ihmisoikeuksien puolesta. elokuvissakin. utta & Anarkiaa -festivaalin Amnesty-päivä Andorrassa 28.9. autta akka Rakk R 6954 kilometriä kotiin
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Yhteiseen hiileen tiukemmin resurssein Pääkirjoitus Kuva: Jussi Lahti ri ja juuri kylätaloparakin vuokriin. Toiminta on sopeutettava tähän tilanteeseen. Jäsenmäärä on kasvanut vuodessa lähes 100:lla. Se ei sinänsä lisää taloudellisia mahdollisuuksia, vaan jäsenmaksut kaikilta jäseniltä ovat myös ehdoton edellytys aktiivisen toiminnan jatkumiseen. Yhteiseen hiileen puhaltamisen lisäksi toivon myös omantunnon kolkutuksen kuulemista: maksathan seuran 12 euron jäsenmaksun tältäkin vuodelta tilille FI71 1290 5000 0126 62. Kuva: Merja Haakana Parin viime vuoden aikana on vahvistunut tunne, että Roihuvuoressa on löydetty mukavan kokoinen yhteinen hiillos, johon on puhallettu ja saatu se elämään. Täällä on laajojen joukkojen ponnistusten ansiosta jatkuvasti suosiotaan kasvattaneet hanami-juhlat ja edessä olevat kyläjuhlat. Tuhkimon väliaikainen kylätalo toimii paitsi leikki- ja puistoalueena myös aktiivisena kokous- ja harrastustilana aina käsityökerhoa myöten. Koulu onnistuttiin pelastamaan ja yrittäjät on saatu merkittävin taloudellisin panostuksin mukaan ostoskeskuksen elävöittämiseen. Lisäksi on asukasiltoja, polkupyörätapahtumaa ja tänä syksynä taas iloksemme myös lasten ja nuorten animaatiofestivaali RoihuKino. Lisäpuuhaa on tuonut myös entistä aktiivisempi yhteistyö Nuorisotalon kanssa. On hienoa saada olla mukana tällaisessa joukossa. Joistakin asioista pitää myös muistuttaa. Talven aikana kaupungin sosiaalilautakunta päätti antaa seuralle avustusta toimintaan 8?000 euroa anomamme 32?000 sijasta. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa tehtyjen oikaisuvaatimusten jälkeen se nostettiin 16?000 euroon, joka riittää juu- 3 Veijo Lehto puheenjohtaja Roihuvuori-seura Uutta lla! i l h u j ä l ky Kuva: Aki Suomalainen Conga-kulkue kirjastolta kirkolle pe 30.8. klo 18.30 Conga-kulkue on osa kuubalaista karnevaaliperinnettä. Samaan tapaan kuin samba-kulkueet Brasiliassa, conga-kulkue etenee määrättyä reittiä pitkin conga-musiikin tahdissa. Kulkueen kärjessä ovat soittajat, jotka kantavat rumpuja ja muita käsillä soitettavia lyömäsoittimia mukanaan. Kulkueessa myös lauletaan, ja kaikki halukkaat voivat laulaa mukana. ”Ujot ja arat vapautukoot komplekseistaan” Keväisen hanamin humussa puhelin ja sen omistaja joutuivat eroon toisistaan. Kävi ilmi, että Roihuvuoresta puhelinta noutamaan saapuneella herralla oli paikkaan kiinnostava sidos: hän oli Roihuvuoren yläkoulun arkkitehti, joka oli pyydetty rakennuksen suunnittelijaksi siinä vaiheessa, kun paikalliset vanhemmat 50-luvun lopussa alkoivat järjestää lapsilleen oppikoulua. Kuulostaa tutulta. Aktiiviset roihuvuorelaiset ottavat asian haltuun sen sijaan, että jäisivät odottelemaan, josko jotain tapahtuisi. Kuten Oppikouluyhdistyksen naistoimikunnan puheenjohtaja Roihuvuoren Sanomissa 1959 lukijoitaan kannustaa: ”Kaikki ujot ja arat vapautukoot komplekseistaan ja tulkoot mukaan, sillä työtä on paljon ja meitä vähän!” Kylälehden 2/2013 sivuilla voi paitsi tutustua juhlien ohjelmaan ja artisteihin, myös lukea koulun suunnitelleen Jaakko Kontion haastattelun sekä kuulla, mitä kaikkea kiinnostavaa Roihuvuoren poluilla, pihoilla ja puistoissa on meneillään. Maria Förbom vastaava päätoimittaja Tule mukaan kulkueeseen! Vastaava päätoimittaja MARIA FÖRBOM Satumaanpolku Toimitus Johanna Aydemir Keijukaistenpolku Satu Kiiskinen Lumikintie Susanna Huhta Roihuvuorentie Otto-Ville Mikkelä Roihuvuorentie Veijo Lehto Stömsinlahdenkuja Marjo Vesarto Abraham Wetterin tie Marjaana Miettinen Herttoniemi Kimmo Rautiainen Keijukaistenpolku Anna-Liisa Mikkelä Punahilkantie Sirkku Ikonen Lumikintie Matti Kinnunen Lumikintie?Janne Mäkelä Satumaanpolku?Minna Eronen Tuhkimontie?Aki Suomalainen Satumaanpolku?Milja Liimatainen Keijukaistenpolku?Vesa Soikkeli Roihuvuorentie?Jani Marjanen Keijukaistenpolku?Matti Ikonen Strömsinlahdenpolku?Reza Jafari Untuvaisentie?Kaisa Mikkelä Roihuvuorentie? Laila Vasama Marjaniemi Henni Oksman Satumaanpolku?Paula Sankelo Untuvaisentie?Nana Smulovitz Lumikintie?Jaana Lahti Untuvaisentie? Kaisa Manner Vuorenpeikontie Riikka Laaksoharju Jollas Terhi Huovari Untuvaisenkuja Iina Kohonen Lumikintie Kimmo Kallio Vuorenpeikontie Petteri Nisula Punahilkantie Anne Karttunen Tuhkimontie Iina Kohonen Lumikintie Kimmo Rautiainen Keijukaisenpolku Jussi Lahti Untuvaisentie Johanna Kolehmainen Prinsessantie Jussi Aalto Keijukaistenpolku Tuomas Rantanen Satumaanpolku Merja Haakana Herttoniemi Outi-Maria Takkinen Käpylä Börje Hiltunen Herttoniemi Johanna Harjunpää Matti Kurkela Taitto Ninni Kairisalo Painos 20 000 Jakelu Postilaatikoihin Helsingin Uutisten välissä Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, 040 5077165
Onnistunut asuntokauppa tuntuu suunnilleen tältä. Tule myymäläämme tai ota yhteys, puh. (09) 759 7470. Tavoitat meidät myös iltaisin ja viikonloppuisin puh. 09 7597470. Kiinteistömaailma Herttoniemi, Asuntoherttua Oy LKV, Kauppakeskus Megahertsi, 2. krs Insinöörinkatu 2, 00880 Helsinki, herttoniemi@kiinteistomaailma.fi Sauli Enbuska myyntineuvottelija 050 386 6666 Markku Heinonen yrittäjä, LKV 040 547 9962 Jani Kylmänen kiiinteistönvälittäjä, KIAT, LKV 050 386 6696 Minna Lehtinen kiiinteistönvälittäjä, LKV 0500 885 585 Merja Långvik myyntineuvottelija 050 596 8086 Eija Oramaa myyntineuvottelija 050 514 4141 Carita Piippo yrittäjä, LKV, YKV 0500 814 664 Niina Raatikainen myyntineuvottelija 050 303 7636 Sanna Ramolli myyntineuvottelija 050 3020803 Aira Reinikka myyntipäällikkö, LKV 050 431 9770 Marja-Leena Rämä kiiinteistönvälittäjä, LKV 044 744 7103 Osmo Turunen kiiinteistönvälittäjä, LKV 050 431 9980 Välityspalkkioesimerkki: VARMA 1200 € + 4,3 % velattomasta kauppahinnasta + toteutuneet asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000 €. Hinnat sisältävät alv:n. www.kiinteistomaailma.fi Kukaan ei välitä niin kuin me.
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 5 n e n d e o n i a Vu l e r o u v u h i o r a s s a k i y t löy n äärestä e e n ko n le e i m än v y h vat o u t t aa k k ia As Kuva: Reza Jafari Hymyileväinen, eloisa ja helposti lähestyttävä Tanja Kassatkina on monille tuttu Roihuvuoren Alepasta, jossa hän on työskennellyt myyjänä viimeiset viisi vuotta. Eipä ihme, että hänet yleisöehdotuksen perusteella valittiin Vuoden roihuvuorelaiseksi 2013. Valinnan perusteluissa mainittiin iloisuus ja palvelualttius sekä se, että Tanja huomioi jokaisen asiakkaan erikseen. TEKSTI: Kaisa Manner oihuvuorelaiset todella arvostavat hyvää asiakaspalvelijaa. Haastattelupäivänäkin Kassatkina oli saanut ruusun kiitokseksi. Itse hän tulee myös hyvälle tuulelle siitä, kun asiakkaat hymyilevät, juttelevat ja kertovat omia kuulumisiaan. – Olen kiitollinen kaikesta palautteesta. Saan kiitoksia asiakkailta ihan joka päivä, Tanja kertoo. Kassatkina huolehtii hyvinvoinnistaan syömällä terveellisesti ja liikkumalla. Hän harrastaa tanssia ja kilpakävelyä. Työmatkat Myllypurosta Roihuvuoreen sujuvat reppu selässä reippaalla kävelytyylillä, satoi tai paistoi. Tanssia hän harrastaa miesystä- vänsä kanssa. Parin yhteinen intohimo on argentiinalainen tango. – Kun voin hyvin, jaksan olla ystävällinen kassalla. Asiakaspalvelu on hyvin rankkaa työtä. Tanja on kiinnostunut ravitsemusasioista. Joskus asiakkaat kysyvät häneltä neuvoja ruokaostoksilla. Tanja antaa silloin mielellään vinkkejä terveellisistä vaihtoehdoista. – Haluan palvella jokaista asiakasta yhtä hyvin. Jos näen, että jollain menee huonosti, yritän auttaa häntä. Olen kokenut itse niin paljon ja selvinnyt niin monesta, että näen hyvän jokaisessa ihmisessä. Inkeristä Kaubamajan kautta Roihuvuoreen Sukujuuriltaan inkerinsuomalainen Tanja Kassatkina jäi nuorena leskeksi. Tallin- nassa kahden lapsen yksinhuoltajan arki oli hyvin rankkaa. Tanja kertoo, että Kaubamajan naisten asusteosaston myyjän palkka ei tahtonut riittää elämiseen eikä tukiverkostoja ollut. Synkässä elämäntilanteessa pelastavaksi enkeliksi ilmestyi vanha ystävä, Irina Paimets. Tämä ehdotti Suomeen muuttamista ja auttoi työpaikan sekä asunnon hankkimisessa. – En ottanut Virosta mukaan mitään muuta kuin lapseni. Aloitin täällä aivan tyhjästä 12 vuotta sitten, Tanja kertoo. Kassatkinan perhe joutui muuttamaan aikoinaan Inkerinmaalta Viroon. Neuvostoaikana suomalaisuudesta vaiettiin, eikä Tanjakaan oppinut puhumaan suomea. – Muutettuani Suomeen tunsin tulleeni kotiin. Tanja sanoo silloin ymmärtäneensä, et- tä hän oli Virossa kokenut itsensä aina vieraaksi. – Olen hyvin onnellinen uudesta hyvästä elämästäni täällä. Suomeen muutettuaan Tanja työskenteli aluksi siivoojana. Kieltä opittuaan hän opiskeli ravintola-alaa ja työskenteli muun muassa ruokapalvelutyöntekijänä. Määräaikaisen työsopimuksen loputtua Tanja päätyi hakemaan paikkaa vastaremontoidusta Roihuvuoren Alepasta. – Ensin jännitti, kuinka selviydyn uudella alalla, päivittäistavarakaupassa. Mutta sitten huomasin, että minähän olen hyvä tässä työssä!
