• BITMASTER Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi yksiöt = 2.480 ? kaksiot = 3.720 ? Eija Leino, LKV, p. 040 7242501 ERGONOMISET JA LAADUKKAAT KENGÄT KEVÄÄSEEN! H AN SH DM AD BY BY MASTER E TIETOKONEHUOLTO Nyt välityspalkkiot: OEMAKERS Mephisto Shop Helsinki Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Palvelemme ark. 10?18, la 10?16 www.mephistoshophki.com TERVETULOA PALVELTAVAKSI! ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI Puh. 020 734 8410 RööperinLehti Viikot 23-24 ? Nro 11/2016 ? 12. vuosikerta Meidän Koti (09) 340 62 340 OY LKV Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti KAIVOPUISTON APTEEKKI BRUNNSPARKENS APOTEK Näkinkuja 4, 00530 Helsinki, Hakaniemi KÄYTÄ ALUEESI ASIANTUNTIJAA. Hyviä asuntokauppoja tällä alueella. Tyytyväiset asiakkaat ovat meille kunnia-asia. Kysy välityspalkkiotarjouksemme! 040-5258738 Sirkku Martikainen LKV Avoinna ma-pe 8.30-18.00 la 9.00-15.00 Heinäkuussa palvelemme ma-pe 9.00-18.00 la 9.00-14.00 Neitsytpolku 10, 00140 Helsinki Puh. (09) 655 069 Ystävällistä palvelua lähiapteekista Osta myös netistä www.tokyokan.fi Annankatu 20 00120 Helsinki, Finland Puh./Tel +358-9-622 5553 Fax +358-9-622 5552 e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Open: Mon-Fri 10-18 Sat 10-15 Japanilainen Yukata OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa 65? Annankatu 24, 00100 Helsinki, p. 6225 553 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15
• Nro 11 ? Viikot 23-24 2 IKKUNANPESUT KESÄAURINGON ILOKSI! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi HOITOA ALKOHOLISMIIN - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. KIRJAPAINOPALVELUA Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 - 413 97 300 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Naurujooga ei ole vitsi ??Aloita itseesi tutustuminen hauskasti, vaikkapa nauramalla. Miksi ei hiljentymisen voi aloittaa äänekkäästi nauramallakin. ? Naurujooga opettaa läsnäolon taitoa ja sillä on paljon terveysvaikutuksia, tietää naurujoogaohjaaja Laura Juusela. Nainen istahtaa ikivanhaan puunhaaraan Töölönlahden rannassa. Ympärillä oleva vehreys on pakahduttavaa, meri siintää taustalla. Kesä on parhaimmillaan. Pyynnöstä hän ryhtyy nauramaan. Eipä aikaakaan, niin nauru muuttuu iloiseksi hytkynnäksi ja silmistä alkaa valua ilon kyyneleet. Kesäisessä puistossa näkee monenlaista viheltäjää, mutta harva herättää ohikulkijoissa postitiivistä hilpeyttä. Naurava nainen on Laura Juusela, naurujoogaohjaa- RÖÖPERIN LEHDEN KESÄLEHTI ilmestyy 22.6.2016 ja, joka naurattaa ihmisiä työkseen ympäri Suomea, niin kokoushuoneissa kuin puistoissakin. Tyhjä olo Nykyihmistä ei monasti naurata, sillä elämästä puuttuu iloa ja onni. Kaikkea on käytännöllisesti katsoen yltä kyllin ja kuitenkin ihmiset kokevat, että jotain puuttuu. Ajatellaan, että kun saan tuo tai tuon hankittua, sitten olen onnellinen. Oli kyseessä jokin rahalla hankittava hyödyke tai jokin aineeton asia; kuten mieleinen työ, uusi kumppani, enemmän vapaa-aikaa tai ehompi ulkonäkö. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tämän hetken suuri trendi kertoo, että ihmiset satsaavat elämyksiin ja kokemuksiin mieluummin kuin tavaraan. Vaikka henkisiä kiksejä metsästetään innokkaasti, niin monesti palkinnoksi jää kuitenkin tyhjä olo. Mikä meni pieleen? Missä onni luuraa? Jos haluttujen asioiden saavuttaminen ei ole tuonut tyydytystä, silloin ollaan haluttu vääriä asioita. Vaatii kosolti itsetutkiskelua, että oppii haluamaan itselle hyvää tekeviä asioita. Mistä sitten tietää, mitä kannattaa haluta ja mistä ne onnen avaimet löytyvät? Mistä löytää vastauksen? Aineistot viimeistään keskiviikkona 15.6. Vielä ehdit mukaan! ILMOITUKSET: ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen 09 - 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@karprint.fi Ei edes tarvitse nauraa, riittää kun hymyilee leveästi, niin ruuhkabussissa löytyy hetken päästä paljon tilaa, tietää kokemuksesta naurujoogaohjaaja Juusela Harjoituksen alussa hengitellään ja ryhdytään nauramaan ensin mekaanisesti. Mutta, hyvin äkkiä niin sanottu tekonauru muuttuu oikeaksi nauruksi, sanoo työkseen ihmisiä naurattava Laura Juusela ? Tähän on ainoastaan yksi keino, kääntyä sisäänpäin. Hiljentyä ja kuunnella sisintään. Sieltä tulee vastaus aivan sadan prosentin varmuudella, lupaa Juusela. Hän on myös on meditaatio-ohjaaja, vyöhyketerapeutti, energiahoitaja, korutaiteilija ja paljon muuta. Juuselaa voisi nimittää henkisten asioiden personal traineriksi. ? Henkinen kehitys vaatii myös ohjaajaa/opastajaa, aivan samalla tavalla kuin liike-elämä konsulttejaan tai kehonrakentaja personal traineria. Henkisen kehityksen tiellä konstit ovat monet. Nykyihmiselle hiljentyminen on helpommin sanottu kuin tehty. Hiljentymisen voi aloittaa äänekkäästikin, vaikkapa nauramalla. Se on yksi tapa tutustua itseensä, kääntyä kohti sisintään. ? Naurujooga opettaa läsnäolon taitoa. Onni luuraa juuri tässä hetkessä, tietää Juusela. Terveyttä nauramalla ? Naurujooga ei ole vitsi, vaan vakavasti otettava asia, jolla on huikeita terveysvaikutteita. Eihän se muuten olisi levinnyt yli 70 maahan, selvittää Juusela. Naurujoogan kehitti intialainen lääkäri Madan Katarian vuonna 1995. Hän oli kirjoittamassa artikkelia lääkärilehteen, jolloin hän tuli ajatelleeksi, että ihmisillä voi olla hyvinkin erilainen huumorintaju, mutta nauru on globaali-ilmiö, jonka terveysvaikutukset ovat kaikille samat. Oivalluksestaan intoutuneena, hän kehitti naurujoogan. Naurujoogassa ei ole perinteisiä joogan asanoita eli asentoja. Naurujoogan joogaosuus tulee hengitysharjoituksista, jotka opettavat tekijälleen olemisen ihanuutta juuri tässä hetkessä. ? Nauru rentouttaa kehon ja mielen sekä toimii stressin ehkäisijänä ja laukaisijana. Kunnon nauru alentaa myös verenpainetta, lievittää kipua sekä vahvistaa elimistön vastustuskykyä. Nauru pistää verenkiertoon vauhtia. Se auttaa myös astman ja keuhkoputken tulehduksen hoidossa. Edistää me-henkeä, selvittää Juusela. www.iloistavirtaa.fi Puistonaurut Puotilassa ? Ilakointia kesäpäivän kunniaksi Rusthollinkuja 1, Puotilan leikkiniitty 8.6.2016 klo 17.50 - 20.00, säävarauksella. Jos tilaisuus joudutaan perumaan, uudesta tilaisuudesta ilmoitellaan Iloistavirtaa Laura Juusela facebook-sivustolla. Nauru pidentää ikää! Puistonauruissa keskitytään nauramiseen ja opetellaan nauramisen tekniikka, jooga-asentoja ei tehdä. Naurujoogassa joogan osuus on hengitystekniikka ja läsnäolon ilo.
• 12. vuosikerta ? nro 11 Viikot 23-24 Ajankohtaista Alvar Aallon kiinteistö Ratakadulla hotelliksi? Vaikuttavia tekoja ja talkoohenkeä Kuva: Lauri Rotko Helsinki-päivää vietetään sunnuntaina 12.6. Lähtisikö aamulypsylle Viikkiin vai Helsinki-päivän perinteisille aamukahveille kaupungintalon sisäpihalle? Helsinki-päivässä on mukana lähes 100 tapahtumaa. ??Helsinki-päivä on perinteisesti saanut ihmiset liikkeelle sekä tekijöinä että kokijoina, ja tänäkin vuonna päivässä ko- rostuu talkoohenki ja yhdessä tekeminen. ? On ilahduttavaa huomata, että vuosittain mukana olevien tekijöiden lisäksi Helsinki-päivään osallistuu joka vuosi liuta uusia toimijoita, Helsinki-päivän tuottaja Marianne Saukkonen sanoo. ? Tämän kesän Helsinki-päivää leimaa vastuullisuus ja luontoarvot. Roskaretkellä pääsee siivoamaan Itä-Helsingin saa- ria ja Harakan saaressa järjestetään koko perheelle tarkoitettu Seikkailu Lintuparatiisissa. Lap- siperheille on muutenkin erityisen paljon ohjelmaa. Sivu 6 ??Omistaja haluaa muuttaa Alvar Aallon toimiston hotelliksi Ratakatu 9:ssä Punavuoressa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä kiinteistön omistajan hakemuksen muutoksen tekemiseksi. Hylkäämisen perusteena on, että toimenpiteet edellyttäisivät talon asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta vastaan. Lautakunnan toinen perustelu hylkäämiselle oli rakennuksen arvo suojeltuna kohteena. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu toimistorakennusten korttelialueeseen. Rakennus, Ratakatu 9, on suojeltu rakennustaiteellisen, historiallisen ja kaupunkikuvallisen merkityksensä takia. Rakennus on valmistunut vuonna 1952, ja Alvar Aallon oma toimisto sijaitsi siellä aikoinaan. Vuonna 1997 tapahtuneen tulipalon vuoksi kiinteistössä on tehty mittavia korjaustöitä. Kuusikerroksisen rakennuksen alimpien kerrosten juhlatilat ja ravintola kabinetteineen ovat aiemmin toimineet järjestöjen edustustiloina ja sittemmin elokuvateatterina ja yökerhoina. Tällä erää katutasossa sijaitsee yökerho CLub Soho. Helsingin uusi johtamisjärjestelmä ??Kaupunginhallitutuksen johtamisen jaosto muutti ja täsmensi joiltakin osin ehdotusta Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseksi ja toimialajaoksi. Jaosto teki muutokset yksimielisesti. Johtamisen jaosto esittää, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kolme palvelukokonaisuutta ovat kulttuuri, nuoriso ja liikunta. Kulttuuriin kuuluvat kulttuurikeskus, kaupunginmuseo ja taidemuseo HAM, kaupunginorkesteri ja kirjasto. Korkeasaaren asema selvitetään erikseen. Opetuksen ja kasvatuksen toimialalle johtamisen jaosto esittää lisänä ruotsinkielistä palvelukokonaisuutta, joka huolehtii ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta. Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis toimisi ruotsinkielisessä palvelukokonaisuudessa. Strateginen maankäyttö ja yleiskaava pidetään jaoston esityksen mukaan kaupunkiympäristön toimialalla. Aluerakentamishankkeet pysyisivät keskushallinnon vastuulla. Tietokes- kuksen rooli ja tulevaisuus päätetään jatkovalmistelussa. Jaosto esittää täsmennyksiä kansliapäällikön esittelyoikeuteen ja toimialajohtajien tehtäviin. Jos asiassa, josta toimialan luottamuselin on tehnyt päätöksen tai joka liittyy suoraan apulaispormestarin tai pormestarin omaan toimivaltaan ja joka etenee kaupunginhallituksen tai sen jaoston päätettäväksi, kansliapäällikkö tarvitsee vastaavan pormestarin tai apulaispormestarin luvan esitelläkseen asian kaupunginhallitukselle tai sen jaostolle. Tällaisessa kysymyksessä apulaispormestari voi perustellusta syystä vaihtaa esittelijäksi toimialajohtajan. Esitys johtamisjärjestelmän uudistamisesta valmistellaan kaupunginhallitukselle siten, että esityksessä otetaan huomion johtamisen jaoston muutokset ja täsmennykset. Kaupunginhallituksen käsittelyyn esitys tulee ensi maanantaina. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää asiasta 22. kesäkuuta. Ulkokuva: Kuva: Maija Astikainen. Ydinkeskustan jugendpalatsin vuokraus alkaa ??Torikortteleiden viimeinen remontti Sofiankatu 4:ssä tuo kuusi kerrosta käyttötilaa Helsingin keskustaan. Entisen kaupunginmuseon tiloihin Helsingin vanhan kaupungin sydämessä etsitään nyt toimijoita. Arkkitehti Lars Sonckin suunnitteleman venetsialaistyylisen jugendpalatsin remontti Sofiankatu 4:ssä on käynnissä ja valmistuu syksyyn 2017 mennessä. Kuusikerroksinen, Helsingin kuvatuimmalla kadulla sijaitseva rakennus remontoidaan vanhaa kunnioittaen ja avataan täysin uniikkina liike-, toimisto- ja ravintolatilan yhdistelmänä. Sivu 7
• Nro 11 ? Viikot 23-24 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 11 Keskustakirjasto alkaa hahmottua H elsingin keskustakirjaston peruskivi muurattiin viime viikolla Töölönlahden tontilla. Talo alkaa nousta tontilleen marraskuussa. Peruskiveä muurasivat kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto sekä rakennuksen suunnitelleen ALA Arkkitehtien edustajat. Peruskiveen upotettiin aikakapseli, jossa oli muun muassa päivän lehtiä. Kävelymatkan päässä toisistaan on museoita, esimerkiksi Kansallismuseo, HAM, Kiasma ja Amos Anderssonin museo, johtavia taidelaitoksia kuten Ooppera, Musiikkitalo ja Kansallisteatteri sekä tapahtumapaikka Olympiastadion. Parhaillaan työmaalla käynnissä oleva maanrakennus- ja kellarin betonirakennusurakka päättyy marraskuussa, jonka jälkeen alkaa projektinjohtourakka, eli varsinaisen rakennuksen rakentaminen. Tiedossa on haasteellinen tehtävä, sillä rakennuksessa on uudentyyppisiä rakenneratkaisuja, ja hankkeelle on asetettu korkeat energia- ja materiaalitehokkuustavoitteet. Lokakuussa käynnistyy kaikille avoin keskustakirjaston nimikilpailu. Kilpailun voittaja julkistetaan vuoden vaihteessa, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettävässä uuden vuoden juhlassa. Elämme historiallisia aikoja, kun uusi kirjasto keskustaan alkaa nousta ja lisäksi, että kaupunki satsaa kulttuuriin näin merkittävästi aikana, jolloin kulttuuri-investoinnit ovat erityisen vähissä, ovat olleet jo pitkään. -j.a. Tohtorit työllistyvät yhä vähän yrityksiin ??Vain joka neljäs tohtorin tutkinnon suorittaneista työllistyy yritykseen. Maaja metsätaloustieteen sekä luonnontieteen tohtoreita on kuitenkin yrityksissä enemmän kuin ennen. Eniten yrityksiin työllistytään yhä tekniikan ja farmasian aloilta, joista valmistuneista 45 prosenttia löytää töitä yrityksistä tai ryhtyy itse yrittäjäksi. Tohtoreiden suurin työllistäjä on edelleen yliopisto, jonne työllistyy 39 prosenttia valmistuneista. Aarresaari-verkoston raportti aiheesta on luettavissa verkossa sen julkistamisen jälkeen iltapäivällä 1.6.2016. Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona 1.6. julkistettavasta Aarresaari-verkoston tohtoriuraseurannasta, jossa selvitettiin vuonna 2012? 2013 väitelleiden tohtorien työllistymistä. Syksyllä 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 1604 tohto- ria eli 48 prosenttia tohtorin tutkinnon suorittaneista. Mukana kyselyssä olivat lähes kaikki yliopistot. Yhteistyö avaa uusia ovia Uraseurannan mukaan tohtorit ovat pääosin tyytyväisiä työuraansa. Julkisen sektorin leikkaukset tutkimusrahoitukseen vaikuttanevat kuitenkin niin, että akateeminen ura on jatkossa mahdollinen yhä harvemmalle. ? Työntö yliopistoista yritysmaailmaan tulee lisääntymään. Kysymys on siitä, löytävätkö tohtorit ja yritykset toisensa, sanoo tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta. Yritysmaailmaa ja tohtoreita on aiemmin tuotu hyvin tuloksin yhteen muun muassa Tekesin rahoittamissa tutkimushankkeissa ja Tohtoreita yrityksiin -projektissa. Tohtorit, joilla on kokemusta yritysyhteistyöstä koulutuksen aikana, ovat kyselyn mukaan tyytyväisiä. ? Esimerkiksi väitöskirjan osa voidaan tehdä yrityksen kanssa yhteistyössä tai tohtorikoulutukseen aikana voidaan työskennellä yrityksen tiloissa. Tärkeintä on se, että samaan pöytään tuodaan tohtorikoulutettavien osaaminen ja yrityksien tarpeet, sanoo uraohjauksen asiantuntija Eric Carver Helsingin yliopistosta. Tohtorikoulutuksen yritysyhteistyöhön liittyy uraseurantaan vastanneiden mukaan myös haasteita. Yhteistyön rahoitus ja käytännön organisointi ei aina ole helppoa. On myös tärkeää, että pelisäännöt yhteistyön aikana tehtävästä tutkimuksesta ja mahdollisesti syntyvistä innovaatiosta ovat selvät. Vielä kerran Hämeentien pyöräkaistoista ??Helsingin valtuuston jäsenet, vihreät, demarit, vasemmistoliike ja kommunisti, selittelevät lehtien palstoilla äänestämäänsä päätöstä. Päätöstä polkupyöräkaistoista Hämeentielle, jotka maksavat 14.1 miljoonaa euroa. Kun te suuressa viisaudessanne, olette meidän Hämeentien asukkaiden puolesta näin päättäneet. Vaikka kukaan ei teistä asu Hämeentiellä, enkä ole koskaan nähnyt teidän edes liikkuvan pyörällä Hämeentietä pitkin. Valtuuston kokous, jossa äänestitte pyörätiestä, oli surkuhupaisaa katseltavaa.  