KESKIVIIKKO KESÄKUUN 7. PÄIVÄ 2023 N:o 23 HINTA 3,00 € pyhajarvensanomat.fi 68. VUOSIKERTA Onnea 50v Onnea 50v Vaskikello! Vaskikello! Mitä kuuluu Mitä kuuluu Artolle? Artolle? Elämää Elämää Niittyrannassa Niittyrannassa Kyläkoulusta Kyläkoulusta kylän sydämeksi kylän sydämeksi 10 16 12 6
EPV ENERGIA lanseerasi uuden sähkön vallankumouksen parisen vuotta sitten. Aki Hakulinen EPV Energia Oy:stä kertoo, että investointeja ei tehdä huvin vuoksi, vaan niiden täytyy olla myös taloudellisesti kannattavia. Pyhäsalmen pumppuvoimalaitos istuu hyvin yhtiön suunnitelmiin, koska tuulivoimalle tarvitaan säätövoimaa. – Nyt kun tuulivoimaa meilläkin on tällä hetkellä semmoinen joku vähän yli 500 megavattia, 150 myllyä pystyssä ja kaiken aikaa rakennetaan lisää. Hakulinen muistuttaa mieliin, kuinka mediassa on puhuttu, että seuraavan kolmen vuoden aikana Suomessa rakennetaan vähintään Olkiluoto kolmosen ydinvoimalan verran lisää tuulivoimamegavatteja. – Puhutaan 1500–1600 megavatista eli 500 myllyä. Se tarkoittaa sitä, että pyöritään hyvin pitkälle sääriippuvaisen tuotannon mukaisesti. Silloin kun tuulee, sähköä syntyy ja kaikki on hyvin ja sähkö on jopa halpaa silloin. Mutta silloin kun ei tuulekaan, niin iso määrä on sääriippuvaista tuotantoa, että meidän pitäisi pystyä jollain sitten kuitenkin hanskaamaan sähköntuotanto niinä aikoina kun ei tuule. Sähkövarastot, kulutusjoustot ja kaikki tämän tyyppiset asiat tulevat hyvin vahvasti eteen, Hakulinen perustelee. PUMPPUVOIMALAITOS ON yksi tapa toteuttaa sähkön varastointia. – Se minkä takia tänne Pyhäsalmelle mekin on eksytty mukaan, tämä on hyvin mielenkiintoinen hanke. Tällä hetkellä ollaan siinä vaiheessa hankkeessa, että juhannukseen mennessä meillä pitäisi olla kaikki tarvittavat tarjoukset pöydällä, jonka jälkeen me pystytään hahmottamaan lopullinen investointisumma hankkeelle. Hanketta esitellään osakkaille kesäkuun lopussa. – Näillä näkymin menee elokuulle, ennen kuin tiedetään miten osakkaat suhtautuvat. Hankkeelle on haettu 125 miljoonan investointisummalla tukea ja TEM on myöntänyt hankkeelle 26,3 miljoonaa, joka pohjautuu hakemuksessa arvioituun summaan. – Silloin kun me tultiin mukaan, me tehtiin vielä pieni päivitys siihen summaan ja me päädyttiin 141 miljoonaan. Tällä hetkellä näyttää, tämä maailmantilanne on ollut sen verran turbulenttinen, että se 141 miljoonaakaan ei tule riittämään tälle investoinnille. Hakulinen kertoo, että luvitus on parhaillaan käynnissä. Ympäristölupaan on jätetty viimeiset päivitykset ja viranomaiset ovat lupailleet ottaa sen käsittelyyn. Pumppuvoimalaitos itsessään tarvitsee myös vesiluvan. – Se liittyy siihen, että me otetaan Pyhäjärvestä vettä yhteensä vajaat kaksisataatuhatta kuutiota, joka tulee toimimaan niin sanottuna prosessivetenä pumppuvoimalaitoksessa. Pumppuvoimala eroaa perinteisestä vesivoimasta suljetun vesikierron ansiosta, minkä vuoksi hankkeen ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäiset. Hankkeessa pystytään myös hyödyntämään kaivoksen nykyistä infraa, mikä pienentää hiilijalanjälkeä. – Tällä pystytään korvaamaan fossiilisella polttoaineella tehtyä säätöä ja esimerkiksi tuulella tekemään pumppaukset. Se on tietenkin vihreää siirtymää parhaimmillaan. Tällä on vaikutuksia paikallistalouteenkin, verokertymää ja työllisyyttä jonkin verran, ei pelkästään hyötyä energian tuottajalle. AKI KUVAILI pumppuvoimalan toimintaperiaatetta. – Silloin kun sähkö on edes jonkin verran kallista, lasketaan yläaltaasta vesi turbiinien läpi ala-altaisiin. Ja kun sähkö on taas halpaa, niin se pumpataan takaisin ylös. Sähkön hinnan volatiliteetin eron mukaan me pelataan. Hintaheilunta tulee tulevaisuudessakin olemaan hyvin reipasta, näin me uskotaan, ja siihen perustuu ihan puhtaasti tuo. Pumppulaitoshan käyttää itsessään enemmän sähköä kuin se tuottaa. Seitsemän tuntia on meillä pumpun tuotantoaika maksimivesimäärällä ja yhdeksän tuntia kestää sen veden takaisin pumppaaminen yläaltaaseen. Ei välttämättä aina ajeta allasta täyteen ja pumpata tyhjäksi. Voimala voi reagoida nopeasti sähkön hinnan muutoksiin, puhutaan ihan muutamista kymmenistä sekunneista, ja vaihtaa suuntaa. Pumppuvoimala tuo parhaimmillaan 150 megawatin edestä säätökapasiteettia. Varastokapasiteetti on 530 megawattituntia. Laitos tulee valmistuessaan olemaan yksi Suomen merkittävimpiä sähkövarastoja. Ylävesialtaalta Keiteleentien toisella puolella tulee pumppuvoimalalle noin 1,2 kilometrin horisontaalinen tunneli. Halkaisijaltaan 2,5 metrin levyinen painekuilu porataan lähes 1,5 kilometrin syvyyteen, jossa sijaitsevat konehuone, turbiinipumpu ja alavesialtaat. – Suomalaisia toimijoita tarvitaan louhintatyöhön, koska kaikki vesitiet, konehuone ja ala-altaat louhitaan neitseelliseen kallioon. Me ei hyödynnetä kaivoksesta kuin se, että sinne maan alle päästään ja on se infra, Hakulinen selventää. PUMPPUVOIMALOITA ON paljon Euroopassa, joten tekniikka on hyvin koeteltua. Hakulinen kertoo, että tämän hankkeen pääasiallinen osaaminen tulee Itävallasta. – Suomi vaan on niin tasainen paikka, että tänne on hankala rakentaa pumppuvoimalaitosta muuta kuin menemällä maan alle. Tässä on ainutlaatuinen tilaisuus testata miten me saadaan rakennettua maan alle. Hanke on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta, koska samanlaisia voimaloita voisi olla mahdollista toteuttaa myös muiden suljettujen kaivosten yhteyteen. Investointipäätöksen jälkeen rakentamisen arvioidaan kestävän 3–4 vuotta. Pumppuvoimalan käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta tai mielellään enemmänkin. EPV Energia toteuttaa hankkeen siten, että jää optio myös voimalan laajentamiselle myöhemmin toisella turbiinilla. JAANA KOSKI Pumppuvoimala luvitusvaiheessa – tulee olemaan yksi Suomen merkittävimmistä sähkövarastoista Voimalaitospäällikkö Aki Hakulinen EPV Energia Oy:stä esitteli Pyhäjärven pumppuvoimalahanketta Miltä maailma näyttää -keskustelutilaisuudessa Ruotasen monitoimitalolla viime torstaina. Hanke on luvitusvaiheessa ja lopullista investointipäätöstä yhtiöltä yhä odotellaan. EPV Energia Oy:n voimalaitospäällikkö Aki Hakulinen esitteli Pyhäjärven pumppuvoimalahanketta Ruotasella viime viikon torstaina. Vihreää siirtymää parhaimmillaan. Pyhäjärvi tännään 2 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Nimmeensä juhlivat UUTISET Tänään Suvi, Roope Torstaina Salomo Perjantaina Ensio Lauantaina Seppo Sunnuntaina Impi Maanantaina Esko Tiistaina Raili 040 772 0231 040 772 0231 Ilmoita muuttunut Ilmoita muuttunut osoitteesi myös meille! osoitteesi myös meille!
Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt seurantalojen energia-avustuksia 783 hakijalle yhteensä yli 2,2 miljoona euroa. Pyhäjärvelle myönnettiin viidentuhannen euron avustus Ruotasen kyläyhdistyksen Mäkikylän monitoimitalolle. EDUSKUNTA MYÖNSI seurantaloille energia-avustuksen kevään lisätalousarviossaan. Avustuksen tarkoitus on turvata yhteisöllisessä käytössä olevien seurantalojen toimintaedellytyksiä energiakriisin aikana. Opetusja kulttuuriministeriö antoi valtuudet avustuksen neuvontaan, jakamiseen ja selvitykseen Suomen Kotiseutuliitolle, joka myönsi energia-avustuksen 783 kaikille avoimelle kansalaistoiminnan tilalle 813 avustusta hakeneesta yhteisöstä. SUOMEN KOTISEUTULIITTO jakoi seurantaloja omistaville yhteisöille yli 2,2 miljoonaa euroa energia-avustuksia kohonneiden sähköja lämmityskustannusten takia. Energia-avustus kohdentuu viime talvikaudella loka-huhtikuussa syntyneisiin energiakustannuksiin. – Keskeisinä myöntökriteereinä ovat olleet kokoontumisja harrastustilojen pinta-ala, energian hinnan nousun vaikutukset talon toimintaan sekä hakijan toimet energian säästämiseksi. Näin toimijoita myös kannustetaan energian säästöön kestävällä tavalla, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo kertoo Kotiseutuliiton tiedotteessa. Avustusta saaneet tilat olivat muun muassa nuorisoseurantaloja, kylätaloja, työväentaloja, kansantaloja, maamiesseurantaloja sekä kotiseututaloja. PYHÄJÄRVELLE RUOTASEN kyläyhdistys ry:lle Kotiseutuliitto myönsi 5000 euron suuruisen energia-avustuksen. Kotiseutuliitto kertoo tiedotteessaan, että energia-avustus on monille seurantaloille välttämätön pelastuspaketti, koska kuluvan talven sähköja lämmityskustannusten nousu on koetellut seurantaloja ylläpitäviä yhteisöjä. – Mäkikylän monitoimitalo on vuokrattu kaupungilta, ja joudumme maksamaan kohonneiden lämmitysja sähkölaskujen lisäksi myös rakennuksen kunnossapitotoimista ja muusta vastaavasta. On ollut haasteellista, kun energiahinnoista ei ole päästy pitämään neuvotteluja, vaan niiden yksikköhinnat on selvinneet silloin, kun lasku on saapunut, Ruotsen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Risto Mäkeläinen kertoo. Monitoimitalolle asennettiin viime syksynä energiamittarit, joiden myötä on helpompi seurata, kuinka energiansäästön eri toimenpiteet auttavat. – Kyläyhdistys on omalla kustannuksellaan hankkinut tiloihin ilmalämpöpumpun, ja nyt saadulla tuella niitä tai vastaavia uusiutuvan energian lämmityslaitteita on ajatuksena myös lisätä. Olemme kyläyhdistyksenä todella kiitollinen saamastamme tuesta! Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö, ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä, joka vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. SONJA KÄHKÖNEN KEVÄÄN 2023 aikana Keskipiste-Leader on myöntänyt Yhteisö Leader -tukea kahdeksalle yhdistykselle. Pyhäjärvellä Lohvan kyläyhdistys saa 350 euron tuen videoprojektorin hankintaan. Yhteisö Leaderin tukiosuuksiin on tullut muutoksia. Yhteisö Leader -tukea yhteisöjen pieniin kehittämistoimiin myönnetään jatkossa 80 prosenttia kustannuksista. Tuen enimmäismäärä nousee 500 eurosta 800 euroon. STARTTI LEADER –tukea myönnettiin 22 yrityksen pieniin hankkeisiin. Pyhäjärvellä tukea myönnettiin kolmelle yritykselle. Botanic Dyes Kaya saa 1 725 euron avustuksen lankojen värjäystoiminnan hankintoihin sekä yrityksen brändin ja ilmeen kehittämiseen. CTRS-Global Oy saa 1000 euron avustuksen visuaalisen ilmeen ja markkinointityökalujen kehittämiseen. Anun Kauneusateljee Hius&Hoito saa 562 euron avustuksen kalustohankintaan uutta palvelua varten. Myös Startti Leaderin tukiosuuksiin on tullut muutoksia. Startti Leader -tuki yritysten pieniin investointeihin nousee 40 prosenttiin. Kehittämistuen osuus on jatkossakin 50 prosenttia ja tuen enimmäismäärä 1000 euroa. KESKIPISTE-LEADERIN OMIA rahoituksia voi hakea jatkuvasti. EU:n maaseuturahaston Leader-tuet avautuvat vaiheittain kesäkuussa. Ennen rahoituksen hakemista kannattaa ottaa yhteyttä Leader-toimistoon. JAANA KOSKI OULU2026 -KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODEN ohjelmaa toteuttavat sadat toimijat Oulusta, Suomesta ja Euroopasta. Syksyllä järjestettiin avoin kumppanihaku, jonka tavoitteena oli löytää laajoja ja pidempikestoisia projekteja. Ehdotuksia hakuun tehtiin lähes 300. Pyhäsalmen Tanssi ry:n projekti