• R o i h u v u o r e n t i e k a s b e r g s v ä g e n s a h a a j a n k a t u s å g a r e g a t a n tulisu ontie unt uva ise nti e S a h a a j a n t ie p e u k a l o is e n t ie keijukaist enpo lk u vuo renp eikon t. kask ärr svä ge n l u m ik in tie strömsinla hdenp. sat uma anp. abra ham wetter in tie abraham wet ter in ti e abraham wetters väg p u n a hi lka n t ie t u h k i m o n t ie he lp a porolahden koulu porolahde n koulu v ii k k i p o r o l .k j . Ostarin tulevaisuus sivu 6–7 Yö japanilaisessa puutarhassa sivut 14–15 tuhkimonpuiston uudelleensuunnittelu sivut 10–11 Kyläjuhlilla yli neljäkymmentä tapahtumaa 2 1 . 8 . 2 9 Roihuvuoren kyläjuhlat Asa s. 4–5 | Kulttuuritapahtumat s. 18 | Herttoniemen historia uusissa kansissa s. 20–21
• Roihuvuoren kyläjuhlat www.roihuvuori.com 3 yt käsillä olevat kyläjuhlat ovat Roihuvuoren ensimmäiset. Järjestäjänä ei ole pelkästään Roihuvuori-seura, vaan mukaan on pyritty saamaan kaikki keskeiset toimijat kirjastosta musiikkiopistoon ja ravintoloista seurakuntaan. Keskeinen ajatus kyläjulissa on ollut alueen kehittämisestä kiinnostuneiden aktiivisten ihmisten verkottuminen. Verkottumista on edistänyt myös Pro Tuhkimo -liikkeen syntyminen. Kesäkuussa järjestetty Tuhkimotempaus keräsi yli 300 aikuista ja lasta jo 1960-luvulla rakennettua Tuhkimon leikkipuistoa puolustamaan. Valtaosa kyläjuhlien tekijöistä – niin esiintyjistä kuin järjestäjistäkin – on roihuvuorelaisia, jotka ovat lähteneet mukaan talkoisiin ’rakkaudesta Roihuvuoreen’. On ollut hienoa nähdä, että pyyteetön yhdessä tekeminen ja talkoohenki elävät Roihuvuoressa. Sitä kun ei yleensä yhdistetä kaupunkilaiselämään. Kyläjuhlien toinen tärkeä tavoite on ollut Roihuvuoren Kyläjuhlien aika Tässä Roihuvuoreen, Herttoniemeen, Itäkeskukseen, Marjaniemeen ja Tammisaloon jaettavassa lehdessä kerrotaan Roihuvuoren kautta aikojen ensimmäisten kyläjuhlien ohjelmasta. Juhlat ovat suurin yksittäinen ponnistus, joka Roihuvuori-seuran kautta on toviin virinnyt. Tapahtuman kynnyksellä pysähdyin itsekin miettimään, mitä kaupunginosa minulle ylipäänsä merkitsee. Kuten Asa tässä lehdessä tiivistää, Roihuvuori on minullekin tyyni mutta samalla pirteä kotipaikka. Meillä on upea metsäselänne ja töistä palatessani aina nautin sen suomasta rauhasta, joka helpottaa jättämään työhuolet taakseen. Lisäksi naapurustossani Lumikintiellä vallitsee varsin tuttavallinen ilmapiiri, jota edes hiostava julkisivuremontti ei ole syönyt vaan päinvastoin vahvistanut. Roihikassa on myös kokoonsa nähden suhteellisen mukavasti palveluita, vaikka kovasti kaivattu kahvila edelleen uupuu. Tämän lehden synty on ollut mielenkiintoinen taival, joka on kulkenut tiiviisti kyläjuhlien rakentamisen rinnalla. Toimittajina on toiminut mainio joukko taitavia kirjoittajia, joita Roihuvuori yhdistää ja työskentely ilman palkkiota ei tuntunut haittaavan. Tämäkin kuvaa sitä henkeä, joka roihuvuorelaisuuteen sisältyy – monet asukkaat ovat valmiita laittamaan itsensä pyyteettömästi likoon yhteisen hyvän puolesta. Toivottavasti nautitte lehden lukemisesta yhtä paljon kuin toimitus sen tekemisestä. Painos 20 000 Jakelu postilaatikkoihin Roihuvuoren, Herttoniemen, Tammisalon, Itäkeskuksen ja Marjaniemen alueella. Lisäksi noutopistejakeluna alueen liikkeissä. Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Kustantaja Voima Kustannus Oy / Tuomas Rantanen, 040 5077165 palveluiden turvaaminen. Arvion mukaan 60 % roihuvuorelaisista ei koskaan ole käynyt alueen kirjastossa. Puolet asukkaista hädin tuskin tietää, että alueella toimii ItäHelsingin musiikkiopisto, yksi Suomen kuuluisimmista musiikkiopistoista. Yhtä moni on todennäköisesti tietämätön siitä, että Helsingin kuvataidekoulun päätoimipiste sijaitsee täällä. Monelle saattaa olla yllätys, että meitä palvelee Suomen pienin kirjakauppa. Tällä hetkellä Roihuvuoressa on vielä kolme ruokakauppaakin. Sunnuntaiaukiolojen vapauttaminen saattaa kuitenkin muuttaa tilanteen: Onko Roihuvuorella edessä sama kehitys kuin Tammisalolla, josta palvelut ovat lakanneet yksi kerrallaan. Jäljelle on jäänyt vain kappeli, postilaatikko, kauppa-auto ja äänestyspiste. Roihuvuorelaiset voivat vaikuttaa alueensa palveluiden säilymiseen vain käyttämällä niitä. Arviolta 15 % Roihuvuoressa asuvista on koskaan käynyt alueen ravintoloissa, jos pitserioita ei lasketa. Esimerkiksi ostarilla sijaitsevan Kulmapotkun omistaja haluaisi kehittää ravintolaansa ruokaravintolana, mutta asiakkaiden puutteen takia hän joutuu keskittymään keskioluen myyntiin. Jos ostoskeskuksen ravintolat eivät viehätä, voivat asukkaat auttaa puun ja kuoren välissä olevia yrittäjiä muuttamaan ravintoloiden konseptia valtaamalla ne asiakkaina olemassaolollaan ja muuttamalla ne mieleisikseen. Samalla tavalla roihuvuorelaisten tulisi ottaa haltuun alueen puistot, pihat ja metsät ja muun ympäristön. Puistot ja pihat ovat tarkoitettu käytettäviksi. Viime vuosina yksi Roihuvuoren kouluista, kirjasto, nuorisotalo ja alueen leikkipuisto ovat olleet lakkautusuhan alla. Jos nyt suunnitellulla tempauksella saadaan kirjastolle, leikkipuistolle ja nuorisotalolle uusia käyttäjiä, niiden mahdollisuus jatkaa toimintaansa paranee ja kyläjuhlat ovat saavuttaneet osan tavoitteistaan. Kuva: Otto-Ville Mikkelä n yläjuhlat K teksti: Otto-Ville Mikkelä Pääkirjoi tus Toimittajat Taitto Kyläjuhlilla tavataan! Vastaava päätoimittaja K u va : K ät sy yhteisöä rakentamassa Toimitus Vastaava päätoimittaja Antti Möller, Lumikintie Johanna Aydemir, Keijukaistenpolku Susse Huhta, Roihuvuorentie Matti Ikonen, Strömsinlahdenkuja Sanna Jacksen, Roihuvuorentie Virve Kallio, vallila Satu Kiiskinen, Strömsinlahdenkuja Jani Marjanen, Keijukaistenpolku Anna-Liisa Mikkelä, Punahilkantie Otto-Ville Mikkelä, Roihuvuorentie Henriikka Oksman, Satumaanpolku Tuomas Rantanen, Satumaanpolku Timo Ruuskanen, Keijukaistenpolku Vesa Soikkeli, Roihuvuorentie Riikka Szalai, Keijukaistenpolku Sanna Teirikkö, Tuhkimontie Nina Kairisalo
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kyläjuhlat 4 os hiphoppia kuuntelevalta nuorelta kysyy, että missä kotimaisen rapin kuumin nimi Asa asustelee, niin oletettavasti enemmistö osaisi nimetä paikaksi Roihuvuoren. Tammisalon ja Herttoniemen kautta Roihuvuoreen asettunut artisti on viettänyt täällä yli puolet elämästään ja on juurtunut seutuun. Syyt ovat yksinkertaiset. – Roihika on minulle kotipaikka. Se on tarpeeksi leppoinen ja sopivan eloisa lähiö. Asa on tunnettu musiikkiympyröissä jo vuosikymmenen ajan. Suuremmalle yleisölle hän tuli tutuksi debyyttialbuminsa myötä taiteilijanimellä Avain . Levy menestyi rapskenen pienuudesta huolimatta varsin hyvin yltäen virallisella albumilistalla sijalle 5. Tuolta levyltä lohkaistiin single nimeltä Roihuvuori, jolla artisti paitsi osoitti paikkansa, myös otti vahvasti kantaa yhteiskunnallisilla lyriikoillaan. Riimit kuten ”Roihuvuori, pommit tippuu” tai ”Roihikas enemmän kapakoita ku ruokakauppoi” olivat yhtäkkiä jokaisen suomirapdiggarin huulilla. Asa onkin oikea mies vastaamaan, että miksi Itä-Helsinkiä niin kovasti parjataan, kun suhteellista köyhyyttä löytyy Espoostakin? – Ihmiset tarttuvat mielikuviin. Idässä on muutama pahamaineinen lähiö, jotka ovat levittäneet tätä laitapuolen mainetta, mutta todellisuudessa koko Suomi on aika samanlaista rakennelmaa täynnä. Vuorenpeikontien kasvatti Asa on käynyt peruskoulun Roihuvuoressa. Tuolta ajalta hänelle nousevat päällimmäisenä mieleen välituntien tohinat. – Kävin alaja yläasteen Roihikassa. Parhaita muistoja on joka välitunnilla pelatut fudismatsit. Kun kello soi, koko porukka ryntäsi pihalle ja peli jatkui siitä mihin se oli jäänyt edellisellä välkällä. Hammashoitolan ikkunat oli aika täynnä pallonjälkiä. Vuonna 2005 ilmestynyt kakkosalbumi Leijonaa metsästän oli askel omalle tielle. Artistinimi vaihtui Asaksi ja samalla musiikkiin haettiin Asan top-3 paikat Roihuvuoressa 1. Vesitorni. Paikka pohdiskeluun ja visioimiseen. 2. Untuvaisentien ja peukaloisentien välinen nurmi. Strömsin rantatuulet puhaltaa nastasti, hyvää lääniä löhöilyyn ja fudiskentsu. 3. Vanha hyppyrimäki. Kesäisin kokoontumispaikka kavereiden kanssa. Vuoren korkeuksissa jalat maassa Asa inspiraatiota perinteisestä kansanmusiikista. Suunnanvaihdokseen vaikutti kyllästyminen, sillä Asa ei enää yksinkertaisesti jaksanut kuunnella perusrappia kotona. Seuraavat albumit ovat jatkaneet samaa rataa ja yleisön lisäksi kriitikot ovat pitäneet kuulemastaan – vuonna 2008 ilmestynyt Loppuasukas putsasi palkintopöytiä kerta toisensa jälkeen, esimerkiksi arvostettu Teosto-palkinto ojennettiin Asalle. Mitä menestys merkitsee? – Ei oikeastaan mitään. Hiukan olemme saaneet jätkien kanssa keikkoja lisää. Meriitit on hyvä nollata heti alkuunsa, niin pysyy pää kylmänä ja kehitys jatkuu. Asan tekstit ovat erittäin kantaaottavia ja yhteiskunnallisesti virittyneitä. Esimerkiksi kappale Alkuasukas kuvaa turismin vaikutuksia perinteisille kulttuureille. – Ei ole mitään niin vaarallista kuin petoeläin nimeltä ihminen, jolla on luppoaikaa ja ylimääräistä rahaa vieraassa J K u va : Pa si Sa lm in en Asa japanilaistyylisessä puutarhassa klo 21.15
• Roihuvuoren kyläjuhlat 5 www.roihuvuori.com Mikäli kaipaat asenteellista menoa ja meininkiä, niin sitä on luvassa Nazi Death Campin siivittämänä. Biisit kuten Abortion Clinic Boogie ja (I got) Mental Problems tuskin jättävät kuulijoita täysin viileiksi. Kappaleisiin bändi on hakenut innoitusta mm. tylsistymisestä, paskaduuneista sekä Kouvolasta. Basisti Töni Köskisen mukaan bändi soittaa todella kehnoa punkkia. Se saattaa olla tyylilajiin istuva ironinen heitto, sillä Saksassa asti on ryhmä ollut soittamassa. Meininki oli kuulemma erittäin jees, braatvurstikin maistui. Näillä näkymin NDC suuntaa teutonien maille uudemman kerran syksyllä, mutta sitä ennen on luvassa keikka Roihuvuoren japanilaistyylisessä puutarhassa. Äitienpäivänä 10.5. Roihuvuoressa vietettiin toistamiseen hanamia eli kirsikankukan katselun juhlaa. Hanami on japanilaisten vuoden tärkein juhla. Vaikka kukinta ei vielä ollut alkanut, arviolta yli 600 ihmistä saapui Kirsikkapuistoon. Vielä enemmän ihmisiä kävi kukinnan alettua Japanilaistyylisessä puutarhasssa ja Kirsikkapuistossa. Kukinnan huippu, mankai, osui vasta seuraavaan viikonloppuun, ja kukkaissadetta, hanafubukia, pystyi alueella ihastelemaan 27.5. Roihuvuori.com-sivustolla oleva juttu ”Kuvia vuoden 2009 kirsikan kukinnasta” on luettu noin 2000 kertaa. Viime keväänä piti istuttaa viimeiset 50 lahjoituskirsikkapuusta Roihuvuoren Kirsikkapuistoon. 31 puuta oli kuitenkin tuhoutunut kuljetuksessa, joten loput istutetaan vasta syksyllä. Seuraavina vuosina alueelle on tarkoitus istuttaa myös muita kuin jo istutettua prunus sargentii -lajiketta. Jatkossa kirsikkapuita istutetaan muun muassa Kirsikkapuiston ja Japanilaistyylisen puutarhan välisen kulkureitin varrelle. paikassa. Lisäksi matkailu Suomessa on täysin aliarvostettua! Kunnon humppaa ja pälpätystä Asan juurtuneisuudesta kotiseutuunsa kielii moni seikka. Sanoitusten ohella kuvamateriaalista on helppo bongata tuttu Roihuvuoren kiintopiste. Ylä-Roihuvuoressa asustavan Asan lisäksi Roihikka on houkutellut useitakin muita kulttuurialan henkilöitä tykönsä, kuten esimerkiksi räppäri Notkean Rotan , kirjailija Antti Tuurin ja kuvataiteilija Jussi Kiven . Voisi olettaa, että alue antaa inspiraatiota luovaan työhön. – Kyllä mä istun kapakassa kynä ja vihko pöydällä. Eli kannattaa katsoa, mitä paikallisessa humalassa hölisee! Roihuvuoren ostarin nykytilaa on Asa monen muun roihuvuorelaisen tapaan ehtinyt pohtia. Hän toivoo tontille alkoholitonta kahvilaa sekä markkinahumua kirpputorien tapaan. Kahvittelupaikkaa ovat monet muutkin kaivanneet, esimerkiksi nuorisotalon viereisen tontin pihasuunnitelmissa sama tarve nousi esiin varsin voimakkaana. Asa on lupautunut – kuinkas muuten – esiintymään kyläjuhlillamme Japanilaistyylisessä puutarhassa tervapatojen roihutessa. Minkälaista keikkaa on syytä odottaa? – Olemme autenttisella pikku orkesterilla liikkeellä, mutta koitamme saada silti kunnon humpan soimaan. Henkiä kutsutaan mielen sopukoista ja tanssitaan täristen kohti transsia! Ei kannata pelästyä pälpätyksen määrää! Voitko vielä loppuun heittää muutaman riimin Roihuvuoresta vuonna 2024? turha kohennella bishellä oloaan kun vuodet vierii ja vedenpinta kohoaa on vakavanhalla rauhan aitta ja nuorella korkeella turvapaikka Uutisista vastasi toimitus Nazi Death Camp Roihuvuoren Nuorisotalolla voi käydä