• • TYÖSUOJELUN HAASTEET 14 • JOUKKOKANNEOIKEUS 18 • MIELENTERVEYSONGELMAT 24 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2020 CAMSilla lajitellaan kokonaisia postinumeroita 6 Posti-ja logis i i ti tiiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2020 Reitti Tehtaan uumenista 30 Reitti_5_2020.indd 1 Reitti_5_2020.indd 1 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 2 Reitti 5 | 2020 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 15 600 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kansi: Riitta Sievilä Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 6/ 2020 19.10. 12.11. 7/ 2020 1.12. 9.12. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: CAMS tuli jakeluun 10 KKO: Tukilakkoja ei olisi saanut kieltää 11 Puheenjohtajalta 12 Valtuuston kokous koronan varjossa 14 Työsuojelun uudet haasteet 16 Miksi liitot eivät innostu minimipalkasta? 18 Joukkokanneoikeus lisäisi oikeudenmukaisuutta 20 Työttömyyskassat yhteen 22 Vaarojen arviointi ja riskien hallinta 24 Mielenterveysongelmat vievät työkyvyttömyyseläkkeelle 27 Ay-majakka: Vesa-Valtteri Mäkelä 28 Jäähyväiset Helsingin pääpostille 30 Tehtaan uumenista eli mitä Pasila opetti 32 Ristikko 33 Kolumni: Emilia Kukkala 34 Menoon mukaan 36 Ryhmävastaavien pilotti 37 Työttömyysturvan helpotukset jatkuvat 38 Jos joudut työttömäksi 39 Muutosilmoitukset Mielenterveysongelmien ennalta ehkäisy on kaikkien etu . 26 Kuljetusliitot KL ry:n 30.9. ilmestyvä näytelehti korvaa aiemmin ilmoitetun Reitti-lehden lokakuun numeron. L iiton toimistosta lähtee huikea määrä työkokemusta, kun liittosihteeri Esko Hietaniemi ja hallinnon sihteeri Birgit Simonen jäävät 1.9. eläkkeelle. Eskon työura alkoi Postin varhaisjakelussa kesällä 1968. Postin toimihenkilöiden edunvalvontaan erikoistunut Hietaniemi aloitti edunvalvontauransa pääluottamusmiehenä Oulun alueella 1993. Hietaniemi ehti toimia Postin Toimihenkilöliitto PVL:ssä myös valtuuston ja liiton puheenjohtajana ennen PAUn perustamista. Birgit Simonen aloitti vastaavasti 15-vuotiaana SAK:n lähettinä vuonna 1971. Postiliittoon Birgit tuli toimistoapulaiseksi kaksi vuotta myöhemmin. Simonen ehti työuransa aikana toimia liitossa myös toimistovirkailijana, kurssisihteerinä ja hallinnon sihteerinä. Kiitämme lämpimästi Eskoa ja Birgitiä yhteisistä vuosista ja toivotamme virkeitä eläkepäiviä! 30 iiton toimistosta Kiitos Eskolle ja Birgitille! Reitti_5_2020.indd 2 Reitti_5_2020.indd 2 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Päällekkäiset tessit ovat työnantajan etu KL:n yhteislehti korvaa lokakuun Reitin Kuljetusliitot KL:n jäsenliitt ojen yhteinen näytelehti ilmestyy 30.9. Lehti jaetaan myös PAUn jäsenille. KL:n lehti korvaa lokakuun Reitt i-lehden (nro 6,) joten seuraava Reitt i ilmestyy vasta 12.11. P osti ilmoitti parisen viikkoa sitten siirtävänsä päiväpostin jakelun sanomalehdenjakelun yhteyteen neljällä paikkakunnalla Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Posti jatkaa työehtoshoppailua siirtämällä työtä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Tilanne, jossa postialalla samaa työtä tehdään eri palkalla ja eri työehdoilla on täysin kestämätön. Jakelussa on tällä hetkellä kolme työehtosopimusta; PAUn ja PALTA:n välinen Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus sekä Teollisuusliiton ja Medialiiton väliset Jakelua ja Suorajakelua koskevat työehtosopimukset. Päällekkäiset tessit eivät palvele kenenkään muun kuin työnantajan etua, joka käyttää tilannetta säälimättä hyväkseen. Työnantajien intressissä on maksaa työntekijöille aina mahdollisimman pientä palkkaa ja noudattaa heikompia työehtoja, jos työehtosopimukset ja ammattiliitot antavat siihen mahdollisuuden. Mitä pitäisi sitten tehdä? Luopua tietenkin kilpailevista työehtosopimuksista ja noudattaa postialalla työntekijöille parempaa työehtosopimusta, joka tässä tapauksessa tarkoittaa Viestinvälitysja logistiikka-alan tessiä. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Asioiden taustalla on monia järjestöpoliittisia ja historiallisia syitä, joiden yli pitäisi päästä ajattelemalla vain ja ainoastaan työntekijöiden etua. Näin toimittiin muuten alkuvuodesta, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM luopui työntekijöiden eduksi painotalojen tulostusalan työehtosopimuksesta. Graafi sella alalla on nyt yhteiset pelisäännöt, joka on sekä työntekijöiden että yritysten etu, kun kaikki alan toimijat ovat samalla viivalla. Ei sovi unohtaa, että työehtoshoppailu ja ihmisten halpuuttaminen on aina myös työnantajan henkilöstöpoliittinen linjaus. Ja kuten kaikki tiedämme, niin tässä Posti on profi loitunut ”erinomaisen” hyvin. Postialalle on syntynyt joukko yrityksiä, muun muassa SOL ja Mailia, joiden pääliikeidea on välittää halvempien työehtosopimusten kautta edullisempaa työvoimaa joko vuokratyöntekijöinä tai alihankinnan kautta. Ja tämä sopii Postille mainiosti. Kolikolla on kuitenkin aina toinen puoli. Työntekijöiden kohtelu heijastuu kansalaisten mielikuviin Postista myös yrityksenä. Tämä on näkynyt jo erilaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä, joilla mitataan Postin mainetta ja brändiä. Viimeisin näistä oli 19.8. julkaistu NayaDaya Oy:n tutkimus logistiikkabrändien vaikutuksista kuluttajien tunteisiin ja käyttäytymiseen. Tutkimuksen positiivisin brändi oli Matkahuollolla, vähiten positiivisin Postilla. Sitouttavin brändi oli Budbee, vähiten sitouttavin Posti. Tutkimuksen tilaaja oli muuten Posti itse. JUHA PÖYRY Reitti_5_2020.indd 3 Reitti_5_2020.indd 3 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Vielä ehdit hakea APURAHAA PAUn rahastosta! Kansan Sivistysrahaston (KSR) apurahojen haku vuodelle 2021 on elokuussa, joten vielä ehdit hakea apurahaa , jos toimit nopeasti. Hakuaika päättyy 31.8.2020. PAUn rahastosta myönnetään kerran vuodessa stipendejä kulttuuriharrastusten tukemiseen sekä näihin harrastuksiin liittyvään opiskeluun. PAUn rahastolle osoitetut hakemukset käsitellään automaattisesti myös SAK:n kulttuurirahaston apurahoja jaettaessa ilman erillistä hakemusta. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta. Ohjeet hakemiseen löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi . Tieto apurahojen saajista julkistetaan PAUn verkkosivuilla ja Reitti-lehdessä vuodenvaihteessa. Kansan Sivistysrahaston säätiö muodostuu yli 100 erilaisesta rahastosta. KSR:n toiminnan tarkoituksena on tukea apurahoin ja tunnustuspalkinnoin yhteiskunnallisesti suuntautunutta kulttuurija sivistystyötä, tutkimusta, opiskelua ja valistustoimintaa. Rahastoista jaettiin vuonna 2019 apurahoja 341 kohteeseen yhteensä 420 777 euroa. PAUn Liitt okokous pidetään ensi kesänä Helsingissä Ensi kesän L iittokokouksen valmistelut ovat liiton toimistossa jo käynnistetty. PAUn XXVI Liittokokous pidetään Paasitornissa Helsingissä 2.-4.6.2021. Kokoukseen liittyviä aikatauluja: • Liittokokouksesta annettaan kirjallinen ennakkoilmoitus osastoille viimeistään 26 vkoa ennen kokousta eli 2.12.2020 mennessä. • Osastojen esitykset liittokokoukselle tulee toimittaa liittohallitukselle 16 vkoa ennen kokousta eli viimeistään 10.2.2021 mennessä. • Osastojen tulee ilmoittaa liittokokousedustajansa liittohallitukselle pöytäkirjan otteella viimeistään 10 vkoa ennen kokousta eli 24.3.2021 mennessä. Edustajien lukumäärä määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden kolmannen neljänneksen lopun maksavien jäsenten mukaan eli 30.9.2020 tilanteen mukaisesti. • Liittohallituksen lausunnot esityksistä ja varsinainen kokouskutsu (liittokokouskansio) toimitetaan liittokokousedustajille ja osastoille viimeistään 6 vkoa ennen kokousta eli 21.4.2021 mennessä. Edellinen Liitt okokous pidett iin kolme vuott a sitt en Vantaalla. Osastojen 180 kokousedustajaa käsitt eli kokouksessa 115 liitt okokousesitystä. Kuva: Leena Koskela. Reitti_5_2020.indd 4 Reitti_5_2020.indd 4 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 5 Jäsenpalvelujen uudistustyön vuoksi koulutuksiin ilmoitt audutaan toistaiseksi sähköpostitse juha.jaatinen@pau.? Ilmoitt audu nyt syksyn KOULUTUKSIIN Ilmoitt audu PAUn sähköisen jäsenpalvelun kautt a osoitt eessa www.pau.? . Lisätietoja koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.? . 5 Työnteon ja opiskelun yhdistäminen helpott uu Aikuiskoulutustuen muutt uminen helpott aa ammatillisia opintoja työn ohella. Aikuiskoulutustuella ja ammatt itutkintostipendillä tuetaan aikuisten ammatillista kehitt ymistä ja osaamisen uudistamista. Elokuun alun lainmuutoksilla halutaan lisätä käytt äjäkuntaa niistä, jotka tekevät ammatillisia opintoja työnsä ohella eivätkä kokoaikaisesti opiskellen. Aikuiskoulutustuen muutokset työn ohessa opiskeleville 1.8.2020: • Tukea haetaan takautuvasti kuukausitt ain ensihakemuksen jälkeen. • Tukikuukausia ei kulu niin paljon kuin ennen. Enimmäiskesto on edelleen 15 kk, mutt a tukikuukausia kuluu joko 1 tai 0,5 sen mukaan, miten paljon saa muita tuloja tukikuukauden aikana. • Opintosuorituksia vaaditaan tähänastista vähemmän työn ohessa opiskelevilta. Jos saa opintojen ohessa palkkaa yli puolet normaalista palkasta, edellytetään 2 opinto pistett ä. Muutoin edellytetään 4 opintopistett ä. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta saat osoitteesta www.tyollisyysrahasto.fi /aikuisopiskelijan-etuudet/. PAUn sopimuskoulutus Työehtojen peruskurssi Aika: 21.-25.9.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 31.8.2020 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään tämän työehto sopimuksen sisältöä, paikallista sopimista ja yhteistoimintaa Postissa. Työsuojelun peruskurssi Aika: 21.-25.9.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 31.8.2020 Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. Luott amusmieskurssi Aika: 19.-23.10.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 28.9.2020 Kurssi on tarkoitett u Edunvalvonnanja yhteistoiminnan ja Työehtojen peruskurssin käyneille luott amusmiehille ja osastojen puheenjohtajille. Kurssilla laajennetaan osanott ajien taitoja vaikutt ajina ja edunvalvojina Työsuojelun jatkokurssi Aika: 19.-23.10.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 28.9.2020 Kurssille hyväksytään työsuojelun peruskurssin käyneet työsuojeluedustajat. Kurssilla lisätään osanott ajan valmiuksia toimia työyhteisön kehitt äjinä. Työoikeuden kurssi Aika: 19.-23.10.2020 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 28.9.2020 Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta Jussi Saarikedosta liitt osihteeri PAUn liittohallitus valitsi kokouksessaan 12.8.2020 Jussi Saarikedon, 36, uudeksi liittosihteeriksi 1.9. eläkkeelle jäävän Esko Hietaniemen til alle. Onnea ja menestystä uuteen tehtävään! edellytetään Työehtojen peruskurssin suoritt amista tai ei-postilaiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyytt ä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatt eita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muutt amista, työsuhteen päätt ämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. PAUn järjestökoulutus Tunne liitt osi tiedä oikeutesi Aika: 10.–11.10.2020 Paikka: Holiday Club Tampereen kylpylä Viimeinen hakupäivä: 21.9.2020 Työ opetetaan työpaikalla, mutt a tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitt eissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvitt ämään ja varmistamaan, ett ä sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutett u liiton jäsenenä. Työkalut teräviksi järjestöaktiivi Aika: 10.–11.10.2020 Paikka: Holiday Club Tampereen kylpylä Viimeinen hakupäivä: 21.9.2020 Jäsenkentän muutt uessa ammatt iosastot kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää osasto elinvoimaisena ja aktivoida ihmisiä? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan, tiedott amiseen ja sen kehitt ämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla osasto illa on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Kurssi sopii ammatt iosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. HUOM! Koronaepidemian kehitt ymisellä saatt aa olla syksyllä vaikutusta PAUn koulutuksiin. Seuraa liiton tiedotusta. Katso kaikki koulutukset osoitt eessa www.pau.? /koulutus. Reitti_5_2020.indd 5 Reitti_5_2020.indd 5 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 6 Työnkuva 6 CAMS tuli jakelu TEKSTI & KUVAT RIITTA SIEVILÄ Jakelun lajitt elumenetelmät ovat muutt uneet. Ensin oli puuhyllyt, sitt en ABC, ABC 2, ABC 3 ja zippaus. Nyt tietokoneavusteinen CAMS-lajitt elu. Reitti_5_2020.indd 6 Reitti_5_2020.indd 6 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 7 Yksi uusimmista tulokkaista postinjakelussa on CAMS-lajitt elu, joka on jo täysin syrjäytt änyt perinteisemmät työtavat Pasilan postikeskuksen pallohallin jakelutoimipaikassa. CAMS tulee sanoista Computer assisted manual sorting, joka tarkoitt aa käytännössä tietokoneavusteista käsin tehtävää lajitt elua. uun K uluvan kesän aikana kaikki pallohallissa lajiteltavat postinumerot ovat siirtyneet uuteen työmenetelmään. Hiomista prosessissa vielä riittää, epäkohtia ilmenee ja korjausliikkeitä tarvitaan, ennen kuin homma toimii suunnitellulla tavalla. Postityöntekijöitä rassaa eniten se, että lajittelutapa koetaan tuskastuttavan hitaaksi. ”Miksi simppeli homma on pitänyt keksiä uudestaan monimutkaiseksi?” Tarvittavat laitteetkaan eivät ilmaisia ole, joten kummastusta herättää investoiminen laitteisiin postimäärän edelleen vähentyessä. Lyhyt oppimäärä CAMSilla lajiteltaessa lajittelukenttä supistuu lähetysten vastaanottaja-asiakkaiden määrän mukaan, jolloin yhdellä laitteella saadaan lajiteltua huomattavankin suuria alueita yhdellä kertaa. Laitteet eivät siis ole piirikohtaisia, vaan muutamalla laitteella lajitellaan kokonaisia postinumeroita. Näin ollen pallohallin työhöntuloaikoja on porrastettu siten, että osalla työntekijöistä työvuorot kestävät iltapuolelle asti. Tämä luonnollisesti aiheuttaa närää ja alentaa halukkuutta ylitöiden tekemiseen. Nyt todellakin alkaa vaikuttaa siltä, että työnantaja on pääsemässä tavoitteeseensa, jossa ”kuka tahansa” voi hypätä puikkoihin ja alkaa lajitella aluetta, josta ei tunne osoitteita tai postinsaajia nimeltä. Haasteita riittää, kun jokaisessa lähetyksessä tulee olla seurattava koodi ja jokainen vastaanottajaosoite tulee löytyä Postin järjestelmästä. Tässä vaiheessa vaikutValtakunnallisella varapääluott amusmiehellä Tero Kelkalla on pitkä kokemus erilaisista työmenetelmistä. Kelkka pelkää, ett ä jos CAMS-lajitt elu otetaan käytt öön koko valtakunnassa, voi postin jakajien työ tulevaisuudessa olla pelkkää jakelua. Reitti_5_2020.indd 7 Reitti_5_2020.indd 7 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 8 Työnkuva Aluepäällikkö Tomi Huhtala ja ryhmävastaava Manne Suominen kertoivat pääluott amusmies Pertt i Touhoselle (takana), Tero Kelkalle ja Juha Torviselle CAMS-lajitt elusta. taa siltä, että jokin lähetys saattaa pyöriä pallohallissa useita päiviä, ennen kuin se lähtee jakajan mukaan reitille. Jos tarvittava koodi lähetyksestä puuttuu, on jakajan liki mahdotonta asettaa lähetystä oikeaan hyllypaikkaan kyseinen posti on otettava mukaan ”neljäntenä nippuna”, jos sattuu tietämään sen olevan jaettavalla reitillään. Hiljainen tieto romukoppaan? Kokeneimmille aiheuttaa stressiä myös se, että nyt on luotettava koneen tuottamaan laatuun. Tätä tosin on opeteltu jo aiemminkin konelajitelluissa LSMja MSM-nipuissa. Esimerkiksi zippilistoja ei pallohallissa enää ole eikä jakajan päässä olevalla tiedolla tunnu olevan mitään arvoa. Päässä oleva tieto ei enää edes päivity millään tavalla, on vain luotettava koneen tuottamaan jakelujärjestykseen. Helppoa – vai onko? Uusia työvaiheita Valtakunnallinen pääluottamusmies Juha Torvinen ja varapääluottamusmies Tero Kelkka sekä Postikeskuksen pääluottamusmies Pertti Touhonen pääsivät aluepäällikkö Tomi Huhtalan ja ryhmävastaava Manne Suomisen opastamalle kierrokselle tutustumaan CAMSin saloihin. Ja tutustuttavaa riittikin. Entisten karkeaja reittilajittelun sijasta postityöntekijöiden työvaiheet ovat todellakin lisääntyneet. On tulevan tavaran erittelyä, hihnalla koodaamista, videokoodausta, OCR-koodausta, CAMSilla lajittelu ensin postinumeron sisällä ja seuraavaksi CAMSilla jakelujärjestykseen, niputtamista ja nippujen kiikuttamista oikeisiin rullakoihin. Entisten tuotevirtaohjaajien sijaan eri postinumeroilla on omat team-leaderinsa, jotka esimerkiksi tilanteen mukaan ohjaavat tiimiläisiään hihnalta videokoodaukseen tai koodauksesta CAMSille. Mainosten keräily ja kuskaaminen on vallan autokuskien hommaa, jakaja käsittelee ainoastaan mainokset, jotka hän ottaa kulkuvälineensä kyytiin. Ja mainoksiahan mahtuu mukaan paljon, jos kulkuvälineenä on Kyburz-rahtiskootteri. Ehdottoman tärkeää on, että postinsaajat ovat tietojärjestelmissä oikein eli tähänkin hommaan tarvitaan tekijöitä ja hyvää tiedonkulkua. Seuraavaksi CAMS on suunnitteilla Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Että onko tässä siis järkeä? Lähetysten seurattavuus toki paranee, mutta jakajan sanoin: ”Mitä asiakas tekee tiedolla, että kirje on otettu jakeluun, ehkä hän mieluummin haluaa saada kirjeensä?” Reitti_5_2020.indd 8 Reitti_5_2020.indd 8 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 9 Juha Torvinen, valtakunnallinen pääluott amusmies 1. Vaikea sanoa vielä kuvion tässä vaiheessa. Tällä hetkellä ehkä viivästyttää ja etenkin MSM:n osoitteenmuutokset ovat varsin toimimattomat. Systeemi sinällään on vasta alkumetreillä. CAMS saattaa parantaa ”pahimmoillaan” PKS-seudulla työvoiman saatavuutta, joka ei periaatteessa ole huono kuvio. Ken sen tietää varmuudella. Työntekijöiden vaihtuvuus on kuitenkin yksi syy siihen, miksi laatu on mitä on, kun postinjakajan nykyistä toimenkuvaa ei parissa päivässä opita. Jo o soitteiston oppimiseen menee aikaa, jota CAMSissa ei nykytasolla tarvita. 2. Jos ja kun työnantajan tavoitteena on eriyttää esityö ja jakelu kokonaan toisistaan, niin pahoin pelkään tulevaisuudessa työsuhteiden laadun olevan enemmiltään osa-aikaisia. Vakituisia, niin sanottuja ”moniosaajia” tulee olemaan vähemmän, enemmälti pelkkiä osa-aikaisia jakelukeikkaajia. 3. PKS-seudulla työvoiman saatavuus on aina ollut ongelma. Kun töitä pilkotaan monin eri työnantajatoimin kuten CAMSilla, mahdollisuus niin sanottuihin keikkatöihin helpottuu, joten postiala pirstaloituu. Tulevaisuudesta näin ”korona-aikana” on vaikea sanoa isompia, mutta en usko tilanteen sinänsä muuttuvan paikoissa, joissa löytyy esimerkiksi opiskelijoita tai muita vastaavia. CAMS luo edellytyksiä tähän. Ei hyvä. Jälkikommenttina olen henkilökohtaisesti perinteisenä postimiehenä todella suivaantunut legendaarisen postiosoiteosaamisen sivuun heivaamisesta. Tero Kelkka, valtakunnallinen varapääluott amusmies 1. Jos jakelun järjestelmät ovat kunnossa ja toimivat, jakelun laadun pitäisi parantua, koska esityön virheet saadaan minimoitua. 2. Jos kyseinen järjestelmä otetaan käyttöön koko valtakunnassa, niin postinjakajien työ on sen myötä käytännössä pelkkää jakelua. Vaarana on osa-aikaisten työsuhteiden lisääntyminen ja työn yksipuolistuminen entisestään. 3. Kummastakin kysymyksessä osoitetusta seikasta on syytä olla huolissaan. Kolme kovaa CAMSista Ymmärtääkseen prosessia on hyvä päästä kierrokselle pallohalliin. Vieraat olivat tyytyväisiä opastukseen ja oivalsivat asioita, jotka pelkistä kalvosulkeisista eivät avaudu. Torviselle, Kelkalle ja Huhtalalle esitettiin kolme kysymystä CAMSista. 1. Miten CAMSin oletat vaikutt avan postinkulkuun? 2. Vaikutukset postityöntekijöiden työsopimuksiin ja työvuororakenteisiin? 3. Onko postinjakelun osalta syytä huolestua työvoimapulasta tai työvoiman vaihtuvuuden aiheutt amista haasteista? Tomi Huhtala, aluepäällikkö 1. Toimiva CAMS-prosessi parantaa esityövaiheen läpiviemistä erityisesti niissä tilanteissa, joissa tulee paljon yllättäviä poissaoloja, koska perehdyttäminen CAMSiin on huomattavasti suoraviivaisempaa kuin normaaliin esityöhön. Kun esityö saadaan lävitse ajoissa, sujuu ulkotyö varmemmin työajan puitteissa. Tärkeää CAMS-prosessissa on varmistaa, että järjestelmissä tiedot ovat kunnossa, jonka jälkeen prosessi toimii erittäin laadukkaasti ja parantaa sitä kautta postinkulkua. CAMS-prosessin tuottama lähetystieto helpottaa ongelmanratkaisua ja esimerkiksi asiakaspalautteisiin vastaaminen ja juurisyiden löytyminen helpottuvat merkittävästi. 2. Aikaikkunan näkökulmasta CAMS ei tuo suuria muutoksia, suhteessa perinteiseen ZIP-esityöhön. 3. Työvoiman saatavuus erityisesti PKS-alueella on edelleen merkittävässä asemassa postinjakelun laadun varmistamisessa. Alueella on tarjolla monenlaisia työtehtäviä niin Postissa kuin muissakin yrityksissä, joka aiheuttaa keskivertoa suuremman työvoiman vaihtuvuuden. Se on asia, mikä pitää jossain määrin hyväksyä. Toisaalta, juuri tämän tyyppisillä toimintamalleilla, kuten CAMS, voimme osaltamme varmistaa sitä, että tärkeitä työvaiheita saadaan laadukkaasti tehtyä myös siinä tapauksessa, että rivissä on useita ”tuoreita postilaisia” samanaikaisesti. Tärkeä osa työvoiman saatavuuden varmistamisessa on se, että olemme PKS-alueella, kuten muuallakin maassa, kiinnittäneet erityistä huomiota työntekijäkokemuksen parantamiseen. Hyvä esimerkki on Reittimestari-sovellus, jonka avulla tuodaan mobiiliteknologia parantamaan erityisesti uusien työntekijöiden kokemuksia jakelutyön ensimmäisinä kriittisinä viikkoina. Jutt u on julkaistu aiemmin PAUn Helsingin osaston Preivari-lehdessä. Reitti_5_2020.indd 9 Reitti_5_2020.indd 9 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 10 A lemmista oikeusasteista poiketen KKO päätti, että DHL-kuljetusyhtiöillä ei ollut perusteita vaatia kieltoa PAUn tukilakoille syksyllä 2015. Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Suomen Merimies-Unioni SMU ja Julkisten ja Hyvinvointialojen Liitto JHL päättivät marraskuussa 2015 ryhtyä tukilakkoihin PAUn ja postilaisten työtaistelun tukemiseksi. Tukilakot olisivat pysäyttäneet DHL yhtiöiden kuljetuksia. Liittojen tukilakkojen oli määrä alkaa 30.11.2015. DHL-yhtiöt vaativat Helsingin käräjäoikeutta 26.11. velvoittamaan kunkin liiton miljoonan euron sakon uhalla lopettamaan ja olemaan ryhtymättä tukilakkoon siltä osin kuin se estäisi hakijoiden ja DHL-yhtiöiden kuljetusyksiköiden ja lastien lastaamisen laivoihin ja purkamisen laivoista. TEKSTI JUHA PÖYRY KKO: Postin työntekijöiden tukilakkoja ei olisi saanut kieltää Korkein oikeus teki kesäkuussa merkitt ävän päätöksen tukilakkojen laillisuudesta ja turvaamistoimenpiteiden suitsimisesta. Käräjäoikeus määräsi samana päivänä 26.11. antamallaan päätöksellä vastapuolia kuulematta väliaikaisen turvaamistoimen, jossa uhkasakon suuruudeksi määrättiin kunkin liiton osalta 500 000 euroa. Tukilakot ja uhkasakot peruuntuivat, kun PAU ja PALTA hyväksyivät valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoehdotuksen 30.11. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin varsinaisessa päätöksessään yli puoli vuotta myöhemmin, että edellytykset väliaikaisen turvaamistoimen myöntämiselle olivat olleet olemassa, koska tukilakot olisivat kohdistuneet yhteen kuljetusalan toimijaan (DHL), jonka tytäryhtiöt olivat varsinaisen työtaistelun ulkopuolisia yrityksiä. Liitot valittivat käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, joka päätyi samaan lopputulokseen. Korkein oikeus päätti 24.6.2020 antamassaan päätöksessä kuitenkin toisin. Päätöksen perusteluissa KKO huomautti työtaisteluoikeuden nauttivan perusoikeussuojaa ja oikeuskäytännön mukaan työtaisteluoikeutta ei yleensä voida rajoittaa sen takia, että siitä aiheutuisi haittaa ulkopuoliselle taholle. Myöskään DHL:n elinkeinotoiminta ei KKO:n mukaan olisi joutunut vakavaan vaaraan työtaisteluiden takia. KKO päätyi siis siihen, että suunnitellut tukilakot eivät olleet syrjiviä tai kohtuuttomia, eikä käräjäoikeuden olisi pitänyt määrätä sakon uhalla liitoille väliaikaista turvaamistoimea. Lähde: Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO: 2020:50. Reitti_5_2020.indd 10 Reitti_5_2020.indd 10 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 11 R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R R R R Re R Re R Re Re Re Re Re Re R R R R R R R R R R Ree R R R R R R R R R Re Re Re R R R R R R R R R Re Re R R R R R R R Re R R R R R R Reeee R R Ree R R R R R R R Reeeeee R R R Ree R R R R Reeee Re Reeeeee R R R Reeeee Reeee R Reee Re Re Ree R Re Re R Re Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R iiiit iit it it it it it it itt it it it iiiit it it iiit it itt it it itt it iit it it it it itt iiit it iit it itt iiitt it iiit it iittti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tti ti ti tttti ti tii tti tiii tti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tiii tiiiii tttiii tiiiiii 1111111111 1111 11 11111 111 11 11 1111111111 11111111 111 111111 11111 111111 111 11 11 11 1111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Työllisyystoimia ja ansiosidonnaista P arin viikon päästä maan hallitus kerääntyy neuvottelemaan ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat jo oman esityksensä budjettiriiheä varten jättäneet ja se ei palkansaajan ja työttömän kannalta ole mukavaa luettavaa. Julkisen talouden vahvistaminen koronakriisin keskellä on toki kauniilta kuulostava ajatus, mutta tässä tilanteessa työttömyydestä rankaiseminen tuntuu kohtuuttomalta, kun työpaikan menetys on jo laittanut monella elämän sekaisin. Puolueiden välillä yksi tiukimmista budjettiriihiväännöistä käydään hallitusohjelmaan kirjatusta työllisyystavoitteesta. Korona on vienyt työpaikkoja, vaikka väliaikainen koronalainsäädäntö ja yritystuet ovat pelastaneet paljon. Valtiovarainministeriön työllisyyslaskurit on taas viritetty siten, että lähinnä sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset näyttäytyvät oikeilta työllisyystoimilta. Ilmeisesti logiikka menee niin, että mitä heikompi sosiaaliturva, sitä halvemmalla suostutaan töitä tekemään ja tämä taas VM:n laskureiden mukaan lisää työpaikkojen tarjontaa. Eli tällä tavoin matalapalkka-alalla oleva osa-aikatyökin saadaan kiinnostavaksi. Kesälomien aikana ansiosidonnainen työttömyysturva nousi isoksi puheenaiheeksi, kun niin kokoomus, Suomen Yrittäjät kuin EK ilmoittautuivat tukemaan niin sanottua universaalia työttömyysturvaa. Eli ansiosidonnaista kaikille. Tavoite on oikein hyvä ja myös minä ehdottomasti haluan kaikki palkansaajat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Minun ja edellä mainittujen järjestöjen välillä on toki se ero, että reilusti kerron, että haluan myös nykyisen työttömyysturvan tason pysyvän ennallaan, vaikka se ulottuisi koskettamaan nykyistä laajempaa joukkoa. Tämä toki tarkoittaa entistä suurempia työttömyysmenoja. Yksinkertaisin keino toteuttaa universaali työttömyysturva on se, että kaikki työntekijät ovat jonkun työttömyyskassan jäseniä. Joko liiton kassan tai sitten yksityisen kassan. Tämä toki keinona ei varmasti ole asiaa ehdottaneiden tahojen toivoma tapa ratkaista asia. PAUn työttömyyskassa ja myös muut SAK liittojen kassat ovat hoitaneet hommansa viime kuukausina hienosti. Päivärahajonot on onnistuttu pitämään kohtuullisina. Joillakin isoillakin kassoilla taas on ollut suuria ongelmia ja päivärahoja on joutunut odottamaan kuukausikaupalla. Harva työttömyyskassaan kuuluva tulee liittymisvaiheessa pohtineeksi, että miten nopeasti oma työttömyyskassa onnistuu hakemusruuhkassa toimimaan. Vaikka hyvä tietysti olisi sitäkin miettiä. Palvelun hinta ei tässäkään asiassa ole se ainoa asia mitä kannattaa pohtia, vaan myös palvelun laatua eli missä ajassa rahaa kassasta työttömyyden sattuessa saisi. Meidän tulee koko ajan olla vahvempia vastaamaan erilaisiin kassajärjestelmää ja työttömyysturvaa koetteleviin haasteisiin. Niitä on riittänyt ennen koronaa ja riittää myös koronan jälkeen. Tästä syystä PAUn työttömyyskassa sulautuu vuodenvaihteessa Kuljetusalan työttömyyskassaan. Sulautuminen ei edellytä jäseniltä toimenpiteitä, vaan työttömyysturva ja oikeus etuuksiin jatkuu uudessa kassassa kuten ennen sulautumista. Reitti_5_2020.indd 11 Reitti_5_2020.indd 11 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 12 TEKSTI J& KUVAT JUHA PÖYRY Valtuuston kokous koronan varjossa Liitt ovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidett iin koronatilanteen vuoksi Heimarissa poikkeuksellisesti vasta 13.