Ensin kävi Anni Sinnemäki puhumassa tästä ?hienosta? asiasta. Valtuuston puheenjohtaja Puoskari ( vihr) antoi puheenvuoron kaupungin hallituksen varapuheenjohtajalle Kivekkäälle ( vihr). Kivekästä puhuteltiin kaupungin hallituksen varapuheenjohtajaksi. En kuullut, muiden puheenvuorojen antamisen kohdalla heidän  titteliään, muut olivat valtuutettuja. Mutta paras oli Emma Karin (vihr) puheenvuoro. Tuli mieleen olikohan vanhentuneet sienet tehneet tehtävänsä? Ei voinut olla nauramatta, sitä Hämeentien tuleviin pyöräkaistoihin ääni väristen kohdistuvia rakkauden tun- yli 20-vuotiaille. Kesän protuleireille on kesäkuun alkuun mennessä ilmoittautunut yhteensä 831 osallistujaa, ja paikkoja on jäljellä vielä noin kolmasosalle leireistä. Ilmoittautuminen leireille on mahdollista leirin alkamiseen saakka. Protuleirit tarjoavat nuorille mahdollisuuden tarkastella omaa maailmankuvaansa keskustelujen, leikkien ja näytelmien avulla. Nuorille ei tarjota valmiita vastauksia, vaan heitä kannustetaan muo- dostamaan omat näkökulmansa leirillä käsiteltäviin teemoihin, kuten erilaisuus, ympäristö ja yhteiskunta. Tänä vuonna protuleireillä nähdään myös sisällöllisiä uudistuksia, kun leiriohjelmassa on ensimmäistä kertaa mukana omat osionsa median ja identiteetin tarkastelulle. Tämän kesän leirien ohjaajia on myös entistä enemmän koulutettu kiinnittämään huomiota leiriläisten hyvinvointiin sekä kulttuurin, sukupuolen ja seksuaalisuuden katumme varrelle elävöittämään. Vaasankatu on tästä huono esimerkki. Lapset, Haapaniemen palloilukentälle mennessään ovat todellisessa vaarassa, juostessaan kiireesti katujen yli treeneihinsä. He ovat ovat todellisessa vaarassa, pyöräilijöiden taholta. Koska olette nähneet pyöräilijän pysähtyneenä odottamaan mm. liikennevaloissa? He menevät siinä vaiheessa jalkakäytävälle ja ylittävät tien. Kohta meillä ei ole pyöristä vapaita puistojakaan, missä voisimme rauhassa kävellä ja nauttia olostamme ilman pelkoa. Pyöräilijät ovat itse vaarallisia ajoneuvonsa käyttäjiä. Autoilijat pelkäävät heitä ja ajavat erittäin varovasti. Kohta ajorata on turvallisin kävelijöille. Talvella saamme olla pyöräilijöiltä rauhassa, mutta silloin on liukasta ja pysymme sisällä. Olemme miettineet, miksi kannattaa äänestää, kun meidän asioistamme päätettäessä, toimitaan vain pelkän vihreän ideologian vuoksi. Päästätte ne pelottavat vaguumiasuiset kilpapyöräilijät ja suuret laatikkopyörät pelottamaan meidät hitaasti liikkuvat pois Hämeentieltä. Ritva Vilen Kela valvoo työttömyysturvan saajien tuloja ??Kela tarkastaa säännöllisesti työttömyysturvan saajien tulot. Tulot pitää ilmoittaa Kelaan, sillä ne eivät välttämättä poista oikeutta työttömyysturvaan, vaan etuus sovitellaan ansiotuloihin. Työttömyysturvan tulonvalvonnassa selvitettiin vuoden 2013 verotiedoissa ilmoitettuja etuuden saajien ansiotuloja ja muita tuloja. Jälkikäteisvalvonnassa esiin tulleiden tietojen perusteella tarkastettiin 1 363 työttömyysetuutta saaneen henkilön tulotiedot. Noin 840:lle valvonnassa mukana olleelle henkilölle oli maksettu etuutta väärin perustein. Prometheus -leirit alkavat ??Nuoret eri puolilla Suomea kokoontuvat pohtimaan omaa elämäänsä ja suhdettaan muuhun maailmaan sunnuntaina 5.6. alkaville kesän ensimmäisille Prometheus-leireille eli protuleireille. Kaikille 8. ja 9. luokan käyneille avoimia, viikon mittaisia aikuistumisleirejä järjestetään kesä?elokuun aikana yhteensä 56. Tämän kesän protuleireihin lukeutuu kaksi kansainvälistä englanninkielistä leiriä, kolme ruotsinkielistä leiriä sekä uusi, yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kanssa järjestettävä partioprotuleiri. Lisäksi järjestetään kolme 16?20-vuotialle suunnattua leiriä ja kaksi leiriä nustuksia. Me Hämeentiellä asuvat ikäihmiset ( joita asuu paljon Hämeentien varrella), olemme nyt sitten sidottuja olemaan vain kotona. Pyöräilijöiden kilpa-ajon ja ryntäilyn takia. Olemme olleet tyytyväisiä Hämeentiellä asumiseen. Jos ilma on ollut huonoa, niin ei se nyt muutu miksikään. Vanhoja busseja on edelleen, jotka kulkevat dieselillä, päästöt eivät vähene. Nykyisin henkilöautot ovat vähäpäästöisiä. Melu tulee raitiovaunuista, siihen olemme tottuneet, se ei häiritse. Ja raitiovaunujen äänet eivät vaimene mitenkään jatkossakaan. Kohta meillä ei ole näitä päivittäistavara kivijalkakauppoja, koska kaupat muuttuvat viherjuuri kaupoiksi. Me vanhat ihmiset joudumme hakemaan ruokatavaramme jostakin kauempaa. Jos uskallamme niiden satojen; tuhansien pyöräilijöiden keskelle, jotka allekirjoittivat aloitteen Hämeentien pyöräkaistoista. Ei Suomesta tule koskaan Tanskan tai Hollannin veroista pyöräilymaata. On monta estettä, sääolosuhteet, pyöräilijöiden kunnioitus lakeja ja muita tiellä liikkujia kohtaan. Olisi kannattanut vielä tehdä valistustyötä keskuudessanne. Emmekä halua mitään kaljakuppiloita moninaisuuteen leirillä ja leiriläisissä. ? Protuleirien suurin anti on siinä, että nuoret oppivat tutustumaan itseensä ja valitsemaan omat mielipiteensä. Panostamme leireillä hyvän yhteishengen syntymiseen ja siihen, että jokainen nuori kokee olevansa arvokas juuri sellaisena kuin on, Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtaja Aatu Komsi toteaa. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomia protuleirejä on järjestetty vuodesta 1989 lähtien, ja niille osallistuu vuosittain 800? 900 nuorta. Maksu perusleireille on 231 euroa sekä musiikki-, teatteri- ja muille erikoisleireille 352 euroa. Jo valmistuneiden selvitysten mukaan työttömyysturvaa maksettiin liikaa keskimäärin 4 955 euroa henkilöä kohden. Yhteenlaskettuna summa on yli 3 700 000 euroa. Useimmiten työttömyysturvaa oli maksettu liikaa sen takia, että palkkatuloja oli jätetty ilmoittamatta. Jos on syytä epäillä, että liikamaksuun liittyy etuuden hakijan väärinkäytös, Kela käynnistää väärinkäytöksen selvittämisen. Tulojen jättäminen ilmoittamatta tai virheellisten tie- tojen antaminen voi johtaa oikeudenkäyntiin ja rikosseuraamukseen. Lisäksi liikaa maksetut etuudet peritään takaisin. Kela saa verottajalta tiedot työttömyysturvan saajien tuloista. Jos työttömyysetuutta oli maksettu 180? 240 päivää mutta palkkatai elinkeinotoiminnan tulot ylittivät 3 000?12 000 euroa, tilanne selvitettiin tarkemmin. Kaikkiaan Kela maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2013 yli 300 000 henkilölle. Grönblomin Isoisäntalo Eirassa silta remonttiin käyttöön ??Eiran ns. kummitustalo aiotaan kunnostaa. Huvilan ostaja kunnostaa pitkään tyhjillään olleen talon perusteellisesti. Grönblomin talon Armfeltintie 13:ssa on ostanut pääomasijoittaja Timo Ahopelto 6,2 miljoonalla eurolla. Hän aikoo kunnostaa huonoon kuntoon päässeen rakennuksen. Vuonna 1911 valmistunut Onni Tarjanteen suunnittelema talo ehti olla autiona vuodesta 2006 saakka eli noin 10 vuotta. Ahopelto on strartup -yrityksiä rahoittavan sijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajia. ??Pitkään odotettu Isoisänsilta avattiin viime viikolla. Isoisänsilta on noin 170 metriä pitkä kevyen liikenteen silta, joka yhdistää Kalasataman Mustikkamaan viheralueille, ulkopelikentille ja Korkeasaareen. Sillan rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2014. Rakentamisessa hyödynnettiin uudenlaista tietomallinnusta perinteisten piirrustusten sijaan.
• Viikot 23-24 ? Nro 11 5 Linnanmäki suunnittelee laajennusta Alppipuiston alue pyritään säilyttämään ennallaan ??Huvipuisto Linnanmäki on havittelemassa suurempaa huvipuistoaluetta, sekä jopa 700 uutta pysäköintipaikkaa. Linnanmäen suunnitelmissa on eteläisen sisäänkäynnin yhteyteen rakennettava uusi sisääntulorakennus, jonka päälle kaavaillaan huvipuistolaitteita. Nykyinen linja-autojen pysäköintialue muutettaisiin yleiseksi pysäköintialueeksi, ja sen alle sijoituvaan pysäköintilaitokseen tulisivan asiakaspysäköintipaikat. Nykyisen parkkipaikan tilalle tulisi asuintalo. Linnanmäen eteläisen si- säänkäynnin laajentuminen ja parkkipaikat järjestettäisiin niin, ettei Alppipuiston alue kärsi. Alueen asukkaat ovat olleet huolissaan muutosten vaikutuksesta Alppipuistoon, mutta hyvipuisto tulisi laajenemaan puiston lieveaulueilla. Liikennejärjestelyt muuttuvat Huvipuiston tonttia on tarkoitus laajentaa noin tuhat neliömetriä Alppipuiston puolelle. Huvipuiston asiakaspysäköinti uudelle alueelle tultaisiin ohjaa- Havainnekuva suoran bussikannen vaikutuksesta Alppipuiston rinteeseen. maan Vauhtitien ja Tivolitien kautta, joten liikenne Alppilan asuinalueella tulisi rauhoittumaan. Arvioitu liikenteen lisääntyminen Tivolitiellä on noin 1 400 ajoneuvoa päivässä. Linnanmäki on aiemminkin yrittänyt ratkaista py- HUSLAB:n näytteenottovirhe oli usean osatekijän summa ??HUS:n toimitusjohtajan asettama työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja luovuttanut selvitysraporttinsa. Selvitysraportissa todetaan, että HUSLAB:n työntekijän kohdalla tapahtui inhimillinen erehdys, jolle järjestelmä loi edellytykset. Näytteenottovirheen tapahtumiseen vaikuttivat työntekijän erehdyksen lisäksi turvaneulojen käyttöönottoprosessin heikkoudet ja lyhytaikaisten sijaisten eli ns. keikkalaisten perehdytykseen liittyvät puutteet. Selvitysryhmä toteaa, että turvaneulan käyttöönottoprosessi ei ollut riittävän suunnitelmallista. Perehdytys turvaneulan käyttöön oli puutteellista ja niiden käytöstä syntyvien jätteiden käsittely oli virheellistä. Keikkalaisten työolosuhteisiin, toimintaedellytyksiin sekä tiedonkulkuun ei kiinnitetty riittävästi huomiota muutostilanteessa. ? Selvitysryhmän johtopäätös on, että yksittäistä henkilöä ei voida syyllistää tapahtumasta. Huoli- mattomuudella oli toki oma osuutensa tapahtuneeseen, samoin sillä että henkilö ei ollut omalta osaltaan ollut aktiivinen perehtymisensä päivittämisessä. Järjestelmä oli kuitenkin luonut otolliset olosuhteet vahingon tapahtumiselle, kertoo selvitysryhmän puheenjohtaja, toimialajohtaja Hans Ramsay. Selvitysryhmä toteaa, että tapahtumaa tulee tarkastella laajempana kokonaisuutena ja korjaavat toimenpiteet ulottaa kaikille HUSLAB:n organisaation tasoille, kuten on jo pitkälti tapahtuman jälkeen tehty. HUS:n potilasturvallisuuden kehittämisen perustana on avoin toimintakulttuuri virheiden tunnistamisessa ja raportoinnissa. ? Selvitysryhmä on vakuuttunut että tällainen toimintakulttuuri vallitsee HUSLAB:ssa. Osoitus toimintakulttuurin olemassa olosta on se, että virheen tehnyt työntekijä itse kertoi tapahtuneesta. Ilman työntekijän omaa ilmoitusta asia ei todennäköisesti koskaan olisi tullut julki eikä kor- jaaviin toimenpiteisiin olisi voitu ryhtyä. Näiltä osin hän siis toimi vastuullisesti ja mahdollisti organisaatiotasolla virheestä oppimisen, toteaa Hans Ramsay. Tapahtuneen jälkeen HUSLAB:ssa on kiinnitetty erityistä huomiota perehdytykseen ja sen dokumentointiin kaikilla työntekijöillä, myös lyhytaikaisilla sijaisilla. Turvaneulojen käyttöönottosuunnitelma on uusittu ja käytettyjen neulojen hävitysprosessi on korjattu asianmukaiseksi ja turvalliseksi. Työtiloja, välineitä ja merkintöjä on standardoitu ja parannettu. ? Potilasturvallisuuden parantaminen perustuu läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen, jotka tuovat virheet esiin ja näin voidaan tehdä korjaavat toimenpiteet. Esimerkiksi tämän tapauksen selkeä oppi on se, että merkittävät uusien välineiden käyttöönotot tulee selkeästi suunnitella, aikatauluttaa, vastuuttaa ja niiden riskit arvioida, toteaa toimitusjohtaja Aki Lindén ja kiittää työryhmää perusteellisesta työstä. Nimetäänkö Elastinen vai Dumari Stadin kundiksi? ??Stadin Slangi ry on Suomen suurin kotiseutuyhdistys jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo yli 20 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin kundi ja friidu. Varsinaisia kriteereitä ei ole koskaan määritelty vaan kukin hallitus luo määritelmät ihan itse. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen ekat kundi ja friidu, Kari Rahkamo ja Eva-Riitta Siitonen tai viime vuoden kaikille tutut Heikki Harma ja Anna Kortelainen. Valinta perustuu ehdokkaisiin joita kerätään koko alkuvuoden ajan. Ehdokkai- ta saa nimetä kuka tahansa riippumatta onko edes yhdistyksen jäsen. Tänä vuonna hallitus on karsinut 9 kärkiehdokkaan listan usean kymmenen nimen listalta. Stadin kundiksi ehdokkaita ovat muun muassa Helkapalon Matti, Karhuvaaran Lauri ja Saarikankaan Martti. Musiikkipuolelta ehdokkaiksi on valikoitunut Hannu ?Dumari? Nurmio ja Elastinen ja myös Olli Anikari. Lisäksi listalle ovat päässeet myös Heikki Hursti, Kimmo Pälikkö, ja Pekka Sauri. Stadin friidu ehdokaslistalla ovat muun muassa Saision Pirkko ja Uotilan Lee- na sekä Seela Sella. Kulttuuripainotteiselta listalta ovat kuitenkin paikkansa saaneet muiden ohella slangijengin oma jäsen Pia Landen kuten myös Rafaela Seppälä ja Paola Suhonen. Musiikkipuolta edustaa lähinnä Räppimummo. Ja ei voi tietty jättää mainitsematta näyttelijöistä Krista Kososta tai kirjailija puolelta Maria Romantschukia. Tule Helsinki-päivänä 12.6 klo 12.00 kuuntelemaan Espan lavalle ketkä alla olevista ehdokkaista tulevatkaan tänä vuonna valittua Stadin kundiksi tai friiduksi. Kysy lisää Stadin Slangista!! www.stadinslangi.fi säköintiongelmiaan uudella pysäköintilaitoksella, mutta hanke on kerta toisensa jälkee kaatunut asukkaiden ja yhdistyksen vastustukseen. Lähialueen asukkaat toivovat pysäköintilaitoksen olevan kaupunkilaisten käytettävissä talvisin, jotta katujen auraaminen helpottuisi. Syksyllä kaupunkisuunnittelulautakunnalle Linnanmäen laajentumis- ta koskeva kaavamuutos on nähtävillä toukokuun 27. päivään asti. Helsingin kaupunki omistaa alueen, jolle Linnanmäki suunnittelee laajentuvansa, mutta asemakaavan muutoksen laittoi vireille Lasten Päivän Säätiö. Kaavamuutos esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle tämän vuoden syksyllä. Kaavasta päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto. Lasten Päivän Säätiön omistama Linnanmäki on parhaillaan noin 75 000 neliometrin kokoinen, ja tarjoaa vuosittain huvitusta noin miljoonalle kävijälle. Viime vuodet ovat olleet säiden puolesta sateiset, joten lomailijat ovat hakeutuneet uimarantojen sijaan muihin kohteisiin, esimerkiksi Linnanmäelle. Viime vuonna Linnanmäki lahjoitti yli neljä miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön. Puisto loi viime vuonna myös uuden strategiasuunnitelman, jonka pääpointteina on pyrkiä keskittymään asiakaspalveluun, sekä asiakkaan kokemukseen huvipuistossa. Lönnrotinkatu 11:n toimistokiinteistö harjakorkeudessa ??YIT saneeraa Helsingin ydinkeskustassa Lönnrotinkatu 11:ssa sijaitsevan toimistotalon uutta vastaavaksi kiinteistöksi. Työt ovat nyt edenneet harjakorkeusvaiheeseen. Peruskorjauksen yhteydessä kaikki kiinteistön julkisivut, sisätilat ja talotekniikka uudistetaan vastaamaan nykypäivän toimitilan vaatimuksia. Peruskorjauksella parannetaan merkittävästi rakennuksen energiataloutta ja kiinteistölle haetaan LEED-ympä- ristösertifiointia. Kiinteistön omistaa OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto. Valmistuessaan Lönnrotinkatu 11:ssa on noin 3 800 m2 toimistotilaa viidessä kerroksessa ja 430 m2 liiketilaa katutasossa. Kiinteistöön kuuluu myös ydinkeskustan toimitiloille harvinainen oma pysäköinti noin 40 autolle. Kiinteistössä hyödynnetään uusinta tekniikkaa niin rakenteissa, materiaalivalinnoissa kuin myös älykkäissä teknisissä ratkaisuissa. Tilat ovat helposti muunneltavissa erilaisiin käyttötarpeisiin ja asiakaskohtaiset ratkaisut toteutetaan tilatarpeiden mukaisesti. Modernien tilojen lisäksi vuokralaisille tarjotaan katutasossa mm. kahvilapalveluita. YIT:n toteuttama saneeraustyö on edennyt aikataulussa ja kiinteistö valmistuu käyttäjilleen tämän vuoden lokakuussa. Ankkurivuokralaiseksi on tulossa Lexia Asianajotoimisto. Uusien matkakortinlukijoiden asennus alkaa ??HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän huhtikuussa käynnistynyt koekäyttövaihe on päättymässä, ja uusien matkakortinlukijoiden laajamittainen asennus käynnistyy kesäkuun toisella viikolla. Laitteisto asennetaan yhteensä 1 500 HSL-alueen bussiin, raitiovaunuun ja junaan. Työt alkavat Nobinan busseista Helsingissä ja Vantaalla. Busseihin asennetaan matkakortinlukijoiden lisäksi seuraavan pysäkin kertova näyttö, kuljettajan infopääte ja kuljettajan lipunmyyntilaite. Asennukset etenevät liikenneväline kerrallaan. HSL arvioi töiden kestävän vuoden loppuun asti. Loppuvuoden aikana HSLliikenteessä on rinnakkain liikennevälineitä, joissa on joko uudet tai vanhat matkakortinlukijat. Uudella ja vanhalla matkakortinlukijalla ostetut liput kelpaavat ristiin vaihtomatkoilla. Koekäyttö on sujunut hy- vin ja matkustajat ovat oppineet nopeasti käyttämään uusia matkakortinlukijoita. ? Asiakkaat osaavat hyvin kausilippujen leimaukset. Arvolipun oston uusi toimintaperiaate, jossa ensin valitaan matkustusalue, painetaan OK ja vasta sitten näytetään korttia, vaatii kuitenkin edelleen opettelua, hankejohtaja Eero Nikula HSL:stä sanoo. Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä tuo merkittävää helpotusta HSL:n asiakkaiden arkeen. Helppokäyttöisten laitteiden ohella uudistus tuo ajantasaisen matkustajainformaation kaikkien matkustajien ulottuville. Pysäkkikuulutukset tulevat syksyllä käyttöön busseissa ja raitiovaunuissa. Kaikki liikennevälineet näkyvät tulevaisuudessa reaaliaikaisesti HSL:n Reittioppaassa ja pysäkkinäytöissä. Lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistuksesta kerrotaan lisää osoitteessa www.hsl.fi/uudetlaitteet. Sivustolla voi myös harjoitella uuden matkakortinlukijan käyttöä. HSL:n kampanja uusista matkakortinlukijoista käynnistyi maanantaina 30.5. Uudet, ?hellästi kosketeltavat? matkakortinlukijat esitellään asiakkaille televisiossa, elokuvateattereissa, verkossa ja ulkomainonnassa sensuellisti parfyymimainosten ja Serge Gainsbourgin hengessä. ? Viestin kärki on kosketusnäytöissä ja entistä helpommassa ryhmälipputoiminnossa, sillä ne ovat monille matkustajille uusien laitteiden keskeisimmät parannukset, HSL:n markkinointisuunnittelija Eeva Jakobsson kertoo. Maastosta ja verkosta löytyvät myös viralliset käyttöohjevideot ja julisteet. Harjoitteluun tarkoitettuja lukijoita on HSL:n ja kuntien palvelupisteissä. HSL myös järjestää lukijoiden harjoittelutilaisuuksia terminaaleissa ja kauppakeskuksissa pitkin kesää.
