• R ööpeRin L ehti Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Viikot 19-20 – Nro 9/2017 – 13. vuosikerta Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki (09) 668 710 www.crape.fi LKV Upeita kaksioita! Kiinteistönvälitystä ammattitaidolla KT 61 m2 Kamppi KT 46 m2 Punavuori Päivi Siggberg 050 324 7129 paivi.siggberg@crape.fi Petri Vilkko 0400 429 733 petri.vilkko@crape.fi 2 h, avokeittiö, kylpyhuone, sauna Lönnrotinkatu 3 B Mh. 478.381,46 € Vmh. 559.000 € 2 h, keittiö, wc, kylpyhuone, sauna, parvi Iso Roobertinkatu 3-5 E Mh. / Vmh. 389.000 € Eija Leino, LKV, 040 7242 501 yksiöt = 2.480 € kaksiot = 3.720 € ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi OSTAMME KULTAA ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.? äitienpäivälounas 14.5. Kasarmikatu 23, 00130 Helsinki ma–ti 11–22 • ke–pe 11–24 • la 12–24 Puh. 020 742 4210 • booking@cantinawest.net TERVETULOA! BIENVENIDO! VARAA PIAN PÖYTÄSI: SOITA 020 742 4210 Cantina WestISSÄ Tervetuloa Äitienpäivälounaalle Cantina Westiin 14.5. Kattaukset klo 11.00 ja 14.00. Katso herkullinen Buffet-kattaus osoitteesta www.cantinawest.fi/perhejuhlat
• 2 Nro 9 • Viikot 19-20 TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | SUSHIKIT | JAPANILAINEN YUKATA OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI SUSHIKIT 30€ SUSHIKIT SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambu-maton, syömäpuikot ja ohjeen OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa 69€ Äidille, valmistujai slahjaksi... www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki • Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Huvipuiston kukkaloisto ILMOITUKSET: ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 21.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 14.6. Ilmoitusvarauksen voi tehdä jo nyt! KESÄLEHTI RÖÖPERIN LEHDEN Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: • osaavaa • asiakasläheistä • nopeaa kirjapainopalvelua Lennart-lohikäärmettä rakennetaan Linnanmäellä ? Kevätkarnevaali on saanut Linnanmäen Huvipuiston puhkeamaan kukkaan. Estradin edessä loistavan kukkainstallaation lisäksi kukat ovat vallanneet myös pääportin alueen sekä nostalgisen Taikasirkuksen. Värikäs Kevätkarnevaali näkyy koko puiston toiminnassa: Kioskeissa myydään banaaninmakuista keltaista hattaraa ja kahviloissa herkullisia leivoksia koristavat syötävät kukat. Kevätkarnevaalin aikana perheen pienimmät voivat osallistua huvipuistossa Rollen kadonneiden kukkien metsästykseen. Värikkäitä kukkia on piilotettu pitkin huvipuistoa yllättäviinkin paikkoihin. – Rollen kadonneiden kukkien metsästys on kuin hauska salapoliisitehtävä. Parasta siinä on, että tehtävään voivat osallistua lapset ja vanhemmat yhdessä. Kukat ovat vallanneet myös yhden laitteen – Taikasirkuksen kyydissä pääsee satumaiselle matkalle keskelle kukkamerta, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Yhteisöllinen kukkainstallaatio ”Lennart-lohikäärme” rakennetaan puistoon yhdessä kävijöiden kanssa karnevaalin ensimmäisinä päivinä. Roope Salmisen suunnittelemassa kukkainstallaatiossa kukkii 10 000 värikästä orvokkia! – Tämä on ensimmäinen kerta, kun sain olla mukana vastaavassa luomistyössä, joten totta kai hommaa piti lähteä toteuttamaan isoilla valoilla! Vanhana roolipelien ystävänä ajattelin, että lempeä Lennart-lohikäärme olisi täydellinen hahmo vahtimaan installaatiota ja varmistamaan, että kaikki ovat turvassa ja heillä on kivaa kaupungin kenties hauskimmassa pisteessä. Lohikäärmeitä pidetään usein pelottavina ja hirviöinä, vaikka heitäkin on joka lähtöön. Toivon, että niin lapsille kuin aikuisillekin Lennart toimii muistutuksena siitä, että ketään ei pidä tuomita suomujen tai muiden ulkoisten piirteiden perusteella, installaation suunnitellut Roope Salminen muistuttaa. Installaation kukat jaetaan Linnanmäen kävijöille karnevaalin viimeisenä päivänä sunnuntaina 14.5. klo 14 alkaen. Myös Roope Salminen on paikalla jakamassa kukkia klo 14.30-16.00. – On suuri ilo päästä piristämään ihmisten päivää. Kukka kuin kukka on ehdottomasti kauneimmillaan silloin, kun sen saa antaa jollekin. Mielestäni kukat on tehty jaettaviksi, Roope Salminen jatkaa.
• 13. vuosikerta – nro 9 Viikot 19-20 Ajankohtaista Laaksoon suunnitellaan uutta sairaalaa Suunnittelun tavoitteet ja alue. Helsingin sähköverkkoa uusitaan ? Helsingin sähköverkon pituus on lähes 6200 km, josta 96 % kulkee säävarmasti maan alla, usein myös vilkkaasti liikennöityjen katujen alla. Sähkönjakelun toimitusvarmuutta ylläpidetään uusimalla vanhaa ja rakentamalla uutta sähkönjakeluverkkoa. Kuluvana vuonna uusitaan 1960-1970-luvuilla rakennettua kaapeliverkkoa eri puolilla Helsinkiä. Kaapeliverkkoa uudistetaan kuluvan vuoden aikana merkittävästi varsinkin Punavuoren, Eiran, Ullanlinnan, Kallion ja Lauttasaaren kaupunginosissa. Uuden jakeluverkon rakentaminen jatkuu Keski-Pasilassa, Jätkäsaaressa, Kruunuvuorenrannassa, Kuninkaantammessa ja Kalasatamassa alueiden kehittymisen tahdissa. Uusi Kalasataman sähköasema otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Ajantasaiset tiedot käynnissä olevista sähköverkkotyömaista löydät Helen Sähköverkon kotisivuilta www. helensahkoverkko.fi/tyomaat Töölön ja Meilahden seurakunnat suunnittelevat yhdistymistä ? Töölön ja Meilahden seurakuntaneuvostot ovat päättäneet aloittaa selvityksen seurakuntien yhdistymisestä vuoden 2019 alusta. Varsinainen aloite yhdistymisestä tehdään alkusyksystä. Jäsenmäärä noussee yli 30 000:een. Yhdistymisaloitteen toteutuessa pohjoiseen kantakaupunkiin syntyisi vuoden 2019 alussa noin 27 000 jäsenen seurakunta: siihen kuuluisivat asukkaat nykyisen Töölön (14 500 jäsentä) ja Meilahden (12 000 jäsentä) alueilta. Keski-Pasilan uuden kaupunginosan valmistuttua jäsenmäärä noussee seuraavalla vuosikymmenellä yli 30 000:een. – Hallinnollisesti Meilahti yhdistettäisiin Töölöön. Palaisimme ikään kuin juurillemme, sillä Töölö on vanha emäseurakunta, josta Meilahti erotettiin itsenäiseksi vuonna 1956, Meilahden kirkkoherra Hannu Ronimus sanoo. – Yhdistymisselvityksen taustalla ovat sekä toiminnalliset että taloudelliset syyt, Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen jatkaa. Laakson sairaalan alueelle suunnitellaan uutta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin kaupungin yhteissairaala. Uuteen sairaalaan siirrettäisiin muun muassa Suursuon, Auroran ja Kellokosken sairaaloiden toimintoja. ? Uusi sairaalarakennus sijoittuisi Reijolankadun ja Lääkärinkadun väliselle alueelle. Sen tieltä on kaavailtu purettavaksi terveysaseman ja päiväkodin rakennukset sekä neljä asuintaloa, joissa on tällä hetkellä työsuhdeasuntoja. Purettavien rakennusten toiminnot siirtyisivät muualle. Alueen vanhat, kaupunkikuvallisesti arvokkaat sairaalarakennukset suojellaan. Uudisrakentamista ei tule Keskuspuiston puolelle. Sairaalan saavutettavuuden parantamiseksi selvitetään joukkoliikennepysäkkien sijoittamista Reijolankadun varteen Urheilulehdon kohdalle. Sairaalan käyttöön rakennetaan mahdollisesti maanalainen pysäköintilaitos. Ajoyhteys uuteen yhteissairaalaan on hahmoteltu tunnelia pitkin Auroranportin luota. Nykyiset ajoyhteydet Lääkärinkadun ja Neurotalon kautta säilyisivät jatkossakin. Sivu 6 Sivu 8 Ruuhkamaksuista ja niiden vaikutuksista on kokemuksia useista Euroopan kaupungeista. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso Alueellinen ruuhkamaksu parantaisi ilmanlaatua ? Ympäristölautakunnan kokouksen asialistalla 9.5. on valtiolle tehtävä aloite lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi alueelliset ruuhkamaksut. Aloitteen mukaan lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että tulevaisuudessa olisi mahdollista asettaa alueellisia ruuhkamaksuja ja käyttää niiden tuotto kyseisen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen. Sivu 5 Stadin Kuhat Suomen mestariksi Sivu 14
• 4 Nro 9 • Viikot 19-20 p ääkiRjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9 Yleisönosasto Diakoniapuiston yleisilmettä kohennettiin ? Diakoniapuisto on alue, jota Helsingin kaupungin rakennusviraston puistoja katuosasto siivoaa hyvin harvoin. Puistoa ei ollut ennen vuotta 2015 siivottu pudonneista oksista, konkeloista, lahopuista yms. ”ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen” sanovat lähiasukkaat. Puiston siisti eräs mies oma-alotteisesti loka-marraskuussa 2015. Työ alkoi, kun suuri vaahtera kaatui sen kuilun poikki, joka vie maan alla olevaan luolaan. Kaatunut puu ei kiinnostanut ketään, vaikka se sulki kulkutien. Työ kesti kuusi viikkoa eikä maksanut kaupungille mitään. Mies keräsi pois kaikki maassa olleet oksat, perkasi kaikki alueelle kasatut oksaja risukasat. Hän ei kaatanut puita, ei huonokuntoisiakaan, kuitenkin joitakin sellaisia, jotka käsin työntämällä jo kaatuivat. Mies pieni oksat kaarisahalla, jolloin syntyi toistasataa isoa muovilaatikollista oksia. Nämä Linnunlaulun huvilan nro 9 omistaja Aulis Junes kuljetti pakettiautollaan polttopuiksi läheiselle huvilalleen. Lisäksi isoja rankoja kuljetettiin 4-5 pakettiautollista pois samaan paikkaan. Samalla kerättiin pois myös erilaista rojua: muovia, kumia, metallia, lasia, vaatteita, kenkiä jne., joita puistossa oli hujan hajan. Näissä talkoissa ei ollut yhtään Diakonissalaitoksen ympäristötyöryhmän jäsentä, ei muitakaan. Monet ohikulkijat kiittelivät puiston siivoajaa, myös lähilaitoksen asukkaat, joista osa käy puistossa nauttimassa laulukirjoistaan ja tarpeillaan. Yksi nuori nainen kutsui paikalle poliisit. Poliisipartio ei kuitenkaan ymmärtänyt puiston siivoamista suuremmaksi rikokseksi. Tänä keväänä puistoa kohennettiin lisää karsimalla huonokuntoisempia pensaita yms. Puutavara katkottiin rangoiksi, jotka pinottiin Helsinginkadun varteen ja kuljetettiin pian pois. Nyt myös ne kolme metallista, vanhaa, pois viskattua, liikennevalopylvästä, joista syksyn 2015 siivooja ilmoitti rakennusvirastolle, oli nostettu pois puiston lontosta ja kannettu kadun varteen. Ne kuljetettaneen pois romuksi. Nyt puisto näyttää paljon paremmalta. Diakoniapuiston kohennus Ota kantaa – kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Nettisivujen kautta: www.rooperinlehti.