Roihuvuoren kylälehti 2/2013

ihmisoikeuksien puolesta. elokuvissakin. utta & Anarkiaa -festivaalin Amnesty-päivä Andorrassa 28.9. autta akka Rakk R 6954 kilometriä kotiin
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Yhteiseen hiileen tiukemmin resurssein Pääkirjoitus Kuva: Jussi Lahti ri ja juuri kylätaloparakin vuokriin. Toiminta on sopeutettava tähän tilanteeseen. Jäsenmäärä on kasvanut vuodessa lähes 100:lla. Se ei sinänsä lisää taloudellisia mahdollisuuksia, vaan jäsenmaksut kaikilta jäseniltä ovat myös ehdoton edellytys aktiivisen toiminnan jatkumiseen. Yhteiseen hiileen puhaltamisen lisäksi toivon myös omantunnon kolkutuksen kuulemista: maksathan seuran 12 euron jäsenmaksun tältäkin vuodelta tilille FI71 1290 5000 0126 62. Kuva: Merja Haakana Parin viime vuoden aikana on vahvistunut tunne, että Roihuvuoressa on löydetty mukavan kokoinen yhteinen hiillos, johon on puhallettu ja saatu se elämään. Täällä on laajojen joukkojen ponnistusten ansiosta jatkuvasti suosiotaan kasvattaneet hanami-juhlat ja edessä olevat kyläjuhlat. Tuhkimon väliaikainen kylätalo toimii paitsi leikki- ja puistoalueena myös aktiivisena kokous- ja harrastustilana aina käsityökerhoa myöten. Koulu onnistuttiin pelastamaan ja yrittäjät on saatu merkittävin taloudellisin panostuksin mukaan ostoskeskuksen elävöittämiseen. Lisäksi on asukasiltoja, polkupyörätapahtumaa ja tänä syksynä taas iloksemme myös lasten ja nuorten animaatiofestivaali RoihuKino. Lisäpuuhaa on tuonut myös entistä aktiivisempi yhteistyö Nuorisotalon kanssa. On hienoa saada olla mukana tällaisessa joukossa. Joistakin asioista pitää myös muistuttaa. Talven aikana kaupungin sosiaalilautakunta päätti antaa seuralle avustusta toimintaan 8?000 euroa anomamme 32?000 sijasta. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa tehtyjen oikaisuvaatimusten jälkeen se nostettiin 16?000 euroon, joka riittää juu- 3 Veijo Lehto puheenjohtaja Roihuvuori-seura Uutta lla! i l h u j ä l ky Kuva: Aki Suomalainen Conga-kulkue kirjastolta kirkolle pe 30.8. klo 18.30 Conga-kulkue on osa kuubalaista karnevaaliperinnettä. Samaan tapaan kuin samba-kulkueet Brasiliassa, conga-kulkue etenee määrättyä reittiä pitkin conga-musiikin tahdissa. Kulkueen kärjessä ovat soittajat, jotka kantavat rumpuja ja muita käsillä soitettavia lyömäsoittimia mukanaan. Kulkueessa myös lauletaan, ja kaikki halukkaat voivat laulaa mukana. ”Ujot ja arat vapautukoot komplekseistaan” Keväisen hanamin humussa puhelin ja sen omistaja joutuivat eroon toisistaan. Kävi ilmi, että Roihuvuoresta puhelinta noutamaan saapuneella herralla oli paikkaan kiinnostava sidos: hän oli Roihuvuoren yläkoulun arkkitehti, joka oli pyydetty rakennuksen suunnittelijaksi siinä vaiheessa, kun paikalliset vanhemmat 50-luvun lopussa alkoivat järjestää lapsilleen oppikoulua. Kuulostaa tutulta. Aktiiviset roihuvuorelaiset ottavat asian haltuun sen sijaan, että jäisivät odottelemaan, josko jotain tapahtuisi. Kuten Oppikouluyhdistyksen naistoimikunnan puheenjohtaja Roihuvuoren Sanomissa 1959 lukijoitaan kannustaa: ”Kaikki ujot ja arat vapautukoot komplekseistaan ja tulkoot mukaan, sillä työtä on paljon ja meitä vähän!” Kylälehden 2/2013 sivuilla voi paitsi tutustua juhlien ohjelmaan ja artisteihin, myös lukea koulun suunnitelleen Jaakko Kontion haastattelun sekä kuulla, mitä kaikkea kiinnostavaa Roihuvuoren poluilla, pihoilla ja puistoissa on meneillään. Maria Förbom vastaava päätoimittaja Tule mukaan kulkueeseen! Vastaava päätoimittaja MARIA FÖRBOM Satumaanpolku Toimitus Johanna Aydemir Keijukaistenpolku Satu Kiiskinen Lumikintie Susanna Huhta Roihuvuorentie Otto-Ville Mikkelä Roihuvuorentie Veijo Lehto Stömsinlahdenkuja Marjo Vesarto Abraham Wetterin tie Marjaana Miettinen Herttoniemi Kimmo Rautiainen Keijukaistenpolku Anna-Liisa Mikkelä Punahilkantie Sirkku Ikonen Lumikintie Matti Kinnunen Lumikintie?Janne Mäkelä Satumaanpolku?Minna Eronen Tuhkimontie?Aki Suomalainen Satumaanpolku?Milja Liimatainen Keijukaistenpolku?Vesa Soikkeli Roihuvuorentie?Jani Marjanen Keijukaistenpolku?Matti Ikonen Strömsinlahdenpolku?Reza Jafari Untuvaisentie?Kaisa Mikkelä Roihuvuorentie? Laila Vasama Marjaniemi Henni Oksman Satumaanpolku?Paula Sankelo Untuvaisentie?Nana Smulovitz Lumikintie?Jaana Lahti Untuvaisentie? Kaisa Manner Vuorenpeikontie Riikka Laaksoharju Jollas Terhi Huovari Untuvaisenkuja Iina Kohonen Lumikintie Kimmo Kallio Vuorenpeikontie Petteri Nisula Punahilkantie Anne Karttunen Tuhkimontie Iina Kohonen Lumikintie Kimmo Rautiainen Keijukaisenpolku Jussi Lahti Untuvaisentie Johanna Kolehmainen Prinsessantie Jussi Aalto Keijukaistenpolku Tuomas Rantanen Satumaanpolku Merja Haakana Herttoniemi Outi-Maria Takkinen Käpylä Börje Hiltunen Herttoniemi Johanna Harjunpää Matti Kurkela Taitto Ninni Kairisalo Painos 20 000 Jakelu Postilaatikoihin Helsingin Uutisten välissä Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, 040 5077165
Onnistunut asuntokauppa tuntuu suunnilleen tältä. Tule myymäläämme tai ota yhteys, puh. (09) 759 7470. Tavoitat meidät myös iltaisin ja viikonloppuisin puh. 09 7597470. Kiinteistömaailma Herttoniemi, Asuntoherttua Oy LKV, Kauppakeskus Megahertsi, 2. krs Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki, herttoniemi@kiinteistomaailma.fi Sauli Enbuska myyntineuvottelija 050 386 6666 Markku Heinonen yrittäjä, LKV 040 547 9962 Jani Kylmänen kiiinteistönvälittäjä, KIAT, LKV 050 386 6696 Minna Lehtinen kiiinteistönvälittäjä, LKV 0500 885 585 Merja Långvik myyntineuvottelija 050 596 8086 Eija Oramaa myyntineuvottelija 050 514 4141 Carita Piippo yrittäjä, LKV, YKV 0500 814 664 Niina Raatikainen myyntineuvottelija 050 303 7636 Sanna Ramolli myyntineuvottelija 050 3020803 Aira Reinikka myyntipäällikkö, LKV 050 431 9770 Marja-Leena Rämä kiiinteistönvälittäjä, LKV 044 744 7103 Osmo Turunen kiiinteistönvälittäjä, LKV 050 431 9980 Välityspalkkioesimerkki: VARMA 1200 € + 4,3 % velattomasta kauppahinnasta + toteutuneet asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000 €. Hinnat sisältävät alv:n. www.kiinteistomaailma.fi Kukaan ei välitä niin kuin me.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 5 n e n d e o n i a Vu l e r o u v u h i o r a s s a k i y t löy n äärestä e e n ko n le e i m än v y h vat o u t t aa k k ia As Kuva: Reza Jafari Hymyileväinen, eloisa ja helposti lähestyttävä Tanja Kassatkina on monille tuttu Roihuvuoren Alepasta, jossa hän on työskennellyt myyjänä viimeiset viisi vuotta. Eipä ihme, että hänet yleisöehdotuksen perusteella valittiin Vuoden roihuvuorelaiseksi 2013. Valinnan perusteluissa mainittiin iloisuus ja palvelualttius sekä se, että Tanja huomioi jokaisen asiakkaan erikseen. TEKSTI: Kaisa Manner oihuvuorelaiset todella arvostavat hyvää asiakaspalvelijaa. Haastattelupäivänäkin Kassatkina oli saanut ruusun kiitokseksi. Itse hän tulee myös hyvälle tuulelle siitä, kun asiakkaat hymyilevät, juttelevat ja kertovat omia kuulumisiaan. – Olen kiitollinen kaikesta palautteesta. Saan kiitoksia asiakkailta ihan joka päivä, Tanja kertoo. Kassatkina huolehtii hyvinvoinnistaan syömällä terveellisesti ja liikkumalla. Hän harrastaa tanssia ja kilpakävelyä. Työmatkat Myllypurosta Roihuvuoreen sujuvat reppu selässä reippaalla kävelytyylillä, satoi tai paistoi. Tanssia hän harrastaa miesystä- vänsä kanssa. Parin yhteinen intohimo on argentiinalainen tango. – Kun voin hyvin, jaksan olla ystävällinen kassalla. Asiakaspalvelu on hyvin rankkaa työtä. Tanja on kiinnostunut ravitsemusasioista. Joskus asiakkaat kysyvät häneltä neuvoja ruokaostoksilla. Tanja antaa silloin mielellään vinkkejä terveellisistä vaihtoehdoista. – Haluan palvella jokaista asiakasta yhtä hyvin. Jos näen, että jollain menee huonosti, yritän auttaa häntä. Olen kokenut itse niin paljon ja selvinnyt niin monesta, että näen hyvän jokaisessa ihmisessä. Inkeristä Kaubamajan kautta Roihuvuoreen Sukujuuriltaan inkerinsuomalainen Tanja Kassatkina jäi nuorena leskeksi. Tallin- nassa kahden lapsen yksinhuoltajan arki oli hyvin rankkaa. Tanja kertoo, että Kaubamajan naisten asusteosaston myyjän palkka ei tahtonut riittää elämiseen eikä tukiverkostoja ollut. Synkässä elämäntilanteessa pelastavaksi enkeliksi ilmestyi vanha ystävä, Irina Paimets. Tämä ehdotti Suomeen muuttamista ja auttoi työpaikan sekä asunnon hankkimisessa. – En ottanut Virosta mukaan mitään muuta kuin lapseni. Aloitin täällä aivan tyhjästä 12 vuotta sitten, Tanja kertoo. Kassatkinan perhe joutui muuttamaan aikoinaan Inkerinmaalta Viroon. Neuvostoaikana suomalaisuudesta vaiettiin, eikä Tanjakaan oppinut puhumaan suomea. – Muutettuani Suomeen tunsin tulleeni kotiin. Tanja sanoo silloin ymmärtäneensä, et- tä hän oli Virossa kokenut itsensä aina vieraaksi. – Olen hyvin onnellinen uudesta hyvästä elämästäni täällä. Suomeen muutettuaan Tanja työskenteli aluksi siivoojana. Kieltä opittuaan hän opiskeli ravintola-alaa ja työskenteli muun muassa ruokapalvelutyöntekijänä. Määräaikaisen työsopimuksen loputtua Tanja päätyi hakemaan paikkaa vastaremontoidusta Roihuvuoren Alepasta. – Ensin jännitti, kuinka selviydyn uudella alalla, päivittäistavarakaupassa. Mutta sitten huomasin, että minähän olen hyvä tässä työssä!
6 uoren ihuv RoYÖ JAPANILAISESSA kylälehti 30.8.2013 PUUTARHASSA Japanilaistyylisen puutarhan ohjelmistoa www.roihuvuori.com Japanilaistyylinen puutarha, Roihuvuorentie 12 perjantai klo 18 Aurinkokettu klo 19 Erwin Preston klo 20 Rautakoura klo 21 Steen 1 klo 22 Keoma klo 23 Tatu Varis soittaa espanjalaista kitaraa Kuva: Marjaana Miettinen Puistossa myös Roihuvuori-seuran infopiste. 1 n e Ste elä ealla nimellä, ja vi Tunnemme hänet us sti, sa. Hän on rap-arti useammassa roolis ontaja, kirjailija, musiikkituottaja, ju isä, kunnallispoliitikko, nuorisotyöntekijä, telee. eilijä. Järjestys vaih piirtäjä ja kalliokiip ä t s e m e i n o t t r e H s u u k k a j h a l i n o m n i p rä TEKSTI: Marjaana Miettinen Seppo Kalervo Lampela tekee jotain sellaista, mistä muut vain unelmoivat; hän on tehnyt harrastuksestaan ammatin. Reilut 20 vuotta räpännyt monilahjakkuus on opetellut itse kaiken kokeilun kautta, musiikin perusteista säveltämiseen. Ei ole mitään kaavaa siihen, kumpi syntyy ensin, sanat vai musiikki. – Jos sellanen kaava tulee, se pitää rikkoo. neita ovat olleet muun muassa Iso H, Redrama, Asa, Mariska, Jussi Lampi ja Pyhimys. Omien lasten kanssa yhdessä tekeminen on aina kivaa, mutta Steen1 ei toivo heidän ryhtyvän muusikoiksi. – Nekin voi suhtautua viihdeteollisuuteen kriittisemmin, kun tietää, miten luodaan. Kotona Itä-Helsingissä Inspiraatiota kuvista ja ihmisistä Steen1 on visuaalinen ihminen. Tarina sanoitukseen lähtee kuvasta. Musiikkia tehdessään hän haluaa aina nähdä taajuuskäyrän eli sen, miten musiikki käyttäytyy visuaalisesti. Paitsi kuvista, sanoitukset kumpuavat eri elämäntilanteista. Joskus nuorempana oli tarve väliin sekä sensuroida että provosoida. – Ei kai tässä iässä enää tarvi, ikä rauhoittaa luonnollisesti, Steen1 toteaa. Tärkeintä on olla mukana koko tekoprosessissa, silloinkin kun käyttää muiden tekemää materiaalia. Yhteistyökumppani valikoituu biisin mukaan. ”Tulit mieleen kun tein tän biisin” -lauseen kuuli viimeksi Sakari Kuosmanen. Muita yhteistyökumppa- Mutta millaisia neuvoja hän antaisi tulevaisuuden räppäreille? – Katu-uskottavuutta ei ole olemassakaan. Kun jaksaa painaa pitkää päivää, että saa lapsille sapuskat pöytään, siinä on uskottavuutta. Itä-Helsinki ei lähtöpaikkana ole mikään itseisarvo. – Tärkeintä on se, että osaa räpätä. Jos lähtee jollain katu-uskottavuudella kaupungille, voi tulla helposti käkättimeen. Steen1 antaa kuitenkin kotiseudulleen myös vahvan luottamuslauseen. – Itä-Helsingistä vaan tulee paras matsku, ei sille voi mitään. Se on vaan kaikkein kotoisinta, tietty fiilis ja asenne. Kaikenlaiset tapahtumat ja jopa biiseissä mainitut ih- miset on tuttuja. Musiikki on elämäntapa Steen1 on joko aina lomalla tai ei koskaan, riippuu siitä kuka katsoo. – Kyllä tätä pitää tehdä rakkaudesta lajiin. Vaatii hillittömän määrän työtä. Ammattimuusikko tekee musiikkia mihin tahansa. – Mobiilipelit on nyt se juttu, eli markkinat minne kannattaa tehdä. Muusikon ammattitauti on se, ettei voi kuunnella musiikkia enää nautinnokseen, vaan miettii, miten se on tehty ja toteutettu. Steen1 kuuntelee kaikkea progesta punkkiin ja räppiin, ja etsii jatkuvasti uusia musiikkityylejä. – Äänimatto on aina alla, menee sitten Itäkeskukseen, ajaa autolla, tekee mitä tahansa, taustalla soi aina musiikki. Se on sama kuin jos syö naudan sisäfilettä: vaikka se olisi kuinka hyvää, niin ei se maistu enää hyvältä, jos joka päivä syö samaa. Muusikko rentoutuu hiljaisuudessa Steen1 on piirtänyt kauan ja kaikkea, seinämaalauksista lastenhuoneen seiniin ja levynkansista tauluihin. Nuorempana meni pari taulua jopa kaupaksi, mutta kuvataiteesta Steen1 ei halua itselleen ammattia. – Musiikissa on julkaisupakko, mutta piirtää voi omaksi iloksi. Kun piirtää voi miettiä valaistuksia ja tunnelmia. Piirtämisen lisäksi Steen1 purkaa luovuuttaan kirjoittamiseen. Kaunokirjallinen esikoisteos Hullu klovni julkaistiin 2008. Silloin kun Steen1 ei luo, hän kiipeää. – Olen ihan hulluna kalliokiipeilyyn. Siis en mä siinä kovin hyvä ole, mutta se on hauskaa. Tämän kesän tavoitteena on jossain vaiheessa vielä irtautua arjesta ainakin viikonlopuksi ja suunnistaa kallioseinämille. Entä saako räppärin kukaan ikinä hiljaiseksi? Pienen hiljaisen hetken jälkeen vastaus: – Kai mut saa, ainakin lavan ulkopuolella. Roihuvuoren kyläjuhlilla lavalle nousee klassinen Steen1. – Pari vuotta mua yritettiin sinne saada, ja nyt vihdoin aikataulut natsas, eli odotan innolla. Pirun kiva tapahtuma.
