• Ravintola Fenkoli BITMASTER Keskiviikkona 27.5. Shamppanja-ilta Shampanja menu 74? TIETOKONEHUOLTO Kattaukset klo 13 ja 17.00. Tervetuloa! Pöytävaraukset iltaan p. 050 231 2168 tai ravintola.fenkoli@luukku.com Ravintola Fenkoli toivottaa kaikki sydämellisesti tervetulleeksi! Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi Oho. Mikä myyjä! Suositeltu ja hyväksi todettu asuntomyyjä. Soita 050 511 4410. Arja Oreschnikoff LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki RööperinLehti Viikot 19-20 ? Nro 9/2015 ? 11. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti AUTOKORJAAMO JARRUPOLJIN OY H A M PA ID E N TA R K A S T U S & H A M M A SK IV E N PO IST O -20 % VALKAISU VASTAANOTOLLA & KOTIVALKAISULUSIKAT KAUPAN PÄÄLLE Täyden palvelun autokorjaamo. Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja -mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt. Bosch Vika Diagnoosit. Ajo-opetuspolkimet ja -asennukset OPETUSPOLJIN + ASENNUS YKSITYISKÄYTTÖÖN 199 ? Vanhassa kauppahallissa 20 vuotta 370? Providental Kalevankatu 4 A, 3. krs, 00100 Helsinki 09 ? 6227 0770 providental@providental.fi www.providental.fi Otamme vastaan uusia potilaita Tervetuloa makeaan kauppaan. SOITA JA VARAA AIKA! Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI ? www.jarrupoljin.fi 0500 504 390 ? 09-626 412 ? info@autokorjaamojarrupoljin.fi Mukavia lahjaideoita mm. 1 kg:n painoinen suklaalevy, visakoivu-konvehtirasia Avoinna ma-la klo 10-18 verkkokauppa www.kultasuklaa.fi Annankatu 20 00120 Helsinki, Finland Pyöräile tyylillä . TOMIEN KLASSIKKOPYÖRIEN MYYNTIIN OLEMME ERIKOISTUNEET AITOJEN JA AJAT AN. ILLA ISTA KÄSITYÖTÄ JA DESIGNIA PARHAIMM TUOTTEEMME EDUSTAVAT EUROOPPALA KÄSITYÖNÄ VALMISTETUT KLASSIKOT, KUTEN PASHLEY, BROMPTON, MOULTON JA ITALIAN YLPEYS TAURUS EROTTUVAT EDUKSEEN PERINTEISELLÄ MUOTOILULLAAN. AITO KLASSIKKO SÄILYTTÄÄ ARVONSA JA PUHUTTELEE VUOSIKYMMENESTÄ TOISEEN. www.classicbike.fi classicbike Mechelininkatu 15 ark 10-18 la 10-15 Huolto p. 050 520 7525 p. 050 514 8660 Puh./Tel +358-9-622 5553 Fax +358-9-622 5552 e-mail tokyokan@kolumbus.fi www.tokyokan.fi Open: Mon-Fri 10-18 Sat 10-15 SUSHIKIT Paketin tarjoushinta 29? (veitset ja astiat eivät kuulu Sushikit-tarjoukseen) SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambu-maton, syömäpuikot ja ohjeen. ANNANKATU 24. 00100 HELSINKI 09 622 5553 AVOINNA: MA-PE 10-18, LA 10-15 WWW.TOKYOKAN.FI
• Nro 9 ? Viikot 19-20 2 Juustokauppa Tuula Paalanen Avoinna ma-la 8-18 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? Laitteiden asennuspalvelu ? Vikaselvitykset ja -arviot ? Ohjelmistojen asennuspalvelu vakuutusyhtiöille ? Virusten ja haitta? Tietojen palautus ohjelmien poisto ? Vikaselvitykset le meil Tule kuin n KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE enne ät t e n Avoinna arkisin 09:00 - 18:00 me ! i os m r e h Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi GLOBAL GRAPH OY Käsitöitä keskiviikkoisin Työväenasuntomuseossa   ??Helsingin kaupunginmuseo järjestää Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4, kuukausittain Käsityökeskiviikon. Ensimmäisellä kerralla keskiviikkona 6.5.2015 klo 13?15 tutustutaan revinnäisiin ja tehdään reikäompelua. Mukana voi tuoda myös oman keskeneräisen käsityön. Talon puolesta tarjotaan tarvikkeet, virvokkeet ja vanhanajan ompeluseuran tunnelma. Työpajaan on vapaa pääsy, eikä materiaalimaksua peritä.  Käsityökeskiviikkojen aiheet 2015 3.6. klo 13?15 rautalankatyöt 12.8. klo 13?15 korjausompelu 9.9. klo 13?15 neulakinnastekniikka 7.10. klo 13?15 neulahuovutus Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Aino Pitkänen, puh.  09 3107 1573 tai aino.maria.pitkanen@hel.fi Työväenasuntomuseo Kirstinkuja 4, puh. 09 3107 1548. Auki 15.4.?25.10.2015 ke? su klo 11?17.VAPAA PÄÄSY Ikkunanpesut! Kevätauringon iloksi. Lakeuden Emännät siivoaa koteja, tupia ja torppia satojen vuosien kokemuksella. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 sä Helsingis ta s e d o u v jo 1917 Joka keskiviikko TULE, KOE JA IHASTU! Terassi avattu! Kahdelle TARJOILIJALLE töitä, soita ja kysy lisää! Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 A-oikeudet Työväenasuntomuseon ensimmäisen Käsityökeskiviikon 6.5.2015 klo 13?15 aiheena ovat revinnäiset ja reikäompelu. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Viroon muuttaneet suomalaiset tyytyväisiä työ- ja elinoloihinsa ??Virossa työskentelevien ja asuvien suomalaisten arki on Suomeen verrattuna helpompaa ja asuminen mukavampaa, kertoo tuore kyselytutkimus. Sen mukaan valtaosa vironsuomalaisista suosittelee työperäistä muuttoa etelänaapuriin myös muille suomalaisille. Verojen jälkeen käteen jäävän ansiotasonsa ilmoittaa Suomea korkeammaksi yli puolet vastaajista ja ostovoimansa kolme neljästä paremmaksi kuin Suomessa. Viro on suomalaisten matkakohdesuosikki noin 2,3 miljoonalla Helsingistä Tallinnaan tehdyllä vuotuisella matkalla, mutta pieni osa suomalaisista on päättänyt jäädä Viroon myös työ- ja asuinpaikan houkuttelemana. Noin 6 200 Suomen kansalaista on ilmoittanut Viron kotipaikakseen ja määrän odotetaan lähivuosina lisääntyvän. Viron elinkeinoelämän edistämissäätiö Enterprise Estonian teettämän kyselytutkimuk- sen mukaan Virossa asuvat suomalaiset ovat sopeutuneet hyvin uuteen kotimaahansa. Kolme viidesosaa vastaajista kokee, että heillä on Virossa paljon ystäviä ja olevansa osa paikallista yhteiskuntaa. Ammatillisessa mielessä arki Virossa on myös palkitsevaa, sillä lähes puolet vastaajista kokee työnsä mielekkäämmäksi ja reilu kolmannes kertoo sen olevan ihan samanlaista kuin Suomessa. Palkkatason vertailu haastavaa Yli puolet Virossa työskentelevistä suomalaisista ilmoittaa ansiotasojensa olevan korkeammat kuin Suomessa, kun vajaa kolmannes kertoo niiden jäävän Suomea pienemmiksi. Ostovoima sen sijaan on kolmella neljästä vastaajasta parempi kuin Suomessa. Vain alle viidennes kertoo, että heidän ostovoimansa on Virossa heikompi kuin vanhassa kotimaassaan. ?Viron keskipalkkaa ei voi suoraan verrata samaan Suomessa, sillä palkkahaarukka vaihtelee toimialoittain ja verotus sekä elämiskustannukset ovat selkeästi erilaisia. Esimerkiksi IT-alalla ollaan jo erittäin lähellä suomalaista ansiotasoa ja paikalliseen hintatasoon suhteutettuna tämä yhdistelmä kallistuu helposti Viron voitoksi?, kertoo Enterprise Estonian Suomen toimiston johtaja Valdar Liive  ja jatkaa: ?Pienessä Virossa on myös mahdollisuus edetä urallaan nopeammin kuin Suomessa. IT-alan organisaatiot ja yhtiöt ovat litteitä, mikä mahdollistaa nopean tiedonkulun ja joustavat prosessimallit.? Virolaisen yhteiskunnan ilmoittaa verrattain nopeaksi ja myös moderniksi kolme neljästä kyselyyn osallistuneesta vironsuomalaisesta, joista suurin osa myös ilmoittaa asuvansa Tallinnassa ja muualla pääkaupunkiseudulla. Valtaosa vastanneista (84 %) pitää yrittämistä Virossa merkit- tävästi tai keskimääräisesti Suomea helpompana. ?Virossa on päätetty pitää byrokratian taso erittäin matalana, mutta organisoituun sivistysvaltioon kuitenkin riittävänä. Julkista sääntelyä on vähennetty, joten Viron kenties mannermaisesti vapaampi elämäntyyli erottautuvat edukseen usein kielloilla täydennetystä holhouskulttuurista?, kertoo Virossa henkilöstöpalvelualalla toimivan Finesta Balticin toimitusjohtaja Heikki Mäki ja jatkaa: ?Viro on erinomainen vaihtoehto pitää yllä osaamistaan ja jatkaa työuraansa, jos Suomesta ei löydy sopivaa tai mielekästä työtä. Erityisesti IT-alan kehitys on Virossa kansainvälistä huipputasoa. Vaikka Viron keskipalkka on matalampi kuin Suomessa, tekevät Suomea matalampi verotus ja edullisempi asuminen, liikkuminen sekä ylipäätään eläminen Virossa työskentelystä usein palkitsevaa.?
• 11. vuosikerta ? nro 9 Viikot 19-20 Peruskorjaus valmis, Meilahden tornisairaala potilaiden käytössä Meilahden tornisairaalan mittava kolmivuotinen peruskorjaus valmistui vuodenvaihteessa 2014 -2015. ??Ensimmäiset osastot muuttivat potilastorniin huhtikuun puolivälissä. Uudistetussa potilastornissa on yhteensä 360 vuodepaikkaa. Tehohoitoon ja -valvontaan on luotu lisäkapasiteettia. Monet kliiniseen toimintaan liittyvät tukitoiminnot on peruskorjauksen aikana suunniteltu uudelleen. Paluumuutot käynnistyivät 13.4.2015 Ensimmäisenä potilastorniin muuttivat huhtikuun aikana verisuonikirurgian, sydänja thoraxkirurgian, kardiologian ja neurologian toiminnot sekä sydänkirurginen teho-osasto ja valvontaosasto. Toinen muuttoaalto ajoittuu myöhäissyksyyn. Tuolloin Meilahteen palaavat vatsaelinkirurgiset vuodeosastot. Parempaa potilasviihtyvyyttä Remontissa yhtenä tavoitteena oli parantaa tilojen käytettävyyttä ja muunneltavuutta. Uudistetussa rakennuksessa jokainen kerros muodostaa yhden osastokokonaisuuden. Modulaarinen tekniikka ja yhtenäinen yleiskalustus helpottavat tilojen käytön monipuolistamista. Potilashuoneissa on enimmillään kolme vuodepaikkaa, ja jokaisessa huoneessa on oma wcja suihkutila. Potilailla on siis enemmän yksityisyyttä, ja infektioturvallisuus paranee. Potilaiden viihtyvyyttä parantaa myös ilmastoinnin jäähdytys. Tehohoidolle ja tehovalvonnalle lisää tiloja Peruskorjauksessa erityisesti tehohoitoon ja -valvontaan Meilahden tornisairaala. 95-vuotias Elegia juhlii popin tahtiin Kesäkuun 5. päivä Kulttuuritalo Sandelsissa svengaavat kevyen musiikin klassikot, kun Helsingin Työväen Naiskuoro Elegia juhlistaa 95. vuottaan. ??Naiskuoro Elegian perustivat vuonna 1920 Helsingin Työväenyhdistyksen naisosaston lauluintoiset jäsenet. Sittemmin kuoro on vakiinnuttanut asemansa Suomen musiikkipiireissä ahkeralla konsertoinnilla niin kirkkokonserteissa kuin vapaamuotoisemmissakin tilaisuuksissa. Elegian taiteellisena johtajana on toiminut syksystä 2011 lähtien kirkkomuusikko ja Korson seurakunnan kanttori Airi Saloniemi, joka on opiskellut kuoronjohtajaksi Sibelius-Akatemiassa Matti Hyökin johdolla. Nyt alkanutta merkkivuottaan Elegia juhlistaa kahteen otteeseen; kevyen musiikin konser- tin vastapainoksi marraskuun 21. päivä kuullaan Myllypuron kirkossa klassista ohjelmistoa orkesterin sekä kolmen naissolistin kera. Vaikka kuoro on jo saavuttanut varsin kunnianarvoisen iän, kesäkuun konsertin ohjelmisto on kaukana pölyttyneestä. Sandelsissa tarjoillaan energinen kattaus soulia, poppia sekä musikaalisävelmiä. Tunnelmaa kattoon nostamassa on myös pianisti Vesa Lintulan kokoama bändi. Saloniemi kertoo, että konsertin ohjelmisto on ideoitu yhdessä kuorolaisista koostuvan juhlatoimikunnan kanssa. ? Kuorolaiset halusivat laulaa pitkästä aikaa kevyttä musiikkia ja tuoda iäkkäästä Elegiasta esiin sen nuorekkuuden. Valitsin johtajana kappaleita, joita oli jo valmiiksi sovitettu diskanttikuorolle, sekä tilasin muutaman uuden sovituksen. Konsertin punaisena lankana kulkee kahden ihmisen välinen suhde. Lauluissa käydään läpi tunteiden kirjoa ihastuksesta kaipaukseen, rakkaudesta vihaan, yhteiselon ihanuudesta ja vaikeudesta nostalgiseen haikeuteen. Juhlakonsertti alkaa klo 18, mutta ovet avautuvat jo klo 17 ja paikan päältä on mahdollisuus ostaa pientä tarjoilua. Kaikki musiikinystävät ovat lämpimästi tervetulleita nostamaan maljan kuoron lähes satavuotisen taipaleen kunniaksi sekä nauttimaan esityksestä. Elegian juhlavuoden kesäkonsertti POP95 Kulttuuritalo Sandelsissa 5.6.2015 klo 18. Klo 17 ovet auki ja pientä tarjoilua. Käsiohjelma 10 euroa. Osoite Topeliuksenkatu 2 00260 Helsinki. Syyskonsertti Klassinen95 Myllypuron kirkossa 21.11.2015 klo 18. Osoite Neulapadontie 12 00920 Helsinki. Teksti: Laura Suhonen on luotu lisäkapasiteettia, sillä raskasta tehohoitoa ja tehovalvontaa tarvitsevien potilaiden määrä on HUS-alueella kasvussa. Entisten teho- ja tehovalvontaosastojen lisäksi avataan uusi teho- ja tehovalvontaosasto ensimmäiseen kerrokseen syyskuussa, minkä jälkeen osa nykyisistä tiloista peruskorjataan. Täydessä laajuudessaan Meilahden tornisairaalan tehohoidon ja ? valvonnan tilat ovat käytössä vuonna 2016. Sivu 14 Ajankohtaista Juhlaviikot etsii 100 esiintyjää tanssiteokseen ??Helsingin juhlaviikot, RAY ja Zodiak ? Uuden tanssin keskus toteuttavat elokuussa tanssiteoksen, jossa kaupunkilaiset pääsevät itse esiintymään. Koreografi Jarkko Partasen teos ?Fields of Glory ? Kunnian kentät ? on fiktiiviset urheilukisat ja niiden avajaisseremonia. Elokuun pimenevässä illassa Eläintarhan kentälle marssii 100 miestä eri ikäluokista, eri taustoista ja eri ammattiryhmistä. Haemme mukaan teokseen 18-100  vuotta  täyttäneitä  miehiä  tai  itsensä  mieheksi  tuntevia,  kaikilta  elämän aloilta.  Aikaisempaa  esiintymiskokemusta  ei tarvita.  Esityksessä  ei  kilpailla  fyysisestä paremmuudesta  vaan  jätetään jäähyväiset  sankaruudelle.  Luvassa  on  suuria  seremonioita  ja syvästi  inhimillisiä  suorituksia. Suuren mittaluokan ulkoilmaesitykset tapahtuvat Eläintarhan kentällä ke-pe 19.-21.8. Esityspäiviä edeltää noin kahden viikon mittainen harjoitusperiodi. Mukaan voi ilmoittautua täyttämällä sähköisen hakulomakkeen Juhlaviikkojen verkkosivuilla osoitteessa helsinginjuhlaviikot.fi/kunniankentat. Haku päättyy 22.5.2015. Osa esiintyjistä valitaan RAY:n tukemien järjestöjen avulla. Kaupungintaloa kehitetään kasvaville kävijämäärille ??Helsingin kaupungintalon aulan palvelukokonaisuutta ryhdytään kehittämään kävijöiden antaman palautteen pohjalta. Asiakaskysely toteutettiin kaupungintalon Virka-galleriassa ja Virka-infossa 9.-22.3.2015. Vastauksista nousivat esille muiden muassa toiveet asiakastietokoneiden paremmasta toimivuudesta ja esitevalikoiman kehittämisestä. Tietokoneet olivat vastanneiden keskuudessa ylivoimaisesti suosituin käyn- nin syy. Palautteessa kiitosta saivat asukasneuvonta, näyttelyt ja kaupungintalon konsertit sekä mahdollisuus käyttää tietokoneita. Kiitosta saivat myös tilan siisteys ja rauhallisuus sekä asiantunteva ja kielitaitoinen henkilökunta. Moitittavaa löytyi asiakastietokoneiden toimivuudessa ja langattomasta yhteydestä. Kahvilaa toivottiin ja aukioloaikoja kiitettiin. Sivu 7