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kolumni Veli-Matti Hynninen Kuudesosa kulutetusta ruoasta menee hukkaan S uomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa, karkeasti noin 15 % kulutetusta ruoasta. Ruokahävikki kuormittaa turhaan ympäristöä ja taloutta. Ruokahävikki on ruokajärjestelmän yksi suurimpia vastuullisuuskysymyksiä, sillä hävikissä ruoan tuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Luonnonvarakeskuksen ensimmäisten kuuden vuoden tutkimusten mukaan Suomessa koko ruokaketjussa (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat, kotitaloudet) alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin määrä (pl. ei-syömäkelpoiset osat kuten luut) on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokaketjusta aiheutuvan hävikin kasvihuonekaasupäästöt (eli hiilijalanjälki) ovat Suomessa lähes tuhat miljoonaa CO2-ekvivalenttia vuodessa. Tämä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Luken erikoistutkijan mukaan luvut perustuvat yksittäisiin pistetutkimuksiin ja rajattuihin aineistoihin. Lisäksi luvuista ei ole seurantadataa eikä keinoja seurata hävikkimääriä, emme tiedä miten ruokahävikkimäärä on muuttunut ja tulee muuttumaan. Ruokahävikkiä syntyy määrällisesti eniten kotitalouksissa (n. 30 % koko ketjun hävikistä), mutta myös esimerkiksi kaupan, ravitsemistoimialan ja teollisuuden osuus on merkittävä: nämä muodostavat yhteensä lähes n. 60 % kansallisesta ruokahävikistä. Kun hävikkiä tarkastellaan suhteessa ketjun eri osien läpivirtauksiin, niin kaupan hävikki on suhteellisesti pienimpiä. Suhteellisesti ylivoimaisesti suurinta hävikki on ollut ravitsemispalveluissa, joissa nimenomaan buffet-ruokailujen hävikki on suuri. Ravitsemispalveluiden hävikkiä tarkastellaan parhaillaan Ravintolafoorumissa alan toimijoiden kanssa, ja hyvien alustavien tutkimusten mukaan hävikki olisi suhteellisesti laskemassa ravitsemispalveluissa. Yrityksissä on puolestaan satsattu ruokahävikin vähentämiseen. Luke edistää kiertotaloutta kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla muun muassa tutkimalla ja kehittämällä keinoja ruokahävikin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi, tapoja ruoan uudelleenjakamiseksi sellaisenaan tai kevyesti prosessoituna. Kuulkaa korpeimme kuiskintaa ? Viiden päivän vaellus itäsuomalaisilla korpipoluilla laukaisi mielen luukut. Kankeille liikkeille alkoi löytyä sulavan lumen ja auringon pälvittämiltä poluilta jalan mentäviä kohtia. Askel keveni. Kevään poljento vaihtoi talven kohmetuksen keveään lentoon. Joka kerran mielessä pyörähtää sama tuttu juttu. Miksi en useammin saa itseäni ladulle tai polulle? Miksi urbaani elämä niin helposti kaappaa kainaloonsa? ”Urpanisoituu, sano lehmä kun kevytmaitoa lypsi.” Mittasin Suomea satavuotiaan silmämäärällä. Metsäsuomalaiset, pikkupeltojen ojittajat ja omistajat ovat piikoineen ja renkeineen vaihtuneet asfalttiin, autojen, markettien ja nettien taivaisiin. Nyt nämä entiset metsä-suomalaiset saavat maistaa kaupunkiensa suuruutta ja ahdistuneisuutta. Myös politiikka on muuttunut. Onko virsut vedetty väärään jalkaan? Vai miksi vihreät keräävät voittojaan eniten kaupungeissa eivätkä suinkaan vihreässä metsä-Suomessa. Miksi siellä enemmän halutaan luottaa persumaisiin valheisiin, katteettomuuksiin? Yhä useamman äänestyslippu on vaihtunut matkalippuun. Eihän sitä koskaan voi tietää mikä edessä odottaa, jos liike katoaa. Suomi kaupungistuu ja metsittyy. Romantiikkako loi luonnonsuojelun? Korpiteillä vaeltajan oli helppo havaita ettei siellä monta ihmisjälkeä näy. Karhun, hirven. suden ja ilveksen jälkiä ihmettelimme. Lintujen lauluja jäljittelimme. Mykkien talojen menneisyyttä arvuuttelimme. Riihessä ei enää puida, pelloilla ei seivästetä heinää. Moottorisaha, leikkuupuimuri ja asfaltti oli nielaissut maiseman kitaansa. Hylätyt risukarhit, aurat ja puimakoneet todistivat miten kylät ja entiset koulut alkavat olla yhtä ulkoilmamuseota. Näin käy, kun maa kaupungistuu ja elämä metsittyy. Historian liike nopeutuu. Levottomassa maailmassa ei ole kyllin aikaa ihmetellä. Ihmiset liikkuvat aina etujensa suuntaan. Mutta korvaako kännykkä tai netti naapurin? Jo 1800-luvulla ymmärrettiin että sivistys on kansan turva ja tulevaisuus. Ministerivalinnat vihjaavat miten kaukana jo olemme kulttuurista ja luonnon ainutlaatuisuuden ymmärtämisestä. Mutta mistä löytäisimme Snellmanin tapaisen valtioja talousmiehen? Mistä Runebergin kaltaisen papin ja kulttuuripersoonan? Mistä Lönnrotin oloisen perinnetutkijan? Tai topeliusmaisen historioitsijan? Mistä naisen ja miehen joka ymmärtäisi luonnon ainutlaatuisuuden? Ihmisten, tavaroiden ja tiedon virta kiihtyy, mobiiliteknologia valloittaa mielet ja maailmat. Liike maalta kaupunkiin tai maasta toiseen on seurausta halustamme selviytyä, tulla toimeen. Latinan sana ”mobilis” tarkoittaa liikkuvaa, herkkää ja vaihtelevaa elämää. Parempi on siis olla mobiili kuin stabiili; edistyminen ja kehittyminen edellyttää liikettä. Liike ei ole kadotetun tilan haikailua tai etsintää vaan ”Kytkin ylös”-asennetta kohti uutta todellisuutta. Liikkuminen polulla tai maailmalla avaa väylät vapaudelle ja juurtumiselle. Minulle vaeltelu pyhillä poluilla vahvistaa paikan merkitystä. Jokaisella hetkellä ja jokaisella paikalla on oma henkensä. Kun etäisyydet pienenevät ja viestintävälineet kehittyvät, myös matka omaan minuuteen virkistyy ja avartuu. Korpipolulla vahvistui minussa uteliaisuuden tunne ja vimma. Virkosi kysymys, voisiko elämä parhaimmillaan olla enemmän liikettä paikan ja paikattomuuden välillä? Tai ajan ja ajattomuuden välillä? Väistyisikö liikettä lisäämällä paikallaan polkeva tyrannia? Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Syömishäiriöisten lasten avohoidosta lupaavia tuloksia Vuoden 2015 elokuussa toimintansa aloittaneessa HYKS Lastenpsykiatrian syömishäiriöyksikössä on saatu vähennettyä syömishäiriöpotilaiden osastohoidon tarvetta. ? Syömishäiriöyksikössä hoidetaan 6-12-vuotiaita lapsia. Vanhempien rooli syömishäiriöpotilaiden avohoidon onnistumisessa on merkittävä. Laihuushäiriötä eli anoreksiaa tai bulimiaa sairastaa noin 2 % väestöstä. Syömishäiriöt lapsilla ovat verrattain harvinaisia, mutta ne lisääntyvät nuoruusikään tultaessa. HYKS:n lastenpsykiatriassa on viime vuosina hoidettu lisääntyvästi syömishäiriöihin sairastuneita potilaita. Yleisin lasten syömishäiriö on laihuushäiriö, mutta myös ahmimishäiriöiden, nielemispelkojen, ruokailun valikoivuuden ja epätyypillisen syömishäiriön vuoksi hakeudutaan hoitoon. Hoitoon tullaan useimmiten terveyskeskustai koululääkärin lähetteellä. – Alkava syömishäiriö pyritään tunnistamaan ja hoito aloittamaan mahdollisimman aikaisin, sillä varhainen hoitoon pääsy parantaa ennustetta, sanoo osastonlääkäri Tatu Lope. Käypä hoito -suosituksen mukaan syömishäiriöitä tulee hoitaa ensisijaisesti avohoidossa. Osastohoitoa tarvitaan vain sairauden vaikeimmissa vaiheissa. Hoitoaika lastenpsykiatrisessa syömishäiriöyksikössä on keskimäärin ?-1 vuotta. Sairauteen usein liittyvän masennuksen tai ahdistuneisuuden hoito voi jatkua lastenpsykiatrian vastaanotoilla tämän jälkeen. Avohoito on usein lapselle ja perheelle osastohoitoa mieluisampi vaihtoehto. Lapsi voi jatkaa mahdollisimman normaalia elämää ja käydä omaa koulua hoidon aikana. Lisäksi vanhemmat voivat soveltaa hoidossa opittuja asioita kotiympäristössä. Laihuushäiriön uusiutumisriski on korkeimmillaan (jopa 30–50 %) pian hoidon päättymisen jälkeen, mutta laskee vuosien myötä. Osastohoitojaksot lyhentyneet syömishäiriöyksikön perustamisen jälkeen Perhekeskeisen avohoitomallin soveltaminen on vähentänyt huomattavasti sairaalassa toteutettavan osastohoidon tarvetta. Kun vuonna 2014 osastolla hoidettiin seitsemän syömishäiriöistä lasta keskimäärin 51 vuorokautta, vuonna 2015 osastohoitoa tarvitsevia lapsia oli 14 ja hoitojakson pituus oli keskimäärin 41 päivää. Vuonna 2016 syömishäiriöyksikössä hoidettiin avohoidossa 48 potilasta. Kahdeksan potilasta tarvitsi sairauden vaikeimmassa vaiheessa osastohoitoa. Keskimääräinen osastojakso oli lyhentynyt 27 päivään. Vanhempien rooli hoidossa on merkittävä Syömishäiriöyksikössä toteutetaan soveltuvin osin perhekeskeistä hoitomallia, joka on kehitetty Lontoossa Maudsleyn klinikalla laihuushäiriötä sairastaville nuorille. – Pitkään jatkunut aliravitsemus vaurioittaa monin tavoin kehon toimintaa ja vaikuttaa myös ajatteluun. Tavanomainen kyky kokea mielihyvää heikkenee. Sairaus vie voimia ja aikaa kaverisuhteilta ja perheen tavanomaisesta arkielämästä. Pahimmillaan riittämättömästi hoidettuna sairaus voi kroonistua ja johtaa jopa potilaan kuolemaan, sanoo osastonhoitaja Katriina Anttila. Lapsen hoidon alkaessa ensisijainen tavoite on ravitsemuksen palauttaminen normaaliksi sekä nälkiintyneen kehon fyysisen tilan korjaaminen. Vasta kun keho ja aivot ovat saaneet riittävästi ravintoaineita, riittää lapsella voimia toipua sairauteen liittyvistä muista psyykkisistä oireista kuten ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta. Työskentely aloitetaan perheen yhteisellä ruokailulla, jonka aikana hoitaja arvioi syömishäiriön vakavuusastetta. Samalla tarkennetaan lapsen ravitsemuskuntoutusta ja arvioidaan hoidon onnistumisen mahdollisuutta avohoidossa. Hoidon alussa vanhemmille annetaan tietoa syömishäiriöstä. Heitä tuetaan toimimaan määrätietoisesti lapsen hankaliksi kokemissa syömistilanteissa ja tekemään päätöksiä mm. riittävästä annoskoosta. Lisäksi heitä ohjataan ottamaan vastaan rauhallisesti lapsen vaikeatkin tunnereaktiot. Myönteisellä ja kannustavalla suhtautumisella lasta ja perhettä autetaan kohti mahdollisimman tavallista arkea, johon ruokailutilanteet kuuluvat luontevana osana.
• 5 Viikot 19-20 • Nro 9 Alueellinen ruuhkamaksu parantaisi Helsingin ilmanlaatua Kaukojäähdytysja kaukolämpöverkkoa rakennetaan ja uusitaan ? Helen laajentaa kaukojäähdytysverkkoa ja uusii kaukolämpöverkkoa eri puolilla Helsinkiä kesän 2017 aikana. Kaukojäähdytysverkkoa rakennetaan kesäkaudella Kaikukadulla, välillä Sörnäisten Rantatie – Hämeentie sekä Saariniemenkadulla. Kaukolämpöverkkoa uusitaan kesän aikana: Erottajankadulla (välillä Erottajankatu – Ludviginkatu, Topeliuksenkadulla (välillä Topeliuksenkatu – Nordenskiöldinkatu) Kansakoulunkadulla Uudenmaankadulla (välillä Annankatu-Fredrikinkatu) Rapakiventiellä Viikintiellä (välillä Viikintie – Laippakuja – Laippatie) Ilkantiellä Isonnevantiellä (välillä Isonnevantie – Vihdintie Viertotien aukio) Mikko Vatka Helsingin nuorisoasiainjohtajaksi ? Helsingin kaupunginhallitus valitsi teologian maisteri Mikko Vatkan kaupungin nuorisoasianjohtajan virkaan. Vatkaa äänesti kahdeksan kaupunginhallituksen jäsentä ja Kotkan kaupungin nuorisotoimenjohtajaa Leena Ruotsalaista kuusi jäsentä. Nuorisopalvelukokonaisuus, jota Vatka tulee johtamaan, kuuluu kesäkuussa aloittavaan kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan. Mikko Vatka toimii parhaillaan Helsingin nuorisoasiankeskuksen läntisen nuorisotyön osastopäällikkönä. Helsinkiin tulee kesällä 270 risteilyalusta Laivat tuovat Helsinkiin arviolta 440 000 risteilyvierasta Helsinkiin odotetaan ennakkovarausten perusteella 270 kansainvälistä risteilykäyntiä. Kuva: Lauri Rotko ? Risteilykausi alkoi Helsingissä keskiviikkona 3.5., kun Astor saapui Allas Sea Poolin viereiseen Katajanokan laituriin. Tulevasta risteilykaudesta näyttää tulevan edellistä kesää vilkkaampi. Helsinkiin odotetaan ennakkovarausten perusteella 270 kansainvälistä risteilykäyntiä, ja pääkaupungin kesän kulttuurija palvelutarjontaan tulee tutustumaan arviolta 440 000 risteilymatkustajaa. – Risteilymatkustajat elävöittävät Helsingin katukuvaa. Kesän kiireisin risteilypäivä on keskiviikko 31.5. Silloin Helsingissä on yhtä aikaa peräti viisi alusta. Melkin laituriin saapuu Norwegian Getaway, Hernesaareen saksalainen AIDAmar ja italialainen MSC Magnifica sekä Eteläsatamaan luksusristeilijät Le Soleal ja Ocean Dream. Kyseiset laivat tuovat Helsinkiin yhteensä yli 11 000 risteilyvierasta, projektipäällikkö Jenny Taipale Helsinki Marketingista kertoo. Joulupukki Hernesaaressa Risteilyaluksia saapuu kesällä neljään eri satamaan: Katajanokalle, Eteläsatamaan, Hernesaareen ja Länsisatamaan. Yli 80 % risteilymatkustajista saapuu Helsinkiin Hernesaaren ja Länsisataman kautta. Tänä kesänä Hernesaareen saapuvia risteilymatkustajia vastaanottaa joulupukki. – Hernesaaressa kokeillaan kesän aikana uutta digitaalista opastejärjestelmää, jolla pyritään parantamaan matkailijoiden vierailukokemusta ja helpottamaan risteilymatkailijoiden liikkumista. Projekti toteutetaan yhteistyössä Samsungin ja Cruise Balticin kanssa, Taipale sanoo. Helsinki Marketing tuotti viime kesänä Princessvarustamon laivoilla yhteistyössä Cruise Balticin kanssa keskusteluohjelman, jossa kiinnostavat helsinkiläiset kertoivat omasta kaupungistaan eri näkökulmista. Keskusteluohjelman