oli 62 hyväksytyn joukossa. – Hakemallamme rahoituksella rakennetaan tulevan kolmen vuoden aikana tanssi-, valo-, videoja äänitaidetta ja -teknologiaa sisältävä suurteos Art & Tech Goes Underground. Teos toteutetaan Pyhäjärven kaivoksessa alkusyksystä 2026 ja sen ensi-ilta on Täydenkuun Tanssit -festivaalilla, toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketola vahvistaa. TEOSTA VALMISTELEVA työryhmä koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä audition kautta valituista koreografi-ohjaajasta ja tanssijoista, video-, valo-, äänitaiteen ja -teknologian asiantuntijoista sekä kaivosalan asiantuntijoista. – Tavoitteemme on edesauttaa taiteen ja teknologian vuoropuhelua ja tarjota asiantuntijoille puitteet jonkin uuden syntymiselle, jonka olemassaoloa emme vielä tiedä, Taina kertoo. Suurteosta valmisteleva hanke kestää kolme vuotta. – Teoksen valmistumiseen tähtäävien vuosien 2024–2025 sekä alkuvuoden 2026 aikana eri taiteenalojen edustajat kokoontuvat säännöllisesti valmistamaan teosta yhdessä Pyhäsalmelle. Tapaamiset mahdollistavat samanaikaisesti eteläisen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisen residenssija workshop-toiminnan sekä paikallisten ihmisten osallistamisen teoksen valmistusprosessiin. TEOKSESTA EI tehdä kertakäyttöistä, vaan sen on tarkoitus kiertää myös kansainvälisten kumppaneiden tapahtumissa. – Kolmivuotinen hanke tarjoaa riittävän pitkän ajan rakentaa vahvoja verkostoja ja synnyttää uusia ideoita hyödynnettäväksi myös hankkeen päätyttyä. Tavoitteenamme on laajentaa yleisömäärää ja teoksen elinkaarta siirtämällä teos kv-festivaalikumppaneiden tapahtumiin esitettäväksi. Teos rakennetaan siirrettäväksi uusiin, yhteiskunnallisesti erityisiin paikkoihin synnyttämään mielenkiintoista jännitettä taiteen, yhteiskunnan muutosten ja alueen sekä asukkaiden välille, Ala-Ketola kuvailee. NYT VALITTUJEN 62 projektin lisäksi ohjelmassa on mukana 50 kultuuripääkaupunkivuoden hakuvaiheesta saakka mukana ollutta projektia ja vuosina 2024–2025 toteutetaan vielä uusi kumppanihaku. Kulttuuriohjelman rakentaminen siis jatkuu ja koko ohjelma julkistetaan vuonna 2025. JAANA KOSKI Kyllä! Ei! Pelottaako puutiaiset ja niiden kasvava määrä? Seuraava kysymys: Joko olet heittänyt talviturkin? Kyllä Ei 61 % (19) 39 % (12) Näin vastasitte: Yht. 31 Vastaa verkossa pyhajarvensanomat.fi Viikon kyssäri on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Pelottaa punkkien levittämät taudit.” “Ei pelota, mutta inhottaa.” “Kuljen paljon luonnossa, joten otin muutama vuosi sitten punkkirokotukset ja nyt jo tehosteen. Shortsit ja sandaalit kannattaa vaihtaa suojaaviin kenkiin ja vaatteisiin punkkien, mutta myös auringon vuoksi. Vain yhden punkin olen löytänyt ja irrottanut tähän mennessä, ja kuljen kuitenkin pitkin “ojanpohjia” jatkuvasti. Rokote on kyllä perheelliselle turhan kallis. Toivottavasti yhteiskunta alkaa tukea rokotuksia koko maassa.“ Viikon kyssäri Pyhäsalmen Tanssi ry:n suurteos Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa mukana Täydenkuun Tanssit 2023, Kuplat-Juhlat -teos. Kotiseutuliitolta 5000 euron energiaavustus Mäkikylän monitoimitalolle Leader-avustuksia myönnettiin myös Pyhäjärvelle Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Pyhäjärvellä, kaivoksen 1,5 kilometrin syvyydessä toteutettava Art & Tech Goes Underground -suurteos pääsi osaksi Oulu2026-ohjelmistoa. A l ek si Nu r m inen Valmistunut AINO SISKO Ruuska on valmistunut farmaseutiksi Itä-Suomen yliopistosta terveystieteiden tiedekunnasta. PYHÄJÄRVEN SANOMAT onnittelee kaikkia valmistuneita! 3 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Lisää sisältöä verkossa! pyhajarvensanomat.fi Seuraa meitä myös somessa
3.6.1998 Oulun läänin poliisikoirat isäntineen opissa Emolahti Beachilla SUOMEN POLIISILLA on vahvuutena 176 koulutettua poliisikoiraa, joista 16 on sijoittunut Oulun lääniin. Haapajärven kihlakunnan alueella on yksi poliisikoira, jonka isäntänä on haapajärvinen vanhempi konstaapeli Alpo Aho. Molemmat olivat testaamassa taitojen säilymistä ja yhteistyökykyjen toimimista viime viikolla Pyhäjärven maisemissa kaikkien muiden Oulun läänin poliisikoirien ja isäntien kanssa. Alkuviikosta Emolahti Beachille majoittui osa poliisikoirista, loppuviikoksi toinen mokoma. Läänin nimismiespiireissä täytyi säilyä koulutuksenkin aikana valmius työtehtäviin, eivätkä kaikki voineet osallistua samanaikaisesti jatkokoulutukseen. Kouluttajana oli ylikonstaapeli Arto Heinonen Suomen ainoalta poliisikoiralaitokselta Hämeenlinnasta. JOKAINEN SUOMEN poliisin käyttöön tuleva uusi saksanpaimenkoira saa alkuopetuksensa Hämeenlinnassa. Emolahden kaltainen jatkokoulutus järjestetään vuosittain, jossa tarkistetaan, että niin isäntien kuin koirienkin taidot ovat tallessa. Poliisin palveluskoiralta vaaditaan moninaisia taitoja, jotka on hallittava yhtä aikaa. Poliisikoiraksi saksanpaimenkoiraa aletaan kouluttaa noin vuoden ikäisenä. – Onhan koirallakin oltava lapsuus, toteaa Heinonen. POLIISIKOIRA ASUU aina isäntäperheessä, joka on poliisin perhe. Niin Arto Heinonen kuin Alpo Ahokin sanoivat, että siviilissä koira on perheen hyvätapainen ja kiltti lemmikki. Kuitenkin järjestyksen on oltava sellainen, että koira on aina alimmaisena, olkoon kyse sitten perheestä tai ”laumasta”, poliisien ryhmästä, tähdentävät kasvattajat. Tehtäviinsä koulutettu koira muuttuu välittömästi tehtäviensä tasalle, kun isäntä pukee päälleen virkapuvun ja lähtee koiransa kanssa matkaan. 14.6.1973 Teekkarihuumorilla höystettyä ilkivaltaa Liitto 5.6.1923 Kuulutus – Palomaksujen kanto Teekkarihuumoriksi luettavaa ilkivaltaa tehtiin Pyhäsalmella viime viikolla. Kunnanviraston nimikirjaimia sijoitettiin hieman uuteen järjestykseen, kadunnimikilpiä kuljetettiin muka paremmin soveltuviin tienristeyksiin ja liikekilpiä samoin. Mitään ei toki rikottu, mutta kaiken paikalleen saattamisesta koitui kuluja, jotka leikinlaskijat joutunevat suorittamaan. – KUULUTUS. Suomen Maalaisten paloapuyhdistyksen palomaksujen kannon toimittaa allekirjoittanut seuraavasti: Pulkkilan kirkonkylän majatalossa 13 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Kestilän kirkonkylän majatalossa 14 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Piippolan kirkonkylän majatalossa 15 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Kärsämäen kirkonkylän majatalossa 25 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Pyhäjärven kirkonkylän majatalossa 27 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Reisjärven kirkonkylän majatalossa 9 p:nä heinäkuuta kello 11 ap. Haapajärven kirkonkylän majatalossa 11 p:nä heinäk. kello 11 ap. Nivalan kirkonkylän majatalossa 13 p:nä heinäkuuta kello 11 ap. Haapavedellä allekirjoittaneen kotona 9 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Samassa tilaisuudessa otan vastaan uusia palovakuutuksia kuin myös vanhojen vakuutusten uusimisia ja vakuutusten korottamisia sekä irtisanomisia. Rästikantoa ei ole. Haapavedellä 28 p. toukok. 1923, Oskari Kuittinen. Laumassa, poliisipukuisten seurassa, koulutettu poliisikoira on aina valpas. Koulutuspaikan isäntä taikka kameroillaan tähtäävät toimittajat saavat schäfferien jokaisen aistin virittäytymään äärimmilleen. MITÄHÄN IHMEELLISTÄ on tapahtunut viitisenkymmentä vuotta sitten, kun silloin on laitettu alulle niin monta asiaa, jotka ovat jatkuneet tähän päivään asti. Tämä vuosi tuntuu olevan viisikymppisten teemavuosi. Tässä lehdessä kerrotaan viisikymmentä vuotta sitten aloittaneen Vaskikellon tarinaa ja muistellaan tänä vuonna viidettäkymmenettä kertaa järjestettävien Kihujen historiaa. Aiemmin tänä vuonna juhlittiin Puutarhan Kukkaa ja kesäkuussa viisikymppisiään juhlii Pyhäjärven Eläkeläiset ry. Viisikymmentä vuotta sitten Pyhäjärvellä käynnistyi myös kunnallinen peruskoulu. Monia muitakin esimerkkejä varmaan löytyy. MONILLA PYHÄJÄRVEN tapahtumilla on pitkät perinteet, vaikkei ihan puolta vuosisataa olisikaan mittarissa. Kesätapahtumat luovat paikkakunnan identiteettiä niidenkin silmissä, jotka eivät joka vuosi edes tapahtumissa ehdi käymään. Oman hyvän mielen kesäpassiini haluaisin leimat ainakin Haapavesi Folkeilta, Ars Kärsämäki -näyttelystä, Nivalan Kapinafesteillä pitäisi käydä lasten kanssa Käärijää katsomassa ja Kiuruveden iskelmäviikkojen tanssikurssille on jo lippu hankittuna. Ja tietysti odotan Pyhäjärven kesätapahtumien monipuolista kirjoa Kihuista Täydenkuun Tansseihin! TYÖSKENTELIN AIEMMIN kulttuurialalla ja pääsin nauttimaan sellaisista kulttuuriherkuista, joihin ei välttämättä olisi muuten tullut mentyä. Opin huomaamaan, miten paljon hyvää luovat asiat, kuten teatteri, taide, tanssi, musiikki ja kirjallisuus minulle tekevät, olinpa sitten niitä tekemässä tai katsojan roolissa. Kaikkein eniten tuntuu ihmistä kehittävän epämukavuusalueelle meneminen. Kun käy katsomassa sellaista taidetta, mitä ei ole ennen nähnyt, tai kun vaikka uskaltaa pitkästä aikaa ottaa siveltimen käteen, tapailla nuotteja tai ottaa hapuilevia tanssiaskelia. Myös toimittajan työn etuihin kuuluu se, että työssä pääsee usein sujahtamaan yleisön joukkoon. Kulttuuri ja luovuus ovat osa meidän ihmisten kauneutta, samaan tapaan kuin lintujen laulu ja kukkien loisto. Ihmiselle tekee hyvää ilmaista itseään ja on avartavaa tutustua myös muiden luovuuden hedelmiin. TÄHÄN KESÄLEHTEEN olemme yrittäneet koohta mahdollisimman laajan kattauksen kesän tapahtumista ja aktiviteeteista, jotta myös kauempaa paikkakunnalle saapuvat löytäisivät Pyhäjärveltä mielekästä tekemistä. Lehti jaetaan peittojakeluna Pyhäjärven varhaisjakelualueella ja sitä tulee jakoon paikkoihin missä ihmisiä kulkee. NAUTTIKAA PYHÄJÄRVEN tapahtumarikkaasta kesästä ja ihanasta puhdasvetisestä Pyhäjäjärvestä! Ja tervetuloa meidän kesänavaukseemme keskiviikkona! Kulttuuria ja rientoja moneen makuun 4 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Sanotaan Sanomista