• Nro 9 ? Viikot 19-20 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9 Vuokra-asuntotuotanto ei riitä markkinoille K ohtuuhintaisia vuokraasuntoja tuotetaan vain noin 2 000 vuodessa, tarve olisi ilmeisesti moninkertainen. Määrä on romahtanut 2000-luvulla, vaikka kaupungistuminen kiihtyy ja tarve lisääntyy. Vaikka vuokra-asuminen on monin paikoin kallimpaa, niin asujalle kuin omistajalle, niin vuokra-asumisessa on kuitenkin ominaisuuksia, jonka vuoksi myös niitä tarvitaan. Työvoiman liikkuvuus, pääoman sitoutumattomuus ja sitä kautta muuttamisen helppous on jossain määrin myös yhteiskunnallinen etu. Omistusasunnon vaihtaminen on usein suuri asia sekä byrokraattinen. Se haittaa työvoiman liikkuvuutta ja siirtymistä sinne, missä työvoimaa tarvitaan. Eurooppalainen malli on lähestulkoon vuokralla-asuminen. Asukkaan oikeudet vuokra-asuntoonsa on turvattu merkittävästi suomalaista järjestelmää vankemmin ja monet asuvat vuokralla samassa asunnossa vuosikymmeniä. Usein vuokrataso on myös merkittävän alhainen. Tästä taas aiheutuu se, etteivät useimpien, varsinkaan eteläeurooppalaisten maiden asuntomarkkinat toimi juuri lainkaan. Ainakaan siinä mielessä mitä me täällä pohjoisessa tarkoitamme. Asunnon antaminen vuokralle on melkoinen riksi, koska vuokralaisella on Suomeen verrattuna merkittävästi suu- remmat oikeudet. Muun muassa laittomasti asuntoon muuttanut saa siihen oikeuden tietyn määräajan jälkeen, samoin vuokran maksamattomuuden vuoksi on hyvin vaikea saada vuokrasuhdetta puretuksi. Pitkään jatkunut alhainen uusien vuokra-asuntojen tuotantomäärä näkyy meillä etenkin pääkaupunkiseudulla. Kohtuuhintaisten asuntojen riittävällä tarjonnalla vaikutetaan osaltaan myös talouskasvun edellytyksiin. Uhkana on, että asuntotilanne huononee edelleen jos uusien asuntojen tuotanto jää edelleen yhtä alhaiselle tasolle. Helsingin seudun sekä muiden suurimpien kasvukeskusten väestönlisäyksen ennustetaan olevan vuoteen 2030 mennessä 430 000 henkilöä. Valtion tukemia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennettiin 1970- ja 1980-luvuilla sekä vielä 1990-luvulla keskimäärin 10 000 uutta asuntoa vuodessa. Mutta 2000-luvulla on rakennettu vuosittain vain reilut 2 000 uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Talouden rakennemuutos ja siihen liittyvä kaupungistuminen jatkuu edelleen voimakkaana. Kehitys näkyy myös asuntomarkkinoilla. Asuntomarkkinoilla ne joilla on varaa hankkivat uusia asuntoja kysytyiltä alueilta ja pienituloiset sijoittuvat enenevässä määrin vanhoihin lähiöihin. -j.a. Sydänsairaala tuo uuden palvelumallin ??Helsinkiin avataan toukokuussa 2015 sydänsairauksien hoitoon erikoistunut Helsingin Sydänsairaalan yksityisvastaanotto, joka mahdollistaa helpon ja nopean pääsyn sydänhoidon kokeneiden erikoisosaajien vastaanotolle ilman lähetettä. Jokaiselle asiakkaalle voidaan suunnitella yksilöllinen hoitosuunnitelma ja mahdollisesti tarvittavat tutkimukset ja hoidot välittömästi, yhden vastaanottokäynnin aikana. Helsingin Sydänsairaala toimii yhteistyössä Tampereella sijaitsevan Tays Sydänsairaalan kanssa, joka tarjoaa potilaille tarvittaessa myös vaativammat sydäntutkimukset ja -toimenpiteet. Asiakkaiden kannalta yhteistyö tarkoittaa viiveetöntä ja sujuvaa hoitoketjua sydäntutkimuksiin ja -hoitoihin niihin erikoistuneiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Helsingin Sydänsairaalan yksityisvastaanotto palvelee 7.5.2015 alkaen Helsingin Ruoholahdessa, käyntiosoitteessa Saukonpaadenranta 2. Yksityisvastaanotolle voi hakeutua kuka tahansa yli 16-vuotias, kaikissa sydänsairauksiin liittyvissä asiois- sa ilman lähetettä. Palvelun laadusta Helsingissä vastaa noin 10 kokenutta, eri sydänsairauksien osa-alueisiin perehtynyttä erikoislääkäriä. Vastaanoton toiminta käynnistyy keväällä yhdellä vastaanottopäivällä viikossa ja toimintaa laajennetaan vaiheittain. Toiminnasta vastaavana ylilääkärinä toimii Tays Sydänsairaalan kardiologisesta toiminnasta vastaava ylilääkäri, kardiologian dosentti Vesa Virtanen. Tavoitteena sydänpotilaan viiveetön ja sujuva hoitoketju Helsingin Sydänsairaalan yksityisvastaanotolla asiakas saa hoitosuunnitelman välittömästi asiantuntevien lääkäreiden toimesta. Hoidon tarve arvioidaan aina lääketieteellisin perustein. Vastaanottopalvelujen lisäksi yksikössä tehdään myös tavanomaisia sydäntutkimuksia, kuten esimerkiksi ultraäänitutkimuksia ja EKG-rekisteröintejä. Helsingin Sydänsairaalan keskeinen tavoite on mahdollistaa pääkaupunkiseudun asiak- kaille myös kiireettömissä tilanteissa viiveetön ja sujuva hoitoketju, joka sisältää tarvittavat tutkimukset, hoidot ja kuntoutuspalvelut. Palveluja tarjotaan yhteistyössä Tays Sydänsairaalan asiantuntijoiden tai muiden alan toimijoiden kanssa. ?Äì Helsingin Sydänsairaalan vahvuutena on nopea hoitoonpääsy ja hoidon tarpeen arviointi. Sydänsairaalan asiantuntijat räätälöivät jokaiselle potilaalle oman henkilökohtaisen hoitosuunnitelman. Esimerkiksi eteisvärinäpotilas saattaa usein käydä monessa eri terveydenhuollon yksikössä ja vaikka akuutti ongelma hoidetaan, jatkohoitosuunnitelma jää usein tekemättä. Helsingin Sydänsairaalassa potilas pääsee halutessaan suoraan eteisvärinän hoitoon erikoistuneen lääkärin vastaanotolle, ja jos potilas tarvitsee tarkempia tutkimuksia tai ablaatiohoitoa, se voidaan toteuttaa nopeasti esimerkiksi Sydänsairaalassa Tampereella, kuvailee Sydänsairaalan kardiologian ylilääkäri Vesa Virtanen. Potilaan kannalta oikean diagnoosin ja oikea-aikai- Perusopetuksen iltapäivätoiminnan hakijamäärä kasvaa ??Haku lukuvuoden 2015? 2016 iltapäivätoimintaan päättyi Helsingissä huhtikuun lopussa. Koulujen iltapäivätoimintaan hakevien lasten määrän arvioidaan kasvavan, koska ensimmäisen luokan aloittavia oppilaita on noin 400 enemmän kuin viime vuonna. Ensi syksynä iltapäivätoiminnassa on mukana noin 5  600 peruskoululaista. Ryhmämuotoista iltapäivätoimintaa kouluissa tai niiden lähellä olevissa tiloissa järjestävät koulut, järjestöt, seurakunnat ja yksityiset tahot. Kaikille kevään hakuaikana hakeneille 1.-luokkalaisille ja erityisen tuen 1.?2.-luokkalaisille turvataan paikka iltapäivätoiminnassa. Osa 2.-luokkalaisista jää ilman paikkaa lukuvuodeksi 2015?2016, mikä johtuu 1.-luokkalaisten määrän kasvusta. Toimintaan pystytään sijoittamaan saman verran lapsia kuin kuluvana lukuvuonna. Opetusvirasto postittaa kielteiset päätökset koteihin 10.6.2015 mennessä. Myönteiset päätökset pos- titetaan koteihin 3.7.2015 mennessä. Varhaiskasvatusvirasto järjestää myös koululaisten iltapäivätoimintaa leikkipuistoissa. Ilmoittautumislomake avoimeen leikkitoimintaan palautetaan siihen leikkipuistoon, jonka toimintaan lapsi halutaan ilmoittaa. Leikkipuistojen iltapäivätoimintaan voi ilmoittautua myös toimintakauden aikana. Lomake löytyy Iltapäivätoiminta leikkipuistoissa -sivuilta. Hanna Olé - Kuukauden Nuori Taiteilija 1.5. - 31.5.2015 ??KORJATTU! PRESS RELEASE AVAJAISET 2.5.2015 klo 13-15 Gumbostrand Konst & Formin kuukauden nuori taiteilija -ohjelma tarjoaa nuorille, lahjakkaille, uraansa aloittaville taiteilijoille näyttelymahdollisuuden ja näkyvyyden Konst & Formin päänäyttelyiden aikana. Valitut taiteilijat voivat olla iältään nuoria tai vanhempia mutta taiteilijoina he ovat nuoria.® Ohjelma tuo Gumbostrand Konst & Formin näyttelytoimintaan uudenlaisen mahdollisuuden kurkistaa taidemaa- ilman uusiin tulokkaisiin. Olen kiinnostunut ihmisen monimutkaisuudesta ja käyttäytymisestä. Töissäni nostan esille kehonkielen. Nonverbaali, totuudenmukainen viestintä, eleet ja ilmeet, ovat keskeinen teema teoksissani. Albert Camus on sanonut että elämä on tekemiesi valintojen summa. Viime aikoina olen miettinyt elämän eri valintoja, valintoja joita tehdään yhä uudelleen päivästä toiseen ja erityisesti valinnan vaikeutta. Uusimmat työt ovat saaneet alkunsa ris- tiriitaisista tunteista jotka syntyvät hankalien valintojen edessä. Teoksissani henkilökohtaiset kokemukset muuttuvat ajattomiksi, yleisinhimillisiksi totuuksiksi. Rakennan isoja pohjia jotka koostuvat levylle pohjustetusta kankaasta. Viime aikoina olen pääsääntöisesti käyttänyt kyniä ja liituja joilla olen työskennellyt systemaattisesti ja keskittyneesti. Kuva muodostuu hitaasti mutta varmasti tuhansien viivojen jälkeen. sen, vaikuttavan hoidon saaminen parantaa hoidon tuloksia ja tuo mielenrauhaa. Yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna oikea-aikainen hoito on kustannustehokasta ja luo säästöjä kun potilaalle ei tehdä tarpeettomia, päällekkäisiä tutkimuksia ja työssäkäyvät potilaat saadaan nopeammin takaisin työelämään. ?Äì Ongelmana on usein se, että sydänpotilaan matka diagnoosista hoitoon kestää kohtuuttoman kauan ja hoitoketju on pirstaleinen. Potilaat eivät pääse riittävän nopeasti hoitoon. Hoitoa tulisi tarkastella koko hoitoketjun näkökulmasta ja terveyspalveluiden tuottajien pitäisi reagoida paremmin potilaan tarpeisiin. Julkista terveydenhuoltoa kehitettäessä potilaan tulisi olla toiminnan keskiössä. Nyt palveluita tarjotaan ja kehitetään hyvin organisaatiolähtöisesti. Myös julkisen sektorin on kehityttävä ja luotava uusia toimintamalleja, joista hyötyvät ennen kaikkia potilaat, lisää Tays Sydänsairaalan toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kari Niemelä. nyt sairaalan toimintamallien, kuten potilaan hoitopolun, entistä tehokkaampaa kehittämistä. Potilashoidon laatu paranee, kun keskitytään oikeisiin asioihin. - Sydänsairaalan yhtiöjärjestykseen on kirjattu, että yhtiön tavoitteena on vaikuttavan ja kustannustehokkaan potilashoidon turvaaminen, ei voiton tekeminen. Toiminnan on silti oltava kannattavaa, jotta toimintaa voidaan jatkossakin kehittää potilaiden hyväksi. Olemme käytännön esimerkki siitä, että yritysmuotoisessa toiminnassa järkeväksi todetut toimintamallit voivat toimia myös erikoissairaanhoidossa ja julkisen terveydenhuollon harjoittaminen voi olla samaan aikaan sekä tehokasta, laadukasta että kannattavaa. Sydänsairaalan toimintamalli, jossa julkisen ja yksityisen toimintamallit yhdistyvät, on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, Niemelä toteaa. Sydänsairaalan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet ja potilaalle tuotettava terveyshyöty. Toiminnan eettisyyttä tarkastellaan myös yhtiön omistajan taholta: Sydänsairaalan omistaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, seuraa sairaalan toimintaa sekä asettaa yhtiölle kohtuulliset tulostavoitteet. Syntynyt tulos käytetään julkisen terveydenhuollon toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. ?Äì Tampereella on vankka kokemus sydänpotilaiden hoidosta ja toimivan osakeyhtiömallin vuoksi olemme saaneet tehokkaasti purettua hoitojonoja, joten koemme, että Helsingin Sydänsairaalan perustaminen on luonnollinen laajentuminen toiminnallemme. Sydänsairaala on tarkoitettu kaikille sydänpotilaille ja heille, jotka haluavat selvyyttä oireisiinsa. Uusi sydänsairauksiin erikoistunut yksikkö purkanee osaltaan myös Uudenmaan seudun hoitojonoja. Koemme, että julkinen terveydenhuolto ja yksityiset palvelut tukevat toisiaan, selventää Virtanen. Osakeyhtiömuotoinen hallintomalli työkalu parempaan hoitoon Tays Sydänsairaalan osakeyhtiömuotoinen hallintomalli on mahdollistanut entistä joustavamman ja nopeamman toiminnan kehittämisen. Siirtyminen osakeyhtiömuotoon on edellyttä- Helsingin palvelutarjonta laajenee vaiheittain Helsingin Sydänsairaalan toimintaa laajennetaan tulevaisuudessa ja palvelutarjonta tulee kattamaan kaikki keskeiset avohoidon sydäntutkimukset sisältäen muun muassa sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennushoidot sekä sydän- ja rintaelinkirurgien vastaanottopalvelut. ? Tulevaisuudessa tavanomaiset tutkimukset ja hoidot voidaan toteuttaa Helsingissä ja tarvittaessa suuremmat toimenpiteet ja kuntoutus esimerkiksi Tampereella ja sen jälkeen jälkihoito ja seuranta taas Helsingissä. Näin myös pääkaupunkiseudun potilaat saavat koko Sydänsairaalan osaamisen ja kokemuksen käyttöönsä, kertoo Niemelä.