kuulostelemassa nuorisobändi Burning Deckin metallivoittoista rockia. Viime syksynä perustettu bändi on basisti Eemelin mukaan hakenut innoitusta mm. Metallicasta ja Sex Pixtolsista. Burning deck Tarja kujanpää Varttuneemmille ja vanhoille sieluille on luvassa mannaa Hard Rock Housen puolella, missä esiintyy juurevaa bluesia soittava Bluestime Duo. Kitaristit vetävät keikan akustisena, mikä takaa autenttisen tunnelman. Herrat Kurt ”Kurre” Tulikallio ja Jari Nyström ovat molemmat pitkän linjan muusikoita ja soittaneet jo vuosikymmeniä useissa eri kokoonpanoissa Suomessa ja ulkomailla. Kokoonpano on ollut kasassa muutaman vuoden ja tämä kesä menee keikkaillessa pääkaupunkiseudulla. uutiset Roihuvuoren toinen hanami oli yleisömenestys PIKKUARKKITEHDIT TARMOKKAINA Porolahden päiväkodin pikkuarkkitehdit piirsivät loppukeväästä Tuhkimo-satuaiheisia luonnoksia Leikkipuisto Tuhkimon uudisrakennukseksi. Piirrokset on tarkoitettu annettavaksi varttuneemmille arkkitehdeille uudistalon suunnittelun pohjaksi. Lasten työt olivat kesällä nähtävillä kirjastossa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi avasi pikkuarkkitehtien näyttelyn. Projektin takana oli Roihuvuoren Agenda 21 ja Porolahden päiväkoti. Suurimpien puolueiden kannatus europarlamentin vaaleissa 2009 roihuvuorelaisten äänestysalueilla: Karhuryhmän Matilda Mikkelän (4 v.) Tuhkimonlinna Roihuvuoren äänestysalue A (Porolahdenkoulu) äänestysprosentti 41,7% VIHR 32,7 % SDP 22,6 % KOK 17,1 % VAS 8,4 % PS 7,3 % KESK 4 % KD 3,1 % RKP 2,8 % Roihuvuoren äänestysalue B (Roihuvuoren ala-aste) äänestysprosentti 41,6% VIHR 25,3 % SDP 22,2 % KOK 19,8 % PS 10,2 % VAS 9,7 % KESK 5,4 % RKP 3,3 % KD 2,1 % Jos kolmen äänestysalueen äänet lasketaan yhteen, suurin puolue oli kokoomus (32 %), toisena vihreät (25 %) ja kolmantena SDP (18 %). Roihuvuoren Aja B-alueilla eniten ääniä sai Heidi Hautala (vihr) ja Tammisalon äänestysalueella Risto J. Penttilä (kok). Lähde Tilastokeskus. Europarlamenttivaalit Roihuvuoressa Tammisalon äänestysalue (Tammisalon VPK) äänestysprosentti 63% KOK 46 % VIHR 21,3 % SDP 12,2 % RKP 6 % PS 4,8 % KESK 3,6 % VAS 3,1 % KD 2 % Kitaristi Tarja Kujanpäästä voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että hän laulaa kokemuksen syvällä rintaäänellä. Tämä rohkea naisrokkari on 80-luvulta lähtien säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut itse omat kappaleensa – tosin jokunen uudelleentulkinta toisten artistien hittibiiseistäkin setistä löytyy, kuten asiaan kuuluu. Kujanpään mukaan kappaleet koskettelevat koko elämän kirjoa nousuista laskutunnelmiin asti. Bluestime duo K u va : K u rt Tu lik al lio K u va : Ta rj a K u ja n pä ä, pr es s K u va : Sa n tt u Sä rk äs teksti: antti möller Burning deck Nuorisotalolla klo 16.30. ja 17.30 Tarja kujanpää ruiskumestarissa klo 22–23 Bluestime duo hard rock housessa klo 23.30 nazi death camp japanilaistyylisessä puutarhassa klo 20.00 Keikkojakin on takana jo kelpo määrä, esimerkiksi Herttoniemen nuorisotalolla, Vuotalolla sekä Helsingin Nuo-risoasiankeskuksen järjestämässä alle 15-vuotiaiden bändikatselmuksessa Junnuvimmassa. Roihuvuorelaisten nuorten musiikkiharrastusta hankaloittaa kelvollisten treenitilojen uupuminen. Roihikan nuorisotalolta ei löydy rumpuja, joten Burning Deck harjoitteli pitkään Hertsikan Nutalla. Valitettavasti sieltäkin loppui bänditoiminta keväällä, joten treenit vedetään nyt Vuosaaressa. K u va : K ar i Sä rk in ie m i
• Roihuvuoren kyläjuhlat 6 www.roihuvuori.com oihuvuoren ostoskeskuksen K-kauppias Jan Lönn katselee myymälänsä edestä aukeavaa uutta uljasta toripihaa ja huokailee tyytyväisenä. – Tänä kesänä tulevat vihdoin kuntoon piha ja istutukset. Kun vielä saadaan tuo kolmas talo ja parkkipaikat järjestykseen, voidaan täällä ostarilla olla tyytyväisiä! Muodonmuutos on ottanut aikansa. Alun perin Roihuvuoren ostoskeskus avattiin juhlallisin menoin käyttöön vuonna 1958. Esko Korhonen oli suunnitellut sen uudenlaisen asumalähiön kyläkeskukseksi ja aikanaan se oli Suomen ensimmäisiä oikeita ostoskeskuksia. Jopa kauppojen ovien kädensijat oli varta vasten muotoiltu palvelemaan arkkitehtonista kokonaisuutta. Ostoskeskus koostui kolmesta kauppatalosta, toripihasta ja kahdeksankerroksisesta asuinrakennuksesta, jonka kivijalka oli varattu kaupoille. Kun itse muutin Roihuvuoreen pikkunassikkana 60luvun lopulla, ostarilla oli erilaisten kauppojen, postin ja apteekin ohella peräti kolme pankkia. Yhden niistä – sen mistä sai hauskimman säästöporsaan – tili minulla on yhä, vaikka pankin nimi on vaihtunut monta kertaa ja sen hallinnointikonttori on sittemmin osoitettu Hakaniemeen. Nykyisen Alepan talon paikalla olleen Elannon kaupparakennuksen päässä oli kahvila ja pihan keskellä neliön muotoinen suihkukaivo. Joskus teininä yritin naurattaa kavereitani hyppäämällä suihkukaivoon vaatteet päällä. Vettä oli pohkeisiin asti ja kengät kastuivat. Myöhemmin koko alue rapistui ja suihkukaivokin poistettiin. Kulmilla kerrottiin, että suihkukaivon kohtalon sinetöi se, että joutoväki tapasi viettää liikaa aikaa sen reunalla istuksien. Ostarien kohtalo Helsingissä on viime vuosina purettu useita lähiöiden vanhoja ostoskeskuksia. ItäHelsingistä muutama vuosi sitten sai mennä Vuosaari, seuraavana ovat vuorossa Myllypuro ja Laajasalo. Vanhojen ostareiden ongelma on usein siinä, että niiden hallinta on hajonnut useille pienille yrittäjille, joilla ei ole varaa ryhtyä niin suurisuuntaisiin remontteihin kuin mihin rapistuneissa rakenteissa olisi tarvetta. Toisaalta päivittäiskaupan keskusliikkeet ovat keskittäneet palveluitaan suurempiin liikenteen solmukohtiin ja postija pankkitoimijatkin ovat laittaneet konttoriverkosOstari herää henkiin r tonsa uusiksi. Samalla myös apteekkien ja muiden erikoisliikkeiden kilpailuolosuhteet ovat kiristyneet. Ulkoisesti rapistuneet ostarit ovat sittemmin täyttyneet kirpputoriyrittäjistä ja halvan kaljan kuppiloista. Roihuvuoren ostoskeskuksen rappiotila oli pahimmillaan 2000-luvun puolivälissä, jolloin nykyisen K-kaupan talo todettiin homevaurioituneeksi ja se piti purkaa kokonaan. Työmaaksi muuttunut ympäristö nuivahti. Asfaltti kupruili, aikanaan hienot betoniportaat repsottivat ja yleisen ankeuden kruunasivat nurkille pesiytyneet kaljaremmit. Roihuvuoren ostarin sijainti on kuitenkin alueesta tehdyn kaupallisen selvityksen mukaan hyvä eikä kaupan suurliikkeillä ollut halua luopua kauppapaikoistaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi pari vuotta sitten alueen uuden asemakaavan, jota on nyt ryhdytty toden teolla toteuttamaan. Myös vuodesta 2000 kauppaansa pyörittänyt Jan Lönn uskoo ostoskeskuksensa tulevaisuuteen. – Ostarin ympärillä asuu paljon ihmisiä, jotka mielellään asioivat omalla alueellaan. Kun olin kaupan uudisrakentamisen vaatiman puolentoista vuoden ajan ensin sapattivapaalla ja sitten tuurauskeikalla Hyrylässä, en missään vaiheessa edes harkinnut, ettenkö palaisi takaisin Roihuvuoreen, kun talo taas valmistuu. Itse Länsi-Espoossa vaimon, 10-vuotiaan tyttären ja koiran kanssa asuva Lönn kehuu kantaroihuvuorelaisia mukavaksi väeksi ja kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, kuinka täällä asukkaat arvostavat omaa aluettaan. – Nyt on kuitenkin sukupolvenvaihdos käynnissä ja on tärkeä miettiä miten palveluita alueella voitaisi kehittää sen mukaan. Kilpailu on hyvästä Lönn ei kavahda naapurissa olevan Alepan vetovoimaa, vaan päinvastoin toivottaa sen tervetulleeksi. – Kyllä se asukkaiden ja kokonaisuuden kannalta on ehdottoman hyvä asia, että näin Kauppias Jan Lönnin mielestä ruokakauppojen kilpailu tuo asiakkaita myös muille ostoskeskuksen palveluyrittäjille. Näkymä uusitulle ostaripihalle ns. yksiötalon ensimmäisen kerroksen parvekkeelta, kuvassa vasemmalla korjausta vielä odottava vanha apteekintalo.
• Roihuvuoren kyläjuhlat 7 www.roihuvuori.com isolla alueella on kilpailua. Se pitää hereillä. Kun laajemman perustarjonnan takia alueelta ei niin helposti lähdetä muualle ruokaostoksille, tulee tilaa myös muille liikkeille. Ruokakauppojen ohella Roihuvuoren ostarilla on tällä hetkellä kirjakauppa, kaksi kampaamoa, kukkakauppa, polkupyöräliike, pari kaljakuppilaa ja noutopizzeria. Kauppias Lönn uskoo, että ostoskeskuksen kohentuessa nykyisten erikoisliikkeiden toimintaedellytykset paranevat ja uusiakin ilmaantuu. Uutena toimijana voisi ajatella esimerkiksi äskettäin Roihupeltoon muuttaneen Mikromajan kaltaista erityiskauppaa, jonne saavuttiin eri puolilta Helsinkiä ja jopa kauempaa. – Toisaalta tilausta olisi kahvilalle tai kunnon ruokapaikalle. Sellainen voisi palvella erityisesti lapsiperheitä ja toimia paikallisena kohtauspaikkana. Lönn jakaa asukkaiden usein esiin nostaman huolen siitä, että ostarin nurkille ehti välillä kasaantua liikaa päihdeongelmaisia. – Tilanne kuitenkin helpottuu, kun alue remonttien myötä siistiytyy. Kaupunki voisi kuitenkin yrittää auttaa hoidon tarpeessa olevia ihmisiä hoidon piiriin. Toisaalta joissakin kaupunginosissa on ollut hyviä kokemuksia siitä, että sopivaan paikkaan sijoitetut grillikatokset ovat ohjanneet kaljoittelijasakit hiukan sivummalle kauppojen kulmilta ja vilkkaimmilta kulkureiteiltä. Uudet kaavat Ostoskeskuksen remontti laajenee lähivuosina myös alueen ulkopuolelle. Uuden asemakaavan mukaan nykyinen Tulisuontie siirtyy parikymmentä metriä kauemmas kirkosta. Näin kirkon eteen saadaan ostaria nykyistä paremmin palveleva parkkipaikka. Lisäksi risteykseen on tulossa liikenneympyrä. Ugly Duckling -ravintolasta tunnettu yksikerroksinen talo sekä sen vieressä oleva vanhan lämpökeskuksen rakennus puretaan ja niiden tilalle rakennetaan kaksi uutta asuinrakennusta. Kauppias Lönnin mukaan ostoskeskuksen ja sen ympäristön asemakaava on hyvä, mutta hän pelkää että sen toteutukselle ei kovin pian löydy kaupungilta rahaa. – Erityisesti huolettaa tuo apteekkitalon kohtalo, koska sen suojelumääräykset saattavat tehdä korjauksen todella vaikeaksi. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin todella tärkeää, mitä uusia palveluja juuri sen talon kautta ostarille saadaan. Nyt kaavavalmistelussa on myös suunnitelma sijoittaa ostarin taakse metsäselänteen reunaan rivi uusia asuinrakennuksia. Noin puolen kymmenen talon varaus jäi yleiskaavaan aktiivisen asukasvastustuksen jälkeen jäljelle aikaisemmista suurisuuntaisemmista rakentamissuunnitelmista. Ne olisivat kahmaisseet Roihuvuorta suojaavan metsäalueen liki koko matkalta vesitornilta Roihupeltoon. Roihuvuoren ostarin taakse ajateltuun lisärakentamiseen Jan Lönn suhtautuu hiukan varauksellisesti: – Asukkaat arvostavat täällä paljon alueen luontoa ja siksi asia on vähän kaksipiippuinen. Toisaalta kukkulan takarinteeseen sijoittuva lisärakentaminen ei välttämättä toiNykyisen Ugly Duckling -talon kohdalle suunnitellaan kahta uutta kerrostaloa. Roihuvuoressa onkin pulaa kohtuuhintaisista perheasunnoista, joten voisi toivoa, että näihin rakennuksiin saataisiin huonelukunsa puolesta perheille sopivia hitastai osaomistusasuntoja. Tällainen uudisrakentaminen lisäisi ostoskeskuksen asiakaskuntaa ja ehkä osaltaan monipuolistaisi sen palvelutarjontaa. Roihuvuorentien ja Tulisuontien kulmaan tulevan rakennuksen haasteena on sen keskeinen kaupunkikuvallinen paikka. Talon alakertaan on ajateltu liiketiloja. Suunnitteluja toteutusresurssien kannalta on merkittävää, millainen hanke talojen rakentamiselle syntyy. Yksi vaihtoehto voisi olla, että toinen rakennuksista toteutettaisiin kaupungin rakentamana taiteilijatalona. Korkeatasoista suunnittelua voitaisiin tukea järjestämällä kohteesta arkkitehtikilpailu. Aikaisemmin Helsingin kaupunki on rakentanut taitelijatalon Vuosaareen. Talossa perheineen asuvat taiteilijat maksavat asunnoistaan normaalia vuokraa. Vuosaaren taitelijatalossa asuu mm. kirjailijoita, kuvataiteilijoita, tanssijoita ja teatterintekijöitä, heistä tunnetuimpia lienevät kirjailija Hannu Salama ja näyttelijä Vappu Jurkka. Aktiivisen kulttuuriväen oma talo on tuonut alueelle tapahtumia ja yleistä kulttuurihenkeä. Jos tällainen talo saataisiin myös Roihuvuoreen, voisi ajatella että Tulisuontien ja Roihuvuorentien kulmassa olevan rakennuksen alakertaan voisi sijoittaa esimerkiksi näyttelytilan. Viereisiin liiketiloihin sopisi myös taiteilijakahvila tai laadukkaampi ruokaravintola. Tulevaisuuden kyläjuhlilla taiteilijatalo ja uudet liiketilat voisivat toimia tapahtumapaikkoina. rOIHUVUOREN OSTARIN KAINALOON TAITEILIJATALO? Teksti: Tuomas Rantanen – Vanha Roihuvuori edustaa arvostettua 