–14.8. V altuuston puheenjohtaja Pertti Miettisen oltua estyneenä kokouksen tahtipuikkoa heilutti kahden päivän ajan varapuheenjohtaja Tero Kelkka. Monen muun kokousedustajan tavoin Kelkka ei omalta uraltaan muistanut koronaepidemiaa vastaavaa tilannetta, eikä liioin sitä, että tällä kertaa valtuustolle ei saapunut osastoilta yhtään esitystä. Tähän vaikutti varmasti myös se, että osastojen kevätkokoukset siirtyivät niin ikään koronan takia syksyyn. Liittosihteeri Esko Hietaniemen jäädessä syyskuun alussa eläkkeelle, valitsi valtuusto yksimielisesti liittovaltuuston sihteeriksi Jussi Saarikedon. Saariketo valittiin edellisenä päivänä liittohallituksen kokouksessa myös PAUn uudeksi liittosihteeriksi. Hietaniemen lisäksi 1.9. liiton toimistosta jää eläkkeelle hallinnon sihteeri Birgit Simonen. Liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen muistutti kokousväkeä siitä, että Eskon ja Birgitin mukana liiton toimistosta lähtee työkokemusta 98 vuoden edestä. Hietaniemi aloitti työuransa Postin varhaisjakelussa kesällä 1968 ja Simonen 15-vuotiaana SAK:n lähettinä vuonna 1971. On ollut onni olla erittäin hyvässä työyhteisössä. Ohjeistuksena valtuustolle: keskustelkaa, kyseenalaistakaa. Toivotan kaikille jaksamista. Tehkää parhaanne jäsenten hyväksi, koska siihen teidät on valittu, muistutti Hietaniemi. Kokousväki kiitti Eskoa ja Birgitiä raikuvin aplodein. Ansiosidonnainen tapetilla Puheenjohtaja Nieminen kävi avauspuheenvuorossaan läpi yleistä työmarkkinatilannetta ja Postin ajankohtaisia asioita. Kesän mittaan kuumana käynyt keskustelu ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta sai EK:n ja poliitikot eri laidoilta vaatimaan ansiosidonnaisen laajentamista kaikkiin työntekijöihin riippumatta siitä onko työntekijä vakuuttanut itsensä kassassa vai ei. SAK pitää vastaavasti kesän aikana syntynyttä keskustelua ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tervetulleena, mutta sisällöltään yksipuolisena. Työttömyysvakuutusta myydään oikeudenmukaisena, ilman että sen sisältöä määritellään tarkemmin. Keskustelussa ei myöskään Korona näkyy myös liiton toiminnassa. Valtuuston kokoukseen varatt iin historiallisesti ensimmäistä kertaa kasvomaskeja ja käsidesiä. Etualalla vasemmalta Juha Värtt ö, Seppo Kouvalainen ja Jari Kontkanen. Reitti_5_2020.indd 12 Reitti_5_2020.indd 12 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 13 Tarja Strandèn, HR-yksikkö, pääkontt ori, Pasila Kaikki yksikköni työntekijät ovat olleet maaliskuun puolivälistä etätöissä. Tiimipalaverit on pidett y Teamsin kautt a ja työt on etänäkin pystytt y hoitamaan hyvin ja tehokkaasti. Työnantajan suhtautuminen etätyöhön on muutt unut positiivisemmaksi niidenkin osalta, jotka eivät aiemmin niitä ole voineet tehdä. Ohjeita on noudatett u hyvin. Kiinteistöpalveluiden henkilökunta on ollut käytännössä ainoa, josta henkilökunta on ollut paikalla. pohdita syvällisemmin sitä, miksi jotkut työntekijät eivät ole vakuuttaneet itseään nykyisessä kassajärjestelmässä. SAK ehdottaa myös, että jos halutaan nopeasti korjata työttömyysturvan ongelmia, niin myös lyhytaikaisten työsuhteiden on turvattava oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Lisäksi alimpia työttömyyspäivärahoja on korotettava ja karensseja kohtuullistettava. Työttömyysturvaan liittyviä konkreettisiakin uutisia oli puheenjohtajalla kerrottavana, kun Postija logistiikka-alan työttömyyskassa yhdistyy Kuljetusliittojen työttömyyskassaan ensi vuoden alusta. Yhdistymisellä vahvistetaan työttömyyskassan jäsenten palvelua, eikä se edellytä kassojen jäseniltä mitään toimenpiteitä. Jäsenten työttömyysturva ja oikeus etuuksiin jatkuu uudessa kassassa kuten ennenkin. Postialalla kahden tason väkeä Vaikka tämä vuosi onkin tes-neuvottelujen osalta välivuosi, tulee postiala pysymään syksylläkin otsikoissa. Piakkoin odotetaan vuoden alussa asetetun valtiosihteerityöryhmän linjauksia Postin roolista julkisten palveluiden tuottamisessa valtakunnallisesti. Tapetilla on myös Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen yleissitovuus, johon työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta ottaa kantaa lähiaikoina. Ensimmäisen kokouspäivän aamuna tuli valtakunnallisille pääluottamusmiehille tieto, että Posti siirtää päiväpostin jakelun sanomalehdenjakelun yhteyteen neljällä paikkakunnalla Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Posti siirtää yhä enemmän työtä halvemman työehtosopimuksen piiriin. PAUn liittovaltuusto totesi julkilausumassaan pitävänsä tilannetta erittäin ongelmallisena, jossa postialalla samaa työtä tehdään eri palkalla ja eri työehdoilla. Lisäksi liittovaltuusto huomauttaa, että työehtoshoppailu, työntekijöiden halpuuttaminen ja osa-aikaistaminen aiheuttaa henkilöstön vaihtuvuutta ja huonoa laatua, joka ei ole kenenkään etu. Kyse on myös yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Postin työntekijät haluavat palvella asiakkaita laadukkaasti, mutta ei millä työehdoilla tahansa. ”Myös ay-liikkeen on syytä katsoa peiliin. Miksi samaan työhön voidaan soveltaa useaa eri työehtosopimusta, joissa on erisuuruiset palkat ja isoja eroja muissa työsuhteen ehdoissa? Tämä ei saisi olla mahdollista. Työnantajat käyttävät tilannetta säälimättä hyväkseen. Postialalle on syntynyt joukko yrityksiä, muun muassa SOL ja Mailia, joiden pääliikeidea on välittää halvempien työehtosopimusten kautta edullisempaa työvoimaa joko vuokratyöntekijöinä tai alihankinnan kautta. Mikäli työehtoshoppailua ei saada kuriin, syntyy Suomeen yhä enemmän työssäkäyviä köyhiä, joiden toimeentulo kaatuu erilaisilla tulonsiirroilla kaikkien veronmaksajien maksettavaksi”, valtuusto muistutti julkilausumassaan. Ajankohtaisten asioiden lisäksi valtuuston kokouksessa käsiteltiin edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja ensi vuoden koulutussuunnitelma. Kuinka koronaan on varaudutt u? Marko Koivumäki, työsuojeluvaltuutett u, Länsi-Uusimaa Erilaisia suunnitelmia on tehty paljon ja Posti on tiedott anut niistä hyvin, vaikka viesti ei olekaan aina tavoitt anut jokaista samalla lailla. Tuntuu vähän siltä, ett ä osalla työntekijöistä on jo koronaväsymystä. Työmäärän ja kiireen keskellä ohjeistukset tuppaa vähän unohtumaan ja työpaikoilla ollaan kuin sillit suolassa. Työsuojeluasiamiesten WhatsApp-ryhmässä olen saanut tarkempaa tietoa työpaikoilta. Vili Sumilo? , postityöntekijä, Pirkanmaa Kun pandemia alussa puhkesi, siitä ei puhutt u oikein mitään. Käsidesit tuli viiveellä ja tuubihuiveja tarjott iin hengityssuojaksi. Pakett ipuolella oli pakett ien viennissä selkeät ohjeet, kuinka toimitaan, mutt a jakelussa ei ollut mitään ohjeita. Taukohuoneisiin asetett iin max. 10 hengen rajoitus, joita ei noudatett u eikä valvott u. Turvavälejä ei voi myöskään noudatt aa, kun 15 henkeä heitt ää kylki kyljessä kirjeitä hyllyyn. Työnantajan pitäisi mielestäni kustantaa kasvomaskit ainakin reiteille, joihin joudutaan kulkemaan julkisilla. Itse en pelkää koronaa, mutt a olen varovainen. Kysyimme muutamalta valtuutetulta, kuinka koronaan on työpaikoilla varaudutt u ja kuinka työnantajan ohjeita on noudatett u? Reitti_5_2020.indd 13 Reitti_5_2020.indd 13 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 14 K aj Rönnkvist aloitti maaliskuun alusta Pirkanmaa-Satakunta-alueen työsuojeluvaltuutettuna, kun hänen pitkäaikainen edeltäjänsä Kari Salonen jäi eläkkeelle. Salonen oli Postilla töissä 44 vuotta, joista 25 viimeisintä työsuojeluvaltuutettuna. Myös Kaj Rönnkvist on pitkän linjan postilainen. Työura Postilla alkoi vuonna -78 postilinja-auton rahastajana. Siitä hän siirtyi Kokkolan lajitteluterminaalin kautta varhaisjakelun esimieheksi. Rönnkvist toimi myös Kokkola-Seinäjoki seudulPostialan murroksessa työntekijöiden toimenkuvat muutt uvat ja myös työsuojelu joutuu ott amaan kantaa uusiin asioihin. Pirkanmaa-Satakuntaalueen työsuojeluvaltuutett u Kaj Rönnkvist pyrkii ennakoimaan tulevaa. TEKSTI & KUVAT PASI KARPPI Työsuojelun uudet haasteet la Postin aluepäällikkönä, ennen kuin tie toi miehen Pirkanmaalle perusjakeluun vuonna 2005. Jakelussa Rönnkvist toimi seitsemän vuoden ajan työsuojeluasiamiehenä. Vaihtelevat toimenkuvat ovat antaneet monipuolisen näkökulman talon kehitykseen yli 40 vuoden aikana. Hän näkee positiivisena edunvalvonnan ja työsuojelun kehityksen. -1970-Luvun virkamiesaikojen sääntötulkinnoista on edetty ammattimaiseen edunvalvontaan. Nykyään ollaan oikeuksista ja velvoitteista paljon valveutuneimpia, Rönnkvist sanoo. Haasteina korona ja töiden eriytyminen Koronavirusepidemia on tällä hetkellä valtava haaste työsuojelulle. Ongelman tuo jatkuvasti vaihtuva tilannekuva ja muuttuvat ohjeistukset. -Valtakunnan tasolla Postin toiminta on nopeaa ja keskusteluyhteys johdon kanssa on hyvä. Vielä keväällä oli palvelupäällikköalueilla suuria eroja esimerkiksi Kaj Rönnkvistin vapaa-ajan täytt ää kolmivuotiaan Daniel-pojan kanssa touhuaminen. Marjastaminen on miesten yhteinen harrastus. Reitti_5_2020.indd 14 Reitti_5_2020.indd 14 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 15 tiedottamisessa ja suojavälineiden saatavuudessa sekä käytön valvonnassa. Nyt toimintatavat ovat yhtenäistyneet palvelupäälliköiden koulutuksen ansiosta, Rönnkvist kertoo. Hän on kuitenkin huolissaan ensimmäisen aallon jälkeen alkaneesta lipsumisesta varotoimissa. -Esimerkiksi taukopaikkojen harvennetut istumajärjestelyt on monessa paikassa purettu ja turvavälejä ei muisteta pitää toimipaikoissa ja asiakaskontakteissa, Rönnkvist harmittelee. Korona luo edelleen epävarmuutta syksyn koulutusten järjestämiseen ja esimerkiksi ensiapukoulutukset on jo päätetty pitää verkkokoulutuksina. Pandemian ohella suuri haaste perusjakelun puolella on jakeluiden keskittyminen isoihin yksiköihin. Jokaiselle työntekijälle pitää varmistaa turvallinen sekä mielekäs tekeminen lajittelun ja jakelun eriytyessä. Sisätyö on tehdasmaista ja ergonomialle tuottaa haasteita samojen liikeratojen toistaminen. Ulkotyössä jopa kymmenen tunnin jakoreitit rasittavat tukija liikuntaelimiä. Yksinäinen työ on myös henkisesti raskasta. Rönnkvist kertoo 240 kilometriä pitkän reitin jakajasta, joka loppupäivästä pysäyttää autonsa ja viettää taukonsa autoa kävellen kiertämällä. Näin hän pyrkii estämään rattiin nukahtamisen. Helteellä kävelylenkkikään ei piristä. Tampereen postikeskus saa työsuojeluvaltuutetulta kiitokset monella osastolla noudatettavasta kahden tunnin tehtävänkierrosta. Samaa hän toivoisi jakelun puolelle. Tehtävien kierto on suositeltavaa ja pitkällä tähtäimellä se on aivan välttämätöntä, Rönnkvist painottaa. Työntekijöiden stressiä lisää jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta. Työsuojelu ei ole suoraan mukana y t-neuvotteluissa, mutta yhteistyö edunvalvonnan kanssa on tiivistä. Yt-neuvotteluiden kohteina olevien toimipaikkojen uudet suunnitelmat käydään läpi työsuojelun näkökulmasta ennen niiden käyttöönottoa. Hän haluaa erityisesti nostaa esiin huonosta perehdyttämisestä johtuvat ongelmat. -Pahimmassa tapauksessa jakajalle lyödään kartta kouraan tai käsketään katsomaan navigaattorista. Miten turvallista on auton ajaminen kolmesta kimpusta jakaen ja navigaattorista reittiä opetellen?, Rönnkvist ihmettelee. Pelkkää jakelua tekevän uuden työntekijän perehdytys on liian usein vain reitin opettamista. Aloittelijaa ei aina perehdytetä työsuojeluun liittyviin asioihin, kuten turvallisuushavaintojen ja tapaturmailmoitusten tekoon. Työsuojeluasiamiesten rooli korostuu Rönnkvist luottaa vahvaan työsuojeluasiamiesverkostoonsa. -Vastuualueellani on 46 toimipistettä, joissa työskentelee yli 1300 työntekijää. Vastuiden delegointi on siksi välttämätöntä. Työsuojeluasiamiehet tulevat entistä enemmän mukaan esimerkiksi riskienkartoituksiin ja työterveyshuollon toimenpidesuunnitelmien tekoon. Hehän kuitenkin toimipaikan ja ihmiset parhaiten tuntevat, Rönnkvist perustelee työsuojeluasiamiesten kasvavaa roolia. Hän onkin lähtenyt kehittämään työsuojeluasiamiesten yhteydenpitoa. WhatsApp-ryhmässä asioista keskustellaan ja havaintoja tehdään reaaliaikaisesti. Turvavarttien aiheet saadaan usein lähialueella tehdyistä turvallisuushavainnoista. -Aina viestit eivät päädy turvavartteihin, mutta toivottavasti aiheuttavat kahvipöytäkeskusteluja, Rönnkvist toivoo. Isossa kuvassa työsuojelu on hänen mukaansa tulevaisuuteen varautumista. -Postilaisten työnkuva muuttuu nyt nopeasti. Tulevat haasteet täytyy osata ennakoida ja nähdä minkälainen työpaikka Posti on muutaman vuoden päästä, Rönnkvist sanoo. Hän toivoo, että jokainen osaltaan ottaisi vastuuta turvallisen työympäristön luomisesta. -Työsuojelu on kaikkien meidän asia. Turvallisuushavainnot ovat tässä keskeisessä osassa. Havainto on nykyään helppo tehdä Pomo-puhelimella Incy-järjestelmään. Incyyn tehty merkintä ei poistu järjestelmästä, ennen kuin esimies kuittaa asian hoidetuksi, työsuojeluvaltuutettu muistuttaa. Rönnkvist haluaa korostaa, että