Viikot 11-12 – Nro 5/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti Kasvohoidot alkaen 79 € Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme myös kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 Hämeentie 7, Hakaniemi Kauppalantie 4, Etelä-Haaga Toimipisteemme: EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 70,5 m2 PUNAVUORI KT 73,5 m2 KAMPPI Natasha Valtonen, 045 354 4770 natasha.valtonen@crape.fi 3 h, k, RT, kph Pursimiehenkatu 27 B Mh. 485.134,48 € Vmh. 547.000 € 2 h, k, kph, sauna Lönnrotinkatu 3 C (Kivipalatsi) Mh./VMH. 639.000 € SOLVIKINKATU 1, 00990 Helsinki KT 53 m2 KAMPPI Natasha Valtonen, 045 354 4770 natasha.valtonen@crape.fi 1 h, avok, s, wc, KPH, parveke Bulevardi 15 C Mh. 433.749,63 € Vmh. 449.000 € Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi KT 45 m2 KAMPPI Petri Vilkko, 0400 429 733 petri.vilkko@crape.fi 2 h, avok, kph Köydenpunojankatu 13 A Mh. 327.922,64 € Vmh. 334.000 €
2 Viikot 11-12/2019 • Nro 5 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Hernesaaren Autokatsastus 09 680 1166 www.hakus.fi katsastukset ja rekisteröinnit ma – pe 8 – 17 Hernematalankatu 2, Helsinki Tarjous voimassa 1.2.–31.5.2019 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300
15. vuosikerta – nro 5 Viikot 11-12/2019 Ajankohtaista Päärautatieasema kehittyy kaupungin sykkeessä Steissi 100 vuotta Lääkäripalvelujen saatavuutta parannetaan terveysasemilla H elsingin terveysasemat aloittivat helmikuussa kokeiluna lääkäripalvelujen ostamisen yksityisiltä toimijoilta. Ostoilla halutaan tasoittaa ruuhkahuippuja ja sujuvoittaa helsinkiläisten pääsyä kiireettömään hoitoon. Kiirettömässä hoidossa lääkärin vastaanotolle on ollut ajoittain jonoa. Nyt alkaneilla ostoilla kokeillaan mallia, jonka tarkoitus on pitää pyritään pitämään asiakkaan odotusaika kohtuullisena. Keskimääräinen odotusaika kiireettömään hoitoon Helsingin terveysasemilla oli viime vuonna keskimäärin 16 vuorokautta. Tavoitteenamme on, että odotusaika on kaikilla terveysasemilla korkeintaan 10 vuorokautta. – Haluamme taata kaikille helsinkiläisille hoitoon pääsyn kohtuullisessa ajassa, toteaa Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. – Ostoilla parannetaan asiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuutta. Ne tukevat myös henkilöstön jaksamista ruuhkahuippujen aikana, Lukkarinen jatkaa. Yksityisellä lääkäriasemalla asiakas saa saman palvelun kuin terveysasemallakin. Käynti on maksuton. Potilas jatkaa yksityisen lääkärikäynnin jälkeen tutun terveysaseman asiakkaana. Yksityisen lääkäriaseman palvelun valitseminen on vapaaehtoista. Palvelua tarjotaan asiakkaille, joiden kohdalla ei ole kysymys pitkäaikaisesta vaivaista tai sairaudesta. Helmikuussa alkaneessa kokeilussa yksityistä lääkäripalvelua on tarjottu noin sadalle asiakkaalle viikossa. – Moni asiakas on ollut tyytyväinen palveluun. Kehitettävää tässä uudessa toimintamallissa kuitenkin vielä on. Kokeilu kestää kesään asti ja koskettaa vain osaa terveysasemista, Timo Lukkarinen kertoo. Grön voitti Suomen parhaan ravintolan tittelin toisen kerran peräkkäin. Kuva: Julius Konttinen Helsinkiläinen Grön Suomen Paras Ravintola 2019 H elsinkiläinen Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2019 -äänestyksessä seuraaviksi sijoittuivat helsinkiläiset BasBas ja Olo. Listan tulokset julkistettiin viime viikon keskiviikkona Helsingissä. Toni Kostianin ja Lauri Kähkösen luotsaama Grön vei toistamiseen nimiinsä Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksen. Albertinkadulla toimiva ravintola oli ykkönen myös vuosi sitten. Vain 24 asiakaspaikan Grön on voittanut lukuisia arvostettuja ravintola-alan palkintoja parin viime vuoden aikana. Sillä on myös yksi Michelin-tähti. Sivut 8-9 Jätkäsaaren peruskoululle palkinto oppimisen uudistamisesta Sivu 8 Gramofoniepidemiaa, katukieltä ja korkeita odotuksia H elsingin kaupunginmuseoon kuuluvassa Hakasalmen huvilassa vietettiin lauantaina 2.2. iltapäivää 1920-luvun hengessä. Tapahtumassa valotettiin helsinkiläistä 1920-lukua muun muassa kansakoulun, kielen, arkkitehtuurin ja populaarikulttuurin, etenkin gramofonien ja äänilevytuotannon kautta. Kauppatorin lauttaterminaali uudistuu U udistustyöt alkoivat maanantaina 4. maaliskuuta. Amos Rexin maaliskuu M aaliskuussa 2019 Amos Rex esittelee ensimmäistä kertaa Pohjois-Euroopassa amsterdamilaisen taiteilijakollektiivin Studio Driftin. Magritten rinnalle 6.maaliskuuta avautuva näyttely sisältää elokuvaa, kuvanveistoa ja installaatiota. Sivu 13 Sivu 5 Sivu 12 Asemarakennus vihittiin viimein käyttöön 5.3.1919 juhlallisin ja arvokkain menoin sotavuosien ja Suomen itsenäistymisvaiheiden jälkeen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt. Y ksi pääkaupungin tunnetuimmista ja rakastetuimmista maamerkeistä, Helsingin päärautatieasema, avattiin yleisölle 5.3.1919. Merkkipäiväänsä juhlistava asemarakennus on palvellut matkustajia jo sata vuotta. Asema on säilyttänyt merkityksensä kaupunkilaisten arjen keskeisenä kohtaamispaikkana. Sivu 13
4 Viikot 11-12/2019 • Nro 5 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 5/2019 Asumisen hinta kallistuu edelleen Helsingissä Paasto kirkastaa mielen Kolumni ? On ristiriitaista, että paastonajan alkaessa puhe kääntyy yhä enemmän ruokaan. Sana paasto ymmärretään usein vain ravinnosta pidättäytymiseksi, ruokapaastoksi. Hengellisenä terminä sana paasto on kuitenkin paljon laajempi käsite. Se tarkoittaa monipuolista juhlan valmistamista, turhasta luopumista, kieltäytymistä. Pääsiäistä edeltävä neljänkymmenen päivän quadragesima-aika tunnetaan nimellä suuri paasto. Origenes määritteli aikanaan: ”Autuas se joka myös paastoaa ruokkiakseen köyhää.” Hän korosti köyhien auttamista saarnoissaan. Paasto tarkoittaa sosiaalista tasausta lähellä ja kaukana olevien tarvitsijoiden auttamista. Luopumalla itsekkyydestä ja turhasta voi vastata maailman pakolaisuuteen ja hätään. Paasto ei siis koske vain katolisia tai ortodokseja kuten jatkuvasti kuulee sanottavan vaan se on koko kirkolle ja kaikille kristityille, oikeastaan koko ihmisyydelle annettu haaste. On voitettava velttous ja mukavuudenhalu. On toimittava toisten parhaaksi. Syntynyt harhaluulo, että paasto ei kuuluisi luterilaisille voi johtua uskon ja tekojen suhdetta koskevasta väärinkäsityksestä, että kieltäytymiset, hengellinen harjaannus eli askeesi, ei kuuluisi hengen elämään. Tästä erehdyksestä ollaan jo pääsemässä irti ja myös luterilaiset papit ovat opetelleet antamaan paasto-ohjeita seurakuntalaisilleen. Paasto kuuluu evankeliumiin. Paasto koskee monia eri asioita. Sitä voi toteuttaa hiljentymällä, ulkoilemalla, nautinnoista kieltäytymällä, keventämällä ruokavaliotaan, syömällä kalaa, vihanneksia ja hedelmiä, lukemalla enemmän, töllöttämällä telkkaria vähemmän ja näpelöimällä kännykkäänsä harkitummin. Myönteinen kohtaaminen, toisen huomaaminen ja kehuminen on hyvä tapa paastota. Myös katumus, anteeksi pyytäminen, rukous, hengellinen kilvoitus kaikkineen auttaa luopumaan turhasta ja keskittymään olennaiseen. Joku aina ihmettelee miksi en paastonaikana juo kahvia, mutta tee kelpaa. Jokainen joutuu itse päättämään mistä kaikesta kieltäytyy ja miten uudistaa elämäänsä. Teen lehdillä ja myös juurilla on oma sanomansa. Teepensaan juuret kääntävät katseen perustaan, viisauden maaperään ja -lähteille. Bertolt Brecht vertaa teepensasta runouteen: ”Pahat pelkäävät kynsiäsi. Hyviä ilahduttaa viehkeytesi. Tällaista kuulisin kernaasti sanottavan runoistani.” Tee rauhoittaa, avaa väyliä mietiskelylle, henkisyydelle, rukoukselle. Teessä on ”hellivää sykettä” kahvia enemmän. Teehetket rauhoittavat ja virkistävät. Enemmän kuin monet muut juomat, tee soveltuu nautittavaksi myös yksin. Englantilaisten suosimat Kello viiden Fife o`clock tean-teehetket kertovat teen sosiaalisesta vahvuudesta. Tee on lähtöisin kellertävästä Intiasta tai Kiinasta. Tee tuli idästä Venäjälle ja sitten Intiasta Englantiin. Teeinnostus erikoismyymälöineen todistaa miten monet suomalaisetkin turkulaisia ja savolaisia myöten osaavat arvostaa teetä. Televisiosta tuttu Pirkko Arstila on ottanut miltei elämäntehtäväkseen julistaa miten vuorokauden eri aikoihin sopivilla teelajikkeilla voi päästä nauttimaan teen vaikutuksista päivät pääksytysten. Kahvi tuli oluen tilalle sivistyneempänä. Se tulee usein mustasta Afrikasta, ruskeaa kaakaota voi saada suklaanruskeilta Antilleilta. Kahvia juovat meitä suomalaisia asenteiltaan tulisemmat arabit ja afrikkalaiset. Kahvipannu alkoi tulla tutuksi Suomessa jo 1700-luvulla, kahvin ja teen voimalla Suomi säilyttänyt energisyytensä. Nauttimalla teensä rauhassa, paastonaika kutsuu sisäisyyden viljelyyn, koko elämän uudistumiseen. Lähestyvä pääsiäinen luo uutta henkeä ja vahvistaa moraalia. Veli-Matti Hynninen H innat olivat vuoden 2018 neljännellä vuosineljänneksellä keskimäärin 3,9 prosenttia korkeammat kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna. Helsingin asuntomarkkinoille on hyvin tunnusomaista asuntojen hintojen ja vuokrien suuri vaihtelu. Hintojen nousu oli ripeää varsinkin lähellä keskustaa, kalleusalueilla 1 ja 2. Kalleimman kalleusalueen 1 ja halvimman kalleusalueen 4 keskimääräisten neliöhintojen ero on jo lähes 4 300 euroa. Hintakehityksestä poiketen asuntojen vuokrat nousivat samana ajanjaksona suhteellisesti eniten kauempana Helsingin keskustasta, kalleusalueilla 3 ja 4. Tästä huolimatta kalleimman kalleusalueen 1 ja halvimman kalleusalueen 4 keskimääräisten neliövuokrien ero on lähes 5 euroa kuukaudessa. Asuminen Helsingissä on huomattavasti muuta Suomea kalliimpaa, mistä huolimatta Helsingin väkiluku kasvaa kovaa vauhtia. Helsinki on siis hyvin vetovoimainen kaupunki, jossa sijaitsee paljon kiinnostavia työpaikkoja sekä palveluita, joiden läheisyydestä asunnon ostajat ovat valmiita maksamaan. Helsingin keskustan sijainti niemen kärjessä aiheuttaa sen, että varsinkin keskustan lähialueilla asuntorakentamiseen soveltuvaa maata on tarjolla hyvin niukasti, mikä nostaa asumisen hintaa. Asumisen hintakehityksen tiedot ovat peräisin tilastokeskuksesta. – Suomessa ei ole yhtä ostajan tai myyjän asuntomarkkinaa Aluekohtainen ymmärrys yhä tärkeämpää Lupaava esikoinen Kirja-arvostelu ? Nuoren pojan kasvutarina ei ole kirjallisuudessa mikään outo kertomus, mutta aiheeseen on rohkeasti ja mielenkiintoisesti tarttunut esikoiskirjassaan helsinkiläinen Jorma Hyvönen. Hyvönen on pitkän linjan lehtimies, toimittaja, kulttuuritoimija, joka on pitkään työstänyt ensimmäistä kirjaansa, romaania. Novelleja ja runoja on ilmestynyt aiemmin, palkitustikin. Uusi romaaniavaus, Pillipiipari ( Reuna 2019 ) on aivan kelpo uuden ulottuvuuden esiintulo Hyvösen kirjoittajauraan. Mikä on okariina ? Tämän kukkopilliä muistuttavan soittimen ympärille Hyvönen kutoo kirjassaan ihmisten, paikkakuntien, koko maailman verkoston. Juoni rönsyilee sinne tänne, maanpäältä avaruuteen, nyrkkeilysalilta palmurannoille, työttömyyden kurimuksesta menestyksen huumaan. Keskitysleirit ja tsunamitkin on saatu lähes 300-sivuisen kirjan sivuille. Vaikka kuvaus on elävää ja sujuvaa, tietynlainen ahdistus saattaa lukijalle tulla sisällön runsaudensarvessa. Tiivistämällä, vähentämällä rönsyjä kirjan ote olisi vielä parantunut. Musiikki auttaa Okariinoa, kukkopilliä, soittava lahtelainen pikkupoika kasvaa nuorukaiseksi, opettelee nyrkkeilytaitoja, joutuu kaikenlaisiin pikku selkkauksiin, mutta selviää kiperistäkin tilanteista lumoavan soittonsa avulla. Satuako ? Lukijalle syntyy Pillipiiparista mukavan lämmin olo, vaikka kirja ei aina olekaan mikään satukertomus, kaukana siitä. Musiikin, soittamisen ilo ja merkitys tulevat kirjassa hyvin esille. Soiton, laulun ja tanssin avullahan ihmiset edelleenkin solmivat ystävyyssuhteita, kansojenkin välillä. Hyvösen romaanissa on siellä täällä useita pikku viitteitä ihmisten ja kansojen välisiin ongelmiin, ajankohtaisiin. Hyvösen esikoinen ” Pillipiipari” vaatii lukijalta tarkkuutta, oivaltamista. Se on hyvän kirjan merkki. Pekka Hurme V iime päivinä on käyty vilkasta keskustelua asuntomarkkinan suunnasta. Joissain kommenteissa on väläytelty näkymiä voimistuvasta ostajan markkinasta. – Näissä oloissa aluekohtainen ymmärrys ja näkemys on yhä tärkeämpää, asuntotyypeittäin. Ei ole yhtä yhtenäistä asuntomarkkina-Suomea, jossa olisi joko ostajan tai myyjän markkina, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. Kiinteistömaailma on julkaissut verkkopalvelussaan www.kiinteistomaailma.fi/ asuntojen-hinnat tuoreita (vuoden 2018) tilastotietoja asuntokauppamääristä, -hinnoista ja -ajoista postinumeroittain. Tarkastelua voi tehdä jopa postinumeroaluettakin tarkemmalla tasolla ja ottaa erikseen katseluun esimerkiksi tietyn postinumeroalueen yksiöt, kaksiot tai kolmiot. – Jo useiden vuosien ajan Suomen asuntomarkkina on ollut aikaisempaa selvästi pirstaleisempi. Missään nimessä ei voi puhua koko Suomea kattavasti ostajan markkinasta tai myyjän markkinasta, vaan hyvinkin erilaisista tilanteista eri paikoissa. Meillä on edelleen paikkoja, joissa jokainen myyntiin tullut asunto käy kuumasti kaupaksi, eikä takuulla ole ostajan markkinaa. Ja sitten on alueita, joissa ostajan asema on erinomaisen hyvä, kuvaa Heikkinen. Itseä kiinnostavia postinumeroalueita ja asuntotyyppejä voi tarkastella Kiinteistömaailman verkkopalvelussa. Palvelussa on mukana asunto-osakkeista tehdyt kaupat koko maassa vuosina 20072018. Yrityksillä edelleen puute osaavasta työvoimasta Kilpailu työntekijöistä kiristynyt H elsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyssä helmikuussa 2019 peräti 86 % vastaajista ilmoitti jonkinasteisesta osaavan työvoiman saatavuusongelmasta. Ongelmia ovat kohdanneet yritykset kaikissa kokoluokissa. Aloittain tarkastellessa suurin pula on osaavista taloushallinnon ammattilaisista ja vaikeuksia oli löytää tekijöitä myös ICT-alalle ja myynnin erilaisiin tehtäviin. Helsingin seudun kauppakamari kyselyn perusteella rekrytointihaasteet eivät ole vuoden aikana helpottaneet. Syyt rekrytointivaikeuksien taustalla ovat pysyneet ennallaan. Lisäksi lähes kolme neljäsosaa vastaajista arvioi, että osaavan työvoiman saatavuus vaikeuttaa yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehitystä. – Hakijoiden vähäinen tai soveltumaton koulutus, pula hakijoista sekä kiristynyt kilpailu työntekijöistä ovat kolme suurinta syytä rekrytointiongelmille. Viime vuoteen verratessa erityisesti pula hakijoista on kasvanut, kertoo asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista. Oppilaitosyhteistyössä toimivimmiksi osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta koettiin oman henkilöstön kouluttaminen, oppisopimus sekä koulutussopimus. Oman henkilöstön kouluttaminen vähentää rekrytointien riskejä ja jo olemassa olevaa osaamista täydentämällä saadaan täsmätyövoimaa. – Huolestuttavaa oli kuitenkin se, että oppisopimuksen uusista mahdollisuuksista ei vieläkään tiedetä riittävästi. Lisäksi oppisopimuksen käyttöä rajoittaa koulutusmuodon kalleus etenkin koulutuksen alkuvaiheessa, summaa Ennakointikamarin projektipäällikkö Tuula Pyykkö. Kyselyssä esitettiin myös ehdotuksia osaamistarpeiden ennakoinnin ja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Maahanmuutto ja kielitaitokysymykset nousivat kyselyn avoimissa vastauksissa esille eri näkökulmista katsottuna. Vastauksissa kaivattiin niin nopeaa työllistymistä integraation vahvistajana kuin toisaalta myös kielitaitoon panostamisen merkitystä. Osaamiskyselyyn vastasi 216 yritystä ja data kerättiin sähköisesti 6.-18.2.2019. Varusmiehet keräävät jälleen sotiemme veteraaneille V arusmiehiä näkyy jälleen Sotiemme Veteraanit -keräysliiveissä ympäri Suomen. Vuoden ensimmäisen saapumiserän varusmiehet ja -naiset jalkautuvat turuille ja toreille maaliskuun alusta alkaen. Varusmiesten listaja lipaskeräykset kestävät toukokuun loppuun saakka. Suomessa elää edelleen noin 10 000 sotien veteraania. Vuosi vuodelta meillä on yhä vähemmän kunniakansalaisia. Vuosi 2019 tuo tunnuksen omaavien veteraanien väestöön historiallisen muutoksen. Tänä vuonna suhde muuttuu ensimmäistä kertaa niin, että naispuolisia veteraaneja on miehiä enemmän. Yhä suurempi osa veteraanipolvesta on jatkossa naisia; itse rintamatunnuksen omaavia tai veteraanien ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä. Myös he ovat tehneet suuren työn sodassa olleiden rinnalla eläen ja yhteiskuntaa rakentaen. Varusmieskeräyksen tuotto ohjataan tukemaan saman paikkakunnan veteraaneja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään. Keräystuottoa käytetään esimerkiksi kotiin kuljetettuihin lounaisiin, lääkkeisiin, silmälaseihin ja kuljetusapuun. Sotainvalidien Veljesliitolla oli varallisuutta jäljellä 158 euroa sodassa vammautuneiden sotainvalidien ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Suomen Sotaveteraaniliitolla varallisuutta oli jäljellä 24 euroa kutakin sotaveteraani-, puolisoja leskijäsentä kohti.
