• BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi AUTOKORJAAMO JARRUPOLJIN OY Täyden palvelun autokorjaamo. Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja -mallit nykyaikaisilla laitteilla | Teemme kaikki autoihin liittyvät työt. Bosch Vika Diagnoosit | Ajo-opetuspolkimet ja -asennukset OPETUSPOLJIN + ASENNUS YKSITYISKÄYTTÖÖN 370? SOITA JA VARAA AIKA! Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI ? www.jarrupoljin.fi 0500 504 390 ? 09-626 412 ? info@autokorjaamojarrupoljin.fi AUTOJEN KÄSINPESU JA VAHAUKSET PUNAVUORESSA Merimiehenkatu 39 puh. 040 142 9121 RööperinLehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti 19,90 (ovh.27,73) 60 tabl. 34,90 (ovh.52,14) 120 kaps. 29,90 (ovh.42,60) 160 kaps. Tarjoukset ovat voimassa 28.2.2014 asti, tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Viikot 3-4 ? Nro 1/2014 ? 10. vuosikerta STADINHERKUISTA Hietalahden Kauppahallista Kevyesti kohti kevättä StadinHerkut Tuotevalikoimamme koostuu välimeren herkuista, jotka ovat: ? Aito kreikkalainen tuore Baklava, Halva, Taateli ja muita makeita herkkuja ? Laaja valikoima marinoituja oliiveja Kreikasta ja Espanjasta. ? Marinoidut valkosipulikynnet ? Grillatut ja marinoidut: artisokka, munakoiso, herkku041-5105823 sieni, kesäkurpitsa ja paprika TAHNAT (Kaikki on itsetehtyjä) ? Itämainen savustettu munakoisotahna (Baba ganoush) ? Hummus ? Labne ? Tatzikki ? Kreikkalainen oliivitahna ? Muhammara ? Tarama ? Italialaiset anjovistäyteiset munakoisot ja paprikat ? Kreikkalaiset juustotäyteiset paprikat ja pepperonit ? Kreikkalaiset auringonkuivatut tomaatit ? Aito kreikkalainen fetajuusto ? Kreikkalaiset viinilehtikääryleet (Dolmades) ? Falafel (kotitekoinen) ? Kreikkalaiset lammaslihapullat ? Kreikkalaiset lammaslihapullat kastikkeessa ? Kreikkalainen munakoisosalaatti ? Kanavartaat ja grillatut kananrintafileet ? Kreikkalaiset lammasliharullat ? Kreikkalaiset Fetajuustorullat 041-5105823 www.stadinherkut.fi
• Viikot 3-4 2 Ostetaan Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 Ostetaan kaiken näköistä romua myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. P. 045-1759883 Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta elokuussa 2014. Janssonin pitkä yhteistyö Fazerin kanssa sisälsi niin mainosten piirtämistä kuin pakkausten kuvittamista. ??Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Fazer tuo markkinoille uusia Muumi-tuotteita ja uusii Muumi-tuotteiden pakkausilmettä. Fazer on juhlavuonna Ateneumin taidemuseon Tove Janssonjuhlanäyttelyn pääyhteistyökumppani. ? Fazerin yhteistyö Tove Janssonin kanssa alkoi jo vuonna 1937 ja hän oli itse suunnittelemassa ensimmäisten Muumi-tuotteiden pakkauksia 1950-luvulla. Samalla vuosikymmenellä Jansson piirsi myös harvoin nähtyjä Fazerin mainoksia Garm-lehteen. Fazerin Muumi-tuotteet ovat kuluttajille myös nykyään ajankohtaisia ja niitä valmistetaan kaikissa kolmessa makeistehtaassamme sekä keksitehtaassamme Suomessa. Suosituin Muumi-tuotteemme on Muumi-keksi, kertoo Fazerin viestintä- ja markkinointijohtaja Ulrika Romantschuk. Fazer on juhlavuonna Ateneumin taidemuseossa 14.3. - 7.9.2014 nähtävän Tove Jansson ?näyttelyn pääyhteistyökumppani. Ateneumin laaja juhlanäyttely on yksi juhlavuoden merkittävimmistä tapahtumis- ta. Näyttely esittelee Janssonin mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana. Yhdeksän vuosikymmentä yhteistyötä Ensimmäinen maininta Tove Janssonin ja Fazerin yhteistyöstä löytyy vuodelta 1937, jolloin Jansson on muistiinpanojensa mukaan tehnyt ?koristeen Munkkiniemen Fazerille?. Tarkempaa tietoa tästä työstä ei enää ole, todennäköisesti kyseessä on ollut Munkkiniemessä sijainnut Fazerin leipäkauppa tai Kalastajatorpan ravintola, joka tuolloin oli Fazerin omistuksessa. Tove Jansson työskenteli ruotsinkielisessä pilalehti Garmissa 1940-luvulta aina lehden lopettamiseen asti vuoteen 1953. Tuona aikana hän piirsi paitsi kuuluisiksi tulleita ja kantaa ottavia kansikuvia ja pilapiirroksia, myös mainoksia lehteen. Yksi Janssonin piirtäjäkollegoista oli Hjalmar Hagelstam, Karl Fazerin vävy. Tove Jansson piirsi 1950-luvulla Fazerille ainakin neljä Garmissa julkaistua mainosta: kaksi joulumainosta, yhden kesämainoksen ja yhden pääsiäiseen ajoittuneen Mignon-munamainoksen. Kaikissa näissä kuvissa seikkailee tuolloin jo tutuksi tullut muumihahmo. Fazer liittyi myös Tove Janssonin yksityiselämään. Janssonin kesäpaikassa Klovharussa Pellingin edustalla sijaitsevassa saaressa vierailleet ovat kertoneet, että mökissä oli tarjolla Fazerin makeisia, yleensä Mariannea tai Liköörikonvehteja. Muumi-herkkuja 1950-luvulta lähtien Fazerin ensimmäiset Muumi-tuotteet tulivat myyntiin 1950-luvulla. Tove Jansson suunnitteli ainakin pienen pastillipötkön kääreen ja paperisen karamellipussin. Sittemmin tuoteperhe on kasvanut ja nykyään siihen kuuluu ksylitolituotteita, pastilleja, tikkareita, lakuja, marmeladimakeisia, hedelmämakeisia ja Muumi-keksejä. Ksylitolituotteet valmistetaan Fazerin makeistehtaassa Karkkilassa, lakut ja hedelmämakeiset Fazerin makeistehtaassa Lappeenrannassa. Vantaalla taas valmistetaan Muumi-keksit Fazerin keksitehtaassa ja suklaatuotteet makeistehtaan puolella. Fazerin eniten myyty Muumi-tuote on Muumikeksit. Vuosittain tuotteita myydään yhteensä noin 500 000 kiloa ja tärkein vientimaa on Japani. Vähittäiskaupoista saatavien tuotteiden lisäksi Fazer valmistaa juhlavuonna erikoistuotteita, joita myydään Fazer-kahviloissa ja leipomomyymälöissä. Muumit ja Tove Janssonin elämäntyö näkyvät myös Fazerin Vantaan makeistehtaan vierailuohjelmassa. ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Fazer juhlistaa Tove Janssonin elämäntyötä TAMMIKUUN TARJOUKSIA Apteekkarin Gefilus® purutabletit AVÉNE Soothing Eye Contour Cream Maitohappobakteerit sekä C- ja D-vitamiini kaikki yhdessä! Makuna appelsiini-persikka. Kuivalle ja kutiavalle silmänympärysiholle, erinomainen atoopikolle. (60 purutabletin pakkaus) 23,30 ? (norm. 29,11 ?) Nicorette® Freshmint -suusumute Nicorette -suusumute on tarkoitettu tupakkariippuvuuden hoitoon. ® (1 mg/annos, 150 annosta) 21,60 ? (norm. 28,80 ?) (10 ml pakkaus) 19,90 ? (norm. 23,40 ?) Physiogel® Cream & A.I. Cream Physiogel -tuotteet kuivan, kutiavan, ärtyneen ja herkästi reagoivan ihon hoitoon. Cream 200 ml 11,90 ? (norm. 13,30 ?) A.I. Cream 150 ml 40,40 ? Tarjoukset voimassa 1.1. - 31.1.2014. (norm. 44,89 ?) Palvelemme arkisin 9?21, lauantaisin 10?18. Vi betjänar vardagar 9?21, lördagar 10?18. Hietalahdenranta 5?7 (S-marketin yhteydessä) Sandvikskajen 5?7 (bredvid S-market) Puh. 09 677 626 Myös lääkkeiden annosjakelupalvelua. Även läkemedels dosdispenseringservice. ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Hoida hampaitasi - voit välttyä vakavilta sairauksilta ??Helposti tulee ajatelleeksi, ettei hoitamattomista hampaista tule sen kummempia seurauksia. Ehkä reikä tai pari, mutta ne saa helposti paikattua, kun piipahtaa hammaslääkärissä. Totuus on kuitenkin toista: suun huono terveys saattaa olla ensimmäinen askel kohti esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia tai aivoinfarktia. Toukokuussa teetetyn tutkimuksen mukaan peräti 92 prosenttia työikäisistä suomalaisista tietää, että huono hammashoito voi johtaa vakavampiin sairauksiin. Luku on rohkaise- va, sillä Suomessa kuolee vuosittain useita henkilöitä suusta lähteneiden yleistyneiden infektioiden vuoksi. ? Suusta leviävä infektio voi edetä hyvin nopeasti ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Suun terveyttä ei todellakaan kannata pitää itsestäänselvyytenä, muistuttaa erikoishammaslääkäri Juha Oittinen Oral Hammaslääkäreiltä. Jos suun terveys on huonolla tolalla, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa. ? Pitää aina muistaa, että ihminen on kokonaisuus ja yksikin riskitekijä lisää voi olla liikaa. Jos henkilöllä on jo esimerkiksi ylipainoa, korkea kolesteroli tai diabetes, suun huono terveys saattaa olla viimeinen ratkaiseva tekijä. Kotihoito lähtökohtana suun terveydelle Suun terveydestä huolehtiminen on olennainen osa yleisterveydestä huolehtimista. Tutkimuksen mukaan yli puolet työssäkäyvistä suomalaisista käykin hammaslääkärin tarkastuksessa riittävän usein eli noin kerran vuodessa.
• 10. vuosikerta ? nro 1 Viikot 3-4 Syksyn teatterissa jokaiselle jotain Syksy tarjosi taas Kalliossa ja sen lähiseuduilla mieleen jääneitä teatterielämyksiä. Alueen teatteritarjonta on monipuolista vakavasta draamasta hauskaan komediaan. Kauhua Käenkujalla ??? Meidät luotiin toisillemme, me tulimme toisiksemme, meidät viritettiin samaan jumalaiseen sävelmään, aistikas Noora Nyyssönen ja herkkä Kaisla Flood laulavat ja tanssivat sensuellin hienosti yhteen ?Käärmeen valtakunnassa?, vampyyrin tarinassa Katri Valan väestösuojassa alkusyksystä. Kun purkauduimme ulos esityksestä, tuntui mukavalta, että Käenkuja oli hyvin valaistu. ? Uskaltaudu New Orleansin pimeille kujille, mutta muista: ei kukaan pääse pakoon itseään?, laulu jatkoi. Tuomari Nurmion laulut ?Paratiisin puutarha? ?kokoelmasta ja Stingin soinnukas ?Rakkauteen kirottu? (Moon over Bourbon Street) ovat taitavassa käytössä, kun Teatteri Kultsa ja Vantaan Näyttämö yhdistivät voimansa Juha Meriläisen ohjauksessa. ? Näyttelijät ovat Vantaalta, muusikot Kultsasta, kirjoittajalle tutut vantaalaiset katsojat sanoivat. No ei ihan niin, varmaa työtä tekevät Suvi Lahdenmäki ja Jukka Hurjanen ovat Kultsan peruskauraa. Harvalla teatterilla on musiikista vastaava yhtä tasokas livebändi. Niina Räty tanssii Stingin laulun lumoavasti. Noora Nyyssösen ääni tenhoaa. Käärmeen valtakunta on kertomus petoksesta, rakkaudesta ja  hyvää tahtovista, mutta pahaan taipuvaisista ihmisistä. Se on harvinainen yritys tuoda kauhua näyttämölle. Tosin yöesitykset klo 22 alkaen eivät vetäneet. Esitys on kunnianosoitus Bram Stokerin, Edgar Allan Poen ja Mary Shelleyn kauhuklassikoille. Missä nyljimme kerran Teatteri Viirus tekee yleisötyötä saavuttaakseen Teatterikulman talolle Krunikan mäelle uusia katsojaryhmiä. Sen katsomo on usein hyvin nuorta. Syksyn 2013 suursatsaus oli Viiruksen ja Teater 90° yhteistuotanto, markkinataloutta rajusti raikkaalla otteella suomiva Där vi en gång flått (Missä nyljimme kerran). Yleisö kutsutaan ?särkyneiden sydänten hotelliin?; siellä on koolla menestyjiä poliitikoista Paaviin, jota lahjakas Oskar Pöysti esittää suurenmoisesti. Elämme lähitulevaisuutta, Nokian myymisestä alkaneen talousjärjestelmän romahtamisen jälkeen. Helsingin alta löytyy länsimetron louhinnan yhteydessä jättimäinen kupariesiintymä ja maa myydään Green Copper Minesille, joka lupaa työllistää puolet Suomen työttömistä ja pelastaa kansakunnan perikadolta. Ohjaaja, kirjoittaja Lauri Maijala yhdistelee eläinfaabelia, musikaalia, sketsisarjaa ja sekoittaa Minna Kivelä ja Johanna Peltonen (selin) esittävät yksinäisiä. kaiken nykyteatterin myllyssä. Meidät nyljetään: karhulta turkki, ketulta häntä ja kotkalta siivet. Otsikko viittaa tietysti Kjell Westön  romaaniin  Missä kuljimme kerran. Sen tavoin kuvataan luokkia ja Suomen henkistä ilmastoa yhteiskunnan muututtua. Mutta Westön sivistyneen sanailun sijasta Viirus tekee suorapuheista satiiria. Henkilöiden puheista ei välillä ymmärrä mitään, mutta mimiikka, elekieli kiehtoo pauloihinsa. Sivu 8 Salla Hakanpään Pinta on vuoden huikeinta nykysirkusta. Ajankohtaista Seiminäyttelyyn tutustui 61 000 kävijää ??Loppiaisena päättynyt Italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttely keräsi Helsingissä ja Turussa yhteensä 61 000 kävijää. Helsingin tuomiokirkon kryptan seiminäyttelyä kävi katsomassa 25 000 vierailijaa. Kryptassa oli esillä 20 seimiasetelmaa, joista isoimmat olivat muutaman neliön kokoisia kylien tai kaupunginosien pienoismalleja. Näyttelyn kookkainta Turun tuomiokirkkoon sijoitettua 20 neliön Francesco Artesen seimiasetelmaa kävi katsomassa 36 000 henkilöä. Näyttely oli monen katsojan mielestä upeampi, kuin he osasivat ennakkoon kuvitella. Koristeelliset, italialaista elämäniloa pursuavat kyliin ja kaupunkeihin sijoitetut seimiasetelmat kiinnostivat myös koti- ja ulkomaalaisia matkailijoita. Kävijät ihastuivat Helsingin tuomiokirkon kryptassa Roberto Vanadian taidokkaaseen seimiasetelmaan, joka kuvasi 1800-luvun Sisilian maanviljelysmaisemaa ja perinteisiä ammatteja. Helsingin tuomiokirkon kryptan näyttelyn suosituimmat päivät olivat adventtisunnuntait, tapaninpäivä ja loppiainen, jolloin kävijöitä oli yli tuhat per päivä. Näyttelyyn kuuluvia italialaisia seimiasetelmia oli esillä myös Stockmannilla, Rautatieasemalla ja Sinebrychoffin taidemuseossa. Italian seimitaiteen ja -perinteen näyttelyn järjestivät Italian kulttuuri-instituutti ja suurlähetystö yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Turun seiminäyttelyn yhteistyökumppanina olivat Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun kaupunki. Näyttelyn suojelijana toimi Italian ulkoasiainministeriö. Kampin kappelissa on käynyt yli puoli miljoonaa vierailijaa ??Kampin kappeliin on tutustunut jo yli puoli miljoonaa kävijää. Kesäkuukaudet ovat kappelissa vilkkainta aikaa, mutta kävijöitä riittää myös talvisin. 500 000:s kävijä astui sisään kappelin ovesta lauantaina 4.1.2014 kello 15.05. 500 000:s kävijä oli Paula Vesterinen Helsingistä, joka on käynyt satunnaisesti Kampin kappelissa muutaman kerran aiemminkin. Tällä kertaa Vesterinen tuli katsomaan, olisiko kappelissa hänen ruotsalainen ystävänsä, jolle hän oli suositellut kappelia hienona, tutustumisen arvoisena paikkana. Kappelin muotokieli on Paula Vesterisen mielestä pyöreä, lämmin ja kutsuva kaiken tämän kovuuden keskellä. Kappelin sisäpuolella häntä koskettavat puumateriaali, lämpö ja korkea katto. ? Kappeli on kuin syli ja levähdyspaikka, Paula Vesterinen kuvaa, ja hänelle tuli mieleen kappeliin sopiva raamatunlausekin: ?Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teil- le levon.? (Matt. 11:28) Kampin kappeli on myös vakiinnuttanut 1,5-vuotisen toimintansa aikana paikkansa keskusteluavun tarjoajana. Viime vuoden aikana keskusteluita kirjattiin noin 1 800. Kappelin työntekijöiden kanssa haluttiin keskustella muun muassa äkillisen kriisin, kuten läheisen kuoleman tai sairauden, kohdattua. Myös ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset, hengellisyys ja uskonnolliset aiheet, sekä huoli toimeentulosta, yksinäisyys ja oma terveys olivat aiheita, joista kappelin kävijät halusivat keskustella. ? Monet ihmiset tulevat jakamaan sen hetkiset kuulumiset, huolet tai ilonaiheet tai vain jakamaan elämäntarinaansa yksittäisellä käynnillä, luonnehtii Kampin kappelin toiminnanjohtaja Kenneth Koskinen. Kampin kappelissa on järjestetty muutamia isompia tapahtumia kuten vihkipäivätapahtuma ja osallistuttu Taiteiden yöhön. Viikoittaiset hartaushetket ovat maanantaisin ja perjantaisin, aamuhartaus maanantaisin kello 8 ja iltahartaus perjantaisin 18. Viikottaiset hartaushetket ovat ensi vuonna entisillä paikoillaan. Aamuhartaus maanantaisin klo 8.00 ja iltahartaus perjantaisin 18.00. Viikottaiset hartaushetket ovat ensi vuonna entisillä paikoillaan. Aamuhartaus maanantaisin klo 8.00 ja iltahartaus perjantaisin 18.00. Kampin kappeli on avoinna hiljentymistä ja kohtaamista varten vuoden 2014 alusta arkisin kello 8?20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä kello 10?18. Kappelin toiminnasta vastaavat kumppanuusperiaatteella Kirkko Helsingissä ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto. Kappelissa voi tavata seurakunnan ja sosiaaliviraston työntekijöitä henkilökohtaista keskustelua varten. Kampin kappeli oli mukana Helsingin 2012 designpääkaupunki­ohjelmassa. Kampin kappeli sisältä. Kuva: Antonin Halas.