50-luvun arkkitehtuuria. Arkkitehtikilpailu antaisi hyvät mahdollisuudet sille, että tälle omaleimaiselle paikalle suunniteltava uusi rakennus istuisi hyvin ympäristöönsä. Lisäksi kilpailun myötä suunnittelussa kannattaa edellyttää käytettävän parhaita mahdollisia matalaenergiaratkaisuja, jotka maksavat itsensä energiansäästön kautta nopeasti takaisin. mITÄ MIELTÄ? Tulisuontie Strömsinlahden polku Prins sintie R o i h u v u o r e n t i e R o i h u v u o r e n t i e Roihikan Keskuksen uusi asemakaav a Liikerakennus Suojeltu liikerakennus Uusi asuinrakennus Suojeltu asuin rakennus si kovin paljon uusia asiakkaita ostarille. Sen sijaan Roihupeltoon, Lanternan kauppakeskuksen yhteyteen merkitty uusi metroaseman paikka saa kauppiaan innostumaan: – Espoon perukoilla asuvan näkökulmasta metro on kyllä todella hyvä liikenneväline. Sen kautta voitaisiin saada lisää bussivuorojakin, jolloin autottoman väen liikkuminen helpottuisi ja saasteet vähenisivät. teksti JA KUVAT: tUOMAS rANTANEN kaupunginvaltuutettu (vihr.) vuodesta 2000 – Taiteilijatalo olisi mainio idea. Niitä ei todellakaan ole tarpeeseen nähden pilvin pimein. Roihuvuori on kulttuurisesti monimuotoinen paikka ja idea profi loisi Roihuvuorta entisestään tähän suuntaan. Taiteilijatalo ei ole vain asumista varten, vaan se levittää ympäristöönsä luovia ideoita ja tapahtumia. Esimerkiksi Vuosaaressa on syntynyt näyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia, seuraavaksi puuhataan teatteritoimintaa. Pasi Toiviainen (Vuorenpeikontie), arkkitehti, ympäristötoimittaja Sinikka Sokka (Keijukaistenpolku), laulaja, näyttelijä, Vuosaaren taiteilijatalon hallituksen puheenjohtaja – Kun erilaisia taitelijoita eri aloilta laitetaan yhteen, syntyy uusia kombinaatioita ja mahdollisuuksia. Taiteilijatalo toisi Roihuvuoreen tuoretta fi ilistä ja olisi hienoa, jos kapakoiden sijaan meidän ostarimme ympäristöä hallitsisi hiukan taiteellisempi näkemys. Talosta voisi olla myös etua kamppailussa kirjaston puolesta, yhteistyö kirjaston ja taiteilijatalon kanssa olisi muutenkin hyvä asia! Petri Hiltunen (Roihuvuorentie), sarjakuvapiirtäjä
• Roihuvuoren kyläjuhlat 8 Roihuvuoriseuran puheenjohtajanakin pitkään vaikuttanut Tytti Salminen on urakoinut Roihun pesäpalloilun puolesta jo 90-luvun alusta asti. Kuva: Tuomas Rantanen K u va : Tu om as R an ta n en www.halsanskok.f i Kasvis pyöryk ät pestok erman ja rigaton i-pasta n kera 4 annost a 300 g Hälsan s Kök kasvisp yörykö itä 300 g rigaton i-pasta a Pestok erma 100 g vihreää pestoa 2 dl ruoanv almistu skermaa Sekoita pestok erman valmistusaine et kattilas sa ja kiehau ta ne. Anna kiehua miedoll a lämmö llä noin 7 min. Mausta suolalla ja pippuri lla. Paista kasvisp yörykä t pakkaukse ssa olevan ohjeen mukaan. Tarjoa kasvisp yörykät rigaton i -pasta n, pestok erman ja parmes anraas teen kera. Hälsans Kökin tuotteet ovat helposti valmistettavia kasvisruokia, joista loihdit nopeasti maukkaan aterian koko perheelle. Ravitsemuksellisesti täysipainoiset Hälsans Kök tuotteet sisältävät soijaja vehnäproteiinia ja ovat vaihtoehto kaikille, jotka haluavat maistuvaa keveyttä ruokavalioonsa. Hämmästyttävän hyvää kasvisruokaa Hälsans Kök tuotteet löytyvät suurten ja keskisuurten ruokakauppojen pakastealtaista ja -kaapeista. www.halsanskok.f i Hälsans Kök tuotteet löytyvät suurten ja keskisuurten ruokakauppojen pakastealtaista ja -kaapeista. Seesaminuggetit 300 g Kasvispyörykät 300 g Soijanakki 300 g Kasvismureke 300 g Kasvispihvi 300 g
• Roihuvuoren kyläjuhlat 9 www.roihuvuori.com Roihuvuori on yksi harvoista kaupunginosista, jolla on oma urheiluseuransa. Roihuvuoren Roihu – nykyään pelkkä Roihu – perustettiin vuonna 1957, ja se on toiminut muun muassa pesäpallon, koripallon, lentopallon ja aerobicin parissa. Pesis on kuitenkin ollut lajeista suosituin ja myös tuonut Roihulle eniten menestystä. Pesisharrastus voi tänä päivänäkin hyvin Roihuvuoressa. Roihun naistenjoukkue pelaa peräti ykkössarjassa eli toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Roihun toiminta on kasvanut ilahduttavasti myös junioripesäpallon saralla. – Pienen notkahduksen jälkeen 1990-luvun lopulla Roihulla oli vain kolme naisten joukkuetta. Uuden vuosituhanRoihuvuori-seuran kuluneen vuoden toiminta on ollut suurten tapahtumien järjestämistä: kun Kirsikkapuiston hanami saatiin pidettyä, jatkettiin nyt käsillä olevan kyläjuhlan suunnittelua. Parhaillaan on jo tekeillä ensi kevään Rakennetut kulttuuriympäristöt -tapahtumasarja, jonka Herttoniemija Roihuvuori-seura järjestävät yhdessä. Se käsittelee kaupunginosamme 1950-luvun avaraa kaavoitustapaa viheralueineen. Vuoden alusta seuramme aloitti asukasillat, joita on vietetty joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 19 kirkon seurakuntasalissa. Niissä on käsitelty mm. alueen vanhusja päiväkotiasioita, metsäselänteen muuttamista asuinalueeksi sekä suunniteltu yhteispuistoa. Paikalla on ollut asianmukaisia vieraita kaupungin hallinnosta. Helmikuussa kuultiin Petri Laaksosen matinea ja kesäkuun asukasiltana veneiltiin Villinkiin. Uusiin asukasiltoihin on luennoitsijoita ilmoittautunut jo lukuisa määrä, joten mielenkiintoisia iltoja tulee riittämään! Viimeisen vuoden aikana seura otti kantaa viiteen asiaan: Sahaajankadun kulmaan on suunnitteilla palveluasumista ja vuokrataloja, mistä annettiin myönteinen lausunto. Linnanrakentajantien ja Abraham Wetterin tien kulmatontille kartanon alapuolelle suunnitteluvirasto on esittänyt puutarhamyymälää ja uimahallia. Seuran mieteksti: Matti Itkonen Roihuvuoren metsäluonto vaarassa oihuvuoren metsät ovat tänä vuonna kaupungin hakkuuohjelmassa. Keväällä kaupunki hakkasi Porolahden perukasta tervaleppäkorpea ja koivikkoa sekä poisti yksittäisiä puita läntiseltä metsäselänteeltä. Hakkuut perustuivat aiemmin tehtyyn suunnitelmaan. Helsingin kaupunki on linjaamassa uudelleen metsänhakkuita sekä luonnonsuojelun strategiaa. Uudessa linjauksessa luonnon monimuotoisuuden suojelu ja lahopuuston säästäminen saavat aiempaa vahvemman aseman. Kaupungin hakkuilla ei ole puuntuotannollista tavoitetta eikä niillä edes tuoteta voittoa, sillä Helsingin kaupunki on todennäköisesti ainoa voimakkaasti tappiollisen metsätalouden harjoittaja Suomessa. Jos muutaman miljoonan kuluttaminen metsien käsittelyyn hyväksytään, tulisi toimenpiteet suunnata niin, että metsät olisivat metsiä eivätkä pusikoita, ja luonnollekin jätettäisiin osansa. Luonnonsuojelujärjestöt ovat esittäneet kaupungin metsien hoidossa siirtymistä kohti Vantaalla käytössä olevaa ja toimivaksi havaittua mallia. Vantaalla toimenpiteet suunnitellaan kuvioittain ja ne hyväksytään työryhmässä, joka koostuu kaupungin eri elimistä sekä ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä, jotka edustavat yliopistoa ja luonnonsuojelujärjestöjä. Vantaalla hakkuita ei tehdä perinteisen metsätalouden harjoittamiseksi. Hakkuiden perusteena on yleensä ulkoilureittien turvallisuus sekä virkistysarvojen lisääminen. Kun turhaa metsätaloudellista työtä kuten taimikonhoitoa ja uudistustöitä ei avohakkuiden vähennyttä tarvita niin paljon, voidaan työpanos suunnata tehokkaammin ulkoilureittien varsille ja näkyville paikoille. Maaliskuussa hakattavaksi suunniteltu Hiidenkirnujenrinne jäi odottamaan uusien linjauksien valmistumista. Marjaniemen siirtolapuutarhan uusien tonttien hakkuiden yhteydessä metsäalue kapeni, kun hyvin järeitä haapoja ja koivuja kaadettiin monitoimikoneella. Suunnitellut hakkuut lehdossa olisivat olleet varsin voimakkaita, käytännössä uudistushakkuuta vaiheittain. Hiidenkirnujenrinne on todettu arvokkaaksi lintualueeksi, tiedot löytyvät kaupungin luontotietokannasta. Yksityinen metsänomistaja saisi valtiolta korvausta Metsoohjelman varoista vastaavan monimuotoisen lehdon suojelusta. Talousmetsissä on hyvin harvinaista löytää noinkin laaja lehto, jossa puusto on järeää ja monipuolista. Toivotaan, että alue säästyisi hakkuilta. R lestä kartanon maisemaan ei sovi suuri uimahalli, ja se ehdottikin sen siirtämistä tien toiselle puolelle. Leikkipuisto Tuhkimon toiminta vanhalla paikalla lakkautettiin viime syksynä homevaurioiden takia. Seura on toivonut, että toimintaa jatkettaisiin vanhalla paikalla ja uusi rakennus rakennettaisiin pikaisesti takaisin; asiasta jätettiin kaksikin kannanottoa. Seura esitti myös, että Roihuvuoren ala-asteen peruskorjausta aikaistettaisiin, mikä nyt iloksemme näyttäisi toteutuvan. Lisäksi jätettiin muistio toimenpiteistä ostoskeskuksen rauhoittamiseksi. Ensi vuonna komeat 50 vuotta täyttävä seura toivoo tietysti saavansa jokaisen roihuvuorelaisen jäsenekseen. Aktiivisille löytyy runsaasti mielekästä toimintaa, mutta mukaan voi lähteä myös kevyesti kuulostelemaan. Seuran ylläpitämiltä Roihuvuoren kotisivuilta www.roihuvuori.com löytyy yhteystiedot, säännöt, kannanotot sekä ajankohtaista tietoa. Kotisivuilla voi antaa palautetta, keskustella ja tietenkin liittyä jäseneksi. Kun kyläjuhlat on juhlittu, voidaankin tavata asukasilloissa! Roihu liikkuu ja kilpailee nen puolella junioritoiminta aktivoitiin uudelleen eri pääkaupunkiseudun seurojen yhteistyönä. Nyt joka ikäluokassa on tyttöjen ja poikien joukkueet ja kesäisin järjestetään myös pesiskoulu 6–10-vuotiaille. Junioripelaajia Roihussa on tällä hetkellä noin 120, kertoo Roihun sihteeri ja monitoiminainen Tytti Salminen. Näkyvin myönteinen merkki lienee se, että Roihuvuoren pesäpallokenttä on saanut uuden hiekkatekonurmen tämän kevään aikana. Kenttä on vielä hieman pehmeä, mutta pääsee lähemmäksi optimikovuutta ajan ja sateiden myötä. – Tänä kesänä kentällä pelataan yli sata peliä, Salminen lupaa. R teksti: Jani Marjanen Pia Pilhjerta Puheenjohtaja Roihuvuori-seura ry Hyvää kyläjuhlaa kaikille! Vihdin Pallo Roihu 13.5.2009 Roihuvuori-seuran kuulumiset Helsingin hakkuista ja suunnitelmista eripuolilla kaupunkia kertoo blogi http://kaupunkimetsa.blogspot.com M at ti Ik on en . K u va : O tt o -V ill e M ik ke lä
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kyläjuhlat 1 eikkipuisto Tuhkimo sijaitsee Roihuvuoren vehreyden keskellä japanilaistyylisen puutarhan ja kirsikkapuiston välissä. Iso kenttä ja ympäröivä metsä ovat toimineet lasten ja vanhempien leikkija virkistyspaikkana kesät talvet jo vuodesta 1961. Puistorakennuksen kosteusvaurion vuoksi kaupungin järjestämä puistoja koululaisten iltapäiväkerhotoiminta on siirretty väliaikaisesti Prinssintielle nuorisotilaan. Puisto on ollut roihuvuorelaisille tärkeä jo monta sukupolvea, ja kaupunginosan aktiiviset vanhemmat ja isovanhemmat ovatkin ryhtyneet toimiin puistotoiminnan saamiseksi takaisin Tuhkimoon. Jokaiselle jotakin Kahden lapsen isälle, Ollille , puisto tuli erityisen tärkeäksi, kun hän oli Ukon koti-isänä puolitoista vuotta. – Tuhkimossa oli yhteisö, johon oli helppo tulla. Koti-isänä sain sieltä tärkeää vertaistukea. Kun oman lapsen käytös mietitytti, oli helpottavaa kuulla, että muilla on samanlaisia vaikeuksia esimerkiksi syömisen tai nukkumisen suhteen. Ja Ukko viihtyi täällä hyvin. Olli on ollut mukana toiminnassa, joka tähtää puistotoiminnan palauttamiseen Tuhkimontielle. – Tämä on miljöönä niin mahtava. Täällä on paljon tilaa, mutta alue rajautuu kuitenkin selkeästi. Parasta puistossa on sen luonnonläheisyys, Olli perustelee. Ollin tapaan monet vanhemmat kokevat, että Tuhkimopuistoon on helppo tulla. Ulkoilupuitteet ovat ainutlaatuisen oihuvuori-seura pyysi pitkään Roihuvuoressa asunutta arkkitehti Shunji Kawadaa suunnittelemaan luonnoksen uudesta leikkipuistosta. Ehdotuksesta nimeltä Kurpitsalinna tuli virkistävä ja puhutteleva yhdistelmä japanilaista arkkitehtuuria, alkuperäistä Roihu-vuorta ja lapsenomaista leikkisyyttä. – Tuhkimontien puoleinen julkisivu noudattaisi japanilaista tyyliä, kun taas puistoaukean puoli ilmentäisi modernia nykypäivää lasten liukumäen kera. Rakennuksen koko myös kasvaisi, sillä olen ymmärtänyt, että vuokrattaville tiloille on Roihuvuoressa tarvetta, Kawada selventää. Julkisivujen suunnittelussa on huomioitu originaaliselle Roihuvuorelle tyypilliset pystylinjat ja vanhalta ostarilta tutut räystäspalkit. Kivijalka ja lattialaatoitus voitaisiin valmistaa liuskekivestä, jota Roihuvuoresta on louhyvät ja tilan monipuolisuus sekä avarat näkymät kaikkialle mahdollistavat lapsille monipuolisen leikin. Lähipuisto on olennainen paikka lapsiperheiden yhteisöllisyyden lisääjänä. Porolahden ala-asteen toiselle luokalle menevä Samu kuvailee Tuhkimopuistoa innostavana ja monipuolisena leikkipaikkana. – Tuhkimon liukumäet on tosi hyviä, ja pihalla on enempi tilaa pyöräillä kuin japanilaistyylisestä leikkipuistosta hittu ennen 1950-lukua esimerkiksi nykyisen japanilaistyylisen puutarhan alueelta. Kawada ehdottaa japanilaisaiheisen seinän materiaaliksi osin savea, mikä olisi ekologinen ratkaisu ja muistuttaisi ulkoasultaan alueelle leimallista rapattua pintaa. Sisätilojen suunnittelussa huomioitaisiin lasten tarpeiden ohella muutkin käyttötarkoitukset. Suurimpaan huoneeseen mahtuisi 50 ihmistä pienimuotoisiin juhliin ja siirtoseinän avaamalla parikymmentä lisää. Roihuvuori-seura toimittaa Kawadan luonnoksen sosiaalilautakunnan jäsenille, jotka viime kädessä päättävät leikkipuistorakennuksen remontista. Suunnitelman avulla leikkipuisto sitoisi Roihuvuoren puistot kirsikkapuineen yhteen ja muodostaisi japanilaistyylisen käytävän, josta saattaisi tulla jopa kansainvälinen vierailukohde. L – luonnoksen on suunnitellut eläkkeelle jäänyt arkkitehti Shunji Kawada – Kawada muutti ensimmäisen kerran Roihuvuoreen Lumikintielle v. 1973 ja siellä hän on asunut Japanissa asuttua välivaihetta lukuun ottamatta Shunji Kawada. Kuva: Otto-Ville Mikkelä t e k s t i : a n t t i m ö l l e r K u va : H en ri ik ka O ks m an Tuhkimossa oli yhteisö, johon oli helppo tulla. – Roihuvuoren sydän R K u va : Jo h an n a Ay de m ir