www.roihuvuori.com Japanilaistyylisen puutarhan ohjelmistoa Roihuvuoren kylälehti Kuva: Mikko Keski-Vähälä Alunperin viisihenkiseen Alternative metal rockia Keoma Roihuvuoren japanilaistyylisessä puutarhassa nähdään soittamassa kuusihenkinen bändi Keoma, jonka musiikki on saanut vaikutteita monesta suunnasta. Bändin laulaja Jaz kuvailee musiikkia alternative metal rockiksi. yhtyeeseen Jaz värvättiin vuonna 2009 karaokebaarista. – Yhtenä kännipäisenä iltana mies tuli kysymään, tuunko laulamaan. Sanoin en, mutta menin kattomaan kumminkin. Oli niin omantyylistä musaa, että jäin. Bändi ottaa kaikkein eniten vaikutteita oudoimmista rockin suuntauksista. Jaz mainitsee muun muassa Fantomasin, Mars Voltan, Hidria Spacefolkin ja tietysti Kingston Wallin. Keoma tekee biisit yhdessä. Joku heittää idean, kaikki kokeilevat, ja jos homma toimii, biisi on syntynyt. – Välillä rakennetaan liiankin vaikeita biisejä. Me myös kirjoitetaan verkkoon paljon ja äänitetään jatkuvasti. Keoma on julkaissut kolme EP:tä, viimeisimmän viime syksynä, ja näitä biisejä on nyt soitettu keikoilla. Uutta materiaalia tehdään koko ajan, ja levyä jo suunnitellaan. Mahdollinen levy-yhtiökin on esittänyt kiinnostuksensa, ja levy tulisi ulos ensi vuoden puolella. 7 – On se meille myös sellaista ammattimaisella otteella harrastamista, keskiviikon terapiaa, toteaa Jaz. Keoma on keikkaillut lähinnä pääkaupunkiseudulla, kerran kuussa. Bändissä soittavat Jaakko (kitara), Eero (kitara), Jaska (basso), Enrico (rummut) ja Sampo (koskettimet). Stressiä soittamisesta ei haluta ottaa. Kaikki soittajat käyvät päivätöissä ja osalla on lapsia. – Yleisössä on lähinnä kavereita, jos ei vahingossa joku ulkopuolinen ole sattunut paikalle, Jaz kertoo ja nauraa päälle. – Yleisö koostuu paljolti niistä, jotka tykkäävät erilaisuudesta, ymmärtävät laajasti musiikkia ja jakavat samoja intressejä. Muusikot tietysti kiinnittävät enemmän huomiota tällaisiin asioihin. Suosittelen tutustumaan meihin varsinkin, jos et ole uskollinen millekään tietylle musiikkisuuntaukselle. Tervetuloa! TEKSTI: Nana Smulovitz Uusiutuva luonnonvara ydinvoimalan varjosta ERWIN PRESTON Teksti: Marjaana Miettinen / Kuva: Janne Wess Iina Kojonen ammentaa loputto- Aurinkokettu soittaa suomalaista pop rokkia. – Tavoitteena on tehdä sellaista musiikkia minkä takana voidaan itse seistä täysillä, sanoo yhtyeen laulaja Elina Sarvi. – Nykyään suuri osa musiikista on niin pinnallista, ja vastapainona sille me halutaan tehdä lauluja ihmisistä, heidän ajatuksistaan ja asioista, joita ihmiset miettivät mielessään. Lauluilla voi ottaa asioihin kantaa. Aurinkokettuun voi tutustua etukäteen vaikkapa katsomalla Youtubessa Maaliskuu -kappaleesta tehdyn musiikkivideon, joka valmistui keväällä. Kesäkuussa yhtyeestä tehtiin kuvaukset ja äänitykset Luomustudio.fi-musiikkimediaan, josta Aurinkoketun esittely todennäköisesti löytyy julkaistuna tämän lehden ilmestyessä. Mitä on luvassa Aurinkoketun keikalla kyläjuhlilla? – Meillä on tavoitteena on saavuttaa läheinen ja Kuva: Kristiina Pyykölä Aurinkokettu – lauluja elämästä intiimi yhteys yleisöön keikan aikana, kertoo Elina. Yhtye on perustettu 2010 alun perin trioksi, ja nykyisessä täydessä kokoonpanossaan se on ollut vuodesta 2012. Elinan lisäksi yhtyeeseen kuuluvat Joonas Nygren (kitara), Aki Virta (basso), Petteri Kontio (rummut) sekä Maija Sipiläinen (laulu ja poikkihuilu) www.soundcloud.fi/aurinkokettu www.facebook.com/aurinkokettu Teksti: Kimmo Rautiainen teen rehellisyyttä. – Ristiriitoja pitää viljellä kuin puutarhaa, ne tuovat jännitettä, tuumaa Iina, ja kiroaa perään, kun huomaa käyttäneensä sanaa puutarha. Erwin Preston soitti ensimmäisen Helsingin keikkansa Roihuvuoressa 2010. – Roihikassa on aina ollut rento meininki. Rennosta hulluuteen, Iina summaa. Paitsi energisestä lavaesiintymisestä, bändi on tunnettu myös paidattomasta yleisöstä. Se on jälleen yksi asia, joka on lähtenyt liikkeelle vahingosta. Kitaristi Jukka Kivirannalla oli Iinan mukaan pakonomainen tarve ottaa aina esiintyessään paita pois, ja yleisö seurasi perässä. – Jotkut bändit myy t-paitoja, Erwin Preston keskittyy niiden riisumiseen. Suomalaista bluegrassia Rautakoura on vuonna 2004 perustettu bluegrass-yhtye Helsingistä. Akustista musiikkia soittava yhtye on tuttu muun muassa osallistumisestaan Uuden Musiikin Kilpailuun, jossa se pääsi semifinaaliin saakka. Kilpailukappale oli nimeltään Ilmalaivalla. – Näkyvyys UMK:ssa on tuonut vähän enemmän keikkoja ja keikoille vähän enemmän ihmisiä – eli ihan sopiva muutos, kertoo Matti Mikkelä, Rautakouran mandoliinin soittaja. Yhtyeessä soittavat Mikkelän lisäksi Juho Häme (basso), Lauri Häme (banjo) sekä Pekka Pyysalo (kitara). Yhtye on tunnettu siitä, että se soittaa myös kaduilla. – Me treenataan usein kaduilla. Sitä kautta meille on tullut keikkojakin, kerran jopa Yhdysvaltojen suurlähetystöön. Rautakoura on julkaissut kuusi levyä, joista viimeisin Tien päällä taas ilmestyi kesäkuussa. Le- Kuva: Jussi Pyysalo Mitä tapahtuu kun loviisalaiseen äijäbändiin yhdistetään naispuolinen Iggy Pop Roihuvuoresta? Lava ei ole vielä loppunut kesken siitä yksinkertaisesta syystä, että mikkipiuha on tietyn mittainen. Mitä nyt pienemmiltä lavoilta on meinannut valua ulos, ja Sörkka-Rockissa jäi pylväs laulajan käteen. Solisti Iina Kojosen takana, edessä ja joskus allakin soittavat kitaraa Jukka Kiviranta ja Otto Kaalikoski, bassossa on Toni Espo ja rummuissa Jukka Haapala. malta tuntuvan energiansa Erwin Prestonin garage rock -tyylisestä musiikista. – Tein aikoinaan päätöksen, että musiikki on tärkeämpää kuin miettiä, näyttääkö naurettavalta. Päätökseen vaikutti Iggy Pop. – Näin sen televisiossa joskus yläasteella. Oli siis rumin mies ikinä, mutta käyttäytyi kuin olisi seksikkäin. Iinan mielestä on helpompaa riehua kuin keksiä lavalla small talkia. Kun vetää tietyn pisteen yli, naurettavuus muuttuu rock-asenteeksi. Kaikki parhaimmat asiat syntyvät vahingossa. Erwin Prestonin kohdalla nimi syntyi, kun basisti Toni Espo yritti muutaman neuvoa antavan jälkeen googlata rockin kuningasta. Bändin parhaimmat biisit ovat syntyneet samalla kaavalla, vahingossa. – Jukka Kiviranta alkaa kitarallaan jammailemaan riffiä ja laulaa siihen päälle jotain kamalaa. Minä keksin päälle paremmat sanat, kertoo Iina. Sanoitukset lähtevät tosielämän tarinoista – Alkoholismia, syrjäytymistä, huonoja autoja ja sellaista epätoivoa, että voi lähtee kenen tahansa mukaan. Näitä sanoituksia sisältävä esikoisalbumi Pasian ilmestyi marraskuussa 2012. Iina Kojonen ei kuitenkaan usko sanoman levittämiseen sanoitusten kautta, vaan siihen, että sanoitusten paljastama inhimillinen heikkous tuo lavalla itsevarmuu- vyn voi ladata ilmaiseksi Rautakouran nettisivuilta. Levyn voi myös tilata CD:nä ja se löytyy myös valikoiduista levykaupoista. Rautakouraan voi tutustua myös Spotifyssa, josta löytyy yhtyeen kolme viimeisintä levyä. www.rautakoura.net Teksti: Kimmo Rautiainen
25 € lut sis. postiku€) (ovh 27
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 9 Monipuolinen Tarja Kujanpää teKStI: VeSA SOIKKelI Kuva: Susanna Paasio MOnIPuOlInen JA ROuheAäänInen Pitkän linjan rokkari Tarja Kujanpää on tuttu näky Roihuvuoren kyläjuhlilla. Tänä vuonna hän esiintyy trubaduurina Ravintola Kulmapotkussa. – Kulmapotkussa esiintyessä on aina hyvä ja intiimi ?ilis. Asetelma on sellainen, että pääsee lähelle yleisöä, Kujanpää kertoo. Hän on treenannut bändeineen Roihuvuoressa 1980-luvun lopulta ja keikkaillut täkäläisissä ravintoloissa säännöllisesti. musan välityksellä ainutlaatuinen kontakti, johon ihmisten omat elämänkokemukset uppoavat ja nautinto on silloin molemminpuolinen. Kujanpää toimii Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa nuoriso-ohjaajana – muusikkona hän auttaa nuoria löytämään musiikillisen ilmaisunsa. Hän ohjaa ja opettaa nuorille monenlaisia asioita soittamisesta, laulamisesta sekä esiintymisestä aina tekniikkaan ja tapahtumien tuottamiseen. – Teen kaikenlaista rock’n rollia nuorten kanssa. Mitä tullaan kuulemaan Kulmapotkun kyläjuhlakeikalla? – Lähden aika avoimin mielin, fiiliksen ja yleisön toiveiden mukaan. Omaa sydäntä lähellä on perinteinen suomirock, ja Hector on aivan ykkönen. Sekaan tulee tietysti myös omaa tuotantoa, espanjalaistyylistä flamenco-rockia sekä covereita: Doorsia, Princeä, Patti Smithiä, Bonnie Tyleria. Lisää tietoa tulevista keikoista löytyy sivustolta www.tarjakujanpaa.com Markanjazz tanssittaa koko rahan edestä. Kuva: Jussi Aalto Kuva: Marjaana Miettinen – Asun kyllä Vartioharjussa, mutta Roihuvuori on kulkenut mukana pitkin matkaa. Sisko asui täällä pitkään ja sitä kautta vietin itsekin paljon aikaa Roihuvuoressa. Täällä ihmiset tuntevat ja tulevat myös muualle katsomaan keikkoja. Se lämmittää. Tarja Kujanpää aloitti musiikkiuransa vuonna 1984 punkbändissä Mustavalo. Sen jälkeen hän soitti hard- ja suomirockia OHO-yhtyeessä. Keikoilla oltiin Lepakkoa ja Tavastiaa myöten, monien muiden paikkojen ohella. OHO muuntautui aikaa myöten seitsemän naisen OHO-rioksi ja tyylilajina oli nyt soul, funk ja pop. 1990-luvun lopulla kokoonpano muuttui pieneni trioksi nimeltä Auringonvalo. 2000-luvun taitteessa tehtiin myös levy Rakkauden kuu ja singlesoolo Valkoinen ikkuna 2004. Nykyään Kujanpää esiintyy akustisen nainen ja kitara -kokoonpanon lisäksi kahden herrasmiehen kanssa Tarja Kujanpää & AuringonValo -yhtyeenä sekä uutuutena Lady Kujanpää & Herra Hella -duona. – Ensi vuonna vietän taiteilijaurani 30-vuotisjuhlaa. Jotain hauskaa, ekstraa on kehitteillä, mahdollisesti juhlaäänite tai konsertti, pitkän uran kunniaksi. Tarja Kujanpää toivoo lisää livemusaa ravintoloihin. – Se luo elämää ja tuo energiaa ihmisille. Artistin ja kuulijoiden välille syntyy live- Markanjazz – suomalainen ilo lähtee mollista Osteri – elämänmakuista kitchen-punkkia teKStI: MARJAAnA MIettInen teKStI: KIMMO RAutIAInen MARKAnJAzz ei ole mitään korkeakoulujatsia, vaan tapa tehdä asioita. Jalkoja vipattava ohjelmisto koostuu 1900-luvun alun iskelmistä ja kupleteista, jotka on rosoisesti hiottu nykypäivän kuosiin, mollijatsiksi. – Bändi on meidän vahvuus, me ollaan yksikkö, kertoo Markanjazzin laulaja-kitaristi Börje Hiltunen.. Yksikköön kuuluvat Börjen lisäksi Karri Helo (saksofoni), V-M Moksunen (basso ja laulu) ja Georg Juden (rummut). – Kaikki jatsit on aina duurikamaa, mutta Suomi ja Venäjä ovat maita, jotka ammentavat ilonsa mollista. Se on ainutlaatuista. – Ihmiset lähtee hymyissä suin meidän keikalta kotiin. Jos joku on tippa linssissä, sekin on liikutuksesta. Näinkin on käyny. Meidän biiseissä on oikeesti isosti asiaa, summaavat Börje ja Karri. Joskus on kuuleman mukaan käynyt niinkin hassusti, että joku on intoutunut tanssimaan. Toisin sanottuna joka kerta. Roihuvuoren kyläjuhlat on Markanjazzille tuttu vuosien varrelta. Karri asuu Roihuvuoressa ja loput bändistä Herttoniemessä, eli bändin jäsenet on nähty yleisössä vuosittain. – On ilo soittaa kotona, toteaa Karri. MIKKO KlAng hAnKKI muutama vuosi sitten sähkörummut ja totesi, että on pakko perustaa bändi. Ensimmäinen treenikämppä oli oma asunto ja joskus keittiökin. – Kitchen-punk voisi terminä kuvata meidän musiikkia ihan hyvin, sanoo roihuvuorelainen Ville Alatalo, joka on Osterin laulaja ja yksi perustajajäsenistä. Yhtyeen jäsenet olivat 30–40-kymppisiä bändiä perustettaessa. Miksi isot miehet perustavat bändin? – Varmaan tässä on nuoruuden haaveiden toteuttamista. Ja on se hienoa, että voi edes vaimon silmissä olla rokkitähti, vitsailee Ville. Mitä sanoisit muille, jotka haaveilevat aikuisiällä bändistä? – Kannattaa heittäytyä – häpeän tunteet ehtii käsitellä myöhemmin! Hienointa tässä on, kun saa yleisön mukaan. Siinä Osteri energisellä esiintymisellään onnistuukin. Ohjelmistossa on valikoituja lainakappaleita muun muassa Tuomari Nurmiolta, the Specialsilta sekä suomalaista underground-rokkia, mutta niitäkin kiinnostavampia ovat Osterin omat kappaleet. – Niitä ei tarvitse häpeillä, vaan ne ovat saaneet keikoilla hyvän vastaanoton, kertoo Ville. Tällä hetkellä omia kappaleita on suunnilleen yhtä paljon kuin lainattuja. – Kappaleet syntyvät yleensä niin, että kirjoitan tekstinpätkiä yön tunteina muistiin puhelimeeni ja laitan niitä jossain vaiheessa kavereille luettavaksi. Tekstien joukosta nousevat jotkin esiin ja ne muotoutuvat biiseiksi treenikämpällä. Osteri on tänä vuonna esiintynyt jo muutaman kerran Roihuvuoressa ja vastaanotto on ollut todella hyvä. Keikkoja on tuoreelle bändille varmasti tiedossa enemmänkin – suunnitelmissa on myös oma levy. Kyläjuhlien lauantai-illan ehdoton tärppi on Osteri: se kannattaa nauttia elävänä! www.soundcloud.com/osteri