• Viikot 19-20 ? Nro 9 5 Yksinäisyys näkyy diakoniatyössä ??Ihmisten yksinäisyys tulee yhä useammin vastaan Helsingin seurakuntien diakoniatyössä. ? Yksinäisiä on kaikenikäisissä. Vanhusten lisäksi kohtaamme nuoria ja työikäisiä yksinäisyyttä potevia. Tarve puhua ja tulla kuulluksi on todella suurta. Siksi olemme lisänneet esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa on tilaa keskusteluille, kertoo Helsingin seurakuntien diakoniatyön päällikkö Kirsi Rantala. Erityisen hälyttävää on lasten yksinäisyys. Yhteydenotot lasten pulmiin vastaavaan Tekstaritupuun ovat kaksinkertaistuneet. Tekstaritupu on seurakuntien erityisnuorisotyön palvelu. ? Herää huoli, johtaako nykyisin vallalla oleva yksilöllinen elämäntapa tu- levaisuudessa yksinäisyyteen, Rantala pohtii. ? Toisaalla myös yhteisöllisyys on nostanut päätään. Tunne siitä, että kuuluu johonkin porukkaan, on jokaiselle tärkeä. Diakoniatyön asiakaskunta on nuortunut, ja nuorten sekä perheiden osuus apua hakeneista on joissain seurakunnissa kasvanut. Vaikka monet vanhukset elävät kohtuuttoman pienillä tuloilla, heillä kynnys avun hakemiseen on korkea. Helsingin seurakuntien diakoniatyöntekijöillä oli viime vuonna noin 21¬?000 henkilökohtaista asiakaskontaktia. Taloudellista apua annettiin noin 516 000 euroa. Apu on muun muassa ruokakaupan osto-osoituksia ja laskujen maksamista sekä kriisiavustuksia. Yhä useampi diakonia- Yksinäisyys on monille kipeä ongelma, ja se tulee usein vastaan Helsingin seurakuntien diakoniatyössä. Kuva: Sirpa Päivinen asiakas oli viime vuonna työtön tai muusta syystä työelämän ulkopuolella. Keskustelujen aiheina olivat useimmiten talousvaikeudet sekä terveys- ja ihmissuhdepulmat. Myös työelämään ja asumiseen liittyvät ongelmat saivat ihmiset ottamaan yhteyttä diakoniatyöhön. ? Monella diakonia-asiakkaalla vaikeudet kasaantuvat: on mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä taloudellista huolta, Kirsi Rantala sanoo. Tällaisessa tilanteessa avun hakeminen monelta eri taholta vaatii erityisesti voimia. Diakoniatyön vahvuutena onkin kokonaisvaltaisen avun tarjoaminen. Myllypuron elintarvikejakelussa, jossa Herttoniemen seurakunta on taustavoimana, kirjattiin vuonna 2014 noin 121 000 käyntiä. Seurakuntien edullisissa tai maksuttomissa ruokailuissa syötiin lähes 30 000 ateriaa. Eri puolilla kaupunkia on huomattu, että vanhusten osuus ruokailijoista lisääntyy. Ruokailujen järjestämisessä, kuten monessa muussakin diakoniatoiminnassa, vapaaehtoistyönteki- jät ovat tärkeässä osassa. Helsingissä oli viime vuonna 210 diakoniatyön vertaistukiryhmää esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä ikäihmisille ja vammaisille. Tukea, toivoa, rukousta, soppaa, seuraa kristilliseen lähimmäisenrakkauteen pe- rustuen. Diakoniatyö, joka kuuluu kirkon perustehtäviin, auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti antamalla henkistä, hengellistä ja aineellista sekä käytännöllistä apua. Helsingin seurakunnissa on noin sata diakoniatyöntekijää. Eläviä kuvia entisajan Helsingistä Ohjelma 27.4.?31.5.2015   ??Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Elokuvien esittelyt voi lukea museon kotisivulla www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Elokuviin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Ohjelmanmuutokset mahdollisia/Programförändringar möjliga Pe  1.5. Ei esityksiä! Museo on kiinni.  La/Lör?Su/Sön  2.?3.5. 12.00 Eläintarhan ajot 12.35 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 13.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 13.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 13.30 Helsingin kesä 13.55 1950-luvun Helsinki 14.30 Pasila 1960 14.55 Helsingin puukaupunginosien tulevaisuus 15.10 Käpylä ? hymykuoppa Helsingin poskessa 15.20 Muistojeni Helsinki 15.45 Helsinki kasvaa Ma/Mån?Pe/Fre  4.?8.5. 10.00 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 10.35 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 10.45 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 10.55 Muistojen kesä 1952. Helsingin olympialaiset 11.45 Helsinkiä 1920?1940-luvulla (osittain mykkä) 12.25 Helsinkiä 1930?1950-luvulla (mykkä) 13.00 Helsinkiä 1950?1960-luvulla (osittain mykkä) 13.50 Meren Helsinki 14.25 Saapuvien laivo- jen satama 14.40 Laiva on lastattu 15.00 Herra Elanto (mykkä) La/Lör?Su/Sön 9.?10.5.   12.00 Eläintarhan ajot 12.35 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 13.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 13.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 13.30 Helsingin kesä 13.55 Lauantai Helsingissä 1966 14.25 Tahdon stadiin 14.45 Kultainen nuoruus 15.00 Maalta kaupunkiin 15.30 Tulevaisuus on heidän & Paul Anka Linnanmäellä Ma/Mån? Ke/Ons 11.? 13.5. 10.00 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 10.35 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 10.45 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 10.55 Eläintarhan ajot 11.30 Muistojeni Helsinki 11.55 Kuka on helsinkiläinen 12.20 Kuinka Helsinki ruokitaan 12.35 Ruma Suomi ? Helsinki 13.05 Vanha kunnon stadini 14.20 Juurakon Hulda To 14.5. Ei esityksiä! Museo on kiinni. Pe/Fre 15.5. 10.00 Helsingfors ? med kärlek 10.40 Helsingfors tid 11.10 Helsingfors. Nordens vita huvudstad 11.25 Helsingfors, för evigt 12.40 De försvunna kvarteren I: Värdebyggnader som rivits i stadens centrum 12.55 De försvunna kvarteren II: Trähus i stadskärnan 13.15 De försvunna kvarteren III: Staden utvecklas 13.40 De försvunna kvarteren IV: Bocksbacka och Malm 14.10 Skatudden 15.05 Signes Helsingfors 15.20 Henrik Schütt 15.35 Ivan Timiriasew (1860?1927) La/Lör?Su/Sön 16.?17.5. 12.00 Helsinki sodassa 12.50 Talvisota 1939? 1940 13.25 Sota-Helsingin kasvot 13.34 Jatkosota osa I 14.20 Jatkosota osa II 15.05 Suomen marsalkka Mannerheim Ma/Mån?To/Tor 18.?21.5. 10.00 Eläintarhan ajot 10.35 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 11.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 11.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 11.30 Helsingin kesä 11.55 Keisareittemme jäljillä, osa 1: Aleksanteri I 12.55 Keisareittemme jäljillä, osa 2: Nikolai I 13.55 Keisareittemme jäljillä, osa 3: Aleksanteri II 14.55 Keisareittemme jäljillä, osa 4: Aleksanteri III Pe/Fre 22.5. 11.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 11.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 11.30 Helsingin kesä 11.55 Keisareittemme jäljillä, osa 1: Aleksanteri I 12.55 Keisareittemme jäljillä, osa 2: Nikolai I 13.55 Keisareittemme jäljillä, osa 3: Aleksanteri II 14.55 Keisareittemme jäljillä, osa 4: Aleksanteri III La/Lör?Su/Sön 23.?24.5. 12.00 Eläintarhan ajot 12.35 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 13.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Yli- Maisema Yrjönkadun alkupäästä vuonna 1907. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Signe Brander oppilaskunta 1952 13.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 13.30 Helsingin kesä 13.55 Kauppinen kaupungissa 14.05 Kauppa käy 14.15 Herra Elanto (mykkä) 15.10 Kuinka Helsinki ruokitaan 15.25 Helsinki 400-vuotias Ma/Mån  25.5. 10.00 Eläintarhan ajot 10.35 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 11.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 11.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 11.30 Helsingin kesä 11.55 1950-luvun Helsinki 12.30 Miksi katuja revitään 12.50 Helsingin puukaupunginosien tulevaisuus 13.05 Pasila 1960 13.30 Käpylä ? hymykuoppa Helsingin poskessa 13.40 Säästäjien ja ahertajien Vuosaari 14.05 Postinumero 00160 Helsinki: Satamakatu 14.45 Helsingistä itään Ti 26.5. Ei esityksiä! Ke/Ons?Pe/Fre 27.?29.5. 10.00 Eläintarhan ajot 10.35 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 11.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 11.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 11.30 Helsingin kesä 11.55 1950-luvun Helsinki 12.30 Miksi katuja revitään 12.50 Helsingin puukaupunginosien tulevaisuus 13.05 Pasila 1960 13.30 Käpylä ? hymykuoppa Helsingin poskessa 13.40 Säästäjien ja ahertajien Vuosaari 14.05 Postinumero 00160 Helsinki: Satamakatu 14.45 Helsingistä itään La/Lör?Su/Sön 30.?31.5. 12.00 Eläintarhan ajot 12.35 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 13.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 13.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 13.30 Helsingin kesä 13.55 Vanha kunnon stadini 15.10 1950-luvun Helsinki 15.45 Kuinka Helsinki ruokitaan Jacky-jugurttien valmistus säilyy Suomessa ??Hyviä uutisia kotimaiselle elintarviketuotannolle! Jackyn jugurtteja valmistetaan jatkossakin suomalaisesta maidosta Suomessa. Jacky-tuotteita valmistava ja myyvä Orkla Foods Finland aloittaa yhteistyön Jacky-jugurteissa jalasjärveläisen Juustoportin kanssa. Juustoportti on hyvistä juustoista ja vapaan lehmän tuotteista tunnettu perheyritys. ? Me olemme pieni per- hemeijeri, mutta vastustamme kaikessa keskinkertaisuutta. Tahdomme tehdä vain parasta, kuuluu Juustoportin toimitusjohtajan Timo Keski-Kasarin motto. Orkla Foods Finlandin toimitusjohtaja Rabbe Wikström on tyytyväinen alkavaan yhteistyöhön. Juustoportin osaaminen ja laatu vastaavat hyvin Jacky-tuotemerkin vaatimustasoa. Orkla Foods Finland joutuu sulkemaan teknises- ti vanhentuneen tehtaansa Lahdessa tämän vuoden loppuun mennessä tai viimeistään alkuvuonna 2016. Jackyn vanukkaat valmistetaan Lahden tehtaan sulkemisen jälkeen sisaryritys Orkla Foods Sverigen tehtaalla Örebrossa ja Lahden tehtaalla myös valmistetut tuorejuustot Frödingessä. Jacky-jugurttien valmistus Juustoportin tehtaalla alkaa näillä näkymin helmikuussa 2016.
• Nro 9 ? Viikot 19-20 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 19 Ma 4.5. Roosa, Rosa, Ruus Ti 5.5. Melina, Melissa, Maini Ke 6.5. Ylermi To 7.5. Helmi, Kastehelmi Pe 8.5. Heino La 9.5 Timo, Timi Su 10.5. Äitienpäivä. Aino, Aini Viikko 20 Ma 11.5. Osmo Ti 12.5. J.V. Snellmanin päivä Ke 13.5. Kukka, Floora To 14.5. Helatorstai. Tuula Pe 15.5. Sonja,Sofia, Sohvi La 16.5. Essi, Ester, Esteri Su 17.5. Kaatuneitten muistopäivä Helsingin kaupunginmuseon tapahtumat toukokuussa 2015   ??Kaupunginmuseo tiedottaa kunkin kuukauden menovinkeistä kootusti. Elokuvaohjelmasta, suuremmista tapahtumista sekä uusista näyttelyistä ja kirjoista lähetetään erilliset tiedotteet. su 3.5. klo 14 Laulan koska laulattaa! -matineakonsertti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Helsingin työväenopiston lauluyhtye BellaCanta tarjoaa keväisessä sunnuntaikonsertissaan kuulijoille svengaavaa jazzia, tuoreita popkappaleita ja kauniita kansansävelmiä. Yhtyettä johtaa Piia Säilynoja ja säestää Vesa Lintula. Lisätietoja antaa Piia Säilynoja piia.sailynoja@gmail.com  tis 5.5. kl. 19 Gillekörens vårkonsert i Villa Hagasund, Mannerheimvägen 13b. Entréavgift 15 e Gillekören sjunger om våren, sommaren, kärleken och om olika städer på svenska, finska och engelska. Traktering i pausen ingår i biljettpriset. Närmare upplysningar ges av Torbjörn Stark trbjrnstrk@gmail.com ke 6.5. klo 13?15 Käsityökeskiviikko: Reikäompelu ja revinnäiset Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4. Vapaa pääsy. Helsingin kaupunginmuseo järjestää Työväenasuntomuseossa kuukausittain Käsityökeskiviikon, jossa tutustutaan erilaisiin käsityön lajeihin. Mukana voi tuoda myös oman keskeneräisen käsityön. Talon puolesta tarjotaan tarvikkeet, virvokkeet ja vanhanajan ompeluseuran tunnelma. Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Aino Pitkänen, puh.  09 3107 1573 tai aino.maria.pitkanen@hel.fi  la 9.5. klo 11?16 Euroviisulauantai Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Helsingin kaupunginmuseo ja Euroviisuklubi OGAE Finland ry järjestävät yhdessä Euroviisulauantain, joka tarjoaa esimakua värikkäästä viisutunnelmasta ja faniuden riemusta. Nostalgiset viisut raikuvat, ja tämän vuoden kilpailukappaleet saa pisteyttää. Viisuviisaat pohtivat klo 12, mikä tekee täydellisen euroviisun, ja omaa viisutietouttaan voi testata viisuvisassa klo 13, 14 ja 15. Yleisö on tervetullut viisuhenkisessä asussa, joista paras palkitaan. Hulvattomia viisuvermeitä saa sovittaa fanibuduaarissa, ja fanitavaraa voi haalia fanitorilla. Lisätietoja antavat tutkija Jere Jäppinen puh. 09 3103 6505 tai jere.jappinen@hel. fi sekä puheenjohtaja Jouni Pihkakorpi puh. 040 702 4353 tai jouni.pihkakorpi@ gmail.com  la 9.5. klo 18 ja 19.30 Hyppyjä Helsinkiin ? Kullervo-kuoron konsertti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Pääsylippu 10 e. Kullervo-kuoro on 70-vuotias helsinkiläinen sekakuoro, jota johtaa Heikki Valpola. Konsertin ohjelmassa on Valpolan sävellyksiä, muun muassa lauluja Ilpo Tiihosen Helsinki-aiheisiin runoihin kokoelmasta Ei-Kaj Plumps ? Hyppyjä Helsinkiin. Lisätietoja antaa Leena Suominen leena.k.suominen@ gmail.com sön 10.5. kl. 14 matinékonsert med Helsingfors Arbis damkör Vox Femina i Villa Hagasund, Mannerheimvägen 13b. Fritt inträde, programblad 5 e. Helsingfors Arbis damkör Vox Femina sjunger under Martina Brunells ledning lätt morsdagsrepertoar med folkvisor, musikalstycken och schlagers. Närmare upplysningar ges av Petra Adlercreutz petra@ adlercreutz.fi ma 11.5. klo 18?20.30 Parantava ääni Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. Malla Hintsala, laulu, Tuuli Paltemaa, säestys sekä Tuulikki Harmia-Pulkkinen, puhe, johdattavat sävelten, laulun ja puhutun sanan siivittäminä matkalle omaan mielen maailmaan, josta löytyvät kaikkien aiheiden lähteet. Menneisyyden kipua, surua ja tuskaa tuottavat kokemukset voi luovuttaa pois: parannettaviksi sanojen ja äänen näkymättömälle heijastajalle. Lisätietoja antaa Tuulikki Harmia-Pulkkinen tuulikki@harmia-pulkkinen.fi pe 15.5. klo 19 Naiskuoro Kuplivan kevätkonsertti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Pääsylippu 5 e. Kuoroa johtaa Viena Jurvelin. Lisätietoja antaa Viena Jurvelin luukkuja@gmail. com la 16.5. klo 11.30?17 Kesäkahvila Kirsti Työväenasuntomuseossa, Kirstinkuja 4. Ravintolapäivänä museon vehmaalla puutalopihalla on tarjolla muun muassa vanhanajan eväsvoileipiä, munkkeja ja sitruunamarenkitorttua. Lisätietoja antaa Karoliina Paavilainen karoliina.paavilainen@helsinki.fi su 17.5. klo 14 Kevättuulia ? Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoron matineakonsertti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro jatkaa Kati Pirttimaan johdolla yliopiston musiikkiperinteitä ja tuo Helsinkiin kevättuulia Palmgrenin, Paciuksen ja Sibeliuksen sävelin. Laulujen muuttolinnut, kylvöt pellolla ja kevätsateet lupaavat jo kesää. Iloiset kansanlaulusovitukset huipentavat toukokuisen iltapäivän. Lisätietoja antaa Ulla Ikäheimo ikaheimo.ulla@gmail.com su 17.5. klo 15 Yleisöopastus Musiikkia! -näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. tis 19.5. kl. 19 FESTLIKTkonsert med Walentinakören i Villa Hagasund, Mannerheimvägen 13b.  