• Viikot 3-4 4 Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1 Hissiremontilla energiatehokkuutta taloon H issi on suositu joukkoliikenneväline! Vanhojen hissien turvallisuustaso ei kuitenkaan vasta enää välttämättä nykypäivän turvallisuussuosituksia. Hissin nykytila turvallisuusriskeineen on  kuitenkin helppo selvittää ja sen perusteella voidaan valita järkevin peruskorjausratkaisu. Suomessa on 50 000 hissiä, joiden keski-ikä on yli 30 vuotta. Valtaosa näistä sjaitsee asuinkerrostaloissa. Suomessa tehdään päivittäin yli 10 000 000 ja vuosittain yli 4 miljardia hissimatkaa. Hissi voidaan rinnastaa joukkoliikennevälineisiin, mutta astuisitko itse yli 30 vuotta vanhaan linja-autoon? Hyvästä huollosta huolimatta iäkkäämpien laitteiden turvallisuustaso ei vastaa nykyhissin turvallisuusmääräyksiä. Suomessa vahvistettiin vuonna 2004 EU:n julkaisema hissiturvallisuusstandardi Safety Norms for Existing Lifts. Standardi sisältää yhteensä 74 vanhoissa hisseissä tunnistettua riskitekijää, joista hissinkäyttäjän kannalta tärkeimmät ovat huono pysähtymistarkkuus, puuttuva tai riittämätön hälytysyhteys sekä ovettomat hissikorit. Suurimman ongelman aiheuttaa hissin epätarkka pysähtyminen, jolloin hissikori pysähtyy kerrostasanteen ala- tai yläpuolelle. Tällöin pyörätuolin, rollaattorin tai vaikka lastenvaunujen kanssa kulkevan on vaikea yksin päästä hissistä ulos tai hissiin sisälle. Kompastumisen riski on näissä tilanteissa suuri. Korinovettomissa hisseissä tapahtuu useita ?läheltä piti? -vaaratilanteita päivittäin. Esimerkiksi repun nyöri tai koiran talutushihna voi takertua liikkuvan korin etuseinän väliin. Kiilautumisonnettomuudet ovat valitettavan yleisiä näissä korinovettomissa vanhoissa hisseissä. Puuttuvat korin ovet sekä tason oven lukko-ongelmat ovat yleisimmät syyt kuolemaan johtaviin onnettomuuksiin. Riskitekijät kumuloituvat vanhoissa hisseissä, kun vaaratilanteen sattuessa niistä ei ole 24h puheyhteyttä päivystävään asiakaspalvelukeskukseen. Kun vanha hissi vaihdetaan täysin uuteen, parannetaan samalla kiinteistön energiatehokkuutta. Koneen MaxiSpace(TM) -hissiratkaisun koneisto säästää energiaa ja pienentää hiilijalanjälkeä yli kolmanneksen verrattuna perinteiseen ja yli 50% verrattuna hydraulikoneistoon. Hissien led-valaisimilla pienennetään energiankulutusta vielä yli 80% halogeenivaloihin nähden. Lisäksi led -valaisimet kestävät yli 10 kertaa pidempään. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) avustaa hissin peruskorjausta liikuntaesteiden poistamiseksi 50 % korjauskustannuksista. Avustettavaksi perusparannukseksi katsotaan toimenpide, joka laajuudeltaan vastaa olennaisesti uuden hissin rakentamista hissittömään taloon eli vanhan hissin korvaamista kokonaan uudella hissillä. Kun vanha hissi laitetaan kerralla kuntoon tehdään silloin taloudellisesti järkevä elinkaariratkaisu edistäen samalla hissiturvallisuutta. Helsingin tilat ja talot kävivät kaupaksi loppuvuonna 2013 ??Helsingin kaupunki laittoi viime vuonna myyntiin useita rakennuksia, joille ei ollut tiedossa kaupungin omaa käyttötarkoitusta. Kiinteistölautakunta hyväksyi loppuvuodesta joukon kauppoja. Marraskuussa kiinteistölautakunta päätti yli kahden miljoonan euron arvoisesta liiketilojen osakekaupoista. Ostajina ovat yksityisyrittäjät, jotka ovat toimineet vuokralaisina kaupungin omistamissa vuokratiloissa jopa kymmeniä vuosia. Kunkin liiketilan markkinahinnasta pyydettiin kaksi ulkopuolista arvioita, mikä määritti kauppahinnan. Aiemmin purettavaksi esitetty Hietarannan entinen kahvila- ja pukuhuonerakennus sen sijan myytiin yhden euron hintaan, sillä rakennus vaatii mittavan remontin. Uusi omistaja on Töölö ry:n ja Töölöläinen Oy:n perustama kiinteistöosakeyhtiö. Kiinteistölautakunta päätti myös Talin Pehtoorin talon myynnistä asuinkäyttöön ja Jyrängöntie 7:n myynnistä Oranssi Asunnot Oy:lle. Tamminiementiellä sijaitseva Villa Tomtebo puolestaan saa uuden elämän taidekahvilana ja asuntona. ? On todella hienoa, että kaupungille tarpeettomat kiinteistöt saavat uudet, niiden kunnostukseen paneutuvat omistajat, toteaa toimitilapäällikkö Markku Metsäranta kiinteistöviras- Vanhoille kaupunginosille arvonnousua, uusia asukkaita ja lisäpalveluja Parhaimmillaan alueen täydennysrakentaminen ja taloyhtiöiden lisärakentaminen nostavat alueen arvostusta ??Asuinrakennuskannan energiatalous ei parane riittävän nopeasti nykyisellä taloyhtiöiden korjaustoiminnalla, jotta rakennuskannan energiankulutus- ja päästötavoitteet saavutettaisiin. Vanhojen asuinkerrostalojen ja rivitalojen uudistavalle korjaamiselle on selkeä tarve. Tarvitaan myös kunnan ohjausta ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksia koko asuinalueen palveluja ja vetovoimaa parantavan täydennysrakentamisen suunnittelemiseksi. Kasvukeskusten asuinalueiden tiivistämiseen ja eheyttämiseen tähtäävällä täydennysrakentamisella on suuri merkitys alueiden vetovoimaisuuden, asukasrakenteen ja asuntojen markkina-arvon parantamisessa. Parhaimmillaan täydennysrakentaminen parantaa alueen arvostusta ja ekologista kehitystä sekä lisää kiinteistöjen ja asuntojen arvoa. Täydennysrakentaminen on kunnalle edullista, koska aiemmille investoinneilla saadaan lisää käyttäjiä. Kunnan ja yksityisten osapuolien yhteistyöllä voidaan nostaa vanhojen alueiden arvostusta ja siten vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen asuin- ja liiketoimintaympäristönä, sen ikärakenteeseen ja asuntojen markkinahintaan. Asukkaiden saaminen mukaan asuinrakennus- ten ja alueiden uudistamiseen on välttämätöntä. Muutoksiin liittyvät laadulliset hyödyt ja kustannukset on pystyttävä perustelemaan asukkaille. Lisärakentaminen voi olla asunto-osakeyhtiölle keino rahoittaa osa yhtiön suurista korjaushankkeista. Hankkeeseen liittyy useita näkökohtia rahoitusratkaisuista lupa-asioihin ja pysäköintipaikkojen riittävyyden varmistamiseen. Lisärakennushankkeita voi käynnistyä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia sekä taloyhtiöille että rakennusliikkeille. Monissa tapauksissa olisi mahdollista rakentaa tonteille lisää uusia asuntoja ja rahoittaa siten perusparannuksia ja esimerkiksi esteettömyyttä hissien avulla. Lisärakennushankkeet tarjoavat myös alueen nykyisille asukkaille mahdollisuuden hankkia kooltaan ja ominaisuuksiltaan tarpeisiin paremmin sopiva uusi asunto. ApRemodelprojekti kehitti korjausrakentamisen toimintatapoja VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen Kiinteistöliito ry ja Salfordin yliopisto (UK), ovat kehittäneet ApRemodel-projektissa toi- mintatapoja, joilla voidaan edistää asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden korjausrakentamista sekä vähentää korjaushankkeiden päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta taloyhtiöissä. Projektin päätavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja menettelyjä, joilla voidaan edistää asuinkerrostalo- ja rivitaloyhtiöiden uudistavaa korjausrakentamista sekä vähentää korjaushankkeiden päätöksentekoon liittyvää epävarmuutta taloyhtiöissä. Asuinalueiden täydennysrakentaminen taloyhtiöiden ja asukkaiden näkökulmasta korostui projektin aikana ja siitä muodostui hankkeen keskeisin tutkimustehtävä. Karakallio, Tammela ja Myyrmäki täydennysrakentamiskohteiksi? ApRemodel-projektissa selvitettiin kolmen vanhan kaupunginosan Espoon Karakallion, Tampereen Tammelan ja Vantaan Myyrmäen - kehittämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Asukaskyselyjen avulla muodostui käsitys asuinalueiden vahvuuksista, heikkouksista, parannuskohteista ja uhkista. Tammelassa projekti keskittyi asukkaiden osallistu- miseen alueen kehittämiseksi, taloyhtiöiden lisärakennushankkeiden käynnistämiseen liittyviin seikkoihin, taloyhtiöiden lisärakentamisen kannattavuuden arviointiin ja rahoitusasioihin. Kaupunginosan korttelikehittämishankkeeseen ilmoittautui yli 30 taloyhtiötä vuonna 2013. Osa niistä todennäköisesti käynnistää lisärakennushankkeen joko rakentamalla itse tai myymällä osan tontistaan lisärakentamistarkoitukseen. Osa yhtiöistä tähtää energiataloudellisiin ja muihin parannuksiin. Karakallio osoittautui kaupungin kannalta hyväksi täydennysrakentamiskohteeksi. Enemmistö asukkaista kuitenkin vastusti alueen täydentämisrakentamista. Taloyhtiöitä huolestuttaa lisärakentamiseen liittyvät riskit ja pysäköintipaikkojen uudelleenrakentamisen aiheuttamat kulut. Alueelle tarvittaisiin kokonaissuunnitelma täydennysrakentamisen kokonaisvaikutusten selvittämiseksi. Karakallion laajeneminen Karamalmin ja Kilon suuntaan tai Kehä II:n myötä Viherlaakso-Laaksolahden suuntaan lisäisi alueen asukasmäärää, mikä voisi tuoda alueelle merkittävästi lisää palveluja ja turvaisi nykyisten palveluiden säilymisen. ton tilakeskuksesta. Osmonkallion pitkään tyhjillään olleen ja osittain väistötiloina toimineen entisen vanhainkodin myyntiä esitettiin kiinteistölautakunnalle joulukuussa. Samaan aikaan umpeutui myös tarjousaika Mellunmäessä sijaitsevasta huonokuntoisesta pientalosta, jonka kaupunki myy purettavaksi tai kunnostettavaksi. Kiinteistölautakunta päättää kaupasta vuoden 2014 puolella. Vuodelle 2013 asetetusta 15 miljoonan euron myyntitavoitteesta saavutettiin noin puolet. Vuodelle 2014 entistä suuremmat myyntitavoitteet Helsingin kaupungin vuoden 2014 talousarviossa rakennuksien ja osakkeiden myyntitavoitteeksi on ase- tettu 25 miljoonaa euroa. Tarpeettomia tiloja myymällä kaupunki pyrkii pienentämään omistamiensa kiinteistöjen korjausvelkaa, jota on noin miljardin euron arvosta. Tehdyn linjauksen mukaisesti ensisijaisesti luovutaan rakennuksista ja osakkeista, joita kaupunki ei tarvitse omaan käyttöönsä. Kiinteistökauppojen hyväksymisestä päättää kiinteistölautakunta. Kaupunki on linjannut, että sen omat korjausvarat kohdistuvat rakennusten turvallisuuden ja terveellisyyden parantamiseen. Nyt keskitytäänkin erityisesti koulujen ja päiväkotien korjaamiseen. Vuonna 2014 koulujen korjauksiin on varattu 48 miljoonaa euroa ja päiväkotien korjauksiin 9 miljoonaa euroa. Kirkkoon liittyminen ja siitä eroaminen oli vilkasta vuonna 2013 ??Vuonna 2013 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi 15 142 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tieto perustuu Väestörekisterikeskuksen ennakkotietoihin 30.12.2013. Mukana ei ole vuoden viimeisen päivän tietoja. Tarkistetut luvut saadaan kirkon jäsentietojärjestelmästä helmikuuhun mennessä. Kirkkoon liittyminen on ollut tasaisessa nousussa vuosittain. Vuonna 2012 kirkkoon liittyneiden määrä oli 14 108. Kirkosta erosi 30.12. mennessä 50 282 henkilöä. Luku on keskimääräistä suurempi. Vuonna 2012 kirkosta erosi 41 079 henkilöä. Vuoden 2013 aikana kirkon jäseniksi kastettiin 42 741 lasta. Kirkon jäseniä kuoli 41 157. Vaikka luvut ovat alustavia, voidaan arvioida, että kirkkoon kuuluu nyt noin 75 prosenttia suomalaisista. ? Liittyjien ja eroajien määrän kasvu kertoo siitä, että yhä useampi suomalainen punnitsee suhdettaan kirkkoon ja uskontoon. Tämä näkyy myös mediassa ja kulttuurissa, jossa uskonnolliset aiheet kiinnostavat entistä enemmän, toteaa tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. Neljän miljoonan jäsenen kirkko on merkittävä yhteisö Espoon piispa Tapio Luoman mukaan erolukuihin keskittyvä uutisointi peittää helposti alleen sen hyvän, mitä kirkossa tehdään. Jäsenkehityksen seuraaminen on kuitenkin tärkeää, koska kirkko on kiinnostunut jäsenistään. ? Kirkon olemukseen kuuluu yhteisöllisyys, ajatus siitä, että tarvitsemme toisiamme. Kirkko haluaa tarjota jäsenilleen mahdollisuuden elää lähellä toisiaan ja Jumalaa, Luoma sanoo. Kimmo Ketola muistuttaa, että kirkosta eroaminen ei useimmiten tarkoita voimakasta kirkkokielteisyyttä. ? Monen suomalaisen kirkkosuhdetta voi luonnehtia jollakin tapaa häilyväksi. Siksi myös takaisinpalaajien määrä on kohtuullisen suuri. Bongaa messu -kierros kutsuu kirkkoihin ??Helsingin seurakunnissa käynnistyy ensi sunnuntaina 12. tammikuuta kirkkokierros ?Bongaa messu?. Koko vuoden jatkuvalla kirkkokierroksella on jokaisella Helsingin seurakunnalla yhtenä sunnuntaina oma nimikkomessunsa. Nimikkomessuilla voit tutustua 18 suomenkielisen ja kolmen ruotsinkielisen seurakunnan jumalanpalveluselämään, kirkkoihin, ja kerätä messuvierailuista käyntitarroja omaan vihkoon. Kierros alkaa 12. tammikuuta Vuosaaren seurakunnasta. Messua vietetään tuolloin Vuosaaren kirkossa kello 11, Satamasaarentie 7. Bongaa messu -kirkkokierrokseen liittyviä messuja on pitkin kevättä kahden viikon välein, ja kierros jatkuu Vuosaaren jälkeen sunnun- taina 26. tammikuuta Myllypurossa. Messuja voi bongata toukokuulle asti, kesällä pidetään taukoa, jonka jälkeen kirkkokierrosta jatketaan taas elokuussa. Bongaamalla messuja kävijällä on mahdollisuus tutustua uusiin paikkoihin, seurakunnan toimintaan ja ihmisiin. Messubongareille on myös luvassa pieniä palkintoja käyntikertojen mukaan. Messupasseja käyntimerkintöjen keräämistä varten saa messuvuorossa olevasta kirkosta sekä seurakuntien virastoista. Niitä on jaossa myös seurakuntien pääkirkkojen auloissa. Messun jälkeen messupassiin saa tarran joko kirkkotilan eteisessä tai messun jälkeen kirkkokahvilla. Messuja voi bongata myös porukalla.