6 uoren ihuv RoYÖ JAPANILAISESSA kylälehti 30.8.2013 PUUTARHASSA Japanilaistyylisen puutarhan ohjelmistoa www.roihuvuori.com Japanilaistyylinen puutarha, Roihuvuorentie 12 perjantai klo 18 Aurinkokettu klo 19 Erwin Preston klo 20 Rautakoura klo 21 Steen 1 klo 22 Keoma klo 23 Tatu Varis soittaa espanjalaista kitaraa Kuva: Marjaana Miettinen Puistossa myös Roihuvuori-seuran infopiste. 1 n e Ste elä ealla nimellä, ja vi Tunnemme hänet us sti, sa. Hän on rap-arti useammassa roolis ontaja, kirjailija, musiikkituottaja, ju isä, kunnallispoliitikko, nuorisotyöntekijä, telee. eilijä. Järjestys vaih piirtäjä ja kalliokiip ä t s e m e i n o t t r e H s u u k k a j h a l i n o m n i p rä TEKSTI: Marjaana Miettinen Seppo Kalervo Lampela tekee jotain sellaista, mistä muut vain unelmoivat; hän on tehnyt harrastuksestaan ammatin. Reilut 20 vuotta räpännyt monilahjakkuus on opetellut itse kaiken kokeilun kautta, musiikin perusteista säveltämiseen. Ei ole mitään kaavaa siihen, kumpi syntyy ensin, sanat vai musiikki. – Jos sellanen kaava tulee, se pitää rikkoo. neita ovat olleet muun muassa Iso H, Redrama, Asa, Mariska, Jussi Lampi ja Pyhimys. Omien lasten kanssa yhdessä tekeminen on aina kivaa, mutta Steen1 ei toivo heidän ryhtyvän muusikoiksi. – Nekin voi suhtautua viihdeteollisuuteen kriittisemmin, kun tietää, miten luodaan. Kotona Itä-Helsingissä Inspiraatiota kuvista ja ihmisistä Steen1 on visuaalinen ihminen. Tarina sanoitukseen lähtee kuvasta. Musiikkia tehdessään hän haluaa aina nähdä taajuuskäyrän eli sen, miten musiikki käyttäytyy visuaalisesti. Paitsi kuvista, sanoitukset kumpuavat eri elämäntilanteista. Joskus nuorempana oli tarve väliin sekä sensuroida että provosoida. – Ei kai tässä iässä enää tarvi, ikä rauhoittaa luonnollisesti, Steen1 toteaa. Tärkeintä on olla mukana koko tekoprosessissa, silloinkin kun käyttää muiden tekemää materiaalia. Yhteistyökumppani valikoituu biisin mukaan. ”Tulit mieleen kun tein tän biisin” -lauseen kuuli viimeksi Sakari Kuosmanen. Muita yhteistyökumppa- Mutta millaisia neuvoja hän antaisi tulevaisuuden räppäreille? – Katu-uskottavuutta ei ole olemassakaan. Kun jaksaa painaa pitkää päivää, että saa lapsille sapuskat pöytään, siinä on uskottavuutta. Itä-Helsinki ei lähtöpaikkana ole mikään itseisarvo. – Tärkeintä on se, että osaa räpätä. Jos lähtee jollain katu-uskottavuudella kaupungille, voi tulla helposti käkättimeen. Steen1 antaa kuitenkin kotiseudulleen myös vahvan luottamuslauseen. – Itä-Helsingistä vaan tulee paras matsku, ei sille voi mitään. Se on vaan kaikkein kotoisinta, tietty fiilis ja asenne. Kaikenlaiset tapahtumat ja jopa biiseissä mainitut ih- miset on tuttuja. Musiikki on elämäntapa Steen1 on joko aina lomalla tai ei koskaan, riippuu siitä kuka katsoo. – Kyllä tätä pitää tehdä rakkaudesta lajiin. Vaatii hillittömän määrän työtä. Ammattimuusikko tekee musiikkia mihin tahansa. – Mobiilipelit on nyt se juttu, eli markkinat minne kannattaa tehdä. Muusikon ammattitauti on se, ettei voi kuunnella musiikkia enää nautinnokseen, vaan miettii, miten se on tehty ja toteutettu. Steen1 kuuntelee kaikkea progesta punkkiin ja räppiin, ja etsii jatkuvasti uusia musiikkityylejä. – Äänimatto on aina alla, menee sitten Itäkeskukseen, ajaa autolla, tekee mitä tahansa, taustalla soi aina musiikki. Se on sama kuin jos syö naudan sisäfilettä: vaikka se olisi kuinka hyvää, niin ei se maistu enää hyvältä, jos joka päivä syö samaa. Muusikko rentoutuu hiljaisuudessa Steen1 on piirtänyt kauan ja kaikkea, seinämaalauksista lastenhuoneen seiniin ja levynkansista tauluihin. Nuorempana meni pari taulua jopa kaupaksi, mutta kuvataiteesta Steen1 ei halua itselleen ammattia. – Musiikissa on julkaisupakko, mutta piirtää voi omaksi iloksi. Kun piirtää voi miettiä valaistuksia ja tunnelmia. Piirtämisen lisäksi Steen1 purkaa luovuuttaan kirjoittamiseen. Kaunokirjallinen esikoisteos Hullu klovni julkaistiin 2008. Silloin kun Steen1 ei luo, hän kiipeää. – Olen ihan hulluna kalliokiipeilyyn. Siis en mä siinä kovin hyvä ole, mutta se on hauskaa. Tämän kesän tavoitteena on jossain vaiheessa vielä irtautua arjesta ainakin viikonlopuksi ja suunnistaa kallioseinämille. Entä saako räppärin kukaan ikinä hiljaiseksi? Pienen hiljaisen hetken jälkeen vastaus: – Kai mut saa, ainakin lavan ulkopuolella. Roihuvuoren kyläjuhlilla lavalle nousee klassinen Steen1. – Pari vuotta mua yritettiin sinne saada, ja nyt vihdoin aikataulut natsas, eli odotan innolla. Pirun kiva tapahtuma.
www.roihuvuori.com Japanilaistyylisen puutarhan ohjelmistoa Roihuvuoren kylälehti Kuva: Mikko Keski-Vähälä Alunperin viisihenkiseen Alternative metal rockia Keoma Roihuvuoren japanilaistyylisessä puutarhassa nähdään soittamassa kuusihenkinen bändi Keoma, jonka musiikki on saanut vaikutteita monesta suunnasta. Bändin laulaja Jaz kuvailee musiikkia alternative metal rockiksi. yhtyeeseen Jaz värvättiin vuonna 2009 karaokebaarista. – Yhtenä kännipäisenä iltana mies tuli kysymään, tuunko laulamaan. Sanoin en, mutta menin kattomaan kumminkin. Oli niin omantyylistä musaa, että jäin. Bändi ottaa kaikkein eniten vaikutteita oudoimmista rockin suuntauksista. Jaz mainitsee muun muassa Fantomasin, Mars Voltan, Hidria Spacefolkin ja tietysti Kingston Wallin. Keoma tekee biisit yhdessä. Joku heittää idean, kaikki kokeilevat, ja jos homma toimii, biisi on syntynyt. – Välillä rakennetaan liiankin vaikeita biisejä. Me myös kirjoitetaan verkkoon paljon ja äänitetään jatkuvasti. Keoma on julkaissut kolme EP:tä, viimeisimmän viime syksynä, ja näitä biisejä on nyt soitettu keikoilla. Uutta materiaalia tehdään koko ajan, ja levyä jo suunnitellaan. Mahdollinen levy-yhtiökin on esittänyt kiinnostuksensa, ja levy tulisi ulos ensi vuoden puolella. 7 – On se meille myös sellaista ammattimaisella otteella harrastamista, keskiviikon terapiaa, toteaa Jaz. Keoma on keikkaillut lähinnä pääkaupunkiseudulla, kerran kuussa. Bändissä soittavat Jaakko (kitara), Eero (kitara), Jaska (basso), Enrico (rummut) ja Sampo (koskettimet). Stressiä soittamisesta ei haluta ottaa. Kaikki soittajat käyvät päivätöissä ja osalla on lapsia. – Yleisössä on lähinnä kavereita, jos ei vahingossa joku ulkopuolinen ole sattunut paikalle, Jaz kertoo ja nauraa päälle. – Yleisö koostuu paljolti niistä, jotka tykkäävät erilaisuudesta, ymmärtävät laajasti musiikkia ja jakavat samoja intressejä. Muusikot tietysti kiinnittävät enemmän huomiota tällaisiin asioihin. Suosittelen tutustumaan meihin varsinkin, jos et ole uskollinen millekään tietylle musiikkisuuntaukselle. Tervetuloa! TEKSTI: Nana Smulovitz Uusiutuva luonnonvara ydinvoimalan varjosta ERWIN PRESTON Teksti: Marjaana Miettinen / Kuva: Janne Wess Iina Kojonen ammentaa loputto- Aurinkokettu soittaa suomalaista pop rokkia. – Tavoitteena on tehdä sellaista musiikkia minkä takana voidaan itse seistä täysillä, sanoo yhtyeen laulaja Elina Sarvi. – Nykyään suuri osa musiikista on niin pinnallista, ja vastapainona sille me halutaan tehdä lauluja ihmisistä, heidän ajatuksistaan ja asioista, joita ihmiset miettivät mielessään. Lauluilla voi ottaa asioihin kantaa. Aurinkokettuun voi tutustua etukäteen vaikkapa katsomalla Youtubessa Maaliskuu -kappaleesta tehdyn musiikkivideon, joka valmistui keväällä. Kesäkuussa yhtyeestä tehtiin kuvaukset ja äänitykset Luomustudio.fi-musiikkimediaan, josta Aurinkoketun esittely todennäköisesti löytyy julkaistuna tämän lehden ilmestyessä. Mitä on luvassa Aurinkoketun keikalla kyläjuhlilla? – Meillä on tavoitteena on saavuttaa läheinen ja Kuva: Kristiina Pyykölä Aurinkokettu – lauluja elämästä intiimi yhteys yleisöön keikan aikana, kertoo Elina. Yhtye on perustettu 2010 alun perin trioksi, ja nykyisessä täydessä kokoonpanossaan se on ollut vuodesta 2012. Elinan lisäksi yhtyeeseen kuuluvat Joonas Nygren (kitara), Aki Virta (basso), Petteri Kontio (rummut) sekä Maija Sipiläinen (laulu ja poikkihuilu) www.soundcloud.fi/aurinkokettu www.facebook.com/aurinkokettu Teksti: Kimmo Rautiainen teen rehellisyyttä. – Ristiriitoja pitää viljellä kuin puutarhaa, ne tuovat jännitettä, tuumaa Iina, ja