Reitti 1 Flexo panostaa verkkokauppaan Reitti UUSI POLKU 16 • TEKOÄLY 20 • PALKKIOT 24 Yt-neuvott elut alkoivat 16 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 2 | 2019 6 Reitti_2_2019.indd 1 Reitti_2_2019.indd 1 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 2 Reitti 2 | 2019 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 400 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Hanna Kauppinen puh. 044 740 8698 (hanna.kauppinen@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Hanna Kauppinen Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 3/2019 4.3. 28.3. 4/2019 2.4. 29.4. 5/2019 6.5. 29.5. 6/2019 4.6. 4.7. 7/2019 18.8. 12.9. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: hybridivarasto 10 Yhteishaku 11 Puheenjohtajalta 12 Yt-neuvottelut 13 Yt-neuvottelut: kysymyksiä ja vastauksia 16 Yt-neuvottelut: Uusi polku 18 Postin työhyvinvointisäätiö 19 Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus 20 Tekoäly 24 Palkkiot 27 PAUn talvipäivät 28 Irtisanottu perintö 29 Kolumni 30 Ristikko 31 In memoriam: Hannu Haapaniemi 32 Vapaalla: Kenneth Sandvik 34 Otteita työelämästä 36 Kysyvälle vastataan 37 Ay-majakka 38 Menoon mukaan 40 På svenska 41 In English 42 Työttömyyskassa tiedottaa 43 Muutosilmoitus ja palautekortti 6 Suomen pitää investoida koulutukseen." 16 20 24 Reitti_2_2019.indd 2 Reitti_2_2019.indd 2 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin , 044 769 6434 (perhevapaalla 2.5.2018 lähtien) ASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset ja työehtoasiat, koulutus, viestintä Niina Pentinmäki 044 769 6434 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Hanna Kauppinen, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Onneksi on Oranssi P osti lähti tavoittelemaan vuosikymmenen alussa Suomen paras työpaikka -titteliä. Kuusamon talvipäivillä vuonna 2011 Itellan silloinen henkilöstöpäällikkö kysyi kirkkain silmin postilaisilta, kuinka moni tähän tavoitteeseen uskoo. Pari kättä nousi ja muutama kommenttikin tuli, joista osuvin kuului osapuilleen näin: ”Posti on varmaan paras työpaikka vasta silloin, kun fi rmassa ei ole enää ketään muita töissä kuin johto..” Kuin ennustuksena tuon kommentin jälkeen alkoikin tapahtua. Tuhansia työntekijöitä on irtisanottu, työtä on siirretty alihankkijoille ja työpaikoille on tullut vuokratyöntekijöitä. Kaiken huipuksi Posti lähti heikentämään matalapalkka-alan työehtoja siirtämällä työntekijöitä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Ensin tes-shoppailtiin sanomalehdenjakelu, sitten yksi työyksikkö Helsingin postikeskuksesta ja äskettäin Postin kuljettajat ja kuljetuksen toimihenkilöt. Mutta ei hätää, onhan meillä Oranssi! Posti julkisti reilu vuosi sitten hankkeen, jonka tavoitteena on synnyttää Postiin uusi palvelukulttuuri, jossa hyvän työntekijäkokemuksen kautta saadaan aikaan loistava asiakaskokemus. Postin Oranssi on yksi Postin strategian päätavoitteista, joka lähtee siis siitä, että kilpailukyvyn ja menestyksen taustalla on erinomainen työntekijäkokemus. Luit oikein. Erinomainen työntekijäkokemus. Taannoin toimittaja Reetta Räty kirjoitti blogissaan (YLE 6.2.) bullshit-puheesta ja hallintojargonista, jossa asiat saadaan näyttämään muulta kuin mitä ne ovat: ”Suomalaisten itseymmärrykseen kuuluu ajatus siitä, että olemme suoria ja rehtejä. Me emme lepertele tai kaunistele, vaan räkäisemme asiat ulos sellaisina kuin ne ovat! Sanomme perkele, emme please. Tämä suorapuheisuus on kuitenkin vain myytti, tai ainakin historiaa. Suomessa on opeteltu kokonaan uusi kieli, bullshit, eli paskanpuhuminen. Sen alalaji hallintojargon valtaa alaa politiikan lisäksi esimerkiksi … yrityksissä”, Räty kirjoitti. Hallintojargon on normaalia myös Postin yt-neuvotteluissa. Kun työntekijöille annetaan kenkää, lomautetaan tai osa-aikaistetaan, käännetään se bullshit-kielelle näin: ”Posti jatkaa postipalvelujensa uudistamista kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja kannattavuuden varmistamiseksi.” Ei puhettakaan postilaisista ihmisinä tai edes työntekijöinä. Mitäpä sitä välttämättömästä pahasta lepertelemään. Mutta onneksi on Oranssi. Oranssi palvelun työntekijäkoulutuksessa viime syksynä pyrittiin parantamaan työntekijöiden arvostuksen tunnetta, sitoutumista ja ylpeyttä postilaisuudesta. Kuulostaako bullshitiltä? JUHA PÖYRY Reitti_2_2019.indd 3 Reitti_2_2019.indd 3 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Oletko ehdolla eduskuntavaaleissa? Reitti-lehti julkaisee tiedot kaikista PAUn jäsenistä, jotka ovat ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Lähetä toimitukseen (juha.poyry@pau.fi ) seuraavat tiedot: nimi, a mmatti, kotipaikkakunta, puolue, vaalipiiri ja ehdokasnumero (jos tiedossa) 4.3. mennessä. Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys kotimaassa 3.– 9.4. ja ulkomailla 3.–6.4.2019. Kuljetusliitt ojen verkkosivut avatt u Kuljetusliitot KL ry avasi tammikuussa uudet verkkosivut osoitteessa www.kuljetusliitot.fi . KL ry:hyn kuuluvat SAK:n kuljetusalan ammattiliitot Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Postija logistiikka-alan unioni PAU ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry ja Rautatiealan unioni RAU ry. KL ry perustettiin viime toukokuussa edistämään ja kehittämään liittojen keskinäistä yhteistoimintaa ja tehostamaan kaikin mahdollisin tavoin niiden itsenäisesti harjoittamaa edunvalvontaja sopimustoimintaa. Valtuutett ujen organisaatiosta neuvotellaan PAU ja Posti ovat sopineet, ett ä työsuojeluvaltuutett ujen nykyistä organisaatiota jatketaan kesäkuun loppuun asti. Neuvott eluja jatketaan osapuolten välillä. Reitti_2_2019.indd 4 Reitti_2_2019.indd 4 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAUn nett isivuilta. Reitti 5 PAUN OMA KOULUTUS PAUn sopimuskoulutus Työsuojelun peruskurssi Aika 6.–10.5. 2019 Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 15.4.2019 Kurssi on tarkoitett u työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille sekä muille työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssilla selvitetään työsuojeluhenkilöstön tehtäviä, lainsäädäntöä, työsuojelun yhteistoimintaa ja hyvinvoinnin vaikutusta tuott avuuteen. Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssi Aika 6.–10.5. 2019 Paikka Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä 15.4.2019 Tämä on PAUn edunvalvojien koulutuksessa se perusta, jonka päälle osaaminen rakennetaan. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiesja työsuojelutehtävissä sekä yhteistoimintatehtävissä toimiville. Kurssi on avoin myös ammatt iosastojen puheenjohtajille. Kurssilla käsitellään monipuolisesti vaikutt amista ja viestintää, luott amusja työsuojelutehtävissä toimimista sekä edunvalvontaan keskeisesti liitt yviä säädöksiä ja tehtäviä. PAUn järjestökoulutus Tolkkua työelämään (alle 35-vuotiaille) Aika 6.–7.4.2019 Paikka Tallink City Hotel, Tallinna Viimeinen hakupäivä 4.3.2019 Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on sinulle? Tule viett ämään viikonloppu muiden paulaisten nuorten aikuisten kanssa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikutt aa. Kurssi on tarkoitett u alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Esimiesten työehtoviikonloppu Aika 6.–7.4.2019 Paikka Tallink City Hotel, Tallinna Viimeinen hakupäivä 4.3.2019 Kurssin tarkoituksena on syventää työehtosopimuksen ja työlainsäädännön tuntemusta esimieskentässä ja käydä läpi PAUn ajankohtaisia kysymyksiä. Tarjoaa mahdollisuuden pohtia syvällisesti ja laajasti omaan työhönsä vaikutt avia asioita muiden paulaisten kanssa. Selkoa sopimuksesta Aika 27.–28.4.2019 Paikka Scandic Park, Helsinki Viimeinen hakupäivä 5.4.2019 Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suoritt aneet Tunne oikeutesi/ Tolkkua työelämään -kurssin. Sopii myös erinomaisesti ammatt iosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan PAUn lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herätt äviä aiheita. Kurssilla ollaan kuitenkin vahvasti kiinni arjessa: asioita käsitellään käytännön työelämän ja työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta. TSL järjestää aktiivisuusehdon täytt ävää digikoulutusta Työväen Sivistysliitto TSL tarjoaa työttömille työhakijoille suunnattuja alueellisia lähikoulutuksia, jotka täyttävät aktiivimallin aktiivisuusehdon ja ehkäisevät työttömyyspäivärahaan kohdistuvia leikkauksia. Viisipäiväisissä koulutuksissa parannetaan tietoteknisiä valmiuksia esimerkiksi digitaaliseen työnhakuun ja ansioluettelon tekemiseen. Ennen koulutukseen ilmoittautumista ota yhteyttä TE-toimistoon ja sovi koulutuksen hyväksymisestä. Muista ilmoittaa koulutukseen osallistumisesta myös PAUn työttömyyskassaan. Lisätietoja: www.tsl.fi/koulutus/digitaidot.html Postin pilkkikilpailut Tervetuloa Postin pilkkikilpailuihin 10.3.2019 Hotelli Heimariin. Osallistumismaksu 5 €/henkilö ja 10 €/joukkue. Joukkueen koko max. 3 henkilöä. Kisoihin ilmoitt autuminen Hannu Purtsi, puh. 050 365 6186. Majoitusja ruokailuilmoitt autuminen viimeistään 1.3.2019 Hotelli Heimariin puh. 015 727 3100. Kymen osaston pilkkikilpailut Osaston pilkkimestaruuskilpailut järjestetään lauantaina 6.4. klo 09.00 alkaen Rapojärvellä. Lähtö Kevatin campingalueen rannasta. Kilpailuaika 4 tuntia. Osasto tarjoaa makkaraa ja virvokkeita! Hyvät palkinnot! Lisätietoja: Tero Kelkka, p. 040-5589652 Reitti_2_2019.indd 5 Reitti_2_2019.indd 5 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Pääluott amusmies Timo Saarinen ja tuotantojohtaja Timo Hämäläinen esitt elivät Flexon hybridivarastoa. Varasto on yhdistett y suoralla linjalla logistiikkakeskukseen, mikä mahdollistaa toimituksia saman päivän aikana. Reitti_2_2019.indd 6 Reitti_2_2019.indd 6 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 7 ROBOTTI tuli työpaikalle TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT HANNA KAUPPINEN Reitti 7 Kirjeja lehtipostin hiipuessa Posti hakee verkkokaupan logistiikkaratkaisuista merkitt ävää kasvua. Yksi valtt ikortt i on Flexon robott iavusteinen hybridivarasto Vantaalla, joka mahdollistaa verkkokaupalle 2–3 lisämyyntipäivää. Postin robott iavusteinen hybridivarasto • Hybridi = automaatt ivarasto+manuaali-/lavavarasto+pientavaravarasto. • Kymmenen 8,5 metrin korkuista automaatt ihyllyä. • Robott i kasaa pakkauslaatikoita valmiiksi pakkaajille tarvitt aessa 260 laatikkoa tunnissa. • Yhdistett y suoralla linjalla logistiikkakeskukseen. Mahdollistaa saman päivän toimitukset 1,5 miljoonalle kulutt aja-asiakkaalle. • Kokonaisinvestoinnin suuruus 20 milj. euroa (teknologia, varasto, varastonhallintajärjestelmä). Lähde: Posti Reitti_2_2019.indd 7 Reitti_2_2019.indd 7 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 8 Työnkuva – V arastosta käytetään nimitystä hybridi, koska samassa varastossa yhdistetään saumattomasti niin automaattivarasto, lavavarastot kuin pientavaravarastot. Postin prosessit mahdollistavat tuotteiden yhdistelyn eri varastopaikoista samaan pakettiin. Asiakkaan tuotteet voidaan varastoida kullekin tuotteelle parhaiten soveltuvassa varastointipaikassa, kertoo tuotantojohtaja Timo Hämäläinen Flexo Palveluista. Neljä vuotta sitten Vantaan logistiikkakeskuksen kylkeen avattu hybridivarasto on vaikuttava näky. Varastossa on kymmenen 8,5 metrin korkuista automaattihyllyä, joiden välissä viisi hissiä operoi kahta hyllyä kerrallaan. Hyllyihin mahtuu 25 000 muovilaatikkoa ja jopa 200 000 varastoitua nimikettä. Hybridivarasto on yhdistetty suoralla linjalla logistiikkakeskukseen, joka mahdollistaa nopean toimituksen kuluttajaasiakkaille. – Jos verkkokaupalla on käytössä Postin Fast Track -lisäpalvelu, kaikki aamulla tilatut paketit pystytään toimittamaan asiakkaille palvelulupauksen mukaisesti saman päivän aikana, Hämäläinen täsmentää. Verkkokaupan lisääntymisen myötä palvelutasoa voidaan nostaa kansainvälisten suurkaupunkien tasolle ja pakettijakelussa voidaan siirtyä 6–7 päivän jakeluun viikossa. Panostus verkkokaupan logistiikkaan näkyy pakettiliikenteessä. Postin historian kovin viikoittainen pakettivolyymi rikottiin viime jouluna, kun Postin kautta kulki yli 1,3 miljoonaa pakettia. Viime vuoden aikana Posti toimitti yhteensä 44,1 miljoonaa pakettia. Helli-robott i kasaa laatikoita Yksi Vantaan hybridivaraston erikoisuuksista on Helliksi nimetty robotti, joka kasaa pakkauslaatikoita valmiiksi tilausten pakkaajille. Kun valmiiden laatikoiden määrä vähenee, tekee robotti automaattisesti lisää. Helli tekee neljää eri laatikkokokoa 260 laatikon tuntivauhdilla. Kasattuaan laatikot robotti syöttää ne yhdyskuljettimen kautta suoraan pakkaamoon. Ajatus roboteista työkaverina ei ole enää siis utopiaa, vaan täyttä totta. Teollisuudessa robotit ovat hoitaneet erilaisia työvaiheita jo vuosikymmeniä, mutta postissa msm-lajittelukoneita ja pakettiautomaatteja lukuun ottamatta pitkälle viety teknologia on verraten uutta. Hämäläisen mukaan Flexossa henkilöstöä koulutetaan uuden teknologian käyttöön säännöllisesti. – Hybridivarastossa on monta eri työvaihetta ja henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti eri työvaiheiden välillä. Lisäksi meillä on kaksi automaatioon erikoistunutta henkilöä, Hämäläinen kertoo. SAK tutkii parhaillaan työelämän tulevaisuutta käsittelevässä nelivuotisessa hankkeessa teknologian vaikutusta työelämään ja työntekijöiden arkeen. Viime kesänä julkaistun haastattelututkimuksen mukaan työntekijät kannattaa ottaa uuden teknologian käyttöönottohankkeeseen mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska sillä näyttää olevan ratkaiseva vaikutus teknologisia uudistuksia koskeviin asenteisiin. Postissa näin ei ole toistaiseksi toimittu. – Postissa kaikki hankintapäätökset tehdään liiketoiminnan edustajien ja Postin Hankinnan toimesta, Hämäläinen sanoo. Reitti_2_2019.indd 8 Reitti_2_2019.indd 8 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 9 Tes-shoppailua myös varastoissa Postin satsaus sisälogistiikkaan ja verkkokaupan logistiikkaratkaisuihin konkretisoitui kaksi vuott a sitt en, kun Posti perusti yhteisyrityksen SOLin kanssa. Yritys sai nimeksi Flexo Palvelut Oy, johon Postin oma varastopalvelutuotannon henkilöstö siirrett iin vanhoina työntekijöinä. Samalla yritys jaett iin Flexo kymppiin, joka tekee logistiikkaa asiakkaan tiloissa ja Flexo ykköseen, jolla tarkoitetaan Postin vanhaa palveluvarastoa. – Työsuhteen ehdot säilyivät ennallaan, mutt a mahdollisuutt a Uusi polku -ohjelmaan ei enää ollut. Palkanmaksussa oli siirtymävaiheen jälkeen paljon ongelmia. Virheitä saatt aa esiintyä edelleen, esimerkiksi kaikki ylityöt ei ole menneet aina maksuun, kertoo Flexon pääluott amusmies Timo Saarinen. Alihankintaa varastoissa käytetään nykyisin tarpeen mukaan lähinnä sesonkeina, esimerkiksi Stockmannin Hullujen Päivien aikaan. Hiljaisina kuukausina varastoissa ei alihankintaa ole paljon tarvitt u, mutt a alihankkijoita löytyy silloinkin jonkun verran. – Flexo ykkönen käytt ää Flexo kymppiä alihankkijana ja ne noudatt aa PAMin tessiä. Emme ole sopineet kuitenkaan tästä mitään. Tähän epäkohtaan täytyy puutt ua. Jossain Sipoon kaupan varastossa PAMin