• Itä-Helsingin paras ruokakauppa ihastu mpaa ja rempaan sta helpo rtan entistä suu e saat Tee arje rket He m a utoriltam K-superm koimaan. Herkk ekä parhaat n ts ali palveluv t meren antime ua löydät monie ämak eimma tuor it. Lis t ja paist pihviliha juustotiskiltä. tiruoat ja n o at varianttie alaatit, kätevät k olestaan odottav s si pu Raikkaat pikkulämpimät ­ nouda mukaa t ä maistuva isimpänä hetken mat iire sinua k maistuvim e ja hae ti! ja nau tarimm hlaan! uokames ju Haasta R iin arkeen kuin isut n ratka Monipuoliset valikoimat laadukasta lihaa. Valitse marinoimattomat tai valmiiksi marinoidut pihvit, fileet tai vartaat. Palvelevalta kalatiskiltämme aina tuoreet kalaherkut ja Ruokamestarin vinkit kaupan päälle. Raikasta satoa joka päivä. Laajoista valikoimistamme löydät niin tutut kuin eksoottisemmatkin hedelmät ja vihannekset. Suomen juustoseura suosittelee. Valikoimissa yli 600 erilaista juustoa joka päivä. Tervetuloa tutustumaan! H E R T TA Hiihtäjäntie 2, 00810 Helsinki Palvelemme ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-18
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti 3 Pääkirjoitus Roihuvuori-seuran puheenjohtajan tervehdys Kylänraitilla tavataan! Usein huomaan kehuvani Roihuvuorta niin, että välillä hieman hävettää. Tuntuu että kaupunkitilaa käsittelevät keskustelut kääntyvät helposti alueemme ylistämiseen. Muualla asuvia ystäviäni tämä säännöllinen roihishehkutukseni jo varmasti kypsyttää. Melkein kuulen heidän ajatuksensa: "Mikä peijakkaan paikka tuo Roihuvuori oikein on??" Täällä sitä ollaan Herttoniemen ja Itäkeskuksen välissä, ja hyvin pyyhkii! Tervetuloa ottamaan selvää, mitä puiden kätköissä piilee ­ kannattaa aloittaa vaikkapa tulevilla kyläjuhlilla. Jälleen on koottu niin upea ohjelmisto Roihuvuoreen, ettei täältä tarvitse Taiteiden yönä merta edemmäs lähteä. Kyläjuhlavertailussa moni muu kaupunginosa kalpenee Roihikan rinnalla, joten käykäämme rinta rottingilla kylänraittia elokuun viimeisenä perjantaina. Toivotamme myös kaikki lähialueiden asukkaat ja kauempaakin tulevat tervetulleiksi juhliimme yllättymään, ihastumaan ja nauttimaan. Luvassa on niin uutta kuin vanhaa ja tuttua. Ensimmäistä kertaa pelataan Roihuvuoren sisäinen jalkapalloderby, jossa ratkaistaan paikallinen herruus: kiitokset Asalle kipinästä! Toisaalta hyväksi koettua ei kannata vaihtaa, ja siksi esimerkiksi Janneniskan nosturi ja Los Puerkos Lokoksen salsashow ovat myös tänä vuonna osa kyläjuhlaa. Mistä oikein kumpuaa tuo energia ja tekemisen vimma kyläjuhlien organisoimiseen ja lehtien toimittamiseen? Kyllä kaikki lähtee meistä roihuvuorelaisista. Ajoittainen väsymys väistyy viimeistään työn tuloksen alkaessa häämöttää. Lehteä kootessani sähköpostini täyttyi upeista ja ansiokkaista kirjoituksista, jotka saivat aikaan onnen väreitä. Isot kiitokset joka ikiselle lehden tekoon osallistuneelle. Sinäkin voit olla mukana tekemässä ensi vuoden painosta, mukaan mahtuu kyllä! Arvoisat Roihuvuorelaiset, edellisistä Kyläjuhlista on jälleen kulunut vuosi työn ja harrastusten parissa. Aloitimme Roihuvuori-seuran puitteissa erittäin aktiivisen toimintakauden muutama vuosi sitten. Tämä toimintaa kantaa hedelmää ja näkyy ulospäin monin tavoin. Yksi mielenkiintoinen hanke on esimerkiksi Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n eli Helkan Kotikaupunkipolkuprojekti, joka kattaa kaikki Helsingin kaupunginosat. Tavoitteena on vahvistaa kaupunginosien identiteettiä, lisätä asukkaiden paikallistuntemusta ja edistää muuttajien kotiuttamista. Haluan myös mainita Nuorisotalon ja kirkon viereen tulevan asukaspuiston. Se valmistunee tämän vuoden puolella, ja syksyllä on tarkoitus järjestää ansaitut avajaiset. Vastaavaan tapaan monet uudet ideat ovat toteutuneet ja saaneet vankan jalansijan: tällaisia ovat kaupunkiviljelytoiminta, polkupyörien korjaustempaus, energiakysymyksiin paneutuminen ja moni muu hanke. Meitä on kohdannut myös vastoinkäymisten sarja meistä riippumattomista syistä. Hyvin alkanut Kyläkahvila Peukaloisen toiminta jouduttiin lopettamaan kaupungin otettua kirjaston tilan omaan käyttöönsä. Toinen takaisku oli kaupungin päätös Tuhkimon leikkipuiston rakennuksen purkamisesta, mikä johtaa automaattisesti leikkipuistotoiminnan loppumiseen. Näihin molempiin asioihin olemme parhaillaan neuvottelemassa ratkaisua kaupungin viranomaisten kanssa. Alustavien tietojen perusteella uskomme, että kaupungilla on hyvää tahtoa ja ymmärrystä asioiden ratkaisemiseen positiivisella tavalla. Oma tavoitteemme on yhteinen kylätalo, jossa voisivat toimia niin kahvila, leikkipuisto kuin muutkin asukkaiden harrastuksia ja palveluja parantavat tilat. Ostoskeskuksen koisesti palautetta. tilanSeura teesta on seuralle tullut melkirjoitti keväällä asian selvittämisestä asianomaiselle apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselle. Kesäkuussa saimme viestin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselta, että hän vie asian syksyllä kaupungin omaan työryhmään, joka kuulee myös alueen toimijoita. Seuramme jäsenmäärä on Roihuvuori-seuran puheenjohtaja kasvanut vuoden aikana erittäin voimakkaasti ja nyt meitä jäseniä on jo yli kolmesataa. Lisää aktiivisia jäseniä otamme mielellämme mukaan! Perinteiseen tapaan juhlimme kyläjuhlilla myös Vuoden roihuvuorelaisen nimitystä. Tervetuloa kuulemaan tästä ja osallistumaan kyläjuhliemme tilaisuuksiin. Kuva: Merja Haakana vastaava päätoimittaja Antti Möller, Lumikintie Toimitus Tuomas Rantanen, Satumaanpolku Vesa Soikkeli, Roihuvuorentie Asa, ylä-Roihuvuori Susanna Huhta, Roihuvuorentie KIMMO RAUTIAINEN, Keijukaistenpolku Merja Haakana, Punahilkantie Nina Kairisalo a ittaj ätoim ava pä Vasta Veijo Lehto, Strömsinlahdenkuja SATU KIISKINEN, Lumikintie MaariT Ajalin Sanna Jacksen, Vuorenpeikontie Jani Marjanen, Keijukaistenpolku Henriikka Oksman, Satumaanpolku Otso Lapila, Tuhkimontie Maria Karikoski-Laine, Vuorenpeikontie Päivikki Paakkanen, Vuorenpeikontie MILJA LEPPÄNEN, Roihuvuorentie Toimittajat Painos 20 000 Jakelu postilaatikkoihin Helsingin Uutisten välissä Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, 040 5077165 Otto-Ville Mikkelä, Roihuvuorentie Janne Mäkelä, Satumaanpolku ANNA-LIISA MIKKELÄ, Punahilkantie Vesa Soikkeli, Roihuvuorentie Taitto Annakaisa Partanen, Lumikintie Nana SmulovitzMulyana, Lumikintie Riikka Szalai, Keijukaistenpolku
• 4 Roihuvuoren kylälehti www.roihuvuori.com Roihuvuoren derby rakkaudesta jalkapalloon Toukokuisena iltapäivänä kilahtaa Otto-Ville Mikkelälle tekstiviesti Asalta: roihuvuorelainen räppäri haluaa järjestää jalkapallo-ottelun ylä- ja ala-Roihuvuoren välillä! Siitä se sitten lähti. Teksti ja kuvat: antti möller dessa juoksin pallo kainalossa ulos, ja sitten pelattiin seuraavan tunnin alkuun asti. Pitkän tauon jälkeen Asa on jälleen alkanut futaamaan jopa kolmessa eri joukkueessa. Maineteot tällä saralla vielä odottavat itseään, sillä jokainen näistä on juuttunut oman lohkonsa pohjille. Mutta se ei kummemmin miestä huoleta, kunhan pääsee pelaamaan. Ala-Roihuvuoren kapteeni Leinonen on asunut Roihuvuoressa vuodesta 1989. Myös hän on kasvanut jalkapallofaniksi, ja arvostaa englantilaista jalkapalloa. ­ Suomen ollessa arvopelien ulkopuolella on Englanti aina ollut lähellä sydäntä, mikä varmaan juontaa juurensa nuoruuden valioliigapeleihin TV2:lla. Liverpool on suosikkijoukkueeni. Suomen maajoukkueen tilannetta voi käsitellä vain sarkasmin kautta, niin kipeää nykyinen tilanne tekee. ­ Erkka V. Lehtola toivotti haudanvakavana Ruotsi-pelin jälkeen voimia suomalaiselle jalkapalloilulle. Nyt todella on Derby tullaan pelaamaan tosissaan, mutta hyvässä ja rehdissä hengessä. Roihuvuoren kallishenkeä paion me. Yhteisöllisyyttä piisaa niin paljon, että voimme nyt leikkimielisesti jakaa alueen kahtia ja katsoa, että kumpi on kovempi luu lajeista jaloimmassa eli jalkapallossa. Näin ollen Roihuvuoren en- simmäinen derby ylä- ja alaRoihuvuoren välillä käydään tulevilla kyläjuhlilla. Joukkueiden kapteenit ovat Asa ja Toni Leinonen, joista ensin mainittu edustaa ylä-Roihikkaa. Asa ei esittelyitä juuri kaipaa: idea paikallisotteluun tuli tunnetulta roihuvuorelaiselta räppäriltä. ­ Aloitin jalkapallon pelaamisen Ponnistuksessa 7-vuotiaana, ja nuoruus skulattiin tällä koulun hiekkakentällä. Joka välitunnilla kellon soi- kovat ajat edessä, Asa veistelee. MM-kisat ja Mestarien liigan pelit ovat mannaa molemmille. Kun huippufutista tulee televisiosta, ei men käyttöön. tyttöystävällä ole sananvaltaa kaukosääti- hehkutettu viimeisen vuoden aikana taajaan sen jälkeen, kun Suomen vuoden kaupunginosan titteli tuli ansaitusti alueellem- JaniPeltonen, Roihuvuori 2001 JanneSaario, Katajanokka 2008 Kuvat: Tuukka Kaila
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti Molemmat kapteenit ovat haalineet innokkaita pelaajia joukkueisiinsa, ja asiaan kuuluvaa nokittelua on ilmassa. ­ Kannatuslaulukin tehdään! Mä teen paremman kuin Asa, Leinonen haastaa. ­ Meillä on yhdessä uuden levyn biisissä mahtava hoilaus, sitä on ajateltu käyttää futiskentän laidalla, Asa vastaa. Mitäpä olisi derby ilman pokaalia. Voittajajoukkue vie sen mukanaan joko Ankkaan tai Hard Rock Houseen odottamaan seuraavan vuoden matsia. Mutta miksi kannattaa saapua paikalle todistamaan paikallismittelön tuoksintaa? ­ Luvassa on upeaa futista ja loistavia syöttöjä, Leinonen naureskelee. ­ Ja kaikki kannattajat saa tietysti juoda voittajajoukkueen pokaalista kuohuvaa, Asa lupaa. 5 ­ Esimerkiksi Mestarien liigan matsit, on niitä vaan mahtava katsoa. Loistavia pelaajia riittää, kuten Messi, joka suorastaan lentää kentällä, Leinonen hehkuttaa. ­ Italian kisat vuonna 1990 on ensimmäiset MM-kisat, jotka muistan kunnolla. Sen jälkeen joka neljäs kesä on tullut pelejä seurattua, Asa toteaa. Roihuvuoren ottelua varten oli tietysti määritettävä joukkueet erottava raja. Se päätettiin vetää Vuorenpeikontietä ja Strömsinlahdenpolkua pitkin. Itse kuuma kamppailu tullaan käymään Roihuvuoren urheilukentällä kirjastoa vastapäätä. Erotuomariksi on alustavasti lupautunut uunituore kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, jonka sydän tunnetusti sykkii jalkapalloilulle. ­ Hyvä vaan, kun kaikki skloddeimmatkin junnut näkee, että talon kundit vääntää ihan tosissaan. Nykyään on aika hiljaista, kun kentät ovat tyhjillään päivisin. Skootterien armada on ainoa joukkue, johon kuulutaan, pallon potkiminen on jäänyt sikseen, Asa pohtii. ­Tosiaan tälläkin kentällä skulattiin ennen paljon enemmän kuin nykyään. Hyvä esimerkki on se, että nuo futismaalit on lukittuina kentän sivussa. Verkot löytyy, muttei saa pelata, Leinonen murehtii. Kaikki pelaa! Virallisen derbyn ohella järjestetään myös kaikille avoin jalkapallo-ottelu ylä- ja ala-Roihuvuoren välillä. Kaikki lapset ja aikuiset, sekä tytöt ja pojat aina nuorista vanhempiin ovat tervetulleita pallottelemaan Porolahden kentälle. Peli alkaa klo 18, joukkueet kootaan kentän laidalla. Himoittu rousku Roihuvuoren kyläjuhlilla pelattavan jalkapallo-ottelun pokaalin pitäminen hyppysissään on jokaisen paikallisfutarin unelma. Harva kuitenkaan tietää, että vaikka pokaali on valmistettu varta vasten kyläjuhlille, on sen valmistuksessa haettu inspiraatiota menneisyydestä ­ vuoden 1977 Roihuvuoren olympialaisissa hämärissä olosuhteissa kadonneesta, "rouskuksi" kutsutusta pokaalista. "Rousku" valmistettiin alun perin vuonna 1961 Kaakkois-Helsingin eri urheilutapahtumien kiertopalkinnoksi, mutta Roihuvuoren louhos & veistos Oy:n suunnittelema abstrakti, kubistista kantarellia muistuttava pokaali koettiin lähinnä roihuvuorelaisten "omaksi jutuksi". Sitä ryhdyttiinkin pian käyttämään vain kyseisen kaupunginosan urheiluriennoissa. 1970-luvun alussa alkoi levitä yleinen käsitys siitä, että Roihuvuoressa on "hyvä meininki". Ystävällisen naapurikateuden innoittamana Tammisalon urheilijat sekä Herttoniemen into lähtivät Roihikan kisoihin tavoittelemaan himoittua pokaalia. Peli koveni talvella 1976, kun myös Marjaniemestä ja Puotilasta ilmoittautui joukkueet kisoihin. Herttoniemen sataman jätkät jopa kertaalleen varastivat pokaalin, mutta se löydettiin Mustapurosta mihin se näytti unohtuneen ilmeisen juhlinnan jälkimainingeissa. Pokaaliin oli ilmestynyt kaiverrus "Abraham Wetter haisee". Tapauksen jälkeen tammisalolaiset jopa lupasivat kustantaa pokaalista kopion, jotta alkuperäinen saataisiin Roihuvuoren Kansallis-Osake pankin holviin, mutta 100 markan kustannusta pidettiin liian suurena. Kun "rousku" katosi toistaiseksi lopullisesti kesällä 1977, elettiin Suomessa optimismin aikaa. Öljykriisi oli takanapäin, talous kasvoi ja Roihuvuoreen oltiin saatu uusi vesitorni maamerkiksi. Vesitornin suunnitellut arkkitehti Simo Lumme kehottikin olympialaisten avajaispuheessaan suuntaamaan tulevaan ja unohtamaan menneet. Abraham Wetter Virallinen Roihuvuoren derby ylä-Roihuvuori vs. ala-Roihuvuori, Roihuvuoren urheilukentällä klo 17. Kaikille avoin peli klo 18 nuorille ja vanhemmille tytöille ja pojille ikään katsomatta! Joukkueet kootaan kentän laidalla ennen peliä. Ennakkoilmoittautuminen: antti.moller(at)gmail.com Uutta Litmasta odotellessa Oligarkki Roman Abramovich onnistui hankkimaan vuonna 2003 lontoolaisen Chelsean joukkueen omistukseensa rahalla, joka on revitty venäläisten työläisten selkänahasta. Nyt ex-öljypohatta ostaa joukkueensa riveihin 20-vuotiaita lupauksia ympäri maailmaa, ja kuin ihmeen kaupalla ­ tai ainakin kaupalla ­ joukkue on alkanut kerätä mestaruuksia. Tälläisten joukkueiden kannattaminen on ristiriitaista vaikkakin ymmärrän, että sydänsuosikkia on vaikea vaihtaa. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja vastaan: kun Wimbledon FC:n koko organisaatio myytiin toiseen kaupunkiin fanit eivät kuitenkaan seuranneet perässä, vaan perustivat uuden AFC Wimbledonin. Suomessa sopupelijupakat ja sponsorirahoitukset ovat vieneet viime aikoina leijonanosan jalkapallokeskustelusta. Maajoukkueen esitykset ovat olleet surkeita läpi linjan, eikä ilonaiheita stadionilla ole löytynyt kuin maahanmuuttajien suorituksissa. Kansainvälisillä kentilläkään ei ole yhtään Litmasen veroista taituria kasvamassa kauraa. Uutta nousua odotellessa istun katsomossa soijamakkara suussa filosofoimassa kenet pitäisi vaihtaa Forssellin tilalle tekemään maaleja. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne on ihmiselle elintärkeä ja tässä mielessä ymmärrän englantilaisia huligaaneja monella tapaa. Ottelun tohinassa itsekin innostun päästämään suustani kauheuksia kentän pillisuulle. En silti ikinä ole paininut ottelussa, mutta sydämeni annan kokonaan joukkueelle. Olen oppinut lajin parissa yhtä ja toista, mutta suurin opetus on joukkuehengen tärkeys. Kentällä ei voi menestyä elleivät kaikki pelaa yhteen. Joukkueessa on aina jokaiselle paikkansa ja sekaan mahtuu kaikenmaailman kikkailevia taiteilijoita, terrierimäisiä työmyyriä ja keskikentän aivoja. Kun tämän ihmisluonteiden kirjon saa toimimaan yhdessä, niin jalkapallo on herkkua silmälle. TV2:n Englannin liigan lähetykset olivat lapsuudenkodissa todellinen yhteenkokoontumisen hetki. Koko perhe kerääntyi lauantai-iltapäivisin teeveen ääreen, ja vanhemmat katselivat lapsien kanssa kovatasoisia otteluita. Ottelun jälkeen otin pallon kainaloon ja painelin instituutin nurmelle skodimaan. Se ei maksanut mitään ja oli kaikki kaikessa nuorelle klopille. Nyt kun Englannin liigaa saa seurata vain maksullisilta tv-kanavilta ja suomifutis rypee pohjamudissa, niin on aika täyttää Roihuvuoren alakenttä nappulakengillä ja näyttää, että yhteenkuuluvuuden tunnetta syntyy myös ilman rahamiehien suuria summia. Jalkapallo on sosiaalinen tapa viettää aikaa ja paikallistaistelut ovat lajin suola. Toivotaan, että meidän tuomari on poliittisesti korrekti, vaikka hän kuulemma Chelseaa kannattaakin! Skeittaus leipätyönä Teksti: antti möller Roihuvuorelaiselle Tuukka Kailalle skeittaus on enemmän kuin pelkkä harrastus. Vuodesta 2003 hän on toiminut eurooppalaisen Kingpin-rullalautailulehden toimittajana sekä valokuvaajana. Taideteollisesta korkeakoulusta valokuvaajaksi valmistunut Kaila on kiertänyt ympäri maailmaa kuvaamassa. ­ Omia lempikohteitani skeittauksen kuvaamiseen ja skeittaukseen yleensä ovat muun muassa Shanghai ja Lontoo. Shanghai lähinnä kokonsa, uutuutensa ja suvaitsevaisuutensa tähden, Lontoo taas haastavana ja historiallisena skeittikaupunkina, jonka yleisilme tuo kuviin oman nuhjuisen lisänsä. Kaila muutti perheensä kanssa Roihuvuoreen pari vuosi sitten, mutta on käynyt alueella skeittaamassa jo aiemmin. Tällä hetkellä ei Roihikasta tosin juuri löydy sotakana oleva lastauslaituri ja kirkon seinäreili ovat yhä aktiivisessa käytössä. Tuukka Kailan ura rullalautailijana on jo takana, tätä nykyä hän keskittyy kirjoittamiseen ja valokuvaukseen. Kailan upeita valokuvia voi käydä katsomassa lokakuussa galleria Huudon Fleeting-näyttelyssä. ­ Näyttelyn kuvien aiheet häilyvät erilaisten hetkellisten ilmiöiden kuten kuivuvan hien, sulavan jään, pilkahtavan sateenkaaren ja hääpäivän euforian parissa. Yhteisenä nimittäjänä kuvissa on valokuvan syvempi olemus hetken säilöjänä ja tämän tehtävän mahdottomuus. Tuomas Nevanlinnan sanoin, valokuva muistuttaa meitä siitä, että unohdamme. P.S. Lue Asan pakina kokonaisuudessaan Roihuvuori-seuran verkkosivuilta www.roihuvuori.com. pivia skeittauspaikkoja, lähinnä K-marketin Tuukka Kailan valokuvanäyttely Fleeting 5.­23.10. Galleria Huuto, Laivurinkatu 43, Helsinki