• Viikot 3-4 5 Puolet nuorista aikuisista käy liian harvoin hammaslääkärissä ??Vain alle puolet nuorista aikuisista käy hammaslääkärissä riittävän usein. Tämä selvisi keväällä tehdyssä tutkimuksessa, johon vastasi yli 600 työssäkäyvää suomalaista. Suun terveyden laiminlyönnillä voi olla vakavia seurauksia. Jopa 52 prosenttia 18?34-vuotiaista venyttää hammaslääkärikäyntien välit yli kolmeen vuoteen. Käyntien liian harva tiheys tiedostetaan kuitenkin hyvin, sillä peräti 63 prosenttia ikäryhmästä on sitä mieltä, että hammaslääkärissä pitäisi käydä useammin. ? Hammaslääkärillä pitäi- Faktaa: 18?34-vuotiaista hammaslääkärillä käy ? Puolivuosittain tai useammin 6 % ? Vuosittain 16 % ? Joka toinen vuosi 26 % ? 3-5 vuoden välein 27 % ? Harvemmin 7 % ? Ei koskaan, ellei ole hammassärkyä tai muuta vastaavaa 17 % si käydä tarkastuksessa vuoden tai kahden välein. Jos yli puolet nuorista aikuisista käy harvemmin, käyntivälit voivat olla jo liian pitkiä, toteaa erikoishammaslääkäri Juha Oittinen Oral Hammaslääkäreiltä. Hammaslääkärikäyntien tarpeeseen vaikuttavat muun muassa hammaslaatu, elintavat ja kotihoito. Onko olemassa ihmistyyppiä, jonka ei tarvitse käydä hammaslääkärissä lainkaan? ? Ei, Oittinen sanoo. ? Kaikkien pitää käydä hammaslääkärissä, riittävä käyntitahti vain vaihtelee. Myös hampaattomien on syytä käydä, sillä hammaslääkäri ei hoida vain hampaita, vaan koko suuta eli myös limakalvoja, puremalihaksia ja leukaniveliä. Hoitamattomuudesta vakavia seurauksia Tutkimukseen vastanneista nuorista aikuisista 26 prosenttia on kärsinyt hammassärystä ja 17 prosenttia vertavuotavista ikenistä viimeisen vuoden sisällä. Tämä ei kuitenkaan ole saanut heitä hakeutumaan hammaslääkäriin useammin, vaikka säännöllinen tarkastus ja suun hoitaminen olisivat voineet ehkäistä näitä ongelmia. ? Hammaslääkärissä pitäisi käydä säännöllisesti. Tyypillisesti hammaslääkäriin hakeudutaan vasta esimerkiksi hampaan lohkeaman tai reiän, kivun tai vertavuotavien ikenien vuoksi, joka ei ole parantunut tehostetulla kotihoidolla, Oittinen listaa. Mitä kauemmin suun ongelmat ovat hoitamatta, sitä järeämpiä aseita niiden korjaamiseen tarvitaan. Jos esimerkiksi hampaaseen tullut reikä jää paikkaamatta, se syvenee ennen pitkää niin, että paikkaamisen lisäksi voidaan tarvita myös juurihoitoa. ? Muutaman vuoden Vettä sataa, mutta luistelukoulut alkavat jäähalleissa ??Taitoluisteluseurat ottavat jälleen uusia luistelukoululaisia mukaan harrastustoimintaan. Oletettavaa on, että tänä talvena entistä useampi perhe valitsee lapselle lajiksi juuri luistelun. Alkutalven vesikelit varsinkin etelässä ohjaavat perheitä jäähalleihin joissa luistelukoululaisten harjoittelu tapahtuu. Toinen syy luistelun suosiolle on Nelosella loppusyksystä nähdyn Dancing On Ice tv-ohjelman lajille tuoma uudenlainen julkisuus. Ohjelmassa 10 julkkista pääsi tutustumaan taitoluistelun saloihin oman valmentajaparinsa johdolla. Tv-formaatti osoitti kuinka kuka tahansa voi oppia luistelemaan jopa lyhyenkin harjoittelujakson jälkeen sekä löytämään esiintymisen ja taidon tuoman nautinnon. Ohjelma rohkaisi myös aikuisia lämmittelemään lapsuusaikojen luistelutaitoja uudelleen. Useissa suomalaisissa taitoluisteluseuroissa järjestetäänkin aikuisluistelijoille tunteja, joskin ryhmät täyttyvät nopeasti. Lapsi tai aikuinen, jokainen saa valmennusta koulutetulta ohjaajalta tai valmentajalta. Lähes jokaisessa suomalaisessa taitoluisteluseurassa on päätoiminen valmentaja. Suomessa työskentelee noin 120 päätoimista taitoluisteluvalmentajaa, jonka lisäksi satoja koulutettuja tuntivalmentajia. ? Valmennusjärjestelmämme ja ammattivalmentajien suuri määrä on saanut arvostusta myös muiden lajien keskuudessa. Taitoluisteluliitto haluaa huolehtia, että pienet luistelukoululaiset saavat ammattivalmennusta jatkossakin, Suomen Taitoluisteluliiton valmen- nuspäällikkö Lotta Erpilä pohtii. Huimapäisten poikien laji Lähes 80 taitoluisteluseuran luistelukouluissa harrastaa vuosittain lähes 9000 lasta. Luistelukouluihin tulevat lapset ovat iältään noin 4?6-vuotiaita. Etenkin Laura Lepistön, Susanna Pöykiön, Kiira Korven sekä muodostelmaluistelujoukkueiden menestys on lisännyt lajin kiinnostavuutta ja yhä useampi haluaa jäiden prinsessaksi. Huomioitavaa on kuitenkin, että myös pojat löytävät yhä enenevässä määrin lajin pariin. Televisiossa YLE:n näyttämät taitoluistelukilpailut ja -näytökset sekä Dancing On Ice ovat lisänneet miesluistelun näkyvyyttä ja suosiota uudella tavalla. On huomattu, että kyseessä onkin varsinainen ?äijäilylaji?, joka vaatii harrastajaltaan voimaa, koordinaatiota, huimapäisyyttä ja rohkeutta sekä ison ripauksen esiintymisviettiä. Temppujen tekeminen ja fysiikan hyödyntäminen kapean terän varassa on monen pojan mielestä mahtavaa. Valmennuspäällikkö Lotta Erpilän mukaan luistelukouluihin tulevien pienten poikien valmennukseen tuleekin suhtautua hiukan eri tavalla kuin hoitamattomuus voi johtaa huomattavan vaikeisiin tilanteisiin. Pahimmillaan hampaat voidaan menettää kokonaan. Pelko ja unohtaminen pitävät poissa hammaslääkäristä Miksi hammaslääkärissä ei sitten käydä useammin? Erikoishammaslääkäri Juha Oittinen arvelee suurimmiksi syiksi pelon sekä huonot aikaisemmat kokemukset. Nuoret eivät myöskään ymmärrä hoitamattomien hampaiden seurauksia, eikä hammaslääkärissä käyntiä välttämättä pidetä tärkeänä. ? Tärkeimmät pelonaiheet ovat yleensä kipu sekä itsemääräämiseen liittyvät asiat eli esimerkiksi se, että potilas kokee olonsa avuttomaksi hammaslääkärin tuolissa. Nämä pystytään kuitenkin hoitamaan todella hyvin eli hammaslääkärille kannattaa mainita asiasta. Yksi suuri syy hammaslääkärikäyntien laiminlyöntiin voi olla yksinkertaisesti unohtaminen. ? Jos suu tuntuu terveeltä eikä aikaisemmin ole ollut ongelmia, käynnit voivat unohtua. Poissa silmistä, poissa mielestä. Monet asiakkaat pitävät siitä, että hammaslääkäri lähettää heille kutsun säännöllisin väliajoin. Helsingin uusi elinkeino-osasto tyttöjen. ? Usein ajatellaan, että pojat ovat pienestä pitäen kilpailuhenkisempiä ja nauttivat raisuista temppuihin heittäytymisestä enemmän kuin tytöt. Olisi hyvä jos luistelukouluissa olisi pojille tarjolla jopa ihan oma ryhmä. Pojat ovat suomalaiselle taitoluistelulle tärkeitä jo senkin takia, että hyvällä kansainvälisellä tasolla oleva jäätanssi saisi lisää harrastajia. Viime kaudella Suomessa oli yli 700 taitoluistelua harrastavaa poikaa ja miestä, suurin osa yksilölajissa. Osa pojista hakee luistelukoulusta vauhtia tähtäimessä olevaa jääkiekkoharrastusta varten. Valveutuneet vanhemmat ovat huomanneet taitoluisteluharjoittelun lisäävän näppärää teränkäyttöä josta ei ole haittaa kiekkokaukalossakaan. Syksyllä uutisoitiin huippujääkiekkoilija Mikael Granlundinkin hakevan lisäbuustia luisteluunsa taitoluisteluvalmentajien opissa. ??Helsingin kaupungin keskushallinto uudistui tammikuun alussa, kun hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistettiin kaupunginkansliaksi. Yksi kaupunginkanslian kuudesta osastosta on elinkeinoosasto, joka koostuu neljästä yksiköstä: kaupungin kilpailukyvyn kehitys, kaupunkimarkkinointi, työllisyyspalvelut ja yrityspalvelut. Lisäksi osaston vastuualueeseen kuuluvat kansainväliset asiat ja maahanmuuttoasiat. Uuden elinkeino-osaston tavoitteena on muun muassa parantaa elinkeinojen kehittämisen, yrityspalvelujen, työllisyydenhoidon ja maahanmuuttajien kotouttamisen muodostaman kokonaisuuden hallintaa sekä tehostaa Helsingin kaupunkimarkkinointia. Yrityspalvelut-yksikön YritysHelsinki jatkaa monipuolisen yritysneuvonnan ja -palvelujen tuottamista yrittäjäksi aikoville ja jo toimiville yrittäjille. Lisäksi elinkeino-osasto vastaa työperäisen maahanmuuton strategisesta suunnittelusta ja seuraa kaupungin maahanmuuttopolitiikan toteutumista. Osasto huolehtii myös kaupungin kansainvälisen toiminnan järjestämisestä ja koordinoimisesta sekä kansainvälisestä kaupunkipolitiikasta. Osaston noin 100 työntekijän johdossa jatkaa kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. ? Rakennamme Helsingistä yhä elinvoimaisempaa, yritysmyönteisempää ja vetovoimaisempaa kaupunkia, jossa on hyvä elää, yrittää, vierailla ja viihtyä. Yritystoiminnalle tulee turvata kilpailukykyinen toimintaympäristö, jotta kasvu on jatkossa mahdollista. Teemme töitä myös aidosti uusien ajattelutapojen ja toimintamallien luomiseksi niin kaupungin sisällä kuin elinkeinoon päin ja jatkamme tiivistä yhteistyötä alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, Rinkineva linjaa. Toiminnan tukena markkinointiyhtiö Elinkeino-osaston kaupunkimarkkinointi-yksikön kanssa tiiviissä yhteistyössä toimii Helsingin Matkailu Oy, jonka toimiala laajeni muutoksen yhteydessä matkailumarkkinoinnista kaupunkimarkkinointiin. Alkuvuodesta nimeään vaihtava yhtiö toteuttaa Helsingin markkinointitoimenpiteitä, tuottaa matkailujulkaisuja ja -neuvontapalveluja, hakee kongresseja ja suurtapahtumia sekä tuottaa kaupungin omia yleisötapahtumia. Yhtiön yhteistyöverkostoon kuuluu laaja joukko Helsingin seudun matkailutoimijoita ja -yrityksiä. Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Tuulikki Becker.
• Viikot 3-4 6 In memoriam Päivyri Nimipäivät: Viikko 3 Ma 13.1. Nuutti Ti 14.1. Sakari, Saku Ke 15.1. Solja To 16.1. Ilmari, Ilmo Pe 17.1. Toni, Anton, Anttoni, Antto La 18.1. Laura Su 19.1. Heikki, Henri, Henna, Hernrik, Henni Viikko 4 Ma 20.1. Sebastian Ti 21.1. Aune, Oona, Netta, Auni Ke 22.1. Visa To 23.1. Enni, Eine, Eini Pe 24.1. Senja La 25.1. Paavo, Pauli, Paul, Paavali Su 26.1. Joonatan Ei voi olla eksyksissä, jos ei kiinnosta mihin ollaan menossa. Suomalainen sananlasku Kirjavinkki Elina Tanskanen (s. 1977) on tietokirjailija, vapaa kirjoittaja ja logoterapeutti. Elina Tanskanen Hyvän mielen reseptejä ??Hyvän mielen reseptejä esittelee 38 erilaista henkisen ravinnon lajia keittokirjoista tutussa muodossa. Ihmisessä on ainutlaatuinen henkinen ulottuvuus, joka tarvitsee monipuolista ravintoa voidakseen hyvin. Sen takia kannattaa kokkailla jotain pientä hyvää mielelleen joka päivä, ja juhlahetkinä tehdä kunnon ateria pidemmän kaavan mukaan. Hyvän mielen reseptit tepsivät niin puuduttavaan arkeen kuin pieniin kriiseihinkin. Raaka-aineiden kirjo ulottuu arjen pienten ilojen hyödyntämisestä pyyteettömään vapaaehtoistyöhön ja liikunnasta luovuuteen. Kirjassa käydään läpi myös henkisen ravitsemuksen perusteet. Elina Tanskanen on tehnyt selkeän oppaan niille, jotka saavat ensimmäisen lapsensa ja tulevat siis ensimmäistä kertaa vanhemmiksi. Silloin tarvitaan uu- den opiskelua, mihin kirja antaa hyvin tietoa; kuinka juuri heidän perhe saa luottamusta oikeisiin tekoihin ja tapoihin. Vallattomasti sanottuna; kuinka löytää sen Oikean ja samalla pitää hauskaa, on ymmärrettävästikin vaikea asia. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Stefan Bremer/ YLE TV2 Erkki Johannes Kauhanen on poissa ??Joulun alla saimme suru-uutisen. Stadin slangin kääntäjä, sanoittaja ja toimittaja Erkki Johannes Kauhanen (1952 ? 2013 ) on poissa. ?Eki? kirjoitteli eri lehtiin, hän oli taitava ja rohkea slangintaitaja. Varsinkin hänen slangittamistaan joululauluista pidettiin paljon. Eki toimi aktiivisesti Stadin slangissa, kansa täytti kirkot, kun haluttiin tulla kuulemaan muun muassa Ekin taitavasti slangitettuja perinteisiä joululauluja. ?Totuuden henki? esitettiin Erkki Kauhasen slangintamana ensimmäisen kerran Kallion kirkossa 10.10.2006 Kallion seurakunnan 500 jäsenen yhteislauluna, ?Sana Kartsalta? ? tapahtumassa: ?Totuuden Henki, leedaa sä ny meitä, ku tsögataan me, valkeuden teitä. Duunei Sä styyraa, meitä älä heitä. Boltsimme siunaa. (?) Armos sä Jesse, stikkaa voimaksemme. Nyyaks tee meidät?. Ekin mukana poistui suuri osaaminen ja luova taito, kun piti eläytyä ko- Erkki Johannes Kauhanen. tikaupunkinsa kieleen ja elämään. Kallio-lehti ottaa osaa omaisten ja läheisten suruun. Hannu Hirvikoski Kotirintaman radiohitit - sota-ajan lauluista kirjein ja lehtileikkein maustettu konsertti ??Laulajat Ira Kaspi ja Reetta Ristimäki sekä pianisti Eliina Mäkiranta ovat koonneet lauluillan vuoden 1944 radiohiteistä. Esitys nähdään kolmesti tammi-helmikuussa: 23.1. Café Laurissa Lohjalla, 26.1. Musiikkiteatteri Kapsäkissä sekä 3.2. KOM-ravintolassa, Vuosi 2014 on jatkosodan päättymisen, Pariisin vapautuksen, ja Normandian maihinnousun juhlavuosi. Kaikkia eurooppalaisia koskettaneella sodalla oli monet kasvot. Paitsi sotilaiden, se oli myös kotirintamalla eläneiden naisten, äitien, vaimojen ja tyttöystävien sota. Kotirintaman radiohitit palaa sota-ajan tunnelmiin kotirintamalla mm. musiikin, lehtileikkeiden ja kirjeiden välityksellä. Sota-aikaa on jo tutkittu paljon myös taiteen keinoin, mutta oma sukupolvemme 30-50 vuotiaat haluaa vielä käsitellä sitä omasta näkökulmastaan. Syyllisten etsimisen sijaan haluamme nähdä sen osana eurooppalaisen kärsimyksen historiaa ja kuulla koko tarinan, myös usein unohdettujen; naisten, lasten ja vanhusten äänen. Aika oli käsittämättömän raskasta ja jälkeenpäin voi vain hämmästellä naisten, lasten ja vanhusten urheutta. Huolen ja puutteen täyttämän arjen keskellä tär- keäksi henkireiäksi muodostui monelle tuota aikaa eläneelle radio ja musiikki. Romantiikan ja kauneudennälkä leimasi ajan musiikkimakua ja tunnelma on leimallisesti samanlainen maasta riippumatta. Pakohetken arjesta tarjosi myös huumori sekä pukuloisto ja rakkaustarinat valkokankailla. Vuoden 1944 listahittejä ovat mm., Kodin kynttilät, Hymyillen, Väliaikainen, Pieni sydän ja Siks? oon mä suruinen sekä Salaisuuden kertoa mä voisin. Kansainvälisiä hittejä olivat mm. As Time Goes By, We?ll meet again, Bei mir bist du schön ja La Vie en Rose. Vihollisrintamien molemmin puolin yhteisiä hittejäkin syntyi esimerkkinä Lili Marleen. Aikakauden suosituimpia artisteja olivat mm. Valtosen sisarusten lauluyhtye Harmony Sisters Suomessa, Vera Lynn Britanniassa, Edith Piaf Ranskassa, Marlene Dietrich USA:ssa ja Zarah Leander Saksassa. Esityksessä kuullaan lauluja suomeksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi ja myös jiddishin kielellä. Ira Kaspi on tullut tunnetuksi verevänä jazz-artistina, joka on esiintynyt paljon mm. duona kitaristi Peter Engbergin kanssa. Hänen viimeisin levytyksen- Yhdessä ? mutta yksin Marja-Leena Valkola, Seija Rissanen ja EevaRiitta Vilkuna?Luciasta valoon?maalauksia paperille?8.1. - 26.1. 2014 ??Näyttely kertoo sekä yksin että yhdessä työskentelystä. Työskentelyprosessi kesti kolme vuotta sisältäen viisi yhteistä, pituudeltaan vaihtelevaa työskentelyjaksoa. Niiden aikana jokainen toteutti oman ideansa yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa. Näyttelyssä teokset ovat esillä sellaisina kuin ne jokaiselle prosessin aikana sopivimmin muotoutuivat. Osa teoksista valmistui kymmenessä minuutissa, osa päivän tai viikon aikana. Viimeisessä muutaman kuukauden kestäneessä ?johtopäätös? -jaksossa kukin veti johtopäätökset työskentelyprosessista. Pääsiäisen lopusta Juhannuksen alkuun ?1 teos/ arkipäivä??Kivestä Luciaan?5 teosta viikon aikana??Luciasta Valoon ?jolloin sai korjata tai jatkaa edellisen jakson töitä??Leinosta kesän loppuun  ?kaksi omavalintaista viikkoa, 4 työtä viikon aikana??Lopputulema, johtopäätös?oma johtopäätös omista teoksista/ prosessista Rööperin Taidesalonki?Iso Roobertinkatu 48-50?00120 Helsinki??avoinna:?ti, ke, pe 12-17?to 16-20?la, su 12-16 Nyt myös lehtiluukussa! www.lehtiluukku.fi Kotirintaman naiset: Ristimäki, Mäkiranta, Kaspi. Kuvaaja Rimma Lillemägi. sä on Jazz Diva Band with Strings Lohjan kaupunginorkesterin kanssa vuodelta 2012. Esiintymisen ohella Ira opettaa laulua omassa Rytmiomena ?musiikkikoulussaan sekä SibeliusAkatemiassa. Reetta Ristimäki on koulutukseltaan oopperalaulaja, mutta tullut tunnetuksi monipuolisena musiikkiteatteriammattilaisena. Reetta johti 12 vuotta perustamaansa Musiikkiteatteri Kapsäkkiä. Muusikoiden liitto palkitsi hänet tunnustuspalkinnolla ansiois- ta musiikkiteatterin kehittäjänä 2010. Eliina Mäkiranta tunnetaan persoonallisena jazzpianistina. Hänen oma kokoonpanonsa Eliina Mäkiranta Quartet julkaisi levyn Pori Jazzien yhteydessä 2013. Hän on soittanut soolopianistina sekä erilaisissa kokoonpanoissa mm. Ira Kaspin Tapani Kansan, Anneli Saariston, Fredin ja Pirkko Mannolan kanssa. Esiintymisen ohella Eliina opettaa pianonsoittoa Porvoon musiikkiopistossa. Suomenkieliseen esiopetukseen hakeminen ??Helsingissä suomenkielistä esiopetusta järjestetään päiväkodeissa. Esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä pääsääntöisesti koulujen toiminta-aikoina. Esiopetuksen lukuvuosi alkaa 12.8.2014 ja päättyy 29.5.2015. Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta ? vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua ? myös 7-vuotiailla, joiden koulunkäyntiä on siirretty vuodella sekä ? 5-vuotiailla, joille on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Esiopetukseen haetaan ajalla 7.-29.1.2014 sähköisellä päivähoitohakemuksella osoitteessa www.hel. fi/esiopetus . Hakulomakkeen voi myös hakea kunnallisesta päiväkodista tai tulostaa viraston internetsivuilta. Kaikki kunnalliset päiväkodit ottavat paperisia hakemuksia vastaan keskiviikkona 29.1.2014. Esiopetukseen haun yhteydessä voi hakea myös esiopetuksen lisänä tarvittavaa kunnallista päivähoitoa. Perheet saavat tiedon lapsen esiopetuspaikasta viimeistään viikolla 14. Esiopetus on alle kouluikäisten lasten tavoitteellista ja suunnitelmallista opetusta, kasvatusta ja hoitoa. Tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä mahdollistaa luonteva siirtyminen kouluun. Esiopetukseen hakemisesta voi kysyä lisätietoja varhaiskasvatusviraston palveluneu v o n nasta arkisin klo 10-16, p u h . 09 310 44986 tai internetsivuilta www. hel.fi/ esiopetus.