5 Nro 5 • Viikot 11-12/2019 Makasiinipuiston rakentaminen jatkuu Töölönlahdella Makasiinipuiston ja Oodin välinen reitti on suljettu noin neljän viikon ajan huhtikuun puoliväliin. Kuva: Sari Korolainen Kävelyja pyöräilyreitteihin tulossa muutoksia M usiikkitalon ja Keskustakirjasto Oodin välissä sijaitsevan Makasiinipuiston rakentaminen jatkuu maaliskuussa, mikä vaikuttaa jalankulkuun ja pyöräilyyn alueella. Makasiinipuiston ja Musiikkitalon välinen kävelyja pyöräilyreitti suljettiin 11. maaliskuuta. Reitti avautuu suunnitelman mukaan toukokuun lopussa, kun pinnoitus ja kiveykset on tehty valmiiksi. Makasiinipuiston ja Keskustakirjasto Oodin välinen kävelyja pyöräilyreitti suljetaan 14. maaliskuuta alkaen. Reitti on suljettuna noin neljän viikon ajan vesihuoltotöiden vuoksi. Töiden ajan kävely ja pyöräily ohjataan Töölönlahdenkadun ja Mannerheimintien kautta. Makasiinipuiston rakentaminen valmistuu kokonaan kesäkuun loppuun mennessä. Monipuolinen, viihtyisä oleskelupaikka Makasiinipuistosta tulee monipuolinen ja vihreä oleskelupaikka kaikenikäisille kaupunkilaisille. Makasiinipuistoon rakennetaan esimerkiksi monenikäisille lapsille sopiva leikkipaikka. Eri pallopeleille sopiva aidattu pelikenttä rakennetaan leikkipaikan viereen. Makasiinipuistoon tulee myös taiteilija Akseli Leinosen taideteos Massa, joka on muistuma entisistä VR:n tiilisistä varastomakasiineista. Makasiinipuistossa on myös runsaasti vapaaseen oleiluun sopivaa nurmikenttää ja erilaisia istutuksia. Makasiinipuiston rakennustöiden urakoitsijana on Destia Oy ja tilaajana Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Matti Niiranen ehdolle eduskuntavaaleihin Helsingin Sydänsairaala luopui yksityisomistuksestaan nä. Valtakunnallisen seniorijärjestön toiminnanjohtajana Niiranen on työskennellyt vuodesta 2016. Eduskuntavaaleissa hän painottaa Helsingin kilpailukykyä, senioreiden asioita, sivistystä ja luonnonsuojelua. – Haluan toimia sellaisen markkinatalousjärjestelmän puolesta, jossa kannustetaan yrittäjyyteen, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Luonnonsuojelu, Itämeri ja ilmastonmuutoksentorjuminen ovat minulle tärkeitä asioita. Kannatan vastuullista EU-myönteisyyttä ja kansainvälisyyttä, sanoo Niiranen. – Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja turvaaminen ovat minulle tärkeitä asioita. Heikoimmista on pidettävä hyvää huolta ja senioreiden arvostusta on parannettava. Eläkkeiden taso on turvattava ja eläkeläisköyhyyteen on puuttuva, vaatii Niiranen. Matti Niirasen nimeämisen jälkeen Helsingin Kokoomuksella on nimettynä 20 ehdokasta. H elsingin Sydänsairaala Oy siirtyi kokonaan Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien omistukseen 5. maaliskuuta 2019. Helsingin Sydänsairaalan toiminnan kehittämisessä alusta saakka mukana olleet lääkäriosakkaat myivät vähemmistöomistusosuutensa Tays Sydänkeskus Oy:lle. Omistusmuutos ei vaikuta Helsingin Sydänsairaalan henkilöstöön tai toimintaan, joka pääosin koostuu lähetteellä tulevien sydänpotilaiden hoidosta. Omistusmuutoksella pyritään vahvistamaan Helsingin Sydänsairaalan asemaa valinnanvapaussäädösten mukaisena julkisena sairaalana, osana Tays Sydänsairaalan palveluverkkoa. Tuoreen ennusteen mukaisesti pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina, mikä näkyy myös julkisen terveydenhuollon hoitojonoissa. – Sydänsairaala on viime vuosina kehittänyt sydänpotilaiden hoitoa ja purkanut potilasjonoja Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Sitoudumme vahvasti hoidon vaikuttavuuden kehittämiseen myös pääkaupunkiseudulla. Viiveetön ja kunkin potilaan tilanteessa tarpeen mukainen hoito on yhteinen tavoite. Nykyinen julkisen erikoissairaanhoidon valinnanvapaus tukee tätä tavoitetta, korostaa Sydänsairaalan liiketoimintajohtaja Minna Metsälä. Tays Sydänsairaala pyrkii löytämään toiminnan kehittämiseen yhteistyökumppaniksi sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. – Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä teemme jo hyvää yhteistyötä esimerkiksi perusterveydenhuollon ja paikallisten sydänyhdistysten kanssa. Digitaalisten terveysja asiointipalveluiden kehittäminen murtaa perinteisiä aluerajoja Suomessa. Hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin mahdollistavat hoidon tarjoamisen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville, Metsälä jatkaa. Yksityisvastaanotot jatkuvat Helsingin ja Tampereen Sydänsairaaloissa tarjotaan myös ammatinharjoittajalääkäreiden ja -fysioterapeuttien yksityisvastaanottoja. Ilman lähetettä saapuvat yksityispotilaat maksavat tutkimuksen ja hoidon itse. Helsingin seudulla yksityisvastaanotto on erottunut vahvemmin. – Sydänoireet ovat enimmäkseen iäkkäämpien ihmisten vaiva. Tuoreen tilaston mukaisesti pääkaupunkiseudulla yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa noin 20 prosentilla vuoteen 2025 saakka. Osa heistä, jotka kokevat sydänoireita, haluavat joka tapauksessa selvittää oman tilanteensa nopeammin kuin mihin julkinen sektori pystyy nyt vastaamaan. Koska sydänsairaudet ovat usein eteneviä sairauksia, tähänkin kannattaa tarjota mahdollisuus, vaikka yksityisvastaanotot ovat jatkossakin vain pieni osa Sydänsairaalan koko toiminnasta, Metsälä toteaa. H elsingin Kokoomuksen eduskuntavaalien ehdokaslista täydentyy, kun toiminnanjohtaja ja valtiotieteiden maisteri Matti Niiranen, 56, lähtee ehdolle Helsingissä. Niiranen on ollut kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja varavaltuutettu vuodesta 2013 lähtien. Hän on tehnyt aiemmin pitkän työuran toimittajana ja viestintäyrittäjäKauppatorin lauttaterminaali uudistuu Lauttaterminaalin rakennustyöt eivät vaikuta Suomenlinnan lauttaliikenteeseen. Kuva: Tom Toikka ? Kauppatorilla sijaitseva Suomenlinnan liikenteen lauttojen käytössä oleva terminaalialue uudistetaan. Uudistustyöt alkoivat maanantaina 4. maaliskuuta. Työt eivät vaikuta Suomenlinnan lauttaliikenteeseen. Lauttaterminaalin uudistustyössä alueen kulkuyhteyksiä selkeytetään ja aidat ja ajoneuvopuomit uusitaan. Matkustajaporttien määrää lisätään ja portit uusitaan kokonaisuudessaan. Porttiriviin tulee erillinen kääntöportti lastenvaunujen, pyörätuolien ja polkupyörien kanssa liikkuville matkustajille. Portit ja ajoneuvopuomit ovat jo ikääntyneitä, ja niissä on ilmennyt käyttökatkoksia. Uudistustöillä pyritään vähentämään ruuhkaisuutta ja nopeuttamaan lautan tyhjentämistä ja lastaamista. Suomenlinnan lauttaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet usean vuoden ajan, ja terminaali on erityisesti kesäaikaan ruuhkainen. Lauttaterminaalin rakennustyöt eivät vaikuta Suomenlinnan lauttaliikenteeseen. Terminaalialueella on töiden ajan muutoksia kulkureiteissä, mutta alue on matkustajien käytössä koko rakentamisen ajan. Lauttaterminaalin uudistustyöt valmistuvat toukokuussa 2019. Terminaalirakennuksen perusparannustyöt on suunniteltu toteutettavaksi talvikauden 2019-20 aikana. Kesäleirille Korkeasaareen – ilmoittautuminen alkanut K orkeasaaren perinteisiä kesäleirejä järjestetään jälleen kesäkuussa. Hakuaika leireille on 1.-15. maaliskuuta. Kesäleirit sopivat 8-12 -vuotiaille ja ohjelmassa on kaikkea mukavaa eläimiin liittyvää puuhaa. Leirien teemana on luonnon monimuotoisuus, lähiluonto ja eläintarhojen arki. Tukikohtana toimii luontokoulu Arkki ympäristöineen. Suurin osa leiriajasta vietetään ympäri Korkeasaarta maapallon eläinaarteita tutkien. Leirit eivät sisällä varsinaista eläinten hoitoa, mutta leiriläiset pääsevät tekemään eläintenhoitajien opastuksella virikkeitä eläimille. Leirit kestävät neljä päivää maanantaista torstaihin. Päivät alkavat klo 9 ja päättyvät klo 16. Leirin hinta on 180 euroa sisältäen ohjelman, lounaan ja välipalan, t-paidan sekä Korkeasaaren vuosikortin leiriläiselle. Etusijalla ovat eläimistä ja luonnosta kiinnostuneet lapset, jotka eivät aiemmin ole olleet Korkeasaaren kesäleireillä. Kaikki hakemukset käsitellään vasta hakuajan päätyttyä.
