• yksiöt kaksiot BITMASTER OSTAMME KULTAA = 2.480 ? = 3.720 ? Etsin asiakkaalleni remontoitavaa asuntoa. Ei kuluja myyjälle! Eija Leino, LKV, 040 7242 501 TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi ja muita jalometalleja. Meiltä myös: Korunosat Ketjut Sijoituskulta Eteläranta 14, (09) 654 446 Katso hinnat -> www.rasmussen.fi ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI RööperinLehti Viikot 9-10 ? Nro 4/2017 ? 13. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | SUSHIKIT TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! SUSHIKIT 30? SUSHIKIT SISÄLTÄÄ: wasabin, soijan, norin, sushiriisin, riisietikan, inkiväärin, bambu-maton, syömäpuikot ja ohjeen OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI 95 vuotta on kulunut siitä, kun Helsingin ensimmäinen bensapumppu tuli Hietalahden torin kupeeseen! Nyt asema on uudistunut 2000-luvun tarpeita vastaavaksi! Neste K Hietalahti tai tuttavallisemmin Hietsun Neste Tervetuloa tutustumaan uudistuneeseen ilmeeseemme ja Koon kahvilaan! Vietämme samalla omaa 8-vuotista kauppiastaivalta asemalla. Torstaina 2.3. 2017 klo 10:00- 17:00 kakkukahvit ivän ä p is ja a v a o Kok : tarjouksena kuva su omenm useoto nline.fi otonline.fi kuva suomenmuse kuva suomenmuse Grilliaterian ostajalle vapaavalintainen Nespresso kahvi jälkiruoaksi! Neste K Hietalahti Hietalahdenranta 6, Helsinki otonline.fi nline.fi useoto omenm kuva su kuva su omenm 09-6227 4967 fb hietsun neste k useoto nline.fi otonline.fi kuva suomenmuse Pesun ostajalle Neste Voltera Ready 3 litraa veloituksetta! kuva suomenmuse otonline.fi Avoinna: arkisin 6-23, la-su 8-23 nline.fi useoto omenm kuva su Hietalahti
• Nro 4 ? Viikot 9-10 2 Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi Juustokauppa 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Tuula Paalanen Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16 Wanha kauppahalli 73-74 00130 Helsinki ? Puh. 627 323 email: tuula.paalanen@welho.com www.juustokauppa.com Löydät meidät facebookista Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) RA I KO Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! - Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 in o r aja ad u t e n b r n o e ll e t u i n ed osi yi nt a su sy s s lli aa n N e t e h t i t aa i a l is u nt u h ima t u ja j e t t o p N y ko i r a r ko ER I La IT T RI ES TU Ystävällistä & nopeaa palvelua RO www.kkvaltonen.fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 0 6,7 M eid än 17 20 1/ E LY S S Ä B U L LT ER 7 01 5 1/2 6,7 TA HIN OIS IK ER 0 5,9 TA HIN OIS IK ER 0 5,9 f i ain m Hae omasi lehtipisteestä! t t Co kai jo K ÄDE NTA I TO MESSUT HEL S I N K I 4 .- 5 . 3 . 2 0 1 7 Suomessa käsityönä valmistettuja tuotteita Materiaaleja ja tarvikkeita -Työnäytöksiä KEVÄÄN VÄRIKKÄIN TAPAHTUMA Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-17 Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5 Aikuiset 10? ? Lapset 7-15 v. 5? ? Ryhmälippu 8? Liput ovelta tai ennakkoon verkkokaupasta! OT LISÄTIED W W W. K A D E N TA I TO M E S S U T. F I Kunniamaininnan saaneet vuoden 2016 urheilukirjailijat, vas Kalle Veirto ja Atik Ismail. Makkabi vuoden urheilukirja ??Juutalaisten urheilusta Suomessa ja erityisesti Helsingissä kertova kirja Makkabi ? Helsingin juutalaisen urheiluseuran historia valittiin vuoden 2016 urheilukirjaksi Suomessa. Suomessa ilmestyi 2016 kaikkiaan yli 70 urheilukirjaa, joista Suomen Urheilumuseon palkintoraati valitsi parhaat. Vuoden urheilukirja on valittu jo vuodesta 1980 lähtien. ?Kirjojen taso oli viime vuonna erittäin korkea ja kirjat hyvin monipuolisia urheilun eri saroilta. Valintaraadin tehtävä oli kaikkea muuta kuin helppo?, luonnehti Urheilumuseon johtaja Pekka Honkanen nyt tehtyä valintaa. Makkabi -kirja kertoo seikkaperäisesti juutalaisten urheilusta Suomessa vuodesta 1906 lähtien, jolloin perustettiin Helsinkiin juutalaisten ensimmäinen oma urheiluseura Stjärnan, jonka nimi vaihtui Makkabiksi 1934. Makkabi on maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut juutalaisten oma urheiluseura. Tämän nyt 110 -vuotiaan seuran toiminnan kirjoittaminen hyvin toimitetuksi ja kuva-anniltaan erinomaiseksi teokseksi on todellinen kulttuuriteko. Tämän ansiokkaan kirjan ovat tehneet myös juutalaiset Roni Smolar ja Adiel Hirschovits kustantajana SKS. Jalkapalloa ja ruotsin kieltä Jalkapallo on koko seuran historian ajan ollut juutalaispoikien pääurheilulaji, vaikka sataankymmeneen vuoteen mahtuu lajeja painista keilailuun, nyrkkeilystä painonnostoon, yleisurheilusta golfiin ja bridgeen. Makkabi oli alusta asti vahvasti ruotsinkielinen seura,toisena seuran kielenä oli jiddish. Suomen kieli tuli mukaan vasta 1960-luvulla. Makkabi-kirjan erityisansio on sisällön laajentaminen mielenkiintoiseksi kuvaukseksi juutalaisten kulttuuriin ja kohteluun Suomessa eri aikoina. Juutalaisvastaisuudessa Suomikaan ei ole aina ihan viaton ollut, ei urheilussakaan. Toisaalta Suomen juutalaiset olivat ainoina maailmassa sotimassa II maailmansodassa natsi-Saksan rinnalla aseveljinä kun samaan aikaan miljoonia juutalaisia tapettiin saman natsiSaksan tuhoamisleireillä ! Hitlerin Rautaristiäkin ehdotettiin kolmelle juutalaiselle Suomen armeijassa. Juutalaisuus uskontona asetti ?ikäviä? rajoituksia urheilulle. Lauantai oli py- r in EN TU SS IN RO Y si ee v i k i He eikkoo u ppe uut kin H sk oso yb al u ev o nj h wb se Kirja-arvostelu ka EL LA ITT PA sta n ES OP de nni a au oi iss ä RO EU kk ana: st tall täv RaissaIlmitjaääjaavriaiit miin n k uplu okllu Kyl n o a ni v i : Ta rja I oiehtutta iknko sa sa oälin oli mai a es ttim kta mlip tta KS om Jä ara ea leY astu isu r la i S k aik sa ia A AJA ä T v n yli aa s r s S lifo lla s se A TA Ka aiseat kis äi L n uh en InSS A t V its a IvKie ON a ss R K i A K itä K II R AV e H KOÄPHipit ioniniä NS el at yv ja KE mi equittää htaito aa ing edis ies k ja Work evosm h ien ä elm kes y Un evos esty es iainen h läh smi arv insa n o P k hi en : a sta ja ka e ra ariin i ps nd mo ma ri- ja Sii sta i uim a aa aP i s en nn IN om äis on ?V Ha T Su imm use ti h VO s m EU lla atä N a en issa ? tee yaj ta ET ur mauplkis ut isia ja lki D U l a a a rho n m SäL lk TU U Tii lkomata ias E suälu ävä ok-ju U on ? r s rä o O u t i i y O o dit si o h T k u äk e h eb ko löy en VIN -v n yk ke Fac RA ni, ka is 15 ut tu t tel ? O Pie ijon n ihm t äy t t u IT l a O n osi e i H V m i 17 Su es t un es sa 1/ ,50 ikio 6 - Ä w ks e KIT häpäivä, sabatti, jolloin ei saanut uskonnon mukaan urheilla lainkaan . Mitä tehdä kun sarjaohjelmassa oli juuri lauantaille futismatsi ? Makkabi oli aluksi jäsenseurana ruotsinkielisessä CIF:ssä, mutta vaihtoi sitten 1930-luvulla suomenkieliseen SVUL:ään, vaikka seurakielenä säilyivätkin ruotsi ja jiddish. Ehtipä seuran paras painonnostaja, Pohjoismaiden mestari, Jacob Tokazier, voittaa lajissaan yhden Työväen Urheiluliiton,TUL, mestaruudenkin Helsingin Työväen Painonnostajien riveissä. Atikille kunniaa Makkabi-kirjan ?voiton? jälkeen annettiin kaksi kunniamainintaa. Jalkapallotähti Atik Ismail kirjoitti sydänverellä omaelämäkerran ?Pelimies? ja Kalle Veirto nuortenkirjan The next one, lajissaan ensimmäinen palkittu urheilua koskettava hauska nuortenkirja. Palkinnon olisi hyvinkin ansainnut Mika Wickströmin erinomainen ?Meidän jengin Zlatan?, mutta Wickström kuului jäsenenä palkintoraatiin jääväten itsensä toisin kuin jotkut muut päättäjät tasavallassamme. Pekka Hurme
• HIERONTAA EDULLISESTI! Päiväajat nyt alennettuun hintaan 50 min = 25 ? Varaa aikasi numerosta 044 230 2025 tai osoitteessa www.erottajanhierojakoulu.? 13. vuosikerta ? nro 4 Viikot 9-10 Erottajan Hierojakoulu Uudenmaankatu 4?6 00120 Helsinki SUOMEN HIEROJAKOULUT EROTTAJA Ajankohtaista Nuorille kesätöitä miljoonalla eurolla Kauppatorin rantaa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen Helsinki on yrityksille kelpo kotipaikka ??Yritykset pitävät Helsinkiä hyvänä sijaintipaikkana. Kaupungissa ovat osaavat työntekijät, laajat markkinat ja asiakaskun- ta. Myös toimiva joukkoliikenne sekä hyvät yhteydet saavat kiitosta. Risuja yritykset antavat pysäköintiongelmista, liikenne- Kadunsaneeraustyöt haittaavat liikennettä Iso Roobertinkadulla ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Iso Roobertinkadulla välillä Fredrikinkatu ? Yrjönkatu ajalla 27.2. - 30.9. Moottoriajoneuvolla tapahtuva huolto- ja tontille ajo Iso Roobertinkadulle tapahtuu Fredrikinkadulta Annankadulle ja Annankadulta Yrjönkadulle. Kulku kiinteistöhin turvataan koko urakan ajan. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja lii- ruuhkista, korkeasta hintatasosta ja byrokratiasta. Kaupunki selvitti syksyllä 2016 laajalla puhelinhaastattelututkimuksella helsinkiläisten yritysten näkemyksiä kaupungin elinkeinopolitiikan onnistumisesta ja toiveita tulevalle elin- keinopolitiikalle. Tutkimuksessa kerättiin lisäksi tietoa yritysten suunnitelmista, kiinnostuksesta käyttää kaupungin palveluja sekä tyytyväisyydestä Helsinkiin yrityksen sijaintipaikkana. ??Helsingin kaupunki palkkaa 325 nuorta ensi kesänä siistimään kaupunkia. Kaupunginhallitus myönsi tarkoitukseen miljoona euroa. Nuorten työsuhteet kestävät kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Tarkoitus on lisätä kaupungin viihtyisyyttä. Nuoret siivoavat roskia puistoista, aukioilta, kadunvarsilta ja raitiotie- ja pysäkkialueilta. Mukana siisti kesä -hankkeessa ovat kaupungin rakentamispalvelu Stara, liikuntavirasto ja HKL. Kaupunginhallitus hyväksyi järjestöille annettavat talousarvioavustukset, yhteensä runsaat 1,1 miljoonaa euroa. Avustuksia myönnettiin yhdistyksille, jotka eivät saa tukea lautakunnilta. Kaupunginhallitus käsitteli myös ison joukon aloitevastauksia. Ne koskevat muun muassa Kruunusiltojen avaamista öisin joukkoliikenteelle, Kontupisteen digipalveluita, tyhjä-painikkeen poistoa valtuuston äänestyspainikkeista ja HSL:n opiskelija-alennusten laajentamista. Aloitteet tulevat valtuuston käsittelyyn 1. maaliskuuta. Sivu 7 kenteenohjaajien avulla. Työ tehdään vaiheittain ja sen liikennejärjestelyistä tiedotetaan työn edetessä. Moottoriajoneuvot: Ajo Fredrikinkadulta Annankadulle ja Annankadulta Yrjönkadulle. Polkupyörät: Työalueen ulkopuoliset alueet Iso Roobertinkadulla normaalissa käytössä. Jalankulkijat: Työalueen ulkopuoliset alueet Iso Roobertinkadulla normaalissa käytössä. Vanhaan kauppahalliin haetaan lisää kauppiaita ??Vanhassa Kauppahallissa on nyt vuokrattavana vapaita myyntipaikkoja. Vanha kauppahalli on yksi Helsingin suosituimmista käyntikohteista, jossa vieraili viime vuoden aikana lähes 1,5 miljoonaa kävijää. Vuodesta 1889 helsinkiläisiä ja matkailijoita palvellut Vanha kauppahalli on ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät erikoistuotteiden laaja saatavuus, asiantunteva ja iloinen palvelu ja ainutlaatuinen hallitunnelma. Kauppahallissa palvelee tällä hetkellä 24 kauppiasta, joiden valikoimaan kuuluvat muun muassa kasvikset ja hedelmät, uunituoreet leivokset ja leivät, juustot, kalat, äyriäiset ja lihat sekä laaja valikoima kansainvälisiä herkkuja Puolasta Amerikkaan ja Espanjaan. Kauppahallissa palvelee myös aamiaisesta lounaaseen ja päivälliseen useampi suosittu kahvila ja lounasravintola. Vanhaan Kauppahalliin haetaan nyt kauppahallin nykyistä tarjontaa tukevaa toimintaa. Myyntipaikat vuokrataan hakemuksen perusteella ensisijaisesti elintarvikkeiden myyntiä varten. Toimijan valinnasta päättää Helsingin Tukkutorin kauppahalli- ja toripalveluyksikkö yhdessä ruokakulttuuristrategian projektipäällikön sekä kauppahalliyhdistyksen kanssa. Helsingin kaupunki juhlii Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii useiden suurtapahtumien näyttämönä vuonna 2017. Kuva: Lauri Rotko Helsingissä ennätysmäärä matkailijoiden yöpymisiä Helsingissä laskettiin 3 576 800 rekisteröityä yöpymistä vuonna 2016. Vilkkaimmat matkailukuukaudet olivat heinäkuu ja elokuu ??Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Helsingissä lisääntyivät viime vuonna 3,3 prosenttia edel- lisvuodesta. Lähes 3,6 miljoonaa yöpymistä on uusi ennätys. Kasvu ulkomailta oli 4,2 prosenttia ja kotimaasta 2,3 prosenttia. Joulukuussa yöpymisten kasvu oli 2,2 prosenttia. Sivu 9
• Nro 4 ? Viikot 9-10 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Kolumni Nro 4 Myytit kertovat totuuden Suomesta Verotulot lisääntyivät - silti ne eivät riitä valtion menoihin S uomen valtio keräsi viime vuonna verotuloja lähes 1,6 miljardia enemmän kuin edellisvuonna, lisäystä edellisvuoteen 2,8 %. Euroina mitaten eniten kasvoivat henkilöasiakkaiden tuloverot, 561 miljoonaa (+1,7 %), arvonlisäverokertymä kasvoi 476 miljoonaa (+3,3 %) ja yhteisöjen tulovero 292 miljoonaa (+6,4 %). Valtio veti siis ennätykselliset verotuotot yhä supistuvalta yksityiseltä sektorilta. Ongelmana Suomessa onkin jo vuosia ollut liian lihava ja byrokraattinen julkinen sektori, verrattuna asukaslukuun ja varsinkin julkisen sektorin elättävään yksityiseen sektoriin. Kovin korkeat ja suuret ovat yhteiskunnan saamat verotulot ja niiden kasvu ainakin tavallisen kansalaisen näkövinkkelistä katsoen, ja onkin enemmän kuin ihmeellistä, että julkinen sektori ei pärjää millään, vuosittainen vaje valtion kassassa huippii 10 miljardia euroa. Velkamäärä on ollut ja on valtavassa kasvussa kovan verottamisen lisäksi. Lähes jokainen kunta Suomessa, Kauniaista lukuunottamatta, tuskailee jatkuvien alijäämien kanssa. Tulot eivät millään riitä hyvinvointiapparaatin ja sen mukanaan tuoman byrokrati- an ylläpitoon. Valtio on suurin velan kasvattaja, 10 miljardia lisää velkaa vuosittain ja lisäksi se ei monen poliitikon mielestä edes ole kovin paljon. Verotulot kasvoivat kaikissa verolajeissa Suomessa viime vuonna ja kasvu nopeutui pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Pidemmän aikavälin tarkastelussa viime vuoden kasvu ei kuitenkaan ollut erityisen vahvaa. Suomessa suurin verokertymä tuli henkilöasiakkaiden tuloverosta, yhteensä 30,6 miljardia. Arvonlisäveroa kerättiin 14,7 miljardia ja yhteisöjen tuloveroa 4,9 miljardia. Arvonlisäveron kertymä kasvoi 608 miljoonaa (+2,4 %). Toimialoista eniten arvonlisäveroa maksoi tukku- ja vähittäiskauppa, 7,3 miljardia (+3,9 % ). Rakennusalan yritykset tilittivät arvonlisäveroa 2,1 miljardia (-6,0 %). Rahoitus- ja vakuutustoiminnan yritykset maksoivat 970 miljoonaa (-12,6 %). Mielenkiintoinen tulos saatiin yhteisöverokertymässä. Yhteisöveroja kertyi viime vuodelta hieman enemmän kuin 2013, vaikka vuoden 2013 jälkeen yhteisöverokantaa laskettiin. Toimialoista eniten yhteisöveroa maksoi teollisuus 1,2 miljardia (+16,2 %). -j.a. Jan Vapaavuori Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi ??Helsingin Kokoomuksen piirikokous on valinnut Jan Vapaavuoren Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Piirikokous oli päätöksessään yksimielinen. Jan Vapaavuori, 51, on toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori päätti lähteä tavoittelemaan Helsingin ensimmäisen pormestarin paikkaa ennen kaikkea siksi, että Helsinki on hänelle rakas kaupunki, joka on tulevina vuosina suurten muutosten edessä. Kevään kuntavaalien jälkeen Helsingin johtamisjärjestelmä uudistuu ja lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa Helsingin roolia merkittävästi. Helsingin ensimmäisen pormestarin tehtävänä on johtaa tätä muutosta ja määrittää suunta Helsingin tulevaisuudelle. Nämä muutokset vaativat vastuullista politiikkaa ja vahvaa johtajuutta. ? Helsinki on hieno kaupunki, jota pitää määrätietoisesti kehittää edelleen. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ei mikään tykkäämiskysymys, ja siihen pitää kohdistaa voimavaroja, jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti ja kehitystä hallittua. Helsinki kilpailee muiden Itämeren alueen metropolien kanssa ja tässä kilpailussa Helsinki tarvitsee etujensa puolustajaa, toteaa Vapaavuori ? Helsinkiä kehitettäessä tulee pitää mielessä, että kaupunki on kaikkia sen asukkaita varten. Sitä pitää kehittää sen mukaisesti, hän jatkaa. Vapaavuori on ollut mukana Helsingin päätöksenteossa vajaat 19 vuotta kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksessa 6,5 vuotta, joista kaksi puheenjohtajana. Lisäksi Vapaavuori on toiminut Helsingistä valittuna kansanedustajana kaksitoista vuotta ja ministerinä lähes seitsemän vuotta. Vapaavuori jää virkavapaalle Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävästään vaalikampanjan ajaksi. Sukkulointi pääkaupunkiseudulle taas kasvussa ??Yli 125 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa kävi töissä pääkaupunkiseudulla viime vuonna. Määrä nousi 5 prosenttia vuodesta 2015. Tieto selviää tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudulla työskentelevien, mutta seudun ulkopuolella asuvien määrää. Edellisen, vuodelta vuodelta 2014 olevan ja nyt tehtyä tarkemman työssäkäyntitilaston luvuis- sa sukkuloinnin trendi on yhä laskussa. ? Molemmissa tilastoissa näkyy, että taantumat vähensivät sukkulointia. Taloustilanne heijastuu sukkulointiin, HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen sanoo. Vuoden 2016 aikana myös väestön ja työpaikkojen määrä on pääkaupunkiseudulla kasvanut noin 1,5 prosenttia. Sukkuloijien määrän muutokset seuraavat melko tunnollisesti työpaikkamäärän kehitys- tä, mutta muutokset ovat yleensä nopeampia molempiin suuntiin. ? Työssäkäyntitilasto kertoo, että on vielä paljon kuntia joiden työllisistä yli puolet käy töissä pääkaupunkiseudulla: Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi, Kerava ja Tuusula. Tilastoissa näkyy myös, että Vantaan työpaikat vetävät. Yhä useampi sukkuloi Vantaalle sekä pääkaupunkiseudun sisältä että ulkopuolelta, Tähtinen summaa. ??Suomi on tuhansien myyttien maa. Suomalaisiin liitettävät myytit paljastavat minkälainen kansa täällä asuu. Myytit tietävät mistä olemme tulleet ja minne olemme matkalla, ne selittävät olemassaoloa, alkua ja loppua. Myytit ovat sukupolvelta toiselle siirtyviä tarinoita, jotka paljastavat historiaa, myös henkilöitä. Muistelemalla toistetaan taaksepäin. Mikä merkillistä, myös eteenpäin pitää muistella. Mihin tapahtumiin ja henkilöihin tulevaisuuden myytit liittyvät? Halu toistaa tulevaa kysyy rohkeutta. Toisto on todellisuuden luomista, olemassaolon vakavuutta. Vanhat olemassaoloon ja hedelmällisyyteen liittyvät myytit tulevat Kreikasta. Eikä Suomikaan nyt täytä 100 vuotta vaan enemmän kuin tuhansia. Nyt paljastetaan miten pitkä on Suomen historia? Kuka oikeastaan on suomalainen? Ja miltä Suomen tulevaisuus näyttää? Valitsin Suomen myyttistä maailmaa edustamaan Mannerheimin. Miksikäs ei voisi mukaan ottaa vaikka Nummisuutarin Eskon, joka huusi: Juostaan päät mäntyyn? Ja sitten hän otti itseään tukasta kiinni. Mannerheim-myyttiin liittyvät Suomen itsenäisyyden kohtalovuodet. Myyttianalyysilla kyetään kohteen eri ulottuvuuksia toistamalla kertomaan koko yhteiskunnan sen hetkisestä tilasta. Miten ihmiset elävät, mikä heitä kiinnostaa ja miten he selviävät elämässä. Tarkkailemalla ihmisten tapaa puhua, pukeutua, syödä, tehdä työtä, matkustaa tai juhlia paljastuu koko elämäntila. Mannerheim oli Venäjän hovissa ja armeijassa oppinut aristokraattisen käyttäytymiskoodin. Kansantarinoina kiertävät Marskin ryypyt, kenraaliseurueen vähäpuheisuus, tahdikas käytös muistuttaa miten elämä on aina osa näytelmää, jossa on erilaisia rooleja. Myyttiset henkilöt osaavat ottaa päättäväisesti vastaan vaikeita haasteita ja keksiä luovasti uusia tapoja. Miten kertoa toiselle suuri salaisuus? Mannerheim järjesti Vapaan Suomen asevoimat, päiväkäskyt ja kunniamerkit. Hän rauhoitti mielet ja strategiat maltillisella viisaudella. Marsalkka tai majuri, tehtävästään pitää olla innostunut. Veli-Matti Hynninen Mannerheim ratsastaa yhä. Mistä löytyisi niitä jotka rohkenevat nyt puhaltaa elämään uutta kipinää? Professori Matti Klingen puhe, ?Suomi 100 vai 1000?, Porthaniassa täytti salit, ja rauhoitti mielet. Vaikka ihmiset tungeksivat he kuulivat vakuutuksen, että suomettumista ei pitäisi käyttää pilkkasanana vaan se tulisi nähdä myönteisenä. Elämään kuuluvat erilaiset näkökulmat ja yliopiston tehtävänä on opettaa problematisoimaan elämän ilmiöitä. Sana Suomi lausuttiin Klingen mukaan ensimmäisen kerran jo vuonna 811. Myyttianalyytikoilla tulee olemaan entistä enemmän töitä kun pitäisi löytää uutta arkaaista voimaa pelastamaan maailmaa. Nyt jos koskaan tarvitaan uutta mytologiaa, joka auttaa löytämään edellytyksiä ja merkityksen elämälle. Veli-Matti Hynninen Kirkkohallituksen kiinteistön energiatehokkuus paranee ??Helsingin Etelärannassa sijaitsevaan Kirkkohallituksen kiinteistöön tehdään energiasaneeraus, jonka tavoitteena on kiinteistötekniikan modernisointi ja energiankäytön aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen tuntuva alentaminen. Projektin suunnittelee ja toteuttaa suurten kiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistunut palveluyritys LeaseGreen. ? Haluamme tehdä taloudellisesti kannattavan investoinnin, joka leikkaa tehokkaasti päästöjä ja parantaa tiloissa työskentelevän henkilökunnan viihtyvyyttä, Kirkon eläkerahaston kiinteistösijoituspäällikkö Minna Jokinen sanoo. ? Odotamme, että energiaprojektin jälkeen meillä on moderni ja helposti hallittava talotekninen kokonaisuus ja hyvin valaistut toimitilat. Investointi tehokkaampaan energiankäyttöön vaikuttaa myönteisesti myös kiinteistön arvoon. Eteläranta 8:ssa sijaitseva Kirkkohallituksen kiinteistö on rakennettu vuonna 1955 ja sen kerrosala on 8 747 neliömetriä. Rakennukseen on tehty laaja perusparannus vuonna 1991 ja pienempiä saneerauksia 2000-luvulla. Rakennuksen omistavat Kirkon eläkerahasto ja Kirkon keskusrahasto. Kirkkohallitus muutti kiinteistöön vuonna 2014. Tekniikka on kehittynyt Nyt toteutettavassa projektissa modernisoidaan talon rakennusautomaatiojärjestelmä, vaihdetaan ilmanvaihtoon energiatehokkaita puhaltimia, parannetaan ilmanvaihdon kanaviston toimivuutta ja vaihdetaan valaistus LED-tekniikkaan. LeaseGreen arvioi, että modernisointi tuottaa kiinteistön omistajille kaikkiaan 900 000 euron elinkaarisäästöt. Minna Jokisen mukaan investointipäätös syntyi, koska alan tekniikka, erityisesti poistoilman lämmön talteenotto ja LED-valaisimet, ovat kehittyneet nopeasti. ? Tällaisen hankkeen toteuttaminen itse olisi hyvin työlästä. LeaseGreen on saavuttanut saneeraamissaan kohteissa todellisia säästöjä ja parannuksia ilmanvaihtoon, ja yhtiön tapa toteuttaa vaativa avaimet käteen ?hanke miellytti meitä. Arvostamme tehokasta projektinhallintaa sekä tulosten seurantaa. Vastuullisuus ei heikennä Kirkon eläkerahaston kiinteistösalkussa on useiden kiinteistörahastojen lisäksi kuusi kiinteistökohdetta, jotka eläkerahasto omistaa osittain yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Jokinen sanoo, että rahaston kiinteistösijoitusten tavoitteena on vakaa tuotto, tasainen kassavirta ja suojautuminen inflaatiota vastaan. Vastuullisuuden merkitys kasvaa entisestään. ? Kirkon eläkerahaston ilmastonmuutosstrategian tavoitteena on vähentää johdonmukaisesti sijoitustoimintansa hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkeä seurataan kirkon eläkerahaston osakesijoituksissa hyvin tarkkaan ja yhä enemmän myös suorissa kiinteistökohteissamme. Odotamme, että energiasaneeraus pienentää tuntuvasti kiinteistön hiilijalanjälkeä. Kirkon eläkerahaston uusi ilmastonmuutosstrategia hyväksyttiin joulukuussa 2016. Rahaston kaikkien sijoitusten markkina-arvo oli 1,4 miljardia euroa vuoden lopussa, ja sijoitusten tuotto kohosi viime vuonna 7,9 prosenttiin. ? Kirkon eläkerahaston esimerkki osoittaa, ettei vastuullisen sijoittamisen tarvitse olla ristiriidassa tuottojen kanssa, LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo. ? Olemme iloisia siitä, että saamme olla mukana auttamassa vastuullisuuden edelläkävijöihin kuuluvaa rahastoa entistä parempiin tuloksiin. Ota kantaa ? kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon. Nettisivujen kautta: www.rooperinlehti.fi tai kirjeellä osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
• Viikot 9-10 ? Nro 4 5 Helsingin uudistuva kaupunkikeskusta palkittiin ??Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Helsingin kaupunkikeskustan monitasoisista ja -puolisista uudistuksistaan Vuoden kaupunkikeskusta 2017 -nimityksellä Helsinkiä on uudistettu aktiivisesti viimeinen neljännesvuosisata. Näkyvä kehittäminen vain jatkuu. Juhlavuonna 2017 Helsingin eurooppalainen keskusta on persoonallinen, viihtyisä, kilpailukykyinen, matkailullinen ja myös turvallinen. ? Elinvoimainen keskusta säteilee hyvinvointia koko kaupunkiin. Olemme ylpeitä arvokkaasta tunnustuksesta, ja haluamme huolehtia siitä, että Helsingin sykkivä sydän toimii kaikkien suomalaisten yhteisenä elämys- ja kokoontumispaikkana, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo. Raati kiitti tiiviyttä Historia, nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät upeasti pääkaupungissamme vuodelta 1812. Jokaisen on helppo löytää kävellen keskustan kaikki kaupat, ravintolat terasseineen sekä kulttuurielämykset. Kaikki on tiiviisti reilun parin sadan metrin säteellä. Tämä ylivoimaistaa Helsingin keskustan jopa muista Pohjoismaiden pääkaupungeista. Kävijäkokemus on stadissamme upea. Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare ihailee Helsingin keskustan kaupallista sykettä. ?Keskusta valaisee koko metropolin. Kaikki tiet, liikennevälineet ja merikin johtavat Helsingin keskustaan. Kauppa jäi ja pysyy keskiössä. On Suomen ykköskauppapaikka.? Vuosittainen tapahtumallisuus on hienoa. Historiallinen Engelin luoma Senaatintori voi tarjota ?pop up?-näyttämön kansainväliselle X Factor -tähdelle, Euroopassa noteeratuille Tuomaan markkinoille sekä Lux Helsingillekin. Museaalisuus ei kahlitse tulevaisuutta. Kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyö ei aina ole helppoa, mutta onnistuu Helsingissä. Ja se mikä ei mahtunut maan päälle, siirrettiin maan alle kuten huoltomaailma ja laajat pysäköintijärjestelmät. Helsinki City Markkinointi ry on Suomen vanhimpia kaupunkiyhdistyksiä. Se vahvistaa vahvoine jäsenyhteisöineen rikastavaa yhteistyötä. Legendaariset joulunavaukset alkoivat jo 1940-luvun lopulla. Juhlavuoden joulunavausta (jo 69. kerta) koko Suomi odottaa. Helsingin ydinkeskusta-aluetta. Kuva: Mari Meriläinen, EKK Makkaratalon makkarasta tilataideteos juhlavuoden kunniaksi ??Makkara on aina ollut stadilaisten lempparibygga. Viiskyt vuotta jengi on treffannut makkaran höörnan alla. Makkara on tullut kypsään ikään, ja tänä vuonna fiirataan sen 50-vuotisfestii. Kauppakeskus Citycenter ja Sponda Oyj tekevät Makkaratalon 50-vuotisjuhlien kunniaksi urbaanin kaupunkiteon ja pukevat helsinkiläisille rakkaan makkaran juhla-asuun koko kesäksi. Luovia ideoita Viljo Revellin ja Heikki Castrénin 1967 suunnitteleman maamerkkirakennuksen ulokkeen, eli tuttavallisemmin makkaran, pukemiseksi juhla-asuun on etsitty taidealan opiskelijoille järjestetyn kilpailun kautta. Kilpailuun osallistui kaikkiaan huimat 16 tiimiä eri taidealan oppilaitoksista. Toteutettavan kukitusidean valitsee tuomaristo maaliskuun alussa. Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan citycenter50.fi-juhlavuosisivustolla 21.2.?7.3. välisenä aikana. Kilpailussa jaetaan yksi pääpalkinto, 10 000 euroa ja voittaja julkistetaan viikolla 10. Kierrätysmateriaaleista toteutettava, 200 metriä pitkä tilataideteos julkistetaan 18.5. Ihana Helsinki -kaupunkifestivaalin yhteydessä ja se on esillä keskustan paraatipaikalla elokuun loppuun saakka. ? Makkaratalo on olennainen osa Helsingin kaupunkikuvaa. Makkaraa ei voinut ohittaa, kun mietimme tapoja viettää Citycenterin 50-vuotisjuhlavuotta. Oli hienoa huomata, miten innokkaasti taidealan opiskelijat lähtivät mukaan ideoimaan makkaralle sen arvoista juhla-asua. Näyttävä kukitus symboloi sekä uudistuvaa kauppakeskusta että helsinkiläisten yhteis- tä maamerkkiä. Haluamme juhlistaa Makkarataloa, aitoa stadilaista ladya, pukemalla kuuluisat kurvit juhlapukuun, kertoo Citycenterin kauppakeskuspäällikkö Tiina Fågel. Vuonna 1967 valmistuneessa ja 2013 uudistetussa Makkaratalossa toimii kauppakeskus Citycenter, jonka omistaa Sponda Oyj. Sponda Oyj on Suomen suurimpien kaupunkien toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Spondan toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja kehittää toimistotiloja, liiketiloja ja kauppakeskuksia toimintaympäristöiksi, jotka luovat edellytykset asiakkaiden menestykselle. Spondan sijoituskiinteistöjen käypä arvo on noin 3,8 miljardia euroa ja vuokrattava pinta-ala noin 1,2 miljoonaa neliömetriä. Palkintoraadin kommentteja Helsingin keskustasta: ? Pitkäjänteinen kaupunkikulttuuri, -suunnittelu ja kansainvälistyminen ovat kehittämisen ydin ? Helsinki City Markkinointi ry tekee erinomaisesti kukoistavaa yhteistyötä tapahtumillaankin ? Keskustassa on jo kansainvälisesti mielenkiintoiset taidemuseot (ilman Guggenheimiakin?) ? Elegantti Keskuskatu on Suomen parasta julkista kaupunkitilaa matemaattisine kuvioineen ? Pohjois-Esplanadilla on herkkää pariisilaistunnelmaa jokaisena vuodenaikana ? Upeat talvivalaistukset ovat keskustan uusimpia herkkukarkkeja ? Kampin hiljainen puukappeli on erikoisuus kaiken muun sutinan keskellä ? Ratikoiden kilke ja kolke kuuluvat elävään metropoliin ja pääkaupunkikeskustaan ? Lasipalatsi oli alun perin väliaikainen: miten käy Altaalle ja Katajanokan maailmanpyörälle? ? Hienolle Keskuskadulle on ehkä luotava tasokas irtokalusteohjeistus ? Länsimetron aukeamista odotetaan lämmöllä kuten Keskustakirjastoa sekä Amos Rexiä! ? Keskustatunneli toteutuu? Palkintoraati: ? johtava konsultti Matti Mare (puheenjohtaja), Retail Flow Finland Oy, puh. Helsinki - Elävät kaupunkikeskustat ry:n valitsema Vuoden kaupunkikeskusta 2017. Palkinnonluovutustilaisuus 14.2.2017 Helsingin kaupungintalolla. Kuva: Patrik Lindström 0500 422 374 ? keskustayhdistysasiantuntija Pasi Kauppinen, Elävät Kaupunkikeskustat ry:n nimeämä ? hankekehityspäällikkö Minna Seppänen, Tampereen kaupungin (voittaja 2016) nimeämänä ? rakennusneuvos Aulis Tynkkynen, Ympäristöministeriö ? toimitusjohtaja Lasse Yrjänä, Kauppatieto Oy ? toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen (raadin sihteeri), Elävät Kaupunkikeskustat, puh. 040 555 3462 Asiantuntijanäkemyksiä Helsingin keskustasta: FT Janne Viitamies (puh. 040 5100 948) väitteli vuonna 2016 Helsingin liikekeskustan kehittämisvaiheista: Keskustapalkintoa 2017 voi perustella viimeisen 25 vuoden uudistuksilla ydinkeskustassa. Helsingin ytimen julkinen tila on muuttunut radikaalisti sinä aikana: Kluuvin kävelykeskusta, Kampin keskus, Kiasma, kymmenet kahvilat ja niin edelleen. Muutoksessa yhdistyi kolme voimaa: kaupunkilaisten urbanismi, kaupunginjohtajien ja poliitikkojen Eurooppa-ideologia ja liikekiinteistöomistajien kilpailutahto kehäteiden uusia keskuksia vastaan. FM Martti Wilhelms (puh. 050 5384 334) on Suomen keskustojen elinvoima-asiantuntija. Hän on kehittänyt menetelmän, jolla keskustojen elinvoimaa voidaan mitata luotettavasti ja havainnollisesti: Helsingin kaupallinen perusselvitys tehtiin 2016 elinvoimamittauksella sähköiseen karttapohjaan. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisten yritysten käytössä liiketilat olivat keskustan kauppakeskuksissa ja kivijalassa. Mitä enemmän lauantaina asiakkaita palvelevia yrityksiä, sen elinvoimaisempi kyseinen keskusta on. Helsinki menestyi mittauksessa erinomaisesti suurten kaupunkienkin joukossa, vaikka Helsingin useat kaupalliset alakeskukset vaikuttivat tulokseen. Tyhjiä liikehuoneistoja ei keskustassa käytännössä juuri ole, mikä oli Suomen ennätys 2016. DI Tommi Kainulainen (puh. 040 556 2580) on erikoistunut ulkotilojen asiakasvirtojen elävyysmittaukseen sähköisellä järjestelmällään: Mittausjärjestelmän mukaan Helsingin ydinkeskustan vilkkaimmassa paikassa oli vuonna 2016 yhteensä 11 841 miljoonaa jalankulkijaa. Helsingin City Index on jo kansainvälisesti merkittävä. Vuodenaikojen vaihtelulla on huomattava merkitys asiakasmääriin Helsingissä. Kesän matkailukaudella oli 2016 yhteensä +26 % enemmän ihmisiä kuin talvikaudella keskimäärin. Elokuu on ykköskuukausi. Vuodenaikojen merkitys korostuu yleensä PohjoisEuroopassa ja näkyy selvästi kaikkien suomalaisten keskustojen asiakasvirroissa. Postin terminaali Vantaalle ??YIT on allekirjoittanut sopimuksen Postin kanssa terminaalihankkeen toteuttamisesta Vantaan Viinikkalassa. Noin 26 000 neliömetrin laajuisen terminaalirakennuksen rakentamisen on tarkoitus alkaa maaliskuussa, ja se valmistuu kesällä 2018. Hankkeen kokonaisarvo YIT:lle on noin 29 miljoonaa euroa. Hanke sijaitsee Kehä III:n ja Helsinki- Vantaan lentokentän välissä YIT:n kehittämällä K3 Logistics -alueella. ? Terminaalin sijainti on ihanteellinen sekä Postin että meidän asiakkaidemme materiaalivirtojen kannalta. Terminaali vastaa Postin kasvavien rahtivolyymien tarpeisiin, sanoo Postin Kuljetuspalveluiden johtaja Jaakko Kaidesoja. ? Postin ja YIT:n yhdessä suunnittelema uu- den sukupolven tavaraterminaali edustaa niin teknisesti kuin toiminnallisesti alan terävintä kärkeä, toteaa Heikki Lähdesniemi, hankkeen hankekehityspäällikkö YIT:ltä. ? Jatkamme nyt tämän merkittävän terminaalin sekä samalla koko K3:n työpaikkaalueen rakentamista pääkaupunkiseudun logistisessa ytimessä, sanoo Kalle Isometsä, yksikönjohtaja YIT:ltä.