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti Aika vierähtää orkesteriharjoituksissa nopeasti. Vahe Babayans, Axel Liljeblad ja Antonia Somersalo. 7 Lapsijousten soitossa kuuluu innostus ­ Schubertissa te olitte sivistyneitä, mutta nyt on vuorossa Bartók. Sellot ja bassot, kerrankin teidän ei tarvitse ajatella muita, jyrätkää. Viulujenkin on jyrättävä, koska nekin haluavat kuulua. Ääni lähtee liikkeelle valtavalla intensiteetillä. Lapsijousten kapellimestari Pirkko Simojoki puhuu säikäytyksistä, kohtaamisista, jännittämisestä ja päästämisestä. Kun sulkee silmänsä, on vaikea uskoa, että mahtavan eläytyvän soiton saa aikaan neljäkymmentä iältään vasta 10­14-vuotiasta lasta. Suurin osa heistä on soittanut viisi vuotta ja käy Itä-Helsingin musiikkikoulua, jonka rehtorina Simojoki toimii. Orkesteriin voi tulla myös muilta alueilta. Maailmanlaajuisestikin tunnetun Helsingin Juniorijouset perusti vuonna 1972 veljekset Géza ja Csaba Szilvay, ja sen pikkusisaruksia ovat kyläjuhlilla soittava Lapsijouset sekä Viikariorkesteri. Opetus koko Itä-Helsingin musiikkiopistossa perustuu Colourstrings-menetelmään, jonka kantava ajatus on saattaa soitin lapsen maailmaan. Nuotteja opetellaan lukemaan aluksi tuttujen symbolien avulla. Viulussa korkein kieli on lintukieli, muita ovat karhukieVahe Babayans, 13 vuotta, kertoo orkesteriharjoituksissa ajan vierähtävän todella nopeasti. Paitsi viimeinen minuutti. ­ Se tuntuu pitkältä. Vaikkei edes katsoisi kelloa. Vahe on Lapsijousten konserttimestari. Hän kertoo sen tarkoittavan, että ykkösviulu seuraa hänen rytmiään, kuten myös muut äänenjohtajat, li, isäkieli ja äitikieli. Tekniikan opetuksessa lähdetään vapaasti liikkeelle, ja kaikki perustuu lauluun ja kuunteluun. Alusta lähtien opetukseen sisältyy myös ryhmäopetusta, jota Simojoki pitää merkittävänä motivaation kannalta. ­ Kun olin seuraamassa kummipojan jääkiekkotreenejä, huomasin sen olevan samanlaista kuin etydien harjoittelu. He toistivat uudestaan ja uudestaan samoja kohtia, siinä vierähti tunti nopeasti. Yhdessä on mukavaa harjoitella, Simojoki sanoo. ­ Ryhmässä soittaminen opettaa ajattelemaan itsenäisesti ja sietämään, että toisella voi olla voimakas oma mielipide. Siitä huolimatta voidaan soittaa yhdessä. Teksti: Riikka Szalai Kuva: Markku Hyvönen Itä-Helsingin musiikkikoulu pähkinänkuoressa · · · · · tavallisille lapsille tarkoitettu musiikkipainotteinen peruskoulu, perustettu vuonna 1999 Porolahden koulu vastaa perusopetuksesta, musiikinopetuksen järjestää Itä-Helsingin musiikkiopisto musiikkitunnit keskellä koulupäivää, jolloin lapset virkeitä syksyllä 2011 aloittavan ensimmäisen luokan soitinvalikoimassa ovat kantele, oboe, sello, alttoviulu ja viulu musiikkikouluun haetaan soveltuvuustesteillä, joissa painotetaan erityisesti motivaatiota ja pyritään löytämään lapselle juuri hänelle sopiva instrumentti kouluun hakevan lapsen ei tarvitse osata soittaa, lapsen ja perheen aito kiinnostus musiikkiin riittää klassisen musiikin opiskelu vaatii säännöllistä harjoittelua ja vanhempien sitoutumista lapsen harrastukseen soveltuvuustesteihin ilmoittaudutaan tammikuussa kouluun ilmoittautumisen yhteydessä, lisätietoja sivuilta www.ihmo.fi ja www.ihmu.fi mutta hän itse katsoo vain kapellimestaria. ­ Orkesterisoitossa on hienointa se, että kaverit tukevat, selventää 11-vuotias viulisti Alma Hadzajlic. Alma kertoo olleensa kiinnostunut viulunsoitosta oikeastaan aina, mutta pääsi aloittamaan soittamisen vasta musiikkikoulussa. Seuraan liittyy myös 12-vuotias Oskar Liljeblad, joka valitsi soittimekseen alttoviulun isoveljensä Axelin kaverin suosituksesta. Valintaan hän on ollut tyytyväinen. ­ Se on harvinainen ja hieno soitin. Axel Liljeblad, 15, siirtyy syksyllä Juniorijousiin, mutta ehtii harrastaa viulunsoiton lisäksi kendoa ja käydä myös kuvataidekoulua. Stressiä hän ei monista harrastuksista huolimatta tunne. ­ Haluan saada paljon aikaan, Axel toteaa. Pojat muistelevat musiikkiopintojensa alkuvaihetta: nuottiviivastolla oli junia ja laivoja mustien vaikean näköisten pallojen sijaan. Vahe kertoo mieleen jääneen erityisesti värisymbolit, ne helpottivat nuottien lukemista. · · · Ujollakin temperamenttia Simojoen mukaan kansalaisuus ei kuulu soitossa, vaikka Itä-Helsingin musiikkiopistoon hakeutuu kansainvälisesti varsin laaja opiskelijakunta. ­ Arkielämässä ujon suomalaislapsen sisällä voi kasvaa tulivuori, ja temperamentti olla kuin italialaisella, vaikka kasvot olisivat jäätä. Soitto on turvallinen tapa tuoda esiin monenlaisia tunteita. Simojoella on oma koteloteoria. ­ Harjoittelun aloittaminen on jousisoitossa yleensä vaativin kohta. Esimerkiksi pianisti voi pianon ohitse kulkiessaan soittaa aina vähän. Jousisoitin on erikseen otettava esille. ­ Vanhempien tulisi olla kotelon avaajia. Sen jälkeen, kun soitin on saatu ulos kotelosta ja lapsi on alkanut harjoitella, vanhemmille jää vielä toinen tehtävä ja se on hymyily. On tärkeää osoittaa, että soittosi tuottaa minulle iloa. Se vähentää myös esiintymisjännitystä. Harjoittelun tulisi kuulua samalla tavalla päivärytmiin kuin syöminen tai läksyjen tekeminen. Säännöllisyys on harjoittelussa tärkeää. ­ Kun lapsi huomaa edistyvänsä, hän innostuu. Viimeinen minuutti orkesterissa pitkä
• 8 Roihuvuoren kylälehti AJANKOHTAISTA ROIHUVUORESSA www.roihuvuori.com Metsäkerho lapsille ja vanhemmille Helsinki-päivän hulinaa asukaspuisto Tuhkimossa Lähimetsää ihmettelemässä Maria Karikoski-Laine sekä metsänuppuset Sisu, Maltti ja Vilppu. Elokuussa Roihuvuoressa aloittaa uusi 0­4-vuotiaille sekä heidän vanhemmilleen suunnattu metsäkerho. Kerhon ohjaaja Maria Karikoski-Laine johdattelee joukon perjantai-aamupäivisin lähimetsään, jossa laulun ja leikin siivittämänä ihmetellään vuodenaikojen vaihtelua tutussa ympäristössä. Työssään lastenhoitajana Luonnossa kotonaan -päiväkodissa Karikoski-Laine viettää päivät hoitolasten kanssa lähialueen luontokohteissa retkeillen. Metsässä leikitään, syödään ja nukutaan, vuoden ympäri. ­ Nuorimmaisen synnyttyä alkoi kutkuttaa ajatus, että hoitovapaalla ollessani olisi ihanaa suoda omillekin lapsille mahdollisuus metsässä oleskeluun, Karikoski-Laine kertoo. ­ Perustimme kollegani kanssa vuosi sitten Viikkiin metsänuppuskerhon. Nyt on aika tuoda kerho kotikonnuille ja antaa myös roihuvuorelaisille perheille tilaisuus tutustua luonnossa oleskeluun säällä kuin säällä. Paikkoja riittää kaikille ja mukaan voi tulla myös kesken kauden. Valmistaudu kerhopäivään sään mukaisella vaatetuksella, pienillä eväillä, istuinalusilla sekä iloisella mielellä! Pro Tuhkimo, Roihuvuori-Seura sekä kyläkahvila Peukaloinen järjestivät yhdessä vapaaehtoisvoimin kesäisen koko perheen tapahtuman. Helsingin kaupunki osallistui tapahtuman kustannusten kattamiseen. Ohjelmassa oli muun muassa improvisaatioteatteria ja ohjattuja metsäretkiä sekä kirpputori. Myös kahvia, virvokkeita, pieniä leipomuksia ja luomumakkaraa oli tarjolla. Vetonaulana oli loistava sekä lapsia että aikuisia viihdyttänyt lastenorkesteri Tohtori Orff & herra Dalcroze. Roihuvuori-Seuran jakamat kelta-mustat ilmapallot hurmasivat paikalla olleet, ja tapahtumasta jäi positiivinen mieli kaikille mukana olleille! Luomua Mansikkalasta Ulkoapäin kenties karuhkolta näyttävässä rakennuksessa Vuorenpeikontiellä toimii lämminhenkinen ja pieni, alle kahdenkymmenen lapsen Steinerpäiväkoti Mansikkala. Päiväkodissa painotetaan steinerpedagogiikan ohella retkeilyä lähiympäristön luonnossa sekä musiikkia. Myös luomuruoalla on keskeinen merkitys niin lasten päivittäisessä ruokailussa kuin perheiden yhteisen luomuruokapiirin muodossa. Ruokapiirin lisäksi päiväkodissa toimii pieni luomupuoti, johon kaikki ovat tervetulleita tutustumaan. Puodista voi jokainen omatoimisesti tehdä ostoksia käteisellä lähes tukkuhintaan. Valikoimaan kuuluu vaihtelevasti muun muassa luomulaatuiset pastat, riisit, kahvit, teet, suklaat, keksit ja näkkärit, pähkinät, siemenet, ekologiset pesuaineet ja kosmetiikka sekä biodynaamiset viljatuotteet. Metsäkerho 0­4-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen Perjantaisin klo 10­11.30 alkaen 19.8.2011. Kokoontuminen Tuhkimonpuiston pihalla klo 10 Hinta 80 euroa per perhe Ilmoittautumiset: maria.karikoskilaine@gmail.com tai 0400 874 602 Järjestäjä: Mannerheimin lastensuojeluliiton Tammisalo-Roihuvuoren paikallisyhdistys Kaupunki selvittää Roihuvuoren ostoskeskuksen järjestyshäiriöitä Itäkeskuksen kauppakeskuksen tehostettua vartiointia Tallinnan aukiolla ovat pienet järjestyshäiriöt lisääntyneet Itäkeskuksen lähialueilla. Tämä nähtiin myös kesällä 2010 Roihuvuoressa. Roihuvuori-seura teki keväällä 2011 aloitteen Roihuvuoren ostoskeskuksen järjestyshäiriöiden hillitsemiseksi ja alueen rauhoittamiseksi. Kaupunki on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen johdolla vastannut haasteeseen ja perustanut työryhmän selvittämään tilannetta. Toimenpiteitä odotetaan syksyksi. Lisätiedot: pkmansikkala@gmail.com, 044 096 9009 Heltec laajentaa Abraham Wetterin tiellä Roihuvuoren kupeeseen saadaan lisää ammatillista opetusta elokuussa. Tölöin Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen eli Heltecin toimipiste Abraham Wetterin tie 4:ssä laajenee huomattavasti. Sinne siirtyy kone- ja metalliala kokonaisuudessaan sekä rakennusalan peruskoulutus. Aiemminkin Herttoniemessä on toiminut Heltecin Vallilan yksikön metalliosasto sekä osa rakennusosastosta. Silloin opiskelijoita oli talossa pari sataa. Nyt opiskelijoiden määrä yli kolminkertaistuu reilusti yli 600:aan. Lisäksi Roihupellossa on Heltecin logistiikka eli kuljetusalan koulutuspiste, jossa koulutetaan toista sataa ihmistä. Palvelualojen oppilaitoksen toimipistehän löytyy Roihuvuoresta Prinsessantieltä. Roihuvuoren neljättä hanami-juhlaa juhlittiin 21.5. Kirsikkapuistossa. Kuva Reza Jafari Kuva: Jussi Lahti
• www.roihuvuori.com AJANKOHTAISTA ROIHUVUORESSA Roihuvuoren kylälehti 9 Matkamuistoja Muuntamosta Matkamuistomyymälä Muuntamo on palvellut ja viihdyttänyt roihuvuorelaisia kuluneen kesän aikana. Myymälästä on voinut ostaa vanhoista matkamuistoista uudelleen kierrätettyjä, Helsinki-aiheisia muistoesineitä. Samalla yleisö on voinut nauttia DJ Tixan ja Husulan Casion tahdittamasta livemusiikista. Myös kyläjuhlilla on mahdollisuus poimia itselleen ainutlaatuinen luovuuden näyte! Matkamuistomyymälä Muuntamo kyläjuhlilla, Roihuvuorentie 8 ½. Tuunattuja Roihuvuori- ja Helsinki-aiheisia matkamuistoja. Kyläjuhlien infopiste. Iltalehti 1.8.2011 Asukaspuisto lähes valmis Roihuvuoren kirkon ja nuorisotalon viereen suunniteltu kaikenikäisten asukaspuisto valmistuu näillä näkymin vuoden loppuun mennessä. Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymän arkkitehti Yrjö Ala-Heikkilän mukaan toteutunut suunnitelma noudattelee suurilta linjoiltaan Heikki Kukkosen laatimaa luonnosta, joka koottiin asukkaiden mielipiteiden pohjalta. Eri ikäryhmät on huomioitu esimerkiksi kalustevalinnoissa, kuten penkeissä, jotka on valittu ikäihmisten tarpeita ajatellen. Puiston valmistumisen kunniaksi järjestetään syyskuussa avajaiset. Paikalle on kutsuttu myös arkkitehti Heikki Kukkonen. Tarvetta asukastalolle Roihuvuoressa on jo pitkään kaivattu ja toivottu asukkaiden omaa kokous- ja harrastetilaa, jollaisia löytyy jo monista kaupunginosista. Roihuvuori-seura on saanut erittäin kiitettävästi käyttää kirkon seurakuntasalia ja muita tiloja kokouksiin ­ siitä suuri kiitos seurakunnalle. Seurakunnan tilojen käyttöaste on kuitenkin hyvin korkea ja kirkon korjaus on hiljalleen alkamassa. Seuran johtokunta on jo pitkään keskustellut erilaisista vaihtoehdoista yhteisen tilan löytämiseksi jopa nimeltä mainiten eri tiloja alueeltamme. Mikään niistä ei ole kuitenkaan onnistunut eri syistä. Seura järjesti toukokuussa yhdessä Helka ry:n ja Forum Virium Helsinki -yhteisön kanssa Idealinko-nimisiä asukastilaisuuksia, joissa ideoitiin erilaisia kaupunginosamme kehittämistavoitteita asukkaiden viihtyväisyyden parantamiseksi. Viiden tärkeimmän tavoitteen joukosta nousi ensimmäiseksi oman kylätalon perustaminen. Uutta pontta asialle saatiin viime lehdessä jo mainittujen Kyläkahvila Peukaloisen ja Tuhkimon vapaaehtoispuiston kohtaloiden kautta. Helsingin sosiaalivirasto on omalta puoleltaan jo myöntänyt varoja tavoitelluntyyppisen asukastilan toimintaan niin, että seuralla olisi mahdollisuus vuokran maksuun vaikka välittömästi. Nyt on vain kyse paikasta, jossa toiminta saataisiin aloitettua. Roihuvuori-seuran päätavoite on tässä vaiheessa, että nykyisen Tuhkimon leikkipuistorakennuksen tultua puretuksi saisimme samalle alueelle noin 100 neliön suuruisen niin sanotun viipaletalon. Sen suojiin sijoittuisivat sekä kahvila- ja leikkipuistotoiminnan vaatimat että muut asukkaiden yhteistoimintaa palvelevat tilat. Odotamme vielä kaupungin lopullisia päätöksiä rakennuksen toteuttamisesta. Kerrankin on kuitenkin niin, että rahoituspäätös on jo olemassa. Hanami-juhlassa saattoi seurata muun muassa kendo-esityksiä. Kuvassa Helsingin kendoseura Ki-Ken-Tai-Icchin jäsenet valmistautuvat esitykseen. Kuva Reza Jafari Kirsikkapuistossa kävi hanami-päivän aikana arviolta 3500 japanilaisesta kulttuurista kiinnostunutta. He pääsivät seuraamaan esimerkiksi energisen Aki Suzukin tanssia. Kuva Vesa Mäkinen
• www.alepa.fi pidennetyt aukioloajat bonus lisätietoja: hok-elanto.fi jopa 5% Alepat: Roihuvuori, Roihuvuorentie 26. Puotinharju, Korsholmantie 2. Erätori, Kettutie 2.
