• ? Oho. Tällä lipukkeella Ravintola Fenkolissa BITMASTER 2 isännän menua yhden hinnalla! Mikä ammattilainen! Lounas arkisin 10.30-15.00. TIETOKONEHUOLTO Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Ala Carte, kabinetit, yksityistilaisuudet A-oikeudet. www.ravintolafenkoli.fi, p. 050 321 2168 Tehtaankatu 21, 00150 Hki Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Arja Oreschnikoff LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki Voimassa huhtikuun loppuun asti! RööperinLehti Viikot 15-16 ? Nro 7/2015 ? 11. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN VAHVA OSAAJA EDUSKUNTAAN Helsingin kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja SEIJA MUURINEN Terveystieteiden tohtori, dosentti, sairaanhoitajadiakonissa ? Omaan monipuolisen käytännön työkokemuksen ? Puolustan erityisesti iäkkäiden ja lapsiperheiden palveluja ? Perheyritystaustani kautta ymmärrän vastuullisen talouspolitiikan tärkeyden. Suosittelevat muun muassa: Professori Sirpa Asko-Seljavaara ja ekonomisti Hannele Luukkainen 54 www.seijamuurinen.net Maksan ilmoituksen itse Sairaanhoitaja, valtiot.maisteri, perheenäiti ?Vanhojen äänet vaikuttamaan? ?Yhdessä kohti tasa-arvoa? BINAR MUSTAFA 39 järjestötyöntekijä Toiminut kansanedustajana, Helsingin valtuutettuna, sosiaali- ja terveysministerinä sekä opetusministerinä - Ensi- ja Turvakotien liiton pj 136 Ilmoituksen maksoi Tuula Haatainen Osaamista, näkemystä, kokemusta, sydämellä tuulahaatainen.fi SDP Hki Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-la 8-18 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista MIRJA ARAJÄRVI 25 eläkeläinen, fil.lis ?Ääni äänettömille? ?Ei leikkiä tulevaisuudella? SOPHIA LEPPÄ 35 opiskelija KAI SADINMAA 44 pastori, sit. Ehdokkaat Helsingissä 100 ? 121
• Nro 7 ? Viikot 15-16 2 Muut lääkäriasemat Sinä Eiran lääkäriasema Sinun lähin lääkäriasemasi 11ov Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. www.eiransairaala.fi Ajanvaraus 09 1620 570. Avoinna nyt myös lauantaisin klo 10?15.
• 11. vuosikerta ? nro 7 Viikot 15-16 Ajankohtaista Uunisaaren ponttonisilta poistetaan ??Uunisaarensalmen veneliikenteeltä sulkenut kävelyponttonisilta poistetaan 15.4. ja veneliikenne Uunisaareen alkaa. Monipuolisten palveluiden Uunisaari on suosittu virkistyssaari ja piknikkohde Helsingissä. Yhteysvene saareen kulkee Kompassitorilta Merisatamanrannasta 15.4.-15.11. välisen ajan. Armi Ratialle nimetään puisto Kaivopuistoon Hernesaaren sauna- ja ravintolakeitaan rakennuttajat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva Juuso Syrjä. Sauna- ja ravintolakeidas Hernesaareen Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia rakennuttavat hankkeen Helsingin Hernesaareen odotettu yleinen saunaja ravintolakokonaisuus konkretisoituu ensi kevääseen mennessä, kun terasseineen pinta-alaltaan yli 1800 neliömetriä käsittävän ja harjakorkeudeltaan 9 metriin nousevan uudisrakennuksen rakennustyöt alkavat huhtikuun alussa. ??Muotoilultaan huomiota herättävään rakennukseen tulee aidon savusaunan lisäksi kaksi muuta puulämmitteistä saunaa, ympärivuotinen terassiravintola ja paljon merelliseen ajanviettämiseen houkuttelevia elementtejä. Sauna- ja ravintolakompleksin rakennuttajat ovat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Hernesaaren yleinen sauna sai alkunsa vuonna 2009 Helsingin kaupungin osallistuttua Itämeren risteilymatkailua kehittävään selvityshankkeeseen. Suomen ja Helsingin tulisi raportin mukaan konkretisoida asemansa saunan kotimaana ja tarjota ulkomaisille vierailleen helppo mahdollisuus kokea aito saunaelämys uintimahdollisuuksineen. Hernesaaren sauna- ja ravintola on malliesimerkki tämän tarpeen täyttämisestä. Siitä tulee paitsi merellinen olohuone kaupunkilaisille, myös käyntikortti koko Suomelle: kuumimman matkailusesongin aikana Hernesaaren laituriin saapuu neljännesmiljoona ulkomaista risteilymatkailijaa. Heidän laivasta rantaan houkuttelemisekseen Avanto Arkkitehdit Oy on suunnitellut puusta saunan, jonka huomiota herättävä orgaaninen muoto sulautuu ainutkertaisella tavalla Hernesaaren rantamaisemaan. Sivu 11 Helsingin tuottavuus nousi ja menojen kasvu hidastui Tilinpäätös vuodelta 2014 Rakennustyöt haittaavat? liikennettä Kasarmikadulla ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Kasarmikadulla välillä Eteläinen Makasiinikatu - Ullanlinnankatu ja Pieni Roobertinkatu  30.3.- 30.5.2015. Moottoriajoneuvot: Kasarmikadulta etelästä pohjoiseen ohjataan kiertoreitille Ullanlinnankatu ? Korkeavuorenkatu ? Rikhardinkatu. Pieni Roobertinkatu on suljettu liikenteeltä välillä Kasarmikatu ? Korkeavuorenkatu, huolto- ja tontilleajo on sallittu Ka- sarmikadun suunnasta. Työn takia poistuville pysäköintipaikoille järjestetään korvaavia paikkoja Kasarmitorille.?Jalankulkijat: ohjataan Kasarmikadun länsipuolta pitkin ja Pienen Roobertinkadun eteläpuolta pitkin. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla.  Helen Oy ja YIT pahoittelee töistä aiheutuvaa mahdollista haittaa. ??Marimekon perustaja Armi Ratia on saamassa nimikkopuiston Helsinkiin. Nimen saa puisto, jolla ei ole ollut aiemmin virallista nimeä. Ratia asui nimettävän puiston lähistöllä vuodesta 1947 kolmen vuosikymmenen ajan. Hänen kotinsa oli osoitteessa Itäinen Puistotie 9. Armi Ratia syntyi vuonna 1912 Pälkjärvellä ja kuoli Helsingissä vuonna 1979. Puisto on tarkoitus perustaa Olympiaterminaalin lähistölle Kaivopuiston kaupunginosaan. Jussi Pajunen ??Kaupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,6 prosenttia. ?Suunta on oikea. Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassa linjannut, että velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena, vähennettynä vuotuisella yhden prosentin tuottavuuden parantamistavoitteella sekä rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla?, Jussi Pajunen jatkaa. Tilikauden tulokseen sisältyy Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämisistä aiheutuva 1 056 miljoonan euron suuruinen kirjanpidollinen myyntivoitto, joka kirjautuu tuloslaskelmassa satunnaisiin tuottoihin ja lisää vuoden 2014 tilikauden tulosta myyntivoiton määrällä. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset mukaan lukien vuoden 2014 tilikauden tulos oli 1 244,6 miljoonaa euroa ja ylijäämä 1 633,2 miljoonaa euroa. Palmia-liikelaitoksen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivousja turvapalvelutoiminto­jen yhtiöittämisessä tasearvojen katsottiin vastaavan käypiä arvoja, joten kirjanpidollista myyntivoittoa ei syntynyt. Sivu 5
• Nro 7 ? Viikot 15-16 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 7 Kaupungilla velkaa 2540 ?euroa asukasta kohden K aupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat viime vuonna 0,6 prosenttia. Valtuusto on linjannut, että velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena, vähennettynä vuotuisella yhden prosentin tuottavuuden parantamistavoitteella sekä rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Vuosikate oli 480,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate kattoi poistot 117-prosenttisesti. Vuosikate ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli 212,3 miljoonaa euroa ja kattoi poistoista 75 prosenttia. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset tuloslaskelmassa eivät vaikuttaneet vuosikatteeseen. Verotuloja kertyi 2 951 miljoonaa euroa, 45,6 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2  435,1 miljoonaa euroa, kun veroprosentti oli 18,5. Kunnallisveroa kertyi 7,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveron tuotto nousi 41,2 miljoonaa euroa eli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 206,7 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 11,4 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia. Valtionosuudet olivat 250,6 miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 25 miljoonalla eurolla. Maksuvalmius oli vuoden lopussa 44 päivää. Se tarkoittaa, että kaupunki pystyy maksamaan laskut, palkat ja muut kulut 44 päivän ajan, vaikka kaupungin kassaan ei tulisi rahaa. Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 86,6 miljoonalla eurolla. Lainaa oli 2 540 euroa asukasta kohden, edellisenä vuonna luku oli 2 446 euroa. Lainakanta oli vuoden 2014 lopussa hieman alle 1,6 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Helsingin ja Turun ruuhkat Pohjoismaiden pahimmasta päästä ? Ruuhkamaksuista huolimatta Tukholman liikenne on Pohjoismaiden takkuisinta  ??Helsingissä ja Turussa liikenne sakkaa yhtä paljon, kun taas Tampereen ruuhkat ovat selvästi lievempiä, paljastuu TomTomin vuosittaisesta Traffic Index -raportista.  Yli 200 kaupungin autoliikennettä vuonna 2014 analysoinut raportti kertoo, että esimerkiksi Helsingissä normaalisti puoli tuntia kestävään työmatkaan uppoaa ruuhkahuippujen aikaan 17 minuuttia ylimääräistä aikaa, eli yli kahdeksan työpäivän verran vuodessa. Maailman suurkaupunkeja vaivaavat erityisesti iltapäiväruuhkat. Keskiverto autoilija vietti pelkästään iltapäiväruuhkassa yli 100 tuntia ylimääräistä aikaa vuoden 2014 aikana, kun toteutuneita matka-aikoja vertaa ruuhkattomiin aikoihin. Maailman ruuhkaisimmaksi kaupungiksi nousi Istanbul, ohi Moskovan. Istanbulissa aamu- ja iltapäiväruuhkat pidentävät matka-aikaa peräti 58 prosenttia normaaliin liikenteeseen verrattuna. Yli 800 000 asukkaan suurkaupunkien joukossa maailman sujuvin autoliikenne oli Kansas Cityssä Yhdysvalloissa. Euroopan ruuhkattomin suurkaupunki oli Amsterdam, jossa ruuhkaaika kasvattaa matka-ajan pituutta ainoastaan 19 prosenttia. Lievästä ruuhkatilanteen kiristymisestä huolimatta Suomen kaupungit sijoittuvat eurooppalaisessa vertailussa keskitason paremmalle puolelle. Helsinki on 103:n kaupungin vertailussa Euroopan 65. ruuhkaisin kaupunki. Pohjoismaissa liikenne takkuaa eniten Tukholmassa, vaikka kaupungissa on käytössä ruuhkamaksut. Helsinkiä ruuhkaisempaa on myös Oslossa ja Stavangerissa. TomTom tarjoaa maailman tarkinta liikennedataa TomTom Traffic Index on maailman tarkin ruuhkabarometri. Yhteensä 218 kaupunkia 36 maassa kattava indeksi perustuu reaaliaikaisiin liikennetietoihin. TomTomin liikennetietokanta käsittää yli 10 biljoonaa mittaustulosta ja luku kasvaa yli 5 miljardilla mittauksella päivittäin. Kaupunkikohtaiset raportit antavat hyvin tarkkaa tietoa ruuhkista: ne kertovat esimerkiksi ruuhkaisimmat viikonpäivät ja vuorokaudenajat, työmatkalaisten aikaviiveet sekä ruuhkatasot pää- ja sivuteillä. ?TomTomin liikennetieto on tarkkuudeltaan ja kattavuudeltaan ainutlaatuista, koska se tulee suoraan teillä liikkuvissa ajoneuvoista. Tavallisille autoilijoille ruuhkatieto tarjoaa mahdollisuuden hakea reittejä, jotka vetävät parhaiten juuri sillä hetkellä. Dataa voisi hyödyntää myös yhteiskunnallisesti liikennesuunnittelussa, esimerkiksi Helsinkiin ehdotettujen kaupunkibulevardien arvioinnissa?, sanoo TomTomin Suomen maajohtaja Ari Nisumäki. Liikenneindeksi perustuu vertailuun, jossa ruuhkatuntien matka-aikoja verrataan ruuhkattomiin aikoihin. Näiden välinen ero ilmaistaan prosentuaalisena kasvuna matka-ajoissa. Siten esimerkiksi Helsingin 22 prosenttia tarkoittaa, että keskivertokuljettajalla kuluu matkaan ruuhka-aikana 22 prosenttia enemmän aikaa verrattuna normaaleihin aikoihin, kun liikennettä on vähemmän. Pohjoismaiden ruuhkaisimmat kaupungit 2014: (suluissa sijoitus vuonna 2013) 1. Tukholma, 30 % (1)?2. Stavanger, 25 % (2) ?3. Oslo, 25 % (3) ?4. Helsinki, 22 % (6) ?5. Turku 22% (5) ?6. Aarhus, 22 % (7) ?7. Koulun kielivalinta itsestään selvä ? se on ruotsi   ??Joillakin näyttää menevän mieli ja kieli ja terve järki solmuun, kun puhutaan ruotsin kielen asemasta Suomessa. Tätä osoittivat Vapaa kielivalinta ry:n edustajat Heikki Orsila ja Ilmari Rostila Rööperin lehden nro 5 yleisönosastossa. Yhdistyksen strategia näyttää nyt olevan vaikuttaminen paikallis- ja kaupunginosalehtien kautta. Sama yhdistys oli myös eduskunnalle tästä asiasta esitetyn kansalaisaloitteen takana. Yhdistyksen taustavoimana toimiva, kaikkien tuntema puolue, vaati ettei ?pakollinen ruotsin kielen opiskelu saa viedä aikaa kansainvälisesti hyödyllisempien kielten opiskelulta. Esimerkiksi Itä-Suomessa asuville venäjän kielestä olisi huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsista?. Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi kirjoitti lasten kielivalinnoista kolumnissaan Kouluruotsi ja  - te siellä idässä: ?peruskoulun tavoite on kuitenkin antaa kansallisesti määritelty sivistyspohja omaa elämää varten.  Entä, jos koululainen sieltä itärajalta ei aiokaan jäädä töihin kotikuntaansa, vaan haluaa lähteä vaikka Berliiniin. Kielikeskustelussa on välillä puhuttu tavalla, jos- sa oikea itäsuomalainen alkaa itse tuntea olonsa hieman oudoksi.? Ruotsin kielen taito on useimmissa jatko-opinnoissa välttämätön Suomessa. Venäjän osaaminen ei sitä ole. Ruotsin osaamisen puute lisäisi alueellista epätasa-arvoa ja vaikeuttaisi jatko-opintoja, jos ei jopa tekisi ne mahdottomiksi. Ruotsi on osa omaa kansallista historiaamme, Venäjä vähemmän. Ajatus, ettei ruotsin kielen osaamisen vaatimusta saisi sisällyttää yhteenkään korkeakoulututkintoon Suomessa, on järjetön. Silloin meillä ei olisi suomenkielisissä kouluissa historianopettajia ja ylipäänsä Suomen historiaa, taide- tai kulttuurihistoriaa ei ruotsin kieltä osaamaton voisi nyt eikä tulevaisuudessa lainkaan opiskella. Korkeimpiin virkoihin valtionhallinnossa tai oikeuslaitoksessa ei voisi päästä, puhumattakaan pohjoismaisista yhteisyrityksistä, joiden johtoportaalta odotetaan useimmiten jonkinlaista ?skandinaviskan? taitoa. Ruotsia osaamaton sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä ei pääsisi mihinkään tehtävään ruotsinkielisissä kunnissa. Jätämmekö tämän kaiken äidinkieleltään suomenruotsalaisille tai muu- ten ruotsia osaaville. Vapaa kielivalinta ry:n mukaan ?ruotsinkieliset palvelut hoituvat parhaiten ruotsinkielisten ja ruotsia vapaaehtoisesti opiskelleiden avulla? ja ?Suomen ruotsinkieliset voivat hoitaa kaupankäyntiä ruotsalaisten kanssa?. Samalla logiikalla venäjän osaaminen voitaisiin jättää syntyperäisille venäjänpuhujille. On naiivia kuvitella, että koululainen, joka ei edes viitsi opiskella ruotsia, jaksaisi oppia venäjää. Jos Vapaa Kielivalinta ry todella haluaa, koulutetaan sitten venäjää puhuvia puolikielisiä kenkäkauppiaita Lappeenrantaan.  Olen syntyperältäni itäsuomalainen. Koulussani Kuopiossa ? joka ei ollut mikään kielipainotteinen koulu - opiskelin 1970-80-luvulla oman äidinkieleni eli suomen lisäksi neljää muuta itselleni vierasta kieltä, joista toinen kotimainen mukaan lukien kolme oli pakollisia. Jos silloin pystyttiin siihen, miksi ei nyt uusin opetusmenetelmin ja uuden tekniikan avulla?   Markku Koponen Punavuori  - Rödberget Maahanmuuton kustannuksista oltu varsin vaiteliaita ??Suomen maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista on oltu varsin vaiteliaita ja jos esität kysymyksisä taloudellisesta luvuista, niin saat vastaukseksi, ?olet maahanmuuttokriittinen ja ilmiselvästi omaat rasistisen elämänkatsomuksen?! Siis kipeistä ja vaikeista asioista pitää olla hiljaa, tosiasiat ja perusteet on lakaistava perinteisen maton alle. Tämä kylläkin kertoo näin käyttäytyvien ihmisten omasta ruusunpunaisesta maailmasta, jossa keisarilla on vaatteet, vaikka todellisuudessa keisari onkin alasti. Norjan tilastokeskuksen mukaan (2012) länsimaalainen maahanmuuttaja tuottaa n. 100 000 euroa elämänsä aikana, kun taas itäeurooppalaisen kulut ovat n. 100 000 euroa ja muualta tulevissa n. 500 000 euroa koko elämän ajalta. Kööpenhamina, 21 % (9) ?8. Bergen, 20 % (8) ?9. Uppsala, 20 % (10) ?10. Göteborg, 19 % (11) ?11. Trondheim 18 % (4) ?12. Malmö 16% (12) ?13. Odense 14% (14) ?14. Tampere 13% (13) Euroopan ruuhkaisimmat suurkaupungit 2014: (yli 800 000 asukasta, suluissa sijoitus vuonna 2013) 1. Istanbul 58% (2) ?2. Moskova 50% (1) ?3. Pietari 44% (3) ?4. Bukarest 41% (-) ?5. Varsova 40% (4) ?6. Rooma 38% (5) ?7. Lontoo 37% (11) ?8. Marseille 36% (7) ?9. Pariisi 35% (8) ?10. Ateena 34% (9) ?11. Bryssel 33% (10) ?12. Manchester 32% (20) ?13. Hampuri 32% (13) ?14. Tukholma 30% (12) ?15. Milano 30% (18) Tietysti nämä eivät ole suoraan vertailukelpoisia Suomeen, mutta antavat vahvan suunnan mitä todelliset talousluvut voisivat olla. On hyvin ymmärrettävää jos vaikkapa Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on tuhat ihmistä ja tämän päälle monet turvapaikkahakijat, niin tässä yhä taantuvassa taloustilanteessa missä Suomi on vielä pitkään, niin ani harva näistä hen- kilöistä saa ja tulee saamaan vakituisen tuottavan työpaikan. Jos ihmiselle ei anneta juurikaan toivoa ja unelmia sekä työtä joiden kautta näitä arvoja voidaan toteuttaa, niin olemme luomassa hyvinkin ristiriitaista ihmisryhmää, joka tuntee ainoaksi velvollisuudeksi toimia kielteisesti elämää ja sen kutsumista vastaan. Paavo Haapalainen Kevät jo keikkuen saapuu Kevät jo keikkuen saapuu, pääsiäisen tuo mukanaan. Kun talvenselkä taittui, päivät valoisiin vaihtui. Kevätmieli saa toivomaan, aurinko antais valoaan. Aika rientää vuodet nää jättää jäljen mennessään. Näimme hetken ohi kiitävän, me teimme retken hämärään. Aurinkoinen kun pimenee, lintujen laulut vaikenee. Uusi sateenkaari usvainen piirtää kaaren kaukaisen. Me ootamme aikaa parempaa, jolloin faktat myönnetään. Eläkeläiset ovat huolissaan, heidät pohjalle painetaan. Aina sorretaan ja lypsetään, eikä poliitikot huomaakaan. voiko turvallista ollakaan, olo kuin oravalla oksallaan. Poliitikolle risut antaisin ja palkan ansiosidonnaisen. Kevät jo keikkuen saapuu, pääsiäisen tuo mukanaan. Vieläkö ilomme irtoaa, jaksammeko vielä äänestää?! Kansanedustajat valitaan, uudet kukot käy munimaan. Toivo Levanko
• Viikot 15-16 ? Nro 7 5 Havis Amandan nuorkauppakamari toi Helsingin tuottavuus nousi ja menojen pääsiäistunnelmaa Lastenklinikalle ??Helsinkiläinen Havis Amandan nuorkauppakamari toteutti jo perinteeksi muodostuneen hyvän mielen pääsiäisprojektin Lastenklinikalla 29. maaliskuuta. Nuorkauppakamarilaiset ilahduttivat klinikan potilaita pääsiäisnoidiksi ja -pupuiksi pukeutuneina ja veivät heille pieniä lahjoja. ? Lahjoituksina saimme mm. makeisia ja pehmoleluja. Oli hienoa, että yritykset lähtivät tänäkin vuonna innolla mukaan hyvän mielen projektiimme. Lahjoja lapsille saimme mm. Disneyltä, Fazerilta ja lelukauppa Tingelingistä, kamarin projektipäällikkö Miia Lindell kertoo. Vierailu toteutettii klinikan henkilökunnan toiveiden ja ohjeiden mukaan. Kamarin puheenjohtaja Tuulia Hovi toteaa, että Amandat ovat olleet Lastenklinikalla virpomassa noin viitisen kertaa ja joka kerta vierailu on ollut yhtä liikuttava kokemus. Amandojen virpominen ei suju aivan aivan perinteiden mukaisesti. Virpomislorua mukautettiin niin, että lopussa palkan pyytämisen sijasta sanotaan: ?Hymy mulle, palkka sulle?. Lorun jälkeen nuorkauppakamarilaiset jakoivat yhteistyökumppanien lahjoittamia tuotteita potilaille ja heidän perheilleen. Jäljelle jääneet lahjoitukset jätettiin lastenklinikan hoitajille, jotka jakavat ne parhaaksi katsomallaan tavalla lapsille myöhemmin. ? Vaikka sairaiden lasten tapaaminen on välillä rankkaakin, on Lastenklinikalla käyminen aina ilon asia. Tuomme hymyn lasten ja perheiden kasvoille vaikeina aikoina ja pääsemme kasvu hidastui Jatkoa sivulta 3 kiittämään samalla henkilökuntaa hyvästä työstä. Monilla naisjäsenistä koostuvan nuorkauppakamarim- me jäsenistä on omia lapsia ja siksikin käynti tuntuu erityisen merkittävältä, eräs Havis Amandan nuor- kauppakamarin pääsiäispupu kertoo. Kuva: Miia Lindell ??Yhtiöittämiset toteutettiin niin, että liikelaitosten omaisuus siirrettiin perustettuihin yhtiöihin apporttiluovutuksella yhtiöiden osakkeita vastaan ja osin liiketoimintakaupalla niin, että kauppasumma jäi pitkäaikaiseksi lainaksi yhtiölle. Yhtiöittämisjärjestelyissä omaisuuserät siirrettiin yhtiöille käyvistä arvoista. Yhtiöittämiset eivät vaikuttaneet merkittävästi kaupungin rahoitukselliseen asemaan 2014. Helsingin kaupungin investointien tulora­ hoitusprosentti vuonna 2014 oli 18 prosenttia (investointimenot 2 720,9 miljoonaa euroasisältäen osakkeiden yhteenlasketut 2 172,3 miljoonan euron merkintähinnat). Yhtiöittämisen kirjanpidolliset vaikutukset eliminoiden vertailukelpoinen investointien tulorahoitusosuus oli 87 prosenttia (investointimenot 548,5 miljoonaa euroa). Vuosikate oli 480,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate kattoi poistot 117-prosenttisesti. Vuosikate ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli 212,3 miljoonaa euroa ja kattoi poistoista 75 prosenttia.Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset tuloslaskelmassa eivät vaikuttaneet vuosikatteeseen. Verotulot prosentti oli 18,5. Kunnallisveroa kertyi 7,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveron tuotto nousi 41,2 miljoonaa euroa eli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 206,7 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta oli 11,4 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia. Helsingin saamat valtionosuudet olivat 250,6 miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 25 miljoonalla eurolla. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 44 päivää. Se tarkoittaa, että kaupunki pystyy maksamaan laskut, palkat ja muut kulut 44 päivän ajan, vaikka kaupungin kassaan ei tulisi rahaa. Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 86,6 miljoonalla eurolla. Lainaa oli 2 540 euroa asukasta kohden, edellisenä vuonna luku oli 2 446 euroa. Lainakanta oli vuoden 2014 lopussa hieman alle 1,6 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Taseen loppusumma oli 13 556,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 1 300 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa kerrytti tilikauden ylijäämiin kirjautunut yhtiöittämisistä saatu myyntivoitto. Aikataulu Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 23.3.2015, allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen 17.6.2015. Helsingin seutu imaisee työikäiset muuttajat Kari Hotakainen: Verotuloja kertyi 2 951 miljoonaa euroa, 45,6 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2 435,1 miljoonaa euroa, kun vero- ??Viime vuosien väestönmuutokset ovat eriyttäneet väestön ikärakennetta Helsingin seudun ja muun maan välillä. Helsingin seudulla työikäisten määrä kasvaa ? muualla maassa vähenee. Suomen väestö kasvoi viime vuonna 24 000:lla, josta Helsingin seudun osuus oli neljä viidesosaa. Alueen väkimäärä nousi ennakkoarvion mukaan 19 200 asukkaalla eli 1,4 prosentilla. Kasvusta oli muuttovoittoa 12 600 henkeä, selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä tutkimuksesta. Viime vuonna Helsingin seudun väestö kasvoi kaikissa ikäryhmissä. Eniten kasvoi 30?44-vuotiaiden työikäisten määrä, lähes 6 000:lla. Myös lasten (0?14-vuotiaat) määrä kasvoi useilla tuhansilla. Muualla maassa lasten, nuorten ja työikäisten määrä väheni 30?44-vuotiaita lukuun ottamatta. Voimakkaasti kasvavat ikäryhmät olivat 60?74- ja yli 75-vuotiaat.           Väestön määrää kasvattaa eniten maahanmuutto Helsingissä väestö kasvoi viime vuonna 9  200 hengellä (1,5  %), Espoossa 4 900 hengellä (1,9  %) ??Teosesittely ti 14.4. klo 17.30 Arenan lämpiössä, os. Hämeentie 2, vapaa pääsy?kirjailija Kari Hotakainen keskustelemassa, vetäjänä Kati Mykkänen.  Näytelmä on monologi, jossa kaikki roolit esittää Martti Suosalo. Linja-auto korvaa raitiolinjat 7A ja 7B ensi kesänä Pasilassa ja Vantaalla 2 600 hengellä (1,3 %). Kehysalueella väestön määrä lisääntyi 2 200 henkeä (0,7 %). Muuttovoiton osuus väestönkasvusta oli kaksi kolmannesta. Maahanmuuton ja maastamuuton erotus eli ulkomaisen muuttovoiton osuus oli 7 600 ja kotimaisen 5 000 henkeä. ?Suomi tarvitsee maahanmuuttoa enemmän, jotta voimme varmistaa työvoiman riittävän saatavuuden yrityksiin ja julkiselle sektorille?, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen. Ylikireä byrokratia vähentää Suomen houkuttelevuutta Noin 60  prosenttia ulkomaisesta muuttovoitosta tuli Euroopasta. Suurin ryhmä Euroopasta muuttaneista ovat virolaiset. Euroopan ulkopuolelta saatu muuttovoitto tuli pääosin Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta. Työvoiman ja maahanmuuton kohteena Helsingin seutu kilpailee ulkomaisten metropolialueiden kanssa. Suomen houkuttelevuutta voidaan parantaa yksinkertaistamalla byrokratiaa maahanmuuttajille, rekrytoiville yrityksille ja tänne investointeja harkitseville ulkomaisille yrityksille. ?On luovuttava ylibyrokraattisesta EU-/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien ammattityöntekijöiden saatavuusharkintamenettelystä. Lisäksi metropolialueelle on perustettava työperusteisen maahanmuuton neuvonta- ja ohjauspiste, International House. Näin on tehty esimerkiksi Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja Oslossa, joissa lupa-asiat saadaan vireille ja päätökseen nopeasti?, Lahtinen ehdottaa. Ikärakenne Helsingin seudun ja muun Suomen välillä poikkeaa merkittävästi Viime vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui 1  421  600 henkeä. Vuodesta 2000 seudun väestö on kasvanut 200 000 asukkaalla. Helsingin seudulla 30?44-vuotiaiden osuus väestöstä on nyt viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin muualla maassa. Myös lapsia ja nuoria on seudulla suhteellisesti enemmän. Vastaavasti 60?74- ja yli 75-vuotiaiden osuudet ovat noin neljä prosenttiyksikköä alemmat kuin muualla maassa.   Palvelija Kaukojäähdytystyöt haittaavat liikennettä Nordenskiöldinkadulla ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Nordenskiöldinkadulla ja Nordenskiöldinaukiolla 7.4.30.5.2015. Moottoriajoneuvot: Nordenskiöldinkadulla idästä länteen ohjataan yhdelle kaistalle. Polkupyöräiljät: Nordenskiöldinkadulla idästä länteen ohjataan jalankulun kanssa samalle väylälle. Joukkoliikenne sekä jalankulkijat normaalisti. Helen Oy pahoittelee Kaukojäähdytystöistä aiheutuvaa mahdollista haittaa. ?Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla Pasilankadun ratatöiden vuoksi raitiolinjat 7A ja 7B ajavat poikkeusreittejä 1.6. - 30.8. Raitiovaunujen ajamatta jäävää reittiosuutta korvaa bussi 7X. ??Pasilansillalla ja LänsiPasilassa ei ole raitioliikennettä. Raitiolinja 7A ajaa poikkeusreittiä Pasilan asema ? Sörnäinen ? Hakaniemi ? Senaatintori ? Lasipalatsi ? Meilahti (Kuusitien kääntöpaikka) ja linja 7B ajaa reittiä Meilahti ? Lasipalatsi ? Senaatintori ? Hakaniemi ? Sörnäinen ? Pasilan asema.?Raitiovaunuja korvaa bussi 7X, joka ajaa Länsi-Pasilan lenkin vain yhteen suuntaan, Pasilankatu ? Kyllikinportti ? Pasilanraitio ? Pasilankatu ? Pasilansilta ja edelleen reitille Ratapihantie ? Savon- katu ? Nordenskiöldinkatu ? Mannerheimintie. Bussin 7X:n päätepysäkki LänsiPasilassa on Maistraatintorin pysäkki 0606 ja keskustassa Postikadun pysäkki 2038.?Raitiovaunut ovat poikkeusreiteillä Pasilankadun rakennustöiden vuoksi. Raitiovaunurataa siirretään Pasilan sillalla, Pasilankadulla, Palkkatilanportilla ja Kyllikinportilla yhteensä yli 2000 raidemetriä. ?Rakennustöiden valmistuttua raitiovaunut liikennöivät Pasilankadulla omalla korotetulla kaistallaan. Oma kaista mahdollistaa raitiovaunujen esteettömän ja häiriöttömän liikennöinnin. Pasilankadun työt valmistuvat 31.8.2015. ?Nykyisen Pasilan sillan viereen rakennetaan uusi silta, johon sijoitetaan toinen raitiotiekaistoista. Uusi kaista valmistuu 30.8.2015. Lopullisesti Pasilan sillan työt valmistuvat vuosien 2016 - 2017 aikana. 
• Nro 7 ? Viikot 15-16 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 15 Ma 6.4. 2. pääsiäispäivä Ti 7.4. Allan, Ahvo Ke 8.4. Suoma, Suometar To 9.4. Michael Agricolan päivä Pe 10.4. Tero La 11.4. Minea, Verna Su 12.4. Julia, Julius, Janna Viikko 16 Ma 13.4. Tellervo Ti 14.4. Taito Ke 15.4. Linda, Tuomi To 16.4. Patrik, Jalo Pe 17.4. Otto La 18.4. Valto, Valdemar Su 19.4. Pilvi, Pälvi Ekumeeninen valtiopäiväjumalanpalvelus vaalikauden päättyessä ??Ekumeenista valtiopäiväjumalanpalvelusta vaalikauden päättyessä vietetään keskiviikkona 15.4.2015 klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Liturgeina toimivat pastorit Seppo S. Kosonen ja Maria Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, katolisen kir- kon piispa Teemu Sippo SCJ sekä vapaiden suuntien edustajana Baptistikirkon johtaja Jari Portaankorva. Tekstinlukijana avustaa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Musiikista vastaavat urkurina Harri Viitanen ja kanttorina Inka Kinnunen. Jumalanpalveluksessa laulaa Akateeminen laulu johtajanaan Iida Antola. Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle, jonka kotimaisena kohteena on Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Kolehdin kantavat Helsingin Hakatyttöjen, Helsingin Sinihaukkojen ja Katajanokan Karhunkaatajien partiolaiset. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon etelä- ja pohjoislehtereiltä. Sisäänkäynti tapahtuu klo 11.10?11.30 etelä- ja pohjoisovista. Guggenheim -säätiön edustajat vierailivat suomalaiskaupungeissa ??Solomon R. Guggenheim -säätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman sekä arkkitehtuurin ja digitaalisten hankkeiden kuraattori Troy Therrien vierailivat viime viikolla Oulussa, Kouvolassa, Lahdessa, Tampereella ja Turussa keskustelemassa Guggenheim Helsinki -museon tarjoamista mahdollisuuksista.  Wiseman ja Therrien tapasivat kaupunkien johtoa ja tutustuivat kaupunkien vahvuuksiin ja ominaispiirteisiin. He saivat lisätietoa suomalaisesta osaamisesta mm. arkkitehtuurissa, puurakentamisessa, designissa ja museotoiminnassa. ?Guggenheim Helsinki olisi museo, joka hyödyt- täisi pääkaupunkiseudun ohella koko maata. Meille on tärkeä ymmärtää, millaisia vahvuuksia eri puolilta Suomea löytyy. Sen pohjalta voimme miettiä yhdessä mahdollisuuksia, joita maahan voisi syntyä museon rakennusvaiheessa ja museon toimiessa?, Guggenheimsäätiön apulaisjohtaja Ari Wiseman sanoo. Tampereella Wiseman keskusteli pormestari Anna-Kaisa Ikosen kanssa. ?Guggenheimin tasoinen nähtävyys vaikuttaisi koko Suomen kiinnostavuuteen matkailukohteena ja parantaisi maamme kulttuuritarjontaa. Helsinki toimii useimmille turisteille porttina muualle maahan. Mu- seon tuomat mahdollisuudet tuleekin nähdä kahteen suuntaan: mitä Guggenheim voisi saada esimerkiksi Tampereelta, ja mitä puolestaan Guggenheim voisi tuoda Tampereelle ja muille suomalaiskaupungeille?, Ikonen kertoo. Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailu on tänä keväänä loppusuoralla. Kuuden finalistin lopulliset kilpailutyöt esitellään Helsingin Taidehallissa järjestettävässä Guggenheim Helsinki Now -näyttelyssä 25. huhtikuuta ? 16. toukokuuta. Kilpailun voittaja julkistetaan kesäkuussa. Helsinki siirtyy sähköiseen arkistointiin ??Helsingin kaupunki on saanut Arkistolaitokselta luvan arkistoida kaupungin pysyvästi säilytettävät asiakirjatiedot vain sähköisessä muodossa. Sähköiseen arkistointiin siirtymisen arvioidaan säästävän kaupungille lähes puoli miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki otti jo vuonna 2011 käyttöön sähköisen asianhallintajärjestelmän Ahjon, ja kaupungin koko päätöksenteko muuttui silloin sähköiseksi. Tällä hetkellä asiakirjat arkistoidaan sähköisesti, mutta sen lisäksi pysyvästi säilytettävät asiakirjat on tulostettava paperille. Paperiarkistoa on kertynyt joka vuosi noin 800 hyllymetrin verran kaupunginarkiston Meritalon toimipisteeseen. Arkistolaitoksel- ta saadun luvan jälkeen paperille tulostamista ei enää tarvitse jatkaa. Muutos edellyttää kaupungilla vielä viranhaltijoiden sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa. Sitä viimeistellään parhaillaan. Pelkästään sähköiseen arkistointiin on määrä siirtyä vielä tänä vuonna. Sen jälkeen kaupungin koko päätöksenteko alusta loppuun toteutuu ilman paperia. Sähköinen säilyttäminen helpottaa asiakirjojen löytämistä ja arkiston käyttöä. Kaupungin tavoite on, että julkinen tieto on maksuttomasti, laajasti ja kätevästi kansalaisten ja yritysten käytettävissä. Samalla muutos tuo kustannussäästöjä. Tilavuokrissa ja henkilöstökustannuksissa välittömät säästöt ovat noin 430000 euroa vuodessa. Nykyisin väliarkistossa työskentelee neljä henkilöä, joille kaupunginarkisto osoittaa uudet tehtävät ja järjestää koulutusta