kiroaa perään, kun huomaa käyttäneensä sanaa puutarha. Erwin Preston soitti ensimmäisen Helsingin keikkansa Roihuvuoressa 2010. – Roihikassa on aina ollut rento meininki. Rennosta hulluuteen, Iina summaa. Paitsi energisestä lavaesiintymisestä, bändi on tunnettu myös paidattomasta yleisöstä. Se on jälleen yksi asia, joka on lähtenyt liikkeelle vahingosta. Kitaristi Jukka Kivirannalla oli Iinan mukaan pakonomainen tarve ottaa aina esiintyessään paita pois, ja yleisö seurasi perässä. – Jotkut bändit myy t-paitoja, Erwin Preston keskittyy niiden riisumiseen. Suomalaista bluegrassia Rautakoura on vuonna 2004 perustettu bluegrass-yhtye Helsingistä. Akustista musiikkia soittava yhtye on tuttu muun muassa osallistumisestaan Uuden Musiikin Kilpailuun, jossa se pääsi semifinaaliin saakka. Kilpailukappale oli nimeltään Ilmalaivalla. – Näkyvyys UMK:ssa on tuonut vähän enemmän keikkoja ja keikoille vähän enemmän ihmisiä – eli ihan sopiva muutos, kertoo Matti Mikkelä, Rautakouran mandoliinin soittaja. Yhtyeessä soittavat Mikkelän lisäksi Juho Häme (basso), Lauri Häme (banjo) sekä Pekka Pyysalo (kitara). Yhtye on tunnettu siitä, että se soittaa myös kaduilla. – Me treenataan usein kaduilla. Sitä kautta meille on tullut keikkojakin, kerran jopa Yhdysvaltojen suurlähetystöön. Rautakoura on julkaissut kuusi levyä, joista viimeisin Tien päällä taas ilmestyi kesäkuussa. Le- Kuva: Jussi Pyysalo Mitä tapahtuu kun loviisalaiseen äijäbändiin yhdistetään naispuolinen Iggy Pop Roihuvuoresta? Lava ei ole vielä loppunut kesken siitä yksinkertaisesta syystä, että mikkipiuha on tietyn mittainen. Mitä nyt pienemmiltä lavoilta on meinannut valua ulos, ja Sörkka-Rockissa jäi pylväs laulajan käteen. Solisti Iina Kojosen takana, edessä ja joskus allakin soittavat kitaraa Jukka Kiviranta ja Otto Kaalikoski, bassossa on Toni Espo ja rummuissa Jukka Haapala. malta tuntuvan energiansa Erwin Prestonin garage rock -tyylisestä musiikista. – Tein aikoinaan päätöksen, että musiikki on tärkeämpää kuin miettiä, näyttääkö naurettavalta. Päätökseen vaikutti Iggy Pop. – Näin sen televisiossa joskus yläasteella. Oli siis rumin mies ikinä, mutta käyttäytyi kuin olisi seksikkäin. Iinan mielestä on helpompaa riehua kuin keksiä lavalla small talkia. Kun vetää tietyn pisteen yli, naurettavuus muuttuu rock-asenteeksi. Kaikki parhaimmat asiat syntyvät vahingossa. Erwin Prestonin kohdalla nimi syntyi, kun basisti Toni Espo yritti muutaman neuvoa antavan jälkeen googlata rockin kuningasta. Bändin parhaimmat biisit ovat syntyneet samalla kaavalla, vahingossa. – Jukka Kiviranta alkaa kitarallaan jammailemaan riffiä ja laulaa siihen päälle jotain kamalaa. Minä keksin päälle paremmat sanat, kertoo Iina. Sanoitukset lähtevät tosielämän tarinoista – Alkoholismia, syrjäytymistä, huonoja autoja ja sellaista epätoivoa, että voi lähtee kenen tahansa mukaan. Näitä sanoituksia sisältävä esikoisalbumi Pasian ilmestyi marraskuussa 2012. Iina Kojonen ei kuitenkaan usko sanoman levittämiseen sanoitusten kautta, vaan siihen, että sanoitusten paljastama inhimillinen heikkous tuo lavalla itsevarmuu- vyn voi ladata ilmaiseksi Rautakouran nettisivuilta. Levyn voi myös tilata CD:nä ja se löytyy myös valikoiduista levykaupoista. Rautakouraan voi tutustua myös Spotifyssa, josta löytyy yhtyeen kolme viimeisintä levyä. www.rautakoura.net Teksti: Kimmo Rautiainen
25 € lut sis. postiku€) (ovh 27
Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com 9 Monipuolinen Tarja Kujanpää teKStI: VeSA SOIKKelI Kuva: Susanna Paasio MOnIPuOlInen JA ROuheAäänInen Pitkän linjan rokkari Tarja Kujanpää on tuttu näky Roihuvuoren kyläjuhlilla. Tänä vuonna hän esiintyy trubaduurina Ravintola Kulmapotkussa. – Kulmapotkussa esiintyessä on aina hyvä ja intiimi ?ilis. Asetelma on sellainen, että pääsee lähelle yleisöä, Kujanpää kertoo. Hän on treenannut bändeineen Roihuvuoressa 1980-luvun lopulta ja keikkaillut täkäläisissä ravintoloissa säännöllisesti. musan välityksellä ainutlaatuinen kontakti, johon ihmisten omat elämänkokemukset uppoavat ja nautinto on silloin molemminpuolinen. Kujanpää toimii Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa nuoriso-ohjaajana – muusikkona hän auttaa nuoria löytämään musiikillisen ilmaisunsa. Hän ohjaa ja opettaa nuorille monenlaisia asioita soittamisesta, laulamisesta sekä esiintymisestä aina tekniikkaan ja tapahtumien tuottamiseen. – Teen kaikenlaista rock’n rollia nuorten kanssa. Mitä tullaan kuulemaan Kulmapotkun kyläjuhlakeikalla? – Lähden aika avoimin mielin, fiiliksen ja yleisön toiveiden mukaan. Omaa sydäntä lähellä on perinteinen suomirock, ja Hector on aivan ykkönen. Sekaan tulee tietysti myös omaa tuotantoa, espanjalaistyylistä flamenco-rockia sekä covereita: Doorsia, Princeä, Patti Smithiä, Bonnie Tyleria. Lisää tietoa tulevista keikoista löytyy sivustolta www.tarjakujanpaa.com Markanjazz tanssittaa koko rahan edestä. Kuva: Jussi Aalto Kuva: Marjaana Miettinen – Asun kyllä Vartioharjussa, mutta Roihuvuori on kulkenut mukana pitkin matkaa. Sisko asui täällä pitkään ja sitä kautta vietin itsekin paljon aikaa Roihuvuoressa. Täällä ihmiset tuntevat ja tulevat myös muualle katsomaan keikkoja. Se lämmittää. Tarja Kujanpää aloitti musiikkiuransa vuonna 1984 punkbändissä Mustavalo. Sen jälkeen hän soitti hard- ja suomirockia OHO-yhtyeessä. Keikoilla oltiin Lepakkoa ja Tavastiaa myöten, monien muiden paikkojen ohella. OHO muuntautui aikaa myöten seitsemän naisen OHO-rioksi ja tyylilajina oli nyt soul, funk ja pop. 1990-luvun lopulla kokoonpano muuttui pieneni trioksi nimeltä Auringonvalo. 2000-luvun taitteessa tehtiin myös levy Rakkauden kuu ja singlesoolo Valkoinen ikkuna 2004. Nykyään Kujanpää esiintyy akustisen nainen ja kitara -kokoonpanon lisäksi kahden herrasmiehen kanssa Tarja Kujanpää & AuringonValo -yhtyeenä sekä uutuutena Lady Kujanpää & Herra Hella -duona. – Ensi vuonna vietän taiteilijaurani 30-vuotisjuhlaa. Jotain hauskaa, ekstraa on kehitteillä, mahdollisesti juhlaäänite tai konsertti, pitkän uran kunniaksi. Tarja Kujanpää toivoo lisää livemusaa ravintoloihin. – Se luo elämää ja tuo energiaa ihmisille. Artistin ja kuulijoiden välille syntyy live- Markanjazz – suomalainen ilo lähtee mollista Osteri – elämänmakuista kitchen-punkkia teKStI: MARJAAnA MIettInen teKStI: KIMMO RAutIAInen MARKAnJAzz ei ole mitään korkeakoulujatsia, vaan tapa tehdä asioita. Jalkoja vipattava ohjelmisto koostuu 1900-luvun alun iskelmistä ja kupleteista, jotka on rosoisesti hiottu nykypäivän kuosiin, mollijatsiksi. – Bändi on meidän vahvuus, me ollaan yksikkö, kertoo Markanjazzin laulaja-kitaristi Börje Hiltunen.. Yksikköön kuuluvat Börjen lisäksi Karri Helo (saksofoni), V-M Moksunen (basso ja laulu) ja Georg Juden (rummut). – Kaikki jatsit on aina duurikamaa, mutta Suomi ja Venäjä ovat maita, jotka ammentavat ilonsa mollista. Se on ainutlaatuista. – Ihmiset lähtee hymyissä suin meidän keikalta kotiin. Jos joku on tippa linssissä, sekin on liikutuksesta. Näinkin on käyny. Meidän biiseissä on oikeesti isosti asiaa, summaavat Börje ja Karri. Joskus on kuuleman mukaan käynyt niinkin hassusti, että joku on intoutunut tanssimaan. Toisin sanottuna joka kerta. Roihuvuoren kyläjuhlat on Markanjazzille tuttu vuosien varrelta. Karri asuu Roihuvuoressa ja loput bändistä Herttoniemessä, eli bändin jäsenet on nähty yleisössä vuosittain. – On ilo soittaa kotona, toteaa Karri. MIKKO KlAng hAnKKI muutama vuosi sitten sähkörummut ja totesi, että on pakko perustaa bändi. Ensimmäinen treenikämppä oli oma asunto ja joskus keittiökin. – Kitchen-punk voisi terminä kuvata meidän musiikkia ihan hyvin, sanoo roihuvuorelainen Ville Alatalo, joka on Osterin laulaja ja yksi perustajajäsenistä. Yhtyeen jäsenet olivat 30–40-kymppisiä bändiä perustettaessa. Miksi isot miehet perustavat bändin? – Varmaan tässä on nuoruuden haaveiden toteuttamista. Ja on se hienoa, että voi edes vaimon silmissä olla rokkitähti, vitsailee Ville. Mitä sanoisit muille, jotka haaveilevat aikuisiällä bändistä? – Kannattaa heittäytyä – häpeän tunteet ehtii käsitellä myöhemmin! Hienointa tässä on, kun saa yleisön mukaan. Siinä Osteri energisellä esiintymisellään onnistuukin. Ohjelmistossa on valikoituja lainakappaleita muun muassa Tuomari Nurmiolta, the Specialsilta sekä suomalaista underground-rokkia, mutta niitäkin kiinnostavampia ovat Osterin omat kappaleet. – Niitä ei tarvitse häpeillä, vaan ne ovat saaneet keikoilla hyvän vastaanoton, kertoo Ville. Tällä hetkellä omia kappaleita on suunnilleen yhtä paljon kuin lainattuja. – Kappaleet syntyvät yleensä niin, että kirjoitan tekstinpätkiä yön tunteina muistiin puhelimeeni ja laitan niitä jossain vaiheessa kavereille luettavaksi. Tekstien joukosta nousevat jotkin esiin ja ne muotoutuvat biiseiksi treenikämpällä. Osteri on tänä vuonna esiintynyt jo muutaman kerran Roihuvuoressa ja vastaanotto on ollut todella hyvä. Keikkoja on tuoreelle bändille varmasti tiedossa enemmänkin – suunnitelmissa on myös oma levy. Kyläjuhlien lauantai-illan ehdoton tärppi on Osteri: se kannattaa nauttia elävänä! www.soundcloud.com/osteri