Kehon ja mielen tasapainoa etsimässä Kylätalolla meditoidaan sunnuntaisin Teksti: Paula Sankelo Nuoriso viettää meluisaa iltaa kylätalon pihamaalla: parakin seinäpelti kolisee ja puisto raikaa. Sisällä kylätalossa vallitsee hiljaisuus: istun Lenka Piiparin kanssa kynttilän valossa meditoimassa. Lenka opastaa minua coolcheck-meditaatioharjoituksessa, jota hän on opettanut kylätalolla keväisinä sunnuntai-iltapäivinä. Roihuvuorelainen Lenka Piipari on harrastanut meditaatiota kaksitoista vuotta. Kehon energioita tasapainottavaan coolcheck-meditaatiotekniikkaan hän tutustui opiskeluaikoinaan Prahassa. Aluksi Lenka osallistui viikottaisiin meditaatiohetkiin. Kun kiinnostus harjoitukseen syveni, Lenka alkoi meditoida opettajansa kanssa joka aamu kello 7.30. – Kun heräsin kello 7.24, ehdin puoli kahdeksaksi alakerran tietokoneluokkaan meditoimaan, Lenka nauraa. – Aiemmin en jaksanut herätä kello kymmenen luennolle, mutta meditoimaan nousin joka aamu. Lenka kertoo säännöllisen mietiskelyn muuttaneen arkeaan harmonisemmaksi: – Kun asiat eivät suju ja tulen ärtyneeksi, kykenen päästämään ärtymyksen tunteesta nopeammin irti. Myös moni menneisyyden painolasti kevenee meditaation avulla. Kun Lenka perusti perheen, jokapäiväinen meditaatioharjoitus joutui jäihin. Arjen kiireiden keskellä Lenka löysi uusia tapoja rauhoittua: – Tiettyjä huomion suuntaamisen tekniikoita voi harjoittaa vaikkapa bussipysäkillä. Meditaatiohetket kylätalolla Tuhkimonpuistossa syys-, loka- ja marraskuussa sunnuntaisin kello 16–17. Coolcheck-tekniikasta voit lukea lisää sivulta coolcheck.org. Lenka Piipari opettaa coolcheck-meditointia. Kylätalon kässäklubi talkoili mosaiikkia Kylätalon syystoiminta käynnistyy syyskuussa Soppakuppila palaa kesätauolta ja toimii Tuhkimonpuiston kylätalolla taas maanantaisin klo 11 syyskuun alusta alkaen. Tiistaisin vuorossa on kässäklubi klo 18. Muusta ohjelmasta tiedotetaan www.roihuvuori.com sivuilla ja kannattaa muistaa että kylätaloa voi vuokrata myös omaan käyttöön, vaikkapa lastenjuhliin tai kokouksen pitämiseen. Viime talven Tuhkimonpuiston Kuva: Johanna Aydemir TEKSTI: Johanna Aydemir kylätalolle kokoontui joka tiistai kässäklubilaisten joukko. Tiistai-iltaisin juteltiin yhdessä, juotiin kahvia ja tehtiin käsitöitä. Toukokuussa kässäklubi tempaisi Tuhkimonpuistoon mosaiikkitalkoot ja puiston keskellä olevan iso betonirengas sai kauniin uuden ulkokuoren. Kässäklubi jatkuu taas syyskuussa tiistaisin klo 18. Tervetuloa mukaan! Meditaation tilassa mieli on yhtä aikaa valpas ja hiljainen. Ajatuksista irti päästäminen voi olla aloittelijalle hankalaa. Alkuvaikeutta ei kuitenkaan pidä säikähtää. – Meditaatio on kuin mikä hyvänsä muukin taito: mitä enemmän harjoittelee, sitä helpommaksi se käy, Lenka lupaa. Coolcheck-meditaatio on ei-kaupallista toimintaa. Lenka ohjaa meditaatiohetkiä ilmaiseksi, aivan kuten hänen omakin opettajansa aikanaan. Meditaatio räätälöidään sen mukaan, millainen ryhmä kulloinkin on paikalla. Lenka opastaa tekemään harjoituksia, joiden tarkoituksena on tasapainottaa kehoa ja rauhoittaa mieltä. Loppurentoutuksessa käytetään välillä apuna musiikkia. – Jokainen kerta on ainutlaatuinen, Lenka toteaa. Osanottajat voivat olla kunnoltaan millaisia hyvänsä, sillä mietiskely ei käy fysiikan päälle. Ryhmän toimintaan osallistuminen ei myöskään vaadi sitä, että on valmis meditoimaan päivittäin, tai edes tulemaan joka sunnuntai kylätalolle. – On aivan normaalia käydä vaikkapa kaksi kertaa kuussa, vakuuttaa Lenka, ja toivottaa uudet halukkaat tervetulleiksi ryhmään. Meditaatiohetkemme jälkeen Lenka kurkkaa pihamaalle ja vaihtaa pari sanaa nuorten kanssa. – Tuttuja tyttöjä, Lenka hymyilee. Elämän äänet eivät ole häirinneet mietiskelyämme. 3 .11. 201 7 1 – . 6 1 assa Roihik uu: tapaht Esitystaiteen keskuksen kekrijuhlat ja Roihukino 2013 Teksti: Anne Karttunen Eskus – Esitystaiteen keskus ja Lasten ja nuorten animaatiofestarit RoihuKino järjestävät marraskuussa 2013 taidetalkoot yhteistyökumppaneidensa kanssa. Talkoissa roihuvuorelaisille järjestetään viikon ajan poikkitaiteellista työpajatoimintaa, joka huipentuu työpajarupeaman lopuksi järjestettävään kekrijuhlaan Roihuvuoren musiikkiopistolla 16.–17.11.2013. Luvassa on taidetuotoksia RoihuKinosta sekä Eskuksen järjestämistä työpajoista sekä hauskanpitoa ja yhdessäoloa. Mukana menossa ovat mm. Toisissa tiloissa -ryhmä, Äänikairat -esitys, Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri sekä Piirakkakerho. Taidetalkoiden järjestäjät esittäytyvät Roihuvuoren kyläjuhlilla ja järjestävät siellä osallistavaa toimintaa. Taidetalkoiden blogi, johon päivitetään lisätietoa matkan varrella: taidetalkoot.wordpress.com. Roihukinosta tulee syksyllä lisätietoa www.roihuvuori.com nettisivulle. Kuva: Johanna Aydemir sa s o l a t Kylä tuu tapah www.roihuvuori.com Kuva: Paula Sankelo 10 Roihuvuoren kylälehti
11 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Pyöräilevä työmatkabussi liikennöi taas syksyllä Oman kylän perunamaa Teksti: Terhi Huovari Kuin ohimennen sorapäällysteisen kävelytien vierustalta avautuu mullattu peltoalue. Vähän matkan päässä häämöttää Abraham Wetterin tie ja toisella puolella Keijukaisenpolun kerrostalot. Ympärillä joutomaata, niittyä ja nurmikkoa – siinä on parin aarin perunamaa kuin kotonaan. – Paikka on Helsingin kaupungin vihersuunnittelijan kanssa haettu, kertoo idean isä Jarmo Välikangas. – Ajatus Roihikan perunapellosta virisi jo viime kesänä, kun viljelyprojektissa aloiteltiin tomaattien, yrttien ja muiden kasvien lavaviljelyä. – Mukana taloyhtiöiden viljelylavojen katselmuksessa oli myös Helsingin yliopiston kasvituotantotieteiden professori Jari Valkonen, jonka tiesin ennalta perunafriikiksi, Jarmo kuvailee. Lähiruoalle suopea Valkonen kiinnostui ja auttoi koordinoimaan asiaa eteenpäin Helsingin kaupungin virastoissa. Kun vihdoin rakennusviraston johtaja keväällä 2013 näytti vihreää valoa, alkoi tapahtua. – Toukokuussa Helsingin kaupungin traktorit alkoivat jyrsiä heinikkoa pottumaaksi, roihuvuorelaisten käyttöön. Ihmiset tykkäävät tehdä yhdessä Alue jyrsittiin neljään kertaan. Sitten talkoovoimin siivottiin. Lasinsirut ja suuremmat kivet kerättiin pois ja maaperä arvioitiin. Kelpo mullalta vaikutti. Yhdessä nurkassa oli kosteutta jonkin verran, hieman savista siis, mutta muutoin, siinä se oli, valmis pellonpohja. Alue on vuokralla Helsingin kaupungilta, vuokraajana Roihuvuori-seura, kertoo Roihuvuori-aktiivi Otto-Ville Mikkelä. Peltoprojektia hoidetaan yhteistyössä usean tahon kanssa. Pro Peruna lahjoitti siemenperunat. Tärkeänä tukihenkilönä toimii myös Monen Polven Kasvutila -hankkeen Senja Lappalainen, joka tarvittaessa kertoo, mitä pellolla pitää tehdä. Monen Polven Kasvutila tuli mukaan myös turvaverkoksi siltä varalta, että vapaaehtoisten into peltohommiin olisi lopahtanut kesken kaiken. Mutta ei, perunanviljelyssä on vetovoimaa. Juhannuspäivääkin jotkut viettivät kitkemällä. Sana perunanviljelystä kiiri Roihuvuoren vapaaehtoisten keskuudessa. Ilmoituksiakin jaettiin alkuvaiheessa. – Ei tässä sen kummempia tavoitteita ole, kuin että ihmiset tykkäävät tehdä yhdessä, toteuttaa sellaista get together -meininkiä. Ja samalla ihmiset kiinnostuvat ympäristöstään, sanoo Jarmo Välikangas. – Syksymmällä on luvassa yhteiset sadonkorjuujuhlat, ja talvella taas mietitään uusia ideoita, onnistuisiko ympärillä vaikkapa palstaviljely. Roihikan omat sipsit? Sokerina pohjalla odottaa uusi tuoteidea. Roihuvuoressa toimivan Helsingin palvelualojen ammattioppilaitoksen kanssa on suunniteltu, että sadonkorjuujuhlien ylijäämäperunoista voisi tehdä oman kylän nimikkoperunalastuja. Syksy näyttää, millainen sato saadaan: riittääkö Roihulastuihin perunoita, vai onko tiedossa niukasti saatava mutta sitäkin suurempi hitti. Stadin ammattiopisto mukana Kyläjuhlilla Matti Kinnunen havainnollistaa, kuinka matka taittuu tarvittaessa vaikka puvussa. Pyöräily on ylivertainen tapa kulkea työmatkat. Ainoa huono puoli on, että toisin kuin julkisessa liikenteessä, matka tehdään yleensä yksin. Se käy pidemmän päälle tylsäksi. Roihuvuoren pyöräaktiivit Jani, Matti ja Petteri päättivät perustaa pyöräilevän työmatkabussin, jotta työmatkat olisivat iloisempia. Samalla tarkoitus oli innostaa uusia ihmisiä työmatkapyöräilijöiksi. Roihuvuoren pyöräilevä työmatkabussi on sovellus vanhasta sosiaalisesta innovaatiosta – pyöräilevästä koulubussista: http://www.poljin.fi/koulubussit. Työmatkabussit kulkivat keskiviikkoisin kylätalo Tuhkimosta Merihakaan. Lähtöjä oli viikoista ja paikkansa varanneiden aikatauluista riippuen yksi tai kaksi. Aiempi bussivuoro lähti matkaan klo 7.30, myöhempi klo 8.15. Ennen lähtöä tarjolla oli aamukahvia ja pientä huoltoapua. Tyhjin kumein ei bussi kulje. Matkustajia bussissa oli enimmillään 15, vähimmillään kolme. Kaikki iloisia ja reippaita. Edes tihkusade ei hyydyttänyt matkustajakuskien hymyä. Työmatkabussilla oli kaksi välipysäkkiä. Toiselta matkaan pääsivät Tammisalosta tulevat ja toiselta Herttoniemestä kohti keskustaa polkevat. Työmatkabussin matka Roihuvuoresta Hakaniemeen kesti puolisen tuntia. Vauhti oli leppoisa, jotta matkustajakuljettajat eivät hikeentyisi ja jotta he voisivat jutella keskenään. Pyöräilevä työmatkabussi oli kuitenkin aina joukkoliikennettä nopeampi. Bussi saapui perille iloisen puheensorinan saattelemana aikataulunsa mukaisesti. Pyöräbussi on luotettava kulkuväline. Roihuvuoden pyöräilevät työmatkabussit liikennöivät jälleen syksyllä. Silloin aloittaa liikennöinnin uusi vuoro Roihuvuoresta Viikin kautta Oulunkylään ja sieltä 550-bussin reittiä seuraillen aina Leppävaaraan asti. Tarkemmat tiedot aikatauluista ja reiteistä löytyvät Roihuvuori.com-sivustolta ja Facebookista Roihuvuori-ryhmästä. Tervetuloa mukaan! Palvelualojen oppilaitos kyläjuhlilla Prinsessantie 2 Teksti: Otto-Ville Mikkelä Stadin ammat tioppilaitoksen Prinsessantien toimipaikassa on kyläjuhlien kunniaksi mm. ruokamyyntiä, servietin taittelun opastusta ja ruuantunnistuskilpailuja. Lisäksi matkailualan opiskelijat jakavat materiaalia ja arvontalipukkeita kyläläisille. Ohjelmaa on tarjolla ammattioppilaitoksen aula- ja kokoustiloissa sekä perjantaina että lauantaina. Ravintola Kokissa tarjoillaan perjantaina lounasta tavalliseen tapaan klo 11.15–13.45. Vinkkejä herkkusuille ja shoppailijoille Stadin ammattioppilaitoksen Prinsessantien toimipaikassa opiskellaan elintarvike, hotelli-, ravintola- ja catering-, matkailu- sekä tekstiili- ja vaatetusalaa. Ravintola Kokki on opiston opetusravintola ja se toimii lukukausien aikana lounas-, kokous- ja tilausravintolana. Ravintola Kokki on avoinna lukukauden aikana tiistaista perjantaihin klo 11.15–13.45. Ravintolan tiloissa on mahdollisuus järjestää erilaisia tapahtumia ja ravintola järjestää myös teemailtoja. Perinteisesti on ollut tarjolla myös isänpäivä- ja äitienpäivälounas. Myös joululounaat ovat olleet erittäin suosittuja. Elintarvikemyymälä Kanelista saa ostaa ja tilata opiskelijoiden valmistamia ruoka- ja konditoriatuotteita. Suosio on huikea ja tuotteet menevät nopeasti kaupaksi. Kaneli on avoinna lukukauden aikana maanantaista perjantaihin klo 13–16. Tekstiili- ja vaatemyymälä Kasmirissa voi tehdä edullisia vaateostoksia. Valikoima on pieni ja persoonallinen. Kasimir on avoinna lukukauden aikana keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13–16. Lisätietoja Palvelualojen oppilaitoksesta: www.hel.fi/hki/ammatillinen/fi/Etusivu perjantai 30.8. klo 12–17 elintarvikemyymälä auki klo 11.15–13.45 lounas ravintola Kokissa perjantai 30.8. ja lauantai 31.8. pe klo 12–19 la klo 10–17 (aula -ja kokoustiloissa) •• •• ruokamyyntiä mukaan tai paikan päällä nautittavaksi servietin taittelun opastusta tunnistuskilpailuja muuta opiskelijoiden järjestämää ohjelmaa Perjantaina ja lauantaina Matkailualan opiskelijat jakavat materiaalia ja arvontalipukkeita kylällä Kuva: Börje Hiltunen Kuva: Otto-Ville Mikkelä Teksti: Matti Kinnunen
KinoKivinokka Elokuvia uimarannalla lauantaina 24.8. klo 17–24 Ennennäkemätön ELOKUVAtApAhtUmA Kotimainen yllätysennakko Lyhytelokuvia Lastenelokuva Ulkoilmaelokuvia Kivinokassa. tule pyörällä! Ohjelma ja lisätiedot facebookissa. f
13 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com e l l u d a k e l u T n a a m a a g n o c e johdattaa Karnevaalikulku iseen iltaan bala Roihuvuoren Kuu Teksti: Aki Suomalainen Conga-kulkue on osa kuubalaista karnevaaliperinnettä. Samaan tapaan kuin samba-kulkueet Brasiliassa, conga-kulkue etenee määrättyä reittiä pitkin conga-musiikin tahdissa. Kulkueen kärjessä ovat soittajat, jotka kantavat rumpuja ja muita käsillä soitettavia lyömäsoittimia mukanaan. Kulkueessa myös lauletaan, ja kaikki halukkaat voivat laulaa mukana. Kuubassa on conga-kouluja, jotka harjoittelevat kar- Kuva: Aki Suomalainen aan äkin muk Lähde sin mallia n! Tässä e e s e e u lk yt on ku ubasta. N C e d o g a lalla Santi laittaa ja s u u is ll o mahd myös panostaa koreasti ja an voi utta muka M . in ih u k pu ikoista s ilman er ö y m ä te aan läh an nauttim a v a u s ia tanss sta. tunnelma nevaalia varten läpi vuoden. Jokainen koulu muodostaa karnevaaleilla kulkueen, johon juhlijat voivat osallistua, ja paras koulu palkitaan. Lähde sinäkin mukaan kulkueeseen! Tässä mallia Santiago de Cubasta. Nyt on mahdollisuus laittaa jalalla koreasti ja panostaa myös pukuihin. Mutta mukaan voi lähteä myös ilman erikoista tanssiasua vain nauttimaan tunnelmasta. Kuubalaisessa illassa 30.8. järjestetään ensimmäistä kertaa karnevaalihenkinen congakulkue. Comparsa-musiikista huolehtivat RumbaAkatemian johdolla kuubalaisen rumban ammattilaiset ja harrastajat. Kulkueeseen ovat tervetulleita aivan kaikki. Karnevaalikuosit esiin kaapista ja kadulle congaamaan! Klo 18.30 lähtö Roihuvuoren kirjastolta, kulkue etenee Roihuvuorentietä pitkin kirkon pihalle. Klo 19.30 Roihuvuoren kirkon pihalla esiintyy helsinkiläinen salsa-yhtye Los Salsanismo. Luvassa on viihdyttävää salsaa, cha-cha-chata, boleroa ja kuubalaista timbaa. televisiosta tuttu, iloista naisenergiaa pursuava tanssiryhmä Etnica esiintyy orkesterin kanssa. Noin klo 21 Illan hämärtyessä ja roihujen sytyttyä rummutus, laulu ja soitto valtaavat kirkon pihan. Kuubalaisen rumba-musiikin todellisen ilotulituksen aloittaa tamperelainen rumbayhtye Karumba solistinaan Katariina Kallio, rumbera vailla vertaa. Noin klo 21.30 Rumba-Akatemian rehtorin Vili Mustalammen johdolla alkaa herkullinen Avoin rumba. Odotettavissa on yllätyksiä ja unohtumattomia kokemuksia. Kuva: Jaana Lahti Illan juontaa radiosta tuttu Papá Montero. Ilmastovanhemmat nimenkeruussa kyläjuhlilla