sopimusta voidaan noudatt aa, mutt a kun ne tulee meille töihin, niin täällä pitäisi noudatt aa meidän sopimusta, Saarinen painott aa. Uuden teknologian käyttöönoton suunnittelussa työntekijät on jo paremmin huomioitu. – Automaattivaraston suunnitteluprojektissa huomioitiin myös tuotantohenkilökunnan osaaminen. Projektiryhmässä oli myös varastotuotannon edustajia jäseninä. Flexolle on erittäin tärkeää että henkilökuntamme on osaavaa ja ammattitaitoista teknologian kehittyessäkin. Riitt ääkö työtä? Automatisoinnin, uuden teknologian, digitalisaation ja tekoälyn on ennustettu vaikuttavan merkittävästi lähitulevaisuudessa työelämään ja työllisyyteen. Syyskuussa 2013 Oxfordin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan 47 prosenttia Yhdysvalloissa olevista työpaikoista on vaarassa kadota 2030-luvun alkuun mennessä. Suomessa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että noin kolmannes työpaikoista on vaarassa hävitä samalla aikavälillä. Tuotantojohtaja Hämäläinen Flexosta uskoo kuitenkin, että työtä riittää. – Kyllä täällä käsin pakkaamista ja käsityötä tarvitaan edelleen. Ja vaikka osa varaston prosesseista voidaan osin automatisoida, tarvitaan aina varastoalan ammattilaisia myös operoimaan automaattia. Digitalisaatiosta ja robotiikasta seuraava kehitysaskel on tekoäly, joka yhden määritelmän mukaan yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Sitä voidaan valjastaa myös varastobisnekseen. – Tekoälyä voidaan mahdollisesti hyödyntää varastonohjausjärjestelmän optimoinnissa ja tiettyjen järjestelmässä tehtävien toimintojen automatisointina, Hämäläinen pohtii. Paytrailin raportin mukaan Suomessa verkkokaupan liikevaihto kasvoi viime vuonna yli 12 miljardiin euroon. Kasvua edellisvuoteen oli huimat 18 prosenttia. Verkkokaupassa piilee siis valtava potentiaali, josta Posti haluaa osansa. Varastotyöntekijä Kari La ukkanen Postin hybridivarastossa Vantaalla. Helliksi nimett y robott i tekee pakkauslaatikoita tarvitt aessa 260 laatikon tuntvauhdilla. Postin varastoista lähtee tavaraa muun muassa kulutt ajille, myymälöihin ja tukkureille. Asiakkaita palvelee noin 230 henkilöä. Reitti_2_2019.indd 9 Reitti_2_2019.indd 9 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 10 O letko alle 25-vuotias? Puuttuuko sinulta peruskoulun tai lukion jälkeinen tutkintoon johtava, ammatillisia valmiuksia antava koulutus? Jos vastasit molempiin kysymyksiin kyllä, muista hakea keväällä vähintään kahteen koulutukseen, jotka johtavat tutkintoon ja antavat ammatillisia valmiuksia. Tee näin ainakin, jos uskot tarvitsevasi työttömyysetuutta ensi syksynä. Alle 25-vuotias nuori menettää oikeuden työttömyyden aikaisiin etuuksiin syyslukukauden alusta, jos jättää hakematta koulutukseen ilman pätevää syytä, kieltäytyy koulutuksesta tai aiheuttaa omalla menettelyllään sen, ettei tule valituksi koulutukseen. Syyslukukauden katsotaan alkavan 1. päivä syyskuuta. Haettavan koulutuksen ei tarvitse olla yhteishaun piiriin kuuluvaa, vaan se voi olla myös muuta tutkintoon johtavaa ja ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, esimerkiksi yliopisto-opintoja. Nuori, joka on suorittanut ainoastaan peruskoulun oppimäärän, voi hakea kahta lukiopaikkaa. Lukio-opinnoilla tarkoitetaan sellaisia lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia. Juuri lukion suorittaneen tämän kevään abiturientin on haettava syksyllä alkavaan ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen jo abikeväänä. Tarkempaa tietoa saa TE-toimistosta. Menetetty oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun nuori on suorittanut ammatillisen tutkinnon tai hän on ollut vähintään 21 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon luettavassa työssä, osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin, opisAlle 25-vuotias voi menett ää tyött ömyysturvan kellut päätoimisesti tai työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä. Oikeus työttömyysetuuteen palautuu myös, kun nuori täyttää 25 vuotta. Nuorelle tarjott ava työtä, koulutusta, työkokeilua tai työnhakuvalmennusta TE-toimistolla on velvollisuus tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työtä, koulutusta, työkokeilua, työnhakuvalmennusta tai ammatinvalintaja urasuunnittelupalveluja viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Sama velvollisuus TE-toimistolla on myös vastavalmistunutta alle 30-vuotiasta työtöntä kohtaan. Kolmen kuukauden ajanjakso alkaa siitä, kun nuori ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto voi tarjota myös starttirahaa tai palkkatuettua työtä. Velvollisuus on osa nuorisotakuuta, joka astui voimaan vuoden 2013 alusta. Työja elinkeinoviranomaisen tulee informoida työnhakijaa työnhaun käynnistämisen yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen • työnhakuun liittyvistä seikoista, • hänelle tarjolla olevista julkisista työvoimaja yrityspalveluista, • työnhaun voimassaolon edellytyksistä, • lakiin perustuvasta muutosturvasta, • työllistymistä edistävistä muista palveluista, • työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista sekä • työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä. Työssäoloja jäsenyysehdon on oltava kunnossa Työttömyyskassan maksama etuus on riippuvainen TE-toimiston työttömyyskassalle antamasta esteettömästä työvoimapoliittisesta lausunnosta. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka täyttää työssäoloja jäsenyysehdon. Työssäoloehto täyttyy, kun on työttömyyskassan jäsenyysaikana ollut töissä vähintään 26 kalenteriviikkoa ja työaika kyseisillä viikoilla on ollut vähintään 18 tuntia. Oikeus päivärahaan syntyy siis lyhimmillään 6 kuukauden työskentelyn ja työttömyyskassan jäsenyyden jälkeen. Työttömyyden alussa kaikilta työttömiltä otettava omavastuuaika on viisi päivää. Lisätietoja työssäoloja jäsenyysehdosta löytyy PAUn työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta http://www.pautk.fi/ . Lisätietoja alle 25-vuotiaiden velvollisuudesta hakea koulutuspaikkaa löytyy TE-toimiston kotisivuilta osoitteesta http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/alle_25vuotiaat/index.html Lisätietoja nuorisotakuusta löytyy osoitteesta https://nuorisotakuu.fi/ tietoa-nuorisotakuusta. Kevään yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lisäkoulutukseen 19.2.–12.3.2019. Reitti_2_2019.indd 10 Reitti_2_2019.indd 10 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 P osti päätti laittaa alihankintaan Helsingin postikeskuksen ulkomailta kirjeessä tulevien tavaralähetysten manuaalilajittelun käsittelyn. Alihankkijaksi valittiin SOL Henkilöstöpalvelut Oy (SOL). SOLin vuokratyöntekijöitä on jo tällä hetkellä Helsingin postikeskuksessa töissä, kuten lähes kaikissa Postin työpaikoissa. SOL on tähän asti noudattanut kaikkiin Postissa töissä oleviin työntekijöihin PAUn neuvottelemaa Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta ja oletus oli, että myös tässä tilanteessa he tulisivat niin tekemään. Viikon 7 alussa PAUn jäseninä olevat SOLin vuokratyöntekijät ottivat liittoon yhteyttä ja kertoivat, että SOL on tarjonnut heille vuokratyön tilalle tuota edellä kerrottua alihankintaan laitettua työtä. Kaikki säilyisi muuten ennallaan, mutta työehtosopimus vaihtuisi PAUn työehtosopimuksesta Medialiiton ja Teollisuusliiton välillä sovittuun Jakelua koskevaan työehtosopimukseen (JakeluTES) ja näin ollen palkka laskisi. Kun työntekijät olivat kritisoineet työehtosopimuksen vaihtamista, oli SOLin edustaja kertonut, että he eivät olisi halunneet työehtosopimusta vaihtaa, mutta Posti oli heidät siihen pakottanut. Kun riittävän moni oli kieltäytynyt työstä, SOL oli päättänyt maksaa enemmän kuin JakeluTESin minimi on. Työntekijöille luvattiin maksaa työstä 10 €/h. Kyseisen työehtosopimuksen mukaiset tuntipalkat ovat 8,83 € – 10,19 €. Samasta työstä PAUn työehtosopimuksen tuntipalkat ovat pääkaupunkiseudulla 11,50 € – 14,25 € ja muualla Suomessa 11,18 € – 13,84 €. Työntekijöiden tuntipalkat olisivat tippuneet 1,5 € – 4,25 €. Kuukausiansiossa tämä tarkoittaa kokoaikaisen osalta 250 € – 700 € pudotusta. Myös muut työehdot ovat kyseisessä työehtosopimuksessa PAUn työehtosopimusta heikommat. Jokainen voi miettiä, mitä kyseinen palkanpudotus omassa taloudessa merkitsisi. Tästä syystä johtuen työntekijät marssivat Pasilassa ulos kolmesta työvuorosta. Mutta ei tämä ollut ainoa syy. Posti on jo pitkään uhannut aina työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä siirtyvänsä noudattamaan JakeluTESia ja tämä oli taas yksi askel siihen suuntaan. Kaikki varmaan muistavat, että vuonna 2016 sanomalehdenjakelu siirrettiin PAUn työehtosopimuksesta JakeluTESiin. Vain muutama silloisista sanomalehdenjakajista on jatkanut työssään, koska palkanpudotus oli niin suuri. Eli postikeskuksen työntekijät puolustivat ulosmarsseilla myös omia nykyisiä työehtojaan. Esimiehet eivät ilmeisesti ulosmarssiin osallistuneet, mutta palkanpudotus uhkaa myös heitä. Alihankintaan laitettavassa yksikössä SOL on ilmoittanut soveltavansa esimiehiin Henkilöstöpalvelualan työehtosopimusta eli työehdot heikentyvät heillä ihan yhtälailla kuin työntekijöilläkin. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Koska Posti ja SOL aloittivat työt alihankintaan siirtyneessä yksikössä JakeluTESin määräyksillä, tulee PAU nostamaan palkkavaadekanteen kyseisessä yksikössä työskentelevien työntekijöiden puolesta. Tämä on mahdollista, koska Teollisuusliiton kannan mukaan kyseinen työehtosopimuksen soveltamisala ei ulotu käsittelytyöhön vaan kyseinen työehtosopimus koskee jakajia. Medialiitto, eli sopimuksen työnantajaosapuoli, on ilmeisesti toista mieltä ja siksi oikeusprosessin lopputulos ei ole varma. Toinen ongelma oikeusprosessissa on sen hitaus. Siksi työehtosopimuksen vaihtaminen on todellisesti voimalaji eli tämä asia ei varmasti tule ratkeamaan pelkästään oikeusprosessilla. Yksittäiset ulosmarssit nostavat asian julkisuuteen, niin kuin onkin jo tapahtunut, mutta jos työnantajan päätöstä alkaa voimalla muuttamaan, niin siihen ei yleensä yksittäiset ulosmarssit auta. Se on pidempi ja kivikkoisempi tie. Julkisuus on kuitenkin asialle erittäin tervetullutta, erityisesti näin vaalien alla se saattaa herättää kansanedustajat pohtimaan valtionyhtiön toimintaa. Edunvalvonta on liiton perustehtävä ja PAUn neuvottelema työehtosopimus on tärkein työntekijää koskeva sopimus. Sen puolustamiseksi teemme kaikkemme ja siihen tarvitsemme kaikkien jäsenten tukea. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Postin työehtoshoppailu eli miksi Pasilan postikeskuksesta marssitt iin ulos? Reitti_2_2019.indd 11 Reitti_2_2019.indd 11 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 12 Yt-neuvott elut Posti vähentää väkeä jäämistä huolimatt a Posti ilmoitt i 29. tammikuuta käynnistävänsä yt-neuvott elut postinjakelussa, lajitt elutehtävissä ja hallinnossa. Jakelun työntekijöiltä ei heru ymmärrystä työvoiman vähentämiselle. TEKSTI & KUVA HANNA KAUPPINEN TUOTANNON PERUSJAKELUN, POSTIKESKUSTEN JA HALLINNON YT-NEUVOTTELUT 2019 Reitti 12 Reitti_2_2019.indd 12 Reitti_2_2019.indd 12 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 13 ”H enkilöstön irtisanomistarve on enintään 5 henkilöä. Lisäksi enintään 40 henkilöä voidaan osa-aikaistaa tai osa-aikaisen henkilön sopimuksen mukaisia työtunteja voidaan vähentää. Enintään 500 henkilöä voidaan lomauttaa tilapäisesti tai toistaiseksi. -Lisäksi arvioidaan, että MSM-lajittelukoneilla voi myöhemmin syksyllä olla henkilöstövaikutuksia, jotka voivat alustavan arvion mukaan johtaa enintään 36 työntekijän irtisanomiseen tai osa-aikaistamiseen”, infoaa Posti VarsinaisSuomen jakelualueen henkilöstöä. Alueella neuvottelujen piirissä on 635 vakituista postityöntekijää, joista 557 on kokoaikaista ja 78 osa-aikaista. Turku 23:n jakelu on juuri muuttanut uusiin avariin tiloihin. Postinumeroalueet 24 ja 21 siirrettiin tänne pari päivää sitten, juuri yt-neuvottelujen ensimmäisen kierroksen aikaan. Kolme alueiden kuudesta jakajasta kasaa hiljaisena posteja vielä kymmenen jälkeen. Muuttaminen on ollut oma hässäkkänsä ja sitten tuli vielä tämäkin. – Kun katsotaan näitä jäämien määriä, niin miten on mahdollista, että lisää porukkaa sanotaan irti ja osa-aikaistetaan, ihmettelee postinjakaja Jouko Heinonen. Heinonen kertoo, että postia jää usein jakamatta ja päivät menevät pitkäksi, jos jakaa kaiken. Aleksi Jaamalahti tekee pitkiä päiviä osa-aikaisella työsopimuksella. – Minä olen kieltäytynyt tekemästä ylityötä. Teen sovitut tunnit täyteen ja sitten pois. Kyllähän tätä voisi tehdä tappiin asti, jos jaksaisi, mutta en minä jaksa. Se on myös kannanotto tähän asiaan, että ylitöitä teettämällä vähennetään porukkaa, sanoo 40 vuotta postia jakanut Heinonen. Nuorempi porukka jaksaa. Aleksi Jaamalahti, 23, on jakanut postia kolme vuotta. Hänellä on vakituinen osa-aikainen työsopimus ja hän tekee ylitöitä lähes jokaisena työpäivänään. – Aika vähän saa postia olla, jos aiot työpäivässä hoitaa kaikki, hän toteaa. Emilia Ruusunen, 23, on työskennellyt reilun parin vuoden ajan ketjutetuilla viikon tai päivän mittaisilla sopimuksilla. Juuri ennen yt-ilmoitusta alueen pääluottamusmies Tommi Tienpää oli alkanut neuvotella hänelle vakituista työsopimusta. – Vakinaistaminen kuulostaisi hyvältä, että saisi vähän varmuutta töiden jatkumisesta. Kuitenkin on vähän epävarma aina siitä, onko niitä, Ruusunen toteaa. Vakituisena työntekijänä kohtelu merkitsisi myös muutosturvaa, jos yt-neuvottelujen myötä työt loppuisivat. Nyt Ruusunen kertoo tekevänsä työpäiviä kellon ympäri. – Silti tänäänkin jää osa kantamatta. Muuten olisin täällä vielä iltamyöhään. Olen tullut puoli seitsemältä aamulla töihin, Ruusunen sanoo. Kysymyksiä ja vastauksia yt-neuvott eluista Yleistä ytneuvott eluista Milloin yt-neuvott elut käydään? Yt-neuvottelut käynnistyivät alueilla 5.2. 