6 Viikot 11-12/2019 • Nro 5 VIIKKO 11 KE 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti TO 14.3. Matilda, Mette, Tilda PE 15.3. Risto LA 16.3. Ilkka SU 17.3. Kerttu, Kerttuli VIIKKO 12 MA 18.3. Eetu, Edvard TI 19.3. n Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Juuso, Josefina, Joose, Jooseppi, Joosef KE 20.3. Kevätpäiväntasaus Aki, Kim, Kimi, Joakim, Jooa, Jaakkima TO 21.3. Pentti PE 22.3. Vihtori LA 23.3. Akseli SU 24.3. Marian ilmestymispäivä Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo VIIKKO 13 MA 25.3. Aija, Aava TI 26.3. Manu, Manne, Immo, Immanuel Onnellisen puutarhurin osa on sillä, joka löytää ilonsa velvollisuuksistaan. Sylvi Kekkonen (1900 – 74) Päivyri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 13.3.–26.3. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Digitalkkari Maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15 Ongelmia tietokoneen tai tabletin kanssa? Rikhardinkadun kirjastossa voit pyytää digitalkkarilta apua tietoteknisissä ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Varaa henkilökohtainen opastusaika puhelimitse: 09 310 85013 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen: digitalkkari.etela@gmail. com Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Tervetuloa! ? Enter ry opastaa Tiistaisin klo 11–14 Aula, 1. krs Enter ry:n henkilökohtaiset tietotekniikkaopastukset senioreille jatkuvat Rikhardinkadun kirjastossa 2019 kevätkaudella tiistaisin, 8.1.–21.5. välisenä aikana. Tervetuloa ilman ajanvarausta kysymään neuvoja puhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen sekä sähköisten palveluiden käyttöön liittyen! Ota oma laite mukaan. Opastuspaikkana kirjaston ala-aula.? ? Suomea maahanmuuttajille Maanantaisin klo 16–18 Kokoustila Ture, 1. krs Tervetuloa oppimaan suomen kieltä Rikhardinkadun kirjastoon! Ryhmä kokoontuu maanantaisin 14.1.–27.5. välisenä aikana. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy. Opettajana Teri Kovács-Uboh. ? Suomen arkeoastronomisen seuran yleisöluento Keskiviikkona 13.3. klo 18–20 Kokoustila Ture, 1. krs Suomen arkeoastronomisen seuran yleisöluennolla Rikhardinkadun kirjastossa luennoivat arkeologi Eero Muurimäki aiheenaan Maailman vanhin kaupunki Jeriko ja arkeoastronomia sekä hum.kand. Eija Tupakka aiheenaan Astronomiset suuntaukset Äänisen kalliopiirroksissa. Seuran vuosikokous alkaa välittömästi luentojen jälkeen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa! ? Runo vie! -runopiiri, vieraana Tuija Välipakka Torstaina 14.3. klo 18–19.30 Kirjatorni, 2. krs Rikhardinkadun kirjastossa kokoontuvan Runo vie! -runopiirin teemana maaliskuussa on Runous ja informaatio. Käsittelyssä on Tuija Välipakan teos Uutisia! (Siltala 2018). Illan vetäjinä toimivat Aino Huusko ja Tiina Koskinen. Runo vie! -runopiiri on runoyhdistys Nihil Interitin ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä nykyrunouden lukupiiri. Jokaisella kerralla käsitellään ennakkoon ilmoitettua runoteosta, jonka tekijä on myös paikalla. Tapaamiset ovat avoimia kaikille, tervetuloa mukaan! ? Ulla Tillander-Godenhielm: Keisarillisten myötäjäisaarteiden jäljillä Torstaina 14.3. klo 18–20 Lukusali, 3. krs Suomen Pietarin instituutin kevään ohjelma jatkuu Rikhardinkadun kirjastossa Ulla Tillander-Godenhielmin esitelmällä ”Keisarillisten myötäjäisaarteiden jäljillä”. Venäjän keisarikunnassa oli Paavali I:stä Nikolai II:een 15 keisarillista tytärtä. Heille pyrittiin järjestämään sopivat avioliitot Euroopan kuningastai ruhtinaskuntiin. Tulevan morsiamen ylelliset myötäjäiset olivat näissä, usein poliittisissa peleissä, houkutin. Ulla Tillander-Godenhielm on pitänyt aiheesta esityksen Columbia Universityssä ja pitää nyt Suomen Pietarin instituutin avoimessa yleisötilaisuudessa. Tervetuloa! ? Kirjeiden lumo – Betagande brev 19.3., 20.3. ja 22.3. klo 18 Juhlimme kirjaston päivää 19.3. ja Minna Canthia koko viikon Rikhardinkadun kirjastossa Kirjeiden lumo – Betagande brev -esityksillä. Kirjeiden lumo – Betagande brev -esityksessä taiteilijuus ja sen haasteet nousevat esiin kirjeissä. Kallion lukion oppilaat lukevat ääneen Minna Canthin, Tove Janssonin, Ina Collianderin ja Astrid Lindgrenin kirjeitä ja esittelevät otteita Minna Canthin näytelmästä Papin perhe. Esitys on kaksikielinen (suomi, ruotsi). Vapaa pääsy. Tervetuloa! ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonsertti Torstaina 21.3. klo 13–14 Kirjatorni, 2. krs Tervetuloa Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijoiden lounaskonserttiin Rikhardinkadun kirjastoon! Maaliskuun konsertti pidetään poikkeuksellisesti torstaina Euroopan vanhan musiikin päivänä 21.3. Lounaskonserttisarjaa järjestävät yhteistyössä: Kulttuuriyhdistys Café Barock, Rikhardinkadun kirjasto ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vanhan musiikin aineryhmä. Vapaa pääsy. ? Seniorit nettiin -luento: Seniori Facebookissa Torstaina 21.3. klo 13–15 Lukusali, 3. krs Tervetuloa Enter ry:n luennolle Rikhardinkadun kirjastoon! Maaliskuun luennolla aiheena on Facebook: Mitä Facebookissa voi tehdä? Miten omasta yksityisyydestään voi palvelussa pitää huolta? Luennolle on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Kahvija teetarjoilu. Helsinki Beer Festival 2019 – teemana Slovakian pienpanimot P erinteisesti Slovakiassa valmistetaan vaaleita lagereita, mutta onko Euroopan vallannut pienpanimobuumi käynnissä myös Slovakiassa? Asia selviää Helsinki Beer Festivaaleilla 5.-6.4.2019 Helsingin Kaapelitehtaalla. Slovakia on valittu vuoden 2019 Helsinki Beer Festivalin teemamaaksi. Slovakialaisella oluen panemisella on yli tuhatvuotinen historia. Muutoksen tuulet puhaltavat nyt myös Slovakiassa ja sinne on syntynyt lähiaikoina kymmenittäin uusia pienpanimoita sekä ns. mustalaispanimoita eli panimoita jotka keittävät oluensa muiden panimoiden laitteilla. Aikaisempien vuosien tapaan Helsinki Beer Festivalin rytmiduo Markku Korhonen ja Jyrki Peltonen matkaavat löytöretkelle syvälle pikkukylien oluenpanijoiden luokse sinne mistä olut ei tilaamalla tänne kulje, vaan se pitää itse paikanpäältä noutaa, ja nyt tietenkin tämän vuoden teemamaahan Slovakiaan. Helsinki Beer Festivalin perinteitä noudattaen pyrimme löytämään Slovakialaisia olutharvinaisuuksia toistasataa. Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita. Tapahtumassa on myös paikalla kahdeksan Belgialaista panimoa edustajineen, sekä oluen painikkeeksi ostereita moninkertaisen osterinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana. Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuusoluita ja -siidereitä. Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real alet ja aidot siiderit. Helsinki Beer Festivaalin yhteydessä järjestetään vuoden parhaiden oluiden ja siiderien kilpailu. Helsinki Beer Festival 2019 ohjelmassa mm. oluttastingeAutism Film Festival IV 5.-7.4. Kino K-13 A utismisäätiö järjestää jo neljättä kertaa Autism Film Festivalin. Mukana on monipuolinen kattaus autismia käsitteleviä elokuvia ympäri maailman. Festivaalin tarkoitus on lisätä tietoisuutta autismista tuomalla elokuvan keinoin esille autismikirjon monimuotoisuutta. Autism Film Festival on ainoa autismikirjon henkilöiden tuottama elokuvafestivaali maailmassa. Festivaali on julkaissut ohjelmiston, joka sisältää 10 pitkää elokuvaa ja 7 lyhytelokuvaa. Autism Film Festival IV on kutsunut kunniavieraiksi Italiasta In Alto Mare -elokuvan tuottaneen ja siinä esiintyneitä Diversamente Onlus -yhdistyksen aktiiveja. In Alto Mare on tekstitetty suomeksi festivaalia varten. In Alto Mare esitetään 5.4. kello 18. Lisäksi festivaalin kunniavieraaksi saapuu Jamey Wolff, joka on tuottanut ja ohjannut Aspergers Difference -elokuvan. J Aspergers Difference esitetään 7.4. kello 14. Festivaalin kunniavieraaksi saapuvat myös Pohjois-Afrikan ensimmäisen autismielokuvan, Ali Ya Ali:n, ohjaaja Abdelhai Laraki ja tuottaja Caroline Locardi. Ali Ya Ali esitetään 6.4. kello 15. Ohjelmisto: ? 5.4. Perjantai 18.00-20.00 In Alto Mare kunniavierasnäytös Diversamente Onlus 19.30-20.00 Q&A 20.00-21.30 For Izzy ? 6.4. Lauantai 12.30-13.30 Children of the Full Moon 13.30-15.00 Free 15.00-16.00 Autism in Popular Culture panel discussion 15.00-16.45 Ali Ya Ali kunniavierasnäytös Abdulhai Laraki & Caroline Locardi 16.45-17.15 Q&A 17.15-18.30 Lyhytelokuvasarja, Chimes for Autism, surReality, Autism – A Somali-American Story, Jeffrey, 100% Myself ja myöhemmin ilmoitettava lyhytelokuva 18.30-20.00 This Business of Autism ? 7.4. Sunnuntai 12.40-14.00 A Still Jacket 14.00-14.45 The Aspergers Difference kunniavierasnäytös Jamey Wolff 14.45-15.15 Q&A 15.15-16.45 The Big Blue Sea 16.45-19.15 Anton’s Right Here 19.15-21.15 A Boy Called Po Kaikki elokuvat ovat englanninkielisiä tai niissä on englanninkieliset tekstitykset, paitsi In Alto Mare, jossa on suomenkieliset tekstitykset. Korkeasaaressa hiipii uusi kissapeto – amurinleopardikissa A murinleopardikissa ei kilpaile koollaan samojen Kaukoidän seutujen tiikerin ja leopardin kanssa, mutta villissä luonteessaan se ei jää toiseksi isommille serkuilleen. Korkeasaaren toiveissa on lisääntyvä amurinleopardikissapari, joten Jihlavan eläintarhasta Tsekeistä tuodulle nuorelle urokselle on haussa myös kumppani. Metsään täpliensä ansiosta hyvin maastoutuva amurinleopardikissa metsästää tavallisesti öisin. Sen ravintoa ovat jyrsijät ja linnut, joskus jänikset ja matelijatkin. Se osaa tarvittaessa kalastaa ja uida hyvin. Kiipeilyssä se on kissamaisen taitava. Tämä aasialaisen leopardikissan pohjoisin alalaji viihtyy mäntymetsissä Kiinan Mantsuriassa, Venäjän Amurissa ja Korean niemimaalla sekä Japanin Tsushima-saarilla. Leopardikissa on esimerkki lajista, joka ei ole laajan elinalueensa vuoksi uhanalainen, mutta jonka paikalliset osapopulaatiot ovat harvinaistuneet. Suurin syy on ollut turkismetsästys, esimerkiksi 1980-luvulla Kiinassa pyydettiin vuosittain jopa satoja tuhansia leopardikissoja niiden turkin vuoksi. Lajin metsästys ja vaino siipikarjan tuholaisena jatkuu edelleen suojelutoimista huolimatta. Amurinleopardikissa. Kuva: Mari Lehmonen (2019) Helsinki Zoo ja ja jo perinteeksi muodostunut olutbingo. Pienpanimoiden tastingeja on kuusi, joista molempina päivinä oleva Italialaisen Baladin panimon tastingin pitää Baladin panimon panimomestari. Suomalaisten pienpanimoiden oluttastingejä pitävät mm. Vakka-Suomen Panimo (VASP), Olarin Panimo, sekä Panimo Kiiski Ruokatarjonta on laaja ja ruuan myyntipisteitä on kahdessa kerroksessa yhteensä viisi. Iltoja vietetään kevyen musiikin parissa. Helsinki Beer Festival on olutihmisten vuoden tärkein kohtaamispaikka, missä maahantuojat, panimot, kaupan ja ravintolan sisäänostajat sekä lehdistö kohtaavat toisensa. Leopardikissoja on Euroopan eläintarhoissa vähän ja lajin lisäännyttämistä valvotaan terveen tarhakannan kasvattamiseksi. Korkeasaaressa on ollut leopardikissoja viimeksi vuonna 2005. Laji haluttiin takaisin, koska pienten kissapetojen rooli monimuotoisessa ekosysteemissä on aivan yhtä tärkeä kuin tutumpien leopardien ja tiikereiden.
8 Viikot 11-12/2019 • Nro 5 Helsinkiläinen Grön on Suomen Paras Ravintola 2019 Jätkäsaaren peruskoululle palkinto oppimisen uudistamisesta Sketsi-Suomi tuo näyttämölle tv-viihteen klassikot T eatteri Kultsan 60. juhlavuosi jatkuu esityskonseptilla, jota ei Suomessa ole aikaisemmin nähty. Sketsi-Suomi tarjoilee katsojalle parhaat palat television legendaarisista suomalaisista sketsiohjelmista. Mukana on sketsejä ohjelmista Ilkamat, Parempi myöhään, Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Hymyhuulet, TABU, Lapinlahden linnut, Studio Julmahuvi, Pulkkinen ja Ketonen & Myllyrinne. Esityksen ohjaaja Jalmari Jalonen mietti aluksi, voisivatko ketkään muut kuin alkuperäiset tekijät esittää tv-viihteen klassikkoja. Sketsiviihteen ystävänä hän halusi kuitenkin tarttua haasteeseen. – Tehdäänhän biiseistäkin cover-versioita. Sketsit ovat saman mittaisiakin kuin rockbiisit, yhdestä viiteen minuuttia. Työryhmä kävi läpi satoja sketsejä Jalonen aloitti tekemällä listan suomalaisista sketsisarjoista 1960-luvulta tähän päivään asti. Sarjoja löytyi noin sata. Sen jälkeen työryhmä päätti yhdessä, mihin sarjoihin tutustutaan syvällisemmin. Osa sarjoista katsottiin läpi kokonaan. Ensimmäisen karsinnan jälkeen työryhmä vei sketsit näyttämölle ja kokeili, mitkä niistä sopivat parhaiten teatterin lavalle. Mukaan valikoitui lopulta 34 toimivinta ja hauskinta sketsiä. Sketsi-Suomea varten Teatteri Kultsan näyttämölle on rakennettu kuvitteellinen tv-studio. Todellisuudessa näyttämöllä pätevät eri lait kuin televisiossa. – Näyttämöllä pitää olla toimintaa. Ei voi vain istua ja puhua, Jalonen sanoo. Jalonen kertoo, että sketsien valinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota käsikirjoitukseen. Sketsin käsikirjoituksen piti olla sellainen, että se kestää uuden esittämisen alkuperäisistä tekijöistä riippumatta. Pelkästään hassuun hahmoon perustuvat sketsit Katujen puhdistuskausi lähestyy Auton siirtokehotuksen saa mobiilisovelluksesta Jatkoa sivulta 3 J ätkäsaaren peruskoulu on lähtenyt rohkeasti ja innovatiivisesti toteuttamaan tutkivaa ilmiöoppimista joka päivä. Lukuvuosi jakautuu viiteen ilmiöjaksoon, joissa perehdytään monialaisesti esimerkiksi turvalliseen lähiympäristöön, kulttuuriin, luonnontutkimiseen tai teknologiaan. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala palkitsee säännöllisesti innovatiivisia oppimisen ratkaisuja. Helmikuussa palkinnon sai Jätkäsaaren peruskoulun ilmiöoppimisen malli, jossa monialaisten ilmiöiden parissa työskennellään kaksi ensimmäistä oppituntia joka päivä. Iltapäivisin on vuorossa niiden taitojen opiskelua ja niiden oppiaineiden tunteja, jotka jäävät vähemmälle kulloinkin työn alla olevan ilmiön opiskelussa. Opetussuunnitelma ja oppilaiden kiinnostus määrittävät tutkittavat aiheet Jätkäsaaren peruskoulun rehtori Kirsi Myllymäki kertoo, että toteutettavat ilmiöjaksot määritetään koulun opetussuunnitelmassa, ja niitä täsmennetään vuosittain. Oppilaat valitsevat omat tutkimuskohteensa valittujen ilmiöiden sisällä. Esimerkiksi ihmiseen ja kulttuuriin keskittyvällä ilmiöjaksolla oppilaita kiinnosti, mitä kaikkea ihmiset tekevät työkseen, miten elämänkulku menee lapsuudesta eteenpäin ja miten oma suku on muodostunut. Opiskelu alkaa valittuun aiheeseen virittäytymisellä sekä tavoitteiden ja käsitteiden määrittelyllä. Seuraavaksi kartoitetaan, mitä tutkittavasta aiheesta jo tiedetään ja mitä halutaan selvittää. Oppilaat pohtivat, miten aihetta voi tutkia, mitä tietolähteitä kannattaa käyttää ja ketä voisi haastatella. Oppilaat työskentelevät ja tutkivat aihetta yksin ja yhdessä. Opiskelussa hyödynnetään erilaisia yhteistyökumppaneita, asiantuntijoita ja vierailukohteita. Lopuksi esitetään tuotokset muille ja opitaan toisilta. Tavoitteellista ja ohjattua yhdessä oppimista Jätkäsaaren peruskoulun oppilaiden huoltajilta on saatu hyvää palautetta ilmiöoppimisesta. – Ilmiöjaksojen päättyessä esittelemme huoltajille, mitä kaikkea olemme tehneet. Esimerkiksi teknologian ilmiöjakson päätteeksi huoltajat pääsivät ohjelmoimaan, koodaamaan, mittaamaan ja tekemään geometrisia muotoja. Näin voimme konkretisoida ja tehdä tutuksi oppimista ja työskentelytapoja. Olemme saaneet osoitettua, että ilmiöoppiminen tarkoittaa tavoitteellisia ja ohjattuja kokonaisuuksia, joissa lähtökohtana ovat lasten omat kiinnostuksen kohteet sekä heidän vahva osallistumisensa suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin, Kirsi Myllymäki kertoo. Katujen kevätpuhdistus alkaa kevätsään vakiinnuttua. Kuva: Veikko Somerpuro H elsingin kaupunki tarjoaa pysäköijien käyttöön SiirtoSoitto-mobiilisovelluksen, jonka kautta voi tilata muistutuksen ajoneuvon siirtämistarpeesta kadun aurauksen tai hiekkapesun tieltä. SiirtoSoitto on maksuton ja helppokäyttöinen sovellus, joka kertoo tulevista puhdistustöistä antamalla ennakkoon hälytyksiä ajoneuvojen siirtokehotuksista. Jos ajoneuvo tästä huolimatta unohtuu kadulle, SiirtoSoitto soittaa automaattisen muistutuspuhelun vielä hetkeä ennen hinaamista. Parhaassa tapauksessa omistaja ehtii itse siirtää autonsa ja säästyy kaupungin perimältä siirtomaksulta. Jos kaupunki siirtää ajoneuvon, SiirtoSoiton kautta saa tiedon sen uudesta sijainnista. SiirtoSoiton voi ladata iPhoneja Android-puhelimiin AppStoresta ja GooglePlay-kaupasta. Palvelun tilatessaan asiakas voi itse määritellä ne alueet Helsingissä, joita koskevat ilmoitukset hän haluaa vastaanottaa. Hyötyä pysäköijille ja kaupungille SiirtoSoitto-palvelu oli koekäytössä Meilahden ja Taka-Töölön alueella viime keväänä. Tuolloin palvelua käytti pari tuhatta rekisteröitynyttä autoilijaa. Positiivisen kokemuksen ansiosta kokeilu laajennetaan nyt koko Helsingin alueelle. SiirtoSoitto on käytössä ainakin vuoden 2019 ajan. Kaupunki arvioi vuodenvaihteessa, onko sillä edellytykset jatkaa sovelluksen hyödyntämistä tulevaisuudessa. Viime vuonna SiirtoSoitto-kokeilussa mukana olleiden käyttäjien tietoja ei voitu tietosuojasyistä säilyttää, joten heidän on rekisteröidyttävä palveluun uusina käyttäjinä. Viime kevään kokeilu osoitti jo sovelluksen potentiaalisen hyödyn kaupungille ja käyttäjille. Kokeilun aikana SiirtoSoiton käyttäjien autoja piti siirtää 80 % vähemmän suhteessa alueen muihin autoihin. Kaupungin arvion mukaan sovelluksen käyttö säästi kevätsiivouksen aikana Meilahden ja Taka-Töölön alueella noin 170 hinausta. Myös käyttäjät olivat palautteen perusteella tyytyväisiä palveluun. Apuvälineitä ennakointiin SiirtoSoiton lisäksi Helsingin kaupunki tarjoaa tekstiviestipalvelun, jonka kautta saa edeltävänä päivänä ilmoituksen kaduista, joilta ajoneuvot tulee siirtää. Lisätietoja SiirtoSoitosta ja tekstiviestipalvelusta löytyy osoitteesta www.hel.fi/ajoneuvosiirrot. Mobiilisovellusten käyttöönotto tukee kaupungin tavoitteita digitalisoitumisen edistämisessä. SiirtoSoitto ja tekstiviestipalvelu ovat hyviä apuvälineitä, mutta kaupunki ei kuitenkaan voi varmuudella taata niiden toimimista kaikissa tilanteissa. Kun autot on poistettava siivouksen tieltä, kadulle tuodaan siirtokehotustaulut vähintään kaksi vuorokautta ennen puhdistustöiden aloittamista. Kadulla oleva siirtokehotuskyltti on aina lainvoimainen. Jos auto on pysäköitynä kyltillä merkitylle katuosuudelle puhdistustöiden alkaessa ja kaupunki joutuu siirrättämään sen, veloitetaan auton omistajalta pääsääntöisesti siirtomaksu. SiirtoSoiton on tuottanut kaupunkiympäristön toimialan tilaamana Twenty Hexagons Oy. Faktat • SiirtoSoitto sujuvoittaa ja nopeuttaa puhdistustöiden kulkua. Siirtämällä autosi ajoissa vältät kaupungin perimän siirtomaksun. • Jos et kuitenkaan ehtinyt siirtää autoasi, SiirtoSoitto ilmoittaa sinulle myös mihin autosi on siirretty. • Vuosittain puhdistustöiden alta siirretään kaudesta riippuen 15 000 18 000 ajoneuvoa • Yhden ajoneuvon siirto maksaa kaupungille noin 250 euroa. • Viime vuonna kahden kuukauden SiirtoSoitto-kokeilusta syntyi kaupungille säästöä arviolta 10 000 euroa. • Henkilöauton omistaja maksaa ajoneuvon siirrosta ajoneuvon tyypistä riippuen 85 118 euroa. Jatkoa sivulta 3 H oreca-alan ammattilaisten äänestyksessä neljä seuraavaa kärkisijaa menivät nekin Helsinkiin. Toiseksi sijoittui BasBas Bistro, kolmas oli OLO ja neljäs vastikään Michelin-tähtikantaan palannut Palace. Viides oli listan yllättäjä, vasta vajaan vuoden toiminut ravintola Inari. Horecaja juoma-alojen ammattilaisten äänestyksessä paras pääkaupungin ulkopuolella sijaitseva ravintola on turkulainen Kaskis, joka sijoittui toistamiseen kuudenneksi. Listan ja äänestyksen toteutti horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa. Kärkikuusikko erottui selvästi edukseen muista. Grönin arvostusta listan kärjessä korostaa se, että jopa joka kolmas äänestykseen osallistuneista alan ammattilaisista sijoitti sen omalla listallaan viiden parhaan ravintolan joukkoon. Klassinen keittiö tekemässä paluuta 50 parhaan ravintolan listalla on huomattavan paljon uusia ravintoloita ja nousijoita. Samalla moni tuttu ravintola jäi listauksen ulkopuolelle. Pudonneista ja laskijoista on tehtävissä johtopäätös, että lähiruoka sen alkuperäisessä merkityksessä ei enää riitä menestyksen takeena. – Kotimaisten pientuottajien parhaiden raaka-aineiden käyttö on nyt perusoletus, ja useimmiten niitä käytetään skandinaavisessa yhteydessä tai ravintolalla on jokin suurempi tarina kuten eettisyys, nollahävikki tai kestävä kehitys, pohtii Viisi Tähteä -verkkomedian päätoimittaja Eeropekka Rislakki. Rislakin mielestä toinen selkeä trendi on klassisuuden paluu – jopa ranskalaisen keittotaidon esiin nousu. Klassikkoutta on mm. annoksissa, ruoanlaittotekniikoissa, palvelussa, viinilistoissa sekä valkoisissa pöytäliinoissa. Epävarmuuden ja vastakkainasettelun ilmapiiri luo pohjaa vakaan ja turvallisen peruskallion etsintään. – Samalla listalla on villejä ja kokeellisia, täysin omaäänisiä ravintoloita, kuten helsinkiläiset Gastro Cafe Kallio ja Inari sekä Mikko Utter Lohjalta. Muutoinkin omaäänisyys ja persoonallisuus – Se juttu! – ovat arvostettavia ominaisuuksia, Rislakki tähdentää.
9 Nro 5 • Viikot 11-12/2019 Helsinkiläinen Grön on Suomen Paras Ravintola 2019 Sketsi-Suomi tuo näyttämölle tv-viihteen klassikot Mika Ryhänen (vas.), Johanna Ruonala, Petri Peltoniemi, Kati Hynninen, Jussi Vehkasalo, Niina Heinonen, Charlie Nevander. Kuva: Timo Seppälä • Paras palvelu (Vihannespörssi): Baskeri & Basso Bistro, Helsinki • Paras ruoka (Arla): Ravintola Palace, Helsinki • Paras tulokas (Kespro): Inari, Helsinki • Paras työnantaja (Sumpli): Baskeri & Basso Bistro, Helsinki • Paras viinilista: Ravintola Muru, Helsinki • Paras olutvalikoima: Gastropub Tuulensuu, Tampere • Paras ravintolatapahtuma: Taste of Helsinki • Paras klassikkoravintola: Savoy, Helsinki • Paras tunnelma: Baskeri & Basso Bistro, Helsinki • Paras eettinen ravintola: Nolla, Helsinki karsiutuivat pois. Lyhyet kohtaukset vaativat tarkan rytmityksen Sketsi-Suomessa seitsemän näyttelijää tekee yhteensä 135 roolia. – Meillä on tosi hyvä porukka, näyttelijä Johanna Ruonala kehuu. Häntä inspiroi se, että huumori on haastava laji. Sketsien henkilöt ovat hetken lavalla eikä heillä ole tavallisen näytelmän roolihenkilön kaarta. Ruonalan mukaan on tärkeä kiinnittää huomiota rytmiin. Miten henkilö puhuu ja liikkuu? Onko hän hidas vai nopea? – Se, miten näyttelijä on hahmossa, luo hahmon sielun, Ruonala sanoo. Kaikki tv-ohjelmat eivät olleet Ruonalalle ennestään tuttuja. Myös muut näyttelijät tutustuivat moniin sarjoihin ensimmäistä kertaa. Ruonalan mukaan näytteleminen on tuoretta, kun ei tarvitse tietoisesti jäljitellä alkuperäistä sketsiä. Myös katsoja voi tulla esitykseen luottavaisin mielin, vaikka ohjelmat olisivat vieraita. – On hyvä, jos ei tunne sketsejä etukäteen. Silloin voi löytää jotain uutta. Näyttämöversio voi myös innostaa katsojaa tutustumaan alkuperäiseen tv-sarjaan, Jalonen toteaa. Alkuperäiset tekijät hengessä mukana Sketsien alkuperäiset käsikirjoittajat ja tuottajat vilisevät tuttuja nimiä tv-viihteestä ja teatterista: Jukka Virtanen, Seppo Ahti, Neil Hardwick, Kari Kyrönseppä, Pirkka-Pekka Petelius, Kari Heiskanen, Petteri Summanen… Ja monia muita, sillä sketseillä on yhteensä lähes 50 oikeudenomistajaa. Alkuperäiset tekijät ovat olleet innoissaan Sketsi-Suomesta ja kannustaneet kultsalaisia, kun heiltä on kysytty esitysoikeuksia. – Heidän mielestään tämä on mahtava idea!, Jalonen sanoo. Sketsi-Suomi Ohjaus ja dramatisointi: Jalmari Jalonen Sketseissä: Niina Heinonen, Kati Hynninen. Charlie Nevander, Petri Peltoniemi, Johanna Ruonala, Mika Ryhänen, Jussi Vehkasalo Ilan juontaa IsoU (Vesa Salmi) Esitykset: La 16.3. / Ke 20.3. / Pe 22.3. / To 28.3. / La 30.3. / Ke 3.4. / La 6.4. / Ke 10.4. / La 13.4. / Ke 17.4. / To 25.4. / La 27.4. / Ti 30.4. / La 4.5. / Ke 8.5. / Pe 10.5. / Su 12.5. * / Ke 15.5. / To 16.5. / La 18.5. *merkitty esitys klo 15, muulloin klo 19 Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15/12 €: www.teatterikultsa.fi tai ovelta 17 / 14 €. Teksti: Marjo Linnasalmi Helsinkiläinen Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Kuva: Andres Teiss. BasBasin Nicolas Thieulon. Tuloksena listan kakkossija sekä kolme sarjavoittoa. Kuva: Andres Teiss. Listan ravintoloista 20 on Helsingin ulkopuolelta Ravintoloita listalla on 30 Helsingistä ja 20 muualta maasta, joista Turussa on seitsemän ja Tampereella viisi. Viime vuonna valtakunnallinen jakautuminen oli käytännössä puolet ja puolet. Kaukaisin ravintola etelästä katsottuna on nyt Aanaar Inarista (46:s). Suomalaisessa ravintolaelämässä ja gastronomiassa tapahtuu todella paljon. Innovatiivista ja laadukasta jälkeä syntyy pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mitä alan ammattilaiset myös arvostavat. Äänestäjien valinnoissa oli jälleen aika paljon hajontaa, mikä kertoo osaltaan, että hyvää ruokaa valmistetaan eri puolilla maata. Suomen 50 parhaan listalle nousi ravintoloita Kirkkonummelta, Porvoosta, Järvenpäästä, Lohjalta, Kangasalta, Oulusta, ja Joensuusta. Maakuntien ykköspaikat peittosivat monet pääkaupungin klassikot ja kokeelliset ravintolat. Horeca-alojen ammattilaiset Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2019 perustuu ammattilaisten valtakunnalliseen äänestykseen, jossa näkemyksensä antavat ravintoloitsijat, keittiömestarit, salipuolen johtotehtävissä toimivat, alkoholiala sekä mm. ravintolaja ruokakirjoittamisen ammattilaiset. Äänestyksen toteuttaa horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa. Food Camp Finland tunnetaan laadukkaiden ruokakulttuuritapahtumien järjestäjänä sekä ruokaan ja ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen liittyvän koulutuksen ja konsultoinnin asiantuntijana. Listaus nostaa esiin ravintoloita ja niiden takana olevaa antaumuksellista työtä, tekeviä ihmisiä, ideoiden maailmaa, huippuosaamista, ruokakulttuuria, palvelua, bisnesosaamista, filosofiaa, kekseliäisyyttä sekä ravintoloiden design managementia. Tuloksena on kuluttajaa tiukempi ravintolan konseptin, palvelun, ruoan ja juoman yhdistämisen, kokemuksen ja tunnelman arviointi. Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2019 -listan lisäksi nousevat esille eri sarjat. Alakategorioita ovat mm. Paras ruoka (kumppanina Arla), Paras tulokas (Kespro), Paras palvelu (Vihannespörssi) ja Paras tunnelma (Sumpli). 1 Grön, Helsinki 2 BasBas, Helsinki 3 Olo, Helsinki 4 Palace, Helsinki 5 Inari, Helsinki 6 Kaskis, Turku 7 Vinkkeli, Helsinki 8 Ora, Helsinki 9 Demo, Helsinki 10 Ask, Helsinki 11 Chapter, Helsinki 12 C, Tampere 13 Nolla, Helsinki 14 Mami, Turku 15 Ravinteli Bertha, Tampere 16 Muru, Helsinki 17 Wino, Helsinki 18 Kajo, Tampere 19 Ravinteli Huber, Tampere 20 Emo, Helsinki 21 Ultima, Helsinki 22 Savoy, Helsinki 23 SicaPelle Wining & Dining, Porvoo 24 BasBas & Staff Wine Bar, Helsinki 25 Nude, Helsinki 26 Mannos, Helsinki 27 Smör, Turku 28 Yes Yes Yes, Helsinki 29 Kosmos, Helsinki 30 Kuurna, Helsinki 31 Gastro Cafe Kallio, Helsinki 32 Mikko Utter, Lohja 33 Ragu, Helsinki 34 Farang, Helsinki 35 Kuori, Turku 36 Local Bistro, Joensuu 37 Hella ja Huone, Tampere 38 Karu Izakaya, Turku 39 Paakari, Kangasala 40 Ludu, Turku 41 Pastis, Helsinki 42 Bistro O Mat, Kirkkonummi 43 Carelia, Helsinki 44 Sesonki Gastro Bar, Järvenpää 45 Juuri, Helsinki 46 Aanaar, Inari 47 Ostroferia, Oulu 48 Tintå, Turku 49 Passio Keittiö ja Baari, Helsinki 50 Pastor, Helsinki Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2019