vieraina olivat muun muassa professori Marja Makarow (Millenium Technology Prize), muotisuunnittelija Marita Huurinainen ja kehitysjohtaja Laura Aalto (Helsinki Marketing). – Talk Show oli yleisömenestys, ja se toteutetaan varustamon toiveesta myös tänä kesänä. Mukana tulee olemaan muun muassa muotoilija Noora Delage, Taipale sanoo. Helsinki Marketing järjestää kesän lopussa Highlights in HEL -markkinointitapahtuman Helsingissä, ja tilaisuuteen on tällä kertaa kutsuttu myös varustamoiden päätöksentekijöitä. – Tapahtuman yhtenä tavoitteena on vahvistaa mielikuvaa Helsingistä ohittamattomana risteilykohteena ja potentiaalisena vaihtosatamana. Ensimmäistä kertaa Helsingissä vierailevia risteilyaluksia saapuu tulevan kauden aikana kuusi: 4.5. Viking Sky 20.5. MSC Magnifica 22.5. Norwegian Getaway 25.6. Seven Seas Explorer 28.7. Columbus 31.7. Mein Schiff 6 Risteilykauden viimeinen alus, AIDAvita, saapuu Helsinkiin 20.10. Aasialaiset kasvussa Viime vuonna Helsinkiin saapui risteilymatkustajia eniten Saksasta, Yhdysvalloista ja Iso-Britanniasta. Nyt suurinta kasvua odotetaan aasialaisten matkailijoiden määrässä. – Kiinalaisten risteilymatkustajien määrä kasvoi viime vuonna peräti 24 %, Taipale sanoo. Cruise Balticin tekemän ennusteen mukaan matkustajamäärät tulevat kasvamaan Itämeren alueella 13 % ja aluskäyntien määrän arvioidaan kasvavan jopa 15 %. Helsingin kaupunki teetti kesällä 2014 tutkimuksen (European 2014 Cruise Passenger and Crew Survey), joka tarkastelee risteilymatkailijoiden rahankäyttöä Helsingissä. Sen mukaan risteilyvieras kuluttaa vierailunsa aikana keskiKesän puistojumpat käynnistyvät ? Liikuntavirasto järjestää tänäkin kesänä ammattitaitoisten liikunnanohjaajien vetämiä ja maksuttomia puistojumppia ympäri Helsinkiä. Ensimmäisessä aallossa eli toukokuun alkupuolella puistojumppaamaan pääsee jo Maunulan sorsapuistossa ja Latokartanon liikuntahallin edustalla. Kontulan kelkkapuistossa, Myllypuron liikuntapuistossa, Oulunkylän liikuntapuistossa, Puotilan leikkiniityllä, Puistolan suuntimopuistossa, Rastilan leirintäalueella, Roihuvuoren liikuntapuistossa, Uimastadionilla ja Töölönlahden puistossa kausi käynnistyy touko-kesäkuun vaihteessa. Ulkona järjestettävien puistojumppien lisäksi tänä kesänä järjestetään myös ensisijaisesti senioreille suunnattua kesäjumppaa Kampin, Kinaporin ja Töölön palvelukeskuksissa. Ulkoja sisäjumppiin on suositeltavaa ottaa oma jumppamatto mukaan. Puistoissa jumpataan säävarauksella eli kaatosateessa ei jumpata. Puistojumppakausi jatkuu aina elokuun loppupuolelle asti. Puistojumppien paikkakohtaiset aikataulut ja osoitetiedot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/www/ helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/liikuntakurssit/puistojumpat määrin 65 euroa ja retkille osallistuva keskimäärin 87 euroa. Uusi rahankäyttötutkimus tehdään tänä kesänä, ja sen tulokset saadaan vuoden lopussa. Jatkoa sivulta 3 ? Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun tehokkuus on tunnistettu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015). Tiemaksun valmistelun jatkamisesta on myös sovittu Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa MAL 2016–2019 valtion ja seudun kesken. Tiemaksujen valmistelua jatketaan seudun kuntien ja valtion yhteistyönä. Valmistelun lähtökohtana on, että maksuilla kerätyt varat käytetään seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Liikenteen päästöt heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat terveyshaittoja erityisesti Helsingin kantakaupungissa ja vilkasliikenteisten väylien varrella. EU:n asettama typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy kantakaupungin katukuiluissa yhteensä 5–6 kilometrin matkalla. Merkittävimpinä syitä sille, että pitoisuudet ovat yhä suuria, ovat autoliikenteen määrän pysyminen ennallaan keskustassa ja dieselhenkilöautojen osuuden kasvu. Dieselhenkilöautojen typenoksidipäästöt ovat todellisessa ajossa huomattavasti suuremmat kuin laboratoriomittauksissa. Koska raja-arvot ylittyvät, on Helsinki laatinut uuden Ilmansuojelusuunnitelman vuosille 2017–2024. Siinä yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on nostettu ajoneuvoliikenteen hinnoittelun käyttöönoton edistäminen. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu vähentäisi päästöjä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY teki mallinnuksia eri toimenpiteiden vaikutuksista katukuilujen ilmanlaatuun. Vaikutuksiltaan tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi osoittautui ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, jonka arvioitiin vähentävän liikennemääriä noin viidenneksellä. Mallinnuksen mukaan esimerkiksi Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla typenoksidipäästöt vähenisivät noin kymmenen prosenttia ja typpidioksidipitoisuudet 4–5 prosenttia vuonna 2024. – Ruuhkamaksut on todettu tutkimuksissa tehokkaimmaksi tavaksi suunnata liikkuminen kestävämpiin kulkutapoihin eli kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Tämä vähentäisi paitsi ilmanlaatuhaittoja myös melua, kasvihuonekaasupäästöjä ja ruuhkautumista, toteaa Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Maksut auttaisivat myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa – Ruuhkamaksut on myös todettu tehokkaaksi keinoksi hillitä liikenteen hiilidioksidipäästöjä, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund. Suomen osalta tavoitteena tulee olemaan vähentää ei-päästökauppasektorin päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenteen osalta päästöt tulee pienentää puoleen. Kaupungeilla on suuri rooli päästöjen vähentämisessä. Helsinki on jo aiemmin sitoutunut vähentämään ilmastopäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Kaupunki valmistelee parhaillaan uusia tavoitteita vuodelle 2030 sekä hiilineutraalisuuden aikataulun päivittämistä. – Suurin päästövähennyspotentiaali on liikenteessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan selvitysten mukaan erittäin tehokas toimenpidevalikoima käyttöön, myös taloudellisia ohjauskeinoja, kuten ruuhkamaksuja, jatkaa Kippo-Edlund. Ruuhkamaksut käytössä useissa eurooppalaisessa kaupungeissa Ruuhkamaksut ovat Tukholmassa vähentäneet keskustan liikennemääriä keskimäärin viidenneksen, mikä on pienentänyt selvästi keskustan ilmansaasteiden pitoisuuksia. Tukholmassa on arvioitu, että ruuhkamaksujen ansiosta kaupungissa vältetään 25– 30 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Ruuhkamaksuista ja niiden vaikutuksista on kokemuksia useista Euroopan kaupungeista. VTT:n selvityksen mukaan ruuhkamaksut ovat vähentäneet liikennemääriä näissä kaupungeissa 11–30 prosenttia.
• 6 Nro 9 • Viikot 19-20 Sunnuntaiksi VIIKKO 19 MA 8.5. Heino TI 9.5. n Eurooppa-päivä Timo, Timi KE 10.5. Aino, Aini, Aina, Ainikki TO 11.5. Osmo PE 12.5. n J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä Lotta LA 13.5. Kukka, Floora SU 14.5. n Äitienpäivä Tuula VIIKKO 20 MA 15.5. Sonja, Sofia, Sohvi TI 16.5. Essi, Ester, Esteri KE 17.5. Maisa, Rebekka, Mailis, Maila, Maili TO 18.5. Eero, Erkki, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki PE 19.5. Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila, Milka, Amalia PE 20.5. Karoliina, Lilja, Lilli SU 21.5. n Kaatuneitten muistopäivä Konsta, Kosti, Konstantin Kaikkivaltias Jumala muokkasi ensimmäisen puutarhan. Ja toden totta, se on ihmisen nautinnoista puhtain. Francis Bacon (1564-1626) Päivyri 4. sunnuntai pääsiäisestä Kahden maan kansalainen ? Maalauksessa taiteilija itse on maalaamassa taulua, joka esittää lentävää lintua. Hänen katseensa on suunnattuna malliin, joka on punaisella pöytäliinalla makaava linnunmuna. Belgialainen taiteilija, surrealisti René Magritte on antanut omakuvalleen nimeksi ”La Clairvoyance”, mikä voidaan kääntää suomeksi selvänäköisyydeksi tai kaukokatseisuudeksi. Taiteilija kuvaa enemmän kuin silmä näkee, tulevaisuuden mahdollisuuden. Magritte haastaa näkemään sitä, mitä on kätkettynä läsnä. Hän on muistaakseni sanonut: ”Usein ajatellaan, että mysteeri on yksi todellisuudessa oleva mahdollisuus, mutta itse asiassa mysteeri on todellisuuden olemassaolon ehto.” Vaikka tiedämme yhä paremmin, miten hermoradat toimivat, ja millaisia reaktioita kehossamme syntyy, ei ensirakkauden katse tyhjene kemiaksi; eikä äidin ja lapsen kosketus avaudu hermoratojen kartoilla ja psykologian teorioilla. Arkikielen sana arvoitus on sukua uskonnollisen kielen sanalle pyhä. On jotain sellaista jota me emme ymmärrä, jota varten meillä ei ole sanoja, ei käsitteitä. Sellaista jonka edessä ollaan hiljaa, otetaan hattu pois päästä ja ehkä kengätkin jaloista. Kristityllä on ainutlaatuinen kaksoiskansalaisuus. Hän näkee pitemmälle, kuin mitä pelkästään silmillä kykenee. Jumalan todellisuus ei ole jotain erillistä, kaukana meistä olevaa todellisuutta. Jumalan todellisuus on läsnä tässä todellisuudessamme, Jumala läsnä luomakunnassaan. Rakkaus on vahvin olemassa oleva todellisuutta muuttava voima, sillä se pakottaa kyseenalaistamaan kaiken muun: arvottamaan uudestaan oman elämän perustekijät. Ei Jeesus pyydä ihmiseltä särmättömyyttä ja sisäsiisteyttä, vaan halua ottaa todesta rakkauden haaste. Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Töölön ja Meilahden seurakunnat suunnittelevat yhdistymistä Vihkiajan vuodelle 2018 voi varata ? Oletko suunnitellut häitä vuodelle 2018? Haaveiletko häistä lämpimänä kesälauantaina tai lumisena talvilauantaina valkoisena hohtavassa Tuomiokirkossa tai Vanhan kirkkopuiston puiden katveessa olevassa Vanhassa kirkossa? Mikäli unelmiesi vihkikirkko on jokin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueen kirkoista ja haluat mennä naimisiin kirkossa perinteisesti lauantaina, voit jättää vihkiaikatoiveen vuoden 2018 lauantaille verkossa olevan lomakkeen kautta viikolla 19. Tuomiokirkkoseurakunnan alueelta löytyy monille tutut, suositut vihkikirkot Helsingin tuomiokirkko, Vanha kirkko, Suomenlinnan kirkko, Johanneksenkirkko ja Mikael Agricolan kirkko. Viime vuosien suosituin on ollut 1820-luvulla rakennettu, historiaa huokuva Vanha kirkko. Kaikkiin kirkkoihin on kuitenkin tarjolla useita vihkiaikoja. Jätä vihkiaikatoive vuoden 2018 lauantaipäiville helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko-sivuilla olevan lomakkeen kautta. Linkki lomakkeeseen aukeaa maanantaina 8.5.2017 klo 9. Varauksia voi jättää sunnuntaihin 14.5. saakka. Useita aikoja useisiin kirkkoihin Vihkiaikoja on jaossa lauantaipäiville tasatunnein Tuomiokirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16, Johanneksenkirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16 ja Suomenlinnan kirkkoon klo 13, 14, 15 ja 16. Vanhaan kirkkoon aikoja on jaossa klo 12, 13, 14, 15, 16, 17 ja kesä-elokuussa myös klo 18. Mikael Agricolan kirkko ei ole mukana nettivarauksessa, mutta myös Agricolan kirkkoon voi toivoa vihkiaikaa. Agricolassa voi vihkimisiä suorittaa kahtena lauantaina kuukaudessa. Näitä vihkiaikoja vuodelle 2018 voi varata puhelimitse kirkkoherranvirastosta 5.6. alkaen. Johanneksenkirkossa on tammi-helmikuussa 2018 meneillään kuoriurkujen rakennusprojekti. Tällöin kirkkoon ei voida ottaa vihkivarauksia. Netin kautta voi jättää vihkiaikatoiveen ainoastaan vuoden 2018 lauantaipäivien vihkiajoista. Arkipäiville vihkiaikoja voi varata puhelimitse 09 2340 6111 vihkivuotta edeltävän vuoden toukokuun alusta lähtien. Sunnuntaisin Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa ei järjestetä vihkimisiä. Vihkiaikatoiveiden esittämisessä ei ole kyse nopeuskilpailusta, sillä toiveita voi lähettää koko viikon ajan. Lopputuloksen kannalta ole merkitystä sillä, onko toiveensa jättänyt maanantaina vai sunnuntaina. Toivelistalla on hyvä olla kymmenkunta vaihtoehtoa, jotta jokainen vihkipari saisi itselleen sopivan ajan. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Johannes församlingin jäsenet ovat etusijalla vihkiaikoja jaettaessa. Toukokuun lopulla lähetetään tieto vihkiajasta Vihkiajat jaetaan toiveiden perusteella. Vihkiaikatoiveensa tehneille lähetetään jaetuista vihkiajoista sähköpostiviesti ja kirje viimeistään 26.5. Kirje on luultavasti perillä 2-3 päivän kuluttua lähettämisestä. Ilmoitettua aikaa ei tarvitse enää erikseen vahvistaa. Vihkiajan peruutus tulee tehdä sähköpostitse. Peruutuksesta lähetetään vahvistus. Aiempina vuosina lähes jokainen pari on saanut haluamansa vihkiajan. Suosituimmat vihkikuukaudet ovat olleet heinäja elokuu. Edellisinä vuosina nettivaraamisen päätyttyä jäljelle on jäänyt vapaita vihkiaikoja myös kesän sesonkiaikaan. Verkkolomakkeella voi jättää vihkiaikatoiveen sekä avioliittoon vihkimistä että avioliiton siunaamista varten. Samaa sukupuolta olevien rukoustilaisuudet varataan suoraan puhelimitse kirkkoherranvirastosta. Mikäli et ole jättänyt vihkiaikatoiveita verkossa olevalla lomakkeella viikolla 19, voit toivoa vihkiaikaa kesälle 2018 soittamalla kirkkoherranvirastoon maanantaista 5.6. alkaen. Kirkkoherranvirasto (Bulevardi 16 B) on viikolla 19 avoinna ma ja ti klo 9-15, ke klo 12-17 ja pe klo 9-12. Varaa vihkiaika Helsingin ydinkeskustan kirkosta ensi vuoden lauantaille verkossa 8.-14.5. Jatkoa sivulta 3 ? – Tulevaisuudessa isommalla seurakunnalla on paremmat mahdollisuudet palvella alueensa asukkaita. Pystymme paremmin kohdentamaan osaamista ja työvoimaa sinne, missä tarvetta on. Säästämme myös hallinnon kustannuksissa. Hannu Ronimus muistuttaa, että Töölö ja Meilahti sekä rakenteilla oleva Pasila ovat kaupunkirakenteeltaan ja väestöltään varsin samanlaisia: – Yhteistä meille on kompakti kantakaupungin asuminen. Yhdistyneellä seurakunnalla on kolme kirkkoa: Meilahden kirkko (mukaan lukien lasten Tuomaankirkko), Temppeliaukion kirkko ja Töölön kirkko. Keski-Pasilaan tulee lisäksi Triplan seurakuntakeskus. Miten aloite etenee? Meilahden ja Töölön seurakuntaneuvostot ovat jo käsitelleet ja tehneet myönteiset päätökset selvittelyn aloittamisesta. Tavoitteena on, että ne tekevät samansisältöiset aloitteet yhdistymisestä syksyllä 2017. Aloitteet lähetetään Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin, joka pyytää aloitteeseen lausunnon Helsingin seurakuntien yhteiseltä kirkkovaltuustolta. Tämän jälkeen kapituli lähettää yhdistymisesityksen eli virallisesti ilmaistuna esityksen seurakuntajaon muuttamisesta kirkkohallitukseen, jonka täysistunto sitten päättää asiasta. Jos kirkkohallitus ehtii käsitellä asian keväällä 2018, saman vuoden syksyn seurakuntavaaleissa päästäisin valitsemaan jo uuden, yhdistyneen seurakunnan luottamushenkilöt eli seurakuntaneuvoston jäsenet ja alueen edustajat yhteiseen kirkkovaltuustoon. Yhdistyminen tulisi voimaan vuoden 2019 alusta. Temppeliaukion kirkko. Kuva: Harri Hemmilä Meilahden kirkko. Kuva: Harri Hemmilä Töölön kirkko Kuva: Harri Hemmilä
• 7 Viikot 19-20 • Nro 9 Kuvataide Risto Kolanen Huhtikuun kuvataide ? Punavuoren, Jätkäsaaren, Kampin, Hietalahden ja lähialueen galleriat esittelevät uusia taitelijoita näyttelyissään. Uutena tilana esitellään Galleria Albert IX. Pelko kuluu puhki Siiri Haarlan ”Ich bin” (=Minä olen) näyttely kertoo pelon puhkikulumisesta, itsensä ylittämisestä ja sitä vääjäämättä seuraavasta tyhjyyden tunteesta. Kuvien tekeminen on todellisuuden hyväksymistä, komediallisuuden näkemistä, mustaa naurua elämän vakavuudelle, taiteilija haluaa sanoa. – Haluaisin, että maalaukset kilpailisivat elävän ihmisen kohtaamisen kanssa. Haluaisin näyttää niissä sen mitä voi olla, mitä voi ajatella, mutta mitä ei voi nähdä. Maalaukset ajavat minut kriisiin päivittäin, niiden rajaton merkitys ja mitättömyys, mikä tekee niistä yksilöitä, joille kullekin heidän oma olemassaolonsa on kaikki kaikessa. Mahdollisuus ylittää kaikki aiempi ja muuttaa maailmaa, ja alati tarjoutuva mahdollisuus olla sitä tekemättä ja sen itsestään selvä yhdentekevyys… Galleria Huuto Jätkäsaari, Tyynenmerenkatu 6, esittelee 7.5. asti Haarlan värikkäitä, ja osin provokatiivisia töitä. Taitelijalle kokeminen on ajan taakse jättämistä, ohittamista. – Ulkomailla olo kärjistää ajankulua, menetystä ja kuoleman läsnäoloa (...) Paluu kerran taakse jätettyyn, lomamatka vanhaan elämään on kuin mahdollisuus kuoleman jälkeen nousta haudasta vielä viikoksi, katsomaan kaikkea mikä oli elämäsi hän sanoo. Maalaaminen on nähdä elämänsä viilettävän unien filmirullalta pilvien lomaan suihkumoottoreiden jylinässä. Huuto Jätkäsaaressa on myös ”Kuvitteellisen tieteen museo” –näyttely, johon lapset ympäri maata saivat tehdä ehdotuksia teoksiksi. Lallukan ikoni näytillä Galleria Albert IX, Albertinkatu 9, Merimiehenkadun kulmassa esittelee Antti Ojala akryyli kankaalle ja paperille sekä litografiatöitä. – Hän on Lallukan ikoneja, joka harvoin lähtee näytille, Galleria Mondon Risto Laasimo suositti avajaiskäyntiä. Ja kyllä kannatti. Työt ovat jyhkeitä pohjalaisia ihmisiä ja selkeitä maisemia. ”Halsuan mies” , ”tapuli puhaltaja”, ”Pyhäjokinen” ovat ytimekkäitä nimiä teoksille. Vuonna 1935 syntynyt Ojala oli vuosina 1957-1961 Taideteollinen oppilaitoksessa ja 1960–1961 Aukusti Tuhkan oppilaana. Hänellä on valtava määrä yksityisja ryhmänäyttelyitä Suomessa ja maailmalla. Teoksia julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa. Lallukan ikoni tarkoittaa sitä, että eteläpohjalainen mies on asettunut Töölön Taiteilijakoti Lallukkaan. Mutta hän tunnustaa velkansa kotiseudulleen. Kuvat ovat syvän inhimillisiä, ja niissä on myös huumorin pilkettä silmässä. Toiseus kiehtoo taiteessa Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee toukokuulle kahta taitelijaa. Leena Katriina Ehrling käyttää pääasiallisimpana tekniikkana öljyvärimaalaus kankaalle, ajoittain välineinä ovat myös pastelli-, muste-, lyijykynäsekä sekatekniikka. Hän on pitkän linjan kulkija, joka valmistui kuvataiteilijaksi 50-vuotisena, vaikka se oli hänen lapsuuden haaveensa. Maatalon tyttö opiskeli kuvaamataitolinjalla ja Joutsenon opistossa, mutta ylempi tie tyssäsi. Hän teki muita töitä mm. mainosgraafikkona. Ja palasi koulun penkille keski-iässä. Ehrling poimii kuva-aiheet ympärillä olevista asioista ja tapahtumista. Pääosassa hänen tuotannossaan on ihmisen kuva: inhimillinen tunneskaala, liikkeen, ruumiillisuuden, läsnäja poissaolon kysymykset. – Ihmisen kehosta luettava tunne synnyttää koko maalauksen tunnelman. Harkittu kasvojen näkymättömyys, täydentävät tavoiteltua ilmapiiriä. Hän on myös pyrkinyt väripaletissaan kohti niukkoja värivalintoja ja siten luomaan teokseen epätodellisuutta, joka tarjoaisi katsojalle enemmän kuviteltavaa. Topeliuksessa on esillä myös helsinkiläisen Marja Hirvisen teoksia. –Taideilmaisuni perustuu väriin. Luonto eri vuodenaikoineen inspiroi minua. Koen, että taiteilija tekee havainnon, jota hän vie syvemmälle, ja jonka katsoja voi kohdata. Minua luonnossa puhuttelee hiljaisuus ja rauha, jota haluan välittää maalausten kautta, hän sanoo.. Ilmiömäistä tunnelmaa keramiikalla – En tuonut teoksia taidehalliin / vaan tein Taidehallista taideteoksen, kuuluu Anu Pentikin ilmaisu näyttelystään ”Kolme tilaa” Taidehallin, Nervanderinkadun 3 vanhassa taidepyhätössä. Kaksi kuukautta esillä oleva näyttely on auki toukokuun puoliväliin. Näyttelyn sanotaan avaavan uuden vaiheen Pentikin mittavalla uralla. Anu Pentik on ilmiömäinen tunnelmanluoja. Lämpimistä väreistä ja orgaanisista muodoista tunnettu keraamikko on luonut Taidehalliin suurikokoisia installaatioita, jotka taikovat Taidehallin saleihin kolme tilaa: Korkean taivaan, Kivisen maan ja Värikkään paratiisin. Elämäniloa, rohkeutta ja kauneutta juhlivissa teoksissa nähdään sekä pohjoisen luonnon karua kauneutta että kirkkaana leiskuvaa väriloistoa. Kaikki näyttelyn teokset ovat keramiikkaa. Käsillä tekeminen ja vuosikymmenten kokemus materiaalista näkyvät taiteilijan teknisenä rohkeutena. Näyttely onkin myös kunnianosoitus taiteen ja designin rajapinnassa liikkuvalle keramiikkataiteelle ja sen mahdollisuuksille. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Pystyssä ruuhkavuosien remonttiarjesta Sanna Sipi esittelee ”Katkaravun hymy” – teoksiaan Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19 päähuoneessa. Salaperäinen näyttelynimi kertoo nelikymppisen taiteilijan ruuhkavuosista: – Karsina, joka rajaa todellisuuden elementit tietylle alueelle. Tulivat ja veivät mahdollisuuden pitkäjänteiseen grafiikan työskentelyyn työhuoneella, joka rajautui alueen ulkopuolelle. Luovutin, lannistuin ja luovuin henkisesti omasta taiteellisesta työskentelystä mahdottoman yhtälön edessä. Mutta luopuminen edelsikin uutta alkua. Taiteellinen ilmaisu muuttui nykyhetkeä vastaavaksi ja sitä palvelevaksi Sipi kertoo ylpeänä. Taiteilijan näkökyky parani. Hän näki kotinsa remonttien tarjoavan jatkuvasti uusia maalauspohjia remontista ylijääneiden puulevyjen muodossa. Grafiikka vaihtui maaleihin ja tusseihin, työhuone kotona työskentelyyn ja turhautuminen uuteen innostumiseen. – Näyttelyni ponnistaa kimaltaen ja pystypäin ruuhkavuosien remonttiarjesta. Se on monenkirjava fanfaari tasapaksun arjen loisteliaille mahdollisuuksille. Maisema kuin hiljainen runo Galleria G12, Annankatu 16, on esitellyt usein Helsingissä ja Kuopiossa Elina Heinosen akryyli kankaalle töitä. Hänelle maisema on hiljainen runo. – En pyri maalaamaan ”kuvaa” maisemasta, vaan sen synnyttämän mielentilan. Valo ei saa olla liian kirkas tai kova vaan pehmeä. Tällainen hetki voi olla syksyinen aamu, jolloin maisema kietoutuu sumuun, vuodenja vuorokaudenajat antavat erilaisia mahdollisuuksia: kesäyö, talvinen metsä, keväinen joenuoma, johon kuvastuu punaruskeita puita. Heinonen etsii luonnosta tunnelmaa, hetkeä, hiljaisuutta. Maisema puhuu ihmiselle. Maalauksella tai kuvalla on mahdollisuus jatkaa siitä, missä sanat vaikenevat. – Elämässä on erilaisia vaiheita, uusia paikkoja ja kausia – niin taiteessakin. Matkat ja taidehistoria antavat elämyksiä; voi nähdä vanhan uudessa valossa. – Maalaan akryyliväreillä kankaalle. Pidän akryyliväreistä ehkä siksi, että ne muistuttavat lapsuuteni vesivärejä. Jos haluaa kuultavan pinnan, käyttää enemmän vettä ja suurta sivellintä. Vedenpinnan heijastukset vaativat nopeaa kättä. Lopputulos saattaa olla myös yllätys. Olen tutkimusmatkalla. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Antti Ojala sai kunnian ”korkata” ihka uuden gallerian – Albert IX – toiminnan avajaisnäyttelyllään. Kuvassa taiteilija akryylillä kankaalle maalaamansa Vapaalla –teoksen (2017) kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Taidekeraamikko Anu Pentik Suomen Lapista ja Posiolta on tuonut 7 000 kilon edestä suurella vaivalla tekemiään keraamisia kiviä, kukkia ja pilviä koko kansan nähtäväksi Taidehalliin. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Siiri Haarla yhdessä öljyvärimaalauksensa Erotomania2 kanssa Galleria Huuto Jätkäsaaressa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Elisa Heinonen akryylillä kankaalle maalatun utuisen Hiljaista –teoksensa (2016) kanssa Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sanna Sipi ja juhlapuhe Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg.
