristuksen sanoman sisällön miettiminen voi repiä meitä eri suuntiin. Penseydessä luullaan, että mitään ei tarvita, koska merkitystä elämälle ei ole. Kristuksen viesti ottaa kuitenkin erilaisen näkökannan. Laodikean seurakunnan kirjeessä luvataan vaatetta alastomalle ja näön takaisin saamista sokealle. Tämä lupaus ei koske pelkästään Laodikean seurakuntaa vaan koko maailmaa. Kristus tuli vaatettamaan ja antamaan näön koko maailmalle, meille. Rikkinäisen maailmaan ja rikkinäisen ihmisen luokse hän tuli. Köyhyyttä, sokeut- ta ja alastomuutta on edelleen ja tulee olemaan tämän maailman loppuun asti. Tähän maailmaan Kristus kuitenkin tuli. Meidän maailmaamme hän tuli. Meidän vuoksemme hän tuli. Hän tuli parantamaan penseyden ja tuomaan sen tilalle merkityksen, sen että minä ja sinä olemme arvokkaita Jumalalle, omana itsenämme, ilman kuviteltuja ansioita tai puutteita. Kerran vielä maailman rikkinäisyys korjataan. Heikki Hesso Kirjoittaja on Keski-Porin seurakunnan varhaiskasvatuksen pastori Kirkaan myyty jo yli 35 000 lippua Esitykset jatkuvat huhtikuulle ??Helsingin Kaupunginteatterin kevään musiikkiteatteriuutuus Kirka ? Surun pyyhit silmistäni on ollut menestys. Laulaja Kirill ?Kirka? Babitzinin (19502007) elämään pohjautuvaan esitykseen on myyty ja varattu yli 35 000 lippua. Peacock-teatterissa 2. helmikuuta kantaesitetyn näytelmän nimiroolissa vuorottelevat Kalle Lindroth ja Heikki Ranta. ? Kirka-esitysten täyttöaste on ollut huikeat lähes 90 prosenttia. Nyt kannattaa pitää kiirettä, sillä suosittu esitys jatkaa ohjelmistossamme enää 22. huhtikuuta saakka, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman. Matti Laineen kirjoittaman näytelmän on ohjannut Kari Rentola. Suomalaisen rock-iskelmän ikonin elämää 1950-luvun lopulta 1980-luvun lopulle seuraavassa näytelmässä nähdään monia tuttuja henkilöitä Kirkan elämästä ja kuullaan kappaleita artistin pitkän uran varrelta, mm. hitit Hetki lyö, Leijat, Daa-da daa-da, Hengaillaan ja Surun pyyhit silmistäni. Esityksessä nähdään Lindrothin ja Rannan lisäksi mm. Sammyn roolis- Helsingin Kaupunginteatteri, Kirka - Surun pyyhit silmistäni. Kuvassa Kalle Lindroth Kuva: Mirka Kleemola sa vuorottelevat Sami Hokkanen ja Juha Lagström, Muskana Raili Raitala, Remuna Petrus Kähkönen ja Dannynä Jon-Jon Geitel. ? Tarkoitus on ollut alusta asti kunnioittaa Kirkaa ja hänen ainutlaatuista uraansa, mutta turhia koreilematta ja varjoja kiillottamatta. Emigranttiperheen vesana Kirka oli lähtökohdiltaan altavastaaja, mutta onnistui silti lahjakkuutensa sekä valoisan ja periksi antamattoman persoonansa avulla voittamaan ennakkoluulot ja raivaamaan tiensä artistien eturiviin, sanoo kirjailija Matti Laine. Koreografiat yli 30-henkiselle ensemblelle on suunnitellut Mindy Lindblom, ja 7-henkisen orkesterin kapellimestari-pianistina on Risto Kupiainen. Vahvasti Helsinkiin sijoittuvan näytelmän on lavastanut Antti Mattila ja puvut on suunnitellut Elina Kolehmainen. Valosuunnittelusta vastaa William Iles ja äänisuunnittelusta Janne Brelih ja Aleksi Saura. Naamioinnin ja kampaukset ovat suunnitelleet Henri Karjalainen, Anu Laaksonen, Jaana Nykänen ja Aino Hyttinen. Aurinkoteatterin Saalistajat Perämiehenkadulla ??Aurinkoteatterin Saalistajat vie katsojan hyytävälle safarille hyvinvointivaltion pimeimpään maanosaan, missä psykoterapian valo ei loista Aurinkoteatterin kevään kantaesitys on Sanna Hietalan käsikirjoittama ja ohjaama räävitön, sysimustan huumorin läpäisemä luontodokumentti Saalistajat, ensi-ilta Universumissa 22.3. Rooleissa nähdään Wilhelm Grotenfelt, Paul Holländer, Niklas Häggblom ja Milla Kangas. Lavastuksen ja puvut esitykseen luo Raisa Kilpeläinen, valon Anttoni Halonen sekä äänimaailman Niklas Nybom. Uhanalainen ihmislaji on pudonnut kehityksen rattaista, mutta sen viimeiset yksilöt sinnittelevät yhä hengissä vastoin kaikkia Darwinin lakeja. Turvaverkko repeilee ja aivokapasiteetiltaan ylivoimainen nykyihminen valtaa ikiaikaiset metsästysmaat. Viimeisellä rannalla asuntomessutalojen puristuksessa lymyää vanhan alfanaaraan lauma. Nämä otukset eivät ole leppeitä kasvinsyöjiä, vaan reaktiivisia petoja, joiden patoutunut saalistusvietti al- kaa äärimmäisissä olosuhteissa purkautua esiin. Saalistaja on kesytön alkueläin, vailla älyä ja moraalia. Saa- listaja tappaa syödäkseen. Saalistajat tarkastelee sitä kasvavaa ajelehtivien ja tarpeettomaksi käyvien joukkoa, jonka kapasiteetti ei enää riitä ajan vaatimuksiin. Se kyseenalaistaa parantamisen ja parantumisen käsitteet, sekä sen, kenellä on oikeus määritellä riittävä ihmisyys. Näytelmän aihe on arvottomuuden kokemus ihmisen sosiaalisena perintönä. Näytelmä käsittelee auttamisen ja vallankäytön symbioottista suhdetta ja seurauksia perheessä ja hoivayhteiskunnassa. Luontodokumentin muoto antaa mahdollisuuden tarkastella yhteiskunnallisten tukitoimien ja arvottamisen pimeimpiä tuotoksia. Se nauraa häjysti nykyajan terapiauskonnolle ja länsimaisen ihmisen naivinnarsistiselle toiveelle lopullisesta parantumisesta. Esityskausi 25.3.-29.4. Universumissa, Helsingissä.
• Viikot 11-12 ? Nro 5 7 Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017 Jatkoa sivulta 3 ??Kuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Äänestää voi vain omassa kunnassa ehdokkaana olevaa henkilöä. Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti. Vaalipäivänä 9. huhtikuuta saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa. Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20. Ennakkoäänestyspaikat Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4. Osassa ennakkoäänestyspaikkoja ajanjakso on kuitenkin lyhyempi. Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakko- äänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi ja maksuttomasta puhelinpalvelusta numerossa 0800 9 4770 (ruotsiksi numerossa 0800 9 4771). Henkilö, jonka liikuntakyky on niin rajoittunut, ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia äänestyspaikalle, saa äänestää ennakkoon kotonaan. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 28. maaliskuuta ennen kello 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi tietyin edellytyksin äänestää myös omaishoitaja, joka asuu samassa taloudessa. Vaalitietoa yli 20 kielellä Oikeusministeriö lähettää yhdessä Suomen Nuo- risoyhteistyö - Allianssi ry:n kanssa äänestämään kannustavan kirjeen noin 120 000 nuorelle, jotka pääsevät nyt ensimmäistä kertaa käyttämään äänioikeuttaan. Ministeriö tukee myös Moniheli ry:n Kaikkien vaalit -kampanjaa, joka mm. järjestää paneelikeskusteluja eri puolilla Suomea. Vaalit.fi:ssä on tietoa kuntavaaleista yli kahdellakymmenellä eri kielellä. Suomen, ruotsin, saamenkielten, karjalan ja romanin lisäksi kielinä ovat albania, arabia, englanti, espanja, kiina, kurdi (sorani), persia, puola, ranska, saksa, somali, thai, turkki, venäjä, vietnam ja viro. Oikeusministeriön YouTube -kanavasta löytyy lisäksi selko- ja viittomakielisiä videoita äänestämisestä. Suomeksi ja ruotsiksi on saatavilla selkoesitteet. Vaaleista tiedotetaan myös näkövammaisille sopivassa muodossa. Helsingin Kokoomuksella 127 ehdokasta kuntavaaleissa ??Helsingin Kokoomus on asettanut täyden ehdokaslistan kuntavaaleissa. Piirihallitus nimesi viimeiset ehdokkaat kokouksessaan maanantaina 27.2. ? Mukana on monipuolista osaamista, tunnettuja nimiä ja hienoja uusia tulijoita. Ikäjakauma, ammatillinen kirjo ja alueellinen kattavuus on laaja. Odotan innolla vaalityön tekemistä tämän joukkueen kanssa, iloitsee Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja Sini Jokinen. ? Vaikuttaminen ja Kokoomus selvästi kiinnosta- vat, ja valitettavasti kaikki halukkaat eivät mahtuneet listalle, Jokinen jatkaa. Maanantaina ehdolle nimitettiin toimitusjohtaja Matti Parpala, 30. ? Minua on aina ohjannut niin politiikassa kuin henkilökohtaisessa elämässä vimma kysyä, miten voisimme tehdä asioita yhdessä vielä paremmin. Lähdin ehdolle tehdäkseni töitä sen eteen, että Helsingin asema yhtenä maailman parhaista kaupungeista vahvistuisi entisestään ? mutta myös siksi, että olen huolissani Suomen poliitti- sesta ilmapiiristä, ja halusin tehdä osani sen parantamiseksi, Parpala summaa. Matti Parpala on opiskellut niin Harvardin yliopistossa kuin Helsingin kauppakorkeakoulussa ja toimii nykyisin toimitusjohtajana Palvelutili Oy:ssa. Parpala sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 2712 ääntä. Nimettyjen joukossa ovat myös yrittäjä Joel Harkimo (27), oopperalaulaja Eija-Riitta Aakio (56) sekä opiskelijakunta METKAn puheenjohtaja Maria Jokinen (24). Helsingin Kokoomuksen