10 Viikot 11-12/2019 • Nro 5 Kulttuuri Risto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros Leena Harjunpää tekee nykytanssiesityksen hääseremoniasta itsensä kanssa. Kuva: Miso Macura. Linda Zilliacus (vas.) ja Pia Runnakko ovat mainioita Lillanin ”Fly me to the Moon” –kahden kodinhoitajan ja ruumiin absurdissa tilannekomediassa. Kuva: Cata Portin. Anna-Sofia Tuominen (vas.) selväjärkisenä perhejuristina ja Myy Lohi kahden persoonallisuuden tohtorina esittävät intensiivisesti Jekyllin ja Hyden onnetonta tapausta opiskelijatyönä Valtimonteatterissa. Kuva: Marko Nurmi. Mikko Ravantti (vas.), Katy Suutari ja Vesa Salmi esittävät hyvin draamakomediaa Kultsan Palapelissä. Kuva: Mikael Rekola. Cracy for You -nuorisomusikaalissa upeat Joona Saturi Bobby Childina ja Stella Lappalainen Polly Bakersina tanssivat pääparina. Kuva: Tomi Hämäläinen. ? Helsinki on asettanut työryhmän valmistelemaan kaupungille taideja kulttuurivision vuosille 2019–2030. Idea pohjautuu kirjailija Jörn Donnerin ponteen valtuustossa. Tavoitteena on käynnistää laaja ja avoin keskustelu taiteen ja kulttuurin merkityksestä koko kaupungille. Morsian ottaa oman tilansa Voisinko vain mennä naimisiin itseni kanssa? on ajatus, joka voi tulla mieleen suvun ja läheisten odotuspaineissa. Eurosportilla on hauska kasinopelimainos, jossa mies kertoo tutustuneensa eilen todella mielenkiintoiseen persoonaan, itseensä… Nykytanssiteos ”HÄÄT All By Myself” -näyttämöteos Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalissa pohti häärituaalien merkitystä ja toteuttamista yksilön kannalta. Se nostaa esiin hääinstituution tarvetta ja paikkaa koko nyky-yhteiskunnassamme. Teoksessa esiintyjä päättää ympäristön painostuksesta huolimatta mennä naimisiin vain itsensä kanssa. – Yli 30-vuotiaana henkilönä kohtaan ympäristön ja sukulaisten olettamuksia sekä toiveita siitä, että olisin vähintäänkin naimisissa, mielellään raskaana. Ajatukset elämän virstanpylväistä ovat edelleen vahvasti elossa kulttuurissamme ja niitä halutaankin pitää yllä. Entä jos ei halua nojautua perinteisiin?, koreografi ja esittäjä Leena Harjunpää kysyy meiltä. Hän leikittelee teoksessa ajatuksella, että jos kerran ympäristö haluaa hänen järjestävän jonkun ritualistisen tapahtuman, niin eikö silloin naimisiinmeno itsensä kanssa olisi kaikille osapuolille järkevin ratkaisu? Saamme kokea kaiken seremoniasta. Kauniin hääasun, musiikkia, riisinheittoa, erilaisia lapsilykkyrituaaleja ym. Vain morsiuskimpun heittoa taaksepäin yleisöön jäin kaipaamaan. Nykytanssin lisäksi häätanssina nähtiin morsiamen voguing-tanssinumero. Hyvin visuaalinen, yksityiskohdissaan tarkka ja hauska teos pureutuu mainiosti ihmisten käyttäytymisen malleihin. Teoksessa puhuttiin suomea ja englantia, kuten häissä kansainvälistyvässä Suomessa on tapana. Lennä minut kuuhun! Linda Ziliacus ja Pia Runnakko esittivät Lilla teaternissa ”Fly me to the Moon” –pienoisnäytelmän, jossa absurdi tilannekomedia syntyy kahden erilaisen naisen ja ruumiin yhteiselosta. Naiset ovat vanhan miehen Martinin kotiapulaisina hänen talossaan. Lilja ja Fia tekevät töitään ja uneksivat paremmasta elämästä. Martin kuolee yllättäen kylpyhuoneeseen. Martin on ravimiehiä ja rakastaa Frank Sinatraa. Näytelmä on kertomus siitä, miten köyhät kotiapulaiset kuvittelevat perivänsä vanhan miehen ja ottavat käyttöönsä tämän rahoja ja ässäarvan voiton. Aina voidaan kysyä, missä kulkee raja oman edun ja totuuden välillä? Miksi köyhän pitää kiinni moraalista, kun rikkaat eivät niin tee? Tässä lienee ohjaaja Joakim Grothin syvin sanoma. Näytelmässä talo palaa ja kuollut vanha mies sen mukana. Mutta moraali voittaa. Kotiapulaiset polttavat myös rahat, jotka he oikeasti olisivat perineetkin. Kuten naiset sanovat, tieto testamentin perinnöstä tuli liian myöhään, vasta kun he olivat rahat jo omin luvin ottaneet. Sinatran Fly me to the moon soi lopuksi taustalla kunniaksi kuolleelle sotaveteraanille ja tämän viimeiselle tahdolle. Lillan Yrjönkadulla on jo pitkään ollut osa Kaupunginteatteria. Jekyllin ja Hyden onneton tapaus … niin korkealla on se kunnianhimon päämaali, jota olen tavoitellut, että melkein sairaalloisella häveliäisyydellä olen salannut kaiken, mikä jollakin tavoin saattaisi halventaa minua muiden silmissä. Pikemminkin itserakkaus ja väärä ylpeys ne siis alusta asti ovat tehneet minusta sellaisen, miksi olen tullut… Varsin tasokasta ja valmista teatteriopiskelijanäyttelemistä saimme kokea Valtimonteatterin mustaboximaisessa teatteritilassa. Yleensä TEAK:n esitykset ovat koulun studioissa Haapaniemenkentän vieressä. Ilmaisuvoimainen Myy Lohi valitsi taiteelliseksi opinnäytetyökseen näyttämösovituksen Robert Louis Stevensonin pienoisromaanista ”Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde” (1886). Hän sanoo pyrkineensä olla uskollinen omalle intuitiolle, olla pelkäämättä niin paljon sitä mitä muut odottavat. Perhejuristi Uttersonin selväpäisen roolin näyttelee hermoherkästi Anna-Sofia Tuominen. Nuoret naiset pelaavat hyvin yhteen. He perustelevat aihevalintaa myös sillä, että eivät päässeet kandiopinnoissa koskaan tekemään klassikkoproduktiota eikä monologeja: – Joten me tehtiin se. Lavastuksena on vain työpöytä, testamentti, piippu, tohtori Jekyllin itsensämuutoslääkkeet ja juomalaseja. Pieni siirrettävä tarjoilupöytä. Juristilla on oma nurkka salissa. Välissä oventynkä. Myy Lohi muuntuu arvostetusta, kunniallisesta Jekyllistä pahamaineiseksi Hydeksi vain vetämällä lasin tyhjäksi ja vaihtamalla kaulusta. Tärkeästä äänisuunnittelusta vastaa Anna Haaraoja. Ihmissuhteiden palapeliä ”Palapeli” on Teatteri Kultsan veteraani Jorma Hellströmin kirjoittama ja ohjaama draamakomedia syntymäpäivästä, jonka vieton aikana ihmissuhteiden tosiasiat kuoriutuvat vähitellen, pala palalta, esiin: – Joskus pitää kaataa palapelin osat väärinpäin ja aloittaa kokoaminen puhtaalta pöydältä. Vahtimestari Markku Hiltunen on jäänyt isänsä kuoltua jatkamaan perheineen hänen työtä Seurasaaren. Postista tulee kirje, jossa kerrotaan pitkän työsuhteen päättymisestä. Luontoystävä kutsuu syntymäpäivilleen vanhan koulukaverinsa lentokapteeni Arto Grönbergin. Miehet ovat jakaneet iloja ja murheita nuorina, tukeneet toisiaan vaikeissa tilanteissa. Mikko Ravantti näyttelee pääroolin vahvasti. Isolla miehellä on kuin lapsen maailmaa ihmettelevä, kysyvä katse. Toinen konkari Vesa Salmi tekee lentokapteenin lipevän maailmanmiehen tyylillä. Hän on myös muusikko-lauluntekijä, joka on parhaimmillaan tunnelmaa keventävissä laulelmissa. Vaimo Alice Hiltunen, tavattoman viehkeä Katy Suutari, astuu näyttämölle vasta puoliajan jälkeen tai oikeastaan tanssii ranskalaisittain. Perheonnea on ollut. Elämä on silti palapeliä: lapsuutta, ystävyyttä, pettämistä, vaimo ja miehen ystävä hetken huumassa. Lentokapteeni saa opetuksen, kepeään tyylilajiin vähän sopimattomassa, pyssynheiluttelussa. Onneksi Suutari tuo tanssinopettajan lempeyttä ja eleganssia lavalle. 50v-juhlat onnistuvat lopulta, palaset löytävät paikkansa. Musiikillinen komedia kertoo unelmista, petoksesta ja anteeksiannosta. Esitys aloitti Kultsan 60-vuotisjuhlavuoden; teatteri perustettiin 1959 Kulttuuritalolla. Pitkän matkan on Helsingin paras aikuisten harrastajateatteri kulkenut Katri Valan väestönsuojan viihtyisään tilaan. Hulluna Vaskivuoren lukion musikaaliin Tavattoman hauska, taitava ja viihdyttävä on Vaskivuoren lukion musikaali ”Cracy for You”, joka esitettiin useana päivänä Martinuksessa. Musikaalihistoriaa vuodesta 1993 omaava koulun ryhmä esiintyi kuin ammattilaiset Leena Gardinerin ohjaamana. Musiikinjohto oli Mika Karhusen käsissä. Vauhdikkaasta koreografiasta vastaa Hannaleena Markkanen. Rytmikäs aikamatka tehdään 1930-luvun New Yorkista Nevadaan, pieneen kylään, joka ei vielä tunne uhkapeliympäristöä. Bobby Childin tulevaisuus on mietitty valmiiksi. Äiti haluaa hänet töihin perheen
11 Nro 5 • Viikot 11-12/2019 Kulttuuri Sävy-klubi toi naislauluntekijät esiin Sävy-klubin loppulauluna Phil Carr ja Heini Lehväslaiho esittivät hauskasti “Mikki-hiiri merihädässä”. Carr on kitarassa, toisen laulajan kantaa lavalta huppupäinen Donny McCracken. Kuva: Raimo Granberg. Monitaiteelliset Katja Luhtala (vas.), Merikukka Kiviharju ja Heini Lehväslaiho ovat olleet Sävy-klubin vetäjä-esiintyjiä. Kuva: Raimo Granberg. Suomessa elävä, alun perin brittiläinen Rebecca Clamp tulkitsi viimeisellä Sävy-klubilla omia kauniita lauluja Hans Wesselsin (Vallilan Tango) säestämänä. Kuva: Raimo Granberg. ? Sävy-Klubi aloitti elokuussa 2014 Porvoonkadun baarissa, mutta tekijät etsivät heti sopivampaa paikkaa, joka löytyikin Kallion perinteisestä ravintola Oivasta, Porthaninkadun ja Kolmannen linjan kulmassa. Tarjonta on ollut huikeaa ja taso on ollut kova. Esiintyjiä on ollut riittämiin; klubi elävöitti Kallion ja muun Helsingin musiikkielämää. Itse tutustuin klubiin sattumalta joulun alla 2015, kun Anna Hei lauloi Oivan nk. karaokenurkassa. Sävy-klubi toimi Pandin, taiteilijat rauhan puolesta, tukemana. Paikalle on aina vapaa pääsy ja esiintyjien jälkeen on klo 21 kaikille avoin lava, jossa miehetkin pääsevät ääneen. Laulujen rinnalla myös runo on päässyt julki, esim. Anja Erämaja. Joulunaluksena 2016 Katja Luhtala esitti kauniilla amerikanenglannillaan puhelaulua maailmantilasta. Mieleen jäi erityisesti tähän maailmanaikaan sopiva ”I was an Emigrant too”. Kuulasääninen Tuija Rantalainen veti kauniin ihmisläheisten laulujensa sarjan. Illan huippu oli Merikukka Kiviharjun pitkä setti. Kun Heini Lehväslaiho tuli toiseksi ääneksi kolmeen lauluun: ”Soi laulu enkelten”, tavattoman kaunis 1300-luvun virsi ”Tuo armon valkokyyhky” ja ”Jouluyö, juhlayö” laahaavan hitaana tulkintana. Kevääksi 2018 siirryttiin kuukaudesta kahden viikon rytmiin, joka vaatii paljon vetäjiltä. Vilja tulkitsi hunajaisella portugalin kielellä sydäntä riipiviä ja helliviä rakkauslauluja. Minulle uusi kyky La Marciana valloitti katkeransuloisella eloktropopilla. Laulaja-lauluntekijä Anna-Kaarina esitti omia laulujaan vahvasti. Klubilla ovat esiintyneet jo muutenkin jalansijaa saaneet laulajat Meri&Tuuli, Johanna Mäkeläinen, Aamu Aurora ja Nightbird. Viimeinen ilta oli komea. Pääesintyjä Rebecca Clamp lauloi omia kappaleitaan, Vallilan tangon Hans Wesselsin säestyksellä. Loppulauluna Phil Carr ja Heini Lehväslaiho esittivät hauskasti “Mikki-hiiri merihädässä”, jonka päätteeksi nainen kannettiin ulos lavalta, johon mies jäi. Lehväslaiho vastasi klubin komeista julisteista. Lämminhenkinen tunnelma sai hyvää palautetta. Tuliko laulut laulettua? Ei, Sävy on vain tauolla, jonka aikana osa opiskelee, osa valmistuu ja moni tekee paljon muutakin, mutta pääasiassa tauko on juuri opintojen takia. Sävy ei siis ole merihädässä, kuten Mikki-hiiri. Naislaulaja-lauluntekijä-klubi lupaa palata entistä ehompana. Satu Liimatta on nuori, lahjakas laulaja, joka tulkitsee hienosti Laila Kinnusen erityylisiä kappaleita Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Teho Majamäki (vas.), Ulla Pirttijärvi, Hildá Länsman ja Janne Puurtinen muodostavat Solju-yhtyeen, joka säväytti Saamelaisten kansallispäivänä Savoyssa. Kuva: Jarmo Nauska. pankkiin, morsian on odottanut prinsessahäitään jo viisi vuotta. Poika haluaa vain laulaa ja tanssia. Deadrockissa hän näkee elämänsä kaksi suurta rakkautta, postikonttoristi Pollyn ja konkurssikypsän, mutta menneen ajan glamouria huokuvan teatterin. Ensimmäisenä Suomessa Crazy for you toteutuu lukion oppilaiden kehoa ja steppikenkiä soittaen. George Gershwinin mestarilliset jazzsävelmät ovat kuin luodut rytmiteltäviksi. Steppikenkien napakat rytmit kutsuvat musiikin ja tanssin pyörteisiin, kun ”I got rhythm” soi. Lukion yli seitsemänkymmentä opiskelijaa tanssii, laulaa ja näyttelee iloisella otteella. Joukosta erottuvat Bobbyn osassa Joona Saturi, joka laulaa ja tanssii hyvin. Repliikkejä ei paikoin kuullut. vat kitaristi Juuso Turkkila, kontrabasisti Jussi Hovilainen, rumpali Joonas Anttila, trumpetisti Erno Kettunen ja vakiopianistin tuuraaja, jonka nimi ei tarttunut. Laulaja käyttää myös taiteilijanimeä Satu Lii, kun esiintyy duettona tai triona.Välispiikit Kapsäkissä olivat ihanan ujoja ja viattomia. Teki mieli sanoa, että mitäpä nuori nainen vielä tietää neidon oikuista tai pojista. Mutta nuorenahan Lailakin löi läpi! Tästä nuoresta laulajasta saamme kuulla vielä. Soljuvaa laulua saamelaisten kansallispäivänä Solju on yhtye, jossa valovoimaset äiti Ulla Pirttijärvi ja tytär Hildá Länsman sekä luovat dialogia perinteisen ja modernin saamelaisen kulttuurin välille että nivovat yhteyksiä eurooppalaiseen kokeilevan popmusiikkiin. Musiikissa yhdistyvät saamen kieli ja joiku uusiin ja innovatiivisiin äänimaisemiin. Solju esittää ylpeänä saamelaiset juurensa, pohjoisen kulttuurin ja joikumusiikin rikkaat sävyt ja maailmat. Eläväinen, maanläheinen, omaperäinen, mutta toisaalta myös eteerinen ja maalaileva, ovat sanoja, joilla tekijät itse luonnehtivat musiikkiaan. Live-kokoonpanossa soittavat Teho Majamäki, perkussiot ja Janne Puurtinen, koskettimet. Saamelaisten kansallispäivänä saimme Savoy-teatterissa kuulla Soljua, jonka laulut