myös itsestä huolehtiminen on työsuojelua. -Oman hyvinvoinnin vahvistaminen on tärkein ja jokaiselle mahdollinen työsuojelutoimenpide. Tehtävien kierto on suositeltavaa ja pitkällä tähtäimellä se on aivan vältt ämätöntä. Kaj Rönnkvist perehdytt ää Orivesi-Ruovesi-alueen työsuojeluasiamies Leila Sipilää turvakävelyn tallentamisessa järjestelmään. Reitti_5_2020.indd 15 Reitti_5_2020.indd 15 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 16 Miksi liitot eivät innostu MINIMIPALKASTA Mitä EU:n minimipalkka tarkoitt aisi? EU-tasolla säädetty minimipalkka tarkoittaisi sitä, että kaikissa EU-maissa pitäisi maksaa maan yleiseen palkkatasoon suhteutettuna vähintään tietyn tasoista palkkaa. EU:n vähimmäispalkka ei siis olisi sama rahasumma kaikissa maissa vaan esimerkiksi 60 prosenttia kunkin maan mediaanipalkasta. Miksi minimipalkasta keskustellaan nyt? EU:n yhteistä minimipalkkatasoa on ehdotettu vuosien varrella useasti. Nyt ajatus on etenemässä virallisemmin, sillä nykyisen EU-komission tavoitteisiin kuuluu ”lain tasoinen väline, joka takaa kaikille EU:n työntekijöille reilun minimipalkan”. Tarkoitus on, että vuoteen 2024 mennessä kaikki työntekijät EU:n alueella saavat riittävää ja kohtuullista palkkaa riippumatta siitä, missä asuvat. Komissio on alkanut kerätä aiheesta lausuntoja, mutta varsinaista esitystä minimipalkasta ei vielä ole. Missä maissa minimipalkka on nyt käytössä? Suurimmassa osassa EU-maita on lain määräämä minimipalkka. Sen taso vaihtelee Bulgarian 286 euron ja Luxemburgin 2071 euron välillä. Vain Itävallassa, Tanskassa, Suomessa, Italiassa ja Ruotsissa ei ole lakia minimipalkasta. Kyproksella on eri minimipalkat eri ammateissa. Miten pienin mahdollinen palkka määräytyy Suomessa? Suomessa palkoista sovitaan niin sanotun pohjoismaisen mallin mukaan. Työntekijäja työnantajajärjestöt sopivat palkoista Euroopan unioniin kaavaillaan yhtenäistä vähimmäispalkan sääntelyä. Mistä siinä on kyse, ja miksi se ei ole suomalaisten ammatt iliitt ojen mielestä hyvä idea? TEKSTI TUA ONNELA KUVA HUSH NAIDOO / UNSPLASH keskenään työehtosopimuksilla, ja näissä sopimuksissa määrätään, mitä mistäkin työstä on vähintään maksettava. Suomessa lähes 90 prosenttia palkansaajista kuuluu työehtosopimusten piiriin. Suurimmalle osalle on siis taattu ”minimipalkka” sitä kautta. Jos työnantaja ei kuulu työehtosopimuksen solmineeseen järjestöön eikä alalla ole kaikkia velvoittavaa eli yleissitovaa työehtosopimusta, työnantaja ja työntekijä voivat sopia palkasta keskenään. Lain mukaan palkan pitää olla ”tavanomainen ja kohtuullinen”. Mitä EU:n minimipalkalla tavoitellaan? EU:n työntekijät ovat nykyisin hyvin eriarvoisessa asemassa sen mukaan, missä maassa asuvat ja millä alalla työskentelevät. Osassa maista lain määräämä minimipalkka on niin pieni, ettei se riitä kohtuulliseen elintasoon. EU:n pienipalkkaisten tilanne on viime vuosina entisestään huonontunut. Vuosina 2005–2018 työtätekevien köyhyys on kasvanut 8,1 prosentista 9,6 prosenttiin. Minimipalkalla olisi tarkoitus turvata kohtuullinen palkka kaikille. Miksi suomalaiset ammatt iliitot eivät ole innostuneet ajatuksesta? Ammattiliittojen mielestä tavoite kaikille taattavasta kohtuullisesta palkasta on sinänsä oikea. Ne eivät kuitenkaan pidä EU:ssa määrättyä minimipalkkaa parhaana keinona siihen. Ensinnäkin Suomen ammattiliitot ovat huolissaan siitä, horjuttaisiko EU:n minimipalkkasääntely Suomen nykyistä mallia. Malli toimii hyvin eikä sitä haluta romuttaa. Toiseksi liitot eivät usko, että pienipalkkaisten asema paranee ilman järjestäytymistä ja toimivia työnantajaja työntekijäjärjestöjen neuvotteluja. Minimipalkkasääntely ei auta työntekijöitä liittymään liittoihin eikä liittoja puolustamaan jäsentensä oikeuksia. ”Tärkeintä on saada matalapalkkamaiden koko palkkataso kohoamaan, ja se onnistuu vain ay-liikkeen voimistumisella ja työehtoneuvotteluilla”, kirjoitti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta blogissaan vuoden alussa. Kolmanneksi moni arvelee, ettei EU:n määräämä minimipalkka olisi ollenkaan riittävän tasoinen. Keskustelussa pyörinyt 60 prosenttia mediaanipalkasta tarkoittaisi monessa maassa varsin surkeaa palkkaa. Miksi myös Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK vastustaa ajatusta? EK:n mielestä EU-komissio astuu minimipalkkasuunnitelmillaan tontille, joka ei sille kuulu. EU:n perustamissopimuksen mukaan palkka-asiat ovat kansallisia eivätkä kuulu päätettäviksi EU-tasolla. EK:n mielestä Suomessa pitää edelleen saada sopia palkat järjestöjen kesken sen mukaan, mikä milläkin alalla ja tehtävässä on sopiva taso. Se ei halua, että järjestöjen toimivalta kapenee. Lähteet: Eurofound (Euroopan unionin kolmikantainen virasto), Finunions, SAK, EK Reitti_5_2020.indd 16 Reitti_5_2020.indd 16 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 17 Minimipalkat EU-maissa 2019* MAA Kuukaudessa (euroa, pyöristett y euron tarkkuuteen) Tunnissa (euroa) Bulgaria 286 1,62 Latvia 430 2,46 Romania 446 2,54 Unkari 464 2,65 Kroatia 506 2,89 Tsekki 519 3,10 Slovakia 520 2,99 Puola 523 2,95 Viro 540 3,09 Liett ua 555 3,39 Portugali 700 3,94 Kreikka 758 4,27 Malta 762 4,33 Slovenia 887 5,00 Espanja 1050 6,09 Ranska 1521 10,03 Saksa 1557 9,19 Belgia 1594 9,41 Alankomaat 1616 9,33 Irlanti 1656 9,80 Iso-Britannia 1747 9,54 Luxemburg 2071 11,97 *Lähde: Eurofound. Niiden maiden kohdalla, joissa on määritelty vain tuntitai kuukausikohtainen minimipalkka, toinen luku on laskett u maan keskimääräisen työajan perusteella. Reitti 17 Reitti_5_2020.indd 17 Reitti_5_2020.indd 17 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 18 K uvitellaan tilanne työpaikalla: Korona on iskenyt yrityksen talouteen, ja johto ilmoittaa työntekijöille, että säästötoimena näiden työterveyspalveluita karsitaan rajusti. Toimihenkilöillä palvelut säilyvät. Työntekijöistä ratkaisu vaikuttaa laittomalta, ja ammattiliitto on samaa mieltä. Neuvottelureitti ei etene, joten työntekijöiden pitää päättää, lähtevätkö he asian takia oikeuteen. Uskaltaisiko vai ei? Yrityksessä on muutenkin vihjailtu irtisanomisilla, ja työntekijöitä pelottaa, vaikuttaako käräjöinti heidän asemaansa. Ammattiliitto toki tukisi oikeudessa, mutta yksin se ei voi asiaa edistää. ”Sehän on vain työterveyshuolto”, päätyy moni ehkä ajattelemaan, ja yrityksen syrjivä käytäntö jää voimaan. Liitt ojen JOUKKOKANNEOIKEUS lisäisi oikeudenmukaisuutt a Ikuisuustavoite kanneoikeudesta ei näytä etenevän tälläkään vaalikaudella. Monessa muussa maassa vastaava mahdollisuus on olemassa. TEKSTI TUA ONNELA KUVAT SAK, JUHA PÖYRY in työterveyshuolto , pääajattelemaan, ja yrityksen jää voimaan. Muun muassa tällaisia tilanteita varten ammattiyhdistysliike on jo pitkään ajanut itselleen joukkokanneoikeutta. Jos tällainen oikeus olisi, liitto voisi ajaa asiaa itsenäisesti työntekijöiden puolesta. Työntekijöiden ei tarvitsisi esiintyä oikeudessa omilla nimillään. Alipalkkaukseen, irtisanomisiin… SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto kertoo, että alun perin ammattiliittojen kanneoikeutta on ajateltu erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaustapauksiin. Koska ulkomaalaiset työntekijät eivät välttämättä tunne oikeuksiaan tai saattavat pelätä työnantajaansa, ammattiliitto voisi käydä oikeutta heidän puolestaan. – Olen kuitenkin itse miettinyt, että kaikkein eniten joukkokanneoikeus tulisi todennäköisesti käyttöön sellaisissa tilanteissa, joissa työnantaja poistaa jonkin edun, esimerkiksi palkanlisän. Nykyisin harva työsuhteessa oleva lähtee siinä tilanteessa oikeuteen, Lehto sanoo. Oikeustapauksia seuratessaan Lehto on nähnyt paljon tilanteita, joissa liittojen joukkokanneoikeus olisi hyödyksi. – Myös esimerkiksi irtisanomistilanteissa sille voisi olla käyttöä, hän sanoo. Ranskassa käytössä syrjintätapauksissa Mahdollisuudet ryhmäkanteen nostamiseen vaihtelevat paljon maittain. Suomessa oikeus on toistaiseksi vain kuluttaja-asiamiehellä, eikä sekään ole tätä käyttänyt. Monessa muussa maassa ryhmäkanteet ovat laajemmassa käytössä. Esimerkiksi Norjassa ammattiliitoilla on Anu-Tuija Lehdon mukaan suunnilleen sellainen kanneoikeus kuin Suomessa on tavoiteltu. Ranskassa muutama vuosi sitten hyväksytty syrjinnän vastainen laki sallii vähintään kahden ihmisen nostaman ryhmäkanteen, joka koskee syrjintää. Kantajana voi olla ammattiliitto tai muu vakiintunut järjestö. Esimerkiksi ranskalainen ammattiliitto CGT nosti pari vuotta sitten joukkokanteen Safran Aircraft Engines -yhtiötä vastaan. Tapaus koskee 36 työntekijää, jotka ovat kanteen mukaan saaneet muita pienempää palkkaa siksi, että kuuluvat ammattiliittoon. Oikeustapauksia seuratessaan SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto on nähnyt paljon tilanteita, joissa liitt ojen joukkokanneoikeus olisi hyödyksi. (Kuva: SAK) Reitti_5_2020.indd 18 Reitti_5_2020.indd 18 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 19 Hallitus ei ole lämmennyt Suomessa joukkokanneoikeudesta on puhuttu vuosikaudet, mutta se ei ole edennyt. Hiljaiselta näyttää myös tällä vaalikaudella. – Hallitusohjelmaa tehtäessä se oli esillä, mutta ei sitä sinne saatu, Lehto sanoo. Hänen mukaansa liittojen joukkokanneoikeus parantaisi työntekijöiden asemaa ja lisäisi oikeudenmukaisuutta. Se toisi myös säästöjä, kun samaa tilannetta koskevat tapaukset voitaisiin käsitellä oikeudessa kerralla. Ammattiliittojen kanneoikeus ei toisi työnantajille uutta sääntelyä, vaan se vain auttaisi valvomaan, että nykyisiä sääntöjä noudatetaan. Miksi kanneoikeus ei sitten etene? – En tiedä. Sitä minäkin ihmettelen, Lehto sanoo. EU:ssa on parhaillaan vireillä edustajakannedirektiivi, joka yhtenäistäisi maiden lakeja kuluttaja-asioiden ryhmäkanteista. Sen tarkoitus on parantaa kuluttajien asemaa. Direktiivi ei liity ammattiliittoihin eikä työsuhdeasioihin, mutta Lehto pitää mahdollisena, että se aikanaan auttaa avaamaan tietä liitojenkin joukkokanne oikeudelle. Ammatt iliitt ojen ryhmäkanne olisi nopeutt anut myös alipalkatt ujen mainosjakajien palkkasaatavia. Yksitt äisten mainosjakajien palkkasaatavia on haett u oikeusteitse jo vuosia, kun työnantajat eivät ole suostuneet maksamaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkkasaatavia on maksett u, mutt a niiden käsitt ely eri oikeusasteissa on kestänyt kohtuutt oman pitkään. Kanne mainosjakaja Petri Rautiaisen palkkasaatavista on ollut vireillä vuodesta 2016 lähtien. (Kuva: Juha Pöyry) Ryhmäkanne • Ryhmäkanne (käytetään myös nimitystä joukkokanne) on tarkoitett u tilanteisiin, joissa usealla henkilöllä on samaa tahoa koskeva oikeudellinen vaatimus, joka perustuu samaan tai samankaltaiseen asiaan. Jokaisen ei silloin tarvitse nostaa omaa oikeusjutt ua, vaan ryhmän edustaja voi ajaa kannett a koko ryhmän puolesta. • Ryhmäkanneoikeus on erityisen laaja Yhdysvalloissa. Euroopassa se koskee yleensä vain kulutt ajaja ympäristönsuojeluasioita. • Suomessa ryhmäkanne on mahdollinen kulutt aja-asioissa. Kanteen voi nostaa vain kulutt aja-asiamies, ja kulutt ajien pitää erikseen ilmoitt autua ryhmään. • Suomen ryhmäkannelaki tuli voimaan vuonna 2007, mutt a toistaiseksi yhtään ryhmäkannett a ei ole nostett u. Viime vuoden lopussa kulutt aja-asiamies ilmoitt i harkitsevansa ryhmäkannett a pikavippiyrityksiä vastaan. Reitti_5_2020.indd 19 Reitti_5_2020.indd 19 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 20 Postija logistiikka-alan ja Kuljetusalan tyött ömyyskassat yhteen Postija logistiikka-alan tyött ömyyskassa yhdistyy Kuljetusalan tyött ömyyskassaan vuodenvaihteessa. Fuusion jälkeen kassassa on noin 42 000 jäsentä. Postija logistiikka-alan työttömyyskassan johtaja Annika Skogbergin mukaan isompi kassa tuottaa pitkällä aikavälillä pienempiä hallintokuluja, joka mahdollistaa paremmin myös jäsenmaksujen alentamisen. Isommalla kassalla on leveämmät hartiat ja se pystyy tarjoamaan parempia palveluja ihmisille, jotka ovat joutuneet työttömiksi ja ovat muutenkin haavoittuneessa asemassa. Kassoilla on ollut jo vuosia yhteiset tilat Siltasaarenkadulla. Fyysisessä asiakaspalvelussakin on tehty jo pitkään yhteistyötä. Työttömyyskassojen jäsenmaksut vaihtelevat toimialakohtaisen riskin mukaan. Useamman kuljetusalan ja ammattiryhmän yhteinen työttömyyskassa ei ole niin haavoittuvassa asemassa, kuin kassan, johon kuuluu vain yhden työnantajan ja ammattiryhmän jäseniä. Ja toki jäsenmaksuun vaikuttaa aina myös yleinen työllisyysja työmarkkinatilanne, Skogberg muistuttaa. Postija logistiikka-alan työttömyyskassassa oli viime vuoden lopussa 12 391 jäsentä. Työttömyyskassassa pitää työttömyyskassalain mukaan täyden valtionosuuden saadakseen olla vähintään 8000 jäsentä. Kassan jäsenmäärän ollessa alle 8000, alennetaan valtionosuutta suhteessa jäsenmäärään. Hakemukset käsitelty ajoissa toisin kuin YTK:ssa Koronaepidemia ei ole ainakaan toistaiseksi iskenyt postialaan massalomautuksina ja irtisanomisina. Ansiopäivärahojen käsittelyajoissa ei ole Postija logistiikka-alan työttömyyskassassa ollut viivästyksiä, toisin kuin YTK:ssa, jossa käsittelyajat ansiosidonnaisen päivärahan ensimmäisissä hakemuksissa olivat elokuun alussa peräti 47 päivää ja jatkohakemuksissakin 36. Lain mukaan päätös etuudesta pitäisi antaa 30 päivässä. Myös digitalisaatio vaikuttaa lähitulevaisuudessa yhä merkittävämmin työttömyyskassojen toimintaan. Robotiikkaa tullaan käyttämään käsittelytyössä myös PAUn ja Kuljetusalan työttömyyskassassa. Etuuskäsittelijän perustehtävä on muuttumassa robottien kehittämistyöksi. Iso osa etuuskäsittelijöiden työtä kassoissa on nykyään laintulkintatyötä. Tämä määrittää myös alan tulevaisuuden, siirrytään yhä enemmän käyttämään erilaisia järjestelmiä, ohjelmia ja robotteja. Toisin sanoen etuuskäsittelijän aikaa vapautuu robotiikan myötä yhä enemmän rutiinitehtävien hoitamisesta asiantuntijatyöhön. Substanssiosaaminen on kaiken a ja o, painottaa Skogberg. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan tyött ömyyskassan edustajisto hyväksyi kassafuusion 13.8. Heimarissa. Kokousta vetivät Juha Jyrkinen ja Annika Skogberg. Reitti_5_2020.indd 20 Reitti_5_2020.indd 20 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 21 Viime vuoden lopussa suomalaisista 1 909 939 henkeä kuului tyött ömyyskassoihin. Kassoihin kuulumatt omia on noin 16 % palkansaajista. Erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevat heikosti koulutetut nuoret eivät kuulu mihinkään tyött ömyyskassaan. Tyött ömyyskassojen lukumäärä on kolmessakymmenessä vuodessa alentunut merkitt ävästi. Kun vuonna 1990 kassoja oli 71 kpl, oli niitä viime vuonna 26 kpl. Lähde: Finanssivalvonta Tyött ömyyskassat maksavat etuuksia Työttömyyskassat hoitavat julkista tehtävää ja niiden toimintaa säätelevät tyött ömyyskassalaki ja tyött ömyysturvalaki. Tyött ömyyskassoja koskevat myös monet sellaiset lait, joilla säädellään viranomaisten toiminnasta. Tällaisia ovat muun muassa hallintolaki ja julkisuuslaki. Sosiaalija terveysministeriö antaa tyött ömyyskassoille lakia koskevat soveltamisohjeet. Tyött ömyysturvaa koskevat lakimuutokset myös pääasiassa valmistellaan sosiaalija terveysministeriössä tai työja elinkeinoministeriössä. Kassa saa maksamiinsa etuuksiin rahoitusta valtion varoista, työnantajilta ja työntekijöiltä kerätt ävistä tyött ömyysvakuutusmaksuista sekä kassan jäsenmaksuista. Valtio rahoitt aa etuuksien perusosat. Tyött ömyysvakuutusrahasto ja kassa rahoitt avat ansio-osat ja lapsikorotukset. Kassan jäsenmaksuilla katett ava osuus on 5,5 % ansio-osista ja lapsikorotuksista. Lisäpäiviltä maksett avat päivärahat rahoitt avat Tyött ömyysvakuutusrahasto ja kassa kokonaan maksuosuuksin 94,5 ja 5,5 %. Valtion rahoitusosuus katetaan verotuloilla. Työllisyysrahaston osuus katetaan pääasiassa työnantajan ja työntekijän tyött ömyysvakuutusmaksutuotoilla ja tyött ömyyskassan osuus pääasiassa jäsenmaksutuloilla. Tyött ömyyskassojen jäsenet rahoitt avat siis ansioturvaa maksamalla veroja, palkansaajan tyött ömyysvakuutusmaksua ja jäsenmaksua. Finanssivalvonta puolestaan valvoo kassojen toimintaa. Valvonta katt aa muun muassa tyött ömyysturvan toimeenpanon, kassan menett elytavat, taloudellisen aseman sekä johtamis-, valvontaja riskienhallintamenetelmät. Tyött ömyyskassojen jäsenmäärät 31.12.2019 Ammatinharjoitt ajien ja yritt äjien tyött ömyyskassa 5499 Erityisalojen Toimihenkilöiden tyött ömyyskassa 24884 Erityiskoulutett ujen tyött ömyyskassa Erko 89367 JATTK-tyött ömyyskassa 54227 Julkisja yksityisalojen tyött ömyyskassa – JYTK 45889 Julkisten ja hyvinvointialojen tyött ömyyskassa 140412 Korkeasti koulutett ujen tyött ömyyskassa KOKO 200752 Kuljetusalan tyött ömyyskassa 30537 Lääkärien tyött ömyyskassa 21934 Lakimiesten tyött ömyyskassa 12145 Myynnin ja markkinoinnin ammatt ilaisten tyött ömyyskassa 15210 Opett ajien tyött ömyyskassa 103863 Palvelualojen tyött ömyyskassa 134793 Paperityöväen tyött ömyyskassa 13890 Postija logistiikka-alan tyött ömyyskassa 12391 Rakennusalan tyött ömyyskassa 45590 Sähköalojen tyött ömyyskassa 17959 Suomen Elintarviketyöläisten tyött ömyyskassa 18001 Suomen Yritt äjäin tyött ömyyskassa 24611 Super tyött ömyyskassa 70108 Teollisuuden tyött ömyyskassa 139172 Terveydenhuoltoalan tyött ömyyskassa 129043 Tyött ömyyskassa Finka 18888 Tyött ömyyskassa Pro 75401 Tyött ömyyskassa Statia 22387 Yleinen tyött ömyyskassa YTK 438986 Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin, jos hänellä sairaudesta tai kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi jäisi kertymätt ä alle 24 lomapäivää. Lisäpäivillä turvataan, ett ä työntekijä saa vuosilomaa vähintään 24 päivää. Oikeutt a lisäpäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti kestänyt yli 12 kuukautt a. Vuosiloman lisäpäiviltä maksetaan säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa vastaava korvaus. Vuosilomaa täydentävät lisäpäivät Vuosilomalain 1.4.2019 voimaantullut muutos takaa työntekijälle vähintään 24 päivää vuosilomaa. Pitkiin sairauspoissaoloihin ja vuosilomakertymiin liitt yen muistutt amisen arvoista on myös se, ett ä Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksen mukaan työntekijällä, jolla on oikeus vähintään viiden viikon sairausajan palkkaan, luetaan lisäksi palkallisen työkyvytt ömyysjakson jälkeen työssäolopäivien veroisiksi päiviksi 90 kalenteripäivään sisältyvät työpäivät – myös niiltä siis kertyy vuosilomaa. TEKSTI IDA NUMMELIN työympäristöasiantuntija Reitti_5_2020.indd 21 Reitti_5_2020.indd 21 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 22 Työsuojelun perusteet Vaarojen arviointi ja riskien hallinta Työturvallisuuslakiin perustuva laaja huolehtimisvelvollisuus työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta on työsuojelun kulmakiviä. Osa tätä huolehtimisvelvollisuutt a on työpaikan vaarojen ja haitt ojen selvitt äminen sekä riskien arviointi ja hallinta. TEKSTI IDA NUMMELIN työympäristöasiantuntija Vaarojen arviointi on hyvä suunnitella huolella ja jo suunnitt eluvaiheessa on huomioitava se, miten työympäristöä voidaan jatkuvasti seurata ja tarkkailla sekä se, miten arviointia päivitetään. TYYPILLISIÄ VAAROJA Haitallinen kuormitus voi pitkitt yessään aiheutt aa sairastumisen. Kun kuormitus tunnistetaan vaarojen arvioinnissa, voidaan keskitt yä sen keventämiseen. Koneiden ja työvälineiden vaarat on vaarojen arvioinnissa tarkistett ava jokaisen koneen osalta erikseen. Työympäristön vaaroihin kuuluu mm. putoamisvaara, epäjärjestys ja sisäilmaongelmat. Melu, tärinä ja lämpörasitus ovat vaaroja, jotka vaarantavat terveyden. Biologiset, kemialliset ja fysikaaliset vaarat syntyvät työolosuhteissa esiintyvistä altisteista, jotka voivat aiheutt aa sairauden. ärjestys tyvät a voivat t VAAROJEN ARVIOINNISSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT Työstä aiheutuva fyysinen kuormitus, kuten käsin tehtävät nosto, toistotyö ja ergonomia. Työstä aiheutuva psykososiaalinen kuormitus, kuten väkivallan uhka, häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä työajoista ja työjärjestelyistä aiheutuva kuormitus. Työssä käytett ävien koneiden ja työvälineiden turvallisuus. Altistuminen kemiallisille, fysikaalisille tai biologisille vaaroille, kuten vaarallisille kemikaaleille, tartt uville taudeille, homeelle tai itiöille sekä tärinälle, melulle, sähkölle tai säteilylle. Henkilönsuojainten ja apuvälineiden käytt ö ja hankinta. Työympäristöstä aiheutuvat terveysja turvallisuusvaarat, kuten hyvä sisäilma, järjestys ja siisteys, putoamissuojukset, sopiva valaistus sekä onnett omuuden vaaran torjunta, pelastautuminen sekä ensiapu. Henkilöstötilat. Reitti 22 Reitti_5_2020.indd 22 Reitti_5_2020.indd 22 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 23 VAARA Olosuhde tai tekijä, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman. RISKI Haitallisen tapahtuman vakavuus ja todennäköisyys. RISKIN ARVIOINTI Prosessi, jolla arvioidaan työpaikalla työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle ilmenevästä vaarasta aiheutuva riski. RISKIEN HALLINTA Kun vaarat on tunnistett u, tulee työnantajan arvioida, millaisen riskin ne muodostavat. Riskin suuruus määritellään sen perusteella, kuinka vakavia tapahtuman seuraukset voivat olla ja kuinka todennäköinen tapahtuma on. Mitä todennäköisempi tapahtuma ja vakavampi seuraus, sitä suurempi riski ja mitä suurempi riski, sitä kiireellisempi on aikataulu sen pienentämiseksi. Käytännössä riskien hallinta tarkoitt aa sitä, ett ä riskit alennetaan sellaiselle tasolle, ett ä työntekijä vaarantuu mahdollisimman vähän. Työntekijöiden turvallisuus ja terveys tulee asett aa toiminnan keskeiseksi periaatt eeksi. OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE Työntekijällä on velvollisuus ilmoitt aa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan terveystai turvallisuusvaaroja aiheutt avista vioista tai puutt eista esimerkiksi: • fyysisissä työolosuhteissa (mm. lämpöolot, melu, epäsiisteys tai -järjestys, huonot työasennot tai huono sisäilma) • psykososiaalisissa työolosuhteissa (mm. epäasiallinen kohtelu, väkivallan uhka, liiallinen työmäärä) • työmenetelmissä tai -välineissä • koneissa, laitt eissa tai henkilönsuojaimissa Työntekijällä on myös velvollisuus poistaa vaaraa aiheutt avat viat ja puutt eellisuudet saamiensa ohjeiden mukaisesti aina, kun se on mahdollista tai turvallista. Myös tällöin asiasta on ilmoitett ava työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Kun työntekijä on ilmoitt anut havaitsemastaan puutt eesta, viasta tai vaarasta työnantajalle, on työnantajalla velvollisuus kertoa sekä työntekijälle ett ä työsuojeluvaltuutetulle siitä, mihin toimenpiteisiin työnantaja aikoo ryhtyä ilmoitetun asian korjaamiseksi. Reitti 23 Reitti_5_2020.indd 23 Reitti_5_2020.indd 23 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 24 MIELENTERVEYSONGELMAT vievät sairaslomalle ja työkyvytt ömyyseläkkeelle Mielenterveyden syyt nousivat viime vuonna työkyvytt ömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Sama kehitys näkyy sairaslomissa. Kelan tilaston mukaan mielenterveysongelmien perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. TEKSTI PASI KARPPI KUVA PRISCILLA DU PREEZ / UNSPLASH Reitti 24 Reitti_5_2020.indd 24 Reitti_5_2020.indd 24 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 25 E läketurvakeskuksen tilastojen mukaan viime vuonna mielenterveysperustein myönnetyt eläkkeet nousivat ensimmäistä kertaa ohi tukija liikuntaelinsairauksien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi syyksi. Suurin yksittäinen mielenterveyssyy eläkkeelle siirtymiseen on masennus. Viime vuonna masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 3862 ihmistä. Sukupuolten välinen ero on suuri. Kaksi kolmesta vuonna 2019 masennuksen perusteella eläkkeelle siirtyneestä oli naisia. Sama ilmiö on havaittavissa sairaslomien syissä. Kelan mukaan mielenterveysongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ovat yleistyneet erityisesti nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Määrä kasvoi vuodesta 2018 lähes 10 000 henkilöllä, kolmessa vuodessa on kasvua ollut hurjat 43%. Työterveyslaitoksen tutkija Pauliina Mattila-Holappa kertoo, että reitti työuupumuksen kautta masennukseen on tutkittu ja todistettu ilmiö. Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan aina liity työssä väsymiseen. -Mielenterveyskäsitteen alla puhutaan monesta asiasta. Käsite on laaja alkaen ihan meillä jokaisella ilmenevästä mielialan vaihtelusta ja voimien vaihtelusta vakaviin sairauksiin, joiden taustalla on monenlaisia tekijöitä, Mattila-Holappa muistuttaa. Esimiehen rooli ratkaiseva Mattila-Holappa on mukana Hyvän Mielen työpaikkahankkeessa. Sosiaalija terveysministeriön hankkeessa on toteuttajana Työterveyslaitoksen lisäksi Mieli, Suomen Mielenterveys ry. Maaliskuussa julkaistussa Työkalupakki esimiehilleverkkomateriaalissa esitellään keinoja vahvistaa mielenterveyttä johtamisella, tunnistaa mielenterveyden riskejä ja tukea työntekijöitä. Koulutusmateriaali on tarkoitettu työkalupakiksi lähijohtajille. Mattila-Holapan mukaan tutkimustieto vahvistaa johtamisen merkityksen työhyvinvointiin. -Mielenterveyttä tukee oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin, jotka ovat omassa työssä tärkeitä ja työn hallinnan mahdollisuus ovat merkittäviä. Ponnistelusta palkitseminen on tärkeää. Rahallisen korvauksen lisäksi työstä saatu arvostus on olennaista. Näistä kolmesta asiasta löytyy tutkimusnäyttöä mielenterveyden tukemisessa, Mattila-Holappa listaa. Pomon rooli on vaikea ja työnjohdolla on iso vastuu työhyvinvoinnista. -Monesti ratkaisevaa on ymmärtämään pyrkivä asenne. Toisinaan jo se on riittävä valmius, Mattila-Holappa rohkaisee. Esimiehiltä on tullut eniten palautetta mielenterveyden puheeksi ottamisen vaikeudesta. -Oikeiden sanojen löytäminen ei ole helppoa. Johtajat haluavat kunnioittaa ihmisen yksityisyyttä. On syytä huomioida, että terveydentila kuuluu työnjohdolle vain niiltä osin, kun se vaikuttaa työhön. Työntekijä voi itse ratkaista, paljonko kertoo asioistaan työpaikalla. Kaikkien kannalta olisi hyvä tuoda esiin ne asiat, joihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi muokattavan työnkuvan, kevennysten ja osasairauspäivärahan kautta, tutkija sanoo. Reitti 25 Reitti_5_2020.indd 25 Reitti_5_2020.indd 25 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 26 Työn muokkauksesta voi syntyä yhteisössä myös epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Kun toiselta kevennetään, voi työkaverin taakka lisääntyä. -Oikeudenmukaisuuden kokemista voi lisätä siten, että työpaikan tukitoimet ovat tiedossa ja näkyvillä. Jokainen voi luottaa siihen, että itseltäkin taakkaa kevennetään tarvittaessa. Kun asioista puhutaan avoimemmin, tulee mielenterveyden tukitoimista normaali osa työpaikan käytäntöjä. Toivottavaa olisi, että kaikissa töissä olisi jonkin verran joustonvaraa. Jokaisen työteho vaihtelee ja ajoittaiset psyykkiset oireet kuuluvat monen elämään, Mattila-Holappa sanoo. Työilmapiiri tukee tai tuhoaa Hyvän Mielen työpaikkahankkeen kokemusasiantuntijavideot ovat antaneet ajatuksia esimiesten lisäksi myös työntekijöille. Mattila-Holapan mukaan videoista on tullut paljon positiivista palautetta. Videoilla kaksi työuupumuksen kokenutta työntekijää kertoo avoimesti sairastumisestaan, toipumisestaan ja paluustaan työelämään. Työilmapiirin merkitystä hyvinvoinnille ei voi väheksyä. Parhaimmillaan sosiaalinen kanssakäyminen ja työyhteisön tuki auttavat mielenterveysongelmaista. Toisaalta huono ilmapiiri ja pahimmillaan työpaikkakiusaaminen