Teksti: Otto-Ville Mikkelä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu jo monen 2000luvulla syntyneen lapsen vanhempien arkeen, sillä lastemme tulevaisuudessa maapallon keskilämpötila on vaarassa nousta yli neljä astetta. Se taas tuo mukanaan äärimmäisiä sääilmiöitä, joihin voi olla mahdotonta sopeutua. Ilmastovanhemmat on poliittisesti sitoutumaton lasten etujärjestö. Se perustettiin, koska nykytoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät riitä. Ilmastovanhempien roihuvuorelaisen aktiivin Paula Sankelon mielestä helsinkiläisten vanhempien tulisi seurata Helsingin Energian investointitoimia vuonna 2015. Kaupunginvaltuutetut päättävät kattilainvestoinnista, joka vaikuttaa voimalapäästöihin vielä vuosikymmeniä. On vaarana, että Helsingissä päädytään polttamaan kivihiiltä myös tulevaisuudessa, mikä olisi kestämätöntä. Ilmastovanhemmat haluaa kokonaan uuden biopolttoainevoimalan Vuosaareen. Ilmastovanhempien pääkaupunkiseudun paikallisryhmän ensimmäinen ulostulo on Roihuvuoren kyläjuhlilla. Paula Sankelon mielestä on hienoa tulla kertomaan roihuvuorelaisille vanhemmille, isovanhemmille ja muille lasten läheisille Ilmastovanhemmista, sillä roihuvuorelaiset vanhemmat tuntevat päätöksentekoa ja toimivat yhteisöllisesti. Kyläjuhlilla on mahdollista allekirjoittaa vetoomus vahvan ilmastolain puolesta. Laissa vaaditaan, että Suomi ottaa tavoitteeksi 1990 tasoon verrattuna 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Vetoomus alkaa sanoilla: ”Hyvä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta päättävä ministeri! Minulla on lapsi, ja olen todella huolissani.” Lisätietoa: www.ilmastovanhemmat.fi Ohjelmaa Roihuvuoren kirkolla perjantai 30.8.2013 Kirkon piha (Tulisuontie 2) • • T ammisalon VPK esittelee sammutuskalustoa ja antaa ensisammutus koulutusta. Eri järjestöt esittelevät toimintaansa kirkon pihalla. klo 17.30 Kamarikuoro Cantiamo klo 18.00 Kyläjuhlien avajaiset, vuoden roihuvuorelaisen julkistaminen. klo 18.30 Kyläorkesteri KUUBALAINEN ILTA klo 19.30–23 klo 18.30 Conga-kulkuekarnevaali kirjastolta kirkolle klo 19.30 Los Salsanismo, 12-henkinen salsaorkesteri klo 21.00 Katariina Kallio ja Karumba, rumbaa asenteella ja tunteella, suoraan Tampereelta! klo 21.30–23 RoihuRumba, Vili Mustalampi (Rumba-Akatemia) kutsuu rumberoita lavalle soittamaan ja nauttimaan Roihuvuoren pimenevästä illasta. Illan juontaa radiosta tuttu, kuubalaisen musiikin tietopankki Papá Montero. Illan aikana salsaorkesterin lomassa esiintyy myös Latin SM -mitalisti tanssiryhmä Etnica kahdella upealla esityksellä ROIHUVUOREN KIRKKO (Tulisuontie 2) klo klo klo klo 17 18 19 20 Lapset soittavat lapsille, Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti Pieni iltasoitto, Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti Riparilauluja bändin säestyksellä, mukana Tomi Kujansuu Lauluja ja runoja elämän polulta, Mira-Maria, laulu, Marianne Näränen, piano klo 21 Sarastus – Musiikillinen matka improvisaatioon ja luonnon lähelle, Kristiina Olanto, laulu, Jorma Tapio, saksofoni ja Harri Taittonen, piano. klo 22 Kesäyön improvisaatio- ja toivekonsertti, Janne Maarala, piano
www.roihuvuori.com Kuva: Maria Förbom 14 Roihuvuoren kylälehti Roihuvuoren vanhemmat aktiivisina Jaakko Kontio suunnitteli vanhempien aloitteesta koulun Teksti: ANNA-LIISA MIKKELÄ Jaakko Kontiolla, 89, on ollut vaiheikas elämä. Meille roihuvuorelaisille merkittävää on, että mies on suunnitellut Roihuvuoren Kuva: Maria Förbom yhteiskoulun, nykyisen Porolahden yläkoulun. Jaakko Kontio on tallentanut moninaisista vaiheistaan jälkipolville SKS:n arkistoon tuhansia sivuja omakustanteita. Kun Roihuvuorta ruvettiin 1950-luvun lopulla vauhdilla rakentamaan, alueelle muuttaneet huomasivat pian, että täältä puuttui oppikoulu. Oma kansakoulukin oli valmistunut vasta 1957. Oppikoulun puuhamieheksi ryhtyi Pentti Kalliomäki, joka kesällä 1958 kutsui Wanhan Myllyn kahvilaan roihuvuorelaisisiä pohtimaan lastensa tulevaisuutta. Roihuvuoren Oppikouluyhdistys perustettiin samana syksynä, puheenjohtajaksi tuli tuomari Veikko Hallenberg, rahastonhoitajaksi sittemmin Elannon pääjohtajana tunnettu Ylermi Runko. Roihuvuoressa asuvat arkkitehdit Jaakko Kontio ja Kalle Räike saivat tehtäväkseen koulun suunnittelun. Roihuvuoren yhteiskoulua ei olisi rakennettu ilman mittavaa vapaaehtoistyötä. Yhdistyksen naistoimikunta hankki toiminnallaan varoja koululle. Avuksi oli myös Roihuvuoren Uutiset, jonka numerot on arkistoitu Pasilan kirjastoon. Rakennus valmistui 1961, mutta Roihuvuoren yhteiskoulun ensimmäiset oppilaat aloittivat opiskelunsa jo 1959. Koulu toimi yksityisenä yhteiskouluna 1959–1977, vuosina 1965–1977 myös kansakouluna, koska tien toiselle puolelle rakennettu kansakoulu pullisteli oppilaista. 1990 lukio yhdistettiin Laajasalon lukioon. Nuoruus sodassa Kontio syntyi Tavastilassa 1924 kolmilapsiseen opettajaperheeseen. Hän oli vain 15-vuotias, kun kutsu sotaan tuli. Jatkosodassa hän oli tulenjohtajana. Kesällä 1944 hänen rykmenttinsä tuki saksalaista jalkaväkidivisioonaa, joka oli siirretty Kannakselle Leningradin piirityksestä. Nuoren vänrikin silmin saksalaiset olivat vanhoja, väsyneitä miehiä, mutta heillä oli hyvät muonat ja varusteet. Myös tiedonkulku oli nopeaa. Esimerkiksi von Stauffenbergin epäonnistuneesta attentaatista Hitleriä vastaan tuli tieto Viipurinlahdelle samana iltana. Palattuaan 20-vuotiaana sodasta Kontio makasi kuukausia tuberkuloosiparantolassa, mistä hän löysi tulevan vaimonsakin. Insinööristä arkkitehdiksi Ylioppilaaksi Kontio julistettiin 1943 muiden ikäistensä sotaan osallistuneiden poikien tavoin ilman ylioppilaskirjoituksia. Vuonna 1948 hän valmistui insinööriksi, kuusi vuotta myöhemmin arkkitehdiksi. Samana vuonna hänet kutsuttiin Alvar Aallon toimistoon Munkkiniemeen. Arkkitehtiopintojensa ohessa Kontio oli työskennellyt useissa arkkitehtitoimistoissa, ja Helsingin kaupunginarkki-
Satumaanpolku 2:ssa oli ennen Porolahden peruskoulun tilalla Roihuvuoren yhteiskoulu. viime tu oppi syksynä perustet toiminut kouluyhdistys on i. Toimierittäin virkeäst rten tar lupa-anomusta va ma saa vittava alkupääo utamassa tiin kokoon mu kuukaudessa” ” R o ihu v u o ren 59 – – Uusi Suomi 19 tehtinakin hän piipahti, mutta poliittiset kärhämät häiritsivät häntä, ja työsuhde jäi lyhyeksi. taa myöhemmin Kontio rohkenee tunnustaa, että Aallon toisen vaimon kanssa eivät henkilökemiat sopineet yhteen. Myöhemmin Kontio teki yhteistyötä Kalle Räikkeen kanssa. He suunnitteliAlvar Aallon oikea käsi vat mm. Helsingin jäähallin, Otaniemen Vuodet Alvar Aallon toimistopäällik- koneinsinööriosaston päärakennuksen, Vuoksenniskönä olivat kiinnostavia. kan yhteiskouJaakko Kontio on suunniTyömaa oli lun ja Imatran tellut Porolahden valkoisen maailmanlaaseurakunnan koulurakennuksen lisäksi mm. siunauskapjuinen, ja sielHelsingin jäähallin yhdessä lä liikkui vaipelin. Itä-HelKalle Räikkeen kanssa. kutusvaltaisia sinkiin Konihmisiä niin tio suunnitteli koti- kuin ulkomailtakin. Noita vuo- mm. Siilitien seurakuntatalon sekä Laasia Kontio on muistellut julkaisematto- jasalon tennishallin. massa kirjassaan Seitsemän vuotta Alvarin tähden. Siinä hän myös oikaisee ja täydentää aikalaistensa kirjoituksia Aallosta. Oppi ko uluyh disty ksen Kontio työskenteli Aallon oikeana känaist oi mi kunta vai keu ksien kes tenä 1950-luvulla, jolloin Aallon luomiskell ä vimma oli suurimmillaan. Noiden vuo”Kevätmyyjäiset ovat sien töitä ovat mm. Kansaneläkelaitos, tulos sa. Lisää naisia mukaa n toi Stora Enson pääkonttori, Kulttuuritalo, mintaan! Kaikki ujot ja arat Rautatalo ja Otaniemi. Maaseudulle nouvapautukoot komplek seis sivat mm. Seinäjoen ja Vuoksenniskan taan ja tulkoot mukaan. Työ kirkot sekä Jyväskylän yliopisto. tä on paljon ja meitä väh än. Kun Kontio lähti Aallon toimistosta, Jos tulet kerran et voi olla Aalto pettyi. Hän harkitsi alaisensa situlematta toista kertaa .” touttamista jopa yhtiökumppanuudella, mutta ei onnistunut. Nyt puoli vuosisa– Roihuvuoren Uut iset 1959 – 15 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com
16 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Konkarikapteenit Toni ja Asa valmiina otteluun. Roihuvuoren futisderby on kaikille 15-vuotta täyttäneille roihuvuorelaisille avoin jalkapallo-ottelu. Lasten peliä ei tänä vuonna järjestetä. Harjoitukset järjestetään Porolahden alakoulun viereisellä viheriöllä peliä edeltävänä torstaina 22.8. ja keskiviikkona 28.8. klo 18. Kuva: Kimmo Kallio Joukkueisiin ilmoittautuminen tapahtuu harjoituksissa. Joukkueisiin otetaan mukaan niin monta kuin mahtuu, lopulliset kokoonpanot vahvistuvat harjoituspäivänä. y b er n POROLAHDEN KENTTÄ Dtaa jällee fu T e ks ti: K immo Jo perinteeksi muodostunut kyläjuhlien futisderby pelataan tänä vuonna Ylä- ja Ala-Roihuvuoren välillä. Tapaan Roihuvuoren futisderbyn konkarikapteenit Toni Leinosen ja Asan Kal lauantai 31.8. klo 11 Roihun D-tyttöjen aluesarjan ottelu Roihu–KiPe (tekonurmi) klo 14 jalkapallo-ottelu YläRoihuvuori vastaan Ala-Roihuvuori (hiekkakenttä). Pelien aikana Roihun puffet avoinna. l io Porolahden peruskoulun pallokentän laidalla. Tarkoitus olisi ottaa kuva itse pelipaikalla, mutta sisäänkäynnille on kaikkien ihmetykseksi ilmestynyt suurella munalukolla lukittu portti. Nimellinen este ei elämäntapa-atleetteja kuitenkaan pidättele; kapteenit heilauttavat itsensä ripein liikkein vihreän aidan hiekkaiselle puolelle ja ottavat tuntumaa palloon. Kolmannen kerran järjestettävä kaupunginosaottelu on muodostunut jo perinteeksi, mutta perinteet eivät Roihuvuoressa tarkoita kaavoihin kangistumista. Toisin kuin viime vuoden Itä–Länsi-ottelussa pelaajat jaetaan nyt jälleen Ylä- ja Ala-Roihuvuoren joukkueisiin ensimmäisen derbyn tapaan. Tällä tavoin moni oppii jakamaan Roihuvuoren jo pienenä, sillä jako noudattaa kahden koulualueen välistä rajaa. Selkeitä laadullisia eroja asuinalueiden välillä on myös havaittu. – Ylhäällä vuorella kraanoista valuu kirkasta lähdevettä! Asa arvioi. – Voit laittaa siihen, että Ala-Roihikassa korjattiin just appelsiinisato, Leinonen toteaa. Vuorenpeikontien ja Peukaloisentien välisellä puskurivyöhykkeellä asuville on derbyssä myönnetty Roihuvuoren kak- Kuva: Jussi Lahti – Pesistä? Missä? – Roihuvuoressa. Kannattaa poiketa katsomaan, vain naisten superpesikseen on pääsyliput, kaikkia muita otteluita pääsee katsomaan ilmaiseksi. Kesän aikana Roihuvuoressa pelataan yli sata ottelua. – Anteeksi, haluatteko pesismainoksen? – Pesistä? Helsingissä? – Kyllä. Ihan nuorista 6-vuotiaista aina aikuisiin asti! – Pesistä? Jokojoko-palloa stadissa? – Jeps! Roihikassa. Stadin buli notski. Kandee tulla tsiigaan ku friidut ja skloddit skulaa. ! ä ä t t i e H ! ä l l ä ä T ! n o i s k Y ! ä l l ä Tä IL A VA TE K S T I: LE SAMA Pesäpalloa on Helsingissä pelattu ihan sen alkuhetkistä lähtien, Roihussakin jo 56 vuotta. Perinteitä löytyy, mutta uusia toimintatapoja mietitään ja vanhoja uudistetaan, jotta seurassamme olisi edelleenkin ilo harrastaa ja saisimme uusiakin pelaajia joukkoomme. Roihulaisilla on ollut kiireinen kesä, mutta mukavalla tavalla kiireinen. Pelejä on pelattu sekä kotona että vieraissa, joukkueet ovat osallistuneet leireille ja pelaamisen lisäksi pelaajat ovat toimineet sekä tuomareina että pallotyttöinä ja -poikina. Pelaajien vanhemmat ovat tuomaroinnin lisäksi täyttäneet pöytäkirjoja, opetelleet käyttämään tulostaulua sekä keitelleet kahvia ja grillanneet makkaroita otteluiden aikana avoinna olevassa kanttiinissa. Roihuvuorelaiseen tapaan myös Roihussa asioita tehdään yhdessä yhteiseksi hyväksi. soiskansalaisuus: he voivat anoa pelipassia kumman joukkueen väreihin tahansa. Entä millä asenteella kapteenit luotsaavat joukkueitaan kyläjuhlan peliin? – Ei ainakaan olla ihan niin rotsi auki, Asa toppuuttelee. – Pää vain kylmänä Brasilian tapaan. Leinonen nyökyttelee vieressä. Yhtä mieltä ollaan myös hyvän tuomarin tärkeydestä. Toissa vuonna kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki veti pisteet kotiin reilulla ja jämptillä tuomarityöskentelyllä. Kapteenit uskovat, että samaa laatua voidaan löytää nyt myös ministeriön ulkopuolelta. Tää on Roihua! Tää on Roihua! Kesä Superpesiksen pyörteissä on tarjonnut Roihun naisten joukkueelle mielenkiintoisia haasteita. Vaikka sarjataulukkoon on jouduttu kirjaamaan merkintöjä vain tappiosarakkeeseen, ei joukkue ole jäänyt kentällä aseettomaksi. Yritteliäs ja ennakkoluuloton pelitapa ovat pitäneet ennen kaikkea kotikentällä vastustajat tiukilla. Äänekkäästi kannustaneen kotiyleisön tuella Roihuvuori on ollutkin vierailijoille haastava paikka pelata, ja sarjapisteet ovat olleet suuren työn takana. Jotain Roihun ainutlaatuisuudesta kertoo se, että joukkueen 17 pelaajan kokoonpanosta reilusti yli puolet on seuran omia kasvatteja. Tämä suhdeluku on naisten Superpesiksen suurin. Toiminnassa halutaan panostaa jatkossakin siihen, että Helsingissä pelataan Superpesistä – nimenomaan helsinkiläisten pelaajien voimin. Siksi syksyn ratkaiseviin peleihin pääsarjapaikan puolesta kannattaa tulla pitämään meteliä! Nousulle kohti naisten sarjan parrasvaloja tarjoaa hyvän perustan B-tyttöjen joukkue, joka on jo muutaman vuoden ajan pelannut Suomen huipulla. Tästä hyvänä mittarina ovat myös yksilötasolla lisääntyneet nuorten Itä–Länsi-edustukset. Tänä vuonna peräti kolme roihulaisneitoa sai kutsun tähän pesäpallon allstars-peliin. Loppusarja on alkanut lupaavasti voitoilla perinteisistä pesispitäjistä Lapuasta, Siilinjärvestä ja Oulusta. Niinpä silmissä siintävätkin jo syksyn ratkaisupelit, joissa edellisvuoden niukat putoamiset mitalisijojen ulkopuolelle halutaan kirkastaa.