Inträdesavgift 10 euro. Vad har Bellman och Barbara Ann gemensamt? Knappast annat än att de samsas på programmet när Walentinakören under ledning av Lauri Palin bjuder på favoriter bland körens sitsvisor och populära melodier ur både tidigare och kommande konsertrepertoar. Högtidliga och vårligt skira melodier blandas med dansanta och rockiga rytmer. Närmare upplysningar ges av Tina Bjorkvall tina. bjorkvall@kolumbus.fi to 21.5. kl. 17 Guidning på svenska i utställningen Musik! i Villa Hagasund, Mannerheimvägen 13b. Fritt inträde.  su 24.5. klo 14 Images ? Kaari-ensemblen matineakonsertti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Naiskamarikuoro Kaariensemble laulaa ohjelmiston, jonka kuoro on valmistellut pitäen silmällä kesäkuista kilpailumatkaa Itävallan Linziin. Ohjelmistossa kohtaavat niin hengellinen ja maallinen musiikki kuin uusi ja vanhakin. Konsertissa kuullaan muun muassa Bengt Johanssonin vaikuttava Pater noster sekä Robert Schumannin soinnilliset helmet In Meeres mitten ja Die Capelle. Kaari-ensemblea johtaa Saara Aittakumpu. Lisätietoja antaa Loviisa Hynninen loviisa.hynninen@saunalahti.fi su 31.5. klo 14 Kohti Tampereen Säveltä -matineakonsertti Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Tampereen Sävelen kuorokatselmus kokoaa kesäkuun alussa kymmeniä kuoroja Suomesta ja ulkomailta esittelemään taitojaan tuomaristolle. Matineakonsertissa huippuun hiotun katselmusohjelmistonsa esittää kolme helsinkiläiskuoroa: Hämäläis-Osakunnan Laulajat Iida Antolan johdolla, Kamarikuoro Värinä Noora Hirnin johdolla sekä juristikuoro Lain Huuto Paavo Hyökin johdolla. Lisätietoja antaa Noora Hirn noora.hirn@gmail.com Viikon mietelause: Voima hallitsee maailmaa eikä mielipide, mutta voimaa käyttää mielipide. Blaise Pascal (1623-62) Juha Hurmeen uusi näytelmä Syksyllä Kom-teatteriin Muuttomiehet-esityksen ensi-ilta on 16.9. ??Kiitetty ja palkittu Juha Hurme ohjaa uuden näytelmänsä kantaesityksen KOM-teatteriin. Muuttomiehet-nimisen esityksen ensi-ilta on keskiviikkona 16.9.2015. Lavalla nähdään KOM-ensemble. Kolme huoneistoa odottaa uusia asukkaitaan. Muuttokuormat ovat jo pihalla, mutta talo ei olekaan vielä valmis. Asialla on maailman tehokkain muuttofirma, joka lupaa hoitaa kaiken. Mitä muuttolaatikoista paljastuu? Entä jos omat tavarat ? ja muistot ? ovat sekoittuneet naapurin tavaroihin? Mikä on sellaista muuttokuormaa, jonka haluaisimme jättää taaksemme, mutta jota on kannettava mukana? Muuttaminen on kovinta todellisuutta. Muuttomiehet on rakkaudellinen esitys muutosta ja muutoksesta. - Tarvitsemme lisää todisteita siitä mitä olemme. JUHA HURME on yksi Suomen arvostetuimmista ja kiinnostavimmista teatteriohjaajista ja kirjailijoista. Hän on kirjoittanut ja ohjannut lukuisia näytelmiä sekä julkaissut neljä romaania. Hurme on palkittu mm. Suomen kirjallisuussäätiön Eino Leinon palkinnolla (2006), Näyttämötaiteen valtionpalkinnolla (2008) sekä Suomen Kansallisteatterin Eino Kalima -palkinnolla (2014).   Hänen viimeisimpiä ohjaustöitään ovat olleet Europaeus (Suomen Kansallisteatteri, 2014) ja Maailmankaikkeus (Teatteri Telakka, 2014). Muuttomie- het on Juha Hurmeen ensimmäinen ohjaus KOMteatteriin.??JUHA HURME: ?MUUTTOMIEHET TEKSTI JA OHJAUS: Juha Hurme?LAVASTUS: Matti Rasi?PUKUSUUNNITTELU: Henna Mustamo?VALOSUUNNITTELU: Kari Vehkonen?ÄÄNISUUNNITTELU: Jani Rapo?MUSIIKKI: Petra Poutanen-Hurme?OHJAAJAN ASSISTENTTI: Karoliina Kuvaja?SÄVELTÄJÄN ASSISTENTTI, OHJAAJAN ASSISTENTIN ASSISTENTTI: Vesa Kivinen?ROOLEISSA: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Eeva Soivio ja Pekka Valkeejärvi??Kantaesitys 16.9.2015 KOM-teatterissa. Esityksiä 12.12.2015 saakka. http://www.kom-teatteri. fi/muuttomiehet.html Tanssin päivänä 29.4. koko kaapeli tanssi ??Kaapelin tanssin päivä tarjosi 29.4. monipuolisia tanssielämyksiä aamusta aina iltaan asti. Luvassa oli jopa viiden nykytanssiteoksen esitykset, avoimia ovia ja harjoituksia, kehonhuoltoa sekä puvustokirppis. Yhden päivän aikana oli koettavissa se, mitä Tanssin talo voisi olla vuoden jokaisena päivänä. Kaapelitehtaalla toimivat tanssiryhmät, järjestöt, tanssikoulut ja studiot ovat koonneet yhteen tanssin tarjontaansa Kansainvälisen tanssin päivän kunniaksi 29.4. Yhdessä halutaan tehdä näkyväksi millainen tanssialan osaamiskeskus Kaapeli jo nyt on. Tanssin päivänä Kaapelilla nähtiin jopa viisi nykytanssiteosta; Zodiakin kaksoisensi-illassa Masi Tiitan ja Hanna Ahdin Flute sekä Liisa Pentti +Co:n WDMSNLCA - Why Does My Sister Not Like Contemporary Art?. Illan kaksi muuta esitystä ovat Kekäläinen & Companyn DIVA VULVA - Keho kapitalismin symbolina sekä Glims & Glomsin kahden teoksen ilta, jossa nähtiin koreografi Tuomo Railon inhimillisyyden ulottuvuuksia käsittelevän trilogian kaksi ensimmäistä osaa, Arka paikka (2011) ja Aikojen lopun kvartetto (2013). Illan esitysten lisäksi Kaapelin tanssin päivä tarjosi runsaasti oheisohjelmaa; Aamun voi aloittaa erityisesti toimistotyöläisille suunnatulla Zodiakin kehonhuoltotunnilla (klo 8.30?9.30). Päivällä voi pistäytyä Tanssin Tiedotuskeskuksen uudessa toimistossa, tehdä löytöjä Tanssiteatteri Hurjaruuthin puvustokirppiksellä (klo 16?18), Rööperi tutuksi tutustua tanssija Jenni-Elina von Baghin ja The Blac5kroom Act -ryhmän työprosessiin Zodiakin Z-free tilaisuudessa tai seurata Balanssi Studioiden ja Tamara Rasmussen Opiston avoimia harjoituksia. Kaapelin tanssin päivän järjestivät yhteistyössä Tanssin talo ry, Tanssin Tiedotuskeskus, Zodiak ? Uuden tanssin keskus ja Glims & Gloms. Ohjelmaa tarjosivat Tanssin talo, Tanssin Tiedotuskeskus, Zodiak, Glims & Gloms, K&C Kekäläinen & Company, Balanssi Studiot, Tanssiteatteri Hurjaruuth ja Tamara Rasmussen Opisto. RööpeRinLehti
• Viikot 19-20 ? Nro 9 7 Jaana Pelkonen sai lähes 16 000 ääntä ??Vihreät ylsivät eduskuntavaaleissa yllätysvoittoon Helsingissä. Kokoomus ei yltänyt Helsingissä lisäpaikkaan, vaikka Helsingin vaalipiirin kansanedustajien määrä kasvoi yhdellä näissä vaa- Kaupungintaloa kehitetään kasvaville kävijämäärille Jatkoa sivulta 3 leissa asukasmäärän kasvun vuoksi. Vihreiden Helsingissä saavuttama 5 paikkaa ja 18,8 prosentin ääniosuus on merkittävä saavutus. ??Helsinkiläiset ovat löytäneet Virka-infon palvelut ja Virka-gallerian näyttelyt. Turistiaikana myös matkailijat käyttävät mielellään tietokoneita, hakevat esitteitä, lukevat päivän lehdet tai kysyvät neuvoja. Neuvonta- ja näyttelytoiminta aloitettiin kaupungintalolla vuonna 2008. Vuoden 2014 kävijäluvuksi saatiin lähes 350 000 ja kuluvan vuoden kävijämäärät tammi-maaliskuulta ovat suurempia, kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. ?Haluamme kehittää Helsingin kaupungintalon alaaulan palveluja vastaamaan Jaana Pelkonen. Helsingin kansanedustajat 2015-2019 Sija Ehdokas Puolue Ääniä Vertausluku 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. KOK VIHR SDP KOK PS VAS VIHR KOK SDP KESK RKP KOK VIHR PS KOK SDP VAS VIHR KOK SDP VIHR PS KOK 93 284,000 67 569,000 55 484,000 46 642,000 40 425,000 35 416,000 33 784,500 31 094,667 27 742,000 25 927,000 24 516,000 23 321,000 22 523,000 20 212,500 18 656,800 18 494,667 17 708,000 16 892,250 15 547,333 13 871,000 13 513,800 13 475,000 13 326,286 Pelkonen, Jaana Haavisto, Pekka Tuomioja, Erkki Zyskowicz, Ben Terho, Sampo Uusi Arhinmäki, Paavo Alanko-Kahiluoto, Outi Vartiainen, Juhana Uusi Heinäluoma, Eero Rehn, Olli Uusi Biaudet, Eva Uusi Sarkomaa, Sari Vartia, Antero Uusi Packalén, Tom Salolainen, Pertti Haatainen, Tuula Uusi Modig, Silvia Kari, Emma Uusi Rydman, Wille Uusi Razmyar, Nasima Uusi Yanar, Ozan Uusi Raatikainen, Mika Koulumies, Terhi Uusi 15 954 14 191 11 110 15 372 10 042 7 874 7 823 11 368 9 587 6 797 5 446 6 987 6 824 5 016 4 499 6 606 6 074 4 600 4 493 5 107 4 184 3 363 4 138 Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Valitaan Varalla ??Sympaattisessa ja mukavan kompaktissa Jakomäen uimahallissa järjestetään toukokuussa ensimmäistä kertaa hyvinvointipäivien sarja. Toukokuun aikana uimahallissa on tarjolla yhteensä seitsemän hyvinvointipäivää, joiden ohjelmissa on muun muassa vesijumppaa, vesijuoksu- ja uinninopetusta, lelu-uintia ja kuntosaliopastusta. Tiistaisin hyvinvointipäivät järjestetään naisille, ja torstaisin uimahalliin pääsee liikkumaan vaikka koko perheen voimin. Liikunnallisen ohjelman lisäksi hyvinvointipäivinä voi myös mittauttaa vyötärönympäryksen, osallistua kehonkoostumusmittauk- Kokonaisäänestypros. Kotimaan äänestyspros. 69,2 74,9 Osuus äänistä Äänet yhteensä % Muutos Muutos Lkm 11 12 Muutos Muutos 11 12 Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen ruotsalainen kansanpuolue Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Suomen Työväenpuolue STP Itsenäisyyspuolue Köyhien Asialla Piraattipuolue Muutos 2011 Suomen Kommunistinen Puolue Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta Jyrki Helminen Jaakko Katajisto Kristiina Kreisler Jani Leinonen Ville Punto Kim Sjöström Yakup Yilmaz 26,0 15,5 11,3 7,2 9,9 18,8 6,8 1,8 0,1 0,3 0,1 1,4 0,1 0,4 -1,3 -2,0 -1,7 2,7 -0,6 2,1 1,1 -0,6 -0,1 0,2 -0,0 0,6 -0,1 -0,1 -0,9 -1,4 1,9 3,6 -0,3 -3,5 0,8 -0,4 -0,0 0,3 0,0 0,7 0,1 -0,9 93284 55484 40425 25927 35416 67569 24516 6389 271 1247 315 5098 472 1548 -1673 -5437 -4841 10255 -916 9537 4509 -1873 -479 841 -81 2124 -440 -249 16471 7414 13609 15512 6510 3816 7241 91 -6 1026 70 3111 336 -2229 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 73 38 12 312 168 72 113 93 -63 38 12 312 168 72 113 93 -25 38 12 312 168 72 113 93 Yhteensä Mitättömät äänet Yhteensä 358842 2645 361487 0,7 voittaa palvelutiskiltä. Virka-gallerian näyttelyt esittelevät Helsingin historiaa, arkkitehtuuria, ihmisiä, ajankohtaisia ilmiöitä ja taidetta. Perintö-näyttely on esillä 31.5.2015 saakka. Kesän päänäyttely Sibeliuksen maailma avataan 10.6.2015 ja valokuvaaja Hannes Heikuran muistonäyttely Matkan loppu 16.9.2015. Virkan Kulmassa avautuu 22.4.2015 Vuoden 2015 Kieku, Kaiku ja Kukko -kuvituspalkintojen saajien teoksia esittelevä näyttely. Kaupungintalo on avoinna arkisin 9?19, lauantaisin ja sunnuntaisin 10?16. Jakomäen uimahallissa hyvinvointipäiviä Kokoomus edelleen Helsingin suurin asiakkaiden toivomuksia entistä paremmin. Palautteen innoittamana tulemme ensimmäiseksi päivittämään tietokoneita ja esitevalikoimaa. Suuret kävijämäärät tuovat tietysti suuret määrät toiveita. Kaikkia niistä emme ehkä pysty täyttämään, mutta olemme kaupungintalolla iloisia siitä, että voimme palvella kaupunkilaisia.?, toteaa neuvontapäällikkö Riitta Lampelto. Virka-info on asukkaiden yleisneuvontapiste, joka neuvoo ja opastaa kaikkia helsinkiläisiä. Virka-infossa neuvotaan myös maahanmuuttoasioissa. Kaupungintalon aulassa neuvojat ta- seen ja saada liikuntaneuvontaa.??Torstaina 28. toukokuuta vietetään erityistä hyvinvointipäivää, sillä tuolloin halukkaat voivat hemmotella itseään kevyellä niska-hartiahieronnalla.?Helatorstaina 14. toukokuuta hyvinvointipäiviä ei järjestetä.??Naisten hyvinvointipäivät?Tiistaisin 5.5., 12.5., 19.5. ja 26.5.?Porrastetut sisäänpääsyt kello 14, 16, ja 18.?(jokaiselle sisäänpääsyajalle otetaan 80 ensimmäistä)??Ohjelma:?Opetusaltaassa?16.15?16.45 vesijumppa?18.15?18.45 vesijumppa?Isossa altaassa?14.15?15.15 vesijuoksuja uinninopetusta?16.15? 17.15 vesijuoksu- ja uinninopetusta?18.15?19.15 vesijuoksu- ja uinninopetusta??Kuntosaliopastusta koko päivän. Lisäksi vyötärönympärysmittausta sekä liikuntaneuvontaa.?Naisten hyvin- vointipäivinä normaalit uimahallimaksut, mutta kuntosalille pääsee maksutta. Hyvinvointipäivät kaikille?Torstaisin 7.5., 21.5. ja 28.5. Ohjelma:?Opetusaltaassa?15.15?20.00 lelu-uintia?Isossa altaassa?14.15? 15.15 vesijuoksu- ja uinninopetusta?17.00?17.30 syvän veden vesijumppa?18.15? 18.15 vesijuoksu- ja uinninopetusta Kuntosaliopastusta koko päivän. Lisäksi vyötärönympärysmittausta, kehonkoostumismittausta sekä liikuntaneuvontaa.?Hyvinvointipäivinä normaalit uimahalli- ja kuntosalimaksut. Huom! Torstaina 28.5. kello 17.30 alkaen tarjolla myös kevyttä niska-hartiahierontaa. Hierontojen hinta on 5e/kpl (käteismaksu), ja ajanvaraus on paikan päällä. Kirjailija?Marjo Niemi Nuoren voiman? liiton johtoon ??Nuoren Voiman Liitto on valinnut 24.4.2015 uudeksi puheenjohtajakseen kirjailija, dramaturgi Marjo Niemen. Varapuheenjohtajaksi valittiin kirjailija Matti Kangaskoski. Niemen edeltäjänä toimi kirjailija Aina Bergroth vuosina 2012?2015. Marjo Niemi (s. 1978) on helsinkiläinen kirjailija ja näytelmäkirjailija. Hän valmistui dramaturgiksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2004. Kolme romaania ja kymmenen näytelmää kirjoittanut Niemi on kuulunut Nuoren Voiman Liiton hallitukseen vuodesta 2010 lähtien. Uusi puheenjohtaja Marjo Niemi kertoo liiton jatkavan perinteikästä työtään kirjallisuuden puolestapuhujana, mutta etsivän myös uusia tapoja tehdä yhteistyötä: ? Nuoren Voiman Liitto on keskeinen paikka tehdä yhdessä tekoja kirjallisuuden hyväksi. Liitto tulee jatkossakin keskittymään kirjallisuuden tulevaisuuden mahdollistamiseen ja marginaalin valaisuun. Liit- to hakee yhä parempaa dialogia kentän muiden toimijoiden sekä muiden taiteenlajien kanssa. Nuoren Voiman Liitto tulee olemaan kulttuuripoliittisesti valpas, Taide 2015 -kampanjan viitoittamalla tiellä?, kertoo tuore puheenjohtaja Marjo Niemi. Hallituksen jäseniksi valittiin Jan Forsström, Pauliina Haasjoki, Jari Hanska, Kaisa Ijäs, Kaisa Kaakinen, Maria Matinmikko, Maija Muinonen, Aki Ollikainen, Aki Salmela ja Olavi Uusivirta. Nuoren Voiman Liitto on valtakunnallinen kirjallisuusjärjestö. Liitto tukee kirjoittajia järjestämällä kirjoittajakoulutusta sekä järjestää kaikille avoimia kirjallisuustapahtumia Runokuu-festivaalista Prosakklubeihin. Liitto julkaisee myös Nuori Voima- ja Kritiikki-lehtiä. Vuonna 1921 perustettu Nuoren Voiman Liitto on poliittisesti sitoutumaton ja avoin kaikenikäisille.