LUKUVUOSI JUHLITTIIN päätökseensä. Pyhäjärvinen juhlapäivä alkoi Salmen koulun kevätjuhlalla, jossa ysiluokkalaiset päättivät peruskoulutaipaleensa. Juhlan sisääntulomarssin, Sonatiinin, esittivät Kerttu Joro ja Saimi Kumpulainen nelikätisesti pianolla. Tämän jälkeen laulettiin perinteinen Suvivirsi, jonka esilaulajina toimivat 7F-luokan oppilaat. Seuraavaksi juontajapari Adeliina Tenhunen ja Anton Karvonen kutsuivat muualle töihin siirtyvän liikunnanopettaja Veera Körkön lavalle kukitettavaksi. Ennen rehtori Tiina Ahola-Houtsosen puhetta kuultiin Sofia Mustaparran taidokasta pianonsoittoa Jean Sibeliuksen sävelin. – Peruskouluun mahtuu monenlaisia tunteita – pettymyksiä, iloja, suruja. Peruskoulussa koetaan mokia, erheitä, virheitä. Mikäli erheen, virheen tai mokan vuoksi pääsee rehtorin huoneeseen, lohdutan: peruskoulu on paras paikka erheille. Yläkouluiässä saatu oppi ja oivallus kantavat elämässä pitkälle, puhui Ahola-Houtsonen nuorille. Peruskoulunsa päätti tänä keväänä 40 Salmen koulun oppilasta. Yhdeksäsluokkalaisen puheen piti Luukas Kinnunen. – Suurkiitokset luokkatovereille! Jälkeenpäin mietittynä paras luokka, mitä pystyy ajattelemaan. Leirikoulu oli varsin onnistunut reissu, suurin osa oppitunneista naurettiin kaikkien hyvien ja vähemmän hyvien juttujen takia. Useasti kerrattiin suuressa epätoivossa välitunneilla seuraavan tunnin sanakokeita tai niitä isompia kokeita varten – kaikki niistä yleensä läpi pääsi, joten kai niistä kertailuista hyötyä oli. Puhetta seurasi Ella Pikkaraisen ja Pia-Susanna Rautakosken tulkinta Nocturnesta. Salmen koulun juhla päättyi Heta Mustaparran ja Sofia Mustaparran soittoon. He esittivät Herman Beeftinkin säveltämän Spring-kappaleen. Ylioppilasjuhlassa noustiin aluksi seisomaan ja vastaanotettiin abiturientit. Kielten lehtori Eeli Eilola tahditti sisäänmarssin Edward Elgarin Salut of Amourin sävelin. Juhlan juonsivat vakuuttavalla otteella Aino-Kaisa Kuosmanen ja Juuso Väyrynen. Suvivirttä seurasi veteraanien viestikapulan luovutus. Juontajapari vastaanotti kapulan abiturienteilta Jemina Tikalta ja Niilo Tikalta. JUHLASSA KUULTIIN alakoulun opettajien Eveliina Lintulan, Mervi Laitisen, Arto Riihijärven, Jarkko Ojalan ja Olavi Linnan ja Timo Ylikankaan tulkitsema Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija. Hienon sovituksen kappaleelle oli tehnyt Anna-Mari Linna. Ylioppilasjuhlassa vieraina olivat tasan 50 vuotta sitten Pyhäjärven yhteiskoulusta valkolakkinsa saaneet. – Juhlan juontajien rajattomilla valtuuksilla julistan teidät riemuylioppilaiksi. Olkaa hyvät ja ottakaa vastaan juhlayleisön aplodit, julisti Juuso Väyrynen. Riemuylioppilaiden terveiset juhlaväelle toi Marja-Liisa Leskelä. – "Täältä tullaan elämä! Täältä tullaan unelma". Näin alkaa yksi Samu Haberin laulu. Minulla on ilo välittää teille, tämän kevään ylioppilaat, onnen ja menestyksen toivotukset riemuylioppilailta, siis 50 vuotta sitten ylioppilasjuhlia juhlineelta joukolta. Meitä on tänään paikalla noin puolet. Yksi vaihe elämässä on teillä nyt takana ja uusi edessä. Sitä, millaisin miettein te itse kukin odotatte tulevaa: innostuneena, niin kuin tuossa mainitussa laulussa, vai ehkä vähän pelon sekaisin tuntein, sitä en voi tietenkään tietää. Joka tapauksessa edessä on jotakin uutta, josta ei vielä voi paljonkaan tietää. YLIOPPILAAN VANHEMMAN puheen piti Jemina Tikan isä, Toni Tikka. – Tuo pitkä 13 vuoden koulutaival on taaksepäin katsottuna kulunut todella nopeasti. Vastahan sinä Jemina lähdit reppu selässä ekaa kertaa eskariin ja nyt olet jo siinä lakitettavana, Tikka puhui. – Tarttukaa rohkeasti haasteisiin, joita tulevaisuus tuo teille tullessaan, älkää menkö sieltä missä aita on matalin. Älkää pelätkö virheitä ja vastoinkäymisiä, niitäkin tulevaisuus tuo varmasti tullessaan, vaan ottakaa niistä opiksi! HARRASTEAKATEMIAN BÄNDI esitti juhlassa kaksi kappaletta: Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen sekä Ellinooran Leijonakuninkaan. Bändin kokoonpanoissa nähtiin Eerika Kinnunen, Sofia Tuomainen, Sakari Tikka sekä opettajat Arto Riihijärvi ja Sanna Pylväs. Lukion rehtori Tuija Vanha-aho siteerasi puheessaan Teuvo Oksasen vuoden 1973 oppikoulun päättäjäistilaisuuden puhetta. Oksasen puhe löytyy kokonaisuudessaan Pyhäjärven Sanomien verkkosivuilta. – Lainaan Oksasen puhetta vielä kahden virkkeen verran, koska näen selkeän yhtymäkohdan tähän päivään: ”Nuoren sukupolven olisi myöskin tajuttava opiskelunsa heidän ikäkautensa työksi ja pyrittävä tekemään se mahdollisimman hyvin. Samalla olisi opittava arvostamaan sekä ruumiillinen että henkinen työ samanarvoisiksi.” Tänäänkin opiskelu on tai sen pitäisi olla lukiolaisen päätyö, Vanha-aho puhui. – Tänään lakitettavat nuoret ovat siis olleet viimeinen ikäluokka, jonka oppivelvollisuus päättyi 16-vuotiaana. Teidän ensimmäisen lukiovuotenne jälkeen sanoin teistä kevätjuhlassa, että ”eipä taida olla naismuistiin ryhmää, joka olisi hoitanut opiskelunsa noin mallikkaasti koko vuoden ajan. Poikkeuksellinen joukko 1A on ollut siinäkin, että kolme ensimmäistä matematiikan kurssia kaikki ykköset olivat mukana pitkän matematiikan ryhmässä.” Toki sen jälkeen monikin siirtyi lyhyelle matematiikalle, mutta niinhän siinä kävi, että tuoreiden ylioppilaiden menestys oli parhainta juuri matemaattisissa aineissa sekä luonnontieteissä; peräti viisi kevään kirjoittajaa sai pitkästä matematiikasta eximian, ja muutama heistä saavutti eximiat myös fysiikassa, biologiassa, kemiassa ja maantieteessä. Kiinnostus oppiainetta kohtaan yhdistettynä kovaan työntekoon ja taitaviin opettajiin tuottaa hyviä tuloksia! REHTORIN PUHEEN jälkeen abiturientit saivat valkolakkinsa ja Vanha-aho julisti heidät ylioppilaiksi. Valkolakit painuivat päähän ja valmistuneet saivat raikuvat aplodit. Ylioppilaan puheesta vastasi Iina Jaakola. – On pakko mainita siitä, että kuinka hyvin Pyhäjärven lukio tarjoaa opetusta, vaikkei oppilaita olisi kovinkaan paljon. Sain opiskella saksaa ja tanssia Harrasteakatemiassa, vaikka molemmissa ryhmissä oli vain kaksi oppilasta. Lukiomme ottaa hyvin oppilaiden tarpeet huomioon, enkä voi ylistää sitä tarpeeksi, Jaakola kiitteli. – Vaikka emme luokkamme kanssa aina olleet kaikesta samaa mieltä, saimme siitä huolimatta kaiken ajallaan valmiiksi. Vanhojen tanssit onnistuivat ja pääsimme viime tipassa myös abiristeilylle. Wanhojen oma tanssi toteutui jokaisen opiskelijan voimin ja melkein opimme valssaamaankin kuin ammattilaiset. Olimme abiristeilyä varaamassa vuoden myöhässä ja penkkarijärjestelyt muuttuivat tästä syystä. Kuitenkin pääsimme laivalle viettämään monella eri tavalla ikimuistoisen reissun. Ja tässä nyt ollaan lakki päässä suuntaamassa kohti uusia tuulia. On vaikea käsittää, miten aika on lentänyt näin nopeasti. Haluan kiittää opiskelutovereitani hauskoista hetkistä ja ehkä jopa omalaatuisesta opiskelutantereesta. Juhlan lopussa Pyhäjärven lukion väki halusi kiittää opettajia, jotka jättävät lukion lukuvuoden päättyessä. Läksiäiskimput saivat Arto Riihijärvi, Sanna Pylväs ja Antti Remes. JOONAS KÄRKKÄINEN Kouluvuosi tuli päätökseensä lauantaina. Peruskoulunsa päätti 40 Salmen koulun oppilasta – valkolakin sai 18. Lukuvuoden päätöstä juhlittiin Valkolakit painettiin päähän! Kuvia ja juhlapuheita verkossa! Täältä tullaan elämä! Täältä tullaan unelma. 5 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä
6 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Olin melkein vannonut, että ei ikinä. Kavereillekin olin sanonut, etten ikinä tule takaisin Pyhäjärvelle. Ukulele kainaloon ja purjeet ylös Ukulele kainaloon ja purjeet ylös – Arto matkaa eläkkeelle Arto Riihijärvi ei haaveillut lapsena opettajan, palomiehen tai astronautinkaan ammatista vaan pikkumiehen suunnitelmissa siinsi ura pappina tai kanttorina. Ajatukset urasta selkenivät musiikkilukion jälkeen, mistä suunnattiin kohti opettajan opintoja. Vaikka nyt luokanopettajan pesti jää taakse eläkepäivien häämöttäessä edessäpäin, ei oppiminen kuitenkaan lopu. Nimi: Arto Riihijärvi Ikä: 61 Ammatti: luokanopettaja Perhe: vaimo, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi Harrastukset: musiikki, ja olen nyt alkanut myös purjehtimaan. Ensimmäiseksi, kun aamulla herään, juon kahvit ja luen Hesaria. En voisi elää ilman perhettä. Pyhäjärvellä parasta on mukavat ihmiset. Vuonna 1992 Arto Riihijärvi muutti takaisin Pyhäjärvelle työn perässä, vaikka olikin vannonut kavereilleen, että takaisin ei enää tule. Niin kuitenkin vierähti opettajan ura eläkepäiviin Uuraisten Kyynämöisten kyläkoulun kautta Pyhäjärven Emolahden koulunjohtajana sekä Ikosen Vikusten opettajana. Kirkonkylän astronautiksi, kanttoriksi vaiko papiksi? KIRKONKYLÄLLÄ PIKKUVELJENSÄ ja pikkusiskonsa kanssa varttunut Arto Riihijärvi näki lapsuudessaan paljon seurakunnan elämää isän työskennellessä suntiona ja äidin ollessa seurakunnan toiminnassa mukana, vaikkakin hän siihen aikaan oli kotirouvana. Kotipaikka oli isän työsuhdeasunto, jonka likelle myöhemmin perhe rakennutti oman kotinsa. – Yhdessä tekeminen on niitä tärkeimpiä lapsuudenmuistoja. Kirkonkylällä oli paljon samanikäisiä tyttöjä ja poikia, joiden kanssa touhuttiin, pyöräiltiin, uitiin ja myöhemmin kuvioihin tuli myös soittohommat. Kaikki soittokaveritkin löytyivät Kirkonkylältä, musiikin parissa liki koko elämänsä viettänyt mies kertoo. Elo Pyhäjärvellä oli silloin hyvin yhteisöllistä, eikä kylään mennessä paljoa etukäteen ilmoiteltu. Oven taakse mentiin koputtelemaan, jos edes ylipäätään koputeltiin. – Se oli sen ajan yhteisöllisyyttä, nykyään aika on siitä muuttunut. Täällä oli paljon enemmän ihmisiä silloin kaiken kaikkiaan, lapsuutta ja nuoruutta oli turvallinen ja hyvä elää Pyhäjärvellä. ARTO KERTOO olleensa viimeistä ikäluokkaa, joka suoritti peruskoulun keskikoulun opetussuunnitelman mukaisesti. – Tavallaan olen käynyt oppikoulua ja sitten se muuttui peruskouluksi ihan parina viimeisenä vuonna 70-luvun alussa. Kavereiden suunnatessa ammattikouluun Nivalaan, oli myös nuoren Riihijärven suunnitelmissa lähteä tallaamaan samaa polkua. – Koululla huomasin kuitenkin Kuopion ja Kaustisen musiikkilukion esitteet, ja laitoin paperit molempiin ihan vaan sen oman musiikkiharrastuksen pohjalta. Molempiin pääsin, mutta maalaispoikana ajattelin, että Kaustinen on pienempi paikka, niin siellä on maalaispojalle turvallisempi olla, hän naurahtaa. Kaustiselle lähdön Arto ajattelee olleen todella hyvä ratkaisu, jonka myötä myös itsenäistyminen tapahtui varhain – etenkin huonojen yhteyksien vuoksi. – Hirveän huonot yhteydet oli Pyhäjärveltä Kaustiselle. Postiauto lähti sunnuntaisin kello 15 ja se oli Kaustisella perillä kello 20.30. Sieltä ei ihan joka viikonloppu käytykään kotona. Valkolakin mies asetteli päähänsä vuonna 1980, eikä lukion jälkeen urapolku ollut vielä valjennut. Kolmannella luokalla opinto-ohjaaja kyseli Artolta, mitä hän on ajatellut tulevaisuudessa tehdä. – No enhän minä tiennyt – jotain tekemistä voisi olla lasten parissa. Opettajan ura ei ollut siinä vaiheessa yhtään pinnalla, mutta oikeastaan armeijan jälkeen tuli tunne, että mikä ettei. – Ei ollut lapsuuden haaveammattina astronautit, rekkakuskit, poliisit tai palomiehetkään. Siskon kanssa leikittiin pappihommia, ja minusta piti tulla pappi tai kanttori, mutta onneksi minusta ei tullut kumpaakaan. Tuli onneksi opettaja, tähän uraan olen ollut hyvin tyytyväinen, Arto naurahtaa. Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen hän suuntasi vuonna 1982, mistä sai paperit kouraansa 1987. – Periaatteessa olisin voinut jo valmistua 1986, mutta minua kysyttiin pikkusen ennen valmistumista vuodeksi Kajaanin normaalikouluun, joka oli harjoittelukoulu opettajankoulutuslaitoksessa. Vähän oli vielä gradu kesken ja ajattelin, että voin tehdä työn ohessa sen loppuun, mutta oli niin kova ensimmäinen vuosi, että se valmistuminen siirtyikin sitten seuraavalle kesälle. Maalaispoikana ajattelin, että Kaustinen on pienempi paikka, niin siellä on maalaispojalle turvallisempi olla.