ja muuta tukea. Helsinki on sähköisen päätöksenteon edelläkävijöitä. Kaupungeista vain Lahti on aikaisemmin saanut Arkistolaitokselta luvan säilyttää asiakirjat pelkästään sähköisesti. Helsinki on eri yhteyksissä ehdottanut, että Suomen julkishallinnolle rakennettaisiin yhteinen kansallinen sähköinen pysyväissäilytysjärjestelmä. Viikon mietelause: Voima hallitsee maailmaa eikä mielipide, mutta voimaa käyttää mielipide. Blaise Pascal (1623-62) Kaupunginteatterin syksy alkaa vauhdikkaasti ? viisi ensi-iltaa elo-syyskuussa ??Helsingin Kaupunginteatterin syyskausi alkaa Ray Cooneyn Ministeriä viedään (Two into One) -ensiillalla 19. elokuuta Arenanäyttämöllä. Menestysfarssista Munaako herra ministeri (2000) tuttu kotimaisen politiikan kerma säntäilee jälleen Hotelli Vaakunan huoneissa ja käytävillä. Lemmennälkäisen ministeri Reino Viljasen poliittinen erikoisavustaja Mika Pöntinen saa taas taipua monelle mutkalle ja pitää kielen keskellä suuta pelastaakseen ministerin kohulta. Rooleissa nähdään taitavat koomikot Heidi Herala, Santeri Kinnunen, Vappu Nalbantoglu, Esko Roine, Eero Saarinen, Eppu Salminen, Asko Sarkola, Sari Siikander, Kaisa Torkkel ja Eija Vilpas. Farssi päivitetään eduskuntavaalien jälkeiseen Suomeen, ja sen ohjaa Neil Hardwick. Studio Pasilan näyttämö muuntuu lavastaja Katariina Kirjavaisen käsissä kimaltavaksi suurkaupungiksi pilvenpiirtäjineen ja välkkyvine mainosvaloineen, kun Helka-Maria Kinnusen Philip Ridleyn romaanista (Kasper in the Glitter, 1995) dramatisoima Kimalluksen kaupunki saa ensiiltansa 22. elokuuta. Kaupungin laitamilla kahden äitinsä kanssa asuva Kasper-poika kokee salaisella kaupunkiretkellään hurjan seikkailun ja kohtaa Katujen kuninkaan ja hänen uskolliset palvelijansa, argonautit. Huikean fantasian keinoin Kimalluksen kaupunki kertoo tärkeitä asioita ystävyydestä ja vanhemmuudesta. Näytelmän ohjaa suositun Tarzan-musikaalin ohjannut Kari Rentola. Rooleissa mm. Hannes Suominen, Aino Seppo, Iikka Forss, Jari Pehkonen ja Sanna-June Hyde. Pengerkadun näyttämön syksyn aloittaa kotimainen kantaesitys 26. elokuuta. Petja Lähteen kirjoittama ja Linda Wallgrenin ohjaama Onnellinen veli on road movie -henkinen sympaattinen komedia kahdesta veljeksestä, jotka lähtevät pohjoiseen etsimään isäänsä. Matkalla veljekset tapaavat toinen toistaan mielenkiintoisempia henkilöitä, pohtivat elämää ja itseään. Mitä onnellisuus on, ja kuka sen määrittää? Koskettavassa ja hykerryttävän hauskassa absurdissa komediassa näyttelevät Riitta Havukainen, Pekka Huotari, Antti Lang ja Pertti Koivula. Taustalla soivat suomalaisen rockin ja iskelmän klassikot. Syksyn 2015 musikaalitapaus, Billy Elliot, saa Suomen kantaesityksensä 27. elokuuta Peacock-teatterissa. Elton Johnin säveltämä, maailmalla huikean menestyksen saavuttanut ja elokuvanakin tunnettu, Lee Hallin käsikirjoittama Billy Elliot kertoo nuoresta, tanssijan urasta unelmoivasta pojasta. Mikko Koivusalon suomentaman musikaalin ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Markku Nenonen, ja kapellimestarina on Risto Kupiainen. Ammattinäyttelijöiden ja -tanssijoiden lisäksi Billy Elliotin työryhmässä vuorottelee 36 lasta ja nuorta. Nimiroolissa nähdään vuoroiltoina Henrik Björklund, Amos Brot- herus ja Lassi Hirvonen. 75-vuotisjuhlavuottaan viettävä Lilla Teatern avaa syksyn kunnianosoituksella kirjailija Bengt Ahlforsille ja hänen runsaalle revyytuotannolleen, jota on nähty Lillanin näyttämöllä peräti neljän vuosikymmenen ajan. Ohjaaja Markus Grothin kokoama Revy à la Ahlfors saa ensi-iltansa 2. syyskuuta. Lavalle nousevat konkarit Sixten Lundberg, Pia Runnakko, Åsa Wallenius, Niklas Häggblom, Jonna Nyman ja Vuokko Hovatta. Musiikista vastaa Kaisa Kulmala. Syyskauden ohjelmistossa jatkavat studio Pasilassa avioliittokomedia Avoin liitto, stand up -klubi Club act!one, kestosuosikki Kiviä taskussa sekä perheen pienimmille suunnattu Siiri ja sotkuinen Kerttu. Arena-näyttämöllä jatkaa Kari Hotakaisen Martti Suosalolle kirjoittama monologi Palvelija ja Lilla Teaterinissa psykologinen trilleri Gå på vatten. Ensi-illat elo-syyskuussa 2015 Ministeriä viedään 19.8.   Arena-näyttämöllä, ohj. Neil Hardwick                   Kimalluksen kaupunki 22.8. studio Pasilassa, ohj. Kari Rentola Onnellinen veli 26.8. Pengerkadun näyttämöllä, ohj. Linda Wallgren                  Billy Elliot 27.8. Peacockteatterissa, ohj. Markku Nenonen Revy à la Ahlfors 2.9. Lilla Teaternissa, ohj. Marcus Groth Ministeri Räty: Vammaispalvelut suunniteltava ihmislähtöisesti ??? Sosiaali- ja terveyspalvelut on suunniteltava vammaisen ihmisen tarpeista, voimavaroista, elämäntilanteesta ja tavoitteista lähtien yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Meillä on edelleen kehitettävää siinä, miten asiakas itse otetaan huomioon?, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty CP-liiton 50-vuotisjuhlassa 28. maaliskuuta Helsingissä. Asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät että päättäjillä ja ammattilaisilla on tietoa kuntalaisten ja asiakkaiden tarpeista. ? Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus osallistua omien palveluidensa suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten arviointiin. Asiakaskokemukselle ja asiakkaiden antamalle palautteelle on annettava nykyistä suurempi paino palvelutuotannon ohjaajana. Ensi hallituskaudella ratkaistaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon raken- ne että rahoitus. Sote-uudistuksen on oltava ihmislähtöinen eikä järjestelmälähtöinen.  ? Ihmisten on voitava valita itselleen parhaiten sopiva palvelu sen tuottajasta riippumatta myös vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Seuraavan hallituksen pöydällä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen on tuettava tätä valinnanvapautta, ministeri Räty totesi.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 7 Vesilinnuilla menee huonosti ? Ratkaisuja haetaan ??Tuoreet seurantatiedot osoittavat, että monien sorsalajien kannat ovat taantuneet. Muuttolintuina sorsat eivät tunnusta maiden rajoja, eikä yksittäinen maa voi siten ratkaista sorsakantojen ongelmia. Hanko kerääkin huhtikuussa rannoilleen lintujen lisäksi vaikuttavan joukon maailman vesilintututkijoita etsimään ratkaisuja sorsakantojen tilanteeseen. Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Rehevien kosteikkojen vesilintukannat ovat arviolta kuitenkin puoliintuneet kolmessa vuosikymmenessä, kun taas karuilla vesistöillä määrät ovat pysyneet vakaina. Sinisorsakanta on ollut pienessä kasvussa, mutta haapanan jouhisorsan ja tukkasotkan kannat ovat pienentyneet jo pitkään. Yksi merkittävin vesilintukantojen taantumisen syy on rehevöityminen.  Liiallinen rehevöityminen johtaa vesistöjen umpeenkasvuun sekä vesilintujen ravinnon vähenemiseen. ? Rehevöitymisen vaikutuksia pesimäkosteikoilla voidaan estää hoitotoimilla, kuten laidunnuksella ja Ikkunanpesut! Kevätauringon iloksi. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 ruovikon niitolla. Ensin tarvitaan kuitenkin tutkimustietoa siitä, mitkä keinot ovat tehokkaimpia, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Hangossa 7. ? 11. huhtikuuta järjestettävään kansainväliseen sorsatutkijoiden kokoukseen (Pan-European Duck Symposium) saapuu yli 70 vesilintututkijaa eri puolilta maailmaa. Sorsakantojen ja elinympäristöjen hoidon lisäksi kokouksessa keskitytään ilmastonmuutoksen vaikutukseen sorsien muuttoon ja talvehtimisalueisiin sekä vesilintujen kestävää metsästystä. ? Vesilinnut ovat merkittävä kansainvälinen luonnonvara ympäri Eurooppaa. Vaikka metsästyksen rooli sorsakantojen viimeaikaisessa taantumisessa näyttäisi olevan vähäinen, ponnistukset metsästyksen oikeaksi mitoittamiseksi ja yhteiseurooppalaisen kannanhoidon aikaansaamiseksi ovat nyt aiempaa tärkeämpiä, toteaa tutkimusprofessori Hannu Pöysä Luonnonvarakeskuksesta. Huhtikuinen Hankonie- mi on kokoukselle ajankohtainen paikka. Hangon saaristo on tärkeä pesimäalue Itämeren voimakkaasti taantuvalle haahkakannalle ja monet vesilinnut muuttavat Suomenlahtea pitkin pesimäalueilleen. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti uhanalaiset allit ruokailevat runsaslukuisena saaristossa ennen toukokuista kevätmuuttoaan Siperian tundralle. Kokouksen verkkosivut ja ohjelma löytyvät osoitteesta www.peds4.fi. Suomalaisten nuorten lukutaito lipsuu maailman huipulta ??Suomalaiset ovat yhä lukukansaa, mutta huippulukijoiden määrä vähenee. Lukukeskus julkaisee 10 faktaa lukemisesta Lukuviikon 20.?26.4. kunniaksi. Selvityksessä erityisesti poikien ja maahanmuuttajien lukutaidon heikkeneminen aiheuttaa huolta. Samalla julkaistaan Lukuviikon valtakunnallinen ohjelma, joka pitää sisällään yli 80 kirjallista tapahtumaa Helsingistä Sodankylään. 10 faktaa -kooste sekä ohjelma sivuilla: www.lukuviikko.fi Lukukeskuksen järjestämää Lukuviikkoa vietetään huhtikuussa Kirjan ja ruusun päivän kanssa samalla viikolla. Lukukeskus on koonnut eri tutkimuksista 10 faktaa, jotka selvittävät suomalaisten lukutaitoa ja suhtautumista lukemiseen. Tutkimukset osoittavat, että suomalaiset ovat lukukansaa ? vielä. Nuorten asenne lukemiseen käy kuitenkin kielteisemmäksi. Suomalaiset 9. luokkalaiset ovat lukijoina yhä maailman kärkijoukoissa, mutta taso laskee jatkuvasti. Tutkijat katsovat, että lukemiseen sitoutuminen ja taidon arvostus vaikuttavat eniten taitotasoon. Jo neljäsluokkalaisten motivaatio on 45 vertailumaan joukossa toiseksi matalin. Yläkoulussa into laskee entisestään. Hälyttävää on, että tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat suuremmat kuin missään muussa OECD-maassa ja ero kasvaa. Suomalaiset pojat uhkaavat syrjäytyä lukemisesta. On nähtävissä merkkejä myös siitä, että koulutuk- sen tasa-arvo rapautuu. Vähävaraisten ja vähän koulutettujen perheiden pojat ovat vakavimmassa vaarassa. Ilmiö toistuu maahanmuuttajien keskuudessa: sukupuolten väliset erot ovat yhtä jyrkät maahanmuuttajissa kuin kantasuomalaisissa. Maahanmuuttajat ovat ryhmä, jonka lukutaitoon tulisi kiinnittää huomiota. Vuoden 2012 PISAtutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuttajien lukutaito jää kauas suomalaisten yleisestä korkeasta tasosta ja selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.  