• Nro 9 ? Viikot 19-20 8 Kirjasto menee Varusteleka Oy:n Valtteri Lindholm metroon on Vuoden nuori yrittäjä HKL:n taidelinjalla ??Helsingin kaupunginkirjasto valtaa metrovaunun toukokuun ajaksi HKL:n Taidelinjalla. Metron kirjastokärrystä voi lainata matkalukemista ja matkustajia ilahdutetaan myös tekemällä kuvallisia ja kirjallisia muotokuvia matkustajista sekä ääneen luvulla. Kirjasto haluaa kirjastometrolla muistuttaa monipuolisista palveluistaan ja HKL tuoda kulttuuria sinne, missä ihmiset liikkuvat. Oodeja kirjastolle?Kirjaston metrovaunun numero on 113, ja sen tunnistaa vaunun seinien teksteistä, jotka kertovat kirjastosta. Matkustajat voivat kirjoittaa teksteistä sanataidetta - Oodeja kirjastolle - ja lähettää ne kirjaston some-kanaviin kaikkien luettavaksi #oodikirjastolle. Oodi voi olla esimerkiksi riimi, runo, haiku, ajatus tai mikä vain. Kaikki oodit osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa oman kirjaston, eli iPadin, johon on valmiiksi ladattu e-kirjoja sekä kirjaston epalvelut. Maanantaisin äänikirjojen kuuntelua?Maanantaisin kirjastovaunuissa kuunnellaan äänikirjoja. Äänikirjoja voi kuulla 11.5., 18.5., 25.5., 1.6. klo 14 - 15. Keskiviikkoisin kärrykirjasto ja ohjelmaa?Kirjastokeskiviikkoina 6.5., 13.5., 20.5. ja 27.5. vaunussa kulkee kirjastokärry, josta voi lainata matkalukemista. Kirjastovaunussa kuullaan myös ääneen luettuna scifinovelleja sekä tarinoita ihmisten kohtaamisesta. Lisäksi kuvataiteilija Mirka Kinnula maalaa ja runoilija Anne Mölsä kirjoittaa muotokuvia matkustajista. Ohjelmaa on kirjaston lisäksi luvassa Laajasalon opistolta sekä Kirjakroolilta. Koko kuukauden ohjelma löytyy HelMet.fi:stä. HKL:n Taidelinjan ohjelma päivittyy osoitteessa Taidelinja.fi. Kirjastometro toteutetaan Helsingin kaupunginkirjaston ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n yhteistyönä. HKL:n viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlia ja sen kunniaksi toteuttaa Taidelinja-nimellä kulkevan kulttuurifestivaalin. Kirjasto haluaa nostaa metrovaunulla kirjaston laajaa tarjontaa sekä monipuolisia palveluja esiin ja tuoda kirjaston ihmisten luo. Alkoholin kulutuksen suunta lasku-uralla ??On erittäin myönteistä, että alkoholin kokonaiskulutus on edelleen laskuuralla. Kulutustilastointi on muuttunut viime vuosina, mutta käytännössä alkoholinkulutus Suomessa lienee nyt suunnilleen vuoden 2003 tasolla. Alkoholinkulutus ja päihdehaitat lisääntyivät rajusti vuoden 2004 jälkeen, kun Suomi halusi varautua Viron EU-jäsenyyteen ja viinarallin kiihtymiseen alentamalla alkoholiveroa. Kulutuksen kasvu saatiin ensin vakautettua ja sitten lasku-uralle veronkorotuksilla, joita Suomessa on tehty vuodesta 2008. Viimeisin korotus tehtiin viime vuonna. Hinnan ja saatavuuden muutokset ovat tutkitusti suorimmat keinot vaikuttaa alkoholin kulutukseen. Kulutustilastot vaikkapa 2000-luvun alusta viime vuoteen osoittavat veroratkaisujen vaikutukset hyvin selkeästi. Voidaan kuitenkin toivoa, että kulutuksen alentumisen taustalla on veroratkaisujen ohella myös kulttuurista muutosta. Läntisessä Euroopassa juomamäärät ovat jo vuosikymmeniä olleet laskusuunnassa. Suomi sen sijaan on viime vuosiin asti seurannut pikemminkin itäisen Euroopan trendiä, jossa kulutusmäärät ovat olleet kasvussa. Nyt onkin tärkeää, että kulutuksen alentuva suunta saadaan meilläkin säilymään ja vahvistumaan. Ennen alkoholilain edellistä kokonaisuudistusta, 1990-luvun puolivälissä, alkoholin kokonaiskulutus Suomessa oli noin 8 litraa asukasta kohti. Nykyinen 11,1 litraa/yli 15-vuotiaita kohti vastannee suunnilleen 9,3 litraa asukasta kohti. Edelleen juomme siis merkittävästi enemmän kuin vielä 20 vuotta sitten. Esimerkiksi Ruotsissa kokonaiskulutus on nykyään jotakuinkin samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälin Suomessa. Päihdehaittojen miljardikustannuksissa kokonaiskulutuksen vähentyminen lähelle Ruotsin kulutustasoa merkitsisi satojen miljoonien tai jopa miljardin säästöä. Tuoreiden kulutustilastojen valossa tämä näyttää hyvinkin mahdolliselta, mutta edellyttää jatkossakin vakaata ja vastuullista alkoholipolitiikkaa. Alkoholiverosta ja sen alentamisesta on käyty keskustelua vaalienkin alla. Aivan kuten vuosikymmen sitten, veronalennuksesta on toivottu apua viinarallin hillitsemiseen. Tulevan kehityksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että alkoholipolitiikassa ei toisteta virheitä, joiden seuraukset on jo kertaalleen nähty. ??Vuoden nuori yrittäjä on Varusteleka Oy:n Valtteri Lindholm, 33. Hän on suomalaisen verkkokaupan edelläkävijä. Suomen Yrittäjien järjestämässä valtakunnallisessa kilpailussa toiseksi sijoittui Konesilta Oy:n Ville Kyllönen Kärsämäeltä ja kolmanneksi LTP Logistics Oy:n Matti Tuominen Säkyästä. Palkinnot jaettiin nuorten yrittäjien Get Together -tapahtumassa Levillä perjantai-iltana. Varusteleka Oy on vuonna 2003 perustettu käytetyn ja uuden armeijatavaran verkkokauppaan erikoistunut helsinkiläinen yritys. Vuonna 2014 yritys työllisti 55 henkilöä ja vuonna 2013 sen liikevaihto oli reilut 7,3 miljoonaa euroa. Yrityksellä on myös myymälä Helsingin Konalassa.¬? Tuomariston mukaan Varusteleka on innovatiivisuudellaan ja yrittäjästä itsestään kumpuavalla tinkimättömällä asenteella noussut kotimaisen verkkokaupan edelläkävijäksi. Yritys on onnistunut omintakeisella sisältömarkkinoinnillaan luomaan internet-ilmiön, joka on tuonut aiemmin rajattua harrastajaryhmää kiinnostaneet tuotteet laajemman kuluttajakunnan tietoisuuteen. ? Emme kauheasti mieti, miten asiat on ennen tehty, vaan teemme niin kuin itse katsomme parhaaksi, Valtteri Lindholm toteaa. Yritys on laajentamassa verkkokauppatoimintaansa kuluvan vuoden aikana Ruotsiin. ? Haluamme näyttää muille suomalaisille nettikaupoille, että myös kansainvälisesti voi ihan helposti tehdä myyntiä. Voittopalkinto on Yksityisyrittäjäin Säätiön lahjoittamat 20 000 euroa. Erikoistuminen toi toisen sijan Kisassa toiseksi sijoittui Konesilta Oy:n Ville Kyllönen, 34. Konesilta Oy on vuonna 2001 perustettu pienten maansiirtokoneiden myyntiin, huoltoon ja kunnostukseen keskittynyt kärsämäkeläinen yritys, jolla on toimipiste myös Tampereella. Vuonna 2014 yritys työllisti yhdeksän henkilöä ja sen liikevaihto oli noin 10,5 miljoonaa euroa. Tuomariston mukaan yri- sivät yhteensä yli 320 000 ääntä. Vuoden 2011 vaaleissa eduskuntaan valittiin 36 yrittäjätaustaista edustajaa, eli lisäys oli huomattava. Suomen Yrittäjien tietojen mukaan eduskuntavaaleissa Innovatiivisuus takasi kolmannen sijan Kolmannen palkinnon voitti LTP Logistics Oy:n Matti Tuominen, 34, Säkylästä. LTP Logistics Oy on vuonna 2011 perustettu elintarviketuotteiden keräilyyn, varastointiin, lähetykseen ja kuljetukseen erikoistunut säkyläläinen yritys, jolla on toimipiste myös Vantaalla. Vuonna 2014 yritys työllisti 67 henkilöä ja sen liikevaihto oli reilut 14 miljoonaa euroa. Tuomaristo mukaan yritys on omalla innovatiivisuudellaan ja oikeanlaisella markkina-asemoitumisella onnistunut suhteellisen lyhyessä ajassa vakiinnuttamaan asemansa varsin perinteisellä ja monella tapaa alamaissakin olleella toimi- alalla. Yksityisyrittäjäin Säätiö lahjoittaa kolmanneksi sijoittuneelle 3 000 euroa. Kilpailu ja sen kulku Vuoden nuori yrittäjä -kilpailu on maamme arvostetuin nuorille suunnattu yrittäjäkilpailu. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita. Voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen ja yrittäjäasenteeseen liittyen.¬? Tuomaristoon kuuluivat Oskari Lehtonen (KoppiCatch Oy, Tabletkoulu Oy), Ida Hakola ja Ilona Hiila (Vapa Media Oy, Vuoden nuori yrittäjä 2014), Sam Nieminen (Yksityisyrittäjäin Säätiö, SGN Group Oy), Susanna Rantanen (Heebo Oy, Boardman 2020), Josi Tikkanen (Suomen Yrittäjien yrittäjämediat) ja Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunta. Vuoden nuori yrittäjä palkittiin Nuorten yrittäjien Get Together -tapahtumassa Levillä 24.4.2015. Tapahtumaan osallistui yli 230 nuorta yrittäjää. Pyttipannuprotestin osallistuneet kaksinkertaistivat tuottajan osuuden ??MTK:n ja SLC:n eilisessä pyttipannuprotestissa maatalousyrittäjät protestoivat alhaista ruuan tuottajaosuutta 20 paikkakunnalla myymällä pyttipannua ja maitoa 30 sentin tuottajahinnalla. Tuottajat nostivat tapahtumassa esille maataloutemme vaikean taloustilanteen. Tapahtumissa ruokailleet noin 9 200 kuluttajaa antoivat tukensa tuottajien asialle reiluuttamalla pyttipannusta maksamansa hinnan keskimäärin kaksinkertaiseksi. Tapahtumapaikkakunnilla myytyjen pyttipannuannosten myyntihinnan painotettu keskiarvo oli 60 senttiä. Kaikilla protestin tapahtumapaikkakunnilla valtaosa kuluttajista reiluutti hintoja, Paraisilla jopa 3,6 kertaisiksi. ? Tulos osoittaa, että suomalaiset ovat ymmärtäneet maataloutemme vaikean tilanteen sekä lääkkeet tilanteen ratkaisemiseksi. Kuluttajien palaute kertoo siitä, että Suomessa on selkeä tilaus kotimaisille reilum- man tuottajahinnan tuotteille sekä maatilojen suoramyynnin kasvattamiselle nykyisestä, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Ruuan tuottajaosuuden nosto kuluttajien pyttipannusta maksamalla symbolisella lisähinnalla auttaisi suomalaisia maatalousyrittäjiä pääsemään jo lähelle suomalaisten palkansaajien keskiansioita. Arvio perustuu Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori -palvelun mukaisiin Suomen maatilayritysten taloustietoihin. ? En näe mitään syytä miksi kauppa ja teollisuus eivät lähtisi yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa toteuttamaan reilumman tuottaja- hinnan järjestelyjä myös Suomessa. Lisähint a a tuott a jille o n kaupan toimesta tilitetty mm. Isossa-Britanniassa ja Belgiassa, sanoo Marttila. MTK kiittää suomalaisia kuluttajia maatalousyrittäjien saamasta tuesta sekä kaikkia eilisen tapahtuman järjestelyihin osallistuneita tuottajia ja järjestöväkeä. Kuluttajat voivat osallistua adressiin ruuan reilumman tuottajaosuuden puolesta verkossa: www.adressit.com/reiluuttaminen Näin eri paikkakunnilla reiluutettiin 30 sentin pyttipannuannoksen hintoja (keskimääräinen hinta an- nosta kohti) Helsinki 62 senttiä Joensuu 71 senttiä Jyväskylä 66 senttiä Kajaani 52 senttiä Kokkola 94 senttiä Kouvola 77 senttiä Lahti 64 senttiä Maarianhamina (tieto puuttuu) Mikkeli 84 senttiä Oulu 52 senttiä Parainen 108 senttiä Pori 43 senttiä Rovaniemi 79 senttiä Seinäjoki 80 senttiä Tampere 45 senttiä Turku 61 senttiä Vaasa 84 senttiä Ylivieska 57 senttiä Lihakeiton reiluuttaminen (ei laskettu mukaan pyttipannuannosten keskimääräiseen hintaan) Kuopio 100 senttiä (lähiruokalihakeittoannos, tuottajahinta 50 senttiä) Lieksa 129 senttiä (lähiruokalihakeittoannos, tuottajahinta 70 senttiä) Kansalliskirjastolle merkittävä lahjoitus ??Kansalliskirjasto on saanut lahjoituksena Suomen mittakaavassa harvinaisen kokoelman vanhaa eurooppalaista kirjallisuutta 1500-luvulta 1800-luvun alkuun. Humanisti ja pankkiiri Thomas Thesleffin lahjoittama aineisto sisältää his- Lähes neljännes kansanedustajista yrittäjätaustaisia ??Eilen järjestetyissä eduskuntavaaleissa eduskuntaan valittiin 47 yrittäjätaustaista edustajaa. Se on 23,5 prosenttia kaikista kansanedustajista. Yrittäjätaustaiset kansanedustajat kerä- tys hieno osoitus siitä, että pitkäjänteisellä työllä, asiakastyytyväisyydestä huolehtimalla ja rohkealla erikoistumisella voidaan nousta kilpaillunkin toimialan kärkeen myös kasvukeskusten ulkopuolelta. Yksityisyrittäjäin Säätiö lahjoittaa kisan toiseksi tulleelle 7 000 euroa. oli yli 360 yrittäjätaustaista ehdokasta, eli lähes 17 prosenttia kaikista ehdokkaista. He keräsivät kaikkiaan yli 630 000 ääntä eli noin 21 prosenttia kaikista vaaleissa annetuista äänistä. ? Vaalitulos osoittaa, että yrittäjyydelle on vahva tuki ja yrittäjiä arvostetaan, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus tulkitsee tulosta. toriaa, teologiaa, epistolografiaa sekä niteitä varhaisista tieteellisistä sarjoista ja antiikin auktorien editioita. Kaiken kaikkiaan sidoksia on 84. Huomattavaa lahjoituksessa on vielä se, että teosten aikalaissidokset ovat säilyneet. Lahjoitus myös täydentää merkittävästi Kansalliskirjaston kokoelmia, sillä kyseisiä teoksia ei löydy kirjastosta ennestään. Mukana on monia ainutlaatuisia julkaisuja kuten Mercure Francois vuo- silta 1621?1622. Mercure Francois on varhaisin tunnettu ranskalainen poliittinen kausijulkaisu (revue), joka ilmestyi vuosina 1605? 1644. Teokset ovat kiinnostavia myös omistushistoriallisesta näkökulmasta. Esimerkiksi protestanttiteologi Matthias Faciuksen teoksen Clavis Scripturae Sacrae loistosidos paljastaa kirjan ensimmäisen omistajan: etukanteen on kaiverrettu Preussin herttua Albrecht Friedrich?n (1568? 1577) vaakuna.
• Viikot 19-20 ? Nro 9 9
• Nro 9 ? Viikot 19-20 10 HKL:n raitoratatyöt Huolia, hurmaa ja hulluttelua käynnistyvät ? Jean Sibeliuksen Helsinki ??HKL:n kesän raitioratatyöt käynnistyvät huhtikuun lopulla. Ratatöitä tehdään kesän aikana kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla. Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta. Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Tällaisia rataosuuksia on esimerkiksi Mannerheimintiellä ja Kaisaniemenkadulla. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta. HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat työkohteen melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään myös ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpötöiden kanssa. Tulevan kesän mittavin ratatyömaa alkaa kesäkuun alussa Pasilassa. Raitiovaunurataa siirretään Pasilansillalla, Pasilankadulla, Palkkatilanportilla ja Kyllikinportilla yhteensä yli 2000 raidemetriä. Rakennustöiden valmistuttua raitiovaunut liikennöivät Pasilankadulla omalla korotetulla kaistallaan. Oma kaista mahdollistaa raitiovaunujen esteettömän ja häiriöttömän liikennöinnin. Tiedote HKL:n internetsivuilla: http://www.hel.fi/www/ uutiset/fi/hkl/bussi-korvaaraitiolinjat-7a-7b-kesalla-pas ilassa?pageDesign=helsinkis hared/uutisartikkeli-virasto Muita merkittäviä kesän työmaita ovat muun muassa kiskovaihto Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla, vaihdetyö Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä ja Helsinginkadun radan peruskorjaus. Osa kesän ratatöistä vie raitiovaunuja poikkeusreiteille. Lasipakkausten kierrätys lisääntyy ??Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy kilpailutti talven aikana yhteistyökumppaneita lasipakkausjätteiden kierrätykseen. Kilpailutukseen osallistuneiden kotimaisten ja ulkomaisten yritysten joukosta valittiin Englannissa toimiva Berryman (URM UK Ltd T/A Berryman), jolla on yli 90 vuoden kokemus lasin kierrättämisessä. Yritys esikäsittelee lasipakkausjätteen ja toimittaa jalostamansa materiaalin uusien pakkauksien valmistukseen. ? Valintapäätökseemme vaikutti kaksi ratkaisevaa tekijää: kustannukset sekä se, että lasipakkausjäte käytetään uusien lasipakkauksien valmistukseen. Suomesta toimitettu materiaali esikäsitellään pääosin Berrymanin Knottingleyn laitoksella, josta se siirtyy pääosin laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan lasipakkauksia valmistavan laitoksen tuotantoprosessiin raaka-aineeksi, tunnettujen elintarvikevalmistajien uusiksi pakkauksiksi. Suomessa ei ole enää lasipakkauksia valmistavaa teollisuutta. Ainoat kierrätysvaihtoehdot Suomessa ovat vaahtolasin ja lasivillan valmistus. Berryman on ISO 9001 -sertifioitu. Yrityksen tuottamalle materiaalille on vuonna 2014 myönnetty EU:ssa status jätteeksi luokittelun päättymisestä (End of Waste -status), eli yrityksen prosessissa syntyvää materiaalia ei luokitella jätteeksi. ? Berryman oli meille kustannustehokas vaihtoehto, perustelee PYRin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. Tällä hetkellä Suomessa osa kuntien keräämästä lasipakkausjätteestä on käytetty maanrakennukseen. Tätä ei luokitella kierrätykseksi lainkaan. Nyt kierrätysaste nousee, kun kaikki kerätty materiaali toimitetaan kierrätykseen, Tanskanen tähdentää. Oikea lajittelu tärkeää ? Oikein lajitellusta lasipakkausjätteestä saamme hyvälaatuista materiaalia kierrätykseen. Viimekädessä meistä kuluttajista riippuu se, kuinka tehokkaasti lasipakkausjäte saadaan kiertoon, JuhaHeikki Tanskanen toteaa. Ensi vuoden alusta avautuvat teollisuuden ja kaupan järjestämät lasipakkausjätteen keräyspisteet koko Suomessa. Toukokuusta 2015 alkaen 36 terminaalia on valmiina ottamaan vastaan jätealan toimijoiden keräämiä, mm. kuluttajilta vastaanotettuja lasipakkauksia. Lasipakkausjätteen lajitteluohjeet on julkaistu osoitteessa www.pyr.fi. PYR Oy järjestää Suomessa tuottajayhteisöjen valtuuttamana kustannustehokkaan pakkausten keräysjärjestelmän sekä lasipakkausten kierrätyksen. Pantittomien lasipakkausten tuottajayhteisö on Suomen Keräyslasiyhdistys ry. Uuden järjestelmän taustalla on jätelaissa tuottajille säädetty laajennettu tuottajavastuu, joka tulee vaiheittain voimaan vuosina 2015 ja 2016. Vastuu pakkausjätteiden keräys- ja kierrätyskustannuksista siirtyy kunnilta tuottajavastuullisille yrityksille. Lisäksi tuottajat vastaavat siitä, että Suomen lainsäädännön kiristyneet kierrätysvaatimukset pakkausjätteille toteutuvat. Jean Sibeliuksen Helsinki. Juhlavuoden historialliset kaupunkikierrokset 4.5.