ehdokkaat: ??Eija-Riitta Aakio, Iida Aarnio, Mukhtar Abib, Ujuni Ahmed, Tarik Ahsanullah, Sanna Aivio, Kristiina Anunti, Ted Apter, Milka Asikainen, Sirpa Asko-Seljavaara, Timo Auranen, Harry Bogomoloff, Heidi Ekholm-Talas, Merja Eklund, Ogechukwu Eneh, Matti Enroth, Sebastian Franckenhaeuser, Joona Haavisto, Juha Hakola, Dennis Hamro-Drotz, Katrina Harjuhahto-Madetoja, Joel Harkimo, Arttu Hautamäki, Tiina Hieta, Perttu Hillman, Pekka Holopainen, Leena Hoppania, Pia Hytönen, Maritta Hyvärinen, Panu Hämäri, Maunu Idänpään-Heikkilä, Samu Ihalainen, Ilari Iivonen, Kristiina Ilvonen, Minna Isoaho, Katja Ivanitskiy, Elisa Jokelin, Maria Jokinen, Vafa Järnefelt, Ari Järvinen, Atte Kaleva, Lei- la Kaleva, Markus Kalliola, DI, Pirjo-Liisa Kangasniemi, Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Riina Kasurinen, Jarmo Kelo, Juha Keskinen, Päivi Kiili-Laakko, Sirpa Kivilaakso, Kaidi Kivistö, Tapio Klemetti, Emilia Knaapi, Hannu Knuuttila, Peppi Korvenranta, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Satu Kouvalainen, Johanna Krabbe, Marianna Kupias, Ari Kähärä, Heimo Laaksonen,Marika Lahti, Tiina Larsson, Helena Lauriala, Sari Leino, Juha Levo, Maggie Lindholm, Tuomo Luoma, Raine Luomanen, Hannele Luukkainen, Aarno Lyytinen, Hanna Lähteenmäki, Pekka Löfman, Jukka I. Mattila, Otto Meri, Annukka Mickelsson, Anna Munsterhjelm, Seija Muurinen, Panu Mäenpää, Jouni Nevalainen, Susanna Nge- ne, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Konsta Nupponen, Mia Nygård, Sami Ojala, Sakari Oka, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Jukka Pakarinen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Sanna-Maria Pakkanen, Dennis Pasterstein, Jaana Pelkonen, Lasse Pipinen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Mariam Rguibi, Laura Rissanen, Petri Roininen, Heidi Ruhala, Wille Rydman, Lea Saukkonen, Mikko Savelius, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Kirsi Sharma, Nina Sillantaka, Lauri Skön, Elisa Tarkiainen, Jonna Temonen, Timo Tossavainen, Maarit Toveri, Ulla Marja Urho, Laura Vanamo, Jan Vapaavuori, Laura Varjokari, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen, Caesar von Walzel, Timo Vuori, Yakup Yilmaz Mechelininkadun remontti etenee ? lisää puun poistoja ??Mechelininkadun kaksivuotinen peruskorjaus on alkanut. Kadun remontissa menee lähes kaikki uusiksi. Molempiin suuntiin kaksikaistaisen kadun ajoradat kavennetaan, raitiotiet pysäkkijärjestelyineen ja kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uu- sitaan. Urakan valmistuttua loppuvuodesta 2018 niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin on sujuvaa kulkea Mechelininkadulla. Vanhojen puiden kaato etenee kadunrakentamisen aikataulussa. Puiden poistaminen aloitettiin 18. tam- mikuuta Hietaniemenkadun kohdalta. Nyt katuremontin edetessä koko kadun pituudelle, joudutaan 36 lehmusta poistamaan Mechelininkadun pohjoispäästä, Nordenskiöldin aukiosta etelään päin, Rajasaarentien liittymään asti. Tulostietoja Ennakkoäänten laskenta aloitetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa 9. huhtikuuta aikaisintaan kello 12. Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan alkaen kello 20, jolloin ennakkoäänten alustava laskenta on pääosin valmis. Vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan heti vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20. Vaalien alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana. Tarkastuslaskennan valmistuttua kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen keskiviikkona 12. huhtikuuta viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa. Valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen on tehtävä ilmoitus vaalirahoi- tuksestaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle viimeistään 12. kesäkuuta 2017. Kukin ehdokas voi halutessaan tehdä myös vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen vaalimenoistaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Vaalisivuilta vaalit.fi tietoa ja tuloksia Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista ovat verkkosivuilla vaalit.fi. Tiedot ehdokkaista ja ehdokasnumerot tulevat sivuille 9.3. illan aikana. Seuraavana päivänä ehdokastiedot tulevat saataville myös ladattavina tiedostoina. Ennakkoäänestyksen aikana vaalisivuille päivitetään tunnin välein (myös viikonloppuna) tietoja ennakkoon äänestäneiden määristä kunnissa jakoko maassa. Vaali-iltana 9.4. klo 20 alkaen kerrotaan alustavan laskennan edistymisen mukaisesti tulokset kunnissa, vaalipiireissä ja koko maassa sekä valittujen ehdokkaiden nimet kussakin kunnassa. Ehdokaskohtaiset tulokset julkaistaan alustavan ääntenlaskennan valmistuttua äänestysalueella. Kunnan ehdokkaiden äänimäärät julkaistaan, kun kunnan kaikki äänestysalueet ovat saaneet alustavan laskennan valmiiksi. Alustavan laskennan tulokset julkaistaan maanantaina 10.4. myös ladattavina tiedostoina. Vahvistetut tulokset päivitetään vaalisivuille tarkastuslaskennan valmistuttua 12. huhtikuuta. SKP:n ja Helsinki-listojen ehdokkaista puolet naisia ??Suomen Kommunistinen Puolue ja Helsinki-listat asetti 53 kuntavaaliehdokasta Helsingissä. Ehdokkaista 46% eli noin puolet on naisia. Listalla on mm. kaupunginvaltuutettu ja sairaanhoitaja Nina Huru. Sitoutumattomana perussuomalaisten listoilta valtuustoon valittu Huru pettyi puolueen ?halla-aholaiseen? linjaan. Ehdokkaiksi on asetettu myös kaupunginvaltuutet- tu Yrjö Hakanen, yrittäjä ja tulkki Ayman Al Amir, opettaja Heidi Kangas, sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin, filosofian ylioppilas Tiina Peitsamo, muusikko ja teatteriohjaaja Maria Malmström, tanssitaiteilija Antti Seppänen, toimistosihteeri Anneli Korhonen, rakennusmies Janne Rahikainen, erityisopettaja Anna-Mili Tölkkö, eläkeläinen Timo Piippo, 2 diplomi-insinööri Pertti Poi- kolainen, asennuskoordinaattori Mikko Virtanen ja käsitetaiteilija sekä SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen. Listalla on joukko Suomen Työväenpuolueen STP:n ehdokkaita. Sitoutumattomista löytyy niin kulttuuriväkeä kuin Joukkovoima-liikkeen aktivistejakin. Kaikkiaan listoilla on 29 sitoutumatonta ehdokasta ja 24 Suomen kommunistisen puolueen ehdokasta. KUNTAVAALIT 2017 Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017 Ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017 Vaalipäivä 9.4.2017 KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita. TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI LEHTEMME SIVUILLA! Ota yhteyttä: p. 09 413 97 332, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
• Nro 5 ? Viikot 11-12 8 TURVALLINEN KOTI ? TURVALLINEN TYÖ ? TURVALLINEN VAPAA-AIKA Meidän jokaisen tulee kiinnittää enemmän huomiota turvallisuuteemme! ? Erilaisissa tapaturmissa kuolee Suomessa miltei ? Tarvitaan lisää informaatiota turvallisuuden paran3 000 ihmistä joka vuosi. Emme kiinnitä tarpeektamisesta. Suomalaisille tulee välittää enemmän si huomiotamme turvallisuuteen. Arjen ympäristietoa riskeistä vapaa-ajalla, kotona, työssä, kaiktö on usein vajaasti varusteltu, ikään kuin kodin kialla. turvalliset olosuhteet olisi unohdettu. Kotona tapahtuvat onnettomuudet ovat olleet viime vuo- ? Tieto erilaisista onnettomuuksista tuo informaasina kasvussa. tiota lukijalle ? se opastaa ja ohjaa kiinnittämään lisää huomiota turvallisuuteen elämässä. ? Miksi näin ? miksi meillä Suomessa tapahtuu runsaasti onnettomuuksia? Yllättävän moni menettää henkensä ja moninkertainen joukko ihmisiä loukkaantuu olosuhteissa, joiden turvallisuuteen ei ole osattu kiinnittää kylliksi huomiota. Turvallinen ERIKOISHINTA 1/2017 ? 7,50? Uusi lehti Kodissa tapahtuu liikaa onnettomuuksia Turvapuhelin Turvallinen koti ? se on tätä päivää! Sisältö keskittyy kodin ja vapaa-ajanvieton turvallisuuden parantamiseen. Oleellista lehden sisällössä on muun lisäksi onnettomuuksien informointi, tukeutuen mietelauseeseen: Vahingosta viisastuu. Tilaan Antiikki ja Taide 6n roa 41,00 Ase ja Erä 8 nroa 68,00 Ekoelo 6 nroa 48,00 Hevosmaailma 6 nroa 46,00 Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00 Kissafani 6 nroa 46,00 Luontaisterveys 10 nroa 75,00 Meidän Koira 6 nroa 41,00 Senioriterveys 8 nroa 56,00 Sielunpeili 8 nroa 64,00 Talomestari 5 nroa 33,00 Turvallinen koti 6 nroa 22,00 Lehden tilaaja Sukunimi Sammutusvälineen käyttöä on syytä harjoitella etukäteen Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden irtonumerohinta Karprint Oy info TK Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari KASUX10 Postitoimipaikka Karprint Oy Lapsi on usein kodissa vaar alle alttiina - miten tulisi toimia ? ? uusi lehti on ajankohtainen Etunimi Puhelin Nelli pelasti emäntänsä Asiasta puhuttu liian vähän Lähiosoite Postinumero koti 390 Ensimmäisen vuosikerran saa tutustumishintaan Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari TILAUKSET: tilaukset@karprint.fi tai 09 413 97300