• Nro 4 ? Viikot 9-10 6 Päivyri Viikon mietelause: On rauha maassa ja venäläinen Moskovassa. Suomalainen sananlasku Nimipäivät: Viikko 9 Ma 27.2. Torsti Ti 28.2. n Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä, laskiaistiistai. Onni, Sisu Ke 1.3. Alpo, Alpi, Alvi To 2.3. Virve, Fanni, Virva Pe 3.3. Kauko La 4.3. Ari, Arsi, Atro Su 5.3. Leila, Laila Viikko 10 Ma 6.3. Tarmo Ti 7.3. Tarja, Taru, Taika Ke 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Vilppu To 9.3. Auvo Pe 10.3. Aurora, Aura, Auri La 11.3. Kalervo Su 12.3. Reijo, Reko Noin 5 500 opiskelupaikkaa yhteishaussa Yhteishaun tärkeät ??Kevään yhteishaussa Helsingin kaupungin lukioissa on tarjolla noin 2 600 ja Stadin ammattiopistossa noin 2 900 opiskelupaikkaa. Stadin ammattiopistossa voi suorittaa 26 eri ammatillista perustutkintoa. Osa opiskelupaikoista on lukiopohjaisia. Ammattiopistossa voi kaksoistutkinnolla yhdistää lukio- ja ammatilliset opinnot. Yhteishaku on 21.2.?14.3.2017 Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa www. opintopolku.fi tai ruotsiksi www.studieinfo.fi. Näistä osoitteista löytyvät myös tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä linkit oppilaitosten verkkosivuille. Samaan aikaan yhteishaun kanssa on myös ammatillisen koulutuksen erillishaku hakijoille, joilla on jo jokin ammatillinen perustutkinto. Stadin ammattiopistossa uusi media-alan perustutkinto Stadin ammattiopistossa alkaa syksyllä uusi mediaalan perustutkinto, jossa voi opiskella kolmella eri osaamisalalla audiovisuaalista viestintää, julkaisutuotantoa ja painotuotantoa. Tutkinnosta valmistutaan mediapalvelujen toteuttajaksi. Kaupungin lukioissa tarjolla laaja kielivalikoima Kaupungin lukioissa voi opiskella pitkinä kielinä englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää. Lisäksi lyhyinä kielinä on tarjolla italiaa, espanjaa, ranskaa, saksaa, venäjää, ruotsia, japania ja latinaa. Opiskelijat voivat valita kursseja lukiokam- päivämäärät 2017 ? 21.2. yhteishaku alkaa ? 14.3. klo 15.00 yhteishaku päättyy ? 20.4. alkaen oppilaitokset kutsuvat hakijat mahdollisiin pääsykokeisiin ? 15.6. alkaen yhteishaun tulokset valituille ja ei-valituille hakijoille ? 29.6. viimeinen päivä varmistaa saamansa opiskelupaikka pusten ja kaupungin lukioiden yhteiseltä opintotarjottimelta. Apua ja neuvoa hakijoille opintoohjaajilta ja Ohjaamosta Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat päättöluokkalaisia koulutusvalintojen tekemisessä. Kesällä Toukokuussa alkaa haku valmistavaan koulutukseen Sunnuntaiksi Peruskoulun jälkeiseen valmistavaan koulutukseen haetaan 23.5.?25.7.2017 opintopolku.fi:ssä. Haussa ovat mukana perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokat), ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ja maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukioon valmistava koulutus (Luva). Matt. 16:21-23 Jeesus, kiusausten voittaja ??Oliko se kiusaaja, joka istui 36 metrin syvyydessä olkapäälleni karvaisella takamuksellaan, ja kuiskutteli tunteella: ?Mitä sinä meren pohjalla, lähde ylös, siellä on raikasta ilmaa!? Järkeni vakuutti, että keuhkorakkulat repeävät ja altistan itseni sukeltajantaudille, että parempi yrittää olla rauhallinen, vaikka ilma olikin käymässä vähiin. Oliko se kiusaaja, joka esteli järjen äänellä: ?Älä mene väliin tuohon pahoinpitelyyn, joudut vain itse vaikeuksiin. Mitä se sinua hyödyntää?? Oikeudenmukaisuuden tuntoni muistutti minua siitä, että joku päivä voin itse tarvita apua. Oliko se kiusaaja, joka vetosi mukavuudenhaluuni: ?Älä hullu kävele, tai ainakaan juokse. Ota auto!? Kehoni kertoi minulle, että nyt olisi todella korkea aika liikkua, ja ekosyyllisyys säesti yksityisautoilun turhuudesta. Sehän nyt oli tietysti kiusaaja, joka kuiskutteli ravintolassa: ?Eikö olekin ihana nainen, ja tarvitsisi juuri kaltaistasi seuraa!? Omatuntoni ja rakkauteni muistutti minua vaimosta ja lapsista, avioliitostakin. Entä ne kiusaajat, jotka houkuttelevat uhriutumaan, väistämään vastuuta tai etsimään liian helppoa nautintoa? Voi hyvä Jeesus, sinua vasta kiusattiinkin. Minusta ei olisi samaan. Mutta ole minun kanssani, opeta milloin taistella kiusauksia vastaan järjellä, omallatunnolla, oikeudenmukaisuudella ? tai uskolla. Aamen. Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Kevään yhteishaussa Helsingin kaupungin lukioissa on tarjolla noin 2 600 ja Stadin ammattiopistossa noin 2 900 opiskelupaikkaa. Hurraa!-festivaali kokoaa 100 vauvaa yhteisiin tansseihin Narinkkatorille ??Hurraa!?festivaali lapsille ja nuorille haastaa pääkaupunkiseudun vauvaperheet yhteisiin tansseihin Helsingin Narinkkatorille 16.3. Vauvojen ja vanhempien yhteinen tanssi on kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle. Tapahtuma käynnistää festivaalin, joka järjestetään 18.-26.3. pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa. Yhteisen koreografian vauvat ja vanhemmat voivat opetella ennakkoon työpa- Helena Kantola Kokoomuksen valtuustoryhmään ??Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä kasvaa yhdellä valtuutetulla, kun Helena Kantola siirtyy Kokoomuksen valtuustoryhmän jäseneksi perussuomalaisten ryhmästä valtuuston kokouksessa 15.2. Kokoomuksen valtuustoryhmällä on tämän jälkeen 22 valtuutettua Helsingissä. Kantola on koulutukseltaan varatuomari. Hän on perussuomalaisten ensimmäisen kauden valtuutettu, ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret saavat tukea ja ohjausta Ohjaamosta, puh. 040 704 6818. Stadin ammattiopistoon hakevia palvelee hakutoimisto osoitteessa Sturenkatu 18?22, A-talo, 3. krs, puh. 09 310 89318, s-posti hakutoimisto@edu.hel.fi. Hakutoimiston opinto-ohjaajilta saa tietoa ammatillisista perustutkinnoista ja opiskelusta Stadin ammattiopistossa. joka on toiminut myös ryhmänsä varapuheenjohtajana. Valtuustotyössä Kantola on keskittynyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevien puolustamiseen ja pyrkinyt esittämään keinoja mm. asunnottomuuden vähentämiseksi. Kantola on myös toiminut nuorisolautakunnassa ja korostaa lasten ja nuorten asioihin vaikuttamista politiikassaan. ? Näitä samoja teemoja haluan edistää myös Ko- koomuksen ryhmässä. Kokoomus on valtuustotyössä osoittanut, että he haluavat ja osaavat vaikuttaa asioihin siten, että helsinkiläisten arki paranee. Tällaisessa ryhmässä haluan olla jatkossa mukana. Kokoomuksessa voin myös luottaa siihen, että yhdessä sovittuja sääntöjä noudatetaan, perustelee Kantola siirtymistään. Kantola asettuu myös ehdolle kevään kuntavaaleissa Kokoomuksen listalta. jassa tai verkosta löytyvän tanssihaaste-videon avulla. Luvassa on reippaita rytmejä, silittelyä ja harsoliinan heilutusta. 100 vauvaa tanssii-koreografian ovat suunnitelleet tanssitaiteilijat Satu Tuomisto, Riikka Siirala ja Jenna Rignell. Koreografit esiintyvät myös Hurraa!-festivaalin vauvaesityksissä. Loiske Ensemblen ja OSIRIS teatterin BabyTango sekä Satu Tuomisto + comp:in VauvaVau saavat molemmat kantaesityksensä festivaalilla. ? Tanssiminen on mukava tapa liikkua yhdes- sä vauvan kanssa. Vauvat nauttivat, kun saavat olla liikkeessä ja samalla lähellä vanhempaa. Sylissä tai kantoliinassa ollessaan vauvan tasapaino ja liikeaisti kehittyvät. Tanssiminen yhdessä kehittää myös aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta, kertoo koreografi Riikka Siirala, joka on tehnyt useita tanssiteoksia vauvoille ja vetänyt monia tanssiryhmiä vauvoille vanhempineen. Tapahtuma on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Yhteistyökumppanina toi- mii Koko Suomi tanssiikampanja. Vauvatanssi-työpajat pääkaupunkiseudun kulttuuritaloissa: Pe 24.2. Stoa klo 10.00, ma 27.2. Vuotalo klo 10.00, ti 28.2. Malmitalo klo 10.00, ke 1.3. Taidetalo Toteemi klo 9.30, to 2.3. Taidetalo Pessi klo 9.30, ma 6.3. Pikku-Aurora klo 9.30, ke 8.3. Annantalo klo 10:00, to 9.3. Kanneltalo/Nuorisotalo klo 10.00, pe 10.3. Stoa 10.00 Tarkat tiedot työpajoista ja mahdollisesta ilmoittautumisesta löytyvät kulttuuritalojen omilta nettisivuilta. Helsinki Burleski ? Minna Jerrmanin valokuvia ??Noin 20 000 katsojaa, tuhat metriä kangasta, 30 000 paljettia ja kymmenen kiloa kimallehilettä. Helsinki Burlesque -festivaali on herättänyt ihastusta jo vuosikymmenen ajan. Festivaali pyörähtää käyntiin Helsingissä viimeisen kerran maaliskuussa 2017. Minna Jerrmanin valokuvanäyttely 22.2. - 26.3. juhlistaa kymmenvuotiasta festivaalia; sen vauhdikkaita, hauskoja ja sen- suelleja esityksiä meiltä ja maailmalta, pukujen loistoa ja suuria tunteita. Jerrman on kuvannut kaksipäiväistä tapahtumaa vuosina 2013?2016. Näyttely on myös kunnianosoitus syksyllä 2016 tapaturmaisesti menehtyneelle kotimaiselle burleskitähdelle, Sir Willy Waterlilylle. Hän oli Helsinki Burlesque -festivaalin karismaattinen vakioesiintyjä, jonka ohjelmanumeroista välittyi suo- malaiselle burleskille tyypillinen esiintymisen riemu ja kekseliäisyys. Helsinki Burlesque -festivaali järjestetään 2.? 5.3.2017. Juhlavuoden ohjelmassa on työpajoja sekä 3.?4.3. päätapahtuma, jolloin lavalla kimaltaa kotimaisten ja kansainvälisten tähtien kimara. Minna Jerrman on helsinkiläinen valokuvaaja ja toimittaja. Hän työskentelee Kamera-lehdessä.