-8.5.15. Kuva:Mauri Tahvonen Annantalo yhteistyökumppaneineen järjestää säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi historiallisia kaupunkikierroksia, joilla todellisuus ja leikki kohtaavat. ??Helsinkiläisten alakoulujen 4.-5.-luokkalaiset pääsevät eläytymään Sibeliuksen elämään toukokuun ensimmäisellä viikolla (4.-8.5.) toteutettavilla kierroksilla. Aikamatkalla Sibelius kohdataan eri-ikäisenä ja erilaisissa elämäntilanteissa aikalaistensa seurassa ? musiikkia unohtamatta. Näyttämöiksi valikoituivat historiallisesti merkittävät rakennukset Helsingin ydinkeskustassa. Noin kaksi tuntia kestävä kierros kuljetaan kävellen. Mukaan arvotuille luokille järjestetään ennen kierrosta tilaisuus, jossa oppilaat tutustuvat aiheeseen filmien ja leikkimielisen visailun avulla. Kierrokset toteutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Taidekasvatusta jo 20 vuotta Historialliset kaupunkikierrokset, tosileikki menneessä ajassa, on hyväksi havaittu elämyksellinen taidekasvatusmetodi, joka sopii erityisen hyvin myös Sibelius-teeman käsittelyyn. Samat tekijät - Annantalo, Helsingin kaupunginmuseo ja Kallion lukio - ovat ideoineet, toteuttaneet ja kehitelleet ko. metodia parikymmentä vuotta. DOT r.f. tuli mukaan myöhemmin. Ensimmäisen kerran aikamatka tehtiin vuonna 1994 silloisille Lasten juhlaviikoille, joiden teemana oli kaupunki. Vuosien varrella kaupunkikierrosten teemoja on ollut useita. Kierroksia on suunnattu myös lukioikäisille, ja niitä on teh- ty myös englanniksi. Viimeisin kaupunkikierros toteutettiin vuonna 2012, jolloin juhlittiin Helsingin pääkaupunkina olon 200-vuotissynttäreitä. Kierroksen nimi oli ?Hyppysellinen Unioninkatua - aikaja lautasmatka pääkaupungissa 1812-2012?. Pääkaupungin 200-vuotinen historia otettiin haltuun kahdessa tunnissa. Osa matkasta kuljettiin museobussilla. Kierrosten kantavana ajatuksena on oman kotikaupungin historian esitteleminen draaman keinoin: koululaiset vierailevat kohteissa, joissa eivät aiemmin ole käyneet ja osallistuvat näyttelijöiden kanssa tapahtumien kulkuun. Sibelius -kierrokset Sibelius-kierrosten näyttämöiksi valikoituvat historiallisesti merkittävät rakennukset Helsingin ydinkeskustassa. Vierailukohteet (näytelmällisten kohtausten esityspaikat) ovat tulleet projektiin mieluusti mukaan. Esim. Svenska Teatern, Ravintola Kappeli ja Helsingin yliopiston juhlasali on saatu ilmaiseksi käyttöön. Reitti pohjautuu aikamatkatyöryhmän ideoimaan ja Helsingin kaupunginmuseossa tehtyyn faktapohjaiseen suunnitelmaan. Kallion lukion teatteriopiskelijat laativat opettajiensa johdolla kohtausten käsikirjoitukset, viimeistellyt dialogit ja musiikkivalinnat. He näyttelevät noin kahtakymmentä roolihenkilöä sekä esittävät kohtauksiin kuuluvan musiikin. Historialliset kaupunkikierrokset ovat osa Kallion ilmaisutaidon erikoislukion taideopetuksen opetussuunnitelmaa. Ruotsinkielisten kierrosten käsikirjoituksesta ja esiintymisestä vastaavat DOT - Drama och Teater r.f.:n draama- ja musiikkipedagogit. Rooleihin eläytymisessä esiintyjien suurena apuna ovat ammattipuvustaja, -maskeeraaja ja -kampaaja sekä rekvisitööri. Erityisen tärkeä rooli on oppailla, jotka kuljettavat koululuokkia ja auttavat siirtymisessä vuosikymmeneltä toiselle. Tällä kertaa oppaat ovat Sibelius-Akatemian opis- kelijoita. Elävä kouluyhteistyöstä Suomen- ja ruotsinkielisten ala-asteiden kulttuurikoordinaattorit saivat tiedot kaupunkikierroksista loppuvuodesta 2014. Ilmoittautuminen päättyi tammikuussa, ja kierroksille mukaan pääsevät koululuokat arvottiin. Tänä vuonna uutta olivat kouluille lähetetyt ennakko- ja jälkityöskentelytehtävät sekä Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ohjaamat työpajat. Opiskelijat vastaavat työpajojen musiikkipedagogiikan suunnittelusta ja toteutuksesta. Osallistujille ilmaiset historialliset kaupunkikierrokset ovat esimerkki Annantalon kouluille tarjoamista taidekasvatushankkeista ja elävästä kouluyhteistyöstä. Projektin toteuttavat yhdessä Annantalo, Helsingin kaupunginmuseo, Kallion lukio, DOT r.f. ja SibeliusAkatemia. Projekti on saanut Jean Sibeliuksen juhlavuoden erityisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Toiveena kaupunkilaisille avoin valkoinen sali ??Torikorttelit etsii vuokralaista ja monipuolista sisältösuunnitelmaa Helsingin keskustan viimeiseen vapaaseen historialliseen saliin. Valkoisen salin konseptista järjestetään avoin haku, jossa etsitään toimijaa tai toimijoita kehittämään ja pyörittämään kokonaisuutta, jonka työnimi on Kaupunkilaisten arkija juhlasali. Haun ensimmäisen vaiheen ehdotukset toimitetaan Torikortteleihin toukokuun loppuun mennessä. Valkoisen salin remontti valmistuu tämän vuoden lopussa. Valkoinen sali on kaupunkilaisten yhteinen kulttuuriperintökohde ja tulevan toiminnan toivotaan olevan monipuolisesti erilaisille ihmisille muotoiltua. Siksi kehitystyöhön kutsutaan mukaan kaupunkilaiset sekä kulttuurin ja kaupunkikehittämisen asiantuntijat. Persoonallisille, isoille tapahtumatiloille on kova kysyntä Helsingin keskustassa. Helsinki haluaa maksimoida hallussaan olevien tilojen käyttöasteen, ja Valkoinen sali tulee olemaan erityinen lisä tilatarjontaan. Tulevaisuuden seminaarit ja innostavat kokoontumiset haluavat tapahtua ihmisten keskellä, eivät erillisissä konferenssikeskuksissa. Ohjeet innostuneille: 1. Löydä täydelliset kumppanit ja hio täydellinen idea. 2. Lähetä synopsis ideasta ja liiketoimintamallista 31.5. mennessä Torikortteleihin. Jatkoon valitut ideat esitellään kaupunkilaisille. 3. Parhaita konsepteja sparrataan asiantuntijoita yhdistävillä Tori-illallisilla. Sparraajina loppukäyttäjät eli kaupunkilaiset. 4. Vuokralainen ja voittajakonsepti valitaan syyskuun alussa. Valkoisen salin remontti on valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Avoimen haun tiedot: Valkoinen Sali on aina ollut upea osa kaupungin vanhimpia kortteleita mutta nyt sen asema muuttuu entistä kiinnostavammaksi. Viereisiin rakennuksiin aukeaa ensi vuoden touko- kuussa kokonaan uudenlainen Helsingin kaupunginmuseo, jonka kainalossa Valkoinen sali on. Torikorttelit haluaa mahdollistaa kokeilevaa ja kohtaamisia tuottavaa kaupunkia. Unelmavuokralaisemme näkee historiallisen salin käytön mahdollisuudet, Valkoisen salin upean sijainnin edut ja haluaa saada tilan laajan käyttäjäjoukon ulottuville. Haemme toimijoiden joukkoa ottamaan haltuunsa uudenlaisen kaupunkilaisten arkija juhlasalin. Tilaan haetaan toimijajoukkoa, joka innostuu kehittämään Valkoisesta salista kaupunkilaisten arki- ja juhlasalin: ? Mahdollisimman laaja aukiolo ympäri vuoden ja vuorokauden. ? Runsaasti maksutonta ja kaikille avointa toimintaa maksullisen toiminnan oheen. ? Tarjontaa eri kohdeyleisöille. ? Vuokralainen vastaa koko tilan liiketoiminnasta TAI on päävastuullinen mikäli vuokraa tilaa eteenpäin. Valkoisen salin vuokraajalle on tarjolla: ? Paikka Torikortteleiden yrittäjäyhteisössä, kehittyvässä kaupunginosassa. ? Keskeinen historiallinen sijainti Helsingin uudessa vanhassa kaupungissa. ? Kaunis klassisistinen Valkoinen sali (273 m2), yksi harvoista Helsingin keskustan ehjänä säilyneistä historiallisista juhlatiloista. Lisäksi lämpiö (123 m2), tarjoilukeittiö ja mahdollisuus myös katutason kahvilaan, jossa kahvilakeittiö. Kokonaishuoneistoala 727 m2 + parvi 75 m2. ? Sali, esiintymislava ja lämpiö on varustettu uudella tekniikalla. ? Ympärille rakentuva uudistettu kaupunginmuseo. Torikorttelit Senaatintorin ja Kauppatorin välissä sijaitsevat Torikorttelit ovat muuttumassa ainutlaatuiseksi ostos- ja tapahtuma-alueeksi vuoteen 2017 mennessä.
• Viikot 19-20 ? Nro 9 11 Kevätkatselmus turvallisen ja siistin kaupungin puolesta ??Pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat lähtevät yhteiselle perinteiselle kevätkatselmukselle tiistaina 5.5.2015 turvallisen, viihtyisän ja siistin kaupungin puolesta. Risuja jaetaan huonoon kuntoon päästetyille ja jopa vaaraa aiheuttaville rakennuksille sekä epäsiisteydellään ympäristöä rumentaville tonteille. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valvojat aloittavat kierroksen kolmen kunnan yhteiseltä rajalta. Helsinkiläiset valvojat suuntaavat tänä vuonna tarkastamaan ilmiantoja pientalotonteille Jollakseen, Laajasaloon, Tammisaloon, Yliskylään, Hevossalmeen, Herttoniemeen, Pakilaan, Tuomarinkylään ja Kaarelaan. Vantaalla tarkastetaan pientaloaluei- ta pistokokein. Espoossa ja Kauniaisissa käydään läpi kaupunkilaisten ilmoittamia kohteita pientaloalueilla. Tonteilla tarkastajat kiinnittävät huomiota mm. aitojen, vajojen ja piharakennusten turvallisuuteen, kuntoon ja luvallisuuteen sekä yleiseen siisteyteen. Tavoitteena on, että rakennukset ja pihamaat saadaan siisteiksi ja tavaroita säilytetään niin, että ne eivät vaaranna tai rumenna ympäristöä. aika, johon mennessä kiinteistö on kunnostettava. Kiinteistölle tehdään seurantakäynti myöhemmin. Jos kehotusta ei määräajassa noudateta, viedään asia Helsingissä rakennuslautakuntaan ja Vantaalla rakennuslupajaostoon, jotka voivat tehostaa kehotusta uhkasakolla. Enemmistö kaupunkilai- Kiinteistö kuntoon määräajassa Jos rakennus tai tontti on liian huonokuntoinen tai sotkuinen, omistajalle voidaan antaa suullinen huomautus tai kirjallinen kehotus hoitaa asia kuntoon. Kehotukseen liittyy määrä- Ohikulkijoiden sotkema ja nyt jo siistitty piha. sista huolehtii hyvin rakennuksistaan ja tonteistaan. Kirjallisia siivous- ja kun- nostuskehotuksia annetaan Helsingissä vuosittain noin 130 ja Vantaalla noin 50. Pyöräkeskus avautuu toukokuun alussa Joillekin tonteille on unohtunut vuosien aikana röykkiöittäin tavaraa tai rakennus on päässyt huonoon kuntoon. Vanhenevilla, sairailla tai muualla asuvilla omistajilla ei aina riitä voimavaroja tai kiinnostusta kiinteistöstä huolehtimiseen. Kesä kutsuu Kumpulaan ? puutarhan kausi alkoi ??Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan portit avautuvat uuteen kauteen lauantaina 2.5. Kauden kuluessa vietetään muun muassa äitienpäivää, lumoudutaan kasveista ja juhlitaan Suomen luontoa. Uutuutena ovat tapahtumapäivien yhteydessä järjestettävät kurkistukset Luomuksen kivi- ja fossiilikokoelmiin, joista osa sijaitsee Kumpulan puutarhan historiallisessa kartanorakennuksessa. Tervetuloa! Vauhdikas Vappushokkelo valtaa puutarhan vapunpäivänä 1.5. Biologian opiskelijoiden perinteinen koko perheen tapahtuma ? Vappushokkelo ? tarjoaa monenmoista tekemistä niin lapsille kuin lapsenmielisille. Tänä vuonna shokkelossa sukelletaan syvän meren tunnelmiin, moikataan pingviinejä ja liihotetaan sademetsien yllä. Pääsyliput: lapset 4 ?/aikuiset 2 ?. Tervetuloa shokkeloimaan 1.5. kello 10?17! Lisätiedot: www.vappushokkelo.com Matkalle maailman ympäri ja kahville kartanopuutarhaan Kasvitieteellisen puutarhan maantieteellisestä osiosta löytyy kasveja monelta mantereelta. Laatikosta lainattavan kartan kera voit tehdä kasvimatkoja aina Kalliovuorille ja Kaukoitään asti. Matkan lomassa on mukava viivähtää veden äärellä, vaikkapa piknikkorin kera tai tunnelmoida viehättävässä kartanomaisemassa nauttien kahvila KesäKapusiinin antimista. Puutarha ja kahvila KesäKapusiini ovat avoinna 2.5.?30.9. tiistaista sunnuntaihin, kello 11?18. Portit avoinna puutarhaan ja kurkistuksia kivikokoelmiin Äitienpäivänä 10.5. Luomus kutsuu äidit maksutta puutarhaan ja juhlan kunniaksi on mahdollisuus kurkistaa myös kivi- ja fossiilikokoelmiin klo 12?15. Kansainvälistä Lumoudu kasveista päivää vietetään maanantaina 18.5., jolloin Kumpulan puutarha on poikkeuksellisesti avoinna klo 11?18. Myös kivi- ja fossiilikokoelmat ovat avoinna klo 14?17. Kesän lopulla lauantaina 29.8. juhlistamme Suomen luonnon päivää, jolloin on jälleen mahdollisuus kurkistaa kivi- ja fossiilikokoelmiin klo 12?15. Luomus kutsuu lumoutumaan kasveista ja juhlistamaan Suo- ??Narinkkatorilla sijaitseva Pyöräkeskus avautuu toukokuun ensimmäisenä maanantaina 4.5.2015 kello 10. Pyöräkeskuksessa tehdään pienimuotoisia pyörien pikahuoltoja, mutta ennen kaikkea se tarjoaa mahdollisuuden omatoimiseen pyörän huoltamiseen neuvovan mekaanikon opastuksella. Pyöräkeskus on auki kello 10 ? 18 lokakuun loppuun asti. Osaava pyöräilyasiantuntija on tavattavissa kuutena päivänä viikossa maanantaista lauantaihin. Pikahuollosta saa apua vaikka puhjenneeseen renkaaseen tai kitiseviin ketjuihin. Käytössä on myös pumppauspiste, jossa renkaat voi täyttää itse ilmaiseksi. Pyöräkeskuksen mekaanikon pakista löytyvät kaikki tärkeimmät pyörän huoltoon liittyvät työkalut kuten keskiöavaimet, ketjuruoska ja nippeliavaimet. Myös pyöräilyreitit ja Kumpulan kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Mikko Paartola / Luomus men luontoa Kumpulan kasvitieteelliseen puutarhaan ? ilman pääsymaksua! Kumpulan kasvitieteellinen puutarha Puutarha ja kahvila KesäKapusiini ovat avoinna 2.5.?30.9. tiistaista sunnuntaihin, kello 11?18. Jyrängöntie 2, Helsinki. Vallilan siirtolapuutarhan ja Kumpulan tiedekampuksen välissä. Puutarha on maksullinen, pääsyliput: 5/3/0 euroa. Myynti kahvilassa. Puutarhassa voi myös järjestää perhejuhlia ja muita tilaisuuksia. Tiedustelut kahvilan aukioloaikoina, numerosta: 050430 6765 Tervetuloa kiehtoville kasvimatkoille tai virkistymään muuten vain! pyöräilijän liikennesäännöt ovat asiakaspalvelijan hallussa. Kannattaa kysyä karttoja ja neuvoja. Pyöräkeskus on saanut paljon kiitosta asiantuntevasta palvelustaan, ja sitä on luvassa tänäkin kesänä, myös englannin kielellä. Pyöräkeskuksen edustalla on valvottu alue fillareitten pysäköintiin. Pysäköintialue palvelee esimerkiksi joukkoliikenteellä keskustaan tulevia ja edelleen työpaikoilleen pyörällä jatkavia matkustajia. Pyöräkeskus tarjoaa järjestöille ja yrityksille tilaa pyöräilyyn liittyvien tapahtumien järjestämiseen. Pyöräkeskus sopii mainiosti esimerkiksi fillariretkien lähtöpisteeksi sekä pyörien ja pyöräilytuotteiden esittelyyn. Toukokuun 16. päi- vä pyöräilijät kokoontuvat Narinkkatorilla kello 11.30 Stadin Kelat -fillarijuhlaa varten. Pyöräkulkue lähtee kello 12.00 kohti Teurastamoa, jossa vietetään fillarikansan kevätjuhlaa. Tapahtumassa muun muassa palkitaan Vuoden pyöräilijä. Tapahtuman järjestää suunnittelutoimisto Måndag. Pyöräkeskus on yksi niistä toimista, joilla Helsinki pyrkii edistämään pyöräilyä. Keskuksen koordinoinnista on vastannut vuodesta 2014 alkaen HKL.