Kehon ja mielen tasapainoa etsimässä Kylätalolla meditoidaan sunnuntaisin Teksti: Paula Sankelo Nuoriso viettää meluisaa iltaa kylätalon pihamaalla: parakin seinäpelti kolisee ja puisto raikaa. Sisällä kylätalossa vallitsee hiljaisuus: istun Lenka Piiparin kanssa kynttilän valossa meditoimassa. Lenka opastaa minua coolcheck-meditaatioharjoituksessa, jota hän on opettanut kylätalolla keväisinä sunnuntai-iltapäivinä. Roihuvuorelainen Lenka Piipari on harrastanut meditaatiota kaksitoista vuotta. Kehon energioita tasapainottavaan coolcheck-meditaatiotekniikkaan hän tutustui opiskeluaikoinaan Prahassa. Aluksi Lenka osallistui viikottaisiin meditaatiohetkiin. Kun kiinnostus harjoitukseen syveni, Lenka alkoi meditoida opettajansa kanssa joka aamu kello 7.30. – Kun heräsin kello 7.24, ehdin puoli kahdeksaksi alakerran tietokoneluokkaan meditoimaan, Lenka nauraa. – Aiemmin en jaksanut herätä kello kymmenen luennolle, mutta meditoimaan nousin joka aamu. Lenka kertoo säännöllisen mietiskelyn muuttaneen arkeaan harmonisemmaksi: – Kun asiat eivät suju ja tulen ärtyneeksi, kykenen päästämään ärtymyksen tunteesta nopeammin irti. Myös moni menneisyyden painolasti kevenee meditaation avulla. Kun Lenka perusti perheen, jokapäiväinen meditaatioharjoitus joutui jäihin. Arjen kiireiden keskellä Lenka löysi uusia tapoja rauhoittua: – Tiettyjä huomion suuntaamisen tekniikoita voi harjoittaa vaikkapa bussipysäkillä. Meditaatiohetket kylätalolla Tuhkimonpuistossa syys-, loka- ja marraskuussa sunnuntaisin kello 16–17. Coolcheck-tekniikasta voit lukea lisää sivulta coolcheck.org. Lenka Piipari opettaa coolcheck-meditointia. Kylätalon kässäklubi talkoili mosaiikkia Kylätalon syystoiminta käynnistyy syyskuussa Soppakuppila palaa kesätauolta ja toimii Tuhkimonpuiston kylätalolla taas maanantaisin klo 11 syyskuun alusta alkaen. Tiistaisin vuorossa on kässäklubi klo 18. Muusta ohjelmasta tiedotetaan www.roihuvuori.com sivuilla ja kannattaa muistaa että kylätaloa voi vuokrata myös omaan käyttöön, vaikkapa lastenjuhliin tai kokouksen pitämiseen. Viime talven Tuhkimonpuiston Kuva: Johanna Aydemir TEKSTI: Johanna Aydemir kylätalolle kokoontui joka tiistai kässäklubilaisten joukko. Tiistai-iltaisin juteltiin yhdessä, juotiin kahvia ja tehtiin käsitöitä. Toukokuussa kässäklubi tempaisi Tuhkimonpuistoon mosaiikkitalkoot ja puiston keskellä olevan iso betonirengas sai kauniin uuden ulkokuoren. Kässäklubi jatkuu taas syyskuussa tiistaisin klo 18. Tervetuloa mukaan! Meditaation tilassa mieli on yhtä aikaa valpas ja hiljainen. Ajatuksista irti päästäminen voi olla aloittelijalle hankalaa. Alkuvaikeutta ei kuitenkaan pidä säikähtää. – Meditaatio on kuin mikä hyvänsä muukin taito: mitä enemmän harjoittelee, sitä helpommaksi se käy, Lenka lupaa. Coolcheck-meditaatio on ei-kaupallista toimintaa. Lenka ohjaa meditaatiohetkiä ilmaiseksi, aivan kuten hänen omakin opettajansa aikanaan. Meditaatio räätälöidään sen mukaan, millainen ryhmä kulloinkin on paikalla. Lenka opastaa tekemään harjoituksia, joiden tarkoituksena on tasapainottaa kehoa ja rauhoittaa mieltä. Loppurentoutuksessa käytetään välillä apuna musiikkia. – Jokainen kerta on ainutlaatuinen, Lenka toteaa. Osanottajat voivat olla kunnoltaan millaisia hyvänsä, sillä mietiskely ei käy fysiikan päälle. Ryhmän toimintaan osallistuminen ei myöskään vaadi sitä, että on valmis meditoimaan päivittäin, tai edes tulemaan joka sunnuntai kylätalolle. – On aivan normaalia käydä vaikkapa kaksi kertaa kuussa, vakuuttaa Lenka, ja toivottaa uudet halukkaat tervetulleiksi ryhmään. Meditaatiohetkemme jälkeen Lenka kurkkaa pihamaalle ja vaihtaa pari sanaa nuorten kanssa. – Tuttuja tyttöjä, Lenka hymyilee. Elämän äänet eivät ole häirinneet mietiskelyämme. 3 .11. 201 7 1 – . 6 1 assa Roihik uu: tapaht Esitystaiteen keskuksen kekrijuhlat ja Roihukino 2013 Teksti: Anne Karttunen Eskus – Esitystaiteen keskus ja Lasten ja nuorten animaatiofestarit RoihuKino järjestävät marraskuussa 2013 taidetalkoot yhteistyökumppaneidensa kanssa. Talkoissa roihuvuorelaisille järjestetään viikon ajan poikkitaiteellista työpajatoimintaa, joka huipentuu työpajarupeaman lopuksi järjestettävään kekrijuhlaan Roihuvuoren musiikkiopistolla 16.–17.11.2013. Luvassa on taidetuotoksia RoihuKinosta sekä Eskuksen järjestämistä työpajoista sekä hauskanpitoa ja yhdessäoloa. Mukana menossa ovat mm. Toisissa tiloissa -ryhmä, Äänikairat -esitys, Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri sekä Piirakkakerho. Taidetalkoiden järjestäjät esittäytyvät Roihuvuoren kyläjuhlilla ja järjestävät siellä osallistavaa toimintaa. Taidetalkoiden blogi, johon päivitetään lisätietoa matkan varrella: taidetalkoot.wordpress.com. Roihukinosta tulee syksyllä lisätietoa www.roihuvuori.com nettisivulle. Kuva: Johanna Aydemir sa s o l a t Kylä tuu tapah www.roihuvuori.com Kuva: Paula Sankelo 10 Roihuvuoren kylälehti
11 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Pyöräilevä työmatkabussi liikennöi taas syksyllä Oman kylän perunamaa Teksti: Terhi Huovari Kuin ohimennen sorapäällysteisen kävelytien vierustalta avautuu mullattu peltoalue. Vähän matkan päässä häämöttää Abraham Wetterin tie ja toisella puolella Keijukaisenpolun kerrostalot. Ympärillä joutomaata, niittyä ja nurmikkoa – siinä on parin aarin perunamaa kuin kotonaan. – Paikka on Helsingin kaupungin vihersuunnittelijan kanssa haettu, kertoo idean isä Jarmo Välikangas. – Ajatus Roihikan perunapellosta virisi jo viime kesänä, kun viljelyprojektissa aloiteltiin tomaattien, yrttien ja muiden kasvien lavaviljelyä. – Mukana taloyhtiöiden viljelylavojen katselmuksessa oli myös Helsingin yliopiston kasvituotantotieteiden professori Jari Valkonen, jonka tiesin ennalta perunafriikiksi, Jarmo kuvailee. Lähiruoalle suopea Valkonen kiinnostui ja auttoi koordinoimaan asiaa eteenpäin Helsingin kaupungin virastoissa. Kun vihdoin rakennusviraston johtaja keväällä 2013 näytti vihreää valoa, alkoi tapahtua. – Toukokuussa Helsingin kaupungin traktorit alkoivat jyrsiä heinikkoa pottumaaksi, roihuvuorelaisten käyttöön. Ihmiset tykkäävät tehdä yhdessä Alue jyrsittiin neljään kertaan. Sitten talkoovoimin siivottiin. Lasinsirut ja suuremmat kivet kerättiin pois ja maaperä arvioitiin. Kelpo mullalta vaikutti. Yhdessä nurkassa oli kosteutta jonkin verran, hieman savista siis, mutta muutoin, siinä se oli, valmis pellonpohja. Alue on vuokralla Helsingin kaupungilta, vuokraajana Roihuvuori-seura, kertoo Roihuvuori-aktiivi Otto-Ville Mikkelä. Peltoprojektia hoidetaan yhteistyössä usean tahon kanssa. Pro Peruna lahjoitti siemenperunat. Tärkeänä tukihenkilönä toimii myös Monen Polven Kasvutila -hankkeen Senja Lappalainen, joka tarvittaessa kertoo, mitä pellolla pitää tehdä. Monen Polven Kasvutila tuli mukaan myös turvaverkoksi siltä varalta, että vapaaehtoisten into peltohommiin olisi lopahtanut kesken kaiken. Mutta ei, perunanviljelyssä on vetovoimaa. Juhannuspäivääkin jotkut viettivät kitkemällä. Sana perunanviljelystä kiiri Roihuvuoren vapaaehtoisten keskuudessa. Ilmoituksiakin jaettiin alkuvaiheessa. – Ei tässä