• Roihuvuoren kyläjuhlat www.roihuvuori.com 1 1 Nutalla. Hiekkakentällä on kiva pelata jalkapalloa ja metsässä me tehdään majoja. Iltapäiväkerholaisille on tärkeää, että Tuhkimoon on turvallinen kävelymatka sekä Porolahdesta että Vuorenpeikontieltä. Toimintaa rakentamisen jouduttamiseksi Tuhkimon toiminnan jatkumisen ja rakennushankkeen jouduttamisen puolesta ovat ottaneet kantaa monet tahot. Roihuvuori-Seura tähdensi apulaiskaupunginjohtajalle, sosiaalilautakunnalle ja sosiaalitoimelle suunnatussa kannanotossaan, miten tärkeää puiston pikainen uudelleenrakentaminen on. Monikäyttöinen uudisrakennus voisi alueen henkeen sopien olla japanilaistyylinen. Roihuvuoressa asuva japanilainen arkkitehti Shunji Kawada onkin jo hahmotellut uutta puistorakennusta. Lisäksi puiston puolesta ovat vedonneet Pro Tuhkimo -liike sekä kunnanvaltuutettu Tuomas Rantanen sosiaalilautakunnalle tekemässään aloitteessa. Pro Tuhkimon aktiiviset vanhemmat ovat talvesta lähtien pitäneet yhteyttä sähköpostilistan ja Facebook-ryhmän välityksellä sekä tietysti tapaamalla päivittäin Tuhkimossa. Talvella roihuvuorelainen kyläaktiivi Janne piti aamupäivisin puiston leikkimökkiä auki. Pro Tuhkimo -liikkeen ensimmäinen toiminnan tavoite saavutettiin kesän alussa. Tällöin saatiin avain puistorakennukseen, jossa on mahdollisuus käyttää vesipistettä ja vessaa. Lauantaina 13.6. vanhemmat järjestivät puistossa Tuhkimo-tempauksen, joka keräsi jopa noin 300 osallistujaa. Tapahtuman tarkoituksena oli saada asialle julkisuutta ja samalla juhlistaa Helsingin leikkipuistojen 95-vuotista taivalta. Buffetissa oli myynnissä kahvia ja leivonnaisia, grillistä sai kuumaa makkaraa. Kirsi Ojakoski veti jumppaleikkejä ja Sanna Jacksen laulatti lapsia ja vanhempia. Alueen lapset ovat saaneet miettiä uutta puistorakennusta: tiistaina 16.6. kaupunginhallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi avasi Roihuvuoren kirjastossa Porolahden ala-asteen näyttelyn, jossa esitellään lasten piirrossuunnitelTuhkimo-aktiiviksi voi ryhtyä lähettämällä esittäytymisen tiedottaja Matti Ikoselle (matti.ikonen@joensuu.fi ). Tuhkimon tapahtumista ja Pro Tuhkimo-liikkeen tavoitteista voi lukea enemmän osoitteesta protuhkimo.wordpress.com Tu h ki m on pu is to n lu on n ok se t: Sh u n ji K aw ad a Pohjapiirros: Shunji Kawada Pro Tuhkimo -liike on pitänyt leikkipuiston hengissä. mia uudeksi puistorakennukseksi. Roihuvuoren agendan aktiivi ja piirustusnäyttelyn organisoija Virve Veisterä esitteli lasten suunnitelmia ja Pro Tuhkimo -liikkeen puheenjohtaja Sanna Jacksen puhui leikkipuiston merkityksestä lapsiperheille ja koko kaupunginosalle. – Toimiva ja viihtyisä leikkipuisto on merkittävä tuki lasten kotihoidossa ja perhepäivähoidossa. Vanhempien saama vertaistuki ja lasten keskinäiset sosiaaliset kontaktit ovat tärkeää ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, Jacksen totesi ja esitti puiston rakentamisen suunnitelman palauttamista vuoteen 2010. Pro Tuhkimo-liikkeen toiminta ja kirjaston näyttely ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Aktiivivanhempia ja puistoa käyttäviä lapsia on haastateltu useilla radiokanavilla, lehdet ovat kirjoittaneet tapahtumista ja A-studion toimittaja ja kuvaaja ovat kuvanneet ja haastatelleet puistoaktiiveja loppukesästä esitettävää reportaasia varten. teksti: Satu Kiiskinen, Sanna Teirikkö Tuhkimo-aktiiviksi K u va t: H en ri ik ka O ks m an Takaisin lapsille vallatussa Tuhkimon leikkipuistossa esitellään toimintaa 21.8. klo 12–23. Kahvio puff etti ja wc avoinna. Kaupunki sallii lapsitoiminnan syyskuun loppuun saakka. Tuhkimontie 10
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kyläjuhlat 1 2 Roihuvuoren ala-aste rehtori Kimmo Sundström Porolahden peruskoulu rehtori Markku Keijonen Montako toimipistettä oppilaitokseenne kuuluu? 2 toimipistettä: ? pääkoulu Vuorenpeikontiellä ? kolmen luokan sivupiste Marjaniemessä 4 toimipistettä: ? ala-aste Roihuvuorentie 2 ? yläaste Satumaanpolku 2 ? Tammisalon 1–2 lk, Paasitie 5 ? syksystä 2009 myös musiikkikoulu eli Untuvaisentie 10 kuuluu Porolahden peruskouluun Paljonko koulussanne on oppilaita? ? noin 300 oppilasta Oppilasmäärä on kuluneen vuoden päätösten myötä laskemassa merkittävästi. Musiikkikoulu siirtyy Porolahteen syksystä 2009 ja kaksikielinen suomi-viro-opetus siirtyy Latokartanoon. Lukukaudella 2008–2009 oppilaita oli vielä 515. ? ala-asteella noin 300 ? yläasteella 480 ? syksyllä 2009 koulumme kasvaa noin 160 musiikkioppilaitoksen oppilaalla Paljonko henkilökuntaa? ? syksystä 2009 noin puolet aiemmasta eli 18–20 opettajaa ? 3-4 koulunkäyntiavustajaa ? opettajia noin 70 ? koulunkäyntiavustajia 6 ja muuta henkilökuntaa noin 20 Mikä on teidän koulun vahvuus? Koulumme tarjoaa vuosiluokkiin sitomatonta opetusta. Koulussa toimii myös ruotsin kielen kielikylpyopetus. Pedagogisesti koulussa on painotettu yhteisöllisyyden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä oppilaiden yksilöllisen huomioimisen kautta. Joustavien opetusjärjestelyjen ja monimuotoisuuden yhdistelmänä saavutetut tulokset palkittiin Cygnaeus-palkinnolla 2007. Pidämme hyvää huolta oppilaistamme, pyrimme varmistamaan jatkoopinnot kaikille. Tutkimusten mukaan oppilaat viihtyvät koulussamme. Mitä haasteita ja kehittämistoiveita lähitulevaisuuteen? Suurimpana haasteena on mukauttaa toiminta ja kehittää koulun toimintamalli muuttuneeseen tilanteeseen oppilasmäärän pudotessa n. 200 oppilaan kertasiirrolla. Toivottavasti myös koulurakennuksen tulevaisuus selvinnee piakkoin. Koulun vuosia kestäneet lakkauttamisuhat ja niiden myötä uudelleen ja uudelleen lykkäytyneet peruskorjaussuunnitelmat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa koulurakennus on päässyt rapistumaan varsin huonokuntoiseksi. Selvityksiä ja valmisteluja peruskorjauksesta tehdään kuluvana kesänä ja ensi lukuvuoden aikana. Odotamme innolla Roihuvuorentien 2 kiinteistön perusparannusta, tilat ovat osa oppimisympäristön toimivuutta. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen opetusjärjestelyissä on jatkuva kehittämisen kohde, liittyy suoraan em. jatko-opintojen turvaamiseen ja syrjäytymisen ennalta ehkäisyyn. Kuten on sanottu, hyvin hoidettu perusopetus on parasta erityisopetusta! Onko koululla iltapäivätoimintaa 1–2 lk oppilaille? Kyllä on, pääkoululla ja Marjaniemen sivupisteessä. Koululla toimii Liikkuva ja leikkivä lapsi -iltapäiväkerho. ? Helsingissä on 158 peruskoulua, Roihuvuoressa niistä kaksi ? Helsingin peruskouluissa on 47 000 oppilasta, Roihuvuoren kouluissa 1250 ? kouluruuan kustannus on 1,66 euroa /oppilas päivässä ? perusopetus maksaa lukuvuodessa noin 8100 euroa/oppilas Roihuvuoren ala-aste oli vielä muutama vuosi sitten jäämässä kouluverkon tarkistuksessa niittokoneen alle. Mitäs asialle kuuluu nyt? Helsingin opetusvirasto, perusopetuslinjan linjanjohtaja Outi Salo: Opetusvirastossa ei ole käynnissä tällä hetkellä kouluverkkoon liittyvää prosessia. Aikaisempi tarkastelu tehtiin muutama vuosi sitten ja siinä päätöksessä Roihuvuoren ala-asteen koulua ei päätetty lakkauttaa. Muita päätöksiä ei ole. Musiikkipainotteista opetusta (ns. IHMU) päätettiin jatkaa vuosiluokille 7-9 kolme vuotta sitten ja opetuspaikaksi päätettiin Porolahden peruskoulu. Roihuvuoren ala-aste toimii edelleen oman alueensa oppilaiden lähikouluna ja koulussa jatkaa ruotsin kielikylpyluokat. Missä mennään Roihuvuoren koulut? Ti e d o t: O p e tu sv ir a st o , w w w .e d u .h e l.? Te ks ti ja ku va t: Jo h an n a A de ym ir Onko Roihuvuoressa jatkossakin kaksi koulua? LUKUVUOSI 2009–2010 Opintielle Roihuvuoressa Roihuvuo ressa toimii myös Helsingin palvelualo jen oppilaitos (Prinsessa ntie 2) jossa on tarjolla mm.matk ailu-, ravitsem is-, vaatetussekä elintarvik ealan ammatillis ta koulutusta . Lukuvuod en aikana koulun tiloissa palvelee ravintola Kokki sekä elintarvik emyymälä Kaneli ja vaatemyy mälä Kasmir. Ammatill ista koulutus ta omalla alueella w w w .h e lp a. e d u .h e l.?
• 2 5 3 4 Roihuvuoren kirjastossa tarinoidaan ja sadutetaan Kirjasto avoinna 9–21, Roihuvuorentie 2 Yö Japanilaisessa puutarhassa Roihuvuorentie 12–16 Porolahden urheilukenttä Roihuvuorentie Ravintola Hard Rock House Roihuvuorentie 1 Kirjastossa on myös lainausja palautusmahdollisuus. klo 9.30 Paikalliset lastenkirjojen tekijät Tuutikki ja 10.30 Tolonen ja Liisa Kallio vetävät tarinatuokion omien kirjojensa pohjalta yli 3 v. Kirjastossa on esillä myös Sari Airolan ja Liisa Kallion lastenkirjojen pieni kuvitusnäyttely. klo 17–20.45 Guitar Hero – PlayStation2 peli klo 17–17.45 Seikkailutarina sanataidetyöpaja yli 7 v. Vetäjänä Nana Smulovitz. klo 18–18.20 Paikallisten lastenkirjojen tekijöiden Tuutikki Tolosen ja Liisa Kallion kirjojen pohjalta tehty tarinatuokio yli 3 v. klo 18.30–19 Encuentro de cuentos: Mariana Salgado pitää espanjankielisen tarinatuokion. klo 19–19.45 Seikkailutarina sanataidetyöpaja yli 7 v. Vetäjänä Nana Smulovitz. klo 20–20.20 Paikallisten lastenkirjojen tekijöiden Tuutikki Tolosen ja Liisa Kallion kirjojen pohjalta tehty tarinatuokio yli 3 v. klo 19–20.45 Kirjailijaillassa ovat vieraana muun muassa Jukka Koskelainen, Jouko Sirola, Riikka Szalai ja Riikka Pelo. 6 Ravintola Ruiskumestari Roihuvuorentie 10 Klo 19–20 Petjan jälkipoltot Klo 20.30 Organ Stew, soul-jazz: Antti Utriainen – urut, Markus Tiiro – kitaraja Tomi Saikkonen – rummut Klo 22–23 Tarja Kujanpää Klo 23–02.30 Karaoke Pesäpallokentillä tapahtuu klo 18–21. Kentällä on myös puff etti, kahvia, limsaa, pullaa, jäätelöä ja makkaraa. klo 18.00 Tekonurmella pesäpallo-ottelu alkaen (joukkueet tiedetään vasta myöhemmin). klo 18-21 Hiekkakentällä tapahtuu. Jokaisella tulijalla mahdollisuus, pesäpallon heitto-, syöttöja lyöntiharjoituksiin sekä pituusheittoja tarkkuusheittokisaan sekä 4-hengen ryhmissä näpymyllyyn, 8hengen ryhmissä lyöntimyllyyn, 12-hengen ryhmissä kolmen joukkueen pesisotteluun. klo 18.30 Bobin tietokilpailu, aihealueina kulttuuri, yleistieto, tiede, Roihuvuori ja Helsinki (palkintona 100 / 50 /25 €, Max 4 henkeä/joukkue). klo 21.00 The Studets klo 22.00 Mika Järvinen: Acoustic solo klo 23.30 Bluestime Duo klo 01.00 Sorrowed 1 VALOKUVIA ROIHUVUORESTA Roihuvuorentien varsi Harrastelija kuvaajan Milja Leppäsen kuvia alueelta. klo 18 Cantiamokuoro klo 18.30–19 Kyläjuhlien avaus klo 19–19.30 Rody van Gemert ja Sanna Jacksen, renessanssimusiikkia klo 20–20.45 Nazi Deat Camp klo 21.15–22 Asa & jätkät! klo 22–22.30 RedNoseClub esittää: Hits from HAMLET, mukana klovnit Zin (Timo Ruuskanen) ja Strömppö (Eero Järvinen). klo 22.30 ”Pieni yösoitto” –23.15 (Itä-Helsingin musiikkiopisto). R o i h u v u o r e n t i e k a s b e r g s v ä g e n s a h a a j a n k a t u s å g a r e g a t a n p e u k a l p o r o l .k j . keijukaist enpo lk u vuo renp eikon t. l u m ik in tie sat uma anp. abra ham wetter in tie abra ham wette rs väg p u n a t u h k i m o n t ie her tsik ka he lp a porolahden koulu porolahde n koulu v ii k k i WC i 10 14 WC WC 11 2 1 3 4 5 6 roihuvuoren kyläjuhlien ohjelma 21.8.2009 Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia.Viimeisimmät ohjelmatiedot löydät Roihuvuoren Internet-sivustolta www.roihuvuori.com.