alepa.fi Ostoksille aamuvarhaisesta iltamyöhään! Alepat: Roihuvuori ja Erätori: ma-la 7-23 su 10-23 hok-elanto.fi/wdc BONUS JOPA 5 % Alepa Herttoniemi: 24 h Alepat: Roihuvuori, Roihuvuorentie 26. Erätori, Kettutie 2. Herttoniemi, Hiihtomäentie 14. naapuri, jonka tunnet nimestä. MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % HOK-ELANTO.FI
Herttoniemen kartano Linnanrakentajantie 12 Roihuvuorentie PE 30.8. KLO 18.30–19.30 Conga-kulkuekarvenaali kirjaston pihalta Roihuvuoren kirkon pihalle. Kaikki mukaan, voit pukeutua naamioihin ja varata rytmisoittimia mukaan. ROIHUVUORENTIE KIRPPUTORINA Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisimmät ohjelmatiedot löydät Roihuvuoren Internet-sivustolta www.roihuvuori.com. pe 30.8. KLO 16 ALKAEN Roihuvuorentie 5:stä kirkolle päin, nurmikoilla jalkakäytävän vieressä. Ota oma pöytäliina tai pöytä tavaroillesi. Paikat ilmaiset. 4 J PEUKALOISENPUISTO entie r o u v u Ro i h lu POROLAHDEN KENTTÄ (Huom! Tilaisuudet ovat alkoholittomia!) sågaregatan Ravintola HRH Roihuvuorentie 1 PE 30.8. KLO 19.00 Amengo Drom PE 30.8. KLO 21.00 Markan Jazz PE 30.8. KLO 22.00 The Students PE 30.8. KLO 23.30 Thescape PE 30.8. KLO 01.30 The Batbones 14 LA 31.8. KLO 17.00 Cheo LA 31.8. KLO 18.30 Keoma LA 31.8. KLO 20.00 Osteri LA 31.8. KLO 21.00 Karaoke peikont. vuoren Ravintola Ruiskumestari 9 Roihuvuorentie 10 ka PE 30.8. KLO 19 Johnny B. ja Pimeyden Ystävät PE 30.8. KLO 22 Karaoke PE 30.8. KLO 18 Aurinkokettu PE 30.8. KLO 19 Erwin Preston PE 30.8. KLO 20 Rautakoura PE 30.8. KLO 21 Steen 1 PE 30.8. KLO 22 Keoma PE 30.8. KLO 23 Tatu Varis soittaa espanjalaista kitaraa Roihuvuori-seuran infopiste POP UP ROIHUVUORI VALOKUVANÄYTTELY Roihuvuorentie 9 PE 30.8. ja LA 31.8.Valokuvataiteen opiskelijoiden töistä Suomesta ja Englannista. PE 30.8. KLO 20.00 Kahvila Roi, Jussi Aalto kertoo valokuvistaan sikka t r e h 1 J ie etterin t abraham w Herttoniemen kartano j. ol.k por 10 2 poro en d h la u koul keij u 6 sat sahaajankatu Roihuvuorentie 12–16 7 3 um a 5 porolahden koulu WC s väg m wetter a h a r b a k ku Yö Japanilaisessa puutarhassa 10 J a J Tuhkimontie 10–12 PE 30.8. KLO 16.00 Tanssiperformanssi Tatiana Solovieva PE 30.8. KLO 16.30 Lasten tanhuryhmä Jippo esiintyy PE 30.8. KLO 17.00 Sirkus Huima PE 30.8. KLO 17.30 Tanssiperformanssi Tatiana Solovieva 9 WC nt ie 8 TUHKIMONPUISTO – KYLÄTALO tuhkimo 8 LA 31.8. KLO 20.00 Karaoke LA 31.8. KLO 24.00 DJ 15 i 16 sbe 7 a ti e kin mi Tekonurmi LA 31.8. KLO 11 Roihun D-tyttöjen aluesarjan ottelu Roihu-KiPe Hiekkakenttä LA 31.8. KLO 14 Jalkapallo-ottelu Ylä-Roihuvuori vastaan Ala-Roihuvuori. Pelien aikana Roihun puffetti avoinna 6 12 ie nt a s es ns i pr Roihuvuorentie 2 PE 30.8. KLO 18–19 Bayefall Rhytme, Djembe-Dundoung-Kongas “Afrikkalaisia rytmejä” 5 pa l he rg s vägen 3 pu n CONGA-KULKUEKARNEVAALI i roihuvuoren kyläjuhlat 30.–31.8.2013 PE 30.8. KLO 17–20 Opastetut kierrokset tasatunnein. Vapaa pääsy. HUOM! Paikalle pääsee Kyläjuhlien omalla non-stop bussilla! 2 k ik vi 1 anp.
11 ITÄ-HELSINGIN MUSIIKKIOPISTO HELSINGIN KUVATAIDEKOULU Untuvaisentie 10 ilkan ja mar e ti ah ntie nieme itis LA 31.8. KLO 9.45–10.15 ja 10.30–11.00 Musiikkiopistolla Sanna Kaisa Sundström & Marjatta Meritähti: Pikku-Marjan eläinlaulut –muskari. LA 31.8. KLO 10.30–11.15 ja 12.30–13.15 Musiikkiopistolla eskarilaisilla mahdollisuus kokeilla Ihmun (Itä-Helsingin musiikkikoulun) vuonna 2014 alkavan luokan soittimia LA 31.8. KLO 11.15 Musiikkiopistolla Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri esiintyy LA 31.8. KLO 12 Musiikkiopistolla Ihmun vuonna 2014 alkavan luokan soittimien esittelykonsertti Koko tapahtuman ajan Musiikkiopistolla kuvismuskarin puuhapaja, Vattukuningas tavattavissa ja kahvila avoinna. Voit tulla myös piknikille! La 31.8. klo 12–16 Kuvataidekoulu järjestää Strömsin kartanon verannalla työpajan. 12 14 J gen svä r r ä kask ie tulisuont strömsinl ahdenp. ie Ravintola kulmapotku Roihuvuorentie 28 Kirkon piha Tulisuontie 2 PE 30.8. KLO 17.30 Cantiamo PE 30.8. KLO 18.00 Kyläjuhlien avajaiset Veijo Lehto, Roihuvuori-seuran pj Vuoden roihuvuorelainen julkistaminen PE 30.8. KLO 18.30 Kyläorkesteri 11 PE 30.8. KLO 19.30 – 23.00 KUUBALAINEN ILTA 18.30 Conga-kulkuekarnevaali kirjastolta kirkolle 19.30 Los Salsanismo 21.00 Katariina Kallio ja Karumba 21.30–23.00 RoihuRumba, Vili Mustalampi Illan aikana esiintyy myös Latin SM-mitalisti tanssiryhmä Etnica. 4 pe uk al oi s Tulisuontie 1 PE 30.8. KLO 20 Tarja Kujanpää 15 ent vais u t n u Ravintola Ugly Duckling PE 30.8. KLO 19 Revenge Of The Boot PE 30.8. KLO 21 Maukka Perusjätkä PE 30.8. KLO 23 Stanford Hazy LA 31.8. KLO 14 trubaduuri terassilla WC 13 Prinsessantie PE 30.8. KLO 12–19 LA 31.8. KLO 10–17 ruokamyyntiä ja servettien taittelun opastusta, tunnistuskilpailuja ja muuta opiskelijoiden järjestämää ohjelmaa 13 WC PALVELUALOJEN OPPILAITOS Tammisalon VPK esittelee sammutuskalustoa ja antaa ensisammutus koulutusta. Eri järjestöt esittelevät toimintansa kirkon pihalla. kyläjuhla t 2013 ai e ti en 16 ROIHUVUOREN KIRKKO Tulisuontie 2 stenpo PE 30.8. KLO 17 Lapset soittavat lapsille, Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti PE 30.8. KLO 18 Pieni iltasoitto, Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti PE 30.8. KLO 19 Riparilauluja bändin säestyksellä, mukana Tomi Kujansuu PE 30.8. KLO 20 Lauluja ja runoja elämän polulta, Mira-Maria, laulu, Marianne Näränen, piano PE 30.8. KLO 21 Sarastus – Musiikillinen matka improvisaatioon ja luonnon lähelle, Kristiina Olanto, laulu, Jorma Tapio, saksofoni ja Harri Taittonen, piano. PE 30.8. KLO 12 Kesäyön improvisaatio- ja toivekonsertti, Janne Maarala, piano Ruokaa kyläjuh lilla PE 30.8. KLO 17–2 PE 30.8. KLO 2 Japanilaisia pannukak PE 30.8. KLO 16–18 Makkaraa Tuhki kuja kirkon pihalla monpuistoss 18–21 Roi japanilaistyyl huvuori-seuran ruokat a eltta isessä PE 30.8. Tam misalon part puutarhassa io la is et ja m yyvät lettuja PE 30.8. Rav panilaistyylisessä pu utarhassa intola Ko PE 30.8. KLO kki Prinsessantie, lounas klo 11.15– 12–19 Ravintola Ko kki Prinsessan ja LA 31.8. KLO 10–1 13.45 7 tie, ruokamyy ntiä aulatilo issa J kyläjuhlien oma bussi Ilmainen nonstop-bussi perjantaina 30.8. noin klo 16.30–20 PYSÄKIT: Roihuvuoren vanhustenkeskus, palvelukeskus, Punahilkantie Palvelualojen oppilaitos, Prinsessantie Roihuvuoren kirkko /ostari Japanilaistyylinen puutarha (Siwan puoli) Tuhkimonpuisto (klo 18 asti) Herttoniemen kartano (klo 19.30 asti) Paluureitti kiertää Tammisalon kautta.
20 lastenohJelmaa KylÄJuhlilla Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com ästä Alkukes ollaksessa, iintyi J Jippo es isten kesäkodillain Karjala ä juhlissa, jollo illa. pidetyiss ös kirmata kallioeilla, my unn ehdittiin on myös tanhutritään, Vauhtia loikitaan ja pyö htiin ja in ta joilla n musiik ansseja. a a t u h n ta laulut opitaan Musiikillinen aamupäivä avaa ovet Pikku-Marjan eläinlauluille teKStI: OutI-MARIA tAKKInen Itä-Helsingin musiikkiopistolla järjestetään kyläjuhlalauantaina 31.8. Musiikillinen aamupäivä -tapahtuma, jossa esiintyy ensi kertaa keväällä Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri. Samana aamupäivänä lähtevät liikkeelle Kyläjuhlilta myös Pikku-Marjan eläinlaulut -muskarityöpajat. PARAS lAStenKult tuuRIKeS- on siellä missä lapsetkin, ja sinne on monta ovea. Vattumadon talo ry toteutti viime syyskuussa Roihuvuoressa satuesityskiertueen, joka päätettiin pitää ulkona, satoi tai paistoi. Esityksen jälkeen lapset tekivät lehdistä, oksista ja muista maatuvista materiaaleista asumuksia metsän pikku olennoille. Tänä syksynä Vattumadon talo ry järjestää Helsingin kulttuurikeskukselta saamallaan avustuksella Pikku-Marjan eläinlaulut -muskarityöpajoja Roihuvuoren kaikissa päivä- ja ryhmäperhepäiKuS väkodeissa. Samalla kartoitetaan päiväkotien soitintilanne ja tehdään tarvittaessa anomus Kirill Babitzinin säätiölle, jotta kaikissa olisi yhtä hyvät lähtökohdat musiikin tekemiseen ja kokemiseen. Parhaimmillaan lastenkulttuuri voisi Roihuvuoressa laajeta kattamaan kaikki käsillä olevat taiteenalat ja -tilat. Päiväkotiryhmät saisivat aamupäiviksi ateljeekäyttöönsä kuvataidekoulun tiloja, ja musiikkiopiston opettajat kiertäisivät päiväkodeissa pitämässä lapsille vaikkapa pianotunteja. Vapaa tanssikoulu, nukketeatterit, RoihuKino, kirjailijat, kuvittajat ja sadunkertojat – teemoja, ihmisiä, resursseja ja verkostoja yhdistellen. Eikö olisikin hienoa! Julkisten tilojen lisäksi lastenkulttuuria tehdään tavallisissa kodeissa. Vattumadon talo haluaa kannustaa perheitä ja tarjoaa syyskuussa viisi muskarityöpajaa kotihoidossa oleville lapsille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: sannis.sundstrom@gmail.com Kirjoittaja on Vattumadon talo ry:n puheenjohtaja ja Roihuvuoren äitien ja isien orkesterin intendentti. LASTENoHJELmAA kYLäJUHLILLA Pe 30.8. tuhKIMOnPuIStO lA 31.8. Itä-helSIngIn MuSIIKKIOPIStOllA (Tuhkimontie 10-12) (Untuvaisentie 10) KlO 16.00 Tatiana Solovievan moderni tanssiperformanssi uima-altaalla KlO 16.30 Kansantanssiryhmä Jipon tanhuesitys KlO 17.00 Sirkus Huima KlO 17.30 Tatiana Solovievan moderni tanssiperformanssi uima-altaalla Tatiana Solovievan moderni tanssiperformanssi Kesäuni, jossa elämän kulku ja vuoden ajat kohtaavat kohtalokkaasti kahden koivun luona uima-altaan vieressä. Esitys jatkaa viime vuonna alkanutta kokonaisuutta, joka käsittelee rakkauden erilaisia ilmeitä ja vaiheita, ihmisen aisteja ja tunteita. KlO 9.45 JA 10.30 Sanna Kaisa Sundström & säveltäjä Marjatta Meritähti: Pikku-Marjan eläinlaulut -muskari KlO 10.30–11.15 JA 12.30-13.15 Mahdollisuus kokeilla Ihmun vuonna 2014 alkavan luokan soittimia KlO 11.15 Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri esiintyy KlO 12 Ihmun soittimien esittelykonsertti Koko tapahtuman ajan: Kuvismuskarin puuhapaja, Vattukuningas tavattavissa ja kahvila avoinna. Voit tulla myös piknikille! Järjestää: Vattumadon talo ry, Ihmo ja Ihmu Helsingin kulttuurikeskukselta saadulla avustuksella. a a t t i a l i o t p s p a i e J r o k a l l a l ja teKStI: JOhAnnA hARJunPää ROIhuVuORen nuORISOtAlOltA kuuluu toukokuisena tiistaina riemunkiljahduksia, paljaiden jalkojen läiskettä ja haitarimusiikkia. On käynnissä lasten kansantanssiryhmä Jipon harjoitukset. Alkulämmittelynä toimineen hippaleikin jälkeen seitsemän 6–11-vuotiasta lasta istuu piirissä kuunnellen tanssiohjaaja Sini Hirvosen ohjeita. Kun musiikki alkaa soida, kaikki ryntäävät tanssimaan. Taustalla Hirvonen ohjeistaa: – Vaihtoaskel, ympäri, ei kun nyt ollaan menossa tuonne päin! Muutama lapsista on tanssinut jo kaksi vuotta, ryhmän alkuajoista lähtien, osa on aloittanut harrastuksen naapureiden innoittamina, sillä suurin osa asuu Roihuvuoressa. – Pidempään tanssineet opastavat nuorempiaan, Hirvonen kertoo. Ryhmä kokoontuu Roihuvuoren nuorisotalolla tiistai-iltaisin klo 18.30. Harjoitukset jatkuvat 3.9. Uudet alakouluikäiset tanssijat ovat tervetulleita mukaan Jippoon, ja mahdollisuuksien mukaan syksyllä aloitetaan ryhmä myös alle kouluikäisille. Lisätietoja: www.karjalannuoret.fi Sirkustelua Tuhkimonpuistossa teKStI: SAtu KIISKInen SIRKuS huIMA on vapaamuotoinen sirkusharrastajien ryhmä, jonka harjoituksiin saa osallistua kuka tahansa sirkuksesta kiinnostunut. Kesällä Huiman jonglööreja, akrobaatteja ja muita taiteilijoita on voinut tavata Töölönlahdella avoimissa harjoituksissa. Huimalaiset kiertävät myös päiväkodeissa, kouluissa ja festivaaleilla pitämässä työpajoja. Ryhmä kokoaa yhteen ihmisiä erilaisista kulttuurisista, sosiaalisista ja ekonomisista taustoista. Huimalaiset kiertelevät taiteilemassa Tuhkimonpuistossa viiden jälkeen, ja yleisölläkin on mahdollisuus kokeilla sirkustelua kokeneiden sirkusharrastajien opastuksella. Lisätietoa: sirkushuima.blogspot.fi Kuva: Johanna harjunpää Kuva: Matti Kurkela Kapellimestari Kaapo Ijas on sovittanut Roihuvuoren äitien ja isien orkesterille 7-10 Marjatta Meritähden säveltämää Pikku-Marjan eläinlaulua. esitys Musiikillisessa aamupäivässä la 31.8. alkaa klo 11.15.