kertovat pohjoisen Lapin traditionaalisesta elämäntavasta ja mytologiasta. Musiikki loihtii kuvaelmia sekä suuresta äärettömyydestä rajattomilla erämailla että käsin kosketeltavasta intiimiydestä laavujen nuotiotulien vangitsevassa piirissä. Saamelaisräppäri Ailu Valle lauloi ensin luonnon lappilaisen puolesta. Soljun naislaulajat kutsuivat räpppärin mukaan ”sulhasmiesaineksesta” kertovaan kappaleeseen. Taustalla oli komeita videokuvia ja maisemia. Ei vain tuntureita ja poroja. Kauniita kansallispukuja näki väliajalla. Savoy on usein keskittynyt maailmanmusiikin esittelyyn. Hienoa, että kulttuurikeskus esittelee saamelaisen musiikin parhaita. Teksti: Risto Kolanen Komediataitoja löytyy peitepartaisena teatterijohtajana. Stella Lappalainen on hurmaava Deadrockin tytön osassa. Laulu sujui todella hyvin. Muissa osissa pisti silmään Matilda Elon kaunis tanssi Tessinä ja teatterinjohtajan kömpelö charmi Veeti Lassilan esittämänä. Hänen ja Bobbyn yhteiset partasuukohtaukset ovat huvittavia. Nuorten muusikoiden tribuutti Laila Kinnuselle Harvoin kuulee näin nuorten tekijöiden tribuuttikonserttia, kunniaosoitusta rakastetun laulajan tunnetuille kappaleille. Musiikkiteatteri Kapsäkin lavalla saimme kuulla Laila Kinnusen jo klassisia lauluja, joukossa muutama harvinaisuuskin. Laulaja Satu Liimatta sanoi, että Laila Kinnunen on mielenkiintoinen laulukohde, koska hänellä oli niin monen eri tyylija tunnelmalajin kappaleita. Orkesteri tulkitsi kappaleita pitämällä yllä nostalgista tunnelmaa ja alkuperäaikaan sopivaa tyyliä, ihan pukeutumista myöten. Näin he loivat salin täydelle kuulijakunnalle monipuolisen musiikkielämyksen. Saimme kokea Lazzarellan italoiskelmää, foxtrotteja, tangoja, bossanovia, valsseja. Jäin kaipaamaan vain ”Mantsurian kumpujen” kaltaista slaavikaihoa. Liimatta onnistui erityisen hyvin euroviisu ”Valoa ikkunassa” herkässä tunnelmoinnissa, ”Pienen sydämen” kohtalokkaassa tangossa, tai musikaalisävelmässä ”Olisin voinut tanssia koko yön” ja bossanovassa “Epävireiset sydämet”. Kokoonpanossa soitti
12 Viikot 11-12/2019 • Nro 5 Yliopistosta maailmalle – Kirjailijan ja ensimmäisen akateemisen perheen äidin Aino Malmbergin elämä H elsingin yliopiston ensimmäisten naisopiskelijoiden joukkoon kuului Aino Malmberg (os. Perenius, 1865– 1933), ensimmäinen akateemisen perheen äiti. Hän opiskeli monia eri aineita ja kuului tiiviisti naisopiskelijoiden omaan opiskelijayhdistykseen. Malmberg suoritti yliopistossa opettajan kandidaatin tutkinnon 1890-luvulla ja työskenteli englannin opettajana. Aino Malmberg oli poliittisesti aktiivinen. Hän vastusti voimakkaasti venäläistämispolitiikkaa ja muutti ulkomaille paetakseen Venäjän salaista poliisia. Hän tutustui useisiin aikansa merkittäviin henkilöihin ja liikkeisiin kuten Brittein saarten suffragetteihin ja The Labour -puolueeseen. Malmberg myös kirjoitti novelleja ja matkakertomuksia sekä käänsi kirjallisuutta englannista suomeen. Suuren osan elämästään hän asui Lontoossa epävirallisena diplomaattina. Aino Malmbergin elämästä kertovat dosentti, teologian tohtori Marjo-Riitta Antikainen ja kansanedustaja, dosentti, valtiotieteiden tohtori Erkki Tuomioja Helsingin yliopistomuseossa kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2019 klo 17.00. Antikainen tarkastelee Aino Malmbergin yliopistosuhdetta ja miten naisopiskelijaverkosto, De kvinnliga, oli hänelle myöhemminkin tärkeä. Tuomioja puolestaan pohdiskelee Aino Malmbergin kuvaa jälkimaailman silmissä, niin tutkimuksessa, muistelmissa kuin kirjallisuudessakin. – Aino Malmberg oli aikansa kansainvälisesti verkostunein suomalainen, kertoo Erkki Tuomioja. Malmbergin kontaktit ennen kaikkea Englannissa ja Yhdysvalloissa niin poliittisiin kuin median vaikuttajiin sekä hänen maailmankatsomustaan lähellä olleisiin johtaviin feministeihin, ja pasifisteihin, sosialisteihin ja liberaaleihin ja vapautensa puolesta kamppailevien kansallisuuksien edustajiin olivat ainutlaatuisia. – Hän oli siten ennen itsenäisyyttämme tehokas ja näkyvä Suomen asian puolestapuhuja ja vaikuttaja, eräänlainen epävirallinen suurlähettiläs näissä maissa, Tuomioja toteaa. – On aika palauttaa mieliin hänen pitkään unohduksissa olleen työnsä merkitys. Ennen esitelmää museossa pidetään klo 16.15 yleisöopastus teemanaan ”Akateeminen vapaus, sisaruus ja tasa-arvo”. Tervetuloa kuulemaan Aino Malmbergin kiehtovasta ja kiinnostavasta elämästä perjantaina 8.3. klo 17 yliopistomuseoon! (Fabianinkatu 33, 3. krs.) Sata vuotta liikuntapalveluita, sata legendaa – ehdota suosikkisi listalle H elsingin kaupungin liikuntapalvelut täyttää sata vuotta vuonna 2019. Juhlavuoden kunniaksi nimetään sata legendaarista henkilöä, jotka ovat suuresti vaikuttaneet helsinkiläiseen urheiluun ja liikuntaan. Kuka Sinun mielestäsi kuuluu legendaarisimpiin helsinkiläisiin urheilijoihin tai urheiluvaikuttajiin? Kenties kiekkokaukaloiden väriläiskä Matti Hagman tai nurmikenttien boheemitaiteilija Atik Ismail? Ehkä sittenkin itsenäisen Suomen kaikkien aikojen ensimmäisestä olympiakullasta vastanneet Ludovika ja Walter Jakobsson? Entä tulisiko kaikkien suomalaisten urheiluvaikuttajien esi-isän Erik von Frenckellin löytyä listalta? Tai onko mielessäsi joku joka on tehnyt vuosikausia pyyteetöntä työtä esimerkiksi junioreiden tai erityisryhmien liikuttamisen eteen? Yleisö voi ehdottaa helsinkiläislegendoja 4.3.–31.3.2019 välisenä aikana, joten kerro oma ehdokkaasi perusteluineen osoitteessa 100legendaa.fi. Kaikkien ehdotuksensa antaneiden kesken arvotaan 20 kappaletta Bollis – Töölön pallokentän 100 vuotta -kirjoja, joissa on yksissä kansissa todella merkittävä osa helsinkiläistä urheiluja liikuntahistoriaa. Erkki Alajan kirjoittama järkäle sai kunniamaininnan Vuoden urheilukirja -kilpailussa vuonna 2015. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Helsingin kaupunki on vuodesta 1964 lähtien jakanut Vuoden helsinkiläisurheilija -tunnustuspalkinnon, jonka saaneet 44 urheilijaa nimetään automaattisesti sadan legendaarisen helsinkiläisen urheiluhenkilön joukkoon. Alla lista vuoden helsinkiläisurheilijoista, jotka ovat automaattisesti sadan legendan joukossa. Kaija Mustonen, pikaluistelu Pentti Linnosvuo, ammunta Rainer Stenius, yleisurheilu Eila Pyrhönen, uinti Pertti Pousi, yleisurheilu Olli Laiho, voimistelu Kauko Kangasniemi, painonnosto Leo Linkovesi, pikaluistelu Tapio Kantanen, yleisurheilu Mona-Lisa Pursiainen, yleisurheilu Riitta Salin, yleisurheilu Pentti Aminoff, moottoriveneurheilu Kari Markkanen, melonta Anssi Rauramo, koripallo Leena Salmenkylä, suunnistus Esko Rechardt, purjehdus Juha Salonen, judo Jukka-Pekka Väyrynen, karate Juha Ovaskainen, uimahyppy Lahja Hämäläinen, vammaisurheilu/jääratakelkkailu Pontus Jäntti, sulkapallo Tea Vikstedt-Nyman, pyöräily Jari Kurri, jääkiekko Kyra Kyrklund, kouluratsastus Markus Ketterer, jääkiekko Susanna Rahkamo, taitoluistelu Ville Peltonen, jääkiekko Mira Kasslin, ratapyöräily Kristian Heinilä, purjehdus Sami Vaskola, aerobic Thomas Johanson ja Jyrki Järvi, purjehdus Sari Multala, purjehdus Mikael Forssell, jalkapallo Mika Poutala, pikaja rullaluistelu Marjaana Väre, vammaisurheilu/yleisurheilu Olli-Pekka Karjalainen, yleisurheilu Janne Heikkinen, lentopallo Tomi Tuuha, telinevoimistelu Mikael Granlund, jääkiekko Tuomas Kärki, footbag Toni Piispanen, ratakelaus Ossi Väänänen, jääkiekko Kaisa Lehtonen, triathlon Kristiina Mäkelä, yleisurheilu Omaa suosikkiasi ehdottaessasi huomioithan, että valittava henkilö voi olla joko urheilija tai liikuntavaikuttaja, joka: • on edistänyt merkittävästi helsinkiläisten liikkumista (esim. valmentaja, poliitikko, seuran toimihenkilö) • on vähintään leimallisesti helsinkiläinen • on vaikuttanut Helsingissä jossain vaiheessa Helsingin historian aikana, toiminnan ei tarvitse rajoittua viimeiseen sataan vuoteen • henkilöllä voi olla muukin kuin Suomen kansalaisuus • ei voi olla seura tai joukkue Huhtikuussa urheilun ja liikunnan asiantuntijoista koostuva raati valitsee 56 legendaa yleisön ehdotuksia hyödyntäen. Raatiin kuuluvat suomalaisen ja helsinkiläisurheilun monitoimimies Erkki Alaja, Helsingin Urheilutoimittajat ry:n puheenjohtaja Matti Hannula, Helsingin liikuntajaoston puheenjohtaja Joel Harkimo, Urheilumuseon tuottaja Matti Hintikka, Helsingin vs. liikuntajohtaja Petteri Huurre, Helsingin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen, pyörätuolikelauksen arvokisamestari Toni Piispanen, taitoluistelun arvokisamitalisti Susanna Rahkamo, urheiluoikeuden asiantuntija ja piinkova penkkiurheilija Hannu Rautiainen sekä Mäkelänrinteen lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Siiri Turunen. Sadan legendan nimilista julkistetaan Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta samalla kun julkistetaan vuoden 2019 vuoden helsinkiläisurheilija. Listalle päässeitä henkilöitä ei rankata paremmuusjärjestykseen, vaan kaikki sata ovat samanarvoisia. Kerro oma mielipiteesi ja vaikuta 4.3.–31.3.2019 välisenä aikana. Clas Thunberg voitti urallaan viidesti olympiakultaa, viidesti MM-kultaa ja niin ikään viidesti EM-kultaa 1920ja 1930-luvuilla. Näillä meriiteillä luulisi irtoavan paikka sadan helsinkiläislegendan joukkoon? Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Amos Rexin maaliskuu Jatkoa sivulta 3 E lemental tarkastelee kaiken elollisen toiminnan perustaa: yksittäisiä kokonaisuuksia, jotka kiinnittyvät laajempaan kontekstiin. Hiukkanen yksinään on merkityksetön; se saa merkityksen vasta osana jotain suurempaa, monimutkaisempaa järjestelmää. Ihminen luo luonnon hallintaan tarkoitettuja järjestelmiä ja tekniikoita kehittyäkseen, toteuttaakseen unelmiaan, luodakseen paremman tulevaisuuden ja, perustavanlaatuisemmalla tasolla: luodakseen yhteyksiä. Lonneke Gordijnin ja Ralph Nautan vuonna 2007 perustama Studio Drift käyttää teoksissaan useita tekniikoita liikkuen vaivattomasti taiteen ja teknologian rajapinnoilla. Viime vuosina he ovat siirtyneet monialaisessa taiteellisessa tuotannossaan yhä enemmän suurimittaisten installaatioiden suuntaan, joissa luonnon monimutkaiset prosessit on käännetty visuaaliseksi runoudeksi. Näyttelyn keskeinen teos on Drifter, utooppinen visio, jossa betoninen monoliitti leijailee ääneti kohti tuntematonta määränpäätä. Teoksen tärkeä innoittaja on Thomas Moren klassikkoteos ”Utopia” (1516). Kirja kertoo yhteiskunnasta, jossa vallitsee sukupuolten tasa-arvo, jossa ei ole yksityisoNaisopiskelijaverkosto De Kvinnliga oli aktiivinen toimija 1890-luvun yliopistossa. Kuva: Helsingin yliopistomuseo mistusta ja jossa kaikki kuviteltavissa oleva voidaan rakentaa muovailtavasta ihmeaineesta. Mielikuvituksensa avulla More näyttää ennakoineen betonin jo 200 vuotta ennen sen keksimistä. Kyseenalaistamalla nykytilanteemme ja kuvittelemalla tulevaisuuden voimme saada aikaan innovaatioita ja muuttaa maailmaa. Näyttely sisältää neljä teosta. Studio Driftin uusin teos Materialism on laajennettu erityisesti Amos Rexin näyttelyä varten; se sisältää suomalaisia arjen esineitä, kuten Fiskarsin sakset, Nokian puhelimen ja Iittalan Savoy-maljakon. Amos Rexin kuratoima näyttely on kollektiivin toinen museonäyttely. Näyttely aukesi yleisölle keskiviikkona 6. maaliskuuta ja päättyy 19. toukokuuta. Oheisohjelma Bio Rexissä Studio Driftin videoteokset The Drifter ja Franchise Freedom, kuten myös dokumenttielokuva taiteilijakollektiivista esitetään maanantaisin 18.3 13.5.2019 klo 16-18 Bio Rexissä. Ensimmäinen näytös on 18.3. ja viimeinen 13.5. Näytökset sisältyvät museon sisäänpääsylipun hintaan. Studio Drift: Afterwork 6.3 klo 17 Rento musiikkia, elokuvaa ja esityksiä sisältävä yleisölle avoin avajaistilaisuus. Iltatilaisuudessa nähdään taiteilijakollektiivia käsittelevän dokumenttielokuvan ensiesitys sekä Studio Driftin videoteos ”The Drifter”. Dokumentin jälkeen dokumentttiohjaaja Inka Achté keskustelee dokumentin tekijöiden Hanna Verboomin ja Jefta Varwijkin kanssa. Illan aikana nähdään myös musiikkiesityksiä. Illan päätteeksi näyttelyn kuraattori Itha O’Neill keskustelee Studio Driftin Ralph Nautan ja Lonneke Gordijnin kanssa heidän työskentelystään. Tilaisuus on ilmainen ja yleisölle avoin. Maksullinen juomatarjoilu. Drifter, Rendered image, Tuomas Uusheimo / Amos Rex, 2019