ovat suuria riskitekijöitä. Postityössä on useita mielenterveysongelmille altistavaa tekijää. Epävarmuus työpaikasta, jatkuvat muutokset ja kiireen tuntu altistavat mielenterveyden häiriöille. Perinteisesti mielenterveysongelmia on ollut enemmän alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tiedetään, että korkein riski työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen on töissä, joissa yhdistyy sekä fyysinen että psyykkinen kuormitus. Myös organisaatiomuutokset ovat riskitekijä erityisesti niille, joilla on ollut ongelmia jo ennen muutosten alkamista, Mattila-Holappa kertoo. Tutkijan mukaan työpaikkojen välillä on suuria eroja, mutta kokonaisuutena johtamisasioissa on tapahtunut kehitystä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että sairaspoissaolot vaikuttavat suoraan tuottavuuteen ja sitä kautta tulokseen. Poissaolojen ennaltaehkäisy voi olla halvempaa. Tiedon lisääntymisen myötä avoimuus on lisääntynyt. Silti mielenterveysongelmat ovat monelle tabu ja leimautumista pelätään. Jos kollegan tilanne huolestuttaa, voi asian ottaa itsekin esiin. -Jos työkaveri esimerkiksi vetäytyy pitkäksi ajaksi sosiaalisesta kanssakäymisestä, voi tuoda esiin oman havainnon. Voi kysyä, onko hän itse huomannut muutosta. Voi myös tarjoutua mukaan puhumaan -Pitkään jatkuvat fyysiset vaivat toki altistavat myös mielenterveysongelmille, Tallgren sanoo. Iso talo, toimialan murros ja erilaiset toimenkuvat luovat ison haasteen; miten tarjota riitt ävän monipuolinen ja –tasoinen palveluvalikoima sekä miten tavoitetaan ihmiset, jotka palveluja tarvitsevat. Tiedotuskanavaksi tuli viime vuonna kotiin lähetett ävä Hyvinvointia postilaisille-tiedote. Tänä keväänä avatt iin nett iin kaikille avoin my.posti.? -sivusto, koska kaikilla ei ole pääsyä intranetin Pointt iin. -Työnjohdon vastuu on suuri. Esimiehille on järjestett y muutosjohtamiskoulutusta sekä työkyvyn johtamisen koulutuksia. Näissä on käytett y asiantuntijoina työterveyden ja eläkevakuutt ajan asiantuntijoita. Työhyvinvointijohtamisesta pyritään tekemään osa päivitt äistä esimiestyötä, Tallgren kertoo. Yhteistyö työterveyden kanssa on tiivistä ja palveluja kehitetään jatkuvasti. Postilla on käytössä Mehiläisen Mielikuntoon -hoitopolku. Malli autt aa tilanteissa, jos työpaikalla tai työterveyshuollossa havaitaan mielenterveyteen tai kognitiiviseen suoriutumiseen liitt yvä haasteita. Myös uutt a teknologiaa käytetään hyväksi. OmaMehiläinen –sovelluksesta löytyy LifeClass neuvontavideoita itsehoitoon ja Huoli-chat-palvelu josta saa keskusteluapua huoliin, stressiin tai jaksamiseen. Myös Työhyvinvointisäätiön kehitt ämä Auntie-etävastaanoton pilotointi on saanut hyvää palautett a. Työhyvinvointisäätiön kanssa kehitetään postilaisten tarpeisiin hyvinvointivalmennuksia ja kuntoremontt eja. Fyysinen hyvinvointi tukee henkistä hyvinvointia, joten Tallgren kannustaa Easybreak-liikuntaja kultt uurietujen käytt öön. Jos mielenterveysongelmat etenevät sairausdiagnoosiin asti, löytyy Postin keinovalikoimista muun muassa terapiapalveluja, tuett ua työhön paluuta esimerkiksi osasairauspäivärahan tai työkokeilun avulla. -Lääkäripalveluiden lisäksi työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin tueksi on Postissa käytössä paljon matalan kynnyksen palveluita. Näiden käytt ö edellytt ää kuitenkin omaa vastuuta ja aktiivisuutt a. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puutt uminen on kaikkien etu, Tallgren sanoo. esimiehen kanssa tai ehdottaa yhteydenottoa työterveyteen. Valmista diagnoosia ei kannata tyrkyttää. Tuo esiin omat havaintosi ja kysy mitä työkaveri ajattelee niistä, Mattila-Holappa ehdottaa. Lisää aiheesta Työterveyslaitoksen sivuilla www.tt l.? /oppimateriaalit/opas/hyvan-mielen-tyopaikka Työhyvinvointijohtaja Anne Tallgren: ”Muutos on haaste hyvinvoinnille” Postin työhyvinvointijohtaja Anne Tallgrenin mukaan myös Postissa mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat lisääntyneet jonkin verran. Suurin osa Postin töistä on tuotannollista työtä, joten tukija liikuntaelinvaivat ovat sairauspoissaolojen ja työkyvytt ömyyseläkkeiden yleisin syy. Reitti_5_2020.indd 26 Reitti_5_2020.indd 26 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 27 Perhosvaikutus V uosikymmeniä sitten toimittaja kysyi eräältä pikkupojalta miksi hän haluaisi tulla isona. Poika vastasi, että hän haluaa tulla iloiseksi, lihavaksi postinjakajaksi. Tarina ei kerro tuliko hänestä mitään näistä. Tässä oli tehty sellainen vaikutus, jota joku kuvauksen kaltainen kollegamme ei ehkä olisi arvannut esimerkillään saavansa aikaan. Jotain samaa on perhosvaikutuksessa. Perhosvaikutuksen teki tunnetuksi samanniminen elokuva vuodelta 2004. Elokuva sai idean meteorologi Edward Lorenzin tutkimuksista, jossa hän havaitsi, että pienikin muutos alkutilanteessa voi johtaa aivan odottamattomaan lopputulokseen. Tämä meteorologi kysyi ”Voiko perhosen siiven heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa”? Ajatus on kiehtova koska tälläkin hetkellä maailmanhistoriaa muokkaa pienen pieni muutos alkuasetuksissa, virus. Meidän työtämme muokkaavat digitalisaatio, viikkolehtien, paikallislehtien ja sanomalehtien levikin lasku. Kirjepostin väheneminen, nettikaupan lisääntyminen, pakettimäärien kasvu… kaikki muutokset ovat saaneet alkunsa jostain, joka kokonaisuutena on johtanut postinjakajan työssä moniin ennakoituihin ja ennakoimattomiin muutoksiin: reittien kasvuun, työtahdin kiihtymiseen, osa-aikaisuuden lisääntymiseen, työvälineiden ja työmenetelmien muuttumiseen. Esityön yhä selvempi erottaminen jakelutyöstä on yksi suurimpia muutoksia mitä alallamme on koettu. Lajittelussa ei enää tunneta asiakkaita samalla tavalla. Esityön karatessa kauemmas myös työmatkat pitenevät ja yhä suurempi osa työpäivästä kuluu työmatkoihin. Työsuhteiden solmimisen sijasta voidaan palvelu ostaa alihankkijalta tai henkilöstövuokrausyritykseltä. Tuttujen työkavereiden vähentyessä yhä uusien kiihtyvällä tahdilla vaihtuvien vuokratyöntekijöiden opettaminen on jatkuvaa. Ay-majakka Pääluottarina näen edustamallani alueella ne monet seuraukset, joita jokaisella, pienelläkin muutoksella, ”perhosen siiven heilahduksella”, yksittäisen työntekijän ja PAU:n jäsenen työelämään on. Vaikutukset kokonaisuutena ovat rajuja, eivätkä ne rajoitu pelkästään työhön. Kun jokaisen euron eteen joutuu sekä Posti että jokainen sen työntekijä ponnistelemaan enemmän, on tärkeää, että se tapahtuu sopimuskulttuuria säilyttäen ja niin että työtätekevän ihmisen elämän laatu mieluummin kohenee kuin heikkenee. On muistettava, että elämää on työpäivän jälkeenkin. Perheet ansaitsevat ja tarvitsevat jaksavan postilaisen tukemaan henkisesti ja taloudellisesti kumppaneitaan, lapsiaan, lapsenlapsiaan, mahdollisesti ikääntyviä lähiomaisiaan. Pienillä kasaantuvilla muutoksilla saadaan kuitenkin helposti aikaan väsynyt, kyllästynyt, ärtynyt ihminen, joka vain selviytyy työstään ja laskuistaan. Lorenz laski arvoja uudelleen ja tulokset muuttuivatkin vain sen takia että hänen tulostimensa otti vähemmän desimaaleja huomioon kuin hänen tietokoneensa. Aina on asioita, joita ei tajuta ottaa huomioon tai laskelmien tarkkuudessa on toivomisen varaa. Tässä on yhteistyön ja edunvalvonnan ylivertainen vahvuus ja tilaisuus. Edunvalvonnan alkuasetukset ovat aina samat, tarkoitus on laskea työntekijän kannalta mahdolliset lopputulokset niin ettei perhosvaikutus tuota yllättäviä ja villejä lopputuloksia. Ja jos niin kuitenkin käy, vaikuttaa asiaan yhdessä niin että ne jäävät vain lyhyiksi välivaiheiksi. Aina perhosvaikutuksen seuraus ei ole tornadon kaltainen hirmumyrsky. Perhosen siiven isku voi myös laukaista sellaisen kehityskulun, joka johtaa lisääntyvään hyvinvointiin, myös työelämässä. Ehkä joku lapsi joskus tulevaisuudessakin vielä haluaa iloiseksi, lihav… hyvinvoivaksi postityöhenkilöksi. VESA-VALTTERI MÄKELÄ pääluott amusmies Pohjanmaa, Keski-Suomi Pienikin muutos voi johtaa odott amatt omaan lopputulokseen. Re Reit itti ti 27 27 ähiomaisiaan. Pienillä kasaanoksilla saadaan kuitenkin heln väsynyt, kyllästynyt, ärtynyt ka vain selviytyy työstään ja ski arvoja uudelleen ja tulokset kin vain sen takia että hänen a otti vähemmän desimaalen kuin hänen tietokoneensa. oita, joita ei tajuta ottaa huolaskelmien tarkkuudessa on 27 Reitti_5_2020.indd 27 Reitti_5_2020.indd 27 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 28 Helmikuussa 2020 alkoivat yhteistoimintaneuvottelut pääpostin lopettamisesta vain kolme kuukautta sen jälkeen, kun Posti oli 1.11.2019 aloittanut toiminnan Box by Postissa, joka sijaitsee vajaan kilometrin päässä Pääpostilta. Postin johdon suunnitelmat pääpostin lakkauttamiselle on siis täytynyt tehdä jo reilu vuosi sitten, kun Boxia suunniteltiin. Box on Postin uusi konsepti, joka sijaitsee Keskuskadulla, aivan Helsingin ytimessä. Paljon pakettilokeroita Helsingin kalleimmalla paikalla. Minusta päätös lopettaa Pääpostin toiminta johtuu selkeästi Box by Postin perustamisesta. Isolla rahalla perustettu toimipiste, jonka toiminta-ajatus ei aivan ole minulle auennut. Kummallisuuksia tässä jutussa löytyy kustannuksissa, joiden Posti väittää olevan syynä Pääpostin lakkauttamiseen. IS/ Taloussanomien 10.1.2019 Helsingin kesJäähyväiset Helsingin pääpostille Heinäkuun 29. päivä loppui pääpostin nimellä yli kahdeksan vuosikymmentä Postitalossa toiminut Helsinki 10 posti. Miten tähän surulliseen ja käsitt ämätt ömään lopett amispäätökseen Postin johdossa päädytt iin? kustan liiketilojen vuokria koskevassa jutussa kerrottiin seuraavaa: "Helsingin keskustassa vuokrataso on kolminumeroinen, mutta jopa melko ”surkeakin” liiketila voi maksaa myös 200 euroa neliöltä." Jos lasketaan sen surkeimman mukaan, mitä Keskuskatu 3:ssa sijaitseva Boxin tila ei suinkaan ole, niin Boxin 1100 neliötä x 200 € = 220.000 € kuukaudessa, 2,5 M€ vuodessa! Lakkautettavan Pääpostin tila on noin 500 neliötä ja vuokrakin on 50 € tuntumassa neliöltä. Kuitenkin johtaja Heiko Laubach kehtasi todeta Pääpostin kustannuksista Ylen haastattelussa heinäkuussa näin: ”Kustannustaso sillä paikalla on sellainen, että sitä [toimipistettä] on äärimmäisen vaikea ylläpitää kannattavasti. Siinä on iso pinta-ala.” Minä en nyt tätä kustannuslaskentaa ymmärrä. Perustetaan ensin Box by Posti, jonka pinta-ala on tuplat ja vuokrakustannukset ovat varmasti ainakin tuplasti isommat kuin Pääpostin tilasta. Pääpostin osalta vuokrasopimus on edelleen voimassa ja vuokra juoksee, mutta toiminnot lakkaavat. Kerrotaan julkisuudessa, että yritetään kasvattaa pakettiautomaattikapasiteettia ja lakkautetaan samalla automaatit pääpostissa. Ja mikä törkeintä: irtisanotaan työntekijät, jotka ovat palvelleet Postia kymmeniä vuosia. Tässäkö kiitos!? Box by Postiin palkattiin vuokratyöntekijöitä ja vain muutama kuukausi myöhemmin sanotaan vajaan kilometrin päässä olevasta pääpostista omat työntekijät irti. Irtisanomisesta tulevalla palkkasäästöllä saadaan ainakin kuukauden vuokra Boxissa maksettua. Epämääräisesti lehtien palstoilla Posti lupaa mahdollisuuksien mukaan tarjota irtisanotuille työtä, mutta eivätpä nuo tarjoukset ole pääpostin henkilöstöä tähän päivään mennessä kohdanneet. Tyhjät tarjoukset Posti avasi viime marraskuussa kalliille liikepaikalle Helsingin Keskuskadulle Box By Postin, josta löytyy maailman suurin pakett iautomaatt i ja tyhjien pahvilaatikoiden kierrätyspiste. Henkilökohtaisia postipalveluja Boxista ei saa. TEKSTI ESKO HIETANIEMI liitt osihteeri KUVA POSTI Reitti_5_2020.indd 28 Reitti_5_2020.indd 28 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 29 Asetu ehdolle kuntavaaleissa – PAU tarjoaa viikonloppukoulutuksen Oletko harkinnut asett umista ehdolle kuntavaaleissa? Suositt elemme lämpimästi. Kuten olemme kaikki huomanneet, poliitt inen päätöksenteko koskee meitä kaikkia. Innostamme mukaan PAUn jäseniä kuntien päätöksentekoon. Sinne tarvitaan myös palkansaajien näkökulmaa. Kunnat päätt ävät meille kaikille tärkeistä palveluista, kuten koulutuksesta, päivähoidosta, julkisesta liikenteestä, liikuntapaikoista ja kirjastoista. PAU tarjoaa viikonloppukoulutuksen ehdokkuudesta kiinnostuneille vielä vuoden 2020 puolella. Koulutuksessa käsitellään kunnallispoliitt isia kysymyksiä. Kurssille osallistuminen ei edellytä ehdokkaaksi asett umista, kaikki ehdokkuutt a harkitsevat ovat tervetulleita. Ilmoita kiinnostuksesi koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselle, juha.jaatinen@ pau.? , 050 302 8466. Kurssi järjestetään, mikäli kiinnostuneita ilmoitt autuu riitt ävästi. Kuntavaalit pidetään 21.4. 