• en or vu aja hu ka oi ik R le pi lä VES KuvaT: A EN RANTAN UOMAS i: T N Tekst MÄKINE
• Roihuvuoren kylälehti 12 www.roihuvuori.com
• Mies ja nainen suutelevat kiihkeästi Notkean Rotan keikalla. Iloiset ihmiset grillaavat pihamaalla. Nuoriso hilluu ostarilla, moskeijassa rukoillaan. Baarissa on meno päällä, toisaalla nuori pari reippailee syksyisen luonnon keskellä. yyskuun puo- tunnistettavaa lähiöarjen elämänmakua. Toisissa kuvissa on kauneutta ja yhteisöllisyyttä, optimismia ja elämäniloa, toisissa taas elämän rosoisempaa puolta. Parhaista löytyy sekä onnea että alakuloa. ­ Mitään mainosjuttua en todellakaan halunnut tehdä. Siihen nähden mitä olen nähnyt, kuvasarja on oikeastaan aika kiltti. Toisaalta kun on kuvaamisen kautta tutustunut paremmin alueeseen, ovat monet omatkin ennakkoluulot menneet uusiksi. Esimerkiksi itselläni oli hiukan epäilyjä lähiöbaareja kohtaan, mutta olen kyllä ihan viihtynytkin niissä. Mäkinen valittaa, että välillä on ollut vaikea saada ihmisiä suostumaan kuvaan. ­ Suomessa yksityisyys on tavallaan niin tärkeää. Ihmisillä on myös ennakkoluuloja valokuvaajia kohtaan, siinä on varmaan osasyynä huonoja kuvia pursuavat iltapäivälehdet. Toisaalta kun nykyään melkein kaikilla on kännykässä kamera, ihmiset ovat nähneet liikaa huonoja kuvia, joissa kohteet näyttävät tyhmältä. Mäkinen suunnittelee liittävänsä Virka Gallerian näyttelyynsä myös diasarjan, joka koostuu roihuvuorelaisten itse ottamista kuvista, jotka käsittelisivät oman alueen elämää. Se vahvistaisi entisestään koko näyttelyn ideaa monimuotoisesta lähiöstä. Kuvia on jo jonkin aikaa huhuiltu roihuvuori.com -sivullla. ­ Aineistoa ei ole vielä tullut tarpeeksi, ja olisi kiva jos tämän jutun lukijoita innostuisi lähtemään mukaan. Tärkeää olisi saada kuvia eri ajoilta ja erilaisista elämäntilanteista. Mäkinen nappaa pöydältä vielä yhden leivän ja herkeää loppuun filosofiseksi: ­ Valokuvaa ei kannata selittää liikaa, se on vain välähdys elämästä. Sillä mitä kuvassa näkyy ei välttämättä ole kovinkaan paljon tekemistä sen todellisuuden kanssa, mistä se on otettu. Katsoja luo tarinan niistä ilmeistä ja tunteista jotka kuvasta tunnistaa. lessa välissä aukeaa Helsingin kaupungintalon Virka Galleriassa Mäkisen aiheinen Vesa Roihuvuorivalokuvanäyttely. Mä- Vuonna 1983 syntynyt kinen on paljasjalkainen roihikalainen, joka asui 10-vuotiaaksi Untuvaisentiellä. Neljä vuotta sitten hän palasi jälleen asumaan tänne vanhempiensakin lapsuusmaisemiin. Mäkisen valokuvia on julkaistu aiemmin monissa lehdissä, esimerkiksi Roihuvuoren kylälehdessä. Hanamin ja Kylätapahtuman tallentajana hänet saattavat tuntea myös Roihuvuori.comin seuraajat. Virkagallerian esillepano on hänen ensimmäinen julkinen näyttelynsä. Keskellä kuumaa heinäkuuta Mäkinen juo aamukahvia pihatammemme alla Satumaanpolulla. Lievän patistelun jälkeen hän suostuu selittämään kolme vuotta tekeillä ollutta kuvasarjaansa. ­ Kuvasarja on älyttömän rönsyilevä ja siinä rikotaan kaikki säännöt miten kuvasarjoja olisi järkevä tehdä. Yleensä haetaan samaa tunnelmaa tai esimerkiksi samantyylisiä toistuvia hahmoja. Tässä sarjassa idea on juuri lähiön moninaisuudessa. Vuorokauden aika tai jopa vuodenaikakin elää niissä. Kaikissa kuvissa on kuitenkin jonkinlainen tilanne käynnissä ja tämä yhdistää niitä. ­ Halusin tehdä läpileikkauksen itä-helsinkiläisestä lähiöstä, sen erilaisista ihmisistä ja jännitteistä. Samalla olen löytänyt syvemmältä oman suhteeni asuinalueeseeni. Ja mitä syvemmällä sitä on päässyt, sitä enemmän on pitänyt ottaa uusia kuvia. Oikeastaan sarja ei ole vieläkään valmis, enkä tiedä varmasti mitkä kuvat mahtuvat mukaan ja mitä pitää vielä pudottaa pois, pohtii Mäkinen. Ehdolla olevat kuvat näyttävät hienoilta. Niiden kuvaamassa maailmassa on Vesa Mäkisen kuvia Roihuvuoresta Helsingin kaupungintalon (Pohjoisesplanadi 11­13) Virka Galleriassa 14.9.­30.10. Samassa paikassa myös Nikki Jääskeläisen, Olli Salon ja Camilla Vuorenmaan installaatio lähiöostarin mikrokosmoksesta. Vesa Mäkisen haastattelussa mainitsemaan asukkaiden kuvasarjaan voi lähettää kuviaan 31.8. asti joko sähköpostitse osoitteeseen hki00820(at)gmail.com tai postitse osoitteeseen Vesa Mäkinen, Roihuvuorentie 18 A 24, 00820 Helsinki. Vesa Mäkinen itsensä kuvaamana kuvausmatkalla Vietnamissa 13 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Kaikki sen tietävät: Roihuvuoren palvelukeskukseen on matala kynnys Teksti: Maarit Ajalin & Päivikki Paakkanen ja nykyaikaistettiin, sekä ympäristö muuttui ikäihmisille mukavammaksi, kun mäkinen piha tasoitettiin. Tällä hetkellä talossa asuu 147 vanhusta, ja lisäksi on tarjolla lyhytaikaishoitoa sekä päivätoimintaa kotona asuville muistisairaille. Vuonna 2009 vanhustenkeskuksen tiloissa aloitti myös palvelukeskus, joka tarjoaa sekä ohjattua että omatoimista toimintaa kotona asuville eläkeläisille. Palvelukeskusten tavoitteena on osaltaan antaa tilat ja luoda mahdollisuuksia helsinkiläisten eläkeläisten kohtaamiseen sekä vertaistuen saamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Palvelukeskuksissa on mahdollista osallistua myös paikalliseen asiakasneuvostoon, joka keräävät helsinkiläisten eläkeläisten toiveita ja kehittämisideoita. Roihuvuoren palvelukeskus sijoittui vuosi sitten tehdyssä asiakkaiden tyytyväisyyskyselyssä ensimmäiselle sijalle. Kynnys päästä toimintaan mukaan koettiin matalaksi. Suosittuja harrastusryhmiä ovat olleet muun muassa bingo, gin kirjaston sivutoimipiste sekä suosiotaan kasvattava ravintola Helmi. Palvelukeskuksessa järjestetään myös nuoremmillekin soveltuvaa vapaaehtoistoimintaa, johon voi tutustua maanantaina 12.9 klo 12.00. Samana päivänä Roihuvuoren palvelukeskuksessa avataan myös kiertävä valokuvanäyttely, joka esittelee Helsingin palvelu-, virkistys- ja vanhustenkeskusten vapaaehtoistoimintaa. Keväällä 2010 Roihuvuoren palvelukeskus sekä naapurissa sijaitsevat leikkipuisto ja nuorisotalo saivat sosiaaliviraston pienhankeavustuksen. Sillä on käynnistetty Monen polven talo -hanke, jolla synnytetään eri sukupolviin kuuluvien välistä yhteisöllisyyttä. Tätä tavoitetta tukee myös viereen valmistuva asukaspuisto, joka on tarkoitettu kaikenikäisille. Puisto sijaitsee sopivasti vanhustenkeskuksen ja nuorisotalon vieressä. Leikkipuiston, nuorisotalon ja vanhustenkeskuksen työntekijät sekä vapaaehtoisväki suunnittelevat uuteen puistoon yhteistä toimintaa ja tempauksia. Kaikkien roihuvuorelaisten ideat ovat tervetulleita. Punahilkantie 16:ssa jo vuodesta 1963 seissyt punatiilinen vanhustenkeskus on monille tuttu osa Roihuvuoren maisemaa. Vuosien saatossa talo on kokenut monia muu- toksia ja toiminut niin hoivakotina, sairaskotina kuin sairaalana. Vuonna 1998 nimi muuttui nykyiseksi Roihuvuoren vanhustenkeskukseksi. Yhteiskunnassa tapahtu- neet muutokset ovat aina sanelleet kehityksen suunnan. Peruskorjausremontissa vuonna 2001 talo koki suurimman ulkoisen muodonmuutoksen: sitä laajennettiin aivojumppa ja miesten kerho, mutta selvästi eniten kiinnostaa ohjattu liikunta sekä kuntosali. Roihuvuoren palvelukeskuksessa on myös Helsingin kaupun- Idealinko ­ mikä se on? Teksti: Anna-Liisa Mikkelä Se on kokeilu, joka uskoo Taavi Tavallisenkin aivoissa muhivan fiksuja kehitysideoita. Roihuvuoressa järjestettiin toukokuussa kaksi kaikille avointa Idealinko-työpajaa. Ensimmäiseen tilaisuuteen Porolahden koululle tuli vain pari roihuvuorelaista. Se että tapahtuma toi paikalle enemmän hankkeen vetäjiä, kertonee jotain kaupungin kiinnostuksesta Roihuvuorta kohtaan. Kirkon seurakuntasalin tilaisuus viikkoa myöhemmin keräsi toki enemmän väkeä. Idealinko on Helsingin kaupungin kokeilu ja osa laajaa, vuonna 2011 päättyvää Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa. Projektipäällikkö Jouko Rannan mukaan hankkeen rahoitus, 200.000300.000 euroa vuosittain, on saatu inno- vaatiorahastosta kaupunginhallituksen päätöksella. Lisäksi tukea on saatu Uudenmaan liitolta, Tekesiltä ja EU:lta. Idealingon tarkoituksena on saada Herttoniemen alueen asukkaat kohentamaan omaa arkeaan. Toimijoita ovat paitsi useat kaupungin virastot myös asukkaat sekä joukko yrityksiä ja järjestöjä, kuten Roihuvuori-seura. Tavoitteena on toteuttaa syksyn aikana Roihuvuoressa ainakin yksi merkittävä projekti. Pienempiä hankkeita mahtuu ilmeisesti mukaan enemmänkin. Kesäkuussa ilmestyivät työpajojen ensimmäiset ideat verkkoon keskusteltaviksi ja kehiteltäviksi. Asukkaiden annettua pisteet myös asiantuntijaryhmä käy ne vuorostaan läpi. Mitä enemmän ideat saavat palautetta, sitä suurempi mahdollisuus niillä on toteutua, joten verkossa keskusteleminen kannattaa. Suurimmiksi puutteiksi Roihuvuoressa koettiin asukastilan puute, asukaskahvila Peukaloisen lakkautus, leikkipuisto Tuhkimon kohtalo sekä kaupunginosan ulkoinen ilme. Roihuvuoreen tarvitaan niin uusia roskapönttöjä kuin istutus- ja siivoustalkoita. Sen jälkeen rohkeimpienkin ideanikkarien haave ­ Roihuvuori puutarhakaupunginosana ­ voi olla lähempänä toteutumistaan. Myös terveyskeskuksen toimintaan kaivataan parannuksia. Tavallista roihuvuorelaista on Idealinkoa markkinoitaessa hämännyt se, että ohjelman toiminta-alueeksi on ilmoitettu Herttoniemen alue. Toki me virallisesti kuulumme tuolle alueelle, onhan meidän käytössämme Herttoniemen terveysasemakin. Ensi sijassa me kuitenkin olemme roihuvuorelaisia ­ vaikkei täällä ole sen kummemmin terveyskeskusta, apteekkia kuin postiakaan muista puutteista puhumattakaan. Idealinko on siis kokeilu, ja nähtäväksi jää, kuinka tavallisten kaduntallaajien ideat toteutuvat. lisätietoa: idealinko.hel.fi www.terveellinenkaupunginosa.fi www.roihuvuori.com Palvelukeskuksessa tapahtuu Kyläjuhlat käynnistyvät palvelukeskuksessa puolen päivän aikaan karaoketansseilla kello 12.30. Myöhemmin iltapäivällä kello 15 alkaen keramiikkataiteilija Hilkka Niemi ohjaa savityöpajoja. Ohjelma on avoin kaikille. Tule tanssimaan, laulamaan tai vain nauttimaan tunnelmasta! Vapaaehtoistoimintaa esittelevä valokuvanäyttely 12.­22.9. (klo 9­16) Syyskuussa alkavat Toimintatorstait (klo 14­16). Ohjelmaan kuuluu muun muassa pelejä, leikkejä, askartelua, musiikkia ja retkiä. Kaikenikäiset vauvasta vaariin ovat tervetulleita! 17 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• 1 Herttoniemen kartano Linnanrakentajantie 12 k ik vi Klo 16­19.30 Avoimet ovet Klo 16, 17, 18 ja 19 Opastetut kierrokset. Huom. paikalle pääsee kyläjuhlien omalla Jouko-bussilla. 2 3 4 Katuliituprojekti Roihuvuorentie Päiväkoti- ja koululapset ja -nuoret värittävät aamupäivällä jalkakäytävän kilometrin matkalta kirjastolta kirkolle. Kirpputori Roihuvuorentien 5:stä alkaen kirkolle päin, nurmikolla jalkakäytävän vieressä. roihuvuoren kyläjuhlat 26.8.2011 Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisimmät ohjelmatiedot löydät Roihuvuoren Internet-sivustolta www.roihuvuori.com. he Roihuvuoren kirjasto Roihuvuorentie 2 tie uvuoren Ro i h Kirjasto on avoinna klo 9­21 klo 9.30 ja 10.30 Anja Kallion satutuokiot 3­7-vuotiaille, kesto 30­40 min. Anja kertoo ja piirtää satuja. Klo 9-21 Kirjastossa voi muokata vanhat vhs-videonsa dvd:ksi ilmaiseksi. Samalla on mahdollisuus pestä vanhat, pölyiset älppärit vinyylipesurilla. Klo 10­12 Digitointi Reel One Oy:n edustaja kertoo kaitafilmien restauroinnista ja digitoinnista klo 10­12. lu kin mi ti e 5 6 Pesäpallokentillä tapahtuu Roihu ry. Roihuvuoren kenttä, Satumaanpolku 4 sågaregatan Klo 18 pesäpallo-ottelu, joukkueet selviävät myöhemmin Jalkapallo-ottelu AlaRoihuvuori vs. Ylä-Roihuvuori Roihuvuoren hiekkakenttä, Satumaanpolku 4 19 13 18 i 17 16 7 Ravintola Hard Rock House Roihuvuorentie 1 Klo 17 Bobin tietokilpailu, aihealueina kulttuuri, yleistieto, tiede, Roihuvuori ja Helsinki (palkintona 100 / 50 / 25 , max. 4 henkeä/joukkue) Klo 18.30­19.10 Lauri Eloranta Klo 19.30­21.30 IVB Klo 22.00­24.00 Feral Burn Klo 24.30­02.30 Erwin Preston 9 WC nt ie 8 9 Muuntamo Roihuvuorentie 8½ tuhkimo Klo 17­20 Kierrätysmatkamuistomyymälä: tuunattuja Roihuvuori- ja Helsinki-aiheisia matkamuistoja. Kyläjuhlien infopiste ja löytötavaratoimisto J sahaajankatu 10 3 8 2 6 J 5 porolahden koulu ka sbe 14 12 peikont. vuoren rg s vägen Klo 17 Ala-Roihuvuoren kapteenina Toni Leinonen, YläRoihuvuoren kapteenina Asa. Klo 18.30 vapaamuotoinen jalkapallo-ottelu. Joukkueet kootaan halukkaista ennen ottelua. 7 sat um a keij u Asukaspuisto Tuhkimo Tuhkimontie 10­12 anp. Turkulainen nukketeatteri Taiga-matto Klo 17 Nukketeatteriesitys Villisorsan muna: lämminhenkinen satu metsästäjästä ja koiranpennusta päiväkoti /ala-asteikäisille tai koko perheelle. (kesto n. 30 min) Klo 16.00 ja 17.45 Perinnesatutyöpaja: kerrotaan tarinoita esimerkiksi siitä, miksi hyttynen inisee tai mistä syntyivät kuviot kuun pinnalla. Klo 17­19 Sirkus Huima Myös steinerpäiväkoti Mansikkala näkyy asukaspuisto Tuhkimossa. Sinne pystytetään lumoava tiipii, jossa päiväkodin "tädit" myyvät nokkoslettuja ja kertovat Mansikkalan toiminnasta ja steinerpedagogisesta varhaiskasvatuksesta yleensä. poro en ahd l u koul WC J s väg m wetter abraha 4 10 11 Ravintola Ruiskumestari Roihuvuorentie 10 hert sikka i etterin t abraham w e Klo 20­22 Pablo Helsingin kuvataidekoulu Strömsin kartanon puisto, Untuvaisentie 10 1 J Herttoniemen kartano Klo 17­19 Taidetapahtuma lapsille ja lapsenmielisille. Tule ja taiteile! pu n Ota oma pöytäliina tai pöytä tavaroillesi. Paikat ilmaiset. e ti an s es i ns pr i a lp k a a ku j. ol.k por