7 Mitä kuuluu? -juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin. 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Kyläkoulun vaatimaton puurtaja ENNEN OPETTAJANURAANSA Arto sai kokeilla jalansijaa muun muassa Pyhäjärven kunnassa nuorisotoimen puolella Ylisuvannon Osmon opissa sekä kaivoksella pyörökuormaajan ohjissa. Eläkepäiviin kestäneen opettajauransa hän aloitti Uuraisilla pienessä Kyynämöisten kyläkoulussa. – Se oli minulle älyttömän tärkeä aika, siellä jotenkin selkiytyi se opettajuus. Kyläkoulu oli kolmeopettajainen ja koulunjohtaja antoi hyvän mallin tavallaan, jolla hän hoiti koulua. Viiden vuoden jälkeen Riihijärvien perhe muutti takaisin kotikulmille Pyhäjärvelle pienen Jyri-pojan kanssa. – Olin melkein vannonut, että ei ikinä. Kavereillekin olin sanonut, etten ikinä tule takaisin Pyhäjärvelle, vaikka ei minulla mitään Pyhäjärveä vastaan ollut, mutta ajattelin, että Pyhäjärvi on pieni paikka ja nyt on maailma auki. Vaimo Maarit aloitti Pyhäjärven lukion matematiikan ja fysiikan opettajana ja Arto taas Emolahden koulun koulunjohtajana. – Olin Emolahdella niin kauan, kunnes kyläkoulut lakkasivat 2019. Emolahden kouluhan oli näiden vuosien varrella hirveän monta kertaa lakkautusuhan alla, mutta me aina selvisimme siitä. Kuoppa oli pienimillään varmaan 25 oppilasta ja kun Hiidenkylän koulu lakkautettiin, tuli sieltä oppilaat Emolahteen. – Oppilasmäärään koulu ei loppunut, vaan kaupungin päätökseen, kun kaikki sivukylien koulut laitettiin kiinni. Silloin meillä oli viitisenkymmentä oppilasta, Arto kertoo. Pieneltä Emolahden koululta Arto siirtyi Keskuskoululle Ikosen niin sanottujen Vikusten eli 5.–6. luokkalaisten opettajaksi. – Siellä olen ollut nämä viimeiset vuodet. Siinä on omat etunsa, että Vikuset ovat Keskuskoululla – yksi ovi ja he ovat yläkoulun puolella. Käytetään samoja tiloja, musiikkiluokkaa, ruokalaa. Siirtymä on paljon helpompi heille yläasteelle. Lukiolaisille Arto on vetänyt Harrasteakatemian bändiä, Pylvään Sannan ollessa lukion musiikinopettajana. Yläasteella musiikkia ovat opettaneet sekä Arto että Ylikankaan Timo. VUONNA 2008 Arto Riihijärvi palkittiin Oulun läänin Hyvä opettaja -tunnustuksella. Häntä kuvattiin vaatimattomaksi puurtajaksi sekä myönteiseksi ja reiluksi opettajaksi. Hyvä kuva opettajuudesta on lie välittynyt myös perheen lapsille, sillä jokainen heistä on lähtenyt samalle polulle vanhempiensa kanssa. – Nähtävästi näin. He ovat nähneet kuitenkin varmasti kotona sen, mitä se opettajuus vaatii, ja kotonakin valmistaudutaan ja suunnitellaan seuraavaa päivää. Tässä ammatissa päivät eivätkä vuodetkaan ole samanlaisia, kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Ketään ei ole pakotettu alalle, kaikki ovat valinneet siitä huolimatta alan, Arto naurahtaa. Vanhin poika Jyri on luokanopettaja sekä kuvataiteenopettaja ja hänellä on opon pätevyys, keskimmäinen Sara on luokanopettaja sekä englanninja ruotsinopettaja, ja perheen nuorimmainen Saku on sitten lähtenyt äitinsä jalan jälkiä fysiikan ja matematiikan opettajaksi. – Meillä on aina lomat yhtä aikaa, että sellainen etuhan tässä on ollut, Arto naurahtaa. HÄN NÄKEE, että hyvän opettajan tekee oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. – Auktoriteetti pitää olla, mikä ohjaa ja suuntaa tekemisen. Säännöt ja kiellot ovat usein turvallisuuteen liittyviä asioita, vaikka monesti oppilaan silmin tuntuu, että vain kielletään joku hauska juttu. Hyviä käytöstapoja eläkkeelle suuntaava opettaja arvostaa eritysesti, vaikkakin ne toisinaan tässä ajassa pääsevät unohtumaan. – Olen jääräpäisesti vienyt tätä linjaa eteenpäin, että esimerkiksi tervehtimiset ovat tärkeitä ja ne antavat hyvän kuvan. Kohteliaisuus ja toisen kaverina oleminen ovat tärkeitä asioita, toivottavasti ne ovat välittyneet eteenpäinkin. Omasta mielestäni en ole kuitenkaan kauhean ankara. Ukulele kainaloon ja purjeet ylös – Arto matkaa eläkkeelle Oppilaiden terveisiä Artohan oli lämminhenkinen ja mukava opettaja! Käytiin Limingan bändikilpailuissakin hakemassa kokemusta yhtyeellä ”Heidi & Pojat”. Solistina oli Heidi Korhonen ja Arto soitti meidän kanssa mukana lavalla. Hienoja muistoja! – Jussi Tikka Arton opetusote on rento ja kannustava. Teimme yläasteen kursseilla omia äänitteitä, ja Harrasteakatemian konserteissa pääsimme esiintymään runsaalle yleisölle. Nämä kaikki ovat luoneet hyvää pohjaa edelleen jatkuvalle musiikkiharrastukselleni. Ajan myötä opettaja–oppilas-suhde muuttui kaverilliseksi, ja vaihdamme edelleen kuulumisia musahommista nähdessämme. Arton avuliaisuuden sai huomata taas viime joulukuussa, kun me lukioporukasta koostuneen Akateemisetyhtyeemme kanssa aioimme vetää pikkujoulukeikan. Onnistuimme kuitenkin unohtamaan kaiutinkaapelit matkastamme. Soitin Artolle, joka oli auton ratissa. Ongelmastamme kuultuaan hän alkoi välittömästi etsiä sopivaa pysähdyspaikkaa ja selvittämään, mistä saisimme kaapelit ja keikan onnistumaan. Kiitos kaikesta ja mukavia eläkepäiviä! – Joonas Kärkkäinen Ohjasit lukion harrasteakatemian bändiä taitavasti. Bänditreeneihin oli aina kiva tulla ja oli tervetullut olo. Bänditreenit ovatkin olleet minulle usein kouluviikon kohokohtia. Sinulla on kyky saada ujompikin esiintyjä uskomaan itseensä. Opiskelijana on ollut motivoivaa seurata kuinka kaikessa toiminnassasi on näkynyt innostus, intohimo musiikkiin. Iso kiitos sinulle kaikesta kannustuksesta! – Eerika Kinnunen Arto toimi Emolahden koulun koulunjohtajana 1992 vuodesta lakkauttamiseen asti. Kuvassa Arto koulujohtajien kokouksessa Kanasen Keijon ja Pesosen Paulin kanssa 90-luvulla. Rockista kuorolauluun ja oppilaaksi VAHVASTI MUSIIKKIMIEHENÄ tunnettu Arto on miltei koko elämänsä ajan harrastanut musiikkia. Instrumenteista hänen vahvuutensa on kitara, minkä soittoa Arto opetti kansalaisopistossakin kaksikymmentävuotta. Kitaran lisäksi hän soittaa myös poikkihuilua, bassoa, rumpuja, hieman pianoa, ukulele on nyt Arton sanoin kova juttu, eikä hän mikrofoniakaan kierrä vaan laulaa enemmän kuin mielellään. – Olen soittanut ihan sieltä nuoresta pojasta lähtien ja yläkouluikäisestä lähtien bändissä. Me Kirkonkylän pojat innostuttiin ja ruvettiin kaikki soittamaan – toinen opetti toista. Vuonna 1975 perustettiin ensimmäinen bändi, Komposti Boys, C-kasetti minulta löytyy vieläkin, Arto kertoo hymyillen. Komposti Boysin jälkeen tuli aina uusia bändejä. Ensin oli rockbändejä ja myöhemmin lavoja kiersi tanssiorkesteri Veijarit. Lasten ollessa pieniä bändirintamalla oli Arton osalta hiljaisempaa. – Muutama vuosi sitten laitettiin telakalle meidän äijäbändimme Crossroad Z, kun oltiin niin laiskoja harjoittelemaan osan porukasta asuessa muualla. Siitäpä ei mennyt aikaakaan sitten, kun perustettiin St. Lake Ukulele Bros, millä ollaan jälleen Kihuillakin soittamassa. – Tämä bändisoitto viehättää kyllä, ja on viehättänyt aina. Jokainen antaa sen oman juttunsa kokonaisuuteen, ja mikä tunne se on, kun homma toimii. Se on mahtavaa! VAIKKEI TULLUT miehestä kanttoria, kuuluu Riihijärven laajaan musiikkiharrastukseen harrastakin musiikkia. – Olen laulanut Comodo-mieskvartetissa ihan sieltä alusta asti. Se toimii kansalaisopiston piirin alaisena ja Ruotasen Pertti on vetäjänä. Onko se sitten taidemusiikkia tämä kuorolaulu, kun muu on kevyempää, hän tuumii. – Meidän Comodo-kvartettimme on Pyhäjärvellä kuvatun White Wall-televisiosarjan eräässä jaksossakin laulamassa. ELÄKEPÄIVILLÄÄN ARTO suunnittelee vaihtavansa opettajan roolinsa mahdollisesti oppilaan rooliin. – Musiikkiopistolle minulla on hakemus sisässä, jos pääsisi syksyllä huiluoppilaaksi – olisi taas soittaminen tavoitteellista. Yksin jaksaa soitella tiettyyn pisteeseen asti, mutta kun saa läksyjä ja pitää opetella, se vie taitoa eteenpäin. Eläkepäiviä Pyhäjärven aalloilla KEVÄÄN UURASTUKSET on saatu pakettiin ja Artolla siintää edessään eläkepäivät. Eläkettään mies viettää Pyhäjärven rannalla Emoniemen kärjessä. – Olemme asuneet täällä pysyvästi 2020 vuodesta asti. Rakennettiin loma-asunto, ja kun täällä olikin niin mukava olla, niin muutettiin pysyvästi, Arto naurahtaa. Kotipihasta onkin mukava työntää jolla vesille ja lähteä harjoittamaan tuoretta purjehdusharrastusta, etenkin nyt, kun aikaa riittää. – Ihan pystymetsästä ei harrastus lähtenyt, vaan hommasin sellaisen käytetyn optimistijollan, kun purjehtiminen rupesi kiinnostamaan. Se oli kuitenkin aikuiselle vähän turhan pieni – rannalta kävin saarten edessä sillä pyörimässä, mutta olihan se sellainen junnujen juttu. 60-vuotislahjaksi Arto sai perheeltään kaksipäiväisen purjehduskurssin Tampereella laserjollalla, jonka myötä kiinnostus nosti lisää päätään. Jemmaan laitetuilla lahjarahoilla Arto hommasi uuden jollan viime elokuussa. – Seitsemän kilometrin lenkki taitaa olla pisin matka, mitä olen purjehtinut. Ihan siistiä hommaa, vaan eipä ole paljoa tullut purjeveneitä nyt vastaan Pyhäjärvellä, hän tuumii. ARTO TYKKÄÄ osallistua ja olla monessa mukana. Kirkkovaltuustossa hän toimii kolmatta kauttaan puheenjohtajana. Hän kertoo olevansa hyvin sosiaalinen ja innostuvansa herkästi uusista asioista. Itseään rauhalliseksi kuvatessaan Arto hörähtää ja vilkaisee vaimoonsa Maaritiin päin. – Joskus vähän turhankin rauhallinen, Maarit tuumaa. – Olen miettinyt, että kun Arto on hyvin sosiaalinen, niin tuleeko sellainen sosiaalinen tyhjiö, kun jää eläkkeelle. Olen sanonut, että sinun pitää lähteä harrastuksiin ja muuhun, kotiin ei saa yksin jäädä. On iso askel jäädä pois työyhteisöstä, hän ajattelee. Eläkepäivien suunnitelmiin onkin jo tullut harrastuksia, musiikkihommia, opiskelua sekä tietenkin oman kodin pihatöitä. – Huoltotoimenpiteitä on omalla tontilla, mitä pitää tehdä. Eräs eläkeläinen minulle sanoi hyvin, että yksi homma päivässä ja sitten muuta. Vaikka Pyhäjärvelle ei koskaan pitänyt tulla takaisin, on lopulta koti kuitenkin löytynyt paikkakunnalta. – Pyhäjärvellä on ollut hyvä asua ja kasvattaa lapset. Täällä on ollut turvallista, kaikki peruspalvelut tarjolla sekä tämä kaunis luonto. SONJA KÄHKÖNEN Ihan siistiä hommaa, vaan eipä ole paljoa tullut purjeveneitä nyt vastaan Pyhäjärvellä.
8 • Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 10, seurattavissa myös Facebookin ja nettiradion kautta • Ovet avoinna tilaisuuksien yhteydessä ja heinäkuussa arkisin klo 14-17 • Heinäkuun musiikkihartaudet keskiviikkoisin klo 18 Siunattua suvea! Tulossa Kihuviikolla! Ke 5.7. klo 14-17 Pappilan Pop-up herkkukahvila, leirikeskus Su 9.7. klo 10 Jumalanpalvelus torilla Kuva: Risto Alatalo Pyhän Ristin kirkko toivottaa tervetulleeksi tutut ja vieraat! Risteilemään Pyhäjärvelle! Risteilemään Pyhäjärvelle! … Katso video Katso video Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
9 Pyhäsalmen Suurlava Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Naistenhakutanssit Tiistain Ti 13.6.19-00 Sinitaivas, Ari Salo Ti 20.6.19-00 Formaatti & Teemu Ahtonen, Weranta Ti 27.6. 19-00 Taikakuu, Ari Salo Ti 4.7. 19-00 Taiga & Jarkko Honkanen, Hurma Ma 10.7. 19-00 Jani Helenius & Roulette & Juha Vartiainen, Kuiskaus & Keijo Hietikko & Kati Narvanmaa Ti 11.7.19-01 Varjokuva & Kyösti Mäkimattila, Pekka Juntusen iskelmäorkesteri & Kyösti Lindeman & Jonna Puhakka Ti 18.7. 19-00 Sinitaivas, Guns Rosor Ti 25.7. 19-00 Norolan Pojat & Aki Hietala, Tulinen Sydän & Janne Tulkki Ti 1.8. 19-00 Afrikan tähti & Armi Tenkula, Unelmavävyt trio & Tino Ahlgren Ti 8.8.19-00 EXmiehet & Saija Tuupanen, Ari Salo Ti 15.8.19-00 Yölintu, Duo Peltola ja Koivu Ti 22.8.19-23:00 Etiketti & Antti Ahopelto Tunti miehille klo 21-22 Lavainfo: 0400 845 741 Liput 20€ KIHUBINGO 9.7.2023 klo 17 19 Pyhäsalmen suurlavalla Tiedotamme ohjelmasta ne, joissa on kihutoimikunta tai kaupunki mukana järjestelyissä. Kihut.? -sivustolle päivitetään Kihujen ohjelmatietoja sitä mukaan kuin ne varmistuvat sekä torimyyjien nimet ja myytävät tuotteet (torimyyntipaikat oltava valmiina perjantaina ennen klo 10). Kihuohjelma: www.kihut.? sekä fb Kihupäivät Pyhäjärvi. Liikennejärjestelyt: Ollintien sulkemislupaa perjantaiaamusta lauantai-iltaan haetaan välille S-marketin liittymä – alaliikenneympyrä. Tarkemmin liikennejärjestelyistä ilmoitetaan Kihuviikolla Pyhäjärven Sanomissa, www.kihut.? –sivustolla sekä fb Kihupäivät Pyhäjärvi -sivulla. Pysäköintialueita Makasiinitorin läheisyydessä ovat rautatieaseman (Asematie), Kaupungintalon paikoitusalueet (Ollintie 26) sekä vanha torialue (Oikotie). Arpajaisia järjestävät järjestöt/myyjät huolehtivat itse asianmukaiset myyntiluvat. Kihut 50 v. juhlavuosi Kihutori ja esiintymislava sijaitsevat Makasiinitorilla, Antintie 4, Pyhäsalmi Torstai 6.7. Etkot klo 21, Heidi Zschauer Trio Perjantai 7.7. 12 Kihutori avautuu. Ohjelmaa ja tapahtumia klo 12 23 14 Konsertti Osmo Ikonen bändi 15.45 Konsertti St. Lake Ukulele Bros. 14 20 Pomppulinnat ja nuorten piirustusseinä 18 Kihujen avajaiset 19.30 Konsertti Beer Günt 22 Konsertti Ahti Lauantai 8.7. 9 Kihutori avautuu. Ohjelmaa ja tapahtumia klo 9 18 10 10.30 Lastenohjelma – Siina & Taikaradio –duo 11 18 Pomppulinnat ja nuorten piirustusseinä 13 Kihuset, teemana Kihut 50 vuotta 15 Konsertti Olli Halonen 18 Kihutori sulkeutuu Sunnuntai 9.7. 10 Sanajumalanpalvelus Ahti Olli Halonen Osmo Ikonen Siina&Taika radio ILTATORIT KESÄLLÄ 2023 keskiviikkoisin klo 18–20 Makasiinitorilla Kesäkuu 7.6. Kesänavaus Hiijjen Pelimannit ry & Pyhäjärven Rotaryt ry 14.6. Suomenselän muisti ry 21.6. Hiidenkylän kyläyhdistys ry 28.6. Pyhäjärven Naisvoimistelijat ry & kiltalaiset Heinäkuu 5.7. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry 12.7. Pyhäjärven Eläkeläiset ry 19.7. Liittoperän kylätoimikunta & Lohvan kyläyhdistys ry 26.7. Pyhäjärven Sydänyhdistys ry & Pyhäjärven Nuorisoseura ry Elokuu 2.8. MLL Pyhäjärven yhdistys ry 9.8. Ikosen Pontevat ry & Lions Ladyt Tervetuloa! Iltatorille voi tulla myymään esim. käsitöitä, leivonnaisia, vastoja. Ota myyntiä varten oma pöytä mukaan. Iltatorilla kahviota saa pitää iltatorista vastaava taho. Lisätietoja kaupungin tapahtumakalenterista. Pyhäjärven kaupunki Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23 10 Kyläkoulusta kyläyhdistyksen sydämeksi Pyhäjärven ABC:n lähituotemyymälästä Arjan Ruokala Ja Pitopalvelu 08 781869 Toipilaspolku 3, 86800 Pyhäsalmi Ollintie 19, Pyhäsalmi 040 7055206 TI-PE 10-17 LA 10-14 SU-MA SU LJETTU Kesän juhliin ja arkeen! Kesän juhliin ja arkeen! ENTINEN ORAVAN koulu on Hiidenkylän kyläyhdistyksen koti. Kylätaloksi muovautunut koulu tunnetaan nimellä Hiiden-Orava. Kyläyhdistys on puuhaillut rakennuksen parissa ahkeraan – lattiasta kattoon. – Olen ollut Hiidenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2006. Olemme tehneet monenlaista remonttia. Rakennus on esimerkiksi maalattu harmaan sävyllä eikä se ole enää perinteisessä koulun keltaisessa värissä, kertoo Raija Kinnunen. – Lattiat ja katto on uusittu. Olemme myös salaojittaneet urheilukentän. Rakennuksen ylläpitäminen on tärkeää, jotta se olisi käytettävissä myös tulevina vuosina. Kaiken ylläpitäminen vaatii paljon paperihommia, jotta saamme avustuksia. Myös talkoohenki ja tapahtumien järjestäminen ovat tärkeitä toiminnallemme. HIIDEN-ORAVA ON rakennettu jo 1900-luvun alussa. Oravan koulun koulutoiminta loppui 1980-luvun puolivälin paikkeilla, ja muutamia vuosia myöhemmin rakennus ostettiin kyläyhdistykselle. Raija Kinnunen, Rauha Saikkonen ja Ari Aaltokoski ovat kaikki käyneet ala-astetta Oravan koululla. – Opettajat vaihtuivat tiuhaan ja se teki hallaa oppimiselle. Minulla ehti olla kolme eri opettajaa täällä. Kun aloitin koulun, Oravassa opettivat Irja ja Reino Vuorinen. Irja vastasi alaluokkien opettamisesta ja Reino yläluokkien. Oravan koululla oli kuusi eri luokkaa. Yläluokat opiskelivat rakennuksen nykyisessä isossa salitilassa ja alaluokat sen viereisessä huoneessa. – Muita opettajia aikanani olivat yläluokkia opettaneet Rainer Kyyrönen ja Timo Rahi. Helmi Tiitto toimi alaluokkien opettajana, Kinnunen muistaa. OPPILAITA OLI Oravan koulussa reippaasti. – Meitä oppilaita oli parhaillaan sellainen satakunta. Se oli vaihderikasta aikaa: leikimme pihaleikkejä ja urheilimme paljon. Opettajat kannustivat urheilemaan. Keväisin ja syksyisin käveltiin kouluun ja talvella tultiin hiihtämällä. Rauha Saikkonen muistaa koulumatkat. – Talvella kävelin kotoa neljä kilometriä lumihangessa kouluun. Eikä silloin ollut mitään toppavaatteita tai pitkiä housuja! Ari Aaltokoski kulki kouluun taksilla. Hänen vanhemmat sisaruksensa olivat kulkeneet vesitaksilla eli koko paikkakunnan ensimmäisellä moottoriveneellä. Aaltokoski muistaa, Pyhäjärven Sanomien kesän juttusarja Kyläkoulun Kuulumisia starttaa Hiidenkylältä Oravan koululta. Hiiden-Orava on remontoitu ja tapahtumantäyteinen kylätalo. Hiidenkylän Raija Kinnunen, Rauha Saikkonen ja Ari Aaltokoski ovat puuhanneet Hiiden-Oravan kanssa monia vuosia. Kylätalo Hiiden-Orava on entinen Oravan kyläkoulu. Opettajat vaihtuivat tiuhaan.
Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23 11 Kyläkoulusta kyläyhdistyksen sydämeksi HUOM.! NAISILLE RUNSAASTI PUUVILLAJA PELLAVA-ASUSTEITA ITALIASTA IHANISSA VÄREISSÄ: MEKKOJA, TUNIKOITA, PUSEROITA, HOUSUJA YM.! MIEHILLE: SALIHOUSUJA, FARKKUJA, PAITOJA, BOXEREITA, BERMUDOJA YM.! OMAN MAAHANTUONNIN ANSIOSTA HINTATASO EDULLINEN! MALLEJA MYÖS SEKÄ MUODOKKAILLE NAISILLE ETTÄ ISOILLE MIEHILLE! TERVETULOA TUTUSTUMAAN RUNSAASEEN VAATEVALIKOIMAAMME! PALVELEVA VAATEKAUPPA SINGI AVOINNA: MA-PE KLO 9-17 ja LA KLO 9-14! • Torikatu 4, Kiuruvesi p. 017-566708 • Puistotie 19, Pielavesi p. 040-5741267 NYT SINGISTÄ ASUSTEET KESÄÄN NYT SINGISTÄ ASUSTEET KESÄÄN NAISILLE JA MIEHILLE! NAISILLE JA MIEHILLE! PARTURI-KAMPAAMO Kaisa Leikkaukset, värit, permanentit, kampaukset Puh. 050 3471 937 Pyhäsalmi, Tervetuloa! Oravan kyläkoululla oli parhaillaan satakunta oppilasta. kuinka järjestäjiksi valittujen oppilaiden tuli kiikuttaa ruoka eteiseen ulkokautta. – Ruokaa ei saanut kuljettaa opettajien tilojen läpi. Opettajat asuivat Oravan koulussa ja heidän makuuhuoneensa ja olohuoneensa olivat keittiön ja luokkien välissä. Juoksevaa vettä ei ollut, joten oppilailla oli käytössä vesisäiliö. Ruokailuun tuotiin omat eväsleivät ja maito kotoa. – Käsien pesu tapahtui vadissa, ja mikäli mahatautia oli liikkeellä, sai jokainen syötäväkseen hiilitabletin, naurahtaa Kinnunen. Rauhan mukaan hänen aikanaan ei ollut kiusaamista. – Opettaja oli auktoriteetti ja vanhempia ihmisiä kunnioitettiin. Hiiren-Oravan seinää koristaa hieno liitutaululle taiteiltu teos. Pentti Väisäsen piirtämä kuva löytyy nykyään pleksilasin alta. – Täällä koululla oli tanssiporukkaa, jotka sitten olivat päättäneet pyyhkiä taulun, jotta voisivat piirtää siihen omiaan. Pyysin, josko Pentti voisi piirtää teokseen uudelleen. Hän heitti, että piirtää sitten, kun olen pyytänyt sitä häneltä kolme kertaa julkisesti. Niin tein ja nyt meillä on taulu pleksin takana. NYKYÄÄN ENTISELLÄ kyläkoululla järjestetään yhdistyksen tapahtumia. – Talvisin pidämme hiihtokisat ja kesällä meillä on kesäkisat. Kesäkisoissa lapsilla ja aikuisilla on omat lajinsa. Aikuisilla on neliottelu, jossa on ollut riimun-, tikan ja saappaanheittoa sekä ammuntaa. Kesäkisoihin ja pääsiäiskokkoa katsomaan saapuu paljon ihmisiä. Kyläyhdistys järjestää myös äitienpäivän tilaisuuden ja hyvinvointipäiviä fysioterapeutteineen, kampaajineen ja jalkahoitoineen. – Hiiden-Oravassa pidetään karaokekonsertteja ja kauneimmat joululaulut. Tapahtumiin tarvitaan paljon talkooväkeä ja suunnittelua. Toiminnassamme on 6–7 aktiivia, mutta meillä on paljon tuttuja, jotka auttavat pyydettäessä. Entinen kyläkoulu toimii juhlapaikkana. – Viime viikonloppuna täällä oli ylioppilasjuhlat. Mitä Hiiden-Orava merkitsee Raijalle ja Rauhalle? – Tämä on kuin toinen koti, kohtaamispaikka, Rauha tuumaa. – Paikkana tämä on ollut minulle työteliäs, mutta samalla rauhoittava. HiidenOravan kanssa toimiminen pitää hyvin elämän syrjässä kiinni, Raija näkee. JOONAS KÄRKKÄINEN Ollintie 9, Pyhäsalmi p. 08-780062 Eijan kauneusja jalkahoitola puh. 040-5100248 www.eijan-kauneushoitola.webnode. Kerro vinkkisi ja muistosi kyläkouluista sivuillamme! Tervetuloa Paakarin Pysäkille! Keittoja salaattilounas ma-su klo 11-15 Avoinna: ma-pe 8-18, la 8-16, su 10-17 Teollisuustie 1, Kärsämäki
12 Mietitkö metsätilan sukupolvenvaihdosta? Metsänhoitoyhdistyksen kautta hoituu eri vaihtoehtojen suunnittelu esimerkiksi verotus huomioiden. Meiltä kauppakirjat, lahjakirjat sekä kaupanvahvistukset. Tarja Manninen 0400807229 www.mhy. /pyha-kala TEE METSÄTILAN SIIRTO LAPSILLE ASIANTUNTIJOIDEMME AVULLA www.marjoniemi.fi Lomakyläntie 17886850 Pyhäjärvi 040 522 1190 EST. 1967 • Maisemaravintola • Lapsiystävällinen uimaranta • SUP-lautojen vuokraus • Perjantaibingo • Mökkejä ja huoneita • Leirintäalue • Rantasaunat ja savusauna Tanssilavalla 23.6. Jore Marjaranta 24.6. Annika Eklund 25.8. Petra 26.8. Leevi and the Leavings Tribuutti, Janus Hanski, ilotulitus Tervetuloa! Rakkautta ja ripaus hulluutta – Niittyrannan elämää värittää persoonalliset eläimet Komujärven rannalla sijaitsevalla Niittyrannan kotieläinpihalla pääsee rapsuttelemaan niin kissoja kuin koiria, silittelemään lampaiden pehmoista villaa ja sylikukko Velhon upeaa mustaa höyhenpeitettä. Eläinten parissa Hanta Halosella on kädet täynnä työtä, johon vaaditaan rakkautta, omistautumista ja ehkä hieman hulluuttakin. NIITTYRANNAN KOTIELÄINPIHAAN saapuessa ovella odottelee vieraasta kiinnostunut vastaanottokomitea. Ensimmäisenä ovesta saapuu koiran vanhus anomaan rapsutuksia kuonollaan hellästi tönäisten ja seuraavana oven raosta kurkistaa Hippu-karitsa Muumi-vaipoissaan yrittäjä Hanta Halosen hymyillessä vieressä. Hippu jäi syntyessään emonsa hylkäämäksi, joten Hanta otti tuolloin vain viikon ikäisen karitsan suojiinsa. Nyt olohuoneesta käy jo kova sorkkien kopina virkeän pikkukaritsan leikkiessä talon kissojen kanssa – Hanta arvelee, että Hipusta saattaa pian tulla kesän vetonaula eläinpihalla. Työtä eläinten parissa aloittaessa ei ensimmäinen ajatus ollut, että vielä jonain päivänä olkkarissa asustaa pieni vaippapöksyinen karitsa. – Olen huomannut sen, että täällä meillä kaikki on kyllä mahdollista. Kyllä tämä homma vaatii heittäytymistä ja jopa sitä hulluuttakin, Hanta nauraa. Halonen työskentelee moninaisesti eläinten parissa, Niittyrannassa toimii Löytölä, Koirahotelli sekä uusimpana myös kotieläinpiha, jossa pääsee vierailemaan ajanvarauksella. Löytölätoiminta työllistää yrittäjää Pyhäjärven, Haapajärven, Nivalan, Pihtiputaan ja Reisjärven alueella. – Se on niin yllätyksellistä hommaa – en voi tietää yhtään aamulla, mitä työpäivään lopulta kuuluu. Senkin vuoksi kotieläinpiha on avoinna vain ajanvarauksella, toimenkuvani on laaja, joten on mahdotonta pitää pihaa avoinna aina tiettyyn kellonaikaan. NIITTYRANNASSA ASUSTAA hevosia, poneja, lampaita, vuohia, kaneja, kanoja, kukkoja, kaksi kesävasikkaa, kissoja ja koiria. Vierailu on räätälöity aina vierailijan toiveiden mukaisesti; käyntiin voi varata vankkuriajelun Sakari-suomenhevosella tai vaikka talutusratsastusta tilan poneilla. Halutessaan eläimiä voi käydä vain katselemassa ja silittelemässä, järvenrantakodassa voi hörpätä kahvit tai paistaa makkarat – millaisen paketin vierailustaan haluaakaan tehdä. – Viime keväänä avasin kotieläinpihan virallisesti, siihen täytyi saada aluehallintoviraston lupa. Luvan saaminen oli tosi tarkkaa, mikä on hyvä asia, kun eläimien olot tarkistetaan perusteellisesti. – Viime kesänä vielä lomitin, niin resurssit ei enää riittänyt kotieläinpihan pyörittämiseen kunnolla. Tänä kesänä satsaan enemmän kotieläinpihan toimintaan ja myös koirahotelli pyörii täysillä kesän ajan, Hanta kertoo. Niittyrannan eläimiä Halonen kuvaa jokaista täysin omaksi persoonakseen, ja viime kesän vetonaula olikin komeaan mustaan höyhenpeitteeseen verhottu Velhokukko. – Velho on vaikuttavan näköinen ja herättänyt valtavasti kiinnostusta. Ihmisillä on ennakkoluuloja kukkoja kohtaan, koska osa on oikeasti vihaisia, ja jos ne ovat vihaisia, niin ne ovat myös vaarallisia. Kyllä Velhon kanssa on viime kesänäkin monet selfiet otettu, Hanta nauraa. KOTIELÄINPIHAN ELÄIMISTÄ muutama lammas on muuttanut Hantan hoiviin rescue-eläiminä. Hantan omista lemmikeistä useampi kissa on tullut jääHanta otti hoiviinsa emonsa hylkäämän karitsan, joka sai nimekseen Hippu. Eläimet ovat aina olleet minulle tärkeä asia. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
13 HIN TAE TU H ä n n y d ö y O u t e a t n i h n i d l o G P O n it r o k d l o G P O t a a s a n a a k k a is a a j a t si m m ä ä tl ä si s d l o G P O . n i m m e si ll u d e a ti u v is k a k ,i s k e d o u v e ll is k o t s o it t r o k n e s k u t u u k a m , n e e g n u o l ä tt n e k o t n e l ä it n y ä k a t n o t u s k a m . a t u u m n o jl a p a j n e s k u t u u k a v a k t a o d l o g / ? . p K a l o j h o P ä ä t n ö y m n a v r u t e t o u T .j y O t a a k k a is a si ä tt i h ä V P O ä ä t n ö y m n it r o V ö it h y s u t u u k a v ä ä t n ö y m n e s k u t u u k a v a k t a M . a si V a a o jr a t n u l e v l a p y e K e g n u o L .y O s u t u u k a I . A X A / A S e c n a t si s s A r e n t r a P r e t n VIIME VUONNA Kissalassa pyörähti karvan alta sata kissaa. Kaikki kissat jatkavat uusiin koteihinsa Hantan hoivista leikattuina, sirutettuina ja rokotettuina. Eläinsuojeluyhdistysten kanssa tehty yhteistyö mahdollistaa sen, että kissat pääsevät opettelemaan elämistä kummikoteihin, jossa villikissa kesyyntyy kotiympäristössä eläessään ja lopulta jatkaa matkaansa loppuelämän kotiinsa. – Yhtään kissaa ei lopeteta sen takia, että se on arka. Kaikki saavat mahdollisuuden elämään. Ajattelen niin, että tämä on ihmisten aiheuttamaa ongelmaa ja nämä eläimet ovat tähän syyttömiä tähän. Viime vuoden kissoista vain kolme jouduttiin lopettamaan. – Olen hoitanut todella sairaita kissoja ja kissanpentuja, mutta jos niiden eteen ei tällaista työtä tekisi, mitä minä teen, niin lopetettavahan ne olisi. Syksy on kiireisintä aikaa kissojen osalta, kun kesän aikana luontoon syntyneet pennut alkavat hiljalleen löytymään. – Paljon puhuttu kesäkissa on ehkä hieman vanhanaikainenkin nimi, mutta valitettavasti edelleenkin on jonkin verran kissoja, jotka otetaan vain kesäksi ja jätetään sitten oman onnensa nojaan. Suurin ongelma on kuitenkin se, ettei kissoja leikkuuteta ja ne lisääntyvät luontoon villiintymään, ja se on ihan ympärivuotinen ongelma. VIIME SYKSYNÄ Kissalaan tuli useampi sairas kissa samanaikaisesti ja Hanta käytännössä asui Kissalassa hoitamassa niitä kuntoon. – Olin aivan kuitti ja luovuttamassa. Soitin jo yhdestä pentueesta eläinlääkäriin, että tuon ne lopetettavaksi. Puheluun ei kuitenkaan keretty vastaamaan, ja Hanta soitti välissä ystäväeläinlääkärille, joka totesi, että kissoilla olisi vielä toivoa, joten Hanta päätti vielä katsoa viikonlopun yli, jos pentueen terveydentilassa tapahtuisi edes pienen pieni edistysaskel. – Niin minä vain sen pentueen hoidin kuntoon, mutta kyllä se oli raskasta aikaa. Pentue lähti Mikkeliin jatkohoitoon, ja emo oli jo niin hyvässä kunnossa jonkin ajan päästä, että se oli Mikkelissä ottanut vielä kaksi orpoa pentua hoitaakseen. Kyllä kannatti, se palkitsi kyllä sitten, Hanta iloitsee. SONJA KÄHKÖNEN – Niittyrannan elämää värittää persoonalliset eläimet däkseen Löytölän kautta ja maaliskuussa tilalle muutti huostaanotosta lempeä saksanpaimenkoira Greeta. – Ajattelin, että saapahan nähdä, minkälainen tapaus koira on, kun tuli huostaanotosta ja kyseessä on kuitenkin palveluskoira. En tiennyt koiran taustoista muuta kuin sen, että koira on poliisien kanssa haettu pois. Greeta osoittautuikin todella hyväluontoiseksi ja muutoinkin mahtavaksi koiraksi, joka vei Hantan mennessään. – Minun ensimmäinen koirani nuoruudessa on ollut saksanpaimenkoira ja se on jotenkin jäänyt minun sydämeeni. Greeta sopeutui niin hyvin tähän laumaan, että enhän minä voinut antaa sitä pois – jotenkin se vain iski. Osa työtä on hoivaamistaan ja pelastamistaan eläimistä luopuminen. Jotkut eläimet iskevät ihan tosissaan, mikä tekee luopumisesta välillä rankkaakin. – Yhdestäkään eläimestä minun ei ole helppo luopua. Pelastan ja hoidan useitakin kuukausia välillä, niin tuleehan niihin tietynlainen side. Kodin etsiminen on älyttömän vaikeata, koska haluan tietää varmaksi sen, että eläin pääsee arvoiseensa kotiin. – On ihana saada kuulumisia ja kuvia eläimien lopullisista kodeista. Se on parasta palkkaa. Eläimet ovat aina olleet minulle tärkeä asia ja haluan niitä auttaa, se on niin syvällä tuolla sydämessä. Herkkujen perässä myös vuohet, Hermanni ja Elmeri, intoutuivat lampaiden sekaan. Komean Velho-kukon kanssa on useammat selfiet näpätty viime kesänä Niittyrannassa. Hanta tarjosi yli 90 kissalle mahdollisuuden arvoiseensa elämään Lisää kuvia verkossa! Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