sen kummempia tavoitteita ole, kuin että ihmiset tykkäävät tehdä yhdessä, toteuttaa sellaista get together -meininkiä. Ja samalla ihmiset kiinnostuvat ympäristöstään, sanoo Jarmo Välikangas. – Syksymmällä on luvassa yhteiset sadonkorjuujuhlat, ja talvella taas mietitään uusia ideoita, onnistuisiko ympärillä vaikkapa palstaviljely. Roihikan omat sipsit? Sokerina pohjalla odottaa uusi tuoteidea. Roihuvuoressa toimivan Helsingin palvelualojen ammattioppilaitoksen kanssa on suunniteltu, että sadonkorjuujuhlien ylijäämäperunoista voisi tehdä oman kylän nimikkoperunalastuja. Syksy näyttää, millainen sato saadaan: riittääkö Roihulastuihin perunoita, vai onko tiedossa niukasti saatava mutta sitäkin suurempi hitti. Stadin ammattiopisto mukana Kyläjuhlilla Matti Kinnunen havainnollistaa, kuinka matka taittuu tarvittaessa vaikka puvussa. Pyöräily on ylivertainen tapa kulkea työmatkat. Ainoa huono puoli on, että toisin kuin julkisessa liikenteessä, matka tehdään yleensä yksin. Se käy pidemmän päälle tylsäksi. Roihuvuoren pyöräaktiivit Jani, Matti ja Petteri päättivät perustaa pyöräilevän työmatkabussin, jotta työmatkat olisivat iloisempia. Samalla tarkoitus oli innostaa uusia ihmisiä työmatkapyöräilijöiksi. Roihuvuoren pyöräilevä työmatkabussi on sovellus vanhasta sosiaalisesta innovaatiosta – pyöräilevästä koulubussista: http://www.poljin.fi/koulubussit. Työmatkabussit kulkivat keskiviikkoisin kylätalo Tuhkimosta Merihakaan. Lähtöjä oli viikoista ja paikkansa varanneiden aikatauluista riippuen yksi tai kaksi. Aiempi bussivuoro lähti matkaan klo 7.30, myöhempi klo 8.15. Ennen lähtöä tarjolla oli aamukahvia ja pientä huoltoapua. Tyhjin kumein ei bussi kulje. Matkustajia bussissa oli enimmillään 15, vähimmillään kolme. Kaikki iloisia ja reippaita. Edes tihkusade ei hyydyttänyt matkustajakuskien hymyä. Työmatkabussilla oli kaksi välipysäkkiä. Toiselta matkaan pääsivät Tammisalosta tulevat ja toiselta Herttoniemestä kohti keskustaa polkevat. Työmatkabussin matka Roihuvuoresta Hakaniemeen kesti puolisen tuntia. Vauhti oli leppoisa, jotta matkustajakuljettajat eivät hikeentyisi ja jotta he voisivat jutella keskenään. Pyöräilevä työmatkabussi oli kuitenkin aina joukkoliikennettä nopeampi. Bussi saapui perille iloisen puheensorinan saattelemana aikataulunsa mukaisesti. Pyöräbussi on luotettava kulkuväline. Roihuvuoden pyöräilevät työmatkabussit liikennöivät jälleen syksyllä. Silloin aloittaa liikennöinnin uusi vuoro Roihuvuoresta Viikin kautta Oulunkylään ja sieltä 550-bussin reittiä seuraillen aina Leppävaaraan asti. Tarkemmat tiedot aikatauluista ja reiteistä löytyvät Roihuvuori.com-sivustolta ja Facebookista Roihuvuori-ryhmästä. Tervetuloa mukaan! Palvelualojen oppilaitos kyläjuhlilla Prinsessantie 2 Teksti: Otto-Ville Mikkelä Stadin ammat tioppilaitoksen Prinsessantien toimipaikassa on kyläjuhlien kunniaksi mm. ruokamyyntiä, servietin taittelun opastusta ja ruuantunnistuskilpailuja. Lisäksi matkailualan opiskelijat jakavat materiaalia ja arvontalipukkeita kyläläisille. Ohjelmaa on tarjolla ammattioppilaitoksen aula- ja kokoustiloissa sekä perjantaina että lauantaina. Ravintola Kokissa tarjoillaan perjantaina lounasta tavalliseen tapaan klo 11.15–13.45. Vinkkejä herkkusuille ja shoppailijoille Stadin ammattioppilaitoksen Prinsessantien toimipaikassa opiskellaan elintarvike, hotelli-, ravintola- ja catering-, matkailu- sekä tekstiili- ja vaatetusalaa. Ravintola Kokki on opiston opetusravintola ja se toimii lukukausien aikana lounas-, kokous- ja tilausravintolana. Ravintola Kokki on avoinna lukukauden aikana tiistaista perjantaihin klo 11.15–13.45. Ravintolan tiloissa on mahdollisuus järjestää erilaisia tapahtumia ja ravintola järjestää myös teemailtoja. Perinteisesti on ollut tarjolla myös isänpäivä- ja äitienpäivälounas. Myös joululounaat ovat olleet erittäin suosittuja. Elintarvikemyymälä Kanelista saa ostaa ja tilata opiskelijoiden valmistamia ruoka- ja konditoriatuotteita. Suosio on huikea ja tuotteet menevät nopeasti kaupaksi. Kaneli on avoinna lukukauden aikana maanantaista perjantaihin klo 13–16. Tekstiili- ja vaatemyymälä Kasmirissa voi tehdä edullisia vaateostoksia. Valikoima on pieni ja persoonallinen. Kasimir on avoinna lukukauden aikana keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13–16. Lisätietoja Palvelualojen oppilaitoksesta: www.hel.fi/hki/ammatillinen/fi/Etusivu perjantai 30.8. klo 12–17 elintarvikemyymälä auki klo 11.15–13.45 lounas ravintola Kokissa perjantai 30.8. ja lauantai 31.8. pe klo 12–19 la klo 10–17 (aula -ja kokoustiloissa) •• •• ruokamyyntiä mukaan tai paikan päällä nautittavaksi servietin taittelun opastusta tunnistuskilpailuja muuta opiskelijoiden järjestämää ohjelmaa Perjantaina ja lauantaina Matkailualan opiskelijat jakavat materiaalia ja arvontalipukkeita kylällä Kuva: Börje Hiltunen Kuva: Otto-Ville Mikkelä Teksti: Matti Kinnunen
KinoKivinokka Elokuvia uimarannalla lauantaina 24.8. klo 17–24 Ennennäkemätön ELOKUVAtApAhtUmA Kotimainen yllätysennakko Lyhytelokuvia Lastenelokuva Ulkoilmaelokuvia Kivinokassa. tule pyörällä! Ohjelma ja lisätiedot facebookissa. f
13 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com e l l u d a k e l u T n a a m a a g n o c e johdattaa Karnevaalikulku iseen iltaan bala Roihuvuoren Kuu Teksti: Aki Suomalainen Conga-kulkue on osa kuubalaista karnevaaliperinnettä. Samaan tapaan kuin samba-kulkueet Brasiliassa, conga-kulkue etenee määrättyä reittiä pitkin conga-musiikin tahdissa. Kulkueen kärjessä ovat soittajat, jotka kantavat rumpuja ja muita käsillä soitettavia lyömäsoittimia mukanaan. Kulkueessa myös lauletaan, ja kaikki halukkaat voivat laulaa mukana. Kuubassa on conga-kouluja, jotka harjoittelevat kar- Kuva: Aki Suomalainen aan äkin muk Lähde sin mallia n! Tässä e e s e e u lk yt on ku ubasta. N C e d o g a lalla Santi laittaa ja s u u is ll o mahd myös panostaa koreasti ja an voi utta muka M . in ih u k pu ikoista s ilman er ö y m ä te aan läh an nauttim a v a u s ia tanss sta. tunnelma nevaalia varten läpi vuoden. Jokainen koulu muodostaa karnevaaleilla kulkueen, johon juhlijat voivat osallistua, ja paras koulu palkitaan. Lähde sinäkin mukaan kulkueeseen! Tässä mallia Santiago de Cubasta. Nyt on mahdollisuus laittaa jalalla koreasti ja panostaa myös pukuihin. Mutta mukaan voi lähteä myös ilman erikoista tanssiasua vain nauttimaan tunnelmasta. Kuubalaisessa illassa 30.8. järjestetään ensimmäistä kertaa karnevaalihenkinen congakulkue. Comparsa-musiikista huolehtivat RumbaAkatemian johdolla kuubalaisen rumban ammattilaiset ja harrastajat. Kulkueeseen ovat tervetulleita aivan kaikki. Karnevaalikuosit esiin kaapista ja kadulle congaamaan! Klo 18.30 lähtö Roihuvuoren kirjastolta, kulkue etenee Roihuvuorentietä pitkin kirkon pihalle. Klo 19.30 Roihuvuoren kirkon pihalla esiintyy helsinkiläinen salsa-yhtye Los Salsanismo. Luvassa on viihdyttävää salsaa, cha-cha-chata, boleroa ja kuubalaista timbaa. televisiosta tuttu, iloista naisenergiaa pursuava tanssiryhmä Etnica esiintyy orkesterin kanssa. Noin klo 21 Illan hämärtyessä ja roihujen sytyttyä rummutus, laulu ja soitto valtaavat kirkon pihan. Kuubalaisen rumba-musiikin todellisen ilotulituksen aloittaa tamperelainen rumbayhtye Karumba solistinaan Katariina Kallio, rumbera vailla vertaa. Noin klo 21.30 Rumba-Akatemian rehtorin Vili Mustalammen johdolla alkaa herkullinen Avoin rumba. Odotettavissa on yllätyksiä ja unohtumattomia kokemuksia. Kuva: Jaana Lahti Illan juontaa radiosta tuttu Papá Montero. Ilmastovanhemmat nimenkeruussa kyläjuhlilla Teksti: Otto-Ville Mikkelä Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kuuluu jo monen 2000luvulla syntyneen lapsen vanhempien arkeen, sillä lastemme tulevaisuudessa maapallon keskilämpötila on vaarassa nousta yli neljä astetta. Se taas tuo mukanaan äärimmäisiä sääilmiöitä, joihin voi olla mahdotonta sopeutua. Ilmastovanhemmat on poliittisesti sitoutumaton lasten etujärjestö. Se perustettiin, koska nykytoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi eivät riitä. Ilmastovanhempien roihuvuorelaisen