2019 ja niiden arvioidaan päättyvän 19.3.2019. Koska yt-neuvottelut käydään alueellisina, saattaa aikatauluissa olla eroja. Mitä liitt o (PAU) tekee yt-tilanteessa jäsentensä eteen? PAUn kouluttamat edunvalvojat tuovat neuvotteluissa esille kaikki työntekijäpuolen argumentit ja pyrkivät pienentämään irtisanottavaksi ja osa-aikaistettavaksi tulevien henkilöiden määrää. PAU ja edunvalvojat tiedottavat yt:n etenemisestä ja vastaavat kaikkiin kysymyksiin, joita epävarma tilanne aiheuttaa. Olemme nostaneet asian julkisuuteen, jossa käydään koko ajan keskustelua Postin tarjoamasta palvelutasosta – henkilöstövähennykset väistämättä heikentävät palvelutasoa ja viime kädessä poliitikot päättävät postilain kautta, mitä palvelutasoa Postin tulee tarjota asiakkaille. Tavoittelemme tulevaan hallitusohjelmaan kirYt-neuvott elut käynnistyivät alueilla 5.2.2019 jausta siitä, että postipalvelut ovat peruspalvelua ja valtion pitäisi luopua Postiin kohdistuvista osinkovaateista sekä alkaa rahoittamaan haja-asutusalueen kannattamattomia postipalveluita. Osinkovaateet aiheuttavat osaltaan henkilöstön vähentämistä. Nämä yt:t ovat seurausta nykyisen hallituksen 2016 vuonna toteuttamasta postilain uudistuksesta, jossa Postille annettiin mahdollisuus hidastaa postinjakelua ja sen seurauksena jakelupäiviä ja henkilöstöä voidaan vähentää. PAU vastusti kyseistä lain muutosta isoilla kampanjoilla, Reitti_2_2019.indd 13 Reitti_2_2019.indd 13 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 14 Yt-neuvott elut ... kysymyksiä ja vastauksia yt-neuvott eluista mutta hallituspuolueiden edustajat uskoivat postipalveluiden tulevan riittävällä tavalla hoidetuksi, kun kilpailu postimarkkinoilla mahdollistetaan täysimääräisenä. Kuka tekee työt, kun työntekijöitä irtisanotaan tai osa-aikaistetaan? Se on työnantajan huoli. Työnantaja vastaa siitä, että työntekijöitä on riittävästi suhteessa työn määrään. Työntekijät tekevät työt työsopimuksessa olevan ja työvuoroluetteloon etukäteen merkityn työajan puitteissa normaalijoutuisuudella kaikki tauot pitäen. Ylitöiden tekeminen perustuu lain mukaan aina vapaaehtoisuuteen. Sovittaessa ylityöstä, aloitteen on tultava työnantajalta, johon työntekijä voi suostua. Voiko työnantaja käytt ää vuokratyövoimaa, vaikka omia työntekijöitä irtisanotaan? Työnantaja voi edelleen käyttää vuokratyöntekijöitä ja alihankintaa. Tämä on moraalitonta ja huonoa henkilöstöpolitiikkaa, vaikka se ei ole laitonta tai työehtosopimuksen vastaista toimintaa. Kuinka käy, jos työntekijä kieltäytyy osa-aikaistamisesta? Työnantaja voi työsopimuslain mukaan yksipuolisella ilmoituksella osa-aikaistaa työntekijän työsopimuksessa sovitun työajan. Jos osa-aikatyötä ei ota vastaa, työnantaja katsoo, että henkilön on itse irtisanouduttava ja työnantajalla ei tällöin ole tuotannollista tai taloudellista perustetta irtisanoa työsuhdetta. Jos työntekijä irtisanoutuu, TE-toimisto määrää 90 päivän karenssin, jonka aikana ei ole oikeutettu ansiopäivärahaan. Kuka päätt ää irtisanott avat, osaaikaistett avat tai lomautett avat? Työnantaja. Työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä on noudatettava. Mikä on vähentämisjärjestys eli missä järjestyksessä työntekijöitä irtisanotaan, osa-aikaistetaan tai lomautetaan? Vähentämisjärjestyksessä noudatetaan työehtosopimusta. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa (4 § 6 mom.) on sovittu vähentämisjärjestyksestä näin: ”Irtisanomisen (ja lomauttamisen) yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan (tai lomautetaan) yrityksen toiminnalle tärkeitä tai erikoistehtäviin tarvittavia työntekijöitä, vaikeasti työllistettäviä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Toissijaisesti kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.” Myös osa-aikaistamisten osalta noudatetaan vähentämisjärjestystä. Millä tavalla vähentämisjärjestystä sovelletaan käytännössä? Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan yrityksen toiminnalle tärkeällä ammattityöntekijällä tarkoitetaan erityistä tietoa ja taitoa vaativiin töihin erikoistuneita tai erityisen koulutuksen saaneita ammattityöntekijöitä sekä sellaisia työntekijöitä, jotka ammattitaitonsa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muun vastaavanlaisen kyvyn tai taidon perusteella ovat muiden samaa työtä tekevien joukossa yritykselle tärkeitä. Toissijaisesti tarkastellaan työsuhteen yhdenjaksoista kestoaikaa ja huoltovelvollisuuden määrää. Työnantaja on velvollinen osoittamaan, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä on noudatettu. Minulla on useita peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia. Kuinka tulkitaan irtisanomisaikaa laskett aessa työsuhteen yhdenjaksoinen kesto? Ennen vakinaista työsuhdetta olleet määräaikaiset työsuhteet otetaan huomioon laskettaessa yhdenjaksoista työsuhdetta, jos niiden katko on alle 8 päivää. Miten raskaana, äitiys-, erityisäitiys-, isyysja vanhempainvapaalla olevia kohdellaan yt-neuvott eluissa? Äitiys-, erityisäitiys-, isyysja vanhempainvapaalla olevat ovat automaattisesti mukana yt-neuvotteluiden piirissä, mutta heitä koskee irtisanomissuoja vapaan aikana. Irtisanomissuoja ei koske osittaisella hoitovapaalla olevia. Ylitöiden tekeminen perustuu lain mukaan aina vapaaehtoisuuteen. Reitti_2_2019.indd 14 Reitti_2_2019.indd 14 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 15 Raskaana olevan osalta noudatetaan sääntöä, jonka mukaan raskaana olevan työntekijän irtisanomisen katsotaan johtuneen raskaudesta edellyttäen, että työnantaja on tietoinen raskaudesta. Muista siis kertoa raskaudestasi työnantajalle. Lomautt aminen Mitä lomautt aminen oikeastaan tarkoitt aa? Lomauttamisella tarkoitetaan sitä, että työnantaja saa työsopimuslaissa määriteltyjen ehtojen täyttyessä keskeyttää työn ja palkanmaksun. Työsuhde pysyy edelleen voimassa. Työntekijän saa lomauttaa silloin, kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanoa työsopimus tai kun työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä ovat huonontuneet tilapäisesti, eikä työntekijälle ole mahdollista antaa muita työtehtäviä tai koulutusta. Kuka voidaan lomautt aa? Lomauttaminen koskee ensisijaisesti vakituisia työntekijöitä. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan voi lomauttaa vain, jos työnantajalla olisi oikeus lomauttaa määräaikaisuuden perusteena oleva työntekijä. Miten lomautett avat määräytyvät? Työnantaja selvittää ensin lomautuksiin vapaaehtoisesti suostuvat työntekijät ja kohdistaa lomautukset vapaaehtoisiin. Jos vapaaehtoisia ei ole riittävästi, niin työnantaja voi lopun lomautustarpeen osalta tehdä valinnan työehtosopimuksen vähentämisjärjestystä noudattaen. Miten ja milloin työnantaja ilmoitt aa lomautt amisesta? Työnantaja ilmoittaa lomauttamisesta yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen. Työehtosopimuksesta poiketen on sovittu, että työnantaja noudattaa työsopimuslain mukaista 14 päivän ilmoitusaikaa. Lomauttamisesta on ilmoitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan kanssa on lisäksi sovittu, että lomautukset toteutetaan niin, että työttömyysturvalain edellyttämät omavastuupäivät (viisi työpäivää) kertyvät yli viisi työpäivää kestävien lomautusten osalta. Omavastuupäivien tulee kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti enintään kerran vuodessa. Omavastuupäivät ovat päiviä, joilta ei makseta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Saako lomautett u henkilö ansiopäivärahaa? Lomautuksen ajalta työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa, jos ansiopäivärahan saamisen muut edellytykset täyttyvät. Päivärahaa voidaan maksaa vain työja elinkeinotoimiston lausunnon perusteella. Tästä syystä lomautetun on ilmoittauduttava TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi ja oltava valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä. Päivärahaa voidaan maksaa, jos työaika on korkeintaan 80% kokoaikaisen työntekijän työajasta (30 t 36 min. / 38 t 15 min. viikkotyöajalla). Työaikaa tarkastellaan lomautustapauksissa viikoittain. Jos henkilö tekee työviikon aikana kokonaisia työpäiviä ja on osan päivistä kokonaan lomautettu, hänelle maksetaan lomautuspäiviltä täyttä ansiopäivärahaa. Jos henkilö tekee työtä maanantaista torstaihin, on perjantaina lomautettuna ja viikkotyöaika on 30 t 36 min tai vähemmän, maksetaan perjantaipäivältä ansiosidonnainen päiväraha. Kertyykö lomautusajalta vuosilomaa? Työpäiviä laskettaessa työssäolon veroisiksi päiviksi huomioidaan varsinaisten työpäivien lisäksi lomautuspäivät, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan (jos työntekijä on kokonaan lomautettu). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli lomautus kestää kerrallaan enimmillään 30 työpäivää, se ei vaikuta millään tavalla vuosiloman kertymiseen eli lomat kertyvät normaalisti, kuten töissä ollessa. Laskennassa huomioidaan ainoastaan ne lomautuspäivät, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Näin ollen vuosiloman kertymistä laskettaessa lomautuksen lomaa kerryttävä kalenterijakso voi olla 30 päivää pidempi. Työssäolo katkaisee 30 päivän laskemisen. Jos työntekijä on lomautusten välissä töissä, lähtee 30 päivän laskenta alusta jokaisen erillisen jakson alkaessa. Voiko sairauslomalla olevan työntekijän lomautt aa? Jos sairaslomalla oleva lomautetaan, työnantajalla on velvollisuus maksaa sairausajan palkka työkyvyttömyyden päättymiseen asti. Miten pääsen ansiosidonnaisen päivärahan lisäpäiville (ns. eläkeputkeen)? Ansiosidonnaisen päivärahan lisäpäiville pääsee, jos vuonna 1957 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 61 vuotta ennen kuin ansiopäivärahan enimmäisaika 500 päivää on maksettu täyteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen loppuessa henkilön täytyy olla vähintään 59 vuotta ja 1 kk vanha. Lisäksi henkilöllä täytyy olla työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lomautt amisesta on ilmoitett ava työntekijälle henkilökohtaisesti. Ilmoituksessa on mainitt ava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Postin yt-neuvott eluihin liitt yviä uusia kysymyksiä ja vastauksia päivitetään PAUn verkkosivuille www.pau.? Reitti_2_2019.indd 15 Reitti_2_2019.indd 15 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 16 Uusi polku edellytt ää omaa irtisanoutumista, joka merkitsee tyött ömyysturvalain kannalta seuraavia asioita: • Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä TE-toimistoon työnhakijaksi. Oikeuden päivärahaan menettää, jos ei ole ilmoittautunut työnhakijaksi ilman hyväksyttävää syytä 6 kk kuluessa siitä kun työsuhde on päättynyt. • Saatu kertakorvaus jaksotetaan palkan luonteiseksi. Jaksotusaika on noin 3–6 kuukautta. Jaksotusajalta ansiosidonnaista päivärahaa ei makseta. Oman irtisanomisen myötä tulee myös 90 päivän karenssi, joka kuluu samanaikaisesti jaksotuksen kanssa. • Päivärahan suuruuden voi laskea www.pautk.fi tai www.tyj.fi sivuilla olevalla laskurilla. • Jos osallistut työllistämistä edistäviin palveluihin, voit saada korotettua päivärahaa 200 päivältä. • Alle 25-vuotiaiden on syytä tarkistaa oma oikeutensa työttömyyspäivärahaan, jos ottaa Uuden polun. Mikäli sinulla ei ole minkäänlaista ammatillista koulutusta, sinun tulee tarkistaa, mitä velvollisuuksia sinulla on hakea opiskelupaikkaa, jotta et menettäisi oikeutta työttömyyspäivärahaan, vaikka työttömyyskassan jäsenehto täyttyisikin. • Lisäpäiville (”putkeen”) pääsee vuonna 1957 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka täyttää 61 vuotta ennen kuin ansiopäivärahan enimmäisaika 500 päivää on maksettu täyteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työsuhteen loppuessa henkilön täytyy olla vähintään 59 vuotta ja 1 kk vanha. Lisäksi henkilöllä täytyy olla työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. • Työttömänä työnhakijana, sinun tulee ottaa vastaan TEtoimiston tarjoamaa työtä, joka saattaa tarkoittaa, että tulet Postiin takaisin työhön vuokratyöntekijänä. TEKSTI ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri KUVA TUOMO HEINÄVAARA Valitsenko Uuden polun? Jakelun, käsitt elyn ja hallinnon yt:n aikana työntekijöille saatetaan tarjota mahdollisuutt a hakeutua Postin Uusi polku -ohjelmaan. Ennen polkuun hakeutumista kannatt aa huomioida seuraavia seikkoja. Lisätietoja saat työpaikkasi luott amusmieheltä. Yt-neuvott elut Uusi polku ja tuntityöntekijä • Uusi polku -korvaus lasketaan irtisanoutumista edeltäneen viimeisen puolen vuoden työssäolon mukaan. • Ansiosidonnaisen tai sovitellun päivärahan maksamisesta tai määrästä ota yhteys PAUn työttömyyskassaan. Uusi polku ja vuonna 2017 asti myönnetyt osa-aikaeläkeläiset • Kertakorvaus maksetaan kokoaikaisen työajan mukaan. • Osa-aikaeläke loppuu, koska työ loppuu. • Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan osa-aikaeläkettä edeltäneen kokoaikaisen työsuhteen mukaan. • Kertakorvaus jaksotetaan normaalisti noin 3–6 kk pituiseksi, jona aikana päivärahaa ei makseta. Uusi polku ja osatyökyvytt ömyyseläkeläinen • Kertakorvaus maksetaan voimassa olevan työsopimuksen palkan mukaisesti. • Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen jatkuu. • Kertakorvaus jaksotetaan ennen eläkettä olleen kokoaikaisen palkan mukaan. • Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan ennen eläkettä olleen kokoaikaisen palkan mukaan. Kokoaikaisena maksetun palkan mukaan lasketusta ansiopäivärahasta vähennetään maksettava eläke, jolloin saadaan maksettavan päivärahan suuruus. Uusi polku ja verotus • Hae verotoimistosta muutosverokortti, jolloin palkanlaskenta ei peri aiemman kuukausikohtaisen veroprosentin + lisäprosentin mukaan. • Hae verottajalta tulontasausta maksettuun kertakorvaukseen. Tätä ei myönnetä ilman hakemusta. Reitti_2_2019.indd 16 Reitti_2_2019.indd 16 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 17 Uuden polun kertakorvaus, lasketaan vakiintuneesta palkasta • Palvelusaika enintään 5 vuotta = 3 kk palkka • Yli 5 v – 10 vuotta = 4 kk palkka • Yli 10 vuotta = 6 kk palkka Vertailuna tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotun työntekijän irtisanomisaika • Enintään 1 vuosi = 14 pv • Yli 1 vuosi – 4 vuotta = 1 kk • Yli 4 vuotta – 8 vuotta = 2 kk • Yli 8 vuotta – 12 vuotta = 4 kk • Yli 12 vuotta = 6 kk Muuta huomioitavaa • ”Lopputilin” yhteydessä sinulle maksetaan pitämättömät vuosilomat, säästövapaat, joustovapaat. • Uusi polku -korvaus ei kerrytä eläkettä. • Koska kyseessä on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, voit neuvotella, saatko sinulle sopivan irtisanomisajankohdan. Uusi polku -periaatteiden mukaan työsuhteen tulee päättyä kuitenkin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun työntekijä on saanut tiedon hyväksymisestä ohjelmaan. • Työnantajalla ei ole takaisinottovelvollisuutta, koska kyseessä on oma irtisanoutuminen. • Lomaraha maksetaan, jos työsuhteesi on vielä voimassa 15.6. • Mieti tarkkaan Uuteen polkuun lähtemistä, jos sinulla ei ole suunnitelmaa tulevaisuudesta: lisäpäivät eli niin sanottu putki, eläke, kouluttautuminen uuteen ammattiin, uusi työpaikka. Reitti 17 Reitti_2_2019.indd 17 Reitti_2_2019.indd 17 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 18 Miksi Posti-konsernilla on työhyvinvointisäätiö? Posti-konsernin perustama säätiö aloitti toimintansa vuonna 2006. Säätiön säädepääoma 12,6 miljoonaa euroa on peräisin Postin eläkesäätiöstä, jossa eläkevastuiden siirtyessä Ilmariselle oli varoja enemmän kuin vastuita. Säädekirjassa kerrotaan, että toiminnan tarkoituksena on ”edistää viestinvälitysja logistiikka-alan henkilöstön yleistä työmarkkinakuntoisuutta ja toimialan työvoiman pysymistä työmarkkinoiden käytettävissä aiempaa pitempään sekä tukea Suomen Posti-konserniin kuuluvien yhtiöiden palveluksessa olevien tai näiden yhtiöiden palveluksessa eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden ja heidän perheenjäsentensä fyysistä ja henkistä kuntoa ja kuntoutusta sekä niihin liittyvää lomaja liikuntatoimintaa”. Ketkä päätt ävät säätiön varoista? Toimintaa säätelevät säätiön säännöt ja säätiölaki. Säätiötä johtaa nelihenkinen hallitus, johon perustaja – siis Posti-konserni – nimeää kaksi jäsentä joista toinen toimii puheenjohtajana. Toiset kaksi jäsentä esittää ”alan edustavin ammattiliitto”, siis PAU. PAUn edustajat ovat Heidi Nieminen ja Satu Ollikainen. Hallituksen puheenjohtaja on Postin henkilöstöjohtaja