• Viikot 3-4 7 Näyttelykevään Galleria Saimassa aloittaakuvataiteilija Helen Elde Galleria Saiman vuoden ensimmäinen näyttely Kuvia ja Kuvittelua koostuu näyttelijä, ohjaaja, kuvataiteilija Helen Elden akryyli- ja akvarellimaalauksista. Näyttely on avoinna 15.1.- 2.2.2014. ??Helen Elde kertoo: ? Olen aina piirtänyt, lapsuudessani oli jatkuvasti puutetta paperista ja teroitetuista kynistä. Piirtäessäni kuvittelin itseni kauas pois arkitodellisuudesta. Piirroshahmot olivat satukirjoista; keijukaisia ja prinsessoja. Koulunkäynti ei sujunut. Syitä oli monia. Tunsin itseni ulkopuoliseksi, niin koulussa kuin kotona. Haaveilin ja piirtelin filmikohtauksia. Viisitoistavuotiaana kävelin sitten ulos koulusta ja päätin, etten mene enää takaisin. Vietin vuoden Los Angelesissa siskoni luona. Uneksin filmitähden urasta. Vaikka vaeltelin Sunset Boulevardilla, minkä lähel- lä asuimme, ei minua löydetty filmiin, valitettavasti. Suomeen palattuani livahdin kuusitoistavuotiaana Ruotsalaisen Teatterin Oppilaskouluun. Olin onnellinen. Saimme avustaa näytelmissä ja musikaaleissa, rakastuin välittömästi teatterimaailmaan. Kohtausten välillä piirsin näyttämön sivussa tanssijoita. Tanssi oli haaveitteni ykköskohde, joka kuitenkin oli ulottumattomissani, ehkä juuri siksi olinkin niin tavattoman kiinnostunut siitä. Mutta näyttelijä minusta tuli ja myöhemmin ohjaaja. Ohjaajana piirsin usein pukuja ja lavastusehdotuksia. Se oli nopeampaa kuin Kettu, sekatekniikka, 2012, Helen Elde Vastavalotalo, akvarellimaalaus, 1996, Helen Elde selittäminen. Vähitellen aloin toivoa, että tietäisin enemmän väreistä ja maalaamisesta. Ensimmäinen taidekurssini, Helsingin Taideyhdistyksen järjestämä kesäkurssi Suomenlinnassa, toimi minulle silmienavaajana, vuosi oli 1991. Opettajana kurssilla oli energinen taideguru Petri Hytönen. ?Katso mitä siellä tapahtuu!? hän huusi ja osoitti ikävän väristä hiekkatietä. Selitettyään valon ja varjojen saloja rupesin vähitellen näkemään. Jo ensimmäisenä iltana maisema lautalta katsottuna oli muuttunut akvarelliksi. Siitä lähtien olen käynyt joka vuosi kursseilla kotimaassa ja ulkomailla. Olen saanut työskennellä taitavien opettajien johdolla. Olen maalannut lukemattomia ?puska-akvarelleja?. Ulkona maalaamisessa on vetoa, vaikka rajaaminen on vaikeaa ja elävät mallit häipyvät usein näkyvistä, eivätkä varjotkaan pysy paikoillaan, silti läsnäolemisen tunne on mahtavaa. Suomessa on loistavat mahdollisuudet opiskella maalaamista hyvien ammattitaiteilijoiden opastuksella. H.E. Galleria Saima galleristi Lea Karttunen Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki Puh. 040 140 5500, 040 541 1742 Galleria on avoinna näyttelyaikoina ke-pe klo 11-17 ja la-su klo 12-16. Telakkarannan rakentamisesta valmisteilla sopimus ??Helsingin kaupunki ja Skanska Talonrakennus Oy ovat neuvotelleet kiinteistökaupan esisopimuksesta, jolla tähdätään Hietalahden Telakkarannan rakentamiseen ja avaamiseen kaupunkilaisten käyttöön. Suunniteltu kiinteistökauppa koskee Mallaskadun ja Pursimiehenkadun välille sijoittuvia rantatontteja, jotka ovat tällä hetkellä kaupungin omistuksessa. Suunnitelman mukaan kaupunki myisi tontit Telakkarannan alueen toiselle maanomistajalle Skanskalle, joka rakentaisi tonteille monipuolisia asuin-, hotelli- ja toimitilarakennuksia. Talojen pohjakerroksiin tulisi ravintola- ja liiketiloja. Suljettu ranta aiotaan avata ja liittää osaksi pääkaupunkiseudun rantoja kiertävää virkistysreittiä. Skanskan kanssa neuvoteltu esisopimus perustuu Telakkarannan alueelle tehtyyn asemakaavan muutosehdotukseen, joka odottaa parhaillaan kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyä. Kiinteistökaupan esisopimuksella pyritään varmistamaan, että alueen rakentaminen alkaa uuden kaavan mukaisesti, kun se on tullut voimaan. Kiinteistöviraston valmisteleman esisopimuksen mukaan Skanska vastaisi omalla kustannuksellaan Telakkarannan tonttien rakennuttamisen kaikista vaiheista, ja ostaisi kaupungilta tontit käypään markkinahintaan sitä mukaa, kun alueen kaavoitus ja rakentaminen etenee. Yhteensä 8200 m²:n laajuisten alueiden arvioitu kauppahinta on vähintään 35,7 miljoonaa euroa. Lopullinen kauppahinta voisi olla vielä suurempi, mikäli tonteille rakennettavien asuntojen hinnat nousisivat arvioitua korkeammiksi. Esisopimuksen mukaan kiinteistökauppa toteutuisi, jos Telakkarantaan ehdotettu asemakaavan muutos tulee voimaan. Alue valmistuisi tämän jälkeen noin kymmenessä vuodessa. Rakentamisen on tarkoitus edetä etelästä pohjoiseen niin, että Nosturin alue rakennetaan viimeiseksi. Telakkaranta on aiemmin ollut teollisuus- ja varastokäytössä, mutta tällä hetkellä suurin osa alueen tiloista on tyhjillään. Osa vanhoista rakennuksista aiotaan säilyttää uusien rinnalla tai niiden osana. Purettavaksi kaavailtuihin rakennuksiin kuuluu Nosturi, jossa toimii nykyisin Helsingin elävän musiikin yhdistys ELMU. Esisopimuksen mukaan kiinteistövirasto pyrkisi sopimaan Elmun kanssa sen toiminnan siirtä- misestä korvaaviin tiloihin viimeistään vuonna 2017. Alun perin Elmun toiminta oli tarkoitus siirtää Telakkarannan vanhaan konepajarakennukseen, mutta suunnitelma on vastatuulessa kustannussyistä. Konepajan kunnostaminen toivotunlaiseksi konserttija harjoitustilaksi maksaisi selvitysten mukaan 21? 30 miljoonaa euroa. Lisäksi kaupungin maksettavaksi tulisivat Skanskan omistaman konepajarakennuksen ja tontin hankintakustannukset. Kiinteistövirasto ehdottaa, että Elmulle etsitään sopiva tila toisaalta. Kiinteistölautakunta käsittelee kiinteistökaupan esisopimusta koskevaa ehdotusta kokouksessaan 9.1.2014. Mikäli lautakunta hyväksyy ehdotuksen, asia etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi. Method Putkisto -studio Helsingin keskustaan ??Uusi Method Putkisto -studio avattiin Etu-Töölöön perjantaina 10. tammikuuta. Studion saapui virallisesti avaamaan kansanedustaja Leena Harkimo ja Method Putkisto -menetelmän kehittäjä Marja Putkisto. Method Putkisto valittiin viime vuonna vuosisatamme parhaiden brändien joukkoon. Avajaisissa julkaistiin tutkimus Method Putkisto -brändistä. Studio on kolmas virallinen Method Putkisto -studio Helsingissä. Suomessa paikkoja on yhteensä kymmenen. Menetelmä on saanut maailmalla useita kunniamainintoja, ja Marja Putkistolla on oma studio myös Lontoossa. ? Studiot ovat lippulaivoja kaikelle sille, mihin olemme 21 vuoden aikana panostaneet. Arvot ja osaamisemme näkyvät niissä parhaimmillaan. Uskon uuden studion kehittyvän helsinkiläisille paikaksi, jossa mieli ja keho tasapainottuvat, sanoo Marja Putkisto. Method Putkisto on tarkoitettu kaikille hyvinvoinnistaan kiinnostuneille. Menetelmä sopii niin aloitteleville liikkujille kuin aktiiviurheilijoille. Method Putkistoa hyödynnetään myös huippu-urheilijoiden valmennusohjelmissa ja kuntoutuksessa. Erityisesti formula-ajajat, tanssijat ja jää- kiekonpelaajat käyttävät menetelmää oheisharjoittelussaan. ? Method Putkisto -ohjaajan työ on luovaa ja inspiroivaa. Vastavalmistuneen tutkimuksen tulokset tukevat tätä ajatusta. Tutkimuksen mukaan asiakkaat kokevat itsensä energisiksi, vetreiksi, kevyiksi, ryhdikkäiksi ja rentoutuneiksi tuntien jälkeen ja 98 prosenttia asiakkaista suosittelisi Method Putkistoa ystävilleen. Studion asiakkaat ovat eri-ikäisiä ja liikuntataustaltaan erilaisia naisia ja miehiä. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että he hyötyvät ja saavat iloa Method Putkistosta, kertovat studion perustajat Pia Kurkela ja Tea Wahlroos. Method Putkisto on syvävenytysharjoittelua, joka pidentää kehon lyhyitä ja kireitä lihaksia ja vapauttaa kehon takaisin neutraaliasentoonsa. Neutraaliasennon hallinta on kaikkien onnistuneiden fyysisten suoritusten perusta. Syvähengitysharjoitteet lisäävät pallean kimmovoimaa ja nostavat rintakehän oikeaan asentoon. Syväjumppaharjoitteet taas vahvistavat ryhtiä ylläpitäviä lihaksia. Menetelmän avulla keskivartalo vahvistuu ja syvään juurtuneita virheasentoja pystytään korjaamaan. BMW Suomi teki uuden myyntiennätyksen ??BMW Suomella on takana huippuvuosi. Ajoneuvojen kokonaismarkkinan laskusta huolimatta se rikkoi vuonna 2013 edellisen myyntiennätyksensä vuodelta 2008. Viisi vuotta sitten Suomessa myytiin 4 355 uutta BMW:n ajoneuvoa. Myyntiennätys säilyi tähän asti, vaikka BMW:n kasvu onkin ollut tasaista vuodesta 2010 lähtien. Tuolloin BMW:n markkinaosuus oli Suomessa 2,9 prosenttia 3 157 myydyllä ajoneuvolla. Vuonna 2011 osuus nousi 3,3 prosenttiin ja vuonna 2012 edelleen 3,9 prosenttiin, kun autoja myytiin 4 198 kappaletta. Nyt vuoden 2008 ennätys on kuitenkin rikkoutunut: BMW:n autoja myytiin vuoden 2013 aikana Suomessa 4 825 kappaletta, mikä vastaa 4,7 prosentin markkinaosuutta. BMW:n myynti kasvoi 15 prosenttia, kun samaan aikaan ajoneuvojen kokonaismarkkina laski 7 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. ? Myyntimme tärkeimmät kasvutekijät ovat olleet uusi mallisto, BMW xDrive -neliveto, BMW:n suosio yritysautona ja asiakastyytyväisyyden kasvu. Lisäksi täysin uusi jälleenmyyntiverkostomme on päässyt hienoon alkuun ja tulee jatkamaan entistäkin motivoituneempana vuonna 2014, BMW Suomen toimitusjohtaja Mia Miettinen kertoo. Olympia-terminaalin sisätiloja kunnostetaan ??Olympiaterminaalin sisääntuloaulan peruskorjaus aloitetaan tiistaina 7.1.2014. Myös nykyisen kioskin tiloja uudistetaan. Korjaustöiden yhteydessä poistetaan aulan sisäkaton akustointimassassa sijaitseva asbesti. Asbestin poisto tehdään osastoituna asbestipurkutyönä työsuojeluviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Työt tehdään kahdessa vaiheessa ao. liitteenä olevan urakkavaihepiirustuksen osoittamalla alueella. Työvaiheessa nro 1 sisäänkäynti Robert?s Coffeen tiloihin tapahtuu ulkokautta. Työvaiheessa nro 2 kioskin toiminta turvataan väliaikaisjärjestelyjen avulla. Wc -tilat ovat käytössä koko remontin ajan inva-wc:tä lukuun ottamatta. Peruskorjaustyöt urakoi Yleisrakennus Heikki Winqvist Oy ja asbestipurkutyöt tekee Puramex Oy. Kaikki työt saadaan valmiiksi maaliskuun loppuun 2014 mennessä.