• Nro 11 ? Viikot 23-24 6 Päivyri Viikon mietelause: Miksi se olisi häpeällistä, kun katselijat eivät sitä sellaisena pidä? Aristofanes (445-385 eKr.) Nimipäivät: Viikko 23 Ma 6.6. Kyösti, Kustaa, Kustavi Ti 7.6. Suvi, Roope, Robert, Robin Ke 8.6. Salomon, Salomo To 9.6. Ensio Pe 10.6. Seppo La 11.6. Immi, Impi Su 12.6. Esko Viikko 24 Ma 13.6. Raili, Raila Ti 14.6. Pihla, Kielo Ke 15.6. Moona, Viena, Vieno To 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä Pe 17.6. Urho La 18.6. Tapio Su 19.6. Siiri 79 000 kävijää Maailma kylässä - festivaalilla ??Maailma kylässä -festivaali kokosi jälleen järjestöt, festivaalikansan, poliitikot ja muut mielipidevaikuttajat yhteen oikeudenmukaisen maailman puolesta. Festivaaliohjelma tarjosi musiikkia, taidetta, keskusteluja ja toimintaa koko perheelle. Nigerin Jimi Hendrix, aavikkobluesin kitaravelho Bombino päätti festivaalin aurinkoisissa tunnelmissa sunnuntaina. Viikonlopun muita vetonauloja olivat kotimainen kärkinimi Scandinavian Music Group, kulttibändi Asian Dub Foundation ja ruotsalainen hiphopryhmä Looptroop Rockers, jonka yhteiskunnallisesti kantaaottavissa kappaleissa kritisoidaan muun muassa pohjoismaissa noussutta rasis- min aaltoa. Emmy-palkittu dokumentaristi Deeyah Khan esitteli festivaalilla dokumenttielokuvansa radikalismin noususta länsimaissa. ? Meillä ei ole vaihtoehtoja. Emme voi mennä takaisin entiseen, vaan meidän on pakko löytää ratkaisuja, joilla integroidaan erilaiset ihmiset toimimaan yhdessä. On kaikkien vastuulla olla elämän puolella. Ratkaisut löytyvät kyllä, sanoi Deeyah Khan haastattelussa elokuvanäytöksen jälkeen. Festivaalin puheohjelmassa keskusteltiin muun muassa pakolaiskriisistä, vihapuheesta, verovälttelystä ja kehitysyhteistyöleikkauksista. Päättäjäpaneeleissa poliitikot puoluekentän eri laidoilta etsivät ratkaisuja oikeudenmukaiseen maailmaan ja kestävään talouteen. ? On hienoa nähdä kuinka kansalaisyhteiskunta kokoontuu yhteen näyttämään voimansa. Vaikka maailmassa on enemmän varallisuutta kuin koskaan, eriarvoisuus kasvaa. Rikkain prosentti väestöstä omistaa yli puolet kaikesta maailman varallisuudesta. Eriarvoisuuden ei kuitenkaan ole pakko olla tulevaisuutta. Yhdessä meillä on mahdollisuus muutokseen, sanoo festivaalin viestintä- ja varainhankintapäällikkö Johanna Eurakoski. Festivaalin aikana Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa esittäytyi yhteensä 400 näytteilleasettajaa. Monipuolisesta ruokatarjonnasta vastasi 69 myy- jää, joita kannustettiin huomioimaan raaka-ainevalinnoissaan myös ympäristöja kehityskysymykset. Festivaali nosti esille erilaisia tapoja toimia oikeudenmukaisen maailman puolesta ja tarjosi kävijöille konkreettisia osallistumismahdollisuuksia esimerkiksi järjestöjen tarjoaman vapaaehtoistyön kautta. Suomen suurimman kulttuuri- ja järjestötapahtuman pääjärjestäjä on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa. Festivaalin pääpartnereita ovat ulkoministeriö, Euroopan unioni, Raha-automaattiyhdistys ja Metrolehti. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 27.28.5.2017. Ensi vuonna festivaalilla juhlitaan kansalaisyhteiskuntaa. Vaikuttavia tekoja ja talkoohenkeä Helsinki-päivää vietetään sunnuntaina 12.6. Jatkoa sivulta 3 ??Helsinki-päivä on myös liikuntapäivä. Monet urheilukeskukset pitävät avoimia ovia, ja esimerkiksi oopperatalon takana sijaitsevassa Töölönlahden puistossa pääsee seuraamaan Kendoa ja muita japanilaisia miekkailulajeja. Kaivopuistossa puolestaan pääsee kokeilemaan Helsinki-päivän Houseyogaa. Helsinki-päivän uutuuksia ovat Remote Helsinki -kaupunkikierros, Planet Suvilahti ja Katumuusikoiden H e l sinkipäivä Teurastamolla. Stadin tietovisakuninkuudesta kilvoitellaan Dianapuistossa. Helsinki-päivän avaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen perinteisillä aamukahveilla kaupungintalon sisäpihalla klo 9. Klassikko-ohjelmistoon kuuluu Stadin slangi ry:n valitsemat Stadin kundi ja friidu, jotka julkistetaan Espan lavalla klo 12. Pohjoisesplanadilla nautitaan Illallinen Helsingin Taivaan Alla klo 17 lähtien. Radio Aallon Helsinki-päivän konsertti Kaisaniemen puistossa alkaa klo 14.30, kun lavalle astelee Robin. Helsinki-päivän ohjelma on julkaistu, ja se löytyy osoitteesta www.helsinkipaiva.fi. Suunnistamisen ja suunnittelun helpottamiseksi tapahtumat on jaettu yhdeksään eri kategoriaan, ja niitä voi tarkastella myös Eventmore-tapahtumasovelluksessa. Tapahtumasovelluksen voi ladata osoitteesta www.eventmore.io/app/ helsinkiday. Kuulovammaisia palvelee viittomakielen tulkki, joka on paikalla seuraavissa tapahtumissa: Helsinki-päivän avaus ja aamukahvit kaupungintalon sisäpihalla klo 9?9.30, Stadin k u n din ja friidun julkistus Espan lavalla klo 12?12.30 ja Maltti ja Valtti Live-show lapsiperheille Laiturilla klo 14 ja 15. Taustatietoa Helsinki-päivää on vietetty vuodesta 1959 lähtien. Aloitteen nimikkopäivän vietosta teki Helsinki-Seura. Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle 12. kesäkuuta 1550. Helsinki-päivän järjestää Helsingin kaupunki yhdessä aktiivisten kaupunkilaisten kanssa. Mediayhteistyökumppani on Radio Aalto/ Nelonen Media. Looptroop Rockers veti festivaalin päälavan täyteen yleisöä sunnuntaina. Kuva: Andrea Balogh / Kepa A Night with Tarantino ? elämysilta kulttuuriareena Gloriassa ??Huhtikuussa 2015 vierailimme Twin Peaksissa. Kesäkuussa 2016 sukellamme ohjaaja Quentin Tarantinon pään sisään. Kulttuuriareena Gloria ja katualue talon edessä muuttuvat kahdeksi illaksi ?Tarantinolandiksi?. Jack Rabbit Slim?s diner ja hot dogeja, The Titty Twister baari ja drinkkejä, twistauskilpailu, bändi joka soittaa klassikkokappaleita elokuvista, videoprojisointeja, elokuvien kohtauksia näyttelijöiden esittäminä ja illan lopuksi vielä disco! Kaikkea tätä on A Night with Tarantino. Kyseessä ei ole konsertti tai näytelmä vaan kokonaisvaltainen elämys jossa musiikki Tarantinon elokuvista, teatteri, performanssi ja multimedia limittyvät toisiinsa ja vieras pääsee osaksi Quentin Tarantinon maailmaa. Huhtikuussa 2015 Night in Experience Productions järjesti Helsingin Kulttuuriareena Gloriassa kolme Night in Twin Peaks ?elämysiltaa. Kaikki illat olivat loppuunmyytyjä jo hyvissä ajoin ennen tapahtumia. THIS TIME IT?S BIGGER, BABY! ?Gentleman you had my curiosity. But now you have my attention.? - Calvin Candie: Django Unchained Esitykset: Pe 10.6. klo 19:00 La 11.6. klo 19:00 Liput alkaen 36?, ikäraja K18, A-oikeudet, ennakkoliput: Tiketti Kuka ihmeen Quentin Tarantino? Quentin Jerome Tarantino (s. 27. maaliskuuta 1963) on yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja, -tuottaja ja näyttelijä. Hänen elokuviaan yhdistää aikatasoilla leikkiminen, viittaukset vanhoihin elokuviin, pitkät otokset, pitkät dialogit ja tyylitelty väkivalta, jota on kutsuttu myös art house -väkivallaksi. Tarantinon elokuvien ääniraidat ovat melkein yhtä maineikkaita kuin hänen filminsä. Toisin kuin yleensä, ohjaaja ei käytä elokuvaa varten tehtyjä alkuperäissävellyksiä tai valjasta teoksiaan tuoreiden hittien markkinointiin. Sen sijaan hän ammentaa runsaasti 1900-luvun jälkipuoliskon populaarimusiikista. Erityisasemassa on yhdysvaltalainen populaarimusiikki, tyylillisinä esimerkkeinä motown, soul, funk ja surf. Toisaalta Tarantino on hyödyntänyt elokuvissaan myös muun muassa japanilaista iskelmää ja spagetti- westerneistä tuttuja sävellyksiä. Tarantino-elokuvien soundtrackit sisältävät usein eilispäivän hittejä, jo unohdettujen artistien sävellyksiä ja uudempaakin marginaalimusiikkia. Tarantinon elokuvaan pääsy on mahdollistanut myös joidenkin artistien hetkellisen uran elpymisen, kuten vaikkapa Pulp Fictionista tutun ?Misirlou?kappaleen esittäneen Dick Dalen tapauksessa kävi. Tarantinon taipumusta lainata menneestä ja viljellä viittauksia populaarimusiikin historiaan voi verrata Tarantinon tapaan lainata unohduksiin jääneistä elokuvan tyyleistä. Sekä elokuvien ääniraita, visuaalinen maailma että kerronnalliset ratkaisut vilisevät viittauksia populaarikulttuuriin ja elokuvahistoriaan. (Wikipedia)
• Viikot 23-24 ? Nro 11 7 Aulasta eli Sonckin salista avataan kulku Kiseleffin taloon. Kuva: Arkkitehdit NRT Oy. Sofiankatu 4:n Lyhtysalista avautuu käynti sekä aulaan että 2. kerrokseen. Kuva: Arkkitehdit NRT Oy. Sofiankatu 4:n toisen kerroksen tilat ovat avarat ja valoisat. Kuvat: Arkkitehdit NRT Oy. Ydinkeskustan jugendpalatsin vuokraus alkaa Jatkoa sivulta 3 ??? Se, että tilaa aukeaa liikekeskustaan kokonaisen talon verran, on todella upeaa. Historiallisen, arkkitehtonisesti merkittävän sekä pitkään virastokäytössä ja sittemmin museona palvelleen rakennuksen avautuminen käyttötilaksi on ainutlaatuinen mahdollisuus yrityksille ja Helsingille, Torikortteleiden alueen kiinteistökehityshanketta vetävän Helsingin Leijona Oy:n kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer sanoo. Torikortteleiden alueen elävöittämis- ja kaupallistamishankkeen tavoitteena on luoda persoonallinen kaupunkikeskusta, mahdollistaa kivijalkayritysten, ravintoloiden ja kahviloiden jääminen keskustaan sekä avata entiset hallintokorttelit sisäpihoineen kaupunkilaisille. ? Suurimmat remontit ovat tämän myötä ohi ja kaupungin vetämä aktiivinen elävöittämishanke tulee päätökseensä. Mutta kaupunki tai mikään alue ole koskaan valmis. Esimerkiksi Kruununhaassa, Katajanokalla ja Kauppatorin liepeillä alkaa nyt todella tapahtua ja vetovoimaiset yrittäjät alkavat löytää alueen. Meille tärkeää on löytää myös Sofiankatu 4:ään  sellaiset toimijat, jotka lähtevät kehittämään aluetta yhteistyössä muiden vuokralaisten, kaupungin ja kaupunkilaisten kanssa. Mitä aiemmin toimijat taloon löytyvät, sitä enemmän heillä on mahdollisuus vaikuttaa tiloihin, kertoo Bauer. Mitä vanhaan kaupunginmuseon rakennukseen tulee? Kävelykatuna tunnetulla Sofiankadulla sijaitsevan rakennuksen  katutasoon ja toiseen kerrokseen avautuu täysin uniikkia liiketilaa sekä ravintolatilaa kaikkiaan noin 3000 neliötä. Kerrokset kolmannesta viidenteen sopivat toimisto- ja co-working-tiloiksi. Kuudennessa kerroksessa sijaitseva upea ullakkosali on omiaan esimerkiksi liikunta- tai seminaaritilaksi. Rakennus kätkee sisäänsä myös pieniä  helmiä, kuten hurmaavan saunatilan ja kattoterassin. ? Uskomme vahvasti, että talon toimijat luovat synergiaa toinen toisilleen siten, että kokonaisuudesta tulee toimiva ja kiinnosta- va. Pyrimme rakentamaan kauppiastavaratalon historian päälle uuden kerroksen siten, että kokonaisuus on relevantti juuri tässä ajassa, kuvailee kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer. Historiallisen Torikortteleiden alueen Sofiankatu 4:ssä sijaitseva rakennus valmistui laajennukseksi Kiseleffin talossa toimineelle Stockmannin kauppahuoneelle vuonna 1913. Seitse- män vuotta myöhemmin taloa korotettiin kolmikerroksisesta nykyiselleen, kuusikerroksiseksi. Sofiankatu 4 on nähnyt paljon: muutoksen tavaratalosta poliisin päämajaksi, josta kaupungin virastoksi, ja lopulta museoksi. Vuonna 2017 päättyvän remontin tuloksena palatsi Lyhtysaleineen palautetaan jälleen kauppiastavaratalon aikaiseen asuunsa ja alkuperäinen kulku Sofiankatu 4:stä Kiseleffin taloon avataan remontin yhteydessä. Sofiankatu 4:ssä jatkaa remontin jälkeen kaupungin rakastetuimpiin kuuluva elokuvateatteri Kino Engel. ? Yrittäjälle tai toimijalle, joka näkee itsensä muuttuvan Helsingin ytimeen, tämä on tilaisuus. Etsimme ja arvostamme tulevaisuuteen katsovaa, uudenlaista ajattelua, Bauer summaa. Menovinkit ??Jukka Vakio Live Pe 3.6.2016. Showtime 20:30 Bar Mendocino, Eerikinkatu 28, 00180 Helsinki. Vapaa pääsy! Pitkän linjan laulaja-, lauluntekijä Jukka Vakio tanssittaa yleisöä Bar Mendocinossa uuden yhtyeensä kera. Kuvaaja Sameli Pihlaja. Valaistussuunnittelukilpailu 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Virka-galleriassa avautuu uusi Valossa-kilpailussa mukana neljä merkittävää rakennusta ??Senaatti-kiinteistöt järjestää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi yleisen ideakilpailun, jonka tavoitteena on esitellä neljä merkittävää rakennusta uudessa valossa. Kilpailukohteiksi on valittu Kansallismuseo, Oopperatalo, Arkkitehtuurimuseo & Designmuseo ja Pasilan virastokeskus. Suomen itsenäisyyspäivä sijoittuu pimeään vuodenaikaan, jolloin valon ja valaistuksen merkitys korostuu. Tarkoitus on, että kilpailun tulos palvelee ympäristöään vielä itsenäisyyden juhlavuoden jälkeen, sillä toteutettavat valaistukset tai valoteokset tulevat jäämään pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Parhaista ehdotuksista toteutetaan 2-4 valaistuskohdetta vuoden 2017 syksyyn mennessä tuomaan valoa ja vireyttä pimeään vuodenaikaan. Valon avulla kohteisiin uusia ja kiinnostavia näkökulmia Kilpailutehtävänä on valoa käyttämällä korostaa kiinnostavalla tavalla kohteena olevia rakennuksia, niiden osaa tai ympäristöä. Tavoitteena on korostaa valittujen kohteiden ominaisuuksia, tuoda valon avulla niihin uusia näkökulmia sekä saada esille uusia in- novatiivisia valon käyttömahdollisuuksia. Valaistusratkaisun toivotaan hyödyntävän nykyajan teknologiaa ja olevan ekologisesti kestävä. Sen toivotaan myös kestävän aikaa ja antavan valoa pimeään vuodenaikaan vielä pitkään tulevina vuosina. Valaistuksen tulisi myös olla muunneltavissa erilaisiin tilanteisiin kohteen tarpeiden mukaisesti. Arvostelussa kiinnitetään huomiota ehdotuksen taiteellisuuteen, muunneltavuuteen, energiatehokkuuteen, taloudellisuuteen, uuden teknologian hyödyntämiseen sekä toteutus- ja kehityskelpoisuuteen. Arvostelulautakunnan jäsenet Jari Sarjo (pj), toimitusjohtaja, Senaatti-kiinteistöt Anni Sinnemäki, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Päivi Kärkkäinen, pääjohtaja, Suomen Kansallisooppera Juhani Kostet, pääjohtaja, Museovirasto Juulia Kauste, johtaja, Arkkitehtuurimuseo Jukka Savolainen, johtaja, Designmuseo Tarja Ervasti, valotaiteilija Marjut Kauppinen, arkkitehti, SAFA Antti Kuronen, insinööri, Suomen Valoteknillinen Seura ry Jari Auer, arkkitehti, Valtion taideteostoimikunta Palkinnot Jokaisesta valaistuskohteesta palkitaan paras ehdotus á 10 000 euroa. Kolme ehdotusta lunastetaan á 1000 euroa. Äänestyksellä valittava yleisön suosikki palkitaan 1000 eurolla. Kilpailunaikataulu Suunnittelukilpailu alkaa keskiviikkona 1.6.2016 ja päättyy perjantaina 9.9.2016. Kaikki kilpailuohjelman mukaiset ehdotukset asetetaan esille kilpailun kotisivuille www.senaatti.fi/valossa noin viikko kilpailun päättymisen jälkeen. Yleisöllä on mahdollisuus äänestää oma suosikkinsa, joka myös palkitaan. Kilpailun tulokset julkistetaan maanantaina 10.10.2016. Senaatti-kiinteistöt päättää kilpailun jälkeen tai jatkokehittelyn perusteella, mitkä ehdotukset toteutetaan. Kilpailu järjestetään Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisena yleisenä kilpailuna yhteistyössä Suomen Valoteknillisen Seura ry:n ja Valtion taideteostoimikunnan kanssa. Kilpailuohjelma ja tarkempaa tietoa Valossa ? itsenäisyyden juhlavuoden valaistussunnittelukilpailusta www.senaatti.fi/valossa sivustolta 1.6.2016 alkaen. näyttely BONK EXPO 2016 ??Virka-galleriassa avautuu kesäkuussa Bonk Expo 2016. Näyttely kertoo suomalaisen anjovisjalostusta harjoittavan perheyrityksen Bonk Business Inc.:n kasvusta 1800- luvulta multiglobaaliksi teollisuusyritykseksi. Näyttely on avoinna 8.6.