aktiivin Paula Sankelon mielestä helsinkiläisten vanhempien tulisi seurata Helsingin Energian investointitoimia vuonna 2015. Kaupunginvaltuutetut päättävät kattilainvestoinnista, joka vaikuttaa voimalapäästöihin vielä vuosikymmeniä. On vaarana, että Helsingissä päädytään polttamaan kivihiiltä myös tulevaisuudessa, mikä olisi kestämätöntä. Ilmastovanhemmat haluaa kokonaan uuden biopolttoainevoimalan Vuosaareen. Ilmastovanhempien pääkaupunkiseudun paikallisryhmän ensimmäinen ulostulo on Roihuvuoren kyläjuhlilla. Paula Sankelon mielestä on hienoa tulla kertomaan roihuvuorelaisille vanhemmille, isovanhemmille ja muille lasten läheisille Ilmastovanhemmista, sillä roihuvuorelaiset vanhemmat tuntevat päätöksentekoa ja toimivat yhteisöllisesti. Kyläjuhlilla on mahdollista allekirjoittaa vetoomus vahvan ilmastolain puolesta. Laissa vaaditaan, että Suomi ottaa tavoitteeksi 1990 tasoon verrattuna 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä. Vetoomus alkaa sanoilla: ”Hyvä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta päättävä ministeri! Minulla on lapsi, ja olen todella huolissani.” Lisätietoa: www.ilmastovanhemmat.fi Ohjelmaa Roihuvuoren kirkolla perjantai 30.8.2013 Kirkon piha (Tulisuontie 2) • • T ammisalon VPK esittelee sammutuskalustoa ja antaa ensisammutus koulutusta. Eri järjestöt esittelevät toimintaansa kirkon pihalla. klo 17.30 Kamarikuoro Cantiamo klo 18.00 Kyläjuhlien avajaiset, vuoden roihuvuorelaisen julkistaminen. klo 18.30 Kyläorkesteri KUUBALAINEN ILTA klo 19.30–23 klo 18.30 Conga-kulkuekarnevaali kirjastolta kirkolle klo 19.30 Los Salsanismo, 12-henkinen salsaorkesteri klo 21.00 Katariina Kallio ja Karumba, rumbaa asenteella ja tunteella, suoraan Tampereelta! klo 21.30–23 RoihuRumba, Vili Mustalampi (Rumba-Akatemia) kutsuu rumberoita lavalle soittamaan ja nauttimaan Roihuvuoren pimenevästä illasta. Illan juontaa radiosta tuttu, kuubalaisen musiikin tietopankki Papá Montero. Illan aikana salsaorkesterin lomassa esiintyy myös Latin SM -mitalisti tanssiryhmä Etnica kahdella upealla esityksellä ROIHUVUOREN KIRKKO (Tulisuontie 2) klo klo klo klo 17 18 19 20 Lapset soittavat lapsille, Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti Pieni iltasoitto, Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti Riparilauluja bändin säestyksellä, mukana Tomi Kujansuu Lauluja ja runoja elämän polulta, Mira-Maria, laulu, Marianne Näränen, piano klo 21 Sarastus – Musiikillinen matka improvisaatioon ja luonnon lähelle, Kristiina Olanto, laulu, Jorma Tapio, saksofoni ja Harri Taittonen, piano. klo 22 Kesäyön improvisaatio- ja toivekonsertti, Janne Maarala, piano
www.roihuvuori.com Kuva: Maria Förbom 14 Roihuvuoren kylälehti Roihuvuoren vanhemmat aktiivisina Jaakko Kontio suunnitteli vanhempien aloitteesta koulun Teksti: ANNA-LIISA MIKKELÄ Jaakko Kontiolla, 89, on ollut vaiheikas elämä. Meille roihuvuorelaisille merkittävää on, että mies on suunnitellut Roihuvuoren Kuva: Maria Förbom yhteiskoulun, nykyisen Porolahden yläkoulun. Jaakko Kontio on tallentanut moninaisista vaiheistaan jälkipolville SKS:n arkistoon tuhansia sivuja omakustanteita. Kun Roihuvuorta ruvettiin 1950-luvun lopulla vauhdilla rakentamaan, alueelle muuttaneet huomasivat pian, että täältä puuttui oppikoulu. Oma kansakoulukin oli valmistunut vasta 1957. Oppikoulun puuhamieheksi ryhtyi Pentti Kalliomäki, joka kesällä 1958 kutsui Wanhan Myllyn kahvilaan roihuvuorelaisisiä pohtimaan lastensa tulevaisuutta. Roihuvuoren Oppikouluyhdistys perustettiin samana syksynä, puheenjohtajaksi tuli tuomari Veikko Hallenberg, rahastonhoitajaksi sittemmin Elannon pääjohtajana tunnettu Ylermi Runko. Roihuvuoressa asuvat arkkitehdit Jaakko Kontio ja Kalle Räike saivat tehtäväkseen koulun suunnittelun. Roihuvuoren yhteiskoulua ei olisi rakennettu ilman mittavaa vapaaehtoistyötä. Yhdistyksen naistoimikunta hankki toiminnallaan varoja koululle. Avuksi oli myös Roihuvuoren Uutiset, jonka numerot on arkistoitu Pasilan kirjastoon. Rakennus valmistui 1961, mutta Roihuvuoren yhteiskoulun ensimmäiset oppilaat aloittivat opiskelunsa jo 1959. Koulu toimi yksityisenä yhteiskouluna 1959–1977, vuosina 1965–1977 myös kansakouluna, koska tien toiselle puolelle rakennettu kansakoulu pullisteli oppilaista. 1990 lukio yhdistettiin Laajasalon lukioon. Nuoruus sodassa Kontio syntyi Tavastilassa 1924 kolmilapsiseen opettajaperheeseen. Hän oli vain 15-vuotias, kun kutsu sotaan tuli. Jatkosodassa hän oli tulenjohtajana. Kesällä 1944 hänen rykmenttinsä tuki saksalaista jalkaväkidivisioonaa, joka oli siirretty Kannakselle Leningradin piirityksestä. Nuoren vänrikin silmin saksalaiset olivat vanhoja, väsyneitä miehiä, mutta heillä oli hyvät muonat ja varusteet. Myös tiedonkulku oli nopeaa. Esimerkiksi von Stauffenbergin epäonnistuneesta attentaatista Hitleriä vastaan tuli tieto Viipurinlahdelle samana iltana. Palattuaan 20-vuotiaana sodasta Kontio makasi kuukausia tuberkuloosiparantolassa, mistä hän löysi tulevan vaimonsakin. Insinööristä arkkitehdiksi Ylioppilaaksi Kontio julistettiin 1943 muiden ikäistensä sotaan osallistuneiden poikien tavoin ilman ylioppilaskirjoituksia. Vuonna 1948 hän valmistui insinööriksi, kuusi vuotta myöhemmin arkkitehdiksi. Samana vuonna hänet kutsuttiin Alvar Aallon toimistoon Munkkiniemeen. Arkkitehtiopintojensa ohessa Kontio oli työskennellyt useissa arkkitehtitoimistoissa, ja Helsingin kaupunginarkki-
Satumaanpolku 2:ssa oli ennen Porolahden peruskoulun tilalla Roihuvuoren yhteiskoulu. viime tu oppi syksynä perustet toiminut kouluyhdistys on i. Toimierittäin virkeäst rten tar lupa-anomusta va ma saa vittava alkupääo utamassa tiin kokoon mu kuukaudessa” ” R o ihu v u o ren 59 – – Uusi Suomi 19 tehtinakin hän piipahti, mutta poliittiset kärhämät häiritsivät häntä, ja työsuhde jäi lyhyeksi. taa myöhemmin Kontio rohkenee tunnustaa, että Aallon toisen vaimon kanssa eivät henkilökemiat sopineet yhteen. Myöhemmin Kontio teki yhteistyötä Kalle Räikkeen kanssa. He suunnitteliAlvar Aallon oikea käsi vat mm. Helsingin jäähallin, Otaniemen Vuodet Alvar Aallon toimistopäällik- koneinsinööriosaston päärakennuksen, Vuoksenniskönä olivat kiinnostavia. kan yhteiskouJaakko Kontio on suunniTyömaa oli lun ja Imatran tellut Porolahden valkoisen maailmanlaaseurakunnan koulurakennuksen lisäksi mm. siunauskapjuinen, ja sielHelsingin jäähallin yhdessä lä liikkui vaipelin. Itä-HelKalle Räikkeen kanssa. kutusvaltaisia sinkiin Konihmisiä niin tio suunnitteli koti- kuin ulkomailtakin. Noita vuo- mm. Siilitien seurakuntatalon sekä Laasia Kontio on muistellut julkaisematto- jasalon tennishallin. massa kirjassaan Seitsemän vuotta Alvarin tähden. Siinä hän myös oikaisee ja täydentää aikalaistensa kirjoituksia Aallosta. Oppi ko uluyh disty ksen Kontio työskenteli Aallon oikeana känaist oi mi kunta vai keu ksien kes tenä 1950-luvulla, jolloin Aallon luomiskell ä vimma oli suurimmillaan. Noiden vuo”Kevätmyyjäiset ovat sien töitä ovat mm. Kansaneläkelaitos, tulos sa. Lisää naisia mukaa n toi Stora Enson pääkonttori, Kulttuuritalo, mintaan! Kaikki ujot ja arat Rautatalo ja Otaniemi. Maaseudulle nouvapautukoot komplek seis sivat mm. Seinäjoen ja Vuoksenniskan taan ja tulkoot mukaan. Työ kirkot sekä Jyväskylän yliopisto. tä on paljon ja meitä väh än. Kun Kontio lähti Aallon toimistosta, Jos tulet kerran et voi olla Aalto pettyi. Hän harkitsi alaisensa situlematta toista kertaa .” touttamista jopa yhtiökumppanuudella, mutta ei onnistunut. Nyt puoli vuosisa– Roihuvuoren Uut iset 1959 – 15 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com