• Viikot 3-4 8 Syksyn teatterissa jokaiselle jotain Jäniksen vuosi globaaliajassa ??Syksyn hauskan hengästyttävintä teatteria oli Ryhmäteatterin aika takuuvarmalla videotekniikalla Helsinginkadun näyttämöllä. Jäniksen vuosi on Arto Paasilinnan alkuperäisteoksesta kolmen lahjakkaan dramaturgin voimin tuotu nykypäivään, talouden kansainvälistymiseen, työssä väsymiseen, työstä leppoistamiseen ja ympäristötuhoihin. Tekijäjoukko Esa Leskinen ja Sami Keski-Vähällä käsikirjoitusryhmän Kristian Smedsillä täydennettynä jatkaa samoja yhteiskunnallisia teemoja, joita Päällystakki, Euroopan taivaan alla ja jatkuvaa kasvua muutaman vuoden takaa trilogiassa avasivat. Vahvasti on mielessä Risto Jarvan viimeinen elokuva, jonka pääosan esittäjä Antti Litja lyö symbolisesti kättä porkkanalla itsensä oloisen eli vähäeleisen Robin Svarströmin kanssa videoidussa lopussa.  Anna-Riikka Rajanen laulaa jäniksenä kuin enkeli. Yhteislaulu sujuu. Tämänkin näytelmän roolityöt melkein varastaa takavuosien viihdeohjelman ?Iltalypsyn? juontajakaksikko Taisto Oksanen ja Minna Suuro- Parhaita Blinejä jo vuodesta 1972 Blinivalikoima nyt runsaimmillaan! Ravintola Ravint Rav intola ola ?a ?a?lik a??li lik est est. s . 1972 1972 9 Makumatka Makuma Mak uma matka tka tsaarinajan tsaari tsa ar naj ari najan an Ven Venäjälle enäjä äjälle äjä lle Neitsytpolku Neitsy Nei tsytpo tsy tpolku tpo lku ku 122 Helsinki 00140 001 40 He Helsin Hel sinki sin ki 5500 p (09 p. (09)) 7425 7425 55 500 Avoinna ma?la Avoinn Avo innaa ma?l inn m a?laa 112?23 2? 3 2?2 www.asrestaurants.com www ww.as .asres .as re tau res tauran rants. ran ts.com ts. com om nen useissa nopeasti vaihtuvissa osissa. Oksasella on pari ylivertaista bravuuria; Suurosen mielisairaalan ylihoitaja on huippua. Hakanpään huikea Pinta Suvilahden Cirko-keskuksessa Sörnäisissä oli nähtävillä yhteisesitys, jonka alku oli suomalaisen nykysirkuksen huikea läpimurto Salla Hakanpää sitoi meidät täydellisesti vertikaaliköydellä ja maneesin pintaan kuin huomaamatta nousevan veden välissä Pinnan lumomaailmaan puoleksi tunniksi. Hän on samalla kertaa voimakas ja esteettinen, kun taitelija liiraa maneesin päällä vettä melkein päällemme. Veden alla kuvattu syvyystanssivideo ja elävä Salla kohtaavat kauniisti pinnan alla ja päällä. Ville Walon ohjaama esitys sai ylistävän katsojaja lehtipalautteen ?nykysirkuksen timanttina?. Taidollisesti suomalainen nykysirkus on nousemassa nyt huipulle, kuten nykytanssille tapahtui parin vuosikymmenen aikana. Salla Hakanpään Pinta saa odotetut lisäesitykset tammikuulla 2014. Illat aloittaa uusi versio Ville Walon sooloteoksesta Mortimer. Esitykset ovat 22.1.? 25.1. klo 19 & 26.1. klo 15. Tämä huikea elämys kannattaa kokea! Kauppa-Lopo kerjäläisten Helsingissä Teatteri Toivo on perustettu vuonna 2007 ja se esitti vierailijana raikasta, nuorekasta teatteria Narrin, Teatteri Ilmiön ja Valtimon- Maria Ahlroth ja Viktor Idman tapaavat särkyneiden sydänten hotellissa. teatterin tiloissa, kunnes majoittui hetkeksi Fleminginkadulle. Sänky oli kevään 2013 menestys, ?seksiä ja rocknrollia Flemarilla?. Baarista päädytään jatkoille ja ennestään tuntematon kolmikko ajautuu yhdessä sänkyyn. Illan mittaan tutustutaan toisiin syvemmin keskustelun kautta. Kauppa-Lopo Extended Edition 2013 pudottaa Minna Canthin 1800-luvun lopun klassikkonovellin henkilöiden ?dickensmäiseen luokkayhteiskuntaan?, nyky-Helsinkiin, jossa inhimillinen hätä on suurimmalle osalle vain kaupunkikuvallinen haitta. Ohjaaja Ville Muhonen sai idean, kun Rautatieaseman kerjäyspaikan keskellä oli mukiin printattu teksti: ? Kotimainen vaihtoehto. Helsinki kuvataan syrjäytyneen kirpputorimyyjän, Kauppa-Lopon, silmin. Erja Jokinen esittää Lopoa koskettavasti. Hän ei ole nyt Kuopiosta, vaan itärajan takaa ja heijastaa oman kurjuutensa paremmin toimeentulevaa naiseen, koska tämä on kotoisin samalta suunnalta. Kauppa-Lopo työllistää miespomon riistämän romanikerjäläisnaisen vaihtamalla yhdessä kauppaliikkeen logoja omiin kangastuotteisiin, kunnes jää kiinni. Toivo siirtyi juuri Flemarilta Hietalahden vanhalle telakkaalueelle. Takaikkuna Valtimonteatterissa Valtimonteatteri on ryhmämuotoinen ammattiteatteri, joka keskittyy taiteellisesti kunnianhimoisiin pienproduktioihin tarjoten elintilaa vastavirran äänille. Se toimii myös vierailunäyttämönä tilattomille teatterija tanssiryhmille. Vuodesta 2005 se löytyy Aleksis Kiven kadulta. Nykyhetki-festivaalilla istuimme lokakuulla kolmessa rivissä katsoen ikkunasta ulos pihalle, kansanravintola Populuksen takapihalle. Kolme näyttelijää, Eero Enqvist, Pinja Hahtola ja Niina Hosiasluoma esittivät vastakkaisen talon tuuletusparvekkeella, pihalla ja roskalaatikolla yksityiskohtien tarkkuudella ladattuja otoksia, joita he itse ja kertojaääni, Voiceover selosti reaaliajassa. Muutama satunnainen ohikulkija ihmetteli, mitä täällä tapahtuu. Takaikkunasta ulos katselu oli kokeilunarvoinen tirkistelykokemus. Mitään kovin erityistä ei tapahtunut. No, yksi irtisanottu freetoimittaja tukehtui autonsa ilmatyynyihin, kun hän teki tutkivan toimitta- Erja Jokinen ja Janne Mirala löytävät hetkeksi köyhien onnen. jan työtä. Tuire Tuomiston ohjaus kysyy: ? Entä jos yhtäkkiä olisin tilanteessa, jossa naapurini antaisi minusta lausuntoja? Mitä jos hän sanoisi, että olen hieman omituinen. Poikarakkautta sodassa Loppuvuonna Valtimonteatterissa oli nähtävillä Sami Hilvon kirjoittaman romaani Viinakortti -romaanin näyttämöesitys Helsingin Gay-teatterin toimesta. Se oli kahdesta näkökulmasta, isoisän ja pojanpojan, tehty kuvaus kahden miehen sodan aikana syntyneestä rakkaudesta. Suku vaikenee vaikeaksi koetusta asiasta. Urhon pojanpojalle Mikaelille isoisän ja tämän rakastetun Toivon menneisyys valkenee vasta isoäidin hautajaisissa. Hän huomaa jakavansa isoisän kanssa muutakin kuin isoisän virkapaidan taskusta löytyneen viinakortin. Eero Enqvistin ohjaama esitys toimi paremmin Simo Karhulan Urhon ja Juha Ukkkolan Toivon herkissä kohtauksissa. Joukkueen sotatoimet teatterin pienellä lavalla olivat kovin vauhdikkaita. tarinan nykytilaa yli 20 vuoden takaa ei tavoitettu yhtä hyvin. ? Ei kai Ruotsintauti ole tarttunut!, huudetaan puskafarssimaisessa miesten pisuaarikohtauksessa sodan jälkeen ihmisten asenteita. HGT on erilainen teatteri, jolla on ollut hyvin kunniahimoisia esityksiä Kokoteatterissa Hämeenkadulla ja nuorisoareena Gloriassa. Vieressä kuvaa yksinäisyyttä Valtimonteatterista siirtyi uudenvuodenvaihteeseen Lasipalatsin Akkuna/Tovi ?näyttelytiloihin vuodesta 2008 toimineen ReunaRyhmän ?Vieressä? ?näytelmä. Lasipalatsin tiloihin pelkistetty happening oli inhimillisen tärähtänyt esitys, joka pysähtyy yksinäisyyden äärelle ja tutkii ihmisten asenteita siihen. Minna Kivelä kysyy kadulla esitti yhden, hiljaisemman, syrjäytyneen: helsinkiläisen vanhuksen, joka suorittaa olemattomien kukkien kastelua, kahvinkeittoa ja kirjoittaa lapulle meluaville naapureille: ? Te pidätte aika isoa melua siellä naapurissa, terveisin naapuri. Hauskin on kohtaus, jossa Kivelä pitää kaukosäädintä kädessään ja katsoo ihmisiä ikkunan läpi, jotka katsovat sisään performanssia. ? Taidan vaihtaa kanavaa, tämän olen jo nähnyt. Johanna Peltonen on nuori, fyysinen ja pakkoliikkeinen ?syrjäytynyt?. Hänen rutiininsa ovat sähköhammasharja, korvakuulokkeet, epämelodinen musiikki ja itsepuolustuslajit. ? Vanhukset ovat tosi erilaisia, ei samaa rotua, hän selittää vapaaehtoista vanhustyötään Kivelälle. Amanda Kauranne viheltää ja rummuttaa molemmissa huoneissa. Risto Kolanen
• Viikot 3-4 9 Organisaatiouudistus muuttaa maanmittauslaitosta Lapin Fondue Bulevardilla 13.1.?22.3. ??Maanmittauslaitos keventää organisaatiorakennettaan 1.1.2014. Maanmittauslaitoksen johtoporras kapenee ja organisaation sisäisiä yksiköitä muokataan. Uudistuksella pyritään lyhentämään maanmittaustoimitusten kestoaikoja ja tasoittamaan palvelutasoeroja. Lisäksi tavoitteena on päästä valtion asettamiin säästötavoitteisiin. Juustofondue Maanmittauslaitos palve? Kreikkalaiset lammaslihapullat ? Aito kreikkalainen tuore Baklava, ? Italialaiset anjovistäyteiset lee jatkossa valtakunnalli*** kastikkeessa munakoisot ja paprikat Halva, Taateli ja muita makeita sesti. MaanmittaustoimisRiistafondue to-nimistä ja maanmittausherkkuja ? Kreikkalainen munakoisosalaatti ? Kreikkalaiset juustotäyteiset *** toimistojen välisistä alueraKanelikermafondue joista luovutaan. Palvelupispaprikat ja pepperonit ? Laaja valikoima marinoituja ? Kanavartaat ja grillatut teet säilyvät ennallaan nyoliiveja Kreikasta ja Espanjasta. Tervetuloa! kananrintafileet ? Kreikkalaiset auringonkuivatut kyisillä 35 paikkakunnalla ympäri Suomen. Buresboahtin! tomaatit ? Marinoidut valkosipulikynnet ? Bulevardi Kreikkalaiset lammasliharullat Yhteystiedoissa muutok34 set ovat merkittäviä, sillä ? Aito kreikkalainen fetajuusto ? Grillatut ja marinoidut: 00120 Helsinki ? Kreikkalaiset Fetajuustorullat muun muassa puhelinpalp. (09) 7425 5544 johdossa tapahtuu muutoksia? 1.1.2014. Tuotanto-yksikköä vetää artisokka, munakoiso, herkkuvelu järjestetään keskitetys- Maanmittauslaitoksen Kreikkalaiset viinilehtikääryleet ylijohtaja Erkki Räsänen (vas.), Tukipalveluita ylijohtaja Marja Rantala ja Yleishallintoa ma?la 18?23 ti. Organisaatioasiakkaille 041-5105823 sieni, kesäkurpitsa ja paprika (Dolmades) Arvo Kokkonen (toinen oik.). vaihtuvat myös yhteyshen- hallintojohtaja Matti Hyytinen (oik.). Pääjohtajana toimii www.asrestaurants.com kilöt uusien työtehtävien (Kuva Antero Aaltonen) ? Falafel (kotitekoinen) mukaan. Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät verkkolammaslihapullat osoitteesta www.maanmit- daan myöntää Kuusamosta, sessa. Työtehtäviä?onKreikkalaiset jär- ja aluerakennetta voisi keTAHNAT (Kaikki kertoo on itsetehtyjä) Maanmittauslaitok- jestelty uudelleen. hittää. tauslaitos.fi/yhteystiedot. sen pääjohtaja Arvo KokMaanmittauslaitoksen or? Itämainen munakoisotahna (Baba ganoush) Muutos oma Yhä useammin savustettu konen. ganisaatiossa on 1.1.2014 ? Muutosten avulla pysalkaen kolme toimintaykkehittämisehdotus etätyötä ? Hummus ? Labne kantymme palvelemaan sikköä: Tuotanto, Tukipalsalaisia eri alueilla tasaHallinnon keventäminen velut ja Yleishallinto. Tuo? Maastokartoitukset ja ? Tatzikki ? Kreikkalainen oliivitahna mittaukset teemme paikan puolisemmin ja myös pa- organisaatiota sisäisesti uu- tantoa vetää ylijohtaja Erkpäällä kuten aiemmin, mut- remmin kehittämään ? Muhammara ? Tarama säh- distamalla on Maanmitta- ki Räsänen, Tukipalveluja ta sellaiset työt, jotka eivät köistä palvelua, Kokko- uslaitoksen oma ehdotus. ylijohtaja Marja Rantala ja ole sidottuja tiettyyn paik- nen sanoo. Arvo Kokkonen selvitti Yleishallintoa hallintojohLönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI Maanmittauslaitoksen vuosina 2011?2012 maa- taja Matti Hyytinen. Lisäksi kaan, teemme yhä useamPuh. 09 6926994 / 040 7573725 min etätyönä. Esimerkiksi työntekijöitä ei siirretä toi- ja metsätalousministeriön pääjohtajalla on tukenaan lainhuuto Tampereella si- selle paikkakunnalle eikä pyynnöstä, miten Maan- keskushallinto. Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! jaitsevaan kiinteistöön voi- ketään irtisanota uudistuk- mittauslaitoksen hallinto- STADINHERKUISTA Hietalahden Kauppahallista StadinHerkut Kevyesti kohti kevättä Tuotevalikoimamme koostuu välimeren herkuista, jotka ovat: Kolmen Padan Lapin Fondue Menu 47 ? Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja 041-5105823 LAAKSTEN Oy www.stadinherkut.fi SYÖ HYVIN VOI HYVIN Lounaslautanen/Välimeren Meze Sabich 8,50 Meze lautanen (liha) 10,50 Meze lautanen (kana) 9,70 Meze lautanen (kasvis) 9,70 Meze lautanen (mix) 13,50 Kreikkalainen lihapulla annos 9,50 Sahramiriisi + välimeren lammaspata 9,70 Lounaslautaseen kuuluu salaatti ja leipä Kebabi/Kanavartaat FALAFEL Salaattit 2 täyte 7 ? ja 3 täyte 9 Pitaleipä pieni 5 ja iso 7 Iskender 9,90 Salaatti 9 Lämmin kebabrulla 6,50 Riisillä/bulgur8,50 Perunat 9 Patonki 6,5 Pitaleipä pieni 5 ja iso 7 Sabich 8,50 Iskender 9,90 Salaatti 9 Lämmin falafelrulla 6,50 Riisillä/bulgur 8,50 Perunat 9 ? Tabouleh salaatti ? Katkarapu ? Kreikkalainen lihapulla ? Kreikkalainen salaatti ? Proteiinipaukku ? Falafel - kana - tonnikala - omavalinta ? Salaateihin kuuluu leipä ja kastike ISTUMAPAIKKAMME OVAT HALLIN PÄÄDYSSÄ TOINEN KERROS StadinHerkut Olemme avoinna arkisin klo 8-18 ja lauantaisin klo 8-17. TERVETULOA OSTOKSILLE JA SYÖMÄÄN STADINHERKKUUN! Tilaa ja nouda! 041-5105823 www.stadinherkut.fi