13 Nro 5 • Viikot 11-12/2019 Gramofoniepidemiaa, katukieltä ja korkeita odotuksia – näkökulmia aistittuun, koettuun ja puhuttuun ympäristöön 1920-luvun Helsingissä Päärautatieasema kehittyy kaupungin sykkeessä Jatkoa sivulta 3 H elsingin päärautatieasemalla on jo 100 vuoden ajan koettu ikimuistoisia lähdön ja jälleennäkemisen hetkiä. Aseman käytävillä on astellut kuuluisuuksia ja todistettu historiaa, mutta se on ennen kaikkea toiminut ihmisten arjessa kohtaamisten, työnteon ja läpikulun paikkana. Kyseessä on Suomen ylivoimaisesti vilkkain matkustamisen ja liikenteen solmukohta, jonka läpi kulkee päivittäin jopa 250 000 ihmistä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema ikoninen maamerkki Helsingin ytimessä on toiminut pääkaupungin ja rautatieliikenteen symbolina. Pääsisäänkäyntiä järkähtämättömästi vartioivat Kivimiehet, lähes viiteenkymmeneen metriin kohoava kellotorni, vaikuttavat hallien holvit sekä uniikki graniittijulkisivu yksityiskohtineen ovat ihastuttaneet kaupunkilaisia ja turisteja vuosikymmenestä toiseen. Helsingin päärautatieasema on myös saanut tunnustusta yhtenä maailman hienoimmista rautatieasemista. Uusi asemarakennus todisti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Suomen historian dramaattisia vaiheita. Murrosajat viivästyttivät aseman valmistumista ja käyttöönottoa. Asemarakennus vihittiin viimein käyttöön 5.3.1919 juhlallisin ja arvokkain menoin sotavuosien ja Suomen itsenäistymisvaiheiden jälkeen. Ajat muuttuvat, mutta asema säilyy Kaupunkilaisten elämä keskustassa ja aseman lähiympäristö ovat vuosien saatossa muuttuneet – ja asemarakennus palveluineen sen mukana. Asemahallit sekä odotustilat ravintoloineen ovat vastanneet kunkin ajankohdan tarpeisiin. Matkustajia ei enää ohjata lippuluokkansa mukaisiin odotussaleihin junan lähtöä odottamaan. Tavaraliikenne on antanut Töölönlahden edustalla tilaa Musiikkitalolle, Kansalaistorille ja keskustakirjasto Oodille. VR Groupin pääkonttorin vanhoihin toimitiloihin rakentuu parhaillaan hotelli. – Rautatieasema on ympäristöineen olennainen osa Helsingin keskustaa ja kaupunkikulttuuria. Huolehdimme siitä, että aseman tilat ja palvelut kehittyvät monipuolisesti matkustajien ja kaupunkilaisten tarpeisiin tulevaisuudessakin, arvokasta historian perintöä kunnioittaen. Myös Steissi elää ajassa, hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR Groupin kiinteistöyksiköstä kertoo. Jatkoa sivulta 3 H elsingin kaupunginmuseoon kuuluvassa Hakasalmen huvilassa vietettiin lauantaina 2.2. iltapäivää 1920-luvun hengessä. Nuoren itsenäisen tasavallan alkutaipaleisiin tutustuttiin pääasiassa historioitsijoiden johdolla sekä elävän musiikin säestämänä tapahtumassa Shimmyä ja slangia, punikkeja ja pilvenpiirtäjiä, joka veti museon yläkerran salin täyteen kiinnostuneita kuulijoita. Tutkijat johdattivat puheenvuoroissaan yleisön miltei sadan vuoden takaisiin helsinkiläisiin mielenmaisemiin ja kaupunkikuviin, jonka jälkeen kuulijoille tarjoiltiin musiikkia gramofonilevyjen ja salonkiorkesterin muodossa. Tilaisuus järjestettiin Hakasalmen huvilassa tämän vuoden syyskuulle asti esillä olevan Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä -näyttelyn oheisohjelmana. Tapahtumassa valotettiin helsinkiläistä 1920-lukua muun muassa kansakoulun, kielen, arkkitehtuurin ja populaarikulttuurin, etenkin gramofonien ja äänilevytuotannon kautta. Iloisen, hedonistisen ja huvittelua täynnä olevan vuosikymmenen maineessa paistattelevan 20-luvun synkempää puolta esitteli työväestön ja kansakoulunopettajien välisiä jännitteitä väitöskirjassaan tutkinut Oona Ilmolahti, joka puheenvuorossaan avasi ennen kaikkea lasten kokemuksia verisen sisällissodan jälkeisessä Helsingissä. Oppivelvollisuuslaki kattoi vuosikymmenen alusta lähtien koko kansan, mutta juopa työläisperheiden lasten ja usein keskiluokkaisesta taustasta tulleiden opettajien välillä saattoi olla syväkin – etenkin siinä nuoressa, ideologisesti hyvinkin jakautuneessa ja haavoittuneessa tasavallassa, jossa yhteiskunnan virallinen totuus, historia ja väri oli valkoinen. Puhekieltä ja slangia tutkineen suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunosen mielenkiintoisessa esitelmässä puolestaan sukellettiin työläiskaupunginosissa kukoistaneeseen, suomen lisäksi venäjästä ja ruotsista ammentaneeseen puhekieleen, joka nykyään tunnetaan slangina. Aikalaistermi slangi ei ollut, vaan sitä kutsuttiin käyttäjiensä mukaan usein halventavasti katukieleksi tai katupoikien kieleksi. Sivistyneen kansalaisen suusta ei katukieltä suvaittu kuultavan, sillä katukielen käyttämisen uskottiin olevan yhteydessä myös muunlaiseen moraaliseen rappioon ja paheisiin, kuten juopotteluun ja rötöstelyyn. Silja Laineen puheenvuorossa luotiin katsaus arkkitehtuurikeskusteluun, joka 1920-luvun Helsingissä keskittyi paljolti siihen, millainen kuva maan pääkaupungille haluttiin luoda ja minkälaista viestiä välittää myös kansainväliselle yleisölle. Erääksi aikakauden kiintoisimmista ja kiistaa herättäneimmistä rakennushankkeista muodostui Suomi-Filmin elokuvateatteriksi kaavailtu Kino-Palatsi, jonka oli määrä kohota kaupungin ensimmäiseksi pilvenpiirtäjäksi. Vaikka pilvenpiirtäjähanke jäi lopulta vuosikymmenen vaihteessa iskeneen laman vuoksi toteutumatta, avaa sen ympärillä käyty keskustelu herkullisia näköaloja sekä aikansa kuviteltuun että todelliseen kaupunkitilaan, ristipaineeseen modernin ja perinteisen, kansallisen ja kansainvälisten vaikutteiden välillä. Vuosi 1929 puolestaan toi tullessaan ilmiön, joka järisytti kaupungin äänimaisemaa perusteellisesti. Yhä useammissa helsinkiläisissä asuintaloissa, etenkin nousevan suomenkielisen keskiluokan asuttamassa Töölössä, raikui yötä myöden jazz ja muut uudet hittisävelmät. Tiina Männistö-Funkin mukaan tämä aikalaisten gramofoniepidemiaksi tai -sairaudeksi kutsuma ilmiö herätti niin ihastusta kuin rajua vastustustakin. Gramofoni ei suinkaan ollut uusi keksintö enää 1920-luvun lopulla, mutta madaltuneet tuontitullit mahdollistivat sen, että yhä useammalla helsinkiläisellä oli mahdollista ostaa levysoitin omakseen. Myös äänilevyjen määrä kasvoi räjähdysmäisesti: yhden vuoden aikana myynti kipusi viisinkertaisesti niihin lukemiin kuin kaikkina aikaisempina vuosina yhteensä. Ei siis ihme, että kaikkialla tuntui soivan viihdemusiikki – kotien lisäksi myös esimerkiksi uimarannoilla ja kansanpuistoissa, jonne työväestökin saattoi saapua viettämään kesäistä vapaapäivää matkalaukkugramofonit mukanaan. Vaikka tilaisuudessa kuullut puheenvuorot ensikuulemalta vaikuttivat käsittelevän toisistaan hyvinkin paljon eroavia aiheita, nousi esiin myös paljon toistuvia teemoja ja etenkin vastapareja. Maaseudun ja kaupungin, modernin ja perinteisen, sivistyneistön ja kansan dikotomiat toistuivat useissa yhteyksissä, ja loppujen lopuksi niiden kautta pyrittiin määrittelemään sitä, mikä koettiin oikeana ja vääränä, mikä hyvänä ja pahana. Kuten Heikki Paunonen puheenvuorossaan totesi, leimattiin katukielen eli slangin puhujat melko yksiselitteisesti heikkolahjaisiksi ja huonoihin elämäntapoihin helposti sortuviksi kaupunkilaisiksi, jotka saattoivat lopulta ajautua täydellisesti turmion teille. Heihin lukeutuivat lehtimyyjien ja jynssäreiden lailla ne lukuisat Sörnäisten työläispojat, jotka heittivät huulta varpusista, jatsitytöistä ja jorogigiksistä – kieltolain ja muiden modernin ajan ilmiöiden hengessä tietenkin. Katukielen käyttämiseen liittyi monia kielteisiä assosiaatioita, joihin otettiin kantaa myös lehdistössä. Erityisen mielenkiintoiselta tuntuu se, miten slangia käytettiin poliittisena ja kulttuurisena lyömäaseena, mutta ei ainoastaan sivistyneistön ja työläisten välillä, vaan myös vasemmistolaisten sisäisessä valtataistossa. Sosialidemokraatit ja kommunistit nokittelivat toisiaan omissa julkaisuissaan, ja yksi pahimmista mahdollisista loukkauksista olikin syyttää vastapuolta katukielen käyttäjäksi. Slangin puhuminen nähtiin jopa siinä määrin vaarallisena, että huolestuneet äänet kannattivat helsinkiläispoikien lähettämistä maaseudulle oppimaan oikeanlaista suomen kieltä ja kulttuuria. Etenkin katukieltä puhuvat karskit ja huonotapaiset työläispojat nähtiin ei-toivottuna, jopa vaarallisena aineksena nousevalle kansakunnalle, mutta kuten Oona Ilmolahti muistutti, oppivelvollisuuden myötä ketään ei voinut enää erottaa kansakoulusta. Kiinnostavaa on etenkin se, että vaikka katukielen puhuminen assosioitiin ennen kaikkea alempiin yhteiskuntaluokkiin, ei sen vaaroilta uskottu olevan täysin turvassa parempiosaisten oppikoululaistenkaan. Toisin sanoen ”huonon” kielen käyttäjiltä katsottiin puuttuvan niin paljon tarvittavia yksilöllisiä hyveitä, että heidän pelättiin ilman yhteiskunnan puuttumista suistuvan kelvottomiksi kansalaisiksi. Sadan vuoden takainen Helsinki oli nopeasti modernisoituva ja laajeneva pääkaupunki, joka kaipasi vanhan hallinnollisen keskustan ohella sekä uutta vetovoimaista, kaupallista keskittymää että asuinrakennuksia kasvavalle keskiluokalle ja työväestölle. Silja Laineen mukaan pilvenpiirtäjähanke oli erityislaatuinen, rohkea ja vahvoja mielipiteitä herättävä ennen kaikkea siksi, että kotimaassa vain harva oli oikean pilvenpiirtäjän nähnyt. Rakennushanketta kommentoitiin ahkerasti, mutta kannanotot huolineen ja positiivisine visioineen pohjautuivat enemmänkin populaarikulttuuriin, mielikuviin ja ulkomaalaiseen kuva-aineistoon kuin kokemuksiin – olihan kyseessä jotain aivan uutta ja ainutlaatuista. Fritz Langin elokuva Metropolis, jo ilmestymisaikanaan runsaasti huomiota saanut ja sittemmin klassikoksi vakiintunut futuristinen dystopia, toi pilvenpiirtäjät suomalaisyleisönkin eteen ja piirtyi aikalaisyleisön silmissä kuvaamaan nykyaikaa ja tulevaisuutta, joka ei suinkaan näyttäytynyt yksinomaan ihmiskunnalle myönteisenä. Vaikka Kino-Palatsin suunnitelmissa lupailtiin demokraattisesti kaikille avointa näköalakahvilaa pilvenpiirtäjän huipulta, hanketta vastustavat mielipidekirjoitukset puhuivat ennennäkemättömän korkeasta rakennuksesta ”kaupungin raiskauksena” ja ”auringonpimennyksenä”. Pilvenpiirtäjän pelättiin siis olevan visuaalisesti sopimaton tuttuun ja totuttuun kaupunkiympäristöön, mutta arvoristiriitoja koettiin myös sen suhteen, että kaupallinen rakennushanke tavoitteli näyttävää ulkomuotoa tapaan, jota aikaisemmin oli totuttu näkemään lähinnä kirkoissa ja hallintorakennuksissa. Myös kaupungin vallannut gramofonikuume ja kaupunkitilan äänimaiseman nopea muuttuminen herättelivät ihmiset kannanottoihin. Kriittisissä kommenteissa gramofonimusiikki leimattiin kansan huonoa makua edustaviksi ”rekirallatuksiksi”, joka oli siis jotain aivan muuta kuin paria vuotta aikaisemmin perustetun Yleisradion pääasiassa klassisesta musiikista koostuva tarjonta. Niin sanotusti korkeakulttuurin, sivistyneen maun ja rahvaanomaisena koetun viihdemusiikin välillä selvästi olikin kuilu, joka sekä ihastutti että harmitti aikalaisia. Muutokset musiikinkuuntelussa olivat myös herkullista kasvualustaa komiikalle. Tiina Männistö-Funk täydensi esitystään lehdissä julkaistuilla pilapiirroksilla, joista eräässä kuvattiin nuorta, maaseudulta muuttanutta opiskelijatyttöä lukemassa kirjaa asuntonsa pöydän ääressä. Lukeminen jäi sillä kertaa kuitenkin vain epäonniseksi yritykseksi, sillä kaikkialta seinien läpi – niin ylhäältä ja alhaalta kuin viereisistäkin huoneistoista – kantautui äänekäs gramofonien soitanta niin raastavana, että opiskelijapolo joutui tuskastuneena peittämään korvansa. Kiinnostavalla tavalla tämä populaarikulttuurin muoto venytti yksityisen tilan rajoja, sillä naapurin kuuntelemasta musiikista pääsi osalliseksi jokainen, halusipa tai ei. Musiikista nauttiminen muuttui myös muulla tavoin yhteisöllisemmäksi. Siinä missä kaupunkilainen yläluokkainen musiikkikulttuuri oli aikaisemmin painottunut konserttisaleihin, salonkeihin ja yksityiskodeissa tapahtuvaan musisointiin, gramofonien yleistymisen myötä ihmiset saattoivat kutsua toisiaan kotiinsa kuuntelemaan levyjä. Musiikin kuluttaminen kaupallistui ja muuttui osaksi sosiaalista kanssakäymistä ja vapaa-ajan huvittelua julkisissakin tiloissa. Gramofonia kritisoivissa äänenpainoissa levysoittimien ääni vertautui kaupungin häiritsevänä koettuun meluun, mutta taustalla oli myös vahvoja arvolatauksia. Jazzia pidettiin yläkäsitteenä kulttuuriselle rappiolle, kevytmielisyydelle ja ulkomaalaisille turhuuksille. Aivan kuten puhuttaessa katukielen vaaroista, myös gramofonimusiikki rinnastettiin sivistyneelle kansakunnalle sopimattomaan paheelliseen elämäntapaan. Viime vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä keskusteltiin paljon hyvän yksilön ominaisuuksista, mikä etenkin 1920-luvulla tuntuu kiteytyvän käsitykseen hyvästä kansalaisuudesta: itsenäinen Suomi oli nuori valtio, joka repivän kansalaissodan jälkeen joutui määrittelemään itsensä ja identiteettinsä monin tavoin. Kansallista yhtenäisyyttä luotiin nojautumalla yksinkertaistettuihin totuuksiin ja ihanteisiin, jotka joutuivat ainakin jossain määrin törmäyskurssille vallitsevan todellisuuden kanssa. Kansakoulu, gramofonimusiikki, korkeuksiin kohoavat rakennushankkeet ja slangin puhuminen olivat kaikki jotakin uutta ja ne edustivat muutosta suhteessa menneeseen. Aistihavainnot ja niihin perustuvat mielipiteet eivät useinkaan jääneet neutraalin kommentoinnin tasolle, vaan olivat vahvasti kantaaottavia. Pohjimmiltaan kommentit vetosivat usein oikean ja väärän, hyvän ja pahan välillä puntaroiviin moraalikäsityksiin. Kiinnostavien ja monenlaisia kysymyksiä herättäneiden puheenvuorojen jälkeen yleisölle tarjoutui vielä mahdollisuus eläytyä 20-lukulaisiin äänimaisemiin gramofonilevyjen ja elävän musiikin välityksellä. Viulisti Jaso Sasakin mukanaan tuomien gramofonien levylautasilla soivat niin Enrico Caruso kuin aikansa kotimaiset suurhitit Asfalttikukka, Emma ja Särkynyt onni. Tuttujen kappaleiden kuuleminen alkuperäisillä äänentoistolaitteilla oli kuin kiehtova aikahyppy menneeseen, joka toi lähelle niin levysoittimet fyysisinä esineitä kuin musiikin juuri siinä muodossa kuin sitä miltei sata vuotta sitten kuunneltiin. Tapahtuma huipentui Salonkiorkesteri Valentinon musisoitiin. Veikko Hakkaraisen luotsaaman yhtyeen johdolla siirryttiin viettämään iltaa 1920-luvun Hotelli Kämpin hengessä, kun viulujen, pianon ja kontrabasson loihtimana kuultiin niin marssia, valssia ja tangoa kuin oopperakatkelmakin sekä päätöskappaleena juhlavasti Finlandia. Iltapäivän tarjonta oli kaikkineen niin yltäkylläinen ja antoisa, että lopulta ei jäänyt edes harmittamaan, vaikka aikaa itse museonäyttelyyn tutustumiseen ei sillä kertaa jäänyt. 1920-luvun Helsingistä jää ammennettavaa, kuviteltavaa, aistittavaa ja pohdittavaa vielä pitkäksi aikaa vastaisuudessakin. Teksti ja kuvat Asta Sutinen Hakasalmen huvila. Grammophon 1905.