• 7 14 8 10 11 13 12 9 Helsingin kuvataidekoulu Strömsin kartanon puisto, Untuvaisentie 10 Käsityönäyttely Lumikintie 5 :n kerhohuone Jousiserenadeja Itä-Helsingin musiikkiopisto, Untuvaisentie 10 Roihuvuoren kirkossa soi Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 kirkon piha Tulisuontie 2 Nuorisotalo JA VÄLIAIKAINEN LEIKKIPUISTO TUHKIMO Prinssintie 1 Herttoniemen ja Roihuvuoren historiaa ja nukketeatteria Seurakuntasali, Tulisuontie 2 Ravintola Ugly Duckling Tulisuontie 1 klo 17–19 Kuvataidetapahtuman lapsille. Klo 17–20 Kudonnan ja käsityön ystäville pienimuotoinen tekstiilinäyttely ja työnäytöksiä. klo 19.30 Helsingin Lapsijouset, johtajana Géza Szilvay. Ohjelmassa mm. Sibeliuksen, Vivaldin ja Rautavaaran musiikkia. Kirkolla on esillä runopolku, jonka on laatinut Niilo Johansson. klo 17 Lapset soittavat lapsille (Itä-Helsingin musiikkiopisto). klo 18 Klassisen musiikin konsertti (Itä-Helsingin musiikkiopisto). klo 19 Kaarisilta, konsertti MiraMaria, laulu, JeanBenjamin Roth, piano klo 20 Laulamme yhdessä nuorten veisuja, seurakunnan nuoret. klo 21 Elonvoimaaviuluja laulukonsertti: Arto Nironen, viulu ja laulu, Sakari Lipasti, piano (Händel, Massenet, Kreisler, Mononen, Merikanto, Caccini). klo 22 Kaikuja keskiajalta: Renessanssiryhmä Milargo. klo 17 Ruokakojuja, myynnissä mm. japanilaisia alkaen pannukkakkuja (oban yaki). klo 17 ja 20 Kävelykierroksia Roihuvuoreen matkaopas Else Lundqvistin johdolla Roihuvuoren kirkon edestä. klo 18-21 Kirpputori. Pöydät 12 €. Pöytävaraukset Pekka Keränen 041 543 7979. Kassandran rumputyöpajat, vetäjänä Pape Sarr (mukaan mahtuu 15 ensimmäistä). Klo 10.30 Alle kouluikäisille vanhempineen Klo 13 Koululaisille ja 13.30 klo 16.30 Burnig Deck klo 16–20 Wiipelejä klo 20 Tongalainen tanssiryhmä Mano o Laka. klo 18–20 Pilapiirrospaja, vetäjänä ”Kätsy” Koivunen. klo 17.45 Ofelia ja varjojen teatteri nukketeatteriesitys ja 19 5–99-vuotiaille, kesto 45 min. Soveltuu erityisesti vanhemmalle väelle. klo 17.30, Roihuvuori 60–70-luvun kaitafi lmeissä, 19.45, 21 ja 22 Vesa Mäkisen kuvia Roihuvuoresta. klo 20.15 Herttoniemen vanhemmat vuosisadat, Kaupunginmuseon tutkija Eva Packalén. klo 21.15 "Nostalgiamatka 60-luvun Roihikseen: Kuka räjäytti reiän jääkiekkokaukaloon ja muita paljastuksia", dekkarikirjailija Harri Nykänen muistelee aikaansa Roihuvuoressa. klo 22 Tumppi Varonen tulisu ontie unt uva ise nti e a l o is e n t ie u kask ärr svä ge n strömsinla hdenp. a hi lka n t ie m a r j a n i e m e n t i e itis Ruokaa kyläjuhl illa Kirkon pihalla mm. japanilaisia pannukakkuja (opan yaki) ja paellaa klo 17 alkaen Ravintola Uggly Duckling: Kaikki pitsat 6 € koko päivän Hard dog grilli: Grilliruokaa Porolahden kenttällä puff etti josta kahvia, limsaa, pullaa, jäätelöä ja makkaraa klo 18–21. WC WC 12 13 9 8 7
• Ongelmajätteet maksutta konttiin Roihuvuoren lähimmät ongelmajätekontit Shell Herttoniemi, Laivalahdenkatu 1a Shell Itäkeskus, Visbynkatu 1 Roihuvuoren Lämpö Oy Roihuvuorentie 21 (avoinna kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17–19) Kivikon Sortti-asema, Kivikonlaita 5 (avoinna ma–pe 7–21) Tavanomaisia kodin ongelmajätteitä ovat energiansäästölamput, loisteputket ja pienoisloistelamput elohopeakuumemittarit ja käyttämättä jääneet lääkkeet (apteekkiin) paristot, nappiparistot ja ladattavat akut emäksiset pesuaineet jäteöljyt, öljynsuodattimet ja muut öljyiset jätteet ajoneuvojen jäähdytin-, jarruja kytkinnesteet sekä lyijyakut liuottimet kuten tärpätti, tinneri, asetoni (myös kynsilakan poistoaine) ja liuotinpitoiset pesuaineet maalit, liimat, lakat ja hartsit sekä puunsuojaja kyllästysaineet painekyllästetty puu (Sortti-asemalle) torjuntaja desin?ointiaineet voimakkaat hapot kuten rikkihappo uudenvuodentinat Lisätietoa www.ytv.? YTV Jätehuolto asiakaspalvelu (09) 156 1611
• Roihuvuoren kyläjuhlat www.roihuvuori.com R 1 7 oihuvuoren kirkossa esiintyy tämän tästä yksi Suomen suurimmista kirkkokuoroista, kamarikuoro Cantiamo. Laulajia on tätä nykyä kuutisenkymmentä, niin työikäisiä, opiskelijoita kuin eläkeläisiäkin. Kuoron johtaja, kanttori Hannele Filppula on jo parikymmentä vuotta pitänyt syksyisin laulukoulua kaikille laulamisesta pitäville tai äänenkäytöstä kiinnostuneille. Sitä kautta myös Cantiamo on saanut monia uusia laulajia. Cantiamo paitsi laulaa seurakunnan tilaisuuksissa, myös konsertoi syksyisin ja pääsiäisen tienoilla. Tällöin esitetään yksittäisten hengellisten laulujen lisäksi jokin isompi teos, Uusi kirkkoherra tarttuu toimeen oihuvuoren seurakunnassa pidettiin kirkkoherran-vaali huhtikuun alussa. Valituksi tuli pastori Pekka Kaskinen (50). Hän on aloittanut papin uransa 25 vuotta sitten Helsingin Pitäjänmäessä, työskennellyt kahteen otteeseen suomalaisten siirtolaispappina Australiassa, ollut Kansan Raamattuseuran palveluksessa eri tehtävissä ja toiminut viimeiset kuusi vuotta kappalaisena Lohjan seurakunnassa. Kaskisen perheeseen kuuluvat vaimo AnnaMari , kirjailija ja laulurunoilija, kolme vanhempaa lasta KatjaMaaria , Eveliina ja Elias sekä pienimpänä kuusivuotias Elise-Mei Xiusen . Pekka Kaskinen, mikä ajoi aikoinaan papiksi? – Kuulun siihen Suomen kirkon työntekijöiden laajaan joukkoon, joka on saanut innoituksensa rippikoululeiriltä. Rippikouluni Imatralla merkitsi voimakasta hengellistä heräämistä ja olin sen jälkeen tiiviisti mukana seurakuntanuorten toiminnassa. Kirjoitusten jälkeen aioin kyllä ensin tekniselle alalle, mutta työkokemukset tehtaassa saivat huomaamaan, että viihdyn ja haluan työskennellä ennen kaikkea seurakunnassa. Mikä sai kiinnostumaan kirkkoherran työstä Roihuvuoressa? – Roihuvuoren seurakunta on monella tavalla innostava työympäristö. Täällä on taitavia työntekijöitä ja vastuunkantajia, kolme hyvää jumalanpalvelustilaa sekä luontevasti olosuhteisiin istuva aluetyö. Lisäksi minulla on yllättävän paljon sukulaisia ja ystäviä, jotka asuvat täällä. Asut perheinesi Lohjalla. Onko muuttosuunnitelmia Helsinkiin? Teksti ja kuva: Vesa Soikkeli Teksti: susse huhta – Kyllä. Lähtökohtaisesti ajatus oli sellainen, että mikäli tänne tulen valituksi, tämän seurakunnan alueelle muutamme. Nyt etsimme asuntoa paljolti nuorimman tyttäremme esikouluja ala-astepaikkaa ajatellen. Kirkon jäsenmäärä on laskussa. Huolestuttaako? – Se huolestuttaa ja pistää ajattelemaan, mitä meidän pitäisi tehdä. On mietittävä, miten voisimme tulla ihmisiä paremmin vastaan, uudistua, tehdä asiat entistä paremmin. On myös nähtävä, että seurakunnalla on ainutlaatuinen tehtävä, jota kukaan muu ei hoida. Se on ihmisen ja Jumalan kohtaamisen paikka. Millainen kirkkoherra sinusta tulee ja mitä haluat korostaa seurakunnan elämässä? – Toivon, että minusta voisi tulla helposti lähestyttävä, yhteistyöhakuinen ja -kykyinen kirkkoherra ja työtoveri. Haluan olla rakentamassa avointa ja vastaanottavaa seurakuntaa, jossa evankeliumi ja armo liittyvät ihmisten päivittäiseen elämään. Seurakuntaa, joka ilmentää Jumalan rakkautta sanoin ja teoin. Roihuvuoren seurakunnassa on paljon voimavaroja: työntekijät, vapaaehtoistoimijat ja luottamusKirkkoherraksi valittu Pekka Kaskinen ottaa kesälomallaan tuntumaa Roihuvuoreen. henkilöt, kohtalaisen hyviä tilaresursseja unohtamatta. Seurakunta on mukana myös 21. elokuuta vietettävissä Roihuvuoren kyläjuhlissa. Miten aiot osallistua? – Aion kulkea ja tutustua laajaan ohjelmatarjontaan ja sen kautta alueen ihmisiin. Olen myös itse tavattavissa tässä kirkon läheisyydessä, koska paljon ohjelmaa sijoittuu kirkkoon ja sen ympäristöön. Pekka Kaskinen suostui televisiosta tuttuun sana-assosiaatiotestiin. Kysyimme, mitä hänelle tulee ensimmäisenä mieleen seuraavista: synkkä luterilaisuus PK: väärinkäsitys www.eroakirkosta.fi PK: erikoinen harrastus perhe PK: oma perhe, vaimo ja lapset, voimavara Itämeri PK: kaunis, ainutlaatuinen, kouraisee syvältä, kun ajattelen sen nykytilaa Seurakunta PK: minulle tärkeä yhteisö ja työpaikka, uskon kannattelija homoliittojen siunaaminen PK: ihmisen kasvot Jumala PK: kaiken Luoja ja ylläpitäjä, armahtava Isä Laulukoulu ma–ke 24.–26.8., ma 31.8. ja ti 1.9. Lapsija nuorisokuoro Sonorus, uusia laulajia ma 7.9. klo 15.30. Harjoitukset alkavat klo 16. Kamarikuoro Cantiamo, uusia laulajia ma 7.9. klo 18. Harjoitukset klo 18.30. Cantiamo-kuoro esiintyy kyläjuhlissa Japanilaistyylisessä puutarhassa klo 18. Kamarikuoro Cantiamo – 24 laulun vuotta esimerkiksi Schubertia tai Bachia. Perinteitä on ehtinyt syntyä: säännölliset vanhainkotikäynnit, vapputapahtuma kirkonmäellä, kanttoriopiskelijoiden johtamisvierailut. Ulkomailla kuoroa on kuultu viisi kertaa, viimeksi 20-vuotisjuhlamatkalla Saksassa vuonna 2005. Roihuvuoren seurakunnassa toimii myös neljä muuta kuoroa: Roihuvuoressa lapsija nuorisokuoro Sonórus, Laajasalossa kirkko-, lapsija eläkeläiskuorot Chorus Marinus, Ocarina ja Laulunystävät sekä Juha Viljasen luotsaama Ylistyskuoro. R Kuorotoimintaa Roihuvuoren kirkossa:
• www.roihuvuori.com 1 8 Roihuvuoren kyläjuhlat Osallistu kirjoitus kilpailuun Roihuvuoren kirkossa konsertoi kyläjuhlien aikaan vanhaan musiikkiin erikoistunut Milargo-yhtye. Luvassa on kokonaisvaltainen elämys halki keskiajan ja renessanssin maisemien, kansanmusiikilla ja modernismilla maustettuna. Tavoitteena on sulauttaa yhteen erilaisia musiikillisia suuntauksia ja myös improvisaatiolla on näkyvä asema. Milargo panostaa musiikkielämyksen kokonaisvaltaisuuteen, sillä tavoitteena on näyttävä, viihdyttävä ja elämyksellinen esitys: draamaa, tanssillisia ja rytmisiä elementtejä sekä kuulaan eteerisiä sävyjä. Valtaosa kappaleista on yhtyeen omia sovituksia. Kyläjuhlien konsertin ohjelma ulottuu 1100luvulta 1500-luvun Eurooppaan. Mukana on niin Klovni Zin hiipii ystävineen Roihuvuoren Taiteiden Yöhön! Aikomuksena on esittää kohtauksia Shakespearen Hamletista. Mitä tahansa voi tapahtua – murha, petos, lemmiskelyä, tai katastro? . Strömppö: I am bit nervouus. This is the fi rst time we play outside? Zin: Roihis is the best place to play Hamlet. Hannibal: But don’t wait for the whole Hamlet play, only the greatest hits. Strömppö: Or maybe just hits. RedNoseClubin Hamlet nähtiin keväällä 2009 Q-teatterissa. Roihuvuoressa koetaan makupaloja esityksestä, joka jatkaa matkaansa Korjaamon kautta Poriin ja Turkuun. Esimakua nähtävillä: www.rednoseclub.fi Roihuvuori-seura ja Roihuvuoren kirjasto julistavat Roihuvuori-aiheisen kirjoituskilpailun. Juttusi voi olla fi ktiivinen tarina, tositapahtuma menneiltä ajoilta, pakina tai muu vastaava. Palkintoraatia johtaa Roihuvuoren kirjaston johtaja Leeni Hurskainen. Palkintoina on 300, 200 ja 100 euron lahjakortit Rosebud-kirjakauppoihin (Kiasman ja Ateneumin kirjakaupat, Iso Robertinkatu 20 ja Mariankatu 