2021. JUHA JAATINEN koulutusja järjestötoimitsija Sähköinen jäsenpalvelu palvelee 24/7 PAUn sähköinen jäsenpalvelu on liiton asiointikanava, joka palvelee kaikkia jäseniä vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä . Uudistuneessa jäsenpalvelussa voit ilmoitt autua kätevästi liiton kursseille, päivitt ää yhteystietosi ja jäsentietosi, nähdä osastoosi liitt yvät tiedot, tarkastaa jäsenmaksutietoja ja pyytää jäsenmaksuvapautusta. Jäsenpalvelussa voit ilmoitt aa myös työnantajan muutoksesta. Palveluun kirjaudutaan sivun www.pau.? kohdasta ”kirjaudu palveluihin”. Jäsenpalvelu skaalautuu nyt kaikille laitt eille, myös älypuhelimiin. Salasanan vaihto Uudistuneen jäsenpalvelun vuoksi vanhat salasanat eivät enää toimi, joten ensimmäistä kertaa kirjaudutt aessa jokaisen täytyy tilata uusi salasana omaan sähköpostiin. Salasanan vaihto onnistuu varmistuskoodilla, joka lähetetään sähköpostiisi. Kirjoita salasana itsellesi muistiin siltä varalta, ett ä unohdat sen. Käytt äjätunnus jäsenpalveluun on edelleen oma jäsennumero, jonka löydät jäsenkortistasi. Samoilla tunnuksilla pääset myös jäsensivuille, josta löytyy paljon hyödyllistä materiaalia ja oppaita. Jäsenen voimassa oleva sähköpostiosoite, johon salasana tilataan, tulee löytyä PAUn jäsenrekisteristä. Mikäli salasanan tilaaminen sähköpostilla ei onnistu, eivät tietosi ole ajan tasalla. Ota silloin yhteytt ä jäsenrekisteriin: katja.johansson@pau.? tai tarja.kansakangas@pau.? . Pidä tietosi ajan tasalla Jott a uuden salasanan tilaaminen myöhemminkin toimisi, sinun tulee tallentaa henkilökohtaisiin tietoihisi sähköpostiosoite. Päivitä tietoihin myös matkapuhelimesi numero. Näin voimme lähett ää suoraan jäsenille kohdennett uja sähköposteja ja tekstiviestejä. Erityisesti tes-neuvott elujen ja mahdollisen työtaistelun aikana tämä on tärkeää. PAU lähett ää jäsenille sähköpostilla myös uutiskirjeitä, joissa kerrotaan ajankohtaisista asioista, edunvalvonnasta ja jäseneduista. Uutiskirjeen saaminen edellytt ää, ett ä jäsentiedoistasi löytyy voimassa oleva sähköpostiosoite. Omat tiedot kannatt aa tarkistaa ja tarvitt aessa päivitt ää heti ensimmäisellä käytt ökerralla. JUHA PÖYRY tuntuvat olevan sitä kummallisen ristiriitaista puhetta, mitä pääpostin lakkauttamisen yhteydessä tuntuu Postilta tulevan. Keskeisellä paikalla pääpostin asiakaspalvelussa opastettiin, neuvottiin ja autettiin päivittäin noin 500 asiakasta (kuukaudessa noin 10.000 asiakaskohtaamista) kaikissa erilaisissa – helpoissa ja vaikeissa postaalissa asioissa. Nyt ne siirrettiin Postin lupauksen mukaisesti jonnekin marketeihin ja kioskeihin. Tähän asti asiamiesposteista on opastettu asiakkaita käymään pääpostissa hoitamassa hankalat ja vaikeat postaaliset asiat. Näin se Posti muuttaa asiakkaiden tarpeita ja mieltymyksiä nopeasti. Ja lainaus Boxin sivuilta: ”Paras tapa kehittää palveluita on kokeilla ideoita kevyesti ja nopeasti aidossa asiakasympäristössä”. Ei tulevaisuuden markkinoita voiteta heikentämällä asiakaspalvelua. Henkilökohtaista postaalista palvelua ei saa Boxista. On Boxissa kuitenkin yksi uusi aluevaltaus: tyhjien pahvilaatikoiden kierrätyspiste… siis ihan oikeasti, sitä jopa mainostetaan: tyhjiä pahvilaatikoita voi täällä kierrättää ja maailma pelastuu. Tämä voittaa businessideana jo ruohonleikkuunkin. Pääpostin lakkauttaminen tulee varmasti aiheuttamaan sitä käyttäneiden asiakkaiden taholta erittäin suurta tyytymättömyyttä ja syystäkin. Mitä sanovat turistit, kun tästä koronasta päästään, kuka heitä auttaa ja palvelee? Tähän asti suomalaisia merkkituotteita ja designia on lähetetty pääpostista ympäri maailmaa. Tuleeko Helsinki olemaan postipalveluiden musta aukko maailman pääkaupunkien joukossa? Jos Jari Tervo vielä jatkaa Entä jos-ohjelmaa, niin odottaisin mielenkiinnolla vastauksia kysymykseen: Entä jos Helsingin pääpostia ei olisi lopetettu? Kyse on kuitenkin eräästä historiallisesta ja merkittävästä koko Suomen tuntemasta pääpostista suomalaisen Postin historiassa, että se on kysymyksensä ansainnut. Pääpostin lakkauttamisessa tulee mieleen myös suora lainaus Ulla-Maija Paavilaisen kirjoittamasta Kirsti Paakkasen elämäkerrasta: ”On myös unohdettu arvoja, joita ei voi rahalla ostaa: tunnetekijät ja perinne. Jos perinnettä ei käytetä voimavarana, tai se hukataan, ollaan hakoteillä”. Reitti_5_2020.indd 29 Reitti_5_2020.indd 29 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 30 Tehtaan uumenista eli mitä Pasila opett i Mitä siis vuosikymmenten aikana opin? Opin, ett ä tavara pitää siirtää paikasta toiseen ennen kuin se homehtuu. Opin Neuvott oman ja Pöljän postinumerot, jopa Dragsfj ärdin Tiitisen sparraamana: 25780! Ja ett ä Suomen rumin paikannimi taitaa olla Öllölä. TEKSTI KARI PAJARI KUVITUS TUOMO HEINÄVAARA Hienointa ovat olleet työtoverit, joiden kanssa on iloitt u ja surtu, enemmän kuitenkin iloitt u. E niten kuitenkin opin ihmisistä. Niitä on kahta laatua. Toiset ovat samanlaisia, erilaisia toiset. Erilaisia on enemmän, niitä toisia vain siamilaiset kaksoset ja nekin eri mieltä. Työtovereiden kirjo on ollut lievästi ilmaisten laaja ja kirjava: vähämielisestä lähes nerokkaaseen. Heistä molemmille posti on ehkä tarjonnut ainoan mahdollisuuden osallistua elämään, jota muutkin perässään raahaavat ja jolle edestään tilaa raivaavat. Helppoa tämä on ollut, kun ei tarvitse liikoja ajatella, rutiinit sen tekevät. Raskasta samasta syystä. Hienoa on ollut, ettei oven perässään suljettuaan tarvinnut miettiä työasioita, ne jäivät sinne. En ole nähnyt painajaisia työongelmista. Kukaan ei ole keskellä yötä hädissään soittanut ja kysellyt ykkösluokan postimerkin hintaa. Hienointa ovat kuitenkin olleet työtoverit, joiden kanssa on iloittu ja surtu, enemmän kuitenkin iloittu. Työ, jota olen tehnyt, sitä ei oikeastaan ole olemassa. Toisin kuin muurarin tai kirvesmiehen työ, seinä, johon voi nojata, jota ihailla myöhemmin: hyvin on kestänyt. Tekemäni duuni on siirretty kiireesti seuraavalle portaalle prosessia, sitten rekoilla ympäri maata ja maailmaa. Ehkä löytyy jokin postikortti jollakin seinällä, lajittelemani, vähän kellastunut. Reitti_5_2020.indd 30 Reitti_5_2020.indd 30 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 31 Tehtaan jäljet ”Mitä jos hymyilisin, minä ajattelen. Ne kääntyisivät katsomaan mistähän tuokin tulee ja mihin menee. Vedän lippaa alemmaksi ja omaksun yhteisen ilmeen (johon myös minulla on syytä)”. Näin kirjoitti Väinö Kirstinä. Ilmapiiri on muuttunut kiireisemmäksi, ilottomammaksi, jotenkin pirstaleisemmaksi. Aikanaan kesti kymmenisen vuotta, ennen kuin näki tehtaan jäljet naaman ilmeissä, ryhdissä, kävelyn rytmissä, naurussa. Nykyään sama saattaa tapahtua parissa vuodessa. Harvoilla on aikaa tai intoa tai taitoa puuttua kollegan ilmiselvään pahoinvointiin. ”He ajattelivat jatkuvasti sitä, miten kaikilla olisi hyvä olla.” Todistajan lausunto eräästä työpaikasta ja sen johtamiskulttuurista. Nykyiset esimiehemme, ihan sivistyneet, tekisivät mielellään saman, mutta kun ei aika riitä. Paineet ovat kovat, myös he ovat arjen sankareita. Johtamisen tyyli on muuttunut – käskytyssuhde on tietty vielä olemassa, mutta se on nykyään pehmeämpi, keskustelevampi. Kysyttäessä pyritään selittämään, miksi jokin tehdään jollakin tavalla. Harhanäky on vision yksi suomennos Posti on viime vuosina kunnostautunut sijoittumalla huonomaineisimman työnantajan listalla top vitoseen. Johdon hokema vielä joku vuosi sitten oli, että Posti on vuoden 2020 loppuun mennessä paras työpaikka. Alkaa tulla kiire! Voi näitä haihattelijoita! Kun kävelee tehtaan halleja, muistuu mieleen tehtaan johtajien ja tuotantopäälliköiden visiot. Harhanäky on sanan yksi suomennos. He halusivat jättää asioihin puumerkkinsä, joka usein poistettiin järjettömänä ja seuraava jatkoi kukkulan kuninkaana. Tehdas on tavallaan mielettömien päähänpistojen museo. Sen horjuvan olemassaolon kustannamme me duunarit epävarmuutena, oikkuihin pakotettuina, suuresti ihmetellen, turhautuen: meitähän yritetään viedä kuin litran mittaa! Posti tuli sitten perille minullekin, monen mutkan kautta. Posti, mitä se minulle jakeli? Vaatimattoman mutta varman toimeentulon, uskomattomia ja unohtumattomia tapahtumia ja niihin osallistuneita persoonia, aikoinaan tiiviin ja solidaarisen työyhteisön, joskus kotimatkan, kun oli työpäiväänsä tyytyväinen. En osaa enkä halua olla katkera, enemmänkin vähän kiitollinen. Niin mielestäni valitsemaansa elämään kannattaa suhtautua. Tämäkin juttu on kiltimpi kuin tarkoitus oli. Nuorisolle sanoisin: tänne pääsee bussilla 50, pois pääsee samalla. Joku lähtee nopeasti. Ennätys oli nuori heebo, katseli meininkiä puolisen tuntia: ”Ei vittu oo mun mesta” ja häipyi takavasemmalle kun oli ” unohtanut lukita fi llarinsa.” Te keillä on ehkä pitkäkin siivu edessänne: kannattaa yrittää vaikuttaa asioihin, jotka vaikuttavat arkeenne. Ongelmissa voivat auttaa luottarit ja liiton väki, kunhan olette liittoon liittyneet. On hyvä muistaa, että vaikka joskus tuntisi olevansa kaatopaikalla, ei tarvitse pitää itseään jätteenä. Respektiä itselle ja muille: Ollaan me aika veijareita! Tehdas on tavallaan mielett ömien päähänpistojen museo. Reitti_5_2020.indd 31 Reitti_5_2020.indd 31 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 32 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 35 Reitti_5_2020.indd 32 Reitti_5_2020.indd 32 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 33 Reitti 33 Kolumni Sitä saa mitä tilaa Korona alleviivasi, mikä työ on vältt ämätöntä. EMILIA KUKKALA ........................................ Kirjoitt aja on vapaa toimitt aja. K orona ei kohdellut kaikkia tasapuolisesti. Taloudellisesti ahtaalle joutuivat jo valmiiksi ahtaalla olevat ja suurimpaan tartuntavaaraan matalapalkkaiset palveluja hoiva-alojen työntekijät – asunnottomista ja muista todella heikoilla olevista nyt puhumattakaan. Niin sanotuista länsimaistakin ne, joissa kaikkien saatavilla olevaa julkista terveydenhuoltoa ei ole, tuloerot ovat räikeät ja työntekijöiden riisto varsin vapaata, ottivat kovan iskun. Toinen aalto voi iskeä vielä Suomeenkin, mutta Yhdysvalloissa ei ole selvitty ensimmäisestäkään. Rapakon takana näkyy harvinaisen selkeästi se, miten epätasa-arvolla tilataan yhteiskunnallista epävakautta, joka korostuu kriiseissä. Ei korona Black Lives Matter -mellakoita aiheuttanut, vaan vuosisatainen rasismi ja kolonialismi, mutta osaltaan varmasti kiristi tilannetta kohti räjähdyspistettä. Korona myös muistutti, miten haavoittuvia ihmisyhteiskunnat ovat kaikesta hienosta teknologiastaan huolimatta. Tämä haavoittuvuus on sisäänrakennettu lyhytnäköiseen talousjärjestelmäämme: haavoittaessaan luontoa ihminen tulee ennen pitkää haavoittaneeksi myös itseään. Lukuisten muiden uhkien tavoin korona ei tiettävästi seurannut ilmastonmuutoksesta, mutta seurasi kyllä ihmisen vääristyneestä luontosuhteesta: siitä, miten eläimiä kohdellaan pelkkänä biomassana, ja aina vain uusia luonnontilaisia alueita raadellaan rikki. Siinä niitä pöpöjä karkaa ja kehittyy. Riski ei piileksi vain viidakoissa, vaan myös tehotuotannossa ja kaikkialla, missä eläimiä on paljon pienissä, luonnottomissa tiloissa. Jo aiemmin tuotantoeläimistä ovat levinneet lukemattomat virustaudit ebolasta tavalliseen A-infl uenssaan, bakteeritaudeista puhumattakaan. Suuri osa kaikista ihmisten tartuntataudeista on peräisin eläimistä. Tutkijat olivat varoitelleet jo vuosia maailmanlaajuisen pandemian mahdollisuudesta. Nyt he sanovat, että jos asiat eivät muutu huomattavasti, on seuraava entistä pahempi pandemia vain ajan kysymys. Iso osa luontosuhteen vääristymästä menee globaalin teollisen kapitalismin piikkiin, mutta ei kaikki: on sivilisaatioita ennenkin romahtanut omaan kestämättömyyteensä. Ekologista romahdusta on aina enteillyt paitsi luonnon hyväksikäyttö, myös ihmisten jyrkkä jakautuminen eliittiin ja muihin. Rikkailla on puskuri, jonka turvin he eivät näe mitään romahdusta olevan tulossakaan – tai jos näkevät, eivät välitä. He ajattelevat selviävänsä puskurinsa turvin siitäkin. Ja jonkin aikaa selviävätkin, mutta eivät loputtomiin, jos pohja murenee alta. Korona alleviivasi, mikä työ on välttämätöntä: logistiikka, huolto, hoiva, hoito ja – vedettäköön hieman kotiinpäin – tiedonvälitys. Ilman näitä yhteiskunta kaatuu. Ja kyllähän vaikkapa hoitajia kovasti kiiteltiin, mutta palkasta olikin sitten vähemmän puhetta. Koronaelvytyksen nimissä tullaan lyömään pöytään vielä sellaisia leikkauslistoja ja palkkamalttivaatimuksia, että oksat pois. Tämä on äärettömän lyhytnäköistä, koska Suomessa koronasta on toistaiseksi selvitty verrattain hyvin juuri siksi, että riisto ei ole Yhdysvaltojen tasoa ja hyvinvointivaltiosta on yhä jonkinlainen luuranko olemassa. Toinen tärkeä syy on se, että ihmiset halusivat ja heidän oli mahdollista toimia vastuullisesti. Se vaatii sen, että nykyisyys on siedettävä ja tulevaisuus olemassa. Yhdysvallat on kapitalismin laboratoriona monissa kehityskuluissa askelen edellä muita – vaikka se askel olisi taaksepäin. Jos oikeisto-Suomi haluaa valmistautua tuleviin kriiseihin Amerikan-malliin, se todellisuudessa tilaa uusia kriisejä koko rahalla. Reitti 33 Reitti_5_2020.indd 33 Reitti_5_2020.indd 33 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 34 Menoon mukaan Postija logistiikka-alan asiantuntijat Aika: 19.9.2020 Paikka: Eckerö Linen m/s Finlandia Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat (mm. vuoden 2019 tilinpäätös ja toimintakertomus; valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat, käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2020). Lisäksi käydään keskustelua ajankohtaisista teemoista. PAU Etelä-Kymen osasto 103 vuosikokous Aika: Perjantai 18.9.2020 alkaen klo 18.30 Paikka: Ravintola Potukka, Jylpyntie 7, Kotka Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Ruokailun ja kuljetusten järjestelyjen vuoksi toivotaan ilmoittautumiset mielellään 7.9. mennessä sähköpostilla anna. pensola@gmail.com tai tmarkkula@ gmail.com. Kokouksen jälkeen osallistujille tarjotaan ruokailu. Tervetuloa PAU Kanta-Hämeen osasto 109 vuosikokous Aika: Lauantaina 19.9.2020 alkaen klo 13.00 Paikka: Riihimäen Teatterihotelli, Hämeenaukio 1 Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Ruokailun ja kuljetusten järjestelyjen vuoksi toivotaan ilmoittautumiset mielellään toimipaikoittain 7.9. mennessä os. jari.kuurasuo@pp.inet.fi tai puh 040 535 2188. Kokouksen jälkeen osallistujille on tarjolla lounas. Tervetuloa. Kymen osasto ry:n vuosikokous Aika: 19.09.2020 klo 16.00 Paikka: Ravintola Neville’n kabinetti, Salpausselänkatu 27, 45100 Kouvola Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: mm. toimintaja tilikertomus vuodelta 2019, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä henkilövalinnat vuodelle 2020 ja jäsenten/osaston esittämät asiat. Kokouksessa päätetään myös osaston Pyh äjärven mökin myymisestä sekä niiden osaston jäsenten mahdollisesta erottamisesta, jotka vastoin liiton päätöstä osallistuivat lakon alaisiin töihin 11.27.11.2019 työtaistelun aikana. Osasto tarjoaa ruokailun ennen kokousta noin klo 15.00. Ennakkoilmoittautumiset ruokailua varten 11.09. mennessä tero.kelkka@posti.com tai tekstiviestillä 040 558 9652. Tervetuloa! Toimikunta Lahden osaston jäsenillä vapaa sisäänpääsy Suomen Moott oripyörämuseoon PAUn Lahden osaston jäsenillä on mahdollisuus tutustua Suomen Moottoripyörämuseoon. Museoon pääsee tutustumaan ilmoittamalla kassalla olevansa PAUn Lahden osaston jäsen ja laittamalla allekirjoituksen henkilökunnalla olevaan vihkoon. Vapaa sisäänpääsy koskee Lahden osaston jäseniä perheineen. Kausikortti Lahden osaston jäsenille on voimassa vuoden 2021 loppuun asti. Suomen Moottoripyörämuseo sijaitsee Lahdessa osoitteessa Veistämönkatu 1. Museon nettisivut löytyvät osoitteesta www.moottoripyoramuseo.fi . PAUn Pirkanmaan osasto 155 kevätvuosikokous Aika: Lauantaina 19.9.2020 klo 12.00 Paikka: Hotelli Scandic Koskipuisto, Koskikatu 5, 33100 Tampere Kokouksessa käsitellään vuosikokousasiat. Kahvit klo 11.45 alkaen ja kokouksen jälkeen osallistujille ruokailu. Ilmoita tulostasi ma 14.9.2020 mennessä antti. kiuru@posti.com tai tekstiviestillä 0400 931 745. Tervetuloa! Reitti_5_2020.indd 34 Reitti_5_2020.indd 34 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 35 Ristikon ratkaisu R V A S I K K A I E V I A N E S K A R I T L A I N A T A Ä I T I A G M U L I U O T I N E N R U N O E H V A P O T R A P K E L L O A L U K S I A U T I S M I T S A O S M A K U U S A N A T I L A V A K K E T E N I T E N U N I L E L U T V I T Ä A U T O O U K R A S S I M S T I P E A L U U T T E S T E R I T A M M U A U R A E E S E I K O L O O K V E N E O T S O T A M I S A R I N K P U L M A T E H T Ä V Ä A L U S O S A T I T Ä Ä Palautearvonnan voitt aja lehdestä 4 /2020 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Kirsi Lonka. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. HUOM! Jos olet tilannut kalenterin jo aiemmin, tilausta ei tarvitse uusia. Silloin ensi vuoden kalenteri tulee sinulle automaatt isesti. Eläkeläisjäsenet saavat ammatt iosastonsa kautt a kalenterin, mikäli osasto sen tilaa heille. Jos olet eläkkeellä, ota yhteytt ä osastosi toimihenkilöön. Liitt o ei siis lähetä eläkeläisille kalenteria. Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o Tilaa PAUn jäsenkalenteri 30.9. mennessä! PAUn jäsenkalenteri 2021 ilmestyy joulukuussa. Voit tilata kalenterin tilauslomakkeella kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitt eessa www.pau.? . Liiton kalenterista löydät tietoa muun muassa edunvalvonnasta, jäseneduista, tyött ömyysturvasta ja eläkkeistä. Reitti_5_2020.indd 35 Reitti_5_2020.indd 35 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 36 J o keväällä sovittiin pilotista, johon tulisi eri puolilta maata olevista toimipaikoista ryhmävastaavia mukaan. Korona sotki kuitenkin aikatauluja ja olemme joutuneet siirtämään pilotin aloittamista parikin kertaa. Pilotti alkoi 17.8 ja päättyy 31.12.2020. Pilotin aikana tarkastellaan sen toimivuutta ja joulukuussa tehtäneen päätös, otetaanko se pysyvästi käyttöön, jolloin uusi järjestelmä koskisi kaikkia ryhmävastaavia. Ryhmävastaavan työtehtävät jakautuvat toimenkuvan mukaan määräytyviin esimiestyötä tukeviin tehtäviin ja työnjohdolliseen työhön sekä tuotannolliseen työhön. Pilotissa ryhmävastaavat on jaettu kahteen ryhmään A ja B, tehtävän toimenkuvauksen ja vaativuuden mukaan. Pilotissa seurataan ja mitataan työaikaleimausten perusteella kunkin ryhmävastaavan esimiestyötä tukevan työn osuutta, josta maksetaan ns. vastuulisää. A-ryhmässä 3,5 € tunti ja B-ryhmässä 4 € tunti. Päivittäisiltä lepoajoilta (ruokaja kahvitauko) ei makseta vastuulisää. Pilotissa mukana oleville maksetaan ns. perälautana nykyistä ryhmävastaavan moduulia. Jos leimausten perusteella esimiestyötä tukevan tehtävän ja työnjohdollisen työn osuus ylittää euromääräisesti nyt makRyhmävastaavien työn vaativuudesta ja palkkauksesta pilott i käynnissä Koko alkuvuoden on käyty neuvott eluja PAUn, PALTA:n ja Postin kesken ryhmävastaavien työn vaativuudesta ja palkkauksesta. Neuvott eluissa PAU:ta ovat edustaneet valtakunnallinen pääluott amusmies Satu Ollikainen, työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen ja liitt osihteeri Esko Hietaniemi. settavan moduulin suuruuden, niin tämä ylittävä osuus maksetaan nykyisen moduulin päälle. Karkeasti voidaan laskea, että kun ryhmävastaava tekee kuukausittaisesta työajastaan yli kolmanneksen esimiestyötä tukevaaja työnjohdollista työtä, niin silloin nykyisen moduulin euromäärä ylittyy. Pilotin piirissä 41 ryhmävastaavaa Pilotissa on mukana seuraavien toimipaikkojen ryhmävastaavat: Helsingin postikeskuksesta vastauslähetykset ja hinnoittelupalvelut sekä selvitys ja manulajittelu. Kuopion postikeskus ja sieltä lähtevä jakelu, Porin jakelukeskus, Alavuden jakelu, Kirkkonummen jakelu, Rovaniemen jakelu ja Tikkurilan jakelu. Pilotin piirissä on 41 ryhmävastaavaa. Pilotin aikana työnantaja voi työnjohto-oikeuden perusteella määritellä mikä on esimiestyötä tukevien tehtävien/ työnjohdollisen työn ja tuotannollisen työn määrä. Tällöin täytyy muistaa, että tehdään työt esimiehen määräyksen mukaisesti ja jätetään ne työt tekemättä, jotka määrätään jätettäväksi tekemättä. Ryhmävastaavien sijaisille maksetaan myös sijaistuksen aikana vastaavaa korvausta kuin varsinaiselle ryhmävastaavalle. Pilotin aikana valtakunnallinen pääluottamusmies Satu Ollikainen ja Postin edustajat tarkastelevat pilotin toimivuutta kuukausittain ja käyvät läpi mahdollisia esiin nousseita epäkohtia. Tarvittaessa tehdään muutoksia esille tulleisiin epäkohtiin. Jos pilotin aikana syntyy epäselvyyttä tulkinnoissa, voi kaikissa asioissa ottaa yhteyttä liiton edustajina työryhmässä toimiviin edunvalvojiin; valtakunnalliseen pääluottamusmies Satu Ollikaiseen tai liiton työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuomiseen. JARMO TUOMINEN, ESKO HIETANIEMI JA SATU OLLIKAINEN Lue Pasi Karpin jutt u ryhmävastaavista Reitt i-lehdestä 3/2020: www.lehtiluukku.? /lehti/ reitt i Reitti_5_2020.indd 36 Reitti_5_2020.indd 36 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 37 K oronatilanteen vuoksi voimaan tullut enimmäismaksuajan keskeytyminen koski vain lomautettuja työttömyysturvan saajia. Nyt ajalta 1.7.2020-31.12.2020 maksettu työttömyyspäiväraha ei kuluta päivärahan enimmäismaksuaikaa riippumatta siitä, milloin päivärahan saaminen on alkanut tai mikä on päivärahan maksamisen peruste. Normaalisti työttömyyspäivärahaa maksetaan tilanteesta riippuen joko 300, 400 tai 500 päivää. Jos työttömyys jatkuu sen jälkeen, on työttömän haettava työmarkkinatukea Kelasta. Lisäksi muiden työttömyysturvaan tehtyjen väliaikaisten muutosten voimassaoloa on jatkettu niin ikään vuoden 2020 loppuun saakka. Muutosten piti alun perin olla voimassa vaihtelevasti heinäkuun alkutai loppupuolelle saakka. Voimassaolon jatkuminen koskee seuraavia lakimuutoksia. • työttömyysturvan alun 5 omavastuupäivän poistuminen • työttömyyspäivärahan työssäoloehdon lyhentyminen 26 viikosta 13 viikkoon eli 3 kuukauteen (ansiopäivärahan saaminen edellyttää lisäksi, että työntekijä on ollut saman ajan työttömyyskassan jäsen) • yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehdon lyhentyminen vuodesta puoleen vuoteen • lomautetun oikeus saada työttömyysturvaa, vaikka hänellä lomautuksen aikana olisi yritystoimintaa tai hän opiskelisi • työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen, vaikka hän ei toteuttaisi työllistymissuunnitelmaa tai keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun koronavirusepidemiasta johtuvasta perustellusta syystä • yrittäjien ja freelancereiden mahdollisuus saada työmarkkinatukea, jos heidän päätoiminen työskentelynsä päättyy tai toimeentulonsa heikentyy koronavirusepidemian vuoksi Lisäksi työttömyysturvalla tuettujen omaehtoisten opintojen etenemistä koskevasta vaatimuksesta on mahdollista poiketa ja 24 tai 48 kuukauden enimmäistukiaikaa voidaan jatkaa enintään vuoden 2020 loppuun asti, jos opintojen eteneminen on viivästynyt koronatilanteen vuoksi. Tyött ömyysturvaan liitt yvät helpotukset jatkuvat vuoden loppuun saakka Tyött ömyyspäivärahan enimmäisajan kuluminen keskeytyy heinäkuun alusta lukien vuoden loppuun saakka kaikilta tyött ömyyspäivärahan saajilta. Lomautusta ja muita työehtoja koskevat muutokset Huhtikuun alussa tuli voimaan määräaikaisia lakimuutoksia, jotka koskevat lomautusten ilmoittamisja vähimmäisneuvotteluaikoja, koeaikaa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Näiden lakimuutosten voimassaoloa on jatkettu kesäkuun lopusta tämän vuoden loppuun saakka. Määräaikaiset lakimuutokset muun muassa lyhentävät lomautusten ilmoittamisja vähimmäisneuvotteluaikaa viiteen päivään, antavat työnantajalle mahdollisuuden purkaa työntekijän työsuhde myös koeaikana tuotannollisella ja taloudellisella perusteella sekä pidentävät työnantajan takaisinottovelvollisuuden irtisanomistilanteissa yhdeksään kuukauteen Lisäksi Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen ja Paketinlajittelijoita koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla Posti Oy, Posti Palvelut Oy:n ja Transval Logistics Oy:n osalta vuoden 2020 ajaksi tehtiin keväällä paikallinen sopimus työaikoihin liittyvistä poikkeusmääräyksistä. Sopimuksen mukaan työaikalain 18 §:ssä tarkoitettu työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on koko kalenterivuosi 2020 laissa säädetyn 4 kuukauden sijasta. Lisäksi työvuoroluettelon muuttamisen perusteena voi työehtosopimuksen 12 § mainittujen perusteiden lisäksi olla koronavirusepäilystä ja työpaikan desinfi ointitarpeesta johtuva työn keskeyttäminen sekä epidemiatilanteen tai niiden johdosta annettujen viranomaismääräysten aiheuttamat poissaolot. Paikallisella sopimuksella sovittiin myös lomautusilmoitusajaksi 5 päivää. Sopimus on voimassa 31.12. saakka. Lähde: SAK Lue lisää osoitt eessa: www.sak.? /ajankohtaista/koronavirusepidemian-vaikutukset-tyohon TEKSTI JUHA PÖYRY Reitti 37 Reitti_5_2020.indd 37 Reitti_5_2020.indd 37 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 38 Reitti 38 Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–11 ja 13–15 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma-to klo 10–15 KOTISIVUT: www.pautk.fi Kassan palvelupiste Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Jos joudut tyött ömäksi Miten toimin jos jään kokonaan tyött ömäksi tai olen ositt ain työtön? 1. Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Voit hoitaa ilmoittautumisen TE-palveluiden sähköisessä Oma asiointi -palvelussa. Lisätietoja saat TE-toimiston verkkosivuilta www.te-palvelut.fi . Voit aloittaa työnhaun myös TE-toimistossa. TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jota ilman kassa ei voi maksaa päivärahaa. 2. Täytä ensimmäinen päivärahahakemus. Sähköisen hakemuksen voit täyttää ja lähettää verkkopalvelustamme tai tulostaa lomakkeen kassan verkkosivuilta. Hakemuslomakkeita saa myös työja elinkeinotoimistosta. Mitä liitt eitä toimitan hakemukseen? Useasti hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Jos edellisestä työttömyydestäsi on alle 26 viikkoa, lähetä palkkatiedot siltä ajalta kun et ole hakenut kassalta päivärahaa. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. • Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Lisätietoa tarvittavista liitteistä saat hakemuslomakkeesta, kassan verkkosivuilta tai tarvittaessa kysy työttömyyskassalta. Tarvitaanko hakemuksen liitt eeksi verokortt i? Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, prosentti on kuitenkin vähintään 25 %. Voit halutessasi pyytää verottajalta muutosverokortin etuutta varten, tällöin ennakonpidätyksesi toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti. Mahdollinen portaikkotai muutosverokortti tulee toimittaa alkuperäisenä kassaan. Milloin ja miten lähetän hakemuksen ja liitt eet? Lähetä hakemus työttömyyskassalle, kun olet ollut noin kaksi viikkoa työttömänä. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Päiväraha tulee kuitenkin hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, päivärahaa ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman erityisen painavaa syytä. Hakemuksen ja liitteet voit toimittaa sähköisesti verkkopalvelun kautta www.pautk.fi tai lähettää ne meille postitse osoitteeseen Postija logistiikka-alan työttömyyskassa, PL 189, 00531 HELSINKI. Milloin voin lähett ää jatkohakemuksen ja mitä sen liitt eeksi tarvitaan? Lähetä jatkohakemus aina joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa tai sen ohjeen mukaan minkä olet kassalta saanut. Päiväraha tulee hakea takautuvasti, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Päivärahaa voi hakea myös verkkosivulta tulostettavalla lomakkeella tai lomakkeilla, joita saa TE-toimistosta. Kokonaan työttömän jatkohakemukseen ei tarvita liitteitä, mikäli tilanteessasi ei ole tapahtunut muutoksia edellisen hakemuksesi jälkeen. Jos olet tehnyt työtä hakujaksolla, lähetä palkkalaskelmat tai – todistukset haettavalta jaksolta sekä kopio mahdollisesta työsopimuksesta, mikäli sitä ei vielä kassalle ole toimitettu. Lähetä selvitykset myös muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavaan etuuteen ja sen määrään. MINNA KOSKINEN etuusvastaava Reitti_5_2020.indd 38 Reitti_5_2020.indd 38 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 5 | 2020 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 19.10. mennessä ja voita 20 € Reitti_5_2020.indd 39 Reitti_5_2020.indd 39 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28
• Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Reitti_5_2020.indd 40 Reitti_5_2020.indd 40 19.8.2020 14.28 19.8.2020 14.28