meille kaikille! Puistogolfia vuodesta 1959 Et tarvitse greencardia Kesäkahvila ja välinevuokraus Kysy myös yksityistunneista sekä tyhy-päivistä Repossarentie 15, Helsinki 041-510 6011 www.laajasalongolf.com Taiteiden yö to 22.8. klo 17–20 Millaisia luontoyllätyksiä Stoassa onkaan keksitty? Sen näet koko perheelle viritetyssä Taiteiden yössä. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Karvanoppasirkus klo 17 & 19 Sen? klo 17.30 Paukkumaissi klo 19.30 Lisäksi lyhytelokuvia, Myyrän seikkailuja, monenlaisia työpajoja ja kasvomaalausta. Pellekaija Pum klo 18.30 Turunlinnantie 1, Itäkeskus, stoa.?, facebook.com/stoansivu
Puutarha ja koti kukoistamaan TIETOkirjakaupan opaskirjoilla Puutarhanikkari Pikku pihat, parvekkeet ja terassit Puurakennusten ulkomaalaus Pihojen kivityöt TARJOUS 33,– Perinnemestarin rintamamiestalo Grilli omaan pihaan TARJOUS 22,50 TARJOUS 16,– Suomalainen piha ja puutarha (ovh 39,–) TARJOUS 14,50 TARJOUS 5,– (ovh 47,–) UUTUUS 42,– (ovh 25,–) TARJOUS 19,80 (ovh 25,–) (ovh 25,–) TIETOkirjakauppa Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 avoinna ma–pe 9–17, kesä- ja elokuussa ma–to klo 9–17, pe 9–16 heinäkuussa ma–pe klo 9–16 (ovh 49,–) Verkkokauppa www.rakennustietokauppa.fi
Kuva: Johanna Aydemir Kahvia ja a t t e d i a t a v ku alla 23 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com ton laid is Peukaloisenpu Lähipalveluja käyttämällä palvelut pysyvät lähellä. Kahvilan terassi on täynnä toivottavasti myös alkuviehätyksen jälkeen. Roihuvuoren kahvila- ja galleriatarjonta parani kertaheitolla, kun Kahvila Roi aloitti toimintansa ennen juhannusta. Heinäkuussa vietti avajaisiaan myös kesäkahvila Ranta-Roi Strömsinlahden venesatamassa. Teksti: Sirkku Ikonen Kahvilayrittäjä Jarmo Välikankaan tavoitteena on luoda Roista kohtaamispaikka, joka tarjoaa mahdollisuuden hengähtää ja rentoutua hetkeksi. Välikangas uskoo, että iloisena tehty pulla maistuu paremmalta. –Haluaisin, että tämä on paikka, jossa voi ajatella mukavia asioita. Kahvila Roi toimii myös näyttelytilana. Elokuun loppuun asti on esillä valokuvaaja Jussi Aallon näyttely Kuumia koiria, viileitä värejä. Kuumat koirat -sarjan työt ovat aiemmin olleet esillä Rio de Janeirossa, Sao Paulossa sekä Tokiossa. Viileät värit -sarjan kaikki kuvat ovat Roihuvuoresta ja pohjautuvat Aallon kuvapäiväkirjaan. Kauan kaivattu! Roihuvuorentie 9:ssä toimiva kahvila on kerännyt uskollista asiakaskuntaa. Aija Ruoho viettää ensimmäistä lomapäiväänsä terassilla patonkia mutustellen ja kehuu kahvilaa ihanaksi. –Olen asunut Roihuvuoressa parikymmentä vuotta ja koko ajan kaivannut tänne kahvilaa. Täällä tulee moikattua ihmisiä ja juteltua. Samoilla linjoilla on Arja Penttinen, joka istahtaa Ruohon seuraan kupposelle kesken koiranulkoilutuksen. Kah- vila on ollut Penttiselle positiivinen yllätys. – Hyvää kahvia ja sämpylää. –Ja nää patongit on aivan ihania! huikkaa Ruoho vielä. Aamukahville on poikennut myös Janne Kaarlehto, joka kertoo odottaneensa kahvilaa Roihuvuoreen kuin kuuta nousevaa. Kahvin lisäksi hän kehuu runsasta lehtiantia ja Peukaloisenpuistoon avautuvaa vehreää näkymää. Tärkeää on, että kahvila tarjoaa luontevan mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä. Merta ja makuja Ranta-Roissa Heinäkuun alussa Strömsinlahden venesatamaan kohosi keltainen teltta, jossa toimii kesäkahvila Ranta-Roi. Kahvilan paikka venesatamassa on vuokrattu liikuntavirastolta, kertoo Ulla Tarvainen kahvin keiton lomassa. Tarjolla kesäkahvilassa on myös esimerkiksi lohileipiä ja mehua. Venesataman kesäkahvila on avoinna säiden salliessa ke– su klo 13–19 ainakin 24.8. asti. Kahvila Roi, Roihuvuorentie 9 (Peukaloisenpuiston puolella) ma–pe 9–18, la 10–16, su 12–16 www.facebook.com/kahvilaroi Kuva: Matti Kinnunen Niin aikuiset kuin lapsetkin nousivat puolustamaan koulua. Roihuvuoren ala-asteen odotettu jälleensyntymä Teksti: Tuomas Rantanen Kunnallispolitiikassa menevät tavan takaa sekaisin kuntalaisten osallistuminen, poliittiset ideologiat, puolueiden valtapeli, hallintokuntien keskinäinen kissanhännänverto, median vaihteleva paneutuminen aiheeseen ynnä erilaiset väärinymmärrykset ja taustahäly. Vaikka itse olen ollut kaupungin päätöksenteossa mukana jo parisenkymmentä vuotta, harva eteeni tullut asia on ollut yhtä sotkuinen kuin soutaminen ja huopaaminen Roihuvuoren ala-asteen peruskorjauksen kanssa. Vaikka itse kävin aikanaan Porolahden alakoulua, Vuorenpeikontien betonikoulu on kuulunut aina kotiseutumaisemaani. Minusta se on omalla rujolla tavallaan kaunis ja erikoisuudessaan kiinnostava rakennus. Vasta aikuisena minulle selvisi, että tämä maineikkaan Aarno Ruusuvuoren piirtämä koulu on myös laajemmin modernistisen arkkitehtuurin merkkiteokseksi noteerattu. Roihuvuoren ala-asteen peruskorjaus ehti olla vireillä toistakymmentä vuotta, ja se suunniteltiinkin monta kertaa. Toisinaan esitykset hyllytettiin, kun opetusviraston puolella pyöriteltiin uusiksi kouluverkkoa ja mietittiin, mistä kouluja voi lakkauttaa. Vatvomisten jälkeen päädyttiin kuitenkin aina siihen, että Roihuvuoressa tarvitaan kaksi koulua. Välillä jumiuduttiin pohtimaan, tuleeko koulun korjaaminen vuokrien kautta liian kalliiksi verrattuna siihen, että melkein samalla rahalla voisi ehkä saada jonnekin uuden koulun. Tässä taas päädyttiin siihen, että arvokasta vanhaa koulua tuskin saisi purkaa ja kaupungin raskaaksi huoleksi jäisi uuden käyttäjän löytäminen. Juhannuksen alla kaupunginvaltuusto viimein hyväksyi äänestyspäätöksellä 58–26 pitkään odotetun kunnostussuunnitelman. Se on hyvä päätös. Ei vähiten siksi, että hankeen vastustajien ajama vaihtoehtoinen näkemys olisi johtanut siihen, että jo nyt väistötiloihin siirretty koulutyö olisi jatkunut parakeissa hamaan tulevaisuuteen. Päätöksen taustalla merkittäväksi tekijäksi kohosivat kouluaktiivien päättäjille kokoama perusteellinen tausta-ainesto ja koululla järjestämä keskustelutilaisuus. Moni aluksi kouluun epäilevästi suhtautunut päättäjä kertoi minulle arvioineensa juuri näiden vaikutuksesta asiaa tarkemmin. Tämä näkyi konkreettisesti siinäkin, että kaupungin kiinteistölautakunta hyväksyi koulun korjaussuunnitelman yksimielisesti! Kaupunginhallituksessa ja valtuustossa remontille löytyi vastustajia, mutta valtuutettujen piirissä erityisen vaikuttavana koettiin selvästi myös koulun puolesta valtuuston edessä järjestetty hyvähenkinen mielenosoitus ja valtuustoryhmien edustajia tavannut delegaatio. Itse tunsin suurta kotiseutuylpeyttä siitä, miten roihuvuorelaiset nämä kohtaamiset järjestivät. Käydyn keskustelun kuluessa ala-asteesta puhuttiin useinkin turhan ikävään sävyyn. Erityisen ikävää oli se, että ihmisiä peloteltiin toistuvasti homeella, vaikka koulun sisäilmaongelmat johtuvat nimenomaan vuosia viivästyneestä remontista ja ovat peruskorjauksen kautta hoidettavissa. Toisaalta koulun purkamista perusteltiin paljon sillä, ettei näin rumaa rakennusta sovi säästää. Jos alueen asukkaat ja koulun oppilaat haluavat puolustaa kouluaan, miten väitetty rumuus voi olla ongelma jostain Punavuoresta tai Töölöstä käsin katsoen? Roihuvuori on poikkeuksellisen hyvin säilynyt oman aikansa itähelsinkiläinen lähiö. Sen lapsimääräkin kasvaa koko ajan. Roihuvuoren ala-asteen puolustaminen on ollut enemmän kuin nurkkakuntaista muutosvastarintaa. Lähiöiden toimivuuden ja arvokkaan kulttuuriperinnön puolustaminen on paljon Roihuvuortakin isompi asia. Kirjoittaja oli itse päättämässä Roihuvuoren ala-asteen korjausremontista kiinteistölautakunnassa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa.
www.roihuvuori.com Kuva: Riikka Laaksoharju 24 Roihuvuoren kylälehti Janette ja Ritva kävivät hakemassa parvekkeelle pelargonioita Hakaniemen torilta, ja he ovat istuttaneet kasvit kukkalaatikoihin yhdessä. Puutarhakaveri – omanlaisensa työkokemus TEKSTI: Riikka Laaksoharju Monen Polven Kasvutila -hankkeen puutarhakaveriprojekti työllistää nuoria ja tarjoaa arkiapua ikäihmisille. Nuoret hoitavat kesän ajan ikäihmisen parveketta. Projekti alkoi maaliskuussa ja yhteistä toimintaa jatketaan tapaamalla ja ulkoilemalla vuoden loppuun. Ritva Sänkiaho ja Janette Fernandez aloittivat Rit- van parvekkeen hoitamisen kesäkuun alussa. Sänkiaho on tuntenut Roihuvuoren koko ikänsä ja nähnyt sen muuttuvan metsästä aktiiviseksi asuinalueeksi. Fernandez on asunut Roihuvuoressa neljä vuotta. Janette kuuli hankkeesta kavereiltaan, jotka olivat nähneet mainoksen kesätyöpaikasta nuorisotalolla. Hän valikoitui työhön haastattelun ja perehdytysjakson kautta. Perehdytyksessä käsiteltiin muun muassa työelämän pelisääntöjä, ikäihmisten kohtaamista ja parvekekasvien hoitoa. Ritva kuuli puutarhakavereista Roihuvuoren eläkkeensaajissa, joka on Monen Polven Kasvutila -hankkeen yhteistyö- kumppani. Hän oli yhdistyksestä ainoa, joka uskaltautui ilmoittamaan itsensä projektiin mukaan. Apu oli tervetullutta. Ritvaa ei arveluttanut päästää vierasta nuorta kotiinsa, sillä 40 vuoden työura kului nuorten parissa. Tekeminen rahaa tärkeämpää – Nuorten työllistäminen on tärkeää, kun työpaikat ovat harvassa. Kyllä tätä pitäisi olla joka kesä. Eihän nuori saa otetta mihinkään, jos joutuu olemaan monta vuotta ilman hommia. Oman rahan ansaitseminen on myös tärkeää, Ritva pohtii. Hän kiittää nuorisoasiainkeskusta toiminnan alulle panemisesta. – Hienoa, että ajatellaan nuoria, jotka eivät muuten saisi työtä kesäksi. Janette pyrki työhön saadakseen itselleen kesätekemistä ja tavatakseen uusia ihmisiä. Raha ei ollut päämotiivi. Puutarhakaveruus on hänen ensimmäinen virallinen työpaikkansa, vaikkakin hän on aiemmin jakanut lehtiä ja hoitanut serkkujaan. Janette ei aio sosiaalialalle, mutta häntä kiinnosti puutarhakaverin erilainen työnkuva. Hän kertoo käyvänsä sosiaalialalla työskentelevän äitinsä kanssa joskus vanhainkodissa, ja vanhusten kohtaaminen oli siis ennestään tuttua. – Kyllä muidenkin kannattaisi kokeilla tätä, tämä on tosi hyvä kesätyö. Ei ole tylsää, tässä aika kuluu mukavasti.
Kuva: Anni nykänen MoPo-rokin keulakuva, Mummo, on Anni nykäsen luoma rempseä ja ikinuori sarjakuvahahmo, jolla piirtäjä voitti Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun vuonna 2009. nyt Mummo humppailee Mopo-rokin tahtiin! Mummostrippejä osoitteessa mummo.sarjakuvablogit.com 25 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Polveileva juhlaviikko teKStI: KAISA MIKKelä MOPO-ROKKI on Monen Polven -hankkeen musiikki- ja työpajaviikko, joka huipentuu lauantaina 24.8. moni-ilmeiseen musiikkifestivaaliin. Roihuvuoren monipuolisen palvelutalon osastonhoitajana toimiva Laura Karlsson on yksi MoPo-rokin tärkeimmistä ideoijista. Hän kertoo olevansa tapahtuman alullepanija ja innostaja, mutta muistuttaa, ettei ole tehnyt mitään yksin. Karlsson kertoo idean tapahtumaan syntyneen vanhustyön seminaarissa jo vuonna 2011. Silloin tapahtuman oli tarkoitus olla vain palvelukeskuksen oma tempaus, jonka tavoitteena olisi muuttaa käsityksiä vanhustyöstä nykyistä positiivisemmaksi. Matkan varrella idea on kuitenkin kasvanut huomattavasti – mukaan on lähtenyt monia alueen toimijoita ja lopulta yhden päivän tapahtuma paisui kokonaiseksi juhlaviikoksi. Tapahtuman tavoite on mahdollistaa eri-ikäisten kohtaamisia. Karlsson toivookin, että ihmiset lähtisivät rohkeasti mukaan, sillä MoPo-rokista löytyy jokaiselle jotain. Hän korostaa, etteivät vanhuksetkaan ole kaikki samanlaisia ja tapahtuma on suunnattu kaikenikäisille vauvasta vaariin. (haastattelu tehty osana kesätyötä Roihuvuoren nuorisotalon kesätoimittajana) Lisätietoja ja juhlaviikon tarkempi ohjelma löytyy netistä: www.roihuvuori.com ->moporokki ja www.facebook.com/moporokki Roihuvuoren juhlaviikon ohjelma Sunnuntai 18.8 Maanantai 19.8 Tiistai 20.8 Keskiviikko 21.8 Torstai 22.8 Perjantai 23.8 Lauantai 24.8 P O P I N –K O N T T I S E K Ä I N F O – P I S T E A S U K A S P U I S T O S S A, P R I N S S I N T I E 1 – A V O I N N A M A – K E K L O 1 0 – 1 8 , T O – P E 1 0 – 2 0 J A L A 1 0 – 1 8 MONEN POLVEN JUMALANPALVELUS Roihuvuoren Kirkko MoPo-MESSUT ASKARTELU- & KORISTELUTYÖPAJAT Monipuolinen palvelukeskus 10:00-15:00 10:00 Lasten ja vanhusten mesPerhejumalanpalvelus sut. Paikalla yli 30 messuRoihuvuoren monipuolisen esittelijää. palvelukeskuksen 50-vuotis juhlavuoden kunniaksi Tiedätkö sinä kuka olisi Roihuvuoren silmäterä? Tule messuille kuvauttamaan itsesi, lapsesi, mummisi tai appiukkosi. Roihuvuoren silmäterä valitaan ja palkitaan lauantain MoPo-Rokissa AVOIMET OVET (MYÖS LA 24.8!) Monipuolinen palvelukeskus 12:00-15:00 PANEELIKESKUSTELU SPORTTI-PÄIVÄ Monipuolinen palvelukeskus asukaspuisto 13:00-14:00 12:00-14:00 Vanhustyö hyvän kierteeseen- miten se tehdään? Paneelin vetäjänä ProudAge -liikkeen Anna Pylkkänen ja panelisteina mm. Sosiaali- ja terveyslautakunnan pj. Maija Anttila sekä Palvelukeskuksen johtaja Maritta Haavisto. Iloinen monen polven tapahtuma lasten, -vanhusten- ja leikkimielisille Kahvit ja palkintojen jako 14:00-15:00 Tule ja tutustu palvelukeskuksen asukkaiden arkeen; pääset tapaamaan asukPARKKIPAIKKA-TANSSIT kaita ryhmäkoteihin ja Monipuolinen Palvelukeskus kuulemaan toiminnastam- 16:30-19:00 me. Kierrokset tasatunnein klo 12- 15. Tule pistämään jalalla koreasti! Tanssinopetusta klo 16.30-17 . Duo Rape ja Repa tanssittavat aina klo 19 saakka Monipuolinen palvelukeskus & Asukaspuisto 10:00à 10:00à MoPo-ROKKI Tule koko perheen voimin koristelemaan aluetta lauantaiksi Rokkikuntoon, tekemistä kaiken ikäisille Tule koko perheen voimin koristelemaan aluetta lauantaiksi Rokkikuntoon, tekemistä kaiken ikäisille 11:00-19:00 Lounaskonsertti Onko kierreheittosi kunnossa? Pääsetkö pesälle? Maistuuko makkara? Iloinen monen polven tapahtuma Suomen kansallislajia harjoitellen Juhlaviikon päätapahtuma 11:00 & 11.45 Tule kuuntelemaan ItäHelsingin musiikkiopiston konsertoivia lapsia! Juhlapuhe 12:00 Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen 50-vuotis juhlavuodenkunniaksi 15:00 Osaatko vai haluatko oppia? Tule kokeilemaan!! 17.30 -19.30 Mukana ROIHU Monipuolinen palvelukeskus & Asukaspuisto Korkean tason ammattilaisorkesteri STADIN JUHLAORKESTERI 11:00 Monipuolinen palvelukeskus asukaspuisto & nuorisotalo POROLAHDEN URHEILUKENTTÄ AVOIMET OVET Monipuolinen palvelukeskus 12:00-15:00 Monipuolinen palvelukeskus & Asukaspuisto AVOIMET TYÖPAJAT MoPo- PESISTAPAHTUMA ASKARTELU- & KORISTELUTYÖPAJAT Tuunauspaja Gra?ti-paja Vuolukivi–ja hopeasormuspaja Pellolta pöytään–paja Capoeira, Yökoris, MobiiliMottis Mukana myös FREEDOM RECORDS TAITEIDEN YÖ asukaspuisto 18:00 SWEET MANILLA Tyttöduon akustista musiikkia AVOIMET TYÖPAJAT Karhea-ääninen tango?nalisti BABLO 12:30 asukaspuisto & nuorisotalo 15:00 Osaatko vai haluatko oppia? Tule kokeilemaan!! Tuunauspaja Gra?ti-paja Vuolukivi–ja hopeasormuspaja Pellolta pöytään–paja Capoeira, Yökoris, MobiiliMottis Mukana myös FREEDOM RECORDS Mukaansa tempaava AMENGO DROM 14:00 Jani Toivola haastattelee: Mummo-sarjakuvapiirtäjä Anni Nykänen Indie-bändi NEAT NEAT 15:30 Jani Toivola haastattelee: Puutarhakaverit Roihuvuoren silmäterän valinta Nuori rap-artisti BINIYAM 17:00 Suomen Ihquin poikabändi!!! SATIN CIRCUS 18:00 Lisäksi Rokissa paikalla mm. hevonen & poni, VPK, Lasten kirjastobussi, Ruokakojuja, Viikon työpajat esittäytyvät…
26 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com The Batbones soittaa läskibassorockia TEKSTI: Minna Eronen The Batbones syntyi vuonna 2009. Tuomo Ilmosen ajatus bändistä lähti halusta soittaa läskibassoa muuallakin kuin kotona, ja hän halusi hiljaisten vuosien jälkeen aloittaa bänditoimintaa uudestaan. Rumpali Kimmo löytyi muusikoiden.net sivuston kautta, ja eri kitaristikokeilujen jälkeen bändiin liittyi Putte, jonka kanssa Tuomo oli soittanut vuotta aikaisemmin toisessa yhteydessä. The Batbones’n musiikkityyli on sekoitusta rockista, punkista sekä psycho- ja rockabillystä. Bändillä löytyy oma Facebook-sivusto, jossa musiikkiin voi käydä tutustumassa. Rytmikästä läskibassorockia voi käydä fiilistelemässä HRH Pubissa perjantai-iltana. Maukka Perusjätkä legenda livenä TEKSTI: Matti Ikonen Musiikkia Roihuvuoren ravintoloissa kyläjuhlilla RAVINTOLA HARD ROCK HOUSE (Roihuvuorentie 1) perjantai 30.8. klo 19.00 Amengo Drom klo 21.00 Markan Jazz klo 22.00 The Studets klo 23.30 Thescape klo 01.30 The Batbones lauantai 31.8. klo 17.00 Cheo klo 18.30 Keoma klo 20.00 Osteri klo 21.00 Karaoke RAVINTOLA KULMAPOTKU (Roihuvuorentie 28) perjantai 30.8. klo 20.00 Tarja Kujanpää vyöryessä 1970-luvulla koteihin Suomenkin telkkarista säväytti vaalea nuori mies vetämällä moottorisahan käyntiin. Säpinää Helsingin kaduilla! Sahansoittaminen ei enää tarkoittanutkaan vain selkäpiitä karmivaa puukkosahan hivelyä jousella vaan moottorin jyrinää ja laulusolistin esivaltaa uhmaavaa ilmettä. Maukka vaikutti legendaarisessa Kallion punkluolassa Kill Cityssä ja teki musiikkia Andy McCoyn ja Ralf Örnin kanssa. Vaatteet on mun Punkin ja uuden aallon aatteet muodostui hitiksi diskolattioillekin. Ensimmäisellä Hilse-LP:llä ollut Kun sä tuomitset mut on kuultu viime vuosina myös Hiskias Möttö ja Mojakan balkanilais-folkahtavana versiona. Maukka Perusjätkä laajensi uutta aaltoa hittilistoillekin kuten Sex Pistols samoihin ailkoihin Iso-Britanniassa. Ja nyt legenda palaa tuplaCD:llä Elämä pieninä palasina. Ugly Ducklingiin on tulossa kyläjuhlaperjantaina klo 21 puoliakustinen bändikeikka, vain moottorisahassa on konevoimaa. RAVINTOLA RUISKUMESTARI (Roihuvuorentie 10) perjantai 30.8. klo 19.00 Johnny B. ja Pimeyden Ystävät klo 22.00 Karaoke Lauantai 31.8. klo 20.00 Karaoke klo 24.00 DJ RAVINTOLA UGLY DUGLING (Tulisuontie 1) perjantai 30.8. klo 19.00 Revenge Of The Boot’ klo 21.00 Maukka Perusjätkä klo 23.00 Stanford Hazy lauantai 31.8. klo 14.00 Trubaduuri terassilla (säävaraus)