21). Tekstit tulee toimittaa 31.3.2010 mennessä sähköpostilla osoitteeseen leeni.hurskainen@hel.fi tai suljetussa kuoressa Roihuvuoren kirjastoon, osoitteeseen Roihuvuorentie 2, 00820, Helsinki. Kuoreen päälle tulee laittaa teksti "Roihuvuorikirjoituskilpailuun." Jos kirjoitat nimimerkillä, muista laittaa mukaan oikea nimesi ja yhteystietosi suljetussa kirjekuoressa. Tarkemmat ohjeet kirjastosta ja Roihuvuori-seuran nettisivuilta www.roihuvuori.com. Parhaita kirjoituksia julkaistaan Roihuvuoriseuran nettisivulla www.roihuvuori.com ja Roihuvuoren kirjastossa. RedNoseCl ub: Hits from Hamlet Milargo vie keskiajan ja renessanssin tunnelmiin maallista kuin hengellistä, yksija moniäänistä, latinanja kansankielistäkin musiikkia. Milargon jäsenet Sanna Jacksen, Tiina Markkanen, Petra Schauman, Leena Paukkunen ja Anna Grundström ovat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta, Helsingin Konservatoriosta ja Sibelius Akatemiasta valmistuneita nuoria naismuusikoita. Yhtye aloitti esiintymisensä kesällä 2006 ja konsertteja on ollut ympäri Suomea niin kirkoissa kuin keskiaikaja musiikkitapahtumissakin. Roihuvuoren kyläjuhlien jälkeen seuraavat esiintymiset ovatkin Hämeenlinnan Keskiaikamarkkinoilla heti samana viikonloppuna. – Nauraako vai eikö nauraa? Vastaus kysymykseen on: nauraa, ehdottomasti! HS 26.4.2009. Renessans simusiikki a kyläjuhli en aikana: Roihuvuoren kirkolla klo 22 Kaikuja keskiajalta: Milargo-yhtye Japanilaistyylisessä puutarhassa vanhaa kitaraja laulumusiikkia esittävät klo 19–19.30 Rody van Gemert ja Sanna Jacksen teksti: Timo Ruuskanen teksti: susse huhta Ofelia ja Varjojen Teatteri on nukeilla ja varjoilla kerrottu tarina vanhenemisesta, matkalle lähtemisestä ja varjojen kauneudesta. Se sai ensiiltansa Helsingin Juhlaviikoilla 2008 ja vastaanotto oli poikkeuksellisen lämmin. Sittemmin Ofelia ja Varjojen Teatteri kävi niittämässä kiitosta myös teatterifestivaaleilla Marin tasavallassa. Tänä vuonna Ofelia ja Varjojen Teatteri saapuu Roihuvuoreen. Seurakuntasalissa nähdään 21.8. upeilla nukeilla ja kiehtovilla varjoilla kerrottu tarina tarpeettomaksi tulemisen voittamisesta. Päähenkilö Ofelia on ollut koko ikänsä kuiskaajana teatterissa, joka lopettaa toimintansa. Vanha neiti jää työttömäksi. Siitä alkaa seikkailu, joka vie mukanaan niin isot kuin pienetkin. Esitys on äärimmäisen kaunis ja tunnelma harmoninen. Nukketeatteri taiteenlajina on lähtöisin keskiajan Ranskasta. Juuret juontavat ainakin 1300luvulle. Myös Aasian maissa nukketeatterilla on pitkät perinteet kulttuurin viemisessä syrjäisiinkin paikkoihin. Koska nuket ovat vaikeina aikoina päässeet sinnekin, minne perinteisen teatterin meno on estetty, katsojajoukko on usein ollut Ofelia saapuu Roihiksee n valikoitunutta. Näin voidaan sanoa olevan nyt Suomessakin. Meillä nukketeatterilla on lyhyemmät perinteet kuin monissa muissa maissa, mutta nyt voidaan puhua tämän taiteenlajin uudesta tulemisesta. Lasten lisäksi Ofelia ja Varjojen teatteri on löytänyt myös ikäihmiset. Ofelia on vieraillut – ja tulee ensi syksynäkin vierailemaan – lukuisissa hoitolaitoksissa. Monille ikäihmisille se on ollut ensimmäinen kosketus tähän taiteenlajiin. Esityskertoja on ollut jo yli 40 ja esimerkiksi Wihurin säätiö on antanut teatterille kiertuetukea. Ofelian ja Varjojen teatterin takana on kolme työlleen vihkiytynyttä taiteilijaa: Ida Vanttaja vastaa sovituksesta, visualisoinnista ja ohjauksesta, nukeilla näyttelevät Teija Muurinen ja Anne Lihavainen. Esitys pohjautuu saksalaisen Michael Enden vuonna 1988 ilmestyneeseen teokseen ja se kestää 45 minuuttia. Alaikärajaksi suositellaan viittä vuotta. teksti: Anna-liisa mikkelä K u va : O fe li, pr es s K u va : M ila rg o, pr es s K u va : R ed N os eC lu b, pr es s Ofelia ja varjojen teatteri Seurakuntasalissa klo 17.45 ja 19
• www.roihuvuori.com va Packalénin kirjoittama ja kaupunginmuseon julkaisema historiateos Herttoniemi. Kylä, kartano, kaupunginosa (Helsingin kaupunginmuseon julkaisu, Helsinki 2008) kuvaa alueen historiaa ensimmäisestä asutuksesta Herttoniemenrannan asuinrakentamiseen saakka. Varhaisemman historian osalta ei kannata erottaa nykyisiä kaupunginosia toisistaan, sillä niiden historiat nivoutuvat yhteen. Kirjasta käy hyvin ilmi, kuinka elämä nykyisillä Kulosaaren, Herttoniemen, Tammisalon ja Roihuvuoren alueilla punoutui 1700-luvulla tiiviisti Viaporin linnoituksen rakentamiseen sekä siellä kukoistaneeseen varhaiseen kaupunkikulttuuriin. Seuraavassa luodaan silmäys tuohon vaiherikkaaseen ajanjaksoon. Herttoniemen kartano keskuksena Alueen keskuksena toimi pitkään Herttoniemen kartano, jonka toiminta sai alkunsa 1500-luvulla Jägerhornien suvun hallitessa aluetta. Selkeä kukoistuskausi on kuitenkin havaittavissa 1700-luvun puolella, kun Helsinki sai oman linnoituksensa sekä enemmän kaupunkimaisia piirteitä. Viaporin linnoituksen rakennustöitä johtanut ja sen komendanttina toiminut Augustin Ehrensvärd osti Herttoniemen ja Kulosaaren kartanot sekä Båtsvikin ja Mäkelän kruununtilan vuonna 1752. Tiluksiin kuului myös nykyinen Roihuvuori ja Tammisalo. Ehrensvärd oli aktiivinen alueen kehittäjä niin uusien kasvilajien viljelijänä kuin mitä luultavimmin myös tiilitehtaan perustajana. Alueelta oli hyvät meriyhteydet Viaporiin, minkä vuoksi erityisesti Kulosaaren ja Herttoniemen kartano hyötyivät Viaporin rakentamisesta. Myöhemmin Herttoniemen kartanon omistajana toimi kahteen otteeseen Viaporin päällikkö Carl Olof Cronstedt . Hallinnoidessaan Herttoniemen kartanon maita 1790luvulla Cronstedt täytti Strömsinlahden salmen. Se oli avattu kulkureitiksi vuonna 1762, mutta Cronstedt ei pitänyt madaltuneen salmen ylläpitoa järkevänä. Nykyisen Roihuvuoren ja Tammisalon välinen salmi avattiin sittemmin uudelleen vuonna 2001 ja nimettiin Tammisalon kanavaksi. Cronstedtin häpeä Suomen sodan 1808–1809 tappion ja Viaporin nopean antautumisen myötä Cronstedtin maine romahti. Hänelle langetettua kuolemantuomiota maanpetturuudesta ei koskaan toimeenpantu, mutta hänen mahdollisuutensa toimia tuoreen suuriruhtinaskunnan poliittisessa ja sotilaallisessa elämässä olivat vähäiset. Cronstedtin osin jälkikäteen paisutettua häpeää kuvastavat monet tarinat hänen pelkuruudestaan ja venäläisjoukkojen lahjuksista. Vaikuttavimmin nimenmenetystä kuvaa J. L. Runeberg C arl Ol of Cr on stedt
• Roihuvuoren kyläjuhlat www.roihuvuori.com 2 1 1791 valmistuneen Strömsin kartanon päärakennus 1800-luvun alussa. (Turun maakunta-arkisto) uusissa kansissa Eva Packalénin kirja Herttoniemen historiasta käsittelee osin myös Roihuvuoren alueen historiaa. Onhan alun perin Herttoniemen kartanoon kuulunut Strömsin kartano keskeinen osa Roihuvuoren ranta-aluetta. Kartano eriytyi omaksi osakseen 1700-luvun loppupuolella. Nykyinen puisto ja pää-rakennuksen ulkoiset puitteet ovat 1900-luvun alusta. Niin ikään Strömsinsalmen kupeessa 1700-luvulla ollut kievari kuuluu Roihuvuoren alueen historiaan. Historiasta voisi ehkä saada inspiraatiota vaikkapa kesäkahvilatoiminnan aloittamiseksi Strömsinlahdella. Vaikka alueen varhaiset instituutiot ja ihmiset ovat jättäneet jälkensä nykyiseen Roihuvuoreen, on roihuvuorelaiseksi itsensä kokeneiden ihmisten historiaa turha etsiä 1700-luvulta. Roihuvuori sai nimensä 1950-luvulla, jolloin omaehtoisen asuinalueen rakentaminen käynnistyi. Tuskin Roihuvuoren alueella jo ennen tätä asunut Börje Johansson tiesi olevansa roihuvuorelainen ennen kaupunginosan nimen käyttöönottoa. Packalén ei kirjassaan käsittele Roihuvuoren osalta itse lähiön kehitystä tai suurten rakennushankkeiden käynnistämistä, mutta onneksi tätä kuvataan muutamassa muussa teoksessa. Kaarina Hulkkosen kirjoittama ja Roihuvuori-seuran julkaisema Roihuvuori. Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi (Helsinki 1999) käsittelee kevyemmällä otteella juuri Roihuvuoren kehitystä tarkastellen myös aiempaa historiaa. Varhaisemmasta historiasta löytää tietoja myös Jan Strangin ym. kirjasta Tammisalo – Paratiisi meren äärellä. Tammisalon kaupunginosan sekä sitä ympäröivien vesien ja rantojen historiaa (Helsinki 2001). Esko Muinosen Roihuvuori (Helsinki 1961) taas keskittyy juuri Roihuvuoren kiihkeimpään rakennusvaiheeseen. Vänrikki Stoolin tarinoissaan: Muista silloin miestä tätä – nimi kertomatta jätä Vaiettakoon suvustansa, syytön se on aivan. Hävetköön hän rikostansa, yksin saakoon vaivan. Siltä kaikki suku puuttuu, joka petturiksi muuttuu. (Juhani Lindholmin käännös) Cronstedt ei kuitenkaan jäänyt kaikilta osin toimettomaksi. Hän palasi Herttoniemen kartanolle, rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen sekä suunnitteli mitä luultavimmin itse barokkipuutarhan ja englantilaisen puutarhan tyylejä yhdistelevän kartanopuiston. Myös puutarhassa sijaitsevat, C. L. Engelin suunnittelemat huvimajat ovat todennäköisesti Cronstedtin ajalta. mistä alkaa roihuvuoren historia? 1. Millä nimellä Roihuvuori tunnettiin ennen 1.1.1958? 2. Kapellimestari Esa-Pekka Salonen on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia Roihuvuoressa lapsena asuneita henkilöitä. Myös Lumikintie 3 D:ssä on nuoruuttaan viettänyt myöhemmin kansainvälisestikin varsin tunnettu henkilö. Kuka? 3. Kenen entisen roihuvuorelaisen muusikon kappaleita ovat lähialueille sijoittuvat kappaleet Avaruuden ikkuna ja Verinen mies? 4. Mihin paikkaan Roihuvuoressa sijoittuu osa tapahtumista Reko Lundánin näytelmässä Tarpeettomia ihmisiä? 5. Oliko Roihuvuoren äänestysaktiivisuus matalampi vai korkeampi kuin kaupungissa keskimäärin viime kunnallisvaaleissa? 6. Mikä on hanami? 7. Kuka roihuvuorelainen sai Teoston palkinnon vuoden 2008 parhaasta levystä? 8. Mistä maasta on kotoisin Roihuvuorentiellä sijaitsevaa Hard dog -nimistä grillikioskia pitävä Mike? 9. Kuka valittiin vuonna 2008 Vuoden roihuvuorelaiseksi? 10. Mikä on Herttoniemen kaupunginosan, johon Roihuvuorikin kuuluu, vanhin rakennus? Kysymykset laati toimitus. Vastaukset sivulla 26. Kymmenen kysymystä Roihuvuoresta Teksti: Jani Marjanen kyläjuhlien ohjelmistoa teksti: jani marjanen Hard Rock House -ravintolassa on kyläjuhlien aikaan Bobin tietokilpailu klo 18.30. Palkinnot 100 €, 50 € ja 25 €. Maksimissaan neljän hengen joukkueet. Aihepiireinä kulttuuri, tiede, historia, Roihuvuori ja Helsinki. Kaupunginmuseon tutkija Eva Packalén kertoo Roihuvuoren ja Herttoniemen alueen historiasta klo 20.15 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa. Samassa paikassa dekkarikirjailija Harri Nykäsen ”Nostalgiamatka 60-luvun Roihikseen: Kuka räjäytti reiän jääkiekkokaukaloon ja muita paljastuksia”, kirkon seurankuntasali klo 21.15. Kävelykierroksia Roihuvuoreen matkaopas Else Lundqvistin johdolla kirkon edestä klo 17 ja 20.