Hanna Reijonen. Hallituksen kokouksiin osallistuu kaksi pysyvää asiantuntijaa. Nämä on perinteisesti valittu SAK:n henkilöstön kehittämisyksiköstä ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta. Kokouksiin osallistuu myös säätiön asiamies. Hallitus on asettanut valmisteluelimekseen neuvottelukunnan. Työntekijöitä tässä edustavat Säätiö huoltaa postilaisia Kaikille Postin palkansaajille tarkoitett uja kuntoremontt eja ja erilaisia tapahtumia rahoitt aa Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö. Säätiön asiamies Esa Vilkuna avaa säätiön toimintaa ja sen tarkoitusta. lähinnä valtakunnalliset erityistyösuojeluvaltuutetut. Hallituksen työskentely on ollut sopuisaa eikä päätöksistä ole jouduttu äänestämään. Miten säätiön varoilla menee? Postin työhyvinvointisäätiö poi kkeaa muista säätiöistä siinä, että se voi rahoittaa toimintaansa myös pääomastaan. Säätiö ei siis ole ikuinen. Tähän mennessä toimintaan on käytetty jo säädepääomaa suurempi summa. Sijoitusomaisuuden tuotto on kuitenkin ollut kohtuullista ja omaisuuden markkina-arvo on tällä hetkellä vielä kahdeksan miljoonan euron tasolla. Vuosikulut ovat vaihdelleet vajaasta miljoonasta reiluun kahteen miljoonaan. Finanssimarkkinan aaltoilusta johtuen varmaa tietoa rahoituksen määrästä tulevaisuudessa ei ole. Toiminnan voi kuitenkin olettaa jatkuvan vielä 5–10 vuotta. Mihin säätiö käytt ää rahaa? Säätiö on vuosien varrella rahoittanut työhyvinvointia koskevaa tutkimushanketoimintaa, kuntoremontteja, valtakunnallisia liikuntaja kulttuuriviikonloppuja, lomatoimintaa ja parin viime vuoden aikana alueellisia liikuntaja kulttuuritapahtumia. Valtakunnallisiin tapahtumiin järjestetään kuljetukset eri puolilta maata, ateriat, iltaohjelma, hotellimajoitus ja tietenkin liikuntatai kulttuuritarjonta. Osallistujilta peritään muodollinen 25 euron osallistumismaksu lähinnä turhien peruutusten ja poissaolojen ehkäisemiseksi. Muut tilaisuudet ovat olleet maksuttomia. Kaikkien, myös aluetapahtumien ehtona on, että ne ovat tarjolla kaikille konserniyhtiöiden palkansaajille, eivätkä ne saa korvata yrityksen järjestämisvastuulla olevia palveluita. Vuonna 2019 säätiö tarjoaa neljä valtakunnallista tilaisuutta: Ikaalisissa, Peurungalla, Turussa ja Vierumäellä. Lauantaina 25. elokuuta on varattu Linnanmäki aamupäiväksi perhekäyttöön. Säätiö joutuu lopett amaan perheja aktiivilomatoimintansa tähän vuoteen. Miksi? Syynä tähän on verottajan näkemys lomaedun veronalaisuudesta, myös perheenjäsenten osalta. Lomatoiminnasta vapautuvaa rahoitusta käytetään jatkossa nykyistä useamman valtakunnallisen tilaisuuden järjestämiseen sekä kuntoremonttien kehittämiseen ja lisäämiseen. Keskitt yminen karkaa ja masentaa. Voisiko kuntoremontt i autt aa? Kuntoremontit ovat pääosin ennalta ehkäisevää toimintaa. Kurssilla ei sen nimestä huolimatta enää keskitytä vain kehonhuoltoon. Apua löytyy niin unen kuin henkisen jaksamisen ongelmiin. Tarjonnasta ja omista tarpeista kannattaa keskustella työterveyshoitajan kanssa. Ilmoitt autumiset ja tarkemmat tiedot löytyvät verkkosivulta www.tyohyvinvointisaatio.? TOIMITUS HANNA KAUPPINEN Reitti_2_2019.indd 18 Reitti_2_2019.indd 18 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 19 V akuutus perustuu työmarkkinajärjestöjen vuonna 1977 tekemään keskinäiseen sopimukseen. Vakuutettuina ovat eräin poikkeuksin kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Vakuutusehdoissa on määritelty tarkemmin, millä edellytyksillä työntekijä on vakuutettu. Vakuutus on voimassa työntekijän työja vapaa-ajalla. Vakuutuksen ottaa ja kustantaa työnantaja. Työntekijä säilyy vakuutettuna kolme vuotta työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde päättyi työkyvyttömyyseläkkeelle sii rtymiseen, säilyy henkilö vakuutettuna viisi vuotta. – Tässä on hyvä huomata, että kun henkilö alkaa saada vanhuuseläkettä tai hän on täyttänyt 68 vuotta, eikä hänellä ole enää voimassa olevaa työsuhdetta, ei henkilö ole enää vakuutettu. Eli tuo kolmen vuoden eräänlainen ”jatkoturva” ei koske vanhuuseläkeläisiä tai yli 68-vuotiaita, jotka eivät ole ehtojen mukaisessa työsuhteessa. Meille tulee jonkin verran hakemuksia, joissa edunjättäjä on ollut kuollessaan vanhuuseläkkeellä eli ei enää vakuutettuna, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Heli Lagerblom. Työmarkkinaosapuolet sopivat vuositt ain vakuutuksen vakuutusehdoista ja korvaussummista Työntekijän kuollessa vakuutuksesta maksetaan edunsaajille vakuutusehdoissa mainittu korvaussumma. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Korvaussumma muodostuu perussummasta, lapsikorotuksesta ja tapaturmakorotuksesta, joka maksetaan, jos vakuutettu työntekijä on kuollut tapaturmaisesti. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus tarjoaa turvaa perheen välitt ömään toimeentuloon, kun puoliso tai lasten huoltaja kuolee. Vakuutus on kaikilla työeläkelakien alaisissa työsuhteissa olevilla työntekijöillä, myös PAUn jäsenillä. Perussumman suuruus määräytyy vakuutetun kuoliniän mukaan. – Vuoden 2019 vakuutusehdoissa muuttui vain vakuutuksenantajia koskeva ehtokohta 4.1. eli vakuutettujen kannalta ehtoihin ei tullut mitään oleellisia muutoksia. Perussummaa ja lapsikorotuksen määrää korotettiin prosentilla vuodesta 2018, kertoo Lagerblom vuoden 2019 ehdoista. Korvauksen hakeminen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kuolemantapauskorvaukset maksetaan keskitetysti Tapaturmavakuutuskeskuksen korvauspalvelusta. Korvaushakemuksen voi tehdä joko sähköisesti Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kotisivuilla ( www.trhv.fi ) tai täyttämällä korvaushakemuslomake, joka löytyy myös kotisivuilta. Korvauspalvelu neuvoo tarvittaessa korvauksen hakemisessa. Korvauspalvelun puhelinnumero on 0409 222 900 ja sähköpostiosoite: trhv@tvk.fi . Nopea korvauskäsitt ely Vuonna 2017 Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta maksettiin 1 459 kuolemantapauksen johdosta korvauksia 2 207 edunsaajalle. Korvaushakemuksista noin 95 % käsiteltiin kahdessa viikossa. – Meillä on pääsääntöisesti hyvin nopea korvauskäsittely ja siksi tämä vakuutus auttaa akuutin toimeentulon varmistamisessa, kun edunjättäjä on kuollut. Enemmän selvittämistä vaativissa tapauksissa korvauskäsittely vie tietenkin pidemmän ajan, toteaa Lagerblom. Tiesitkö, ett ä sinulla on henkivakuutus? Reitti 19 Reitti_2_2019.indd 19 Reitti_2_2019.indd 19 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 20 N uori tutkija Ville-Veikko Pulkka, 29, on jo monessa mukana. Hän on ollut mukana Kelalla tekemässä taustatutkimuksia perustulokokeilua varten. Nyt hän on mukana Valtioneuvoston kanslian tilaaman tutkimuksen työryhmässä, jonka tarkoituksena on antaa eväitä seuraavalle hallitukselle sosiaaliturvan kokonaisuudistusta varten. Näiden tehtävien ohessa Pulkka valmistelee yhteiskuntapolitiikan alaan kuuluvaa väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa. – Väitöskirjassani iso teema on hyvinvointivaltion tulevaisuus digitalisaation viitekehyksessä. Eli toisin sanoen minkälaisia muutospaineita se synnyttää. Lähtökohtana on muodostaa realistinen kuva siitä, mitä on odotettavissa. Vasta sen jälkeen voi pohtia, minkälaisia uudistuksia ehkä tarvitaan sosiaalipolitiikan tai yhteiskuntapolitiikan tasolla, Pulkka kertoo. Pulkka valmistui maisteriksi vuonna 2015 Jyväskylän yliopistosta. Jatko-opinnot hän aloitti samana vuonna Helsingin yliopistossa. Tekoäly Tuntematonta on helppo pelätä Väitöskirjatutkija Ville-Veikko Pulkka on löytänyt tutkimusaiheen, jossa hän pääsee olemaan ensimmäisten joukossa. Digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksia talouteen tutkitaan meillä ja maailmalla paljon, mutt a sen vaikutuksia yhteiskuntapolitiikkaan, sosiaaliturvaan ja työelämän rakenteisiin tutkitaan häkellytt ävän vähän. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVAT ALEKSI VIENONEN, ISTOCKPHOTO Pinnallista keskustelua Pulkan mielestä on valitettavaa, kuinka pinnallista ja toisaalta ekonomistivetoista yhteiskunnallinen puhe digitalisaatiosta ja tekoälystä on. Ihmisja sosiaalitieteellinen näkökulma uupuu. – Suomessa ei tällä hetkellä juurikaan tehdä akateemista tutkimusta tästä. Kotimainen ja ulkomainenkin tutkimus aihepiiristä on hyvin taloustutkijavetoista. Sosiaalitieteellistä näkökulmaa tähän ei ole tuotu, vaikkakin julkista keskustelua aiheesta on ollut tosi paljon ja akateemisia puheenvuorojakin on ollut. Keskustelu on kuitenkin jäänyt hyvin yleiselle tasolle ja se on ollut hyvin spekulatiivista, mitä tulee oletettuihin työllisyysvaikutuksiin, Pulkka pohtii. Tällä hetkellä on vielä hyvin vaikea arvioida, kuinka paljon ja minkälaista työtä digitalisaatio ja tekoäly syrjäyttävät. Arvioita on toki tehty. Pulkka huomauttaa, että median toimintalogiikka on johtanut siihen, että arvioista kaikkein synkimmät ovat nousseet eniten esille. – On hyvin vaikea sanoa, mitä tulee tapahtumaan, koska vaikka teknologialla voidaan korvata työtä, sillä on myös positiivisia heijastevaikutuksia. Se voi myös lisätä työllisyyttä tehostamalla tuotantoa ja laajentamalla niitä sektoreita, joilla uusia innovaatioita syntyy. Pulkka huomauttaa, että teknologisella kehityksellä on myös tapana nostaa ostovoimaa, koska kuluttajahinnat laskevat tuotannon tehostumisen myötä. Tämä näkökulma usein unohdetaan yhtälöstä. Selkeimmin hintojen laskun näkee kuluttajaelektroniikassa. Saamme jatkuvasti entistä parempia ja tehokkaampia tietokoneita ja älypuhelimia alati edullisempaan hintaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa on esitetty arvioita, että tekoäly ja digitalisaatio syrjäyttävät 10–50 prosenttia työstä. Vaihteluväli johtuu Pulkan mukaan siitä, että ihmisten todelliset työtehtävät saattavat poiketa merkittävästi siitä, mitä heidän työnkuvauksessaan lukee. Kun tutkijat ovat tarkastelleet virallisten työnkuvausten pohjalta, mitä työntehtäviä tai kokonaisia ammatteja voidaan automatisoida, on päästy jopa yli 50 prosentin osuuteen. Kun taas on katsottu, mitä ihmiset omien kertomustensa mukaan tekevät töissä, luku on laskenut noin 10 prosenttiin. Reitti_2_2019.indd 20 Reitti_2_2019.indd 20 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 21 – Esimerkiksi sihteerin työ saattaa olla standardoidun työnkuvauksen mukaan helpostikin digitalisoitavissa, mutta kun aletaan katsoa, mitä hän oikeasti tekee, tilanne onkin ihan eri. Sieltä saattaa löytyä paljon tehtäviä, jotka ovat huomattavan vaikeita koneelle, Pulkka valottaa. Mitä pitäisi tehdä? Vaikka tutkijoille on hämärän peitossa, kuinka paljon työtä korvautuu tekoälyllä ja digitalisaation myötä seuraavan 10–20 vuoden aikana, Pulkan mielestä muutos on kuitenkin vääjäämätön. Koska muutos on vääjäämätön, ainakin maltillisimpaan skenaarioon kannattaisi Pulkan mielestä varautua hyvissä ajoin. – Itse lähtisin liikkeelle maltillisella arviolla. Tiedetään, että teknologialla on paljon potentiaalia korvata työtä, mutta on hyvin vaikea arvioida, miten paljon digitalisaation myötä työtä syntyy. Pulkan mielestä on kuitenkin varmaa, että digitalisaatio ja tekoäly lisäävät työmarkkinoiden epävarmuutta. – Historia vahvistaa, että teknologiamurrokset ovat aina aiheuttaneet epävakautta työmarkkinoilla. Vaikka pitkällä tähtäyksellä työllisyyskehitys on palautunut positiiviseksi, murrosvaiheet voivat itsessään aiheuttaa ongelmia kuten työssäkäyvien köyhyyden lisääntymistä ja pienituloisuuden lisääntymistä. Jonkinlainen varautuminen on siksi perusteltua. Pulkan mielestä parhaita keinoja varautua muutokseen olisi hyvinvointivaltion muokkaaminen. Kertarysäyksellä muutosta ei pidä tehdä, vaan vaiheittain. – Olen ehdottanut sosiaaliturvan joustavuuden lisäämistä. Sosiaaliturvan pitäisi huomioida nykyistä paremmin erilaiset tilanteet työmarkkinoilla ja työmarkkinastatukset sekä näiden limittymiset päällekkäin. Esimerkeiksi hän mainitsee itsensä työllistävän yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät sekä osa-aikatyöjärjestelyt. – Nykyisessä melko vahvasti tarveharkintaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä on paljon byrokratialoukkuja, joita pitää pyrkiä vähentämään. Tämä jo helpottaa varautumaan digitalisaatioon oli sen lopullinen työllisyysvaikutus sitten mikä tahansa. Joustavuutt a vai ”joustavuutt a”? Samalla Pulkka muistuttaa, että hän tarkoittaa sanalla ”joustavuus” eri asiaa, kuin mitä työmarkkinapuheessa usein tarkoitetaan joustavuudella. – Joustavuus on perinteisesti liitetty viime vuosikymmenten aikana työmarkkinoiden sääntelyn purkamiseen ja palkansaajan kokemien riskien kasvattamiseen. Se ei ole sellaista joustavuutta, jota tässä tilanteessa tarvittaisiin, vaan ehkä pikemminkin sitä, että sosiaaliturvaa pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin. Se turvaisi toimeentulon, mutta mahdollistaisi myös työntekijöiden osallistumisen työmarkkinoille nykyistä helpommin. Pulkka on huolissaan tällä hetkellä sii”Kun tutkijat ovat tarkastelleet virallisten työnkuvausten pohjalta, mitä työntehtäviä tai kokonaisia ammatt eja voidaan automatisoida, on päästy jopa yli 50 prosentin osuuteen.” Reitti_2_2019.indd 21 Reitti_2_2019.indd 21 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 22 tä, että ylevistä puheista huolimatta viime vuosina sosiaaliturvasta on tehty koko aika byrokraattisempaa ja jäykempää. Perustulokokeilusta huolimatta tosiasiallinen suunta on ollut kohti valvonnan ja kontrollin lisäämistä. – Kun olen käynyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työllisyystoimenpiteet läpi, niin työttömyysturvan vastikkeellisuutta on monessa uudistuksessa lisätty ja perusturvan tasoa on vastaavasti heikennetty. Toisin sanoen on toteutettu toimenpiteitä, jotka ovat lisänneet byrokratialoukkuja. – Aktiivimalli on tietenkin isoin esimerkki tästä. Tämä on ollut selkeä jatkumo, joka on alkanut jo aiemmilta hallituksilta. Perustulokokeilusta huolimatta toteutettu politiikka on mennyt koko aika toiseen suuntaan. Luddiitien paluu? Teollinen vallankumous synnytti 1800-luvun alussa vastarintaliikkeen. Luddiitit olivat teollista vallankumousta vastustaneita käsityöläisiä. Kertomuksen mukaan Nedd Ludd oli vuonna 1779 tullut tehtaaseen Leicestershiressä ja tuhonnut raivoissaan kaksi sukkakonetta. Varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, oliko Nedd Luddia edes olemassa, mutta hänen mukaansa luddiittiliike kuitenkin nimettiin. Se levisi Britannian läpi vuonna 1811. Monia villaja puuvillatehtaita tuhottiin. Luddiitit ovat kokeneet jonkinasteisen renesanssin digitalisaatioja tekoälypuheen myötä. Skenaarioissa väläytellään vaihtoehtoa, että ihmiskunta nousisi kapinaan tekoälyä ja koneita vastaan. Ville-Veikko Pulkan mielestä luddiitit ymmärretään usein väärin. – Luddiitit on usein väärinymmärretty, että he olivat teknologiaa vastaan sinällään. Ennemmin he taistelivat heikentyviä työehtoja ja työoloja vastaan. Tämän päivän yhteiskunnassa teknologian rooli on Pulkan mielestä jo sen verran arkipäiväinen, että on vaikea nähdä koneiden tuhoamista. – Teknologiasta on tullut niin arkista. Tekniikka on kytkeytynyt niin moneen muuhunkin kuin tuotantoon. Sitä on vaikea nähdä enää