• Viikot 9-10 ? Nro 4 7 TH Real Estate ostaa puolet Kampin Kauppakeskuksesta ??TH Real Estate ostaa 50 prosentin osuuden Helsingissä sijaitsevasta Kampin Kauppakeskuksesta Barings Real Estate Advisersilta (BREA), joka toimii Nordic Retail Fundin puolesta. Kaupassa syntyy yhteisyritys, josta TH Real Estate ja Allianz omistavat molemmat puolet. 50 prosentin osuus yli 500 miljoonan euron arvoisesta kauppakeskuksesta ostetaan TH Real Estaten yleiseurooppalaisen European Cities -sijoitusrahaston puolesta. Rahaston toiminta käynnistyi vuonna 2016. Helsingin keskustassa sijaitseva keskus on parhaalla liikepaikalla. Kampin metro- ja linja-autoaseman yläpuolelle rakennetun keskuksen liikenneyhteydet ovat erinomaiset. Kampin Kauppakeskuksesta pääsee myös suoraan yli 1500-paikkaiseen pysäköintihalliin. Kampin Kauppakeskuksessa on kaikkiaan 36 600 neliömetriä tilaa kaupoille ja vapaa-ajan toiminnoille. Siellä on useita merkkiliikkeitä, kuten Levi?s, Calvin Klein, Mango, Stadium ja Clas Ohlson. BREA on äskettäin saanut päätökseen keskuksen 5. ja 6. kerrosten muutostyöt, jotka ovat lisänneet näiden kerrosten liikevaihtoa noin 50 prosenttia. Kerroksissa toimii nyt useita laadukkaita itsenäisiä ravintoloita ja baareja. Kampilla on enemmän kävijöitä kuin millään pohjoismaisella kauppakeskuksella, noin 42 miljoonaa käyntiä vuonna 2016. European Cities -rahasto hakee tuloa tuottavia kiinteistöjä ?tulevaisuudenkestävistä kaupungeista? eri puolilla Eurooppaa. Kattavan tutkimustyön pohjalta rahasto etsii sijoituskohteita, joilla on hyvät mahdollisuudet hyötyä pitkän aikavälin kasvusta. Kampin Kauppakeskus sopii strategisesti rahaston kokoamaan salkkuun. ? Kampin Kauppakeskus sopii erinomaisesti European Cities -rahaston strategiaan keskuksen ensiluokkaisten ja monipuolisten vuokralaisten, keskeisen sijainnin ja loistavien liikenneyhteyksien vuoksi. Kohteella on vahva tuottohistoria, ja kauppakeskusta on mahdollista kehittää edelleen. Odotamme yhteistyötä Allianzin kanssa keskuksen kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi, sanoo TH Real Estaten European Cities -rahastonhoitaja Andrew Rich. ? Tutkimuksemme mukaan Helsingillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä väestön kehitystrendeistä vah- van väestönkasvunsa ja kulutukseen käytettävissä olevien varojen ansiosta. ? Mielestämme nyt oli hyvä aika myydä osuutemme Kampin Kauppakeskuksesta, sillä saimme äskettäin päätökseen keskuksen kahden ylimmän kerroksen suuret muutostyöt. Lisäksi olemme kasvattaneet kauppakeskuksen liikevoittoa yli 20 % sijoituksemme tekemisen jälkeen. Meillä on Pohjoismaissa vahva tiimi, ja jatkamme uusien sijoituskohteiden etsimistä alueella. Etsimme erityisesti sellaisia kohteita, joihin voimme tuoda omalla osaamisellamme asiakkaillemme lisäarvoa, lisää Barings Real Estate Advisersin rahastonhoidon johtaja Nick Pink. Barings Real Estate Advisorsin neuvonantajana toimi CBRE. Helsinki on yrityksille kelpo kotipaikka Jatkoa sivulta 3 ??Kaupunki ei ole aiemmin selvittänyt yritysten näkemyksiä yhtä laajalla kyselyllä. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä tuhatta helsinkiläistä yritysvaikuttajaa. Yrityksillä valoisat näkymät tulevaisuuteen Helsinkiläiset yritykset näkevät lähitulevaisuuden varsin valoisana. Yli 40 prosenttia haastatelluista yrityksistä suunnittelee toimintansa laajentamista. Kolme neljästä yrityksestä aikoo vuoden aikana rekrytoida uutta henkilöstöä. Erityisesti ICT-alalla ja innovatiivisissa yrityksissä rekrytointitarve on tuntuva. Tutkimuksessa selvisi, etteivät yritykset tunne kovin hyvin kaupungin palveluita tai elinkeinopolitiikan tavoitteita. Tutuimpia ovat erilaiset lupa-asiat. Sähköisestä asioinnista on kokemusta joka kolmannella ja työllistämiseen liittyvistä palveluista joka neljännellä vastaajalla. Kaupungilta toivottiin selkeästi aktiivisempaa viestintää ja yhteydenpitoa yritysten suuntaan. Tyytyväisimpiä yritykset ovat sähköiseen asiointiin, yritysneuvontapalveluihin sekä työllistämiseen liittyviin palveluihin. Palveluihin tyytymättömiä yrityksiä on melko vähän. Poikkeuksena ovat kaavoitus- ja tonttiasioissa kaupungin kanssa asioineet, joista joka neljäs on tyytymätön. Syinä huonoihin kokemuksiin mainitaan muun muassa asioinnin hitaus ja byrokratia. Yhteistyö kaupungin kanssa kiinnostaa yli odotusten Jopa yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta yrityksestä oli kiinnostunut yhteistyöstä Helsingin kaupungin kanssa. Erityisesti toivotaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä, joka edesauttaisi uusien tuotteiden ja palveluiden tuomista markkinoille. Kiinnostusta herättävät myös yhteiset tilaisuudet, markkinointiyhteistyö sekä osallistuminen yrityksille tarkoitetun asioinnin kehittämiseen. Kaupungin työnantajapalveluista suurinta kiinnostusta herättää Helsinki-lisä eli taloudellinen tuki rekrytointivaiheessa. ? Tuloksissa erityisen iloinen yllätys oli yritysten korkea halukkuus tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa. Vastaajat myös viestivät selvästi, että kaupungin toimenpiteillä on vaikutusta yritysten kasvuun. Tämä on hyvä pitää mielessä tulevaan valtuustokautta ajatellen, sanoo elinkeinojohta- ja Marja-Leena Rinkineva. Yrityksiä pyydettiin kertomaan, kuinka todennäköisesti ne suosittelisivat Helsinkiä sijaintipaikaksi muille toimialansa yrityksille. Vastauksissa on suuria eroja toimialoittain. Rahoitus- ja vakuutusalan yritykset ovat Helsinkiin erittäin tyytyväisiä ja siis valmiita suosittelemaan kaupunkia sijaintipaikaksi muille. Kriittisimpiä Helsinkiä kohtaan olivat logistiikka-, meriteollisuusja Smart&Clean-yritykset. Yritysten näkökulmasta Helsingin tärkeimpiä etuja ovat laajat markkinat ja asiakaspotentiaali. Myös keskeinen sijainti yhdessä hyvien kulkuyhteyksien ja toimivan julkisen liikenteen kanssa saa yrityksiltä kiitosta. Eduksi on myös liike-elämän keskittyminen Helsinkiin, minkä ansiosta osaava työvoima, alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat lähellä. Selkein yksittäinen tekijä, joka vähentää yritysten suositteluhalukkuutta, on Helsingin hintataso, joka näkyy muuta maata korkeampina asumis-, toimitila- ja palkkakustannuksina. Kielteisinä puolina mainitaan lisäksi kaupungin kanssa asioinnin hankaluus, liikenneruuhkat ja lukuisat tietyöt. ? Yrityksiltä tuli kaupungin suuntaan selkeitä pa- rannustoiveita. Yhteydenpitoa yritysten ja kaupungin välillä tulee tehostaa. Meidän pitää entisestään helpottaa asiointia ja yksinkertaistaa lupa-asioiden hoitoa. Samoin liikenteen sujuvuuden eteen täytyy tehdä vielä töitä. Tutkimustulokset myös vahvistavat viestiä, että kaupungin sisällä eri toimialojen pitää toimia tiiviimmin yhdessä, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva toteaa. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään Helsingin uuden kaupunkistrategian valmistelussa. Strategia määrittelee painopisteet kaupungin seuraavan neljän vuoden työlle. Strategiasta päättää uusi kesäkuussa aloittava kaupunginvaltuusto. Näin tutkimus tehtiin - Toteuttaja Taloustutkimus Oy - Haastattelut puhelimitse syys-lokakuussa 2016 - Vastaajina 1 000 helsinkiläisen yrityksen edustajaa - Ns. harkintaotos yli 5 000 yrityksen rekisteristä, joka on koottu viiden pääkriteerin mukaan: avaintoimialojen yritykset, muiden keskeisten toimialojen yritykset, suuret yritykset, innovatiiviset ja nopean kasvun yritykset sekä kaupungin yhteistyöyritykset. Caloniuksenkadulle suunnitteilla ratikkakaista ja pyörätiet ??Helsingin kaupunki suunnittelee muutoksia Caloniuksenkadun liikennejärjestelyihin. Tavoitteena on lisätä raitiolinjan 8 nopeutta ja luotettavuutta sekä parantaa pyöräliikenteen olosuhteita. Liikennesuunnitelman luonnos on kommentoitavana osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/caloniuksenkatu 5. maaliskuuta asti. Tarkoituksena on erottaa raitiovaunut ja autoliikenne nykyistä paremmin toisistaan. Alustavassa suunnitelmassa Caloniuksenkatua Runeberginkadun suuntaan ajaville raitiovaunuille on varattu oma kaistansa. Mechelininkadun suuntaan ajavat raitiovaunut jakaisivat yhteisen kaistan autoliikenteen kanssa. Nykyisin raitiovaunut ja autot käyttävät pääosin yhteistä kaistaa molempiin suuntiin, mikä hidastaa ratikoiden kulkua erityisesti ruuhka-aikoina ja vähentää aikataulujen luotettavuutta. Pyöräliikenteelle on kaavailtu yksisuuntaiset pyörätiet Caloniuksenkadun molemmille reunoille. Pyörätiet toteutettaisiin niin sa- nottuna kolmitasoratkaisuna eli ne erotettaisiin reunakivellä sekä ajoradasta että jalkakäytävästä. Pyörätiet parantaisivat pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuutta. Myös jalankulkijoiden turvallisuus paranisi, kun pyöräily jalkakäytävillä vähenisi. Uudet pyörätiet ovat osa Töölön tulevaa pyörätieverkkoa. Raitiovaunukaistan ja pyöräteiden rakentaminen veisi Caloniuksenkadun vajaasta 40 pysäköintipaikasta noin puolet. Pysäköintipaikat poistuisivat kokonaan kadun eteläreunalta. Jos raitiovaunuille tehtäisiin erilliset kaistat molempiin suuntiin, poistuisivat kaikki kadunvarren pysäköintipaikat. Caloniuksenkadun huonokuntoiset kiskot on suunniteltu vaihdettavaksi Mechelininkadun kiskotöiden yhteydessä lähivuosina. Samalla tehtäisiin muut suunnitelman mukaiset muutokset. Raitiotien kaistajärjestelyt perustuvat HSL:n kanssa laadittuun raitiolinja 8:n nopeuttamissuunnitelmaan. Vuoden 2017 Pandapalkinto on nyt haettavana ??WWF Suomi jakaa vuosittain 20 000 euron suuruisen Panda-palkinnon erillisestä Anderssonin rahastosta. Nyt haettavana oleva palkinto on summaltaan yksi Suomen suurimmista ympäristötunnustuksista. Sillä edistetään ja palkitaan aktiivisia luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeita. Panda-palkinto on myönnetty aiemmin muun muassa merikotkan ja saimaannorpan tutkimukseen, pienvesien kunnostamiseen, vihreän sähkön edistämiseen, susien salakaatojen vastustamiseen ja koulun tuulivoimahankkeeseen. Vuonna 2016 WWF myönsi Panda-palkintonsa Turun yliopiston merikotkaan liittyvälle tutkimushankkeelle. Tutkimuskokonaisuudessa selvitetään muun muassa sitä, miten paljon merikotkia ja muita lajeja menehtyy tuulivoimaloiden vaikutuksesta ja miten merikotkan ja tuulivoimarakentamisen tarpeet voidaan sovittaa yh- teen. Lisäksi tutkimusryhmä selvittää, mistä merikotkien elimistöön päätyneet, suuret lyijymäärät ovat peräisin ja mitä muita haitta-aineita kotkat saavat ravinnostaan. ? Palkinnon turvin pystyimme aloittamaan maastotyön sekä tuulivoimaloihin törmäävien merikotkien määrän arvioimiseksi että ympäristömyrkkyjen analyysiin tarvittavien näytteiden keräämiseksi, sanoo tutkimushankkeen vetäjä, dosentti Toni Laaksonen. Hänen mukaansa Pandapalkinto antaa työryhmälle sekä tärkeää rahallista apua että arvokasta tunnustusta tutkimusaiheiden merkityksestä. Palkinnon voi saada suunniteltu tai käynnissä oleva hanke. Haku on avoinna 10.4.2017 kello 16.00 saakka. Vapaamuotoiset hakemukset voi lähettää osoitteeseen info@ wwf.fi tai WWF/Panda-palkinto, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki.
• Nro 4 ? Viikot 9-10 8 Pääkaupunkiseudun pienasunnot kysyttyjä Omistusalueet vetävät hyvätuloisia muuttajia ja vuokra-asuntovaltaiset pienituloisia muuttajia, työttömiä ja vieraskielisiä. ??Etenkin Helsingissä ja Vantaalla ennestään alhaisten sosioekonomisten resurssien alueet keräävät pienituloisia muuttajia, mikä voimistaa alueiden negatiivista kehitystä. Muuttovirtojen suuntautuminen onkin pääkaupunkiseudulla ja koko Helsingin seudulla yhä enemmän sosioekonomisesti ja etnisesti valikoitunutta, ilmenee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin asuntotuotannon ja muuttovirtojen välisiä kytköksiä pääkaupunkiseudulla. Koko pääkaupunkiseudun asuntokanta on muuttumassa yhä kerrostalovaltaisemmaksi. Asuntojen keskikoon pienentyessä on myös asumisväljyys pienentynyt. ? Asumisen kallistuminen ja epävarma taloustilanne ovat johtaneet siihen, että tyydytään aiempaa pienempiin asuntoihin, vaikka tilantarve lisääntyisi esimerkiksi perheen kasvaessa, kertoo tutkija Hannu Kytö. Yhteistä pääkaupunkiseu- dun kaupungeille on voimakas pienasuntotuotannon lisääminen sekä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen osuuden kasvu. ? Pienille asunnoille on tällä hetkellä kysyntää ja ne ovat myös sekä kaupunkien että rakentajien näkökulmasta tuottoisinta asunto-tuotantoa, Kytö tietää. Vantaa hyötyi muuttovirroista eniten Tutkimuksen mukaan Espoo rakensi keskimääräistä isompia asuntoja ja sai etenkin pientaloalueilleen hyvätuloisia muuttajia. Vantaan kaupunki hyötyi muuttovirroista eniten siinä mielessä, että sen väestön tulotaso nousi tutkimuskautena eniten, suureksi osaksi lisääntyneen omistus- ja pientalorakentamisen ansiosta: Asuinalueiden asuntokuntien keskimääräinen tulotaso nousi Vantaalla noin 17 000 eurolla. Espoossa ja Helsingissä vastaava nousu oli noin 10 000 euroa. Toisaalta Vantaan asuinalueiden sosioekonomiset erot kasvoivat eniten. ? Tutkimuskauden aikana pääkaupunkiseudun kaupungeissa tapahtui kuitenkin selvä siirtyminen alueiden välisiä eroja tasoittavaan asuntorakentamiseen, Kytö kertoo. Asuntotuotannon kasvu ei näy hinnoissa Tutkimuksen mukaan asuntotuotannon voimakas kasvu ei ole vielä heijastunut asuntojen hintoihin niitä alentavasti, mikä johtuu markkinavetoisesta rakentamisesta. ? Hintasäännellyn aravatuotannon rakentaminen ei ole kiinnostanut taantuman aikana rakennuttajia, vaan ne ovat purkaneet mieluummin kapasiteettiaan aina viime vuosiin asti, Kytö sanoo. Vuokra-asuntomarkkinoiden voimakkaalla yksityistymisellä on ollut samansuuntainen vaikutus vuokratason nousuun ja se on ollut suhteellisesti voimakkaampaa kuin omistusasuntojen hintojen nousu. Vuokra-asuntotarjonta on lisääntynyt etenkin asuntorahastojen ja asuntosijoittamisen suosion kasvaessa. Patoutuneen asunnonvaihtotarpeen vähittäinen purkautuminen ja alhainen asuntuotanto yhdessä muuttovirtojen tuomien uusien asukkaiden kanssa ovat pitäneet kysyntäpotentiaalin suurena ja omistusasuntojen hinnat korkeina. ? Koska asuntojen tarve on suuri, rakentajat ajoittavat tuotantonsa niin, ettei hintojen ja samalla voitto- Koko pääkaupunkiseudun asuntokanta on muuttumassa yhä kerrostalovaltaisemmaksi. Asuntojen kesk jen laskua pääse tapahtumaan. Tehokkaimpia tapoja hintakehityksen hillitsemiseen olisivat kaupunkien oma asuntotuotanto ja vuokrasääntelyn palauttaminen jossain muodossa, Kytö kertoo. Yksiöiden ja kaksioiden kysyntä kasvaa Yhden hengen asuntokuntien osuus väestönkas- ? hyvä mieli ravinto ? terapiat ? lääketiede NY T 6,90 Kuivaharjaus hellii munuaisia Joogaohjaaja Seppo Pennanen Osteoporoosiin sy ytä 3 ? ? ? maito pöy täsuola ravinneköyhä ruoka Vyöhyketerapia ja refleksologia sopivat myös pikkuvauvoille Kylli Kukk uskoo hymyn voimaan 2/2017 7,50 Rintojen a hieront edistää lymfan kulkua Yes sir, alkaa polttaa täy ttää 40 vuotta Myönteinen asenne pitää Einin nuorekkaana Pianotaiteilija Tuomas Nikkanen paastoaa kahdesti vuodessa vusta on pienentynyt viime vuosina. Tutkijoiden mukaan suunta muuttunee tänä vuonna asumistuen muutosten vuoksi. ? Opiskelijoiden asumistuen muutokset suosivat vanhempiensa rahoittamassa asunnossa asuvia ja pakottavat kimppakämpissä asuvia yksinasuviksi. Yksiöiden ja kaksioiden kysyntä on lähivuosina vilkasta etenkin uusien raideliikenneratkaisujen var- rella, Kytö sanoo. Myös kolmioiden kysyntä kasvaa huomattavasti ja onkin vaarana, että tulevina vuosina ei pystytä vastaamaan kasvavaan perheasuntokysyntään. ? Uudellemaalle ja etenkin pääkaupunkiseudulle kohdistuu tulevaisuudessakin entistä suurempia muuttopaineita muista maakunnista. Mikäli nykyistä edullisempi asuminen ei ole mahdollista, uhkaa pääkau- Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! i a t i s e l l e s t i a a Til ! e l l ä v ä t s y i s lahjak ?Keho kertoo, milloin paasto alkaa ? 90-vuotias Aira Samulin ?Tanssi ? ilmainen mielenterveyslääke, ilman sivuvaikutuk sia? v at a rsumaa u t p nvo i u Pu e li ?E tsi sisältäsi onnellisuus? www.luontaisterveys-lehti.fi