• 12 Yö Japanilaisessa puutarhassa Roihuvuorentie 12­16 itis Puisto valaistu ulkoroihuin ja värillisin valoin. Tilaisuuden juontaa Jar kko Litmanen. Klo 17.30 Kamarikuoro Cantiamo Klo 18 Kyläjuhlien avaus, Roihuvuori-seuran puheenjohtaja Veijo Lehto, kaupunginhallituksen puheenj ohtaja Risto Rautavan tervehdys, Vuoden roihuvuorelainen 2011 Klo 18.30 The Studets Klo 20.00 Helsingin Lapsijouset, kapellimestarina Pirkko Simojoki (sateen sattuessa Itä-Helsingin musiikkiopiston salissa) Klo 20.30 Why I Klo 21.30 Sysinän buto-performanssi Klo 22­23 Kitkerät neitsyet a k hil an e ti ntie nieme rja ma 13 Steinerpäiväkoti Mansikkala Vuorenpeikontie 6 J klo 17­20 Steinerpäiväkoti Mansikkalan vanhemmat myyvät luomumakkaraa ja -porkkanoita päiväkodin edessä. Voit kysellä vanhempien mietteitä päiväkodista ja kurkistaa päiväkotiin myös sisälle. Ks. myös asukaspuisto Tuhkimon ohjelma. 14 Janneniska nostaa korkeammalle kuin pelastuslaitos Roihuvuoren ala-asteen piha, Vuorenpeikontie 7 Klo 17­20 Ihaile Roihuvuorta ylhäältä käsin. Janneniskan nostolava-auto nostaa vähintään vesitornin korkeuteen. Ei pienimmille lapsille eikä päihtyneille. WC WC 15 gen svä kärr kas Ravintola Ugly Duckling Tulisuontie 1 J ie tulisuont Klo 17.30 Amengo Drom, mustalaismusiikkia Klo 21 The Rounders Country, 1970-luvun musiikkia covereina, mm. CCR, Hurriganes Klo 23 Svopoda plays Popeda 15 ie sent uvai unt 16 17 Opastettuja kävelykierroksia Roihuvuoreen strömsinl ahdenp. Klo 13 ja 17 Lähtö Roihuvuoren kirkon edestä, oppaana Oili Martimo-Andersson Kirkon piha Tulisuontie 2 11 J kyläjuhla t 26.8. 2 011 pe uk al oi s e ti en Kirkon edessä Tammisalon VPK:n pelastusauto Klo 17 alkaen myynnissä muun muassa japanilaisia pannukkakkuja (oban yaki) ja muita herkkuja Klo 17 Olli Teirikko soittaa jazzkitaraa Klo 17.30 Flamencoryhmä Ola de calori Klo 18 Kyläorkesteri Kuubalainen ilta! järjestää Los Puerkos Lokos ja Salsa Borealis ­ pääkaupunkiseudun salsan ystävät ry. Klo 19­22 katutanssit ­ Salsa Borealiksen DJ soittaa salsaa rumba- ja salsaesityksiä Klo 20.15 Salsan opetusta Klo 21­22 Los Puerkos Lokos esittää livesalsaa ai 18 stenpo Roihuvuoren kirkkosali Ruokaa kyläjuh lilla Klo 17 Lapset soittavat lapsille. Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaat Klo 18 Pieni iltasoitto. Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaat Klo 19 Riparilauluja bändin säestyksellä. Laulamme yhdessä uusia ja vanhoja riparilauluja. Mukana laulattamassa Tomi Kujansuu ja bändi. Klo 20 Syysillan lauluja kivusta ja surusta Mira-Maria, laulu, ja Laura Juvonen, piano Klo 21 Alttoviulun lumoa. Anette Pyykkö, alttoviulu Klo 22 GLORY HALLELUJAH! Negro spiritual -konsertti Heli Närhi, sopraano, Tiina Sinkkonen, altto, Juhani Aaltonen, saksofoni ja huilu, Uffe Krokfors, kontrabasso ja Seppo J. Järvinen, piano Erilaista syötä vää saatavilla esimerkiksi kirkon pihall a, Asukaspu isto Tuhkimo Japanilaisty ssa, ylisessä puu tarhassa ja urheilukentä llä otteluide n aikana. 19 J Ravintola Kulmapotku Roihuvuoren ostoskeskus Klo 20 Tarja Kujanpää Ilmainen kyläjuhlien Jouko-bussi klo 16­21 PYSÄKIT: Roihuvuoren vanhainkoti / Kirkon edessä oleva parkkipaikka / Siwan piha / Kuvataidekoulu klo 17­19 / Asukaspuisto Tuhkimo / Roihuvuoren kirjaston parkkipaikka / Herttoniemen kartano 16­19.30 / Roihuvuoren kentän parkkialue
• Roihuvuoren kylälehti Vuoden roihuvuorelainen Norio Tomida arvostaa yhteisöllisyyttä Teksti: Satu Kiiskinen Kuva: Johanna Aydemir norio Tomida siemailee vihreää teetä Tokyokan-kauppansa takahuoneessa miten ja muistelee, yhteistyö roihuvuorelaisten kanssa alkoi. Tomida eksyi ensimmäisen kerran Suomeen nuorena, maailmaa matkaavana opiskelijana 1970-luvun alussa. 20 www.roihuvuori.com Pohjois-Afrikassa, kunnes paikkaa ryhdyttiin etsimään, ja niin perustettiin Roihuvuoren kirsikkapuisto. Alueelle istutettiin peräti 150 puuta. Tomida hankki jälleen lahjoittajat, joihin kuuluu japanilaisia yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä. Roihuvuoren Kirsikkapuiston tila, Porolahden kenttä, on osoittautunut hyväksi: aurinko paistaa suoraan kentälle, ja lähellä on japanilaistyylinen puutarha. Kirsikkapuiston ideoija on hyvin tyytyväinen puistopaikan valintaan. ­ Roihuvuorelaiset ovat aktiivisia ja rakentavat kaupunginosalle selkeästi omaa profiilia, mikä on hyvä. Hanami-juhla on hieno osa toimintaa, ja se on onnistunut vuosi vuodelta paremmin. Minua koskettaa, kun puisto herää elämään, Tomida iloitsee. Japania kohdannut katastrofi on heikentänyt japanilaisten elintarvikkeiden saantia, mutta Tomida toivoo tilanteen korjautuvan pian. Puut kasvavat kirsikkapuistossa ja yhteistyö vuoden roihuvuorelaisen Norio Tomidan kanssa jatkuu hanamijuhlissa, joissa yhdistyvät yh- teisöllisyys ja kukkien katselu. Tomida korostaakin hanamiin liittyvää ajatusta siitä, miten kaiken katoavaisuuteen ja hetkellisyyteen tulisi suhtautua tyyneydellä. Isagiyosa, tyyneys katoavaisuuden edessä, on jotain, mitä Tomida tahtoisi japanilaisesta kulttuurista välittää suomalaisille. Kirsikankukintaa on hankala ennustaa, ja hanamin ­ kukkien katselun juhlan ­ nimen Tomida vaihtaisikin esimerkiksi Sakura-festivaaliksi, jolloin kukinnan ajan arvioimisella ja kohdalleen osumisella ei olisi niin suurta merkitystä. Tomida on myös pohtinut, jos puistoon lisäisi uusia lajikkeita, eri aikaan kukkivia puita. Isagiyosa, hetkessä elämisen ja tuskatta luopumisen idea on jotain, mitä Norio Tomida, Suomessa 30 vuotta asunut Roihuvuoren kirsikkapuiston "isä", kannustaa japanilaisesta kulttuurista oppimaan. asettui Tukholmaan, joka vaikutti silloin yhdeltä avoimimmista ja suvaitsevaisimmista paikoista Euroopassa. Kuuden vuoden ajan Tomida asusteli Ruotsissa ja matkaili, kunnes tuli sellainen olo, että täytyy päättää, mitä elämässä tekee. Niinpä Tomida asettui Helsinkiin suomalaisen tyttöystävänsä, nykyisen vaimonsa kanssa. Suomessa on ollut helppo asua. ­ Moni tuntuu kunnioittavan japanilaisia ja luottavan meihin, toteaa Tomida. Kiitokseksi elämisen sujumisesta Suomessa Tomida lähti neuvottelemaan Helsingin kaupungin kanssa kirsikkapuiden istuttamisesta. Hän oli huomannut, että Japaniin matkustavat suomalaiset halusivat nähdä kirsikankukintaa. Miksipä ei suoda tätä mahdolli- ­ Maailmalla kuohui ja Pariisissa oli juuri koettu opiskelijavallankumous. Nuoret tahtoivat nähdä maailmaa, Tomida kertoo. Siperian ja Moskovan kautta Helsinkiin matkustanut lifjapanilaisnuorukainen suutta täällä? Tomida neuvotteli kaupungin kanssa, ja vuonna 1998 Alppipuistoon istutettiin 50 japanilaisten lahjoittamaa puuta. Kirsikkapuut vaativat hyvää hoitoa ja aurinkoa, eikä puisto osoittautunut parhaaksi paikaksi herkille puille. Uutta tasi aikansa Euroopassa ja
• ukkia K www.roihuvuori.com Kaisa Mikkelä kastelee perheen palstaa. rallisemmin. Taloyhtiön tontin laidassa ollut nokkosta valtoimenaan kasvanut joutomaa päätettiin Dodo ry:n inspiroimana vallata ja perustaa siihen betonisäkkien ympärille kaupunkiviljelmä. Projekti lähti käyntiin hetken mielijohteesta, ja 14 talouden osuuskunta muodostui helposti pihassa jutustellen sekä rappukäytävissä asiasta ilmoittamalla. Kaikki eivät tunteneet toisiaan ennestään, mutta uusia tuttavuuksia on syntynyt ja naapurusten välinen yhteistyö lisääntynyt. Joonatan Reuter perheineen viljelee puolentoista säkin alalla tomaattia, avomaankurkkua, mansikkaa, pinaattia, herneitä sekä erilaisia salaatteja, yrttejä ja syötäviä kukkia. ­ On mieltä ylentävää, terveellistä ja edullista hakea omalta palstalta tykötarpeet vaikka salaattiin. Kaiken kukkuraksi kasvien hoitaminen on mukavaa, siitä tulee hyvä fiilis, Reuter toteaa. Omien säkkien lisäksi asukkaat ovat istuttaneet raparperia ja marjapensaita yhteiseen käyttöön. Viljelmän perustuskulut ja pensaat on hankittu yhdesHakanrinteen pihat pidetään mainiossa kunnossa nuorten voimin. upunkiviljelyä ja ka itella ja isia tapoja suunn Monenla n piha toteuttaa unelmie hdataan sissa pihoissa ko uoren puistomai Roihuv sukkaiden oma a ja viihdytään. A s sekä naapureit allituksen suopeu vat uus, taloyhtiön h aktiivis ehtuuri vaikutta aisema ja arkkit ympäröivä m nnusten avarilla 1950-luvun rake un. ja pihasuunnittelu räinen puulajisto n säilyttää alkupe Samalla pihoilla halutaa onit, ovat yleisiä. . rennat, kuten pi kasvit. Pe llut Roihuvuoreen unkiviljely on tu myös kaup Joonatan Reuter viljelmiensä äärellä Kesätöitä koululaisille Roihuvuorentie kanrinne, on yksi 18, HaHelsin- suunnitelman, jonka tekoon osallistui myös talossa asuva alan ammattilainen. Tuolloin pihalle rakennettiin grillikatos, roskakatokset sekä pallokenttä. Lapsien määrä on 2000-luvulla lisääntynyt, ja suunnitelmissa on panostaa seuraavaksi leikkipaikkarakentamiseen. Toisaalta aivan yhtiön alapuolella on asukaspuisto Tuhkimo, jota yhtiön lapsiperheet suosivat. Kuva: Antti Möller Kevättalkoissa istutettiin muun muassa marjapensaita ja omenapuita. sä, männyissä, koivuissa ja pihlajissa. Satumaan puiston ja pihan välissä oleva aita on kurtturuusua. Liuskekivilaattoja lisätään vähitellen ­ onhan Roihuvuori ollut tunnettu liuskekivitehtaastaan. Asukasaktiivisuus näkyy myös tässä kolmen talon yhtiössä. Tietyt alueet pihasta on varattu asukkaille, jotka saavat viljellä omalla palstallaan haluamiaan kasveja. Seinänvieruspenkeissä on niin kukkia kuin hyötykasvejakin. puuhata pihoista yhviihdessä ja tehdä tyisiä. Mukavaa, että niin moni on valmis panostamaan tähän omaa vapaa-aikaansa, Naapuri taustoittaa. Kaikkien ikäryhmien toiveet on otettu suunnittelussa huomioon, ja pihoista tehdään entistä viihtyisämpi sä, ja isoimmat työt, kuten alueen raivaus ja säkkien alle tehty salaojitus, toteutettiin talkoovoimin. Porukkaan saatiin mukaan myös alan ammattilainen. ­ Ihmiset pitäisi saada innostumaan omasta ympäristöstään. Miksi emme voisi päättää omaa kaupunginosaamme koskevista asioista? Olisi hienoa, jos saisimme Roihuvuorelle Helsingin kaupungilta budjetin, jonka puitteissa voisimme itse päättää, mihin haluamme rahat käyttää. Päätäntävaltaa olisi muutenkin syytä jakaa pienempiin yksiköihin. Tästä samasta ideologiasta on kysymys myös kaupunkiviljelyssä, Reuter summaa. Suunnitelmissa on sadonkorjuujuhla syyskesällä. ­ Yllätyksenä on tullut lähinnä se, kuinka hyvin kaikki on onnistunut. On mukavaa huomata, että tällainen yhteinen projekti innostaa ihmisiä, Reuter myhäilee. gin suurimmista taloyhtiöistä. Laajojen piha-alueiden kunnossapitoa ei näin monen talon yhtiössä voi jättää asukasaktiivisuuden varaan. Taloyhtiössä onkin jo parikymmentä vuotta työllistetty oman taloyhtiön ja naapuruston nuoria: toukokuusta syyskuuhun piha-alueilla haravoi, istuttaa ja kitkee joukko koululaisia, joista kukin työskentelee noin 2­3 viikon jakson kesässä. Työntekijöiden opastuksesta vastaava asukas MarjaLeena Laihinen kertoo koululaisten työllistämisen olevan antoisaa molemmille osapuolille. ­ Tämä on useille ensimmäinen työpaikka, jossa on hyvä harjoitella työelämää. Monet myös palaavat tänne. Niin sanottu pihapomo on yleensä kolmatta tai neljättä kesäänsä Hakanrinteessä työskentelevä nuori. Hakanrinteen pihaalueita kehitetään vaiheittain. 1990-luvulla taloyhtiö teetti puutarhaopiskelijoilla piha- 1950-luvun henkeä vaalien Roihuvuorentien 5­9 on kolmen talon yhtiö, jonka pihat avautuvat suoraan vilkkaasti liikennöidylle tielle. Vaikka pihat antavat suoraan Roihuvuorentielle, ilkivaltaa ei ole kohdistunut lasten leikkipihaan eikä uuteen puu- ja hiiligrillin ympäristöön. Pihasuunnitelman taloyhtiölle tehnyt hallituksen puheenjohtaja Seppo Mäkelä kertoo, että 50-lukulainen tunnelma pyritään säilyttämään tässäkin taloyhtiössä. Aikakauden henki näkyy etenkin kasvien valinnassa: syreeneis- Pihatoimikunta hoitaa pihaa kaikille Lumikintien molemmin puolin alkoi tapahtua asukaslähtöisten viherprojektien parissa viime keväänä. Lumikintie 3:een perustettiin taloyhtiön toimesta pihatoimikunta, jota vetää hallituksen jäsen Marjut Naapuri. Taloyhtiön julkisivuremontin jälkeen piha-alueelta kuoli monta pensasta ja kasvillisuus kärsi. ­ Taloyhtiöön on muuttanut uusia energisiä ja aktiivisia asukkaita, jotka haluavat paikka kaikille asukkaille. Kolme omenapuuta, 18 marjapensasta, koristekasveja sekä koko joukko hyötykasveja laareissaan on jo löytänyt paikkansa neljää peräkkäistä taloa ympäröiville pihoille. Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu grillikatos tai useampi sekä lisää istutuksia. Kaupunkiviljely yhdistää naapureita Tien toisella puolella, Lumikintie 6:ssa on edetty epävi- Teksti: Satu Kiiskinen ja Annakaisa Partanen Kuvat: Marjo von Bell 21 Roihuvuoren kylälehti