Lukutaidon puolustaminen ja edistäminen on koko kansakunnan etu. Lukutaito on läpi elämän tarvittava perusvalmius, joka korreloi menestykseen myös muilla elämän osa-alueilla sekä esimerkiksi matemaattisessa päättelyssä ja ongelmanratkaisussa. Lukutaidon kehittymisessä auttaa erityisesti varhainen lukeminen. Kodin myönteinen asenne heijastuu lapsen hyvään lukutaitoon. ?Tilaamamme kooste antaa havainnollisen kokonaiskuvan Suomen lukutaitotilanteesta. Erityisen huolestuttavaa on poikien lukutaidon lasku, johon tulisi välttämättä puuttua. Lukutaito luo edellytykset hyvään elämään ja on tärkeää koko Suomen kilpailukyvyn kannalta tulevaisuudessa?, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís. Lukuviikko tukee ja edistää lukutaitoa Lukukeskuksen järjestämä Lukuviikko pyrkii innostamaan lukemisen pariin erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla sekä tarjoamalla lapsille ja nuorille materiaaleja maksutta. Viikko sisältää runsaasti ilmaisohjelmaa ympäri Suomea koko perheelle, vauvasta vaariin. Lukuviikon avajaispäivää juhlitaan mm. kirjallisilla naamiaisilla eri paikkakunnilla sekä nuorten- kirjailijoiden Siri Kolun ja Aleksi Delikouraksen kirjailijavierailulla, joka striimataan verkossa valtakunnallisesti. Vierailu on katsottavissa 20.4. klo 13?14 osoitteessa cloud.vink.helsinki.fi/stream 10 faktaa lukemisesta -paketin lisäksi Lukukeskus tarjoaa katsauksen suomea toisena kielenään opiskelevien nuorten lukuharrastuksen tukemiseksi sekä lapsille ja nuorille erilaisia kirjallisia tehtäviä, kirjoituskilpailun, lukuvinkkejä ym. materiaalia. Koko valtakunnallinen ohjelmisto ja materiaalit sivuilla: www. lukuviikko.fi 10+1 faktaa lukemisesta 2015: 1. Suomalaiset ovat lukukansaa ? vielä 2. Hyvä lukutaito on kansakunnan menestystekijä 3. Nuorten lukutaito lipsuu maailman huipulta 4. Huippulukijat hupenevat, vaikeuksissa joka kymmenes 5. Lukutaidon taso ja tasa-arvo voidaan yhdistää 6. Poikien lukutaito jää rajusti jälkeen tyttöjen tasosta 7. Luottamus lukutaitoon luodaan kotona 8. Perheen lukuleikki kasvattaa lapsesta lukijan 9. Maahanmuuttajat tarvitsevat erityistoimia 10.  Kaksikielisyys vaikuttaa ruotsinkielisten lukutaitoon Tvåspråkighet påverkar läsförmågan i Svenskfinland +1 Miten saan nuoren tarttumaan kirjaan? Vuoden 2014 laurealainen opiskelijayritys Circular evices ??Laurean vuoden 2014 uudeksi opiskelijayritykseksi on valittu Circular Devices Oy. Laurealaisen restonomiopiskelija Alejandro Santacreu johtama yritys kehittää parhaillaan modulaarista älypuhelinta PuzzlePhonea. Palkinto luovutettiin Espoossa tiistaina 31.3.2015. PuzzlePhonen ajatuksena on, että älypuhelin muodostuu kolmesta vaihdettavasta perusmoduulista: näytöstä, emolevystä ja akusta. Näin laitteen ominaisuuksia ja suorituskykyä voidaan parantaa ja päivittää eri käyttötarkoituksiin ilman että koko laite pitää vaihtaa. Samoin rikkoutuneen näytön tai akun tilalle voidaan tarvittaessa vaihtaa uusi moduuli. PuzzlePhonen filosofia perustuu yhteistyöhön, ekologisuuteen ja vastuullisuuteen.? Espanjasta Suomeen muuttaneen Alejandro Santacreun lisäksi PuzzlePhone-projektissa on mukana 14 henkinen kansainvälinen tiimi. Joulukuussa 2014 PuzzlePhone-projekti sai Tekesin rahoituksen, jonka avulla he kehittävät älypuhelimen ensimmäisiä prototyyppejä. ? Tämä palkinto on tärkeä tunnustus ja se läm- mittää mieltäni, Alejandro sanoi palkinnon luovutustilaisuudessa.? ?  Meillä on vielä paljon tehtävää PuzzlePhonen kanssa ja tulevaisuudessa on monia epävarmoja tekijöitä. Tällainen tuki tuntuu todella hyvältä tässä tilanteessa. Vuoden uusi opiskelijayritys ? Laurea StartUp 2014 -kilpailussa tarkoituksena oli palkita uusi opiskelijayritys, joka on edennyt ketterästi yritystoiminnan asiakaslähtöisessä kehittämisessä ja asiakashankinnassa sekä on menestyksekkäästi hankkinut rahoitusta toiminnan käynnistämisen. Vuoden uusi opiskelijayritys ? Laurea StartUp 2014 ?palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Valinnan tekivät Laurean Spinno Enterprise Centerin ja yhteistyökumppaneiden yrityskehitysasiantuntijat. Palkintona vuoden 2014 parhaalle uudelle opiskelijayritykselle on 300 euron arvoinen lahjakortti, sekä mahdollisuus päästä veloituksetta 3 kk:n ajaksi Laurean Spinno Enterprise Centerin start-up yritysten kehittämisohjelmaan.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 8 Puhdas ilma kaupunkiasuntoon ??Jokainen meistä tarvitsee puhdasta, raikasta ilmaa syntymästä kuolemaan, joka hetki. Sen vuoksi on helppoa perustella, miksi hyvä hengitysilma on terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeää. Näin toteaa maaliskuussa 10-vuotista toimintaansa juhlistavan Allergia-apu Oy:n perustaja Kari Sarne. Allergia-avun tärkein missio on sisäilman parantaminen erityisesti kaupunkiympäristössä, jossa ilmansaasteita leijuu ilmassa ympäri vuoden. Tunkkainen sisäilma sekä ulkoa sisälle tulevat epäpuhtaudet ja katumelu ovat kaupunkiasumisen suurimpia haittoja. ? Tänä päivänä ongelmaan löytyy kuitenkin yksinkertainen ratkaisu, sillä raittiin ulkoilman saa keskellä kaupunkiakin sisälle ilman saasteita tai melua, Sarne kertoo. ? Vanhoissa kiinteistöissä raitis ilma kannattaa ehdottomasti johtaa sisätiloihin kiinteistön alkuperäisten ilmanvaihtokanavien kautta. Likaavan ja vetoisen tai jossakin vaiheessa tapetin alle käyttämättömäksi jääneen venttiilin tilalle vaihdetaan vain nykyaikainen raitisilmaventtiili. Toimenpide on nopea ja edullinen, mutta sillä saadaan asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen todella iso parannus Sarne painottaa ja perustelee vielä ratkaisun toimintaa: ? Raitisilmaventtiilissä käytetään erittäin tehokasta suodatinta, joka päästää raittiin ulkoilman sisälle, mutta pysäyttää pienetkin, terveydelle vaarallisimmiksi todetut saastehiukkaset. ? Ulkoa tuleva melu vaimenee vahvan ulkoseinän läpi kulkevassa ilmanvaihtokanavassa ja pahimmilla melualueilla Ilmanvaihtokanavat näkyvät ulkoseinissä ikkunoiden yläosan korkeudella. voi kanavaan lisätä erillisen äänenvaimentimen. ? Kylmäkin ilma saadaan sisälle vedottomasti, koska raitisilmaventtiilit sijaitsevat huoneen yläosassa ja sisään virtaava ilma voidaan kylminä vuodenaikoina suunnata ylöspäin. Tällöin ulkoa tuleva ilma sekoittuu katon lähellä olevaan lämpimään ilmaan, eikä aiheuta ihmisille vedon tunnetta. ? Olen ollut kehittämässä kaupunkiasuntoihin sopivaa ilmanvaihtoratkaisua jo 1980-luvulta lähtien ja nyt se on käytössä jo tuhansissa asunnoissa Sarne kertoo. Hän huomauttaa samalla, että venttiilit toimivat kunnolla vain jos niiden suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. Kaupunkiolosuhteissa suodatin on vaihdettava vähintään puolen vuoden välein. Liian pitkään käytössä ollut suodatin tukkeutuu keräämistään hiukkasista ja sen Afrobeat from the Heart-musikaali Henkilösarja Afrobeat from the Heart tuo esiin monik työryhmällä luodun ja kasvatuksellisen musikaalin e Ivana! Aki! ?Maahanmuutosta ei ole varmasti seurannut millekään maalle mitään pahaa, joten rajat auki vaan. Kulttuurien välistä yhteistyötä pitäisi olla enemmän, sillä Suomi on täynnä maahanmuuttajia, jotka on täysin eristetty yhteiskunnasta. Musiikki ja tanssi ovat kansainvälisiä kieliä, joten kommunikointi eri kulttuurien välillä on niiden kautta helppoa. Muutenhan suomalainen kulttuuri on läpeensä sisäänpäin kääntynyt ja suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä paljon kehitettävää? Aki Haarala on helsinkiläinen kitaristi, tuottaja ja säveltäjä, joka on työskennellyt musiikin ammattilaisena kaksikymmentä vuotta. Hän on opiskellut ammatin USA:ssa ja Englannissa ja tullut takaisin Suomeen vuonna 2001. Mustan rytmimusiikin on valinnut yksinkertaisesti siksi, että pitää siitä. Nykyään hän on Af- rofunk-bändin vastuuhenkilö, mutta tuli alun perin tunnetuksi yhtenä suomalaisen soulin uutta aaltoa edustavan Quintessence-yhtyeen perustajajäsenistä. Haarala työskentelee sekä kotimaisten että kansainvälisten eturivin artistien ja yhtyeiden, tällä hetkellä muun muassa Palefacen, Räjähtävän nyrkin, Ismaile Sane Octetin ja Lightboxerin kanssa. Lisäksi hän opettaa kitaransoittoa eri oppilaitoksissa ja pitää kitaransoiton workshopeja. Nykyään musiikki merkitsee hänelle tietysti ennen kaikkea elantoa, mutta Fela Kutin musiikkia on hänen mielestään todella kiva soittaa ja tämä musikaali on ainut tilaisuus päästä sitä soittamaan. Fela Kutia ei juuri radiosoitossa kuule, joten tämän produktion hän näkee yleissivistävänä. ?En haluaisi tanssia työkseni, koska sitten sitä olisi pakko tehdä. Nyt se on minulle intohimo.? Ivana Vojnovic tuli Suomeen ex-jugoslaviasta Belgradista, kun hän oli vasta kaksivuotias. Silti hän ei tunne olevansa oikein suomalainen, eikä sen puoleen serbialainen tai bosnialainenkaan. Hänen kaikki sukulaisensa ovat hajaantuneet ympäri maailmaa jamummolakin on lentomatkan päässä. Kotona heillä puhutaan serbokroatiaa. Hän on seitsemäntoistavuotias ja suorittaa tällä hetkellä kaksoistutkintoa, eli käy sekä kielilukiota että opiskelee puvustamista Stadin ammattiopistossa. Sen lisäksi hän on harrastanut tanssimista laidasta laitaan ? kokeillut suomalaista kansantanssia, discotanssia ja streetdancea. Viimeisin löytö on homomiesten parissa syntynyt naisellinen vogue. Tällainen yhteistyö on hänen mielestään tosi hyvä, koska afrikkalainen kulttuuri tuo väriä maailmaan. Hän tykkää tutustua eri maista tuleviin ihmisiin, sillä sitä kautta heitä oppii ymmärtämään. Suomessa jotkin asiat ovat hänen mielestään hyvin esimerkiksi lääkäriltä saa apua, kun sitä tarvitsee. Toisaalta suomalaiset eivät juuri tervehdi naapureitaan tai juttele kenellekään vaikka metrossa. ?Tykkään siitä, kun vaikka metrossa eteen tulee joku vieraasta kulttuurista oleva ja alkaa höpöttää. Vaikka se tietäisi minulle vaikeuksia, niin tykkään siitä silti.? Emily! ?Laulaminen on minun juttuni ja se antaa minulle voimaa. Musikaalia varten opettelin roolityöskentelyä, koska siinä tarvittiin sitä, mutta laulamista aion jatkaa musikaalin jälkeenkin? Emily Coretta Aderinwale syntyi ja kasvoi Suomessa, mutta hänen isänsä oli nigerialainen. Muita tummempi ihonväri johtaa joskus siihen, että hänelle puhutaan englantia. Hän työskentelee tätä nykyä lastenhoitajana päiväkodissa. Afrobeat from the Heart -musikaalista hän sai kuulla tuttavansa kautta ja pestautui musikaaliin laulajaksi ja näyttelijäksi heti alkuaikoina. Hän kävi ala-asteella musiikkiluokkaa ja on sen jälkeenkin laulanut kavereiden häissä ja toiminut taustalaulajana reggae-bändissä. Hänen mielestään on tosi hyvä sekoittaa kulttuureja ja taustoja, sillä sitä kautta oppii. Hän tuli itse tähän projektiin osaksi oppimaan isän puolen juuristaan ja afrikkalaisista tavoista. ?On minulla kyllä muutenkin afrikkalaisia ystäviä, joiden kautta ne tulevat tutuksi.? hän sanoo. Emilyn mielestä suomalainen yhteiskunta on melko suppea ja kansa sisäänpäin kääntynyt, eikä suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan juuri ole. Viime aikoina tässä suhteessa on tosin menty parempaan suuntaan, mutta vieläkin ulkomaalaisen on esimerkiksi paljon vaikeampaa saada töitä.