-11.9.2016. Bonk Business Inc. on maailmanjohtaja täysin defunktionalisoitujen koneiden valmistuksessa, kosmisen terapian sovellutuksissa, kulutustuotteiden jälleenpakka- uksessa, disinformaatiojärjestelmissä (Advanced Disinformation Systems, ADS) sekä Localized Black Hole (LBH, paikallistetut mustat aukot) -teknologiassa. Näyttely esittelee koneita, tuotteita ja markkinointia yli sadan vuoden ajalta, eriskummallisia suomalaisia innovaatioita sekä sydäntä särkeviä tragedioita ja seikkailuja, jotka kohtasivat jokaista Bonk-dynastian sukupolvea. Bonk Business Inc. esi- teltiin suomalaisille ensimmäisen kerran 1990-luvulla. Edellisen kerran se on nähty Helsingissä Katajanokan tulli- ja pakkahuoneella 1994. Virka-galleriassa esillä on laitteita myös yksityiskokoelmista, eikä niitä ole aiemmin esitelty suurelle yleisölle. Näyttelyn tekijät ovat Alvar Gullichsen, Henrik Helpiö, Olli Lehtinen, Magnus Scharmanoff ja Richard Stanley. Näyttelyn tuottaja: Tiina Schreck-Damstén. Performanssiryhmä Oiko vierailee Valtimonteatterissa ??P e r f o r m a n s s i r y h m ä OIKO vierailee kesäkuussa Valtimonteatterissa Mieron Piha esityksellään. Esitykset ovat la 4.6. klo 19 ja su 5.6. klo 15. Valtimonteatterin osoite on Aleksis Kivenkatu 22, 00500 Helsinki. Lippuvaraukset nuorenarra@gmail.com/Aura Raulo. Mieron Piha -esitys on tieteen, tanssitaiteen ja rituaaliperinteen keinoja yhdistelevä teos, joka ammentaa suomalaisesta mystiikan perinteestä. Lähtökohtana on evoluutiobiologin, tanssijan ja kansanmuusikon vuoropuhelu, jossa etsitään syitä nykyajan ihmisen sosiaaliseen eristyneisyyteen ja luontoyhteyden katoamiseen: Lapsuudes- samme saamme yhä vähemmän immuniteetin kehittymisen kannalta tärkeitä kontakteja ympäristöömme, aikuisena emme enää muista sukumme tarinoita ja ajaudumme yhä kauemmaksi toisistamme. Jokainen meistä kuitenkin tunnustaa vanhaa yhteistä nimetöntä kaipausta, pyrkimystä toisten yhteyteen. Mieron Piha luo rituaalin, jolla katsoja asteittain johdatellaan pois sanojen maailmasta kohti sanatonta. Uusi tieto muuttuu vähitellen ymmärrykseksi siitä mitä todella tarvitsemme. OIKO on kuopiolainen performanssiryhmä, joka on syntynyt tarpeesta tehdä kunnianhimoisia poik- kitaiteellisia esityksiä oman aikamme suurista aatteista. OIKO etsii tiedemaailmaa mullistavia uusia teorioita, uutta aatteellista liikehdintää ja tuo ne taiteen keinoin kaikkien nähtäville. OIKO taistelee ajatusmaailmojen nurkkakuntaistumista vastaan ja kutsuu kaikki mukaan määrittelemään mikä meille on merkityksellistä. OIKOssa: Aura Raulo on helsinkiläinen evoluutiobiologi (FM), laulaja ja runoilija. Anna Voutilainen on kuopiolainen muusikko (muusikko/PJK) ja teatterialan moniosaaja. Riikka Voutilainen on kuopiolainen tanssija-koreografi (Opisk).
• Nro 11 ? Viikot 23-24 8 Risto Kolanen Poimintoja kevään teatterista Kevät tarjosi Kallion lähiseuduilla ja kantakaupungissa monipuolisen valikoiman teatteria. Keskityn pieniin ja keskisuuriin teattereihin ja erityisesti niihin esityksiin, joista on tallella kuvamuistoja verkkosivulla. Ryhmäteatteri jatkoi keväällä viime vuoden tuotantoja. ??? Enempi kuin elämä on lempi, / enempi kuin lempi moinen kuolo. Vietin talviyötä ?Rakkauden Raatteentiellä?. Kuu meni juuri ennen esitystä pilveen. Mustikkamaan kesäteatterin kallioilla ja metsissä tarvoimme lumihangessa ja koimme sarkapukuisten miesten ja naisten kohtauksia korpisodan ruohonjuuritason todellisuudesta. ?Kuinka sais ilon pintaan vaik sydän mätänis...? Sandels ja Tuuva olivat sekoittuneet tännekin naisparivaljakkona Aino Simolan tekemissä puvuissa. Kukaan ei  muistanut hakea vartiomiestä vaihtoon kylmästä, joten hän kömpi vaivoin telttaan..  Tammikuun 20 asteen pakkaset olisivat tuoneet olotilaan enemmän Talvisodan henkeä, mutta aika erikoista anti-kesäteatteria helmikuun lopun lumilla sai kokea. Jonain iltana on tuli lunta vaakatasossa. Lopuksi pääsimme telttaan, jossa naiset esittivät huonoa sotilashuumoria alapäävitseineen. Siellä tuli melkein kuuma kamiinan ääressä. Muistisairautta ja Tovea Syksyn menestykselle tuli onneksi jatkoa keväällä. Anneli Kanton romaaniin perustuva ?Pala palalta pois? sai Teatteri Avoimissa Ovissa herkän puhuttelevan dramaturgian ja ohjauksen Heini Tolalta. Muistisairaus, Alzheimer tuodaan liki ensin äidin sairaskertomuksena. Sitten omaishoitajien näkökulmasta. Ja lopuksi tyttären silmien kautta. Sinikka Sokka laajentaa näyttelijänlaatunsa upeasti uskottavaksi äidiksi, joka kokee muistisairauden syvenemisen vähitellen kiihtyväksi. Hanna Seppä on uskottavan hauras tytär, joka ei löydä äidin katseesta enää muuta kuin tyhjyyttä. ?Takaraivo paistaa läpi?. Jukka Pitkänen varioi erilaiset miesroolit. Näytelmä sisältää rajun kritiikin suomalaisten terveyspalvelujen ulkoistamisesta, jossa vanhusten ja muistisairaiden kotipalvelu muuttuu kylmän laskelmoivaksi ja etäiseksi suo- Sinikka Sokka ja Hanna Seppä näyttelevät herkästi. Kuva: Mikko Mäntyniemi rittamiseksi. Majakanvartija-näytelmässä kolme erilaista naista, peilaa omaa elämäänsä Tove Janssonin elämäntarinaan. Se ei ole perinteinen elämäkertadraama , vaikka hänen elämän vaiheitaan seurataankin lapsuudesta aina viimeisiin hetkiin. Anu Koskinen, Eeva Putro ja Ella Pyhältö vaihtelevat rooleja keskenään. He uppoavat muistoihinsa, hyppäävät ?muumiriippuvaisten terapiaryhmään?, osallistuvat Hemulin väitöstilaisuuteen Janssonista ja kaikkea muuta. Tove Jansson on näytelmän naisille rohkeuden ja uskalluksen esikuva. Hänen suhteensa kuvataitelija Tuulikki Pietilään saa kauniin kuvauksen. Näytelmä kysyy, miten kasvaa hyväksi ihmiseksi, joka kestää ja rakastaa. Anna Krogeruksen ja työryhmän teksti saa Sakari Kirjavaisen ohjauksessa elävän tunteen. YT/ Rakkauden Raatteentie -ja teksti: Ville Hilska seisoo Mustikkamaan kalliolla talventeatterin julisteessa: Kai Bäckström/YT. Tavallisuus koetuksella ? Minulla on aina ollut elämässäni vain yksi haave: olla mahdollisimman tavallinen ihminen, Elina Knihtilä sanoo ?Tavallisuuden aaveen? alussa Q-teatterin täydelle salille Tunturinkadulla. Tavallisuuden tunnuspiirteitä ovat täysi arkiset, seksittömät asut ja trenssipäällystakit kuin elokuvista. Kevään kestomenestys, Saara Turusen kirjoittama ja ohjaama näytelmä sai 25.5. viimeisen esityksen ja valtavat aplodit, mutta se palaa. Kevään aikana viiden näyttelijän tiimi hioutui täysin yhteen. Tavallisuuden aave on vähäeleisen näyttelemisen riemujuhlaa. Erityisen vahva on kotiteatteriinsa palannut elokuvanäyttelijä Laura Birn sekä teinityön angstin että nuoren morsiamen eroottisen kaihon tulkitsijana. Hän kuvittelee näkevänsä ja ehkä näkeekin huoneessa liituraitapukuisen karhun, jota muut eivät näe. Birn on kuin nuori Catherine Deneuve jossain Luis Bunuelin 60-luvun elokuvassa. Mestarin ?Vapauden aave? onkin tämän esikuvana. Ylermi Rajamaan lääkäri tutkii Laura Birniä karhua esittävän Pyry Nikkilän kanssa. Kuva: Pate Pesonius Knihtilä on perheen jouluruokailua koossa pitävä perheenäiti, jolla on välillä tuskaista. Pyry Nikkilä esiintyy karhuna, höyhentyynyihin sekaantujana ja epätavallista toimintaansa normaaliksi selittävänä miehenä mainiolla äänenkäytöllä. Ylermi Rajamaa muistuttaa eleillään ja ulkonäöltään amerikkalaista komedianäyttelijä Gene Wilderiä. Hän pukeutuu välillä hameeseen, mutta on myös flamencotanssija Laura Birnin parina. Teatterikoululainen Antti Heikkinen tekee opinnäytetyönsä mainiosti. Hänen bravuurinsa on epäonnistuminen hääparin ruotsinkielen käyttövisassa. Punainen viiva ajassa Quo Vadis -teatteri on yhteistuottanut RedNose Companyn kanssa Otso Kauton ohjaaman kestomenestyksen,. Punainen viiva sai ensi-iltansa talvella ja jatkaa koko Suomessa juhlavuo- teen 2017. Ei ihme. Teksti ja tyyli ei ole vain Kallion tai Punavuoren hipstereille, vaan se puree myös Nälkämaan laulun kansaan. Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama esittävät Kiannon kansallisklassikon traagisen tarinan niin, että tyrät ryskyvät katsomossa. He elävät vuodet 1906-07 äänioikeuteen, mutta puheet rinnastuvat nykyaikaan. Molemmat klovnit musisoivat ja laulavat. Koko ajan on kahden soinnun perussvengi päällä. Resepti on sama kuin Kari Hotakaisen Juoksuhaudantiessä, jolla kaksikko löi tämän konseptin läpi Avoimissa Ovissa. Mutta tuo maailmankuva, mitä siitä sanoisi? Tässä Punaisessa viivassa ei ole enää luokkavastakohtia. Köyhän torpan lapsia kuolee sen mukaan, kun yleisö saa joukolla äänestää.  Lopuksi pohditaan, mikä ihmisen tai liikkeen unelma kestäisi yli vuosikymmeniä kuten Forssassa 1903. Toinen klovni ei keksi lopussa muuta tarvetta kuin kinkkujuustosämpylän eikä halua odottaa sitä 70 vuotta. Esitys ei kerro, miten nykyajan punainen viiva vedetään. Ehkei se ole taiteen tai ainakaan näiden klovnien tehtävä. Perhesuhteita ja Libanonin sotaa Teatteri Kultsan talvi ja kevät on ollut vaikeiden yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyä. Poltto-näytelmä kiinnostaa Libanonin sisällissodan keskeltä. Kaksi sisarusta etsii kuolleen äitinsä nuoruutta ja sodan myrskyihin kadonnutta veljeään. Seuraamme sodan keskellä olevan maan tapahtumia yksilötasolla eri aikatasoissa. Teema on koston kierteestä vapautuminen. Aluksi etualalla ovat kaksi nuorta äitinsä menneisyyden etsijää, joita Niina Heinonen ja Tuukka Rantanen esittävät hyvin. Räis- Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen vetävät Punaisen viivan. Kuva: Tero Ahonen Kolme Tovea Eeva Putro, Anu Koskinen ja Ella Pyhältö. Kuva: Mikko Mäntyniemi
• Viikot 23-24 ? Nro 11 9 Niko Saarela ja Marzi Nyman raukeina Kuva: Noora Geagea Riitta Selkälä ja Pirjo Saariokari kantavat Polttoa viisaudellaan. Kuva: Timo Seppälä tys ?Pasi was here? jatkuu suosittuna syksyyn. Pihatorailua asuinpihalla ja maailmalla Kokoteatterin kevät oli monipuolinen, erikoisuutena seitsemän vangin ?Paluulento?, jäyhä esitys laitoksen maailmasta ilman idealismia. Jari Juutisen ohjaus ?Sad songs from the heart of Europe? jatkoi vappuun asti. Kaikkia rooleja esitti monilla festivaaleilla palkittu Liisa Sofia Pöntinen. Kristian Smedsin näytelmässä Dostojevskin ?Rikos ja rangaistus? muokkaantuu Sonjan ja hänen ympärillään olevien henkilöiden surulliseksi tarinaksi ?Euroopan sydämessä?. Kaikki tapahtuu isolla Ria Kataja on epävarma harjoittelija. Kuva: Marko Mäkinen Mikko Rokka laulaa Pahan naisen bluesia, Virve Laasonen ja Jussi Vehkasalo tanssivat, Marja-Liisa Lius arkkailee. Kuva: Jorma Hellström kyvä tuttavuus on Heidi Ripatti nuoren äidin osassa. Häneltä löytyy ilmeitä ja persoonaa. Etenkin toisella jaksolla etualalle nousevat Riitta Selkälä vanhempana äitinä ja Pirjo Saariokari tämän ystävänä. Syntyy ?laulavan naisen? legenda, pakolaisleireillä ja vankiloissa kiertävinä kadonneen pojan etsijöinä. Loppu on yllättävä ja armoton Marjo Linnasalmen herkässä ohjauksessa. Rosa Liksomin ?Family Affairs? on kesäkuulle asti Kultsan toinen iso panostus, ja yksi kevään helmistä. Täysin räävitön kuvaus perheen sisäisitä suhteista on armoton. Moni Kultsan näyttelijä innostuu todella revittelemään. Virve Laasonen palaa tuottajan pestiltä näyttämölle ja tekee raisun äidin, huumekauppiaan ja rasvaimuyrittäjän roolin. Kaisla Flood vapautuu kiltin perhetytön rooleistaan 13-vuotiaaksi miehensyöjäksi. Noora Nyyssönen on vauhko ruokahäirikkö ja yökastelija. Jussi Vehkasalo nauttii niin miehen kuin naisen osistaan. Jari Mattilan poika on ainoa jotenkin tolkullinen Jalmari Jalosen ohjauksessa. Koimme todella hauskaa. ko Marzi Nymanin saumatonta yhteistyötä. Nyman yllättää teatteritaidoillaan ja luo mystisen äänimaiseman; hän Ofeliasta hulluksi muusikoksi. Saarela elää kuolleiden (aatteiden) yliopiston tai hautausmaan keskellä. Varjon takaa paljastuu 1900-luvun kirkasotsaisten aatteiden oppi-isiä, mutta myös popidoleja. Vessasssa on disco. Ylätasanne on peilisali, jonne kaksikko loppua kohden siirtyy. Lopun kohtauksessa Niko Saarela syleilee kasvokuvaa ja huutaa ?isä?. Kyllä se on KOM:n aiemman näyttelijä, Erkki Saarelan kasvokuva. KOM:n kevään pääesi- Tapani Kalliomäki ja Tiina