• Energiaa ja elämyksiä liikunnasta Sisä- ja ulkoliikuntapaikat Ulkoilualueet ja -reitit Veneily ja vesiliikenne Kalastus Leirintä Ohjattu liikunta Liikuntaseurat www.hel.fi/liikunta Puh. *09 310 8771 Työväenopistosta uutta etsimään Helsingin työväenopiston opetus alkaa ma 5.9.2011. Itäisessä alueopistossa on tarjolla jälleen satoja kursseja ja luentoja. Maksuttomia yleisluentoja: Arabimaailma murroksessa, Sosiaalinen jännittäminen ja esiintymisjännitys, Ilmastonmuutos ­ kuuma peruna, Aikuisena opintielle, Lahjaverotus, Oopperaluennot, Geologinen retki Uutelaan, Kompostointi ja Puutarhaluennot. Painettu opinto-ohjelmamme ilmestyy elokuun ensimmäisellä viikolla. Ajantasainen ohjelma on näkyvissä myös internetissä www.hel.fi/tyovaenopisto UMON KONSERTTISARJA SYKSYLLÄ 2011 ­ HELSINGISSÄ PE-SU 19.-21.8.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI HELSINGIN JUHLAVIIKOT: KURT WEILL & BERTOLT BRECHT - MAHAGONNYN KAUPUNGIN NOUSU JA TUHO Avanti!, UMO ja Musiikkiteatteri Kapsäkki. Ohjaus Lauri Maijala. Kapellimestari Dimitri Slobodeniouk. Päärooleissa Helena Juntunen ja Peter Nordman. Liput: 39 / 37 / 30 TO 8.9.2011 KL0 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO & WAYNE KRANTZ (USA) UMO solistinaan Wayne Krantz, sähkökitara Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 13.10.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO KLASSIKKO: A GOOD TIME WAS HAD BY ALL - JUHLAKONSERTTI ESKO LINNAVALLILLE Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 27.10.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO UUSI MUSIIKKI: MADE IN FINLAND - KIILA RY:N 75-VUOTISJUHLAKONSERTTI Solisteina Johanna Iivanainen ja Susanna Hietala Liput: 15 / 10 TO 3.11.2011 KLO 19.00, SAVOY-TEATTERI UMO RYTMI: STEVIE WONDER NIGHT Solisteina Sami Saari, Janna Hurmerinta, Antti Kleemola ja Heini Ikonen. Liput: 25 / 20 / 12,5 TO 24.11.2011 KLO 19.00, VANHA YLIOPPILASTALO UMO KLASSIKKO: SWING-GAALA NOSTALGISET SWING-TANSSIAISET Solistina Sami Pitkämö Kapellimestarina Kirmo Lintinen Liput: 25 / 20 / 12,5 , buffetin kanssa (alk. klo 18.00) Dinner & Show -lippu 50 / 45 / 42,5 PE 16.12.2011 KLO 21.00, TEMPPELIAUKION KIRKKO KOHTI JOULUA: LAURA NÄRHI & UMO Liput: 25 / 20 / 12,5 CLUB FOR FIVE & UMO ERILAINEN TANGOKONSERTTI KIERTUE SYKSYLLÄ 2011 www.umo.fi/clubforfive TI 20.9. KE 21.9. TO 22.9. PE 23.9. LA 24.9. Liput: 32 PAVILJONKI, JYVÄSKYLÄ TAPIOLASALI, ESPOO MUSIIKKITALO, HELSINKI (LOPPUUNMYYTY) LOGOMO, TURKU * PROMENADIKESKUS, PORI Ilmoittautumiset kursseille: klo 11 alkaen 15.8. maanantai: kielet (englanti, espanja, suomi) 16.8. tiistai: muut kielet 17.8. keskiviikko: ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri, kotitalous, käsityö, luonto ja ympäristö, merenkulku, tietotekniikka 18.8. torstai: musiikki, kuvataide, kirjallisuus, teatteri 22.8.­23.8. maanantai-tiistai: liikunta, hyvinvointi ja terveys Internetin kautta www.hel.fi/tyovaenopisto ja www.ilmonet.fi sekä klo 11­16 puhelimitse 09 310 88610 ja opiston toimistoissa. Itäinen alueopisto Palvelunumero 09 310 88570 Stoa, Itäkeskus, Turunlinnantie 1 Silkkikutomo, Herttoniemi, Laivalahdenkatu 2bA tuloa erve maan T stu uudi imalla! opp Kurserna i mitt liv ENNAKKOMYYNTI: LIPPUPALVELU (* paitsi Club For Five ja UMO Turun Logomossa: Lippupiste) Lisätietoja: www.umo.fi Kaikki elämäni kurssit .fi UMO.FI/SYKSY
• vuoden vuokrasopimus, joka päättää Oranssin evakkoretket kaupungin sisällä. Rakennus oli pitkään tyhjillään ja purku-uhan alla ennen kuin Oranssi otti sen haltuun. Suursiivouksen, rakennekartoituksen ja suunnittelutyön jälkeen aloitettiin korjaustyöt syksyllä 2010. Huolimatta kärsineestä ulkokuoresta, vedestä kellarissa ja hajonneista ikkunoista, on talo rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Valvomoon tulee iso ja pienempi sali klubi- ja teatterikäyttöön, kokoustiloja sekä kahvila. Tiloista pyritään tekemään mahdollisimman monikäyttöisiä välttämällä kiinteitä rakenteita ja jättämällä ne tarkoituksella varsin pelkisTalkoolaisia kunnostamassa ikkunoita. tetyiksi. Ideoita tulevasta toiminnasta ja toimijoista kerätään kevään ja syksyn aikana työpajojen ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. sekä kunnostaneet vanho- ja vesikiertopattereita ja ikkunanpuitteita. Porukka koostuu vanhoista Oranssin aktiiveista, nuorista tilan tulevista käyttäjistä ja muista korjaustöistä kiinnostuneista. ­ Ilman vapaaehtoisia ei tämänkaltainen korjausprojekti olisi mahdollista, kertoo Valvomolla oppisopimuksella työskentelevä Riku Kuukka. ­ Monet duuneista on nopea oppia sellaisenkin, joka ei aikaisemmin ole rakennustöitä tehnyt. Työ etenee vaiheittain, ja ensimmäisten tilojen tulisi valmistua alkuvuodesta 2012. Koko talon tulisi olla käytössä vuonna 2013. Talonvaltauksista kaupungin kumppaniksi Talkootyöllä talo kuntoon Valvomo-hanketta rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Raha-automaattiyhdistys, mutta suuri osa työstä tehdään työharjoittelijoiden ja vapaaehtoisten voimin. Heidän lisäkseen hankkeessa on palkattuna vain työpajaohjaaja ja yksi talonrakentajaksi valmistuva oppisopimustyöntekijä. Talkoolaiset ovat siivonneet tiloja, rapanneet seiniä oranssi ry on helsinkiläinen kansalaisjärjestö, joka aloitti toimintansa 1980- ja 90lukujen vaihteessa valtaamalla taloja nuorten käyttöön. Taloja vallattiin sekä asumiskäyttöön että suojeluperiaatteella. Pikkuhiljaa kaupunki suostui neuvotteluihin valtaajien kanssa ja tarjosi nuorille ensimmäistä Kumpulasta. Nykyään Oranssilla on reilut 60 asuntoa, joita se vuokraa nuorille edulliseen hintaan. Asunnot sijaitsevat ympäri Helsinkiä vanhoissa puutaloissa. Oranssin ottaessa talot haltuun suurin osa niistä on ollut purkukunnossa, ja asumiskohteissa onkin tehty mittavia korjaustöitä yhteistyössä tulevien asukkaiden kanssa. Oranssin taloissa asuminen on hyvin yhteisöllistä: jokaisessa asunnossa on oma ulkoovi, keittiö ja vessa, mutta yhteisistä asioista ja uusista asukkaista päätetään yhdessä. Varsinaisia työntekijöitä on asumistoiminnassa vain kaksi. Vuokrat pystytään pitämään matalina asukkaiden kantaessa paljon vastuuta oman rakennuksensa kunnossapidosta. korjauskohdetta rostalot. ­ Valtauksen tarkoituksena oli kiinnittää huomiota kaupungin omistamien, tyhjillään olevien talojen kohtaloon, muistelee Oranssin toiminnanjohtaja Vesa Peipinen. Valtaus ei kestänyt kuin muutaman päivän, mutta sen herättämän huomion seurauksena Helsingin kaupunki sitoutui kunnostamaan talot. Nuorisoasumistoiminnan ohella Oranssi on ollut pitkään aktiivinen Järjestön kulttuuritoimintoimija. takeskukset Meilahdessa, Katajanokalla ja viimeisimpänä Herttoniemessä ovat tarjonneet tilat niin ikärajattomille bändi-illoille, teatteriharrastajille, kasvisruokakahvilalle kuin maahanmuuttajanuorten videokerholle. Toimintakeskus Hertsigan toiminta päättyi vuonna 2007. Sen jälkeen Oranssin klubi-iltoja on järjestetty sekä Harjun nuorisotalolla että Suvilahden voimala-alueella useammassakin paikassa. Viimeisimpänä klubitilana on kesällä toiminut Kalasatamassa sijaitseva konttiaukio. Talonvaltaus Roihuvuoressa Oranssi on toiminut myös Roihuvuoressa. Vuonna 2000 järjestön aktiivit valtasivat yhdessä Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa Strömsinlahdenpolku kuudessa sijaitsevat ker- Toimintakeskus Valvomo Kuva: Irmeli Jung Oranssi kunnostaa parhaillaan Suvilahden entiselle voimalaalueelle uutta toimintakeskus Valvomoa. Nimi juontaa rakennuksen aikaisemmasta käytöstä kaasuntuotantoprosessissa. Tilaan on tarkoitus tehdä 30 23 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti Kyläjuhlien ohjelmistoa lapsiperheille Teatteri Taiga-Matto on kokenut ammattilaisista koostuva nukketeatteri, jonka esitykset kokoavat kansantarinoita eri maista. Nukketeatterin eri tekniikoita yhdistelevät esitykset ovat usein osallistavia eli lapset pääsevät itse vaikuttamaan näytelmän kulkuun. Myös elävä musiikki kuuluu aika ajoin repertuaariin. Taiga-Maton näyttelijä ja nukettaja Sari Tirkkonen on tehnyt useita eri rooleja sekä nukketeatterin että muun teatterin parissa. Ohjaaja, dramaturgi ja näyttelijä Karim Tsarkov on kotoisin Venäjän Hakassian Tasavallasta. Hän on kirjoittanut ja ohjannut näytelmiä myös Hakassian Kansallisteatterille. Tirkkonen ja Tsarkov tapasivat opiskellessaan Pietarin Teatteritaiteen Akatemiassa ja perustivat yhdessä Taiga-Maton, joka on ilahduttanut niin pieniä kuin isoja katsojia esityksillään ympäri Suomea yli kymmenen vuoden ajan. Roihuvuoren kyläjuhlilla nähtävä Villisorsan muna kertoo koiran ja metsästäjän ystävyydestä. Sadunomaisen kerronnan 24 24 www.roihuvuori.com Nukketeatteri Taiga-Matto Hakassian ja Suomen yhdistävä teatteri avulla lapset pääsevät leikkien mukaan matkalle Siperian taigalle. Kokemus tulee olemaan varsin ainutlaatuinen, sillä asukaspuisto Tuhkimoon kohoaa 60 katsojaa vetävä mongolialainen jurtta. Esitys sopii päiväkoti- ja ala-asteikäisille, mutta myös vanhemmille. Nukketeatterin lisäksi luvassa on perinnesatutyöpaja, jossa opitaan muun muassa, mistä syntyivät kuviot kuun pinnalle tai miksi hyttynen inisee. Esiintyjät on palkittu Mielenterveydenkeskusliiton kansalaistoiminnan tunnustuspalkinnolla lasten hyvinvoinnin edistämisestä. Tekstit: Milja Leppänen nukketeatteri Taiga-matto jurtassa: ­ Nukketeatteriesitys Villisorsan muna, kesto n. 25 minuuttia ­ Perinnesatutyöpaja Asukaspuisto Tuhkimo (Tuhkimontie 10­12) Liiduilla katu komiaksi viime vuotiseen tapaan Roihuvuoren koulujen ja päiväkotien lapset sekä nuoret ehostavat Roihuvuorentien uuteen uskoon katuliitupiirustuksin. Toivotaan, että sateet pysyvät loitolla ja saamme nauttia piristävistä piirroksista pitkään! Kuvataidekoululla taiteillaan helsingin Kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 4­20-vuotiaille lapsille ja nuorille. Strömsin kartanon toimipiste tarjoaa kyläjuhlilla mahdollisuuden taiteen tekemiseen. Tapahtuma järjestetään Strömsin kartanon puistossa tai sateen osuessa kohdalle työskennellään sisätiloissa. Ohjelma sopii lapsille ja lapsenmielisille. PS. Puistossa saatat törmätä myös lumikkoon, jonka on nähty seikkailevan siellä tänä keväänä ja kesänä. Nostolava-auto vuorenpeikontien päässä klo 17­20 Katuliituprojekti (Roihuvuorentie) Päiväkoti- ja koululapset ja -nuoret värittävät aamupäivällä jalkakäytävän kilometrin matkalta kirjastolta kirkolle helsingin kuvataidekoulu (Strömsin kartanon puisto, Untuvaisentie 10) klo 17­19 Taidetapahtuma lapsille ja lapsenmielisille. Tule ja taiteile! Nosturilla korkeuksiin! viime vuoden kyläjuhlien tapaan jälleen on mahdollisuus tiirailla Helsinkiä yläilmoista. Pohjoismaiden johtava nostolavavuokraaja Janneniska tuo nostolava-auton Roihuvuoren korkeimmalle paikalle Vuorenpeikontien päähän. Kokemus on ilmainen. Turvallisuussyistä ei perheen pienimmille tai päihtyneille. Viime vuonna kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan, joten kannattaa tulla paikalle ajoissa. Huimaa kyytiä Jo viime vuonna Roihuvuoressa esiintynyt Sirkus Huima tulee jälleen kyläjuhlille Tuhkimon puistoon. Tänä vuonna alueelle saapuu erilaisia sirkushahmoja, joiden esityksiä pääsee seuraamaan. Lapset pääsevät itsekin kokeilemaan eri sirkuksen lajeja. ­ Tuomme taidoillamme iloa ja naurua tapahtumaan, lupaa Huiman Heidi Rinta-Lusa. Huima on vuodesta 2007 toiminut harrastajasirkus, joka toimii hyvin vapaamuotoisesti. He harjoittelevat tiistaiiltaisin Cirkus Helsingin tiloissa Vallilassa. Harjoitukset ovat ilmaisia, eikä omia välineitä ei tarvita, joten kokeileminen myös ensikertalaisille on helppoa. Sirkus huima Asukaspuisto Tuhkimo (Tuhkimontie 10­12)
• Vuotalon pe 26.8. klo 17-20 Taiteiden yö Luvassa sirkuskoululaisten hurjia temppuja, nukketeatteriesitys kävelevällä näyttämöllä ja kaksikielinen naamiotyöpaja koko perheelle. Ilmapalloja lapsille. Vapaa pääsy, tervetuloa! Syyskaudella paljo n ohjelmaa kaikenik äisille: www.vuota lo.fi Mosaiikkitori 2, www.vuotalo.fi Stoan uumoria Perinteitä ja h Taiteiden pe 26.8. klo 17-20 yö Ohjelmassa mm. Satu Sopanen & Tuttiorkesteri Nukketeatteri Akseli Klonk: Hurjan hauska autokirja Sami Garam: Mättöö ja läppää Reippaat äidit, työpajoja tarkka ohjelma netissä Iloinen koko perheen tapahtuma huumorilla ja kansanperinteellä höystettynä. Vapaa pääsy www.stoa.fi, Turunlinnantie 1, Itäkeskus