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 9 S-ryhmä uskoo  tulevaisuuteen Velco raitisilmaventtiilin suodattimen kunto on helppo tarkistaa vetämällä venttiili ulos seinästä. Mustunut suodatin tulee vaihtaa. suodatuskyky heikkenee vähitellen. Raitista ilmaa tarvitaan Raitista ilmaa pitää johtaa sisätiloihin myös ikkunoiden ollessa suljettuina, muuten huoneiston ilmanvaihto ei toimi. Ennen sotia rakennetuissa kaupunkitaloissa raitis ilma saadaan sisälle ulkoseinien ilmanvaihtokanavien kautta, mutta 1940-1980-luvuilla valmis- kulttuurisella esiintyjiä ??Henkilösarja Afrobeat from the Heart tuo esiin monikulttuurisella työryhmällä luodun ja kasvatuksellisen musikaalin esiintyjiä. Musikaali esitetään Helsingissä 9-11.4. ja 15-17.4. klo 19 Teatteri Forumissa, toistaiseksi viimeistä kertaa Suomessa. Luvassa grande finale! Tervetuloa lauantaina 11.4. klo 15-16.30 Afrobeat työpajaan, joka on tarkoitettu lapsille ja perheille. Työpajassa tutustutaan lisää teemaan ja sinne on ilmainen sisäänpääsy. Mukana on myös toiminnallinen osio niin pienille kuin isoillekin. Keskiviikon 15.4. (S) esitys on suunnattu erityisesti nuorille. Musikaali pohjautuu nigerialaisen muusikon, ihmisoikeusaktivistin ja afrobeat -musiikkisuuntauksen luojan Fela Kutin elämään. Fela Kutin elämäntyöllä on suuri merkitys edelleen Afrikassa sekä maailmanlaajuisesti. Yhteistaideteoksen ovat luoneet yli 50 eritaustaista musikaaliyhteisön jäsentä. Afrofunk bändissä soittavat Suomen huippumuusikot. Liput Lippupalvelusta (24/17?): www.lippupalvelu.fi/artist/afrobeat-fromthe-heart-lippuja/954455 Show&Dinner (African buffét) varaukset osoitteesta felaways@gmail.com, 4 päivää ennen esitystä. Lisätietoa musikaalista Facebookista: https://www.facebook.com/afrobeatfromtheheart Kuvaaja: Joni Sarkki Haastattelija: Riikka Takala tuneista rakennuksista kanavat yleensä puuttuvat. Sen vuoksi raitisilmaventtiilit on asennettava ikkunoihin. ? Tehokkaan suodatuksen saa nykyään myös ikkunaventtiileihin, jonka ansiosta ilman saa niidenkin kautta puhtaana sisälle. Melun pääsy sisätiloihin pystytään myös ehkäisemään. Raitisilmaventtiilien asennus ikkunoihin on edullista, eikä työstä tule normaalisti lainkaan pölyä asuntoon Sarne opastaa. Raittiin ulkoilman saa sisälle ilman saastehiukkasia myös ikkunaan asennetun raitisilmaventtiilin kautta. Hyvän sisäilman erikoisliike ? Puhtaan ja toimivan ilmanvaihdon lisäksi me pyrimme parantamaan asuntojen sisäilmaa muillakin tavoin Sarne kertoo. Myymme ja asennamme mm. ilmanpuhdistimia ja -kostuttimia, ilmansuodattimia ja jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Ilmanpuhdistimia ja hajunpoistoon käytettäviä otsonointilaitteita voi myös vuokrata. ??S-ryhmä kiittää asiakkaitaan luottamuksesta. Asiakkaiden luottamus säilytti ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuuden 45,7 prosentissa edellisvuoden tapaan. Nielsenin tänään julkistama päivittäistavarakaupan myymälärekisteri vuodelta 2014 osoittaa, että S-ryhmä kasvoi markkinan kasvun tahdissa ja piti pintansa haastavassa tilanteessa. ? Kilpailu oli erittäin kovaa, ja hyvä niin. Viime vuoden luvuissa näkyy selvästi suomalaisten heikentynyt ostovoima. Päivittäin kulutettavien tuotteiden hinnan merkitys on kasvanut entisestään, summaa S-ryhmän marketkaupan johtaja Jukka Ojapelto. Markkinaosuustilastoinnin valossa päivittäistavarakaupassa pärjäsivät viime vuonna parhaiten ne kaupan ketjut, jotka pystyivät pitämään hintatasonsa edullisena. ? Osuuskaupan ainoa tar- koitus on asiakkaidemme arjen helpottaminen. Ruoan hinnan jatkuva edullistaminen on perusvelvoitteemme. Teimme lujasti töitä sen eteen jo viime vuonna ja tänä vuonna vauhti on halpuuttamisen myötä vain kiihtynyt. Halpuuttamisen vetovoima näkyy selvästi: sekä asiakasmäärät että kotimaisten elintarvikkeiden myynti ovat sen myötä nousseet. ? Jatkuvasti edullisen hintatason lisäksi valttimme on kotimaisuus. Lähes 80 prosenttia tuotteistamme on valmistettu Suomessa. Uskomme, että laadukkaiden kotimaisten tuotteiden ja edullisuuden yhdistelmä on toimiva, Jukka Ojapelto toteaa. Kotimaisten elintarvikkeiden suosiota kuvastaa S-ryhmän Kotimaista-tuotesarjan menestys. ? Vuosi sitten maaliskuussa lanseeraamamme Kotimaista-tuotteet ovat edullisia ja aina Suomessa, kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja. Tuotesarjan suuri suosio kertoo siitä, että kotimaisuutta arvostetaan myös silloin, kun valintoja tehdään ensisijaisesti hinnan perusteella. Myös paikallisten erikoisuuksien pitäminen valikoimissa ja hyvä yhteistyö alueen tuottajien kanssa on osuuskaupoille tyypillinen tapa pitää kotimaisen tuotannon puolta. S-ryhmä on myös Suomen suurin luomun myyjä. ? Parannamme valikoimiamme jatkuvasti ja teemme kaikkemme, jotta asiakas saa tarvitsemansa saman katon alta, yhdellä asiointikerralla. ? On myös hyvä muistaa, että alueosuuskaupat eivät palvele vain kasvukeskuksissa, vaan kaikkialla Suomessa, pienilläkin paikkakunnilla, Jukka Ojapelto muistuttaa. Taustajoukoissa Joanna Laajisto sekä Suvi Saloniemi? Bier-Bierille ilahtunut vastaanotto ??Helsingin ydinkeskustan tuorein olutbaari BierBier on löytänyt tiensä oluen ja viinin ystävien sydämiin. Paikka kerää kiitosta valikoiman lisäksi palvelustaan, sisustuksestaan ja tunnelmastaan. Kaupungin kauneimmaksi olutbaariksi kutsuttu Bier-Bier löytyy osoitteesta Erottajankatu 13. Modernin ja palvelevan Bier-Bierin valikoima on ketterä ja huolella valikoitu. Satakunta olutta, kymmenisen siiderilaatua ja parikymmentä viiniä tarjoavat haastetta hifistelijöille ja elämyksiä noviiseille. Bier-Bier tuo baariin myös viinimaailmasta tunnetun menuajattelun, jossa oluet on jaoteltu kuvailevien kategorioiden alle. Tarjolla on esimerkiksi janonsammuttajia kategoriassa Fresh & Crispy ja uusia tuttavuuk- sia listalla Sour & Strange. Tuotevalikoiman pääpaino on eurooppalaisissa käsityöoluissa, joista kahdeksaa saa hanasta ja loput löytyvät pulloista. Siiderit tulevat pääasiassa Espanjasta ja Ranskasta, ja viinit ovat omistajien maahan- tuontiyrityksen pientilaviinejä. Tarjolla on juomien lisäksi baarinaposteltavaa naapuriravintola Groteskin keittiöstä. ? Halusimme tehdä vanhaa tilaa kunnioittavan nykyaikaisen baarin, jossa ihmisen on hyvä olla ja jossa oluisiin tutustuminen on helppoa. Henkilökuntamme ansaitsee suurkiitoksen kahdeksansivuisen olutlistan haltuunotosta. Saamme päivittäin kiitoksia siitä, että asiakkaat ovat asiantuntijoidemme avulla löytäneet uusia, miellyttäviä makuja. Ovistamme on kävellyt myös lukuisia asiakkaita, jotka ensitöikseen kertovat, etteivät pidä oluesta - olemme ilolla seuranneet, kuinka he viihtyvät ja tulevat uudestaankin, omistajiin lukeutuva Anders Westerholm kertoo. Tyylikäs ja ajaton tunnelma syntyi ystävien avustuksella Bier-Bierin omistajajouk- ko sai tilan haltuunsa loppuvuodesta ja ovet avattiin tammikuun lopulla. Ennen ovien avaamista vanha ja arvokas tila päivitettiin moderniksi ja tunnelmalliseksi baariksi. Bier-Bierin sisustuksen on suunnitellut sisustusarkkitehti Joanna Laajisto ja esillä olevien teosten ripustuksen kuraattori Suvi Saloniemi. Bier-Bier sijoittuu Sebastian Gripenbergin suunnittelemaan rakennukseen, jossa ovat toimineet muun muassa Suomi-yhtiö, Helsingin Sanomat ja viineihin erikoistunut Erottajan Alko. Rakennus valmistui vuonna 1893 ja sen sisustusta kuvailtiin jo silloin merkittävän yhtenäiseksi ja elegantiksi. ? Osin Museoviraston suojelemasta baarista haluttiin tehdä arvorakennuksen alkuperäistä, historiallista miljöötä kunnioittava sekä korostava. Tummat, sammutetut värisävyt tekevät siitä intiimin. Valaisimet ja särmikkäät kalus- teet tuovat tilaan modernia kontrastia, Laajisto kertoo. Laajiston suunnittelema yksinkertainen sisustus tekee kunniaa tilan huonekorkeudelle, katolle ja alkuperäisille kaakeliuuneille. Mittatilauksena teetetyt nahkasohvat, Tebianin messinkiset sohvapöydät ja ruotsalaisen No Early Birdsin pienet jakkarat muodostavat mukavia seurustelusoppia. Holvi-ikkunoiden äärelle sijoitetut puutasot ja baarijakkarat tarjoavat mahdollisuuden seurata Erottajan näkymiä. Tilan valaisimet ovat No Early Birdsin ja Tom Dixonin käsialaa. Moniosaisen tilan perältä punaisesta huoneesta löytyy Bier-Bierin sydän, viininpunaisesta keraamisesta laatasta, tummasta puusta sekä messingistä valmistettu baaritiski. Punaiseen, siniseen ja vihreään huoneeseen levittäytyy myös omistajien hankkima teoskokoelma, joka antaa kontrastia historialliseen tilaan ja täydentää yksinkertaista sisustusta. Teosten koot ja ripustus on tarkkaan harkittu. ? Rakastan tilaa ja sen yksityiskohtia, ja lähdin mielelläni auttamaan ripustuksen suunnittelussa. Seinille ripustettu kokonaisuus kunnioittaa Gripenbergin arkkitehtuuria sekä Laajiston sisustusta ja tuo tilaan eleganttia lontoolaista tunnelmaa, Suvi Saloniemi kertoo. ? Kuvat: Mikko Ryhänen ??Ravintoloitsijat?BierBierin omistavat Anders Westerholm, Matti Sarkkinen ja Toni Immanen. Westerholm ja Sarkkinen tunnetaan viinin ja ruoan ystävien keskuudessa ravintoloistaan Sushibar + Wine sekä Story. Yhdessä Immasen kanssa he omistavat lisäksi myös viinibaari Vin-Vinin sekä viinien ja oluiden maahantuontiyritys Viiniten. Bier-Bier on tyylikkään rennoista paikoistaan tunnettujen ystävysten ensimmäinen olutbaari.
• 10 Nro 7 ? Viikot 15-16