27 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Naisellista asennerokkia Revenge of the Boot TEKSTI: Matti Ikonen Vakavasti otettava rock ei ole vain laihojen teinipoikien juttu. Revenge of the Bootin musiikki on suoraviivaista, vaikka sanoitukset ovatkin kurvikkaita. Kaikki Lita Fordin, Girlschoolin tai Tik Takin muistavat tykkäävät tästä vahvassa nousussa olevasta omaan musiikkiinsa luottavasta ryhmästä. Johnny B.ja pimeyden ystävät Naiset ovat tunteneet toisensa pitkään jo ennen bändiä. Biisit tehdään yhdessä, tai kukin tuo valmiit kappaleet treeneihin. Keikalta voi hankkia hauskanpitofiiliksen lisäksi omakustannelevyn In Five Pieces. Revenge of the Boot vetää mahtavia ralleja Ankan ensimmäisenä bändinä klo 19. Standford Hazy suomirockin juurilla hieman raskaampaa rokkia TEKSTI: Marjaana Miettinen TEKSTI: Minna Eronen Laulaja kitaristi Johnny B. lupaa ”vanhoja suomirockin klassikkoja, huumoria ja kivaa meininkiä”. Biisilistalta löytyy paitsi omaa musiikkia, myös Hurriganesia, Pelle Miljoonaa ja Baddingiä. – Enemmän hupia samalla roudaamisella. Reipashenkisestä rock-illasta Ruiskumestarissa vastaavat Johnny B:n lisäksi Henri Horttanainen (basso), Arto Nurmela (koskettimet, kitara ja laulu) sekä taatusti Suomen ainoa sokea rumpali Joni Takkunen. – Joni on tavallaan meidän maskotti, ja sokeuden myötä myös keikoilla suosittu henkilö. Kaikki jaksavat vieläkin ihmetellä, miten sokea voi soittaa rumpuja. Naiset itkevät liikutuksesta ja haluavat halia Jonia, kertoo Johnny B. – Itse olen porukan aivot eli teen kaikki biisit sanoineen, ja biisit sovitetaan yhdessä. Rakastunut rokkikukko ja Laulu oluesta on tehty pilke silmäkulmassa. Mutta bändin biiseistä löytyy myös sanomaa. Esimerkiksi Rakkautta ja kuolemaa -kappale sisältää epävarmuuden, joka rakastumiseen ja tunteiden näyttämiseen joskus kuuluu. Johnny B:n ja Pimeyden Ystävien kokopitkä albumi valmistuu syksyllä. Levyltä löytyy sopivassa suhteessa sekä syvällisempää suomalaisen miehen sielunmaisemaa että aivot narikkaan -kamaa. Kaikkea tätä kuullaan myös Roihuvuoren keikalla. Standford Hazy syntyi vajaa viisi vuotta sitten, kun kolme helsinkiläistä miestä, Antti (kitara), Matti (laulaja) ja J-P (rummut) päättivät yhdistää luovat voimansa ja tehdä yhdessä rockmusiikkia. Yhteistyö rap-artisti Meitsi Uljaan (Joonas Aka) kanssa johti Uljaan liittymiseen bändiin. Lyhyen ajan sisällä porukka lisääntyi vielä yhdellä jäsenellä Marin liityttyä poikien joukkoon. Bändin soundi syntyy iskevistä rummuista, vahvasta riffipainotteisesta sähkökitarasta ja tarttuvista kertosäkeistä. Standford Hazy ei jämähdä omiin normeihinsa vaan uskaltaa kokeil- la jännittäviä uusia äänimaailmoja. Yhtye luottaa keikoillaan ennen kaikkea luovuuteen ja esiintymisen iloon. Vuosien kuluessa bändi on löytänyt oman tyylinsä ja äänensä, mutta on silti avoin uusille tuoreille ajatuksille ja kokeiluille musiikissaan. Bändillä on sekä nettisivut (standfordhazy.fi) että FB-sivusto, joka löytyy bändin nimellä. Molemmissa voi käydä ennakkoon kuuntelemassa biisejä. Odotamme innolla, millaisia äänimaailmoja kuulemme Roihuvuoren kyläjuhlilla, jossa bändi esiintyy ravintola Ugly Duckling’ssa.
www.roihuvuori.com Roihuvuoressa riittää jos jonkinlaista kekseliästä ja luovaa tapahtumaa. Talkoohengessä syntyy niin kyläjuhlia, kaupunkiviljelyä kuin vaikkapa pyöräretkiä. Osalle Roihuvuori on myös luovan työn työpaikka. Luovan työn tekijät kertovat Roihuvuoressa tärkeitä olevan muun muassa rantojen ja rauhan, mutta myös kirjaston ja yhteisöllisyyden. Kuva: teos / heini leväslaiho n ö y t n Luova i r o u v u Roih Kuva: Milja liimatainen 28 Roihuvuoren kylälehti Riikka Pelo on ruohuvuorelainen kirjailija ja Jokapäiväinen elämämme hänen keväällä ilmestynyt uutuusteoksensa. Kuva: Teos / Heini Leväslaiho. AINESTA FINLANdIAEHdokkAAkSI RoIHUvUoRESTA teKStI: JAnne MäKelä teKStI: MIlJA lIIMAtAInen RIIKKA PelO, Anne KARttunen JA PASI lyytIKäInen jakavat yhteisen työhuoneen Ala-Roihuvuoressa. Kolmen huoneen ja keittonurkkauksen huoneisto on aiemmin ollut liiketilana, mutta nyt työhuonekäytössä jo kahdeksan vuotta. Kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja ja tutkija Pelo sekä av-alan sekatyöläiseksi itseään tituleeraava lavastaja Karttunen löysivät tilan etsiessään työhuonetta Roihuvuoresta, läheltä kotia ja lasten kouluja. Muitakin vastaavantyyppisiä kellari- ja kerhohuonetiloja Roihuvuoressa on, mutta harva niistä työhuonekäytössä. Enemmän työtiloja on Pelon ja Karttusen mukaan tarjolla Roihupellon teollisuusalueella. Kaikkia kolmea tilassa viehättää sen rauhallisuus. Lyytikäinen on säveltäjä ja työstää tällä hetkellä musiikin tohtorin tutkintoaan. Hän kertoo työhuoneensa muistuttavan menneiden aikojen munkin kammiota ja toteaa pelkistetyn ja rauhallisen tila auttavan keskittymään. Pelo näkee tilan tarjoavan samaan aikaan sekä yksityisyyttä että sosiaalisuutta. Erilaisista päivärytmeistä ja työskentelytavoista johtuen kolmikko törmää toisiinsa toisinaan harvoinkin. Toisaal- ta luovan työn tekijöinä he saavat toisiltaan tukea ja ymmärrystä: ilot ja huolet ovat samantyyppisiä. Roihuvuoressa Karttunen ja Pelo pitävät tärkeänä ympäröivää luontoa ja vapaata tilaa. Karttusen mukaan on oleellista, että työhuoneesta ei tarvitse astua suoraan kaupungin sykkeeseen, vaan työprosessia voi rauhassa jatkaa mielessään. Työhuoneelle voi kävellä metsän läpi tai hiihtää jäätä pitkin, ja pitää taukoa käymällä uimassa tai mustikassa. Lyytikäiselle tärkeitä ovat japanilaistyylinen puutarha ja rantoja pitkin kulkevat pyöräilyreitit. Pelon henkireikänä ja irtautumiskeinona toimi nyt remontissa oleva Roihuvuoren kirjasto, josta hän haki usein materiaalia taustatutkimusta varten. Luova työskentely heijastuu Karttusen ja Pelon mukaan Roihuvuoreen kohtaamisina ja yhteisöllisyytenä. Alueelle on muuttanut vähitellen paljon erilaisten luovien alojen parissa työskenteleviä, mikä vahvistaa myös tietyntyyppistä toimintaa. Jatkossa suunnitellaankin seuraavaa RoihuKinoa ja haaveillaan kirjallisista salongeista esimerkiksi kahvila Roissa. Riikka Pelo: Jokapäiväinen elämämme, romaani, 526 s. Teos 2013 OKAPäIVäInen eläMäMMe on roihuvuo- relaisen Riikka Pelon toinen romaani. Teos kertoo venäläisen runoilijan Marina Tsvetajevan ja hänen tyttärensä Adriana Efronin elämästä 1900-luvun myrskyisellä alkupuoliskolla. Tositapahtumista rakennuspalikkansa hakeva historiallinen romaani on elänyt viime vuosina Suomessa vahvaa nousukautta, ja Jokapäiväinen elämämme saattaa hyvinkin olla kyseisen jatkumon tähän mennessä vahvin lenkki. Tsvetajeva saavutti tunnustusta runoilijana Venäjällä jo nuorena. Merkittävin luomiskausi kuitenkin osui Prahassa ja Pariisissa maanpaossa vietettyihin vuosiin. Pariisissa Tsvetajevan perhe ajautui yhteistyöhön Neuvostoliiton salaisen poliisin kanssa, palasi sitten Moskovaan ja tuhoutui lopulta Stalinin vainoissa. Yli 500-sivuinen romaani on vaatinut viisivuotisen työn. Lähdeluetteloa silmäillessä tajuaa, että pelkän taustatyön määrän on täytynyt olla valtava. Pelo ei kuitenkaan tyydy pelkästään kertaamaan historiaa, vaan kuvaa esimerkiksi äidin ja tyttären hankalaa suhdetta suurella viisaudella ja ymmärryksellä. Jokapäiväinen elämämme on suurenmoinen kirjallinen saavutus ja varmasti vahva ehdokas Finlandiapalkintoja jaettaessa.
29 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Kuva: Johanna Aydemir a i s k u u r i o K ä l l i l y k PuIStOleIKeISSä PelAtAAn yhteisillä säännöillä. Varmista, että koirasi tulee toimeen muiden koirien kanssa. Jos et ole varma koirasi käyttäytymisestä, poistu aitauksesta muiden saapuessa. • • Kuva: Iina Kohonen • • • Mene itse edellä aitaukseen äläkä jätä koiraa yksin. Muistathan, että kaikki koirat eivät ole tottuneet lapsiin. Sovi isojenkin lasten kanssa pelisäännöistä: vastuu koirasta on aina ulkoiluttajalla. Jos aitaus on jaettu isoille ja pienille koirille, noudata sitä. Älä vie suurta koiraa pienten koirien aitaukseen. Pieni koira voi ulkoilla suurten koirien kanssa ulkoiluttajan vastuulla. Kiimassa olevaa tai sairasta koiraa ei saa tuoda aitaukseen. Huolehdi, että koiran rokotukset ovat kunnossa. Leluista tulee kavereidenkin kesken helposti riitaa. Siksi koirien omien lelujen tuonti aitaukseen ja lelujen, keppien, lumipallojen ja kaiken muunkin heittely aitauksessa on kielletty. Pidä aitaus siistinä ja portit aina suljettuina. lISätIetOJA: www.hskp.net tai Rakennusvirasto, p. (09) 310 39000 teKStI: IInA KOhOnen RKeMMe muuttui vuosi sitten, kun uusi perheenjäsen, reipas villakoiranpentu, pakotti jalkautumaan naapurimetsään ja lähirannoille. Viimeistään koiran myötä käsitimme Roihuvuoren ainutlaatuisuuden. Metsä- ja rantapolut, koirapuistot, kiipeilykalliot sekä runsas harrastustarjonta ja koiranomistajien välinen yhteisöllisyys hämmästyttivät. Tässä muutama tärppi koiraelämään Roihuvuoressa: ROIhuVuORen Selänteen KOIRAPuIStO Helsingissä on kymmeniä koirapuistoja ja jokaisessa niistä on oma "puistokulttuurinsa". Pohjoisselänteen metsän suojassa on iso puisto, jossa ihmisten ja koirien yhteispeli sujuu hyvin. Itselleni oli yllätys, millaisen uuden sosiaalisen verkoston koira tuo. Roihuvuoren koiraväen yhteisöllisyys kerää ihmettelevää kiitosta kokeneemmiltakin koiranomistajilta. Myös Kirsikkapuiston kyljessä Sahaajakadulla, Herttoniemenrannassa ja Siilitiellä on isot koirapuistot. MARJAnIeMen RAntAPOlut JA tuORInnIeMen KOIRAuIMARAntA Roihuvuorta ympäröivät hienot lenkkipolut, joille on helppo lähteä koirankin kanssa. Pienen lenkkimatkan päässä Herttoniemenrannassa on jopa oma uimaranta koirille. Talvi tuo mukanaan uuden ulottuvuuden, kun koiran kanssa pääsee juoksemaan ja hiihtämään jäälle. Marjaniemen suojaisa lahti pysyi viime talvena jäässä pitkälle huhtikuulle asti. Herttoniemen liikuntapuistossa on myös valaistu latu, jonne saa ottaa koiran hiihtokaveriksi. helSIngIn KOIRAuIMAlA Joskus pitää päästä talvellakin uimaan. Vartioharjussa sijaitsevassa uimalassa koira pääsee polskimaan lämmitettyyn altaaseen. Ensikertalaiset tai muuten vain arkajalat saavat uimaopetusta. Uimalassa myös pestään ja trimmataan takkuturkit ja hierotaan jäykistyneet lihakset. KOIRAt KOuluun! Vaikka yhteispeli koiran kanssa ei suju, ei silti tarvitse poistua naapuria kauemmas: Roihupellon Pulttitiellä koirakou- lu Masseterin koirakouluttajat korjaavat ja ennaltaehkäisevät isoja ja pieniä käytöspulmia, huoltavat lihaksia ja antavat lisähaastetta taitaville koirakoille. Myös Sahaajankadun kentällä treenataan kesäisin ainakin Koirankuonolaisten sekä Taitoa tassuihin -koirakoulujen mitä erilaisimmilla kursseilla. Myös palveluskoirat harjoittelevat Kirsikkapuistossa. AgIlItySeuRA AgRy Aivan naapurissa pääsee treenaamaan myös ketteryyttä ja nopeutta vaativaa koirien esteratalajia agilityä. Helsinkiläinen agilityseura AGRY treenaa Herttoniemen Kirvesmiehenkadulla. Mukaan pääsevät vähintään alkeiskurssin käyneet. MAtCh ShOW't SAhAAJAnKAdun Kentällä Sahaajakadun kentällä järjestetään noin kerran kuussa leikkimielisiä koiranäyttelyitä. Säännöt ovat virallisia kilpailuja väljemmät, joten sinne voi tuoda sekarotuisenkin kehäkaunottaren. Kisaan ilmoittaudutaan paikan päällä. KOIRAn KAnSSA KAhVIlle? Vuoden 2012 alussa voimaan astunut lakimuutos antoi ravintolan- ja kahvilanpitäjille mahdollisuuden päästää myös asiakkaiden koirat vieraikseen. Roihuvuoressa ainakin Kahvila Roi toivottaa koirakansalaiset tervetulleeksi terassilleen. lISätIetOJA: Helsingin kaupunki/viheralueet/koira-aitaukset Liikuntavirasto ja Herttoniemen liikuntapuisto www.koirauimala.fi www.masseter.fi www.taitoatassuihin.fi www.koirankuonolaiset.fi www.agry.fi www.koirat.com Kahvila Roi, Roihuvuorentie 9, p. 050 528 9888
30 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com ä ä m ä l e ä ä v e l Pyöräi äi le vä t ka He ls in gi n py ör em ok rati ap ilo up un gi no sat -d nä ti n ed el lä kä vi jä Ro ih uv uo ri Roihuvuoren toiminta on Helsinkiläisten pyöräilyaktiivien ja HePon toiminta pyöräilyn edistämiseksi on painottunut kantakaupunkiin. Helsingin pyöräilyjärjestelyjen kriittisimmät ongelmat keskittyvät sinne, koska pyöräliikenteen määrä on siellä suurin. Suuri potentiaali pyöräilyn edistämiseksi on kuitenkin kantakaupungin ulkopuolella, lähiöiden sisällä ja välillä tehtävissä päiväkoti-, koulu-, kauppa- ja työ- matkoissa. Pyöräilyn edistäminen lähiöissä ei useinkaan vaadi uusia väyliä, vaan usein tärkeämpää on innostaa ihmisiä pyöräilyyn. Toisaalta kun kaupunginosien pyöräilijät saadaan verkostoitumaan keskenään ja toimimaan yhdessä asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa, pyöräilyn tarpeet voivat tulla paremmin huomioiduksi kaikessa alueiden kehittämisessä. Helsingin pyöräilevät kaupunginosat -hankkeessa kerätään Kerro kartalla -palvelulla tietoa pyöräilyyn liittyvistä ongelmista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Roihuvuoren esimerkin mukaisesti toteutetaan perhepyöräretkiä, pyöränhuollon opastustapahtumia ja työmatkabusseja. Pyöräilyyn kannustavina toimintamuotoina ovat myös aikuisten maahanmuuttajien pyöräilyopetus ja kaikille tar- koitettu katuajokoulutus. Koulutustapahtumien sisältönä ovat myös kaavoitukseen vaikuttaminen sekä taloyhtiöiden ja yritysten pyöräilynedistämistoimet. Tavoitteena on laatia asiointireittikarttoja, joihin merkitään alueiden palvelut ja keskeiset kävely- ja pyöräilyreitit. Kirjoittaja työskentelee Helsingin Polkupyöräilijöiden osa-aikaisena hankesuunnittelijana. Ostari Te ks ti: Maria Förbom Kuva: Johanna Kolehmainen ollut tärkein esikuva Helsingin Polkupyöräilijöiden (HePo) käynnistämässä Helsingin pyöräilevät kaupunginosat -hankkeessa, joka valittiin tänä vuonna yhdeksi kymmenestä demokratiapilotista. Demokratiapiloteilla kaupunki etsii toimintamalleja helsinkiläisten osallistumisen ja alueellisen vaikuttamisen lisäämiseksi. Kuva: Henni Oksman Keväiset pyöräilytapahtumat, pari pyöräretkeä ja oma kilometrikisajoukkue ovat keränneet yhteen roihuvuorelaisia arkipyöräilijöitä ja rohkaisseet uusia ihmisiä pyöräilemään. Keväällä käynnistynyt työmatkabussi on hyvä sosiaalinen innovaatio ja mainio esimerkki paikallisten aktiivien arkipyöräilyyn innostavasta ja voimaannuttavasta toiminnasta. i ke ita ak si ? va sta ve hr eä ks an ke ud en pe ri ku Roihuvuori-seuran 2011 aloittama ostariprojekti jatkuu. Tarkoituksena on tehdä ostarista viihtyisämpi sekä lisätä alueen arvostusta ja turvallisuutta. Musiikkiesitykset siivittivät talkoolaisten työtä. Kesäkuun alussa kymmenet talkoolaiset istuttivat lähes 300 neliömetrin alalle tuhansia taimia: pikkutalvioita, suikeroalpia, kaihonkukkaa, pikkusydäntä… Ne ovat 50-luvun sitkeitä, helposti leviäviä kasveja, joita on kerätty mm. taloyhtiöiden pihoilta. Ne sopivat alueen ilmeeseen ja ovat kasvamaan lähdettyään huoltovapaita toisin kuin nurmikko, joka vaatii ostarin kaltaisella paahteisella paikalla jatkuvaa kastelua ja leikkaamista. Kuuma kesä rokotti alkuistutuksia mutta syksyllä on tarkoitus jatkaa ja täydentää istutusta. – Tämä on pehmeä tapa puuttua ongelmiin, esimerkiksi juopotteluun. Emme halua häätää ketään pois. Päinvastoin. Uskomme, että kun paikan tuntevat omakseen muutkin kuin kaljoittelijat, se vaikuttaa rauhoittavasti, kertoo projektia koordinoinut Sirpa Rouvinen. Ostarin yritykset ovat tukeneet toimintaa myös rahallisesti, aluetta hallinnoiva HOK-Elanto peräti 10 000 eurolla. Suunnitteilla on saada lisää sekä istutuksia että istumapaikkoja.