• www.roihuvuori.com Roihuvuoren kyläjuhlat 2 2 oihuvuoressa on kirjasto. Se ei ole homeessa, eikä siellä ole fossiileja. Siellä on kirjoja, jotka eivät pure. Siellä voi vain olla, halutessaan. Kukaan kirjastotädeistä tai -sedistä ei pakota lukemaan, mutta lukeakin saa. Kirjatkaan eivät ole pölyssä ja osa niistä on jopa aivan uusia. Kirjastossa ja sen tuntumassa voi myös tehdä asioita: sinne voi perustaa vaikkapa fantasialukupiirin tai pelata viereisellä kentällä pesäpalloa ja tennistä Roihuvuoren kirjastosta lainattavien ulkopelivälineiden avulla. Moni kuvittelee, ettei pieneen kirjastoon kannata mennä, koska niillä on niin pienet resurssit. Todellisuudessa pienten kirjastojen olemassaolo riippuu juuri kävijämääristä ja kävijöiden aktiivisuudesta. Siis mitä enemmän käyttöä, sitä enemmän mitä käyttää. Sitä paitsi pieni on kaunista ja lähikirjasto on lähellä. Sen hyllyiltä löytyy usein niitä herkkuja, jotka isommista kirjastoista ovat jatkuvasti lainassa. Ja puuttuvat herkut voi tilata Roihikkaan, eikä reissu vie tiskausaikaa nimeksikään. Roihuvuoren kirjastossa on rauhaisaa, leppoisaa, ruskeaa. Marita Nuto on ollut siellä töissä jo viisi vuotta, muttei koe sammaloituneensa yhtään. Roihuvuoren kirjastossa nimittäin satsataan juuri Maritan erikoisalueeseen, lasten ja nuorten kirjallisuuteen sekä aktiviteetteihin. Kirjastossa vinkataan, pidetään satutunteja, kirjasuunnistetaan ja vaikka mitä. Yhteistyö esimerkiksi lähikoulujen kanssa on vilkasta. Maritan kanssa olemme puhuneet jo vuosia lasten tai nuorten sanataideryhmistä, jotka voisivat kokoontua juuri Roihuvuoren kirjastossa. Saa nähdä, ehkä tämä toteutuu joku päivä, kunhan saadaan Roihuvuori kunnolla eloon. Tosiasiahan on, että vain lukemalla oppii lukemaan ja kirjoittamaan. Mitä paremmin haluaa itseään ilmaista tai maailmaa ymmärtää, sitä enemmän on luettava. Kirjojen ja kirjastojen osalta ei voi sanoa, ettei Suomessa annettaisi kaikille mahdollisuutta. Satuja, sanataidetta ja Guitar Hero Roihuvuoren taiteiden yönä kirjasto tarjoaa lapsille ja nuorille paljon ohjelmaa. Kirjastoon rakennetaan Tarinateltta, Kirjailija Tuutikki Tolonen, Untuvaisentie: Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat mahtavasti verkostoituneita. Lähikirjasto tuo ihan konkreettisesti käden ulottuville kaikki kaupungin kirjastot Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, koska kaiken tarvitsemansa voi tilata ja myös palauttaa omaan lähikirjastoon. Se on aivan hurjan kätevää! Käytän tätä palvelua todella paljon. Kirjailija Riikka Szalai, Keijukaisenpo lku: Lähellä olevassa kirjastossa voi jatkaa kirjahyllynsä "parasta ennen" merkintöjä vähintäänkin muutamilla vuosikymmenillä eteenpäin kirjankansien väliin varastoitunutta lisähappea rauhallisesti hengitellen. Uloshengityksen tahdissa laajenee oman olohuoneen turvallinen piiri. Kirjallisia sukellusharjoituksiaan tehnyt arvostaa sinertyvää horisonttia. Kirjastonjoht aja Leeni Hurskainen: Lähikirjasto on alueensa sydän ja sielu! Kulttuurin välittäminen on ydintehtävämme, mutta yhdessä muiden paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa osallistumme myös alueen kehittämiseen. Ilman asiakkaita emme ole mitään! Ja meitä kannattaa käyttää. Monipuolinen jossa roihuvuorelaiset lastenkirjojen tekijät Tuutikki Tolonen ja Liisa Kallio vetävät aamupäivällä tarinatuokioita omien kirjojensa pohjalta. Esillä on myös Sari Airolan ja Liisa Kallion lastenkirjakuvitusten originaaleja. Iltapäivällä ja illalla Tarinateltassa on seikkailutarinasanataidetyöpajoja ja tarinatuokiot jatkuvat. Kirjaston alakerrassa Mieto ry:n tiloissa voi iltapäivästä alkaen pelata Guitar Hero -peliä. Tapahtumiin voivat osallistua vapaasti kaikki lapset ja nuoret, vaikkei olisi hajuakaan siitä, miten esimerkiksi kitaraa pidellään tai hyvä tarina kirjoitetaan. Taiteiden yön ohjelma tarkentuu elokuun alussa. Tervetuloa Roihuvuoren kirjastoon! Kirjastossa kyläjuhlien aikana myös kirjailijailta klo 19–20.45, jossa vieraina muun muassa Jukka Koskelainen, Jouko Sirola, Riikka Szalai ja Riikka Pelo. R Teksti: Nana SmulovitzMulyana ja Marita Nuto • satutuokioita • kirjavinkkausta sekä kirjastolla että kouluilla • kirjaleikityksiä päiväkotiryhmille • pelejä, koneita • urheiluvälineitä • kirjasuunnistuksia • nukketeatteria • lastenkirjaston KIRVIÖ-sivut K u va : Jo h an n a Ay de m ir Mitä lähikirjasto merkitsee? Mit ä hyö tyä lap sel le on sad utu kse sta ja sad uis ta? Mitä muuta kuin kirjoja kirjastolla on tarjota lapsille ja nuorille? Kirsti Palonen, lasten psykologi, Psykologien sosiaalinen vastuu ry:n toimija Saduilla, kirjallisuudella ja saduttamisella on tärkeä merkitys lapsen kehityksen kannalta. Sadutustilanteessa ei ole suorituspaineita, vaan se tarjoaa tilan, jossa lapsen mielikuvitus voi kehittyä. Sadutuksen luomaa vuorovaikutustilannet ta lapsi voi käyttää niihin tarpeisiin, joita lapsella sillä hetkellä on. Hän voi tarvita jonkun, joka kuuntelee tai auttaa. Lisäksi sadutus kehittää itsetuntoa ja ongelmanratkaisutaito ja. Jossain vaiheessa lapsen on luotava mielikuva tulevaisuudestaan ja tässä mielikuvituksella on tärkeä rooli. Teksti: SATU KIISKINEN lähikirjastomme
• Roihuvuoren kyläjuhlat www.roihuvuori.com 2 3 oihuvuoren nuorisotalon viereinen tontti on täysin joutokäytössä, mutta erittäin keskeisellä paikalla. Moni on Roihuvuoriseuran sivuillakin ihmetellyt tilan käyttötarkoitusta ja toivonut renessanssia. Kummastelun aika on nyt ohi. Tämän vuoden alussa käynnistettiin varsin ainutlaatuinen pihahanke, jossa roihuvuorelaisilta itseltään kysyttiin, mitä he toivovat kyseiselle maapläntille. Suunnittelusta siis vastasivat kaupunginosat eri-ikäiset asukkaat, perheen pienimmistä ikäihmisiin. Hankkeen taustalla oli monia tahoja, kuten Teknillinen korkeakoulu, Kiinteistövirasto, 4V-hanke (ks. www.4v.fi ) sekä useita roihuvuorelaisia toimijoita Roihuvuori-seurasta leikkipuistoon ja palvelukeskukseen. Koordinoijana toimi TKK:n tutkija Liisa Horelli , joka työskentelee Osallistuva paikallisyhteisö -hankkeen tutkimusjohtajana. – Hanke käynnistyi laajan Herttoniemen alueryhmän kokouksessa joulukuussa 2008, joka pidettiin Roihuvuoren vanhusten palvelukeskuksessa. Sitä ennen Nuori Suomi sekä Terve kaupunginosa -hanke olivat kartoittaneet lähiliikuntapaikkoja Herttoniemessä. Ne olivat sitä mieltä, että Roihuvuoren pihan teemana voisi olla lähija kuntoliikunta eri-ikäisille. Nettisovelluksia ja legoukkoja Roihuvuori valittiin kohteeksi Nuorisotalon aloitteesta. – Nuorisotoimi arveli, että tämän avulla voitaisiin integroida nuorisotalo paremmin Roihuvuoreen ja samalla nuoret saisivat ikäistensä lisäksi verkoston eri-ikäisistä asukkaista. Horellin kautta pihahankkeen konsultiksi kutsuttiin osallistuvan kaupunkisuunnittelun pioneeri, eläkkeelle jäänyt arkkitehti Heikki Kukkonen . Hänen johdollaan perustettiin suunnitteluryhmät ikäjakauman mukaan ja järjestettiin kymmenen osallistumistilaisuutta. Yhteensä peräti 150 ihmistä antoi panoksensa yhteispuiston suunnitelmaan, joka siten laajeni käsittämään roihuvuorelaisten tarpeet hyvin kattavalla tavalla. Pihasuunnittelussa hyödynnettiin viimeisintä tekniikkaa sekä helposti hahmotettavia esineitä. Joanna Saad-Sulosen Urban Mediator toimi mainiona interaktiivisena työkaluna, jonka avulla asukkaat saattoivat merkitä toiveitaan karttapohjalle eräänlaisin sähköisin nuppineuloin. Ympäristöjärjestö Dodo ry:n aktiivin Peter Tattersallin wikisuunnittelussa asukkaat taas havainnollistivat mielipiteitään esimerkiksi legoukkojen ja erimuotoisten karamellien avulla pahviselle pienoismallille sekä paperiarkeille. Yle FST:n dokumenttityöryhmä kuvasi tämän tilaisuuden. Kaupunkisuunnittelua luotaava Metropoldrömmar-ohjelma esitetään syyskuun lopussa televisiossa. Talkoot jatkuvat Lopulta Heikki Kukkonen kokosi suunnitteluryhmien aikaansaannokset yhdeksi kokonaisuudeksi. Juhannuksen alla saatiin syytä riemuun, sillä kaupunki myönsi hankkeelle rahoituksen, 450 000 euroa. Pelkällä rahalla ei kuitenkaan yhteisyyttä synny. Horelli toivookin, että roihuvuorelaiset osallistuisivat myös toteutusvaiheeseen ja ottaisivat puiston omakseen. – Toteutuksesta neuvotellaan Tilakeskuksen kanssa. Toivomme, että kaikki tähän asti tuotetut ideat tai ainakin tärkeimmät niistä tulee mukaan. Olisi tärkeätä, että hankkeen prosessiluonne jatkuisi ja että asukkaiden talkootyö voisi myös tulla kysymykseen. Yhteispuiston avulla yläRoihuvuori saa uuden, monipuolisen ja elävöittävän puistoalueen, joka rikastaa kirkon miljöötä ja tarjoaa aktiviteettia kaikenikäisille. Kyse on kaupunkitilasta, jossa asukkaiden oma panos todella näKlaari Helsinki on nuorten ehkäisevää päihdtyötä koordinoiva taho Helsingissä. Klaari-koordinaattorit tuovat tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä asuin-alueiden toimijoiden ulottuville alueellisissa verkostoissa. Klaarin tavoitteena on lisätä päihteiden ongelmalliselta käytöltä suojaavia tekijöitä lasten ja nuorten elämänpiirissä ja vähentää päihteiden käytölle altistavia riskejä. Keväällä 2008 tehdyssä kouluterveyskyselyssä pääkaupunkiseudun 8.–9. -luokkalaisista 43 prosenttia vastasi, etteivät vanhemmat aina tiedä, missä he viettävät viikonloppunsa. Klaarin eräänä painopiste-alueena tällä toimintakaudella ovatkin vanhemmuuteen liittyvät asiat. Teemaan liittyen järjestettiin Itäkeskuksen Stoassa viime keväänä yhteistyössä Suomenkielisen työväenopiston kanssa kolmen luen-non sarja Missä nuoret liikkuvat? Koulujen päättäjäisviikonloppuna Roihuvuoressa asuvat aktiiviset aikuiset puolestaan jalkautuivat alueelle teemalla Vanhemmat pihalla. Tänä syksynä vanhempien on mahdollista verkostoitua Roihuvuoren nuorisotalossa järjestettävien Puheaikaa vanhemmille -tilaisuuksien myötä. Ensimmäisen kokoontumiskerran aiheina ovat muun muassa kokemukset keväiseltä Vanhemmat pihalla -kierrokselta sekä Toinen Elämä -hankkeen tekemän lasten ja nuorten netinkäyttöön liittyvän tutkimuksen tulokset. Klaari tarjoaa tilaisuudessa pientä iltapalaa. kyy – vastaavia alueita ei Suomesta montaa löydy. Mikäli siis haluat jättää kädenjälkesi Roihikkaan niin nyt on aika toimia! Puiston kehitystä voi seurata sekä paikan päällä että Roihuvuori-seuran internetsivuilta. R teksti: antti möller K u va : Jo an n a Sa ad -S u lo n en / TK K Puheaikaa vanhemmille Roihuvuoren nuorisotalolla (Prinssintie 1), tiistaina 25.8. klo 18.30–20.30 Lisätiedot: Klaari-koordinaattori, Leena Koskivirta, p. 050 304 6360, www.klaarihelsinki.fi Kassandran rumputyöpajat, vetäjänä Pape Sarr (mukaan mahtuu 15 ensimmäistä). Klo 10.30. alle kouluikäisille vanhempineen. Klo 13 ja 13.30. koululaisille. Burning Deck -nuorisobändi esiintyy kahdesti, klo 16.30 sekä 17.30 Tongalainen tanssiryhmä Mano O Laka esiintyy klo 20 'Kätsy' Koivusen pilapiirrostyöpaja klo 18–20 Nintendo Wii -pelailua klo 16.00–20.00 Väliaikaisen leikkipuisto Tuhkimon ja Nuorisotalo n ohjelma kyläjuhlill a: Klaari tarjoaa puheaikaa vanhemmille Yhteispuisto yhteisvoimin
• www.roihuvuori.com Musiikki yhdistää eri ikäisiä lapsia. Ev el iin a Ta lv io ja va lit si h ar m on ik an se n m u is ta po ik ke av an ää n en pe ru st ee ll a. Rehtori Pirkko Simojoki uskoo lasten haluun oppia, taustalla professori Géza Szilvay opettaa Wilhelmiina Ahmalaa. Csaba Szilvay kättelee kuudeluokkalaiset jalkapallomestarit. Roihuvuoren kyläjuhlat 2 4 uudesluokkalaisen Aleksin housunpolvet ovat kurassa opettajia vastaan pelatun jalkapallo-ottelun jäljiltä. Vaikka opettajat on voitettu ylivoimaisesti 5–1, nuorimies ottaa asian enemmänkin fi losofi selta kannalta. – Täytyyhän ne opet voittaa, hän sanoo ja kertoo pelaavansa jalkapalloa myös välituntisin. Itä-Helsingin musiikkikoulun eli IHMUn perinteiden mukaan opettajista pääsee ottamaan mittaa kuudennella luokalla. Koko alaaste mahtuu kentän laidalle kannustamaan. Aleksi sanoo löytäneensä aikoinaan tiensä kouluun musiikkileikkikoulun kautta, jonne hän oli keksinyt mennä tarhakaverinsa Otson perässä. Nyt ystävykset harjoittelevat musiikkikoulussa sellonsoittoa. Lämpiössä Otso ehtii kertoa olevansa kouluun ja soitonohjaukseen tyytyväinen. Muusikkotaustaa Otsolla ei ole, kuten ei suurimmalla osalla koulun oppilaista, mutta hyvin hän kertoo pärjänneensä. Toisaalla tokaluokkalaiset Eveliina ja Saara pakkaavat harmonikkojaan kantotelineisiin, joissa raskaat soittimet matkaavat kolme kertaa viikossa kotiin. Tytöt jatkavat toistensa lauseita kertoessaan innoissaan, kuinka harmonikan muista poikkeava ääni oli saanut heidät syttymään. Saara sanoo aloittaneensa sellon soiton musiikkiopiston puolella jo ennen kouluikää. – Selloa soitan joka päivä. Mulla on maanantaina kauhee kiire, kun pitää rampata paikasta toiseen. Me asutaan Vuosaaressa. Jos mä asuisin koulun vieressä, mulla ei todellakaan olisi niin kiire, Saara sanoo. Rehtori Pirkko Simojoki kertoo tyttöjen tulevan käytävällä ohi kulkiessaan näyttämään sävellyksiään. – Kyllä täällä saa olla ujokin, lapsen ei tarvitse olla tietynlainen. Ehkä musiikki silti auttaa syrjäänvetäytyvääkin avautumaan. Myös ujossa lapsessa on voimaa, hän ei vaan välttämättä näytä sitä. Musiikki on turvallinen tapa tuoda esiin erilaisia tunteita. Tänäänkin huomasin, kuinka pari ujoa lasta päästi kehotusten siivittämänä voimapuolensa ulos. Tunteiden skaala voi olla valtava. Pitkä tie IHMU-koulun perusti unkarilaissyntyinen musiikkivaikuttaja Géza Szilvay viime vuosikymmenellä. Hänen esikuvanaan oli unkarilaisen Zoltán Kodályn ja tämän työtovereiden perustama köyhien lasten musiikkikoulu, joka toimi sotien jälkeen Unkarin kansannousuun asti. Myös Szilvayn kehittämä Colourstringsmenetelmä pohjautuu Kodályn oppeihin. Siinä musiikin kielioppi selitetään lapselle tämän omalla kielellä ja apuna käytetään tuttuja symboleja. Szilvayn positiiviset kokemukset Kontulan Rintinpolun koulussa herättivät hänessä halun koulun perustamiseen. Szilvay myöntää tien olleen pitkä ja kivinenkin. Opetusministeriön kanssa neuvottelut aloitettiin vuonna 1993 ja vihdoin syksyllä 1999 IHMU-koulu pääsi aloittamaan toimintansa. – Yhteinen taideharrastus yhdistää lapsia. Musiikinopetus ei tapahdu muiden