Weckström tyylittelevät Faustissa Kuva: Stefan Bremer Liisa Sofia Pöntinen koraisee syvältä katsojaa kuva: Aki Loponen Hamletinkone aulateatterissa Uuden teatterin mestaritekstinä pidetty Heiner Múllerin ?Hamletinkone? avasi Lauri Maijalan ohjauksessa KOM:n uuden aulateatterin komeasti. Esitys on Niko Saarelan ja muusik- Anna Veijalainen (vas), Birgitta Taussi, Katja Joutsijoki (oik) Hanna Raiskinmäki ja Jere Kolehmainen liikuvat. Kuva: Cvijeta Milak matolla, jossa on paljon tavaraa, lehtipinoja. Viinaa juodaan, Venäjällä ollaan Pöntisen monologi tuntuu pitkään mielessä, koska se on valtavan intensiivinen. Läsnäolo tuntuu katsojasta jo kiusalliselta, mutta niin palkitsevalta. Laskin käteni näyttelijä olkapäälle kiitokseksi. Loppukevään iso ponnistus on ?Tora ja sopu?, joka elää myyrmäkeläisen lähiötalon asukkaiden arjessa, mutta se laajenee koko ihmiskunnan ja maailman pääuskontojen torailuun. Todella mukava on nähdä talvella palkittu Kokoteatterin luoja ja johtaja Anna Veijalainen mainiossa pihahirmun, talonmiehen muijan roolissa. Hänen elämäntehtävänsä on valvoa ja torua naapureita. Minna Puolannon näytelmä kertoo ihmisten välisistä törmäyksistä. Miksemme opi elämään sovussa toistemme kanssa, vaikka pihan olympialaisia ja lenkkisaunoja pidetään? Yhdessä kohtauksessa uskontojen edustajat hakevat yhteisymmärrystä. Saunaa lämmittää ja asukkaiden riitoja sovittelee Saunatonttu, jota Hanna Raiskinmäki esittää tasapainoisesti riitelijöiden keskellä. Rauha myös saavutetaan, ainakin hetkeksi, katsoja ajattelee poistuessaan. Monologi ajassa, klassikkoa uudistamassa Mestarillisen taitavaa huoneteatteria oli Ria Katajan esittämä ?Das Ria - Diivan kuolema? -monologi Jurkassa. Minna Koskelan käsikirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Kataja esittää elokuvan epävarmaa tuotantoharjoittelijaa Allia, mutta myös kaikkia muita osia, joista vahvimmaksi nousee uransa parasta ennen vaiheen ohittanut päätähti Ritva Kajonkoski, sekoitus Arja Saijonmaan oloisen diivan uraa ja Miitta Sorvalin fraseeraavaa puhetyyliä. Katajalta onnistuu mainiosti myös miespääroolin osa, rennot laulunumerot ja naisten huomion kohteen suorittaminen. Vaikka Das on saksalainen neutri, katsomossa on 85-90 % naisia. Jurkka on vahvasti naisten teatteri, Emmin perinteessä. Me miehet viihdymme, kun ylitämme ennakkoluulomme. Faust haluaa inhimillisen kokemisen ja menestyksen äärirajoille. Sinne päästäkseen hän tekee sopimuksen Paholaisen kanssa ja myy tälle sielunsa. Maksuna tästä Faust saa kokea elämän Jatkuu seuraavalla sivulla
• Nro 11 ? Viikot 23-24 10 Risto Kolanen huikeimmat huiput ja syvimmät alhot, kuuluu esittely ?Mefistofeleen maagisessa teatterissa?. Jurkan kauden pääteoksessa todellisuus ja musta magia, intohimot ja järki heittävät häränpyllyä. Ovatko Jumala ja Paholainen olemassa? Ja jos eivät ole, kuka maailmaa sitten ohjailee?, Laura Jäntin ohjaama esitys kysyy. Faust saa ajakseen tuhat vuotta, mutta ei osaa käyttää sitä eikä tiedä huomisestaan mitään. Rooleissa Tiina Weckström on itsetietoinen ihmisten manipuloija, Tapani Kalliomäki traaginen sankari ja aina herkkä Pia Andersson ihastuksen ja valloituksen kohde. Pientä tilaa rajataan taitavasti läpinäkyvällä verhokankaalla. Marraskuussa ensi-iltansa saanut Faust sai uusintoja vielä toukokuun viimeisellä viikolla. Robert Kock, Victor Idman, Maria Ahlroth ja Eeva Soivio pakenevat maailmalla Kuva: Tani Simberg Elämä Demis Roussosin sylissä Valtimonteatterin valloittaa Niina Hosialuoman tulkitsema keski-ikäinen nainen, jolla on poika, ystävätär ja robotti-imuri. Pyry Äikään poika on saamaton tietokonefriikki, mutta näyttelijä palaa naisen uniin myös rakkaudesta laulavana Demis Roussoksena! Anja Erämajan esikoisnäytelmässä vaatevuori kasvaa ja uutistulva hukuttaa alleen. Viisikymppisiä pitäisi juhlia vaikka elämä on vasta alussa, nainen ihmettelee eikä jämerästä ystävättärestä ole apua. Pinja Hahtola esittää mainiosti sekä ystävättären että erroria epäkunnossa huutavaa robotti-imuria! Tuleeko elämään järjestystä?, jää auki, mutta yleisö viihtyy Vallilan suunnan huoneteatterissa. Miten tähän saa järjestystä? Miten säilyttää tolkku? Miten tästä elämästä selviää? Aiheet ovat isoja, rakkauden kaipuusta kuoleman pelkoon. ?Ei mikään pikku juttu? on esityksen nimikin Svenskan kokeilee rajojaan Svenska teatern uudistuu Nina Hosiasluoma menee vakavaksi Pyry Äikään tähtisylissä kuva: Helena Knutas kovaa vauhtia vuosijuhlansa 2017 alla. Talvella trendin aloitti omaleimaisen linjan Oblivian Annika Tudeerin monologilla. Ohjaaja Carl Knif ja dramaturgi Christoffer Mellgren käänsivät Franz Kafkan absurdin klassikon ?Muodonmuutos? tanssiteatteriksi Förvandlingen. Yritys on vaativa, mutta he onnistuvat mainiosti Amos-näyttämöllä. Näimme uudistetun ja taitavan eheän tulkinnan. Tarinassa ollaan koko ajan perheen karun pelkistetyssä huoneessa, jossa vanhempien voimat ovat vähissä. Tytär, jota tanssija Misa Lommi tulkitsee ihailtavan hyvin, kantaa muodonmuutoksen kokeneen isoveli-Gregoria perässään. Näyttämöllä kaikki esiintyvät kuin marionetit liikkeissään. Seiniä ja rauta- sänkyä käytetään monipuolisesti. Eleet ja lauseet ovat hillittyjä. Titanic oli Svenskanin loppukevään suursatsaus. Sen ohjasi Akse Pettersson ja esittivät Teatterikorkeakoulun ruotsinkieliset oppilaat vanhojen svenskanilaisten tuella. Nokkela rinnastus on tehdä esitys, joka muuntaa Titanicin uppoamista 1912 Teatterikorkeakoulun läpimenoon ja teatterirekrytointiin. Nuoret laulavat ja näyttelevät raikkaasti. Svenskanin johtaja Johan Simberg osoittaa hyvää itseironiaa esittämällä kyynistyvää suurteatterinjohtajaa, joka yrittää koukuttaa vuosikurssin lahjakkuuden joukkoonsa. Liikkuvan käsivarsikameran kuvaa en muista ennen nähneeni näin vahvasti osana esitystä isolla näyttämöllä. Musketöörit Wienistä itään Carl Alm, Matti Raita ja Noora Dadu Kuva: Laura Karen Euroopan sisäiset vastakohtaisuudet, sen vastaanottajana kohtaama maailman pakolaiskriisi ja nationalismin nousu ovat esillä uudessa suomenruotsalaisessa teatterissa. Suvilahden Mad Housessa Klockrike-teatterin latvialaisen yhteistyökumppanin kanssa tekemän ?3 Musketeers East of Vienna? ei voisi olla ajankohtaisempi aiheeltaan. Dumas`n Musketöörit tulevat Pariisista Wieniin, jonka porteilla ottomaanit torjuttiin uuden ajan alkupuolella ja joka on antanut nimensä islampelkoiseelle symboliikalle. Nyt ei mennä Eedenistä itään. Musketöörit matkaavat Wienistä Budapestiin, jonka rautatieasemalla he kohtaavat syyrialaisia pakolaisia, sieltä Serbian ja Unkarin suljetun rajan kautta Romaniaan, Moldaviaan, Ukrainaan, Krimille, Odessaan ja lopulta Kiovaan. Noora Dadu on aivan hurmaava Athos ja selvästi nauttii sankarimiehen osasta. Carl Alm ja Matti Raita ovat Aramis ja Port- hos. Tekijäryhmä matkasi Wienistä itään reissun viime lokakuulla, ja huhtikuulta alkaen teatterin lavalla. Hieman paradoksaalista on se, että videopätkät tosielämän musketööreistä (koko ajan roolipuvuissaan) ovat sekä mielenkiintoisempaa että hauskempaa tahatonta tilannehuumoria kuin lavalla kuultava murtava englanti ja musisointi. Mad Housen lava on hyvin pelkistetty lavastukseltaan; ei sen puoleen, että Klockrikessa olisi koskaan lavasteilla leveilty. Väki ei vielä löytänyt uutta ympäristöä?  Pakolaisia punkhengessä Viiruksen ?Lampedusa? on ajankohtaista dokumenttiteatteria pakolaiskriisistä. Se on kevään parasta fyysistä teatteria. Suomalainen punkbändi tekee rasismin vastaista konserttia. Näyttelijät Maria Ahlroth, Victor Idman, Robert Kock ja Eeva Soivio soittavat myös instrumentteja Nicke von Weissenbergin rumpusoolojen tukemana. Viirus teki Odysseija -retkensä Itämeren ympärillä. Reissulta löytyi Tanya Weinstein ohjaajaksi Dreams of EUtopia -teok- seen. He haastattelivat pakolaisia, vapaaehtoistyöntekijöitä ja poliitikkoja ja tutustuivat turvapaikanhakijoiden erilaisiin yksilötason kertomuksiin, jotka ovat autenttisina esityksessä mukana.  Erityisen hieno on Idmanin kiihtynyt tarina Muurmanskin reitistä Suomeen. Samoin Ahlrothin syyrialaisnaisen kokemus. Soivio laulaa hyvin ja esittää jakkupukupoliitikon roolin jäljittelemättömästi. Kock on vanhastaan tutuin kitaran ääressä. Hän saa mm. sudanilaisen miehen osan. Vallan mainio on SPR:n vapaaehtoisen tarina. Teksti: Risto Kolanen Puheenvuoro Hyvän koulun tuntomerkkejä ??Touko-kesäkuun taitteessa luonto värähtelee. Se nostattaa tunteet pintaan. Koulujen päättäjäiset, kevättodistukset, suvivirret, lomat ja lupaukset kutittavat hipiää ja askarruttavat mieltä.  On kesä sieraimissa ja suussa.  Kesää odotetaan. Kesiä vertaillaan. Kesästä nautitaan. Kesä on valloittava vuodenaika. Vallatonkin se on.  Kesän alussa on totuttu vertailemaan tuloksia ja todistuksia. Pääkaupunkiseudun koulut tuottavat parhaita tuloksia. Espoolainen Etelä-Tapiolan lukio on lukiosarjan ykkönen. Ressu, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu ja minulle opettajana tuttu Kulosaaren Yhteiskoulu tekevät seuraa. Vuosi sitten kymmenen kärkeen mahtui kolme pääkaupunkiseudun ulkopuolista lukiota, nyt vain yksi: turkulainen Puolalanmäen lukio.  Kertooko tulos pääkaupunkiseudun koulujen opetuksen tasosta? Oppilaiden motivaatiosta? Vai lukioiden rahoituksen epätasapainosta?  Arvosanoja ja keskiarvoja on suhteellisen helppo vertailla. Mutta minkä verran ne kertovat koulun hyvyydestä? Mitä ne todellisuudessa kertovat koulun tavasta valmentaa oppilaitaan selviytymään elämässä? Minkälaiset eväät koulumenestys antaa elämää varten?  Olen pitkään epäillyt paremmuusmittauksien sisältöä. Usein näet arkisessa elämässä käy päinvastoin. Että ne oppilaat jotka koulumenestyksen sijasta ovat jouluvuosinaan olleet aktiivisia urheiluareenoilla, kulttuurin estradeilla, luovuuden ja kekseliäisyyden markkinoilla, ovatkin elämässä usein paremmin menestyviä.  Pitäisikö koulujen tulosvertailu tehdä vasta vuosikymmenien päästä ja katsoa miten oppilaat ovat todellisuudessa pärjänneet? Presidentti Urho Kaleva Veli-Matti Hynninen Kekkonen on tästä esimerkki parhaasta päästä.  Paljastaako koulujen tapa innostetaan kekseliääseen valmentaa elämään yllätyk- kasvuun.  siä? Saavutetaanko sitkeyOnko paras koulu sitdellä ja luovuudella nume- tenkin se joka huolehtii roita parempaa tulosta? Elä- huippujen sijasta enemmää ei eletä tyhjiössä vaan män kaikkien onnistumitoisten kansa. Onko siis pa- sesta? Edistääkö pinkomiras koulu sittenkin se joka nen koulukiusaamista? Vaipainottaa sosiaalisia vuoro- keuttaako oppilaiden kilvaikutuksia, hyviä käytös- pailuttaminen toisenlaisten ja selviytymistapoja, krii- elämänarvojen ja erilaisuusinsietokykyä ja ongelma- den hyväksymistä? Olisiko ratkaisuja?  parempi kílpailuttamisen ja Miten koulu voisi vahvis- vertailun sijasta palkita petaa arvostelun sijasta yh- rusvalmiuksia? Voisiko tieteisymmärrystä (consensu- dollisten tulosten sijasta jaal) vahvitavaa arvostusta? kaa pisteitä tunteiden ja taiSelviytyminen elämässä ky- teiden hallinnasta?  syy kuitenkin eniten innosJoka rakastavasti katselee tavaa ja sitoutuvaa (com- maailmaa, löytää myötäelämitted) oppimisasennetta.  misen ilon ja läheisyyden Hyvältä koululta voi voiman. Rakastava näkee odottaa myönteisyyteen korkealle.   kasvattavaa asennetta eli Polje, polje, kyllä ketopetuksen järjestämistä si- jua riittää.  ten ettei palkita vain parhaita tiedollisia suorituksia Veli-Matti Hynninen  vaan että jokainen oppilas veli-matti@hynninen.info 
• Viikot 23-24 ? Nro 11 11 Bluespiknik, rebetikaa ja kieltolakilauluja kesäkuussa Hakasalmen huvilassa ?? Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä pidetään kesäkuussa ilmaisia matineakonsertteja sekä lauantaisin että sunnuntaisin. Tyylien ja kokoonpanojen kirjo on kesäkonserteissa laaja. pe 3.6. klo 19 Heijasteita traditiosta Liput 10 ?. Ehkä Ludvig van Beethovenin, Johannes Brahmsin ja Magnus Lindbergin triot heijastelevat myös lukuisia todellisuuksiamme. Tämä jaloksi ja raikkaaksi kuvailtu konsertti kuultiin viimeksi osana Sibafestiä, taiteilijoina Taavi Oramo, klarinetti; Liina-Mari Raivola, sello ja Matleena Nyman, piano. la 4.6. klo 14 Le tre grazie Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 ?. Konsertissa kuullaan gamba- ja luuttumusiikkia alkukesän nymfien hengessä, muun muassa Dowlandin, Couperinin, Marcin, Ortizin ja Schenckin teoksia. Matineassa esiintyvät Johanna Kilpijärvi, bassogamba, Maija Lampela, bassogamba ja pardessus de viole, sekä Mikko Ikäheimo, luuttu. su 5.6. klo 14 Kreikkalaista rebetika-musiikkia 1930-luvulta Vapaa pääsy. Kreikkalaiseksi bluesiksi kutsuttu rebetika syntyi, kun Kreikan satamien ja slummien musiikki kohtasi Turkista vuonna 1922 tulleiden kreikkalaispakolaisten musiikin. Buzukinsoittaja, laulaja ja lauluntekijä Markos Vamvakaris (1905?72) loi rebetika-yhtyeen peruskokoonpanon: buzuki, baglamas, kitara ja laulu. Matineassa esiintyy Pentara (Viitonen): Eero Heimolinna, buzuki ja lau- lu; Vuokko Heimolinna, laulu; Petri Tohka, baglamas; Toffe Bonsdorff, haitari; Vesa Putkonen, tumbeleki ja lyömäsoittimet. la 11.6. klo 13 ja klo 15 Kieltolain lauluja Helsingistä Vapaa pääsy. Sakilaiset-yhtye esittää 1920-luvun suosikkikappaleita, ja solisti MikkoOlavi Seppälä kertoo kieltolain ajan Helsingistä uuden kirjansa ?Suruton kaupunki? pohjalta. Ajan uudet ilmiöt heijastuivat hauskasti 1920-luvun humoristisissa lauluissa. Kieltolaki innoitti joukon hilpeitä juoma-aiheisia lauluja kuten Korpirojutehtailijan mielipiteitä tai Oi mistäs saataisiin yksi pikku tippa viinaa? Mosabackan lavalla mentiin jenkkaa, mutta keskustan muodikkaissa tanssiravintoloissa liehui Jazztyttö uusien rytmien pauloissa. Ilkka Rantamäki $ The Bluesbrokers esiintyy Hakasalmen