• Viikot 11-12 ? Nro 5 9 Ilmoituksia eläinten pahoinpitelyistä tehtiin paljon Helsingin ympäristökeskuksen eläinsuojelupuhelimeen tuli runsaasti ilmoituksia eläinten pahoinpitelyistä viime vuonna. Ilmoitusten oikeellisuuden todentaminen on kuitenkin usein vaikeaa. ??Ilmoitusten määrän kasvaminen voi liittyä ihmisten lisääntyneeseen valveutuneisuuteen eläinten kohtelusta. ? Ilmoitukset koskevat tyypillisesti koiran lyömistä, potkimista tai voimakasta retuuttamista remmissä, valottaa Helsingin ympäristökeskuksen valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen. Vastaavia ilmoituksia tehdään myös kissoista. Pahoinpitelyä perustellaan usein sillä, että eläintä yritettiin kouluttaa. Silminnäkijän on syytä ilmoittaa pahoinpitelystä myös poliisille ja valmistautua todistamaan näkemänsä. Valvontaeläinlääkärin on eläinsuojelutarkastuksella monesti vaikea löytää näyttöä pahoinpitelystä. Väkivaltaan ja alistamiseen perustuvat koulutusmenetelmät kiellettyjä Eläinsuojelulain mukaan eläimen kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja kouluttaminen sekä liian kovakourainen käsittely ovat kiellettyjä. Tutkimuksissa on todettu, että positiivisella vahvistamisella saavutetaan parhaita oppimistuloksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi makupalojen tai leikin käyttämistä palkitsemiseen. Koulutus vaatii eläimen omistajalta aina paljon toistoja ja johdonmukaisuutta. Tavalliselle kotikoiralle riit- tää sen opettaminen yhteiskuntakelpoiseksi. Kouluttaminen vahvistaa eläimen ja omistajan suhdetta ja tarjoaa molemmille mukavaa yhdessä tekemistä. Joka toisella eläinsuojelutarkastuksella toimenpiteitä Vuonna 2016 ympäristö- Kirja-arvostelu Kirja Taresta ? liian myöhään! ??Jyväskyläläinen Tarmo Uusivirta (1957-1999 ) ,Tare, oli erinomainen amatöörinyrkkeilijä aikanaan 1970- ja 1980-luvuilla. Euroopan mestari 1979 ja kaksi kertaa Maailmanmestaruuskisojen hopeamitalilla 1978 ja 1982. Suomalaisen nyrkkeilyn kaikkien aikojen mestareita, jonka ura ammattilaisena ei koskaan onnistunut. Elämä kävi muutenkin raskaaksi, vaikeuksia kasaantui, alkoholi nousi nuoren miehen elämässä yhä tärkeämmäksi, kunnes Taren elämä päättyi oman käden kautta 42-vuotiaana. Elämäntarina, jossa on kaikki hyvän kirjan, vaikka elokuvankin ainekset. Simo Rantalaisen kirja ?Tare? (Johnny Kniga 2017) ei valitettavasti ole tällainen hyvä kirja. Ilmestyy lähes 30 vuotta liian myöhään, nykynuoriso ei Tare Uusivirrasta ole koskaan kuullutkaan . Lahjakas huippuiskijä Tarmo Uusivirta oli jo nuorena lahjakas nyrkkeilijä, Yrjö Sikiön valmennuksessa Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijöiden salilla Tare nousi nopeasti ensin Suomen ja sitten maailman huipulle. Tare oli aina äärimmäisen kova harjoittelija,aivan tinkimätön, valmentajan unelma erityisesti amatööriaikanaan. Tare-kirjan suurin heikkous onkin Uusivirran tähtiuran, amatööriuran 171 ottelua, kuvaamisen ohuus. Amatööriurallaan Uusivirta loi maineensa, suosionsa. Silloin myös alkoivat yksityiselämän ensimmäiset vaikeudet,riita valmentaja Yrjö Sikiön kanssa, nopea avioliitto ja nopea avioero, alkoholin tulo kuvaan mukaan. Vastapainoksi tuli erinomaisia suorituksia kehässä kaikesta huolimatta ! Ammattilaisuus katastrofi Uusivirta meni ammat- tilaiseksi vuonna 1982. Tare otteli ammattilaisena 31 ottelua, mutta tie tähtiin ei auennut. Ammattinyrkkeilyssä managerin merkitys on ratkaisevan tärkeä, Taren manageri ruotsalainen Johansson oli innokas, mutta rahaton ja kyvytön viemään Jyväskylän poikaa eteenpäin. Tare joutui ottelemaan epätoivoisia otteluja siellä täällä, voitti kyllä, mutta ei voitoista paljon hyötyä koitunut, ei rahallista eikä uran nousua. Tämä Taren ammattilaisotteluiden kuvaus täyttää kirjan sivuista valtaosan, vaikka itse ottelut olivat lähes aina surkean merkityksettömiä. Tare otteli rahasta, mutta hänen omat velkansa koko ajan kasvoivat ! Ilman palomiehen töitä olisi leipä loppunut kokonaan. Tare-kirjassa on paljon erilaista, hajanaista nyrkkeilytietoa, paljon asiavirheitäkin, mutta tekijä Simo Rantalainen, aikansa tv-julkkis, on sentään uurastanut jo vuosia tämän Tare-kirjan parissa. Sympatiapisteet tästä Rantalaiselle. Itse Tarmo Uusivirta olisi ihmisenä, urheilijana ansainnut paremman kirjan ? jo vuosia sitten . Pekka Hurme keskuksen valvontaeläinlääkärit suorittivat 283 tarkastusta, joista suurin osa tehtiin helsinkiläisiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkauppoja, hevostalleja ja muita valvontakohteita käytiin läpi. Suurin osa tarkastuksista (80 prosenttia) kohdistui koiriin ja kissoihin. Joka toisella kerralla annettiin määräyksiä tai ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Määräykset koskivat yleisimmin puutteellista perushoitoa kuten ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sai- rauden hoitoa. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen hoidon. Vakavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään esitutkintapyyntö poliisille. Helsinkiläisille eläinten omistajille langetettiin 13 eläintenpitokieltoa vuonna 2016. Löytöeläinten määrä vähentynyt hieman Pääkaupunkiseudun löytöeläimet toimitetaan Helsingin Viikin löytöeläintaloon. Siellä annetaan tila- Eläinsuojelulain mukaan koiran kovakourainen käsittely ovat kiellettyä. Kuvan koira ei liity uutiseen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kari Hautala. päistä hoitoa myös eläinsuojelullisista syistä haltuun otetuille yksilöille. Vuonna 2016 talossa hoidettiin 683 helsinkiläistä eläintä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 747. Koirista valtaosa (90 prosenttia) palautui takaisin omistajilleen ja kissoista noin 60 prosenttia. Helsingin raitiolinjasto uudistuu elokuussa Jatkoa sivulta 3 ??Raitiolinjaston uudistukset jatkuvat tämän vuoden jälkeen sitä mukaa kuin uusia rataosuuksia valmistuu. Linja 6 jatkuu eteläpäässään Hietalahdesta edelleen Telakkarantaan. Linja 9 taas jatkuu Ilmalaan, ja Jätkäsaaren raitiolinjasto täydentyy lopulliseen muotoonsa 2020-luvun alussa. Raitiovaunut liikennöivät ensi vuosikymmenellä myös Kalasatamaan. Linjastoa suunnitellaan parhaillaan. Raitioliikenne laajenee myös kantakaupungin ulkopuolelle, kun Raide-Jokeri-pikaraitiotietä aletaan rakentaa Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille lähivuosina. Myös keskustan ja Laajasalon välisestä raitioyhteydestä, Kruunusilloista, on tehty rakentamispäätös. Helsingin raitioliikenteen matkustajamäärät ovat olleet viime vuosina hienoisessa kasvussa. Raitioliikenteen linjastosuunnitelman tekeminen aloitettiin vuonna 2013. HSL:n hallitus hyväksyi suunnitelman toukokuussa 2015. Raitiolinjaston muutokset Linjojen 1, 2, 3, 7 ja 9 reitit muuttuvat. Linjojen 7A ja 7B sekä 2 ja 3 muodostamat renkaat puretaan, ja kaikki linjat saavat alku- ja päätepisteensä. Linja 1 alkaa kulkea päi- vittäin, ja sen reitti muuttuu. Samalla Töölön ja Sörnäisten välillä kulkee raitioliikennettä entistä tiiviimmin. Linja 9 ei enää aja Länsiterminaalille vaan Jätkäsaaren Saukonpaateen. Linja 7 alkaa kulkea keskustasta Länsiterminaalille linjan 9 nykyistä reittiä. Töölön Runeberginkadulla kulkevat raitiovaunut kulkevat Kampin sijaan Lasipalatsille Arkadiankatua pitkin. Linjojen aikataulujen suunnittelussa pyritään luomaan kantakaupungin pääkaduille kahden linjan yhdistelmänä tiheät ja säännölliset 5?6 minuutin vuorovälit. Satama vaikuttaa vahvasti talouteen ja työllisyyteen Jatkoa sivulta 3 ??Matkustajaliikenteen suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat erittäin merkittävät myös monille muille toimialoille kuin tässä tutkimuksessa kohderyhmänä olleille. Suuren matkailijamäärän vuoksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun hotel- li- ja ravintola-alan sekä vähittäiskaupan yritykset saavat osansa meritse matkaan lähtevien ja siltä palaavien matkustajien ostojen ansiosta. Helsingin Sataman teettämässä vaikuttavuustutkimuksessa selvitettiin sataman kautta kulkevan liikenteen ja sitä palvelevan toiminnan aluetaloudelliset vaikutukset pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Tarkastelussa oli mukana 20 Helsingin Sataman kautta kulkevaan henkilö- ja tavaraliikenteeseen liittyvää toimialaa. Tulokset perustuvat vuoden 2015 tilastoaineistoihin ja yrityshaastatteluihin.