• Viikot 15-16 ? Nro 7 11 Sauna- ja ravintolakeidas Hernesaareen Jatkoa sivulta 3 ??? Helsinki on merellinen kaupunki ja meidän rantaviivamme on maailman mitassakin ainutlaatuisen hieno. On todella hienoa, että meille syntyy Hernesaaren saunan kaltaisia hankkeita, jotka avaavat rannan kaupunkilaisten käyttöön, ilahduttavat matkailijoita ja ovat vieläpä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia, kertoo kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho. ?Sauna- ja ravintolahanke on Hernesaaren rakentamisen pioneeriprojekti ja alueen sydän. Sen ympärille suunniteltujen puisto- ja asuinalueiden rakennustöiden on tarkoitus alkaa 2020. ?Aidot puusaunat keskellä kaupunkia ?Sauna- ja ravintolakeitaasta luodaan kohtauspaikka kaupunkilaisille vieraineen. Savusauna ja perinteinen kertalämmitteinen ovat jatkuvassa käytössä ja kolmas sauna lämpenee ryhmille tilauksesta. ? Merellisestä mielikuvasta huolimatta Helsingin rannoilla on ollut yllättävän vähän palveluita. Tästä tu- lee selkeästi paikka, jossa ihminen ja luonto kohtaavat. Meri tulee konkreettisti asiakkaiden iholle, kun osa terassista rakennetaan suoraan veden päälle ja saunoista on ympärivuotinen pääsy mereen, kertoo Antero Vartia ja lisää, että luonto ja ympäristö otetaan huomioon alusta saakka. ? ? Selvitämme tarkasti, mistä metsästä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin, hyödynnämme omaa aurinkoenergiaa, käytämme lasiseinissämme energiatehokkaimpia ikkunoita ja saunojen puukiukaista suunnitellaan vähäpäästöi- Hernesaaren sauna- ja ravintolakeidas. Suunnittelu Avanto Arkkitehdit Oy Ville Hara ja Anu Puustinen, rakennuttajat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva: Avanto Arkkitehdit Oy. Hernesaari, Avanto Arkkitehdit, ilmakuva. set. On selvää, että ravintola tulee tarjoamaan vastuullisesti pyydettyä kalaa ja käyttämään mahdollisimman lähellä tuotettuja muita raaka-aineita. Jasper Pääkkönen visioi, että ensi keväänä aukeava, tällä hetkellä vielä työnimellä Löyly kehittyvä kohde tulee vetämään puoleensa hyvinkin monipuolista asiakaskuntaa. Saunassa ollaan perinteisesti totuttu käymään niin perheenjäsenten, ystävien kuin liikekumppaneidenkin kanssa ja nyt lista laajenee entuudestaan. ? Paikan oltava kaikkien helposti lähestyttävissä. Sinne voi tulla yhtä hyvin kokoustamaan ja työpalaveriin, kuin rennosti kavereiden kanssa oluelle tai yksinkertaisesi nauttimaan huikeasta merimaisemasta. Kansainvälisyyttä korostaa se, että kaupunkilaiset ja turistit mahtuvat sulassa sovussa saunomaan Suomen ??Rakennuksen ovat suunnitelleet Avanto Arkkitehdit Oy:n Ville Hara ja Anu Puustinen ??Rakennuttajana toimii Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian yhteisyritys Kidvekkeli Oy ??Yksityisellä rahoituksella toteutettavan ja keväällä 2016 valmistuvan sauna- ja ravintolakeskuksen kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa. ??Ympärivuotisen ravintola-kahvilan pinta-ala on 246 m2 ja saunaosaston koko 332m2. ??Rakennuksen bruttoala on 1070m2. ??Rakennuksen kattavan arvokkaimpiin kuuluvalla paikalla. Suomesta löytyy yli 5 miljoonaa saunomisen asiantuntijaa, mutta uskomme, että tästä tulee parasta, mitä yleisissä kaupun- ?hulmun? alaista sekä taivasalla olevaa avonaista terassipintaa tulee rakennuksen ympärille ja päälle yhteensä yli 1800m2. ??Asiakaspaikkoja on noin 600. ??Hernesaaren sauna ja ravintola tulee operoidessaan työllistämään noin 40 henkilöä. ??Saunojen kolme erillistä löylyhuonetta istuttavat kymmeniä saunojia. ??Kolme saunaa ovat: savusauna, kertalämmitteinen ja jatkuvalämmitteinen. ??Raksakamera työmaalta: http://www.raksakamera.fi/382302014/fi/ kiolosuhteissa on mahdollista toteuttaa, lisää Jasper Pääkkönen ja kertoo myös opiskelevansa saunanlämmittämisen salat tulisijamestarin opissa. TIEN PÄÄLLE KESÄKSI! Opi kanssamme turvalliseksi kuljettajaksi? Kurssit alkavat 20.4. ja 4.5. klo 17. On the road next summer! Our courses start on 27th April and 11th May at 5 pm. AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
• Nro 7 ? Viikot 15-16 12 Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola haluaa yliopistoista yhä kansainvälisempiä ??Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolan mielestä kansainvälistyminen parantaisi suomalaisyliopistojen laatua. ? Kansainvälisyys ei ole itsetarkoitus, vaan se on keino saada yliopistolle yhä parempaa opetusta ja tutkimusta, rehtori Jukka Kola sanoi yliopiston 375-vuotisjuhlassa tänään. Hän arvioi, että ulkopuoliset vaikutteet voivat olla yliopiston menestymisen kannalta ratkaisevia. ?  Tarvitsemme joukkoomme tutkijoita ja opiskelijoita, jotka tuovat mukanaan uusia ajatuksia, sillä kaikki viisaus ei ole Suomessa. Tulijat saavat olla mistä maakunnasta, maasta tai yliopistosta tahansa, ainoastaan heidän osaamisellaan on merkitystä, Kola sanoo. Kola myöntää, että kansainvälistymisen eteen on tehtävä työtä niin rekrytoinnissa kuin opetuksessa. ? Ei riitä, että suomenkielinen opetus vain muutetaan englanninkieliseksi, vaan kansainvälisyyden pitää näkyä opetuksen sisällössä. Kola arvioi, että myös koulutusviennin edistämi- seksi opetustarjonnan laatua, houkuttavuutta ja näkyvyyttä on parannettava. Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä viidennes on ulkomaalaisia, mutta professoreista vielä alle kymmenesosa. Kotoutuminen ja työllistyminen hankalaa Helsingin yliopisto kuuluu maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon, mikä helpottaa sekä huippututkijoiden houkuttelemista että kansainvälisten kumppaneiden hankkimista. Vaikka yliopisto olisi ulkomaalaisille houkutteleva, kotoutuminen Suomeen saattaa muutoin olla vaikeaa. Kola perää vastuuta etenkin työnantajilta. ?Työnantajat puhuvat lämpimästi ulkomaisista osaajista. Käytännössä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tai tutkijoiden, saati heidän puolisoidensa, on vaikea saada töitä Suomessa. Kola muistuttaa, että kansainvälistyminen on keino parantaa Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä. Rehtori Jukka Kola ?Tarvitsemme Suomeen uusia ajatuksia ja kansainvälistä näkökulmaa. Maahanmuutto kannattaa ihan itsekkäistäkin syistä, Kola pohtii. ? Suomessa on hyviä puolia, joita emme ehkä osaa markkinoida ulkomaalaisille riittävän hyvin. Suomi on vakaa, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, Kola muistuttaa. Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta tänään torstaina 26. maaliskuuta. Päi- vämäärä juontuu perustamiskirjasta, jonka kuningatar Kristiinan holhoojahallitus allekirjoitti vuonna 1640. Turun Akatemiaa ei perustettu tutkijoiden, vaan virkamiesten ja pappien kouluttamiseksi. Yliopisto toimi Kuninkaallisena Turun akatemiana vuoteen 1808. Suomen sodan myötä sen nimi muuttui Keisarilliseksi Turun akatemiaksi. Yliopisto muutti Helsinkiin vuonna 1828 ja sai nimekseen Suo- men Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto. Nimi Helsingin yliopisto on ollut käytössä vuodesta 1919. Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja yhdeksällä muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti yltänyt maailman sadan parhaan yliopiston listalle erilaisissa vertailuissa. Kauppa rohmuaa munatuotot tuottajien ohi HKL:n taidelinja kiinnostaa ??Muovijätteestä rakennettu kattokruunu, vapaamatkustava paininukke, afrikkalaista nykytaidetta, naururatikka ja muotokuvatiski - HKL:n Taidelinjan avoin haku poiki runsaasti ehdotuksia kaupunkilaisilta. HKL haki helmi-maaliskuussa HKL:n 70-vuotisjuhlavuoden Taidelinja-ohjelmaan kaupunkilaisten ehdotuksia toteutettavaksi teoksiksi joukkoliikenteeseen. Haku päättyi 20.3., jolloin teoshaussa oli lopulta yli sata erilaista ehdotusta Taidelinjan toteutettavaksi. - Olen iloinen siitä, miten teokset inspiroituvat liikenteestä ja rakentavat kohtaamisia ihmisten kesken. Teossuunnitelmat ovat kestoltaan puolesta tunnista puoleen vuoteen. Valinta tuleekin olemaan vaikeaa, kertoo Taidelinjan taiteilija-koordinaattori Annika Niskanen. Tekijöiden skaala on laa- ja: koululuokkia, eläkeläisiä, ammattitaiteilijoita, kaupunkiaktiiveja. Teoksista valitaan toteutettavaksi kymmenestä kahteenkymmeneen ideaa.? Taidelinjan ohjelmaa huhtikuussa: Viva Granlundin Flag It ja kontulalaiset turisteina metrossa Huhtikuussa Hakaniemen metroaseman lippuhallissa on nähtävissä Viva Granlundin yhteisötaideteos Flag It, jossa matkustajat saattoivat maalata lippujaan osaksi kokoelmaa. Samaan aikaan viereisessä Taidelinjan tilassa on Me olemmekin täällä -installaatio, joka syntyi taiteilijaryhmän ja HKL:n varikkotyöntekijöiden yhteistyöstä. Huhtikuussa nähdään lisäksi Kansallisteatterin yleisötyön kautta muodostunut kontulalaisen TeKo-teatteriryhmän Turistit-performanssi. Performanssin yli kymmenhenkinen joukko kontulalaisia vaeltavat turisteina pitkin metroa ja vieraita metroasemia. Vieraisiin paikkoihin saapuvat turistit ovat lapsekkaan uteliaita, mutta pyrkivät samalla sulautumaan joukkoon, jäljitellen heitä ympäröivien ihmisjoukkojen käytöstä. Teoksen voi nähdä 20. ja 27.4. TeKoryhmä on osa Kansallisteatterin kolmivuotista alueellista yleisötyöprojektia Reittejä Kontulaan. Viva Granlund: Flag It!, Hakaniemen metroaseman lippuhalli, Huhtikuun loppuun. Aho, Haapoja, Niskanen, Niskanen, Koivisto: Me olemmekin täällä, Hakaniemen metroaseman lippuhallin Taidelinja-tila, 25.4. asti. TeKo-ryhmä: Turistit-performanssi, Helsingin metro, 20. ja 27.4. klo 17-21 Taidelinjan vuoden ohjelma päivittyy osoitteessa www.taidelinja.fi ??Kananmunien kulutus on noussut peräti 10 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Siitä huolimatta tuottajahinta on painettu ennätyksellisen alas. Tuottaja saa kananmunien kuluttajahinnasta keskimäärin vain 28 prosenttia, vaikka tuottaa käytännössä tuotteen koko arvon. Kananmunan keskimääräinen vähittäismyyntihinta oli tammikuussa Tilastokeskuksen mukaan 3,50 euroa kilolta. Tuottaja taas sai munakilostaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan keskimäärin euron. Sillä tuottaja kattaa muun muassa rehujen ja kanojen hankinnan, tuotantotilojen lämmityksen ja valaistuksen, työkustannuksen sekä rakennuksista ja laitteista aiheutuvat kiinteät kustannukset. Kaupan osuus munakilosta oli 1,70 euroa. Loput menivät pakkaamolle (38 senttiä) ja arvonlisäverona verottajalle (43 senttiä). Luomumunista ei ole avoimesti saatavilla keskimääräistä vähittäismyyntihintaa eikä jakoa kaupan ja pakkaamon osuuksista. S-ryhmän Foodie.fi -palve- lussa keskimääräinen luomumunatuotteiden kuluttajahinta oli maaliskuussa 6,69 euroa kilolta. Luomukananmunien tuottajahinta on Luken tietojen mukaan keskimäärin 2,45 euroa kilolta. Kauppa ja pakkaamo pusertavat luomumunista itselleen näin ollen peräti 3,42 euroa kilolta eli euromääräisesti 64 prosenttia suuremmat tuotot kiloa kohti kuin kananmunista keskimäärin. Lisätuotto kuuluisi tuottajille, jotka luomun tuottavat. Kananmuna on valmis tuote lähtiessään tilalta. Pakkaamo tarkastaa ja lajittelee ne eri käyttötarkoituksiin, pakkaa ne vähittäismyyntiä varten sekä toimittaa kaupan tukkuvarastoihin. Kauppa kuljettaa munat keskusvarastoista vähittäismyymälöihin ja asettaa ne esille kuluttajille. Myyntiaika on asetuksen mukaan peräti 28 vuorokautta, joten suurta hävikkiriskiäkään munista ei kaupalle koidu. ? Jos epäoikeudenmukaisuus munatuottojen jaossa ei korjaannu, siirtyvät tuottajat laskevien tukien aikana myymään muniansa en- tistä enemmän suoraan kuluttajille joko maatiloiltaan tai erilaisten netissä toimivien suoramyyntikanavien ja verkostojen kautta. Tällainen kehityssuunta on jo nähtävissä sekä tavanomaisessa tuotannossa että luomussa, sanoo MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala. ? Tuottajien tulee saada suurempi osuus tuloistaan markkinoilta. Nyt hintarakenne ei ole oikeudenmukainen.  Miksi se, joka tekee koko salmonellavapaan tuotteen, panostaa eläinten hyvinvointiin, huolehtii tuotannon tasapainosta ympäristönsä kanssa, saa vain alle kolmanneksen tuotteen arvosta?  Tämä ei ole aprillia vaan valitettavasti täyttä todellisuutta, Rantala jatkaa. MTK pitää kauppojen välistä kilpailua hyvänä asiana, mutta vaatii uusjakoa ruuan hinnan jakautumiseen. Kaupan pitää maksaa tavarantoimittajille ja sitä kautta tuottajille reilun pelin hengessä tinkimällä katteistaan ja tehostamalla toimintaansa. Tästä hyötyisivät sekä kuluttajat että tuottajat.