• 8 Nro 9 • Viikot 19-20 AUKIOLOAJAT: MA TI: 11-22 Ke pe: 11-00 la: 12-00 su: 12-20 YHTEYSTIEDOT: Sofiankatu 4, Helsinki viatribunali@sonofapunch.com PUH: +358 50 3288 664 www.viatribunali.fi Suomen ensimmäinen oikea NAPOLILAINEN PIZZERIA On vihdoin Auki. (Finlands first pizzeria napoletana Via Tribunali is finally open) Kartta: Helsingin karttapalvelu Laaksoon suunnitellaan uutta sairaalaa Töölönlahden eteläosa monipuoliseksi kaupunkitilaksi Makasiinipuistoon on suunnitteilla mm. katukoriskenttä ja lasten leikkipaikka. Myös Kansalaistoria kehitetään. Kuva on luonnos. Kuva: Näkymä Oy Jatkoa sivulta 3 ? Sairaala-alueen uudistukset edellyttävät asemakaavan muuttamista. Suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista keskustellaan 15. toukokuuta. Suunnittelualueeseen tutustutaan kaavakävelyllä, joka alkaa kello 17 Lasten liikennekaupungista, Auroranportti 2. Esittelyja keskusteluosuus pidetään kello 18?19.30 sairaalan luentosalissa, Lääkärinkatu 8, rakennus 4, P-porras. Asemakaavan suunnitteluaineistoon voi tutustua 22. toukokuuta asti myös Töölön kisahallin aulassa sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel. fi/suunnitelmat. Asemakaavan luonnos on nähtävillä näillä näkymin syksyllä 2018, ja kaavaehdotus on tarkoitus tuoda päätöksentekoon alkuvuodesta 2019. Tavoitteena on, että uusi yhteissairaala valmistuu vuonna 2024. ? Sanomatalon, Kiasman, keskustakirjasto Oodin ja Musiikkitalon rajaamaa Makasiinipuiston ja Kansalaistorin aluetta kehitetään monipuoliseksi kaupunkitilaksi. Valmistuessaan se muodostaa Helsingin keskuspuiston alkupisteen, tarjoaa paikan yleisötapahtumille ja tukee Oodin yhteyteen tulevaa lapsille suunnattua toimintaa. Rakentamisen aloittamisen aikataulu on sidoksissa Oodin valmistumisajankohtaan, ja sen on tarkoitus alkaa syksyllä 2018. Kansalaistoria kehitetään soveltumaan entistä monipuolisempaan tapahtumakäyttöön. Alue varustetaan tapahtumasähköpisteillä sekä vesija viemäriliittymillä, ja läheisen Eero Erkon kadun länsipäähän tehdään järjestelyitä huoltoja saattoliikennettä varten. Alustavan suunnitelman mukaan Kansalaistorin reunasta alkava Makasiinipuisto tulee olemaan puutarhamaisesti istutettu alue, joka muodostaa Oodin edustan kanssa yhtenäisen kaupunkitilan. Alueelle on suunnitteilla katukoriskenttä ja pienten lasten leikkipaikka. Niiden läheisyydessä sijaitsee Oodin kahvilan ulkotarjoilualue. Myös Musiikkitalon lämpiön edustalle on tarkoitus istuttaa puita sekä perennaja pensasistutuksia. Puiston kasvillisuus tulee olemaan monilajinen ja jalopuuvoittoinen. Töölönlahden eteläosan alue on merkittävä jalankulun ja pyöräilyn solmukohta, jonka rooli tulee korostumaan entisestään Oodin valmistuttua. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pääreitit mitoitetaan ja sijoitetaan suuria käyttäjämääriä sekä turvallista kulkemista silmälläpitäen. Makasiinin paikalle taideteos Keskustakirjasto Oodin työmaan edustalla sijaitsee vuoden 2006 tulipalossa pahoin vaurioitunut m a k a s i i n i r a k e n n u k s e n raunio. Sen kehittämistä muistomerkiksi on tutkittu puiston suunnittelun osana kiinteistölautakunnan 30.6.2016 tekemän päätöksen mukaisesti. Alustavana suunnitelmana on, että raunio puretaan, ja sen paikalle toteutetaan taiteilija Akseli Leinosen teos ”Massa”. Punatiilinen, noin 150 neliömetrin laajuinen taideteos sijoittuisi puistossa maan tasoon samalle kohdalle, jossa rautatiemakasiinien eteläinen pääty sijaitsi. Teos rakennettaisiin kovaa kulutusta kestävistä uusista maatiilistä. Vanhan makasiiniraunion kuntotutkimuksien perusteella on todettu, etteivät sen tiilet ole säätä ja kulutusta kestäviä eivätkä turvallisia rakennusmateriaaleja. Makasiinipuiston pohjoissivulta Töölönlahdenkadun varrelta on osoitettu alustavassa suunnitelmassa paikka uudelle noin 400– 450 m2 kokoiselle makasiinipaviljongille. Kaupungin on määrä järjestää sen toteuttamisesta konseptija suunnittelukilpailu sen jälkeen, kun puistosuunnitelma on hyväksytty. Uuden paviljongin sijoittuminen puiston pohjoisosaan mahdollistaa puistoja torialueen monipuolisen tapahtumakäytön. Valmistuu syksyllä Töölönlahden eteläosan puistoja katusuunnitelmaehdotus valmistuu näillä näkymin alkusyksyllä 2017, jolloin se on virallisesti nähtävillä noin kahden viikon ajan kaupungin verkkosivuilla ja asiakaspalvelutiloissa. Ehdotuksesta voi tuolloin jättää muistutuksen muodossa palautetta päätöksenteon tueksi. Puistoja katusuunnitelTöölönlahden eteläosan puistoja katualueelle suunnitellaan uudistuksia. Alueen puistoja katusuunnitelma valmistuu arviolta alkusyksyllä 2017. Puiston suunnittelun yhteydessä tehdään ratkaisu myös vanhasta VR:n makasiinirauniosta. Kaupunkisuunnittelumessut nostaa kadut valokeilaan ? Laiturilla 8.–13. toukokuuta järjestettävien Kaupunkisuunnittelumessujen 2017 pääosassa on katu. Kaikille kaupunkilaisille suunnatuilla messuilla keskustelun herättäjinä toimii 26 messuosastoa ja 28 tapahtumaa, jotka tarjoavat erilaisia näkemyksiä katuun. Kaupunki rakentuu katujen ympärille ja kadut ovat kaupunkielämän sydän. Messuilla halutaan avata moniäänistä keskustelua ajankohtaisista kaupunkiympäristön suunnitelmista Helsingissä. Mukana on niin julkishallinnon, korkeakoulujen, järjestöjen kuin eri organisaatioiden ja yhteisöjen visioita ja näkökulmia katuun. Helsingin kaupungin messuosastoilla käydään keskustelua ajankohtaisia hankkeista – RaideJokeri, kaupunkibulevardit, täydennysrakentaminen, lähiöt, kävelykeskusta, Teollisuuskadun akseli ja Mechelininkadun peruskorjaus. Osastoilla pääset vastaamaan pyöräpysäköinti-kyselyyn sekä tutustumaan 3D-kaupunkitietomalliin, kaupunkipyöräjärjestelmään sekä kaupungin nimiin, ääniin ja tyyleihin. Mitä katu merkitsee kaupungissa? – Keskusteluja ja ohjelmaa maanantaista lauantaihin Kaupunkisuunnittelun kohtauspaikka Laituri toimii messujen ajan areenana eri toimijoiden tapahtumille tuoden keskusteluun muuttuvaa ja toimivaa Helsinkiä. Messuviikon kaikki tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia. Miten asumiseen saadaan brändiarvoa taiteen keinoin tai millaiset ovat katutaiteen mahdollisuudet? Miten autoriippumattomuutta edistetään? Miltä Helsinki kuulostaa? Entä miten yleiskaavaa toteutetaan? Muun muassa nämä ovat viikon työpajojen ja paneelikeskustelujen kysymyksiä. Messuviikon ohjelmaan – näytteilleasettajiin ja tapahtumiin – voi tutustua Laiturin verkkosivuilla. Painetun messuohjelman voi noutaa Laiturilta. Kaikki tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia. http://laituri.hel. fi/nayttelyt/287
• 9 Viikot 19-20 • Nro 9 OSTETAAN KIRJOJA, LP-LEVYJÄ JA ELOKUVIA Tällä kupongilla! Seuraavasta ostoksestasi alennus Tarjous voimassa 30.6. 2017 asti. -25 % Uudenmaankatu 26 • P. 09 3540 1722 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.? Kummisetä DIVARI ANTIKVARIAATTI Makasiinipuistoon on suunnitteilla mm. katukoriskenttä ja lasten leikkipaikka. Myös Kansalaistoria kehitetään. Kuva on luonnos. Kuva: Näkymä Oy masta sekä siihen liittyvästä taideteoksesta päättävät syyskaudella 2017 uusi kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus. Makasiiniraunion purkamisluvan saaminen edellyttää, että kaupungin toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeamisen asemakaavan suojelumääräyksestä, sillä makasiinin säilyneestä osasta on tehty ennen vuoden 2006 tulipaloa suojelupäätös. Alueen puistoja katusuunnitelmaa valmistelee Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Makasiinirauniosta ja uuteen makasiiniin liittyvistä suunnitelmista vastaa kiinteistövirasto. Kesäkuun alussa toteutuvan kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeen kokonaisuuden suunnittelusta vastaa kaupunkiympäristön toimiala. Jääpuistossa viihdytään keskellä kaupunkitunnelmaa ? Helsingin kaupungin liikuntaviraston ja Korjaamo Group Oy:n yhteistyössä tuottamalla Rautatientorin Jääpuistolla vietettiin mainio 11. kausi. Edelliseen kauteen verrattuna reilun viikon lyhyemmän kauden aikana luistelijoita viiletti jäällä lähes 28 000. Aurinkoisesta terassista sekä kahvilan palveluista nautiskeli arviolta saman verran kävijöitä. Jääpuisto on osoittautunut vuosi toisensa jälkeen ulkomaalaisten kaupunkivieraiden suosikiksi, läpi kauden kävijöistä n. 30% oli matkailijoita. Kävijätutkimuksen mukaan kävijät olivat erityisen tyytyväisiä Jääpuiston palveluun, kahvilatoimintaan sekä ilmaisiin luistelukouluihin. Jääpuiston kausi aloitettiin 3.12.2016 ja päätettiin 26.3.2017. Kauden aikana järjestettiin kymmeniä erillisiä asiakastapahtumia ja useita yleisötapahtumia, esimerkiksi viisi Koko Suomi luistelee -tapahtumaa, taitoluisteluesityksiä, SMliigatapahtuma sekä muutamia akustisia keikkoja. Kiva kohtaamispaikka Helsingin keskustaan kaivataan lisää kaikille avoimia ajanviettopaikkoja, ja Jääpuisto on onnistunut tarjoamaan sellaisen jo yli vuosikymmenen ajan. Ulkomaalaiset vieraat halutaan tuoda Jääpuistolle talvisten kokemusten pariin ja asiakaskyselyssä kerrottiin, että paikalle tultiin tällä kaudella viihtymään myös yksin. Kiitosta saatiin Rautatientorilla sijaitsevien mielenosoitusten kanssa tehdystä yhteistyöstä. Viime vuoden tapaan Jääpuiston kahvilan tarjontaan panostettiin erityisesti tällä kaudella. Ruokatarjontaa monipuolistettiin esimerkiksi gluteenittomilla tuotteilla sekä Väyrysen leipomon leivoksilla. Paulalehmän kaakaot ovat keränneet erityistä kiitosta Jääpuiston nuoremmilta vierailta: kävijätutkimuksesta kävi ilmi, että Jääpuiston kahvilasta saa maailman parasta kaakaota. Jääpuiston pääyhteistyökumppanina toimi Dr. Oetker. Yhteistyön avulla mahdollistettiin mm. viikko-ohjelmaan kuuluvat päivittäiset ilmaiset luistelukoulut, lasten puuhatuokiot ja viikonlopun koko perheen luisteluohjelmisto. Jääpuisto on kaikille avoin elämyksellinen liikuntapaikka ja toimi Rautatientorilla nyt yhdettätoista kertaa. Korjaamo Group vastasi Jääpuiston kahvilasta, yleisöpalveluista ja sisällön tuottamisesta. Liikuntavirasto vastasi teknisistä toteutuksista sekä luistelukentän ylläpidosta. Kuvat: www.jaapuisto.fi
• 10 Nro 9 • Viikot 19-20 Kulttuuri Risto Kolanen Huhtikuun kulttuurikierros Ihanan riemastuttavan pääsiäistunnelman avasi Nukketeatteri Sampon ”MIAU!” Erottajanmäellä. Keväinen suosikki esitteli pääsiäiseen liittyviä kansanperinteitä ja uskomuksia vauhdikkaassa nukketeatterikavalkadissa. Mukana on loruja, runoja ja lauluja, elävää musiikkia, monipuolista nukketeatteriosaamista ja huumoria kaikenikäisille. Laulut on kuultavissa ”Pieni pääsiäislevy” –cd:llä. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävän teatterin esitys on klassikko, kestomenestys vuodelta 1994, Iivo Baric kertoi. Toki tekijäkunta on vaihtunut tällä välin. Mutta suku on vahvasti mukana, mm. musiikki on yhteistä. Maija Baric ohjasi alun perin, Bojan Baric vastaa uusintaohjauksesta. Hienot laulajat Susan Aho ja Karoliina Kantelinen pistävät parastaan tipujen, kukkojen ja kanojen roolissa. Iivo Baric itse esiintyy kokeneena nukketeatterin taitajasuvun edustajana. Neljäntenä lavalla on Lassi Logren. Lapsille luonto-oppia – Jos meren aalto saa / tanssiaan jatkaa / se vain auringon nousuun / vastaus huuhtoutuu. Ihana Venla Tihilä tanssi kauniiseen musiikkiin ja lattian videokuviin uudenlaisen luonnon ymmärtämistä opettavan ”Flora & Fauna” esityksen Hurjaruuthin näyttämöllä. Flora & Fauna on tanssillinen luontomatka, joka yhdistää videotaidetta, musiikkia ja tanssia aisteja kutittelevaksi kokonaisuudeksi. Ohjauksen teki Arja Pettersson. Sävellyksestä ja äänisuunnittelusta vastasi Viljami Lehtonen. Eläinja kasvikuvastosta ammentavan hienon visuaalisen videolavastuksen suunnitteli Joona Pettersson. Lapset saivat kokea ainakin pupuja ja monia. kaloja Aamulla oli päiväkotilapsia ohjaajineen. Tihilä houkutteli lapsia lattialle hyppimään liikkuvien kuvien kanssa. Esitys oli osa Ruutia! -tanssifestivaalia lapsille ja nuorille huhtikuun viimeisellä viikolla ja Hurjaruuthin vakio-ohjelmassa toukokuulla. Erityiskiitoksen ansaitsee esityksen traileri. Houkutusvideosta saa mainion kuvan tanssin ja videokuvan kauneudesta kaikille aisteille. Karmivaa kehonteatteria Korealainen Geumhyung Jeong on kansainvälisesti arvostettu tanssija ja performanssiesiintyjä, joka kiertää sekä taidemuseoissa että lavoilla esiintymässä. WHS Teatteri Unioni toi hänet toisen kerran Helsinkiin pitämään yhden näytöksen, ”7Ways”, jossa näimme ja koimme seitsemän duettoa ihmiskehon ja esineiden välillä. Mystinen kokonaistunnelma ja komea visuaalisuus syntyy siitä, että nainen kietoutuu käsi-, kyynärpää ja jalkanaamioihin, jotka esittävät ihmisen (elävän tai kuolleen) päätä. Käyttöesineet muuttuvat eläviksi päästessään kosketuksiin tanssijan kehon kanssa. Aika karmivaa. Seurasimme herpaantumatta tunnin mykkää esitystä. Välillä esiintyjä on päällään märässä ämpärissä, välillä ihmispäinen pölynimuri ”raiskaa” hänet. Taitelija yhdistää teoksissaan tanssia ja nukketeatteria sekä painottaa teatterin tekemisen teknisiä puolia. Liikkeen fyysisyyden juhlaa Petri Kekoni Company täyttää 10 vuotta. Suomen 100 vuoden itsenäisyyden ja koreografin omaperäisen linjan ja työn yhdistäminen ei ole sattumaa. Koreografi halusi palata juurilleen melkein koko huhtikuun kestäneen pienoisfestivaalin merkeissä Suvilahden tehdasalueella. Kaksi esitystä palasi teosten syntysijoille. Suvilahden eri tilat antoivat raamit usealle Petri Kekonin koreografialle jo ennen alueen myöhempää kunnostamista kulttuurin käyttöön. Hän on täysin irrallaan nykytanssin muotitrendeistä, ajassa kulkevista ”kuumista” suuntauksista, sen sijaan hän on rakentanut teoksillaan täysin omaa linjaansa. ”Teon Teesejä” (2011) ja ”Vierasperäisiä Muunnelmia” (2009) -teosten uudelleen esittämisellä tekijät haluavat rakentaa ajallisia siltoja teosten välille. 