huvilan bluespiknikillä lauantaina 18.6.2016. ten seudun kuvittaminen on osa Helsingin kaupungin projektia, jossa toistasataa metroraiteiden takana olevaa mainostaulua tuodaan helsinkiläisten käyttöön. Työpaja on avoin ja haastaa kaikki mukaan tekemään yhteistä taideteosta Sörnäisten metroasemalle. Teurastamon Helsinkipäivä on maksuton ja avoin tapahtuma kaikille, jotka rakastavat Helsinkiä. Teurastamo sijaitsee Helsingin Kalasataman ja Sörnäisten kupeessa osoitteessa Työpajankatu 2, 00580 Helsinki. Teurastamolle pääsee näppärästi busseilla 55 ja 56. Lähin raitioliikennepysäkki on Lautatarhankatu, jossa pysähtyvät linjat 6, 7A, 7B sekä 8. Myös Kalasataman metroasema on aivan nurkan takana. Hae omasi lehtipisteestä! TA HIN OIS IK ER 0 5,9 A R I O K 50 6, ira n ko ne le en n ol in de at tti li o uu n k voi sat -k i k se r a ki 80pes ok koi Mi r ki ker yräen S ä M eli p y äl M eid än 16 20 3/ DOB HA R stä ne in Ääsöpö ira! ko ERM A NNI 16 20 0 3/ 6,6 i TA i HIN i ot OIS IK im 0 nk ER o 9 i t ,ha a 5 s an ä i-en to i INs v äli ioisd aiin tui tu ? Vo To l tä n VO ip irie ei v pvoueiisnel asaä n lau la EU N S a l v la ussa rtkia n o ys l ? l l k du keis täa hsaitte inep - vu ET D U n a goitue inkaytin a Ro oh Kam TU U g R vy n ir T KI H O O IT ? VI RA N TO ? U R o k o yark ypaau , hl g p ve uem m atiaaa ja a ä p j a K e s ij eo oitorapi m h e v Bu ll d Houola ttit s nee ag m TA HIN OIS IK ER 0 5,9 16 3/ ,40 6 !a spaalaetn uPsarltilaaijseelnyyn u s p o a tu aarketluag pkeun ssM ppor yöas Ki lsäkionoaavsatat taja: n Eu umle it e vo om t n Su ssa n lyy n tte ne n y o a nä ev taj ta ki sa Ki IIRUöin yvin ltu h mis ses I V öp H iste o o ituk o TT s lm ert nio OI llä V si n EN ens iiga KIN rilis tajal Ä ö M tö en EP ma alm a v on m r Ve va k kun www.karprint.fi en mä ni a tta ula o a ar kk il-p siss teet a K rg ot is a kllistä A a i p u s V ai R ätys ei o rky SO ky ? y k a I s nn en m KE omyrmess e on an Y oh uo v v He ppa KK karu is-S ta YR rik sina M o r oik va pp et Ta evos h RAV täynnäIKESÄ 2016 tapah kauden kieli. Teurastamon piha-alue tarjoaa kaupungin parhaat puitteet vapaamuotoiselle musiikkitapahtumalle. Alueen ravintolat ovat avoinna ja tarjoavat erityisiä Helsinki-päivän herkkuja. Jädelino lupaa Helsinki-päivälle yllätysmakua ja Vaelsa Pasta Factory järjestää pihalle keittiön, jossa myydään pasta annoksia. Grillattavaa voi ostaa Teurastamon portin lihakaupasta. Piha-alueella voit musiikin kuuntelun lomassa puhaltaa jättimäisiä saippuakuplia tai kuvittaa katuliiduilla pihaa. Teurastamon sauna on lämpimänä ja grilli kuumana! Helsinki-päivänä Teurastamolla on myös mahdollisuus osallistua yhteisen taideteoksen tekoon. Sörnäis- Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 8.1.2017 asti ti?su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY OIR A N A on myös kaksi guinealaista kokoonpanoa; Djomba Korouma, joka esiittää länsiafrikkalaista musiikkia laulauen ja tanssien sekä Eagle de Guinee, joka lisää afrikkalaiseen perinnemusiikkiin myös länsimaista vivahdetta. Aleia on Lydia Laineen ja Kukka Harvilahden perustama duo, jonka folk/proge-vaikutteinen musiikki ottaa vaikutteita elämän ja luonnon mystiikasta. Helsingissä vaikuttava lauluntekijä, Santeri Palkivaara esiintyy Teurastamolla Alec Danger -nimellä harvinaislaatuisesti akustisesti. Duo Ellu & Julian ohjelmisto on laaja sekoitus suomalaisia ja ulkomaisia covereita. Noora Oksa ja Riikka Alakärppä esittävät yhdessä Sergei Prokofievin sonaatin kahdelle viululle sekä Bela Bartokin 24 Duoa. Lisäksi viulistit esittävät kumpikin erikseen osia J. S. Bachin soolosonaateista ja -partitoista. Punkahtavan lisän esiintyjäkaartiin tuo Sommarkillar, joka esiintyy sekä suomeksi että fiiliksen mukaan myös ruotsiksi, sillä ruotsi on rak- su 19.6. klo 14 Siellä missä pilvet kukkivat Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 ?. Runomatineassa musiikki ja lausunta kulkevat maasta taivaaseen ja johdattavat kuulijan jumalten keinun äärelle, sinne, missä syntyy sanoista kaunein, Ainoa, nyt aika on. Runoilija, toimittaja Ulla Ora ja oopperalaulaja Petteri Mällinen lausuvat ja laulavat Oran ja runoilija, oopperalaulaja Kalevi Ollin runoja. USK ??Teurastamon pihalla vietetään Helsinki-päivää sunnuntaina 12. kesäkuuta klo 12-17. Tapahtumapäivänä kirjava joukko katumuusikoita nousee lavalle esittämään musiikkia, jota tehdään oikeista syistä ja ilolla. Teurastamon pihan lavalla Helsinki-päivänä sunnuntaina 12. kesäkuuta esiintyy kymmenkunta katumuusikkoa. Esiintyjät vaihtelevat klassisista viulisteista punkkokoonpanoihin. Helsinkipäivänä on mahdollisuus pysähtyä kuuntelemaan ja katselemaan sen sijaan, että kävelisi kiireessä ohi. Markku Essel Memorial Orchestra on yhden miehen vaihtoehtoinen jazzpop-kokoonpano, joka haluaa nauraa musiikin vakavuudelle, kaksoissisarukset Meri ja Tuuli Wallenius soittavat lyyrisen lempeitä indiefolkpop-biisejä ja Ville Lapinsalo esittää folkhenkistä musiikkia kitaran ja huuliharpun säestämänä. Matkailevat Vilpertit on harrastelijamuusikoiden iloinen kokoonpano, joka lupaa viihdyttäviä moniäänisiä vetoja kesäiseen päivään. Mukana la 18.6. klo 18 10 x Beethoven ? sonaatit pianolle ja viululle II Liput 15 ?. Helsingin kaupunginorkesterin ensiviulisti Jani Lehtonen ja Tampereen Musiikkiakatemian ja konservatorion pianonsoiton lehtori Jani Aarrevaara soittavat neljän konsertin sarjassa Ludwig van Beethovenin sonaatit pianolle ja viululle, yhden länsimaisen taidemusiikin laajimmista tälle kokoonpanolle sävelletyistä kokonaisuuksista. Beethovenin sonaateissa viulu ja piano esiintyvät tasaveroisen virtuoosisina. Sonaa- tit esitetään aikajärjestyksessä, toisessa konsertissa opukset 23 ja 24 vuosilta 1800?01. ST Teurastamon Helsinki-päivä tarjoaa musiikkia moneen makuun sen Lontoon psykedeelisille klubeille John Mayallin ja Peter Greenin Fleetwood Macin musiikin siivin. Lisämausteita brittiskeneen saamme John Hisemanin Tempest-yhtyeen repertuaarista 70-luvun alusta. RA Värikkään Musiikkia!-näyttelyn jokainen huone muodostaa omaleimaisen kokonaisuuden. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi. la 18.6. klo 14?16 Bluespiknik Vapaa pääsy. Huvilan puutarhassa kuullaan nostalgista 1960-luvun brittibluesia. Ajan kuolemattomat klassikot heräävät henkiin British Standard -yhtyeen ja vierailevan solistin Jukka Gustavsonin käsittelyssä. Stanujen livekeikat ovat intensiivisiä ja kasvavat usein lähes spektaakkelimaisiin improvisaatio-osuuksiin. Ilkka Rantamäki $ The Bluesbrokers vie kuulijat sumui-
• Nro 11 ? Viikot 23-24 12 Yleisö löysi Sinebrychoffin kotimuseon ? Bulevardin helmi elää uutta kukoistustaan ??Bulevardi 40:ssä sijaitseva Sinebrychoffin taidemuseo tunnetaan kansainvälisestikin 1300-1800-luvun eurooppalaisen taiteen kokoelmistaan ja vaihtuvista näyttelyistään, mutta talon toisessa kerroksessa sijaitseva Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo on jäänyt vähemmälle huomiolle. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut läpimurto, ja tämä Suomessa hyvin harvinaislaatuinen kotimiljöö on saatu tuotua suuren yleisön tietoisuuteen. Muutos alkoi jo reilut kaksi vuotta sitten, kun Kirsi Eskelinen siirtyi Mäntän Serlachius-museosta Sinebrychoffin taidemuseon johtoon. Hän ihastui heti kotimuseoon ja sen 1910-luvun asuunsa palautettuihin saleihin: ? Tämä on mielestäni Suomen oloissa aivan ainutlaatuinen helmi, joka tullessani taloon oli valitettavan huonosti tunnet- tu. Niinpä, kun ryhdyimme kehittämään yleisötyötä, valitsimme sen painopisteeksi nimenomaan kotimuseon upean miljöön taidekokoelmineen ja esineineen. Merkittävin toimenpide oli kotimuseon sisäänpääsymaksun poistaminen viime toukokuussa. Se, yhdessä entistä aktiivisemman yleisötyön ja markkinoinnin kanssa, onkin tuottanut tulosta, sillä kotimuseossa vieraili vuoden aikana yli 12 000 kävijää. ? Tämä miellyttäisi varmasti myös Paul ja Fanny Sinebrychoffia, jotka lahjoittaessaan kokoelmansa Suomen valtiolle vuonna 1921 nimenomaan toivoivat, että kaikella kansalla olisi pääsy niiden äärelle, Eskelinen pohtii. Paulin ja Fannyn kodissa on tätä nykyä myös mahdollista kiertää virtuaalisesti nettisivujen kautta, jos ei pääse paikan päälle kokemaan omakohtaisesti taiteellisen hienostokodin tun- Paul ja Fanny Sinebrychoffin kodin empiresali Signe Branderin kuvaamana 1900-luvun alussa. Museovirasto. nelman. Museovieraat ovat kommentoineet kotimuseota käynneillään esimerkiksi seuraavasti: ?Paljon yksityiskohtia ja ihanaa ?ruhtinaallisuutta?. Kaiken tämän näkeminen on arjen juhlaa.? ?Mukava pienehkö idyllinen museo, kaunis rakennus hienolla paikalla.? ?Ihana, menneisyyden runsas keidas ?keskellä? Helsinkiä.? Kotimuseon taustaa Vuonna 1842 valmistunut rakennus lukeutui aikanaan Helsingin merkittävimpiin yksityistaloihin. Sen viimeiset asukkaat Paul ja Fanny Sinebrychoff olivat intohimoisia vanhan taiteen keräilijöitä. Jäätyään lapsettomiksi he siirsivät taidekokoelman, huonekalut ja esineistön testamenttilahjoituksena Suomen valtiolle. Tehtaan konttorina palvelleet huoneet alakerrassa on varattu vaihtuville näyttelyille, ja toisen kerroksen yksityistilat muodostavat kotimuseon, johon kuuluu alkuperäiseen asuunsa palautetut empiresali, kustavilainen salonki, työhuone ja ruokasali. Lisätietoja ja virtuaalikierros osoitteessa siff.fi Kotimuseon tapahtumia Kotimuseoon voi nyt tutustua myös tilattavan draamaopastuksen johdolla, jossa isäntänä toimii Paul tai Fanny. Lisätiedot ja hinnat osoitteessa siff.fi Helsinki-päivänä 12.6. klo 14 ja Taiteiden yönä 25.8. klo 17 järjestetään maksuttomat draamaopastukset. ?Olli onnellinen? voitti elokuvakultaa! ??Olli Mäki, leipuri Kokkolasta, on Suomen kaikkien aikojen parhaita nyrkkeilijöitä ellei paras. Suomen porvarilliset urheilujohtajat eivät päästäneet Työväen Urheiluliiton urheilijoita Rooman Olympiakisoihin 1960. Olli Mäki , vuoden 1959 Euroopan mestari, ei päässyt Rooman kehään,kultaa voitti Puolan Pazior, jonka Olli Mäki voitti puhtaasti EM-kehän finaalissa 1959 ja Olli palkittiin koko EM- kisojen parhaana nyrkkeilijänä. Urheilujohtajat Kaskela, Himberg, Palolampi ja muutama muu SVUL:n ?urheilumies? jätti Euroopan mestarin kylmästi valitsematta. Presidentti Urho Kekkonenkin vetosi Olli Mäen ja muiden TUL:n urheilijoiden puolesta, mutta presidentin esityksellä pyyhittiin takapuolta ? Nyt Olli Mäki, Kirkkonummella, sai pienen hy- vityksen, kulttuuripuolelta. Ranskan Cannesissa pidettävässä jokavuotisessa elokuvamaailman merkittävimmässä elokuvafestivaalissa voitti suomalaisen Juho Kuosmasen ohjaama elokuva ?Hymyilevä mies? elokuvafestivaalien kakkossarjan pääpalkinnon, ?kultamitalin?. Elokuva kertoo Olli Mäestä, hänen vaimostaan Raija Mäestä,os. Jänkä, nyrkkeilystä ja rakkaudesta. Aiheena on erityisesti Olli Mäen ammattilaisottelu Helsingin Olympiastadionilla elokuussa 1962 USA:n hallitsevaa maailmanmestaria Davey Moorea vastaan . Kun Olli ei TUL:n miehenä päässyt edustamaan Suomea, hän siirtyi ammattinyrkkeilijäksi Elis Askin, TUL:n kasvatti hänkin, perustamaan erittäin suosittuun ammattinyrkkeilytalliin. Ask, ?Lodju ? järjesti promoottorina useita ?Askin tallin iltoja?, jois- sa oli kova kansainvälinen taso. Kun suomalaiset ammattinyrkeilijät Risto Luukkonen, Pekka Kokkonen ja Olli Mäki olivat aivan kansainvälistä huippua ja muutkin Askin tallin miehet kelvollisia, oli yleisön suosio taattu kovan tyrmääjän, HTN:n kasvatin, kukkakauppias Pekka Kokkosen ollessa suurin yleisön suosikki. Kehän taitavin oli kuitenkin Olli Mäki, jonka jalkatyö, tanssi kehässä , oli aivan ylivertaista. Olli Mäkihän on ainoa suomalainen nyrkkeilijä, joka on voittanut Euroopan mestaruuden sekä amatöörinä että ammattilaisena, paita päällä ja ilman paitaa! Kaksi tyrmäystä! Juho Kuosmasen nyt palkittu mustavalkoinen elokuva kertoo Olli Mäen elokuisesta päivästä, jolloin hän kohtasi illalla kehässä Da- vey Mooren. Moore tyrmäsi pahasti laihduttamaan joutuneen Mäen toisessa erässä. Mutta romantiikan puolella meni paremmin. Ottelupäivän aamulla Olli vei perholaisen tyttöystävänsä Raija Jänkän Forumin kultasepänliikkeeseen ja osti kihlat. ?Tuli kaksi tyrmäystä samana päivänä ?, totesi Olli hymyillen myöhemmin. Elokuvan nimi ?Hymyilevä mies? kuvaa hyvin Olli Mäkeä ihmisenä, jo silloin nyrkkeilyaikoina että myöhemmässä elämässä . Olli on tunnettu yhtenä maailman reiluimmista, avuliaimmista ja myös kilteimmistä miehistä. Nyrkkeilyuran jälkeen Olli Mäki oli Kirkkonummella menestyvä yrittäjä, kunnanvaltuutettu ja pariskunta Olli ja Raija teki vuosikymmeniä ansiokasta nuorisotyötä TUL:n urheilun parissa. Työtä on riittänyt ihan kotipiirissäkin, kaksi lasta ovat saaneet yhdeksän lastenlasta ja onpa jo yksi lapsenlapsenlapsikin Raija Mäen ja Ollin iloksi. Voittaja kuoli Olympiastadionilla Olli Mäen tyrmännyt Davey Moore sai aika hyvän tuntipalkan Helsingin vierailustaan, kehässä vietetystä reilusta kymmenminuuttisesta Moore kuittasi silloista Suomen markkaa 12,8 miljoonaa Ollin saadessa tyytyä vaatimattomaan 0,6 miljoonaan markkaan. Raha ei Davey Moorea kovin kauaa ilahduttanut. Maaliskuussa 1963 kuubalainen Sugar Ramos tyrmäsi Mooren niin että Moore ei kanveesilta noussut enää koskaan . Onko pää vinossa ? Olli Mäki nyrkkeilyasennossa. Ollin nyrkkeilyharjoitte- Hauska kuva kahvihetkestä ennen illan ottelua Elis Askin vaimo Laila Ask tyttärensä Eevin kanssa tarjoaa kahvia MM-ottelijoille Davey Moorelle ja Olli Mäelle. Ennen ottelua nauratti molempia. lun ja ottelun yhdistäminen romantiikkaan ja Raija Jänkään on eräs palkitun elokuvan keskeinen osa. Mielenkiinnolla odotamme myös kuvausta Elis Askista ,promoottorista, jolla välillä oli rahaa välillä ei, välillä muiden rahaa, omaa hyvin harvoin ja vähän aikaa. Elis Askin värikästä persoonaa esittää elokuvassa Eero Milonoff. Onkohan hänellä pää vähän vinossa kuten ?Lodjulla? aina ? Ja ovatkohan puheet yhtä hulvattomia kuin aidolla Eliksellä ? Vaikka Olli Mäki ja managerinsa Elis olivat ihmisinä aivan erilaisia, oli heillä eräs koko elämän kestänyt yhteinen piirre: Olli on ja Elis oli koko elämänsä täysin raitis. Piirre on harvinainen nuoratun neliön ilmapiirissä ! Kämppä Hesarilla Dramaattista elokuun ?kahden tyrmäyksen päivää? seurasi Olli ja Raija Mäen vihkiäiset, työpaikka Helsingissä ja asunnon löytäminen. Nuoren parin ensi asunto löytyi, kuten nykypäivänäkin monella, Kalliosta, Hesarilta, viinakaupan ja Tenhon tuntumasta. Siinä tuli Kallio kaikkine ihmeineen tutuksi pohjalaisnuorille. Kirkkonummi on sitten tarjonnut vuosikymmeniksi viihtyisän asuinpaikan Mäen pariskunnalle. Harvinaista herkkua Suomalaisen elokuvan menestyminen ulkomailla on todella harvinaista herkkua. Aki Kaurismäki on voittanut Cannesissa pääsarjan kakkospalkinnon vuonna 2001 elokuvallaan ?Mies vailla menneisyyttä?. ?The Happiest Day in the Life of Olli Mäki? on 36-vuotiaan käpyläläisen Juho Kuosmasen ensimmäinen pitkä elokuva. Ei huono avaus elokuvauralle. Samalla hieno kunnianteko syrjitylle, sorretulle suomalaisnyrkkeilijä Olli Mäelle ja hänen vaimolleen Raijalle. Pekka Hurme