• Nro 5 ? Viikot 11-12 10 Kulttuuri Risto Kolanen Johanna Nuutinen tanssii upean visuaalisen esityksen Stoassa Kuva: Joonas Tikkanen Keskitalven kulttuurikierros ??Nuori katurunous voi hyvin Helsingissä. Kallion baarit ovat täynnä Open mic ?tapahtumia spontaanille runoudelle, myös puherapille. Kuuntelin Tenho Poetry Slamin kolmen finalistin runolausunnan ja tuomariston lahjomattoman päätöksen. Helmikuun lopun kisan Tenho Restobarissa voitti Juho Kuusi, jolla oli myös syntymäpäivä, ja hän sai meiltä tutun onnittelulaulun. Paikka on sodanjälkeisille sukupolville tuttu ravintola Tenho, joka taisi olla myös Pirkko Saision Elämänmenon keskeinen vapaa-ajanviettopäivä pääosanesittäjälle. Siinä nimi oli tosin ?Marionetti?. Uusi laulaja Kallion ytimessä Samassa paikassa, Tenho Restobarissa oli kovasti puheensorinaa ruotsiksi edellisellä viikolla. Tuntui siltä kuin nk. parempien perheiden tyttäret ovat poikakavereineen joukolla liikkeellä vanhan työläiskaupunginosan perinteisessä kansanravintola-baarissa. Syy selvisi pian toimittajakuvaaja -kaksikolle. Sandra Långbacka heläytti kirkkaan kuulaalla äänellään tunnin keikan, joka oli todella hieno. Hänen ruotsinkielinen biisilistansa oli monipuolinen alun bluesahtavasta lopun balladeihin. Pidin hyvin paljon kappaleista ?Allting eller inget? sekä varsinkin ?Vi tillasammans?. Omat tekstit tuntuivat henkilökohtaisilta, ihmissuhteita käsitteleviltä. Kitaristi Atte Aho ja moni-instrumentalisti Oskari Järvinen tukivat uudessa triossa. Omaa musiikkiaan Sandra kuvailee ruotsinkieli- seksi popiksi, johon hän ottaa vaikutteita niin jazzista kuin modernista poptuotannosta. EP on piakkoin keväällä tulossa mm. Spotifyihin. ? Tavoitteeni on saada musiikilleni lisää kuulijoita ja tavoittaa uutta yleisöä. Toivon, että niin moni kuin mahdollista saisi omalla tavallaan saada jonkun henkilökohtaisen kokemuksen musiikistani. Ilona Pukkila, Kai Vane ja Sanna Ristaniemi elävät 13. tuntia. Kuva: Kristiina Männikkö Naislaulajien kavalkadi jatkuu ? En syö aamulla kaurapuuroa / aja töihin autolla / mikä mulla on, en tajua /puhuttelen mykin huulin ohikulkijaa ? En tarvi sanoja / toimin ilman ajatuksia / sinä ja mun Samsung Galaxy / olette mun parhaat kaverit, Anu Aurora maalaa uudessa laulussaan ?Galaxy?, jonka hän on omistanut rakkaalleen ja älypuhelimelleen. Kaunisääninen lauluntekijä, kuoronjohtaja, ja kuvataideopiskelija toimii myös vanhoja kirkkokuorolauluja esittävässä ryhmässä. Helmikuun Sävy-klubi Kallion ravintola Oivassa tarjoa kerran kuussa helmiään! Uusi laulaja-lauluntekijä Laura Toivanen esitti haikeansuloisia laulelmia kaipauksesta ja kaihosta, erosta ja etäisyydestä. Hän aloitti laulunteon viime lokakuussa! Toisena kuultiin houseband ?Tones of Revolution?, joka tällä kertaa oli ?Tones goes poetry?: runoilija, laulaja-lauluntekijä Heini Lehväslaihon säkeet ja Merikukka Kiviharjun ja Katja Luhtalan säestys maalasivat vangitsevia kuvia elämän, eläinten ja universumin ihmeellisestä olemuksesta. Naislaulajien illat ovat hienoja, mutta suu- las ja Otso Kautto. Keskeinen naistrion muodostavat Marianna Kautto, Minerva Kautto ja Maija Rissanen. Kun Minerva Kautto esitti herkästi ?Kuollut isä? -runon. ? Isä mä olen sun kruunus? Hienoja ovat myös kappaleet ?Sotkuiset Ajatukset? ja ?Burn Baby Burn?. Ryhmä on esiintynyt Suomen lisäksi mm. Ranskassa, Espanjassa ja Chilessä. Laulaja Sandra Långbacka esiintyi herkästi Tenhorestobarissa. Kuva: Raimo Granberg ri yleisö ei ole vielä löytänyt perille. Konkarin kaksoisilta Aleksanterin teatterin residenssitaiteilijana on nyt Alpo Aaltokoski. Hänen kaksoisiltansa tuli uusinta- kierroksella. ?Navigatio? on tavattoman ilmava ja kaunis musiikki sävelletty, mutta myös improvisoitu nykytanssiteos valkeiden lakanapurjeiden alla. Aaltokoski tanssii paljon käsillään, joilla tekee sekä laajakaarisia että herkkiä liikkeitä. Jussi Jaakonaho ja Joonas Widenius säestävät tanssinrytmiin ja sitä luoden. Tällaisessa teoksessa tanssin liike ja musiikin rytmi syntyvät vuorovaikutuksessa. Toinen teos oli ?De Una Semila? (=Siemenestä), joka syntyi jo 1994-95 Aaltokosken ensimmäisellä matkalla kehitysmaahan, Nicaraguaan sisällissotien ja maan- järistysten jälkeen. Yeinner Chicas on jo kolmas nicaragualainen tanssija teokselle, jonka tulkitsen kuvaavan myös kolonialismia, Amerikan ?löytämistä? valloittajakansan ja alkuperäisväestön välillä. Ihminen aukeaa eristyksissä HATCHED tarkoittaa englanniksi aukeamista, hautomista tai varjostamista. Sanan kaikki vaihtoehdot ovat mukana tanssitaiteilija Johanna Nuutisen tavattoman hienossa, visuaalisesti kauniissa teoksessa, joka käsittelee vallan käyttöä, ihmisen identiteetin tunnista- Sähköistä shamaanipoppia Anu Aurora laulaa monipuolisesti Oivan Sävy-klubilla. Kuva: Eeva-Helena Inomaa ? Hän oli viillellyt itseään joka puolelle / että olisi hetken aikaa ehjä?, runossa ?Tyttö? sanotaan. Quo Vadis Poetry Band (PB) liikkuu runouden ja musiikin, puhelaulun ja lauletun sanan, voihkeen ja liturgian rajapinnassa kieltämättä jäljittelemättömällä tavalla. Teatterin ?ironiavapaa vyöhyke? täyttää Teatteri Avoimien Ovien iltoja usealla erilaisella esityksellä. PB:n keikoilla yhdistyvät musiikki, draama ja runous. Musiikki on toisinaan tanssittavaa, toisinaan kuunneltavaa; paperilla sana kuolee, lavalle se elämöi! Helmikuun viimeisenä sunnuntaina Poetry Band esitti peräti 18 laulun tai runon setin, jonka sanoista vastasivat Marko Järvikal- Alpo Aaltokoski ja muusikot jammailevat Aleksanterin teatterissa. Kuva: Stefan Bremer
• Viikot 11-12 ? Nro 5 11 Kulttuuri Miranda lähtee maailmankiertueelle Ludvig XIV -ryhmässä esiintyvät (vas.) Carl-Johan Häggman, Ilkka Ferm, Mertsi Lindgren, Peppina Sillasto, Nina Castén ja Aino Sederholmin, solisteina keskellä Elina Öster ja Veijo Baltzar. Kuva: Esa Toppila Mies pakenee keskiajan lopun inkvisitiota, joutuu Kolumbuksen laivaan, ajaa karille, selviää myrskystä, orjuudesta, kannibaalien kynsistä, tulee sankariksi ja intiaanipäälliköksi, opettaa uskontoa ilman raamattua... Kaikki tämä kahden tunnin hurjassa menossa, josta vastasivat Silva Belghiti, Juha Ekola, Jarno Hyökyvaara, Paavo Kinnunen ja Manoel Pinto. Esitys tulkattiin viittomakielellä. Paavo Kinnunen seisoi tarkoituksella muutaman kerran tavalla, joka toi mieleen isoisän: ? Onks Viljoo näkynyt? ??? Valitukset saavat loppua ja pitää loppua. Minua kiinnostaa se, että mitä tekivät ne eurooppalaiset, jotka eivät nähneet eivätkä kuulleet, mutta kuitenkin mustalaiset ja juutalaiset joutuivat keskitysleireille ja sitä kautta kaasukammioihin, kirjailija Veijo Baltzar sanoi ?Miranda ? mustalaisten holokausti? ? näyttelyn avajaisissa. Veijo Baltzar tapasi Mirandan vuonna 2001 Slovakiassa ja sai tilaisuuden käyttää tämän naisen autenttista selviytymiskertomusta. Seuraavan puolentoista vuoden aikana 2017? 18 Mirandan autenttinen tarina lähtee EU:n hallin- noiman Kansalaisten Eurooppa? -ohjelman tuella 20 Euroopan maahan ja tilausta olisi jo muun muassa Argentiinassa. Näyttelyn avajaisohjelma, joka oli samalla Drom-järjestön 40-vuotisjuhla oli hyvin kansainvälinen. Slovakian, Israelin ja romanien kasvatusjärjestön edustaja puhuivat. Presidentti Tarja Halonen sanoi, että tosiasioiden opettaminen on hyvä keino silmien avaamiseksi uusille asioille, mutta kulttuuri on usein kokonaisvaltaisempi ja lyhyempi tie sydämen avaamiselle. ? Onnitteluni Mirandanäyttelyn tähänastisesta menestyksestä ja onnea mat- kaan maailmanvalloitukselle. Toivon, että se avaa valtaväestön silmiä näkemään romaneja edelleenkin koskevan vainon ja muuttamaan siten omaa käytöstään. Vähemmistöjen asema on aina myös enemmistön vastuulla, sillä vaikka enemmistö päättää demokratiassa, kuuluvat ihmisoikeudet kaikille. Näyttely on romanien itsensä tekemä, mikä varmasti vahvistaa romanien omaa itsetuntoa. Halonen kiitti valtavaa elämisen tahtoa ja luomisvoimaa romaneissaan ja heidän kulttuurissaan vuosisatojen syrjinnän jälkeen. Tuomo Railo riisuu pahuuden synnyn monologissaan Jurkan huoneteatterissa. Kuva: Aleksi Valmunen Karnevaalin kera nuorille Manoel Pinto (edessä) ja Paavo Kinnunen vastaavat Teak:n Amerikan etsinnän koomisesta parista. Kuva: Aapo Juusti mattomuutta. Se avasi kaksoisillan Stoassa. ?Yksilöä ja sitä kautta suurempaa ihmisjoukkoa on helpompi hallita, kun hänelle tarjotaan vähän vaihtoehtoja, jaettavan tiedon sisältöä ja määrää säännöstellään, suljetaan ulkopuoliset informaatiokanavat, poistetaan oma tahto ja lopulta eristetään hänet täysin ympäristöstään, Nuutinen kysyy kolme vuotta sitten Hong Kongissa kantaesitetyssä tanssissa, jota on esitetty myös Kiinassa ja Venäjällä. Häntä kiinnostaa, mitä toimintamalli aiheuttaa yksilössä ja mitä hänen fyysisyydelleen tapahtuu ympäristössä, jossa verbaalinen kommunikaatio ei ole mahdollista? Kaksoisillan toinen esitys oli ?Social eMotions? (=sosiaaliset tunteet), jossa Jarkko Lehmus ja Nuutinen yhdistivät duetossa nykytanssia ja liiketutkimusta valottaakseen tunteiden luonnetta. Tanssi oli kaunis, yleisö sai ?