6-8 vuotta ovat tehneet niiden teemoista vielä ajankohtaisempia. Nykyhetki luo vahvan leiman teoksiin. Mutta ”teosten juuri tulee säilymään”, Kekoni korostaa. – Olemme vetäneet liikettä kuten kuvanveistäjä. Teon teesejä Cirkon Maneesissa rakensi tarkoin rytmitettyjä sooloja, duettoja ja kvartetin liikettä. Lopuksi syntyy taulu, jolla on sanoma. Riina Huuhtanen, Maija Kiviluoto, Tanja Illukka ja Tuomas Mikkola ovat sisäistäneet teon teesit. Kiviluodon käsien liikevoimaa olen aina ihaillut. Vierasperäisiä muunnelmia on vielä fyysisempi esitys, jossa neljä tanssijaa on valkoisessa, kaksi tummassa asussa. Näin sen päiväsaikaan, jolloin päivänsade tuntki ikkunasta Suvilahden Tiivistämön sisälle. Jonna Eiskonen, Saku Koistinen, Esete Sutinen, Sofia Ylinen, Terhi Vaimala ja Eero Vesterinen uudistavat tanssiteoksen totutun luonnollisella tavalla. He vetävät rajoja ja tutkivat, mitä tuttuus ja vieraus tarkoittavat. Lattia on jaettu kahteen osioon, joita välillä saa ja välillä ei saa ylittää. Opinkappaleet vallan välineitä Erikoista miimistä ja fyysistä teatteria oli mahdollisuus nähdä Kokoteatterissa vierailuesityksenä. Reetta Honkakosken ”PULPETTI” on tutkielma oikeaoppisuudesta. Siinä ei tapahdu juuri muuta kuin opettajan ja viiden oppilaan pulpetin siirtelyä ja välillä sillä tanssia. Muita ääniä ei ole kuin pillin vihellys, opettajan vallan väline. Esitys kertoo opinkappaleista vallan välineenä. Pilliin viheltäjä voi olla yhtä hyvin Hitler, Stalin tai vanhan ajan autoritaarinen opettaja. Hänen auktoriteetti tuntuu tosin hajoavan lopussa, aivan kuin nyky-Euroopassa. Esitys on yritys ymmärtää ääriliikkeitä, oppijärjestelmiä, lahkoja, poliittisia ryhmiä ja kultteja, jotka tarjoavat valmiiksi jäsennetyn maailmankuvan ohessa toivoa ja turvaa. PULPETTI on kehollinen teatteriesitys siitä, miten helposti yksilöt jäävät ideologioiden jalkoihin. PULPETTI tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä Corporeal Mime -tyylisuuntaan perustuvaa fyysistä teatteria Suomessa. Honkakosken lisäksi lavalla nähdään viisi näyttelijää, jotka ovat valmistuneet Vaasan AMK Novian vuonna 2015 lakkautetun fyysisen teatterin linjalta. Honkakoski oli talvella WHS Teatteri Unionissa nähdyn vahvan Lady Macbeth –esityksen päähenkilö. Hän on vaikuttanut Lontoon teattereissa ja sirkusryhmissä. Tyylisuunta sijoittuu puheteatterin ja tanssin välimaastoon fyysisen teatterin muoto. KokoTeatteri täyttää 20 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kaikki ikäkaimat eli 1997 syntyneet pääsevät teatteriesityksiin maksutta. Heitä oli paljon paikalla. Elämä toistuvana unena Kanneltalo jatkaa itämaisen kulttuurin esittämistä rohkealla tavalla. Siellä on koettu pekingoopperan suomalaisia tulkintoja. Nyt läntisen Helsingin kulttuurikeskuksessa oli tarjolla kansainvälisen työryhmän ainutlaatuinen tulkinta Shakespearen klassikkotragediasta! Entä jos elämä onkin vain yö toisensa jälkeen toistuva uni? Uni, jossa ei ole menneisyyttä, nykyhetkeä tai tulevaisuutta, vain loputon tietoisuuden kehä, esitys kysyy. Idän kulttuureissa tällaista kehää kutsutaan niVenla Tihilä ui floran ja faunan keskellä. Kuva: Joona Pettersson Korealainen Geumhyung Jeong esittää seitsemän duettoa esineiden kanssa. Kuva: WHS Susan Aho hurmaa omilla lauluillaan. Mika Venhovaara säestää. Kuva: Jorma Airola Reetta Honkakoski ja pillillä kasvatettu luokka yhteiskuvassa Pulpetissa. Kuva: Noomi Ljungdell Cirkon Maneesissa syntyi tarkoin rytmitettyjä liikkeitä Petri Kekonin Teon teeseissä. Kuva: Erno Soralipas
• 11 Viikot 19-20 • Nro 9 mellä Rinne Tensei. ”Macbeth, again” sijoittuu tällaiseen unenomaiseen tietoisuuteen ja yhdistää teatteria ja nykytanssia klassisen japanilaisen Taiko-rummun säestyksellä. RealContact Project on kansainvälinen esittävän taiteen ryhmä, jota johtaa Akira Hino. Hänet tunnetaan ennen muuta Budo-lajien mestarina ja veteraanina, mutta myös ohjaajana, koreografina ja opettajana. Akira Hinon poika Ikki Hino on puolestaan maailmankuulu taiko-rumpujen ja niihin liittyvän perinteen asiantuntija ja rumpali. Lady Macbethin esittäjä Yuko Takeda on Suomessa asuva näyttelijä ja ohjaaja, joka on työskennellyt mm. Myllyteatterissa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Lavalla olivat myös tavattoman ilmaisuvoimainen tanssija Nobuko Takahara noidan kehona, Ulla Raitio naisena pyörätuolissa, Tuomas Tulikorpi epävarmana Macbethina ja Niklas Riikonen juopuneena miehenä sekä tanssijoita. Esityksen kielinä olivat suomi, englanti, japani. Tulkinta yhdisti toistuvia repliikkejä ja kohtauksia sekä toisaalta simultaanista näytelmää, päällekkäin tapahtuvaa teatteria, jonka tekniikan Jouko Turkka toi 40 vuotta sitten Suomeen ”Siinä näkijä, missä tekijässä” Kaupunginteatterin lavalle. Levoton sydän Sampo-klubilla – Hän laulaa omia laulujaan / kaukaa ajan takaa, / maalailee kauniita taulujaan, / näin muistojansa jakaa. / Monta miestä taaksensa jätti / vain sydänsuruja monelle antoi. / Levotonta sydäntään sätti ain / ja sielunsa häpeää kantoi. Susan Aho lämmitti Sampo soikoon -illan yleisön kauniilla äänellään elämänläheisissä omissa uusissa lauluissaan. Nämä omakohtaiset sanat ovat ”Yksinäisyys” -laulusta, joka aloitti setin. Myös ”Huomasitko sen” ja ”Päästä irti” vakuuttivat. Kuulimme sekä herkkiä balladeja että Kuunkuiskaajat-tyylisiä ralleja. Tuomo Prättälä viihdytti kuulijat soulhenkisellä musiikillaan, jossa oli sekä omia biisejä että tribuutteja eläville ja kuolleille. Steve Wonder -tunnelma löi läpi ilmeitä myöten pianon äärellä. Bob Dylanin ”Just Like a Woman” ja Princen ”Ballad of Dorothy Parker” soivat komeasti. Tässäkin tulkinnassa Dorothy Parker sai paljon tippejä miehiltä. Prättälä on nuoresta iästään huolimatta ollut 10 vuoden ajan mukana useissa kokoonpanoissa soittajana ja säveltäjänä sekä julkaissut kolme soololevyä taiteilijanimellä Tuomo, jolla hän esiintyi myös Klubilla. Yhdessä on tehty levyjä mm. Markus Nordenstrengin ja Emma Salokosken kanssa. Mysteereitä Sörkan maan alla Kuningatarpäivät on Aura Raulon (sanoitukset, laulu) ja Elsa Sihvolan (sävellykset, laulu, piano) duo, jonka kutsumuksena on herättää henkiin retorisen musiikin perinne: luoda musiikkia, jolla on sanoma. – Laulujemme kappaleet käsittelevät aikamme merkityksellisiä aiheita, kuten naiseuden tragediaa, sukupolvemme psykologista taakkaa, potentiaalihoureita ja Moskovaan menetettyjä rakkaita. Aiheet kumpuavat intohimoisista aamiaiskeskusteluista yhteisen pöydän äärellä, he kertovat. Vapaan taiteen tilassa, Sörkassa Katri Valan väestösuojan toisella puolen, illan hämärtyessä saimme kuulla kansanlaulunomaisia persoonallisia tulkintoja. Taianomainen Kuningatarpäivät-duo ja laulaja-lauluntekijä Jaakko Vilja kohtasivat toisensa ja Viljan kaksoispersoonan taideyliopistovaltaiselle nuorelle yleisölle, joka tuli etsimään totuutta, kauneutta, rakkautta tai rauhaa. Vilja tulkitsi laulun ja kitaran keinoin punk-, gospel-, folk-, popja hiphop-taustoistaan käsin lauluntarinoitaan paikoin pehmoisasti naksahdellen ja paikoin raskaasti kolahdellen . Välillä hän laittoi Tapio Rautavaaran tutun laulun rytmittämään esitystä. Kohtaamisen vaikeus Rosa Lohinovan ohjaama ja koreografioima ”Heikko Signaali” esitys Kaapelitehtaan Turbiinisalissa oli todella kaunis ja monipuolinen. Seitsemän tanssijaa yhdistää tanssia, akrobatiaa ja teatterin aineksia teokseen ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja sen vaikeudesta. Välillä kohdataan, välillä ei. Pienten kohtausten sarja toistuu, usein vaihtuvina pareina. Lohinova itse erottuu joukosta tavattoman ilmaisuherkkänä kasvon ilmeitä myöten. Ari Ekola, Heini Kiuru, Antti Muranen, Jenna Pietiläinen ja Xavier Bambú Locquet Vandenberghe olivat muut taitavat tanssijat. Ennen tanssia paikalla käy sähköjen ja lamppujen tarkastaja, näyttelijä Mika Palmu Satu Ekmanin kirjoittamassa monologissa, joka pitää tulevan tulkinnan tukevasti arjessa. Esitys on Tanssiteatteri Pinnan tuotantoa. Sillä oli kolme esitystä, joista viimeisessä sali oli ihan täynnä. Teksti: Risto Kolanen Maria Ylipää kulkee kärsimyksentietä Pitkäperjantaina Tuomiokirkon portaille. Kuva: Pietari Purovaara Naisten Via Crucis ? Stadin pääsiäiseen kuului 22. kerran Via Crucis, ristin kärsimystie Kaisaniemen puiston kalliolta (koulun takaa) Säätytalon ja Suomen Pankin eteen tuomiolle ja lopuksi Tuomiokirkon portaiden juurille ristiinnaulittavaksi. Näyttelijä-laulaja Maria Ylipää on niin ilmaisuvoimainen, karismaattinen päähenkilö täysin naisvoimin toteutetussa Veli-Pekka Hännisen nykyaikaa haastavassa käsikirjoituksessa. Käsikirjoituksen Jeesus vaarantaa ”maamme kansainvälisen kilpailukyvyn ja kolmen A:n luottoluokituksen”, Kaisaniemen pimeydessä syytös kuuluu. Laulava Jeesus oli uutta Tuomiokirkon portailla. Maria Ylipää oli itse valinnut Jaakko Löytyn ”Tuuli työntää kulkijaa” -laulun. Via Crucis -tekstiin oli tehty vain pieniä muutoksia, mutta teoksen äänimaailmassa huomioitiin reformaation juhlavuosi. Uudistetussa ääninauhassa kuultiin sekä Helsingin filharmonisen kuoron että Maria Ylipään äänittämä versio Martti Lutherin ” Jumala ompi linnamme” -virrestä. Petriikka Pohjanheimo tekee hienon Juudaksen. Kolmenkymmenen hopearahan petoksen syyllisyydestä seuraava hirttäytyminen on satuttavin osa Kaisaniemen kallion draamaa. Myös Pietari, Mari Nenonen jää mieleen. Sitten opetuslapset kaikkoavat kuvasta, vaikka evankeliumit toista kertovat. Säätytalon osuus on melkein pelkkää parodiaa, ensin Herodeksen, Minna Koskela ja Pilatuksen, Tuulia Eloranta show-meiningissä. Vuosi sitten parodiset roolit olivat miehillä ja niiden tyylilaji aika sama. Oopperasta tuttu Ville Saikkonen on kolmatta kertaa ohjaimissa. Vahvasti maskeeratut rummuttajat ja enkelit Varsapuistikon patsaalla ja Metsätalon, Unioninkatu 40 ovenpäällä, jäävät aina mieleen. Temppeliherrojen leveät hameluomukset ovat komeita. Katsojan kokemus on ollut nyt aika sama: Kaisaniemessä julistusta ja ristiriitaa etäältä katsottuna. Säätytalolla showmeininkiä ja kansanpopulismia ristiinnaulitusta läheltä ja tiiviissä tunnelmassa. Voi olla, että tulkintaa on jo siirtynyt totuuden jälkeisen ajan ironiaa. Tuomiokirkon portailla on luotu jylhää ristinsanomaa, lopuksi uutisia maailman pahasta ja pieni ilotulitus, joka loppuu alkulentoonsa. Pienestä purosta, kristillisten ylioppilaiden kulkueesta on alkanut ”Suomen suurin teatteriesitys”. Ehkä saamme ensi vuodeksi taas jotain uutta? Kestokatsoja on jo tottunut tähän tyylilajiin. Kuusi tanssijaa vetää rajoja Suvilahden Tiivistämössä. Kuva: Erno Soralipas Macbethin kohtalo toistuu japanilasi-suomalaisessa teoksessa Kanneltalon lavalla. Kuva: Leandro Lefa Tuomo Prättälä laulaa ja soittaa soul-klassikoitaKuva: Jorma Airola Elsa Sihvola on herkkä tulkitsija Kuningatar-duosta. Kuva: Raimo Granberg. Rosa Lohiniva ja Xavier Bambú Locquet Vandenberghe kohtaavat Heikossa Signaalissa Kaapelilla. Kuva: Aleksi Nurminen