• Viikot 23-24 ? Nro 11 13 Opastettuja luontoretkiä Helsingissä kesäkuussa ??Jollaksen kartano ja Itäniityn suojelualue to 9.6. klo 18?20 Itäniityn suojelualue on lehdoksi muuttunut niitty, jossa kultarinta ja mustapääkerttu lurittavat. Viereisessä kuusikossa on elegantti hiidenkirnu. Jollaksen kartanolla kasvavat jättisaarnet ovat nähneet maailmaa parinsadan vuoden ajan. Retken lähtöpaikka: Puuskaniementie Kellaripellon pysäkki Polku Vartiosaaressa.Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / (4141). Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Julkisilla lähimmäksi lähtöpaikkaa pääsee Herttoniemen metro- kansalainen. kansiipi. Pesimälinnustoon asemalta bussilla 85.  Helsinki-päivän opaste- kuuluvat palokärki ja nuo??Santahaminan salattu tulle luontoretkelle lähde- lihaukka. luonto su 12.6 klo 17?20 tään bussin 86 päätepyRetken lähtöpaikka: ReHuom. ilmoittautuminen säkiltä. Kävellen tulijoiden posalmentien pää. Retkelretkelle 1.?3.6. oltava Santahaminan por- le lähdetään vuoroveneelSantahaminan sotilassaari tilla viimeistään klo 16.45, lä Hakaniemestä klo 12.00 on luonnon aarreaitta, jossa josta ohjaus lähtöpaikalle. tai Reposalmesta klo 12.45. on lehtoja, vanhoja korpiJulkisilla lähimmäksi läh- Paluu Vartiosaaresta 17.50, metsiä ja aihkimäntyjä. Vä- töpaikkaa pääsee bussilla Repo-salmessa 17.55 ja Hahälukuinen mustakurkku- 86. Santahaminaan ei pää- kaniemessä klo 18.40. Lautuikku pesii Likolammella. se omalla autolla. ta on maksullinen (vain käPaikkoja rajoitetusti, mu- ??Vartiosaari, sisäsaariston teinen). Paikkoja alukseskaan vain ennakkoon il- helmi su 19.6. klo 13?16 sa täytetään saapumisjärjesmoittautumalla 1.?3.6. klo Vartiosaaren luonto on tyksessä. Lisätietoja: www. 12-15, puh. (09 310 31535). hyvin monipuolinen. Mai- suomensaaristokuljetus.fi  Ilmoittautumisen yhteydes- semat vaihtelevat kuivisRetket järjestää Helsingin sä osallistujalta tarvitaan ta mäntykankaista rehe- kaupungin ympäristökesnimi, syntymäaika, puhe- viin lehtoihin ja saaristo- kus ja Ympäristötutkimus linnumero (ja sähköpos- näkymiin. Saaren kasvie- Yrjölä Oy. tiosoite, jos on). Osallis- rikoisuuksia ovat rantaruttujan täytyy olla Suomen tojuuri, pöytäkuusi ja kot- Villa Kiven pihalle avautuu tunnelmallinen picnic-alue Koko perheen tapahtuma klo 11-16 ??Ota viltti ja eväät mukaasi ja tule viettämään mukavaa koko perheen tapahtumapäivää 12.6. klo 11-16. Linnunlaulun huvila-alueelle. (säävaraus) ohjelmassa: klo 11 ? 11.30 lasten esitys - ?Kirjailijattaren kadonnut korulipas? Kirjailijattaren kallisarvoiset korut on anastettu ja arvoituksen ratkaisemiseksi tarvitaan hyviä hoksottimia sekä salapoliisimaista uteliaisuutta. Puolen tunnin mittaisessa osallistavassa esityksessä lapset pääsevät rikospaikalle kuulustelemaan tihutyön pääepäiltyjä ja ratkomaan kirjailijatarta piinaavaa kimuranttia mysteeriä. Näytökseen mahtuu mukaan 30 henkilöä / esitys. Ilmaisten lippujen jako alkaa ke 8.6. klo 9.00 Kaupungintalon Virka Infosta. Pohjoisesplanadi 11-13, Helsinki 17. klo 12 Haluaisitko lohikäärmeen lemmikiksi? Tule istuttamaan ikioma lohikäärme. Kirjailija Emilia Lehtinen opastaa lohikäärmeen kasvatustyöpajassa. klo 12.30 Lasten musiikkiesitys, Vahtikoiran vapaapäivä ? vahtikoira karkuteillä Voiko sahaa soittaa, kuinka parannetaan hikka ja mitä sanoo koira Chilessä tai Virossa? Seremoniamestarina tässä hulvattomassa esityksessä hääräilee vahtikoira Veikko ja laulujen sävelistä ja sanoista vastaavat Tuija Rantalainen ja Anja Erämaja. Rantalaisen saman niminen levy oli ehdolla vuoden parhaaksi lastenlevyksi EMMA-gaalassa. Duo on esiintynyt teattereissa, lasten tapahtumissa ja kouluissa jo n. 300 keikan verran. Esiintyjät: Tuija Rantalainen, laulu ja piano, Veini Nupponen, laulu ja saha klo 13.30 Laske sinä linnut, minä räknään matoja ? eläintarinoita, rakkausjuttuja, runoa ja musiikkia. Anja Erämaja ja Tuija Rantalainen klo 14.30 Miten lohikäärmettä hoidetaan ja pääseekö sillä lentämään? Kirjailija, lohikäärmeiden kasvatuksen asiantuntija Emilia Lehtinen lukee lohikäärmerunoja. ? Lasten kirjallisuusaiheinen tietopolku ? Valokuvanäyttely - Linnunlaulun huvila-alueen elämää ? Lukukeskuksen kirjakirppis juhlatilassa, tule tekemään edullisia löytöjä ? Villa Kiven sauna lämpiää naisille klo 12-14 ja miehille klo 14.30-16.30 sauna sijaitsee Villa Ki- ven sivurakennuksessa. Oma pyyhe mukaan. Linnunlaulun huvilakierros: Koe Huviloiden kierros Eino Leinon ja L. Onervan johdolla! Ainutlaatuinen tilaisuus tutustua kolmeen viehättävään Linnunlaulun alueen puuhuvilaan. Huviloiden kierroksen lähtöpaikka Reitti: Eläintarhan huvila 14 ? Sininen huvila ? Kirjailijatalo Villa Kivi. Kesto n. 60 min. Mukaan mahtuu 30 henkilöä / kierros. 1.kierros, lähtö klo 13.30 ja 2.kierros lähtö klo 15.30 . Kierrokselle pääsee ilmaisella osallistumislipulla, jonka voit hakea 8.6. klo 9 alkaen Kaupungintalon Virka infosta p. (09) 310 11 111. Pohjoisesplanadi 11-13, Helsinki 17. Helsinki päivä naapuritaloissa: Kirjailijatalo Villa Kiven tapahtuma järjestetään yhdessä Sinisen huvilan ja Eläintarhan huvilan kanssa. Tästä Sinisen huvilan Helsinki päivään Tästä Eläintarhan huvilan Helsinki päivään Helsinki päivänä Töölönlahdella myös suppikokeilua Josa Jäntti Yhden totuuden Suomi? ??Muistellaanpa vähän historiaa. Hitlerin Saksassa vähän kerrassaan saatiin kansan rahoilla toteutetulla propagandalla koko kansa hyväksymään vain yhden totuuden. Sama oli menetelmä Stalinin Neuvostoliitossa, vain yksi totuus kansan kustantamalla jatkuvalla propagandamaisella tiedottamisella. Samanlaista on vielä nytkin diktatuurimaissa ? jopa aivan lähellä! Kaikissa näissä on yhteistä yhteisillä kansan varoilla medioita hyväksi käyttäen kerrotaan, spekulatiivisesti muokattu ? muka ?virallinen? SE AINOA TOTUUS! Miksi menen historiaan saakka? Ovatpa hyvänä esimerkkinä nykypäivästä. Kun 1.500.000 eläkeläistä koskevaa eläkeindeksiä halutaan muuttaa oikeudenmukaiseksi, alkuperäiseksi palkkaindeksiksi (järjestelmän luojan Teivo Pentikäisen mielestäkin), niin tätä muutosta vastustavat kiihkeästi erilaisilla eläkeläisten ja heidän työnantajiensa maksamilla varoilla työeläkeyhtiöt ja heidän kylkiäisensä (ETK + TELA)! Ne tekevät sitä diktaattorivaltioiden ja niiden päämiesten tapaan vaikuttamalla päätöksen tekijöihin sopivaksi muokatuilla ennustuksilla! Olin sähköpostitse yhteydessä erääseen hallituspuolueen ?kyselytunneilla usein esiintyvään konkarikansanedustajaan?. Hän oli julkisuudessa sanonut, että kansalaisaloite ei vakuuta häntä ? varsinkin ETK:n edustajan (Rantala) esityksen jälkeen. Esitin edustajalle yli 10 aloitteeseen liittyvää kysymystä, mutta en saanut yhteenkään vastausta ? vain tyypillisen poliitikon vastauksen. Hänen mielestään kansalaisaloitteen argumentit eivät ole kestäviä eivätkä tyydyttäneet meitä, jotka TARKASTELEMME ASIOITA TASAPUOLISESTI, mutta ei yksilöinyt virheitä? Mielestäni kansanedustajan ? jopa hallituspuolueenkin ? pitää vastata kansalaisten ja äänestäjien esittämiin kysymyksiin vaalien välissäkin eikä vasta vaalien lähestyessä! Kansanedustajat ? lukekaa kaikki nämä kysymykset ainakin mielessänne ja halutessanne KOMMENTOIKAA NIITÄ SUORAAN TÄSSÄ NETISSÄ! Tässä kansanedustajalle esitetyt kysymykset: 1. Palkkaindeksi aiheuttaa eka vuonna n. 300 miljoonan lisäyksen eläkemaksuihin (=yhteensä n. 24 miljardia) edellyttäen palkkojen nousevan 1.6 % (ei toteutune). Lisäys on n. 1.5 % ? olenko oikeassa? 2. Lisäys tietysti kumuloituu, kuten kaikki bkt, eläkerahastot, niiden tuotot, ja palkat (samalla tyel ? maksut) ? estääkö kumuloituminen palkkaindeksiin siirtymisen? 3. Taitettu indeksi on huonontanut eläkkeitä v. 1996 lähtien, joka eläkettä n. 1 % :n/vuosi. Ko. vuodesta alkaen n. 20 % = ?ETK :n julkaisu: Työeläkkeiden indeksisuoja sivut 36 -37 + 91?, ostovoima nyt n. 40 % alkuperäises- tä ? ONKO SE MIELESTÄSI OIKEIN? 4. Sekä taitetussa että palkkaindeksissä eläkkeitä korotetaan prosentuaalisesti eli tuloerot säilyvät. Isommissa eläkkeissä korotus on suurempi tästä syytä kuin pienemmissä eli molemmissa on syynä ? suurempaa palkkaa saaneet ja siksi korkeampaa työeläkettä maksaneiden eläke on suurempi. Taitetun indeksin jatkuessa tämä jatkuu ja se pienentää samalla tavalla eläkkeitä myös tulevilta eläkeläisiltä ? onko se mielestäsi oikein nykyisiä ja tulevia eläkeläisiä kohtaan? 5. Palkkaindeksin aiheuttama korotus lisää keskimääräistä (=nainen) eläkettä saavan eläkettä n. 1.340 ?/kk n. 600 ?/ kk eli silloin eläke 1.940?/ kk ja 7.200 ? vuodessa (josta ? verot ? alv) ? onko ko. henkilöllä aihetta mielestäsi kateuteen? Entä alle keskimääräistä eläkettä saavan, jonka ei tarvinne turvautua siksi sosiaalitukiin VALTION VAROISTA ? hyväksytkö tämän? 6. Onko negatiivista, kun palkkaindeksin takia eläkeläinen maksaa enemmän veroja kunnille ja valtiolle ja ostojen kautta alv:sta? Onko se huono asia ja taitettu indeksi sittenkin parempi? 7. Tuo 300 miljoonaa (tulevaisuudessa enemmän parempina aikoina) tukee kulutusta eli kotimaassa työllisyyttä, vähentää työttömyyskorvauksia ? jopa tuo samalla nuorille pätkätöitä opintojen ohessa ? onko tälläinen mielestäsi estettävä? 8. Tiedätkö, että tuota pientä lisäystä (300 miljoonaa) eläkemaksuihin EI OTETA RAHASTOISTA, vaan pieni osa tuotosta (rahastot kasvoivat 2015 8 miljardia ja 2005 ? 2014 = laman aikana 8.5 miljardia) ja loput tuotoista lisätään rahastoihin tuottamaan lisää ? onko tämä tulevienkin eläkeläisten kannalta hyvä asia ? onko Sinustakin? 9. OLIKO työeläkejärjestelmämme (v.1962) pääarkkitehti Teivo Pentikäinen (= mm. Ilmarinen) VÄÄRÄSSÄ, kun hän sanoi 33 vuotta myöhemmin (1995), että puoliväli-indeksin ja taitetun indeksin kokeilujen jälkeen paras ja ainoa on PALKKAINDEKSI, koska se seuraa talouselämän muutoksia hyvinä ja laman aikoina. 10. ETK:n laskelmien mukaan taitettu nostaisi rahastot (nyt 184 miljardia) nelinkertaisiksi ja palkkaindeksi kaksinkertaisiksi ? voitaisiinko mielestäsi kokeilla palkkaindeksiä esim. 5 seuraavana vuonna ja todeta, mitä tapahtui? 11. Luotatko ETK:n pitkän linjan ennustuksiin. Niiden mukaan nyt pitäisi olla ?eläkepommi?, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Nyt he ovat, mutta pommia ei näy? Samoin heidän ennustuksissaan eläkeläisten määrä edelleen kasvaa 2050 jälkeen ? vaikka ko. ikäluokat ovat yli 100 ? vuo- tiaita? 12. Oletko lukenut Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia: ?Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Tähän saakka eläkkeitä ei ole koskaan maksettu rahastoista. Tämä muuttuu vuoteen 2025 saakka, minkä jälkeen eläketulot ovat jälleen suuremmat kuin eläkemenot. VAROJEN TUOTOT LUOVAT KESTÄVYYSYLIJÄÄMÄN!? Tuottoihin mahtuvat palkkaindeksin lisäykset = minun lisäykseni!! Raportin ovat laatineen Kotamäki/VVM + Vanne/TELA + Vaittinen/ ETK = luotettavia miehiä?! 13. Meillä ikäihmiset (eläkeläiset) köyhtyvät vanhetessaan. EU:n köyhyysrajan alapuolella on nyt yli 65-vuotiaista 8%, yli 75-vuotiaista 20% ja yli 85-vuotiaista 30%. Missään muualla EU-maassa eivät ikäihmiset köyhdy niin kuin Suomessa. Tähän on eniten vaikuttanut TAITETTU INDEKSI sotaveteraaneja myöten! Eläkeläisistä 60% on pienituloisia alle 1.500?/kk (n. 600.000)! Mitä enemmän köyhyys ko. indeksin kautta lisääntyy, sitä suuremmaksi kasvaa joukko sosiaalitukiin turvautuvista. Ne maksetaan VALTION varoista VELKAA ottamalla. Onko tämä mielestäsi järkevää? 14. Pieni esimerkki: taitettu indeksi/eläke = 1.000 ?/kk, lisäys 15?/ kk, ? 1.500 ?/kk, lisäys 22 ?/kk ja 3.000 ?/kk lisäys 45?/kk = vuodessa kukin 12 X (180 ? = kun eläke 1.000 ?/kk) Palkkaindeksi/eläke = 1.000?/kk, lisäys 27?/kk, ? 1.500?/kk, lisäys 40,50?/ kk ? 3.000?/kk lisäys 81 ?/kk = vuodessa 12 x (324 ? = kun eläke 1.000?/kk). Luuletko, että kateus kasvaisi missään ryhmässä? Toivon todella, että mahdollisimman moni kansanedustaja tutustuu näihin kysymyksiin ja ottaa ne vakavasti ennen päätösten tekoa, eikä tyydy vain instituutioiden antamaan spekulatiiviseen ?propagandaan?, jolla ne ajavat vain rahastojen suurentamista omaksi edukseen ja ?ryöstävät? kaikilta vuodesta 1996 alkaen eläkkeelle jääneiden maksamia varoja! HYVÄKSYTKÖ SINÄKIN, ETTÄ RENGIT OTTAVAT ISÄNNÄTTÖMÄT VARAT HALLINTAANSA NIIDEN TODELLISILTA MAKSAJILTA? Ja haluavat jatkaa tätä pihistämistä myös TULEVILTA SUKUPOLVILTA JA ELÄKELÄISILTÄ!