• Viikot 3-4 10 Vanhan Ylioppilastalon ravintoloiden P-CityForumista liiketoiminta siirtyy Royal Ravintolat Oy:lle keskustan suurin pysäköintikohde ??Royal Ravintolat Oy aloittaa Vanhan Ylioppilastalon ravintoloitsijana. Vanhan ravintolatilojen käyttötarkoitus tulee liikkeenluovutuksen jälkeen säilymään entisellään. Aiemmin tiloja vuokrannut HYY Ravintolat keskittyy jatkossa ydinalueisiinsa eli opiskelija- ja henkilöstölounasliiketoimintaan. Lounasravintoloissa tapahtuvat edustus- ja juhlapalvelut jatkuvat entisellään nykyisessä laajassa mittakaavassa. HYY Ravintolat on pääkaupunkiseudun johtava opiskelijalounaspalvelujen tarjoaja. Kaikkiaan yli 30 ravintolan ketjun budjetoitu liikevaihto vuodelle 2014 on 18,5 miljoonaa euroa. Vanhan Ylioppilastalon ravintolatilojen käyttötar- koitus tulee yrittäjävaihdoksenkin jälkeen säilymään entisellään. Ylioppilastalo on suojeltu kohde ja Royal Ravintolat kehittää Vanhan palvelutuotetta nimenomaan hyödyntäen ainutlaatuista tilaa ja historiaa säilyttäen sen tunnelman. Juhlapalveluliiketoiminnan ja fine dining -ravintoloitten markkinajohtajana Helsingissä Royal Ravintolat tuo Vanhan ylioppilastalon yhä laajemman asiakaskunnan tietoisuuteen. Vuoden 2014 myynti Vanhalla on käynnistynyt hyvin. Vanhan Ylioppilastalon nykyinen henkilökunta on siirtynyt Royal Ravintolat Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Royal Ravintolat työllistävät Helsingissä yli 500 henkilöä. ? Uuden vuokralaisen myötä tilankäyttö Vanhalla monipuolistuu ja kehittyy. Kiinteistönomistajan tulot kasvavat merkittävästi mahdollistaen talon ylläpidon ja entisöinnin sekä voitonjaon laajalle ylioppilaskunnalle. HYY Yhtymän voitonjako on 2/3 ylioppilaskunnan budjetista, jolla rahoitetaan osaltaan 250 järjestön toiminta ja 27 000 opiskelijan edunvalvonta, toteaa HYY Yhtymän toimitusjohtaja Mauri Laurila. ? Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus kehittää toimintaamme sekä vahvista asemaamme Helsingin ydinkeskustan ravintolatarjonnassa. Toteutettava kauppa sopii hyvin lähivuosien laajentumis- ja kasvusuunnitelmiimme, kertoo Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Kasperi Saari. HYY Yhtymä on Helsin- gin yliopiston ylioppilaskunnan liiketoimintaa. Toiminta koostuu kiinteistö-, sijoitus-, majoitus- ja ravintola- sekä kustannusliiketoiminnasta. Yhtymän liikevaihto vuonna 2012 oli 32,9 miljoonaa euroa ja voitonjako ylioppilaskunnalle 2,3 miljoonaa euroa. Royal Ravintolat on alansa suurin yksityinen yrityskokonaisuus, johon kuuluvat emoyhtiö Royal Ravintolat Oy sekä sen kokonaan omistama tytäryhtiö Oy Union Hotels Ab. Toimipisteitä ovat Hotel Haven, Hotel Fabian ja yhteensä 29 ravintolaa 22 eri toimipisteessä. Nämä yhdessä työllistävät Helsingissä yli 500 henkilöä. Liikevaihtotavoite vuodelle 2013 on noin 76,3 miljoonaa euroa. Kuninkaan lahjoitusmaista Suomen arvokkaimmaksi maaomaisuudeksi Helsingin maanhankinnan historia yksiin kansiin ??17.12. ilmestynyt historiateos M aata näkyvissä ? Helsingin maanhankinnan viisi vuosisataa avaa kiinnostavan näkökulman Helsingin historiaan, rakentumiseen ja kasvuun viiden vuosisadan aikana. Teoksessa filosofian tohtori Jouni Yrjänä valaisee seikkaperäisesti Helsingin maanhankinnan taustoja, tavoitteita ja keinoja. ?Helsingin laajan maanomistuksen takaa paljastuu erilaisia tarinoita, lähtien kaupungille soveliaan paikan löytävästä kuninkaasta ja Suur-Helsingin tulevia rajoja määrittelevästä selvitysmiehestä?, kertoo teoksen kirjoittaja Jouni Yrjänä. Maata näkyvissä -teoksessa tarkastellaan Helsingin maanhankinnan vaiheita kantakaupungin kehittämisestä yhteiskunnallisten murrosten siivittämiin pääkaupungin laajentumisstrategioihin ja maakauppoihin naapurikunnissa. Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen kaupunki ryhtyi hankkimaan maata erityisesti rajojensa sisäpuolelta. Viime vuosina maanhankinta on jatkunut vireänä etenkin Östersundomin liitosalueella. ?Maanhankinnan periaatteet ovat muuttuneet vuosien saatossa yllättävän vähän. Helsinki edistää maanhankinnallaan kaupungin kehitystä ja kasvumahdollisuuksia. Sillä helpotetaan kaavoitusta ja rahoitetaan asemakaavojen toteuttamista?, kertoo Helsingin kaupungin kiinteistöviraston päällikkö Jaakko Stauffer. Kaupunki on kartuttanut merkittävästi lahjoitusmaina aikanaan saamaansa maaomaisuutta muun muassa maakaupoilla ja vaihdoilla. Myös merialueiden täytöt ovat eräänlaista maanhankintaa. Helsinkiläiset omistavat yhdessä noin 65 prosenttia kaupungin maa-alueesta. Maata näkyvissä -teoksen syntyyn ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma ja useat Helsingin maanhankinnassa mukana olleet henkilöt, joita on haastateltu teosta varten. Teoksen tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja kustantaja Edita Publishing Oy. Maata näkyvissä -historiateosta myydään muun muassa Helsingin kaupunginmuseon Museokaupassa (os. Sofiankatu 4) ja Editan verkkokirjakaupassa. Arvostelukappaleita voi tiedustella kiinteistöviraston viestinnästä (kv.tiedotus@hel.fi). Helsingin Ääni julki Senaatintorilla ??Vuoden mittainen Helsingin Ääni -hanke huipentuu vuodenvaihteessa 31. joulukuuta, jolloin äänimaisema julkistetaan Senaatintorilla noin kello 22.15 osana Helsingin kaupungin järjestämää juhlaa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin puhetta seuraa Helsingin Äänen audiovisuaalinen näytös. Tilaisuuden esiintyjä on Suomen suurin lauluyhtye Grex Musicus. Helsinkiläinen kohtaa uudet vastausäänet asiakaspalveluissa jo tammikuussa Helsingin kaupungin asiakaspalveluissa vastataan satoihin tuhansiin puheluihin kuukaudessa. Helsingin Ääni -hankkeen tavoitteena on luoda tunnistettavalla äänimaisemalla positiivinen mielikuva kaupungin palveluista. Helsingin Ääni on ääni- maisema, jonka avulla ihmiset tunnistavat olevansa Helsingin kaupungin palveluiden piirissä. Äänimaisema koostuu äänitunnisteesta (äänilogo) ja äänimaisemasta (sävellys). Puheäänet yhdistyvät osaksi äänimaisemaa puhelin- ja tiedotepalveluissa. Helsingin oma äänimaisema kuuluu jatkossa Helsingin kaupungin äänikontaktipisteissä. Tällaisia pisteitä ovat esimerkiksi virastojen ja liikelaitosten asiakaspalvelut ja vastaanottotilat, puhelinvaihdepalvelut, ta- pahtumat ja äänimainokset. Helsingin äänen syntytarina Helsingin Ääni -hanke on Helsingin kaupungin, kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten yhteinen. Se käynnistyi Palmian aloitteesta. Keväällä satoja Helsingin kaupungin työntekijöitä jätti kilpailuun omia ääninäytteitään. Kaupungin työntekijöiden ja tuomariston äänillä valittiin kesäkuussa neljä vastausääntä puhe- lin- ja asiakaspalveluihin: kaksi naisääntä ja kaksi miesääntä. Elokuussa kaupunkilaisille tarjottiin mahdollisuus ehdottaa omia Helsingin tunnelmaa kuvaavia ääniä. Kaupunkilaisten äänestyksessä sadoista äänistä kipusivat kärkikolmikkoon raitiovaunu, lokit ja meri. Syyskuussa käynnistyi avoin sävellyskilpailu Helsingin äänimaisemasta. Sävellyskilpailun annista yksi oli ylitse muiden - Ladis Lao Roblesin Tässä on Helsingin Ääni. ??EuroPark Finland Oy alkaa operoida Forumin ja Simonkentän pysäköintihalleja tammikuun alusta lähtien. Toiminta halleissa jatkuu keskeytyksettä. Tammikuun aikana P-Forum ja EuroParkin jo entuudestaan operoima P-City yhdistyvät P-CityForumiksi, josta tulee Helsingin ydinkeskustan suurin pysäköintikohde. Nykyiset Forum P ja P Simonkenttä siirtyvät EuroParkin operointiin vuoden alusta alkaen. Toimijanvaihdoksen myötä Forumin pysäköintihalli yhdistetään tammikuun aikana P-Cityyn, jota EuroPark on operoinut vuodesta 2009. Samalla nimi P-CityForum otetaan käyttöön. Hallien väliset ovet ja ajoyhteydet avataan ja pysäköintitekniikka yhtenäistetään. Yhdistymisen myötä uudessa P-CityForumissa tulee olemaan 1 370 autopaikkaa. Näistä erillisenä jatkaa 100-paikkainen P-Simonkenttä. EuroParkin tavoitteena on tarjota P-CityForumissa mahdollisimman joustavaa ja helppoa hallipysäköin- tiä. Kahden hallin yhdistämisestä seuraa, että ajo- ja kävely-yhteydet paranevat nykyisestä. Sisään- ja ulosajo on mahdollista pohjoisesta, lännestä ja idästä, ja jalankulkuyhteydet vievät muun muassa keskustan suuriin kauppakeskuksiin, Fredrikinkadulle ja Kansakoulukujalle. ?Uskomme erinomaisen sijainnin ja saavutettavuuden sekä suuren paikkamäärän lisäävän pysäköinnin mukavuutta. Ajatuksena on, että autoilija voi välttää keskustan ruuhkat valitsemalla tulosuuntaa lähimmän sisäänajon. Myös se, että paikan löytää heti, säästää aikaa. Maanalainen pysäköinti on ratkaisu moniin keskustapysäköinnin ongelmiin, etenkin talvella kelin ollessa hankala?, EuroParkin toimitusjohtaja Christer Hede sanoo. P-Forumin puolella alkavat 20.1. kiinteistön laajat peruskorjaukset, joilla asiakaskokemusta pyritään parantamaan entisestään. Työ etenee vaiheittain ja kaikki ajo- ja jalankulkuyhteydet säilyvät korjaustöistä huolimatta asiakkaiden käytössä. Galleria Artikassa yhteisnäyttely ??Galleria ARTIKA aloitti toimintansa heinäkuussa 2013. Artika on otettu lämpimästi mukaan galleriamaailmaan uutena toimijana. Voimme todeta toimintamme alkaneen vauhdilla ja kirjata tyytyväisenä syyskauden tulokset. Kiitämme taiteilijoita jotka ovat asettaneet teoksiaan näytteille galleriaamme ja myös runsaslukuista näyttely-yleisöä. Kiitos myös yhteistyökumppaneillemme jotka ovat olleet mukana toimintamme käynnistämisessä. Toivotamme kaikille oikein Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta. ARTIKA avaa uuden näyttelyvuoden COLOURSyhteisnäyttelyllä 10.1. ? 26.1.2014 COLOURS on neljäntoista taiteilijan värimanifestaatio, jolla he osallistuvat värien vuoropuheluun nykytaiteessa. Värien merkitykset ja tulkinnat ovat ol- leet erilaisia taiteen historian eri aikakausina, mutta värillä on aina ollut keskeinen sanoma kuvataiteen ilmaisussa. Tämän päivän väri-ilmaisulla on oma kertomuksensa joka kannattaa lukea? COLOURS antaa värille tilaa COLOURS sytyttää COLOURS hehkuu COLOURS kertoo COLOURS tunnelmoi COLOURS haastaa COLOURS on yllätys? Näyttelyn taiteilijat: Ulla Aatinen, Leena Golnik, Mirja Hassinen, Jaana Heikkinen, Aino Härmä, Marileea Järnefelt, Merja Kupari, Mary Kuusisto, Lauri Lahtinen, Riikka Mattinen, Marja Ollikainen, Merja Puuperä, Hilja Roivainen ja Irma Weckman. Galleria ARTIKA, Uudenmaankatu 19?21, 00120 Helsinki Avoinna ti-pe 12?18, lasu 12?16 www.galleria-artika.com Helsingin kaupunginmuseossa yli 200 000 kävijää ??Helsingin kaupunginmuseon näyttelyissä kävi vuonna 2013 lähes tasan 202 000 vierasta, mikä merkitsee peräti 29 %:n kasvua edellisvuodesta. Ylivoimaisesti suosituin oli Sederholmin talon Lasten kaupunki, josta nautti 70 000 pientä ja suurta museokävijää. Komeaan lukuun, 44 000 kävijää, on tähän mennessä yltänyt myös kesäkuun 2013 alussa Sofiankatu 4:ssä avattu Hulluna Helsinkiin. Hakasalmen huvilassakin kävijämäärä nousi reilusti yli 40 000:n. Kaupunginmuseon kävijämääriä on vuodesta 2008 kasvattanut pysyvä vapaa pääsy. Vuositasolla on ollut vaihtelua, mutta silti kävijäluvut ovat aina ylittäneet viimeisen pääsymaksullisen vuoden 2007 vähintään kaksin ja jopa lähes kolmin verroin.
• Viikot 3-4 11 Kirjavinkki Tuula Salo Kotiseutuliiton uudeksi varaTammikuun 2014 puheenjohtajaksi kirjasatoa: ??Helsinkiläinen, toiselta kotiseudultaan porvoolainen, FM Tuula Salo on valittu Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Työurallaan mm. pankkimuseosta ja -arkistosta vastannut Salo on monen saran kotiseutuaktiivi. Kotiseutuliiton valtuuston jäsen hän on ollut vuodesta 2008. Lisäksi hän on liiton kaupunkityön jaoston jäsen. Helsingissä Salo on toiminut pitkään mm. Helsingin Kaupunginosayhdistykset ry:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä Etelä-Haagan kaupunginosayhdistys Pro Haaga Pro Haga ry:n puheenjohtajana. Hän on myös Haagalainen-lehden päätoimittaja. Salo pitää kotiseututyössä tärkeänä jatkuvaa oman kotiseudun havainnointia ja sen kehitykseen vaikuttamista. ?Esimerkiksi määräajoin yhdessä muiden paikallistoimijoiden kanssa tehty alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kartoitus, niin kutsuttu SWOT-analyysi, on tässä mielessä eriomaisen hyödyllinen väline?, Salo sanoo. Toisella kotiseudullaan Porvoossa hän toimii Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry:n hallituksen jäsenenä, Piirlahden Kyläyhdistys - Pirlax Byaföreningen ry:n sihteerinä sekä 2011 julkaistun Pirlaxboken ? Piirlahtikirjan toimituksen jäsenenä. ?Yhä useampi suomalainen elää kahdella kotiseudulla. Monenlaista kotiseututyön osaamista siirtyy heidän mukanaan kotiseudulta toiselle, kunhan he löytävät paikkansa molempien kotiseutujensa toimijoiden joukossa?, Salo toteaa. Luottamushenkilöt valittiin liiton valtuuston kokouksessa Helsingissä lauantaina 14. joulukuuta. Kainuun maakunnan aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen Vuokatista valittiin jatkamaan Kotiseutuliiton toisena varapuheenjohtajana. Liiton hallituksen puheenjohtajana jatkaa leppävirtalainen Jyväskylän yliopiston hallintojohtajana työskentelevä Kirsi Moisander. Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa Kokkolan kulttuurijohtaja Sampo Purontaus. Tietokirjailija Harri Turunen Oulaisista valittiin jatkamaan hallituksen jäsenenä. Hallituksessa jatkavat kautensa loppuun lisäksi ympäristökoulun rehtori Annukka Alppi Hämeenkyröstä, dosentti Rauno Lahtinen Turusta, historiantutkija Pia Puntanen Mikkelistä ja VTK Raimo Sailas Espoosta. Liiton ja liiton valtuuston puheenjohtajana aloitti elokuussa professori Janne Vilkuna. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö. Liiton jäseninä on 660 kotiseutu- ja kaupunginosayhdistystä, lukuisia alueellisia kotiseutujärjestöjä, kaikki maakuntien liitot, 104 Suomen kuntaa sekä valtakunnallisia järjestöjä. Kotiseutuliitto vaikuttaa lainsäädäntöön ja hallintoon kotiseututoiminnan edellytysten tukemiseksi sekä elinympäristön laadun ja ihmisten viihtyvyyden parantamiseksi. Liitto palvelee jäseniään mm. antamalla neuvontaa ja koulutusta, julkaisemalla aihepiirin kirjallisuutta ja ajankohtaislehti Kotiseutupostia sekä edistämällä kotiseudun tutkimusta ja tuntemusta. ??Tammikuussa ilmestyy myös Tiina Raevaaran Laukaisu, joka tarkastelee perhesurmaa kaunokirjallisin keinoin. Se vie lukijan lähelle, mutta samalla etäännyttää, sillä kysehän on vain tarinasta eikä pakahduttavasti uutisesta. Tuija Välipakan  runoteos Take Away on lempeä, ironinen, makaaberi runoteos kuolemasta. TIina Raevaara Laukaisu Perhesurma on rikoksista ehkäpä vaikeimmin ymmärrettävä teko. Miksi kukaan haluaisi tuhota läheisiään, saati omia lapsiaan? Silti joku tekee niin, Suomessakin, vaikka onneksi melko harvoin. Tiina Raevaara tutkii romaanissaan ilmiötä kaunokirjallisuuden keinoin. Romaanikerronta vie samaan aikaan lähelle kohdettaan, mutta auttaa myös etäännyttämisessä ? onhan tarinassa kuitenkin kyse vain tarinasta, ei oikeasta, pakahduttavasta uutisesta. ?Aihe on vaivannut minua kauan?, Raevaara kertoo. ?Mietin, kuinka pienistä asioista ihmisen sortumisessa oikeastaan onkaan kyse. Olin pitkään sitä mieltä, etten voi enkä halua kirjoittaa noin raskaasta aiheesta. Lopulta tarina kuitenkin suorastaan vyöryi päälleni, ja kirjoitin kirjan ensimmäisen version kahdessa viikossa.? Yhteen päivään voi mahtua koko elämä. Laukaus kuvaa juuri sellaista päivää, päivää, jolloin Pauliinan ja Kerkon perhe-elämä suistui kohti tuntematonta. Tiina Raevaara (s. 1979) on Runeberg-palkittu kirjailija. Vuonna 2011 palkittu En tunne sinua vierellä on novellikokoelma. Teksti: Hannu Hirvikoski KOM-teatterin suosittu ORKESTERI ?The Everlast jatkuu 3.1. ? 