• Viikot 9-10 ? Nro 4 9 Helsingissä oli ennätysmäärä matkailijoiden yöpymisiä Jatkoa sivulta 3 kikoon pienentyessä on myös asumisväljyys pienentynyt. punkiseutua entistä voimakkaampi alueellinen hajau- tuminen ja alueellisten ongelmien kasvu, Kytö toteaa. ??Viime vuoden yöpymisistä 54 prosenttia tuli ulkomailta. Suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Ruotsi, USA, Venäjä, Iso-Britannia, Japani ja Kiina. Eniten määrällistä kasvua saatiin USA:sta, noin 17 000 yöpymisvuorokautta enemmän kuin vuonna 2015. Seuraavaksi eniten kasvua tuli Japanista, Kiinasta, Espanjasta ja Ruotsista. Yöpymiset Venäjältä vähenivät edelleen 8 prosenttia, vaikka käänne kasvuun alkoi syyskuussa. Venäjä putosi lähtömaiden listalla toiselta sijalta neljänneksi. Japani on edelleen vahva ja kasvava markkinaalue Helsingille. 62 prosenttia kaikista japanilaisten yöpymisistä Suomessa on Helsingissä. Kasvua tuli 5 prosenttia, kun useimmissa muissa Euroopan matkailukaupungeissa suunta on ollut laskeva jo usean vuoden ajan. Kiinalaisten yöpymisistä vain 39 pro- senttia jää Helsinkiin, mutta koko pääkaupunkiseudun osuus on jo 68 prosenttia, sillä Vantaan lentokenttähotelleissa yöpyy paljon kiinalaisia StopOver-matkailijoita. Työhön liittyvä matkailu kasvoi viime vuonna enemmän kuin vapaa-ajan matkailu, jonka osuus kaikista yöpymisistä oli 51 prosenttia. Hotellihuoneiden määrä Helsingissä lisääntyi vuoden mittaan 750 huoneella ja keskimääräinen käyttöaste oli 72 prosenttia. ? Hotellikapasiteetin kasvun myötä odotamme yöpymisten lisääntyvän tänä vuonna noin viisi prosenttia. Venäläisten yöpymisten ennustetaan jäävän viime vuoden tasolle, mutta laskua ei pitäisi enää tulla, Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker arvioi. ? Vuonna 2015 Helsinkiin saapuneet matkailijat jättivät kaupunkiin 1,35 miljardia euroa. Vuoden 2016 osalta saamme luvut vasta loppuvuodesta, mutta uskon että tulos on vähintään samaa luokkaa, Becker sanoo. Tapahtumien vuosi 2017 Helsingin vilkas tapahtumatarjonta lupaa hyvää matkailuvuotta 2017. Helsingin kaupunki juhlii Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii useiden suurtapahtumien näyttämönä vuonna 2017. Yleisömagneetteja ovat muun muassa Taitoluistelun MM-kisat maalis-huhtikuun vaihteessa, ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja 2017 toukokuussa, kaksipäiväinen Helsinki-päivä (11.6. ja 12.6.) ja Flow Festival elokuussa. Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on myöntänyt vuonna 2017 Suomelle yhden koripallon Euroopan mestaruuskilpailujen alkulohkoista. Se pelataan yli 13 000 katsojaa vetävällä Hartwall Areenalla syyskuussa 2017. Kisaisännyyden Suomi jakaa Israelin, Romanian ja Turkin kanssa. Kongressipuolella tapahtuu Helsingissä pidetään lukuisia isoja kongresseja vuonna 2017. Kesäkuussa järjestettävään European Academy of Allergy and Clinical Immunology Congress EAACI -kongressiin odotetaan jopa 8000 vierasta ja 7th World Glaucoma Congress ? WGC 2017 -kongressiin 3000 vierasta. Elokuussa kongressipuolella isoimmat tapahtumat ovat Worldcon ? World Science Fiction Society, World Science Fiction Convention 2017, jonne on tulossa noin 3000 vierasta, sekä AMEE ? Annual Conference of the Association for Medical Education in Europe, jonne odotetaan lähes 4000 vierasta. Jokaiselle kuuluu arvokas kuolema, sanoo ex-europarlamentaarikko Esko Seppänen ??Kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta jätettiin eduskunnallle 14. helmikuuta. Sana eutanasia on kreikkaa ja se on suomeksi ?hyvä kuolema?. Siitä käytetään myös nimitystä armokuolema. Se tarkoittaa, että lääkärit voivat tietyin tiukoin kriteerein armahtaa kuolemansairaan ihmisen hänen kärsimyksistään ja aikaistaa hänen kuolemaansa, jos hän itse sitä pyytää. Aloitteen allekirjoittajia oli 63 000. Yksi aloitteen tekijöistä on europarlamentaarikko (emeritus) Esko Seppänen, joka oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien torstaikerhoon Kinaporin palvelutalossa. Tiukat kriteerit Kansalaisaloitteessa on selkeät kriteerit eutanasi- an toteuttamisesta. Ensinnäkin potilaan pitää sairastaa sairautta, joka johtaa joka tapauksessa kuolemaan lähitulevaisuudessa ilman että on toivoa paranemisesta. Eutanasian saaminen edellyttää myös, että potilas kärsii sietämättömistä kivuista, joita ei lääketieteellisin keinoin kyetä torjumaan. Ehdoton vaatimus on myös se, että potilas ilmaisee itse halunsa eutanasiaan ja että hän on täysissä järjissään ilmaistessaan tahtonsa. Nämä asiat pitää useampien lääkäreiden todeta. Esimerkiksi kukaan Alzheimer-potilas ei voi saada eutanasiaa, jos hän ei enää kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan. Lisäksi aloitteessa velvoitetaan perustamaan valvontaelin, jolle ilmoitetaan jokainen eutanasiatapaus, jotta mitään väärinkäytöksiä Europarlamentaarikko (emeritus) Esko Seppänen oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien torstaikerhoon Kinaporin palvelutalossa. On erittäin raskasta läheisille seurata vierestä, kun mitenkään ei voi auttaa, sanoo Esko Seppänen poikansa sairautta muistellen. ei tapahtuisi. Esko Seppänen kertoo haimasyöpää sairastaneen poikansa loppuajoista. Kivut kasvoivat sietämättömiksi ja lopulta ne olivat tasolla, jossa kipulääkitys ei enää auttanut. On erittäin raskasta läheisille seurata vierestä, kun mitenkään ei voi auttaa. Pojan elämä päättyi lopulta sedaatioon, jolla hänet nukutettiin ikuiseen uneen. Ja Esko Seppäsestä tuli eutanasia-aktivisti. Sedaatio tarkoittaa sitä, että kuolemansairas nukutetaan ja hänelle ei sen unen aikana anneta enää nestettä eikä ruokaa. Eli toisin sanoen kaikki letkut ja laitteet otetaan irti. Hän kuolee siis nälkään ja janoon nukkuessaan 4 ? 6 päivässä. Tästä päättää yksin lääkäri. ? On itse asiassa kummal- lista, että eutanasian vastustajat eivät vastusta tätä nukutuskuolemaa, joka on pitkitettyä eutanasiaa eikä kovinkaan arvokas tapa kuolla, Seppänen sanoo. Eutanasian laillistaminen mahdollista Eutanasia on laillinen Kolumbiassa, Hollannissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Kanadassa. Viime eduskuntavaalien vaalikoneissa 119 eduskunnan nykyistä jäsentä oli vastannut kannattavansa eutanasiaa. Aloite siis voisi mennä läpi eduskunnassa. ? Riippuu nyt siitä, miten perussuomalaisten ja keskustan edustajat äänestävät. Heille pitäisi antaa vapaat kädet, mutta voi olla, että näiden puolueiden uskovai- nen johto vaatii puolueelle kielteistä ryhmäkantaa asiaan, Seppänen pohtii. ? Pidän kohtuuttomana ja itsekkäänä sitä jyrkkäuskovaisten kantaa, jonka mukaan kuolevan ihmisen on kärsittävä kipunsa hamaan loppuun saakka, kun Jeesuskin kärsi omansa. Eutanasian kannattajilla ei ole mitään sitä vastaan, että kuoleva ihminen kärsii kipunsa, jos se on hänen oma tahtonsa. Se ei kuitenkaan oikeuta häntä vaatimaan, että kaikkien muidenkin on kärsittävä kipuja, joita ei pystytä torjumaan. Kaikkia kipuja ei pystytä torjumaan, vaikka eutanasian vastustajat sellaista uskottelevat. Eutanasialla pelottelua harjoittavat Seppäsen mukaan jyrkkäuskovaiset ja Lääkäriliitto. Lääkäriliitto vetoaa noin 3000 vuotta vanhaan Hippokrateen valaan, jossa lääkäriltä kielletään myös abortti sekä omaan valaansa, jossa lääkäri sitoutuu kärsimysten lievittämiseen. ? Jos lääkärit tekevät abortteja ja jos heidän tehtävänsä on lievittää kärsimyksiä, nämä valat eivät estä heitä hyväksymästä kärsivien ihmisten kuolinavuksi eutanasiaa. Nykyisin jo puolet lääkäreistä kannattaa eutanasiaa vastoin liittonsa jyrkkää kantaa. Lopuksi Seppänen kehottaa kaikkia tekemään hoitotahdon. Se velvoittaa lääkäreitä. Kaavakkeita saa apteekeista ja terveyskeskuksista. Teksti: Marjaliisa Siira Kuvat: Toivo Koivisto
• Nro 4 ? Viikot 9-10 10 Kulttuuri Risto Kolanen Helmikuun kulttuurikierros ??Persoonallisen tanssiryhmä Gruppen Fyran esitys ?Pitkät piuhat? on mainio tanssiesitys ja tribuutti keikkaroudareiden ammattikunnalle. Sen näki Kaapelin Turbiinisalissa, ja varmasti myös jatkoa tulee. Roudareiden arkinen työ soveltui mainiosti Turbiinisalin teolliskoneelliseen kolhoon ympäristöön. Jukka Tarvainen elvistelee parhaat päivänsä nähneenä rockkukkona esityksen lopussa, mutta ennen kaikkea on kyse viiden harjaantuneen tanssijan tarkkarytmisestä ryhmätyöstä, jossa totutut työliikkeet tehdään takaraivon muistista ja luotto kaveriin on korkea, vaikka kaikki keikkavalmistelussa ei sujukaan kuin Strömsössä. Kalastajan ahneus ? Muistuta kampelaa että minä tahdon myös trumpetin!, nukketeatterissa huudetaan. Kävin ystävänpäivän alkuillasta katsomassa 30 vuotta täyttävän Annantalon, kaupungin lastenkulttuurikeskuksen, salissa Nukketeatteri Poijun tuoreen esityksen ?KAMPELAN KOLME TOIVOMUSTA?. Lapset ovat niin antoisa, kiitollinen yleisö. He kommentoivat koko ajan käsinukketeatteriesitystä. Silloin kun nukke kysyy mielipidettä, ja silloinkin kun ei kysy. Jos nuket erehtyvät vähän pussailemaan välillä, katsomosta kuuluu kommentti: ? Yäk. Puoli tuntia on sopiva aika iltaesitykselle. Päiväkotiryhmille ne tehdään aamupäiväks. Tarinahan perustuu Grimmin veljesten satuun ?Kalastaja ja hänen vaimonsa?. Köyhä kalastaja pyydystää kampelan, joka lupaa toteuttaa kalastajan kolme toivomusta päästäkseen vapaaksi. Kalastajan ja tämän vaimon ahneus kuitenkin kasvaa ja toiveet käyvät yhä kohtuuttomiksi. Lopulta kampela peruuttaa kaikki heidän toiveensa ja kalastaja vaimoineen palaa takaisin entiseen. Melkein kaikesta vastaavan Milla Riskun ympäristösanomaa, meren puhtautta, edistävä sovitus on nykyaikaan siirretty, klassisen käsinukketeatterin keinoin toteutettu versio, joka sisältää paljon huumoria. Esitys käsittelee materialismia sekä ihmisten aiheuttamaa luonnon ja merien kuormitusta, silti hauskoin keinoin. Alakuloinen tango Suomelle Tango Alakulo on iso produktio Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Kuvittaja, lavastaja, tanssijat, muusikot klassisesta jazziin on koottu tekijäjoukkoihin. Sen ensi-ilta oli Savoy-teatterissa, ja esitys lähtee kiertämään maailmaa. Yona (=Johanna Pitkänen) on omaa tietään kulkeva laulaja-lauluntekijä, joka on kasvattanut suosiotaan 2010-luvulla. Yona elää live-tilanteissa intuitiivisesti ja osittain improvisoiden. Laulaja kaataa hänelle merkityksettömiä musiikin raja-aitoja ia haluaa musiikillaan kannustaa ihmisiä elämään rohkeammin. Tango Alakulo -illassa Yonalla oli aluksi vaikeuksia Toivo Kärjen säveltämissä ja Reino Helismaan sanoittamissa sodanjälkeisklassikoissa ?Siksi oon mä suruinen? ja ?Onni jonka annoin pois?, mutta hän nosti tulkinnan tasoa huomattavasti toisen puoliajan Kaj Chydenius-rakkauslauluihin, ?Nuoruustango?, ?Laulu kuolleesta rakastetusta? sekä Jevtushenko-käännökseen ?Ei puolikasta?. Musiikki oli Suomen 100-vuotisjuhlavuoden merkkituotteeksi tarkoitetun illan parasta antia. Improvisoiva viulisti ja säveltäjä Christian Garrick loisti muutamassa soolossa. Timo Torikka on juoheva esiintyjä ja luotettava juontaja. Mutta hänelle kirjoitetut 100-vuotisjuhlaspiikit ovat aivan liian särmättömiä. Ei haluta loukata, siksi ei sanota juuri Kuvassa (vas.) Jukka Tarvainen, Pia Liski, Virpi Juntti, Tomi Kosonen, Tommi Haapaniemi Gruppen Fyran keikkaroudareina. Kuva: Riikka Sundqvist mitään. Vain lopun Paavo Haavikko -runossa oli piikkiä muuten harmittomaan historiajutteluun. vänyön tunteen, kun kuuntelee Hank Williamsia ja Willie Nelsonia yön odotuksessa. Amerikan countrya maanantaisin Naisklovnit pelastavat maailman Tulkoon valkeus!, nimittäin Martta Valkeus. Hän veti komeasti Dolly Partonin ?Jolenen? countryillan viimeisenä biisinä. Harva se maanantai-ilta hiivin ravintola Juttutuvan Hillandmondays-klubille kuulemaan countrymeininkiä. Hillandmondays-illat ovat jatkuneet säännöllisesti kesäkuusta 2016 lähtien. Sitä ennen klubi oli Kampin Boothillissä. 130 kertaa on oltu koolla tällä nimellä. Alku oli syksyllä 2014. Vakiokokoonpanossa ovat Pauli Halme, Martta Valkeus, Sami Laakso ja Antti Vuorenmaa. Nykyään on myös Satu Metseberg bassossa, muusikkoperheestä. Bändin nimi on Hilland Playboys. Ilmankos naisten nimet ovat verkkosivulla aika piilossa. Vuorotellen lauletaan 40-60-lukujen amerikkalaista country & westerniä, paljon stetsoneita päässä, bootseja jalassa ja rento tunnelma. Bändi soittaa tuntipalkkahenkisesti, melkein kolme tuntia. Saa hy- Paras tapa Helsingissä torjua talvipakkasten pistelyä ja helmimasennusta on maanmainio ?Punainen nenä - naisklovnifestivaali? Hurjaruuthin näyttämöllä Kaapelissa. Ulkolaisia vierasesiintyjiä oli mm. Espanjasta, Ranskasta ja Venäjältä. ?Klavy in Love? ?esitys oli sanaton show, jossa jokainen kohtaus oli lyhyt tarina rakkaudesta tai sen etsinnästä. Kolme venäläistä klovnia etsii unelmien kumppania, kaikkien esteiden yli. Toimittajakin haettiin eturivistä hitaaseen tanssiin. Hanna Terävä oli taas aivan hulvaton ?Tuhkimossa?, joka on hänen toinen prinsessaklassikkoesityksensä; edellinen oli vuosi sitten Prinsessa Ruusunen. Terävään voi aina luottaa. Hän saa yleisön mainiosti mukaansa. Nyt muutaman katsojan oli esitettävä Prinsessaa/prinssia, isää ?Papa? ja pappia, ?Padre?. Heidän oli tanssittava mm. Akselin ja Elinan häävalssia. Hän opiskeli Tukholmassa klovnerian maisteriksi. Kalastaja ja hänen vaimonsa käsinukketeatteriesitys perustuu Grimm-veljesten satuun. Kuva: Milla Risku Yona, Johanna Pitkänen on taitava tulkitsija hyvin moneen musiikkilajiin Savoy-teatterin lavalla. Kuva: Yonan promokuva Suomalaisen kaksoisillan aloitti toinen naisklovnerian veteraani Taina Mäki-Iso, joka on tuunannut vanhempaa ja työstänyt uutta materiaalia pohjoisen voimanaiseen ?Viikinkiprinsessa?. Hän ei selvästikään saanut yleisöä samalla tavoin mukaan kuin aiemmassa ?haMEossaan?. Suomalaisiin naisklovneihin pääsi laajemmin tutustumaan festarin päätösiltamissa, jotka ovat aina hulvattomia. Seitsemän klovnin joukos- Joka maanantai kaksikko Antti Vuorenmaa (vas.) ja Pauli Halme sekä muu vakiokaarti ja vierailijat pitävät iloista countrymusiikki-iltaan Juttutuvassa. ta erottui mummo Sarina Darina (Sari Mäkelä) ja nuottien ja syntsikan kanssa sekoileva konserttisoittaja Niilo auf Wiedersehen (Niina Rinta-Opas). Britta (Janna Haavisto) pisti jo vähän seksiä peliin. Kuuma Ankanpoikanen ?ryhmän Gorillat toimivat samalla juontajina kyltteineen, joista esiintyjien nimet eivät erottuneet etupenkkiä pidemmälle. nuottien ja syntsikan kanssa ? Festarin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja tänä vuonna tehtiin taas uusi kävijäennätys. Todella pitää harkita tulevaisuudessa esitysten määrän lisäämistä ja mahdollisesti jotain Kaapelin isompaa salia, tiedottaja Pisko Au-