16 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Konkarikapteenit Toni ja Asa valmiina otteluun. Roihuvuoren futisderby on kaikille 15-vuotta täyttäneille roihuvuorelaisille avoin jalkapallo-ottelu. Lasten peliä ei tänä vuonna järjestetä. Harjoitukset järjestetään Porolahden alakoulun viereisellä viheriöllä peliä edeltävänä torstaina 22.8. ja keskiviikkona 28.8. klo 18. Kuva: Kimmo Kallio Joukkueisiin ilmoittautuminen tapahtuu harjoituksissa. Joukkueisiin otetaan mukaan niin monta kuin mahtuu, lopulliset kokoonpanot vahvistuvat harjoituspäivänä. y b er n POROLAHDEN KENTTÄ Dtaa jällee fu T e ks ti: K immo Jo perinteeksi muodostunut kyläjuhlien futisderby pelataan tänä vuonna Ylä- ja Ala-Roihuvuoren välillä. Tapaan Roihuvuoren futisderbyn konkarikapteenit Toni Leinosen ja Asan Kal lauantai 31.8. klo 11 Roihun D-tyttöjen aluesarjan ottelu Roihu–KiPe (tekonurmi) klo 14 jalkapallo-ottelu YläRoihuvuori vastaan Ala-Roihuvuori (hiekkakenttä). Pelien aikana Roihun puffet avoinna. l io Porolahden peruskoulun pallokentän laidalla. Tarkoitus olisi ottaa kuva itse pelipaikalla, mutta sisäänkäynnille on kaikkien ihmetykseksi ilmestynyt suurella munalukolla lukittu portti. Nimellinen este ei elämäntapa-atleetteja kuitenkaan pidättele; kapteenit heilauttavat itsensä ripein liikkein vihreän aidan hiekkaiselle puolelle ja ottavat tuntumaa palloon. Kolmannen kerran järjestettävä kaupunginosaottelu on muodostunut jo perinteeksi, mutta perinteet eivät Roihuvuoressa tarkoita kaavoihin kangistumista. Toisin kuin viime vuoden Itä–Länsi-ottelussa pelaajat jaetaan nyt jälleen Ylä- ja Ala-Roihuvuoren joukkueisiin ensimmäisen derbyn tapaan. Tällä tavoin moni oppii jakamaan Roihuvuoren jo pienenä, sillä jako noudattaa kahden koulualueen välistä rajaa. Selkeitä laadullisia eroja asuinalueiden välillä on myös havaittu. – Ylhäällä vuorella kraanoista valuu kirkasta lähdevettä! Asa arvioi. – Voit laittaa siihen, että Ala-Roihikassa korjattiin just appelsiinisato, Leinonen toteaa. Vuorenpeikontien ja Peukaloisentien välisellä puskurivyöhykkeellä asuville on derbyssä myönnetty Roihuvuoren kak- Kuva: Jussi Lahti – Pesistä? Missä? – Roihuvuoressa. Kannattaa poiketa katsomaan, vain naisten superpesikseen on pääsyliput, kaikkia muita otteluita pääsee katsomaan ilmaiseksi. Kesän aikana Roihuvuoressa pelataan yli sata ottelua. – Anteeksi, haluatteko pesismainoksen? – Pesistä? Helsingissä? – Kyllä. Ihan nuorista 6-vuotiaista aina aikuisiin asti! – Pesistä? Jokojoko-palloa stadissa? – Jeps! Roihikassa. Stadin buli notski. Kandee tulla tsiigaan ku friidut ja skloddit skulaa. ! ä ä t t i e H ! ä l l ä ä T ! n o i s k Y ! ä l l ä Tä IL A VA TE K S T I: LE SAMA Pesäpalloa on Helsingissä pelattu ihan sen alkuhetkistä lähtien, Roihussakin jo 56 vuotta. Perinteitä löytyy, mutta uusia toimintatapoja mietitään ja vanhoja uudistetaan, jotta seurassamme olisi edelleenkin ilo harrastaa ja saisimme uusiakin pelaajia joukkoomme. Roihulaisilla on ollut kiireinen kesä, mutta mukavalla tavalla kiireinen. Pelejä on pelattu sekä kotona että vieraissa, joukkueet ovat osallistuneet leireille ja pelaamisen lisäksi pelaajat ovat toimineet sekä tuomareina että pallotyttöinä ja -poikina. Pelaajien vanhemmat ovat tuomaroinnin lisäksi täyttäneet pöytäkirjoja, opetelleet käyttämään tulostaulua sekä keitelleet kahvia ja grillanneet makkaroita otteluiden aikana avoinna olevassa kanttiinissa. Roihuvuorelaiseen tapaan myös Roihussa asioita tehdään yhdessä yhteiseksi hyväksi. soiskansalaisuus: he voivat anoa pelipassia kumman joukkueen väreihin tahansa. Entä millä asenteella kapteenit luotsaavat joukkueitaan kyläjuhlan peliin? – Ei ainakaan olla ihan niin rotsi auki, Asa toppuuttelee. – Pää vain kylmänä Brasilian tapaan. Leinonen nyökyttelee vieressä. Yhtä mieltä ollaan myös hyvän tuomarin tärkeydestä. Toissa vuonna kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki veti pisteet kotiin reilulla ja jämptillä tuomarityöskentelyllä. Kapteenit uskovat, että samaa laatua voidaan löytää nyt myös ministeriön ulkopuolelta. Tää on Roihua! Tää on Roihua! Kesä Superpesiksen pyörteissä on tarjonnut Roihun naisten joukkueelle mielenkiintoisia haasteita. Vaikka sarjataulukkoon on jouduttu kirjaamaan merkintöjä vain tappiosarakkeeseen, ei joukkue ole jäänyt kentällä aseettomaksi. Yritteliäs ja ennakkoluuloton pelitapa ovat pitäneet ennen kaikkea kotikentällä vastustajat tiukilla. Äänekkäästi kannustaneen kotiyleisön tuella Roihuvuori on ollutkin vierailijoille haastava paikka pelata, ja sarjapisteet ovat olleet suuren työn takana. Jotain Roihun ainutlaatuisuudesta kertoo se, että joukkueen 17 pelaajan kokoonpanosta reilusti yli puolet on seuran omia kasvatteja. Tämä suhdeluku on naisten Superpesiksen suurin. Toiminnassa halutaan panostaa jatkossakin siihen, että Helsingissä pelataan Superpesistä – nimenomaan helsinkiläisten pelaajien voimin. Siksi syksyn ratkaiseviin peleihin pääsarjapaikan puolesta kannattaa tulla pitämään meteliä! Nousulle kohti naisten sarjan parrasvaloja tarjoaa hyvän perustan B-tyttöjen joukkue, joka on jo muutaman vuoden ajan pelannut Suomen huipulla. Tästä hyvänä mittarina ovat myös yksilötasolla lisääntyneet nuorten Itä–Länsi-edustukset. Tänä vuonna peräti kolme roihulaisneitoa sai kutsun tähän pesäpallon allstars-peliin. Loppusarja on alkanut lupaavasti voitoilla perinteisistä pesispitäjistä Lapuasta, Siilinjärvestä ja Oulusta. Niinpä silmissä siintävätkin jo syksyn ratkaisupelit, joissa edellisvuoden niukat putoamiset mitalisijojen ulkopuolelle halutaan kirkastaa.
alepa.fi Ostoksille aamuvarhaisesta iltamyöhään! Alepat: Roihuvuori ja Erätori: ma-la 7-23 su 10-23 hok-elanto.fi/wdc BONUS JOPA 5 % Alepa Herttoniemi: 24 h Alepat: Roihuvuori, Roihuvuorentie 26. Erätori, Kettutie 2. Herttoniemi, Hiihtomäentie 14. naapuri, jonka tunnet nimestä. MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % HOK-ELANTO.FI
Herttoniemen kartano Linnanrakentajantie 12 Roihuvuorentie PE 30.8. KLO 18.30–19.30 Conga-kulkuekarvenaali kirjaston pihalta Roihuvuoren kirkon pihalle. Kaikki mukaan, voit pukeutua naamioihin ja varata rytmisoittimia mukaan. ROIHUVUORENTIE KIRPPUTORINA Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisimmät ohjelmatiedot löydät Roihuvuoren Internet-sivustolta www.roihuvuori.com. pe 30.8. KLO 16 ALKAEN Roihuvuorentie 5:stä kirkolle päin, nurmikoilla jalkakäytävän vieressä. Ota oma pöytäliina tai pöytä tavaroillesi. Paikat ilmaiset. 4 J PEUKALOISENPUISTO entie r o u v u Ro i h lu POROLAHDEN KENTTÄ (Huom! Tilaisuudet ovat alkoholittomia!) sågaregatan Ravintola HRH Roihuvuorentie 1 PE 30.8. KLO 19.00 Amengo Drom PE 30.8. KLO 21.00 Markan Jazz PE 30.8. KLO 22.00 The Students PE 30.8. KLO 23.30 Thescape PE 30.8. KLO 01.30 The Batbones 14 LA 31.8. KLO 17.00 Cheo LA 31.8. KLO 18.30 Keoma LA 31.8. KLO 20.00 Osteri LA 31.8. KLO 21.00 Karaoke peikont. vuoren Ravintola Ruiskumestari 9 Roihuvuorentie 10 ka PE 30.8. KLO 19 Johnny B. ja Pimeyden Ystävät PE 30.8. KLO 22 Karaoke PE 30.8. KLO 18 Aurinkokettu PE 30.8. KLO 19 Erwin Preston PE 30.8. KLO 20 Rautakoura PE 30.8. KLO 21 Steen 1 PE 30.8. KLO 22 Keoma PE 30.8. KLO 23 Tatu Varis soittaa espanjalaista kitaraa Roihuvuori-seuran infopiste POP UP ROIHUVUORI VALOKUVANÄYTTELY Roihuvuorentie 9 PE 30.8. ja LA 31.8.Valokuvataiteen opiskelijoiden töistä Suomesta ja Englannista. PE 30.8. KLO 20.00 Kahvila Roi, Jussi Aalto kertoo valokuvistaan sikka t r e h 1 J ie etterin t abraham w Herttoniemen kartano j. ol.k por 10 2 poro en d h la u koul keij u 6 sat sahaajankatu Roihuvuorentie 12–16 7 3 um a 5 porolahden koulu WC s väg m wetter a h a r b a k ku Yö Japanilaisessa puutarhassa 10 J a J Tuhkimontie 10–12 PE 30.8. KLO 16.00 Tanssiperformanssi Tatiana Solovieva PE 30.8. KLO 16.30 Lasten tanhuryhmä Jippo esiintyy PE 30.8. KLO 17.00 Sirkus Huima PE 30.8. KLO 17.30 Tanssiperformanssi Tatiana Solovieva 9 WC nt ie 8 TUHKIMONPUISTO – KYLÄTALO tuhkimo 8 LA 31.8. KLO 20.00 Karaoke LA 31.8. KLO 24.00 DJ 15 i 16 sbe 7 a ti e kin mi Tekonurmi LA 31.8. KLO 11 Roihun D-tyttöjen aluesarjan ottelu Roihu-KiPe Hiekkakenttä LA 31.8. KLO 14 Jalkapallo-ottelu Ylä-Roihuvuori vastaan Ala-Roihuvuori. Pelien aikana Roihun puffetti avoinna 6 12 ie nt a s es ns i pr Roihuvuorentie 2 PE 30.8. KLO 18–19 Bayefall Rhytme, Djembe-Dundoung-Kongas “Afrikkalaisia rytmejä” 5 pa l he rg s vägen 3 pu n CONGA-KULKUEKARNEVAALI i roihuvuoren kyläjuhlat 30.–31.8.2013 PE 30.8. KLO 17–20 Opastetut kierrokset tasatunnein. Vapaa pääsy. HUOM! Paikalle pääsee Kyläjuhlien omalla non-stop bussilla! 2 k ik vi 1 anp.