• Roihuvuoren kylälehti Hyvä taloyhtiö huoltaa ja korjaa suunnitelmallisesti aikki rakennukset vaativat säännöllistä huoltoa ja korjausta. Roihuvuoressa isot korjaukset ovat kuitenkin hyvin ajankohtaisia, sillä suuri osa alueen kerrostaloista on rakennettu jo 1950- ja 1960-luvuilla. Näihin liittyen alueen talonyhtiöissä tehdään kauaskantoisia päätöksiä, joissa on huomioitava uusi asunto-osakeyhtiölaki: se ohjaa taloyhtiöitä suunnitelmallisuuteen, sillä se edellyttää selvitystä seuraavien vuosien korjaustarpeesta. Oikein ajoitettuina korjaukset pitävät vastikkeet kurissa, ja samalla voidaan parantaa sekä asumisviihtyisyyttä että energiatehokkuutta. Korjaukset voivat estää suurempien ja kalliimpien vahinkojen syntymisen sekä pidentävät rakennuksen osien ja talotekniikan laitteiden elinikää. Pieni vastike ei aina ole merkki hyvin hoidetusta taloyhtiöstä, vaan se voi myös kertoa korjauksien kasaantumisesta. Tehokas energian käyttö on järkevää ­ rahan ja ympäristön säästö ovat hyviä porkkanoita. Asukkaat voivat jo omilla tottumuksillaan vaikuttaa energiankulutukseen, mutTaloyhtiöiden korjauksiin on kehitetty uusi toimintamalli, jossa asuinalueen taloyhtiöt tekevät yhteystyötä. Asuinalueet on usein rakennettu samoihin aikoihin samankaltaisilla ratkaisuilla. Myös korjaustarve tulee ajankohtaiseksi samaan aikaan. Ryhmäkorjausmallia on kokeiltu ainakin julkisivuremonteissa Porissa ja putkiremonteissa Maunulassa. Useamman taloyhtiön yhteishankkeessa saavutetaan säästöjä hankinnoissa ja parannetaan laadunvalvontaa, kun voidaan palkata ammattimainen projektijohto. Aiheesta löytyy tietoa Tee Parannus ­hankkeen sivuilta sekä YouTubesta etsimällä sanoilla "Energiatehokas ryhmäkorjaus Maunulassa". (Lähde: www.teeparannus.fi, Jari Virta / Suomen Kiinteistöliitto) Hyvin suunniteltu on enemmän kuin puoliksi tehty Suunnitteluun kannattaa panostaa aikaa ja rahaa. Siihen kuluu pieni osa kokonaiskustannuksista, mutta sen aikana tehdään valintoja, jotka ratkaisevat loppulaskun suuruuden. Hankesuunnittelu on tärkeä vaihe. Siihen sisältyy kaikki työ, mitä tehdään ennen kuin suunnittelu- tai urakkasopimuksia allekirjoitetaan. Tähän kannattaa hankkia ulkopuolista asiantuntemusta ja perustaa taloyhtiön oma ohjausryhmä. Esimerkiksi kuntoselvityksillä saadaan tietoa lopullisten päätösten tueksi. Eri vaihtoehtoja vertaillaan elinkaarilaskelmilla, joissa huomioidaan investointien lisäksi myös tulevien vuosien käyttökustannukset. Asukkaiden aktiivinen tiedottaminen kannattaa aloittaa jo tässä vaiheessa. Hankesuunnittelun lopussa tehdään päätökset tilattavista töistä. 26 www.roihuvuori.com ulu energiaaa k50­70-luun? rrostaloissa Mihin vu ke 19 Tyypillinen lämpö häviöiden jakaum Ilmanvaihto 27­36% Yläpohja 2­6% Ikkunat 15­25% Ulkoseinät 17­21% Alapohja 4­6% Viemäriin 21­24% Korjaa energiatehokkaasti Ryhmäkorjauksella laatua ja säästöä eidän talon a M putkirempp Roihuvuoressa suurin osa taloista on rakennettu 1950- ja 1960-luvuilla. Siellä, missä ei vielä ole putkiremonttia tehty, se on lähivuosina varmasti edessä. Meidän yhtiössämme haluttiin ensin hiukan viivytellä putkiremontin suhteen, sillä julkisivusaneerauksenkin kustannukset rasittivat vastikkeita. Päätökseen antoi tukea erikseen tilattu putkien kuntoarvio, jonka mukaan hätä ei vielä ollut käsissä. Sitten kun vesivaurioita alkoi ilmaantua tiuhemmin, oli pakko ryhtyä toimeen. Taloyhtiön kannalta kaikissa isoissa asioissa oleellista on luottamuksellinen suhde isännöitsijäyhtiöön. Jos yhteispeli klikkaa, on tärkeää avata ajoissa keskustelu isännöitsijän vaihtamisesta. Kesken prosessin se käy vaikeasti. Projektin aluksi kilpailutimme projektia johtavan konsultin valinnan. Tämä kartoitti yhtiömme saneeraustarpeen ja toteutusvaihtoehdot karkeine kustannuksineen sekä valmisteli itse suunnittelutyön kilpailutusta. Varsinaisen toteutuksen aikataulua mietittiin koko ajan myös suhteessa urakkahintojen kehitykseen. Asukkaiden puolelta haluttiin myös selvittää putkien pinnoittamisen vaihtoehto. Hinta- ja hyötyvertailun jälkeen voitiin yksimielisesti päätyä perinteiseen ratkaisuun. Tätä tuki asian tiimoilta järjestetty asukkaiden keskusteluilta. Sekä suunnittelutyön että itse urakan toteutuksen kilpailutuksessa kannattaa olla tarkkana, koska kallein ei ole aina paras eikä halvin huonoin. Meillä nähtiin aika paljon vaivaa selvitettäessä tarjokkaiden muiden työmaiden tilannetta. Kilpailutuksessa urakan tarkkaan määrittelyyn kannattaa myös panostaa, sillä kaikki projektien kuluessa eteen tulevat lisätyöt tulevat usein erityisen kalliiksi. Aivan oleellista remontin läpiviennissä on asukkaiden yhteisöllisyyden tukeminen: yhtiön hallituksen ja aktiivisimpien asukkaiden kannattaa nähdä hiukan vaivaa, että hiljaisemmatkin asukkaat pysyvät prosessissa mukana ja ehtivät tehdä ajallaan omaa asuntoaan koskevat päätökset. Kun tilanne on päällä on ristiriidoilla taipumus pullistua alkuperäistä suuremmiksi. Vaikka yhtiö tekisi kaiken parhaiten päin, silti eteen voi tulla erilaisia ongelmia. Oma erityinen onnemme oli urakoivan yhtiön virolaisen työnjohtajan ammattitaito sekä rakentamisessa että asukkaiden tarpeiden kuuntelemisessa. Oleellista oli myös että valitsemamme urakan valvoja osasi asiansa erinomaisesti. Ilman heidän panostaan olisi taloyhtiön hallituksenkin käytännön haasteet varmasti olleet suurempia. Ennen remonttia vitsailimme taloyhtiössä, että remontin kustannuksia olisi voinut avittaa tuottamalla tositelevisiosarjan nimeltä Meidän talon putkiremppa. Vaikka kaikki meni lopulta hyvin, voi silti olla hyvä, että sellaista ei kuitenkaan tehty. Ainakin naapurit tervehtivät toisinaan yhä. ta edellytyksenä on, että kulutusta seurataan. Tarkkaa tietoa tehostamiskeinoista saa esimerkiksi teettämällä energiakatselmuksen. Korjausten yhteydessä tehtävät parrannukset ovat rahallisesti Esimerkiksi kannattavimpia. vanhoja, mut- ta hyväkuntoisia ikkunoita ei välttämättä kannata vaihtaa uusiin, vaan ne voi huoltaa. Jos huoltaminen ei riitä, kannattaa panostaa perusikkunoita parempiin A-luokan ikkunoihin. Huoneistokohtaisen vedenmittauksen toteuttaminen on mahdollista käytännössä vain putkiremontin yhteydessä. Ulkovaipan osuus rakennuksen lämpöhukasta on yllättävän pieni. Hukkalämmön talteenotto poistettavasta ilmasta tulee tulevina vuosina yleistymään. Siinä ratkaisuna on poistoilmalämpöpumppu tai koneellinen ilmanvaihto LTOlaitteella. Lämmityksessä maalämpöpumput ovat nousemassa kaukolämmön kilpailijoiksi. Teksti: Kimmo Rautiainen lähteet ja lisätietoa: www.korjaustieto.fi www.teeparannus.fi Kiinteistöliiton energianeuvonta taloyhtiöille ti ja pe klo 9­11, puh: (09) 1667 6366. Roihuvuoren rakentamistapaohje www.hel.fi/hki/rakvv/fi/Asiakasohjeet/ Ohjeet (Helsingin kaupungin Rakennusvalvontavirasto) Teksti: tuomas rantanen
• Roihuvuoren Palvelutalo, Helsingin päihteettömin kerrostalo? Pari vuotta sitten Roihuvuoren Palvelutaloon perustettiin kolme ryhmäkotia muistisairaille sekä tukiasunnot päihdekuntoutujille. Viimeksi mainittu aiheutti roihuvuorelaisissa vilkasta keskustelua niin puolesta kuin vastaan. Huolissaan oltiin etenkin talon toisella puolella olevien päiväkotilasten turvallisuudesta. Kylälehti kävi talossa vierailulla ja kysyi suoraan, onko ongelmia ollut. alvelutalon ovella on vastassa reippaanoloinen Kati nen johtaja. Heinoon ollut Kahden kerroksen väkeä Talossa on li sekä kolmekymmenpaikkainen palvelutalon puokahdenkymmenenpäihdekuntoutujan kahden Hyvä kosketus Koska ryhmäkodin asukkaat ovat hyvinkin vaativia ja käytöshäiriöt monenlaisia, henkilökunnalta vaaditaan oikeaa asennetta. ­ Työssä pitää uskaltaa laittaa itsensä peliin ja heittäytyä. Tärkeintä on aina ihmisen kohtaaminen. Meillä kätellään ja halataan paljon, koska sillä on uskomattoman eheyttävä vaikutus. Monella meidän asukkaalla kosketus on aiemmassa elämässä ollut etupäässä negatiivista, Heinonen kertoo. Tukiasukkaille yksi tärkeimpiä voimaannuttajia on yhteisö itsessään. Jokaisella heistä on myös ulkopuolinen hoitosuhde. Halutessaan he voivat tehdä viikoittain töitä yläkerroksissa: auttaa ryhmäkodin asukkaita ulkoilussa, ruokailussa ja vaikkapa pelata pelejä. Yksi aktiivi on Pia, joka on löytänyt hoitotyöstä samalla uuden suunnan elämälleen. Haaveena on tulevaisuudessa lähihoitajan opinnot. esimiehenä nykyisen palvelutalon alusta asti ja tuntee työn kautta paikan historiaa myös ajalta, jolloin talossa oli vielä vanhuksia. Reilun kolmenkymmen vuoden ikäinen rakennus on ollut niin ikäihmisten palvelutalona kuin kaupungin henkilökunnan tukiasunnot. Kolmen ylimmän kerroksen ryhmäkotien asukkailla on kaikilla muistisairaus tai muistihäiriö, jonka taustalla on aivovamma, alzhaimerin tauti tai päihteiden käyttö. Kaikki tarvisevat apua arkipuuhiinsa: peseytymiseen, pukeutumiseen, ruokailuun ja lääkitykseen. Väliovet rappuun ovat kiinni ja ulkona liikutaan vain saattajan avustamana. ­ Tämä on kaupungin ainoa oma muistisairaiden yksikkö, jossa pääsykriteerinä on alle 65 vuoden ikä. Tarvetta vastaaville olisi valtavasti, sillä meille on pitkä jono. Kaupunki joutuu ostamaan vastaavaa palvelua yksityisiltä, Heinonen selittää. Tukiasukkaat sen sijaan eivät ole tulleet tänne jäädäkseen. Päihdekuntoutujien keski-ikä on 30 vuotta ja asumisaika talossa on enintään noin pari vuotta. Tälle puolelle tullaan etupäässä Tervalammen kartanon päihdekuntoutuskeskuksesta. Tämä ei ole heille hoitopaikka, vaan nimenomaan tuettua asumista, jonka ehtona on täysraittius, jota valvotaan seuloilla ja puhalluksilla. ­ Ensimmäisestä repsahduksesta ei asunto lähde alta, mutta tilanne otetaan hyvin vakavasti. Kadulle ei kukaan joudu, vaan takaisin hoitoihin. Tähän mennessä kuusi asukasta on kuntoutunut itsenäiseen elämään. vuokra-asuntonakin. Katselemme talon karua ulkokuorta, jota aiemmin värittivät villiviiniköynnökset. Vaikka ne ovat enää muisto, niin pyrkii asfaltin ja seinän raosta sinnikkäästi esiin uutta versoa. ­ Se on kuin merkki siitä, mihin seinien sisäpuolellakin pyritään, kertoo Heinonen. Menemme hissillä palvelutalon viidennen kerroksen oleskelutilaan. Kodinomaisen olohuoneen huonekalut on paljolti lahjoituksina saatuja, sillä määrärahatilanne on vanhuspuolta heikompi. Heti haastattelun alkumetreillä Heinonen kertoo yllättävän tiedon: päiväkoti on itseasiassa hyötynyt naapuristaan, sillä turvallisuusjärjestelmien ansiosta ei pihalta ole löytynyt huumeruiskuja, jollaisia ikävä kyllä yleensä myös leikkipihoilta ja -puistoista joudutaan keräämään. ­ Viime keväänä päiväkodin vanhempainyhdistys pyysi meidät mukaan kevätjuhliinsa ja se oli hyvä osoitus suvaitsevaisuudesta sekä siitä, että meidät on hyväksytty. Sosiaaliviraston etsivä lähityö ei myöskään ole saanut täältä yhtään toimeksiantoa. Elämä uusiksi Pia on tehnyt pari vuotta töitä raitistumisensa eteen. Takana on viisitoista vuotta päihteiden ja suonensisäisten aineiden käyttöä. ­ Lopetuspäätöksen tekeminen oli kaikista vaikeinta. Että sitä oikeesti tarvii apua ja olen samanlainen kuin muut narkomaanit. Munkkisaaren katkon jälkeen hänellä oli hoitojakso Tervalammella. Selväksi kävi, että riippuvuudesta irtautuminen ei tarkoittanut vain aineista luopumista. Piti jättää koko entinen elämä, ihmisuhteita myöten. ­ Se on hyvin yksinäistä aikaa. Onneni on ollut, että yksi hyvä ystävä entisistä kavereista on myös päässyt kuiville. Pia kiittelee asumispaikan ryhmähenkeä ja tukea. Hän on saanut paljon uusia ystäviä. ­ Opettelemista siinä on, että pystyy luottamaan muihin ihmisiin ja olemaan luotettava toisille. On tuolla ulkona tullut tilanteita, jolloin on tultu aineita tarjoamaan. Pistää se tykyttämään ja pelko tulee päälle, mutta se tie on nähty eikä kiehdo enää. Joka päivä vie eteenpäin. Teksti ja kuvat: Merja Haakana 27 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti Haj Azinur An Moskeijan naisten puoli 28 www.roihuvuori.com oihuvuoren moskeijassa Teksti: Nana Smulovitz-Mulyana Kuvat: Marjo von Bell Roihuvuoren moskeijan kävijät koostuvat sekä suomalaisista että hyvin kansainvälisestä joukosta ihmisiä. Siellä voi käydä rukoilemassa, kuuntelemassa arabian ja islamin oppitunteja ja osallistua kursseille. Moskeijassa myös opetetaan Koraania lapsille ja naisille. Eri ryhmät, kuten somalialaiset musliminaiset, pitävät siellä viikoittaisia tapaamisia. Roihuvuoren moskeijassa on erikseen naisten ja miesten puoli. Laitan huivin kunnolla päähäni ja lähden tapaamaan Azinur Ania, indonesialaista roihuvuorelaista, jonka tunnen jo ennestäänkin ja joka toimii moskeijassa toisinaan rukoukseen kutsujana. Tapaan myös Maryam Elon, suomalaisen musliminaisen, joka on täällä pitämässä naisten oppituntia. Haj Azinur An ­ Indonesiassa haj lisätään usein nimen eteen ensimmäisen Mekkaan vieneen pyhiinvaellusmatkan jälkeen ­ tulee ulos sunnuntaisesta rukoushetkestä imaamin kanssa. Imaami tervehtii kaikkia pienistä lapsista isoihin miehiin aivan kuin perheenjäseniään. Azinur Ani on asunut pitkään Suomessa ja on aktiivinen toimija moskeijassa. Hänen mukaansa islam tarjoaa kuin käyttöohjeet hänen elämälleen. ­ Koska me olemme täällä Jumalan luomina, meidän tulisi myös kunnioittaa Jumalaa Roihuvuoren keskustaan on avattu uusi moskeija. Idea lähti Helsingin suomalaisilta muslimeilta, jotka kaipasivat rukouksia ja puheita myös suomen kielellä kuultaviksi. Roihuvuoren moskeija onkin Suomessa ensimmäinen laatuaan, jossa tärkein saarnakin, perjantaisaarna, pidetään suomeksi. ja noudattaa niitä ohjeita, joita häneltä on saatu. Islam tarjoaa kokonaisvaltaisen ja henkisen elämäntavan ihmiselle, joka sellaisen haluaa. Mihinkään se ei pakota, mutta avaa mahdollisuuden. Ani korostaa myös, että islam on rauhan uskonto ja avoin uskonto. Siksi hän toivookin, että ihmiset ja erityisesti roihuvuorelaiset tulisivat tutustumaan moskeijaan. Erityisesti Ramadanin päätösjuhlana, yhtenä muslimien tärkeimmistä juhlista syyskuun alussa, on suunniteltu moskeijan levittäytyvän ulos pihamaalle. Kaikki ovat tervetulleita juhlaan. Lehden ilmestymisen ja kyläjuhlien aikaan muslimit paastoavat, tänä vuonna siis elokuun ajan. Maryam Elon tapaan ensin moskeijassa naisten puolella. Elo on viiden lapsen äiti ja kääntynyt muslimiksi. Hän oli kiinnostunut uskonnoista jo teini-iässä ja kokeili ensin muitakin uskontoja ennen kuin löysi islamin. ­ Islamissa jumalan ja jumalan ja ihmisen suhteen kuva vastasi sisäistä näkemystäni. Suhde on suora. Islam avautuikin Elolle juuri rukoilemisen kautta. Islamista tuli nopeasti elämäntapa, joka vaikutti hänen elämäänsä valtavasti, ja puhdistavasti. Kahden kuukauden