• Viikot 9-10 ? Nro 4 11 Venäläinen klovnitrio Klavy hurmasi Hurjaruuthin yleisön mykkäfilmimäisellä slapstick-komediallaan. Kuva: Klavyn promokuva nola vastaa lehden kysymykseen. Sivuaskel laajentaa nykytanssia Sivuaskel-festivaali tuo aina uusia tuulia nykytanssiin kansainvälisten vieraiden esitysten kautta. Perjantai-iltana katsoin Zodiakin Stagella ja Pannuhallissa kolme hyvin erilaista esitystä. Tove Sahlinin ?My Own Bodies? on fyysisesti vaativa ja tenhoava tanssi ruotsalaiselta taiteilijalta, joka nimensä mukaisesti myös näytti ?Mona Sahlinin pikkuser- kulta?. Koko tunti keskittyi ihmisen tärinäliikkeeseen; nainen kulki yleisön seassa ja liikkui musiikin ja värinöiden mukaan. Hän tarttui välillä käsiimme ja jatkoi tärinää toiseen. En omalla kohdallani ymmärtänyt tarttua käteen. Eniten pidin Ian Kalerin ?Incipient Futures? -tanssin valtavasta dynaamisuudesta, muusikin vahvuudesta ja lavastuksen keskittymisestä ympyrään edessämme. Kaler tanssi Stephane ?Peeps? Moen kanssa. Musiikista vastasi Jan Roströmin ryhmä, jolla svengasi lujaa. Taina Mäki-Iso on luonut uuden hahmon, ?Viikinprinsessan? yhdistämällä siihen myös vanhaa tuunattuna Naisklovnifestarilla. Kuva: Mikko Toivonen Kolmas esitys oli erikoisin. Norjalainen naistrio Berstad/Helgebostad/Wigdel esiintyi pimeässä maan alla, ?heittäytyneinä hilpeän mätänemisen juhlaan?. ?Soil Girl? lataa ihmismielen pimeään puoleen. Yksi Sivuaskeleen esitys, ?Horrible Mixtures? haki nykytanssia niin kaukaa, että se tuntui enemmän mietiskelyistunnolta. Yhdeksän tanssijaa luo eläviä kuvia Teatterikorkeakoulun valoisaan saliin. Kuva: Katri Naukkarinen Kiusaannuttavaa tanssiposeerausta ?KOSTO I-IX? on ruumiilliskielellinen Tableau Vivant (=elävä kuva) ?teos yhdeksälle tanssijalle ja heidän fantasialliselle sisimmälleen. ? Kiusaannuttava ja kaunis paluu, joka kannattaa tehdä, esittely kutsuu. Saimme kokea Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa talven yhden kauneimman esteettisen ja elegisen kokemuksen, joka purkautui viimeisessä esityksessä yhteiseen vallattomaan riemuun. Esiintyjät Krista-Julia Arppo, Jenna Broas, Karoliina Kauhanen, Anni Koskinen, Anna Kupari, Outi Markkula, Pinja Poropudas, Lotta Suomi ja Katriina Tavi kirjoittivat esityksessä kuultavan tekstimassan koreografi Elina Pirisen ja kirjoittaja Niko Hallikaisen ohjauksessa. Lavastus on etualalla täysin valkoinen, ja esityksen kokonaisilme valoisa. Takaosan hämyä katsojat näkevät vain etäältä. Kosto on osa tanssijantaiteen maisteriohjelmaa. Nuoret, valmistumisen kynnyksellä olevat, tanssijat esittävät ammattikoreografin heille valmistamaa teosta myös muualla kotimaassa sekä ulkomailla kevään 2017 aikana. Näin he oppivat tanssijan ammattiin ja keräävät kokemuksia teoksen esittämisestä erilaisissa tiloissa ja kulttuurisissa ympäristöissä. Vapaan jazzin juhlailta Koko Jazz Clubilla oli mukavan lämminhenkiset juhlailtamat, kun klubin perustajat ja kantavat voimat Timo Hirvonen (sähköbassossa) ja Jussi Lehtonen (rummuissa) viettivät nelikymppisiään. Tuntui, että kaupungin ?koko? vapaan jazzin kenttä oli paikalla, parikymmentä soitti, muut yleisönä. Tulin 1. setin lopussa, kun Lehtonen piti kaunista puhetta Hirvoselle. Tauon jälkeen saatoimme kuulla jazzklassikoita Jaco Pasoriuksesta Herbie Hancockiin. Aivan huikea oli Marzi Nymanin kitarointi ja nopeaääninen kurkkulaulelu Weather Reportin ?Teen Townista?. Timo Hirvonen on tehnyt sanat, joista Jari Tervokin kalpenisi, Nyman hehkutti. Ja tulkinta oli kyllä mahtava. Koko Jazz Club on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä osana pääkaupunkiseudun jazzmusiikin tarjontaa. Yleisö on kokenut, Pakolaisia todellisuudesta ??Filosofia sanoo politiikalle: ? Meillä on todellisuus, mutta sinulla on elämä. Politiikka vastaa: ?Elävät olennot ovat kieltäneet olemassaolomme. Todellisuus ja elämä kuuluvat kaikille. Esteetikko kommentoi: ? Näytät kuin yhdeltä maalaukseltani ? Ei sinä näytät yhdeltä maalaukseltani. Talven erikoisin monialainen performanssiteos on Teatteri Quo Vadiksen ja tanssiteatteri Sivuun Ensemblen yhteistyönä syntynyt ?Temptation ? Ghosts, refugees from reality?, joka sai ensi-iltansa Puolassa syyskuulla 2016 ja Suomen kantaesityksen Teatteri Universumissa Punavuoren eteläreunalla. Nyt erinomainen näyttämöteos palaa Teatteri Avoimien Ovien ohjelmistoon Erottajalle helmikuun lopulla ja uudelleen toukokuulla. Käsikirjoituksesta vastaavat Marko Järvikallas ja Otso Kautto puolalaisen Stanis?aw Witkiewiczin teoksen pohjalta. Hän teki ekspressionistista maalaustaidetta, valokuvausta ja absurdia kirjallisuutta. Ohjaus on Kauton, koreografiasta vastaa Ninni Perko sekä ääni- ja valosuunnittelusta Roy Boswell. Temptation (=houkutus) on puolalaista gtoteskia, ilmaisullista teatteriperinnettä edustava liikkeen, runon, teatterin, musiikin, kuvien ja viestien yhdistämä fresko, jossa kahdeksan kummitusta yrittää luoda yhteyttä eläviin ihmisiin ja sanoa jotain heille. Neljän barrikadin eristäminä kum- mitukset rakentavat tiloja, valoja ja ääniä näyttämölle. Visuaalisuus ja myyttisyys yhdistyvät taitavasti. Elävät ovat kuolleita, mutta kuolleiden pitää jatkaa elämistä, sanoma kuuluu. Saa nähdä, muuttuko esitys Avoimet Ovet ?teatterin arvokkaissa perhekatsomoissa. Universumin hämärässä Halloweentyyliin eläviksi kuolleiksi maskeeratut esiintyjät kehittivät erilaisista alkujuurista hurjan kohtauksen toisensa perään. Alussa ja lopussa esiintyjien ja yleisön, kuolleiden ja elävien, välissä on mellakka-aidoista koostuva selvä raja, jonka yli vainajat kurkottavat katsojaan päin. Mitä he etsivät? Muistoja, ihmisiä vai elämätöntä elämää? Alarivissä (vas.) Maija Rissanen, Kati Kallio, Ninni Perko, keskellä päällä makaa Marko Järvikallas ja takana huitelee Minerva Kautto. Kuva: Jouko Siro että se on Helsingissä täyttänyt aidon jazzklubin vajeen. Klubin, joka ei toimi ravintolan ehdoilla, vaan voi olla aito konserttiareena. ? Koko Jazz Club on pääkaupunkiseudun selkeästi merkittävin jazzklubi ja edustaa taiteellisella tasollaan ja tinkimättömällä musiikillisella näkemyksellään ehdotonta kansainvälistä huipputasoa, vuoden 2016 Elvis-palkintoperusteluissa lukee. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki joulukuussa vetoomuksen Koko Jazz Clubin uhatun talouden tueksi ja vakiinnuttamiseksi. Jazzin vapaa kenttä haluaa yhden, näkyvän estradin Helsinkiin. Klubi tuo myös paljon ulkomaisia esiintyjiä. Valoa ehkä jo näkyy tunnelin päässä. Teatterimentorin 100 vuotta Taideyliopiston teatterikorkeakoulun tiloissa, Kallion ja Sörkan rajoilla, avautui helmi-maaliskuuksi VIVA VIVICA! ? Vivica Bandler 100 vuotta ? näyttely. Se kertoo voimanaisen teatteriurasta ja itsenäisen Suomen mittaisesta elämänkaaresta. Avajaiset olivat J.L. Runebergin ja Bandlerin syntymäpäivänä 5.2. ja viikkoa myöhemmin teatterilaiset juhlivat häntä symposium-keskusteluilla. Näyttely koostuu Bandlerista ja hänen monipuolisesta taipaleestaan ja urastaan kertovista valokuvista ja kaksikielisistä (suomeksi ja ruotsiksi) kuvateksteistä. Joukossa on monia teatteriohjaaja?johtajan aforistisia ajatelmia niin elämästä kuin teatterista. Näyttelyn ovat koonneet Ralf Forsström ja Katarina Lindholm. Tukholman kaupunginteatterin Foajé 3:n lavalla esitettiin lukudraamana viikonloppuna Stig Hansénin näytelmä ?Vivica, ja må hon leva i 100 år?, joka kertoo Suomen ja Ruotsin teatteritaivaan tähden ja mentorin työstä, elämästä ja arjesta Ruotsin teatterikentällä. VIVA VIVICA! -näyttely on avoinna osoitteessa Haapaniemenkatu 6 arkisin klo 9?19 ja viikonloppuisin klo 10?15 aina 26.3. saakka. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Teksti: Risto Kolanen
• Nro 4 ? Viikot 9-10 12 Pyörän ja joukkoKokiksi Belgiaan tai lähihoitajaksi Irlantiin liikenteen yhdistäminen ? Ammattiin opiskelevat innokkaita vaihto-opiskelijoita helpommaksi ??? Pyörän kanssa kulkeminen helpottuu, kun näkee selkeämmin, mistä ovesta pyörän kanssa kannattaa mennä. Kun oikean oven löytää nopeasti, metron tai junan kulku ei viivästy, toteaa HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija Tarja Jääskeläinen. Merkinnät lisätään niihin metrojuniin, joissa on avarampi eteistila eli M200- ja M300-mallisiin metrojuniin. Samaan eteistilaan sopivat parhaiten myös pyörätuolit ja lastenvaunut. Merkintöjä parannetaan myös näiden osalta. ? Erityisesti lyhyen vuorovälin metroliikenteessä näkyvät merkinnät nopeuttavat matkustajien liikkumista, mikä helpottaa metron sujuvaa liikennöintiä. Haluamme kannustaa joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteensovittamiseen: muita keinoja siihen ovat esimerkiksi pyöräilyn liityntäpysäköinnin kehittäminen sekä kesäaikaan käytössä olevat kaupunkipyörät, kertoo HKL:n palvelukehitys- ja viestintäpäällikkö Elina Norrena. Pyörän kuljettaminen on sallittua metrossa kaikkina aikoina, jos tilaa on. Lähiju- nissa pyörän kuljettaminen on rajattu ruuhka-aikojen (klo 7?9 ja 15?18) ulkopuolelle turvallisuus- ja kalustosyistä. Asemilla liikuttaessa pyörää on turvallisinta taluttaa ja käyttää laiturille siirtymiseen hissiä. Taittopyörän saa viedä taitettuna kaikkiin HSL:n kulkuvälineisiin. HSL:n strategiaan kuuluu kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen. HSL on laatinut yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa pyöräilyn markkinointistrategian vuosille 2016?2020. Strategian tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta ja lisätä liikkujien ymmärrystä toisiaan kohtaan. Tavoitteena on pyöräilyn normalisointi: se on yksi liikennemuoto muiden joukossa. Pyöräliikenteen väri on keltainen. Yksi konkreettinen esimerkki ilmeen käytöstä ovat toukokuussa kaduille palaavat keltaiset kaupunkipyörät. Keltainen väri tulee näkymään myös pyörien liityntäpysäköintipaikkojen merkinnöissä. Yksi pyöräilyilmeen elementti on pisteviiva, jota nyt käytetään vaunujen oville tulevissa pyörätarroissa. Jääpuiston tapahtumat 27.2.-12.3. ??Koko Suomi luistelee -tapahtuma naistenpäivänä 8.3. klo 17-19 Helsingissä järjestetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena niin taitoluistelun MM-kilpailut kuin nuorten pikaluistelun MM-kisatkin. Näiden kilpailujen kunniaksi Luistelu- ja Taitoluisteluliitto yhdessä Helsingin liikuntaviraston kanssa ovat mukana Koko Suomi luistelee -projektissa. Projektin tarkoitus on innostaa suomalaisia vaalimaan luistelutaitojaan ja nauttimaan liikunnasta luistimet jalassa! Naistenpäivänä Jääpuistossa tunnelmoidaan Koko Suomi luistelee -tapahtuman merkeissä. Ohjaajina toimivat Myllypuron taitoluisteluklubin seuraohjaajat. Luvassa myös upeita esiintymisiä! Klo 17.00-17.10 Seuran esiintyminen Klo 17.15-17.40 Luistele mun kaa! -osuus perheille Klo 17.40-18.00 Vapaata luistelua (luistelun perustekniikan ohjausta halukkaille) Klo 18.00-18.10 Jäädytystauko Klo 18.10-18.20 Seuran esiintyminen Klo 18.20-18.45 Luistele mun kaa! -osuus perheille Klo 18.45-19.00 Vapaata luistelua (luistelun perustekniikan ohjausta halukkaille) Laulaja ja lauluntekijä Mikko Pohjola esiintyy Jääpuistolla 12. maaliskuuta klo 16 alkaen. Sään salliessa Mikko esiintyy kahvilan terassilla. Jääpuiston viikko-ohjelma Ma-pe klo 17-18 Paulalehmän luistelukoulu lapsille. Luistelun alkeita perheen pienimmille ilmaiseksi! To klo 18-18:30 Lasten puuhahetki Jääpuiston kahvilassa: askartelua, leivontaa ja leikkejä! Pe klo 16-21 Jääpuiston After Skate: jazz raikaa ja virvokkeet virtaa. La-su klo 13-14 Koko perheen Yhteistä aikaa -leikit Jääpuistossa. Leikkejä jäällä ja Paula-lehmä! La-su klo 14-17 Grillailua jään laidalla! Jääpuistossa grillataan säävarauksella makkaraa, soijamakkaraa sekä vaahtokarkkeja, ja kahvilasta lämmintä juotavaa kyytipojaksi. ??Vaihto-opiskelua pidetään usein vain korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuutena. Sama mahdollisuus on kuitenkin ollut tarjolla myös ammattiin opiskeleville jo viidentoista vuoden ajan. Vaihtojakso lisää ammatillista osaamista, mutta tarjoaa myös uusia kokemuksia ja ideoita. Vaihto-opiskelun suosio on kovassa kasvussa ammatillisissa oppilaitoksissa ja nyt jo joka kahdeksas opiskelija lähtee jossain vaiheessa opintojaan kokeilemaan siipiään ulkomaille. Suosituimmat vaihtomaat ovat Euroopan suurimpia maita, sillä muun muassa Espanja, Ranska, Saksa, Englanti ja Hollanti vetävät opiskelijoita puoleensa. ? Vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat useimmiten naisia eli vaihtoon lähdetään naisvaltaisilta aloilta: sosiaali- ja terveysalalta, liiketaloudesta ja hotelli- ja ravintola-alalta. Mutta kyllä vaikkapa rakennusinsinöörit ja sähkömiehetkin haluavat ulkomaille, kertoo ammatillisen koulutuksen päällikkö Mika Saarinen CIMOsta eli Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta. Vaihtojaksojen pituus vaihtelee parista viikosta muutamaan kuukauteen. Perinteisen opiskelun lisäksi vaihdossa voi suorittaa myös työssäoppimisjakson, mikä onkin Saarisen mukaan ehdottomasti suosituin vaihtoehto. ? Kokemus on aivan uudenlainen, kun suomalainen opiskelija asuu itsekseen ja käy töissä sikäläisessä työpaikassaan. Kokkiopiskelija voi vaikkapa laittaa ruokaa belgialaisessa ravintolassa tai lähihoitaja työskennellä irlantilaisessa päiväkodissa. Rohkeutta, uusia ideoita ? ja työ valtameriristeilijällä Vaihto-opiskelusta on opiskelijalle sekä ammatillista että henkilökohtaista hyötyä. Mika Saarinen listaa tärkeimmiksi hyödyiksi itsenäistymisen, rohkeuden kertymisen ja uusien ideoiden saamisen. ? Monet opettajat ovat kertoneet, että opiskelijat tulevat vaihdosta takaisin varmempina kuin aikaisemmin. Ulkomailla pääsee myös näkemään, miten omaa työtä tehdään toisessa maassa. Mukaan voi tarttua uusia ajatuksia, joiden ympärille voi vaikkapa perustaa oman yrityksen, tai joista olisi hyötyä tulevalle työnantajalle. Kosmetologiopiskelijana vaihdossa ollut, nyt yrittäjänä työskentelevä Hanna Nurmi voi omasta kokemuksestaan allekirjoittaa tämän. Hän suoritti työssäoppimisjaksonsa Tallinnassa ja pääsi opiskeluiden lisäksi tekemään asiakastyötä vieraassa maassa. ? Minulle oli selvää jo alusta asti, että haluan opintojen loppuvaiheessa vaihtoon hakemaan uusia kokemuksia ja ideoita ja haastamaan itseäni. Vaihtojakso oli todella hyödyllinen sekä henkilökohtaisesti että ammattitaidon kannalta, Nurmi kertoo. Vaihtojaksolta tarttui mukaan rohkeutta ja