Ruiskumestari / luonnos 2012 Ruiskumestari / luonnos 2012 LOIS TAVAA MAIN ON TAA 5.9.2013 1525 805 1665 1665 855x240 1760 7910x215 1670 1660 1595 800 710 n. 1500 n. 150 1400 1660 1370 1660 1760 665 ROIHUVUOREN JA HERTTONIEMEN KYLÄJUHLISSA TAVATAAN! Itäväylän Vasemmisto on mukana Roihuvuoren kyläjuhlassa pe 30.8. klo 17–20 asukastorilla, kirkon pihalla. Mukana mm. valtuutettu Pekka Saarnio ja varavaltuutettu Henrik Nyholm. Su 8.9. klo 11–15 olemme Herttoniemen kyläjuhlassa Herttoniemen urheilukentällä. 1660 1660 1525 805 1665
32 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com a o l u t e v r Te n a h a a m u t a S T e ks t i: n J a n i M arja Roihuvuorentie 10 kirjailija ja kuvataiteilija Henrik Tikkasen silmin. en sijoitettu työpaikka-alue yhdisti. Muuten Länsi- ja Itä-Herttoniemi olivat erillisiä. Uusia alueita arvioinut artikkeli Hufvudstadsbladetissa (5.5.1957) kuvaakin Herttoniemeä ”kahtia jaetuksi”. Tällöin olivat ensimmäiset talot nousseet molempiin kaupunginosiin, mutta suurin osa rakennuksista oli vielä toteutumatta. Kirjoittaja pitää Itä-Herttoniemen rakennuskantaa ilmavampana, kun taas Länsi-Herttoniemi saa kehuja rakennusten vaihtelevuudesta. Loppukeväästä 1957 käytiin keskustelua Itä-Herttoniemen nimestä. Kaupunki ei ol- lut tyytyväinen kaksoisnimiin. Saattoivathan vierailijat sekoittaa Itä- ja Länsi-Herttoniemen. Myös Itä-Herttoniemen asukkaat olivat tyytymättömiä. He halusivat oman nimen, joka toimisi symbolina syntyneelle kyläyhteisölle. Kaksi ehdotusta nousi ylitse muiden. Roihuvuori johdettiin Itä-Herttoniemen pääkadusta Roihuvuorentiestä. Roihuvuori (Kasberg) oli vakiintunut nimi alueen mäelle. Nimeä oli käytetty jo ennen rakentamisen alkamista ja suurta liitosta. Nimi herätti vastustusta koska Helsingin seudulla Kuva: Johanna Aydemir Herttoniemi oli tullut osaksi Helsinkiä toisen maailmansodan jälkeen, kun Helsinkiin liitettiin monia maalaiskunnan osia. Herttoniemeen suunniteltiin koteja lähes kahdellekymmenelle tuhannelle uudelle helsinkiläiselle. Rinteille, Herttoniemen mäkeen ja Roihuvuorelle, rakennettiin asuntoja. Keskelle laaksoon tuli työpaikka-alue. Tasamaalle olikin hyvä vetää rautatieyhteys nykyisen Herttoniemenrannan satamaan. Länsi- ja Itä-Herttoniemellä oli omat metsänsä ja omat rantansa. Vain keskelle Piirros: Henrik Tikkanen i sai r o u v u h i Ro ensä m i n n e s i l 58. viral 9 1 a t u u k 1. tammi en alue oli Sitä enn ttu I tätunne menä. ie Hertton oli monta eri Kasberg tai Kasaberg nimistä mäkeä. Jälleen pelättiin sekaannuksia. Sen nimistä kaupunginosaa ei kuitenkaan ollut. Nimistötoimikunta ehdotti puolestaan kaupunginosan nimeksi Satumaata (Sagolandet). Ehdotusta pidettiin johdonmukaisena seurauksena uuden kaupunginosan satuaiheisista kadunnimistä. Ei liene yllätys, että monet pitivät Satumaata liian naivina tai imelänä kaupunginosan nimeksi. Hufvudstadsbladetin reportteri uskalsikin jo ennustaa oikein Roihuvuori-nimen voittoa. Nimikiistassa kohtasivat kaksi vastakkaista periaatetta. Joko tukeuduttiin historialliseen nimistöön tai luotiin kokonaan uusi, utopistinen nimi. Kadunnimissä jännite on myös läsnä. Roihuvuoressa juuri Roihuvuorentie edustaa vanhaa luonnonpaikkanimistöön perustuvaa perinnettä. Abraham Wetterin tie taas viittaa historialliseen henkilöön, jolla toki on kytkös alueeseen. Wetterin osalta haluttiin myös muistuttaa tästä 1734 kuolleesta Herttoniemen kartanon entisestä omistajasta ja Helsingin pormestarista. Satuaiheiset kadunnimet ovat kuitenkin historiattomia. Ne luovat alueelle yhtenäisen nimistön, mutta niillä ei ole kytköstä alueeseen. Suomessa historiattomia ja utopistisia nimiä ei ole oikeastaan otettu käyttöön paikkakunnille tai kaupunginosille. Yhdysvalloissa tällainen tulevaisuususkoa täynnä oleva käytäntö on ollut melko tavallinen. Jos Roihuvuoresta olisi tullut Satumaa, olisi tämä ollut ehkä imelä, mutta poikkeavuudessaan myös mielenkiintoinen tapaus.
UUSI KAUSI – UUDET JOUKKUEET Syksyllä on hyvä aloittaa pesis! Roihuvuoressa toimii aktiivinen pesäpalloseura Roihu, josta löytyy joukkueet joka ikäluokalle sekä tytöille että pojille. Hyvä ikä aloittaa pesisharrastus on 6–8 vuotiaana, mutta myöhemminkin oppii. Tule mukaan hyvään seuraan. Lisätietoa osoitteesta www.roihu.fi Löydä vuokrakotisi. www.vvo.fi VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9-16 Puh. 020 508 3400 helsinki@vvo.fi Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/ puhelu + 2 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti.
34 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Kyläjuhlien viisi vuotta Roihuvuori- seura Liity Roihuvuori-seuraan jäseneksi ja olet mukana tukemassa ja edistämässä Roihuvuoren kehitystä. Liittyä voit osoitteessa www.roihuvuori.com. Jäsenmaksu vuonna 2013 on 12 euroa. www.roihuvuori.com ? ajankohtaista tietoa tapahtumista ? linkkejä alueen muihin toimijoihin ? tietoa Roihuvuori-seurasta ? keskustelupalsta: osallistu, kerro, vaikuta, jaa tietoa Meriharakkapariskunta Strömsin venelaiturilla. valittiin Lähiöprojektin yleisäänestyksessä kolmanneksi parhaaksi esikaupunkitapahtumaksi Helsingissä, Roihuvuoren hanami-juhla äänestettiin parhaaksi ja Pitäjänmäki Goes Bluesin sai toisen sijan. Kyläjuhlat järjestetään nyt viidettä kertaa. Vuosien saatossa juhlat ovat kasvaneet kaksipäiväiseksi yli 50 ohjelmanumeron kokonaisuudeksi. Roihuvuoren kyläjuhlilla on saatu nauttia monipuolisessa tähtiesiintyjäkaartista: Asasta ja Tovereista, Notkeasta Rotasta, Kitkeristä neitsyistä, Valkyriansista ja monista muista. Klassista musiikkia ovat edustaneet Itä-Helsingin musiikkiopiston erilaiset kokoonpanot sekä muut orkesterit. Yksi juhlien keskeinen periaate onkin ollut monipuolisuus. Salsa, rap, klassinen, hevi, kirkkomusiikki ja punk ovat raikuneet sulassa sovussa. Juhlilla on koettu flamencoa, buto-tanssia ja tanhua. Ohjelma on levittäytynyt myös kaduille, kun useana vuonna alueen koulut ja päiväkodit tekivät upeita katuliitupiirustuksia. Janne Niskan nosturi on käynyt nostamassa juhlayleisöä sadan metrin korkeuteen, ja jalkapalloa pelataan paikallisten voimin tänäkin vuonna. Juhlat ovat eläneet vapaaehtoisten ideoiden pohjalta. Roihuvuori on muuttunut paljon siitä kun kyläjuhlia suunniteltiin ensimmäistä kertaa keväällä 2009. Silloin laskussa ollut asukasluku on kääntynyt voimakkaaseen nousuun. Ravintolapalvelut ovat monipuolistuneet. Nyt Roihuvuoresta saa pizzojen lisäksi sushia ja thaimaalaista ruokaa, ja alkukesästä saakka alueella on toiminut myös oma kulttuurikahvila Roi vaihtuvine taidenäyttelyineen. Kylä- ja hanami-juhlien lisäksi alueelle on tullut useita muita tapahtumia kuten Lasten ja nuorten animaatiofestivaali RoihuKino ja Monen Polven järjestämä MoPorock. Asukastoiminta on alueella vilkasta, ellei Helsingin vilkkainta; on alueen asukkaiden perunapeltoa ja muuta kaupunkiviljelyä, pyörätapahtumia, vanhempien pyörittämää asukaspuisto Tuhkimoa, yhteisöllistä lumilinnojen rakentamista. Kylätalo-projektikin on edelleen ajankoh- tainen, vaikka näyttääkin siltä, että Hietalahden talot vaihtuvat muuhun, mahdollisesti siirrettävään kohteeseen. Viime keväänä roihuvuorelaiset osallistuivat IHME-taidefestivaaliin, jonka peruja vieläkin on alueella nähtävillä olevia erikoisia liikennemerkkejä. Näiden kaikkien lisäksi on ollut monenlaisia yksittäisiä tapahtumia. Iso osa tästä syntyneestä innosta ja tekemisestä on saanut alkunsa ensimmäisten kyläjuhlien onnistumisen myötä. Kun kyläjuhlat tulivat, ne korvasivat pienimuotoisen Roihuvuori-päivän, jota vietettiin aina helatorstaisin kirkon pihalla. Nyt kyläjuhlat ovat kasvaneet sen verran suuriksi, että niiden järjestäminen vuosittain pelkästään talkoovoimin alkaa olla vapaaehtoisvoimien äärirajoilla. Muiden tapahtumien ja asukasaktiivisuuden lisäännyttyä kyläjuhlien merkitys yhteenkokoajana on vähentynyt alkuajoista. Roihuvuori-seuran ja talkoolaiset pohtivatkin nyt mahdollisuutta, että suurimuotoiset kyläjuhlat järjestettäisiin tulevaisuudessa vain joka toinen tai kolmas vuosi ja välivuosina olisi joitain pienimuotoisempia tapahtumia. Toukokuun hanami-juhla järjestettäisiin jatkossakin joka kevät. Mitään päätöksiä ei kuitenkaan ole vielä tehty. Tänä vuonna juhlat järjestetään perinteisesti. Nähdään siis näillä viidensillä kylä juhlilla! Otto-Ville Mikkelä tapahtumakoordinaattori Roihuvuori-seura Piirros: Janne Kaarlehto Viime vuonna Roihuvuoren kyläjuhlat Valokuvat popahtavat näyttelyksi Lintukuvia Stoassa Kari Hiltusen valokuvanäyttely Roihikan vihaiset linnut on avoinna Itäkeskuksessa, kulttuurikeskus Stoan parvigalleriassa 3.–21.9.2013. Näyttely esittelee Roihuvuoren maisemia ja lintuja eri vuodenaikoina. Teksti: Otto-Ville Mikkelä Valokuvataiteen opiskelijoiden töitä Suomesta ja Englannista on esillä kyläjuhlien perjantaina ja lauantaina Roihuvuorentie 9:ssä Kahvila Roin viereisessä tilassa. Teema on avoin, sillä kyseessä on pop up -näyttely, mi- kä tarkoittaa yhden tai muutaman päivän jatkuvaa taidenäyttelyä, jossa näyttelypaikkana voi toimia mikä tahansa tila. Opiskelijat ovat Yrkeshögskolan Noviasta, Aalto yliopistosta ja University of Plymouthista.
Vuokrakoti Helsinki Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Huoneistokuva Abraham Wetterin tieltä. 2h + k + lasitettu parveke 52,0 m2 3h + kt + s + lasitettu parveke Mahtava fiilis muuttaa uuteen kotiin. Herttoniemeen on valmistunut uusia, moderneja vuokrakoteja lähelle palveluja sujuvien liikenne yhteyksien varrelle. Tiloiltaan ja varustukseltaan moderneissa taloissa on vapaana kaikenkokoisia asuntoja 30 neliön yksiöistä noin sadan neliön perheasuntoihin. Laadukkaat ja viihtyisät huoneistot odottavat uusia vuokralaisia. Olisitko Sinä yksi heistä? Asukkaat valitaan hakemusten perusteella. Vesimaksu laskutetaan kulutuksen mukaan, ja asukkailta edelly tetään kolmen kuukauden vuokraa vastaava vakuus. 77,5 m2 Vuokrahakemukset www.keva.fi/asunnot. 4h + k + s + terassi ja lasitettu parveke 86,5 m2 Huoneistoesimerkkejä Koko Vuokra 1h+kt+lasitettu parveke 37 m² 777,00 € 2h+kt+ranskalainen parveke 44,5 m² 801,00 € 2h+k+lasitettu parveke 52 m² 988,00 € 3h+kt+s+lasitettu parveke 77,5 m² 1 278,75 € 4h+k+s+terassi+lasitettu parveke 86,5 m² 1 470,50 € Tiedustelut ja vuokraus Keva, puhelin 020 614 2542 asunnot@keva.fi www.keva.fi/asunnot Keva on suomalainen työeläkevakuuttaja. Asuminen Kevan talossa on turvallista ja helppoa.