14 VUONNA 1939 Eeva-Liisa Siikanivan ollessa vain kolmevuotias, hänen perheensä muutti takaisin Ylivieskasta Pyhäsalmeen. Lapsuusja nuoruusvuodet vierivät Salmenkylän raitilla muiden lasten kanssa leikkiessä ja kasvaessa. Isä Waltteri oli Pyhäsalmen Osuusliikkeen johtaja ja äiti Laura kirjanpitäjä, perheeseen kuuluivat myös Eeva-Liisan kolme veljeä, isoveljet Jorma ja Tarmo sekä pikkuveli Pekka, eikä lasten touhuista vilskettä puuttunut. – Se on niin kuin aina nauretaankin, että vanhat ihmiset muistelevat, kuinka nuorena oli niin lämpimät kesät ja aurinko paistoi aina. – Siihen aikaan piti aina keksiä itse leikit. Hakalan tilan alue, jossa on nykyisin Keskuskoulu ja sairaala, oli metsää ja niittyä, missä sai vapaasti leikkiä ja olla. Ennen kaikkea kaipaan tuota luontoa ja lähellä oloa, Eeva-Liisa ajattelee. Lapsuudessa ei paljoa aikaa vietetty sisällä, eikä ikinä ollut tekemisen puutetta. Salmenkylällä lapsia oli paljon ja naapurissa asuneiden kavereiden kanssa keksittiin milloin minkälaista touhua. – Se oli se suuri elämys, kun näki luontoa. Huliniemessä oli niin paljon pääskysiä, nykyisen Säästöpankin kohdalla oli palokaivo, missä aina makoiltiin ja seurattiin iilimatoja. Syksyllä Hakalan tilan haassa pimeän aikaan heiluteltiin valkoista lakanaa, että lepakot lensivät siihen, hän muistelee hymyillen. Vaikka lapset saivat kulkea leikeissään melko vapaasti, vanhemmat olivat hyvin tiukkoja siinä, että määrättyyn aikaan piti tulla kotiin ruokapöydän ääreen. – Siihen aikaan oli niin puutteellista, että sitä ajoissa kyllä olikin syömässä. Hyvin herkästi sai piiskaa, jos ei ollut ajoissa kotona. – Monesti olen ajatellutkin, että kasvatus oli niin ankaraa silloin, eikä kiitosta hevillä tullut. Naapurin tai tuttavien lapset aina vain osasivat käyttäytyä. Kiitos oli kortilla – se oli sen ajan kasvatus. Vanhemmat olivat tietysti itse saaneet vielä kovemman kasvatuksen ja eläneet vielä ankeammissa oloissa, Siikaniva tuumii. NYKYISIN 87-VUOTIAS Eeva-Liisa teki työuransa käsityöopettajana. Pyhäjärvellä hän opetti kolmen vuoden ajan vuosina 1963– 1966, kunnes oli lähdettävä etsimään töitä muualta. Virkaiässä hän oli nuorempi opettaja ja vuotta aikaisemmin aloittaneella opettajalla oli jatkossakin tiedossa paikkansa käsityönopettajana Pyhäjärvellä. – Minulla oli isot opiskeluvelat Helsingistä, joten oli pakko lähteä varmuuden vuoksi hakemaan paikkaa muualta, missä saisi elämäntyönsä tehdä. Pääsin Nokialle Emäkosken yhteiskouluun vakinaiseen paikkaan, jossa olin 30 vuotta käsityöopettajana, mutta asuin koko ajan Tampereella, Siikaniva kertoo. Erityisen tarkkaa käsityötä tehnyttä Siikanivaa kutsuttiinkin käsityöseminaareissa Milli-Jaakoksi. – Täällä minä kaikki kesät ja lomat aina olen viettänyt, koska koti oli täällä. Kyllä se kodintuntu aina veti puoleensa silloinkin. ELÄKEVUOSISTAAN HÄN vietti vielä kuusi Tampereella, kunnes ystävien muuttaessa paikkakunnalta pois, Eeva-Liisa pakkasi tavaransa ja muutti takaisin Pyhäjärvelle 22 vuotta sitten. Nykyisin hän asustaa ikään kuin vuoroviikoin Iisalmessa sekä Pyhäjärvellä. – Kolme vuotta sitten, tuli sellainen tunne, että pitäisi olla lähempänä sukulaisia, niin hankin Iisalmesta toisen asunnon, kun siellä asuu serkkuni vaimonsa kanssa. – Iisalmessa minulla ei muita tuttuja ole, mutta tänne kun tulee ja menee kauppaankin, niin heti on joku tuttava, jonka kanssa puhutaan niitä näitä ja heitetään huulta, EevaLiisa kertoo hymyillen. Hän on koko ikänsä tykännyt asua keskustan tuntumassa, ja luonnon helmaan pääse halutessaan omalle mökille. – Sukulaiseni ovat lähinnä mökilläni. Silloin tällöin käyn siellä saunomassa ja syömässä, kun he pyytävät. Tykkään käydä mökillä keväällä ja syksyllä haravoimassa – saa olla maata lähellä ja kuunnella linnun laulua. Luonto alkaa olla niin tärkeä tässä iässä. HISTORIA ON lähellä Siikanivan sydäntä. Omia lapsuuden muistojaan hän rustasi aina iltaisin lyijykynällä ylös, jotta sai koottua muistelmansa 40-luvun Pyhäjärven Salmenkylästä lapsen silmin. Muistelmat julkaistiin kuudessa osassa myös Pyhäjärven Sanomista, josta Eeva-Liisa kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta. – Isäni oli perustajajäseniä Pyhäjärvi-Seurassa, mutta hän ikävä kyllä kuoli niin nuorena kuin 46-vuotiaana. Minusta perinteitä on hyvä jatkaa, kyllä seuraan on isän jalanjäljissä menty – melkein tuntui, että se on vähän niin kuin velvollisuuskin olla siellä mukana, Eeva-Liisa hymyilee. Pyhäjärvi-Seuraan hän on kuulunut jo viitisentoista vuotta ja osallistuu seuran toiminnan järjestelyihin. Pyhäjärven kesän parhaimmistoa naiselle tarjoilee Pyhäjärvi-Seuran Ollinpäivien lisäksi Kihut sekä Täydenkuun Tanssit. – Tykkään kaikista tapahtumista, mitä täällä aina kesäisin on. Täydenkuun Tansseissa aina kyllä käyn. Toripäivät ovat minusta todella kivoja – siellä on lättykahvila, missä tapaa paljon ihmisiä. Yhteisöllisyys on Pyhäjärvellä ihanaa. Mikä on sellainen asia Pyhäjärven kesässä, mikä paikkakunnalla vierailevan tulisi kokea? – Kyllä sanoisin, että Täydenkuun Tanssit – se on tasokas tapahtuma. Kihutkin vetävät myös paljon porukkaa. Nämä molemmat tapahtumat kannattaisi kokea, Eeva-Liisa ajattelee. SONJA KÄHKÖNEN Kesä kutsuu kotiin – Salmenkylä säilyy Eeva-Liisan sydämessä Työuransa käsityöopettajana Nokialla tehnyt Eeva-Liisa Siikaniva vietti lapsuusja nuoruusvuotensa Pyhäjärvellä, kunnes oli aika muuttaa työn perässä pois paikkakunnalta. Siitä lähtien hän on palannut aina kotiin, Pyhäjärvelle, viettämään lomiaan ja kesiään. Siikaniva muistelee lämmöllä lapsuuttaan Salmenkylässä, vaikka elettiin puuttellisia aikoja. Vuonna 1939 Siikanivojen perhe asusti vuoden ajan järvenrannalla kirkolla kanttorin talossa uuden Osuusliikkeen talon rakentamisen ajan. Kuvassa nuorempi veli Pekka, Eeva-Liisa sekä vanhemmat veljet Jorma ja Tarmo. Se oli suuri elämys, kun näki luontoa. Huliniemessä oli niin paljon pääskysiä. Lue kaikki Salmenkylän muistelmat verkosta! Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
15 LAADUKKAAT STIGAT SEO PYHÄSALMESTA Tule tutustumaan malleihin ja kysymään päivän kovin tarjous! PARK 500 W 4 889 € 2-sylinterinen 586 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 100 cm Combileikkuulaite. Hydraulinen ohjaustehostin. PARK 300 M 3 090 € 414 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 85 cm Combi -leikkuulaite. PARK 300 3 440 € 432 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 95 cm Combi -leikkuulaite. TORNADO 398 2 690 € Sivullepuhaltava/silppuava traktori. 432 cc STIGA-moottori. Hydrostaattivaihteisto. Leikkuuleveys 98 cm. Multiclip-tulppa lisävarusteena. Saatavana myös itsevetävänä AL3 45 S -mallina, 359,AL3 45 309 € Työnnettävä, silppuava leikkuri 123 cc STIGA-moottorilla. Teräsrunko. Leikkuuleveys 45 cm. Pyhäsalmen Autoja Traktorihuolto Oy Köpsintie 2 | 86800 Pyhäjärvi | P. 08 780 370 Saatavana myös itsevetävänä Multiclip 547 S -mallina, 399,MULTICLIP 547 349 € Työnnettävä, silppuava ruohonleikkuri 123 cc STIGAmoottorilla. Teräsrunko. Uusi Fulcrum-aisa. Leikkuuleveys 45 cm. Quick Flip -mekanismi. Leikkuulaitteen nosto pesuja huoltoasentoon helposti ja nopeasti yhdestä nupista hihnoja irroittamatta. COMBI 748 S 499 € Itsevetävä ruohonleikkuri 139 cc STIGA-moottorilla. Leikkuumenetelmät: keräys, silppuaminen, sivulleja taaksepuhallus. Galvanoitu teräsrunko. Uusi Fulcrumaisa. Leikkuuleveys 46 cm. MULTICLIP 547 D 379 € Työnnettävä, silppuava/ sivullepuhaltava ruohonleikkuri 123 cc STIGA-moottorilla. Teräsrunko. Uusi Fulcrumaisa. Leikkuuleveys 45 cm. STIGA A 1500 3 149 € Virtuaalinen GPS-pohjainen leikkuualueen rajaus ilman rajakaapelia. Järjestelmälliset leikkuukuviot. Täysi etähallinta. Maksimi työskentelyalue jopa 1 500 m 2 . UUTU US! Maansiirto • Kaivinkonetyöt • Pyöräkuormaajatyöt • Traktorityöt 044 5400 008 • Myydään multaa • Viemäreiden ja ym. putkien avaukset ja huuhtelut Maaja vesirakennus TUOHIMAA Oy 0400 687 850 Pasi Lehtinen Ky • Kiinteistöhuollot • Koneurakointi • Muutot • Pakettiautovuokraus • Paalaukset p. 040 172 4929 • • • • • • • Henkilöautojen ja raskaankaluston rengastyöt ja -myynti • Kausisäilytys Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi p. 041 310 9778 RENKAIDEN VAIHDOT! Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärvinen yritys. Tilaa paikkakunnan kuulumiset! pyhajarvensanomat.fi/tee_tilaus/ Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