• Nro 9 ? Viikot 19-20 12 Renqvist-Reenpään kirjankustantajasuvulla vahvat karjalaiset juuret ??Renqvist-Reenpään kirjankustantajasuvun sukujuuret vievät Karjalaan Ilomantsiin Sonkajan pitäjään. Täällä Heikki Kukkonen, joka vaihtoi myöhemmin nimensä Henrik Renqvistiksi, syntyi 1.8.1789 Akonlammesta laskevan puron ja Sonkajanjoen välissä olevassa Ruohosuon niityn venevalkamassa. Isä, joka oli myöskin nimeltään Heikki, toivoi esikoisestaan tilalle jatkajaa, mutta toisin kävi. Heikistä tuli pappi ja suvun ensimmäinen kirjankustantaja. Henrik Renqvistin isästä ja suvun vaiheista tiedetään melko vähän. Vanhempi Heikki Kukkonen (1759?1832) ja tämän isä Pekka Kukkonen (1715? 1783) olivat talollisia. Juhani Salokannel tietää kertoa kirjassaan, että Heikki Kukkonen toimi pitäjän kirkkoväärtinä ja hänen kerrotaan seurustelleen säätyläisten kanssa. ? Kirkkoväärtin eli kirkonisännän virka oli maallikoille seurakunnan korkein luottamustehtävä. Koska luterilainen seurakunta hoiti tuohon aikaan uskonasioiden ohessa kaiken sen, mitä myöhemmin on kutsuttu sosiaalitoimeksi, kirkkoväärtillä lienee käytännössä ollut kunnansihteerin vastuut, Salokannel mainitsee. Heikki A. Reenpää tietää Kukkosten muuttaneen Ilomantsiin lännestä. He asuttivat paikkakunnalla useita taloja. Kukkosen polvet jatkoivat Ilomantsissa talonpitoa ja tila on suvun hallussa vielä tänäkin päivänä. Alun perin Kukkoset ovat Antreasta ja myöhemmin Saimaan seutuvilta. Karjalalaisuus oli siis hyvin tiukassa heidän suvussaan. Myös Heikki A. Reenpää kokee tämän siteen lujana itsellään. Karjalaisuus on saanut ohjata näkemyksiäni suomalaisesta yhteiskunnasta. Myös äidin äitini (o.s. Parviainen) kotona Lohjalla oli perin karjalainen tunnelma ruokineen. Ei tarvinnut arvailla mistä sitä oltiin kotoisin. Perheemme muistot liittyvät kiinteästi Karjalaan. Parviaisten sukuhaara oli Kiihtelysvaarasta. He olivat ahkeria ja yritteliäitä. Suku vaikutti monin tavoin myönteisesti Suomen kehitykseen muun muassa Joensuun kaupungin syntyyn, jonka ensimmäiset porvarit tulivat tästä suvusta. Suvun jäsenistä mainittakoon Petter Parviainen, joka oli 1860-80-luvuilla Joensuun johtavia kauppiaita. Hänellä oli oma laivastokin. Hän on minun äidinäidinisä, Reenpää mainitsee. Alvar Renqvist opiskeli kirja-alaa tekemällä opintomatkan pohjoismaisiin kustantamoihin. Pysähdys Tansakassa ikuistettiin ryhmäkuvaan. Alvar oikealla. Otavan 125-vuotisen uran salaisuus piilee uutterassa työnteossa, laadussa ja hyvissä kirjailijoissa ??Otavaa siivitti vauhtiin Juhani Aho ja Eino Leino monien muiden taitavien kynäniekkojen lisäksi. Isoisäni Alvar Renqvist tapasi Juhani Ahon ja muitakin nuoria kirjailijoita Päivälehden piirissä. Aho oli heistä selvästi aktiivisin ja johtava hahmo, Otavan eläkkeellä oleva, sen pitkäaikainen johtaja Heikki A. Reenpää kertoo. Päivälehden parissa Ahon ja Renqvistin ystävyys vahvistui. He työskentelivät samojen tavoitteiden hyväksi. Lopulta Ahosta tuli Otavan johtava kirjailija. Hän osallistui Otavan alkuaikojen kustannusohjelman tekemiseen antamalla hyviä neuvoja ja ennen kaikkea tuomalla Otavaan uusia kyvykkäitä kirjailijoita. Juhani Ahon merkitys Otavan kirjallisen ohjelman aikaansaamiseksi oli merkittävä. Hän suositteli Otavaa kaikille ystävilleen ja hengenheimolaisilleen. Tämän vuoksi kustantamomme sai jo varhaisessa vaiheessa suuren määrän tasokkaita käsikirjoituksia ja uuden sukupolven tärkeimmät kirjailijat huomaansa. Yksi taidokkaista oli aikansa johtava naiskirjailija Minna Canth. Otava tarjoutui julkaisemaan hänen kirjansa uusina painoksina ja arvokkaammassa asussa. Hänen teoksensa olivat siihen mennessä ilmestyneet monien eri kustantajien hajanaisesti julkaisemina. Nämä painokset olivat ilmeisesti erittäin pieniä ja niitä ei juurikaan ollut saatavissa, kun Otava perustettiin. Canthin kirjailijauran tärkein tapahtuma olikin juuri se, että Otava tarjosi hänelle hänen valittuja teoksiaan kustannettavaksi nimikkeellä Novelleja I ja Novelleja II. Nämä julkaistiinkin vuosina 1892 ja 1893. Näihin kahteen niteeseen olivat koottuna Minna Canthin tärkeimmät teokset. Menestyksekkään yhteistyön katkaisi Canthin kuolema vuonna 1897, Reenpää toteaa. Myöhemmin Otava julkaisi Canthin Kootut teokset I-IV vuosien 1917 ? 1920 aikana sekä myös muita hänen teoksia ja ajatuksiaan eri vuosina. Aho Otavaan kohun saattelemana Aho julkaisi puolestaan ensimmäiset kirjansa Werner Söderströmillä, aikana, jolloin Otavaa ei oltu vielä perustettu. Aho siirtyi Otavaan Yksin-kirjan kohun saattelemana. Kirja oli aikaisten mielestä liian rohkea ja aiheutti tulenpalavia kommentteja. Werner Söderström ei rohjennut painattaa uutta erää teoksesta. Yksin-romaanin toinen painos julkaistiinkin Ota- vassa ja tämän jälkeen useita Ahon romaaneja, Reenpää toteaa. Alvar Renqvist ja Aho yhteistyö jatkoi saumattomana useiden vuosien ajan. Miehet olivat myös henkilökohtaisessa elämässään hyvät ystävät ja kirjeenvaihdossa keskenään. Aho oli kuitenkin loppuelämänsä vaiheessa sangen huolissaan omien koottujen teostensa tulevaisuudesta ja kuinka niitä tullaan julkaisemaan. Alvar Renqvist tekikin suunnitelman siitä, minkälainen teossarjasta tulisi olemaan. Sopimuksen loppuvaiheessa tuli kuitenkin Reenpää mielestä hieman naurettavankin tapainen ristiriita. Juhani Aho katsoi, että kustannussopimuksessa pitää olla pykälä, jonka sisältö on suunnilleen se, että sitten, kun kustannusosakeyhtiö Otava tekee konkurssin ja menettää toimintakykynsä, niin silloin teossarjan oikeudet siirtyvät tekijälle takaisin. Kun Aholle huomautettiin, että sehän se lukee jo jokaisen kustannussopimusten yleisissä pykälissä ja tämän kaltaista eril- Kuvassa Heikki A. Reenpää edestäpäin oikealla ja kirjailija Juhani Salokannel vasemmalla. Kuva: Veikko Saksi. listä huomautusta ei tarvita. Jostain syystä Aho kuitenkin insesteerasi tätä ja Alvar Renqvist taas puolestaan oli sitä mieltä, että sopimuksessa ei voi ennakoida yhtiön konkurssia ja perikatoa. ?Jos se sattuu, niin sitten sattuu, mutta sitä varten on olemassa asianomaiset pykälät. Tehtäkööt sen mukaan? , hän totesi. Aho oli puolestaan ennättänyt jo viedä Otavan tekemän suunnitelman Werner Söderströmille. Hetken kuluttua Söderströmiltä ilmoitettiin Aholle, että he kyllä hyväksyvät sellaisen pykälän, jossa sanotaan, ?että sitten, kun he menevät konkurssiin?. Merkilliseksi asian tekee se, että noin 80 vuoden päästä tästä Werner Söderström enemmän tai vähemmän meni konkurssiin, taikka selvitystilaan. Ja mikä ihmeellistä, silloin myöskin Juhani Ahon tekijänoikeudet olivat vapaat, koska 70 vuotta tekijän kuolemasta oli jo ohitettu. Saattaisi suorastaan pohtia hieman kohtalokin ajatellen, että jos allekirjoittaa tuollaisen sopimuksen, jossa tällaista katastrofia ennustetaan, niin silloin asettuu sen katastrofin uhan alaiseksi. Ja sen takia ei kustantajan pidä ennakolta luvata, että hän tekee konkurssin, Reenpää naurahtaa. Alvar Renqvist Otavan johtajaksi Reenpää kertoo, että todennäköisesti Alvar Renqvistin idea hakea Otavan johtajaksi oli hieman sattumuksienkin summa. Alvar tapasi Kasimir Leinon Aleksanterinkadulla Helsingissä. Kadulla Kasimir kertoi, että tällainen paikka on avoinna ja siitä sitten Renqvist saman tien haki paikkaa Otavan johtokunnalta, joka hyvin nopeasti hyväksyikin uuden ehdokkaan. Ja tällä tavoin syntyi tämä suhde, joka sitten merkitsi Otavan todellista kasvua ja kukoistusta. Reenpään mukaan Alvar Renqvist teki perustavaa laatua olevaa työtä Otavan hyväksi. Hän rakensi firman ja nykyinen Otava ei olisi sama, jollei hän olisi teh- Heikki A. Reenpää, Laila Hirvisaari ja Olli Reenpää Lailan 25-vuotistaiteilijajuhlassa 1997. Otavan kirjailija Frans E Sillanpää vuonna 1933, muutama vuosi Otavaan siirtymisen jälkeen. Hän on ainoa suomalainen kirjailija, jolle on myönnetty Novelin kirjallisuuspalkinto. Palkinnon hän sai vuonna 1939. nyt tämän perustavan työn. Hän teki työtä Otavan hyväksi 50 vuotta ja loppujen lopuksi omisti sitten yhtiön melkein kokonaan. Otava ja Eino Leino Yleisestikin ottaen Otavan perustaminen vuonna 1890 oli tärkeä tapahtuma suomalaiselle kirjallisuudelle jo senkin vuoksi, että monet nuoret kirjailijat saivat yhtiöstä itselleen väylän julkaista teoksiaan. Tämän ansiosta myös muut olemassa olevat kustantajat alkoivat tehostaa juuri suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemista. Nuorista Otavan kirjailijoista mainittakoon Santeri Ivalo eli Santeri Ingman, joka oli yksi Päivälehden tärkeistä toimittajista, Erkon jälkeen lehden tärkeimpiä miehiä. Myös Kasimir Leino, joka oli Leinon veljeksistä vanhin ja toimi Helsingin kaikissa kulttuuritoiminnoissa, julkaisi Otavan kautta. Hän kirjoitti sekä romaaneja että kirjallis-historiallisia tekstejä. Kun hänen nuoremman veljensä Eino Leinon ensimmäinen runokokoelma Maaliskuun lauluja tuli vuonna 1896 Otavaan, sen hyväksymiseksi ei tarvinnut pitkään ponnistella. Ja tällä tavoin alkoi sitten myös Eino Leinon ja Otavan yhteistyö, joka kes- ti aina Eino Leinon kuolinvuoteen 1926 asti. Otava julkaisi Leinon kuusitoistaosaisen Kootut teokset vuosien 1926-1930 aikana. Ne sisälsivät runoja, romaaneja, esseitä ja näytelmiä. Se oli siihen aikaan Suomen suurin koottujen teosten julkaisu. Eino Leinohan oli tietysti suuri boheemi ja hänen kustantajauransa on hyvin monimuotoinen ja monen laatuinen. Hänellä oli urallaan ehkä jopa kymmenenkin kustantajaa. Mutta tietysti aina sitten hän palasi Otavaan ja sanoi, että ?ne julkaisut, jotka siinä välillä oli tullut tehtyä, niin olivat tämmöisiä tilapäisjulkaisuja?. Ja niiden oikeudet ikään kuin palasivat Otavaan sen jälkeen, kun ensimmäiset painokset myyty loppuun. Eino Leino nopea kirjoittaja ja julkaisi elinaikanaan lukuisia runoteoksia ja eri kirjoja. Parhaassa vaiheessaan hän saattoi noin viikon sisällä toimittaa uuden kirjan käsikirjoituksen. Tai sitten, niin kuin hän kerran teki kolmessa viikossa, hän toimitti kolme kirjaa painoon. Hän oli siis sekä hyvä, mutta myöskin tehokas kirjoittaja. Merkillistä, taikka ehkä tyypillistä on se, että hänen käsikirjoituksiaan tuskin ollenkaan on jäänyt jäljelle. Ne hävitettiin sen jälkeen, kun ne oli painettu. Mutta tietysti hänen kirjoittamiaan runoja erillisinä liuskoina on kyllä hyvinkin paljon olemassa. Ne runot ovat useimmiten kuitenkin eri tuotteita, kuin kirjassa painetut. Niin, että Leinon kokonaistuotantoa ei vielä koskaan ole julkaistu ja tuskinpa koskaan tullaan julkaisemaan. Eino Leino oli hyvin eläväinen henkilö ja hänen tuotantonsa muuttui aikojen kuluessa. Hän seurasi aikaansa erittäin hyvin. Hänen romaanejaan, joita hän julkaisi juuri 10ja 20-luvuilla, on pidetty ikään kuin sivutuotteina. Mutta tosiasia on kyllä se, että nyt viime aikoina, kun
• Viikot 19-20 ? Nro 9 13 Juhani Salokannel ??Salokannel siirsi Renqvist-Reenpään suvun ja Otavan vaiheista kirjan kansien väliin. Teos ilmestyi tuplajuhlavuoden kunniaksi. Kirjailija Juhani Salokannel otti parisen vuotta sitten vastaan mittavan haasteen ryhtymällä kirjoittamaan kirjankustantaja Renqvist-Reenpää suvun historiaa kansien väliin. Vaikka haaste oli kova, Salokannel onnistui erinomaisella ja elävällä tavalla tuomaan esiin Renqvist-Reenpään suvun vaiheita sekä Otavan historiaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta, kun kirjankustantajasuvun ensimmäinen teos ilmestyi Henrik Renqvistin julkaisemana. Otavan puolestaan siivitti nousuun Alvar Renqvist. Otava juhlii paraikaa 125-vuotista taivaltaan. Seuraavassa kirjailija Juhani Salokannel vastaa kysymyksiin kirjantekoprosessistaan ja teoksen sisällöstä: Minkälaista oli kirjoittaa Hengen paloa & painettua sanaa - RenqvistReenpäät kustantajina 1815-2015? ? Kirja käy läpi 200 vuotta suomalaista kulttuurihistoriaa, ja sen aineiston kokoaminen, arkistoihin tutustuminen ja avainhenkilöiden haastatteleminen oli todellinen löytöretki ja opintomatka, hieno kokemus kerta kaikkiaan. Kuinka tärkeänä kirjaa pidät? ? Tietysti tavattoman tärkeänä, suosittelen kaikille kirjallisuudesta ja historiasta kiinnostuneille. Mitä uutta se tuo Renqvist-Reenpään suvusta? ? Kirja kokoaa suuren joukon suvun jäseniä useissa sukupolvissa yhtenäiseksi kertomukseksi ja sijoittaa suvun kustantajahaaran suomalaisen yhteiskunnan vaiheisiin. Uutta on mm. suvun sosiaalisia verkostoja esille nostava lähestymistapa. Kauanko kirjan tekeminen kesti ja mistä aloite lähti liikkeelle? ? Aloite runsaat kaksi vuotta kestäneeseen projektiin tuli Otavan taholta. Tämä suomalainen suurkustantamo on perheyhtiö, ja sen piirissä haluttiin juhlistaa kahtakin merkkitapausta. Yhtiönä Otava täytti 125 vuotta, ja sen omistava Reenpään suku on tänä vuonna tullut harjoittaneeksi julkaisutoimintaa 200 vuotta. Mikä merkitys R-R-suvulla on ollut suomalaisina kirjankustantajina Suomessa? ? Merkitys on oloissamme ainutlaatuinen. Johdonmukaista jatkuvuutta on riittänyt sukupolvesta toiseen, ja jo satakunta vuotta yhtiö on ollut erittäin suuri ? sehän kustantaa kirjojen lisäksi myös lehtiä ja on tällä hetkellä todellinen mediakonserni. Mikä merkitys R-R suvulla on ollut suomaisten kannalta ja suomalaisina sivistäjinä? ? Sivistystyö on koko tämän kaksisataavuotistaipalen ydin. Kantaisä Henrik Renqvist oli uskonnollien herättäjä, mutta hän pani alulle myös suomalaisen raittiusliikkeen ja edisti lukuharrastusta. Alvar Renqvist, hänen pojanpoikansa, edisti kustantajantoimensa ohessa monenlaisia koulutushankkeita. Työ jatkuu. Minkälainen merkitys heillä on ollut pohjoismaalaisittain ja jopa eurooppalaisittain? ? Ruotsin suurin kustantamo syntyi samoihin aikoihin kuin Henrik Renqvist aloitti. Otava on tehnyt paljon yhteistyötä toisten skandinaavisten kustannusliikkeiden kanssa, ja niitä on uudelleen julkaistu ja tutkittu, on havaittu että ne ovat erinomaisen tarkkoja ja hyviä ajankuvia. Ne kuvaavat myös tunnelmia ja niitä toimia, mitä siinä vaiheessa Suomen kirjallisessa elämässä tapahtui, usein paremmin kuin muut kirjailijat tekivät. Niiden lähdearvo on noussutkin hyvinkin huomattavasti. Ahon kirjoittamistyyli kehittyi aikaa myöten. Aluksi hänen tekstinsä olivat suorastaan kyläkertomuksia, koska käsittelivät yleensä pientä piiriä Ahon elämänympäristön läheisyydestä. Ne kuvastivat sitä vaihetta, jossa suomalainen kaunokirjallisuus siinä vaiheessa vielä oli ja eli. Suomalainen kaunokirjallisuus oli siihen aikaan, 1880-luvulla, tämänkaltaista kerrontaa. Tällä hetkellä sitä voi pitää jo hieman naivina ja hieman primitiivisenäkin. Aho oli kuitenkin erikoisesti kiinnostunut tyylin ja myöskin sisällön merkityksestä ja hän kehitti itseään voimakkaasti. Alkuvaiheessa hän kirjoitti lehtiin, mutta myös kaunokirjallista tekstiä. Ja sitä seuraamallahan voidaan havaita, kuinka hänen tyylinsä siitä nousi. Juha-romaani on hänen tyylinsä huipentuma. Ja myöskin taiteellisesti ja kirjoitusteknillisesti suorastaan ylivoimainen verrattuna näihin muihin romaaneihin, jotka ovat taas kovin kertovia ja hieman sen takia laahaavia. Juhassa on toimintaa ja dramatiikkaa ja kiihkoa juuri sillä tavoin, että aikanaan sitä pidettiin hieman jo liian villinä. Kun nykyään taas se on kuitenkin tietysti kaikkien suomalaisten intohimo- ja rakkausromaanien ensimmäinen malli, josta sitten hyvin monet kirjat ovat saaneet alkunsa. Pidän Juhaa Ahon parhaim- Ahon tyylistä Juhani Ahoon palatakseen Reenpään mukaan Henrik Renqvist julkaisi ensimmäisen kirjansa Yxi Sangen Merkillinen Historia Jumalan Hengen suuresta Armotyöstä kolmen Judan tytärlapsukaisen tykönä vuonna 1815, 26 vuotiaana. Kuva Alvar Renqvististä työhuoneessaan Otavassa 1920-luvulla. sillä on aina ollut aktiiviset suhteet koko eurooppalaiseen alan kenttään. Kyllä Reenpäät on siellä tunnettu jo sukupolvien ajan. Minkälainen aukko olisi ollut, jos Otavaa ei olisi koskaan ollut? ? Veikkaanpa, että aukko olisi ollut melkoinen. Kirja-alan luonteeseen kuuluu, että kustantamo on sinänsä varsin helppo perustaa ja niitä on syntynyt aina paljon ? mutta ne ovat jääneet useimmiten lyhytikäisiksi ja pieniksi. Tosiasiassa kirjallisuus kaikkineen, kaunokirjallisuudesta oppikirjallisuuteen, vaatii pitkäjännitteisyyttä ja myös pääomia. Onni on, että alalle syntyi tämä suuri yhtiö. Luennehdi Henrik Renqvistiä. ? Palavasieluinen uskon mies, joka eli Suomen historian eräässä käännekohdassa: kansakunnan kirjallistumisessa ja ihmisten yksilöllistymisessä. Hänen luonteensa jyrkkyydestä on monia legendoja. Miten Otava perustettiin ja mihin tarpeeseen? ? Otavan perusti suuri joukko silloista nuoren polven sivistyneistöä tarkoituksena kohentaa silloista kirjallisuuden tasoa. Kellä oli keskeinen merkitys Otavan perustamisessa? ? Aluksi oli mukana mm. Hannes Gebhard, josta tuli taloustieteen professori ja suomalaisen osuustoimintaliikkeen perustaja. Miten luonnehdit Alvar Renqvistiä ja hänen merkitystään Otavalle? ? Alvar oli Otavan suuruuden luoja aivan hämmästyttävän kyvykkäänä ja monialaisena tarmon miehenä. R-R-kustantajan värikkäin persoona ja miksi? ? Värikkäitä persoonia on vaikka miten monta ? ja miten erilaista. Professori Heikki A. Reenpää on