• 12 Nro 9 • Viikot 19-20 Helsingin yliopiston metsätieteet kohosi maailman kirkkaimpaan kärkeen Arabia avasi oman myymälän Pohjoisesplanadilla ? Helsingin yliopiston metsätieteet on sijoittunut neljänneksi nyt ensimmäistä kertaa julkaistussa CWUR Subject -rankingissa. Kyseessä on globaali ranking, jossa yliopistot asetetaan tieteenaloittain paremmuusjärjestykseen. Tieteenaloista saavutus on Helsingin yliopiston paras ja ainutlaatuinen myös Suomessa. Professori Petri Parvinen pitää tulosta osoituksena yliopiston kyvystä yhdistää monitieteistä ja korkeatasoista osaamista. – Tutkimuksessa on nykypäivänä kysymys yhteistyöstä. Olemme onnistuneet uusiutuvien luonnonvarojen ja biotalouden keskeisissä tutkimusaiheissa nivomaan ICT-teknologian, yhteiskuntatieteiden ja biologian kansainvälistä huipputukimusta. Konkreettisesti tämä näkyy muun muassa 3D-mallinnuksen ja paikkatietojen, vastuullisen ja digitaalisen liiketoiminnan sekä ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin ja terveyden aloilta kumpuavassa tutkimuksessa. Rankingissa Helsingin yliopiston metsätieteiden taakse jäi joukko muita huippuyliopistoja. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Berkeley löytyy sijalta kymmenen ja australialainen Melbourne sijalta kahdeksan. CWUR eli The Center for World University Rankinging perustuu Thomson Reutersin Web of Sciencen viittausja tiivistelmätietokantaan, joka kattaa yli 12 000 tieteellistä lehteä ja yli 160 000 konferenssijulkaisua. Maailmassa on noin 17 000 korkeakoulua. Lähes kaikissa tärkeimmissä rankingeissa Helsingin yliopisto sijoittuu sijoille 50 100. Metsätieteitä tutkitaan ja opiskellaan Helsingin Viikissä. Kuva: Helsingin yliopisto / Samuli Junttila ? Arabia store Esplanadi osoitteessa Pohjoisesplanadi 23 tuo kuluttajien saataville suomalaisten rakastaman kattausbrändin koko valikoiman sekä elämyksen Arabia-kodista. Marraskuussa 2016 Arabianrantaan avattu Iittala & Arabia Muotoilukeskus kertoo Arabian historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä myymälätasolla että museossa ja Design Labin tapahtumatarjonnassa. Uusi Esplanadin myymälä jatkaa Arabian tarinaa: myymälä tarjoaa keskeisellä sijainnilla Arabian koko tuotevalikoiman, Muumija Joulupukki-tuotteet, Hackmanin aterimet sekä vaihtuvia erikoistuotteita ja inspiroivia tapahtumia ja palveluita kattamisen ympärillä. 160-neliöinen myymälä sijaitsee Helsingin parhaalla ostospaikalla, Iittalan uuden lippulaivamyymälän vieressä Kauppatorin kupeessa. – Olemme ylpeitä saadessamme nyt kummatkin suomalaiset kodin brändimme, Arabian ja Iittalan vahvasti näkyville Helsingin kaupalliseen keskustaan, niin kaupunkilaisten, siellä vierailevien kuin ulkomailta saapuneiden turistien helposti saataville, Arabian liiketoiminnasta vastaava Leni Valsta kertoo. – Arabian historia juontaa vuoteen 1873 ja nyt oli aika viimein saada brändille oma myymälä ja huolella mietitty myymäläkonsepti kertomaan brändin upeaa tarinaa. Erityisesti turisteja kiinnostava moderni suomalainen elämäntyyli avautuu kävijälle myymälässä Arabian näkökulmasta. Myymälä koostuu kodinomaisista tiloista ja elementeistä ja antaa kävijälle kokemuksen Arabia-kodin tunnelmasta. Myymälän konseptista ja tilasuunnittelusta on vastannut suunnittelutoimisto Koko3 yhteistyössä Arabian oman design-tiimin kanssa. Myymälän sisustus toteutettiin yhteistyössä Lundian kanssa. Muina yhteistyökumppaneina tilassa ovat Saari-keittiöt ja Hakola Huonekalu Oy. Myymälä avautui virallisesti 27.4.2017 ja avajaisjuhlia tapahtumineen vietettiin lauantaina 29.4. Ostosten tekeminen sekä Arabian että Iittalan osalta on helppoa: naapureissa sijaitsevat myymälät on yhdistetty oviaukolla ja kassapäätteet palvelevat kummankin myymälän asiakkaita. 160-neliöinen myymälä sijaitsee Helsingin parhaalla ostospaikalla, Iittalan uuden lippulaivamyymälän vieressä Kauppatorin kupeessa. Myymälän konseptista ja tilasuunnittelusta on vastannut suunnittelutoimisto Koko3 yhteistyössä Arabian oman design-tiimin kanssa. Kallio Kukkii tuo kesän Stadiin ? Kallio Kukkii nyt 23. kerran, kyseessä on Helsingin vanhin yhtämittaisesti järjestetty kaupunkifestivaali. Kymmenpäiväinen tapahtuma pitää sisällään noin 100 erilaista tapahtumaa kalliolaisten yritysten, yhdistysten ja yksityisten toimesta. Elämyksiä voi hakea esimerkiksi musiikista, teatterista, elokuvista sekä opastetuista kierroksista. Viikon erikoisuuksia on, että Kalliota pääsee katsomaan myös lintuperspektiivistä kävelyfestivaalin tapahtumissa. Festivaali huipentuu päätösviikonlopun 20.5. -21.5. Harjun nuorisotalon järjestämään kokoperheen Kallio Kukkii piknik -tapahtumaan Dallapénpuistossa. Sunnuntain 21.5. ohjelma alkaa perinteisellä Kallio Kukkii -paraatilla Vaasanpuistikosta klo 13. Kallio Kukkii -kaupunkifestivaali 12.5. -21.5. Päivitetyt tapahtumatiedot: kallionkulttuuriverkosto.fi. Vuoden nainen 2017 Katriina Honkanen ? Teatterinja musiikintekijä Katriina Honkanen on valittu Vuoden naiseksi. Suomen liikeja virkanaisten liitto valitsi Vuoden naisen kevätkokouksessaan Tampereella 22.4.2017. Katriina Honkanen valmistui Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi vuonna 1986. Hän on uran alusta lähtien tehnyt teatteria ja musiikkia monipuolisesti: näytellyt, ohjannut, käsikirjoittanut, opettanut, säveltänyt, sanoittanut, soittanut ja laulanut. Hän on tuottanut yhdeksän omaa levyään sekä isoja konsertteja ja klubija teatteriesityksiä. Hän on tehnyt todella monipuolisesti sitä, mitä tarvitaan esityksen tai teoksen synnyttämiseen, kertoo Suomen liikeja virkanaisten liiton puheenjohtaja Eeva Peltonen. Näyttelijänä Honkanen tunnetaan erityisesti Metsolat -televisiosarjasta ja laulajana kappaleistaan ”Silta” ja ”Siljan talossa.” Katriina Honkanen valittiin 2014 Mikkelin teatterin johtajaksi. 2015 Honkanen käynnisti yhdessä Plan Suomen kanssa vuoden kestäneen projektin Wings to Fly, jolla vastustettiin tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kerättiin varoja kehitysmaiden tyttöjen koulunkäyntiin ja suojeluun. Saatuaan tietää valinnastaan Katriina Honkanen kommentoi päätöstä: ”No huh ja wow! Olen aivan ällistynyt ja tuntuu uskomattomalta saada tällainen tunnustus. Varsinkin kun kävin katsomassa aiempia valintoja!” Vuoden nainen tunnustus Suomen liikeja virkanaisten liitto on valinnut Vuoden naisen vuodesta 1955 lähtien. Valinnallaan liitto haluaa tuoda esiin naisten osaamista ja rohkaista tyttöjä ja naisia käyttämään kykyjään. Katriina Honkanen
• 13 Viikot 19-20 • Nro 9 Ravintola Hieta jatkaa Hietalahdenrannan korttelikapakkaperinnettä ? Ravintola Hieta jatkaa Helsingin maineikkaimpiin kuuluvan merimiesravintolan toimintaa Hietalahdenrannassa. Tilan kahdeksas ravintoloitsija, Royal Ravintoloiden osakas Jani Hiltunen tulee vaalimaan 120-vuotiaan ravintolalegendan perinteitä ja keittiömestarinsa Ali Toppisen kanssa panostamaan rehelliseen ja laadukkaaseen, aina tuoreista raakaaineista valmistettuun klassiseen kortteliravintolaruokaan. Huhtikuun lopussa avautuneen ravintola Hiedan vanhoja juuria kunnioitetaan myös Helsingin kantakaupungin lähiruoalla, eli ravintolan omalla oluella, makkaralla ja päivän kalalla. Ravintola Hieta jatkaa nykyisellä paikallaan vuonna 1897 avautuneen, merimiehiä ja satamajätkiä kaksikerroksisen puisen asuintalon alakerrasta palvelleen ruokakioskin tarinaa. Nykymuotoinen ravintola avautui Salven talona tunnetun Asunto Oy Hietala Bostads Ab:n valmistuessa vuonna 1927, josta lähtien huoneistossa on toiminut klassinen merimieskapakka. Royal Ravintolat jatkaa ravintoloitsija Jani Hiltusen johdolla Hietalahdenrannan ravintolaperinnettä nyt laadukkaisiin raaka-aineisiin panostavalla kortteriravintolalla. Lappeenrannassa ravintolayrittäjänä toiminut Jani Hiltunen muutti Helsinkiin vuonna 2015 avaamaan The Cock -ravintolaa ja eteni Hietalahdenrannan ravintolaperinteen jatkajaksi Royal Ravintoloiden ravintoloitsijakoulutuksen kautta. Entinen lumilautailuammattilainen Ali Toppinen tuli Hiedan keittiömestariksi Katajannokan palkitusta ravintola Nokasta, jossa hän ehti toimia keittiöpäällikkö Ari Ruohon opissa kolmen vuoden ajan. – Tunnen tilan kahdeksantena ravintoloitsijana hyvin ne odotukset, jotka meille on asetettu. Olemme tutkineet todella tarkasti kiinteistön historiaa ja täällä vuosikymmenten saatossa tarjottuja annoksia. Uskon, että olemme löytäneet Hietaan sellaisen kokonaisuuden ruokaa ja tunnelmaa, joiden parissa niin kantisten kuin uusienkin asiakkaiden on helppo viihtyä, kertoo Hiedan ravintoloitsija Jani Hiltunen ja jatkaa: – Ravintola Hiedalla ei ole mitään tiettyä kohdeRavintola Hieta jatkaa nykyisellä paikallaan vuonna 1897 avautuneen, merimiehiä ja satamajätkiä kaksikerroksisen puisen asuintalon alakerrasta palvelleen ruokakioskin tarinaa. Kirpputorikesä käynnistyy Hietalahden ja Hakaniemen toreilla ? Hietalahden kirpputori avasi kesäsesongin tiistaina 2. toukokuuta ja Hakaniemen kirpputorikesä alkaa sunnuntaina 14. toukokuuta. Hietalahden torin kirpputori eli Hietsun kirppis siirtyi kesäaikaan maanantaina 2. toukokuuta. Hietsun kirppis on avoinna arkisin kello 8–18, lauantaisin kello 8–16 ja sunnuntaisin kello 10–16 syyskuun loppuun saakka. Kesäaikaan Hietalahden kirpputori on yksi suosituimmista kauppapaikoista ja myyntipaikka kannattaakin varata hyvissä ajoin. Paikkoja kirpputorille voi varata verkon kautta osoitteessa hietsunkirppis.fi tai Tukkutorin asiakaspalvelussa. Hietalahden torilla on lähes 150 myyntipaikkaa ja parhaimpina kirpputoripäivinä paikat ovat loppuunmyytyjä. Myynti alkaa perjantaina 21. huhtikuuta ja paikkoja myydään aina seuraavan 16 päivän ajalle. Vapaaksi jääneitä paikkoja voi ostaa myös Hietalahden hallija torivalvojalta paikan päältä. Hakaniemen sunnuntaikirppis aloittaa kesäkauden sunnuntaina 14. toukokuuta ja torilla käydään kauppaa kello 10–16. Myyntipaikkoja voi varata etukäteen verkossa osoitteessa hakaniemenkirppis. com, ja ne soveltuvat niin käytetyn tavaran myyjille kuin käsityöläisillekin. Paikkoja voi lunastaa myös paikan päällä, mikäli niitä on vielä vapaana. Sunnuntaitapahtuman toiminnasta vastaavat pitkänlinjan kirpputoriyrittäjät Helena Laitakari ja Päivi Riihilahti-Syvänen, jotka ilmoittavat, että tänä vuonna kirpputorivieraita hemmotellaan myös muusikoiden taidonnäytteillä. Kirpputorilla palvelee lisäksi torikahvila, jossa on tarjolla muun muassa lettuja, virvokkeita ja muita toriherkkuja. Keväästä syksyyn Haagan torilla järjestetään kesälauantaisin kirpputori ja käsityöläisten myyjäiset kello 10-14. Aktiivinen ryhmä vapaaehtoisia haagalaisia, yhdistyksiä ja yrittäjiä järjestävät yhdessä torille tapahtumia ja monenlaista toimintaa. Etelä-Haagan toriryhmä ry:n kotisivujen kautta voi varata pöytiä pientä kannatusmaksua vastaan. Suosituilla Hietalahden ja Hakaniemen kirpputoreilla käy yhteensä satoja myyjiä ja kymmeniä tuhansia kävijöitä vuodessa. Kuva: Lauri Rotko Suosituilla Hietalahden ja Hakaniemen kirpputoreilla käy yhteensä satoja myyjiä ja kymmeniä tuhansia kävijöitä vuodessa. Vaatealan vientiliikevaihto 15 prosentin kasvussa ? Sekä tekstiilien että vaatteiden valmistuksen toimialojen liikevaihto on kasvussa. Erityisesti vaatteiden valmistuksen vienti vetää nyt hyvin. Vientiliikevaihdon kasvu on suurempaa kuin suomalaisessa teollisuudessa keskimäärin. Suomen Tekstiili & Muoti ry on ensimmäistä kertaa koonnut ja julkaissut laajasti tekstiilija muotialan tilastoja. Saatavilla on tietoja alan yritystilastoista, kansainvälisestä kaupasta ja suomalaisten kulutuksesta tekstiiliin ja muotiin. Tekstiilien valmistuksen toimialalla suomalaisten yritysten liikevaihto kasvoi marras-tammikuussa 10,4 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edeltävänä vuonna. Kotimaan myynti kasvoi 9,9 % ja vientiliikevaihto 12,2 %. Samaan aikaan vaatteiden valmistuksessa ja valmistuttamisessa kokonaisliikevaihto kasvoi 5,4 %. Vaatteissa erityisesti vienti vetää: vientiliikevaihto kasvoi peräti 15,5 %. – On ilahduttavaa huomata, miten alan yritysten myönteinen vire näkyy kasvuna tilastoissa. Suomalaisissa tekstiilija muotialan yrityksissä tehdään kasvun ja kansainvälistymisen eteen paljon työtä, joka tuottaa nyt hedelmää, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen. – Työtä menestyksen eteen on kuitenkin jatkettava aktiivisesti. Toimiala on erittäin kilpailtu niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Asiakas lopulta ratkaisee, valitseeko hän suomalaisen vai jonkin muun yrityksen tuotteen. Suomalaisyritysten tuotteiden on oltava riittävän houkuttelevia niin Suomessa kuin Japanissakin, Auvinen jatkaa. Tekstiilija muotialan kokonaisvienti oli viime vuonna 650 miljoonaa euroa. Ruotsi on noussut viime vuosina Venäjän ohi suurimmaksi vientimaaksi. Seuraavina tulevat Saksa ja Venäjä. Vienti jakautuu aiempia vuosikymmeniä tasaisemmin useisiin eri maihin. Tekstiilija muotialan yritysten liikevaihto Suomessa on yli 4 miljardia euroa. Alalla toimii yli 3600 yritystä, jotka työllistävät yli 22 000 henkilöä. Luvut sisältävät tekstiilien ja vaatteiden valmistamisen ja valmistuttamisen, tukkukaupan ja vähittäiskaupan sekä tekstiilija vaatehuollon. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 1000 euroa vuodessa tekstiiliin ja muotiin, mikä on enemmän kuin EUmaissa keskimäärin. Kuluttajamarkkinan koko on kansantalouden tasolla yli 5 miljardia. Tämä on saman verran kuin kulutus ravintoloihin ja kahviloihin ja noin 2 miljardia euroa enemmän kuin autoihin. ryhmää, ellei sellaiseksi lasketa niitä, jotka haluavat nauttia kunnianhimolla tehtyä konstailematonta ruokaa viihtyisässä kortteliravintolamiljöössä. Katajanokan Nokka-ravintolasta Hietalahdenrantaan siirtyvä Ali Toppinen on innoissaan päästessään näyttämään, kuinka Hiedan kiinteistön 120-vuotisia perinteitä kunnioittavia annoksia palautetaan täyttämään nykyajan makuja laatuvaatimukset. – Ruokafilosofiamme on todella yksinkertainen. Tuomme takaisin klassikkoannoksia paistetuista silakoista lihapulliin ja wieninleikkeeseen mahdollisimman aidossa muodossaan. Suhtaudumme klassikkoihin suurella intohimolla, mutta haluamme toki, että jokainen muukin annoksemme on omassa kategoriassaan erinomainen, lupaa Hiedan keittiömestari Ali Toppinen. Ravintola Hiedan ruokalistalta löytyy myös Hiedan pannun pääraaka-aineena talon oma makkara ja lähivesiltä nostettu päivän kala. Silakoita on listalla aina kun niitä kalastetaan ja ravintolan oma Stuvari-olut on luotu yhteistyössä munkkisaarelaisen Donut Island -pienpanimon kanssa. – Valoisan ilmeen lisäksi Hiedassa ovat uutta myös kauden parhaat raaka-aineet sekä joka nälkään sopivat annoskoot. Kaikkia ruokiamme saa sekä pieninä että suurempina annoksina ja suosittuja silakoita Hiedassa paistetaan vain tuoreena, lupaa huhtikuun lopussa avautuvan Hiedan ravintoloitsija Jani Hiltunen. Ravintola Hieta avautui 26.4.2017. Ravintolassa on 71 asiakaspaikkaa sisällä ja terassikaudella lisäksi 46 ruokailupaikkaa ulkona. Ravintola Hietaa operoi ravintolayhtiö Royal Ravintolat Oy. Hiedan ravintoloitsijana toimii Jani Hiltunen ja keittiömestarina Ali Toppinen.