aineiden kustannuksella, Szilvay huomauttaa. Tästä on saatu näyttöä psykologian laitoksen kanssa kuuden vuoden ajan tehdyssä tutkimuksessa. Tarkkaavaisuudessa IHMU:n kolmasluokkalaiset lapset ovat olleet paria vuotta ikäisiään edellä. Lisälämpöä perhe-elämään Rehtori Simojoki korostaa sekä lapsen että perheen motivaation tärkeyttä. Motivaation ylläpitämisestä hän kertoo esimerkin. – Eräänä päivänä ihmettelin, mitä riemukkaita ääniä kuului ikkunan alta. Kolme tyttöä harjoitteli siellä kärrynpyörää aina uudestaan ja uudestaan. Muut matkivat parhaiten onnistunutta määrätietoisin kysymyksin: Miten sä teit sen? Mikä sun mielestä oli parempi? Se oli ihan kuin asteikon treenaamista. – Jo vuosia sitten olen huomannut, että todellisuudessa lapset haluavat oppia ja kehittyä. He haluavat heittää pitemmälle, kiivetä korkeammalle, juosta nopeammin. Siihen pitää tarttua. Jos lasta huvittaa jokin tehtävä, hän kyllä treenaa, ihan varmasti! En yhtään liioittele sanoessani, että oppilaani nauttivat asteikoista ja sormiharjoituksista. Aluksi he harjoittelevat leikinomaisesti, sitten treenaavat ja lopulta tekevät ennätyksiä, Simojoki jatkaa. Opettajat eivät yksin voi kannatella lapsen musiikkiharrastusta vaan vanhempien panostusta tarvitaan tueksi. Simojoen mukaan tärkein työ tehdään kotona ja juuri vanhempien rooli on ratkaiseva, jotta harjoitteluhetkestä tulisi lapselle myönteinen kokemus. – Olen sanonut ekaluokkalaisten vanhemmille, että tärkeintä on hymyillä, kun lapsi soittaa. Eli osoittaa, että kun soitat, tuotat iloa minulle. Eikö se ole juuri laatuaikaa, että koko perhe menee yhdessä kuuntelemaan lapsen konserttia? Haluamme antaa lisälämpöä perhe-elämään lapsen kautta. Musiikkikoulu soveltuu kaikille lapsille lähtötasoon katsomatta. – Musiikkiperuskoulu ei ole vain erityislahjakkaita vaan myös aivan tavallisia lapsia varten. Tämän takia pääsytesteissä painotetaan enemmän lapsen omaa motivaatiota kuin lapsella olevia musiikillisia taitoja, Simojoki korostaa. Yhteisöllistävä harrastus Paras tapa tukea musiikkiharrastusta lasten keskuudessa on tehdä siitä yhteinen kiinnostuksenkohde. – Musiikkia on satoja vuosia opetettu kopissa, vain oppilas ja opettaja keskenään. Siitä puuttui jotain. Varsinkin nykyään, jos luokassa on vain yksi viulunsoittoa harrastava poika, niin häntä helposti kiusataan. IHMUssa sitä vastoin yksityisestä harrastuksesta tulee joukkoharrastus! K teksti: Riikka Szalai kuvat: Jussi Aalto Musiikkiopist on järjestämä ohjelma kyläjuhlilla Klo 17, Roihuvuoren kirkko Lapset soittavat lapsille Klo 18, Roihuvuoren kirkko Klassisen musiikin konsertti Klo 19.30, Helsingin Lapsijouset, johtajana ItäHelsingin musiikkiopisto, Géza Szilvay. Ohjelmassa mm. Untuvaisentie 10 Sibeliuksen, Vivaldin ja Rautavaaran musiikkia. Klo 22.30–23.15, Japanilaistyylinen ”Pieni yösoitto” puutarha, Roihuvuorentie 12–16 Soitetaan yhteisen päämäärän eteen Itä-Helsingin musiikkikoulu (IHMU) pähkinänkuoressa ollut toiminnassa 10 vuotta, aluksi Roihuvuoren alaasteen, syksystä 2009 lähtien Porolahden peruskoulun yhteydessä (luokat 1–9) soittoja musiikkitunnit koulupäivän aikana paljon ryhmissä soittamista musiikinopetusta joka päivä pari tuhatta kansainvälistä vierailijaa käynyt tutustumassa koulun toimintaan IHMU:n mallin mukaisia Colourstrings-kouluja on perustettu Tanskaan ja Färsaarille, neuvotteluja uusien koulujen perustamiseksi käydään Itävallassa ja Unkarissa
• Roihuvuoren kyläjuhlat www.roihuvuori.com elsingin kuvataidekoulu on toiminut jo 30 vuotta suomalaisen kuvataideopetuksen tienraivaajana. Kuvataidekoulun päätoimipaikka on Roihuvuoressa Strömsin kartanossa, jossa käy lukukauden aikana viikoittain yli 300 oppilasta ammattitaiteilijoiden ja kuvataideopettajien opissa. Koulun nuorimmat oppilaat ovat 4-vuotiaita, mutta lyhytkursseja järjestetään jopa nuoremmille. Lapset voivat jatkaa taideopintojaan läpi tärkeiden kasvuvuosien nuoriksi aikuisiksi asti, vanhimmat oppilaat ovat 20-vuotiaita. Opetusta järjestetään ikäryhmittäin niin, että alle kouluikäiset 4–6-vuotiaat osallistuvat kerran viikossa valmistavaan opetukseen, jossa tutustutaan kuvataiteeseen leikinomaisesti. Perusopetus muodostuu 6–12-vuotiaiden pienryhmistä, joissa itse tekemällä tutustutaan erilaisiin visuaalisen taiteen muotoihin. Syventävissä opinnoissa 12–20-vuotiaat oppilaat valitsevat yhden tai kaksi erityisalaa, joita ovat animaatio, piirustus ja maalaus, savi ja keramiikka sekä grafi ikka. Lisäksi yli 10vuotiailla oppilailla on mahdollisuus täydentää opintojaan erilaisilla periodikursseilla, joissa tehdään esimerkiksi hopeakoruja, leijoja, tekstiilitaidetta, arkkitehtuuria, animaatioita, valokuvataidetta, kuvanveistoa ja ympäristötaidetta. Opetusta järjestetään seitsemässä toimipisteessä eri puolilla Helsinkiä ja oppilaita on yhteensä noin 600. H 2 5 kuvataidetapahtuma Kuvataidetapahtuma lapsille kyläjuhlilla klo 17–19 kuvataidekoulun pihapuistossa teksti: Virve Kallio Helsingin kuvataidekoulu – Roihuvuoren väriläiskä HELSINGIN KUVATAIDEKOULUN internetsivut: www.helsinginkuvataidekoulu.com Oppilaspaikkaa voi hakea www-sivuilta tulostetulla hakemuksella tai soittaa toimistoon (09) 759 1964. Ylhäällä: Havina Jäntti. Alhaalla: Aino Aavaluoma 12 v Lämpimässä peiton alla
• www.roihuvuori.com 2 6 Roihuvuoren kyläjuhlat evoskello kirjahyllyssä näyttää kolmea iltapäivällä, vaikka on vasta varhainen aamu. Kelloradio napsahtaa päälle. Kello on todellisuudessa kuusi ja on aamu-uutisten aika. Kätsy hörppii kahviaan ja seurailee, onko tapahtunut jotain odottamatonta, sellaista, joka on muuttanut tapahtumien suunnan. Kätsy on piirtänyt pilapiirroksia 42 vuoden ajan IltaSanomiin. Tämäkin piirrospäivä on saanut alkunsa jo pari päivää sitten, jolloin hän alkoi seurata tapahtumia radiosta, televisiosta ja lehdistä. Toisella lehdenlukukerralla piirtäjä seuraa, miten tapahtumat liittyvät toisiinsa ja aikaisempaan. Ilmoitukset, mainokset ja urheilu saavat jäädä sivuun. Pelikenttä alkaa olla valmis. – Se on shakkia. Harvoin tapahtuu yllätyssiirtoja, Kätsy kuvailee. Usein hän aavistaa tapahtumat ennalta, mutta yllätyksiäkin sattuu. Siksi hän kuuntelee myös Seitsemän Uutiset. Tänään kaikki on hieman toisin. Hevoskellokin on lakannut toimimasta, mutta taloudessa ja työmarkkinaSuurkiitos Marjo Vesartolle, joka otti vastuulleen ravintolaohjelmien koordinoimisen tietämättä mihin ryhtyi; musiikkiperuskoulun rehtori Pirkko Simojoelle, joka heti innostui juhlista; Voima-lehden kustannuspäällikkö ja toimitusjohtaja Tuomas Rantaselle, jota ilman tämä lehti ei olisi syntynyt sekä Ninni Kairisalolle, joka taittoi lehden; ’Vänälle’, joka lupautui suunnitelemaan Japanilaistyylisen puutarhan valaistuksen; muusikko Asalle, jonka esimerkki sai monet muut muusikot lähtemään mukaan esiintymään; pilapiirtäjä Jarmo ’Kätsy’ Koivuselle, joka on suunnitellut mainonnan kuvituksen; seurakunnan kanttori Hannele Filppulalle ja Hard Rock Housen omistajalle Naserille Yaghinalille, jotka heti ymmärsivät, mistä juhlissa on kyse; kirjaston ja Japanilaistyylisen puutarhan ohjelmaa miettineille Satu Kiiskiselle, Nana Smulovitzille ja Marita Nutolle: kirjailija Tuutikki Toloselle, Riikka Pelolle ja Riikka Szalaille; tiedotusta Facebookissa hoitaneelle Henni Oksmanille; 4V-hankkeen Hanna Liljalle, joka auttoi byrokratian kanssa; Risto-Roope Hartoselle, Mari Mansikkalalle, Jari Niskalle, Valto Granathille, Sanna Jacksenille, Aurora ja Sylvia Borinille, Milja Leppäselle, Kari Karjalaiselle, Else Lundqvistille, Pasi Pakulalle, Anna-Liisa Mikkelälle, Susse Huhdalle, Sari Haapapuolella muutokset ovat voimakkaita. Ne ovat vaikuttaneet Kätsyn tapaan hahmottaa peliä. Hän haluaisi muuttaa shakin suunnan. – En haluaisi enää etsiä vikoja. Ihmisillä on taipumus synkistää elämää enemmän kuin on aihetta. Kätsylle on ollut lapsesta saakka selvää, että tyhjän nauraminen ei ole arvokasta. Huumori on kuin venttiili painekattilassa: kun ihmisellä on tuskan tila, nauru laukaisee jännitteitä. Työssä on oltava kuitenkin vankka todellisuuspohja, muuten piirros ei toimi. – Hyvin herkästi luiskahtaa siihen, että sekoittaa ilkeyden ja huumorin. Ilkeys tuottaa vain apatiaa, Kätsy huomauttaa. Riittävän tuttu aihe On vuorossa kahvitunti. Hän siirtää hevoskellon paikkaa, se saa olla keittiön ikkunalla. Kätsy on oppinut äidiltään möbleeraamisen taidon: huonekalujen paikkaa vaihtamalla huoneen ilme muuttuu. Piirroksen aiheen on oltava ajankohtainen, tärkeä ja kaikin tavoin mielekäs. Kun se on selvillä, Kätsy alkaa miettiä näkökulmaa. Yleensä tässä vaiheessa suurin työ on jo tehty. Toisinaan käy kuitenkin niin, ettei aiheesta saa mitään irti. Jokin on katkaissut ajatusprosessin, se voi olla vaikka puhelinsoitto. Tulee sanottua itsestään ulos jotain, joka tyhjentää koko pajatson ja jännitys katoaa. Silloin on pakko palata takaisin pelikentälle aiheiden pariin. Kätsy menee hakemaan muistilappunsa ja vilkaisee hevoskelloa. Sirkustirehtöörin ja hevosen välissä olevat viisarit ovat alkaneet taas liikkua! Koneisto ei enää jumita, ehkä asennonvaihdos auttoi. – Luovuus on mielestäni sitä, että pystyy lähestymään asiaa monesta eri suunnasta. Ei jäykisty, vaan miettii, mitä asialle voisi tehdä, Kätsy sanailee. Kätsy kävelee kirjahyllylle. Hän on ollut pienestä pojasta lähtien kiinnostunut tietosanakirjoista. Lapsena hän ihaili englantilaista pilapiirtäjää Gilesiä . Nyt suurin suosikki on ranskalainen Sempé , jonka lämmin huumori lähtee puhtaasti elämän ymmärryksestä, pienten asioiden oivaltamisesta. Työrauha se olla pitää Piirtäminen on Kätsyn mielestä helppo vaihe. Mustavalkokuva syntyy nopeasti. – Minulla ei ole kauhean hyvä yleissivistys, mutta pystyn kiteyttämään hyvin. Pystyn näkemään oleellisen, sen, mikä kiikastaa. Ja olen kyllä myös taitava käsistäni. Seuraavana aamuna Kätsy lähtee viemään piirrosta Ilta-Sanomiin varhain aamulla, ettei törmää tuttuihin. Hänellä on tapana jäädä suustaan kiinni. – Mottoni on, että parasta mitä voin sinulle antaa, on työrauha, Kätsy tiivistää. Reitti on niin moneen kertaan kuljettu, että joskus hän huomaa kävelleensä Rautatieasemalta Ilta-Sanomien toimitukseen ja takaisin – piirros edelleen salkussa. Jätettyään piirroksen Kätsy sulkee oven perässään konkreettisesti. Jos joku puhuu seuraavana päivänä työstä, hän ei enää muista mitä on piirtänyt, vaan kerää mielessään jo uutta materiaalia seuraavaa piirrosta varten. H Kiitokset kyläjuhlien järjestämisestä selle, Vesku Tervaojalle, Johanna Aydemirille, Vesa Soikkelille, Marko Palojärvelle, Digi Salolle, Anne Lehikoiselle, Mare Nurkille, Terhi Pursiaiselle, Nikolle, Seijalle, Pepelle, Bobille, Tonille, nuorisotalon ja leikkipuisto Tuhkimon väelle, kaikille osallistuville taiteilijoille, roudareille ja yleismies jantusille ja niille, jotka vielä tulevat mukaan, ynnä muille mukana olleille, joiden nimeä en edes tiedä. Roihuvuori-seurasta erityisesti Sirpa Rouvinen, Antti Möller, Jani Marjanen ja Pekka Keränen kuluttivat aikaa järjestelyissä. Kiitokset myös yhteensä 1500 € juhlien kuluihin luvanneille Klaari-projektille ja Lähiörahastolle sekä Yleisradiolle, jolta saatiin valaisimia ja muita tarvikkeita Japanilaistyylisen puutarhan valaisemiseen. teksti: Riikka Szalai kuva: Kätsy Sarjakuvapaja Kätsyn kanssa Nuorisotalolla klo 18–20 Voit tuoda mukanasi valmiin piirroksen tai omat piirustusvälineesi, mutta paikalla on papereita, tusseja ja vesivärejä myös talon puolesta. 1. Itä-Herttoniemi 2. Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen 3. J. Karjalaisen. Avaruuden ikkunan kalliot ovat Roihuvuoressa ja Marjaniemen uimarantaan on joskus tullut veneellä verinen mies. 4. Roihuvuoren Siwaan 5. Matalampi. Roihuvuoren äänestysalueilla 52,3 % ja Helsingin kaupungissa 58,6 % 6. Japanilaisten vuoden tärkein juhla, ’Kirsikankukan katselujuhla’ 7. Rap-artisti Asa yhdessä levytyöryhmänsä kanssa. Levyn nimi oli ’Loppuasukas’. Asa on kotoisin Roihuvuoresta. 8. Singaporesta 9. Ele Alenius 10. Strömsin kartanon päärakennus. Valmistunut 1749, vaikkakin nykyinen ulkoasu on vuodelta 1910. Vastaukset tietovisan kysymyksiin Kätsy piirsi pilakuvan pilapiirtämisestä Kyläjuhlatoimikunnan puolesta, Otto-Ville Mikkelä
• Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,21 senttiä/puhelu + 2 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti. VVO-kotikeskus Salomonkatu 5 B, 2.krs., 00100 Helsinki Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 3442 www.vvo. Tämän vuoksi Asiakkaamme arvostavat varmaa vuokrasuhdetta, jonka varaan asumisen voi laskea pitkällekin tulevaisuuteen. Koska olemme ymmärtäneeet asukkaidemme toiveita ja tarpeita jo 40 vuotta, olemme Suomen suurin maanlaajuinen asuntoyritys. Vuorenpeikontie 5 Vuonna 1959 rakennettu talo Roihuvuoren huipulla ala-asteen vieressä. Perusparannus jo osin tehty. Asuntojen varustukseen kuuluu maksuton 1/1 Mb/s Sonera Laajakaista Extra-internetliittymä. Huoneistotyypit: 1H+KK 24,00-31,50 m 2 2H+K 46,50-54,00 m 2 3H+K 53,50-61,00 m 2 4H+K 65,00-84,50 m 2 5H+K 80,50-87,00 m 2 Roihuvuorentie 6 Roihuvuorentie 6 A ja 6 B sijaitsevat urheilukentän vieressä. Talot on rakennettu vuonna 1961 ja perusparannus on tehty 2004. Asuntojen varustukseen kuuluu maksuton 1/1 Mb/s Sonera Laajakaista Extra -internetliittymä. Huoneistotyypit: 1H+KK 21,00-22,00 m 2 2H+K 49,50 m 2 3H+K 60,00 -68,50 m 2 Tulisuontie 5 Vuonna 1991 valmistunut talo keskeisellä paikalla Roihuvuoren kirkkoa vastapäätä. Kaupat ja bussipysäkki vieressä. Huoneistotyypit: 2H+K 56,50-60,5 m 2 2H+KK 45,50-50,00 m 2 3H+K 68,50-77,00 m 2
• Toisin sanoen. Luetko sinä ajatuksia? > Katseen vankina? Lue Vihreästä Langasta uusia ajatuksia maailmasta ja kulttuurista – joka viikko. Tilaa Vihreä Lanka kotiisi ja lue myös verkkolehti osoitteessa www.vihrealanka.? . Roihuvuoren kyläjuhlilla mukana myös Vihreä Lanka. Lehteä on jaossa päivän mittaan ostarilla, iltapäivällä kirpputorilla ja illalla japanilaisessa puutarhassa. Samalla voit osallistua kilpailuun, jonka pääpalkintona arvotaan Tunturin vihreä Saint-pyörä! Vihreä Lanka goes Roihikka! Hae oma ilmainen tutustumiskappale, osallistu kilpailuun ja VOITA POLKUPYÖRÄ!