päästä kääntymisestä hän alkoi käyttää huivia. Huivi auttoi omisMaryam Elo tautumisessa, kun ei tarvinnut enää keskittyä ulkoisiin asioihin. ­ Pelkkä huivin kanssa kulkeminen ei ole enää Suomessa mikään ongelma, Elo sanoo. Hän kiittelee myös yleisesti sitä, että uusi moskeija on saatu aikaiseksi ja roihuvuorelaisetkin ottaneet hyvin moskeijan vastaan. Sitten Elo lähtee takaisin sisälle opettamaan. Tapaamisen jälkeen käyn viereisessä liikehuoneistossa sijaitsevalla kirpputorilla, jossa moskeija ennen sijaitsi. Siellä on myynnissä ihmisten moskeijalle lahjoittamia vaatteita ja tavaraa, paljon ihan uuttakin tavaraa paketeissaan. Moskeijan päädyssä on myös kahvila ja kauppa jäsenille. Kahvila myy tunisialaista ruokaa ja perjantaisin aina vaihtuvia makuja maailmalta, ja kauppa myy kirjoja ja vaatteita. Kaikki tuotot, jotka näistä saadaan, menevät moskeijan hyväksi. Kiitos moskeijalle ja haastatelluille henkilöille. Perustietoa islamista Islam on maailman toiseksi suurin uskonto. Se on syntynyt 600-luvulla Arabiassa profeetta Muhammadin toiminnan seurauksena. Islamin ydin on usko yhteen Jumalaan eli Allahiin, jonka tahdon noudattaminen on muslimin keskeisin velvollisuus. Sanana islam tar- koittaa Jumalan tahtoon mukautumista. Uskoaan aktiivisesti harjoittavalle muslimille tämä tarkoittaa arjessa esimerkiksi viittä säännöllistä rukoushetkeä päivittäin ja vuosittaista paastojaksoa Ramadan-kuussa. Pyhään kirjaan Koraaniin liittyvät säädökset ohjaavat, mikä katsotaan puhtaaksi ja mikä epäpuhtaaksi, mitä ruokaa ei saa syödä, millaista on säädyllinen pukeutuminen jne. Yli viidennes maailman ihmisistä on muslimeita. Indonesiassa on maailman valtioista eniten muslimeita miljoonissa laskettuna. Suomessa arvioidaan musli- meita olevan noin 45 000. Ensimmäiset muslimit asettuivat Suomeen 1800-luvulla. Maailman muslimeista noin 90 % edustaa sunnalaista suuntausta ja noin 10 % shiialaista suuntausta. Monen muslimin on tänä päivänä vaikea tunnistaa omaa uskontoaan siitä kuvasta, jota media islamista välittää ääri-islamilaisten terroristiliikkeiden toiminnan seurauksena. Teksti: Vesa Soikkeli
• Tämän vuoksi Asiakkaamme arvostavat varmaa vuokrasuhdetta, jonka varaan asumisen voi laskea pitkällekin tulevaisuuteen. Koska olemme ymmärtäneeet asukkaidemme toiveita ja tarpeita jo 40 vuotta, olemme Suomen suurin maanlaajuinen asuntoyritys. Tulisuontie 5 Vuonna 1991 valmistunut talo keskeisellä paikalla Roihuvuoren kirkkoa vastapäätä. Kaupat ja bussipysäkki vieressä. Huoneistotyypit: 2H+K 56,50-60,5 m2 2H+KK 45,50-50,00 m2 3H+K 68,50-77,00 m2 Vuorenpeikontie 5 Vuonna 1959 rakennettu talo Roihuvuoren huipulla ala-asteen vieressä. Perusparannus valmistunut 2010. Huoneistotyypit: 1H+KK 24,00-31,50 m2 2H+K 46,50-54,00 m2 3H+K 53,50-61,00 m2 4H+K 65,00-84,50 m2 5H+K 80,50-87,00 m2 Roihuvuorentie 6 Roihuvuorentie 6 A ja 6 B sijaitsevat urheilukentän vieressä. Talot on rakennettu vuonna 1961 ja perusparannus on tehty 2004. Huoneistotyypit: 1H+KK 21,00-22,00 m2 2H+K 49,50 m2 3H+K 60,00 -68,50 m2 VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki Avoinna ma-pe 9-16 Puh. 020 508 3400 helsinki@vvo.fi www.vvo.fi Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/ puhelu + 2 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti.
• CARING IS CAR SHARING Yli 100 nouto- ja palautuspaikkaa pääkaupunkiseudulla. Yksi myös Roihuvuoressa Tulisuontie 2:ssa. www.citycarclub.fi Roihuvuori-lehti.indd 1 5.8.2011 14.28
• on ja uonineen L ta t Kallahdenniemen, Ramsinniemen, Gardenian, Lammassaaren tai Aino Acktén huvilan maastot ovat niitä suurkaupungissa kaivattuja luonnonläheisiä virkistysalueita, jotka kuitenkin ovat enemmän tai vähemmän uhattuina kaupungin kasvupaineen alla. Herttoniemessä Vanhankaupunginselälle työntyvä Kivinokka on jo pitkään tarjonnut ulkoilu-, luonto-, ja viljelyelämyksiä helsinkiläisille. Alueella sijaitseva kesämaja-alue täyttää tänä vuonna ansiokkaat 80 vuotta. Andrej Bakharev: Tähti, Sisu. Kivinokan 9. Ympäristötaidenäyttely Anna-Lea Kopper: Läpi harmaan kiven, Sisu. Kivinokan 9. Ympäristötaidenäyttely Tuija Lindfors: Siirtolavalaiset, yhteisötaideteos, Sisu. Kivinokan 9. Ympäristötaidenäyttely Itä-Helsinki tarjoaa tunnetusti loistavia mahdollisuuksia polkupyörä- ja kävelyretkille. Kivinokka on yksi niistä. sopimusta kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Viehättävät kesämajat, siirtolapuutarhamökit, kartanomiljöö, viljelypalstat, kaupunkimetsä ja uimamahdollisuudet säilyvät Kivinokalla siis ainakin kymmenen vuoden ajan. Alue on kuitenkin merkitty yleiskaavassa selvitysalueeksi. Jos Kivinokkaan päätetään rakentaa asuntoja, vie suunnittelu ja päätöksenteko ainakin kymmenen vuotta. Alue on aikanaan syntynyt työläiskulttuurin ehdoilla ja on tärkeä osa pitkän sillan pohjoispuolen elämää. Kuitenkin lukiessa esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivujen keskustelupalstaa selviää, etHelmikuussa Helsingin kaupunki päätti jatkaa Kivinokkalaiset ry:n ja Helsingin Ponnistus ry:n kanssa vuokratä helsinkiläisten mielipiteet Kivinokasta poikkeavat toisistaan suuresti. Yhtäältä alueen luontoarvoja pidetään korvaamattomina, ja siirtolapuutarhan aluetta luonnehditaan kulttuurihistoriallisesti tärkeäksi, erityisesti silmällä pitäen alueen roolia Dallapén ja muiden orkesterien esiintymispaikkana. Toisaalta katsotaan Kivinokan olevan aivan liian arvokasta maata käytettäväksi mökkeilyyn. Alue nimittäin sijaitsee metroaseman läheisyydessä ja sopisi siksi asuinrakentamiseen. Alueen rakentaminen toisi myös kaupungille tuloja. Minkälainen kompromissi tästä seuraa jää nähtäväksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soinivaara esimerkiksi totesi blogillaan 16.6.2011, että "Kivinokan osalta ei ole pelkoa, että alue rakennettaisiin laajasti, mutta rajaus ei ole pyhä, onhan siinä lähellä metroasemaa olevia luonnonsuojelun kannalta merkityksettömiäkin alueita." on varattu erityisesti alueella mökkeileville, ja olisi siksi vain harvojen etu. Virkistysalueena alue ei kuitenkaan ole suljettu vaan kaikille avoin ja hieno kohde kesäisille retkille. Yksi mahdollisuus on tutustua Kivinokan ympäristötaidenäyttelyyn, joka kulkee nimellä Sisu. Opastetut näyttelykierrokset lähtevät lauantaisin 27. elokuuta kello 17 ja 10. syyskuuta kello 16 Kivinokan puomilta. ­ Näyttelyn kiertäminen kestää noin kaksi tuntia, kertoo Kivinokkalaiset ry:n taidevastaava Riitta Schildt. Näyttely järjestetään nyt jo yhdeksättä vuotta peräkkäin. Tänä vuonna teemoina ovat humanistinen maantiede, Kivinokan identiteetti ja ympäristöekologia. Näyttelyyn voi tutustua myös itsenäisesti aina lokakuun puoliväliin saakka. muut tapahtumat huipentuvat 20. elokuuta 80-vuotisjuhla- Kivinokka kirjan julkistamistilaisuuteen, rosvopaistijuhlaan sekä seuraavan viikon elojuhliin. ­ 80-vuotisjuhlavuotena tapahtumien määrä kasvaa, mutta kyllä täällä aina on paljon toimintaa, sanoo Kivinokkalaiset ry:n Ritva Laitinen. Juhlakirjan julkistamistilaisuuden yhteydessä järjestetään avoin keskustelutilaisuus, jossa pohditaan Kivinokan kaltaisen julkisen tilan merkityksestä kaupungissa. Paikalle on kutsuttu niin päättäjiä kuin alan asiantuntijoita. ­ Minä olen tietysti alueen suojelemisen kannalla, toteaa Laitinen. Itse kivinokkalaisena Laitinen kuitenkin korostaa alueen merkitystä kaikille kaupunkilaisille. ­ Kun Kalasatama on rakennettu, tulee heidän lähin uimarantansa olemaan Kivinokassa. Vuokrasopimusta jatkettu Aktiivinen 80-vuotias Luonto- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden lisäksi Kivinokassa tapahtuu 80-vuotisjuhlavuotena erityisen paljon. Ympäristötaidenäyttely, lepakkoretki, juhannusjuhlat ja Kivinokkalaiset ry:n kotisivu: kivinokka.fi Ympäristötaidenäyttelyn kotisivu: www.sunpoint.net/~kivinokka/kivinokka2011.htm Ympäristötaidetta Oma kiistansa on, kenelle alue kuuluu. Nettikeskustelussa esiintyy väite, että Kivinokka Teksti: Jani Marjanen Kuvat: Otto Santala 31 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti Haastattelimme anja Kalliota, Roihuvuoren kyläjuhlille saapuvaa saduniskijää. Asutko Roihuvuoressa? ­ Olemme asuneet vuodesta 1972 Tammisalossa, mutta tein ensimmäisen opettajavuoteni 1960-luvun puolivälissä töitä Porolahden koulussa, joka oli silloin Suomen suurin koulu. Kaikki neljä lastamme ovat aloittaneet koulunsa Porolahden ala-asteella. 32 www.roihuvuori.com Kirjasto menee remonttiin Keskustelimme kirjastonjohtaja Leeni Hurskaisen kanssa Roihuvuoren kirjastossa ensi vuonna alkavasta remontista, kirjaston tulevaisuudesta ja muista kuulumisista. Roihuvuoren kirjasto menee remonttiin, ja hankesuunnitelma on hyväksytty kirjastolautakunnassa. Alustavan aikataulun mukaan remontti alkaa vuoden 2012 elokuussa. Hurskainen olettaa aikataulun myös toteutuvan, koska remontti tehdään yhtä aikaa viereisen koulun korjausten kanssa. Haasteena ovat remontin myötä nousevat vuokrakustannukset. Kiinteistö on kaupungin omistama, joten remontista vastaa kaupunki itse. Kirjaston kannalta jatko, esimerkiksi lisärahoituksen saaminen, on vielä auki. Maunulan kirjastossa on vastaava tilanne. Hammashoitola on joka tapauksessa sitoutunut jäämään kiinteistöön remontin jälkeenkin. Kuinka kestää? ­ Noin kaksisataa päivää eli talven ajan. Kyseessä on peruskorjaus, kirjastorakennus on kuitenkin valmistunut jo vuonna 1958 ja kaikki putket, sähköt ja ilmastointi pitää uusia. Täällä on kaikki tavallaan antiikkia, Hurskainen kertoo. Lausuntojen mukaan kiinteistö on todettu säilyttämisen kauan remontti arvoiseksi. Se soveltuu myös hyvin erilaisiin tapahtumiin ja yleisötilaisuuksiin. Asiakkaat tuntuvat pitävän rakennuksesta. Myös paikka on Hurskaisen mielestä hyvä. ­ No onhan tämä ostoskeskukselta katsoen tietysti sivussa, mutta palvelukartoitusten mukaan myös tammisalolaiset käyvät täällä. Lisäksi nyt on tulossa uusi asuinalue tuohon Abraham Wetterin tielle kävelymatkan päähän. Sinne rakennetaan noin 700 asuntoa eli asukkaita tulee tuhansia. On todella mukavaa, ettemme enää ole hiipuva alue, niin kuin Roihuvuori ennen oli. Entä kirjaston kävijä- ja lainamäärät? ovatko ne olleet nousussa vai laskussa? ­ Kyllä ne ovat olleet nousussa, ja siihen on monta syytä. Aukioloaikoja on vuoden aikana laajennettu kahteen otteeseen ja ne on nykyään helpompi muistaa. Myös alakerran asukaskahvila toi lisää kävijöitä. Olemme kuitenkin tavallaan kilpailutilanteessa Itäkeskuksen kirjaston kanssa, jossa monet roihuvuorelaiset myös asioivat. Kysyimme myös Jukka "Juki" Ryynäseltä, mitä remontti merkitsee tavallisen asiakaspalvelua tekevän kirjastovirkailijan näkökulmasta. ­ Töitä kyllä riittää, siitä en ole huolissani. En usko, että täällä voitaisiin tehdä esimerkiksi kokoelmatyötä remontin aikana, joten siirrymme muualle siksi aikaa. Olemme samaa yksikköä Herttoniemen kirjaston kanssa, ja teemme jo nyt vuoroja myös siellä. Ryynänen on myös tyytyväinen, että katosta roikkuva muovinen lamppukehikko poistuu. Tilalle asennetaan voimakkaat spottivalot. ­ Aloitin kirjastourani harjoittelijana juuri tässä kirjastossa vuonna 1989. Välillä olen työskennellyt muualla Helsingissä, mutta nyt olen palannut tänne. ­ Haluamme, että ihmiset lähtevät kirjastosta paremmalla mielellä kuin he ovat tänne tullessaan, Ryynänen huomauttaa. Teksti ja kuvat: Janne Mäkelä Satutäti Anja Kallio Teksti: antti möller Miten olet päätynyt satutädiksi? ­ Jo opettajana käytin piirtämisen ja kertomisen yhdistelmää opetusmenetelmänä. Eläkkeelle jäätyäni olen sitten tehnyt satukeikkoja. Nautin satutuntien pitämisestä ja kouluihin on helppo mennä, koska tunnen työympäristön hyvin ja pidän koulun ilmapiiristä edelleenkin. Mikä on satujen lukemisessa antoisinta sinulle? ­ Itse asiassa en lue esityksissäni satuja vaan kerron sadun omin sanoin ja piirrän samanaikaisesti hiilellä tai tussilla fläppitaululle. Periaate on sama kuin aikoinaan Kylli-tädillä, mutta tyylimme on täysin erilainen. Onko sinulle luettu lapsena paljon satuja? ­ Synnyin sota-aikana, eikä meille silloin luettu satuja, koska aikuisilla ei ollut siihen aikaa. Heti kun itse opimme lukemaan niin aloimme lukea satuja ja kaikkea muutakin sopivaa kirjallisuutta, kuten Tarzan-kirjoja. Onko saduilla mielestäsi vaikutusta lapsen henkiselle kehitykselle? ­ On todella paljon. Satujen maailmassa voidaan käsitellä tunteita ja tapahtumia tavallaan vaarattomasti, sekä keskustella niistä asioista aikuisen kanssa. Lisäksi hyvä mielikuvitus auttaa ihmistä elämässä ja lisää luovuutta. Kuinka tärkeänä pidät kirjastolaitosta lapsien näkökulmasta? ­Hyvin tärkeänä. Kirjasto edistää niin sanottua sivistystä monella tasolla ja edistää mielikuvituksen laajentumista. Mikäli kirjastossa käymisen periaate omaksutaan jo lapsena, sitä varmemmin on taattu lapsen lukemisharrastus. Ja lukemisen merkitystä ei varmaankaan tarvitse erikseen todistella. Kenen kirjoittamista saduista pidät eniten ja miksi? ­ Satuja on satoja ja tuhansia, niistä on vaikeaa valita omia suosikkeja. Se voi olla joku ihan lyhyt afrikkalainen viisas kansansatu tai joku tunnettu klassikko. Kenen satuja luet kyläjuhlilla? ­ Kyläjuhlille valitsen kolme tai neljä kymmenen minuutin satua. Todennäköisesti kerron yhden Grimmin sadun ja sitten pari kansansatua.