14 Viikot 11-12/2019 • Nro 5 Risto Kolanen Lopputalven kuvataide Kuvataide Taiteilija Marjatta Tapiola Damaskoksen tiellä Galerie Forsblomin näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Galleristi Tuule Mäkinen juhlii DIX:n 30-vuotispäivää Charles Fazzinon 3-D serigrafin Now Playing On Broadway -teoksen äärellä. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Katja Hannulalla on 20-vuotistaiteilijuuden juhlanäyttely Galleria Kajasteessa. Kuvassa taiteilija Kehä -teoksensa ”kehän” sisällä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Tiina-Liisa Kaalamo seisoo teoksensa Unelmien Runoratsut keskellä Galleria Rankan näyttelyavajaisissa. Kuva: Jarmo Nauska. ? Leonard Bäcksbacka perusti Taidesalongin vuonna 1915. Alusta lähtien tärkein toimintamuoto oli aikalaistaiteilijoiden näyttelyjen järjestäminen. Siellä ei ole näyttelytoimintaa keväällä alkuvuoden Rafael Wardi –näyttelyn jälkeen, koska koko talo remontoidaan. Ruumis ja aisti yhtyvät Marjatta Tapiolan väkevissä maalauksissa on läsnä voimakas pohjavire, joissa ruumiillisuus yhdistyy aistikkuuteen. Kangas täyttyy syvistä väreistä ja nopeasta, hengittävästä viivasta. Teoksissa huokuu suunnitelmallinen varmuus ja luonnosmainen intuitio. Työt ovat hyvin suurikokoisia; iso kangas antaa tilaa vapaalle kädenliikkeelle. Taiteilija pohjustaa kaikki kankaansa itse, mikä luo fyysistä suhdetta kankaaseen ja sen mittakaavaan. Galerie Forsblomin, Lönnrotinkatu 5, kolmen taiteilijan näyttelyssä Tapiolan kuva-aiheissa on niin eläinten kalloja kuin antiikin myyttisiä hahmoja, jotka ovat kulkeneet matkassa pitkään. Kiinnostavaa on yhdistää ihmisen ja eläimen hahmoja. Hänelle Minotaurus ilmaisee asioita syvemmin. Jenni Ropella on hyvin kauniita akryylija spraymaalitöitä kankaalle Forsblomilla. Kolme vuosikymmentä Punavuoren ytimessä 30 vuotta sitten Markku Saarela perusti Galleria Dixin, joka on seuraavasta vuodesta lähtien toiminut samalla paikalla, Uudenmaankatu 19. Se on jo paljon. ”Galleriakadulta” ovat lähteneet Artika, Huuto ja Jangva. Saarela möi liiketoiminnan 2004 Tuule Mäkiselle, jonka iloisuus ja energisyys pitää yllä hyvää tunnelmaa. Vuokranantajalle, Heikki ja Hilma Honkasen säätiölle, on tienattu yli puoli miljoonaa euroa. Tuotto menee tieteeseen ja taiteeseen. – Ja huomaa, olemme vain vuokralaisia. Veroja on maksettu, kansantaloutta pyöritetty, Mäkinen tuumii. 30-vuotisjuhlanäyttelyssä on mukana 30 taiteilijaa, yksi jokaista vuotta varten. Esillä on maalauksia eri tekniikoilla, veistoksia, valokuvia, mosaiikkia ja teoksia. Dix on pitkään edustanut taiteilija Charles Fazzinon kolmiulotteisia, postikorttimaisemien kaltaisia Pop Art -teoksia. Maalauksen muodosta vapautumisen inkarnaatio Taidemaalari Katja Hannula juhlii 20 vuottaan taiteilijana muodon ja värien vapaudella. Herkät maalaukset kertovat koetusta elämästä; uskosta elämän kauneuteen, kaikkien olentojen yhteyteen ja luonnon voimaan. Näyttelyn teemana ”Inkarnaatio” on vertauskuvallisesti hänelle muodosta vapautumista taiteilijana. Työt on tehty öljyllä, öljypastellilla tai lyöntimetallilla kankaalle. Määrätietoinen, omaa polkuaan suunnitelmallisesti etenevä taidemaalari tunnetaan laajasti maalaustaidostaan ja teosten koskettavasta tunnelmasta. Edellisessä Galleria Kajasteen, Albertinkatu 30, näyttelyssä aiheena olivat hevoset. Janne Rahusen ikkunanäyttelyssä on esillä reticello-tekniikalla puhallettuja lasiteoksia ja vapaasti puhallettuja lasiveistoksia. Kun katse karkaa Uuden Galleria Rankan neljäs näyttely on Villi Silmä – kertomus katseen karkaamisesta. Kun kurinalainen silmä valvoo ja tekee työtä, villi nukkuu. Villissä silmässä kauneus on kaikkialla ja uniensa kautta se katsoo sinne, minne ei pitäisi. Eli kaikkialle. Villi ei sopeudu muotoon eikä luontoon, sillä ne rajoittavat. Eikä rajattomuuteen, sillä sekin rajoittaa. Tiina-Liisa Kaalamo käyttää paljon eläinperäisiä materiaaleja, jotka hän kokee aidoiksi. Hän voitti Art of Basware-kilpailun vuonna 2016 ”Terrarotta-armeija” -teoksellaan, jonka hän oli koonnut pakasterottien kalloista ja ilmakuivatuista hännistä sekä metallilangasta ja tekstiilistä. Taiteilija ilmaisee tunteitaan eläinhahmojen kautta. Hieno Unelmien runoratsut on tehty sekatekniikalla, mm. hevosten pääkallot, kaviot, hännät, pyörien lokarit, muovi, kaapeli/putkienpidikkeet. – Tiina-Liisa rakentelee teoksiaan maailmansa sodan äärellä, esittely kuuluu. Taidetta monella eri tavalla Galleria Kookos aloitti uudessa tilassa, Runeberginkatu 17 katutasossa Kampissa. Taiteilija Teemu Mäki on uskomattoman monipuolinen ja kokeellinen taiteilija, joka on luonut vaikuttavan uran suomalaisen nykytaiteen tekijänä. Kuvataiteen lisäksi hän on kirjailija, teatterija elokuvaohjaaja ja tutkija. Hänellä on ollut 51 yksityistä näyttelyä. Nyt hän on maalannut omia perheenjäseniään. Hän käsitteli pitkään ”Transihmisyys” –teemaa monilla taiteen keinoilla. Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtajana toimiva Mäki kuvaa toimintaansa: – Työskentelen kaikilla taiteen, filosofian ja politiikan aloilla kaikin tarvittavin keinoin. Tulokset ovat yleensä jonkinlainen visuaalinen taide, kirjallisuus, teatteri, elokuva tai teoria. Minulle taide on filosofian ja politiikan joustavin, monipuolisin ja kokonaisvaltainen muoto. Katkeran suloista ikävää Jari Järnströmillä on Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, Melankolia –näyttelyssä maalauksia, joissa toistuvat kasvot tai osa vartalosta. Teoksissaan hän yhdistää abstraktia ja figuratiivista kuvailmaisua. Taustan hän maalaa akryylimusteilla, akryyliväreillä, spraymaaleilla ja viimeistelee työt öljyväreillä. Väriskaala teoksissa on hillitty ja maanläheinen. Näyttelyn nimi Melankolia tarkoittaa alakuloisuutta, raskasmielisyyttä tai epämääräistä masennusta. Nykyisin melankolia mielletään depressioksi, suruksi tai nostalgiseksi ikäväksi. Pitkän linja kuvataiteilijan teosten keskeisenä tunteena on katkeran suloinen ikävä. Useissa maalauksissa toistuu kuihtunut auringon kukka, joka symboloi syksyä ja sitä kautta kuihtumista ja kuolemaa. Taide kuin lapsen puhetta ja piirroksia Galleria G12, Annankatu 16, esittelee nuoren kuvataiteilijan Juha Kärjen maalauksia. – Aiheeksi minulle riittää jokin hyvin pieni ja mitättömältäkin tuntuva asia, kuten pieni pala kuullusta tai käydystä keskustelusta, muistosta, yksittäinen sana tai lapsen piirros. Idea tai luonnos harvoin määrittää suuresti lopputulosta, se ennemminkin on vain alkusysäys maalausprosessille. Lopputulos saattaa toisinaan olla alkuperäisestä ideasta poikkeava. Maalaukset ovat suuren kokonsa ja tekstinsä vuoksi miltei julistavia, mutta siksi myös koomisia. Teokset ovat sekoitus abstraktia ja esittävää, siansaksaa kuin kehittymätöntä lapsen puhetta. Sitä on myös ”Gibberish” näyttelynimenä. – Merkityksettömältä tuntuvia asioita, joilla ei välttämättä ole yhteyttä toisiinsa. Väärin kirjoitettua, kuultua ja muistettua. Kliseellä on totuuspohjaa monelle – En halua kertoa pelkästään sitä, mikä jo tiedetään. Kuvataiteilija Juha Sääski tekee maalauksia, jotka on helppo nähdä yhteiskunnallisena kommentointina Öljy kankaalle -töissä on valtavasti ajankohtaisia ja runsaita yksityiskohtia. – Olen parantumaton esteetti. Kaikissa ihmisissä on esteettisyyden kaipuu. Katselen omia töitäni – niiden sommittelua, rytmiä, värien vuorovaikutusta – aina myös abstraktioina. Käytän kliseitä, koska kliseeksi muodostuvalla asialla on usein totuuspohja monelle ihmiselle. Tm•galleriassa, Erottajankatu 9B, esittelee Häpeällistä –näyttelyn ironisia ja tietoisen kliseenomaisia. teoksia, joiden naiivi parodia suuntautuu suoremmin arkiseen elämään. – Vaikka hän käyttääkin huumoria välineenään, hän ei kuitenkaan esitä helposti avautuvia ja nopeasti tyhjeneviä väitelauseita tai vitsejä, edesmennyt kriitikko Otso Kantokorpi kuvaa. Teksti: Risto Kolanen Juha Sääskellä on maalauksissaan usein kliseitä. Taustamaalauksessa niitä löytää vaikka kuinka paljon Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Juha Kärki antaa graffitille ihan uuden, maalauksellisen ilmeen G12 HELSINKI -gallerian Gibberish-näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen.
15 Nro 5 • Viikot 11-12/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikko ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA NouHätä!-kampanjassa uusi ennätys: mukana 554 koulua NouHätä!-kampanjan avulla on 23 lukuvuoden aikana kaikkiaan yli 700 000 kahdeksasluokkalaista saanut perehdytystä paloturvallisuudesta ja onnettomuuksien ehkäisystä ja parantanut näin turvallisuustaitojaan. Etsimme tutkimushenkilöitä kansainväliseen lumelääkekontrolloituun tutkimukseen, jossa arvioidaan uuden lääkkeen tehoa ja turvallisuutta hoidettaessa unettomuutta. Saatatte soveltua tutkimukseen, jos Teillä on diagnosoitu unettomuus ja olette: KLIININEN LÄÄKETUTKIMUS yli 18 vuotias osaatte käyttää älypuhelinta Teillä ei ole muuta sairautta eikä Teillä ole lääkitystä, mitkä voivat aiheuttaa unettomuutta normaali nukkumaanmeno aikanne on 21:30 – 00:30, ettekä käy 3-vuorotyössä olette valmis tulemaan tutkimuskäynneille erikseen sovittavina ajankohtina olette valmis nukkumaan unilaboratoriossa enintään 8 yötä viiden kuukauden aikana Tutkimus kestää 5 kuukautta ja sisältää 10 tutkimuskäyntiä. Tutkimuskäynnit ja tutkimukseen liittyvä hoito ovat maksuttomia. Tutkimus tehdään Suomessa neljässä keskuksessa ja Suomessa tutkimuksesta vastaavan henkilönä toimii professori Markku Partinen. Mikäli yllämainitut kohdat täyttyvät ja olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, saatte lisätietoja tutkimuksesta alla olevasta tutkimuskeskuksesta: Helsingin Uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed Valimotie 21, 00380 Helsinki www.uniklinikka.fi | tutkimus@vitalmed.fi p. 050-323 9326 / 050-576 2704, soitamme takaisin kaikille yhteyttä ottaneille EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen, 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI Eteläisen kantakaupungin vaikuttaja Lehti ilmestyy 24 000 kappaleen painoksella alueella Punavuori, Eira, Ullanlinna, Kaartinkaupunki, Munkkisaari sekä osa Kamppia. T ämän lukuvuoden NouHätä!-pelastustaitokampanja on parhaassa vauhdissa. Mukana on 30 uutta koulua ja kokonaisuudessaan niitä on ennätysmäiset 554. Pelastuslaitosten turvallisuuskouluttajat opettavat yläkouluissa kahdeksasluokkalaisille onnettomuuksien ennaltaehkäisyä sekä toimintaa vaaratilanteissa. Opetuksen jälkeen nuoret voivat osallistua NouHätä!-kilpailuun. Kilpailun alkukarsinnat pidetään 15.3. mennessä, alueelliset mestarit selviävät 28.3. ja vuoden 2019 NouHätä!-mestarijoukkue selviää 25.4. Pelastusopistolla Kuopiossa pidettävässä finaalissa. – Onnettomuudet johtuvat hyvin harvoin huonosta tuurista. Pikemminkin ne ovat ”tapa”-turmia. Turvallisuuden parantaminen onkin tapojen ja osaamisen kehittämistä. NouHätä!-kampanja pyrkii parantamaan yläkoululaisten suhtautumista turvallisuuteen ja samalla antamaan työkaluja turvallisempaan arkeen, kertoo NouHätä!-lähettiläs Risto Vesalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Vesalaista voisi tituleerata NouHädän kiertäväksi suurlähettilääksi. Hän on lähettilään roolissaan kiertänyt Suomea neljänä lukuvuotena ja ollut yhteydessä niin pelastuslaitoksiin kuin koulutoimeenkin, jotka ovat avainasemassa siinä, että koulut tarttuvat NouHätä!-kampanjaan ja sitoutuvat sen kautta koululaisten turvallisuustaitojen edistämiseen. 700 000 koululaista on tähän mennessä oppinut paloturvallisuustaitoja NouHätä on suurin yhdelle ikäluokalle kohdistettu turvallisuuskampanja Suomessa. Parhaillaan sitä kehitetään tukemaan entistä enemmän opettajia. Kampanjassa edistettävät turvallisuustaidot sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, vaikka niitä ei ole suoraan kohdistettu mihinkään oppiaineeseen. Tässä onkin osasyy NouHädän suosioon. Valitsemalla valmiista koulutusmateriaaleista soveltuvimmat osat opettajat voivat opettaa opetussuunnitelmaan kuuluvia turvallisuusasioita. Tai sitten kouluttaja tulee pelastuslaitokselta, kuten hyvin usein tapahtuu. Kahdeksasluokkalaiset ovat tärkeä turvallisuusviestinnän kohde. Yläasteiässä nuorten elinpiiri laajenee voimakkaasti, mikä lisää myös nuoren vastuuta tekemisistään – mahdollisista ”ryhmässä toilailuistakin”. Vauhti kovenee, kun mennään mopolla tai mopoautolla. Myös erilaisia hätätilanteita saattaa tulla vastaan. Siksi on tarpeen vaikuttaa nuorten turvallisuuteen liittyviin asenteisiin ja osaamiseen. – NouHätä! antaa ennen kaikkea varmuutta ja rohkeutta toimia hätätilanteessa. Oppilaat huomaavat, että ei se ollutkaan niin vaikeaa, mä osaan. Kampanja antaa uskallusta tarttua toimeen, kertoo opettaja Suvi Haanpää Meri-Porin yhtenäiskoululta. NouHätä!-kampanjan avulla on 23 lukuvuoden aikana kaikkiaan yli 700 000 kahdeksasluokkalaista saanut perehdytystä paloturvallisuudesta ja onnettomuuksien ehkäisystä ja parantanut näin turvallisuustaitojaan. Tänä vuonna mukana on ennätysmäiset 554 koulua, eikä ihme; kampanjan kautta nuoret oppivat koulujen turvallisuusopetukseen kuuluvia asioita, jotka muuten jäisivät vähälle huomiolle. – Konkreettisimmillaan tämä näkyy silloin tällöin uutisissa, kun hätätilanteessa kunnostautunut nuori kertoo oppineensa taitonsa NouHätä-kampanjassa, iloitsee NouHätä!-lähettiläs Risto Vesalainen.
16 Viikot 11-12/2019 • Nro 5 Kaikille kodin myyjille MYYNTISTAILAUS ja koko perheelle LIPUT LINNANMÄELLE! Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Mervi Sinkko Kiinteistönvälittäjä 040 578 7997 mervi.sinkko@ kiinteistomaailma.fi Arttu Lazarev Myyntineuvottelija 050 414 7957 arttu.lazarev@ kiinteistomaailma.fi Emilio Kuparinen Myyntineuvottelija 0400 515 021 emilio.kuparinen@ kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Punavuori iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki Puh. 045 2228002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Tervetuloa Rööperin omaan Kiinteistömaailmaan! RÖÖPERIN PARHAAT ASUNTOKAUPPIAAT TIEDOTTAA: Kodinvaihtajan SUPERVIIKONLOPPU lähestyy – markkinoiden paras näkyvyys! KUTSU MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE – kerromme lisää ja saat maksuttoman myyntisuunnitelman kodillesi!