kustannusalan elävä legenda, ja Erkki Reenpää tunnettiin mainiona seuramiehenä sekä kirjojen ja sikarien tuntijana aina EteläAmerikkaa myöten. Yllättikö kirjaa tehdessä jokin seikka R-R-su- pana teoksena. Toisin kuin monet kirjailijat, Juhani Aho ja Eino Leino eivät keränneet ympärilleen tietoisesti ihailevia piirejä. He halusivat elää omaa privaattielämää. Tämän vuoksi Otavassakaan ei varsinaisesti ollut kirjailijakokoontumisia. Ne kokoukset, jotka minä olen kokenut, oli isoäitini ompelukerhoja ja sen tapaisia, jossa oli muutamia kirjailijoita kyllä mukana, mutta joidenka kirjallinen ilme ei ollut tarpeeksi vahva, jotta ne olisivat olleet kirjallisia salonkeja, Reenpää toteaa. teksteistään näkyi juuri silloin vuosisadan vaihteessa vielä ideologinen paatos. Mutta sitten, kun hän, niin kun tiedämme, saavutti nopeasti aseman yhteiskunnan ikään kuin johtavana kirjailijana, niin tämä aiheutti muutoksia hänen suhtautumisessaan ja hänen näkemyksissään. Suurimpana ja vahvimpana ideologisena johtajana Reenpää pitää kuitenkin samoissa piireissä vaikuttanutta ja myöhemmin tolstoilaisuuteen kääntynyttä Arvid Järnefeltiä. Hän todellakin eläytyi tähän tolstoilaisuuteen ja jälkitolstoilaisuuteen hyvinkin täydellisesti ja eli ihanteittensa mukaisesti. Hänen kirjoituksensa ovat aikaisen suomalaisen kirjallisuuden tärkeimpiä ideologisia ja kirjallis-filosofisia tekstejä. Olen itsekin käynyt Rantalassa, heidän pikku tilallaan Karjalohjalla, joka oli lähellä minun nuoruuteni kotipaikkaa. Ja siellä oli myös Arvid Järnefeltin sukulaisia. Positiivinen ja hyvin perhekeskeinen elämä näkyi ja tuntui Rantalassa tavattoman hyvin. Ja oli jokaiselle siellä kävijälle hyvin mieluinen elämys. Aikansa ideologisesta johtajuudesta Toisin kuin veljensä Pekka Aho, Juhani Aho ei ollut ideologinen johtaja. Ideologisen johtajuutensa lisäksi Pekka Aho oli veljensä tavoin tehokas ja monipuolinen tekstintuottaja. Pekka piti pystyssä monia lehtiä ja suuria kampanjoita. Pekassa oli kustantajan piirteitä ja hän oli ideologinen johtaja, jonka ajattelutapa erityi kuitenkin päivälehteläisestä liberalismista vähitellen enemmän konservatiiviseen ja oikeistolaiseen ajatteluun ehkä myös hengellisen kääntymyksensäkin myötä. Juhani Aho ei ollut ideologinen johtaja muuta, kuin ehkä aivan juuri siinä Päivälehden alkuvaiheissa. Siis hänen sanomalehti- Reenpää Otavan johtajaksi Reenpää kertoo hieman pilkkeellä silmäkulmassaan tulleensa Otavan johtajaksi sinä päivänä, kun Helsinkiä pommitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1939 vun keskellä ja jos yllätti, niin mikä? ? Ei tainnut mikään yllättää, mutta näytti hienolta tämä suvun keskinäinen yhteydenpito ja perinteen arvostus. Kuka/ketkä ovat olleet mielestäsi Otavan keskeisiä kirjailijoita ja miksi? ? Joka sukupolvella oikeastaan omansa. Ensi polvella Juhani Aho, toisessa F.E. Sillanpää, sitten 1950-luvun loistelias kausi Veijo Merestä Haavikkoon ja Hyryyn, ja seuraavan vuosikymmenen Saarikoski, Salama... Näitähän riittää. Oman klassikon asemaan nousseen tuotantonsa lisäksi nämä keskeiset kirjailijat ovat toimineet myös aktiivisina kulttuurivaikuttajina. Minkälainen merkitys Heikki A. Renepäällä on ollut suomalaiselle kirjankustannusalalle? ? Koko alaa ja kaikkia kustantamoja ajatellen professori Reenpää on aivan poikkeuksellinen uusien ideoiden tuottaja ja niiden tukija. R-R-suvun naiset ja heidän tukensa ja merkityksensä Otavalle? ? Kirja nostaa esille nimenomaan suvun naiset ja heidän tärkeät yhteytensä suomalaiseen kulttuurielämään. Minkä ajanjakson luonnehtisit vaikeimmaksi Otavan historiassa ja miksi? ? Kyllä vaikeuksia on riittänyt vaikkapa sota-aikana, jolloin miehet olivat rintamalla ja naiset opetettiin käyttämään heidän koneitaan kirjapainossa. Henkilöstö selvisi tällaisestakin hienosti. Kiperimmät tilanteet syntyivät kuitenkin 1960-luvun lopulla, kun tekniset ja taloudelliset taidot tahtoivat jäädä jälkeen. Mutta silloin astuikin uusi sukupolvi yhtiön johtoon. Mikä on sinun mielestäsi ollut vaikein tradegia Otavan historiassa ja miksi? ? Otavan vaikea vaihe oli juuri tuo 1960-luvun lopun kriisi, mutta suvussa on tietysti ollut murheita niin kuin ihmiselämässä aina. Mikä on ollut Otavan menestyksen salaisuus? ? Yhtiölle tämän lausui jo Alvar Renqvist: tulee saattaa tasapainoon sekä talous että taide. Tärkeää on ollut myös toiminnan aatesisältö: vapaamielinen asenne eli sananvapauden kunnioittaminen. Otavan kansanvalistusyhteydet ja Otavan kansanvalistuksen merkitys suomalaisille? ? Tästä jo mainitsin. Otavan merkityksen kansanvalistukselle tietää jokainen sukupolvi, joka koulussa on ollut Otavan oppikirjojen ja opetusmateriaalien ääressä. Itse olen sitä sukupolvea, että kansakoulun alaluokassa ensimmäiseen isoon Suomen seinäkarttaan oli merkitty käsin uusi raja Karjalassa. Siitä on tultu pitkä matka tämän päivän sähköisiin oppimisympäristöihin. Heikki A. Reenpään merkitys Suomelle ja suomalaiselle kulttuurille? ? Professori Reenpää on sukupolvensa todellisia kulttuurivaikuttajia. Oman Otavan-työnsä lisäksi hän toimi pitkään mm. Suomen Kustannusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana sekä Ateneumin taidemuseon hallinnossa. Kuuluisa Eino Leinon Seura on hänen perustamansa. Miten tunnetusta henkilöstä hänen kohdallaan  on kyse aina kansainvälisestikin? ? Olen voinut aikanani seurata hänen toimiaan sekä Frankfurtin että Moskovan kirjamessuilla ja nähdä, millainen tunnelma hänen ympärillään vallitsi. Se hehkui kunnioitusta, mutta kyllä hänen omassa käytöksessään välähti myös äly ja huumori. Vuonna 1906 Uudenmaankakatu toiseen noiusi Alvarin rakennuttama graniittinen jugendlinna. Rakentamispäätös oli rohkea, sillä kilpailijat tyytyivät vielä usean vuosikymmenen ajan toimimaan yksikerroksisissa puutaloissa. Nykyään Otavan talo on vanhimpia edelleen alkuperäisessä käytössä olevia toimitiloja Suomessa. marraskuun viimeisenä päivänä. Olin tällöin viimeisellä luokalla lukiossa. Rehtori sanoi meille: ?Pojat, hoitakaa nyt toi sotahomma ensin ja jatketaan sitten koulua.? En koskaan palannut ja minä pääsin ylioppilaaksi juuri vuonna 1940 ilmaiseksi, sen takia minä olen ylioppilas ? ehkä muuten en olisi päässytkään! Sodan alkaessa menin Otavaan, jossa oli evakuointi kovassa käynnissä. Perheet, lapset ja naiset lähetettiin ensin eri suuntiin maalle. Sitten minun isoisäni Alvar Renqvist sanoi minulle, että ?kuules poika nyt, kun kaikki nuo miehet on lähetetty sotaan ja nyt noista naisjoukoistakin päästiin, niin eiköhän me otettaisi tämä Otava nyt johtoomme ja hoidettaisi Otavan tästä eteenpäin?. Minun kohdalta se kesti vain kaksi viikkoa, sen jälkeen minä lähdin vapaaehtoisena armeijaan seitsentoista kesäisenä. Heikki A. Reenpää palasi takaisin Otavaan vuonna 1946, kun hän vapautui sotaväestä joulukuussa 1945. Reenpää palveli Suomen armeijassa koko talvi ?ja jatkosodan. Hän osallistui muun muassa Helsingin ilmapuolustukseen sodan loppuvaiheissa. Sodasta päästyäni keskityin yliopisto-opintoihin ja ne suoritettuani palasin suoraan takaisin Otavaan. Ja työskentelinkin siellä aina eläkkeelle jäämiseeni saakka.
• Nro 9 ? Viikot 19-20 14 Peruskorjaus valmis, Meilahden tornisairaala potilaiden käytössä Askeleet alkeet ? haltuun kesälavoille ??Liikunnan ilo, monipuolinen musiikki ja hyvä seura houkuttelevat kaiken ikäisiä lavatansseihin. Urbaani lavatanssiromantiikka vetoaa myös vuosi vuodelta kasvavissa tapahtumissa, kuten Vallilan vapputansseissa sekä We love Helsinki -tansseissa. Nykyisin pääosa lavoilla kävijöistä on aktiivitanssijoita, ja meno näyttää sen mukaiselta. Joukkoon onkin mukavampi solahtaa, kun on ensin opetellut yleisimpien lajien, kuten foksin, fuskun, tangon, valssin, cha chan ja buggin, alkeet tanssikurssilla. Toisin kuin moni luulee, tanssiharrastuksen aloittamiseen ei tarvita omaa paria. Osa tanssikouluista toimii oma pari -periaatteella, mutta yksin mukaan haluavillekin on hyviä vaihtoehtoja. Jos haluaa maksimoida oppimistehokkuuden, kannattaa valita kurssi, jossa on parinvaihto. Seuratanssien salaisuus ja hauskuus on viennissä ja seuraamisessa, ja ne oppii parhaiten tanssimalla useiden eri partnerien kanssa. Ensi hätään tanssioppeja voi hakea myös Hartolan puistossa järjestettävis- päättyvät 9.6. Klo 18-19.30 lavatanssit ja 19.30-21 lavalattarit Ohjaajana kiitetty konkariopettaja Kimmo Luukkonen Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.helsingintanssikurssit.fi Monipuolista seuratanssiopetusta pääkaupunkiseudulla tä Vallilan vapputansseista, joissa Helsingin tanssikurssien Kimmo Luukkonen ja Ida Levänen opettavat alkeita klo 16.30?17. Vielä ehdit alkeiskurssille ennen kesää Helsingin tanssikurssien lavatanssien sekä lavalattarien alkeet alkavat tiistaina 5.5. Tammisalon VPK:lla (Tammisalontie 7). Kurssit Helsingin tanssikurssien tarjonta on kysynnän ansiosta paisunut parissa vuodessa muutamista kursseista jokaviikkoiseen opetukseen yli kymmenen opettajan voimin. Opetusta on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla lukuisista eri lajeista, myös muista kuin perinteisistä lavatansseista. Kurssit ovat pääsääntöisesti lyhytkursseja, joihin ilmoittaudutaan erikseen. Kausimaksuja tai pitkää sitoutumispakkoa ei ole. Mukaan voi ilmoittautua yksin tai parina. Käytössä on ainutlaatuinen tasaparisysteemi, jonka ansiosta kenenkään ei tarvitse odotella vuoroaan. Tunneilla on parinvaihto, joka ei ole pakollinen pareille. Uudistuksia tukitoimintoihin Jatkoa sivulta 3 ??Potilashoitoon ja tukipalveluihin liittyvät prosessit suunniteltiin peruskorjausvuosien aikana uudelleen. Päätavoitteena oli sujuvoittaa potilaan hoitoa sairaalassa. Kirurgiassa LEIKO-toimintaa (leikkaukseen kotoa) on laajennettu: Nyt lähtökohtaisesti useimmat suunniteltuun leikkaukseen tulevat potilaat tulevat sairaalaan vasta toimenpidepäivän aamuna. Monet kliiniseen toimintaan liittyvät tukipalvelut (mm. ruokahuolto, sänkyvarasto, materiaali- ja liinavaatelogistiikka) on uudistettu. On siirrytty osastokohtaisista ratkaisuista keskitettyihin palveluihin. Tämä vapauttaa hoitohenkilöstön työaikaa varsinaiseen potilashoitoon ja edistää siten potilaan laadukasta hoitoa. Tehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa Tornisairaalan peruskorjauksessa toteutettiin monia energiatehokuutta merkittävästi parantavia ratkaisuja. Energiatehokkuutta on parannettu mm. energiavirtojen kierrätyksellä ja talteenotolla, maalämpö- ja maakylmäjärjestelmien energiatuotolla sekä hyödyntämällä aurinkolämpöä. Teho- ja tehovalvontaosasto M1 Vuodeosaston käytävää Tornisairaalan julkisivu on suojeltu asemakaavalla. Tästä syystä uudistettuun sairaalaan rakennettiin kaksoisjulkisivu, jolla saatiin sekä parannettua rakennuksen energiatehokkuutta että säilytettyä suojeltu ulkoasu. Lisäksi rakennukseen vaihdettiin nykyaikaiset ikkunat. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen arvioidaan pienentyvän peruskorjauksen myötä noin 25 prosentilla ja sähköenergian viidellä prosentilla. ROMANTIIKKAA KESÄÄN! Janet Ella Brandon SA S LO 15! U T .20 15.6 Janet-kirjasarja tempaisee lukijan vauhdikkaalla tavalla mukaansa 1300-luvun Skotlannin jylhiin maisemiin. Tunteet kuohuvat - sarjassa juonitellaan, vihataan ja rakastetaan. Juonen keskiössä isätön ja köyhä Janet Dancort rakastuu tulisesti tummaan kiharatukkaiseen linnanherra John de Caleoneen. Mies vastaa Janetin tunteisiin vannoen vievänsä tytön vihille. Janetin unelmat kuitenkin sirpaloituvat, kun Johnin äiti, Arabella de Caleone saa tietää poikansa salasuhteesta rahvaaseen tyttöön. Näyttämölle astuu myös kauan kadoksissa ollut salaperäinen ja komea ritari Hans von Gerten Saksanmaalta muuttaen Janetin elämän lopullisesti. Kirjasarjan ensimmäinen osa Janet ja linnanherra ilmestyi syksyllä 2014. Toinen osa Janet ja ilkeä Arabella julkaistaan painettuna 15.6.2015 KIRJAN VOI LADATA ENNAKKOON ELISA KIRJA -PALVELUSTA! Kirjailijanimeä Ella Brandon käyttää tunnettu suomalainen menestyskirjailija, jolla on pitkä kokemus kirjailijan työstä. Hinta kustantajan verkkokaupassa www.kvaliti-kirjakauppa.com: ?Varmasti tämä oli Janetillekin vain ihanaa leikkiä ? leikkiä, joka saisi jatkua ja jatkua, John vakuutteli itselleen. Sillä John ei aikonut luopua aarteestaan mistään hinnasta. Hänen ruumiinsa paloi halusta tyttöä kohtaan. Kukaan ei saisi riistää Janetia häneltä ? ei kukaan.? Hinta verkkokaupassa 12,90? sisältää postikulut. 14,90?! Sisältää postikulut. Ladattavissa myös Elisa Kirja -palvelusta! Tilaukset: kvaliti-kirjakauppa.com S-posti: info@kvaliti.com p. 040-7328171 KVALITI KUSTANNUS www.kvaliti.com
• Viikot 19-20 ? Nro 9 15 Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike ? Autolasipalvelut Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin, Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848 vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Autonvuokraus autovuokraamo Autoalerent 0400-33 55 00 A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Autokorjaamoja Palautukset joka päivä 7-23:00. Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Vapaa-aika v. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE aunatilat un Sa www.pasilansaunatilat.fi a& to la Pa Oy nS sila Joni Nyman Puh. 040 755 7484 Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen aidatulle alueelle ilman kustannuksia. Palveluja lat i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat HIERONTAA 90 min. 48? Auton vuokraus on nopeaa ja vaivatonta. Työsuorituksia Ostetaan liiketila 10-150m 2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Ostetaan kodin irtainta ja muuta kodin käyttötavaraa 040 7058 961 Tilausravin 17.1.2014 Kirpputoreja FLEA - uusi lasten kirpputori, Suonionkatu 4, Helsinki. Hyvät lasten vaatteet halvemmalla, pöydän vuokraus 30,-eur/viikko Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti P. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. 495 106 ? 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi? toimisto@pj.fi KORJAUS 12.31ASENNUS - HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 Hyvinvointi Maaliskuussa 2015 alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä Ursula Hallas 0504904607 ursulahallas@gmail.com 17.1.2014 8.48 Työsuorituksia Luotettavaa kotisiivousta edullisesti. p. 044 9535450. Tapettitalo. Fleminginkatu 4, 00530 Helsinki, puh. (09) 767 658, www.tapettitalo.fi Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky. Puhelin 0400-650647, www.penttilaaveri.com Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175 Sekalaisia SATOJA IKONEITA JA MAALAUKSIA ART-BARON OY Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön. Kaikki huomioidaan! 0408519191 Freda 38, 09 6852201 www.art-russian.com Kampaamot LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) Kehyspalvelu Parturi-kampaamo Jane&Tarzan Albertinkatu 10, p. 040-7485601 Parturi-kampaamo Raija Koso Punavuorenkatu 18, p. 09-664461 Tervetuloa myös ilman ajanvarausta Soita Lakeuden Emännille ja saat tutun ja turvallisen oman siivoojasi. Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi Parturi-Kampaamo Robertina Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940 Luovutukset MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00 tai sopimuksen mukaan. LAAKSTEN Oy Hieronta Tulppatie 24, 00880 Helsinki Puhelinvaraukset MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00. Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja saunatila.indd 1 Ostetaan Palveluja Siivouspalveluja kotitalouksille & yrityksille Helsinki ja Uusimaa Meillä ei tuijoteta minuutteja vaan keskitytään asiakkaan tyytyväisyyteen! Meiltä saat kotitalousvähennyksen. p. 046 5516099 - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 | www.karprint.fi Ostetaan Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat, sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit Hakaniemen halli 2.kerros Jukka Aho 0400-938 680 Ostetaan kaiken näköistä romua myös romu autot huomioidaan nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883 Ilmoita PALVELUHAKEMISTOSSA Mukaan pääsee 10? per rivi + alv (yritykset) ja 5? yksityiset sis alv. Soita 09-413 97 332/Jarkko Soini Terapia Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena Lehtonen, puh 0503380311/ kaijaleena.lehtonen@gmail.com Ki-energiahierontaa www.mindbar.fi Puh.050-350 9902 Sähköalan palveluja JARNAMAR OY Sähköasennukset/ korjaukset PÄIVYSTYS 24 H P. 0400-710 653 jarnamar@elisanet.fi RööperinLehti 11. vuosikerta 2015 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Ilmoituspäällikkö Jarkko Soini p. 413 97 332 jarkko.soini@karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon perjantaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelunvalvonta: p. 561 56 436 tai 886 61 055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2015
• Nro 9 ? Viikot 19-20 16 Muut lääkäriasemat Sinä Eiran lääkäriasema Sinun lähin lääkäriasemasi. Avoinna nyt myös lauantaisin klo 10?15. 11ov Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. Ajanvaraus 09 1620 570. www.eiransairaala.fi  ­ ??