uusien kokemusten nälkää, jotka saivat Nurmen hakemaan alansa töitä risteilyaluksilta. ? Olen risteillyt Tyyneltämereltä Antarktikselle, ja pitkin Välimerta ja Aasiaa ? ihan joka puolella. En usko, että olisin saanut tällaisia kokemuksia ilman vaihtojaksolta saamaani rohkeutta. Miten vaihtoon pääsee? ??Vaihtoon lähteminen edellyttää opiskelijalta oma-aloitteisuutta, sillä kukaan ei tule tarjoamaan tilaisuutta tarjottimella. Ammatillisen koulutuksen päällikkö Mika Saarinen CIMOsta neuvoo kääntymään ensimmäisenä oman ohjaavan opettajan, opinto-ohjaajan tai kansainvälisen koordinaattorin puoleen. ? Myös oppilaitosten nettisivuilla on usein paljon tietoa vaihtoopiskelusta. Sitä kaut- ta voi myös hakea apurahoja esimerkiksi Erasmus+ -ohjelmasta, joka on EU:n ohjelma kaikille nuorille, Saarinen kertoo. Vaihtoon lähtevältä opiskelijalta ei odoteta täydellistä kielitaitoa, sillä ammatillisissa opinnoissa yhteistyö ulkomailla lähtee käsillä tekemisestä. Saarinen muistuttaa, että vaihtomaassa opiskelijan vastaanottava henkilökään ei välttämättä puhu täy- dellistä englantia. ? Kielitaidon sijasta vaihto-opiskelijoilta odotetaan innostusta, halua ja rohkeutta kokeilla uusia asioita ja nähdä maailmaa. Myös opintojen on syytä olla hyvällä mallilla. Ja jos opintojen aikana ei ole tilaisuutta lähteä vaihtoon, voi lähteä myös valmistumisen jälkeen. Se on hyvä meriitti, jota työnantajat osaavat arvostaa. Kiinteistömarkkinat suosivat ilmastonmuutokseen varautumista ??Kiinteistöjen arvo säilyy parhaiten alueilla, joihin ei kohdistu ilmastonmuutoksesta aiheutuvia uhkia. Ilmatieteen laitoksella työskentelevä tutkija Athanasios Votsis seurasi Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan, miten Helsingin, Porin ja Rovaniemen asuntojen hinnat heilahtelivat, kun tulvariskeistä tiedotettiin. Hän myös seurasi kuinka viheralueiden läheisyys heijastui neliöhintoihin. Rankkasateiden aiheuttamien tulvien ennustetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä, toisaalta viheralueiden on todettu vähentävän tulvimista, koska vesi sitoutuu maahan. ? Väitöstutkimus osoit- taa, että viheralueiden rakentaminen ja tulvariskeistä tiedottaminen suuntaavat kaupunkirakentamista kestävään suuntaan, sanoo Athanasios Votsis. Kun SYKE julkisti kartat tulvariskialueista vuosina 2006-2008, niin tutkimuksen mukaan asuntojen hinnat tippuivat riskialueilla ja samanaikaisesti asuntojen kysyntä turvallisia alueilla nousi. Viheralue nostaa Rakennuttaja saa usein taloudellista hyötyä viheralueesta eli viheralueiden lisääminen tai säilyttäminen on hyvä sijoitus. Votsi- sin ympäristöekonomisten laskelmien mukaan viheralue hyödyttää taloudellisesti myös lähikiinteistöjen omistajia. ? Kohtalaisen tiheän kaupunkialueen keskelle jätetyt viheralueet näkyvät pitkällä aikavälillä alueen asuntojen arvoa korottavana tekijänä, Athanasios Votsis kertoo. Viheralue voi olla puisto, puutarha, niitty, pelto tai viherkatto mutta se tulisi Votsisin mukaan kuitenkin suunnitella kyseiselle alueelle sopivaksi. Vakuutusyhtiöllä rajallinen vastuu ? Vastuu vahingoista kaatuu viime kädessä kaupun- gille, koska vakuutusyhtiöiden vastuu on luonnonkatastrofin osalta rajallinen. Sen vuoksi on kaikkien etu, että rakentamista suunnataan turvallisille alueille, Votsis toteaa. Helsingin rakentaminen on tutkijan mukaan ollut hyvällä mallilla mutta tulevaisuudessa uusilla alueilla olisi syytä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja välttää rakentamista alueille, joilla on tiedossa oleva tulvariski. Votsisin tutkimustulokset osoittavat, että kevyellä ohjauksella edistetään parhaiten kestävää kehitystä ja päästään parhaaseen tulokseen ihmisten kannalta.
• Viikot 9-10 ? Nro 4 13 Tiina Lymin näytelmä sykkii Teatteri Kultsassa ??Susi sisällä- näytelmä saadaan ensi-iltaan 25.2.2017 Teatterin Kultsaan. Kyseessä on Tiina Lymin esikoisteos, jonka kantaesitys oli vuonna 2009 Tampereen Työväen Teatterissa. Näytelmä esitetään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Tiina Lymi on teeveestä tuttu näyttelijä ja ohjaaja, nyt myös palkittu kirjoittaja. Hän nimittäin pokkasi tänä vuonna tammikuun Venla-gaalassa Vuoden käsikirjoittajan pokaalin minidraamasarjasta Kohtuuttomuuksia. Venlalla niin ikään palkittiin miljoonanyleisön saavuttanut Sykedraamasarja, jossa Lymi esittää yhtä sairaanhoitajista. Teatteri Kultsan esityksen ohjaa Timo Hannelin. ?Teksti valittiin jo vuosi sitten ohjelmistoon. Toki mukava nähdä, että muutkin ovat huomanneet, miten hauskaa tekstiä Lymi tuottaa?, ohjaaja myhäilee. Hannelin on aloittanut teatterityöt valoista, äänistä ja muusta tekniikasta jo 1980-luvulla. Hän on ollut muusikkona, näyttelijänä ja ohjaajana Kultsan lisäksi Vantaalla ja Espoossa. Ehkä opettavaisinta on ollut Vantaan tanssiopiston opetusteatteri Rikan produktioissa työskentely. ?Siellä huomasi, että tanssijat kyllä oppivat näyttelemään, mutta näyttelijät eivät niinkään tanssimaan?, ohjaaja vitsailee. Kenen sisällä se susi oikein sykkii? ?Meidän kaikkien sisällä on susi?, ohjaaja vastaa epäröimättä ja tarkentaa: ?Jos sivistyksen pintakiiltoa vähän raaputtaa, eläimellinen osuus herää henkiin. Kaikissa meissä on jotain susimaista silloin, kun meidän tuttu maailmamme, joka tässä on avioliitto, rikotaan. Ihminen on myös laumaeläin. Erotarina ei koske vain eroavia puolisoita, vaan eron paineaalto vie mukanaan ja rikkoo mennessään myös monia muita läheisiä ympäriltä. Näyttelijän työllä tästä sinänsä ankeasta realismista luodaan elävää. Tämä erotarina on sitä paitsi enemmän anteeksi pyy- tävä kuin kostonhimoinen. Sanailu esityksessä on kaikkea muuta kuin ankeaa ? luvassa on paljon huumoria ja komiikkaa.? Katastrofin aineksista kasvaa kutkuttavaa komiikkaa Naispääosassa sykkivää Tuulaa esittää Pauliina Alanko. Hänen miestään Vesaa näyttelee Jalmari Jalonen. ?Tuulaan on itse asiassa helppo samaistua. Hän muistuttaa minua, olen itsekin freelancer ja hiukan boheemi ja taiteellinen taivaanrannan maalari, jolla jalat ei aina pysy maassa?, Alanko avautuu. ?Päässä elää täydellisen äidin ihanne, mutta Tuulan temperamentilla siihen Charlie Nevander ja Siina Mäenpää. Kuva: Osku Hannelin. Jalmari Jalonen. Kuva: Osku Hannelin. Uudet hoitokeinot parantavat lapsen syövän hoitotuloksia ??Lapsuusiän syövän hoito on yksi modernin lääketieteen suurista menestystarinoista. Pahanlaatuisesta sairaudesta pysyvästi paranevien osuus on neljässä vuosikymmenessä noussut noin 85 %:n tasolle. Monissa lasten syöpätyypeissä pystytään Suomessa tänä päivänä parantamaan lähes kaikki potilaat. Helmikuun 15. päivänä vietettiin kansainvälistä lasten syövän päivää, jonka tarkoituksena on levittää tietoutta lasten syöpäsairauksista sekä nostaa esille vakavan sairauden vaikutuksia koko perheeseen ja lähipiiriin. Lasten syövät ovat harvinaisia. Vuosittain Suomessa noin 150 lasta sairastuu syöpään. Kolmasosa heistä hoidetaan Hyksissä. ? Tehtävänämme yliopistollisena keskussairaalana on jatkuvasti etsiä uusia ja parempia hoitokeinoja sairastuneille lapsille. Viimeisen 3-4 vuoden aikana olemme liittyneet mukaan moniin tutkimus- ja hoitoohjelmiin saavuttaaksemme entistä paremmat hoitotulokset, sanoo osastonylilääkäri Kim Vettenranta Lasten syöpäosasto K10:lta. ? On ensiarvoisen tärkeää varmistaa suomalaisten lapsipotilaiden pääsy mukaan tieteen eturintamassa kulkeviin, kansainvälisiin tutkimus- ja hoito-ohjelmiin. Näitä ovat muun muassa korkean riskin neuroblas- tooma, aivokasvaimet sekä lapsuusiän lymfoomat, Vettenranta jatkaa. Ohjelmissa on nykyisin mukana jo noin 60 % potilaista. Helsingin lasten syöpäosastolle 2016 tulleista 50 uudesta syöpäpotilaasta 27:ää hoidettiin jossakin tutkimusohjelmista. Vuonna 2017 lasten syöpäosaston tavoitteena on päästä mukaan neljään uuteen tutkimukseen. Lasten syöpätutkimus keskittyy tällä hetkellä hoidon pitkäaikaisvaikutusten vähentämiseen parhaimman ennusteen omaavilla lapsilla sekä uusien hoitomuotojen (mm. immunologiset soluhoidot) käyttöönottoon niillä lapsilla, joilla ennuste paranemisen suhteen on nykyisellään huonompi. Kansainvälistä huippuluokkaa Helsingin Lastenklinikan lasten syövän hoitotulokset kuuluvat maailman parhaan 10 %:n joukkoon. Suurin syy hoitotulosten korkeaan tasoon on vuosikymmeniä jatkunut tiivis pohjoismainen ja kansainvälinen tutkimus- ja hoito-ohjelmayhteistyö. Syövän lääkehoidon, tukihoitojen ja sädeja leikkaushoidon kehittyminen ovat myös vaikuttaneet merkittävästi hoitotuloksiin 1980-luvulta alkaen. Lastenklinikan tulokset ovat lapsuusiän akuutin lymfaattiseen leukemian (ALL) osalta maailman par- haimmistoa ja akuutin myelooisen leukemian (AML) osalta erinomaista kansainvälistä tasoa. Tulokset ovat jopa paremmat kuin muissa pohjoismaisissa keskuksissa. Myös aggressiivisen neuroblastooman hoitotulokset ovat parantuneet viime vuosina nopeasti ylittäen nykyisellään jo 80 %:n tason. Lasten syöpäosastolla tehdään noin 25 kantasolusiirtoa vuosittain, mikä on Pohjoismaiden suurimpia määriä. Allogeenisia kantasolusiirtoja käytetään pahanlaatuisia veritauteja sekä vaikeita synnynnäisiä veren muodostuksen sekä immuunijärjestelmän tauteja sairastavien potilaiden hoidossa. Autologista kantasolusiirtohoitoa käytetään vaikeimpia, pahanlaatuisia kiinteitä kasvaimia sairastavien potilaiden hoitoon. Kantasolusiirroista istukkaveren kantasoluilla on yli 20 vuoden kokemus ja niitä on tehty 44. Lasten syöpäosasto K10 on Suomen suurin alan keskus. Se vastaa vuosittain noin kolmanneksesta Suomen lapsuusiän syöpä- ja veritautien hoidosta. Vuonna 2016 hoitoon tuli 50 uutta potilasta, joista 22 sairasti leukemiaa. Vuosittain hoitopäiviä vuodeosastoilla on noin 5000, päiväsairaalakäyntejä 1200, anestesiaa vaativia toimenpiteitä tehdään 1300, poliklinikalla käy noin 4000 potilasta ja kotikäyntejä tehdään noin 1000. on vaikea kyetä. Onnellinen perhe ja talo Porvoossa ovat alussa Tuulan ykköstavoitteet ?, Alanko valottaa roolin lähtöasetelmia. Vesan susi kaipaa paitsi omaa laumaa myös laumanjohtajuutta. Niinpä susi jolkottaa maisemassa ja saalistaa minkä ehtii. Eläin peittää jälkensä ja salaa saaliinsa viimeiseen asti. Mutta ihminen on keksinyt median, jonka valvovan silmän alta mikään ei kauaa pysy salassa. Aviomiehen paljastuminen lataa katastrofin ainekset perheidylliin ja vähitellen koko kaveripiiriin ja lapsetkin pääsevät todistamaan noloja tilanteita. Raivoa, lämpöä ja kaveriterapiaa Näytelmän henkilögalleriaan kuuluu ydinperheen lisäksi kavereita ja työkave- reita ja Tuulan äiti. Ero alkaa jäsentää Vesan ja Tuulan suhteita näihin lähimmäisiin aivan uudella tavalla. Esityksen herkullisimmat tilanteet syntyvätkin näistä yhteentörmäyksistä. On hellyttävää seurata esimerkiksi kaveriterapiaa, jota molemmat saavat omalta ystävältään. Komiikkaa ei puutu myöskään naisten keskinäisistä solidaarisuuden osoituksista tai lasten reaktioista hämmentävissä tilanteissa. Eron hullunmyllyn läpikäynyt yhteisö tulee asemoineeksi keskinäiset suhteensa uusiksi. Tässä mielessä Lymin näytelmää voi luonnehtia kehitystarinaksi. Muutkin kuin eroava pariskunta joutuvat arvioimaan asenteensa ja tavoitteensa uudelleen ja hyväksymään lopputuleman pitivätpä siitä tai eivät. Pilke Lehto-Kaven Susi sisällä Käsikirjoitus: Tiina Lymi Ohjaus: Timo Hannelin Ensi-ilta: la 25.2.2017, klo 19.00 Muut esitykset: to 2.3., pe 3.3., la 4.3, ke 8.3., to 9.3., pe 10.3., ke 15.3., to 16.3., su 19.3., ke 22.3., to 23.3., la 25.3., to 30.3., pe 31.3., la 1.4. Esitykset alkavat klo 19.00, paitsi su 19.3.2017 klo 15.00 Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput 15 / 12 euroa: www.teatterikultsa.fi Kuntavaaliehdokkaat: A-oluen tuominen kauppoihin lisäisi kulutusta Yli puolet Suomen ASH ry:n selvitykseen haastatelluista kuntavaaliehdokkaista arvioi, että vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi kuntalaisten alkoholin kulutusta. ??? Kunnilla ei ole varaa niihin kustannuksiin, joita suunnitelluilla alkoholipoliittisilla päätöksillä väistämättä on, toteaa toiminnanjohtaja Mervi Hara. Suomen ASH ry:n Kantar TNS Oy:llä teettämän selvityksen mukaan hieman yli puolet kuntavaaliehdokkaista uskoo, että vahvempien alkoholijuomien tulo myyntipisteisiin lisäisi kuntalaisten alkoholin kulutusta. Haastatelluista 52 prosenttia on tätä mieltä. 43 prosenttia arvioi, että muutoksella ei olisi vaikutusta alkoholin käyttöön ja neljä prosenttia arvelee, että muutos vähentäisi alkoholin kulutusta. Hallituksen kaavailujen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostettaisiin nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista peräti joka viides uskoi, että nykyistä vahvempien alkoholijuomien tulo kauppoihin hillitsisi kulutusta. Keskustan ehdokkaista näin ajatteli kuusi prosenttia. Muista puolueista ei tässä selvityksessä löytynyt vastaajia, joiden mielestä uu- distuksella olisi alkoholin käyttöä hillitseviä vaikutuksia. Enemmistö Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista katsoi, että uudistus lisäisi alkoholin kulutusta. ? Vaikka otos on pieni, se antaa viitteitä siitä, että kuntavaaliehdokkaat ymmärtävät eduskunnassa tehtyjen päätösten vaikutukset kuntien arkeen. On kuitenkin hämmästyttävää, että yli 40 prosenttia vastaajista ei nähnyt saatavuuden ja kulutuksen välistä yhteyttä. Ilmeisesti tieto siitä, että alkoholin tarjonta lisää kulutusta, ei ole tavoittanut kaikkia kuntavaaliehdokkaita, huomauttaa Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara. ? Kunnilla ei ole varaa niihin inhimillisiin ja taloudellisiin kustannuksiin, joitasuunnitelluilla alkoholipoliittisilla päätöksillä väistämättä on, Hara jatkaa. Hara pitää selvänä sitä, että sote-uudistuksella tavoitellut säästöt hukataan, jos alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu nyt ehdotetussa muodossa. ? Ei ole kestävää tai kansantalouden kannalta järkevää tehdä toisella kädellä yhdensuuntaisia päätöksiä ja kumota ne toisella. Vahvojen juomien tuominen kauppoihin olisi yksi keskeinen, alkoholin kokonaiskulutusta, kustannuksia ja terveyshaittoja lisäävä päätös, Hara sanoo. Ehkäisevä päihdetyö kannattaa Lähes puolet, 47 prosenttia vastaajista, arvioi, että ehkäisevää päihdetyötä ei oteta riittävästi huomioon kunnan päätöksenteossa. Vastaajista 72 prosenttia olisi valmis ohjaamaan kunnan budjetista lisää varoja lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn. Myös ehkäisevän päihdetyön tehostaminen kunnan eri hallinnonalojen yhteistyötä tiivistämällä sai kannatusta yli puoluerajojen. ? Vaikka vastuu sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy tulevaisuudessa kunnilta maakunnille, iso osa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävistä ja muista ehkäisevän päihdetyön tehtävistä säilyy edelleen kunnissa. ? Noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy alkoholin ja tupakan käytöllä. Toivottavasti valtuutetut muistavat myös vaalien jälkeen, että alkoholihaittojen ja tupakoinnin vähentäminen kannattaa, myös taloudellisesti, Mervi Hara sanoo.