11 ITÄ-HELSINGIN MUSIIKKIOPISTO HELSINGIN KUVATAIDEKOULU Untuvaisentie 10 ilkan ja mar e ti ah ntie nieme itis LA 31.8. KLO 9.45–10.15 ja 10.30–11.00 Musiikkiopistolla Sanna Kaisa Sundström & Marjatta Meritähti: Pikku-Marjan eläinlaulut –muskari. LA 31.8. KLO 10.30–11.15 ja 12.30–13.15 Musiikkiopistolla eskarilaisilla mahdollisuus kokeilla Ihmun (Itä-Helsingin musiikkikoulun) vuonna 2014 alkavan luokan soittimia LA 31.8. KLO 11.15 Musiikkiopistolla Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri esiintyy LA 31.8. KLO 12 Musiikkiopistolla Ihmun vuonna 2014 alkavan luokan soittimien esittelykonsertti Koko tapahtuman ajan Musiikkiopistolla kuvismuskarin puuhapaja, Vattukuningas tavattavissa ja kahvila avoinna. Voit tulla myös piknikille! La 31.8. klo 12–16 Kuvataidekoulu järjestää Strömsin kartanon verannalla työpajan. 12 14 J gen svä r r ä kask ie tulisuont strömsinl ahdenp. ie Ravintola kulmapotku Roihuvuorentie 28 Kirkon piha Tulisuontie 2 PE 30.8. KLO 17.30 Cantiamo PE 30.8. KLO 18.00 Kyläjuhlien avajaiset Veijo Lehto, Roihuvuori-seuran pj Vuoden roihuvuorelainen julkistaminen PE 30.8. KLO 18.30 Kyläorkesteri 11 PE 30.8. KLO 19.30 – 23.00 KUUBALAINEN ILTA 18.30 Conga-kulkuekarnevaali kirjastolta kirkolle 19.30 Los Salsanismo 21.00 Katariina Kallio ja Karumba 21.30–23.00 RoihuRumba, Vili Mustalampi Illan aikana esiintyy myös Latin SM-mitalisti tanssiryhmä Etnica. 4 pe uk al oi s Tulisuontie 1 PE 30.8. KLO 20 Tarja Kujanpää 15 ent vais u t n u Ravintola Ugly Duckling PE 30.8. KLO 19 Revenge Of The Boot PE 30.8. KLO 21 Maukka Perusjätkä PE 30.8. KLO 23 Stanford Hazy LA 31.8. KLO 14 trubaduuri terassilla WC 13 Prinsessantie PE 30.8. KLO 12–19 LA 31.8. KLO 10–17 ruokamyyntiä ja servettien taittelun opastusta, tunnistuskilpailuja ja muuta opiskelijoiden järjestämää ohjelmaa 13 WC PALVELUALOJEN OPPILAITOS Tammisalon VPK esittelee sammutuskalustoa ja antaa ensisammutus koulutusta. Eri järjestöt esittelevät toimintansa kirkon pihalla. kyläjuhla t 2013 ai e ti en 16 ROIHUVUOREN KIRKKO Tulisuontie 2 stenpo PE 30.8. KLO 17 Lapset soittavat lapsille, Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti PE 30.8. KLO 18 Pieni iltasoitto, Itä-Helsingin Musiikkiopiston konsertti PE 30.8. KLO 19 Riparilauluja bändin säestyksellä, mukana Tomi Kujansuu PE 30.8. KLO 20 Lauluja ja runoja elämän polulta, Mira-Maria, laulu, Marianne Näränen, piano PE 30.8. KLO 21 Sarastus – Musiikillinen matka improvisaatioon ja luonnon lähelle, Kristiina Olanto, laulu, Jorma Tapio, saksofoni ja Harri Taittonen, piano. PE 30.8. KLO 12 Kesäyön improvisaatio- ja toivekonsertti, Janne Maarala, piano Ruokaa kyläjuh lilla PE 30.8. KLO 17–2 PE 30.8. KLO 2 Japanilaisia pannukak PE 30.8. KLO 16–18 Makkaraa Tuhki kuja kirkon pihalla monpuistoss 18–21 Roi japanilaistyyl huvuori-seuran ruokat a eltta isessä PE 30.8. Tam misalon part puutarhassa io la is et ja m yyvät lettuja PE 30.8. Rav panilaistyylisessä pu utarhassa intola Ko PE 30.8. KLO kki Prinsessantie, lounas klo 11.15– 12–19 Ravintola Ko kki Prinsessan ja LA 31.8. KLO 10–1 13.45 7 tie, ruokamyy ntiä aulatilo issa J kyläjuhlien oma bussi Ilmainen nonstop-bussi perjantaina 30.8. noin klo 16.30–20 PYSÄKIT: Roihuvuoren vanhustenkeskus, palvelukeskus, Punahilkantie Palvelualojen oppilaitos, Prinsessantie Roihuvuoren kirkko /ostari Japanilaistyylinen puutarha (Siwan puoli) Tuhkimonpuisto (klo 18 asti) Herttoniemen kartano (klo 19.30 asti) Paluureitti kiertää Tammisalon kautta.
20 lastenohJelmaa KylÄJuhlilla Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com ästä Alkukes ollaksessa, iintyi J Jippo es isten kesäkodillain Karjala ä juhlissa, jollo illa. pidetyiss ös kirmata kallioeilla, my unn ehdittiin on myös tanhutritään, Vauhtia loikitaan ja pyö htiin ja in ta joilla n musiik ansseja. a a t u h n ta laulut opitaan Musiikillinen aamupäivä avaa ovet Pikku-Marjan eläinlauluille teKStI: OutI-MARIA tAKKInen Itä-Helsingin musiikkiopistolla järjestetään kyläjuhlalauantaina 31.8. Musiikillinen aamupäivä -tapahtuma, jossa esiintyy ensi kertaa keväällä Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri. Samana aamupäivänä lähtevät liikkeelle Kyläjuhlilta myös Pikku-Marjan eläinlaulut -muskarityöpajat. PARAS lAStenKult tuuRIKeS- on siellä missä lapsetkin, ja sinne on monta ovea. Vattumadon talo ry toteutti viime syyskuussa Roihuvuoressa satuesityskiertueen, joka päätettiin pitää ulkona, satoi tai paistoi. Esityksen jälkeen lapset tekivät lehdistä, oksista ja muista maatuvista materiaaleista asumuksia metsän pikku olennoille. Tänä syksynä Vattumadon talo ry järjestää Helsingin kulttuurikeskukselta saamallaan avustuksella Pikku-Marjan eläinlaulut -muskarityöpajoja Roihuvuoren kaikissa päivä- ja ryhmäperhepäiKuS väkodeissa. Samalla kartoitetaan päiväkotien soitintilanne ja tehdään tarvittaessa anomus Kirill Babitzinin säätiölle, jotta kaikissa olisi yhtä hyvät lähtökohdat musiikin tekemiseen ja kokemiseen. Parhaimmillaan lastenkulttuuri voisi Roihuvuoressa laajeta kattamaan kaikki käsillä olevat taiteenalat ja -tilat. Päiväkotiryhmät saisivat aamupäiviksi ateljeekäyttöönsä kuvataidekoulun tiloja, ja musiikkiopiston opettajat kiertäisivät päiväkodeissa pitämässä lapsille vaikkapa pianotunteja. Vapaa tanssikoulu, nukketeatterit, RoihuKino, kirjailijat, kuvittajat ja sadunkertojat – teemoja, ihmisiä, resursseja ja verkostoja yhdistellen. Eikö olisikin hienoa! Julkisten tilojen lisäksi lastenkulttuuria tehdään tavallisissa kodeissa. Vattumadon talo haluaa kannustaa perheitä ja tarjoaa syyskuussa viisi muskarityöpajaa kotihoidossa oleville lapsille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: sannis.sundstrom@gmail.com Kirjoittaja on Vattumadon talo ry:n puheenjohtaja ja Roihuvuoren äitien ja isien orkesterin intendentti. LASTENoHJELmAA kYLäJUHLILLA Pe 30.8. tuhKIMOnPuIStO lA 31.8. Itä-helSIngIn MuSIIKKIOPIStOllA (Tuhkimontie 10-12) (Untuvaisentie 10) KlO 16.00 Tatiana Solovievan moderni tanssiperformanssi uima-altaalla KlO 16.30 Kansantanssiryhmä Jipon tanhuesitys KlO 17.00 Sirkus Huima KlO 17.30 Tatiana Solovievan moderni tanssiperformanssi uima-altaalla Tatiana Solovievan moderni tanssiperformanssi Kesäuni, jossa elämän kulku ja vuoden ajat kohtaavat kohtalokkaasti kahden koivun luona uima-altaan vieressä. Esitys jatkaa viime vuonna alkanutta kokonaisuutta, joka käsittelee rakkauden erilaisia ilmeitä ja vaiheita, ihmisen aisteja ja tunteita. KlO 9.45 JA 10.30 Sanna Kaisa Sundström & säveltäjä Marjatta Meritähti: Pikku-Marjan eläinlaulut -muskari KlO 10.30–11.15 JA 12.30-13.15 Mahdollisuus kokeilla Ihmun vuonna 2014 alkavan luokan soittimia KlO 11.15 Roihuvuoren äitien ja isien orkesteri esiintyy KlO 12 Ihmun soittimien esittelykonsertti Koko tapahtuman ajan: Kuvismuskarin puuhapaja, Vattukuningas tavattavissa ja kahvila avoinna. Voit tulla myös piknikille! Järjestää: Vattumadon talo ry, Ihmo ja Ihmu Helsingin kulttuurikeskukselta saadulla avustuksella. a a t t i a l i o t p s p a i e J r o k a l l a l ja teKStI: JOhAnnA hARJunPää ROIhuVuORen nuORISOtAlOltA kuuluu toukokuisena tiistaina riemunkiljahduksia, paljaiden jalkojen läiskettä ja haitarimusiikkia. On käynnissä lasten kansantanssiryhmä Jipon harjoitukset. Alkulämmittelynä toimineen hippaleikin jälkeen seitsemän 6–11-vuotiasta lasta istuu piirissä kuunnellen tanssiohjaaja Sini Hirvosen ohjeita. Kun musiikki alkaa soida, kaikki ryntäävät tanssimaan. Taustalla Hirvonen ohjeistaa: – Vaihtoaskel, ympäri, ei kun nyt ollaan menossa tuonne päin! Muutama lapsista on tanssinut jo kaksi vuotta, ryhmän alkuajoista lähtien, osa on aloittanut harrastuksen naapureiden innoittamina, sillä suurin osa asuu Roihuvuoressa. – Pidempään tanssineet opastavat nuorempiaan, Hirvonen kertoo. Ryhmä kokoontuu Roihuvuoren nuorisotalolla tiistai-iltaisin klo 18.30. Harjoitukset jatkuvat 3.9. Uudet alakouluikäiset tanssijat ovat tervetulleita mukaan Jippoon, ja mahdollisuuksien mukaan syksyllä aloitetaan ryhmä myös alle kouluikäisille. Lisätietoja: www.karjalannuoret.fi Sirkustelua Tuhkimonpuistossa teKStI: SAtu KIISKInen SIRKuS huIMA on vapaamuotoinen sirkusharrastajien ryhmä, jonka harjoituksiin saa osallistua kuka tahansa sirkuksesta kiinnostunut. Kesällä Huiman jonglööreja, akrobaatteja ja muita taiteilijoita on voinut tavata Töölönlahdella avoimissa harjoituksissa. Huimalaiset kiertävät myös päiväkodeissa, kouluissa ja festivaaleilla pitämässä työpajoja. Ryhmä kokoaa yhteen ihmisiä erilaisista kulttuurisista, sosiaalisista ja ekonomisista taustoista. Huimalaiset kiertelevät taiteilemassa Tuhkimonpuistossa viiden jälkeen, ja yleisölläkin on mahdollisuus kokeilla sirkustelua kokeneiden sirkusharrastajien opastuksella. Lisätietoa: sirkushuima.blogspot.fi Kuva: Johanna harjunpää Kuva: Matti Kurkela Kapellimestari Kaapo Ijas on sovittanut Roihuvuoren äitien ja isien orkesterille 7-10 Marjatta Meritähden säveltämää Pikku-Marjan eläinlaulua. esitys Musiikillisessa aamupäivässä la 31.8. alkaa klo 11.15.