• Viikot 15-16 ? Nro 7 13 Lipunmyyntimerkit poistuvat Vaalit kuumentavat HSL -alueen asemilta Kolumni ??HSL ja VR poistavat keltaiset lipunmyyntimerkit HSL-alueen lähijunaliikenteen asemilta. Merkkien poistamisella junan pysähtymispaikkaan saadaan joustavuutta ihmisvirtojen, vuorokauden ajan ja muiden muuttuvien olosuhteiden mukaan. Merkit poistuvat HSL-alueen asemilta kevään 2015 aikana. Muutos ei koske VR:n vyöhykeliikennettä väleillä Kirkko- nummi-Karjaa, Kerava-Riihimäki, Kerava-Lahti ja Riihimäki-Lahti. Muutoksella vastataan myös asiakkaiden esittämiin toiveisiin. Merkkien poistaminen lyhentää kävelymatkoja asemilla ja yhä useammin junaa voi odotella katoksen suojissa. Lipunmyyntimerkkien poistamisen jälkeen konduktöörit myyvät lippuja junissa vanhan käytännön mukaan lipunmyyntivaunuissa. Junan pysähtyessä asemalla konduktöörit ovat vastaanottamassa asiakkaita lipunmyyntivaunun kohdalla. Matkalippujen junamyynti on tällä hetkellä hyvin pieni osa HSL:n lippujen kokonaismyynnistä. HSL:n lippujen myynti lähijunissa päättyy vuoden 2016 lopussa. Ministeri Räty: Lääketutkimusta houkuteltava Suomeen ??Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty pitää lääketutkimuksen houkuttelua Suomeen tärkeänä. Sosiaalija terveysministeriö (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aikovat osoittaa resursseja tähän työhön. Työ on osa kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanoa. Lisäksi TEM on käynnistänyt selvityksen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa haittaavasta sääntelystä ja sen muutostarpeista. ? Suomen tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä. Tässä kokonaisuudessa kliinisillä lääketutkimuksilla on merkittävä rooli, ministeri Räty kertoi. Suomalaisen lääketutkimuksen osapuolet kokoontuivat ministeri Rädyn koolle kutsumana pyöreän pöydän keskusteluun 25. maaliskuuta. Yliopistomaailman, rahoittajien, lääketeollisuuden sekä sosiaa- li- ja terveysalan edustajien kesken paneuduttiin siihen, kuinka Suomi voisi olla tulevaisuudessa nykyistäkin houkuttelevampi maa lääkealan tutkimusinvestoinneille. Ministeri Rädyn mukaan lääketutkimuksista hyötyy potilaiden ja terveydenhuollon lisäksi kansantalous laajemminkin. Räty viittasi suorien sijoitusten lisäksi muun muassa tutkijoiden ja lääkärien osaamisen vahvistumiseen eli aineettoman pääoman kasvuun.  ? Lääketeollisuus investoi Euroopassa 30 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Meidän ei kannata päästää osaamista valumaan maailmalle, kun meillä on mahdollisuus saada aiempaa suurempi osuus lääketutkimukseen käytettävistä investoinneista Suomeen. On myös hyvä muistaa, että tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa, painotti ministeri Räty. Keskustelussa käytetyissä puheenvuoroissa nousi erityisesti esiin toimintaympäristön, yhteistyön, viranomaistyön ennustettavuuden ja kliinisen lääketutkimuksen tarvitseman ajan merkitys. ? Kannustava toimintaympäristö on yksi keskeisimmistä tekijöistä investointien lisäämiseksi kliinisiin lääketutkimuksiin. Osaamista ja ymmärrystä meillä on, nyt on aika saada eri osapuolten välinen yhteistyö toimimaan suomalaisen potilaan ja terveydenhuollon eduksi. Esimerkiksi sote-alan lainsäädäntöä uudistettaessa on otettava tutkimusedellytykset huomioon. Lisäksi lääkäreillä ja hoitajilla terveydenhuollossa on oltava aikaa tehdä lääketutkimusta, jatkoi Räty. Suomen kilpailukyvyn selkeimmät vahvuudet löytyvät merkittävästä osaamispohjasta, verkottuneesta tutkijakaartista, kilpailukykyisistä rekistereistä ja biopankeista sekä kyvystä yhdistää mm. farmakologista, lääketieteellistä ja terveysteknologista osaamista. Näitä etuja on pyöreän pöytään osallistuneiden mukaan hyödynnettävä. Liisa Pohjolainen Helsingin opetustoimen johtajaksi ??Helsingin opetusviraston uudeksi johtajaksi on valittu filosofian maisteri Liisa Pohjolainen. Valinnasta päätti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 25.3.2015. Liisa Pohjolaisella on monipuolinen työkokemus opetusalan johtamis- ja kehittämistehtävistä. Pohjolainen on toiminut opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän on ollut Helsingin palvelualojen oppilaitoksen vs. rehtorina ja apulaisrehtorina, Suomalais-venäläisen koulun rehtorina, Lahden Tiirismaan lukion rehtorina sekä projektipäällikkönä Opetushallituksessa. Pohjolainen aloittaa virassa huhtikuun alussa, kun nykyinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila jää eläkkeelle. Opetusvirasto järjestää kaupungin esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sekä ruotsinkielistä päivähoitoa. Opetustoimen johtajan kuukausipalkka on 9 874,60 euroa. Kaikkiaan virkaan tuli 54 hakemusta. Liisa Pohjolainen ja kutkuttavat ??Satuin tilaisuuteen, jossa eduskuntaehdokas esitteli vaaliteemojaan. Noina päivinä lehdet olivat pullollaan venäläisen toisinajattelijan Boris Nemtsovin murhauutisia. Venäjä oli kaikkien huulilla.   Suu loksahti ja poskipäässä värähti kun huomasin ettei ehdokas osannut puhua, saati pitää puhetta.  Tilanne paheni vielä. Paljastui että lukutaitokin oli ehdokkaalta hiipunut. Kysyin, mitä hänen mieleensä nostaa nimi Boris Nemtsov?  Ei mitään, kuului varma vastaus. Häpesin vastaajan puolesta.  On tietysti hyvä, että ehdokkaat keskittyvät siihen minkä parhaiten osaavat. Yksi tuntee vuosiluvut ja tilastot. Toinen loistaa taloustaidoillaan. Kolmas hallitsee teatterin, taiteen ja kulttuurin voiman. Joku korostaa lakituntemustaan. Kaikki ovat köyhän ja työttömän asialla. Terveydenhoito ja ansaittu eläke on hoidettava. Joku vielä rohkenee vahvistaa yhteistyötä kirkon kanssa.  Jokainen ymmärtää että vaalinaluspäivinä ehdokkaat pyydystävät omiin verkkoihinsa. Pahin kilpailija on oman puolueen oman vaalipiirin ehdokas.  Helsingin Kevätmessuilla tehtäväni on tänään johtaa puhetta suuressa paneelikeskustelussa. Siinä kaikkien puolueiden kansanedustajat odottavat käsi pystys- sä lupaa päästä kehumaan kuka parhaiten ajaa kahdenmiljoonan suomalaisen kesämökkeilijän asiaa.  Suomessa on rantaviivaa 336.000 kilometriä, josta jokaiselle suomalaiselle lankeaisi kuudenkymmenen metrin rantakaistale. Suomi on saarten ja vetten maa. Järvimökiltä näkyy usein vastaranta, merimökiltä rannaton ulappa.  Suomessa asuu maailman innokkain mökkikansa. Jo tuhansia vuosia sitten oli esi-isillämme erä- ja kalamajoja 1800-luvun herrasväet järjestivät juhliaan hienoissa huviloissaan Terijoella, Tuusulassa, Sysmässä tai Punkaharjulla. Mutta vasta 1960-luvulla räjähti keskiluokan mökki-into.  Vuoden 2015 Mökkiläinen, Muonion yrityskummi, insinööri Aarne Lummaa kehui minulle radiossa lappilaisen lumon ylivoimaa. Kansainväliset matkailijat haluavat kokemuksen rikkumattomasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Arvaamaton luonto hivelee mystisyydellään.  Ihmiskunnan kohtalonkysymys on järjestää luontosuhde kestävälle pohjalle. Kohtalon kärjessä ensiviulua soittaa ilmastopolitiikka. Eettisen ja moraalisen vastuun orkesterissa soittavat kulttuuri- talous- ja energia, vedet, järvet, ja tietysti metsät.   Vaalilupauksia kuunnellessa ei naurata. Sentään Veli-Matti Hynninen sain Virus-teatterin näytelmässä Valet och Kvalet-parodiassa hytkyä narusta.  Poliittinen satiiri on taitolaji.  Viiruksessa Stubbin ylimielisyys, Rinteen suhisevat ja Björn Wahlroosin rehevät puheet saivat uudenlaista kaikupohjaa. Carl Haglund oli näytelmässä kuin oma itsensä, joka koko ajan tunki joka paikkaan, koska °RKP on mukana aina?. Paavo Väyrystä saattoi luulla oikeaksi, jolle Kekkosen jyrähdykset nostivat autuaallisen olon. Jörn Donnerin kestoanalyysit - ihme kyllä - naurattavat yhä. Hauskuutta lisäsi vielä Timo Soinin salamarakkaus Päivi Räsäseen.  Lilla Teatern ammensi jo 60- ja 70-luvulla poliittiseen kabareeseensa voimaa Ruotsista. Aavistan tämän Viiruksen poliittisen farssin eräänlaisena jatkoa Lillanille.  Bertolt Brechtin lailla on kysyttävä, miksi aamu aamun perään pitäisi lähteä valheen markkinoille?  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info  Albert Järvisen perikunta voitti oikeusjutun Universalia vastaan ??Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen perikunta voitti markkinaoikeudessa riidan Hurriganes-yhtyeen kahden ensimmäisen albumin internet-oikeuksista. Markkinaoikeus antoi asiassa tuomion keskiviikkona 18. maaliskuuta 2015. Riidassa oli kyse siitä, että Universal saattoi yhtyeen musiikkia yleisön saataville esimerkiksi internetin Spotify-palvelussa, vaikka siitä ei ollut sovittu artistin tai hänen perillistensä kanssa. Perikunnan pyynnöistä huolimatta yhtiö ei suostunut lopettamaan käyttöä tai antamaan selvitystä siitä, mihin sopimusehtoihin se perusti nettikäytön. Perikunta kävi oikeutta Muusikkojen liiton oikeusavun turvin. Markkinaoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Universal Music Finlandilla olisi sopimusperusteisesti tai edes hiljaisen hyväksynnän perusteella oikeus saattaa albumien musiikki yleisön saataville internetin musiikkipalveluissa. Universal velvoitettiin poistamaan albumien kappaleet palveluista 50 000 euron uhkasakon uhalla. Universal oli maksanut digitaalisista palveluista rojaltia, jonka suuruuden se oli yksipuolisesti päättänyt. Perikunnan ei kuitenkaan katsottu maksun vastaanottamisella hyväksyneen musiikin nettikäyttöä - etenkään, kun asiasta oli reklamoitu yhtiölle kohtuullisessa ajassa. Markkinaoikeus vahvisti tuomiossaan tekijänoikeusluovutuksiin sovellettavan ns. suppean tulkinnan periaatteen olemassaolon. 1970-luvun sopimus saattoi koskea vain fyysisiä äänitteitä ja silloin tunnettuja hyödyntämismuotoja sekä tuolloin laissa olleita oikeuksia. Yhtiölle ei tuomiossa katsottu siirtyneen myöhemmin tekijänoikeuslakiin lisättyjä oikeuksia, kuten oikeus tallenteiden välittämiseen internetissä. Lakiin lisätyt taiteilijan oikeuksien laajennukset koituvat taiteilijan, eivät levyyhtiön hyväksi. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen on tyytyväinen päätökseen. ?Käsitykseni mukaan suuri ellei suurin osa vanhemmasta internetin musiikkipalveluissa tarjolla olevasta ääniterepertuaarista koko maailmassa on puutteellisesti lisensoitu artistien puolelta. Tämä merkitsee sitä, että joukkoon mahtuu paljon luvatonta käyttöä.? Vänttinen lisää, etteivät levy-yhtiöt voi vain olettaa, että 1960-80-lukujen levytyssopimukset sallisivat nettikäytön. ?Vasta 1990-luvun lopulta alkaen sopimuksissa alettiin nähdä sähköiseen jakeluun liittyviä määräyksiä. Vielä tänäkin päivänä vastaan tulee sopimuksia, joissa ei puhuta mitään tällaisista käyttömuodoista.? Myös Kansainvälisen muusikkojen liiton (FIM) pääsihteeri Benoît Machuel pitää päätöstä tervetulleena. ?Päätöksessä tehdään selväksi, etteivät suuret levy-yhtiöt voi yksipuolisesti tulkita kohtuuttomia sopimuksiaan niin, että niistä tulee vieläkin kohtuuttomampia musiikin esittäjille. On tullut aika luoda uusia liiketoimintamalleja ja uutta lainsäädäntöä, jotta musiikin esittäjille saataisiin kohtuullinen osuus verkon musiikkisovellusten tuotosta?, Machuel kommentoi. Kaukolämpötyöt haittaavat liikennettä Kalevankadulla ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Kalevankadulla välillä Albertinkatu - Abrahaminkatu 30.5. asti. Ajoneuvot: Kalevankadulta idästä länteen ohjataan kiertotielle Albertinkatu ? Lönnrotinkatu ? Abrahaminkatu ja lännestä itään Abrahaminkatu ? Eerikinkatu - Albertinkatu. Joukkoliikenne:   Normaalisti Jalankulkijat:   Ohjataan Abrahaminkadun länsi puolta pitkin.   Helen Oy pahoittelee kaukolämpötöistä aiheutuvaa mahdollista haittaa.
• Nro 7 ? Viikot 15-16 14 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Autolasipalvelut Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Autonvuokraus autovuokraamo Autoalerent 0400-33 55 00 A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Autokorjaamoja Tulppatie 24, 00880 Helsinki Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Työsuorituksia Ostetaan liiketila 10-150m 2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 Palautukset joka päivä 7-23:00. Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Vapaa-aika Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. Palveluja lat i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE n Saunatilat un Sa www.pasilansaunatilat.fi a& to la Pa Oy sila Tilausravin 17.1.2014 Kirpputoreja FLEA - uusi lasten kirpputori, Suonionkatu 4, Helsinki. Hyvät lasten vaatteet halvemmalla, pöydän vuokraus 30,-eur/viikko Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS 12.31ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Hieronta HIERONTAA 90 min. 48? Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Hyvinvointi 17.1.2014 8.48 Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Kampaamot LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Kehyspalvelu Parturi-kampaamo Jane&Tarzan Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Parturi-kampaamo Raija Koso Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. Parturi-Kampaamo Robertina Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Palveluja Siivouspalveluja kotitalouksille & yrityksille Terapia Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 p. 046 5516099 - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 | www.karprint.fi Ostetaan Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Työsuorituksia myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Helsinki ja Uusimaa Meillä ei tuijoteta minuutteja vaan keskitytään asiakkaan tyytyväisyyteen! Meiltä saat kotitalousvähennyksen. Ostetaan kaiken näköistä romua Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ART-BARON OY Maaliskuussa 2015 alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä Ursula Hallas 0504904607 ursulahallas@gmail.com Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Sekalaisia Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. LAAKSTEN Oy saunatila.indd 1 Ostetaan Ilmoita PALVELUHAKEMISTOSSA Mukaan pääsee 10? per rivi + alv (yritykset) ja 5? yksityiset sis alv. Soita 09-413 97 332/Jarkko Soini RööperinLehti 11. vuosikerta 2015 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2015
• Viikot 15-16 ? Nro 7 Monikulttuurisen musikaaliyhteisön luoma Afrobeat from the Heart -musikaali tulee uudistuneena, nähtävillä toistaiseksi viimeistä kertaa Suomessa! 15
• Nro 7 ? Viikot 15-16 16 ? Helsingin paras tontti ILMAISEKSI Guggenheim -bisnekselle?! ? 150 miljoonaa verorahoja museopalatsiin?! ? Vielä lisenssimaksukin?!! EI, EI Guggenheim ! Heikki Talvitie Suurlähettiläs Puheenjohtaja Marjatta Rasi Erkki Tuomioja Tom Packalen Paula Lehtomäki Rakennetaan Etelärantaan uusi uimahalli, meille kaikille ! Paavo Arhinmäki Pekka Haavisto Björn Månsson Valentina Ahlavuo perushelsinkiläinen, Helsingin Taidemuseon johtokunnan jäsen Jouko Jääskeläinen www.ahlavuo.fi 1/2015 6,40 Suomen tulee olla rohkea, avoin, monikulttuurinen ja tulevaisuuteen suuntautunut yhteiskunta, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia Tämän mainoksen maksaja on ehdokkaan tukiryhmä. Jag vill att Finland i framtiden är öppet, modigt, tvåspråkigt och framtidsinriktat med respekt för mänskliga rättigheter. 92 www.silja.nu UDET TO ? UUTU HOITO ? RAVIN VINKIT ? NEUVOT ? Tärkeät leikkaukset: Kastraatio ja sterilisaatio Kissaihmiset älykkäämpiä kuin koiraihmiset? Kissatalon asukas löytää kodin A TAITEILIJAN MUUS Ä: JA PARAS YSTÄV e Madamoisella Mimm RAGDOLL jälleen suosituin rotu Vihreäsilmäinen venäjänsininen MUTKATON PERUSKISSA Ä UUSIKSI sta Maalaiskisuak si rivitalokiss NINNIN ELÄM Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 156