15.2.2014 ??Okko Leon komedia ORKESTERI ?The Everlast on kertoo jo parhaat päivänsä nähneestä bändistä, joka elättää itsensä hääkeikkoja soittamalla. Tapahtumapaikkana on erään työväentalon takahuone, jossa bändi odottaa taas kerran soittovuoroaan. Ohjaus Janne Reinikainen. Rooleissa Laura Malmivaara, Juho Milonoff, Samuli Niittymäki, Janne Reinikainen ja Pekka Valkeejärvi. Henkilöt ovat tunnistettavia, pitkään yhdessä puurtaneita työnsankareita. joiden yhteishenki joutuu uutta menestystä odottaessa koville. Entisen Idols-täh- den Simone Päiväperhosen saapuminen sähköistää tunnelman, mutta palautuuko hänen avullaan sopu soittajajoukkoon? Ja miksi työväentalon pihalla vilkkuvat siniset hälytysvalot? Okko Leon hulvaton ja samalla lempeä komedia kertoo myös työporukan solidaarisuudesta ja on kannanotto työelämän rakennemuutokseen. Kantaesitys oli KOM-teatterissa 16.10.2013. Esitykset KOM-teatterissa klo 19 paitsi la 18.1. ja la 15.2. klo 15. Ohjaus Janne Reinikainen, lavastus Markku Pätilä. Rooleissa Laura Malmi- Kuvassa vasemmalta Janne Reinikainen, Samuli Niittymäki, Pekka Valkeejärvi ja Laura Malmivaara. vaara, Juho Milonoff, Samuli Niittymäki, Janne Reinikainen ja Pekka Valkee- järvi. Esityksen kesto 1h40min. Helsingin seudulla tarvitaan teollisuutta tukevaa asennetta Asianajajat ja tuomarit: ??Teollisuusyritysten vaikeudet jatkuvat; teollisuustuotanto pieneni Suomessa lokakuussa 3,4 prosenttia vuoden takaisesta. Myös teollisuuden työpaikkojen määrä on laskenut jatkuvasti. Tuotannollinen toiminta väheni useilla päätoimialoilla, eniten sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa16,1 prosenttia ja metalliteollisuudessa 6,5 prosenttia. ?Kauppakamari on huolissaan Uudenmaan tilanteesta. Meillä vallitsee jopa teollisuusvastainen mieliala. Emme saa päätöksillämme vahvistaa kilpailukykymme rapautumista?, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä. Kauppakamari vahvistaa teollisuuden ja kuntapäättäjien vuoropuhelua ??Sekä tuomarien että asianajajien mukaan oikeusprosesseja hidastaa turha todistelu. Tämä käy ilmi asianajajien ja tuomarien yhdessä toteuttamista kyselytutkimuksista, jotka toteutettiin Helsingin hovioikeuspiirin alueella. Toisessa kyselyssä tiedusteltiin tuomarien näkemyksiä asianajajien ammattitaidosta ja toisessa taas keskityttiin asianajajien tuomareille antamaan palautteeseen. Kyselyjen tavoitteena oli selvittää sellaisia oikeudenkäyntien arkisiakin yksityiskohtia, joita asianajajat ja tuomarit ovat tähän asti miettineet kukin tahoillaan. Vastausten pohjalta todisteluun liittyvät ongelmat nousivat ilmeiseksi kehittämiskohteeksi. Tuomarien näkemyksiä asianajajien prosessitaidoista selvitettiin tänä vuon- Helsingin seudun kauppakamari on aloittanut Teollisuus tutuksi -tilaisuudet, joissa saatetaan yhteen kuntapäättäjät ja kunnassa toimivat teollisuusyritykset. ?On tärkeää kuunnella yritysten toiveita ja ottaa ne huomioon paikallisessa päätöksenteossa. Kauppakamari on ryhtynyt edistämään aktiivisesti päättäjien ja yritysten vuorovaikutusta järjestämällä yritysvierailuja sekä keskustelutilaisuuksia avainhenkilöille?, toteaa Nyrhilä. Teollisuudessa työskentelevien ansiotulot olivat Uudellamaalla vuonna 2010 noin 3,5 miljardia euroa. Kerrannaisvaikutukset ovat moninkertaiset; teollisia työpaikkoja varten tarvitaan palveluita niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Asuinpaikkakunnalle kunnallisveroa kertyi laskennallisesti noin kahden kunnallisveroprosentin verran. Lisäksi teollisuusyritysten työntekijöiden osuus kunnallisveron tuotosta on keskimäärin kymmenen prosenttia. Toimintaedellytyksiä vahvistettava paikallisilla päätöksillä Teollisuuden toimintaympäristö on paikoin muuttunut vaikeaksi: liikenneyhteysongelmat, rajalliset laajentamismahdollisuudet, lupabyrokratia sekä osaavan työvoiman heikko saatavuus estävät teollisuusyritysten kehittymistä. ?Teollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä voidaan vahvistaa myös paikallisesti kunnissa esimerkiksi hyvällä maankäytöllä ja sujuvilla liikenneyhteyksillä sekä riittävällä asuntotuotannolla. Uudellamaalla on tutkimusja kehitystyön osaamista sekä edellytykset korkeasti erikoistuneen teollisuuden menestymiseen?, korostaa Nyrhilä. Teollisuuden tarvitsemaa osaavaa henkilöstöä ei kouluteta riittävästi nykykapasiteetin ylläpitoa varten. Helsingin seudulla on huolena, että teollisten alojen opiskelu ei kiinnosta nuoria. ?Vastauksemme haasteeseen on oppilaitosten ja opiskelijoiden sekä yritysten kesken toimiva Ennakointikamari. Se pyrkii antamaan nuorille nykyaikaisen kuvan teollisuudesta sekä työpaikkana että tärkeänä osana yhteiskuntaamme?, painottaa Nyrhilä. Tuomioistuimissa turhaa todistelua na. Asianajajien mielipiteitä tuomarien ammattitaidosta selvitettiin vuosi sitten. Molempien kyselyjen mukaan tuomioistuimissa käytetään liikaa aikaa sellaisen todistelun läpikäymiseen, jolla ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Tämä vie aikaa ja venyttää oikeusprosesseja. Mielenkiintoista on, että sekä tuomarit että asianajajat ovat asiasta samaa mieltä. Todistelun lisäksi kehittämistarvetta nähdään kirjallisessa ilmaisussa puolin ja toisin. Molemmat osapuolet toivovat toisiltaan vähemmän asioiden runsassanaista toistamista ja enemmän napakasti perusteltuja johtopäätöksiä. Tuloksista on kerrottu Advokaatti-lehdessä: http:// www.digipaper.fi/advokaatti/117418/
• Viikot 3-4 12 Perinteinen joulu- ja slangirauhan julistus ??Kallion kundi Torsti Lehtinen julisti slangiksi Joulu ja slangirauhan 100 vuotiaan Kallion kirkon portailta. Siinä kylmät väreet virisivät pitkin selkärankaa, kun kirjailija, filosofi Torsti Lehtinen kuuluvalla äänellä lausui kirjoittamansa julistuksen. Ja kundit vetäisivät päälle, Niin Gimis on Stadi. Joulu- ja slangirauhan julistus:  Rakkaat stadilaiset, tänne klabbet paljaina dyykanneet ja stogen tai botskin tai flygarin tuomat  Nyt on yhdestoista hetki ruveta ottaan iisisti ja venaan jouluu. Kohta kynttilät lyysaa ja päästään skruudaan riisispurarii ja muuta maffii saf- kaa.   Joulu on rauhan juhla. Älköön kukaan vetäkö hudaan muijaansa tai äijäänsä tai skragatko gimmatai kundikaverinsa kanssa. Joulun dirika on kybällä kieltäny kaikenlaisen flaidaamisen.  Jos joku bamlaa snadisti toisenlaist slangii ku sä, ni älä symfaa sitä tai skriinaa sille päin pläsii. Nosta mieluummin kotsaas ja yritä bonjaa miten magee mesta Stadi on, ku tääl on friiduu ja jäbää jos jonkinlaista. Gliffaa jouluu, hela jengi!   Kuvat: Hannu Hirvikoski Kallion kundi Torsti Lehtinen julisti joulu- ja slangirauhan lähellä syntymäkotiaan, joka oli aikoja sitten lanattu kerrostalojen alle. Ei osannut himakulmillaan kaikenlaisia kolttosia ja muita pikkuskidin mainetekoja tehden Torsti edes uneksia mahdollisuudesta, että hän joskus tunnettuna ja arvostettuna kirjailijana sekä filosofina lukisi joulu- ja slangijulistuksen stadilaisille ja koko Suomen kansalle Rakkaudesta Stadiin ja slangiin Torstin julistuksen jälkeen Veli-Matti Kunnari sjungas Kari Puljakan kitaran säestyksellä, ?Niin gimis on Stadi.? Arkkitehti Juhani Paalasmaa lahjoitti kokoelmansa ??Kansainvälisesti tunnettu arkkitehti ja professori Juhani Pallasmaa lahjoitti useita tuhansia piirustuksia käsittävän kokoelmansa Arkkitehtuurimuseolle 12.12.2013. Arkkitehtuuripiirustusten lisäksi kokoelmaan kuuluu näyttelysuunnitelmia ja laaja kirjakokoelma, joka on pyynnöstä museon kävijöiden käytössä. Arkkitehti ja professori Juhani Pallasmaa lahjoitti kokoelmansa Arkkitehtuurimuseolle torstaina 12.12.2013 pidetyssä luovutustilaisuudessa. Useita tuhansia piirustuksia käsittävässä kokoelmassa on piirustuksia aina laajoista korttelisuunnitelmista huonekaluihin ja esineisiin. Joukkoon mahtuu myös useita yksityistaloja ja huviloita. Monet niistä Pallasmaa on suunnitellut hyville taiteilijaystävilleen. Esinesuunnittelua kokoelmassa edustavat esimerkiksi Hotelli Vaakunan saunan vesiastia ja löylykauha. Lahjoitus kattaa myös Juhani Pallasmaan näytte- lysuunnitelmia Suomesta ja ulkomailta. Tunnetuimpiin näistä kuuluvat esimerkiksi Puun kieli (1987) ja Eläinten arkkitehtuuri (1995). Lahjoituksen yhteydessä Suomen arkkitehtuurimuseo ja Juhani Pallasmaa tekivät sopimuksen Pallasmaan laajan kirjakokoelman käytöstä. Kokoelma sisältää arkkitehtuurikirjojen lisäksi edustavan otoksen taidetta ja taidefilosofiaa käsitteleviä teoksia. Museon kävijöillä on mahdollisuus tutustua kirjastoon ja käyttää sen kokoelmia. Kokoelma sijaitsee Pallasmaan toimistossa niin pitkään kuin hänen kirjoittajauransa jatkuu. Kirjakokoelmasta on laadittu tietokanta, jota pääsee käyttämään Arkkitehtuurimuseon tiloissa. Kokoelmasta voi tehdä tiedusteluja Arkkitehtuurimuseon kirjaston henkilökunnalta. Pallasmaan kirjastoon pääsee tutustumaan arkisin sopimalla käynnistä etukäteen Arkkitehtuurimuseon kirjaston kanssa. Juhani Pallasmaa Arkkitehti ja professori Juhani Pallasmaa toimi Suomen rakennustaiteen museon (nykyinen Arkkitehtuurimuseo) johtajana vuosina 1978?1983. Ennen johtajakauttaan hän työskenteli useaan otteeseen museon näyttelytoimistossa 1950-luvun lopusta 1970-luvun alkuun. Näyttelyarkkitehtina hän toimi vuosina 1974? 1978. Pallasmaa on julkaissut useita artikkeleita kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Niissä ja lukuisissa kirjoissaan hän käsittelee arkkitehtuurin ohella kulttuurifilosofiaa, ympäristöpsykologiaa ja taiteen teoriaa. Pallasmaa on kansainvälisesti kysytty luennoitsija. Hän opettanut ja luennoinut maailman johtavissa korkeakouluissa arkkitehtuurisuunnittelusta, muotoilusta ja visuaalisista taiteista. Hänellä on ollut monia luottamustoimia, ja hän on työskennellyt useissa arkkitehtitoimistoissa. Oman toimistonsa Pallasmaa perusti 1983. Otsonikerroksen toipuminen alkanut ??Auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavan otsonikerroksen heikentyminen on pysäh­ tynyt ja otsonimäärät ovat kääntyneet nousuun. Suomalais-amerikkalainen tutkijaryhmä on tarkastellut kahden satelliittimittalaitteen mittaussarjaa. GOMOS ja SAGE II ?satelliittien mittalaitteiden avulla on saatu luotua 27 vuoden pituinen yhdistetty mittaussarja. Mittaussarja osoittaa muutoksen tapahtuneen vuoden 1997 tienoilla. Vuosi on sama, jolloin otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet otsonikerroksessa saavuttivat huippuarvonsa ja alkoivat laskea. ? Käyttämällä monimutkaisia ilmakehämalleja, voi- daan ennustaa, että otsonikerros toipuu ennalleen vuosisadan puolivälissä, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Erkki Kyrölä. Tämä positiivinen kehitys osoittaa, että vuonna 1988 solmittu kansainvälinen Montrealin sopimus, joka kielsi otsonia tuhoavien CFC-kaasujen käytön, on toiminut tehokkaasti. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös otsonin toipumiseen. Ilmastonmuutos nopeuttaa otsonin toipumista kaikkialla muualla paitsi napa-alueilla, joissa yläilmakehän kylmeneminen saattaa lisätä otsonia tuhoavien helmiäispilvien muodostumista. SAGE II on amerikka- lainen satelliittimittalaite, joka mittasi otsonia vuosina 1984-2005 auringonsäteilyä käyttäen. Tätä mittaussarjaa on usein kutsuttu otsonin kultastandardiksi datan hyvän laadun takia. Tähtien säteilyä mittaava GOMOS mit­ tasi vuosina 2002 - 2012 noin miljoona otsonin korkeusjakaumaa. Ilmatieteen laitoksen GOMOS-mittalaitetta on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Envisat-satelliitin mukana. Envisat ja sen mukana GOMOS lopettivat toimintansa viime vuoden huhtikuussa toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Ilmatieteen laitos osallistuu edelleen kahden otsonia mittavan satelliittimittalaitteen, OMI ja OSIRIS, mittaustoimintaan. Uudenvuodenlupauksista totta: 10 tosiasiaa siitä, miksi luontoliikunta laihduttaa ja tuo hyvän olon ??Vuodenvaihde tietää taas ruuhkia kuntosaleille, tipattoman tammikuun sitoumuksia ja terveellisen elämäntavan buumia, kun suomalaiset pyrkivät toteuttamaan uudenvuodenlupauksiaan. Luonnossa liikkuminen on halpa, tehokas ja koko ihmistä hellivä tapa saada kilot kuriin ja uutta virtaa kaamoksen keskellä. Kun lupaa samoilla lähiviheralueilla yli viisi tuntia kuukaudessa tai vierailla taajamien ulkopuolisissa luontokohteissa kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa, hyvinvointi tutkitusti lisääntyy. Luonnossa kiloja voi karistaa huomaamattaan, sillä liikunta on usein reippaampaa kuin sisätiloissa, mutta tuntuu silti kevyemmältä. Myös mieli virkistyy luonnossa tehokkaammin kuin sisätiloissa liikuttaessa. Perinteisten kävelyn, patikoinnin ja hiihdon lisäksi talviseen luontoon kannat- taa rientää myös vaikkapa lumikenkäilemään, retkiluistelemaan, pilkille, valokuvaamaan, nuotiolle tulistelemaan tai tähtitaivas- ta tähyilemään. Kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuden liikkua luonnossa Suomen hienoimmissa maisemissa. Vinkkejä innostavimmista retkikohteista saa osoitteesta www.luontoon. fi sekä oman kunnan tai kaupungin verkkosivuilta. ? Luonto liikuttaa koko ihmistä. Suomalaiset ovat vielä luontoihmisiä ja ulkoilukansaa: runsas kolmannes kaikesta aikuisten vapaa-ajan liikunnasta ja ulkoilusta tapahtuu luonnossa. Varsinkin lapset ja nuoret viettävät kuitenkin yhä enemmän aikaa ruudun äärellä, ja nyky-yhteiskunnassamme jatkuva sisälläolo ja istuminen lisäävät sekä mielenterveyteen että aineenvaihduntaan liittyvien sairauksien riskiä, Metsähallituksen luontopalvelujen Luonto liikuttamaan -hankkeen projektipäällikkö Kati Vähäsarja sanoo. 10 syytä liikkua luonnossa 1. Oleilu riittää: Luonnossa ei tarvitse välttämättä harrastaa hikiliikuntaa, sillä jo muutaman minuutin oleskelu luonnossa lisää hyvinvointia. Jo luontokuvien tai -maisemien katselu edistää esimerkiksi leikkauspotilaiden toipumista. 2. Hyvää oloa: Myönteiset tunteet lisääntyvät ja mielialat tasaantuvat. Mielenterveysoireet, kuten ahdistus, vähenevät. Luonnosta saa myös esteettisiä elämyksiä. 3. Ympäristö aktivoi: Liikunta luonnon helmassa koetaan usein kevyempänä kuin sisätiloissa, vaikka vauhti tutkitusti reipastuu luontoympäristössä. Luonto- 4. 5. 6. 7. 8. ympäristö tehostaa liikunnasta saatavia terveysvaikutuksia. Vastustuskyky kasvaa: Valkosolujen määrä ja allergeenien vastustuskyky lisääntyvät, mikä auttaa pysymään terveenä. Fyysiset ominaisuudet kehittyvät: Motoriset perustaidot, kuten tasapaino, kehittyvät erityisesti pienillä lapsilla. Stressi vähenee: Stressihormonin määrä, verenpaine ja syke alenevat. Luonto elvyttää. Oppimisvalmiudet kehittyvät: Tarkkaavaisuus ja keskittyminen vahvistuvat, ja tuottavuus kasvaa. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat: Luottamus ja vuorovaikutus ihmisten välillä lisääntyvät, ja ihmiset kokevat toisensa myönteisesti. 9. Yhteistä ja edullista: Kaikki tulotasosta riippumatta voivat saavuttaa luontoilun hyvinvointivaikutukset, sillä luonnossa liikkuminen on yleensä maksutonta ja kaikille avointa. 10. Elinikä pitenee: Tutkimuksen mukaan Japanin senioriväestöstä ne, joiden asuntojen lähellä oli kävelyyn sopivia puistoja, olivat muita todennäköisemmin elossa viiden vuoden kuluttua, kun esimerkiksi ikä oli otettu huomioon.