• roihuvuoren kirjaston ohjelma kyläjuhlilla RoIhUvUoREnTIE 2 KIRJaSTo on avoInna Klo 9­21 Lasten tarinoita Nämä kertomukset on koottu lasten ja nuorten tarinanäyttelystä, joka pidettiin Roihuvuoren asukaskahvilassa kirjastolla. Sanataiteilijat ovat 3­15-vuotiaita Vuosaaren Tarinapajan oppilaita. Tää on vihreä alus. Taistelualus. Se taistelee neliöhirviöitä vastaan. Neliöhirviöt, niiden väri on vihreä. Suurempi vihreä, se taistelualus, voittaa. Kaikki ruskeat on räjähtäneitä neliöhirviöitä. Ja suurin neliöhirviö on niiden pomo. Sen moottoreista tulee tulta. Neliöhirviöitä tulee koko ajan lisää. Loppujen lopuksi kaikki neliöhirviöt tuhoutuivat. ­ Lauri ­ Se on Gorfo. Se on tärkeä kun menee vedessä yksin. ­ Sebastian ­ Ampiainen. Tavallinen. Ihan pieni ja tavallinen. Se kerää kasveista mettä. ­ Matilda ­ Kirjastossa voi muokata vanhat vhs-videonsa dvd:ksi ilmaiseksi. Samalla on mahdollisuus pestä vanhat, pölyiset älppärit vinyylipesurilla. Klo 10­12 dIgIToInTI REEl onE oy:n edustaja kertoo kaitafilmien restauroinnista ja digitoinnista Klo 9.30 & 10.30 anJa KallIon pitämät satutuokiot 3­7-vuotiaille, kesto 30­40 minuuttia. Kallio kertoo ja piirtää satuja. Kirkkosalin ohjelmat kyläjuhlilla Klo 17 laPSET SoITTavaT laPSIllE Klo 18 PIEnI IlTaSoITTo Itä-Helsingin musiikkiopiston oppilaiden soittoa voi kuulla kahdessa konsertissa, joista ensimmäisessä soittavat lapset. Jälkimmäisessä konsertissa kuullaan lapsia sekä nuoria. Samalla voi tutustua musiikkiopiston toimintaan, johon voi osallistua jo vauvaikäisestä. Klo 19 RIPaRIlaUlUJa BÄndIn SÄESTyKSEllÄ Riparilaulujen klassikoihin ja uutuuksiin johdattaa Roihuvuoren seurakunnan uusi kanttori ja nuorisotyöntekijä Tomi Kujansuu bändin kera. Niin mummoille kuin nuorille seurakunnasta tuttu Kujansuu soittaa monenlaista musiikkia klassisesta lattariin. Liity iloiseen seuraan laulamaan omia riparisuosikkejasi! Klo 20 SyySIllan laUlUJa KIvUSTa Ja ToIvoSTa. Mira-Maria håkansson, laulu ja laura Juvonen, piano Laulaja Mira-Maria Håkansson on valinnut illan laulutuokion aiheeksi kivun ja toivon. ­ Niitähän elämä hyvin paljon on, laulaja toteaa. Håkansson ja pianisti Laura Juvonen ovat uusi työpari. Aiemmin laulaja on työskennellyt muun muassa edesmenneen säveltäjä Taisto Wesslinin kanssa. Chansonia, iskelmiä, hengellistä musiikkia ja lastenlaulujakin esittävä Mira-Maria laulaa tällä kertaa muun muassa Petri Laaksosen, Hectorin ja Wesslinin sävellyksiä. Laulujen lomassa Mira-Maria lukee omia runojaan. Laulajaa voi kuunnella myös YouTube-sivustolta. Anette Pyykkö Klo 21 vIUlUn lUMoa. anette Pyykkö, alttoviulu Anette Pyykkö on opiskellut alttoviulunsoittoa Sibelius-Akatemian lisäksi Pariisissa. Alttoviulunsoiton diplomitutkinnon Pyykkö on suorittanut joulukuussa 2010. Nykyisin Pyykkö työskentelee kaupunginorkestereissa, kamarimuusikkona sekä konserttiesiintyjänä. Ohjelmistoon kuuluu muun muassa Bachia ja Regeriä. Myös Anette Pyykön soitantaan voi tutustua YouTubessa. Klo 22 gloRy hallElUJah! nEgRo SPIRITUal ­KonSERTTI. heli närhi, sopraano, Tiina Sinkkonen, altto, Juhani aaltonen, saksofoni ja huilu, Uffe Krokfors, kontrabasso ja Seppo J. Järvinen, piano Helsinkiläiskirkoissa esiintyvä kokoonpano johdattaa afroamerikkalaisen gospelmusiikin maailmaan. Konsertin esiintyjät työskentelevät monilla musiikin aloilla: Heli Närhi laulaa Kansallisoopperan kuorossa, Uffe Krokfors puolestaan on tuttu jazz-puolelta, kuten saksofonisti Juhani Aaltonenkin. Haluatko käydä tulivuorella? Tule käymään Riklässä! Tekisikö mielesi lämpimään? Asukkaat ovat pieniä. Ne ovat pyöreitä. Lajin nimi on pallero. Ne syövät pipoja. Ne pelkäävät pandajärven piraijoja. ­ Pieta ­ Eräänä yönä näin tuolin liikkuvan. Pelästytin tuolin, sitten tuoli jäätyi. Istuin jäätyneen tuolin päälle. Siitä lähtien tuoli puri kaikkia, jotka olivat kolmen metrin päässä. ­ Amanda ­ Mystinen keltainen omena istui sonnin selässä ja huusi: olé, olé, olé! Sonni röyhtäisi niin suuren röyhtäyksen että lennähti ilmaan. Omena putosi kamelin suuhun. Kameli sylkäisi omenan maahan. Kuolat valuivat omenan päältä nurmikolle. Sitten se tapahtui; omena alkoi pyörimään lujaa vauhtia kamelin ympäri. Omena pyöri monta tuntia. Kamelin ympärille oli tullut jo melkoinen kuoppa. Lopulta kameli putosi maanuumeniin. Sonni töllötti omenaa vesikielellä, ja yritti loikata omenan luo, mutta se putosi myös maanuumeniin. ­ Maija ­ 33 www.roihuvuori.com Roihuvuoren kylälehti
• Roihuvuoren kylälehti Kysyimme jälleen roihuvuorelaisten mielipiteitä kaupungin-osamme asioista. mi Kimi, Sa ja Juha Kirsi Hölttä ­ Roihuvuoreen pitäisi saada uudelleen asiamiesposti. Vaikka Herttoniemessä onkin posti, asiamiespostissa olisi helpompi käydä lasten kanssa. Lisäksi haluaisin, että leikkipuisto Tuhkimoon panostettaisiin hieman lisää rahaa. Se on niin hyvällä paikalla. ­ Viime syksyn juhlat olivat todella mukavat, yllätyin positiivisesti. Mitään erityistä tapahtumaa tai esiintyjää ei sinänsä jäänyt mieleen, mutta yleistunnelma oli hieno. ­ Roihuvuoressa parasta on luonto, meri ja lähiön väljyys. Otto-Ville Mikkelän tervehdys nyt valmistaudutaan kolmansiin kyläjuhliin. Paljon on tapahtunut ensimmäisten kyläjuhlien jälkeen, sillä Roihuvuori esimerkiksi valittiin vuoden kaupunginosaksi 2010. Asukkaita on haastateltu viimeisen vuoden aikana noin parissakymmenessä lehti- ja radiojutussa. Ensimmäisessä kylälehdessä pohdin palveluiden vähenemistä. Apteekkia ja postia emme ole saaneet takaisin, mutta alueen palveluiden surkastuminen on saatu ainakin hetkellisesti pysähtymään ja ruokapuolella palvelut ovat jopa parantuneet thai-ravintolan ja kotipizzan tultua Roihuvuoreen. Myös autojen yhteiskäyttöpalvelun City Car Clubin auton noutopiste kirkon parkkipaikalla on parantanut alueen palveluita. Roihuvuorelaiset ovat olleet aktiivisia palveluiden vaihtopiiri Stadin aikapankissa, ja alueella on toiminut useita ruokapiirejä. Myös kaupunkiviljely on saanut jalansijaa muutamissa taloyhtiöissä. Jokin vuosi sitten roihuvuorelaiset puolustivat ansiokkaasti oman kirjastonsa säilymistä alueella. Myös Leikkipuisto Tuhkimon toimintaa jatkettiin vapaaehtoisvoimin kaupungin toimijoiden heitettyä pyyhkeen kehään. Vaikka Tuhkimon rakennus syksyllä puretaankin, on kaupunki tunnustanut vapaaehtoistyön merkityksen ja antanut rahaa väliaikaisparakkien vuokraan. Roihuvuorelaisten toimijoiden ehkä suurin tavoite eli uusi asukastila Tuhkimon puistoon on kuitenkin haave, jonka eteen tarvitaan vielä paljon työtä. Palveluiden pysyminen tarvitsee asukkaiden aktiivisuutta, jotta Tammisalon tie ei olisi edessä myös Roihuvuoressa. Meillä on kuitenkin vielä jäljellä useita ruokakauppoja, joiden kauppiaat ja työntekijät ottavat mielellään vastaan asukkaiden toivomuksia palveluidensa parantamiseksi. Vuoden aikana lehdissä on kirjoitettu paljon roihuvuorelaisten yhteisöllisyydestä. Se näkyy muun muassa taloyhtiöiden uusina grillipaikkoina, asukaspuisto Tuhkimon vanhempien toiminnassa sekä kyläkahvila Peukaloisen vapaaehtoisten aktiivisuudessa. Valitettavasti kyläkahvila joutui lopettamaan toimintansa kaupungin tarvittua tilat Porolahden koulun remontin väistötiloiksi. Myöskään isot tapahtumat, kuten hanami- ja kyläjuhlat, eivät syntyisi ilman ison joukon yhteistä panosta. Mitä enemmän alueen asukkaat kokevat Roihuvuoren muuna kuin nukkumalähiönä, sitä paremmin he voivat. Jos alueen yhteisöllisyys ei vielä ole koskettanut henkilökohtaisesti, voi aloittaa tervehtimällä naapureita rapussa ja bussipysäkeillä tai vaihtamalla muutaman sanan heidän kanssaan. Kannustamme myös osallistumaan taloyhtiön lenkkisaunoihin ja pihatalkoisiin tai sitten tulemaan mukaan Roihuvuori-seuran tai muiden alueellisten toimijoiden toimintaan. Viime elokuussa nimetyn Vuoden roihuvuorelaisen Asan kappaleen sanoin: "Ei ole tämä kylä kylmä ja ikävä". Kuva: Jussi Aalto 34 www.roihuvuori.com gallup Katu- Mitä mieltä olette Roihuvuoren palveluista? Mitä pidätte Roihuvuoren kyläjuhlista? Onko aikaisemmilta vuosilta jäänyt jotain erityisen hyvää mieleen? Mitä toivotte tulevilta kyläjuhlilta? Mikä on Roihuvuoren paras paikka? Teksti: Janne Mäkelä Kuvat: Merja Haakana ­ Roihuvuoreen tarvittaisiin jokin isompi kauppa tai tavaratalo. Ala-Roihikassa, kirjaston lähellä, voisi olla jokin Siwan tapainen pieni kauppa. ­ Kaksi vuotta sitten Asa japanilaisessa puistossa oli hyvä, samoin Notkea Rotta viime vuonna. Asa voisi tulla uudelleenkin, tai joitain muita hyviä roihuvuorelaisia esiintyjiä. sa Anna-Lii en Luostarin Mikko en Jauhiain ­ Eniten olen kaivannut tänne apteekkia takaisin. Onneksi Hertsikassa on hyvä apteekki metroasemaa vastapäätä. Postikin olisi hyvä olla. Olen asunut täällä vuodesta 2002 ja ollut hyvin tyytyväinen kaiken kaikkiaan. Ostarin alue on joskus hieman levoton, vaikka sekin asia tosin tuntuu olevan paranemaan päin. Vanhanaikainen kirjakauppa ja kampaamo ovat ihan helmiä, kuten myös jalkahoitajan vastaanotto. ­ Olen osallistunut kyläjuhlille aina kun olen ollut maisemissa. Olen itse ollut vapaaehtoisena Vuosaaren ja Rastilan vastaavilla juhlilla jakamassa ilmapalloja. Paras tapa erottua edukseen on saada hyviä paikkakuntalaisia esiintyjiä. Muutenhan tällaiset tapahtumat ovat aika samanlaisia ympäri kaupunkia. ­ En osaa valita mitään yksittäistä paikkaa, mutta Roihuvuoressa parasta on luonnonläheisyys. ­ Kaljakuppiloita voisi olla vähemmän, ne ovat joskus aika häiritseviä. Hyvää Roihuvuoren palveluissa on kirjasto, varsinkin nykyisillä aukioloajoilla. Tosin se voisi olla kesälläkin auki lauantaisin, ja kokoelmaa voisi vähän uudistaa. Kaupallisista palveluista apteekki saisi olla. Mutta itse kyllä pärjään näillä nykyisillä palveluillakin. ­ Kirkolla on ollut paljon hyvää ohjelmaa. Viime vuonna oli jokin kansanmusiikkiryhmä Romaniasta, nimeä tosin en muista. Ruoka- ja juomapalvelut ovat myös olleet kohdallaan. Pidän myös siitä, että paikalliset poliitikot osallistuvat. Toivon tulevaisuudessa lisää samanlaista ohjelmaa, laadukkaita musiikkiesiintyjiä kirkolla ja japanilaisessa puistossa. ­ Roihuvuoren paras paikka on Roihuvuoren ja Tammisalon välinen kanava ja merenranta ylipäätään. Pidän ulkoilusta. oihuvuoriseura Liity Roihuvuori-seuraan jäseneksi ja olet mukana tukemassa ja edistämässä Roihuvuoren kehitystä. Liittyä voit osoitteessa www.roihuvuori.com tai kirjastolta löytyvällä liittymiskaavakkeella. Jäsenmaksu vuonna 2011 on 12 euroa. www.roihuvuori.com ­ ajankohtaista tietoa tapahtumista ­ linkkejä alueen muihin toimijoihin ­ tietoa Roihuvuori-seurasta ­ keskustelupalsta: osallistu, kerro, vaikuta, jaa tietoa kyläjuhlien monivuotinen tuottaja
• Arkkitehtuuri ympärillämme Aikamatka Suomen arkkitehtuuriin ja rakentamiseen 1900­1980. Näe arkiympäristösi uusin silmin! Annankatu 24 www.tokyokan.fi Nyt yhteishintaan 95 Ovh. 40 Ovh. 36 Ovh. 34 Rakennuskirjakauppa, Helsinki, Runeberginkatu 5, Helsinki avoinna ma-pe klo 9­17 (elokuussa ma­to 9­17 pe 9­16) , , puh. 0207 476 401 Verkkokauppa www.rakennustietokauppa.fi Reilusti asiatonta lukemista ovh 29 e 27e ovh 28 e 26e ovh 29 e 27e ovh 23 e 21e saraste Heini: reiLusti skitso ­ kalevi rinteen elämä Reilusti skitso on rehellinen, kipeä ja kaunis kuvaus Kalevi Rinteestä, joka on sairastanut skitsofreniaa, selvinnyt hengissä monesta itsemurhayrityksestä, eikä ole koskaan salaillut sairauttaan. Gustafsson Laura: Huorasatu Huora, neitsyt, äiti, madonna vai Cher? Rujon runollinen esikoisromaani kertoo totuuden naisen esihistoriasta, klitoriksen mysteeristä ja naisvankilan arjesta ja näyttää keskisormea kaikkien niiden puolesta, joita on kohdeltu väärin. Ginzburg Lidia: LeninGradin piirityksen päiväkirja Leppäkorpi Mervi: asiaton oLeskeLu kieLLetty Asiaton oleskelu kielletty tarttuu Eurooppaa ja huhujen mukaan myös Suomea koettelevaan Piiritys kesti 872 päivää, yli kaksi vuotta. Lidia Ginzburgin omaelämä- paperittomien maahanmuuttajien ongelmaan. On ongelmallista, että ihmisistä puhutaan laittomina. kerrallinen teos tutkii kaunokirjallisuuden keinoin, miten nälänhätä vaikutti leningradilaisten ruumiiseen, mieleen ja kieleen. www.intokustannus.f