16 Kelloja saa soittaa Kaikki raha mitä on tien päältä tullut, niin näihin kelloihin se on laitettu. Johannan Liikunta ja Lihashuolto • Yksilöja ryhmäliikunta • Aivojumppaa • Ohjaus ja valmennus • Kunto-ohjelmat • Tyhyja tykyliikunta • Testausta • Eri lajien lyhytkursseja • Klassinenja urheiluhieronta, fasciakäsittelyt • Raskausajanhieronta • Vauvahieronta • Vyöhyketerapia • Kuumakivihieronta • Intialainen päähieronta • Korvakynttilähoidot • Kinensioteippaus • Äänimaljahoidot ja sointukylvyt • Myös kotija yrityskäynnit Uutena valikoimassa! Rentoutus,mentaalija hypnoosivalmennusta ja hermoratahierontaa räätälöidysti! Koulutettu Sounds for Horses äänimaljahoitaja toimitus@ pyhajarvensanomat.fi Vinkkaa meille aihe ! FYSIOTERAPIAJA KUNTOSALIPALVELUT p. 08-780 980 www.fysio-sport.fi Vuonna 1973 perustettu Vaskikello täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Yrityksen nimi valittiin aikoinaan nimikilpailulla. Nimen myötävaikutuksella taukopaikasta on kehittynyt epävirallinen kellomuseo ja nähtävyys. KAUEMPANA PYHÄJÄRVELTÄ asuvien kanssa keskustellessa, paikkakunta saattaa olla tuntematon tai se sekoitetaan muihin paikkoihin Suomessa. Onhan Pyhäjärvi-nimisiä järviä Suomessa noin 38 ja nimi on esiintynyt myös parin muun kunnan ja muutaman kylänkin nimenä Suomessa. Mutta kun mainitsee Vaskikellot, moni osaa välittömästi paikallistaa kohteen kartalle. Vaskikello on todennäköisesti Pyhäjärven kuuluisin maamerkki. Kohteeseen pysähtyy paljon myös kansainvälisiä matkailijoita. Viisikymmentä vuotta sitten Rönkön yrittäjäperheessä elettiin jännittäviä aikoja. Maaliskuussa 1973 Pyhäjärven Sanomissa julkaistiin seuraavanlainen ilmoitus: – Kunnostamme Vaskilammen risteyksessä olevan hirsisen rakennuksen. Tarkoituksemme on tehdä kulkijoille viihtyisä taukopaikka, josta saa hyvää ruokaa ja kahvia. Sinne tulee myös Kesoilin polttoaineiden jakelu. Keksikää paikalle kutsumanimi. Voittanutta nimeä ehdottanut saa 100 markkaa ja kuukauden ajan joka päivä itselleen ja kolmelle ystävälleen pullakahvit tässä uudessa paikassa. Kaikkien osallistujien kesken arvomme 50 markan ostokortin. Nimiehdotuksia saatiin 550. Kaikkien nimiehdotuksia tehneiden kesken arvotun lahjakortin voitti Vieno Tuupainen. Pyhäjärven Sanomissa 14. kesäkuuta julkistettiin uusi nimi. – Vaski-sana tuntui liittyvän paikkaan, koskapa se hyvin useissa nimissä esiintyi. Kello sopii hyvin ruokapaikan tunnukseksi, Pyhäjärveenkin se liittyy vielä siten, että täällä kaivetaan paljon vaskikellon aineksia, ilmoituksessa kerrottiin. Käyttöön otettavaa nimeä olivat ehdottaneet Toini Kovalainen Iisalmesta ja Bertta Syrjälä Pyhäjärveltä ja palkinto jaettiin heidän kesken. – Kello on valettavana ja se valetaan vaskesta, se on moikaavaa kokoa, ilmoituksessa luvattiin. Heinäkuun alussa vuonna 1973 Vaskikellossa oli jo sisäänajovaihe menossa. Heinäkuun lopulla Pyhäjärven Sanomissa uutisoitiin 75 kiloisen kellon saapumisesta ja nostamisesta paikoilleen. Virallisia avajaisia suunniteltiin elokuulle. – Mutta jo nyt kaikki saavat kokeilla symboliksi hankittua vaskista signaalikelloa. Näin tuumaili silloin uuden ja viihtyisän kahvilaravintolan johtaja Paavo Rönkkö. KAHVILASTA ARVELTIIN jo perustamisen aikoihin tulevan kauaksi kuuluvan paikan, johon moni matkallaan poikkeaa. Ensimmäistä kelloa hankittaessa tuskin vielä tiedettiin kellokokoelman karttuvan vielä joskus jopa maailman suurimmaksi. Kellojen määrä on tuosta ensimmäisestä kellosta kasvanut pariin tuhanteen. Vaskikellosta löytyy kelloja 8-tonnisesta kirkonkellosta pienenpieniin koristekelloihin. Muutamia on saatu lahjoituksena, mutta suurin osa on hankittu itse. – Suurin osa kelloista on paikan päältä hankittu, matkoilta. Isä kävi paljon Saksassa kielikursseilla 70-luvun puolivälistä asti. Paljon kulki autolla, niin oli helppo tuoda. Ajatus lähti oikeastaan siitä, kun Keski-Euroopassa on paljon pubeja, joihin on kerätty jotain, haarniskoita, miekkoja tai ihan mitä tahansa, yrittäjä Lassi Rönkkö kertoo. Isojen kellojen tarina liittyy sotaan. – Kirkonkellot tehdään yleensä pronssista, jossa on kuparia ja tinaa. Saksa käytti kirkonkellojen metallin sotateollisuuteen ja alkuperäiset kellot korvattiin teräskelloilla. Kun kirkot 70–80 -luvulla alkoivat vaurastua, kelloja alettiin vaihtaa ja teräskellot jäivät ylimääräisiksi. Vaskikellon suuret kellot ovat siis pääasiassa saksalaisia teräskelloja, joita on yhteensä viitisenkymmentä. Ensimmäinen suuri kello löytyi saksalaisen valimon pihalta hylättynä ja Paavo Rönkkö hieroi siitä kaupat. – Koska kellon valajia ja asentajia ei kovin paljon ole, hyvin nopeasti heidän keskuudessa levisi huhu, että Suomessa on yksi hullu mies, joka haluaa ostaa kelloja. Niitä alettiinkin sitten tarjota meille. Useita erikoisuuksiakin on saatu hankittua. Yksi erikoisimmista kelloista Vaskikellossa on Meissenin posliinista vuosien 1987–1988 aikana valmistettu saksalainen posliinikellopeli, joka soittaa useita erilaisia sävelmiä. Kellopeli on varta vasten Vaskikellolle tehty, kun Paavo Rönkkö sattui tuntemaan niiden tekijöitä. – Meissenin kellopelejä on on Saksassa muutamia kymmeniä, Itävallassa yksi ja nähtävästi Japanissa kaksi. Yhden kellon teko vie työpäivän posliinimestarilta. Tuota varten on pitänyt tehdä 260 kelloa, koska niitä ei voi virittää. Se on ollut noin vuoden työ, Lassi paljastaa. – Tästä paikasta näkee, että rakennus on vaatimaton. Kaikki raha mitä on tien päältä tullut, niin näihin kelloihin se on laitettu. LASSIN ISÄ, kauppaneuvos Paavo Rönkkö luotsasi yritystä vuoteen 1993 saakka, jolloin tehtiin sukupolvenvaihdos. Lassi ja Kaisa Rönköllä on yrittäjätaivalta takanaan jo kolmekymmentä vuotta. Tai oikeastaan Lassilla vähän enemmän, koska hän aloitti yrityksessä jo vuonna 1991, jolloin myös Valimo on perustettu. Valimossa on valettu kelloja myyntiinkin ja ryhmät voivat päästä mukaan valamaan kelloja, jos varaus tehdään hyvissä ajoin. Vaskikellon vahvuus on se, että poiketaan massasta. – Sekä visuaalisesti erilainen, että kyllä meidän ruokiakin kehutaan. Bisnes on se ruoka eikä suinkaan nämä kellot, Lassi pohtii. Alkuaikoihin verrattuna monet asiat ovat muuttuneet. – Onhan tuossa keittiössä tapahtunut hurja muutos. Meidän aikana on hankittu rasvakeitin, kun äitini vastusti ranskanperunoita. On hankittu uunit, joilla pystytään tekemään hyviä pizzoja. Raaka-aineissakin on tapahtunut positiivista kehitystä, Lassi kuvailee. Sähkölatauspisteitä on tulossa tänä kesänä lisää. Kehitykselle ei voi ummistaa silmiään, jos aikoo pysyä leikissä mukana. – Tietääkseni meillä on ollut ensimmäinen Oulun ja Jyväskylän välinen latauspiste, Lassi kertoo. Kaisa toteaa, yksi suuri muutos on sosiaalisen median merkityksen kasvaminen markkinoinnissa. – Siinä me ei olla kuitenkaan hirmu hyviä, hän harmittelee. Verkkosivut on kuitenkin uudistettu tänä vuonna. Grilli-illat ovat olleet kesäisin suosittuja ja niitä on tulossa lisää. Lassia on pyydetty grillaamaan myös muiden järjestämiin tapahtumiin. – 50-vuotisjuhliakin pidetään, mutta en tiedä missä kohdassa. Varmaan menee syksylle, Lassi ja Kaisa pohtivat. Työn parasta antia ovat asiakkaat. – Asiakkaat on kyllä ihan mahtavia ja yleensäkin on ruennut sitä käsittämään, että tämä on sellaista hyvän mielen työtä. Ihmiset tulee tänne, kun ne haluaa tulla tänne. Niin se on se fiilis semmoinen mukava, Kaisa tuumaa. JAANA KOSKI Ikoninen taukopaikka on palvellut jo puoli vuosisataa Lassi ja Kaisa Rönkön yrittäjäurakin täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1993. Lisää kuvia verkossa. T:mi LihasJyrä T:mi LihasJyrä Koulutettu hieroja Koulutettu hieroja Jyrki Paavola Jyrki Paavola -Klassinen hieronta -Urheilijan lihashuolto -Kaustislainen jäsenkorjaus Maksuvälineenä käy myös Smartum+epassi Varaa Varaa aikasi numerosta: 050 4327247 aikasi numerosta: 050 4327247 Asematie 4, Pyhäsalmi Asematie 4, Pyhäsalmi Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
17 Palvelemme Kukkatarhalla Palvelemme Kukkatarhalla ainakin juhannukseen saakka. ainakin juhannukseen saakka. Puutarhan Kukka Puutarhan Kukka palvelee koko kesän. palvelee koko kesän. Tervetuloa valitsemaan! Tervetuloa valitsemaan! Asematie 2, Pyhäsalmi, p. 08 780 777 Vaskikellontie 343, Pyhäsalmi, p. 040 585 6397 www.ronkonkukkatarha.? www.ronkonkukkatarha.? Pyhäjärven Eläkeläiset ry Luotorannan kesäpaikka Mökki nro 1 Petipaikkoja 6, keittiö, Mikro, Jääkaappi, Ruokailuvälineet , TV , 80 € vrk, 170 € viikonloppu, 270 € viikko, 620 € kuukausi. Mökki nro 2 Petipaikkoja 5 varusteet samat, 70 € vrk, 120 € viikonloppu, 165 € viikko, 510 € kuukausi. Mökki nro 3 Petipaikkoja 2 minikeittiö, Jääkaappi, Mikro, 50 € vrk, 95 € Viikonloppu, 125 € viikko, 375 € kuukausi. Lomakylämme sijaitsee PARKKIMAJÄRVEN rannalla, valtatie nro 4:tä viitta ITÄRANTA, Itärannantie 890. Alue on marjastajien ja kalastajien paratiisi, kalastaa saa Pyhäjärven kalastusluvalla. Soutuvene ja uimapaikka. Alueella on 3 kpl kesäkäyttöön tarkoitettua mökkiä. Luotorannan mökkejä vuokrataan Eläkeläiset ry:n jäsenille sekä muillekin halukkaille. Huom Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n jäsenille 20 % alennus. Asuntovaunu/auto, Sähköliitännällä 30 €/vrk Puulämmitteisen saunan käyttö kuuluu vrk: n hintaan Erillinen Wc rakennus ja grilli. www.pyhajarvenelakelaiset.com Luotoranta avoinna 1.6.2023 – 6.10.2023. Lisätietoja ja varaukset: Armas Niemi 0400 689735 Ville Piiroinen 050 5538176 Seuraa somessa PALOTIE 1 040 656 5080 Kukit kesäs • Leikkokukat juhliin • Kesäkukat • Lahjaideoita • Saaren Taika • Pyhäjärvi-tuotteet ym. AVOINNA MA-PE 9-17 LA 9-14 Palotie 1, Pyhäsalmi 040 6565 080 Tervetulo ! on mahtava liikuntaharrastus kaikenikäisille Golf Golf P. 044 532 5554 / Anu Mustaparta Vanha Pyhäjärventie 5 Kysy lisää! • Perinteiset parturija kampaamopalvelut • Luontaishoidot Uutena palveluna! Seuraa somessa! www.anunhiushoito. • Kraniosakraaliterapia ja Welled punaja lähi-infrapunavalolaitehoito ihmisille ja eläimille. • Hevosten ähkypäivystys. Kranio: tehokas hoitomuoto kaikenlaisiin kiputiloihin sekä stressiperäiseen henkiseen ja fyysiseen rasitukseen. Sopii kaikille ja kaikenikäisille. Welledin hoitokohteita mm. lihaskivut ja jumit, vammat jänteissä ja nivelsiteissä, turvotus, murtumat, haavat, hidas aineenvaihdunta. Hoitoja käytetään ennen tai jälkeen fyysisen rasituksen, esim. metsästyskoirat sekä työja ravihevoset. he e • n i • a si ka • u he • l a m a a • k ani • k ana Pyhäjärven uutiset tuoreeltaan verkosta pyhajarvensanomat.fi Tilaa Pyhäjärven Sanomat tästä! Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