vihollisena. Sen sijaan yhtenä vaihtoehtona Pulkka näkee uudenlaisen osuustoimintaliikkeen nousun. – Teollisen kapitalismin alkuaikoina osuustoiminta syntyi yhdeksi vastaukseksi työläisten itsensä aloitteesta. Nyt on syntynyt jo alustaosuuskuntia, jotka pohjaavat siihen, että niissä työskentelevien oikeudet olisivat paremmat kuin täysin kaupallisissa alustoissa. Osuustoiminta-aatteen nousu vaatii kuitenkin toimiakseen vahvaa yhteisöllisyyttä. – Olen kuitenkin vähän kyyninen sen suhteen, että löytyykö individualistisesta ja sirpaloituneesta yhteiskunnasta riittävästi halua aktivoitua tai liittyä yhteen, Pulkka pohtii. Artikkeli on julkaistu aiemmin Universitas-lehdessä 4/2018. Ville-Veikko Pulkka on huolissaan tällä hetkellä siitä, ett ä ylevistä puheista huolimatt a viime vuosina sosiaaliturvasta on tehty koko aika byrokraatt isempaa ja jäykempää. Tekoäly Reitti_2_2019.indd 22 Reitti_2_2019.indd 22 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 23 Tekoäly on pohjimmiltaan tietokoneohjelma. Viimeaikainen tekoälybuumi johtuu suurimmaksi osaksi laskentakapasiteetin sekä digitaalisessa muodossa olevan tiedon määrän kasvusta. Koneiden, kuten ihmistenkin, älykkyys on monitahoinen ominaisuus. Valtaosa tekoälyn tarjoamista kyvyistä voidaan jaotella havainnointiin (esimerkiksi kuvan tai puheen tunnistus), sisäisten mallien rakentamiseen (esimerkiksi asioiden riippuvuuksien havaitseminen) sekä päätöksentekoon. Mitä on tekoäly? Yksi tekoälyn merkitt ävimmistä yhteiskunnallisista vaikutuksista on sen mahdollistaman tehtävien ja toimintojen automaatio. Automaation voi jakaa tietoprosessien (tietotyön) sekä fyysisten prosessien (fyysisen työn) automaatioon. Lähde: Tekoälyajan työ -raportt i, Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018. ”Lisää vuoropuhelua” Lintilän näkemykseen. – Ministeri Lintilän käynnistämä vuoropuhelu on erinomainen tapa arvioida uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia ja haasteita eri aloilla. Sen kautt a voidaan viedä asioita eteenpäin ruohonjuuritasolla, mutt a myös hälventää tekoälyyn liitt yviä uhkakuvia, kuten pelkoja työpaikkojen häviämisestä, Palola totesi tuolloin. STTK:n puheenjohtaja Palola pitää tärkeänä, ett ä Tekoälyajan työ -raportt i sisältää myös konkreett isia esityksiä keinoista, joilla osaamistarpeisiin voidaan vastata. Esitys osaamistilistä sekä nykyistä tutkintopohjaista järjestelmää joustavammista mahdollisuuksista jatkuvaan osaamisen päivitt ämiseen ovat olleet STTK:lle tärkeitä tavoitt eita jo pitkään. – Suomen pitää investoida koulutukseen ja tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan osaamisen päivitt ämiseen, mikäli haluamme säilyttää nykyisen osaamiseen perustuvan kilpailukykymme. Teknologian kehitt yminen luo uusia osaamistarpeita monille toimialoille, Palola totesi. Tekoälypuhe ott i lisäkierroksia Suomessa viime kesänä, kun työja elinkeinoministeriössä julkaistiin Tekoälyajan työ -raportt i. Raportin laatinut työryhmä esitt i, ett ä tekoälyn ja digitalisaation tuoman työelämämurroksen takia jatkossa Suomen tulisi edistää muun muassa elinikäisen oppimisen reformia, jossa työikäisille luotaisiin osaamistili tai -seteli, jolla kukin voisi päivitt ää osaamistaan hankkimalla koulutusta palvelujen tarjoajilta. Työntekijät, työnantajat ja yhteiskunta kantaisivat näin vastuun yhdessä työvoiman osaamisen päivitt ämisestä. Suomeen syntyisi koulutuskysynnän ylläpitämänä myös toimivat koulutusmarkkinat, raportin kirjoitt ajat visioivat. Raportin julkaisun yhteydessä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) esitt i digitalisaatiota ja tekoälyä käsitt elevää toimialakohtaista vuoropuhelua, jonka tavoitt eena on kartoitt aa muun muassa teknologian kehityksen tuott amia osaamistarpeita. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antt i Palola yhtyi kesällä Reitti_2_2019.indd 23 Reitti_2_2019.indd 23 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 24 L oppuvuodesta 2017 Postin hallitus päätti kokeilla entistä kannustavampaa voittopalkkiojärjestelmää. Kun vuodesta 2004 lähtien osa yhtiön voitoista on ohjattu henkilöstörahastoon, nyt sen sijaan osoitettiin miljoona vuodessa käytettäväksi tilannekohtaisiin Kiitosja Bravo! -palkkioihin. Kiitos-palkkiota myönnetään tuotannon työntekijöille ja Bravo! -palkkiota ylemmille toimihenkilöille. Toimihenkilöiden valtakunnallinen pääluottamusmies Mirja Sandberg kertoo, että päätös esiteltiin yt-neuvottelukunnalle valmiiksi tehtynä. Henkilöstön edustajat olisivat pitäytyneet henkilöstörahaston käytössä, koska sen kautta voittopalkkio tulisi kaikille. Tilannekohtaisten palkitseVoitt opalkkio harvemmille Tänä ja viime vuonna Postin tuloksesta on osoitett u yksi miljoona henkilöstön tilannekohtaiseen palkitsemiseen. Kiitosja Bravo! -palkkioiden myöntäminen yksitt äisille henkilöille on koett u työpaikoilla hankalana. Postinumeroalueiden 00900 ja 00950 jakajat saivat viime vuoden puolella Kiitos-palkkion, kun koko toimipaikka serti? oitiin. TEKSTI & KUVAT HANNA KAUPPINEN misten kautta voittopalkkio ohjautuu vain 20 prosentille henkilöstöstä. – Tällä on hyvät ja huonot puolensa. Se miljoona on varattu nyt henkilöstölle ja se pitää maksaa, kun taas henkilöstörahastoon ei välttämättä tulisi mitään. Kenelle Kiitos? Palkitsemiseen korvamerkityt rahat jakaantuvat alueille henkilöstömäärän mukaisesti. Esimiesten tulee esittää palkkioita annettavaksi työntekijöille tilanteen mukaan, ja esityksen hyväksyy ylempi esimies. Postin ohjeiden mukaan Kiitos-palkkiota voidaan harkita esimerkiksi, jos työntekijä on ”esimerkillinen palvelukulttuurin toteuttaja”, ”luo ja kehittää tiimihenkeä” tai ”jakaa tietoa ja osaamistaan auttaen muita menestymään”. Esimiehillä on laajat valtuudet itse arvioida, ketä ja millä perustein palkitaan. Tämä on ollut omiaan kasvattamaan epäluuloa palkitsemista kohtaan. Jakelun valtakunnallisen pääluottamusmiehen Satu Ollikaisen mukaan henkilöstön joukossa arvuutellaan nyt, palkitseeko esimies vain omia suosikkejaan ja onko hän arvioinut palkitsemisen arvoiseksi oikeanlaisia tekoja ja saavutuksia. – Myös esimiehet ovat kokeneet olevansa hyvin hankalassa tilanteessa: jos palkitsee hyvästä suorituksesta yhden henkilön, tuntuu, että pitäisi palkita kaikki muutkin, Ollikainen toteaa. Tilannekohtainen palkitseminen Reitti_2_2019.indd 24 Reitti_2_2019.indd 24 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 25 Kontulassa arvostetaan yhteishenkeä Yksi serti? kaatin ja Kiitos-palkkion saanut jakelutoimipaikka on Kontulan jakelu 00940 Helsingissä. Lisäksi joulukortt ien viikonloppujakelusta palkitt iin kaikki mukana olleet. Työporukassa yksitt äisten henkilöiden palkitsemista ei pidetä kovin kannustavana. – Miten sä voit nostaa yhden toisten yläpuolelle, kun kaikki me täällä tehdään raskasta duunia? Jos joku urakoi hirveästi, niin onko se sitt en se työn sankari? Ja jos esimiehet päätt ävät, ett ä joku on työn sankari kerran, niin onko se sitä toistekin ja meneekö se sitt en kyräilyksi? kiteytt ää postinjakaja Jarkko Nykänen. Palkitsemiseen korvamerkitt yä rahaa jakajat käytt äisivät yhteisesti. – Suurin osa meistä täällä on sanonut, ett ä mieluummin käytetään se summa vaikka siihen, ett ä ostetaan kerran kuussa koko porukalle jotain pientä purtavaa. Se lämmitt äisi kaikkia esimerkiksi joka toinen torstai, kun on Kirkkis (Kirkko ja kaupunki -lehti). Se on kaikille pitkä ja paha päivä, Nykänen sanoo. Esimies Jarmo Raatikainen on kuunnellut työntekijöitä ja pitäytynyt enimmäkseen koko porukan palkitsemisissa. Yksitt äisiä työntekijöitä hän on palkinnut useammin elokuvalipuilla, mutt a pari duunaria on saanut myös Kiitos-palkkion. – Jos tuommoinen raha on käytössä, niin mielelläänhän sitä jakaisi. Mutt a tarvitt aisiin selvät yhteiset pelisäännöt kaikille esimiehille, ett ä kaikki toimisivat samoilla periaatt eilla. Tai sitt en rahan voisi laitt aa henkilöstörahastoon. Siitä saivat kaikki, Raatikainen toteaa. Kuukauden työntekijänä palkitt u henkilö haluaa esiintyä nimett ömänä. Hän pitää yksitt äisten työntekijöitt en palkitsemista kiusallisena. – Se tappaa yhteishengen totaalisesti. Yhteishenki on kaiken a ja o, hän muistutt aa. Kiitos-palkkioita onkin päätetty jakaa tasapuolisesti koko henkilökunnalle silloin, kun jakelutoimipaikkaan on saatu uusi sisätyön reseptin mukainen sertifi kaatti. Tällöin Kiitos-palkkio on ollut 100 euron suuruinen. Lisäksi ainakin Lapin alueella Kiitos-palkkioita ovat saaneet muutamat työntekijät, jotka ovat toimineet esimerkillisesti onnettomuustilanteissa. – Myös onnettomuuksissa auttaminen on hyvä palkita, mutta palkitsemisen pitäisi kohdistua suurimmalta osalta työn tekemiseen, Ollikainen toteaa. Hänen mukaansa palkitsemisen arvoisia tekoja voisi olla esimerkiksi, että jakaja vie kotimatkallaan epähuomiossa jakamatta jääneen paketin asiakkaalle tai lapioi vanhuksen postilaatikon edustan puhtaaksi. Rahaa jäi jakamatt a Kevään 2018 aikana Kiitosja Bravo! -palkkioita myönnettiin hyvin vähän. Mirja Sandberg kertoo nostaneensa asian esille yt-neuvottelukunnassa viime marraskuussa. – Silloin toimitusjohtaja (Heikki Malinen) sanoi, että nämä rahat on maksettava ja juuri sinne minne ne on ohjattu. On toinen kysymys, kuinka tieto on välittynyt esimiehille, Sandberg toteaa. Siinä missä ylempien toimihenkilöiden puolella on ollut jo aiemmin omat tulospalkkiosysteeminsä ja johdolla omat palkkionsa, tuotannon puolella tämä kaikki on aivan uutta. Satu Ollikaisen mukaan loppuvuodesta 2018 Kiitos-palkkioita jaettiinkin jo enemmän, mutta kaikkein vähiten jakelussa. – Tuotannossa ei ole ollut kulttuuria, jonka avulla tämä voisi onnistua tasapuolisesti kannustaen. Sellaisen oppiminen on erittäin vaikeaa ilman selkeitä tavoitteita, mittareita tai esimerkkejä, hän sanoo. Eikä Bravo!-palkitsemisenkaan kulttuuri ole kovin sujuvasti syntynyt. Myös Sandberg on kuullut epäilyksiä siitä, onko palkitseminen tapahtunut oikein. Hän muistuttaa, että voi viedä asioita eteenpäin, mutta tarvitsee mustaa valkoisella siitä, mitä on tapahtunut. Omiaan hän on neuvonut vaatimaan alueellisissa yt-ryhmissä tietoa siitä, miten rahaa on käytetty. – Kun tästä päätettiin meiltä kysymättä, vaadin, että palkitsemiset tulevat seurantaan. Alueille on määrätty tietty summa palkkioihin käytettäväksi ja me olemme sopineet, että saamme tietää, kuinka se summa on käytetty, Sandberg kertoo. Kiitosja Bravo! -palkitsemista jatketaan ainakin vuoden 2019 loppuun, jolloin Postin hallitus pohtii sen jatkumista tulevaisuudessa. Kiitos-raha voi olla vähintään 30 euroa ja enintään yhden kuukauden palkkaa vastaava summa. Sisätyön resepti tunnetaan latt iateipeistään. Kiitosja Bravo! -palkkiot • Tilannekohtaisia palkkioita, joita Posti pilotoi vuosina 2018–2019. • Budjett i 1 miljoona euroa vuodessa. • Korvaa voitt opalkkion, joka on aiemmin maksett u henkilöstörahastoon. • Tilannekohtainen palkkio myönnetään työntekijöille hyvistä tuloksista ja palvelusta. • Vastuu palkkioiden myöntämisestä on esimiehillä. Reitti_2_2019.indd 25 Reitti_2_2019.indd 25 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 26 010 19 19 19 if.?/pau Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Reitti_2_2019.indd 26 Reitti_2_2019.indd 26 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 27 Talvipäivät ovat PAUn suurin järjestötapahtuma, jonne odotetaan tänäkin vuonna yli 500 jäsentä. Järjestelyistä vastaavat tällä kertaa Helsingin osasto, Helsingin automiehet ja Postija logistiikka-alan asiantuntijat. – Aloitimme valmistelut yli vuosi sitten. Porin talvipäiviin mennessä meillä oli järjestelyt jo pitkällä ja runko valmiina, kertovat Seppo Airaksinen ja Riitta Sievilä Helsingin osastosta. Talvipäivät järjestetään maaliskuun puolivälissä Sokos Hotel Flamingossa Vantaalla, joka luo viikonlopun viettoon erinomaiset puitteet. Majoitus ja kaikki tapahtumat sijoittuvat käytännössä saman katon alle. Tosin salibandyturnaus järjestetään Tiger Sport Arenalla, joka sekin on vain kävelymatkan päässä hotellilta. Avajaiset ja sunnuntain ohjelma pidetään 350-paikkaisessa Finnkinon elokuvateatterissa. – Tärkein asia mitä lähdimme alussa miettimään, oli paikka, tilat ja majoitus. Toivomme, että porukka pysyisi nyt illallakin hyvin kasassa, eikä hajaantuisi omille teilleen. Melkein Rollarit Talvipäivien ohjelmassa lauantaina on ammattiryhmäpalavereiden ja kansanedustajapaneelin lisäksi markkinatori, salibandyturnaus, keilailua, biljardia ja iltajuhla. Sunnuntaina on vuorossa liiton ajankohtaiskatsaus, työehtoklinikka ja eduskuntavaaleihin liittyvän Vapaiden valtakunta -kampanjan esittely. Runsaslumisesta talvesta huolimatta suksia ei kannata ottaa kuitenkaan mukaan. PAUN XIV TALVIPÄIVÄT SOKOS HOTEL FLAMINGOSSA 16.–17.3.2019 Vantaan talvipäivillä hiihdetään vain tanssilatt ialla Talvipäivien järjestelyistä vastaavat osastot odott avat jo talvipäivävieraita. – Täällä hiihdetään ainoastaan tanssilattialla! Hiihtokilpailun järjestäminen olisi ollut turhan haasteellista. Lähdimme siitä, että nämä ovat citytalvipäivät, Airaksinen painottaa. Viihdekeskus Flamingossa on mahdollisuus osallistua omalla kustannuksella myös muihin aktiviteetteihin. Flamingon kylpylä ei kuulu huoneiden hintaan, mutta liiton jäsenet saavat kylpylästä 30 % alennuksen talvipäiväranneketta näyttämällä. Kylpylässä voi maksaa myös Postin Eazybreak mobiilisovelluksella. Lauantain iltajuhlassa juhlakansaa viihdyttää bilebändi Ollin`Stones solistinaan Elsa. Ei ihan Rollarit, mutta kunnon pop-, rock-, danceja heavytykitystä on tiedossa joka tapauksessa. Terveiset talvipäivävieraille Airaksinen ja Sievilä odottavat jo innolla talvipäiviä ja toivottavat kaikki jäsenet ja yhteistyökumppanit tervetulleiksi. – Onhan tää paikka ihan mieletön, loistavat puitteet, uusi hotelli, tilaa ja tapahtumia riittää. Kaikki on käden ulottuvilla sisätiloissa ja tänne on helppo tulla. Talvitakkia et tarvitse kuin sisään tullessa ja pois lähtiessä. Hotellista PAUn oma kiintiövaraus on jo täynnä, mutta lehden mennessä painoon vapaita huoneita oli vielä saatavilla, joita voi tiedustella numerosta 020 1234 600 tai sähköpostitse sokos.hotels@sok.fi . Keilailuun, biljardiin ja salibandyynkin mahtuu vielä mukaan. Lisätietoja keilailusta ja biljardista saat Sepolta numerosta 050 572 3805 ja salibandysta Kiljusen Terolta, puh. 040 827 6498. Ensimmäistä kertaa talvipäivien historiassa PAUn eläkeläisille järjestetään myös oma tilaisuus, joka alkaa hotellin ravintolasalissa lauantaina alkaen klo 13.30. Tapahtuma sisältää runsaasti ajankohtaisia luentoja ikäihmisille mm. liikunnasta, terveydestä ja muistihäiriöistä. Lisätietoja tapahtumasta saat Pekka Korhoselta, puh. 040 5522 388. Eläkeläisille oma tilaisuus 27 Reitti_2_2019.indd 27 Reitti_2_2019.indd 27 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 28 Irtisanott ujen kokemuksia uudessa verkkonäytt elyssä I rtisanottu perintö -hankkeessa lähes 50 ihmistä kertoi kokemuksistaan ja he lahjoittivat yhteensä 79 esinettä ja kuvaa museolle. Suurin osa irtisanomiskokemuksista on viimeisten kymmenen vuoden ajalta, mutta joukossa on myös muutama vanhempi muisto. Kerätyistä esineistä ja niihin liittyvistä tarinoista vähän yli puolet on nyt nähtävillä uudessa verkkonäyttelyssä osoitteessa www.tyovaenliike.fi /irtisanottuperinto "Se uutinen kyllä putosi kuin suorastaan pommi taivaalta, sitä ei siis osannut odottaa”, kertoo yksi haastatelluista tehtaan lakkauttamisesta ja omasta irtisanomisestaan. Oman tarinansa verkkonäyttelyssä kertovat muun muassa kännykkätehtaan työntekijä, 40 vuotta telakalla työskennellyt, mediamyyjä sekä palkanlaskija. Irtisanominen on useimmille ihmisille yksi elämän suurista kriiseistä. Useimmissa tapauksissa tilanne on ollut kipeä ja hankala ja se on aiheuttanut surua ja ahdistusta. Eniten katkeruutta ovat aiheuttaneet laittomat irtisanomiset. Joillekin lähtöpassit ovat olleet tie uusiin töihin sekä uuteen elämään. Verkkonäyttelyssä muutamiin tarinoihin voi tutustua myös äänitallenteina. Näyttelyssä on myös yksi video irtisanomistilanteesta. Lisäksi näyttelyssä esitellään jokaiseen tarinaan liittyvä esine tai kuva. Museon kokoelmiin lahjoitettiin keruun yhteydessä hyvin monenlaisia esineitä. Monet esineistä ovat työhön liittyneitä välineitä, kuten puhelimia tai laskukone. Osa esineistä kertoo koko tehtaan alasajosta. Esimerkiksi ”Potkut” -veistos liittyy Turun telakan lopettamiseen ja tuotannon siirtämiseen Italiaan. Telakan työntekijät valmistivat viimeisinä työviikkoina kantaaottavan veistoksen, joka seisoi keskellä työpaikan lattiaa tuotannon loppuessa. Irtisanottu perintö -hanketta on rahoittanut Museovirasto Eurooppalaisen kulttuuriperinnön juhlavuoden teemavuoden hankkeena. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat olleet SAK, Teollisuusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Vaikka hanke päättyy tämän vuoden lopussa, Werstas ottaa jatkossakin vastaan irtisanomisiin liittyvää aineistoa sekä tallentaa ihmisten kokemuksia asiasta. Irtisanott u perintö -verkkonäytt ely: www.tyovaenliike.fi/irtisanottuperinto Työväenmuseo Werstaalla Tampereella kerätt iin viime vuonna irtisanott ujen kokemuksia sekä irtisanomisiin liitt yviä esineitä. ”Potkut”-veistos, Turun telakan työntekijöiden kannanott o telakan toiminnan lopett amiseen ja toiminna siirtämiseen Italiaan. TEKSTI HANNA YLI-HINKKALA KUVA ANTTI MAKKONEN Työväenmuseo Werstas Reitti_2_2019.indd 28 Reitti_2_2019.indd 28 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 29 Reitti 29 Lukkosulaa taivaan portt eihin Mitä tapahtuu, kun väistämätt ä jonakin päivänä kupsahdamme? Kolumni JONI ERIKSSON ........................................ Kirjoitt aja on harjavaltalainen postiauton kuljett aja, joka rock’n rollin kuuntelemisen lomassa tekee havaintoja modernin maailman menosta. E räänä surkean sateisena sunnuntaiaamuna selailin näyttöpäätteeltäni maailman uutisvirtaa kahvikuppi käsivarteni jatkeena. Katseeni osui Iltalehden sivuilla julkaistuun haastatteluun suomalaisista veljeksistä, jotka jahtaavat haamuja ympäri maakuntia. Ihailtavan omistautuneita he aatteelleen ovat. Itse en moiseen toimintaan usko, vaan lakaisen sellaiset hölynpölyt suoraan roskakoriin. Toisesta näkökulmasta katsoen tämä osoittaa ihmiskunnan, ja nyt sanon tämän kaikella rakkaudella, tyhmyyden. Tutkijat eivät vielä tätä kolumnia kirjoittaessani ole pystyneet todistamaan aaveiden olemassaoloa. Se taas herättää kysymyksen. Mitä tapahtuu kun väistämättä jonakin päivänä kupsahdamme? Jokaisella uskonnolla on asiasta oma versionsa, mutta pääpiirteittäin selitys on aina sama. Elämänsä nuhteettomasti herraa peläten läpikäynyt yksilö palkitaan ihkaomalla hotellihuoneella osakeyhtiö Taivas Oy:stä. Syntiset pakanat taas toimitetaan saappaanjälki persauksessaan helvettiin. Lukekaapa joskus oikein ajatuksen kanssa Raamattua. Ette uskokaan kuinka helposti sinne pääsee. Luukaksen evankeliumissa passitetaan manalaan kaikki, joista ihmiset puhuvat hyvää. Saitko kehuja hyvin tehdyistä lumitöistä? Palkaksi saat kipeän alaselän sekä ikuisen tolppapaikan Luciferin leirintäalueelta. Jos taas olet maailman ystävä, on se tulkittavissa vihaksi Jumalaa kohtaan. Kop kop, kadotus kutsuu. Pidän itseäni agnostikkona. Uskon, että universumissa toimii meitä suurempia voimia, joita emme ainakaan vielä täysin ymmärrä. Yhdysvaltalainen astrofyysikko Neil de Grasse-Tyson keskusteli taannoin asiasta osuvasti CBS:n haastattelussa: “Mikäli maailmankaikkeutta tutkiessamme törmäämme valkopartaiseen mieheen pilvenreunalla, ei minulla ole sen kanssa mitään ongelmaa. Minkäänlaisia todisteita Jumalan olemassaolosta kuitenkaan ei ole. Tämän takia maailman uskontoja kutsutaan nimenomaan uskonnoiksi. Todisteiden puuttuessa uskot yksilönä johonkin jota et voi nähdä”. Entäpä jos korkeamman voiman kanssa voisi jutella kasvotusten? Amazonin sademetsissä majailevien alkuperäiskansojen poppamiehet säännöllisesti konsultoivat jumalia neuvojen toivossa. Toki keskusteluyhteyttä ei pelkän kaurapuuron avulla luoda. Heidän nauttimansa hallusinogeeniset yrtit ovat nimittäin niin tehokkaita, että itse kukin uskoisi vakaasti pelanneensa Jeesuksen kanssa frisbeegolfi a muutaman henkosen jälkeen. Vaikka tässä kaiken kyseenalaistavana yksilönä paasaan, yhtä Raamatun opettamaa asiaa pidän äärettömän suuressa arvossa. Ilman sitä tämä kosmoksen halki kiitävä telluksemme olisi helvettiäkin synkempi paikka. Se on jotain mitä kaikki tarvitsevat. Uskon siihen enemmän kuin mihinkään muuhun tässä maailmassa. Kutsun sitä rakkaudeksi. Reitti_2_2019.indd 29 Reitti_2_2019.indd 29 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 30 RISTIKON RATKAISU SIVULLA 39 Reitti_2_2019.indd 30 Reitti_2_2019.indd 30 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 31 In memoriam Reitti 31 Postin Lapin alueen pitkäaikainen työsuojeluvaltuutettu, sodankyläläinen Hannu Haapaniemi on poissa. Hän menehtyi pitkällisen sairauden murtamana Hämeenlinnassa 30.1.2019. Kavala sairaus uusiutui kerta toisensa jälkeen, vaikka myös parempia, oireettomia vuosia mahtui väliin. Se palasi hänen elämäänsä aina, kun tuntui siltä, että sairaus olisi jo voitettu. Kun Hannu viime vuoden puolella tiesi sen uusiutuneen, totesi hän kenties enteellisesti, että tämäkin risti on vielä kannettava. Silti hän lujasti uskoi parantuvansa. Hannu tuli töihin Sodankylän postikonttorille silloiseen Postija lennätinlaitokseen -sunnuntaijakajaksi 1.6.1977. Siitä hänen postiuransa urkeni, ja hän toimi aluksi sen palveluksessa mm. postimiestehtävissä ja postipalveluauton hoitajana. Lapin alueen työsuojeluvaltuutetuksi hän tuli varavaltuutetun paikalta 11.7.2000 edeltäjänsä Risto Kylmäniemen varhaisen poismenon jälkeen. Työsuojeluvaltuutettuna Hannulla oli laaja Lapinmaa ja määrätty vapaus toimia, mutta siihen sisältyi myös suuri vastuu edustamistaan ihmisistä. Sen työn hän hoiti kunnialla, vaikka oma kunto oli väliin jatkuvaa yläja alamäkeä. Vaikka Hannulla oli omat murheensa, otti hän aina huomioon muut ihmiset, kuunteli heitä, keskusteli heidän kanssaan ja auttoi parhaansa mukaan. Työssään Hannu hoiti suhteita ja solmi kontakteja pohjoisesta etelään jakelun työsuojelun erityisvaltuuViimeinen jänkä – Hannu Haapaniemen muistolle tettu Juha Jyrkisen varamiehenä ja aikaisemmin PAUn liittovaltuuston jäsenenä. Luonto varsinkin Lapin karuus ja sen jylhän kauniit maisemat oli Hannulle kaikki kaikessa. Hän metsästi ja poimi hillaa. Viimeisinä vuosina hän joutui osin luopumaan harrastuksistaan. Lapin kultainen tosin herkkä ja hallanarka marjakin tuntui hävinneen Lapista tyystin. Silti huonoina hillavuosina, joita näyttää nykyään tulevan yhä useammin, saimme Misin seudulta kerättyä niitä hänelle aina muutaman litran. Myös kulttuuri ja Lapin historia kiinnostivat häntä. Kun kysyin kerran, missä se Lapin ja lannan raja nykyään on, hän vastasi, että Lappi alkaa Vuotson baarista. Hiljainen huumori oli Hannun luonteen ominta ominaisuutta. Hannu oli syntynyt Sodankylässä 5.7.1959, joten hän ei ehtinyt viettää 60-vuotispäiväänsä. Häntä suremaan jäivät vaimo ja perheen kaikki nyt jo aikuiset lapset, Hannun vanhemmat ja muut omaiset sekä suuri joukko ystäviä ja työtovereita. Hänet siunattiin maan lepoon 16.2.2019 Sodankylän kirkkomaalle. Eino Leinon sanoin: Lapissa kaikki kukkii nopeasti, maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin. Tuot' olen aatellut ma useasti, kun katson kansan tämän vaiheisiin. Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu kuin heinää, miestä toiveen tosiaan, miest' aatteen, tunteen miestä, kaikki maatuu tai kesken toimiansa katkeaa? Lapin miehen työ jäi kesken, elämänliekki hiipui ja viimeinen jänkä jäi kiertämättä. JUKKA TUOHINO Reitti_2_2019.indd 31 Reitti_2_2019.indd 31 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 32 Re Reiiit it it it ittt itt ittt itt ittttttttttttt itttttt ittttt itt iittti ti ti ti ti ti ti ti ti ttttttttttttttttttttttt 32 32 32 32 322 32 32 32 32 32 32 32 3 32 3 3 3 3 322 3222 Vapaalla Mestari nostaa maltilla NIMI Kenneth Sandvik | HARRASTUS Voimanosto | MILLOIN Kahdesti viikossa TEKSTI HANNA KAUPPINEN KUVAT JUHA PÖYRY, ÅLANDS POST Kenneth ”Kenta” Sandvik • Syntynyt vuonna 1975 • Voimanostaja ja postinkantaja • Asuu Maarianhaminassa • Painoluokka +120kg • Penkkipunnerruksen maailmanmestari vuosina 2003, -04, -05, -06, -07, -10, -11. • Penkkipunnerruksen Euroopan mestari vuosina 2003, -04, -11, -12, -16. • Voimanoston Euroopan mestari vuosina 2006 ja -13. • Parhaat kisatulokset: kyykky 420 kg, penkkipunnerrus 371 kg, maastaveto 327,5 kg Kuka? Reitti 32 Reitti_2_2019.indd 32 Reitti_2_2019.indd 32 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 33 Reitti 33 S andvikin voimanostoura alkoi 26-vuotiaana, kun hän kahdeksan vuoden saliharjoittelun jälkeen kaipasi lisää motivaatiota treeniinsä. Paikallisen voimanostoseuran Ålands Kraft sportklubbenin kaverit kysyivät häntä avustamaan kilpailuihin. Kiinnostus lajia kohtaan heräsi toisten painoja lastatessa. Tuolloin elettiin vuotta 2001. Jo seuraavana vuonna Sandvik voitti penkkipunnerruksen suomenmestaruuden ensimmäisissä kansallisen tason kisoissaan. Sandvik toteaa nopean menestyksen olleen mahdollista lahjakkuuden ja harjoittelutaustan vuoksi. – Toki se vaikutti, että olin harjoitellut kovaa jo vuosia ennen kuin löysin voimanoston, hän sanoo. Suomenmestaruus avasi oven kansainvälisille areenoille ja vuonna 2003 Sandvik voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Slovakiassa. – Se oli erityinen hetki ja edelleen paras urheilumuistoni, koska kisa oli tiukka ja monella osanottajalla oli mahdollisuudet voittoon, hän muistelee. Uran toinen huippukohta Sandvikille oli se, että vuonna 2011 Kansainvälinen voimanostoliitto IPF valitsi hänet kunniajäsenekseen. – Ennen minua sen oli saanut vain 25 urheilijaa, joten se on valtava kunnia. Olen äärimmäisen ylpeä siitä. Kilpailu on vain puolet hauskuudesta Kenta arvelee uransa jatkuneen näin pitkään sen vuoksi, että on aina harjoitellut huolellisesti ja varonut loukkaantumisia. Kuitenkin, nostettuaan raskaita painoja vuosien ajan, hän vahingoitti selkänsä vuoden 2017 sykKenneth Sandvik on mitä todennäköisimmin PAUn vahvin jäsen. Hän on moninkertainen voimanoston maailmanmestari, joka on tehnyt useita Suomen, Euroopan ja maailmanennätyksiä. Hän on Kansainvälisen voimanostoliiton IPF:n kunniajäsen, joka työskentelee Ålands Postilla. syllä eikä voi enää kilpailla kyykyissä eikä maastavedoissa. – Siksi teen nykyään vain kaksi raskasta harjoitusta viikossa, kun aiemmin harjoittelin kolmesti viikossa: kerran kutakin kisalajia. Treenaan kerrallaan noin 1,5 tuntia hitaalla tahdilla, Sandvik kertoo. – Mitä raskaampi ja vanhempi nostaja, sitä kauemmin palautumisessa kestää. Ja kovasta treenistä palautumiseen auttaa vain lepo. Jos harjoittelisin useammin, tulisin ylikuntoon tai vahingoittuisin. Harjoittelu jatkuu, koska kyse on elämäntavasta. Kisoissa näkee, onko tullut treenattua niin kuin oli tarkoitus. Kisoissa tapaa myös urheiluvuosien tuomia ystäviä. Samoin on salilla. Sandvik kyseenalaistaisi koko voimanoston mielekkyyden, jos ei pitäisi seuratovereistaan. – Kilpailu mitaleista on vain puolet hauskuudesta. Sosiaalinen puoli on ihan yhtä tärkeää, hän toteaa. Vuonna 2004 Sandvik tapasi kisoissa Marcelan, jonka kanssa hänellä on nyt neljä ja puolivuotias tytär Lillan. – Me molemmat harjoittelemme aktiivisesti, joten kannustamme toisiamme koko ajan. Voimanosto on elämäntapa, joka vie paljon aikaa. Onneksi olen löytänyt ihmisen, joka on asialle yhtä omistautunut, Sandvik kiittää “Se, joka nostaa isoja painoja” Kenta on työskennellyt Ålands Postilla jo lähes 30 vuotta. Hän aloitti iltaja viikonlopputöissä lehdenjakajana vuonna 1990 ja siirtyi päivätöihin vuonna 1994. Työ on limittynyt harjoittelun kanssa oivasti. – Viime vuosiin asti työt alkoivat 6.30 ja se sopi harjoitteluun paremmin, mutta nykyinen kahdeksasta neljään -työ käy myös. Aikaa riittää harjoitteluun varsinkin nyt, kun harjoittelen vain kaksi kertaa viikossa. Kenta arvostaa työnantajan joustavuutta. Työt on voitu järjestää niin, että hän on päässyt matkustamaan kilpailukalenterin mukaisesti. Åland Post on myös yksi Ålands Kraft sportklubbenin sponsoreista. Maarianhamina on pieni kaupunki, jossa kaikki tavallaan tuntevat toisensa. Sandvik arvelee, että monille hän on “se tyyppi, joka nostaa isoja painoja” – Joskus ihmiset tervehtivät minua ja toivottavat onnea kisoihin. Viime vuosina minulta on tosin alettu kysellä, milloin jään eläkkeelle. No, onko eläkkeelle jääminen käynyt mielessä? – Otan vuoden kerrallaan, mutta en ole ajatellut lopettaa vielä vähään aikaan. Jatkan avoimessa sarjassa niin kauan kuin minulla on realistisia mahdollisuuksia mitaleille, vaikka voisinkin jo kilpailla yli 40-vuotiaiden masters-sarjassa. Seuraavat tavoitteeni ovat penkkipunnerruksen maailmanmestaruuskisat Japanissa toukokuussa ja Euroopan mestaruuskisat Tampereella lokakuussa. Reitti 33 Reitti_2_2019.indd 33 Reitti_2_2019.indd 33 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 34 Ott eita työelämästä Hollantilainen tuomioistuin: Ruokalähetit ovat työntekijöitä Amsterdamilainen tuomioistuin päätti tammikuussa, että ruokalähettipalvelu Deliveroon työntekijöitä ei voi pitää yrittäjinä. Yhtiö on aiemmin noudattanut linjaa, jonka mukaan lähetit määritellään yksityisyrittäjiksi. Oikeustapauksen pani vireille hollantilainen ammattiliitto FNV. Suomessa työntekijän oikeuksia ovat vii me aikoina vaatineet Foodoran ja Woltin ruokalähetit. Yritysten lähetit toimivat alustataloudessa yrittäjän vastuulla ilman työntekijän aseman mukanaan tuomaa turvaa. Tuomioistuimen päätöksestä uutisoi Voima-lehti. Posti tarjoaa tukea savutt omuuteen Koko Posti-konsernista tuli savuton työpaikka 1.1.2019. Tämä tarkoittaa, että Posti tarjoaa työntekijöilleen työterveyshuollon kautta tukija kannustusohjelman tupakoinnin lopettamiseen. Ohjelmaan kuuluu myös tupakoinnin lopettamista helpottava lääkitys tai muu korvaushoito. Kolmen kuukauden korvaushoidon kustannukset työntekijä saa takaisin kuittia, esimiehen kuittausta ja sitoumuslomaketta vastaan. Korvauksia voi hakea 1.11.2018 alkaen ja 30.6.2019 asti ohjeistuksen mukaan. Työpaikan savuttomuus tarkoittaa, että tupakointi on työpaikalla kielletty