• Nro 4 ? Viikot 9-10 14 Kuvataide Risto Kolanen Helmikuun kuvataide Kallion, Punavuoren ja Kampin alueen galleriat tuovat kuvataiteen maineikkaita nimiä hyvin esiin. Helmikuun taide on nyt nimekästä: Wardi ja Rantanen huipulta. Avaruuspoika on ikuinen ??Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee 5.3. asti Heli Kurunsaaren yhden laatan puupiirrostekniikalla toteutettuja henkilökuvia. Avaruuspoika ?näyttelyyn hän on koonnut taidetta, joka pohtii ihmisyyttä ja ihmisen kuulumista ympäristöönsä ja historiaansa. Vahvasti taiteilijan pohjalainen identiteetti on mukana koruttomien teosten melankolisessa hartaudessa. ? Uusissa vastavalmistuneissa teoksissani nykyhetki ja menneisyys lomittuvat toisiinsa kuin käyttämäni puupiirrostekniikan värikerrokset. Pohdin työssäni, mitä kaikkea kannamme mukanamme, välitämme ja siirrämme eteenpäin uusille sukupolville. Kurunsaari on tehnyt aina runsaasti henkilökuvia. ? Niiden mallit ottavat suoran kontaktin katsojaan. Joidenkin henkilökuvien kohdalla kyse on melkein muotokuvista, henkilöt ovat todellisia, mutta näköisyys on enemmän tyypittelyä. Kurunsaaren ihmiset ovat kuulaita, samaistuttavia ja tunnistettavia, Veikko Halmetoja tiivistää näyttelyesittelyssä. Mestari palaa öljyväriin Taidesalonki, Bulevardi 3B IV krs, avasi helmikuun ajankohtaisen näyttelynsä arvokkaassa seurassa. Presidentti Tarja Halonen kunnioitti läsnäolollaan keskustellun muotokuvansa tekijää läsnäolollaan. Rafael Wardi haluaa tuoda julki kunnioituksensa Prismaryhmää ja sen näkemyksiä kohtaan. Värit luovat valoa ja valo saa värit hehkumaan. Sigrid Schaumanin ja Torger Enckellin maalauksissa asia on ilmeinen, Gösta Diehl, Sam Vanni, Ragnar Ekelund ja Yngve Bäck käyttävät rakenteellisempia keinoja. Wardille maalaaminen on yhtä kuin elämä itse ja maalaukset puhuttelevat suoraan katsojaa. Hänen työskentelynsä on aina tunnistettavaa, mutta ei koskaan pysähtynyttä. Usean vuo- Graafikko Heli Kurunsaari ja puupiirros Lanko vuodelta 2016 Galleria Duetossa.Kuva: Raimo Granberg Taidegraafikko ja filosofian maisteri Mari Liimatainen sekä poliittista keskustelua heijastava installaationsa Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg den tauon jälkeen Wardi on pastellien ohella ottanut käyttöönsä taas öljyvärit, ilahduttava jälleennäkeminen tässä näyttelyssä. Työt Taidesalongin 100-vuotishistorian arvokkaissa korkeissa huoneissa ovat tavattoman värikylläisiä runsaudessaan. Näyttely on avoin 1.3. asti tiistaista sunnuntaihin, iltapäivällä. Rauhallista, majesteetillista Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, johtaja Ilona Anhava kirjoittaa näyttelyesitteessä olevansa ?iloinen ja ylpeä? siitä, että noin 20 vuoden tauon jälkeen Silja Rantasen uusi näyttely ?Serenissima? on Anhavalla. Työt ovat öljy kankaalle -tekniikalla luotuja ja esillä 5.3. asti. Tyypillistä Rantasen taiteelle on lakkaamaton kiinnostus ja havaintokyky tiedon, visuaalisen stimulanssin, elämysten ja muistin yhdistämiseen. Jokapäiväisen elämän ja kulttuurivirtausten yhdistäminen tuo yleisön nähtäville laajan kirjon elämää. Serenissima on terminä liitetty Venetsian ylistämiseen tai superlatiiveihin, kuten ?rauhallinen? tai ?majesteetillinen?. Maailma vastaa Silja Rantasen ideaan maalaamisesta. Venetsian ympäristöä havaitaan lintuperspektiivistä, muistijatkona töille, joita hän on maalannut aiemmin. Työt ovat väririkkaampia kuin viime vuosina. Rantanen sanoo, että nämä maalaukset ovat syntyneet suuren keskittymisen ja inspiroitumisen tilassa. ? Koska olen sekä kriittinen että itsekriittinen, tämä tunne on harvinainen ja iloinen. Metsämaisemia herkkupaloina Kuvataiteilija Silja Rantanen teoksensa Peacock Room (öljy kankaalle, 2016) vieressä Galerie Anhavalla.Kuva: Raimo Granberg Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, tuo 5.3. asti esille Kati Immosen akvarellitöitä, joissa nautitaan metsämaisemista herkullisina suupaloina. Taiteilijan jo kolmas yksityisnäyttely paketoi suomalaisen metsän elementit pieniin koreihin ja ympäröi ne ruseteilla kuin joulun kukka-asetelmat. Nimi ?Flora? syntyy tästä. Aiemmin hänen maalauksiensa teemoina ovat olleet sota ja ympäristö. Vesiväritaiteilija jatkaa luontoteemaa ja muistuttaa, että vaikka luontoa haluamme muokata, se lyö meihin takaisin väsymättömässä uudistusvoimassaan. ? Teosteni aiheissa tekniikka on osa sisältöä. Vesivärimaalaus mahdollistaa flirttailun eri genrejen, kuten kuvitustaiteen kanssa. Voin ikään kuin kuvittaa väärin asioita ja ottaa ilon irti välineen painolastista, hän riemuitsee. Näyttelyn toinen kokonaisuus kuvaa ihmisen yritystä muovata korvesta kaunis puutarha. Metsä ja puutarha kasvavat päällekkäin ja limittäin. Sarjan maalauksista mittavin ?Kasvimaa? täyttää kokonaisen seinän, kun härnäten kehysten turvassa istuvia ?Leikkimetsän? pienoismaailmoja. Uupumus nähdyksi tulemiselle Galerie Forsblom, Lönnrothinkatu 5, esittelee 5.3.. asti Jenni Hiltusen ?Nothing Else Matters? naismuotokuvia. Suurikokoiset öljy kankaalle työt ovat sekä raukeita että osin irvokkaita, mutta hyvällä maulla. Taiteilija on selvästi innoittunut muotimaailmaan liittyvästä kuvastosta, poseeraamisesta ja tavasta luoda kohteelle tietty identiteetti erilaisten kuvallisten keinojen avulla. Sosiaalisen media luomassa ?täydellisten selfie-kuvien? yhteydessä Hiltusen naiskuvista välittyy ylevä ja monikerrroksinen uupumus kulttuuriin, jota määrittelee tarve nähdyksi tulemiselle. Uusissa maalauksissaan Hiltunen kuvaa yksityisiä tilanteita, jossa nainen katsoo toisaalle ja on lopen kyllästynyt kuvattavana oloon tai unohtaa sen kokonaan. Taiteilija löytää inhimillisemmän asetelman teennäisten lavasteiden ja päälle liimatun kuoren välistä. Akryylimaalauksesta öljyväriin siirtynyt Hiltunen löytää ilmavamman materiaalin vahvoilla värivastakohdilla. Ajan kuva iskulauseissa ? Kuvani kertovat tarinoita. Teen sitä mikä tuntuu luontevimmalta, vaan matka on aina yllätys. Onneksi. Pohjimmiltani olen piirtäjä, kuuluu Mari Liimataisen taiteellinen ohjelmajulistus. Hänen uudet teokset heijastavat ajan poliittista keskustelua, ennen kaikkea iskulauseiksi jääneitä sanontoja, joita tiedotusvälineet levittävät poliitikkojen suusta. Ääneen Kuvataiteilija Rafael Wardi ja vuodelta 2016 oleva pastelliteoksensa Hevosaihe Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg sanottu aika elää omaa elämäänsä tulkinnoissa ja uusissa kommenteissa. Galleria Katariinan, Kalevankatu 16, studion toinen taiteilija on kuvanveistäjä Jaana Pietilä, joka kertoo lehdelle kuvaavansa sitä ihmisen arkea, johon poliitikkojen sanat ja teot vaikuttavat. Ärtymyskin herää. On niin helppoa pestä kätensä vastuusta, ?Jama? -kaksikko sanoo. Katariinan pääsaleissa on Maaria Oikaraisen akryyli kankaalle ? maalauksia. Hän myös julkaisi kirjansa ?Lucian silmät?. Kaikko kolme ovat esillä 5.3. asti. Valon kuvia Muotoilija Ristomatti Ratia on tuonut Galleria Brondaan, Annankatu 16, esille suunnittelemiaan pulloja, joissa värisävyjä riittää. Hän on luonut lasinpuhaltaja Jaakko Liikasen kanssa kokoelman valolla leikkiviä pulloja, tölkkejä ja lautasia. Designin maailmassa elämäntyön tehnyt Ratia on viimeiset 18 vuotta luotsannut omaa nimeään kantavaa suunnitteluyritystä, Ratia Brand Conmany Oy:tä. Eeva Mela työskentelee muotoilijana RBC:ssä. Brondassa esillä olevassa iPhoneograafeista koostuvassa näyttelysarjassa polveilevat eri teemat. Kuvia on snap shot ? maisen runsaasti, lähes 140. Muutama on syntynyt puolison, toimittaja Eeropekka Rislakin aamuteen pussijäljistä. ? Kuvaan kännykällä, iPhone6:llä. Kulkiessani tarkkailen kaikkea näkemääni ja teen havaintoja. Luonto, sää ja vuodenajat, heijastukset ja valon taittuminen, sekä myös urbaani ihmisen luoma ympäristö ? nämä kaikki ovat loputon innostuksen lähde kuvilleni, Mela sanoo. Toivon että olisit täällä Jesus Serrano asuu Nuevas Caracasissa Venezuelassa. Niinpä hänen näyttelynsä nimi on vanhan Pink Floyd -levyltä lainattu: ?Wish you were here?. Galleria 68, Hämeentie 68, esittelee 26.2. asti venezualaista taidetta, maalauksia Cruz-Diezin ja Soton hengessä. Laivakuljetuksessa oli kuulemma ongelmia. Galleristit Ismo ja Reet Salonen asettuivatkin poissaolevan taiteilijan asemaan: Toivon että olisit täällä! He perustivat Galleria 68:n Hämeentien ja Mäkelänkadun risteykseen vuonna 2014. Se on ainoa Suomessa, joka esittää konstruktiivista taidetta. Galleria on heille elämistä taiteen kautta, taiteellinen johtaja Ismo Salonen on kuvaillut. Serrano edustaa OP-taiteen, optisen taiteen suuntausta, joka käyttää välineinään optisia illuusioita ja ihmisen havaintotoimintaa. Taidesuunnan pyrkimyksenä on tutkia liikkeen, kaksiulotteisen kuvapinnan ja havaintomaailman olemusta. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 9-10 ? Nro 4 15 Palvelevat lähi- ja erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autokorjaamoja nen ö k k y n e i s a Autol ice Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja Ser v AutoGlaspsarasta palvelua LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725 gin Pääkaupun Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Hammaslääkärit ILMOITA palveluhakemistossa! SOITA 09-41397332 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Helsinginkatu 42 00530 Helsinki Ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen p. 413 97 332 kristiina.estama-saarinen@ karprint.fi Aineisto- ja materiaalikyselyt myös 413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 ? Takasivu 1,19 ? Teksti 1,09 ? Erikoisliikepalsta 0,96 ? Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 09-561 56 436 tai 029 0010042 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy Huhmari 2017 (09) 374 5741 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani ? vuodesta 1952 R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset 13. vuosikerta 2017 Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti. Ilmoitusmarkkinointi ja konttori Tuulilasit- ja muut autolasipalvelut AUTOLASIPOJAT LVI Lämpö- ja vesijohtoliike Tuulilasiongelmia? Uudenmaan Puh. 09 - 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Hetipalvelut RööperinLehti Kulta- ja kellosepät Autolasipalvelut Terveyspalvelut HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi KUNTAVAALIT 2017 Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017 Ennakkoäänestys 29.3. - 4.4.2017 Vaalipäivä 9.4.2017 KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita. TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI LEHTEMME SIVUILLA! Ota yhteyttä: p. 09 413 97 332, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi JEWELRY - WATCH STORE Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit Hakaniemen Halli, 2.kerros p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala Annankatu 24 Tokyokan Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Eerikinkatu 25 Eerikinkadun pesula Fredrikinkatu 48 Sähköas. Piipponen Fredrikinkatu 55 Deliservice Punnitse&Säästä Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto Kapteeninkatu 7 SOL -pesula Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 Pizzeria Dei Piselli Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Neitsytpolku 9 Galleria Saima Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pietarinkatu 14 Suutari A. Sulaoja Pietarinkatu 12 Siwa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Tehtaankatu 1 Siwa Kaivopuisto Siwa Tehtaankatu 25 Mr. Flower Tehtaankatu 25 pikkukauppa Herkku Makasiini Wanha Kauppahalli Hietalahti Beer Festival 2017 teemamaana Unkari ??Perinteisesti Unkarissa valmistetaan vaaleita lagereita, mutta onko Eurooppaa valtaava pienpanimobuumi käynnissä myös Unkarissa? Asia selviää Helsinki Beer Festivaaleilla 7.-8.4.2017 Helsingin Kaapelitehtaalla. Unkari on valittu vuoden 2017 Helsinki Beer Festivalin teemamaaksi. Unkarilaisella oluen panemisella on yli tuhatvuotinen historia. Muutoksen tuulet puhaltavat nyt myös Unkarissa ja sinne on syntynyt lähiaikoina kymmenittäin uusia pienpanimoita sekä ns. mustalaispanimoita eli panimoita jotka keittävät oluensa muiden panimoiden laitteilla. Unkarissa näitä panimoita kutsutaan vaeltaviksi panimoiksi, unk. Vándor sörfözde. Aikaisempien vuosien tapaan rytmiduo Markku Korhonen ja Jyrki Peltonen matkaavat löytöretkelle syvälle pikkukylien oluenpanijoiden luokse sinne mistä olut ei tilaamalla tänne kulje, vaan se pitää itse pai- kanpäältä noutaa, ja nyt tietenkin tämän vuoden teemamaahan Unkariin. Helsinki Beer Festivalin perinteitä noudattaen pyrimme löytämään unkarilaisia olutharvinaisuuksia sata tai kaksi. Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispanimoa sekä useita ulkomaalaisia panimoita. Tapahtumassa on myös Belgia oluiden baari, jossa on tarjolla noin sata belgituotetta ja ostereita moninkertaisen osterinavauksen suomenmestarin Johann Schlaggin tarjoilemana. Useilla näytteilleasettajilla on luvassa kevään uutuus oluita ja siidereitä. Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real alet ja real siiderit. Helsinki Beer Festivaalin yhteydessä järjestetään vuoden parhaiden oluiden ja siiderien kilpailu. Niin ikään Helsinki Beer Festivalin asettama ammattilaisraati valitsee vuoden olutravintolan helmikuussa 2017.
• Nro 4 ? Viikot 9-10 16 MAINOS Vuokraturva-yhtiöt yllätti kauniilla tanssimusiikilla Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango! Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana. Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu. Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia. Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale ?Lintuja tuulessa? on varma valinta. ?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin, mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen. Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan mieleen. Metsola esiintyy levyllä myös itse. Mistä moinen veto vakiintuneelle asuntovaikuttajalle? ?Aaro Hellaakosken runoon viitaten, tämä on minun Hauen lauluni?, vastaa Metsola. Levyn kappaleita voi kuunnella maksutta osoitteessa bot.fi/1rbd Ostaa sen voi osoitteessa CDON.COM in tu n ne sana n tu vo Oy kä ar se ulu us n o o kim k t . rva man ttäjä oustu l tu li Ta kra rhaim avä o r u a k V p uo ä ett ut v an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI MAINOS