äänestää? mobiilisovelluksen avulla koreografian ja sellomusiikin tunteellisen sisällön. Roberto Pugliese vastasi tanssiliikkeiden visualisoinnista seinälle duettoparin liikkeiden mukaan. Lauantai-iltana jaksettiin käydä jälkikeskustelu tieteen ja taiteen tutkimuksen mahdollisuuksista Aalto-yliopistossa. Amerikkaa etsimässä Taideyliopiston Teatteri- korkeakoulun Studio 3:ssa nauru raikui helmikuun lopun ?AMERICA-KO-KÖ? ? näytelmässä, joka oli taiteellinen lopputyö muutamalle opiskelijalle. Esitys pohjautuu Dario Fon tekstiin ?Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi?, jonka suomennoksesta vastaavat Daniel Katz ja Liisa Ryömä. Italialaisen yhteiskuntasatiirin mestarin suomalainen tulkitsija Erkki Saarela vastasi vierailuohjauksesta Haapaniemenkadun teatteriahjossa. Erittäin tärkeää kulttuurija nuorityötä tehdään Unga Teaternin ?Hamlet sanoi sen kauniimmin? näytelmässä, joka oli suomeksi ja ruotsiksi esillä Cirkossa, uuden sirkuksen keskuksessa. Alun perin teksti ja kantaesitys on tehty 2014 Wasa Teaternille.  Katsoin sen luokkaretkellä olleiden koululaisten kanssa. Moninkertaisesti palkittu näytelmä on hyperfyysinen esitys, joka hyödyntää sirkustemppuja ja akrobatiaa esittäessään kolmen nuoren hurjaa kohtaloa. Ohjaaja Paul Olinin ja Harriet Abrahamssonin teksti syntyi yhteistyössä huostaan otettujen nuorten kanssa. Yönmusta tarina kertoo kolmesta nuoresta, joita elämä kohtelee kaltoin. Arjessa ei ole paljon iloa. Yhtä ahdistelee isäpuoli, venäläinen nuori on kadottanut rakkaan veljensä, kolmas sortuu päihteisiin alkoholistiperheen lapsena. Sirkuksen saapuminen kaupunkiin muuttaa kaiken. Sirkuksen johtaja työn- tää nuoret maneesiin. Nuorten elämänsä tekee kuperkeikan, joka tarjoaa heille uusia mahdollisia ratkaisuja eteenpäin. Carl Alm sirkusmaestrona sekä Malin Olkkola ahdisteltuna tyttönä, Per Ehrström päihdeongelmallisena ja Jakob Johansson venäläisenä poikana tekevät innoittuneen vahvat roolisuoritukset. Musiikki, ronski huumori ja nopeassa rytmissä vaihtuvat rohkeat karnevaalitemput kulkevat punaisena lankana koko vauhdikkaan esityksen läpi. ?Hamlet sade det vackrare? menee suoraan sieluun ja jättää vahvan tunnejäljen. Carl Alm on vahva sirkusmaestro, Malin Olkkola herkkä tyttö Unga teaternin esityksessä Cirkossa. Kuva: Frank A. Unger Tolkun ihmisten hiljaisuus Tuomo Railo avasi maaliskuun Teatteri Jurkassa vaikuttavalla monologillaan ?Anders B?, jota tehdessään hän tutki superegon syntymää, vaikean perhetaustan ja vauraan demokraattisen öljy-yhteiskunnan keskellä. Norjalainen joukkosurmaaja, jonka nimeä ei lausuta, muuttui sosiaalisesti eristyneenä maltillisesta keskiluokkaisesta pojasta syrjäytyväksi aikuiseksi, jonka äiti-suhde on vaikea, isä hylkää eikä valkovenäläinen ostomorsiankaan auta. Tanssija-koreografi Railo kiinnostui aiheesta jo Utoyan joukkosurman aikana 2011, kun valmisteli kolmiosaista tanssisarjaa äärimmäisyyksistä. Glims & Gloms -ryhmän esitys ?Omnipotenssi? valmistui Espoon teatteriin keväällä 2016. Silloin mukana oli monta tanssijaa ison salin keskellä. Railo on irrottanut tekstinsä nyt lyhyemmäksi huoneteatteriksi, jossa häntä tukee akustista kannelta soittava Eija Kankaanranta. ? Yksin jäänyt ottaa kaiken, on Anders B:n teema kaikkivoivan, harhaisen ihmisen synnystä, ajattelusta ja teoista. Vaikka joukkomurhan teoista on kohta kuusi vuotta, teksti on yhä ajankohtainen. Mistä alkaa ihmisen pahuus? ? Tavoitteeni ei ole shokeerata, muttei kaiken purkaminen, vaarattomaksi tekeminenkään ole mahdollista, Railo sanoo. Esitys monille aisteille Nykyään on muodikasta sanoa, että jokin esitys on ?immersiivinen?, monille aisteille. Vallilan vanhan yli 500 neliön varastorakennuksen valloitti koko helmikuun ajaksi helsinkiläisten freelance-taiteilijoiden muodostaman Teatteri Vapaa Vyöhykkeen kantaesitys ?13. tunti?. Tällä kertaa fraasi pitää paikkansa, esitystä ei vain katsota, vaan koetaan: Haista, maista, kosketa... ? 13. TUNTI on se ylimääräinen hetki, joka saa epäilemään kaikkia edellisiä tunteja. Se peilaa arkipäivän déjà vu -kokemusta joka järisyttää järki-ihmisen koko olemassaolon perustaa. Olenko kokenut tämän jo? Onko tämä muisto vai enne? Onko tämä unta vai totta?, tekijät lupaavat. Kokemus Kuortaneenkadulta oli todella vahva. Kaksi tuntia kului kiertämällä valtavan tilan eri huoneita, joissa tapahtui samoja ja uusia kohtauksia. Katsoja ei voinut nähdä kaikkea samalla kertaa, mutta liukumalla huoneesta toiseen pääsi toiston kautta jyvälle. Jos kohtaus oli jännittävä, huomasin seuraavani pääesiintyjiä draamasta toiseen. Inspiraationa ovat toimineet Grimmin veljesten rakastetuimmat sadut, joiden ajaton tematiikka puhuttelee meitä sukupolvesta toiseen, koska niiden alateksti on hyvin radikaalia. Miksi Lumikki maistaa myrkkyomenaa kerta toisensa jälkeen? Millainen on Punahilkka, joka houkutteleekin suden luokseen? Entä jos Hannu ja Kerttu päättävätkin jäädä piparkakkutaloon asumaan? Teksti: Risto Kolanen
• Nro 5 ? Viikot 11-12 12 Mira Potkonen nousee GeeBeekehään ??Nyrkkeilyn kansainvälisessä Geebee- turnauksessa on vuosien myötä nähty maailmanmestareita, olympiavoittajia ja monia muita lajinsa huippuja. Tänä vuonna 17.-19.3. viikonloppuna Urheilutalossa stadilaisille avautuu mahdollisuus nähdä kehässä kolminkertainen arvokisamitalisti Mira Potkonen. Suomen urheilutoimittajien suorittamassa Vuoden urheilija- äänestyksessä Mira ?naisnyrkkeilijänä? sijoittui kolmannelle tilalle (3890 pistettä). Se oli yhtä uraauurtava valinta kuin LeoPekka Tähden selvä ykköstila (5017 pistettä). Tennis-ässä Henri Kontinen kohosi komeettana kakkospaikalle (4537 pistettä) ja myös pääkaupunkiseudun parhaaksi loistavien nelinpelisaavutustensa ansiosta arvostetussa lajissa. Suomen Urheilugaalassa Mira Potkonen lehdis- Tunnelma Ruskiksella HTN:n treeneissä oli hikinen, kun nyrkkeilyveteraanit kävivät tutustumassa menoon. GeeBee- turnaus kuuluu heidän toimintasuunnitelmaansa. tön haastattelussa ilmoitti osallistuvansa GeeBee- turnaukseen ja osallistumisilmoituksen on kilpailujen pääsihteeri Timo Rannikko vahvistanut. Mira voitti viime vuonna olympiaja MM-pronssia sekä EMhopeaa. Tittelien kirkastaminen seuraavissa olympialaisissa, kuten Mira aikoo, edellyttää lujia kansainvälisiä turnauksia ja GeeBee on aina ollut sellainen. Voitot eivät irtoa mestareiltakaan näytöstyyliin. Tarvitaan kuntoa, taitoa, taktiikkaa sekä ilman muuta yleisön tukea. Tänäkin vuonna Helsingin Urheilutalolla on toistakymmentä (n. 14) maata mukana. Joukossa on niin kokeneita kehäkettuja kuin varmasti tulevia mestareitakin. He saapuvat mielellään tänne Suomeen kuten Tyylikkäänä leidinä Mira Potkonen ei Suomen Urheilugaalassa näyttänyt lainkaan nyrkkeilijältä, kun median edustajat piirittivät häntä. Kirja-arvostelu Palikkaleikki Lauri Viidasta ??Lauri Viita Tampereen Pispalasta on yksi Suomen tunnetuimpia, arvostetuimpia kirjailijoita, runoilijoita. Viime vuonna 2016 tuli kuluneeksi 100 vuotta tämän vahvan, miehisen kirjoittajan, joka oli toisaalta herkän loistava suomen kielen taitaja, aivan ainutlaatuinen kyky sanataiteilijana. Suomen kieli oli hänen taikuriinstrumenttinsa, vailla vertaa suomalaisessa kirjallisuudessa. Lauri Viita (19161965) oli alunperin kirvesmies, jonka kirjallinen tuotanto oli aika suppea: eläessään Viidalta ilmestyi kaikkiaan kuusi teosta. Laatu korvasi määrän. Romaani Moreeni, 1950, ?räjäytti? pankin, runokokoelma Betonimylläri,1947, oli jo saanut ylitsevuotavan loistavat arvostelut. Lauri Viidan teokset olivat kaikki merkittäviä, mutta myös merkillisiä. Aikalaiset yrittivät niitä parhaansa mukaan tulkita, kirjailija itse ei paljon teoksiaan analysoinut. Erityisesti toisena teoksena ilmestynyt Kukunor- satu ihmislapsille ,1949, tuotti lukijoil- le silloin ja edelleen ihmetystä, ymmärtämisen suloista tuskaa. Lauri Viita kärsi eläessään skitsofreniasta, hulluusja nerous, samassa persoonassa. Traaginen autoonnettomuus, rattijuoppo ajoi ylitse, päätti luomisvoiman takaisin saaneen kirjailijan elämän. Viidan arvoitus Lauri Viidan kirjallisuu- teen, kieleen, elämään, tyyliin, sanataiteiluun johdattaa erinomaisesti teos ?Luojan Palikkaleikki? (Teos 2016, toim. Olli