• Nro 11 ? Viikot 23-24 14 Känkkäränkkä, Ärripurri ja Tuittupää ? Tervasaaressa käsitellään kesällä tunteita Joskus kiukuttaa, eikä auta mikään. Pikkulapsen purkauksista on monella vanhemmalla kokemusta. Mutta millaista suuttuminen on lapsesta?  HIT Helsingin kesänäytelmä Känkkäränkkä ? kerrankin kunnon itkupotkuraivarit tuo lavalle jöröjukat ja möksöttäjät, ärripurrit ja tuittupäät, ja etsii keinoja käsitellä kiukuntunteita, lapsen näkökulmasta. ??Esitys on teatterin viides kesänäytelmä ja kolmas Tervasaaressa. Teatteri on aiemmin tuonut lavalle suomalaisia harvemmin teatterissa nähtyjä kirjaklassikoita, kuten Pupu Tupuna ja Minttu ja Vanttu. Tällä kertaa lähtökohtana on Känkkäränkkä, muttei suinkaan Alatalon laulun tunnettu noita, vaan känkkäränkkä tarkoittaa tässä kiukuntunnetta ilmaisevaa sanaa, josta on laulun myötä tullut käsite. Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Ilja Mäkelä Kiukkuista Vilmaa esittää Vilma Putro, isänä Eikka Alatalo. Vilmalla (Vilma Putro) ei päivä ala ihan suunnitelmien mukaan. Lavalla nähdään myös akrobatiaa mm. tikapuilla. Vilma Putro ja Eikka Alatalo. sai näytelmään inspiraation suositusta animaatiosta Inside out ? Mielen sopukoissa, joka käsittelee hienosti lapsen tunnemaailmaa. ? Kiukuttelu on tuttu jokaisessa perheessä ja me kaikki joskus kiukuttelemme, mökötämme, osoitamme mieltä tavalla tai toisella. Kohteina meillä on erityisesti puolisot, perheenjäsenet ja läheisimmät ystävät. Yleensä kiukutellessaan lapset ja aikuiset näyttäytyvät varsin samanlaisina ? ikään kuin kiukuttelun muodot pysyisivät iän karttuessa samankaltaisina, vaikka syyt ja laukaisijat voivatkin vaihdella, sanoo Mäkelä. ? Ehkä juuri se universaalius, lapsuuden ja aikuisuuden yhdistyminen, tekee kiukuttelusta ulkopuolisen silmissä helposti koomista, kun aikuinen käyttäytyy lapsellisesti ja lapsi huutaa kuin isänsä. Kiukuntunteen tutkiminen kesäteatterin viihtellisessä kehykses- sä on näin ollen melko vapauttavaa. Toisaalta lapsen näkökulma kielteisten tunteiden käsittelyyn lisää aiheeseen paljon koskettavia sävyjä, jotka toivottavasti saavat niin lapset kuin aikuisetkin peilaamaan omia kokemuksiaan. Mukana sirkusakrobatiaa Näytelmässä kerrotaan Vilmasta, joka herää aamulla valmiiksi kiukkuisena, eivätkä isänkään lohdutusyritykset auta. Huonotuulinen Vilma joutuu kummalliseen paikkaan, Kiukkulaan, ja tapaa siellä Tuittupään, Möksöttäjän, Ärripurrin ja muita hullunkurisia asukkaita. Miten Vilman käy? Pääseekö hän takaisin kotiin ja mitä tapahtuu Kiukkulan väelle? Aiheestaan huolimatta esitys on hauska ja viihdyttävä. Mukana on runsaasti musiikkia ja sirkusakrobatiaa. Lavalla nähdään näyttelijät Vilma Putro ja Ilkka Hämäläinen sekä sirkustaiteilija Eikka Alatalo. Näytelmän esiintyjät edustavat eri esittävien taiteenalojen huippuosaamis- ta myös pedagogisilta taidoiltaan. Siksi esitysten lisäksi kesällä järjestetään kuusi lasten teatteri- ja sirkuspajaa, joissa tutustutaan muun muassa akrobatiaan, jongleeraukseen sekä improvisaatioon ja päästään kurkistamaan teatterin kulisseihin. Tänä kesänä teatteri tarjoaa ensimmäistä kertaa myös mahdollisuuden järjestää teatteriesityksen oheen lastensynttärit. Känkkäränkkä ? kerrankin kunnon itkupotkuraivarit Tervasaaren amfiteatterissa 11.6.? 28.8. Käsikirjoitus Ja Ohjaus Ilja Mäkelä Esiintyjät Vilma Putro Eikka Alatalo Ilkka Hämäläinen Puvustus Aino Simola Lavastus Anna Antsalo Äänisuunnittelu Paul Damade Ensi-ilta 11.6.2016 klo 13 Lisätiedot ja liput: www. hithelsinki.com/känkkäränkkä tai Tiketti. Kuvat: Suvi Lahdenmäki Osassa Helsinkiä Aleksanterin teatterin syysohjelmisto muutoksia veden resonoi oopperasta metalliin laadussa ??V ? anhankaupungin laitoksen vedenpuhdistusprosessia tehostetaan ja tuotantokapasiteettia nostetaan tämän vuoden aikana. Nämä toimenpiteet parantavat vesihuollon toimintavarmuutta. Osana kapasiteetin nostoa saneerataan aktiivihiililaitos tänä kesänä. Saneeraus alkaa 6. kesäkuuta ja sen arvioidaan kestävän kolme kuukautta. Vanhankaupungin laitokselta toimitettavan talousveden laadussa tapahtuu pieniä muutoksia. Tuotetun veden laatu täyttää kuitenkin myös saneerauksen aikana talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaiset laatuvaatimukset ja -suositukset. Muutos veden laadussa koskee alueita, joille vettä tuotetaan Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella, eli Helsingin Van- taanjoen ja Kulosaaren sillan itäpuolisiin kaupunginosiin sekä Koskelaan, Kumpulaan ja Toukolaan. Sekä Vanhankaupungin että Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tuottamaa vettä käytetään Helsingin eteläosassa rajautuen ja mukaan lukien Munkkiniemi, Ruskeasuo, Pasila, Vallila ja Hermanni. Molempien laitosten tuottamaa vettä jaetaan myös Vantaan itäosaan rajautuen ja mukaan lukien Ylästö, Pakkala, Veromies ja lentokenttä. Talousveden laatu palautuu vähitellen ennalleen sen jälkeen kun aktiivihiililaitoksen saneeraus on saatu päätökseen. ??Aleksanterin teatterin syksyn 2016 ohjelmisto on poikkeuksellisen musiikkipainotteinen. Ohjelmistossa on useita konsertteja sekä oopperaa ja yksi operetti, mutta myös puheteatteria ja tanssia. Ensi-iltoja on useita. Suomen Komediateatteri tuottaa Derek Benfieldin romanttisen komedian Toinen kerta toden sanoo, jonka rooleissa nähdään Satu Silvo sekä Antti Virmavirta. Ville Saukkonen ohjaa Richard Straussin Adriane auf Naxos ?oopperan satavuotisjuhlan kunniaksi samannimisen teoksen, jossa orkesterina on Kamariorkesteri Ariadne ja rooleissa muun muassa Emriikka Salonen, Mika Nisula, AnnMarie Heino ja Mari Karjalainen. Amaranter ritarikunta Suomenmaassa tuottaa 250-vuotisjuhlansa kunniaksi teoksen Kuningatar Kristiinan harharetket, jossa esiintyvät muun muassa lauluyhtye Rajaton, taiku- ri Robert Jägerhorn sekä sopraanot Thérèse Karlsson, Marika Westerling ja Tove Åman. Juhlaviikkojen ohjelmistosta Aleksanterin teatterissa nähdään musiikintäyteinen talk show Hellun hella. Illassa tutkitaan klassisen musiikin, musikaalin ja tieteen kautta ihmiselon perustavanlaatuisinta tunnetta: onnea. Onnea ovat etsimässä sopraano Helena Juntunen, lied-laulaja Florian Boesch, pianisti Jukka Nykänen sekä Aalto-yliopiston kognitiivisen neurotieteen professori Mikko Sams. Teatterin kansainvälinen ohjelmisto koostuu pääosin virolaisesta musiikista ja venäläisestä baletista. Virosta saapuvat Sellokvartetti C-JAM, Kristjan Kannukene, Ivo Linna ja tämän hetken menestynein esiintyjä Koit Toome. Pietarin T?aikovski ?balettiteatteri esittää baletit Romeo ja Julia sekä Joutsenlampi. The Art Dance Company Productionin Kalevala on suomalais-venäläisen yhteistyön tulos. Tanssijoina nähdään Jekaterina Berezina (Venäjä), Aleksei Gerasimov (Venäjä), Jonna Aaltonen (Suomi) sekä Alisa Voronova (Venäjä). Populäärimusiikin rintamaa ohjelmistossa edustavat FORK Revolution ja ShoWhat 18 vuotta. Tapio Liinoja & Veljet, Johanna Kurkela ja Metalliyhtye Mokoma (akustisesti) pitävät levynjulkaisuun liittyvän keikan. Lavalla nähdään myös yksi rakastetuimmista satuhahmoista, Peter Pan. Seikkailumusikaalin esittää Shed Helsinki, jonka esikuva on lontoolainen vuodesta 1974 toiminut Chickenshed-teatteri. Turussa toimiva Linnateatteri tuo Aleksanterin teatteriin kaksi komediaa ? Lauri Nurkseen ohjaaman ja Jaana Saarisen sekä Sinik- ka Sokan tähdittämän Rantarouvat sekä Petteri Summasen ohjaaman ja Kalle Lambergin, Jenni Banerjeen sekä Tom Petäjän esittämän Myyntimies Berthold ? kättä päälle ja käsirahan. Ohjelmistossa jatkavat Martti Suosalon Luolamies, 50-vuotista näyttelijätaivaltaan juhlivan Eeva Litmasen sekä Kirsi Ylijoen Beige tappaa, Uusioperh(s) e sekä Kaikki äitini, kaikki tyttäreni. Aleksanterin teatteri on vuodesta 1880 toiminut vierailuteatteri, joka oli yli 70 vuotta myös Suomen Kansallisoopperan kotina. Teatterissa on esitystilan lisäksi seitsemän harjoitussalia sekä yli 20 kulttuurialan toimijan toimistoa. Teatterissakävijöitä oli vuonna 2015 yli 80 000 ja harjoitussalien kävijäkertoja oli noin 195 000. Teatterin toiminnasta vastaa yksityinen Bulevardin teatteriyhdisty r.y.
• Viikot 23-24 ? Nro 11 15 Tiepolo ? Venetsialaisia fantasioita Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelma, 2.6.-4.9.2016 Sinebrychoffin taidemuseo Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 viivojen lento, sekä fantasia-aiheiden leikkisyys ja perinteisten aiheiden uudet tulkinnat. Giovanni Battista (Giambattista) Tiepolo (16961770) Venetsialaista Giovanni Battista Tiepoloa pidetään yleisesti Euroopan 1700-luvun merkittävimpänä taidemaalarina. Öljymaalausten ohella hän teki lukuisia suuria seinä- ja kattofreskoja kirkkoihin, palatseihin ja italialaisiin maaseutuhuviloihin eli villoihin. Venetsian arvorakennusten lisäksi häneltä tilattiin huomattavia koristelutehtäviä mm. Madridin Kuninkaalliseen palatsiin. Uran pääteos on Würzburgin linnan laaja kattomaalauskokonaisuus, jonka hän toteutti 1751-1753 poikiensa Giandomenicon ja Lorenzon avustamina. Valoisa ja vaalea väriskaala sekä ilmavat kuvasommitelmat tuovat Tiepolojen maalauksiin rokokooajan keveyttä raskaiden barokkiaiheiden sijaan. Heidän taiteessaan on nähtävissä yhtymäkohtia myös ajan venetsialaiseen ooppera- ja näyttämötaiteeseen. Suurikokoisten freskojen lisäksi Giambattista teki poikiensa Giandomenicon ja Lorenzon tavoin myös grafiikkaa lähinnä viivasyövytystekniikalla. Tiepolojen grafiikan lehdet ovatkin aikakautensa arvostetuimpia Piranesin syövytysten ohella. Giambattistan grafiikalle on ominaista lennokas viivankäyttö, yllättävät ja tuoreet kompositioratkaisut sekä runsas tyhjän tilan hyödyntäminen sommitelmissa, mikä luo teoksiin samankaltaista ilmavuuden tuntua kuin maalauksissa. Giambattista keskittyi grafiikassaan pastoraalimaisemiin ja kaupunkinäkymiin sekä erityisesti pienimuotoisiin fantasia-aiheisiin, kuten sarjoina julkaistuihin Scherzi di Fantasiaja I Capricci -kokonaisuuksiin. Näistä mielikuvituksen oikkuja kuvittava I Capricci -sarja sisältyy kokonaisuudessaan Pieraccinien kokoelmaan. Dario Succin luettelon (1986) mukaan Giambattistan graafinen tuotanto käsittää kaikkiaan 80 syövytystä. Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Giovanni Domenico (Giandomenico) Tiepolo (1727-1804) Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Giovanni Domenico Tiepolo toimi isänsä Giambattistan ensimmäisenä apulaisena monissa suurissa maalaustilauksissa, kuten Würzburgissa ja Madridissa. Isän kuoltua Madridissa 1770 Giandomenico palasi Venetsiaan. Hän etääntyi vähitellen maalauksissaan tämän kuvaamista mytologisista aiheista ja taivaallisen maailman näyistä realistisempaan ja maallisempaan suuntaan. Giandomenico teki monia muotokuvia venetsialaisista henkilöistä ja esitteli töissään heidän elämäänsä. Hän kuvasi usein myös commedia dell?arte -hahmoja, kuten Pulcinellaa. Giandomenico oli isänsä tavoin kiinnostunut viivasyövytysten tekemisestä. Hänen graafinen tuotantonsa on vielä laajempi kuin Giambattistan ja se käsittää yhteensä 182 teosta (Succi 1988). Hänen viivankäyttönsä on systemaattisempaa eikä yhtä lennokasta kuin isällä. Toisaalta viivas- ??Sinebrychoffin taidemuseon kesänäyttely esittelee venetsialaisten mestareiden grafiikkaa ja luonnoksia suomalaisesta kokoelmasta. Rolando ja Siv Pieraccinin ainutlaatuiseen Tiepolo-kokoelmaan kuuluu teoksia Giovanni Battista (Giambattista) Tiepololta (1696-1770), sekä tämän pojilta Giovanni Domenico (Giandomenico) Tiepololta (1727-1804) ja Lorenzo Baldissera Tiepololta (1736-1776). Kaikkiaan näyttelykokonaisuus käsittää 50 grafiikan lehteä ja originaalipiirustusta. Giambattistan teokset olivat haluttuja ruhtinaiden ja kuninkaiden keskuudessa. Isä ja pojat muodostivat tuotteliaan työhuoneen, jolta tilattiin maalauksia Euroopan kirkkoihin ja palatseihin. Espanjan hovissa he työskentelivät 1762-1770, Giambattistan kuolemaan asti. Osa näyttelyn teoksista liittyy Tiepolojen tuotannon suuriin tilaustöihin. Tiepolot olivat myös taitavia graafikoita. Giandomenico ja Lorenzo opiskelivat isänsä työhuoneella grafiikkaa ja piirustusta. Näyttelyssä on esillä Tiepolojen tunnetuimpia grafiikan teoksia, kuten Giambattista Tiepolon etsaussarja I Capricci (1741-1742), joka on esillä kokonaisuudessaan. Grafiikassa ja luonnoksissa välittyvät venetsialaisten mestareiden sommittelun ilmavuus ja keveys, RööperinLehti 12. vuosikerta 2016 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2016 toryhmät muodostavat hänen syövytyksissään eloisia rytmisiä sävypintoja. Monet Giandomenicon grafiikan lehdistä ovat jäljennöksiä hänen ja isänsä freskomaalauksista. Myös hän toteutti sarjallisia kokonaisuuksia, kuten 24 aihetta sisältävän Pako Egyptiin -sarjan ja vanhoja venetsialaisia miehiä esittävän, 60 muotokuvaa käsittävän sarjan Raccolta di Teste (1774). Giandomenico teki runsaasti myös laveerattuja tussipiirroksia, joita sisältyy Pieraccinien kokoelmaan yksi häneltä ja yksi Giambattistalta. Lorenzo Baldissera Tiepolo (1736-1776) Myös Giambattistan nuorempi poika, Lorenzo Tiepolo, toimi hänen apulaisenaan suurissa maalausprojekteissa, kuten Würzburgin linnan ja Madridin Kuninkaallisen palatsin koristelutöissä. Isän kuoleman jälkeen Lorenzo jäi loppuelämäkseen Espanjaan palvellen kuningas Kaarle III:n hovissa taidemaalarina. Hän teki lukuisia taidokkaita pastellimaalauksia hovin jäsenistä sekä muista yläluokan edustajista. Varsinaisten muotokuvien lisäksi hän teki laatukuvia espanjalaisten elämästä pastellitekniikalla. Lorenzon graafinen tuotanto käsittää vain kymmenen viivasyövytystä, joista puolet eli viisi teosta sisältyy Pieraccinien kokoelmaan. Kaikki kymmenen työtä ovat huolellisesti tehtyjä jäljennöksiä Giambattistan maalauksista. Kolme kuvista liittyy Rinaldon ja Armidan tarinaan Torquato Tasson suositusta teoksesta Vapautettu Jerusalem, jonka pohjalta sävellettiin myös useita oopperoita. Muut syövytykset ovat katolisen vastauskonpuhdistuksen henkeen uskonnollisia aiheita, joko pyhimysten kuvia tai suurikokoisia kohtauksia Tiepolojen kattofreskoista. Toisin kuin isänsä, Lorenzo on pyrkinyt välttämään tyhjää, piirtämätöntä tilaa. Sen sijaan syövytykset rakentuvat tiheistä, järjestelmällisesti toteutettujen viivastojen täyttämistä pinnoista ja niiden vaihtelevasta rytmistä. Käsintehty paperi Paperit valmistettiin aina 1700-luvun puoliväliin saakka käsin, jonka jälkeen tehdasvalmistus erilaisine tekoprosesseineen alkoi yleistyä. Paperin käsin valmistus oli oma käsityön alansa, johon pienehköt työpajat olivat erikoistuneet. Paperin raaka-aineena käytettiin lumppua, joka pilkottiin ja jauhettiin pienikuituiseksi massaksi. Veteen sekoitettuna siitä tuli puuromaista seosta, joka kaadettiin muottiin eli viiraan. Ylimääräinen vesi valui pois ja huokoinen paperilevy prässättiin kovaksi, jolloin loput vedestä saatiin pois arkista. Kuivuttuaan kauttaaltaan paperi oli valmis käyttöön. Viira on puukehikko, jonka pohja koostuu rautalankojen ristikosta. Valmiissa paperissa näkyvät valoa vasten selkeinä paksumpien ja harvempien lankojen yhdensuuntaiset jäljet. Ne ovat ikään kuin kankaanku- Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja Palveluja Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE Työsuorituksia Sekalaisia Maalaus, tapetointi ja laminaatin asennus. Ilm. arvio. p. 045-235 1717 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Ostetaan Ostan 80-luvun videovuokraamojen vhs-vuokrakasetteja. Mieluiten isoja eriä. Ei myyntikasetteja. Puh 050-3067835 Keräilijä (evp upseeri) ostaa taidelasia. Mm Gunnel Nyman, Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikka; Kaipiainen, Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 0405045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 dostamista varten, vesileima esiintyy vain osassa grafiikan lehtiä. Merkittävin katalogi vesileimoista on Charles-Moise Briquet?n Les filigranes. Dictionnaire historique des marques du papier dès leur apparition vers 1282 jusqu?en 1600 avec 39 figures dans le texte et 16 112 fac-similés de filigranes, Geneve 1907. Se sisältää luettelotiedot ja faksimilekuvat yli 16  000 eurooppalaisesta vesileimasta ja niiden valmistajasta kautta Giovanni Battista Tiepolo (1696-1770) Seisova filosofi kädessään aikojen. suurikokoinen kirja / Stående filosof med stor bok / Standing Osassa PieracPhilosopher and two other Figures Sarjasta / från / from I Capricci cini-kokoelman viivasyövytys, vedostettu ruskealla painomusteella /etsning, tryckt I Capricci -sarjan med brun trycksvärta / etching, printed with brown ink The Rolando vedoksia on vesiand Siv Pieraccini Collection leima ?R?. Sarjan kahdessa viimeisessä lehdessä on vedonnassa käytettyjä loimia. ja paperintekomuottiin eli sileima ?Real?. VenetsiasOhuemmat ja tiheämmät viiraan juottamalla kiinni- sa oli 1774-1783 voimaspoikittaiset rautalangat vas- tetty kuvio, kuten tyylitelty sa laki, joka velvoitti pataavat kankaissa kuteita. lilja, kruunu tai puolikuu. perinvalmistajat ilmoittaLumpuista tehdyt papeVesileiman kohdalta pa- maan paperin laadun ja rit ovat happamuudeltaan peri jää hieman ohuemmak- koon. ?Real? on yksi näistä neutraaleja, minkä vuoksi si, kuten viiran lankojenkin kokoluokista, mikä viittaa ne säilyvät pitkään - toisin kohdalta, joten valoa vas- siihen, että kyseinen papekuin esimerkiksi happamat ten katsottaessa nämä erot- ri on valmistettu tänä ajantehdasvalmisteiset sanoma- tuvat vaaleampina linjoina jaksona ja vedos mahdollilehtipaperit, jotka kellastu- ja kuvioina paperista. Vesi- sesti painettu juuri vuosien vat ja haurastuvat nopeasti. leimoista on olemassa pak- 1774 ja 1783 välillä. suja, moniosaisia luetteloJoissakin vedoksissa näVesileima kirjoja, joiden avulla pape- kyy Suuri vaakuna -ryhrin valmistusajankohta on mään (Grande Stemma) Vanhoille käsintehdyille mahdollista selvittää. Vesi- kuuluvia vesileimoja, mutta papereille on ominaista, leima kertoo siten vedok- yleisimpiä leimoja Pieracciettä paperiarkkia valmis- sen aikaisimman mahdol- nien Tiepolo-kokoelmassa tettaessa siihen yhdistet- lisen painamisajankohdan. ovat kirjaimet AS sekä Koltiin aina vesileima eli fi- Koska arkkeja leikattiin ta- me puolikuuta -aihe (Tre ligraani. Se oli itse asias- vallisesti useampaan pie- mezzelune). sa rautalangasta taivuteltu nempään kappaleeseen ve-
• Nro 11 ? Viikot 23-24 16 Palvelemme Sinua koko kesän Seuraavat alkavat kurssit AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Aito stadilainen pienyritys MOOTTORIPYÖRÄKURSSI A TAI A2 alkaa 16.6. klo 15 B-KURSSI alkaa 13.6. klo 17.00 (kurssi alkaa joka toinen maanantai) Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!  ? ?? ?  ?  ????? ? ? ?  ? ?