18 Tapahtumien kesä kutsuu mukaan elämyksiin! Kesäteatteria kesä-heinäkuussa TORSTAINA 29. kesäkuuta ensi-iltansa saa Teatteri Kesä-Heinän Kurpitsa-komedia. Esityksiä on lauantaina 1. heinäkuuta, sunnuntaina 2. heinäkuuta sekä kihuviikolla maanataina, tiistaina, torstaina ja sunnuntaina. Nykyaikaan sijoittuva näytelmä voitti vuonna 2020 Krekilän Myllyn Kesäteatterin järjestämän näytelmänkirjoituskilpailun. Näytelmän on käsikirjoittanut Marita Kärkkäinen ja ohjannut Erja Jokinen. Rooleissa nähdään Pirjo Syrjä, Maria Koffert, Matti Luosa, Eero Humaloja, Veera Pesonen, Ahti Pasanen, Asta Haapanen ja Mirka Kauranen. Näytelmästä kerrotaan Kesä-Heinän sivuilla seuraavaa: Tapio ja Anna ovat kolme vuotta asuneet naapureina, mutta ovat kuin eivät toisiaan tuntisi ja näkisi. Kummankin hiljaiseloa rikkovat vain kaupustelijat ja yllätysvieraat. Eräänä päivänä Annan käsiin päätyy poliisin puutarhasta varastettu kurpitsa, jota pian koko kylä löytöpalkkion toivossa etsii. Kurpitsa on Annalle ongelma, kyläseuralle ratkaisu, Tapiolle uhka ja poliisille mahdollisuus. Tapahtumien pyörteissä Tapion ja Annan on lopulta luovuttava periaatteistaan ja kohdattava toisensa. Kihut ovat jo nurkan takana KIHUVIIKONLOPPUNA 7.-9.7. Pyhäjärven keskustaan kohoaa 50. kerran värikkäitä myyntikojuja ja Makasiinitorin parrasvaloihin pääsee uusia esiintyjiä. Perjantaina Osmo Ikosen bändi polkaisee kihut käyntiin, ja sen jälkeen kuulemme Arto Riihijärven St. Lake Ukulele Bros. -bändin mukaansatempaavaa musiikkia. Alkuillasta Beer Günt ottaa lavan haltuun ennen nuorten iltakonsertissa esiintyvää porvoolaista räppäri Ahtia, jonka nuoret ovat itse valinneet. Lauantaina lapsille on pomppulinna ja piirrustuseinä, sekä Siina & Taikaradio -duo vastaa lastenmusiikista. Iltapäivällä lavalle nousee vielä viimeinen esiintyjä, Olli Halonen. Kihutori sulkeutuu jo lauantaina, mutta sunnuntaina järjestetään vielä Kihubingo Pyhäjärven Suurlavalla. M/S Ahti kutsuu tutustumaan maakuntajärven maisemiin PYHÄJÄRVEN LAIVARISTEILYT Oy järjestää heinäkuussa reittiristeilyjä, grilliruoka-teemaristeilyn ja tapahtumia satamaravintolassa. M/S Ahti -aluksella on 97 matkustajapaikkaa, A-oikeuksin varustettu ravintola ja wc. Laivaa on mahdollista varata myös tilausristeilyihin ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. Kesäkuussa kesä käynnistyy ke 7.6. Pyhäjärven Sanomien kesänavaus klo 10-13 to 8.6. Kaivoskahvit Mäkikylän monitoimitalolla pe 9. – la 10.6. Avoimet kylät la 10.6. Soitellen suveen to 15.6. Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhla Pyhäsalmen Suurlavalla pe 23. – su 25.6. Marjoniemen Juhannus pe 30.6. – su 2.7. Vintage VW Garagen kesämiittinki #6, Emolahti Camping Heinäkuussa Kihut täyttää 50! ma 3.7. Kaivoksen piha-alueelle tutustuminen, Mäkikylän monitoimitalo ke 5.7. Pappilan pop up -kahvila leirikeskuksella ke 5.7. Hippokisat ke 5.7. Kesävirsien ilta Pyhän Ristin kirkossa ke 5.7. Pihajooga Villa Hymyssä to 6.7. Perinneasekilpailut Jokikylän ampumaradalla to 6.7. Eläkeliiton KihuMölkky Ikosen koululla to 6.7. Kihuetkot Makasiinitorilla, Heidi Zschauer Trio pe 7.7. – la 8.7. Kihut Makasiinitorilla pe 7. – la 8.7. Pyhäjärven laivaristeilyt: satamaravintola la 8.7. Kihukulkue la 8.7. Kihujen yö-uistelu hotellinrannassa, PyPi su 9.7. Jumalanpalvelus Makasiinitorilla su 9.7. Pohjakuohua pinnassa: Matti Korhosen Käärmeenpesä -pakinapalstan tarina seurakuntakeskuksella su 9.7. Kihubingo Pyhäsalmen Suurlavalla su 9.7. Kädenlyöntiseurat Pyhän ristin kirkossa su 9.7. Kihujen päätöstanssit Hotelli Pyhäsalmessa (Tarkempi ohjelma kihut.fi) Kihujen jälkeen juhlat jatkuvat to 20. – la 22.7. Täydenkuun Tanssit -festivaali to 20.7. Kimmo Pohjosen konsertti Pyhän Ristin kirkossa la 29.7. Pyhäjärven laivaristeilyt: Grilliruokaristeily Pistetäänkö tanssiksi? PYHÄSALMEN SUURLAVALLA järjestetään naistentansseja tiistai-iltaisin 22. elokuuta saakka. Kiuruveden Iskelmäviikkojen aikana, myös maanantaina 10. heinäkuuta pääsee pistämään jalalla koreasti Tangoillan merkeissä. Tiistain 11.7. tanssit ovat Iskelmäviikon avajaistanssit. Kihuviikon päätteeksi 9. heinäkuuta Pyhäjärven Eläkeläiset ry järjestää tanssit Hotelli Pyhäsalmessa. Myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlien ohjelma 15. kesäkuuta jatkuu Suurlavalla tanssien merkeissä. Täydenkuun Tanssit -festivaali järjestetään tänä vuonna kolmipäiväisenä 20. – 22.7. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
23 Tapahtumien kesä kutsuu mukaan elämyksiin! Kirjasto ei jää kesälomalle TEOLLISUUSALUEELLA SIJAITSEVA Pyhäjärven kirjasto palvelee asiakkaita myös kesällä maanantaista perjantaihin sekä itsepalveluaika on edelleen joka aamuna. Maksuton kuljetus lähtee Keskuskoululta tiistaisin ja kirjastoauto kiertää kaikki pikkukylätkin. Kirjaston käytävät ovat saaneet uutta ilmettä Marjatta Ylisuvannon Väsymätön käsi -taidenäyttelystä, joka on kesäkuun ajan näytillä. Aikuisille on perustettu vinkkihylly, johon saa vinkata oman lempikirjan. Piipahda naapurissa -kesäkampanjan ideana on vierailla Joki-kirjastojen toimipisteissä ja kerätä leimoja postikorttiin. Kampanja kestää 31.8. saakka ja postikortin palauttaneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Yksikin leima riittää arvontaan osallistumiseen. Lapsille on tulossa jännittävä etsintätehtävä, jossa kierretään rasteja ja saadaan tietysti palkinto. Kesäkuoro Parkkiman laulumiehet ELOKUUN VIIDENNEN päivän iltana Pyhän Ristin kirkossa kuullaan laadukasta mieskuorolaulantaa. Projektinimellä ”Kesäkuoro Parkkiman laulumiehet”, esiintyy Laulu-Miehet L-M -mieskuoron jäsenistä koottu ryhmä laulajia. Laulu-Miehet L-M on maineikas helsinkiläinen mieskuoro, jonka perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun jäseniä. Laulu-Miehiä ovat johtaneet tunnetut kuoronjohtajat, kuten Heikki Klemetti, Martti Turunen, Ensti Pohjola sekä nykyinen johtaja, kuoronjohtamisen emeritusprofessori Matti Hyökki, joka johtaa myös Kesäkuoro Parkkiman laulumiehiä. Kylät kutsuvat sinut kylään AVOIMET KYLÄT -tapahtuman tavoite on lisätä kylämatkailua ja tuoda esille kylien monitaitoista toimintaa. Kyliä esitellään kaikille kiinnostuneille ja jopa uusille mahdollisille asukkaille. Vierailijoille järjestetään viihdyttävää ohjelmaa. Perjantaina 9. kesäkuuta Jokikylä-Ruhkalan kyläyhdistys ry järjestää Avoimet Kylät -päivän “etkoilla” karaokea, kioskin ja pyöräilytapahtuman Johanna Ikosen vetämänä. Paikkana toimii Jokikylän kioski. Lauantaina Avoimet Kylät -päivää vietetään HiidenOravassa leikkimielisten kilpailujen parissa ja lautapelejä pelaillen. Lauantaina vuoroon pääsee myös Ruotanen, jossa päivää vietetään Mäkikylän monitoimitalolla. Ruotasen kyläyhdistys ry paistaa makkaraa ja Janina Vuorisalon tankotanssi yrityksellä PoleFitillä on avoimet ovet sekä tarjolla on Marianne Katilan workshoppeja ja Pole-a-holic myymässä tanssivaatteita ja tarvikkeita. Ulkoilmaa ja leikkejä lapsille KESÄKUUN 5.–22. päivinä Ikosen koulun takapihalla järjestetään arkisin ohjattua leikkikenttätoimintaa 6–10-vuotiaille. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikan päälle voi saapua ja viipyä sen aikaa miltä tuntuu. Leikkikenttätoiminta on maksutonta, mutta omat eväät pitää ottaa mukaan. Tapahtuman vetäjä Merja Häkkinen suosittelee pakkaamaan reppuun erilaista vaatetusta sään ollessa vaihteleva. Sateen saapuessa leikit siirtyvät sisälle iltapäiväkerhon tiloihin. Merja kertoo, että tarjolla on toimintaa lapsilähtöisesti. On pihapelejä, hiekkaleikkejä, lautapelejä ja varasto täynnä leluja. Kaikille löytyy varmasti tekemistä! Älä jää paitsi ilmaisesta konsertista HARMONIKKATAITEILIJA JA säveltäjä Kimmo Pohjonen on yksi harvoista, joka on pystynyt luomaan oman genren. Pohjosen musiikissa yhdistyy kustomoidun, elektroakustista ääntä tuottavan soittimensa äänimaailmat ja vahva visuaalisuus. Viimeiset 30 vuotta hän on kiertänyt maailmaa festivaaleilla ja tapahtumissa. Täydenkuun tanssit -festivaali, Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven seurakunta mahdollistavat yhteistyössä kuulijoille Kimmo Pohjosen konsertin torstaina 20.7. Pyhän Ristin kirkossa. Palatkaamme Käärmeenpesään KULTTUURINTUTKIJA LAURA Hokkanen on tutkinut väitöskirjassaan taiteilija Matti Korhosen Paikallinen-mainoslehdessä 24 vuoden ajan pitämää pakinapalstaa. Pakinoita ilmestyi yli tuhat ja moni Paikallisen lukija varmasti on palstaan tutustunut, ja siitä ilahtunut, huvittunut tai kiivastunut. Hokkanen avaa Matti Korhosen Käärmeenpesä -pakinapalstan tarinaa kihuviikon sunnuntaina järjestettävällä luennolla seurakuntakeskuksella. Elokuussakin vielä meininkiä la 5.8. Kesäkuoro Parkkiman laulumiehet pe 25. – la 26.8. Venetsialaiset Marjoniemessä la 26.8. Pyhäjärven laivaristeilyt: Sataman venetsialaiset Pitkin kesää to 22.6. saakka arkipäivisin leikkikenttätoimintaa Ikosella to 26.9. – su 9.7. Teatteri KesäHeinä, Kurpitsa pe 30.6. saakka Väsymätön käsi -näyttely kirjastolla pe 23.7. saakka Kotiseutumuseo Makasiini avoinna kesäsunnuntaisin ke 9.8. sakka Iltatorit Makasiinitorilla keskiviikkoisin Kesäperjantaisin Jokikylän kioski avoinna ti 22.8. saakka Pyhäsalmen Suurlavan tanssit tiistai-iltaisin Pakoauto kaartaa Pyhäsalmeen PANKKIRYÖSTÄJÄT OVAT napanneet teidät panttivangiksi ja pysähtyvät nyt pienelle tauolle. Hetkenne on koittanut, mutta miten pääsette ulos autosta ennen kuin rosvot palaavat? Pakene! Suomen ainoa pakoauto eli Iisalmi Escape Pakoauto saapuu Pyhäjärvelle 8.7. lauantaina viihdyttämään Kihupäivillä seikkailijoita useaksi tunniksi. Pelaamaan mahtuu enintään viisi henkilöä kerrallaan ja peli kestää maksimissaan 20 minuuttia. Pakopeliin voi osallistua myös lapset eli se sopii koko perheelle. Pakoauto on ryhmän yhteishenkeä nostattavaa ajanvietettä sekä hauskaa tekemistä, jossa testataan kenellä on parhaat hermot. Varaukset tehdään paikan päällä. Urheilukisoja lapsille POHDIN IKÄRIT käynnistyvät urheilukentällä 14. kesäkuuta. Ilmoittautumiset sähköpostilla ennen kello kymmentä kilpailupäivänä pohtiyleisurheilu@gmail.com. Ikärit jatkuvat keskiviikkoiltaisin 26. heinäkuuta saakka. KIHUVIIKON KESKIVIIKKONA Ikäreissä kisaillaan OP Suomenselän järjestämien peribteisten Hippo-kisojen merkeissä. Jaana Koski Jenna Qvick Kuvat: Pyhäjärven Sanomien arkisto Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
20 27 27 4 4 K o i v u j ä r v i L i i t o n j ä r v i A l v a j ä r v i M u u r a s j ä r v i K u o n a n j ä r v i S e t t i j ä r v i K u u s a a n j ä r v i Pa r k k i m a n j ä r v i K o m u j ä r v i Py h ä j ä r v i S a a n i j ä r v i E l ä m ä j ä r v i J O K I K Y L Ä R U O TA N E N K O M U N I I N I M Ä K I H I I D E N K Y L Ä K U O N A L AT V A N E N H A A PA M Ä K I N U R M E S P E R Ä R U H K A P E R Ä V U O H T O M Ä K I L A M M I N A H O O K S A V A PA R K K I M A Suezin tie Ke ite lee ntie Py h ä j ä r v i N i e m e n l a h t i I k o s e n l a h t i T i k k a l a n s a l m i Py hä jä rv en tie Ollintie Emo lahd enti e Tu ntu riti e Va nh a Py hä jär ve ntie Vesitornintie Leskelänt ie Tikkalansalment ie 27 Susitie Naapurintie Marjon iem en t i e Ikosentie Alustie Olkkopuro ntie Nis silä ntie Puistotie Oi ko tie La gu kse nti e Pyhäsa lmen kes ku sta aja ma Pyhäsa lmen kes ku sta aja ma Katso listaus kääntöpuolelta! Pyhäjärven kesäkartta 2023 Pyhäjärven kesäkartta 2023 Jokiky lä Jokiky lä Helenan Helenan patsas patsas Marjonie mi Marjonie mi Hiidenkylä Hiidenkylä Rillanki vi Rillanki vi Vuohtom äki Vuohtom äki Rannanky lä Rannanky lä Emolah ti Emolah ti Vaskikellot Vaskikellot Lamminah o Lamminah o Latvanen Latvanen rkonk ylä rkonk ylä Ruotan en Ruotan en Nauti järvestä Leiki puistossa Koe nähtävyyksiä Ekopiste Tunnelmoi nuotiolla Liiku luonnossa Kauppa Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23