• 14 Nro 9 • Viikot 19-20 Stadin Kuhat Suomen mestariksi Uimastadion taas avoinna Uimastadionin maauimalan avajaisissa kuullaan Stadin Juhlaorkesterin sulosointuja. Kuva: liikuntavirasto ? Helsingin Uimastadion avautui sunnuntaina 7. toukokuuta kello 9.00. Tätä vuosittaista juhlatapausta vietettiin tänä vuonna ainutlaatuisesti liki musiikkifestivaalihengessä, sillä Stadin Juhlaorkesteri teki Uimastadikan avajaisissa vuoden ensimmäisen esiintymisensä. Stadin Juhlaorkesteri koostuu ammattimuusikoista, ja pumpun vuosittain vaihtuva kokoonpano on juuri julkaistu. Stadin Juhlaorkesteri 2017 skulaa rokkii ja stadilaisia stygejä ja miksaa maailman rytmejä Ison orkesterin äänellä ja monimuotoisella tulkinnalla Stadin Juhlaorkesteri kulkee jälleen läpi stadilaisia juhlia ja viihdyttää kesästä aina vuodenvaihteeseen asti! Moniääninen laulu mahdollistaa kaiken maailman musiikin esittämisen ja myös rytmimusiikin eri asennoissa. Solisteina tällä kertaa ovat Timo Turpeinen, Merikukka Kiviharju, Oskari Martimo (kitara), Ousman Danso ja Joska Josafat, kapellimestarina ja koskettimissa Mikko Rintanen, toisena kosketinsoittajana Jiipee Nyman, saksofonissa Sirpa Suomalainen, kitarassa Puka Oinonen, bassossa Tero Siitonen, lyömäsoittimissa Cherif Cissokho ja rummuissa Tom Njekljudow. Stadin Juhlaorkesterin kausi alkaa virallisesti 15. toukokuuta, joten Uimastadikalla oli poikkeuksellinen mahdollisuus todistaa orkesterin soittokunto jo ennakkoon. Toimintakautensa aikana Stadin Juhlaorkesteri esiintyy esimerkiksi avoimissa tilaisuuksissa kouluissa ja vanhusten hoivayksiköissä. Talven ja kevään aikana Uimastadionia on valmisteltu prameaan kesäkuosiin, sillä siellä on tehty historiallisen massiivisia muutosja korjaustöitä. Esimerkiksi Uimastadikan hyppytorni ja -allas, suihkuja WC-tilat ovat kaikki perusparannettu. Lisäksi Uimastadionin lemmikit, kanahaukat Helmi ja Heikki, ovat jälleen pesimäpuuhissa, joten tänäkin kesänä toivottavasti nautitaan kanahaukkaperheen seurasta. ? Uintiseura Kuhat toi vesipallon Suomen mestaruuden taas Helsinkiin. Stadin Kuhat juhlivat kultamitaleitaan 28.4. myöhään perjantai-iltana Pirkkolan uimahallissa. Kolmannessa finaaliottelussa Espoon Cetus kukistui maalein 179. Aikaisemmat kaksi peliä Kuhat oli voittanut tuloksin 11-8 ja 9-4. Loppuottelua seurasi ajankohdasta huolimatta lähes täysi katsomo molempien joukkueitten kannattajia ja paikalla olivat myös Pyttykerhon edustajat. Parhaan pelaajan palkinnon sai finaaliottelussa 6 maalia tehnyt Samuel Torttila. Uinnin maailmanmestari Antti Kasvio on edelleen huippukunnossa. Hän kauhoi Kuhille erien alussa kaikki aloituspallot. Pronssiset mitalit menivät Turun uimareille. Kuhien toinen joukkue SM-sarjassa tuli neljänneksi. Tähän erikoiseen järjestelyyn vaikuttivat Helsingin kaupunki ja sen liikuntalautakunta, joka taannoin nosti seurojen allasvuorojen maksuja niin, ettei Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin vesipalloseura Helsinfors Simsällskap (HSS) enää voinut jatkaa SM-sarjassa. Koska moni nuori HSS:ssä vuosia lajia harrastanut vesipalloilija olisi jäänyt ilman mahdollisuutta jatkaa, apuun tulivat Kuhat ja Suomen Uimaliitto. Suomen mestarijoukkueessa puolet oli Kuhia ja puolet sarjapaikkaa vaille jääneitä Simmiksen pelaajia. Vesipallolla on Stadissa maineikas perinne ja lajin harrastus on nytkin seuroissa olosuhteisiin nähden aktiivista ja esimerkillistä nuorten parissa. Mestarijoukkueesta monet edustavat Suomea vesipallossa maajoukkuetasolla. Yhteys kaupungin päättäjiin voisi olla parempi. Toivottavasti juuri pidetyt kunnallisvaalit muuttivat kaupungin johtoa seuramyönteisempään suuntaan. Nykyään on huolestuttavan harvinaista, että joukkuepeleissä saadaan maamme pääkaupunkiin Helsinkiin Suomen mestaruuksia. Onneksi olkoon Stadin Kuhat! Mestarijoukkueessa pelasivat 1. Mickie Giansanti, 2. Mika Vesimäki, 3. Julius Jaskari, 4. Jani Ahokas (C), 5. Antti Kasvio, 6. Robin Sjöberg, 7. Juha Malmivaara, 8. Magnus Österlund, 9. Osku Konttinen, 10. Juha Magnusson, 11. Samuel Torttila, 12. Alexander Doepel ja 13. Markus Seeste. Joukkuetta valmentaa Kim Jernmark. Jarmo Niemenkari Tässä ei ole kuvattu Kalevalan kuuluisa ”Kullervon kirous”, vaan kapteeni Jani Ahokkaan riemukas tuuletus. ”Poika” on palanut kotiin ja vesipallomestaruus Stadiin. Kuhien kannattajat juhlivat Pirkkolan uimahallissa vesipallon Suomen mestaruutta 2017. Vesipallon Suomen mestarijoukkue Stadin Kuhat iloitsee, kun arvokas SM-pokaali on taas 2017 tuotu Helsinkiin. Vasemmalla on joukkueen valmentaja Kim Jernmark. Raimo Hakola ja Reijo Vartia luovuttivat Pyttykerhon palkinnon Samuel Torttilalle, joka teki finaalipelissä 6 maalia. Kuvan keskellä on kuuluttajana Kuhien puheenjohtaja Teppo Lehtinen.
• 15 Viikot 19-20 • Nro 9 Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 R ööpeRin L ehti 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Autokorjaamoja Kultaja kellosepät Palvelut Autolasipalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hammaslääkärit Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Wanha Kauppahalli Hietalahti Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ILMOITA palveluhakemistossa! SOITA 09-41397332 LVI ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Kunnianhimoinen Pizzeria Via Tribunali Napolilaisen pizzan ystävien odotus on päättynyt ja Sofiankadulle avattiin 5.5. Pizzeria Via Tribunali. ? Via Tribunali on yhteistyössä Son of a Punch-ravintolaketjun kanssa, jota luotsaa Sami Benamed. Son of a Punch tunnetaan omaleimaisesta Katariinankadun salakapakasta "Trillby & Chadwick Detective Agency":stä, sekä "Liberty of Death"'stä Erottajalla ja "100 Dogs", Malminrinne 1. "Shitty drinks, average food and bad service" mainostaa viimeksi mainittu kotisivuillaan. Ravintolaketjun toiminnalle ominaista on hulluttelu ja uudet konseptit. Via Tribunali on SOAP:in ensimmäinen ruokaravintola. Ravintolapäällikkönä toimii Luca Bertamini ja keittiömestarina Lenni Lehmusoksa ja Mikko Rantanen., jotka löivät hynttyyt yhteen Son of a Punchin kanssa. Ajatus napolilaisesta pizzeriasta on jo neljän vuoden takaa, kun Lenni Lehmusoksan isä tutustui napolilaiseen pizzaan 90-luvulla Lontoossa. Testiuuni on Espoossa, jossa tuotekehitystä on tehty kolmisen vuotta. Suurin haaste oli aito napolilainen käsintehty kaasulämmitteinen pizzauuni. Uuni ostettiin napolilaiselta tehtaalta jo viime vuoden helmikuussa. Napolilaisen pizzan tekemiseen vaaditaan erittäin kuuma uuni, ja Sofiankadun kiinteistöön ei saanut asentaa puulämmitteistä uunia. Kaasulämmitteinen uuni on patentoitu tehtaan toimesta ja toimii samoin kuin puulämmitteinen. Uuni painaa pari tonnia ja se piti saada rakennuksen ovesta sisään, ja lisäksi lattiarakenteiden tuli kestää uunin paino. Lopulta paikka löytyi Senaatintorin viereisistä Torikortteleista. Italialainen pizza on jaettu kahteen lajiin, roomalaiseen ja napolilaiseen. Roomalaiseen pizzaan verrattuna napolilaisen pizzan pohja on paksumpi ja kuohkeampi. Associazione Verace Pizza Napoletana on valvonut napolilaisen pizzan perinteitä vuodesta 1984 saakka. Via Tribunalin koko konsepti, keittiöprosessit ja raaka-aineet on valittu sitä silmällä pitäen, että Via Tribunali saa sertifikaatin jo ensimmäisen vuoden aikana. Se olisi ensimmäinen Suomeen myönnetty napolilaisen pizzan sertifikaatti. Koko maailmassa sertifikaatteja on n. 600 kpl. Ravintolan lista on lyhyt ja hyvin perinteinen. Napolilaisen pizzan kulmakiviä ovat Margherita ja Marinara, yksinkertaisista mutta laadukkaista raaka-aineista rakkaudella valmistetut. Pizzeria Via Tribunali, Sofiankatu 4. Avoinna ma-ti 11-22, ke-pe 11-00, la 12-00, su 12-20. www. viatribunali.fi.
• 16 Nro 9 • Viikot 19-20 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraammeasuntosimarkkinajohtajan ammattitaidolla.Soitameille,niinasiat hoituvathelpostijanopeasti. Takaammemyösvälitystyömmelaadun. Normaalinvuokravakuudenlisäksisaat ylimääräisentakauksenkokoensimmäisen vuodenvuokranmaksusta. Soitaniinkeskustellaantarkemmin! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myyntiturvaonturvallinenvalinta. Etmaksaliikaavälityspalkkiota, jaasuntosimyyntionosaavissakäsissä. Palvelummeontehokas.Luetyytyväisten asiakkaidemmepalautteitakotisivuiltaja toteaitse.Markkinoimmeasuntojaerityisen monipuolisesti,myöslehti-ilmoituksilla. Soitajasovitapaaminen! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI–UUSIMAA–TURKU–TAMPERE–LAHTI–OULU Ilmalankuja2,HKI