lukuun ottamatta lakisääteisiä ja työehtosopimuksiin kirjattuja taukoja. Tupakointipaikat sijoitetaan työpaikan ulkopuolelle siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan sisätiloihin. Nuuskaa ja sähkötupakkaa saa käyttää tupakointipaikoilla. Savuttomalla työpaikalla voi käyttää nikotiinikorvaushoitotuotteita, ja niitä suositellaan käytettäviksi esimerkiksi osana työterveyshuollon tarjoamaa lopettamisen tukea. Jos haluat lopett aa tupakoinnin ja päästä mukaan työterveyshuollon ohjelmaan, varaa aika työterveyshoitajallesi! Toteutuuko teillä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus? Tasa-arvoja yhdenvertaisuuslait edellyttävät esimerkiksi sukupuoleltaan, seksuaalisuudeltaan, iältään, alkuperältään, kieleltään, mielipiteiltään ja terveydentilaltaan toisistaan eroavien ihmisten kohtelemista samanarvoisina. Posti-konsernin tasa-arvotoimikunta seuraa ja valvoo, että Postissa noudatetaan tasa-arvoja yhdenvertaisuuslakeja kaikilla työelämän osa-alueilla. Toimikunta • vastaa Postin tasa-arvoja yhdenvertaisuusohjelmasta, joka pohjautuu muun muassa lakeihin sekä Postin eettisiin ohjeisiin, • toteuttaa noin joka toinen vuosi tasa-arvokyselyn, jonka tulokset käsitellään Postin yt-neuvottelukunnassa ja tulokset julkaistaan Pointissa, • ajaa vuosittain tasa-arvoraportin, jossa seurataan palkkatasoja ja sijoittumista eri tehtäviin naisten ja miesten välillä sekä • vastaa tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioiden palautekanavasta ja käsittelee saadut palautteet. Posti-konsernin henkilöstö voi ottaa yhteyttä tasa-arvotoimikuntaan, jos tasa-arvoja yhdenvertaisuusasioissa ilmenee työpaikoilla ongelmia, joita ei paikan päällä saada ratkaistua. Tarvittaessa asioita voidaan käsitellä myös anonyymisti. – Palautteet ovat olleet hyvin erilaisia. Esimerkiksi yt-neuvotteluiden yhteydessä on pohdituttanut, onko vähentämisjärjestystä noudatettu yhdenvertaisesti. Toisinaan on tullut palautteita siitä, onko avoimen työpaikan valintaprosessi kohdellut kaikkia hakijoita yhdenvertaisesti, kertoo toimikunnan sihteeri Piia Willberg. Toimikuntaan voi ehdottaa myös ideoita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tasa-arvotoimikunnan tavoittaa osoitteesta tasa-arvo@posti.com. Reitti_2_2019.indd 34 Reitti_2_2019.indd 34 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 35 TUTKIMUS Liberalisoinnin vaikutukset eivät vastanneet tavoitt eita Postimarkkinoita on liberalisoitu maailmanlaajuisesti 1990-luvulta alkaen: valtiot ovat purkaneet yhtiöidensä monopoleja ja vapautt aneet markkinoita jakeluyhtiöiden kilpailulle. Samanaikaisesti varsinkin eurooppalaiset päätt äjät ovat korostaneet yleisten, laadukkaiden ja kohtuuhintaisten postipalvelujen takaamista kaikille ihmisille asuinpaikasta riippumatt a. Liberalisoinnilla on yleisesti tavoiteltu parempaa palvelua hintojen laskua ja talouden ja työllisyyden kasvua. Palvelualojen ammatt iliitt ojen katt ojärjestö Uni Global Unionin teett ämä tuore kansainvälinen tutkimus kertoo, kuinka nämä tavoitt eet ovat toteutuneet. 1. 2. 3. Onko palvelu parempaa? Ei. Yleispalveluvelvoitt een mukaisten palvelujen laatu on liberalisoinnin myötä kaikkialla heikentynyt. 1. luokan kirjeen kulku on hidastunut ja postia jaetaan aiempaa harvemmin. Ovatko hinnat laskeneet? Kyllä ja ei. Yleispalvelu velvoitt een mukaisten palvelujen hinnat ovat nousseet. Työvoiman hinta työnantajille sen sijaan on laskenut. Onko talous ja työllisyys kasvanut? Riippuu, kenen taloudesta puhutaan. Posti myyntija pakett ikuriiri yritykset ovat hyötyneet, mutt a työnteki jöiden palkat ovat huonon tuneet ja työpaikat vähentyneet. Työllisyys on kasvanut epätyypillisten työsuhteiden sektorilla, johon kuuluvat muun muassa tarvitt aessa työhön kutsutt avat, vuokratyöntekijät, alihankkijat ja itsensä työllistäjät. 1. 2. 3. Lähde: The Economic and Social Consequences of Postal Services Liberalization. Syndex/Uni Global Study 2018. on laskenut. Lähde: The Economic and Social Consequences of Postal Services Libe Reitti_2_2019.indd 35 Reitti_2_2019.indd 35 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 36 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett älähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Niina Pentinmäki, asiantuntija 36 Osasairauspäiväraha ja vuosiloma Olen osasairauspäivärahalla ja teen 50-prosenttista työaikaa. Miten vuosiloma kuluu kohdallani? Lisäksi haluaisin tietää, miten kuluu joustovapaa samassa tilanteessa. Vuosiloma kuluu päivä päivästä, vaikka tekisikin 50-prosenttista päivää. Joustovapaa mitataan tunteina, joten se kuluu tunti tunnista: esimerkiksi neljän tunnin työpäivä vastaa neljää tuntia joustovapaata (viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus 22 § 17 mom.). On toinen juttu, kannattaako osasairauspäivärahan aikana pitää vuosilomaa. Jos osasairauspäiväraha katkaistaan vuosiloman ajaksi, tulee työterveyslääkärin kirjoittaa B-lausunto osasairauspäivärahaa varten lomaa ympäröivälle ajalle. Tässä tapauksessa vuosilomaa seuraa omavastuuaika. Jos osasairauspäiväraha katkeaa alle 30 kalenteripäivän ajaksi, tulee työntekijälle 1 arkipäivän omavastuuaika, jonka aikana ei saa olla töissä. Jos loma kestää yli 30 arkipäivää, omavastuuaika on 1 + 9 arkipäivää. Kuuluvatko SOLin vuokratyöntekijät työterveyshuollon piiriin? Olen SOLin vuokratyöntekijä ja työskentelen säännöllisesti postilla. Vuokratyöntekijöiden keskuudessa on kiertänyt huhu, että emme kuuluisi Työterveyshuollon piiriin, mikäli koeaika on voimassa. Pitääkö tämä paikkansa? Huhu ei pidä paikkaansa. Laissa tai viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa ei ole rajattu koeajalla olevia työterveyshuollon ulkopuolelle. Näin olle n vuokratyöntekijän pitää voida käyttää työterveyshuollon palveluja myös koeajan aikana. Työterveyshuollon palveluja on rajattu, jos työntekijällä on palkaton poissaolo tai jos työntekijänä on opiskelija, joka kuuluu opiskelijoiden terveydenhuollon piiriin. Koeaika ei kuitenkaan kuulu tällaisiin rajoitusperusteisiin. SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa on otettu puheeksi, että koeajalla olevia ei voida jättää työterveyshuollon ulkopuolelle. Toinen vaihtoehto on pitää osasairauspäiväraha voimassa vuosiloman ajan. Tällöin osasairauspäiväraha tulee hakea koko ajalle yhdenjaksoisesti, vaikka olet välillä vuosilomalla. Sinulle ei tule uutta omavastuuaikaa loman jälkeen, vaan voit palata loman jälkee n suoraan osa-aikatyöhön. Tämän vaihto ehdon kohdalla on hyvä muistaa, että osasairauspäivärahaa voi saada maksimissaan 120 arkipäivää ja kyseiset päivät kuluvat myös vuosiloman aikana. Loman aikana kuluneet osasairauspäivärahan päivät eivät siis palaudu myöhemmin käytettäviksesi. Koska vuosiloman ajalta työnantajan maksama palkka pohjautuu vuosi lomaan eikä sairauteen, osasairauspäiväraha maksetaan loman ajalta työntekijälle itselleen. Eli työntekijä saa sekä vuosiloma-ajan palkan että osasairauspäivärahan itselleen, kompensaatioksi sairauden aikana kulutetuista lomapäivistä. aikana ei saa olla töissä. Jos loma kestää yli 30 arkipäivää, omavastuuaika on 1 + 9 arkipäivää. Reitti_2_2019.indd 36 Reitti_2_2019.indd 36 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 37 Re Reitti 37 37 37 37 37 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 Ay-majakka Turvaa työterveysneuvott eluihin R iskien arvioinnin näkökulmasta vaikuttaa loogiselta. Älylaitteita voidaan kaukokuunnella, niillä voidaan tallentaa ja kuvata salaa. Kun henkilö osallistuu Skype-neuvotteluun, niin kukaan ei voi myöskään olla täysin varma, onko hän huoneessaan yksin. Liikesalaisuuksien ja yksilön arkaluontoisten asioiden käsittelyn olisi hyvä olla samassa linjassa ja yhtä tärkeitä kumpikin. Onhan työntekijä yrityksen tärkein voimavara. Työterveysneuvotteluissa käsitellään välillä hyvinkin arkaluontoisia yksilön terveyteen liittyviä asioita. Epäilen, toteutuuko arkaluontoisten asioiden luottamuksellinen käsittely ja turvallisuus Skypessä. Jos henkilö on Skypen kautta mukana työterveysneuvotteluissa, en voi tietää, onko hän yksin ja tallentaako joku älypuhelimella keskusteluja. Skypen käyttöön työkykyneuvotteluissa ei ota kantaa henkilötietolaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, laki yksityisyyden suojasta työelämässä koskien terveydentilaa koskevien asioiden käsittelyä eikä uusi yleinen tietosuoja-asetus. Laki säätää toki arkaluontoisten asioiden rajaamisesta. Koska Skypen tai muiden IPpuhekanavien käytöstä ei ole nimenomaisia säädöksiä laissa tai asetuksissa työterveysneuvottelujen osalta, niin työnantaja voi käyttää niitä myös työterveysneuvotteluissa, mikäli katsoo, että niiden käytöllä ei vaaranneta henkilötietojen käsittelyä. Työantaja on kuitenkin vastuussa tietoturvan toteuttamisesta. Kun säädökset eivät Skypeä tunnista, niin Skypen käyttö on sallittua. Vähän samoin kuin liikkeiden ei ole pakko ottaa käteistä rahaa vasYritykset kertovat Skypen olevan turvallinen neuvott eluja tiedonvälityskanava. Osa yrityksistä on kuitenkin päätynyt pitämään liikesalaisuuksia ja muita tärkeitä asioita koskevia palavereita kasvotusten samassa tilassa. Palaveriin ei saa ott aa mukaan verkossa olevia tietokoneita, tablett eja tai älypuhelimia. taan, kun myös se puuttuu lainsäädännöstä. Skypellä osallistuminen työterveysneuvotteluun jakaa mielipiteitä. Skypen väitetään olevan turvallinen ja henkilön arkaluontoisia terveystietoja ei saa siellä käsitellä ilman hänen lupaansa. Työterveyshuolto ja työnantaja kantavat vastuun Skypen järjestelyistä. Ei tehdä ongelmaa sellaisesta, mitä ei ole. Ymmärrän kyllä tämän, mutta en anna varauksetonta hyväksyntää tälle, kun näen tämän samanarvoisena tietoturva-asiana yksilölle kuin nuo yritykset näkevät käsitellessään liikesalaisuuksia ilman tietotekniikkaa. Omalle esimiehelleni pystyn kyllä kertomaan hyvinkin arkaluonteisista asioista, samoin työterveyshuollon ammattilaisille. Haluaisin kuitenkin tehdä tämän kasvotusten samassa huoneessa, en Skypen kautta. Mutta ei tehdä tästä ongelmaa. Itse uskon, että jonain päivänä Skypen ja muun tietotekniikan käyttö työterveysneuvotteluissa kirjoitetaan lainsäädäntöön. Tiesithän, että voit pyytää työsuojeluvaltuutetun tukihenkilöksi mukaasi työterveysneuvotteluun. ANNELI LIIKALA työsuojeluvaltuutett u, toimihenkilöt ponot 20–44 (ei 22) ja 60–69 Työnantaja on vastuussa tietoturvan toteutt amisesta. Reitti_2_2019.indd 37 Reitti_2_2019.indd 37 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 38 Menoon mukaan Etelä-Suomen logistiikan ammatt iosaston vuosikokous Aika: Perjantaina 22.3.2019 klo 18.30 Paikka: Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, 00100 Helsinki Ilmoittautuminen ruokailun vuoksi 14.3. mennessä Timo Saariselle 040 741 7172 tai timo.saarinen@fl exo.fi . Etelä-K ymen osaston vuosikokous Aika: 29.3.2019 alkaen klo 18.00 Paikka: Ravintola Meriniemessä, Meriniementie 1, 48100 Kotka Kokouksessa valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta vuodelle 2019 sekä käsitellään muut sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Osasto tarjoaa ruokailun kokouksen jälkeen. Ruokailun vuoksi ilmoittakaa kokoukseen tulostanne Liisa Lapinkankaalle puh: 040 315 4389 tai liisa.lapinkangas@ posti.com 22.3.2019 mennessä T: Osaston toimikunta PAUn Helsingin Automiesten vuosikokous Aika: 30.3.2019 klo 15.00 Paikka: Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki Käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat. Vuosikokouksen jälkeen tarjotaan kokoukseen osallistujille päivällinen. Ruokailua varten tulee ilmoittautua etukäteen 8.3.2019 mennessä Arto Räsäselle puh. 040 553 4095 tai arto.rasanen@posti.com. Muistathan ilmoittaa erityisruokavaliostasi. TERVETULOA! PAU n Helsingin Automiesten osasto ry:n toimikunta. PAUn Helsingin osaston vuosikokous Aika: lauantai 30.3.2019 klo 11.00 Paikka: Hotelli Arthur, Vuorikatu 19, 00100 Helsinki Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen yhdeksännen pykälän mukaisia asioita: esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus vuodelta 2018, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019, valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunnan jäsenet sekä päätetään toimikunnan palkkioista. Ajankohtaiskatsauksen pitää PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen. Kokouksen jälkeen osasto tarjoaa lounaan noutopöydästä. Sitovat ilmoittautumiset ruokailun vuoksi viimeistään sunnuntaina 24.3.2018 tekstiviestillä numeroon 050 590 6701 tai sähköpostilla: pau.helsinginosasto@ gmail.com. Tervetuloa! PAUn Kaakkois-Suomen osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 30.3.2019 klo 11.00 Paikka: Spahotel Casino, salonkikabinetti, Kylpylaitoksentie 7, 57130 Savonlinna Kokouksessa valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta, sekä käsitellään sääntömääräiset asiat ja muut kokoukselle esitetyt asiat. Ilmoittautumiset ruokailun takia Merja Hirvoselle 21.3. mennessä, 050 540 8085 tekstiviestillä tai S-postilla memmu26@ gmail.com. Tervetuloa! Toimikunta PAU n Kanta-Hämeen osaston vuosikokous Aika: 23.3.2019 klo 13.00 Paikka: Kerhoravintola Seiska, Suomen Kasarminkatu 7, Hämeenlinna. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat kuten vuoden 2018 tilinpäätös ja toimintakertomus, vuoden 2019 talousarvio ja toimintasuunnitelma, puheenjohtajan ja toimikunnan valinta. Ilmoittautumiset mielellään toimipaikoittain 9.3. mennessä jari.kuurasuo@pp.inet.fi tai tekstarilla 040 535 2188. Osanottajille tarjotaan lounas. Tervetuloa! Toimikunta. Kokkolan Automiehet ry vuosikokous Aika: Keskiviikko 6.3.2018 klo 17:00 Paikka: Kokkolan Postin terminaali, neuvotteluhuone, Terminaalikatu 7, 67700 Kokkola Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.Tarjolla pullakahvit. Ilmoittautumiset ma 4.3. mennessä: A-P Mäki 040 531 0232 Tervetuloa! Kuopion osaston vuosikokous Aika: Sunnuntaina 24.3.2019 klo 11:00 Paikka: Hotelli Puijonsarvi, Minna Canthin Katu 16, Kuopio Käsitellään sääntömääräiset asiat. Valitaan puheenjohtaja ja toimikunta v. 2019, käsitellään toimintasuunnitelma ja osaston talousarvio 2019 sekä käydään läpi tilinpäätös ja toimintakertomus v. 2018 ja päätetään osaston kesämökin myynnistä. Liiton työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen on paikalla kertomassa ajankohtaiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Sitova ilmoittautuminen ruokailua varten keskiviikkoon 13.3.2019 mennessä. Kerro myös ruokailuun liittyvistä allergioista ilmoittautumisen yhteydessä osaston sähköpostiin: paukuopio@gmail.com tai puhelimitse Juha Heikkinen 040 735 7282. Tervetuloa! T oimikunta Kyme n osasto ry:n vuosikokous Aika: 29.03.2019 klo 18.00 Paikka: Pohjola-talon edustustilat, Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PAUn Kymen osaston sääntömääräisessä vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat: muun muassa vuoden 2018 toimintaja tilikertomukset, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019, henkilövalinnat vuodelle 2019 sekä jäsenten esittämät asiat. Osasto tarjoaa ruokailun kokouksen jälkeen. MahReitti_2_2019.indd 38 Reitti_2_2019.indd 38 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 39 Ristikon ratkaisu K A R I N A T B A S K E R I L A N A E L M E R E L I N I S T U K K A I V A I L U T A V U T O R I G O T A S O S A T A P Ä I N E N O K L A L T A I R S T A S P I E S T Y R I M A U Y H I D A S S I L I T T E L Y I T A R A U V A R T O T L U M I S A T E E S S A R I T S E P L U S A L U I V A P A A A I K A E N O T A S U T T I M A N T T I O O E I N O L K A T A M T H E R A K L E S R U S I N A A M O S I T K U T Y L I N K I V I L A J I T Y Y L I T A L E T T U T T U S A N A Palautearvonnan voitt aja lehdestä 1/2019 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Jaana Virtanen. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. dollisuus myös uimiseen ja saunomiseen. Omat pyyhkeet mukaan! Ennakkoilmoittautumiset ruokailua varten 25.3. mennessä: tero.kelkka@posti. com tai tekstiviestillä 040-5589652. Tervetuloa! Toimikunta Lappeenrannan osaston vuosikokous Aika: 23.3.2019 klo 13.00 Paikka: Hotelli Scandic Patria, Kauppakatu 21, 53100 Lappeenranta Kokouksessa valitaan puheenjohtaja, toimikunta ja käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset ruokailun takia 15.3 2019 mennessä tekstiviestillä tai puhelimitse osaston sihteerille: Pekka Henelius puh.044 0722651. PAUn Länsi-Suomen osaston kevätkokous Aika: Lauantaina 23.3.2019 klo 12.00 Paikka: Kahvila-ravintola Torni, Vesitorninkatu 2, 26100 Rauma. Kulkuohje: Valtatie 8 kupeessa, Eteläkadun, Lensunkadun ja Kaunisjärvenkadun ympyrästä Nummenkadun kautta Vesitorninkadulle. Käsiteltävät asiat: vuoden 2018 toimintaja tilikertomus sekä toiminnantarkastajan lausunto päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat Kokouksessa kuullaan PAUn asiantuntija Niina Pentinmäen ajankohtaiskatsaus mm. päättyneistä yt-neuvotteluista sekä kansanedustaja Kristiina Salosen poliittinen ajankohtaiskatsaus. Alueen ajan kohtaisista asioista kertovat pääluottamusmies Mauri Alanen ja työsuojeluvaltuutettu Kari Salonen. Osasto tarjoaa kokouksen osanottajille ruokailun. Matkakulut maksetaan laskua vastaan vähennettynä omavastuuosuudella (paikallisbussimaksu). Porin Jakelukeskuksesta lähtee bussi tai muu kuljetus klo 10.45 ja se kiertää tarvittaessa Porin linja-autoaseman kautta lähtien sieltä klo 10.50. Bussi tai muu kuljetus kulkee Valtatie 8 pitkin. Kuljetukseen ilmoittautumiset Porin edunvalvonnan numeroihin viimeistään keskiviikkona 20.3. Jos Ugin + ympäristön tai Huittisten-Euran + ympäristön alueelta on riittävästi lähtijöitä, järjestetään näiltä alueilta yhteiskuljetus. Ugin alueelta ilmoittautumiset Ari Heikkilälle puh. 040 5200 503 ja Huittisten-Eura alueelta Kari Saloselle puh. 0400 709 118. Keskiviikkoaamuna 20.3 alueidensa luottamusmiehet keräävät kokoukseen ilmoittautuvien nimet. Ennakkotiedot osanottajista tarvitaan ruokailun vuoksi. Näin emme joudu maksamaan ylimääräistä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kyselemään! Toimikunta PAU n Oulun alueen osaston vuosikokous Aika: Lauantaina 23.3.2019 alkaen klo.13.00 Paikka: Oulun Postikeskus, Takalaanilantie 2, 90600 Oulu Ilmoittautuminen 8.3. mennessä pauoulu@gamil.com Pieksämäen osaston vu osikokous Aika: Lauantai 2.3.2019 klo 15.00 Paikka: Hilpeä Hospodar, Savontie 9, 76100 Pieksämäki Kokous alkaa osaston tarjoamalla ruokailulla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Varsinais-Suomen osaston vuosikokous Aika: 30.3.2019 klo 12 (kahvitarjoilu 11.30 alkaen) Paikka: Tykistökatu 6, ravintola Maunon auditorio Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset vuosikokousasiat ja luovutetaan uusille eläkkeelle siirtyneille jäsenille osaston pöytälippu. Kokouksessa käsitellään myös esitykset PAUn liittovaltuuston kevätkokoukselle. Esitykset on toimitettava PAUn Varsinais-Suomen osastolle PL 100, 20251 Turku 7.3.2018 kello 12 mennessä. Kokouksen alustajana toimii PAUn työehtoasiantuntija Jussi Saariketo. Kokouksen jälkeen tarjoillaan lounas ravintola Maunossa. Tarjoilun varmistamiseksi ilmoittautumiset osallistumisesta pyydetään tekemään viimeistään 15.3.2019. Kokousosanottajia pyydetään ilmoittamaan myös mahdollisista erityisruokavalioista. Henrik Husar puheenjohtaja, henrik.husar@posti.com, 040 555 1010 tai Tommi Tienpää plm, taloudenhoitaja, tommi.tienpää@posti.com, 050 572 8759. T oimikunta PALAUTETTA: Lukijat pitivät Reitt i 1/2019:n parhaana artikkelina Hanna Kauppisen tekemää jutt ua Postin palvelumyyjistä. Reitti_2_2019.indd 39 Reitti_2_2019.indd 39 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 40 På svenska Ska även SOL:s hyresarbetare ha företagshälsovård? Jag är hyresarbetare på SOL och arbetar regelbundet på Posti. Bland hyresarbetare har det ryktats att vi inte skulle ha företagshälsovård under prövotiden. Är det sant? Det är inte sant. Lagen eller Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschens kollektivavtal lämnar inte anställda med prövotid utanför företagshälsovården. Således ska en hyresarbetare kunna använda företagshälsovårdstjänster även under prövotiden. Det fi nns begränsningar i företagshälsovårdstjänster under arbetstagarens oavlönade ledigheter eller för arbetstagare som är studerande och hör till studenthälsovård. Prövotiden är dock inte en grund för sådana begränsningar. Facket har tagit upp saken med SOL Henkilöstöpalvelut Oy och påpekat att arbetstagare med prövotid inte kan lämnas utanför företagshälsovården. Partiell sjukdagpenning och semester Jag är på partiell sjukdagpenning och har 50 procents arbetstid. Hur räknas min semester? Därtill skulle jag vilja veta hur fl exledighet fungerar i samma situation. Semester förfl yter dag för dag, även om du har 50 procents arbetstid. Flexledighet räknas i timmar, så det förfl yter timme för timme: till exempel fyra timmars arbetsdag motsvarar fl exledighet på fyra timmar (22 § 17 mom. i Kollektivavtal för kommunikationsoch logistikbranschen). En annan sak är om det lönar sig att ha semester under partiell sjukdag penning. Man ska tänka eft er om betalning av partiell sjukdagpenning ska avbrytas under semestern. Då ska företagsläkaren ge ett B-utlåtande för tiden omkring semestern. Det är skäl att iakttas att i detta fall följs semestern av kvalifi kationstid. Om partiell sjukdagpenning avbryts för en period som är mindre än 30 kalenderdagar är kvalifi kationstiden en dag, då man inte får jobba. Om semestern är längre än 30 vardagar, är kvalifi kationstiden 1 + 9 vardagar. Ett annat alternativ är att ha partiell sjukdagpenning giltig under semestern. Partiell sjukdagpenning ansöks då per en gång för hela perioden, även om du är på semester för ett tag. Du kommer inte att ha en ny kvalifi kationstid eft er semestern, utan du kan återkomma direkt på deltidsarbetet eft er semestern. I samband med detta alternativ ska du ändå komma ihåg att partiell sjukdagpenning kan utbetalas högst för 120 vardagar och dessa dagar förfl yter även under semestern och de kan således inte användas senare. Eft ersom semesterlönen baserar sig på semestern och inte på sjukdomen, betalas partiell sjukdagpenning direkt till arbetstagaren själv under semestern. Således betalas arbetstagaren semesterlön och partiell sjukdagpenning som kompensation för semesterdagar under sjukledigheten Reitti_2_2019.indd 40 Reitti_2_2019.indd 40 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 41 In English Are the temporary agency workers of SOL entitled to occupational health care? I’m a temporary agency worker of SOL and I work regularly at Posti. Th ere has been a rumour going around the temporary agency workers that we are not entitled to the occupational health care during the trial period. Is this true? Th e rumour is not true. Th ere are no restrictions in the law or in the collective labor agreement for the Communications and logistics sector that would limit the use of occupational health care to only workers who are not on a trial period. So, a temporary agency worker is entitled to use the occupational health care also during the trial period. Th ere are some restrictions regarding the use of occupational health care in situations where a worker is on an unpaid leave or if the worker is also a student with access to student health care system. However, regarding trial periods, there aren’t any such restrictions. SOL Henkilöstöpalvelut Oy has been informed that workers on trial periods can’t be ruled out of using the occupational health care. Partial sickness allowance and annual holiday I am receiving partial sickness allowance and I am working only 50 % of the fulltime working hours. How does this aff ect my annual holiday and my fl exible time off ? Working only 50 % of the full-time working hours doesn’t aff ect how the annual holiday days are spent so if you are on a holiday for one day during the partial sickness allowance, you have spent one full day of your holiday days. However, fl exible time off is accumulated on an hourly basis so one hour equals one hour: for example, a 4-hour working day equals 4 hours of fl exible time off (the collective labor agreement for the Communications and logistics sector, 22 § subsection 17). However, another thing is whether it is advisable to have holiday during the partial sickness allowance. If you are going to have your holiday, then you need to decide whether you want to discontinue the partial sickness allowance for the time of your annual holiday. In this case your occupational health doctor should write you a medical certifi cate that doesn’t cover the time of your annual holiday. It is worth noticing that aft er your holiday, there will be a waiting period to your partial sickness allowance. If there is a less than 30 days break to the partial sickness allowance, the waiting period will be one working day during which the employee must be absent from work. If your holiday lasts for more than 30 working days, the waiting period will be 1 + 9 working days. Another option is not to stop the partial sickness allowance for the time of your annual holiday. In this case you must apply for the partial sickness allowance for the whole time period even though you are on a holiday in between. Aft er the holiday, there won’t be any waiting period and you can go back to work straight away. It is good to remember that the partial sickness allowance is payable for a maximum of 120 working days and these days will be spent also during your holiday. So, the partial sickness allowance days that will be spent during your holiday will not be restored later. During the annual holiday the partial sickness allowance will be paid directly to the employee him-/herself because the annual holiday pay paid by the employer is not based on the sickness but on the annual holiday itself. So, in this case the employee gets to keep both the annual holiday pay and the partial sickness allowance as a compensation for the holiday days spent during the sickness. Reitti_2_2019.indd 41 Reitti_2_2019.indd 41 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 42 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 42 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma-pe klo 9–12 ja klo 13–15, asiakaspalvelu on suljettu klo 12–13 OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Liikaa maksetut etuudet peritään takaisin Jos työttömyysetuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on pääsääntöisesti perittävä takaisin. Työttömyysetuudet rahoitetaan pääosin julkisin varoin, eikä liikamaksun takaisinperinnästä voida luopua ellei siihen ole lainmukaista perustetta. Havaittua liikamaksua ei saa jättää huomioimatta, vaan kassan on aina ryhdyttävä toimenpiteisiin. Takaisinperintätilanteita syntyy, kun työttömyysetuuden saajalla ei ole ollut lainkaan oikeutta etuuteen tai työttömyysetuuden saajalla on ollut oikeus myönnettyä etuutta alemman tasoiseen etuuteen. Tämä voi johtua esimerkiksi takautuvasti myönnetystä eläkkeestä, takautuvasti annetusta työvoimapoliittisesta lausunnosta, etuuden saajan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä tai etuuden maksajan virheestä. Ennen tak aisinperintäpäätöksen antamista mahdollinen virheellinen etuuspäätös on poistettava ja asiassa on annettava uusi kielteinen tai myönteinen päätös. Virheellisen etuuspäätöksen poistaminen edellyttää usein etuuden saajan suostumusta tai päätöksen poistamisen hakemista sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lisäksi ennen uusien etuusja takaisinperintäpäätösten antamista liikamaksun saajaa on kuultava eli hänelle on varattava mahdollisuus selvityksen antamiseen takaisinperintäasiassa. Kuulemisen tarkoitus on selvittää liikamaksun saajan näkemys takaisinperintäperusteesta ja takaisinperinnän suuruudesta sekä liikamaksun saajan tilanne takaisinperinnästä luopumisen kannalta. Vain tietyissä tilanteissa kassa voi ratkaista asian uudelleen ilman liikamaksun saajan kuulemista tai päätöksen poistamista. Esimerkiksi, kun etuuden saajalle on kassan päätöksen antamisen jälkeen myönnetty takautuvasti työkyvyttömyyseläke, jolloin liikaa maksettu etuus saadaan perittyä takaisin suoraan eläkkeenmyöntäjältä. Suurin osa etuuden liikamaksuista aiheutuu, kun etuudensaajalle myönnetään takautuvasti eläkettä tai muuta takautuvaa sosiaalietuutta samalta ajalta, jolta hän on saanut työttömyysetuutta. Pääsääntöisesti näissä tilanteissa työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun työttömyysetuuden eläketai vakuutuslaitoksen myöntämästä takautuvasta suorituksesta. Jotta ylimääräisiltä takaisinperintätilanteilta vältyttäisiin, ilmoita hakemuksessa kaikki työssäolot, sairaspäivät ja loma-ajat, sosiaalietuuksiin tulleet muutokset sekä kaikki muutkin päivärahaoikeuteen mahdollisesti vaikuttavat asiat. TEKSTI MINNA KOSKINEN Reitti_2_2019.indd 42 Reitti_2_2019.indd 42 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 2 | 2019 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 11.3. mennessä ja voita 20 € Reitti_2_2019.indd 43 Reitti_2_2019.indd 43 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52
PAUn talvipäivien ohjelma 16.–17.3.2019 Sokos Hotel Flamingo, Vantaa Lauantai 16.3.2019 09.00–12.00 Markkinatori 10.00–12.30 Avajaiset, Finnkinon teatterisali Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen Postipaneeli: Antti Kaikkonen (kesk.), Antti Lindtman (sd.), Sari Multala (kok.), Johanna Karimäki (vihr.), Jarkko Ilonen (vas.) 12.30–13.30 Lounas 13.30–16.00 Eläkeläistilaisuus – ajankohtaisia luentoja 14.00–16.00 Ammattiryhmäpalaverit 10.00–16.00 Salibandyturnaus, Tiger Sport Areena 12.00–14.00 Kilpailut keilailussa ja biljardissa, BowlCircus Flamingo 18.00–20.00 Illallinen 20.00–1.30 Iltajuhla – Ollin` Stones solistina Elsa Sunnuntai 17.3.2019 9.30–12.00 Finnkinon teatterisali Vapaiden valtakunta, SAK:n viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemi Ajankohtaiskatsaus, PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen Työehtoklinikka 12.00–13.00 Lounas LISÄTIETOJA: Järjestelytoimikunnan pj. Seppo Airaksinen, 050 572 3805, seppo.airaksinen@pau.fi . Reitti_2_2019.indd 44 Reitti_2_2019.indd 44 20.2.2019 14.52 20.2.2019 14.52