• Viikot 3-4 13 Kettu ja rotta Helsingin urbaaneimmat nisäkkäät ??Helsingin kaupungin ympäristökeskus järjesti lokamarraskuussa kyselyn, joka koski kaupunkilaisten havaintoja viidestä helposti tunnistettavasta nisäkäslajista. Lajit olivat kettu, supikoira, mäyrä, rotta ja siili. Havaintoja pyydettiin erikseen vuodelta 2013 ja 2000?2012. Havaintopisteitä saatiin yhteensä 1 750. Vastaajien tarkka määrä ei ole tiedossa, koska kyselyyn sai vastata myös yhteystietojaan jättämättä. Kyselyn lajikartat ja lajikohtaiset havaintomäärät löytyvät täältä: Helsingin urbaanein paikka on kenties rautatieasema, josta etäisyydet maakuntiin mitataan. Rottia ja ainakin yksi kettu on nähty steissin portailla. Lähimmät supikoirat on havaittu Töölönlahden eteläisillä rannoilla ja lähimmät siilit Tähtitorninmäen, Punavuoren ja Töölön puistoissa. Odotusten mukaisesti mäyrä on viisikosta vähiten kaupunkilaistunut ja myös harvimmin havaittu. Keski-Euroopan monista kaupungeista poiketen Helsingin mäyrät varovat vielä tapaamisia ihmisten kanssa. Lähimmät varmat mäyräpisteet asemalta katsoen ovat 1,5 kilometrin päässä Kalliossa ja Ruoholahdessa, seuraavat jo 4?5 kilometrin päässä Lautta- saaressa, Ilmalassa ja Käpylässä. Havaintoja ilmoitettiin kaikista kaupunginosista. Östersundomin havaintomäärä on alueen laajuuteen ja eläinmääriin nähden pieni. Maaseutumaisissa oloissa eläimiä on vaikeampi havaita kuin kaupungissa, ja voi myös olla, että asukkaat eivät miellä niitä kaupunkieläimiksi. Myös Haltialasta sekä Uutelasta ja muista Vuosaaren metsistä ilmoitettiin havaintoja suhteellisen vähän. Havaintomääristä ei voi päätellä paljonkaan eläinten todellisista yksilömääristä. Kettuja ja luultavasti mäyriä on havaittu selvästi useammin kuin mikä on niiden yksilömäärä, rottia vain murto-osa kannan koosta. Supikoira ja siili sijoittuvat tälle välille. Ketusta ilmoitettiin 769 havaintoa (44 % kokonaishavaintomäärästä). Kettuhavaintoja oli aika tarkoin saman verran kuluneelta vuodelta kuin 12 edelliseltä. Kaikilla muilla lajeilla tuoreiden havaintojen määrä oli suurempi. Ketun kohtaaminen siis muistetaan. Lisätietona ketusta haluttiin myös kertoa havainnon yksityiskohtia 103:aa eri verbiä ja 47:ää eri adjektiivia käyttäen. Tavallisimmin kettu /juoksi/ tai / jolkotteli/. Yleisin adjektiivi oli kesy, mutta myös erilaiset hyvää terveyttä (syyhyttömyyttä) kuvaavat luonnehdinnat olivat tavallisia: /komea, tuuheahäntäinen, terveen oloinen/. Supikoiran kohdalla on mahdollista, että kanta on vuonna 2013 ollut jonkin verran vahvempi kuin edellisvuosina. Kartassa kiinnittää huomiota kehä I:n linjalle osuvat monet havainnot yliajetuista yksilöistä. Rottia oli melko tasaisesti eri puolilla Helsinkiä. Rottakartassa huomiota herättää Laajasalon rotattomuus. Eläinsuojelueläinlääkäri Elli Valtonen, onko Laajasalo oikeasti ?rottavapaa?? ? Rohkenen epäillä, ettei ole. Yleisesti ottaen Helsingissä ei ole suurta rottaongelmaa, mutta aika ajoin kylläkin paikallisia ongelmia, jotka vaativat torjuntaa. Nyt kun tilanne on aika hyvä, kannattaisi suunnitella tarkemmin kannan seurantaa ja ajanmukaistaa torjuntatapoja. Rotanmyrkky väärin käytettynä voi aiheuttaa vaaraa ympäristölle, ja oikein käytettynäkin se on eläinsuojelunäkökulmasta arveluttava. Pitkällä aikavälillä kannattaisi siirtyä sähkötoimisiin loukkuihin, jotka samalla toimisivat kantojen seurannan apuvälineenä. Nosturin tulevaa ohjelmistoa ??Pe 17.01.2014 , ovet 20:00 , 24? , S/K18. Candlemass (Swe) ??La 18.01.2014 , ovet 19:00 , 13/15? , S/K18. Layback Fest vol. 2. Wasted, Valkyrians, Gasellit, Anal Thunder ??Ti 21.01.2014 , ovet 19:00 , 25? , S/K18. Watain (Swe) ??Pe 24.01.2014 , ovet 21:00 , 12? , K18 ??Helsinki Jungle Mafia & Garage presentz: Drum´N´Bass Convention ??La 25.01.2014 , ovet 20:00 , 13/15? , S/K18. Karri Koira, Ruudolf, Musta Barbaari ??La 25.01.2014 , ovet 20:00 , 18/20 ? , S/K18. Peruutettu! We Butter The Bread With Butter. Support ??To 30.01.2014 , ovet 19:00 , 25? , S/K18. Kvelertak (Nor) ??La 01.02.2014 , ovet 18:00 , 35 ? , S/K18. Ulver (No). Konserttipaikka Savoy-teatteri. Liput Lippupalvelusta! ??La 08.02.2014 , ovet 20:00 , 17/19? , S/K18. Pariisin Kevät, Odd Hugo (Est). Odd Hugo esiintyy Nosturin Alakerrassa, jonne rajattu kapasiteetti 200hlö eli kannattaa tulla ajoissa ??To 13.02.2014 , ovet 19:00 , 15? , S/K18. Truckfighters ??La 15.02.2014 , ovet 21:00 , 12? , K18 ??Afrobeat Presents: Greatest Hits. Dj Jamjam (Uk), Dj Dalo Dj Goodblood ??Ma 24.02.2014 , ovet 19:00 , 18/22? , S/K18. Frank Turner And The Sleeping Souls (Uk) ??La 01.03.2014 , ovet 20:00 , 18? , S/K18. Stam1na ??Ke 05.03.2014 , ovet 19:00 , 20? , S/K18. A Pale Horse Named Death (Usa) ??To 06.03.2014 , ovet 19:00 , 28/30? , S/K18. Earl Sweatshirt (Usa). Noah Kin ??Ke 19.03.2014 , ovet 19:00 , 18? , S/K18. Toxic Holocaust (Usa). Exhumed (Usa) ??La 22.03.2014 , ovet 20:00 , 10/15/30? , S/K18. Kissojen ja Koirien ystäville "Rytmihäiriö 25th anniversary". Rytmihäiriö. Rytmihäiriö Vm. 1990. Kalevi Helvetti. Vauhkoset Patja & Pirihuorat Dj-set. Liput myynnissä nyt! MYYNNISSÄ MYÖS 100 LIPUN ERIKOISERÄ: "Rytmihäiriö 25th Anniversary Show & Dinner?. Tunnelmaa tilaisuudessa luomassa Heikki Helastinen. Liput 30?, ovet 18:00, (K18) ??Ma 24.03.2014 , ovet 19:00 , 20? , S/K18. Architects (Uk) ??La 05.04.2014 , ovet 20:00 , 20/22? , S/K18. Disciple (Usa). Pappi ??La 12.04.2014 , ovet 19:00 , 16? , S/K18. Heaven?s Basement (Uk). Glamour Of The Kill (Uk). The Dirty Youth (Uk) ??To 17.04.2014 , ovet 19:00 , 22? , S/K18. Hatebreed (Usa). St. Hood. Bolt ??To 15.05.2014 , ovet 19:00 , 28 ? , -S-/K18. Alkaline Trio (Usa). Bayside (Usa) FINNARP-retkikunta lähti kohti Etelämannerta Suomen Etelämanner-tutkimusretkikunta FINNARP 2013 huolto- ja tutkimusmatkalle ??Viisihenkisen retkikunnan tehtäviin kuuluu Aboatutkimusaseman huollon lisäksi tutkimusta tukevia tehtäviä ja ympäristön tilan seurantaa. Kauden aikana sää- ja havaintoaseman energiajärjestelmää parannetaan, aseman voimakone huolletaan, jätteenpolttouuni asennetaan ja Aboan sääasema päivitetään. Tutkimuspuolen töihin kuuluu ympärivuotisen datan keruu Geodeettisen laitoksen satelliittipaikantimesta, Helsingin yliopiston Seismologian Instituutin seismometristä sekä Helsingin yliopiston vertikaalin lämpötilaprofiilin mittausjärjestelmästä. Retkikunta myös lähettää matkaan Norjan ilmatieteen laitoksen ja Smith yliopiston kontrolloituja säähavaintopalloja, asentaa retken ajaksi kaksi seismometriä ja tekee GPS-tarkkuusmittauksia. Retkikunta viettää Etelämantereella Kuningatar Maudin maalla sijaitsevalla Suomen tutkimusasemalla noin kaksi kuukautta ja palaa takaisin maaliskuun alussa 2014. Aboan tutkimusasema on miehitetty- nä joka vuosi noin kahden kuukauden ajan. Suomi aloitti aktiivisen tutkimustoiminnan Etelämantereella vuonna 1988 perustamalla tutkimusasema Aboan. Suomen konsultatiivinen jäsenyys kansainvälisessä Etelämanner-sopimuksessa edellyttää merkittävää tieteellistä tutkimustyötä Etelämantereella. Suomen tavoitteena on harjoittaa Etelämanner-tutkimusta ensisijaisesti sellaisilla aloilla, joilla meillä on korkeatasoista osaamista ja jotka ovat tieteellisesti merkittäviä. Helsingin XVII Flamencofestivaalin 8.?16.2.2014 pääosassa perinne ja lapset ??Helsingin Flamencofestivaali valaisee jo seitsemättätoista kertaa helmikuista Helsinkiä. Tulevan vuoden ohjelmassa on jälleen esillä sekä korkeatasoisia espanjalaisia vieraita että suomalaisia tekijöitä. Ohjelmasuunnittelusta vastaa nyt kolmatta kertaa taiteellinen johtoryhmä Emilia Aho, Erika Alajärvi ja Tove Djupsjöbacka. Festivaaliohjelmassa on tänä vuonna näkyvissä kaksi punaista lankaa: perinne sekä lapset. Festivaalin yhteydessä järjestettävästä Lasten ja nuorten flamencobiennaalista on tullut merkittävä tapahtuma. Yhä useammassa kaupungissa on mahdollisuus opiskella flamencotanssia jo pienestä pitäen, ja tässä yhteydessä pienet flamencot eri puolilta Suomea saavat mahdollisuuden esiintyä ja tavata toisiaan. Ensimmäistä kertaa Helsingin Flamencofestivaali esittelee myös nimenomaan lapsille tehdyn flamencoteoksen, osallistavan tanssisadun maalarista ja kadonneista väreistä. Maalarin harmaa päivä -teoksen takaa löytyvät tamperelaiset flamencon ammattilaiset: koreografian on tehnyt Anu Silvennoinen ja musiikista vastaa Toni Jokiniitty. Toisena punaisena lankana on perinteinen flamenco, mikä ei välttämät- tä ole itsestäänselvyys flamencofestivaalilla. Perinteen esilletuominen on tärkeätä etenkin Suomessa, joka on kaukana flamencon juurista ja jossa erityisesti nykyflamenco ja eri taiteiden kohtaamiset flamencon kanssa ovat viime vuosina olleet paljon esillä. Vieraita Espanjan huipulta Tanssivierailijana nähdään Guadalupe Torres (s. 1983 Madrid), jonka tanssi edustaa rehevää, maanläheistä naisellisuutta. Hän on hankkinut kannuksensa eturivin flamencotanssiryhmissä ja voittanut kaksi ykköspalkintoa Madridin koreografiakilpailussa (2007 ja 2010). Ácuerdate cuando entonces... (Muistatko, kun silloin ennen...) on Guadalupe Torresin toinen teos omalle ryhmälle. Se on tekijöidensä näkemys nykyhetken flamencosta, kunnioittaen sen historian suuria tyylejä ja tekijöitä. Teos on kunnianosoitus laululle sekä suurten laulajien jättämälle perinnölle. Menneen ajan suuruudet ovat näkyvillä myös teoksen visualisoinnissa. Guadalupe Torres tuo mukanaan muusikkoryhmän, jonka jäsenet ovat Andalusian parhaimmistoa. Pääesityksen lisäksi huippumuusikot tarjoavat Suo- men olosuhteissa harvinaista herkkua eli perinteisen lauluresitaalin. Luvassa on intiimi konsertti, jossa keskitytään ytimeen ? lauluun, kitaraan, rytmiin; eri tyylilajien tunnelmiin. Dani de Morón on tällä hetkellä yksi hehkutetuimmista nuoren polven flamencokitaristeista. Hänen huikea tekniikkansa, mehukas sointinsa ja persoonallinen mutta perinteikäs näkemyksensä flamencomusiikista ovat voittaneet useita sydämiä puolelleen. Lukuisiin meriitteihin kuuluu muun muassa esiintyminen legendaarisen Paco de Lucían rinnalla tämän kiertueen kakkoskitaristina. Laulajat Miguel Lavi ja Juañares ovat flamencon sydänseuduilta Jerezin kaupungista. Heidän äänissään kuuluu flamencon legendojen kaiku. Lavia on kehuttu yhdeksi nuoremman polven vakuuttavimmista perinteisistä, raaoista äänistä. Ryhmän täydentää monen flamencoryhmän luottokumppani, perkussionisti Kike Terrón. Helsingin XVII Flamencofestivaalin ohjelman täydentävät avajaisklubi Lavaklubilla sekä espanjalaisten vieraiden pitämät tanssi- ja laulukurssit.
• Viikot 3-4 14 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 ? Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Ostamme lasit, posliinit, huonekalut, soittimet, harrastusvälineet, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, kirjat, antiikkia ym. ym. Heti käteisellä nopea nouto! A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Autonvuokraus Palvelut autovuokraamo Autoalerent Tulppatie 24, 00880 Helsinki v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Hieronta HIERONTAA 90 min. 48? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Terapia Näkijä Henkinen Auttaja Anu 0700-866 55 Albertinkatu 10, p. 040-7485601 www.pirkkojaakkola.fi Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Parturi-kampaamo Raija Koso Työsuorituksia Parturi-Kampaamo Robertina Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ART-BARON OY Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Kehyspalvelu Saunatilat Pasilassa Taikuri Riku Issakainen p. 040-5604019 Polttarit, merkkipäivät tai saunaillat Muuttotalo Tmi / MuuttoHelsinki 044 0106655, 046 5474327 Lisää tietoa saunatiloistamme löydät kotisivuiltamme. www.pasilansaunatilat.fi sila Pintaremontit Puh 045 8586122 Knuutinen n Saunatilat un a& Tilausravin to Esterinportti 2, 7 krs. Puh. 0400-582106 Kirpputorit 40x50mm.indd 1 Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) 31.1.2013 20.28 50 ?! OA 2 VIIKK www.hietsumarket.fi Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. Tutustu joustavaan, iloiseen ja edulliseen palveluumme osoitteessa www.pakujakuski.com Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi 0700-95550 Näkijä ? auttaja Tuire Lähde Tarjoamme muuttopalvelut ja muut kuljetukset. Fredrikinkatu 22, p. 09-171452 pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 Parturi-kampaamo Antiikkiliike Bo & Co p. 0400 424 397 Puh. 0400 - 461 070 Seppo/Sari Sekalaista Jane&Tarzan Sa 0400-33 55 00 OSTAN IKONEITA Kampaamot Oy Eläkeläisinsinööri laatii rakennuspiirustuksia. P. 0400 847 262 Ostetaan la Lämpö- ja vesijohtoliike Autolasipalvelut Pa LVI Palvelut Palautukset joka päivä 7-23:00. Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi www.nygardinautokoulu.fi Mannerheimintie 36, 00100 HELSINKI Puh: (09) 495 979, Fax: (09) 409 651 toimisto@nygardinautokoulu.fi RööperinLehti 10. vuosikerta 2014 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Kotisiivousta Rööperissä Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Viiskulman terveysasema Olisiko tässä sinun yrityksesi paikka? 09-413 97 332 RööperinLehti Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2014
• Viikot 3-4 15 Uusi lehti! ? Tilaa lehti! www.antiikkijataide.fi ja taide www.antiikkijataide.fi
• Viikot 3-4 16 NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI! YLIVOIMAISET OMINAISUUDET. KÄY ALV. VEROVÄHENNYKSIIN YM. 10 hyvää syytä ostaa + TOIMITUSKULUT Käsiraha 700? loput 150?/kk OT - Lumitöihin ja puunajoon paras pito ja vetokyky yli 900 kg sekä työntöominaisuudet - Ylivoimaisesti paras hinta/laatu suhde. Takuu 2 vuotta. Made in Taiwan - Kunnolla painoa työhommiin = teho-pito-paino - Aito 100 % 4-veto oikealla erillisellä etupään lukkokatkaisijalla, ei automaattinen 4-veto - Suurin maavara 305 mm, erillisjousitettu - Pienin polttoaineen kulutus - Edullinen hankintahinta - Laadukas Come Up sähkövinssi kaupanpäälle arvo 490,- Vakiona markkinoiden parhaimmat, laadukkaimmat ja isoimmat 26? MAXXIS Big Horn testivoittajarenkaat - Saatavilla (vain TGB:hen) markkinoiden paras kotimainen FINMAN V-Aura jolla voi kasata jopa 2,5 m korkeita kinoksia +tk Käsiraha 900,- loput 180,-/kk. KIPPAAVA Finman KAUHA 990,Voi lastata myös peräkärryyn, nousee, kippaa ja laskee vinssillä. FINMAN lumilevy 490,kulutuskumi alareunassa TA TA Myyty jo yli 4500 kpl! Suomen suosituin mönkijä lumitöihin, polttopuu- ja ranka-ajoon jo 9 vuotta! Bellier Racing 12.990 ? + tk 2490? Käsiraha 250,- loput 75,-/kk. Rahti 80,- (arvo 490,-) Tieliikenne 3290,-+tk 2890? +tk Käsiraha 300,- loput 100,-/kk. RALLY USA GOLF ja CITY SKOOTTERIT E 500 Pit. 116, lev. 63, kork. 122 cm. Isot renkaat. Ei tarvita ajokorttia eikä rekisteröintiä. Hieno ajopeli kauppareissuille ja muuhun Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. liikkumiseen. OTAMME VAIHDOSSA HENKILÖAUTOJA! OT 0 + tk Mm. Led-valot, Sparco kuppipenkit 4-pistevöillä, Kenwoodin äänentoisto jne. 2 VU USA 25 Euroopan 1 merkki tieliikennemönkijöissä! LASIKUITUKORINEN BELLIER MOPOAUTO PYRKIJÄ 4-PYÖRÄ EUROOPAN KUU SÄHKÖSKOOTTERI TURVALLISIN vanhin 2 Ranskan Moottori 24 V 800 W. Akku 2 kpl. mopoautomerkki. V MOPOAUTO U O T 12 V 45 Ah. Latausaika 9 h. JAPANILAINEN, markkinoiden paras/luotettavin/hiljaisin Ajomatka 50 km. Nopeus 15 km/h. GT Edition YANMAR Diesel-moottori. Kantavuus 130 kg. 13.990 ? VINSSI KAUPANPÄÄLLE! KUU TA 6890 ? 41 Hv OHJAUSTEHOSTIN, LEDIT... TAKUU 2 vuotta! 4490 ? Rally USA sähköskootterit ei tarvitse ajokorttia ei vakuutuksia. Saa ajaa pyöräteillä ja jalkakäytävillä tien reunassa. Nop. 15 km/h. Max. ajomatka 60 km. +tk Käsiraha 500,loput 99,-/kk. RALLY USA CITY 1300 - Vaihteet Eteen-Vapaa-Peruutus - Akku12V 2x80 Ah, Latausaika 6 h - Moottori 1300 W - Erillisjousitettu etu/takapää - Maavara 150 mm - Kantavuus 160 kg - Pit. 1580 mm, Lev. 730 mm, Kork.1300 mm KUU Renk.: takana 410 x 100 mm V 2 edessä U O T 360 x 90 mm RALLY USA 1300 GOLF 4790,-+tk TA 8990? PARAS LUMITYÖKONE 1380? 2 VU 41 Hv TA 550 IRS Blade 4x4 tieliikenne KUU V-aura 800,-. TA MÖNKIJÄN TELIKÄRRY 890? TA Käsiraha 900? loput 175?/kk TRAKTORI TA 8890? +tk 550 4x4 TGB 4x4 SÄHKÖVINSSI JA FINMAN V-AURA TAI TELIKÄRRY KAUPANPÄÄLLE! arvo MODULARBOX OY www.rally.fi P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI! Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. Yli 150 huoltopistettä koko maassa! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. ? Asuntosi arvoinen välittäjä. Minulla on 10 vuoden kokemus Helsingin asuntokaupoista. Pyydä ilmainen arvio kodistasi, saat samalla markkinakatsauksen ja välitystarjoukseni! Soita TI! Anna minun hoitaa E kodinvaihtoasiasi! VAIKKA H TINNA SARASALO Osakas, KED p. 044 090 0035 tinna.sarasalo@huom.fi OSTAMME KULTAA, hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa. m e ta l l i ki lo en ja Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16 Katso hinnat: www.rasmussen.fi e r r ät y s Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan, jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme. K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille. Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen. Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot. Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme: www.rasmussen.fi HUOM!® ? Suomen Asuntopalvelut Oy ? Hitsaajankatu 24, 00810 Helsinki ? Y-tunnus 2044327-1 Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma 10 pulloa 5995 Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14 norm. 79,95e