Löytty), jossa 11 eri kirjoittajaa yrittää esseissään valottaa Lauri Viidan persoonaa, elämäntaustaa, joka synnytti tämän kirjailijamestarin. Kirjan nimi Luojan Palikkaleikki on lainaus Moreenista ja kuvaa Tampereen Pispalaa. Kirjan otsikkona se viittaa myös moniin Viitaa ja hänen tuotantoaan luonnehtiviin vastakohtaisuuksiin: suuruus, pienuus, uho, alistuminen, kaikkivaltius ja lapsenomaisuus. Viita oli kirjailijanakin rakentaja, sanojen ja lauseiden kirvesmies. Lauri Viidan kirjallisuudessa Pispala on koko maailma, silloin Moreeni on maailmankirjallisuutta. Eikä kukaan muu suomalainen ole kirjoittanut äidistään paremmin, kauniimmin kuin Lauri Viita runossaan ?Alfhild?! Pekka Hurme muuttolinnut keväisin. Nyrkkeilyn ystäville tarjoutuu mahdollisuus kokoontua kehän äärelle nauttimaan otteluiden kansainvälisestä tasosta ja kannustamaan omia. Suomestakin GeeBee- kehään nousee aina uusia kykyjä, vaikka nyrkkeily nykyaikana on pienehkö ja kova laji. Seuroissa ympäri maan toki tehdään työtä lajin parissa, että tähtiä aina syttyy. Kilpaurheilun ohessa kuntonyrkkeilyn harrastus on ollut saleilla vilkasta, Helsingissä esimerkiksi Ruskeasuon hallissa tai Tarmon salilla Vallilassa. GeeBee- turnaus käydään jo 36. kerran. Perjantaina ja lauantaina ottelut alkavat päivällä klo 13 ja illalla klo 18. Sunnuntaina otellaan fi- naalit alkaen klo 13. Näin on ollut ja yleensä sääkin on ollut keväinen. Lippuja myydään Urheilutalossa kaikkina kilpailupäivinä ennen matsien alkua eivätkä hinnat tyrmää ketään. Gunnar Richard Bernhard Bärlund (1911-1982) alias GeeBee oli raskaan sarjan nyrkkeilijä, Euroopan mestari ja idoli, jonka arvostus Suomessa säilyy. Hän kuuluu suomalaisen urheilun kunniagalleriaan (Hall of Fame) ja hänelle on pystytetty uljas patsas kotitalonsa lähelle Vallilaan. Jo nimensä perusteella Helsingin Jyryn kasvatti Guni oli kansainvälinen. Hän kohosi ammattilaisena USA:ssa maailman huipulle. Hänestä tehtin Yhdysvaltain kansalainen tasan 70 sitten eli vuonna 1947. Jarmo Niemenkari Yritystä oli ? Helsinki punaiseksi! ??Yhteiskunnallisessa toiminnassa, politiikassa, on aina ollut erilaisia puolueita ja niiden sisässä erilaisia ryhmittymiä, klikkejä, oppositioita. Tällainen ryhmittymä, merkittäväkin oli 1960-luvulta 1980-luvulle Sosialidemokraattisen Puolueen sisällä Helsingissä vaikuttanut ?edistyksellisen sosialidemokratian ryhmä?. Tämä säännöllisesti kokoontunut ryhmittymä keräsi sisäänsä nuoria, radikaaleja,vasemmisto laisia,sosialistejakin yrittäen muuttaa SDP:n harjoittamaa oikeistolaista, tannerilais-pitsinkiläistä politiikkaa nimenomaan Helsingin kunnallispolitiikassa, mutta myös puolueen linjaa koko valtakunnan politiikassa.SDP:n johdon ja puolueen Helsingin piirin johdon suhtautumisen Kekkoseen, kommunisteihin ja Neuvostoliittoon oli muututtava. Tästä ryhmittymästä,jota E-ryhmäksi kutsuttiin, kasvoi Helsingin kunnallispolitiikassa merkittävä vaikuttaja, vaikka ryhmä ei monista yrityksistään huolimatta koskaan saavuttanut enemmistöasemaa SDP:n Helsingin piirissä. E-ryhmän kamppailusta puolueen politiikan muuttamiseksi on perinpohjaisen ansiokkaasti kirjoittanut liikkeessä aktiivisesti mukana ollut Matti Simola. Helsinki Punaiseksi I on saanut jatko-osan Helsinki Punaiseksi II, joka käsittää E-ryhmän aktiivitoimintaa eri asioiden ja henkilöiden kautta vuoden 1975 jälkeen. E-ryhmän toiminta hiipui pikku hiljaa vuoden 1986 tienoilla. Kirja välittää ansiokkaasti eteemme valtavan määrän ?edistyksellisiä sosialidemokraatteja? tai heidän tukijoitaan Armi Ratiasta Tarja Haloseen. Kunnallisvaaleissa huhtikuussa 2017 näemme ja koemme miten Helsingin käy ? Sinertääkö, vihertääkö vai punertaako Helsinkimme? Se ratkeaa äänestämällä. Pekka Hurme Matti Simola (vas.) kertoi Työväenliikkeen Kirjastossa uudesta kirjastaan Helsinki Punaiseksi II. Keskustelutilaisuuden puhetta johdatteli Risto Kolanen.
• Viikot 11-12 ? Nro 5 13 Dj-patsaita, konsertteja ja asuttava Uusi Tanssi Vieköön -festivaali installaatio Valkoisessa Salissa tanssin ystäville ??Valkoinen Sali avaa ovensa kaupunkilaisille lauantaisin. Kevään ja kesän aikana luvassa on muun muassa kaupungin uusia ja vanhoja ykkös-dj:tä, ulkomaisia artistivieraita sekä dj-patsaita. Helsingin Torikortteleissa syyskuussa tapahtumatilana avatun Valkoisen Salin toiminta laajenee. 11.3. alkaen tila muuntuu lauantaisin moderniin klubimusiikkiin keskittyväksi 500-paikkaiseksi konserttitilaksi, joka tuo kaivattua piristystä keskustan yöelämään. Tilan erikoisuus on ilmassa leijuva monitasoinen projisointipinta, joka muuttaa konserttisalin intiimiksi klubitilaksi. Lauantai-iltojen selkärankana toimii kevään ajan Valkoisen Salin Locals-klubi, joka tuo yhteen kaksi klubimusiikin sukupolvea 3D-taiteella höystettynä. Locals-illoissa nähdään ajankohtaisimpia djkollektiiveja, kuten DOPE, D.R.E.A.M., Töölön Ketterä, Sumatra, All Good Soundsystem ja Kuahu. Sukupolvet kohtaavat, kun jokaista iltaa saapuu tähdittämään merkittävä kotimainen djlegenda, jotka kollektiiveista koostuva raati on valinnut. Ensimmäiset dj-legendat ovat Jori Hulkkonen, Top Billin ja Didier. Kun- Peter, Bjorn & John. Kuva: Marcus Palmqvist nianosoituksena legendojen uralle Localsin VJ:t ikuistavat heidät patsaiksi, jotka 3D-tulostetaan kevään aikana yksi kerrallaan Valkoiseen Saliin. Kuukausittain nähdään myös ulkomaisten artistien tähdittämiä ?Very Special? -keikkailtoja, joista ensimmäiseen 25.3. saapuu juuri Draken kanssa yhteistyöstä ilmoittanut brittiräppäri Giggs. 27.5. Valkoisessa Salissa nähdään mm. Young Folks -megahitistään tunnettu ruotsalainen Peter, Bjorn & John. Lisäksi kevääseen mahtuu vierailevia klubeja, kuten legendaarinen räppiklubi Big Chips sekä uutta disko- kulttuuria kaupunkiin tuova Doomsday Disco. Klubien ja keikkojen lisäksi Valkoisessa Salissa tullaan kevään aikana näkemään myös monia muita kulttuuritapahtumia, kuten elokuvailtoja, taide- ja vaatemyyjäisiä sekä KOE17muotinäytös. Elokuussa klubit ja konsertit jäävät tauolle, kun Valkoiseen Saliin saapuu asuttava Koti Sleepover -installaatio. Suunnittelija Linda Bergrothin teos KOTI majoittaa yhteensä 12 vierasta yhden, kahden ja neljän hengen mökeissä. Vierasaitoista inspiraationsa saaneet aitat on sisustettu suomalaisella designilla. ??Messukeskus lanseeraa elokuussa tapahtuman intohimoisille tanssin ystäville. Perjantaista lauantaihin 18.?19.8. järjestettävä festivaali tuo suuren yleisön nähtäväksi ja kokeiltavaksi kymmeniä eri tanssilajeja oppaina huipputason tanssinopettajat. Messukeskukseen rakennetaan Suomen suurin tanssilattia, jolla nähdään tanssimusiikin tulkit Katri Helenasta Jari Sillanpäähän ja Agentsiin. Tanssi Vieköön -festivaalin perjantain aloittavat suurella lavalla Tuure Kilpeläinen Kaihon karavaaninsa kanssa sekä tanssiorkesteri Hurma, ja illan huipentaa Jari Sillanpää. Lauantaina aloitellaan Katri Helenan tahdissa jo puoliltapäivin ja tanssi jatkuu Agentsien ja Vesa Haajan, Kyösti Mäkimattilan ja Finlandersin tahdittamana. Lauantain kohokohtiin kuuluu myös Kuningatarcoctail esiintyjinään Eija Kantola, Marita Taavitsainen ja Saija Tuupanen. Lauantai-illan päättää ainutlaatuinen kokoonpano Finnhittien Kuninkaat, mukana ikisuosikit Danny, Frederik ja Tapani Kansa. Tanssi Vieköön -festivaalin suojelija on taiteilijaprofessori, tanssija, koreografi ja laulaja Jorma Uotinen, joka myös itse esiintyy tapahtumassa. ? Tanssi Vieköön -festivaali kokoaa tanssin ystävät ja ammattilaiset yhteen. Tapahtuman suojelijana voin luvata, että tanssi tuo ?törinää pyttyyn?. Tarvitsemme tanssia ravistelemaan ihmisten ruumista ja henkeä. Tule, koe ja tanssi, hehkuttaa Uotinen. Tapahtumassa pääsee tutustumaan kymmeniin eri tanssilajeihin ja opettelemaan oikeita otteita ja askelia osaavien tanssinopettajien johdolla. Perinteisten vakio- ja latinalaistanssien ohella voi kokeilla blues- ja jazztanssia, rock ?n? rollia, west coast swingiä, karnevaalisambaa, vintage-tansseja, kansantansseja, ohjattua senioritanssia, pyörätuolitanssia, tankotanssia ja twerkkausta sekä nauttia Suomen Kansallisbaletin esityksistä. ProAm-osiossa kokeillaan, miltä tanssi tuntuu, kun parina onkin tanssin ammattilainen. Tanssi Vieköön -ohjelmaan kuuluvat myös la- vatanssit, joissa opetellaan tanssin perusaskeleita, vientiä ja seuraamista. Ennakkotaitoja ei tarvita, opetus lähtee alkeista. Lavatanssin pyörteisiin voi tulla mukaan parin kanssa tai vaikka yksin, sillä opetus toteutetaan jatkuvan parinvaihdon idealla. Tanssi Vieköön tuo estradille tanssimaailman kirkkaimmat tähdet, mukana Suomen kaikkien aikojen menestynein kilpatanssipari Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttuja tanssinopettajia. Kansainvälistä tähtiloistoa edustaa USA:n avointen tanssikilpailujen moninkertainen voittajapari Jordan Frisbee ja Tatiana Mollmann. Swingin ehdottomaan maailmaneliittiin kuuluva pari esiintyy Suomessa ensimmäistä kertaa. Tanssikoulu Stepup tuo Messukeskukseen huikean Tanssin vuosikymmenet -show?nsa. Nostalginen kavalkadi kertoo tanssin tarinan 1920-luvulta tähän päivään juontajanaan itseoikeutetusti Marco Bjurström. myös esitystilassa olevasta baarista. Lavalla nähdään Karttusen itsensä lisäksi viisi tanssijaa Helsinki Dance Companystä ja neljä Zodiakin kautta palkattua vierailevaa tanssijaa. Esityksessä tanssivat Auri Ahola, Anne Hiekkaranta, Jyrki Karttunen, Jyrki Kasper, Aksinja Lommi, Heidi Naakka, Mik- ko Paloniemi, Justus Pienmunne, Kalle Pulkkinen (TeaK) ja Kaisa Torkkel. Teoksen taiteelliseen suunnitteluryhmään kuuluvat Karttusen lisäksi ohjaaja Heidi Räsänen, säveltäjä ja äänisuunnittelija Tuomas Fränti, valosuunnittelija ja lavastaja Jukka Huitila sekä pukusuunnittelija Karoliina Koiso-Kanttila. Liigatähdet valtaavat Jääpuiston 19.3. ??Liiga järjestää 19.3. Jääpuistossa ulkoilmatapahtuman, jossa ovat mukana pian alkavien pudotuspelien kiinnostavimmat tähtipelaajat. Paikalla ovat esimerkiksi TPS:n Tomi Kallio, Tapparan Jukka Peltola ja JYPin Juha-Pekka Hytönen. Lisäksi Jääpuistossa on taitokisa, Liiga-onnenpyörä sekä Liigan mestaruuspokaali Kanada-malja. Tapahtuma alkaa kello 14.00 ja päättyy 16.00. Jääpuiston viikkoohjelma Ma-pe klo 17-18 Paulalehmän luistelukoulu lapsille. Luistelun alkeita perheen pienimmille ilmaiseksi! To klo 18-18:30 Lasten puuhahetki Jääpuiston kahvilassa: askartelua, leivontaa ja leikkejä! Pe klo 16-21 Jääpuiston After Skate: jazz raikaa ja virvokkeet virtaa. La-su klo 13-14 Koko perheen Yhteistä aikaa -leikit Jääpuistossa. Leikkejä jäällä ja Paula-lehmä! La-su klo 14-17 Grillailua jään laidalla! Jääpuistossa grillataan säävarauksella makkaraa, soijamakkaraa sekä vaahtokarkkeja, ja kahvilasta lämmintä juotavaa kyytipojaksi. Jyrki Karttusen uusi teos on kimaltava vastaisku tämän ajan öykkäreille ??Helsinki Dance Company ja Zodiak ? Uuden tanssin keskus ylpeänä esittävät: Jemina ? The Great American Show! Jyrki Karttusen ideoima räävitön tanssiteatteriesitys iskee ilkikurisesti ja leikkisästi tämän ajan öykkäreitä vastaan suurieleisellä ja kimaltavalla showlla. Jemina ? The Great American Show on esitys tämän ajan hirviöistä ja öykkärimäisyyksistä. Samalla se on nimensä mukaisesti Suuri Show: Pannuhallin lavalle nousee ennen näkemätön kymmenen tanssijan nykytanssishow, jossa puvut vaihtuvat vinhaan tahtiin eikä irtoripsissä säästellä. Helsingin Kaupunginteatterin ja Uuden tanssin keskus Zodiakin yhteistuotantona syntyvä teos saa ensiiltansa Kaapelitehtaan Pannuhallissa 22. maaliskuuta. Uusi teos on jatko-osa Karttusen sooloteokselle Jeminan monta elämää (2012). Alun perin Zodiakin ja Karttusen silloisen ryhmän Karttunen Kollektiivin yhteistuotantona esitetty teos on jatkanut elämäänsä Kaupunginteatterin ohjelmistossa ja kerännyt vankan fanijoukon. Samalla itse Jeminasta on muodostunut rakastettu kulttihahmo. Jemina ? The Great American Show kuitenkin pyöräyttää Jemina-hahmon uuteen valoon ja rooliin. ? Jos ensimmäisen Jemi- nan päähenkilö muuttui esityksen aikana rakastettavaksi symboliksi keskeneräisyyden tärkeydestä, kakkososan lukuisat Jemina-hahmot ovat symboli jollekin aivan muulle. Teos on rehellisen humanistinen, mikä tänä päivänä tarkoittaa usein samaa asiaa kuin feministinen, Karttunen selventää. Hyvän ja huonon maun välisellä rajalla flirttailevan esityksen ikäraja on K-18, mikä johtuu sisällön lisäksi Helsingin Kaupunginteatteri, Helsinki Dance Company, Jemina - The Great American Show. Kuva Marko Mäkinen.
• Nro 5 ? Viikot 11-12 14 Kuvataide Taidemaalari Katariina Reuter ja öljyvärillä kankaalle vuonna 2016 tehty todella suuri teos ?Vartio? Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg Risto Kolanen Keskitalven kuvataide ??Punavuoren, Etelärannan ja Hietalahden alueen galleriat avasivat maaliskuulle värikästä kuvataidetta ihasteltavaksemme. Nyt esitellään myös 80-vuotias harrastetaitelija esikoisnäyttelyssään. Lintutornin tarkkailija Suomalaisessa nykymaisemassa löytyy pellon ja metsän rajalle asetettuja puisia tornirakennelmia. Niissä tarkkaillaan ja niistä ammutaan maisemaan ilmestyviä eläimiä. Suuren osan vuotta nämä puiset rakennukset ovat joutilaina. Katarina Reuter on oivaltanut niiden olevan silloin myös erinomaisia maalauspaikkoja. Uusissa teoksissaan Galleria Sculptorissa, Eteläranta 10, taiteilija ottaa mittaa näistä torneista kahdella tavalla. Hän viettää niissä aikaa, maalaa ja piirtää niistä näkyvää maisemaa. Toisaalta hän on katsoo ja maalaa torneja ja niiden ympäristöä. Näyttelyä hallitsevat sarjalliset teokset, joissa päähuomion vievät maiseman lisäksi linnut. Maalausten linnut ovat tuttuja: varis, naakka ja korppi, pääskynen, kurki ja västäräkki. Reuter on taiteessaan johdonmukaisesti käsitellyt maisema- ja luontoaiheita, joissa myös hyödyntää maalaustaiteen suomia mahdollisuuksia- Vuodesta 1997 taiteilija on asunut maaseudulla, nyt Raaseporissa, aiheidensa ympäröimänä. Marmorin jälkiä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17 , nähtiin kuvatai- Seppo Nyman poseeraa kahden öljyväriteoksensa edessä kädessään yhdestä oksasta tekemänsä veistoksensa kanssa Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa taidetta. Työt ovat todella värikkäitä ja runsaita yksityiskohdissaan. Syntymästadilainen saa paljon vanhan Kauppahallin sisätilojen ja Hietalahden hallin ulkomaisemista. Yksisuuntainen puhe Taiteilijat Anna-Maija Aarras (oik.) ja Melek Mazici pitivät yhteisnäyttelyn Galleria Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg telijoiden Anna Maija Aarraksen ja Melek Mazicin yhteisnäyttely ?Trace?, joka koostuu taiteilijoiden yhteisistä teoksista. Turkulainen ja turkkilainen taiteilija löysivät toisensa jo 1980-luvulla, mutta päättivät vasta nyt luoda näyttelyn siten, että toinen luo yhden, toinen toisen teoksen vierekkäin. Suuri osa töistä on paritöitä. Katsoja saa arvata, kumpi on kumman. Pääsalin lattian täytti suuri marmorinen teos. Se on kooltaan 7 x 3 metriä ja se on asetettu lattialle maton tapaan. Kokonaisuudessa on myös useita pienempiä töitä. Kaikissa teoksissa materiaalina on käytetty marmoria. Näyttely on syntynyt kahden vuoden suunnittelun tuloksena. Aarras Ja Mazici ovat tehneet uransa alkuvaiheessa yhteistyötä. Trace aloittaa nyt taiteilijoiden uuden MAAM-yhteistyöprojektin. He aikovat tuottaa uusia näyttelyjä ja yhteisteoksia MAAMprojektin kautta. GalleriaKeskiviikkona 1.3. kävijöille tarjottiin teetä, tietenkin turkkilaista. Tarkkakätinen Helsingin maalaaja Carmen Marin akryyliteoksensa Flowers edessäyhteisnäyttelyssä Dixissä. Kuva: Hannele Salminen Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittää maaliskuun näyttelyssään ?Maisemakuvia: Helsinki/ Toscana? vuonna 1936 syntyneen Seppo Nymanin pitkän maalausharrastuksen valikoituja otoksia. Nyman on keskittynyt ennen kaikkea Helsingin maisemiin: katunäkymiin, rakennuksiin, mereen. Hänen tussipiirroksensa ovat syvätarkkoja, keskustan ja Siltasaaren näkymät kauniin utuisia. Seppo Nyman oli sotalapsena Ruotsissa pitkään, ja kieli eristi häntä nuorena Alppilassa, gallerianpitäjä Anita Aula kertoo. Nyman on opiskellut suomenkielisen työväenopiston kuvataidekursseilla. Viime vuosina opettajana on toiminut Mika Vesalahti, joka työskenteli heinäkuussa 2016 Suomen Taiteilijaseuran Grassinan taiteilijatalossa Italiassa. Näyttelyyn hän asettaa siellä syntyneen pienten teosten maalaussarjan ?Toscanum?. Seppo Nyman on elävä Galleria G12, Annankatu 16, esittelee maaliskuulle asti Marja Malin ?Monologi? ?näyttelyn. Taitelija sanoo, että nimi syntyi siitä lähtökohdasta, että öljy- ja akryyliteokset ovat yksisuuntaista puhetta niille henkilöille, jotka ovat kuuluneet hänen elämäänsä. ? He ovat minua kasvattaneet, vaikuttaneet valintoihini ja ehkä asenteisiini. Heitä ei joko enää ole, he ovat muuttaneet muualle tai muuten eivät ole enää elämässäni mukana. Silti nämä ihmiset kulkevat taitelijan muistikuvissa. ? Puhun heille kuvieni kautta. Tämä puhe on muilta salattua, hyvin henkilökohtaista. Kuvat kertovat suhteestamme, joista kaikki eivät ole hyviä ja kauniita. Marja Malinin mukaan ne ovat tärkeitä siksi, että nämä kohtaamiset ovat muokanneet hänen minuuttaan. Espoossa asuvan taiteilijan töitä on ollut paljon esillä pääkaupunkiseudun gallerioissa. Menneen jäljet meissä ? Se oli ehkä tämä talo. Ehkä. Tuossa portaat ja vihreä kaide. Tuolla kaksi ikkunaa pitsiverhoineen. Ennen ullakollakin asui joku. Joku, jonka nimeä en muista, enkä kasvoja. Mutta muistan miltä rapussa tuoksui. Miten auringonsäteet kultasivat seinien sormipaneelit. Miten pimeää oli pimeä, nelikymppinen sekatekniikalla töitään tekevä Pirita Lautala fiilistelee näyttelyesitteessään. Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, tuo Helsinkiin taas kiinnostavan taiteilijan maakunnista, nyt Mikkelistä. Vanhoilla taloilla on oma henkensä, tunnelmansa. Ajan myötä asukkaiden tarinoista tulee osa talojen tarinoita. Mikä tarinoissa on totta?, hän kysyy. ?Surun talo ja muista osin tosia? ? näyttely sisältää Tarinoita taloista ?sarjan lisäksi teoksia neljästä eri teossarjasta. ? Teokseni käsittelevät usein muistia ja aikaa sekä ajan vaikutusta muistamisen tapaan ja muistista nouseviin kuviin. Minua kiinnostavat menneen jäljet yksilössä. Tarinalliset, viitteelliset ja pelkistetyt teokset ovat tarkoituksellisen monitulkintaisia. Vaikka aiheet Kuvataiteilija Marja Malin ja akryyliteoksensa Paths (2017) Galleria G12. Kuva: Raimo Granberg Juha-Matti Hynynen yhdessä viime vuonna tekemänsä Sunnuntaisalaisuus ?teoksensa kanssa Galleria Kajasteen studiossa. Kuva. Raimo Granberg. ovat enimmäkseen omakohtaisia, pyrin työstämään teokset yleismaailmallisiksi tulkinnoiksi ihmisenä olemisesta. Lautalan työskentelyssä näkyy vahvasti hänen käsityöläistaustansa. Taiteilijan monipuolisuus tulee esille materiaalivalinnoissa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat sekatekniikkatyöt, veistokset ja maalaukset sekä yhteistyö Yöryhmä / Nightshift -ryhmässä. Esinekoosteita sekatekniikalla Juha-Matti Hynynen on siuntiolainen taiteilija, joka on vaihteeksi keskittynyt sekatekniikalla tehtyihin teoksiin. Ne ovat esillä Galleria Kajasteen alakerran studiossa. Kalevalan päivän avajaisissa tuntui, että koko Siuntio oli tullut paikalle. Ja kyllä se kannattikin. ? Työni ovat esinekoosteita vanhoista kuvista ja tavaroista, kuriositeeteista. Esineet ovat sanoja, joista rakennan kolmiulotteisia runoja ja tarinoita. Pyrin löytämään esineistä niiden hengen ja luomaan niiden ympärille maailman, jossa minun on taiteilijana hyvä olla. Hynynen on tehnyt paljon töitä laivojen kanssa. Useassa työssä on esineitä, joilla on vahva symboliarvo. ? Asetan nämä symboliset merkitykset kollaaseissani uusiin asiayhteyksiin, joskus ristiriitaisiinkin. Ne ovat osin leikkisiä kokeita, joissa voin rakentaa kuvitteellisia tapahtumia tai kohtauksia elämästä. Vuoden aikana syntyneet teokset ovat mielikuvituksen löytöretkeilyä merkitysten ja merkillisyyksien maailmassa, hän kertoo. Kukka- ja puuaiheita Inkeri Kotilainen ja romanialainen taiteilija Carmen Marin ovat löytäneet yhteisen sävelen kuvataiteesta. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee maaliskuulle asti ?Maalauksia? , jotka ovat hyvin värikkäitä. Carmen Marin tekee kukka- ja puuaiheisia akryylitöitä. Inkeri Kotilaisen laji on öljypastelli. Dixin iloiseen avajaistyyliin kuultiin taas musiikkiesityksiä. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 11-12 ? Nro 5 15 Palvelevat lähi- ja erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja nen ö k k y n e i s a Autol ice Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 gin Hammaslääkärit AUTOLASIPOJAT Helsinginkatu 42 00530 Helsinki R Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Hae omasi lehtipisteestä! Olitko sinä? Albertinkatu 15 Annankatu 24 Bulevardi 1 Eerikinkatu 25 Fredrikinkatu 48 A Iso-Roobertinkatu 21 Iso-Roobertinkatu 20-22 Kapteeninkatu 7 Henry Fordin katu 5 D Hernesaarenkatu 17 Hietalahdenranta 7 Hietalahdenranta 11 0 Neitsytpolku 9 5,9 taajPerämiehenkatu a s 6 ka e ra riin si nda Perämiehenkatu 10 p mo ma ri- ja Sii sta Pietarinkatu 14 i uim Pietarinkatu 12 Pursimiehenkatu 4 SI Tehtaankatu 1 K A JA ST AA Wanha Kauppahalli ien A T av OS L RA I KO 0 6,7 M eid än Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 17 20 1/ La 7 01 5 1/2 6,7 ES TU Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Töölön Putkiliike Oy Lehdet, kirjat I ? vuodesta 1952 RO Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut Uudenmaan Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hetipalvelut RööperinLehti Tuulilasiongelmia? ER 09-41397332 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit IT T RI SOITA Kaikki alan työt ammattitaidolla Pääkaupun Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! palveluhakemistossa! JEWELRY - WATCH STORE Ser v AutoGlaspsarasta palvelua LAAKSTEN Oy ILMOITA Kulta- ja kellosepät Autolasipalvelut E LY S S Ä B U L LT ER in o r aja ad u t e n b r n o e ll e t u i n ed osi yi nt a su sy s s lli aa n N e t e h t i t aa i a l is u nt u h ima t u ja j e t t o p N y ko i r a r ko TA HIN OIS IK ER TA HIN OIS IK ER 0 5,9 : aa en i s en r in om äis on ka Su imm use Pa a s a m n ll N en issa an ? tee y k ET ur mp kis hti H D U n m Sä julk tä TU a U U ulu vä k- laja n ta ? ut aisiaoja li O hrääeboo Lau odito ysi TO a l e c k lö en a rh VIN RA Tii lkomata ias E ksäFa ni, ka is ? 17 u oir t y is 1/ ,50 O Pie ijon n ihm IT 6 k u o äk e h l O H -v n yk Vi ma 15 ut tu t tel io ik t äy t t u in TU SSÄ EN n osi e nn a RO ELY LAIN a u ti toi iss ä asstatall ttäv n S wes sun eess ITT PA ES OP ii n Ilumdteää rii f ik ain O m ka pni: olla Kylmin o va UR E k a Raissa ja ja viaoloihtutta ino k ulu ku to n lipa ttaa : Ta rja e Y tu ki sa äin li irams ik sa es ttim ka sam m Jä ara ea le isuo la S k aik ia ä v rn yli a ss lifo lla sa se Ka aiseat kis äi n uh en K t itsR AK itä a e P ss Ä it nin Ki NK elip atio yviäja KE mi equittää htaito aa king edismies k ja Wor evos h EU T VO ?V IN KIT IS VA IK N IR VA I H H O S ien ä elm kes y Un evos esty es iainen h läh smi arv insa n o P k hi t K-Market Albertin Herkku Tokyokan Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkadun pesula Sähköasennus Piipponen Alepa Toimelan opisto SOL -pesula Autokorjaamo Jarrupoljin Oy The Dockyard S-market Bulevardi Kirpputori Hietsumarket Galleria Saima Baribal biljardisali Alepa Suutari A. Sulaoja Alepa Viiskulman terveysasema K-market Kaivopuisto Hietalahti t si ee v i k i He eikkoo u ppe uut kin H sk oso yb al u ev o nj h wb se Co kai jo ? Homomman Suomen historia 2.0 ??Helsingin Gayteatteri täyttää 10 vuotta! Siksipä HGT kaivoi arkistoista ratkiriemukkaan OLITKO SINÄ? -näytelmän. Tähän hetkeen päivitetty 2.0 esitys sukeltaa maamme yllättävän värikkääseen homohistoriaan ennakkoluulottomasti ja hilpeästi, tyylillä ja tyylejä rikkoen. Aina Ajankohtainen Kakkonen B-Studiosta käynnistää häpeilemättömän taruston kivikaudelta nykyhetkeen. Esitys kurkottaa kohti totuutta, tarkastelee historiamme kohtalonhetkiä ja avaa portit sateenkaaren tuolle puolen. Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Ensimmäinen mielenosoitus seksuaalivähemmistöjen puolesta 1972. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 Rakastavaiset kivikaudella, sodassa, 1970 -luvulla. Olitko sinä? Olimmeko me? Sateenkaarikansa oli aktiivinen osa maamme historiaa jo kauan ennen itsenäisyyttä! Homomman Suomen historia 2.0 nostaa Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi esiin enemmän ja vähemmän tunnettuja historiallisia tapahtumia ja henkilöitä muinaissuomalaisista jääkäreihin, runoilijoista aktivisteihin. Osittain tositapahtumiin perustuva komedia keskittyy kansakuntamme merkkihetkiin homonäkökulmasta. Salla Markkasen musiikin siivittämässä esityksessä puhutaan ja lauletaan suomeksi ja ruotsiksi. Esityksen kesto on 2,5h sisältäen väliajan. Ensi-ilta on Tasa-arvon päivänä 19.3.2017. Ohjaus ja käsikirjoitus: Kim Gustafsson, Musiikki: Salla Markkanen, Puvustus: Essi Rämä, Valot: Ville Virtanen Lavalla: Mikko Autio, Atte Hänninen, Simo Karhula, Carl Lindgren, Salla Markkanen, Ari Murto, Jani Nummela, Georgi Petkov, Jarno Pimperi, Mikko Rantonen, Pasi Risberg ja Veli Toppinen Tuotanto: Helsingin Gayteatteri HGT ry, Helsingfors Gayteater HGT rf Esitykset Valtimonteatterissa (Aleksis Kiven katu 22, sisäpiha) Su 19.3.2017 klo 19:00 ensi-ilta Ti 21.3.2017 klo 19:00 2. esitys Ke 22.3.2017 klo 19:00 3. esitys To 23.3.2017 klo 19:00 4. esitys La 25.3.2017 klo 15:00 5. esitys La 25.3.2017 klo 19:00 6. esitys Su 26.3.2017 klo 15:00 7. esitys Su 26.3.2017 klo 19:00 8. esitys Ti 28.3.2017 klo 19:00 9. esitys Ke 29.3.2017 klo 19:00 10. esitys Liput 25/20 ?, www. gayteatteri.info www.tiketti.fi, www.kulmakahvio.fi
• Nro 5 ? Viikot 11-12 16 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI