• KESKIVIIKKO KESÄKUUN 7. PÄIVÄ 2023 N:o 23 HINTA 3,00 € pyhajarvensanomat.fi 68. VUOSIKERTA Onnea 50v Onnea 50v Vaskikello! Vaskikello! Mitä kuuluu Mitä kuuluu Artolle? Artolle? Elämää Elämää Niittyrannassa Niittyrannassa Kyläkoulusta Kyläkoulusta kylän sydämeksi kylän sydämeksi 10 16 12 6
• EPV ENERGIA lanseerasi uuden sähkön vallankumouksen parisen vuotta sitten. Aki Hakulinen EPV Energia Oy:stä kertoo, että investointeja ei tehdä huvin vuoksi, vaan niiden täytyy olla myös taloudellisesti kannattavia. Pyhäsalmen pumppuvoimalaitos istuu hyvin yhtiön suunnitelmiin, koska tuulivoimalle tarvitaan säätövoimaa. – Nyt kun tuulivoimaa meilläkin on tällä hetkellä semmoinen joku vähän yli 500 megavattia, 150 myllyä pystyssä ja kaiken aikaa rakennetaan lisää. Hakulinen muistuttaa mieliin, kuinka mediassa on puhuttu, että seuraavan kolmen vuoden aikana Suomessa rakennetaan vähintään Olkiluoto kolmosen ydinvoimalan verran lisää tuulivoimamegavatteja. – Puhutaan 1500–1600 megavatista eli 500 myllyä. Se tarkoittaa sitä, että pyöritään hyvin pitkälle sääriippuvaisen tuotannon mukaisesti. Silloin kun tuulee, sähköä syntyy ja kaikki on hyvin ja sähkö on jopa halpaa silloin. Mutta silloin kun ei tuulekaan, niin iso määrä on sääriippuvaista tuotantoa, että meidän pitäisi pystyä jollain sitten kuitenkin hanskaamaan sähköntuotanto niinä aikoina kun ei tuule. Sähkövarastot, kulutusjoustot ja kaikki tämän tyyppiset asiat tulevat hyvin vahvasti eteen, Hakulinen perustelee. PUMPPUVOIMALAITOS ON yksi tapa toteuttaa sähkön varastointia. – Se minkä takia tänne Pyhäsalmelle mekin on eksytty mukaan, tämä on hyvin mielenkiintoinen hanke. Tällä hetkellä ollaan siinä vaiheessa hankkeessa, että juhannukseen mennessä meillä pitäisi olla kaikki tarvittavat tarjoukset pöydällä, jonka jälkeen me pystytään hahmottamaan lopullinen investointisumma hankkeelle. Hanketta esitellään osakkaille kesäkuun lopussa. – Näillä näkymin menee elokuulle, ennen kuin tiedetään miten osakkaat suhtautuvat. Hankkeelle on haettu 125 miljoonan investointisummalla tukea ja TEM on myöntänyt hankkeelle 26,3 miljoonaa, joka pohjautuu hakemuksessa arvioituun summaan. – Silloin kun me tultiin mukaan, me tehtiin vielä pieni päivitys siihen summaan ja me päädyttiin 141 miljoonaan. Tällä hetkellä näyttää, tämä maailmantilanne on ollut sen verran turbulenttinen, että se 141 miljoonaakaan ei tule riittämään tälle investoinnille. Hakulinen kertoo, että luvitus on parhaillaan käynnissä. Ympäristölupaan on jätetty viimeiset päivitykset ja viranomaiset ovat lupailleet ottaa sen käsittelyyn. Pumppuvoimalaitos itsessään tarvitsee myös vesiluvan. – Se liittyy siihen, että me otetaan Pyhäjärvestä vettä yhteensä vajaat kaksisataatuhatta kuutiota, joka tulee toimimaan niin sanottuna prosessivetenä pumppuvoimalaitoksessa. Pumppuvoimala eroaa perinteisestä vesivoimasta suljetun vesikierron ansiosta, minkä vuoksi hankkeen ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäiset. Hankkeessa pystytään myös hyödyntämään kaivoksen nykyistä infraa, mikä pienentää hiilijalanjälkeä. – Tällä pystytään korvaamaan fossiilisella polttoaineella tehtyä säätöä ja esimerkiksi tuulella tekemään pumppaukset. Se on tietenkin vihreää siirtymää parhaimmillaan. Tällä on vaikutuksia paikallistalouteenkin, verokertymää ja työllisyyttä jonkin verran, ei pelkästään hyötyä energian tuottajalle. AKI KUVAILI pumppuvoimalan toimintaperiaatetta. – Silloin kun sähkö on edes jonkin verran kallista, lasketaan yläaltaasta vesi turbiinien läpi ala-altaisiin. Ja kun sähkö on taas halpaa, niin se pumpataan takaisin ylös. Sähkön hinnan volatiliteetin eron mukaan me pelataan. Hintaheilunta tulee tulevaisuudessakin olemaan hyvin reipasta, näin me uskotaan, ja siihen perustuu ihan puhtaasti tuo. Pumppulaitoshan käyttää itsessään enemmän sähköä kuin se tuottaa. Seitsemän tuntia on meillä pumpun tuotantoaika maksimivesimäärällä ja yhdeksän tuntia kestää sen veden takaisin pumppaaminen yläaltaaseen. Ei välttämättä aina ajeta allasta täyteen ja pumpata tyhjäksi. Voimala voi reagoida nopeasti sähkön hinnan muutoksiin, puhutaan ihan muutamista kymmenistä sekunneista, ja vaihtaa suuntaa. Pumppuvoimala tuo parhaimmillaan 150 megawatin edestä säätökapasiteettia. Varastokapasiteetti on 530 megawattituntia. Laitos tulee valmistuessaan olemaan yksi Suomen merkittävimpiä sähkövarastoja. Ylävesialtaalta Keiteleentien toisella puolella tulee pumppuvoimalalle noin 1,2 kilometrin horisontaalinen tunneli. Halkaisijaltaan 2,5 metrin levyinen painekuilu porataan lähes 1,5 kilometrin syvyyteen, jossa sijaitsevat konehuone, turbiinipumpu ja alavesialtaat. – Suomalaisia toimijoita tarvitaan louhintatyöhön, koska kaikki vesitiet, konehuone ja ala-altaat louhitaan neitseelliseen kallioon. Me ei hyödynnetä kaivoksesta kuin se, että sinne maan alle päästään ja on se infra, Hakulinen selventää. PUMPPUVOIMALOITA ON paljon Euroopassa, joten tekniikka on hyvin koeteltua. Hakulinen kertoo, että tämän hankkeen pääasiallinen osaaminen tulee Itävallasta. – Suomi vaan on niin tasainen paikka, että tänne on hankala rakentaa pumppuvoimalaitosta muuta kuin menemällä maan alle. Tässä on ainutlaatuinen tilaisuus testata miten me saadaan rakennettua maan alle. Hanke on herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta, koska samanlaisia voimaloita voisi olla mahdollista toteuttaa myös muiden suljettujen kaivosten yhteyteen. Investointipäätöksen jälkeen rakentamisen arvioidaan kestävän 3–4 vuotta. Pumppuvoimalan käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta tai mielellään enemmänkin. EPV Energia toteuttaa hankkeen siten, että jää optio myös voimalan laajentamiselle myöhemmin toisella turbiinilla. JAANA KOSKI Pumppuvoimala luvitusvaiheessa – tulee olemaan yksi Suomen merkittävimmistä sähkövarastoista Voimalaitospäällikkö Aki Hakulinen EPV Energia Oy:stä esitteli Pyhäjärven pumppuvoimalahanketta Miltä maailma näyttää -keskustelutilaisuudessa Ruotasen monitoimitalolla viime torstaina. Hanke on luvitusvaiheessa ja lopullista investointipäätöstä yhtiöltä yhä odotellaan. EPV Energia Oy:n voimalaitospäällikkö Aki Hakulinen esitteli Pyhäjärven pumppuvoimalahanketta Ruotasella viime viikon torstaina. Vihreää siirtymää parhaimmillaan. Pyhäjärvi tännään 2 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Nimmeensä juhlivat UUTISET Tänään Suvi, Roope Torstaina Salomo Perjantaina Ensio Lauantaina Seppo Sunnuntaina Impi Maanantaina Esko Tiistaina Raili 040 772 0231 040 772 0231 Ilmoita muuttunut Ilmoita muuttunut osoitteesi myös meille! osoitteesi myös meille!
• Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt seurantalojen energia-avustuksia 783 hakijalle yhteensä yli 2,2 miljoona euroa. Pyhäjärvelle myönnettiin viidentuhannen euron avustus Ruotasen kyläyhdistyksen Mäkikylän monitoimitalolle. EDUSKUNTA MYÖNSI seurantaloille energia-avustuksen kevään lisätalousarviossaan. Avustuksen tarkoitus on turvata yhteisöllisessä käytössä olevien seurantalojen toimintaedellytyksiä energiakriisin aikana. Opetusja kulttuuriministeriö antoi valtuudet avustuksen neuvontaan, jakamiseen ja selvitykseen Suomen Kotiseutuliitolle, joka myönsi energia-avustuksen 783 kaikille avoimelle kansalaistoiminnan tilalle 813 avustusta hakeneesta yhteisöstä. SUOMEN KOTISEUTULIITTO jakoi seurantaloja omistaville yhteisöille yli 2,2 miljoonaa euroa energia-avustuksia kohonneiden sähköja lämmityskustannusten takia. Energia-avustus kohdentuu viime talvikaudella loka-huhtikuussa syntyneisiin energiakustannuksiin. – Keskeisinä myöntökriteereinä ovat olleet kokoontumisja harrastustilojen pinta-ala, energian hinnan nousun vaikutukset talon toimintaan sekä hakijan toimet energian säästämiseksi. Näin toimijoita myös kannustetaan energian säästöön kestävällä tavalla, Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo kertoo Kotiseutuliiton tiedotteessa. Avustusta saaneet tilat olivat muun muassa nuorisoseurantaloja, kylätaloja, työväentaloja, kansantaloja, maamiesseurantaloja sekä kotiseututaloja. PYHÄJÄRVELLE RUOTASEN kyläyhdistys ry:lle Kotiseutuliitto myönsi 5000 euron suuruisen energia-avustuksen. Kotiseutuliitto kertoo tiedotteessaan, että energia-avustus on monille seurantaloille välttämätön pelastuspaketti, koska kuluvan talven sähköja lämmityskustannusten nousu on koetellut seurantaloja ylläpitäviä yhteisöjä. – Mäkikylän monitoimitalo on vuokrattu kaupungilta, ja joudumme maksamaan kohonneiden lämmitysja sähkölaskujen lisäksi myös rakennuksen kunnossapitotoimista ja muusta vastaavasta. On ollut haasteellista, kun energiahinnoista ei ole päästy pitämään neuvotteluja, vaan niiden yksikköhinnat on selvinneet silloin, kun lasku on saapunut, Ruotsen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Risto Mäkeläinen kertoo. Monitoimitalolle asennettiin viime syksynä energiamittarit, joiden myötä on helpompi seurata, kuinka energiansäästön eri toimenpiteet auttavat. – Kyläyhdistys on omalla kustannuksellaan hankkinut tiloihin ilmalämpöpumpun, ja nyt saadulla tuella niitä tai vastaavia uusiutuvan energian lämmityslaitteita on ajatuksena myös lisätä. Olemme kyläyhdistyksenä todella kiitollinen saamastamme tuesta! Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö, ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä, joka vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. SONJA KÄHKÖNEN KEVÄÄN 2023 aikana Keskipiste-Leader on myöntänyt Yhteisö Leader -tukea kahdeksalle yhdistykselle. Pyhäjärvellä Lohvan kyläyhdistys saa 350 euron tuen videoprojektorin hankintaan. Yhteisö Leaderin tukiosuuksiin on tullut muutoksia. Yhteisö Leader -tukea yhteisöjen pieniin kehittämistoimiin myönnetään jatkossa 80 prosenttia kustannuksista. Tuen enimmäismäärä nousee 500 eurosta 800 euroon. STARTTI LEADER –tukea myönnettiin 22 yrityksen pieniin hankkeisiin. Pyhäjärvellä tukea myönnettiin kolmelle yritykselle. Botanic Dyes Kaya saa 1 725 euron avustuksen lankojen värjäystoiminnan hankintoihin sekä yrityksen brändin ja ilmeen kehittämiseen. CTRS-Global Oy saa 1000 euron avustuksen visuaalisen ilmeen ja markkinointityökalujen kehittämiseen. Anun Kauneusateljee Hius&Hoito saa 562 euron avustuksen kalustohankintaan uutta palvelua varten. Myös Startti Leaderin tukiosuuksiin on tullut muutoksia. Startti Leader -tuki yritysten pieniin investointeihin nousee 40 prosenttiin. Kehittämistuen osuus on jatkossakin 50 prosenttia ja tuen enimmäismäärä 1000 euroa. KESKIPISTE-LEADERIN OMIA rahoituksia voi hakea jatkuvasti. EU:n maaseuturahaston Leader-tuet avautuvat vaiheittain kesäkuussa. Ennen rahoituksen hakemista kannattaa ottaa yhteyttä Leader-toimistoon. JAANA KOSKI OULU2026 -KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODEN ohjelmaa toteuttavat sadat toimijat Oulusta, Suomesta ja Euroopasta. Syksyllä järjestettiin avoin kumppanihaku, jonka tavoitteena oli löytää laajoja ja pidempikestoisia projekteja. Ehdotuksia hakuun tehtiin lähes 300. Pyhäsalmen Tanssi ry:n projekti oli 62 hyväksytyn joukossa. – Hakemallamme rahoituksella rakennetaan tulevan kolmen vuoden aikana tanssi-, valo-, videoja äänitaidetta ja -teknologiaa sisältävä suurteos Art & Tech Goes Underground. Teos toteutetaan Pyhäjärven kaivoksessa alkusyksystä 2026 ja sen ensi-ilta on Täydenkuun Tanssit -festivaalilla, toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketola vahvistaa. TEOSTA VALMISTELEVA työryhmä koostuu kotimaisista ja kansainvälisistä audition kautta valituista koreografi-ohjaajasta ja tanssijoista, video-, valo-, äänitaiteen ja -teknologian asiantuntijoista sekä kaivosalan asiantuntijoista. – Tavoitteemme on edesauttaa taiteen ja teknologian vuoropuhelua ja tarjota asiantuntijoille puitteet jonkin uuden syntymiselle, jonka olemassaoloa emme vielä tiedä, Taina kertoo. Suurteosta valmisteleva hanke kestää kolme vuotta. – Teoksen valmistumiseen tähtäävien vuosien 2024–2025 sekä alkuvuoden 2026 aikana eri taiteenalojen edustajat kokoontuvat säännöllisesti valmistamaan teosta yhdessä Pyhäsalmelle. Tapaamiset mahdollistavat samanaikaisesti eteläisen Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisen residenssija workshop-toiminnan sekä paikallisten ihmisten osallistamisen teoksen valmistusprosessiin. TEOKSESTA EI tehdä kertakäyttöistä, vaan sen on tarkoitus kiertää myös kansainvälisten kumppaneiden tapahtumissa. – Kolmivuotinen hanke tarjoaa riittävän pitkän ajan rakentaa vahvoja verkostoja ja synnyttää uusia ideoita hyödynnettäväksi myös hankkeen päätyttyä. Tavoitteenamme on laajentaa yleisömäärää ja teoksen elinkaarta siirtämällä teos kv-festivaalikumppaneiden tapahtumiin esitettäväksi. Teos rakennetaan siirrettäväksi uusiin, yhteiskunnallisesti erityisiin paikkoihin synnyttämään mielenkiintoista jännitettä taiteen, yhteiskunnan muutosten ja alueen sekä asukkaiden välille, Ala-Ketola kuvailee. NYT VALITTUJEN 62 projektin lisäksi ohjelmassa on mukana 50 kultuuripääkaupunkivuoden hakuvaiheesta saakka mukana ollutta projektia ja vuosina 2024–2025 toteutetaan vielä uusi kumppanihaku. Kulttuuriohjelman rakentaminen siis jatkuu ja koko ohjelma julkistetaan vuonna 2025. JAANA KOSKI Kyllä! Ei! Pelottaako puutiaiset ja niiden kasvava määrä? Seuraava kysymys: Joko olet heittänyt talviturkin? Kyllä Ei 61 % (19) 39 % (12) Näin vastasitte: Yht. 31 Vastaa verkossa pyhajarvensanomat.fi Viikon kyssäri on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Pelottaa punkkien levittämät taudit.” “Ei pelota, mutta inhottaa.” “Kuljen paljon luonnossa, joten otin muutama vuosi sitten punkkirokotukset ja nyt jo tehosteen. Shortsit ja sandaalit kannattaa vaihtaa suojaaviin kenkiin ja vaatteisiin punkkien, mutta myös auringon vuoksi. Vain yhden punkin olen löytänyt ja irrottanut tähän mennessä, ja kuljen kuitenkin pitkin “ojanpohjia” jatkuvasti. Rokote on kyllä perheelliselle turhan kallis. Toivottavasti yhteiskunta alkaa tukea rokotuksia koko maassa.“ Viikon kyssäri Pyhäsalmen Tanssi ry:n suurteos Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa mukana Täydenkuun Tanssit 2023, Kuplat-Juhlat -teos. Kotiseutuliitolta 5000 euron energiaavustus Mäkikylän monitoimitalolle Leader-avustuksia myönnettiin myös Pyhäjärvelle Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026. Pyhäjärvellä, kaivoksen 1,5 kilometrin syvyydessä toteutettava Art & Tech Goes Underground -suurteos pääsi osaksi Oulu2026-ohjelmistoa. A l ek si Nu r m inen Valmistunut AINO SISKO Ruuska on valmistunut farmaseutiksi Itä-Suomen yliopistosta terveystieteiden tiedekunnasta. PYHÄJÄRVEN SANOMAT onnittelee kaikkia valmistuneita! 3 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Lisää sisältöä verkossa! pyhajarvensanomat.fi Seuraa meitä myös somessa
• 3.6.1998 Oulun läänin poliisikoirat isäntineen opissa Emolahti Beachilla SUOMEN POLIISILLA on vahvuutena 176 koulutettua poliisikoiraa, joista 16 on sijoittunut Oulun lääniin. Haapajärven kihlakunnan alueella on yksi poliisikoira, jonka isäntänä on haapajärvinen vanhempi konstaapeli Alpo Aho. Molemmat olivat testaamassa taitojen säilymistä ja yhteistyökykyjen toimimista viime viikolla Pyhäjärven maisemissa kaikkien muiden Oulun läänin poliisikoirien ja isäntien kanssa. Alkuviikosta Emolahti Beachille majoittui osa poliisikoirista, loppuviikoksi toinen mokoma. Läänin nimismiespiireissä täytyi säilyä koulutuksenkin aikana valmius työtehtäviin, eivätkä kaikki voineet osallistua samanaikaisesti jatkokoulutukseen. Kouluttajana oli ylikonstaapeli Arto Heinonen Suomen ainoalta poliisikoiralaitokselta Hämeenlinnasta. JOKAINEN SUOMEN poliisin käyttöön tuleva uusi saksanpaimenkoira saa alkuopetuksensa Hämeenlinnassa. Emolahden kaltainen jatkokoulutus järjestetään vuosittain, jossa tarkistetaan, että niin isäntien kuin koirienkin taidot ovat tallessa. Poliisin palveluskoiralta vaaditaan moninaisia taitoja, jotka on hallittava yhtä aikaa. Poliisikoiraksi saksanpaimenkoiraa aletaan kouluttaa noin vuoden ikäisenä. – Onhan koirallakin oltava lapsuus, toteaa Heinonen. POLIISIKOIRA ASUU aina isäntäperheessä, joka on poliisin perhe. Niin Arto Heinonen kuin Alpo Ahokin sanoivat, että siviilissä koira on perheen hyvätapainen ja kiltti lemmikki. Kuitenkin järjestyksen on oltava sellainen, että koira on aina alimmaisena, olkoon kyse sitten perheestä tai ”laumasta”, poliisien ryhmästä, tähdentävät kasvattajat. Tehtäviinsä koulutettu koira muuttuu välittömästi tehtäviensä tasalle, kun isäntä pukee päälleen virkapuvun ja lähtee koiransa kanssa matkaan. 14.6.1973 Teekkarihuumorilla höystettyä ilkivaltaa Liitto 5.6.1923 Kuulutus – Palomaksujen kanto Teekkarihuumoriksi luettavaa ilkivaltaa tehtiin Pyhäsalmella viime viikolla. Kunnanviraston nimikirjaimia sijoitettiin hieman uuteen järjestykseen, kadunnimikilpiä kuljetettiin muka paremmin soveltuviin tienristeyksiin ja liikekilpiä samoin. Mitään ei toki rikottu, mutta kaiken paikalleen saattamisesta koitui kuluja, jotka leikinlaskijat joutunevat suorittamaan. – KUULUTUS. Suomen Maalaisten paloapuyhdistyksen palomaksujen kannon toimittaa allekirjoittanut seuraavasti: Pulkkilan kirkonkylän majatalossa 13 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Kestilän kirkonkylän majatalossa 14 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Piippolan kirkonkylän majatalossa 15 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Kärsämäen kirkonkylän majatalossa 25 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Pyhäjärven kirkonkylän majatalossa 27 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Reisjärven kirkonkylän majatalossa 9 p:nä heinäkuuta kello 11 ap. Haapajärven kirkonkylän majatalossa 11 p:nä heinäk. kello 11 ap. Nivalan kirkonkylän majatalossa 13 p:nä heinäkuuta kello 11 ap. Haapavedellä allekirjoittaneen kotona 9 p:nä kesäkuuta kello 11 ap. Samassa tilaisuudessa otan vastaan uusia palovakuutuksia kuin myös vanhojen vakuutusten uusimisia ja vakuutusten korottamisia sekä irtisanomisia. Rästikantoa ei ole. Haapavedellä 28 p. toukok. 1923, Oskari Kuittinen. Laumassa, poliisipukuisten seurassa, koulutettu poliisikoira on aina valpas. Koulutuspaikan isäntä taikka kameroillaan tähtäävät toimittajat saavat schäfferien jokaisen aistin virittäytymään äärimmilleen. MITÄHÄN IHMEELLISTÄ on tapahtunut viitisenkymmentä vuotta sitten, kun silloin on laitettu alulle niin monta asiaa, jotka ovat jatkuneet tähän päivään asti. Tämä vuosi tuntuu olevan viisikymppisten teemavuosi. Tässä lehdessä kerrotaan viisikymmentä vuotta sitten aloittaneen Vaskikellon tarinaa ja muistellaan tänä vuonna viidettäkymmenettä kertaa järjestettävien Kihujen historiaa. Aiemmin tänä vuonna juhlittiin Puutarhan Kukkaa ja kesäkuussa viisikymppisiään juhlii Pyhäjärven Eläkeläiset ry. Viisikymmentä vuotta sitten Pyhäjärvellä käynnistyi myös kunnallinen peruskoulu. Monia muitakin esimerkkejä varmaan löytyy. MONILLA PYHÄJÄRVEN tapahtumilla on pitkät perinteet, vaikkei ihan puolta vuosisataa olisikaan mittarissa. Kesätapahtumat luovat paikkakunnan identiteettiä niidenkin silmissä, jotka eivät joka vuosi edes tapahtumissa ehdi käymään. Oman hyvän mielen kesäpassiini haluaisin leimat ainakin Haapavesi Folkeilta, Ars Kärsämäki -näyttelystä, Nivalan Kapinafesteillä pitäisi käydä lasten kanssa Käärijää katsomassa ja Kiuruveden iskelmäviikkojen tanssikurssille on jo lippu hankittuna. Ja tietysti odotan Pyhäjärven kesätapahtumien monipuolista kirjoa Kihuista Täydenkuun Tansseihin! TYÖSKENTELIN AIEMMIN kulttuurialalla ja pääsin nauttimaan sellaisista kulttuuriherkuista, joihin ei välttämättä olisi muuten tullut mentyä. Opin huomaamaan, miten paljon hyvää luovat asiat, kuten teatteri, taide, tanssi, musiikki ja kirjallisuus minulle tekevät, olinpa sitten niitä tekemässä tai katsojan roolissa. Kaikkein eniten tuntuu ihmistä kehittävän epämukavuusalueelle meneminen. Kun käy katsomassa sellaista taidetta, mitä ei ole ennen nähnyt, tai kun vaikka uskaltaa pitkästä aikaa ottaa siveltimen käteen, tapailla nuotteja tai ottaa hapuilevia tanssiaskelia. Myös toimittajan työn etuihin kuuluu se, että työssä pääsee usein sujahtamaan yleisön joukkoon. Kulttuuri ja luovuus ovat osa meidän ihmisten kauneutta, samaan tapaan kuin lintujen laulu ja kukkien loisto. Ihmiselle tekee hyvää ilmaista itseään ja on avartavaa tutustua myös muiden luovuuden hedelmiin. TÄHÄN KESÄLEHTEEN olemme yrittäneet koohta mahdollisimman laajan kattauksen kesän tapahtumista ja aktiviteeteista, jotta myös kauempaa paikkakunnalle saapuvat löytäisivät Pyhäjärveltä mielekästä tekemistä. Lehti jaetaan peittojakeluna Pyhäjärven varhaisjakelualueella ja sitä tulee jakoon paikkoihin missä ihmisiä kulkee. NAUTTIKAA PYHÄJÄRVEN tapahtumarikkaasta kesästä ja ihanasta puhdasvetisestä Pyhäjäjärvestä! Ja tervetuloa meidän kesänavaukseemme keskiviikkona! Kulttuuria ja rientoja moneen makuun 4 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Sanotaan Sanomista
• LUKUVUOSI JUHLITTIIN päätökseensä. Pyhäjärvinen juhlapäivä alkoi Salmen koulun kevätjuhlalla, jossa ysiluokkalaiset päättivät peruskoulutaipaleensa. Juhlan sisääntulomarssin, Sonatiinin, esittivät Kerttu Joro ja Saimi Kumpulainen nelikätisesti pianolla. Tämän jälkeen laulettiin perinteinen Suvivirsi, jonka esilaulajina toimivat 7F-luokan oppilaat. Seuraavaksi juontajapari Adeliina Tenhunen ja Anton Karvonen kutsuivat muualle töihin siirtyvän liikunnanopettaja Veera Körkön lavalle kukitettavaksi. Ennen rehtori Tiina Ahola-Houtsosen puhetta kuultiin Sofia Mustaparran taidokasta pianonsoittoa Jean Sibeliuksen sävelin. – Peruskouluun mahtuu monenlaisia tunteita – pettymyksiä, iloja, suruja. Peruskoulussa koetaan mokia, erheitä, virheitä. Mikäli erheen, virheen tai mokan vuoksi pääsee rehtorin huoneeseen, lohdutan: peruskoulu on paras paikka erheille. Yläkouluiässä saatu oppi ja oivallus kantavat elämässä pitkälle, puhui Ahola-Houtsonen nuorille. Peruskoulunsa päätti tänä keväänä 40 Salmen koulun oppilasta. Yhdeksäsluokkalaisen puheen piti Luukas Kinnunen. – Suurkiitokset luokkatovereille! Jälkeenpäin mietittynä paras luokka, mitä pystyy ajattelemaan. Leirikoulu oli varsin onnistunut reissu, suurin osa oppitunneista naurettiin kaikkien hyvien ja vähemmän hyvien juttujen takia. Useasti kerrattiin suuressa epätoivossa välitunneilla seuraavan tunnin sanakokeita tai niitä isompia kokeita varten – kaikki niistä yleensä läpi pääsi, joten kai niistä kertailuista hyötyä oli. Puhetta seurasi Ella Pikkaraisen ja Pia-Susanna Rautakosken tulkinta Nocturnesta. Salmen koulun juhla päättyi Heta Mustaparran ja Sofia Mustaparran soittoon. He esittivät Herman Beeftinkin säveltämän Spring-kappaleen. Ylioppilasjuhlassa noustiin aluksi seisomaan ja vastaanotettiin abiturientit. Kielten lehtori Eeli Eilola tahditti sisäänmarssin Edward Elgarin Salut of Amourin sävelin. Juhlan juonsivat vakuuttavalla otteella Aino-Kaisa Kuosmanen ja Juuso Väyrynen. Suvivirttä seurasi veteraanien viestikapulan luovutus. Juontajapari vastaanotti kapulan abiturienteilta Jemina Tikalta ja Niilo Tikalta. JUHLASSA KUULTIIN alakoulun opettajien Eveliina Lintulan, Mervi Laitisen, Arto Riihijärven, Jarkko Ojalan ja Olavi Linnan ja Timo Ylikankaan tulkitsema Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maija. Hienon sovituksen kappaleelle oli tehnyt Anna-Mari Linna. Ylioppilasjuhlassa vieraina olivat tasan 50 vuotta sitten Pyhäjärven yhteiskoulusta valkolakkinsa saaneet. – Juhlan juontajien rajattomilla valtuuksilla julistan teidät riemuylioppilaiksi. Olkaa hyvät ja ottakaa vastaan juhlayleisön aplodit, julisti Juuso Väyrynen. Riemuylioppilaiden terveiset juhlaväelle toi Marja-Liisa Leskelä. – "Täältä tullaan elämä! Täältä tullaan unelma". Näin alkaa yksi Samu Haberin laulu. Minulla on ilo välittää teille, tämän kevään ylioppilaat, onnen ja menestyksen toivotukset riemuylioppilailta, siis 50 vuotta sitten ylioppilasjuhlia juhlineelta joukolta. Meitä on tänään paikalla noin puolet. Yksi vaihe elämässä on teillä nyt takana ja uusi edessä. Sitä, millaisin miettein te itse kukin odotatte tulevaa: innostuneena, niin kuin tuossa mainitussa laulussa, vai ehkä vähän pelon sekaisin tuntein, sitä en voi tietenkään tietää. Joka tapauksessa edessä on jotakin uutta, josta ei vielä voi paljonkaan tietää. YLIOPPILAAN VANHEMMAN puheen piti Jemina Tikan isä, Toni Tikka. – Tuo pitkä 13 vuoden koulutaival on taaksepäin katsottuna kulunut todella nopeasti. Vastahan sinä Jemina lähdit reppu selässä ekaa kertaa eskariin ja nyt olet jo siinä lakitettavana, Tikka puhui. – Tarttukaa rohkeasti haasteisiin, joita tulevaisuus tuo teille tullessaan, älkää menkö sieltä missä aita on matalin. Älkää pelätkö virheitä ja vastoinkäymisiä, niitäkin tulevaisuus tuo varmasti tullessaan, vaan ottakaa niistä opiksi! HARRASTEAKATEMIAN BÄNDI esitti juhlassa kaksi kappaletta: Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen sekä Ellinooran Leijonakuninkaan. Bändin kokoonpanoissa nähtiin Eerika Kinnunen, Sofia Tuomainen, Sakari Tikka sekä opettajat Arto Riihijärvi ja Sanna Pylväs. Lukion rehtori Tuija Vanha-aho siteerasi puheessaan Teuvo Oksasen vuoden 1973 oppikoulun päättäjäistilaisuuden puhetta. Oksasen puhe löytyy kokonaisuudessaan Pyhäjärven Sanomien verkkosivuilta. – Lainaan Oksasen puhetta vielä kahden virkkeen verran, koska näen selkeän yhtymäkohdan tähän päivään: ”Nuoren sukupolven olisi myöskin tajuttava opiskelunsa heidän ikäkautensa työksi ja pyrittävä tekemään se mahdollisimman hyvin. Samalla olisi opittava arvostamaan sekä ruumiillinen että henkinen työ samanarvoisiksi.” Tänäänkin opiskelu on tai sen pitäisi olla lukiolaisen päätyö, Vanha-aho puhui. – Tänään lakitettavat nuoret ovat siis olleet viimeinen ikäluokka, jonka oppivelvollisuus päättyi 16-vuotiaana. Teidän ensimmäisen lukiovuotenne jälkeen sanoin teistä kevätjuhlassa, että ”eipä taida olla naismuistiin ryhmää, joka olisi hoitanut opiskelunsa noin mallikkaasti koko vuoden ajan. Poikkeuksellinen joukko 1A on ollut siinäkin, että kolme ensimmäistä matematiikan kurssia kaikki ykköset olivat mukana pitkän matematiikan ryhmässä.” Toki sen jälkeen monikin siirtyi lyhyelle matematiikalle, mutta niinhän siinä kävi, että tuoreiden ylioppilaiden menestys oli parhainta juuri matemaattisissa aineissa sekä luonnontieteissä; peräti viisi kevään kirjoittajaa sai pitkästä matematiikasta eximian, ja muutama heistä saavutti eximiat myös fysiikassa, biologiassa, kemiassa ja maantieteessä. Kiinnostus oppiainetta kohtaan yhdistettynä kovaan työntekoon ja taitaviin opettajiin tuottaa hyviä tuloksia! REHTORIN PUHEEN jälkeen abiturientit saivat valkolakkinsa ja Vanha-aho julisti heidät ylioppilaiksi. Valkolakit painuivat päähän ja valmistuneet saivat raikuvat aplodit. Ylioppilaan puheesta vastasi Iina Jaakola. – On pakko mainita siitä, että kuinka hyvin Pyhäjärven lukio tarjoaa opetusta, vaikkei oppilaita olisi kovinkaan paljon. Sain opiskella saksaa ja tanssia Harrasteakatemiassa, vaikka molemmissa ryhmissä oli vain kaksi oppilasta. Lukiomme ottaa hyvin oppilaiden tarpeet huomioon, enkä voi ylistää sitä tarpeeksi, Jaakola kiitteli. – Vaikka emme luokkamme kanssa aina olleet kaikesta samaa mieltä, saimme siitä huolimatta kaiken ajallaan valmiiksi. Vanhojen tanssit onnistuivat ja pääsimme viime tipassa myös abiristeilylle. Wanhojen oma tanssi toteutui jokaisen opiskelijan voimin ja melkein opimme valssaamaankin kuin ammattilaiset. Olimme abiristeilyä varaamassa vuoden myöhässä ja penkkarijärjestelyt muuttuivat tästä syystä. Kuitenkin pääsimme laivalle viettämään monella eri tavalla ikimuistoisen reissun. Ja tässä nyt ollaan lakki päässä suuntaamassa kohti uusia tuulia. On vaikea käsittää, miten aika on lentänyt näin nopeasti. Haluan kiittää opiskelutovereitani hauskoista hetkistä ja ehkä jopa omalaatuisesta opiskelutantereesta. Juhlan lopussa Pyhäjärven lukion väki halusi kiittää opettajia, jotka jättävät lukion lukuvuoden päättyessä. Läksiäiskimput saivat Arto Riihijärvi, Sanna Pylväs ja Antti Remes. JOONAS KÄRKKÄINEN Kouluvuosi tuli päätökseensä lauantaina. Peruskoulunsa päätti 40 Salmen koulun oppilasta – valkolakin sai 18. Lukuvuoden päätöstä juhlittiin Valkolakit painettiin päähän! Kuvia ja juhlapuheita verkossa! Täältä tullaan elämä! Täältä tullaan unelma. 5 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä
• 6 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Olin melkein vannonut, että ei ikinä. Kavereillekin olin sanonut, etten ikinä tule takaisin Pyhäjärvelle. Ukulele kainaloon ja purjeet ylös Ukulele kainaloon ja purjeet ylös – Arto matkaa eläkkeelle Arto Riihijärvi ei haaveillut lapsena opettajan, palomiehen tai astronautinkaan ammatista vaan pikkumiehen suunnitelmissa siinsi ura pappina tai kanttorina. Ajatukset urasta selkenivät musiikkilukion jälkeen, mistä suunnattiin kohti opettajan opintoja. Vaikka nyt luokanopettajan pesti jää taakse eläkepäivien häämöttäessä edessäpäin, ei oppiminen kuitenkaan lopu. Nimi: Arto Riihijärvi Ikä: 61 Ammatti: luokanopettaja Perhe: vaimo, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi Harrastukset: musiikki, ja olen nyt alkanut myös purjehtimaan. Ensimmäiseksi, kun aamulla herään, juon kahvit ja luen Hesaria. En voisi elää ilman perhettä. Pyhäjärvellä parasta on mukavat ihmiset. Vuonna 1992 Arto Riihijärvi muutti takaisin Pyhäjärvelle työn perässä, vaikka olikin vannonut kavereilleen, että takaisin ei enää tule. Niin kuitenkin vierähti opettajan ura eläkepäiviin Uuraisten Kyynämöisten kyläkoulun kautta Pyhäjärven Emolahden koulunjohtajana sekä Ikosen Vikusten opettajana. Kirkonkylän astronautiksi, kanttoriksi vaiko papiksi? KIRKONKYLÄLLÄ PIKKUVELJENSÄ ja pikkusiskonsa kanssa varttunut Arto Riihijärvi näki lapsuudessaan paljon seurakunnan elämää isän työskennellessä suntiona ja äidin ollessa seurakunnan toiminnassa mukana, vaikkakin hän siihen aikaan oli kotirouvana. Kotipaikka oli isän työsuhdeasunto, jonka likelle myöhemmin perhe rakennutti oman kotinsa. – Yhdessä tekeminen on niitä tärkeimpiä lapsuudenmuistoja. Kirkonkylällä oli paljon samanikäisiä tyttöjä ja poikia, joiden kanssa touhuttiin, pyöräiltiin, uitiin ja myöhemmin kuvioihin tuli myös soittohommat. Kaikki soittokaveritkin löytyivät Kirkonkylältä, musiikin parissa liki koko elämänsä viettänyt mies kertoo. Elo Pyhäjärvellä oli silloin hyvin yhteisöllistä, eikä kylään mennessä paljoa etukäteen ilmoiteltu. Oven taakse mentiin koputtelemaan, jos edes ylipäätään koputeltiin. – Se oli sen ajan yhteisöllisyyttä, nykyään aika on siitä muuttunut. Täällä oli paljon enemmän ihmisiä silloin kaiken kaikkiaan, lapsuutta ja nuoruutta oli turvallinen ja hyvä elää Pyhäjärvellä. ARTO KERTOO olleensa viimeistä ikäluokkaa, joka suoritti peruskoulun keskikoulun opetussuunnitelman mukaisesti. – Tavallaan olen käynyt oppikoulua ja sitten se muuttui peruskouluksi ihan parina viimeisenä vuonna 70-luvun alussa. Kavereiden suunnatessa ammattikouluun Nivalaan, oli myös nuoren Riihijärven suunnitelmissa lähteä tallaamaan samaa polkua. – Koululla huomasin kuitenkin Kuopion ja Kaustisen musiikkilukion esitteet, ja laitoin paperit molempiin ihan vaan sen oman musiikkiharrastuksen pohjalta. Molempiin pääsin, mutta maalaispoikana ajattelin, että Kaustinen on pienempi paikka, niin siellä on maalaispojalle turvallisempi olla, hän naurahtaa. Kaustiselle lähdön Arto ajattelee olleen todella hyvä ratkaisu, jonka myötä myös itsenäistyminen tapahtui varhain – etenkin huonojen yhteyksien vuoksi. – Hirveän huonot yhteydet oli Pyhäjärveltä Kaustiselle. Postiauto lähti sunnuntaisin kello 15 ja se oli Kaustisella perillä kello 20.30. Sieltä ei ihan joka viikonloppu käytykään kotona. Valkolakin mies asetteli päähänsä vuonna 1980, eikä lukion jälkeen urapolku ollut vielä valjennut. Kolmannella luokalla opinto-ohjaaja kyseli Artolta, mitä hän on ajatellut tulevaisuudessa tehdä. – No enhän minä tiennyt – jotain tekemistä voisi olla lasten parissa. Opettajan ura ei ollut siinä vaiheessa yhtään pinnalla, mutta oikeastaan armeijan jälkeen tuli tunne, että mikä ettei. – Ei ollut lapsuuden haaveammattina astronautit, rekkakuskit, poliisit tai palomiehetkään. Siskon kanssa leikittiin pappihommia, ja minusta piti tulla pappi tai kanttori, mutta onneksi minusta ei tullut kumpaakaan. Tuli onneksi opettaja, tähän uraan olen ollut hyvin tyytyväinen, Arto naurahtaa. Kajaanin opettajankoulutuslaitokseen hän suuntasi vuonna 1982, mistä sai paperit kouraansa 1987. – Periaatteessa olisin voinut jo valmistua 1986, mutta minua kysyttiin pikkusen ennen valmistumista vuodeksi Kajaanin normaalikouluun, joka oli harjoittelukoulu opettajankoulutuslaitoksessa. Vähän oli vielä gradu kesken ja ajattelin, että voin tehdä työn ohessa sen loppuun, mutta oli niin kova ensimmäinen vuosi, että se valmistuminen siirtyikin sitten seuraavalle kesälle. Maalaispoikana ajattelin, että Kaustinen on pienempi paikka, niin siellä on maalaispojalle turvallisempi olla.
• 7 Mitä kuuluu? -juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin. 2023 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 7. päivä Kyläkoulun vaatimaton puurtaja ENNEN OPETTAJANURAANSA Arto sai kokeilla jalansijaa muun muassa Pyhäjärven kunnassa nuorisotoimen puolella Ylisuvannon Osmon opissa sekä kaivoksella pyörökuormaajan ohjissa. Eläkepäiviin kestäneen opettajauransa hän aloitti Uuraisilla pienessä Kyynämöisten kyläkoulussa. – Se oli minulle älyttömän tärkeä aika, siellä jotenkin selkiytyi se opettajuus. Kyläkoulu oli kolmeopettajainen ja koulunjohtaja antoi hyvän mallin tavallaan, jolla hän hoiti koulua. Viiden vuoden jälkeen Riihijärvien perhe muutti takaisin kotikulmille Pyhäjärvelle pienen Jyri-pojan kanssa. – Olin melkein vannonut, että ei ikinä. Kavereillekin olin sanonut, etten ikinä tule takaisin Pyhäjärvelle, vaikka ei minulla mitään Pyhäjärveä vastaan ollut, mutta ajattelin, että Pyhäjärvi on pieni paikka ja nyt on maailma auki. Vaimo Maarit aloitti Pyhäjärven lukion matematiikan ja fysiikan opettajana ja Arto taas Emolahden koulun koulunjohtajana. – Olin Emolahdella niin kauan, kunnes kyläkoulut lakkasivat 2019. Emolahden kouluhan oli näiden vuosien varrella hirveän monta kertaa lakkautusuhan alla, mutta me aina selvisimme siitä. Kuoppa oli pienimillään varmaan 25 oppilasta ja kun Hiidenkylän koulu lakkautettiin, tuli sieltä oppilaat Emolahteen. – Oppilasmäärään koulu ei loppunut, vaan kaupungin päätökseen, kun kaikki sivukylien koulut laitettiin kiinni. Silloin meillä oli viitisenkymmentä oppilasta, Arto kertoo. Pieneltä Emolahden koululta Arto siirtyi Keskuskoululle Ikosen niin sanottujen Vikusten eli 5.–6. luokkalaisten opettajaksi. – Siellä olen ollut nämä viimeiset vuodet. Siinä on omat etunsa, että Vikuset ovat Keskuskoululla – yksi ovi ja he ovat yläkoulun puolella. Käytetään samoja tiloja, musiikkiluokkaa, ruokalaa. Siirtymä on paljon helpompi heille yläasteelle. Lukiolaisille Arto on vetänyt Harrasteakatemian bändiä, Pylvään Sannan ollessa lukion musiikinopettajana. Yläasteella musiikkia ovat opettaneet sekä Arto että Ylikankaan Timo. VUONNA 2008 Arto Riihijärvi palkittiin Oulun läänin Hyvä opettaja -tunnustuksella. Häntä kuvattiin vaatimattomaksi puurtajaksi sekä myönteiseksi ja reiluksi opettajaksi. Hyvä kuva opettajuudesta on lie välittynyt myös perheen lapsille, sillä jokainen heistä on lähtenyt samalle polulle vanhempiensa kanssa. – Nähtävästi näin. He ovat nähneet kuitenkin varmasti kotona sen, mitä se opettajuus vaatii, ja kotonakin valmistaudutaan ja suunnitellaan seuraavaa päivää. Tässä ammatissa päivät eivätkä vuodetkaan ole samanlaisia, kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Ketään ei ole pakotettu alalle, kaikki ovat valinneet siitä huolimatta alan, Arto naurahtaa. Vanhin poika Jyri on luokanopettaja sekä kuvataiteenopettaja ja hänellä on opon pätevyys, keskimmäinen Sara on luokanopettaja sekä englanninja ruotsinopettaja, ja perheen nuorimmainen Saku on sitten lähtenyt äitinsä jalan jälkiä fysiikan ja matematiikan opettajaksi. – Meillä on aina lomat yhtä aikaa, että sellainen etuhan tässä on ollut, Arto naurahtaa. HÄN NÄKEE, että hyvän opettajan tekee oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. – Auktoriteetti pitää olla, mikä ohjaa ja suuntaa tekemisen. Säännöt ja kiellot ovat usein turvallisuuteen liittyviä asioita, vaikka monesti oppilaan silmin tuntuu, että vain kielletään joku hauska juttu. Hyviä käytöstapoja eläkkeelle suuntaava opettaja arvostaa eritysesti, vaikkakin ne toisinaan tässä ajassa pääsevät unohtumaan. – Olen jääräpäisesti vienyt tätä linjaa eteenpäin, että esimerkiksi tervehtimiset ovat tärkeitä ja ne antavat hyvän kuvan. Kohteliaisuus ja toisen kaverina oleminen ovat tärkeitä asioita, toivottavasti ne ovat välittyneet eteenpäinkin. Omasta mielestäni en ole kuitenkaan kauhean ankara. Ukulele kainaloon ja purjeet ylös – Arto matkaa eläkkeelle Oppilaiden terveisiä Artohan oli lämminhenkinen ja mukava opettaja! Käytiin Limingan bändikilpailuissakin hakemassa kokemusta yhtyeellä ”Heidi & Pojat”. Solistina oli Heidi Korhonen ja Arto soitti meidän kanssa mukana lavalla. Hienoja muistoja! – Jussi Tikka Arton opetusote on rento ja kannustava. Teimme yläasteen kursseilla omia äänitteitä, ja Harrasteakatemian konserteissa pääsimme esiintymään runsaalle yleisölle. Nämä kaikki ovat luoneet hyvää pohjaa edelleen jatkuvalle musiikkiharrastukselleni. Ajan myötä opettaja–oppilas-suhde muuttui kaverilliseksi, ja vaihdamme edelleen kuulumisia musahommista nähdessämme. Arton avuliaisuuden sai huomata taas viime joulukuussa, kun me lukioporukasta koostuneen Akateemisetyhtyeemme kanssa aioimme vetää pikkujoulukeikan. Onnistuimme kuitenkin unohtamaan kaiutinkaapelit matkastamme. Soitin Artolle, joka oli auton ratissa. Ongelmastamme kuultuaan hän alkoi välittömästi etsiä sopivaa pysähdyspaikkaa ja selvittämään, mistä saisimme kaapelit ja keikan onnistumaan. Kiitos kaikesta ja mukavia eläkepäiviä! – Joonas Kärkkäinen Ohjasit lukion harrasteakatemian bändiä taitavasti. Bänditreeneihin oli aina kiva tulla ja oli tervetullut olo. Bänditreenit ovatkin olleet minulle usein kouluviikon kohokohtia. Sinulla on kyky saada ujompikin esiintyjä uskomaan itseensä. Opiskelijana on ollut motivoivaa seurata kuinka kaikessa toiminnassasi on näkynyt innostus, intohimo musiikkiin. Iso kiitos sinulle kaikesta kannustuksesta! – Eerika Kinnunen Arto toimi Emolahden koulun koulunjohtajana 1992 vuodesta lakkauttamiseen asti. Kuvassa Arto koulujohtajien kokouksessa Kanasen Keijon ja Pesosen Paulin kanssa 90-luvulla. Rockista kuorolauluun ja oppilaaksi VAHVASTI MUSIIKKIMIEHENÄ tunnettu Arto on miltei koko elämänsä ajan harrastanut musiikkia. Instrumenteista hänen vahvuutensa on kitara, minkä soittoa Arto opetti kansalaisopistossakin kaksikymmentävuotta. Kitaran lisäksi hän soittaa myös poikkihuilua, bassoa, rumpuja, hieman pianoa, ukulele on nyt Arton sanoin kova juttu, eikä hän mikrofoniakaan kierrä vaan laulaa enemmän kuin mielellään. – Olen soittanut ihan sieltä nuoresta pojasta lähtien ja yläkouluikäisestä lähtien bändissä. Me Kirkonkylän pojat innostuttiin ja ruvettiin kaikki soittamaan – toinen opetti toista. Vuonna 1975 perustettiin ensimmäinen bändi, Komposti Boys, C-kasetti minulta löytyy vieläkin, Arto kertoo hymyillen. Komposti Boysin jälkeen tuli aina uusia bändejä. Ensin oli rockbändejä ja myöhemmin lavoja kiersi tanssiorkesteri Veijarit. Lasten ollessa pieniä bändirintamalla oli Arton osalta hiljaisempaa. – Muutama vuosi sitten laitettiin telakalle meidän äijäbändimme Crossroad Z, kun oltiin niin laiskoja harjoittelemaan osan porukasta asuessa muualla. Siitäpä ei mennyt aikaakaan sitten, kun perustettiin St. Lake Ukulele Bros, millä ollaan jälleen Kihuillakin soittamassa. – Tämä bändisoitto viehättää kyllä, ja on viehättänyt aina. Jokainen antaa sen oman juttunsa kokonaisuuteen, ja mikä tunne se on, kun homma toimii. Se on mahtavaa! VAIKKEI TULLUT miehestä kanttoria, kuuluu Riihijärven laajaan musiikkiharrastukseen harrastakin musiikkia. – Olen laulanut Comodo-mieskvartetissa ihan sieltä alusta asti. Se toimii kansalaisopiston piirin alaisena ja Ruotasen Pertti on vetäjänä. Onko se sitten taidemusiikkia tämä kuorolaulu, kun muu on kevyempää, hän tuumii. – Meidän Comodo-kvartettimme on Pyhäjärvellä kuvatun White Wall-televisiosarjan eräässä jaksossakin laulamassa. ELÄKEPÄIVILLÄÄN ARTO suunnittelee vaihtavansa opettajan roolinsa mahdollisesti oppilaan rooliin. – Musiikkiopistolle minulla on hakemus sisässä, jos pääsisi syksyllä huiluoppilaaksi – olisi taas soittaminen tavoitteellista. Yksin jaksaa soitella tiettyyn pisteeseen asti, mutta kun saa läksyjä ja pitää opetella, se vie taitoa eteenpäin. Eläkepäiviä Pyhäjärven aalloilla KEVÄÄN UURASTUKSET on saatu pakettiin ja Artolla siintää edessään eläkepäivät. Eläkettään mies viettää Pyhäjärven rannalla Emoniemen kärjessä. – Olemme asuneet täällä pysyvästi 2020 vuodesta asti. Rakennettiin loma-asunto, ja kun täällä olikin niin mukava olla, niin muutettiin pysyvästi, Arto naurahtaa. Kotipihasta onkin mukava työntää jolla vesille ja lähteä harjoittamaan tuoretta purjehdusharrastusta, etenkin nyt, kun aikaa riittää. – Ihan pystymetsästä ei harrastus lähtenyt, vaan hommasin sellaisen käytetyn optimistijollan, kun purjehtiminen rupesi kiinnostamaan. Se oli kuitenkin aikuiselle vähän turhan pieni – rannalta kävin saarten edessä sillä pyörimässä, mutta olihan se sellainen junnujen juttu. 60-vuotislahjaksi Arto sai perheeltään kaksipäiväisen purjehduskurssin Tampereella laserjollalla, jonka myötä kiinnostus nosti lisää päätään. Jemmaan laitetuilla lahjarahoilla Arto hommasi uuden jollan viime elokuussa. – Seitsemän kilometrin lenkki taitaa olla pisin matka, mitä olen purjehtinut. Ihan siistiä hommaa, vaan eipä ole paljoa tullut purjeveneitä nyt vastaan Pyhäjärvellä, hän tuumii. ARTO TYKKÄÄ osallistua ja olla monessa mukana. Kirkkovaltuustossa hän toimii kolmatta kauttaan puheenjohtajana. Hän kertoo olevansa hyvin sosiaalinen ja innostuvansa herkästi uusista asioista. Itseään rauhalliseksi kuvatessaan Arto hörähtää ja vilkaisee vaimoonsa Maaritiin päin. – Joskus vähän turhankin rauhallinen, Maarit tuumaa. – Olen miettinyt, että kun Arto on hyvin sosiaalinen, niin tuleeko sellainen sosiaalinen tyhjiö, kun jää eläkkeelle. Olen sanonut, että sinun pitää lähteä harrastuksiin ja muuhun, kotiin ei saa yksin jäädä. On iso askel jäädä pois työyhteisöstä, hän ajattelee. Eläkepäivien suunnitelmiin onkin jo tullut harrastuksia, musiikkihommia, opiskelua sekä tietenkin oman kodin pihatöitä. – Huoltotoimenpiteitä on omalla tontilla, mitä pitää tehdä. Eräs eläkeläinen minulle sanoi hyvin, että yksi homma päivässä ja sitten muuta. Vaikka Pyhäjärvelle ei koskaan pitänyt tulla takaisin, on lopulta koti kuitenkin löytynyt paikkakunnalta. – Pyhäjärvellä on ollut hyvä asua ja kasvattaa lapset. Täällä on ollut turvallista, kaikki peruspalvelut tarjolla sekä tämä kaunis luonto. SONJA KÄHKÖNEN Ihan siistiä hommaa, vaan eipä ole paljoa tullut purjeveneitä nyt vastaan Pyhäjärvellä.
• 8 • Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 10, seurattavissa myös Facebookin ja nettiradion kautta • Ovet avoinna tilaisuuksien yhteydessä ja heinäkuussa arkisin klo 14-17 • Heinäkuun musiikkihartaudet keskiviikkoisin klo 18 Siunattua suvea! Tulossa Kihuviikolla! Ke 5.7. klo 14-17 Pappilan Pop-up herkkukahvila, leirikeskus Su 9.7. klo 10 Jumalanpalvelus torilla Kuva: Risto Alatalo Pyhän Ristin kirkko toivottaa tervetulleeksi tutut ja vieraat! Risteilemään Pyhäjärvelle! Risteilemään Pyhäjärvelle! … Katso video Katso video Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 9 Pyhäsalmen Suurlava Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Naistenhakutanssit Tiistain Ti 13.6.19-00 Sinitaivas, Ari Salo Ti 20.6.19-00 Formaatti & Teemu Ahtonen, Weranta Ti 27.6. 19-00 Taikakuu, Ari Salo Ti 4.7. 19-00 Taiga & Jarkko Honkanen, Hurma Ma 10.7. 19-00 Jani Helenius & Roulette & Juha Vartiainen, Kuiskaus & Keijo Hietikko & Kati Narvanmaa Ti 11.7.19-01 Varjokuva & Kyösti Mäkimattila, Pekka Juntusen iskelmäorkesteri & Kyösti Lindeman & Jonna Puhakka Ti 18.7. 19-00 Sinitaivas, Guns Rosor Ti 25.7. 19-00 Norolan Pojat & Aki Hietala, Tulinen Sydän & Janne Tulkki Ti 1.8. 19-00 Afrikan tähti & Armi Tenkula, Unelmavävyt trio & Tino Ahlgren Ti 8.8.19-00 EXmiehet & Saija Tuupanen, Ari Salo Ti 15.8.19-00 Yölintu, Duo Peltola ja Koivu Ti 22.8.19-23:00 Etiketti & Antti Ahopelto Tunti miehille klo 21-22 Lavainfo: 0400 845 741 Liput 20€ KIHUBINGO 9.7.2023 klo 17 19 Pyhäsalmen suurlavalla Tiedotamme ohjelmasta ne, joissa on kihutoimikunta tai kaupunki mukana järjestelyissä. Kihut.? -sivustolle päivitetään Kihujen ohjelmatietoja sitä mukaan kuin ne varmistuvat sekä torimyyjien nimet ja myytävät tuotteet (torimyyntipaikat oltava valmiina perjantaina ennen klo 10). Kihuohjelma: www.kihut.? sekä fb Kihupäivät Pyhäjärvi. Liikennejärjestelyt: Ollintien sulkemislupaa perjantaiaamusta lauantai-iltaan haetaan välille S-marketin liittymä – alaliikenneympyrä. Tarkemmin liikennejärjestelyistä ilmoitetaan Kihuviikolla Pyhäjärven Sanomissa, www.kihut.? –sivustolla sekä fb Kihupäivät Pyhäjärvi -sivulla. Pysäköintialueita Makasiinitorin läheisyydessä ovat rautatieaseman (Asematie), Kaupungintalon paikoitusalueet (Ollintie 26) sekä vanha torialue (Oikotie). Arpajaisia järjestävät järjestöt/myyjät huolehtivat itse asianmukaiset myyntiluvat. Kihut 50 v. juhlavuosi Kihutori ja esiintymislava sijaitsevat Makasiinitorilla, Antintie 4, Pyhäsalmi Torstai 6.7. Etkot klo 21, Heidi Zschauer Trio Perjantai 7.7. 12 Kihutori avautuu. Ohjelmaa ja tapahtumia klo 12 23 14 Konsertti Osmo Ikonen bändi 15.45 Konsertti St. Lake Ukulele Bros. 14 20 Pomppulinnat ja nuorten piirustusseinä 18 Kihujen avajaiset 19.30 Konsertti Beer Günt 22 Konsertti Ahti Lauantai 8.7. 9 Kihutori avautuu. Ohjelmaa ja tapahtumia klo 9 18 10 10.30 Lastenohjelma – Siina & Taikaradio –duo 11 18 Pomppulinnat ja nuorten piirustusseinä 13 Kihuset, teemana Kihut 50 vuotta 15 Konsertti Olli Halonen 18 Kihutori sulkeutuu Sunnuntai 9.7. 10 Sanajumalanpalvelus Ahti Olli Halonen Osmo Ikonen Siina&Taika radio ILTATORIT KESÄLLÄ 2023 keskiviikkoisin klo 18–20 Makasiinitorilla Kesäkuu 7.6. Kesänavaus Hiijjen Pelimannit ry & Pyhäjärven Rotaryt ry 14.6. Suomenselän muisti ry 21.6. Hiidenkylän kyläyhdistys ry 28.6. Pyhäjärven Naisvoimistelijat ry & kiltalaiset Heinäkuu 5.7. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry 12.7. Pyhäjärven Eläkeläiset ry 19.7. Liittoperän kylätoimikunta & Lohvan kyläyhdistys ry 26.7. Pyhäjärven Sydänyhdistys ry & Pyhäjärven Nuorisoseura ry Elokuu 2.8. MLL Pyhäjärven yhdistys ry 9.8. Ikosen Pontevat ry & Lions Ladyt Tervetuloa! Iltatorille voi tulla myymään esim. käsitöitä, leivonnaisia, vastoja. Ota myyntiä varten oma pöytä mukaan. Iltatorilla kahviota saa pitää iltatorista vastaava taho. Lisätietoja kaupungin tapahtumakalenterista. Pyhäjärven kaupunki Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23 10 Kyläkoulusta kyläyhdistyksen sydämeksi Pyhäjärven ABC:n lähituotemyymälästä Arjan Ruokala Ja Pitopalvelu 08 781869 Toipilaspolku 3, 86800 Pyhäsalmi Ollintie 19, Pyhäsalmi 040 7055206 TI-PE 10-17 LA 10-14 SU-MA SU LJETTU Kesän juhliin ja arkeen! Kesän juhliin ja arkeen! ENTINEN ORAVAN koulu on Hiidenkylän kyläyhdistyksen koti. Kylätaloksi muovautunut koulu tunnetaan nimellä Hiiden-Orava. Kyläyhdistys on puuhaillut rakennuksen parissa ahkeraan – lattiasta kattoon. – Olen ollut Hiidenkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2006. Olemme tehneet monenlaista remonttia. Rakennus on esimerkiksi maalattu harmaan sävyllä eikä se ole enää perinteisessä koulun keltaisessa värissä, kertoo Raija Kinnunen. – Lattiat ja katto on uusittu. Olemme myös salaojittaneet urheilukentän. Rakennuksen ylläpitäminen on tärkeää, jotta se olisi käytettävissä myös tulevina vuosina. Kaiken ylläpitäminen vaatii paljon paperihommia, jotta saamme avustuksia. Myös talkoohenki ja tapahtumien järjestäminen ovat tärkeitä toiminnallemme. HIIDEN-ORAVA ON rakennettu jo 1900-luvun alussa. Oravan koulun koulutoiminta loppui 1980-luvun puolivälin paikkeilla, ja muutamia vuosia myöhemmin rakennus ostettiin kyläyhdistykselle. Raija Kinnunen, Rauha Saikkonen ja Ari Aaltokoski ovat kaikki käyneet ala-astetta Oravan koululla. – Opettajat vaihtuivat tiuhaan ja se teki hallaa oppimiselle. Minulla ehti olla kolme eri opettajaa täällä. Kun aloitin koulun, Oravassa opettivat Irja ja Reino Vuorinen. Irja vastasi alaluokkien opettamisesta ja Reino yläluokkien. Oravan koululla oli kuusi eri luokkaa. Yläluokat opiskelivat rakennuksen nykyisessä isossa salitilassa ja alaluokat sen viereisessä huoneessa. – Muita opettajia aikanani olivat yläluokkia opettaneet Rainer Kyyrönen ja Timo Rahi. Helmi Tiitto toimi alaluokkien opettajana, Kinnunen muistaa. OPPILAITA OLI Oravan koulussa reippaasti. – Meitä oppilaita oli parhaillaan sellainen satakunta. Se oli vaihderikasta aikaa: leikimme pihaleikkejä ja urheilimme paljon. Opettajat kannustivat urheilemaan. Keväisin ja syksyisin käveltiin kouluun ja talvella tultiin hiihtämällä. Rauha Saikkonen muistaa koulumatkat. – Talvella kävelin kotoa neljä kilometriä lumihangessa kouluun. Eikä silloin ollut mitään toppavaatteita tai pitkiä housuja! Ari Aaltokoski kulki kouluun taksilla. Hänen vanhemmat sisaruksensa olivat kulkeneet vesitaksilla eli koko paikkakunnan ensimmäisellä moottoriveneellä. Aaltokoski muistaa, Pyhäjärven Sanomien kesän juttusarja Kyläkoulun Kuulumisia starttaa Hiidenkylältä Oravan koululta. Hiiden-Orava on remontoitu ja tapahtumantäyteinen kylätalo. Hiidenkylän Raija Kinnunen, Rauha Saikkonen ja Ari Aaltokoski ovat puuhanneet Hiiden-Oravan kanssa monia vuosia. Kylätalo Hiiden-Orava on entinen Oravan kyläkoulu. Opettajat vaihtuivat tiuhaan.
• Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23 11 Kyläkoulusta kyläyhdistyksen sydämeksi HUOM.! NAISILLE RUNSAASTI PUUVILLAJA PELLAVA-ASUSTEITA ITALIASTA IHANISSA VÄREISSÄ: MEKKOJA, TUNIKOITA, PUSEROITA, HOUSUJA YM.! MIEHILLE: SALIHOUSUJA, FARKKUJA, PAITOJA, BOXEREITA, BERMUDOJA YM.! OMAN MAAHANTUONNIN ANSIOSTA HINTATASO EDULLINEN! MALLEJA MYÖS SEKÄ MUODOKKAILLE NAISILLE ETTÄ ISOILLE MIEHILLE! TERVETULOA TUTUSTUMAAN RUNSAASEEN VAATEVALIKOIMAAMME! PALVELEVA VAATEKAUPPA SINGI AVOINNA: MA-PE KLO 9-17 ja LA KLO 9-14! • Torikatu 4, Kiuruvesi p. 017-566708 • Puistotie 19, Pielavesi p. 040-5741267 NYT SINGISTÄ ASUSTEET KESÄÄN NYT SINGISTÄ ASUSTEET KESÄÄN NAISILLE JA MIEHILLE! NAISILLE JA MIEHILLE! PARTURI-KAMPAAMO Kaisa Leikkaukset, värit, permanentit, kampaukset Puh. 050 3471 937 Pyhäsalmi, Tervetuloa! Oravan kyläkoululla oli parhaillaan satakunta oppilasta. kuinka järjestäjiksi valittujen oppilaiden tuli kiikuttaa ruoka eteiseen ulkokautta. – Ruokaa ei saanut kuljettaa opettajien tilojen läpi. Opettajat asuivat Oravan koulussa ja heidän makuuhuoneensa ja olohuoneensa olivat keittiön ja luokkien välissä. Juoksevaa vettä ei ollut, joten oppilailla oli käytössä vesisäiliö. Ruokailuun tuotiin omat eväsleivät ja maito kotoa. – Käsien pesu tapahtui vadissa, ja mikäli mahatautia oli liikkeellä, sai jokainen syötäväkseen hiilitabletin, naurahtaa Kinnunen. Rauhan mukaan hänen aikanaan ei ollut kiusaamista. – Opettaja oli auktoriteetti ja vanhempia ihmisiä kunnioitettiin. Hiiren-Oravan seinää koristaa hieno liitutaululle taiteiltu teos. Pentti Väisäsen piirtämä kuva löytyy nykyään pleksilasin alta. – Täällä koululla oli tanssiporukkaa, jotka sitten olivat päättäneet pyyhkiä taulun, jotta voisivat piirtää siihen omiaan. Pyysin, josko Pentti voisi piirtää teokseen uudelleen. Hän heitti, että piirtää sitten, kun olen pyytänyt sitä häneltä kolme kertaa julkisesti. Niin tein ja nyt meillä on taulu pleksin takana. NYKYÄÄN ENTISELLÄ kyläkoululla järjestetään yhdistyksen tapahtumia. – Talvisin pidämme hiihtokisat ja kesällä meillä on kesäkisat. Kesäkisoissa lapsilla ja aikuisilla on omat lajinsa. Aikuisilla on neliottelu, jossa on ollut riimun-, tikan ja saappaanheittoa sekä ammuntaa. Kesäkisoihin ja pääsiäiskokkoa katsomaan saapuu paljon ihmisiä. Kyläyhdistys järjestää myös äitienpäivän tilaisuuden ja hyvinvointipäiviä fysioterapeutteineen, kampaajineen ja jalkahoitoineen. – Hiiden-Oravassa pidetään karaokekonsertteja ja kauneimmat joululaulut. Tapahtumiin tarvitaan paljon talkooväkeä ja suunnittelua. Toiminnassamme on 6–7 aktiivia, mutta meillä on paljon tuttuja, jotka auttavat pyydettäessä. Entinen kyläkoulu toimii juhlapaikkana. – Viime viikonloppuna täällä oli ylioppilasjuhlat. Mitä Hiiden-Orava merkitsee Raijalle ja Rauhalle? – Tämä on kuin toinen koti, kohtaamispaikka, Rauha tuumaa. – Paikkana tämä on ollut minulle työteliäs, mutta samalla rauhoittava. HiidenOravan kanssa toimiminen pitää hyvin elämän syrjässä kiinni, Raija näkee. JOONAS KÄRKKÄINEN Ollintie 9, Pyhäsalmi p. 08-780062 Eijan kauneusja jalkahoitola puh. 040-5100248 www.eijan-kauneushoitola.webnode. Kerro vinkkisi ja muistosi kyläkouluista sivuillamme! Tervetuloa Paakarin Pysäkille! Keittoja salaattilounas ma-su klo 11-15 Avoinna: ma-pe 8-18, la 8-16, su 10-17 Teollisuustie 1, Kärsämäki
• 12 Mietitkö metsätilan sukupolvenvaihdosta? Metsänhoitoyhdistyksen kautta hoituu eri vaihtoehtojen suunnittelu esimerkiksi verotus huomioiden. Meiltä kauppakirjat, lahjakirjat sekä kaupanvahvistukset. Tarja Manninen 0400807229 www.mhy. /pyha-kala TEE METSÄTILAN SIIRTO LAPSILLE ASIANTUNTIJOIDEMME AVULLA www.marjoniemi.fi Lomakyläntie 17886850 Pyhäjärvi 040 522 1190 EST. 1967 • Maisemaravintola • Lapsiystävällinen uimaranta • SUP-lautojen vuokraus • Perjantaibingo • Mökkejä ja huoneita • Leirintäalue • Rantasaunat ja savusauna Tanssilavalla 23.6. Jore Marjaranta 24.6. Annika Eklund 25.8. Petra 26.8. Leevi and the Leavings Tribuutti, Janus Hanski, ilotulitus Tervetuloa! Rakkautta ja ripaus hulluutta – Niittyrannan elämää värittää persoonalliset eläimet Komujärven rannalla sijaitsevalla Niittyrannan kotieläinpihalla pääsee rapsuttelemaan niin kissoja kuin koiria, silittelemään lampaiden pehmoista villaa ja sylikukko Velhon upeaa mustaa höyhenpeitettä. Eläinten parissa Hanta Halosella on kädet täynnä työtä, johon vaaditaan rakkautta, omistautumista ja ehkä hieman hulluuttakin. NIITTYRANNAN KOTIELÄINPIHAAN saapuessa ovella odottelee vieraasta kiinnostunut vastaanottokomitea. Ensimmäisenä ovesta saapuu koiran vanhus anomaan rapsutuksia kuonollaan hellästi tönäisten ja seuraavana oven raosta kurkistaa Hippu-karitsa Muumi-vaipoissaan yrittäjä Hanta Halosen hymyillessä vieressä. Hippu jäi syntyessään emonsa hylkäämäksi, joten Hanta otti tuolloin vain viikon ikäisen karitsan suojiinsa. Nyt olohuoneesta käy jo kova sorkkien kopina virkeän pikkukaritsan leikkiessä talon kissojen kanssa – Hanta arvelee, että Hipusta saattaa pian tulla kesän vetonaula eläinpihalla. Työtä eläinten parissa aloittaessa ei ensimmäinen ajatus ollut, että vielä jonain päivänä olkkarissa asustaa pieni vaippapöksyinen karitsa. – Olen huomannut sen, että täällä meillä kaikki on kyllä mahdollista. Kyllä tämä homma vaatii heittäytymistä ja jopa sitä hulluuttakin, Hanta nauraa. Halonen työskentelee moninaisesti eläinten parissa, Niittyrannassa toimii Löytölä, Koirahotelli sekä uusimpana myös kotieläinpiha, jossa pääsee vierailemaan ajanvarauksella. Löytölätoiminta työllistää yrittäjää Pyhäjärven, Haapajärven, Nivalan, Pihtiputaan ja Reisjärven alueella. – Se on niin yllätyksellistä hommaa – en voi tietää yhtään aamulla, mitä työpäivään lopulta kuuluu. Senkin vuoksi kotieläinpiha on avoinna vain ajanvarauksella, toimenkuvani on laaja, joten on mahdotonta pitää pihaa avoinna aina tiettyyn kellonaikaan. NIITTYRANNASSA ASUSTAA hevosia, poneja, lampaita, vuohia, kaneja, kanoja, kukkoja, kaksi kesävasikkaa, kissoja ja koiria. Vierailu on räätälöity aina vierailijan toiveiden mukaisesti; käyntiin voi varata vankkuriajelun Sakari-suomenhevosella tai vaikka talutusratsastusta tilan poneilla. Halutessaan eläimiä voi käydä vain katselemassa ja silittelemässä, järvenrantakodassa voi hörpätä kahvit tai paistaa makkarat – millaisen paketin vierailustaan haluaakaan tehdä. – Viime keväänä avasin kotieläinpihan virallisesti, siihen täytyi saada aluehallintoviraston lupa. Luvan saaminen oli tosi tarkkaa, mikä on hyvä asia, kun eläimien olot tarkistetaan perusteellisesti. – Viime kesänä vielä lomitin, niin resurssit ei enää riittänyt kotieläinpihan pyörittämiseen kunnolla. Tänä kesänä satsaan enemmän kotieläinpihan toimintaan ja myös koirahotelli pyörii täysillä kesän ajan, Hanta kertoo. Niittyrannan eläimiä Halonen kuvaa jokaista täysin omaksi persoonakseen, ja viime kesän vetonaula olikin komeaan mustaan höyhenpeitteeseen verhottu Velhokukko. – Velho on vaikuttavan näköinen ja herättänyt valtavasti kiinnostusta. Ihmisillä on ennakkoluuloja kukkoja kohtaan, koska osa on oikeasti vihaisia, ja jos ne ovat vihaisia, niin ne ovat myös vaarallisia. Kyllä Velhon kanssa on viime kesänäkin monet selfiet otettu, Hanta nauraa. KOTIELÄINPIHAN ELÄIMISTÄ muutama lammas on muuttanut Hantan hoiviin rescue-eläiminä. Hantan omista lemmikeistä useampi kissa on tullut jääHanta otti hoiviinsa emonsa hylkäämän karitsan, joka sai nimekseen Hippu. Eläimet ovat aina olleet minulle tärkeä asia. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 13 HIN TAE TU H ä n n y d ö y O u t e a t n i h n i d l o G P O n it r o k d l o G P O t a a s a n a a k k a is a a j a t si m m ä ä tl ä si s d l o G P O . n i m m e si ll u d e a ti u v is k a k ,i s k e d o u v e ll is k o t s o it t r o k n e s k u t u u k a m , n e e g n u o l ä tt n e k o t n e l ä it n y ä k a t n o t u s k a m . a t u u m n o jl a p a j n e s k u t u u k a v a k t a o d l o g / ? . p K a l o j h o P ä ä t n ö y m n a v r u t e t o u T .j y O t a a k k a is a si ä tt i h ä V P O ä ä t n ö y m n it r o V ö it h y s u t u u k a v ä ä t n ö y m n e s k u t u u k a v a k t a M . a si V a a o jr a t n u l e v l a p y e K e g n u o L .y O s u t u u k a I . A X A / A S e c n a t si s s A r e n t r a P r e t n VIIME VUONNA Kissalassa pyörähti karvan alta sata kissaa. Kaikki kissat jatkavat uusiin koteihinsa Hantan hoivista leikattuina, sirutettuina ja rokotettuina. Eläinsuojeluyhdistysten kanssa tehty yhteistyö mahdollistaa sen, että kissat pääsevät opettelemaan elämistä kummikoteihin, jossa villikissa kesyyntyy kotiympäristössä eläessään ja lopulta jatkaa matkaansa loppuelämän kotiinsa. – Yhtään kissaa ei lopeteta sen takia, että se on arka. Kaikki saavat mahdollisuuden elämään. Ajattelen niin, että tämä on ihmisten aiheuttamaa ongelmaa ja nämä eläimet ovat tähän syyttömiä tähän. Viime vuoden kissoista vain kolme jouduttiin lopettamaan. – Olen hoitanut todella sairaita kissoja ja kissanpentuja, mutta jos niiden eteen ei tällaista työtä tekisi, mitä minä teen, niin lopetettavahan ne olisi. Syksy on kiireisintä aikaa kissojen osalta, kun kesän aikana luontoon syntyneet pennut alkavat hiljalleen löytymään. – Paljon puhuttu kesäkissa on ehkä hieman vanhanaikainenkin nimi, mutta valitettavasti edelleenkin on jonkin verran kissoja, jotka otetaan vain kesäksi ja jätetään sitten oman onnensa nojaan. Suurin ongelma on kuitenkin se, ettei kissoja leikkuuteta ja ne lisääntyvät luontoon villiintymään, ja se on ihan ympärivuotinen ongelma. VIIME SYKSYNÄ Kissalaan tuli useampi sairas kissa samanaikaisesti ja Hanta käytännössä asui Kissalassa hoitamassa niitä kuntoon. – Olin aivan kuitti ja luovuttamassa. Soitin jo yhdestä pentueesta eläinlääkäriin, että tuon ne lopetettavaksi. Puheluun ei kuitenkaan keretty vastaamaan, ja Hanta soitti välissä ystäväeläinlääkärille, joka totesi, että kissoilla olisi vielä toivoa, joten Hanta päätti vielä katsoa viikonlopun yli, jos pentueen terveydentilassa tapahtuisi edes pienen pieni edistysaskel. – Niin minä vain sen pentueen hoidin kuntoon, mutta kyllä se oli raskasta aikaa. Pentue lähti Mikkeliin jatkohoitoon, ja emo oli jo niin hyvässä kunnossa jonkin ajan päästä, että se oli Mikkelissä ottanut vielä kaksi orpoa pentua hoitaakseen. Kyllä kannatti, se palkitsi kyllä sitten, Hanta iloitsee. SONJA KÄHKÖNEN – Niittyrannan elämää värittää persoonalliset eläimet däkseen Löytölän kautta ja maaliskuussa tilalle muutti huostaanotosta lempeä saksanpaimenkoira Greeta. – Ajattelin, että saapahan nähdä, minkälainen tapaus koira on, kun tuli huostaanotosta ja kyseessä on kuitenkin palveluskoira. En tiennyt koiran taustoista muuta kuin sen, että koira on poliisien kanssa haettu pois. Greeta osoittautuikin todella hyväluontoiseksi ja muutoinkin mahtavaksi koiraksi, joka vei Hantan mennessään. – Minun ensimmäinen koirani nuoruudessa on ollut saksanpaimenkoira ja se on jotenkin jäänyt minun sydämeeni. Greeta sopeutui niin hyvin tähän laumaan, että enhän minä voinut antaa sitä pois – jotenkin se vain iski. Osa työtä on hoivaamistaan ja pelastamistaan eläimistä luopuminen. Jotkut eläimet iskevät ihan tosissaan, mikä tekee luopumisesta välillä rankkaakin. – Yhdestäkään eläimestä minun ei ole helppo luopua. Pelastan ja hoidan useitakin kuukausia välillä, niin tuleehan niihin tietynlainen side. Kodin etsiminen on älyttömän vaikeata, koska haluan tietää varmaksi sen, että eläin pääsee arvoiseensa kotiin. – On ihana saada kuulumisia ja kuvia eläimien lopullisista kodeista. Se on parasta palkkaa. Eläimet ovat aina olleet minulle tärkeä asia ja haluan niitä auttaa, se on niin syvällä tuolla sydämessä. Herkkujen perässä myös vuohet, Hermanni ja Elmeri, intoutuivat lampaiden sekaan. Komean Velho-kukon kanssa on useammat selfiet näpätty viime kesänä Niittyrannassa. Hanta tarjosi yli 90 kissalle mahdollisuuden arvoiseensa elämään Lisää kuvia verkossa! Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 14 VUONNA 1939 Eeva-Liisa Siikanivan ollessa vain kolmevuotias, hänen perheensä muutti takaisin Ylivieskasta Pyhäsalmeen. Lapsuusja nuoruusvuodet vierivät Salmenkylän raitilla muiden lasten kanssa leikkiessä ja kasvaessa. Isä Waltteri oli Pyhäsalmen Osuusliikkeen johtaja ja äiti Laura kirjanpitäjä, perheeseen kuuluivat myös Eeva-Liisan kolme veljeä, isoveljet Jorma ja Tarmo sekä pikkuveli Pekka, eikä lasten touhuista vilskettä puuttunut. – Se on niin kuin aina nauretaankin, että vanhat ihmiset muistelevat, kuinka nuorena oli niin lämpimät kesät ja aurinko paistoi aina. – Siihen aikaan piti aina keksiä itse leikit. Hakalan tilan alue, jossa on nykyisin Keskuskoulu ja sairaala, oli metsää ja niittyä, missä sai vapaasti leikkiä ja olla. Ennen kaikkea kaipaan tuota luontoa ja lähellä oloa, Eeva-Liisa ajattelee. Lapsuudessa ei paljoa aikaa vietetty sisällä, eikä ikinä ollut tekemisen puutetta. Salmenkylällä lapsia oli paljon ja naapurissa asuneiden kavereiden kanssa keksittiin milloin minkälaista touhua. – Se oli se suuri elämys, kun näki luontoa. Huliniemessä oli niin paljon pääskysiä, nykyisen Säästöpankin kohdalla oli palokaivo, missä aina makoiltiin ja seurattiin iilimatoja. Syksyllä Hakalan tilan haassa pimeän aikaan heiluteltiin valkoista lakanaa, että lepakot lensivät siihen, hän muistelee hymyillen. Vaikka lapset saivat kulkea leikeissään melko vapaasti, vanhemmat olivat hyvin tiukkoja siinä, että määrättyyn aikaan piti tulla kotiin ruokapöydän ääreen. – Siihen aikaan oli niin puutteellista, että sitä ajoissa kyllä olikin syömässä. Hyvin herkästi sai piiskaa, jos ei ollut ajoissa kotona. – Monesti olen ajatellutkin, että kasvatus oli niin ankaraa silloin, eikä kiitosta hevillä tullut. Naapurin tai tuttavien lapset aina vain osasivat käyttäytyä. Kiitos oli kortilla – se oli sen ajan kasvatus. Vanhemmat olivat tietysti itse saaneet vielä kovemman kasvatuksen ja eläneet vielä ankeammissa oloissa, Siikaniva tuumii. NYKYISIN 87-VUOTIAS Eeva-Liisa teki työuransa käsityöopettajana. Pyhäjärvellä hän opetti kolmen vuoden ajan vuosina 1963– 1966, kunnes oli lähdettävä etsimään töitä muualta. Virkaiässä hän oli nuorempi opettaja ja vuotta aikaisemmin aloittaneella opettajalla oli jatkossakin tiedossa paikkansa käsityönopettajana Pyhäjärvellä. – Minulla oli isot opiskeluvelat Helsingistä, joten oli pakko lähteä varmuuden vuoksi hakemaan paikkaa muualta, missä saisi elämäntyönsä tehdä. Pääsin Nokialle Emäkosken yhteiskouluun vakinaiseen paikkaan, jossa olin 30 vuotta käsityöopettajana, mutta asuin koko ajan Tampereella, Siikaniva kertoo. Erityisen tarkkaa käsityötä tehnyttä Siikanivaa kutsuttiinkin käsityöseminaareissa Milli-Jaakoksi. – Täällä minä kaikki kesät ja lomat aina olen viettänyt, koska koti oli täällä. Kyllä se kodintuntu aina veti puoleensa silloinkin. ELÄKEVUOSISTAAN HÄN vietti vielä kuusi Tampereella, kunnes ystävien muuttaessa paikkakunnalta pois, Eeva-Liisa pakkasi tavaransa ja muutti takaisin Pyhäjärvelle 22 vuotta sitten. Nykyisin hän asustaa ikään kuin vuoroviikoin Iisalmessa sekä Pyhäjärvellä. – Kolme vuotta sitten, tuli sellainen tunne, että pitäisi olla lähempänä sukulaisia, niin hankin Iisalmesta toisen asunnon, kun siellä asuu serkkuni vaimonsa kanssa. – Iisalmessa minulla ei muita tuttuja ole, mutta tänne kun tulee ja menee kauppaankin, niin heti on joku tuttava, jonka kanssa puhutaan niitä näitä ja heitetään huulta, EevaLiisa kertoo hymyillen. Hän on koko ikänsä tykännyt asua keskustan tuntumassa, ja luonnon helmaan pääse halutessaan omalle mökille. – Sukulaiseni ovat lähinnä mökilläni. Silloin tällöin käyn siellä saunomassa ja syömässä, kun he pyytävät. Tykkään käydä mökillä keväällä ja syksyllä haravoimassa – saa olla maata lähellä ja kuunnella linnun laulua. Luonto alkaa olla niin tärkeä tässä iässä. HISTORIA ON lähellä Siikanivan sydäntä. Omia lapsuuden muistojaan hän rustasi aina iltaisin lyijykynällä ylös, jotta sai koottua muistelmansa 40-luvun Pyhäjärven Salmenkylästä lapsen silmin. Muistelmat julkaistiin kuudessa osassa myös Pyhäjärven Sanomista, josta Eeva-Liisa kertoo saaneensa paljon positiivista palautetta. – Isäni oli perustajajäseniä Pyhäjärvi-Seurassa, mutta hän ikävä kyllä kuoli niin nuorena kuin 46-vuotiaana. Minusta perinteitä on hyvä jatkaa, kyllä seuraan on isän jalanjäljissä menty – melkein tuntui, että se on vähän niin kuin velvollisuuskin olla siellä mukana, Eeva-Liisa hymyilee. Pyhäjärvi-Seuraan hän on kuulunut jo viitisentoista vuotta ja osallistuu seuran toiminnan järjestelyihin. Pyhäjärven kesän parhaimmistoa naiselle tarjoilee Pyhäjärvi-Seuran Ollinpäivien lisäksi Kihut sekä Täydenkuun Tanssit. – Tykkään kaikista tapahtumista, mitä täällä aina kesäisin on. Täydenkuun Tansseissa aina kyllä käyn. Toripäivät ovat minusta todella kivoja – siellä on lättykahvila, missä tapaa paljon ihmisiä. Yhteisöllisyys on Pyhäjärvellä ihanaa. Mikä on sellainen asia Pyhäjärven kesässä, mikä paikkakunnalla vierailevan tulisi kokea? – Kyllä sanoisin, että Täydenkuun Tanssit – se on tasokas tapahtuma. Kihutkin vetävät myös paljon porukkaa. Nämä molemmat tapahtumat kannattaisi kokea, Eeva-Liisa ajattelee. SONJA KÄHKÖNEN Kesä kutsuu kotiin – Salmenkylä säilyy Eeva-Liisan sydämessä Työuransa käsityöopettajana Nokialla tehnyt Eeva-Liisa Siikaniva vietti lapsuusja nuoruusvuotensa Pyhäjärvellä, kunnes oli aika muuttaa työn perässä pois paikkakunnalta. Siitä lähtien hän on palannut aina kotiin, Pyhäjärvelle, viettämään lomiaan ja kesiään. Siikaniva muistelee lämmöllä lapsuuttaan Salmenkylässä, vaikka elettiin puuttellisia aikoja. Vuonna 1939 Siikanivojen perhe asusti vuoden ajan järvenrannalla kirkolla kanttorin talossa uuden Osuusliikkeen talon rakentamisen ajan. Kuvassa nuorempi veli Pekka, Eeva-Liisa sekä vanhemmat veljet Jorma ja Tarmo. Se oli suuri elämys, kun näki luontoa. Huliniemessä oli niin paljon pääskysiä. Lue kaikki Salmenkylän muistelmat verkosta! Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 15 LAADUKKAAT STIGAT SEO PYHÄSALMESTA Tule tutustumaan malleihin ja kysymään päivän kovin tarjous! PARK 500 W 4 889 € 2-sylinterinen 586 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 100 cm Combileikkuulaite. Hydraulinen ohjaustehostin. PARK 300 M 3 090 € 414 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 85 cm Combi -leikkuulaite. PARK 300 3 440 € 432 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 95 cm Combi -leikkuulaite. TORNADO 398 2 690 € Sivullepuhaltava/silppuava traktori. 432 cc STIGA-moottori. Hydrostaattivaihteisto. Leikkuuleveys 98 cm. Multiclip-tulppa lisävarusteena. Saatavana myös itsevetävänä AL3 45 S -mallina, 359,AL3 45 309 € Työnnettävä, silppuava leikkuri 123 cc STIGA-moottorilla. Teräsrunko. Leikkuuleveys 45 cm. Pyhäsalmen Autoja Traktorihuolto Oy Köpsintie 2 | 86800 Pyhäjärvi | P. 08 780 370 Saatavana myös itsevetävänä Multiclip 547 S -mallina, 399,MULTICLIP 547 349 € Työnnettävä, silppuava ruohonleikkuri 123 cc STIGAmoottorilla. Teräsrunko. Uusi Fulcrum-aisa. Leikkuuleveys 45 cm. Quick Flip -mekanismi. Leikkuulaitteen nosto pesuja huoltoasentoon helposti ja nopeasti yhdestä nupista hihnoja irroittamatta. COMBI 748 S 499 € Itsevetävä ruohonleikkuri 139 cc STIGA-moottorilla. Leikkuumenetelmät: keräys, silppuaminen, sivulleja taaksepuhallus. Galvanoitu teräsrunko. Uusi Fulcrumaisa. Leikkuuleveys 46 cm. MULTICLIP 547 D 379 € Työnnettävä, silppuava/ sivullepuhaltava ruohonleikkuri 123 cc STIGA-moottorilla. Teräsrunko. Uusi Fulcrumaisa. Leikkuuleveys 45 cm. STIGA A 1500 3 149 € Virtuaalinen GPS-pohjainen leikkuualueen rajaus ilman rajakaapelia. Järjestelmälliset leikkuukuviot. Täysi etähallinta. Maksimi työskentelyalue jopa 1 500 m 2 . UUTU US! Maansiirto • Kaivinkonetyöt • Pyöräkuormaajatyöt • Traktorityöt 044 5400 008 • Myydään multaa • Viemäreiden ja ym. putkien avaukset ja huuhtelut Maaja vesirakennus TUOHIMAA Oy 0400 687 850 Pasi Lehtinen Ky • Kiinteistöhuollot • Koneurakointi • Muutot • Pakettiautovuokraus • Paalaukset p. 040 172 4929 • • • • • • • Henkilöautojen ja raskaankaluston rengastyöt ja -myynti • Kausisäilytys Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi p. 041 310 9778 RENKAIDEN VAIHDOT! Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärvinen yritys. Tilaa paikkakunnan kuulumiset! pyhajarvensanomat.fi/tee_tilaus/ Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 16 Kelloja saa soittaa Kaikki raha mitä on tien päältä tullut, niin näihin kelloihin se on laitettu. Johannan Liikunta ja Lihashuolto • Yksilöja ryhmäliikunta • Aivojumppaa • Ohjaus ja valmennus • Kunto-ohjelmat • Tyhyja tykyliikunta • Testausta • Eri lajien lyhytkursseja • Klassinenja urheiluhieronta, fasciakäsittelyt • Raskausajanhieronta • Vauvahieronta • Vyöhyketerapia • Kuumakivihieronta • Intialainen päähieronta • Korvakynttilähoidot • Kinensioteippaus • Äänimaljahoidot ja sointukylvyt • Myös kotija yrityskäynnit Uutena valikoimassa! Rentoutus,mentaalija hypnoosivalmennusta ja hermoratahierontaa räätälöidysti! Koulutettu Sounds for Horses äänimaljahoitaja toimitus@ pyhajarvensanomat.fi Vinkkaa meille aihe ! FYSIOTERAPIAJA KUNTOSALIPALVELUT p. 08-780 980 www.fysio-sport.fi Vuonna 1973 perustettu Vaskikello täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Yrityksen nimi valittiin aikoinaan nimikilpailulla. Nimen myötävaikutuksella taukopaikasta on kehittynyt epävirallinen kellomuseo ja nähtävyys. KAUEMPANA PYHÄJÄRVELTÄ asuvien kanssa keskustellessa, paikkakunta saattaa olla tuntematon tai se sekoitetaan muihin paikkoihin Suomessa. Onhan Pyhäjärvi-nimisiä järviä Suomessa noin 38 ja nimi on esiintynyt myös parin muun kunnan ja muutaman kylänkin nimenä Suomessa. Mutta kun mainitsee Vaskikellot, moni osaa välittömästi paikallistaa kohteen kartalle. Vaskikello on todennäköisesti Pyhäjärven kuuluisin maamerkki. Kohteeseen pysähtyy paljon myös kansainvälisiä matkailijoita. Viisikymmentä vuotta sitten Rönkön yrittäjäperheessä elettiin jännittäviä aikoja. Maaliskuussa 1973 Pyhäjärven Sanomissa julkaistiin seuraavanlainen ilmoitus: – Kunnostamme Vaskilammen risteyksessä olevan hirsisen rakennuksen. Tarkoituksemme on tehdä kulkijoille viihtyisä taukopaikka, josta saa hyvää ruokaa ja kahvia. Sinne tulee myös Kesoilin polttoaineiden jakelu. Keksikää paikalle kutsumanimi. Voittanutta nimeä ehdottanut saa 100 markkaa ja kuukauden ajan joka päivä itselleen ja kolmelle ystävälleen pullakahvit tässä uudessa paikassa. Kaikkien osallistujien kesken arvomme 50 markan ostokortin. Nimiehdotuksia saatiin 550. Kaikkien nimiehdotuksia tehneiden kesken arvotun lahjakortin voitti Vieno Tuupainen. Pyhäjärven Sanomissa 14. kesäkuuta julkistettiin uusi nimi. – Vaski-sana tuntui liittyvän paikkaan, koskapa se hyvin useissa nimissä esiintyi. Kello sopii hyvin ruokapaikan tunnukseksi, Pyhäjärveenkin se liittyy vielä siten, että täällä kaivetaan paljon vaskikellon aineksia, ilmoituksessa kerrottiin. Käyttöön otettavaa nimeä olivat ehdottaneet Toini Kovalainen Iisalmesta ja Bertta Syrjälä Pyhäjärveltä ja palkinto jaettiin heidän kesken. – Kello on valettavana ja se valetaan vaskesta, se on moikaavaa kokoa, ilmoituksessa luvattiin. Heinäkuun alussa vuonna 1973 Vaskikellossa oli jo sisäänajovaihe menossa. Heinäkuun lopulla Pyhäjärven Sanomissa uutisoitiin 75 kiloisen kellon saapumisesta ja nostamisesta paikoilleen. Virallisia avajaisia suunniteltiin elokuulle. – Mutta jo nyt kaikki saavat kokeilla symboliksi hankittua vaskista signaalikelloa. Näin tuumaili silloin uuden ja viihtyisän kahvilaravintolan johtaja Paavo Rönkkö. KAHVILASTA ARVELTIIN jo perustamisen aikoihin tulevan kauaksi kuuluvan paikan, johon moni matkallaan poikkeaa. Ensimmäistä kelloa hankittaessa tuskin vielä tiedettiin kellokokoelman karttuvan vielä joskus jopa maailman suurimmaksi. Kellojen määrä on tuosta ensimmäisestä kellosta kasvanut pariin tuhanteen. Vaskikellosta löytyy kelloja 8-tonnisesta kirkonkellosta pienenpieniin koristekelloihin. Muutamia on saatu lahjoituksena, mutta suurin osa on hankittu itse. – Suurin osa kelloista on paikan päältä hankittu, matkoilta. Isä kävi paljon Saksassa kielikursseilla 70-luvun puolivälistä asti. Paljon kulki autolla, niin oli helppo tuoda. Ajatus lähti oikeastaan siitä, kun Keski-Euroopassa on paljon pubeja, joihin on kerätty jotain, haarniskoita, miekkoja tai ihan mitä tahansa, yrittäjä Lassi Rönkkö kertoo. Isojen kellojen tarina liittyy sotaan. – Kirkonkellot tehdään yleensä pronssista, jossa on kuparia ja tinaa. Saksa käytti kirkonkellojen metallin sotateollisuuteen ja alkuperäiset kellot korvattiin teräskelloilla. Kun kirkot 70–80 -luvulla alkoivat vaurastua, kelloja alettiin vaihtaa ja teräskellot jäivät ylimääräisiksi. Vaskikellon suuret kellot ovat siis pääasiassa saksalaisia teräskelloja, joita on yhteensä viitisenkymmentä. Ensimmäinen suuri kello löytyi saksalaisen valimon pihalta hylättynä ja Paavo Rönkkö hieroi siitä kaupat. – Koska kellon valajia ja asentajia ei kovin paljon ole, hyvin nopeasti heidän keskuudessa levisi huhu, että Suomessa on yksi hullu mies, joka haluaa ostaa kelloja. Niitä alettiinkin sitten tarjota meille. Useita erikoisuuksiakin on saatu hankittua. Yksi erikoisimmista kelloista Vaskikellossa on Meissenin posliinista vuosien 1987–1988 aikana valmistettu saksalainen posliinikellopeli, joka soittaa useita erilaisia sävelmiä. Kellopeli on varta vasten Vaskikellolle tehty, kun Paavo Rönkkö sattui tuntemaan niiden tekijöitä. – Meissenin kellopelejä on on Saksassa muutamia kymmeniä, Itävallassa yksi ja nähtävästi Japanissa kaksi. Yhden kellon teko vie työpäivän posliinimestarilta. Tuota varten on pitänyt tehdä 260 kelloa, koska niitä ei voi virittää. Se on ollut noin vuoden työ, Lassi paljastaa. – Tästä paikasta näkee, että rakennus on vaatimaton. Kaikki raha mitä on tien päältä tullut, niin näihin kelloihin se on laitettu. LASSIN ISÄ, kauppaneuvos Paavo Rönkkö luotsasi yritystä vuoteen 1993 saakka, jolloin tehtiin sukupolvenvaihdos. Lassi ja Kaisa Rönköllä on yrittäjätaivalta takanaan jo kolmekymmentä vuotta. Tai oikeastaan Lassilla vähän enemmän, koska hän aloitti yrityksessä jo vuonna 1991, jolloin myös Valimo on perustettu. Valimossa on valettu kelloja myyntiinkin ja ryhmät voivat päästä mukaan valamaan kelloja, jos varaus tehdään hyvissä ajoin. Vaskikellon vahvuus on se, että poiketaan massasta. – Sekä visuaalisesti erilainen, että kyllä meidän ruokiakin kehutaan. Bisnes on se ruoka eikä suinkaan nämä kellot, Lassi pohtii. Alkuaikoihin verrattuna monet asiat ovat muuttuneet. – Onhan tuossa keittiössä tapahtunut hurja muutos. Meidän aikana on hankittu rasvakeitin, kun äitini vastusti ranskanperunoita. On hankittu uunit, joilla pystytään tekemään hyviä pizzoja. Raaka-aineissakin on tapahtunut positiivista kehitystä, Lassi kuvailee. Sähkölatauspisteitä on tulossa tänä kesänä lisää. Kehitykselle ei voi ummistaa silmiään, jos aikoo pysyä leikissä mukana. – Tietääkseni meillä on ollut ensimmäinen Oulun ja Jyväskylän välinen latauspiste, Lassi kertoo. Kaisa toteaa, yksi suuri muutos on sosiaalisen median merkityksen kasvaminen markkinoinnissa. – Siinä me ei olla kuitenkaan hirmu hyviä, hän harmittelee. Verkkosivut on kuitenkin uudistettu tänä vuonna. Grilli-illat ovat olleet kesäisin suosittuja ja niitä on tulossa lisää. Lassia on pyydetty grillaamaan myös muiden järjestämiin tapahtumiin. – 50-vuotisjuhliakin pidetään, mutta en tiedä missä kohdassa. Varmaan menee syksylle, Lassi ja Kaisa pohtivat. Työn parasta antia ovat asiakkaat. – Asiakkaat on kyllä ihan mahtavia ja yleensäkin on ruennut sitä käsittämään, että tämä on sellaista hyvän mielen työtä. Ihmiset tulee tänne, kun ne haluaa tulla tänne. Niin se on se fiilis semmoinen mukava, Kaisa tuumaa. JAANA KOSKI Ikoninen taukopaikka on palvellut jo puoli vuosisataa Lassi ja Kaisa Rönkön yrittäjäurakin täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1993. Lisää kuvia verkossa. T:mi LihasJyrä T:mi LihasJyrä Koulutettu hieroja Koulutettu hieroja Jyrki Paavola Jyrki Paavola -Klassinen hieronta -Urheilijan lihashuolto -Kaustislainen jäsenkorjaus Maksuvälineenä käy myös Smartum+epassi Varaa Varaa aikasi numerosta: 050 4327247 aikasi numerosta: 050 4327247 Asematie 4, Pyhäsalmi Asematie 4, Pyhäsalmi Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 17 Palvelemme Kukkatarhalla Palvelemme Kukkatarhalla ainakin juhannukseen saakka. ainakin juhannukseen saakka. Puutarhan Kukka Puutarhan Kukka palvelee koko kesän. palvelee koko kesän. Tervetuloa valitsemaan! Tervetuloa valitsemaan! Asematie 2, Pyhäsalmi, p. 08 780 777 Vaskikellontie 343, Pyhäsalmi, p. 040 585 6397 www.ronkonkukkatarha.? www.ronkonkukkatarha.? Pyhäjärven Eläkeläiset ry Luotorannan kesäpaikka Mökki nro 1 Petipaikkoja 6, keittiö, Mikro, Jääkaappi, Ruokailuvälineet , TV , 80 € vrk, 170 € viikonloppu, 270 € viikko, 620 € kuukausi. Mökki nro 2 Petipaikkoja 5 varusteet samat, 70 € vrk, 120 € viikonloppu, 165 € viikko, 510 € kuukausi. Mökki nro 3 Petipaikkoja 2 minikeittiö, Jääkaappi, Mikro, 50 € vrk, 95 € Viikonloppu, 125 € viikko, 375 € kuukausi. Lomakylämme sijaitsee PARKKIMAJÄRVEN rannalla, valtatie nro 4:tä viitta ITÄRANTA, Itärannantie 890. Alue on marjastajien ja kalastajien paratiisi, kalastaa saa Pyhäjärven kalastusluvalla. Soutuvene ja uimapaikka. Alueella on 3 kpl kesäkäyttöön tarkoitettua mökkiä. Luotorannan mökkejä vuokrataan Eläkeläiset ry:n jäsenille sekä muillekin halukkaille. Huom Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n jäsenille 20 % alennus. Asuntovaunu/auto, Sähköliitännällä 30 €/vrk Puulämmitteisen saunan käyttö kuuluu vrk: n hintaan Erillinen Wc rakennus ja grilli. www.pyhajarvenelakelaiset.com Luotoranta avoinna 1.6.2023 – 6.10.2023. Lisätietoja ja varaukset: Armas Niemi 0400 689735 Ville Piiroinen 050 5538176 Seuraa somessa PALOTIE 1 040 656 5080 Kukit kesäs • Leikkokukat juhliin • Kesäkukat • Lahjaideoita • Saaren Taika • Pyhäjärvi-tuotteet ym. AVOINNA MA-PE 9-17 LA 9-14 Palotie 1, Pyhäsalmi 040 6565 080 Tervetulo ! on mahtava liikuntaharrastus kaikenikäisille Golf Golf P. 044 532 5554 / Anu Mustaparta Vanha Pyhäjärventie 5 Kysy lisää! • Perinteiset parturija kampaamopalvelut • Luontaishoidot Uutena palveluna! Seuraa somessa! www.anunhiushoito. • Kraniosakraaliterapia ja Welled punaja lähi-infrapunavalolaitehoito ihmisille ja eläimille. • Hevosten ähkypäivystys. Kranio: tehokas hoitomuoto kaikenlaisiin kiputiloihin sekä stressiperäiseen henkiseen ja fyysiseen rasitukseen. Sopii kaikille ja kaikenikäisille. Welledin hoitokohteita mm. lihaskivut ja jumit, vammat jänteissä ja nivelsiteissä, turvotus, murtumat, haavat, hidas aineenvaihdunta. Hoitoja käytetään ennen tai jälkeen fyysisen rasituksen, esim. metsästyskoirat sekä työja ravihevoset. he e • n i • a si ka • u he • l a m a a • k ani • k ana Pyhäjärven uutiset tuoreeltaan verkosta pyhajarvensanomat.fi Tilaa Pyhäjärven Sanomat tästä! Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 18 Tapahtumien kesä kutsuu mukaan elämyksiin! Kesäteatteria kesä-heinäkuussa TORSTAINA 29. kesäkuuta ensi-iltansa saa Teatteri Kesä-Heinän Kurpitsa-komedia. Esityksiä on lauantaina 1. heinäkuuta, sunnuntaina 2. heinäkuuta sekä kihuviikolla maanataina, tiistaina, torstaina ja sunnuntaina. Nykyaikaan sijoittuva näytelmä voitti vuonna 2020 Krekilän Myllyn Kesäteatterin järjestämän näytelmänkirjoituskilpailun. Näytelmän on käsikirjoittanut Marita Kärkkäinen ja ohjannut Erja Jokinen. Rooleissa nähdään Pirjo Syrjä, Maria Koffert, Matti Luosa, Eero Humaloja, Veera Pesonen, Ahti Pasanen, Asta Haapanen ja Mirka Kauranen. Näytelmästä kerrotaan Kesä-Heinän sivuilla seuraavaa: Tapio ja Anna ovat kolme vuotta asuneet naapureina, mutta ovat kuin eivät toisiaan tuntisi ja näkisi. Kummankin hiljaiseloa rikkovat vain kaupustelijat ja yllätysvieraat. Eräänä päivänä Annan käsiin päätyy poliisin puutarhasta varastettu kurpitsa, jota pian koko kylä löytöpalkkion toivossa etsii. Kurpitsa on Annalle ongelma, kyläseuralle ratkaisu, Tapiolle uhka ja poliisille mahdollisuus. Tapahtumien pyörteissä Tapion ja Annan on lopulta luovuttava periaatteistaan ja kohdattava toisensa. Kihut ovat jo nurkan takana KIHUVIIKONLOPPUNA 7.-9.7. Pyhäjärven keskustaan kohoaa 50. kerran värikkäitä myyntikojuja ja Makasiinitorin parrasvaloihin pääsee uusia esiintyjiä. Perjantaina Osmo Ikosen bändi polkaisee kihut käyntiin, ja sen jälkeen kuulemme Arto Riihijärven St. Lake Ukulele Bros. -bändin mukaansatempaavaa musiikkia. Alkuillasta Beer Günt ottaa lavan haltuun ennen nuorten iltakonsertissa esiintyvää porvoolaista räppäri Ahtia, jonka nuoret ovat itse valinneet. Lauantaina lapsille on pomppulinna ja piirrustuseinä, sekä Siina & Taikaradio -duo vastaa lastenmusiikista. Iltapäivällä lavalle nousee vielä viimeinen esiintyjä, Olli Halonen. Kihutori sulkeutuu jo lauantaina, mutta sunnuntaina järjestetään vielä Kihubingo Pyhäjärven Suurlavalla. M/S Ahti kutsuu tutustumaan maakuntajärven maisemiin PYHÄJÄRVEN LAIVARISTEILYT Oy järjestää heinäkuussa reittiristeilyjä, grilliruoka-teemaristeilyn ja tapahtumia satamaravintolassa. M/S Ahti -aluksella on 97 matkustajapaikkaa, A-oikeuksin varustettu ravintola ja wc. Laivaa on mahdollista varata myös tilausristeilyihin ja yksityistilaisuuksien järjestämiseen. Kesäkuussa kesä käynnistyy ke 7.6. Pyhäjärven Sanomien kesänavaus klo 10-13 to 8.6. Kaivoskahvit Mäkikylän monitoimitalolla pe 9. – la 10.6. Avoimet kylät la 10.6. Soitellen suveen to 15.6. Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhla Pyhäsalmen Suurlavalla pe 23. – su 25.6. Marjoniemen Juhannus pe 30.6. – su 2.7. Vintage VW Garagen kesämiittinki #6, Emolahti Camping Heinäkuussa Kihut täyttää 50! ma 3.7. Kaivoksen piha-alueelle tutustuminen, Mäkikylän monitoimitalo ke 5.7. Pappilan pop up -kahvila leirikeskuksella ke 5.7. Hippokisat ke 5.7. Kesävirsien ilta Pyhän Ristin kirkossa ke 5.7. Pihajooga Villa Hymyssä to 6.7. Perinneasekilpailut Jokikylän ampumaradalla to 6.7. Eläkeliiton KihuMölkky Ikosen koululla to 6.7. Kihuetkot Makasiinitorilla, Heidi Zschauer Trio pe 7.7. – la 8.7. Kihut Makasiinitorilla pe 7. – la 8.7. Pyhäjärven laivaristeilyt: satamaravintola la 8.7. Kihukulkue la 8.7. Kihujen yö-uistelu hotellinrannassa, PyPi su 9.7. Jumalanpalvelus Makasiinitorilla su 9.7. Pohjakuohua pinnassa: Matti Korhosen Käärmeenpesä -pakinapalstan tarina seurakuntakeskuksella su 9.7. Kihubingo Pyhäsalmen Suurlavalla su 9.7. Kädenlyöntiseurat Pyhän ristin kirkossa su 9.7. Kihujen päätöstanssit Hotelli Pyhäsalmessa (Tarkempi ohjelma kihut.fi) Kihujen jälkeen juhlat jatkuvat to 20. – la 22.7. Täydenkuun Tanssit -festivaali to 20.7. Kimmo Pohjosen konsertti Pyhän Ristin kirkossa la 29.7. Pyhäjärven laivaristeilyt: Grilliruokaristeily Pistetäänkö tanssiksi? PYHÄSALMEN SUURLAVALLA järjestetään naistentansseja tiistai-iltaisin 22. elokuuta saakka. Kiuruveden Iskelmäviikkojen aikana, myös maanantaina 10. heinäkuuta pääsee pistämään jalalla koreasti Tangoillan merkeissä. Tiistain 11.7. tanssit ovat Iskelmäviikon avajaistanssit. Kihuviikon päätteeksi 9. heinäkuuta Pyhäjärven Eläkeläiset ry järjestää tanssit Hotelli Pyhäsalmessa. Myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlien ohjelma 15. kesäkuuta jatkuu Suurlavalla tanssien merkeissä. Täydenkuun Tanssit -festivaali järjestetään tänä vuonna kolmipäiväisenä 20. – 22.7. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 23 Tapahtumien kesä kutsuu mukaan elämyksiin! Kirjasto ei jää kesälomalle TEOLLISUUSALUEELLA SIJAITSEVA Pyhäjärven kirjasto palvelee asiakkaita myös kesällä maanantaista perjantaihin sekä itsepalveluaika on edelleen joka aamuna. Maksuton kuljetus lähtee Keskuskoululta tiistaisin ja kirjastoauto kiertää kaikki pikkukylätkin. Kirjaston käytävät ovat saaneet uutta ilmettä Marjatta Ylisuvannon Väsymätön käsi -taidenäyttelystä, joka on kesäkuun ajan näytillä. Aikuisille on perustettu vinkkihylly, johon saa vinkata oman lempikirjan. Piipahda naapurissa -kesäkampanjan ideana on vierailla Joki-kirjastojen toimipisteissä ja kerätä leimoja postikorttiin. Kampanja kestää 31.8. saakka ja postikortin palauttaneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Yksikin leima riittää arvontaan osallistumiseen. Lapsille on tulossa jännittävä etsintätehtävä, jossa kierretään rasteja ja saadaan tietysti palkinto. Kesäkuoro Parkkiman laulumiehet ELOKUUN VIIDENNEN päivän iltana Pyhän Ristin kirkossa kuullaan laadukasta mieskuorolaulantaa. Projektinimellä ”Kesäkuoro Parkkiman laulumiehet”, esiintyy Laulu-Miehet L-M -mieskuoron jäsenistä koottu ryhmä laulajia. Laulu-Miehet L-M on maineikas helsinkiläinen mieskuoro, jonka perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun jäseniä. Laulu-Miehiä ovat johtaneet tunnetut kuoronjohtajat, kuten Heikki Klemetti, Martti Turunen, Ensti Pohjola sekä nykyinen johtaja, kuoronjohtamisen emeritusprofessori Matti Hyökki, joka johtaa myös Kesäkuoro Parkkiman laulumiehiä. Kylät kutsuvat sinut kylään AVOIMET KYLÄT -tapahtuman tavoite on lisätä kylämatkailua ja tuoda esille kylien monitaitoista toimintaa. Kyliä esitellään kaikille kiinnostuneille ja jopa uusille mahdollisille asukkaille. Vierailijoille järjestetään viihdyttävää ohjelmaa. Perjantaina 9. kesäkuuta Jokikylä-Ruhkalan kyläyhdistys ry järjestää Avoimet Kylät -päivän “etkoilla” karaokea, kioskin ja pyöräilytapahtuman Johanna Ikosen vetämänä. Paikkana toimii Jokikylän kioski. Lauantaina Avoimet Kylät -päivää vietetään HiidenOravassa leikkimielisten kilpailujen parissa ja lautapelejä pelaillen. Lauantaina vuoroon pääsee myös Ruotanen, jossa päivää vietetään Mäkikylän monitoimitalolla. Ruotasen kyläyhdistys ry paistaa makkaraa ja Janina Vuorisalon tankotanssi yrityksellä PoleFitillä on avoimet ovet sekä tarjolla on Marianne Katilan workshoppeja ja Pole-a-holic myymässä tanssivaatteita ja tarvikkeita. Ulkoilmaa ja leikkejä lapsille KESÄKUUN 5.–22. päivinä Ikosen koulun takapihalla järjestetään arkisin ohjattua leikkikenttätoimintaa 6–10-vuotiaille. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua, vaan paikan päälle voi saapua ja viipyä sen aikaa miltä tuntuu. Leikkikenttätoiminta on maksutonta, mutta omat eväät pitää ottaa mukaan. Tapahtuman vetäjä Merja Häkkinen suosittelee pakkaamaan reppuun erilaista vaatetusta sään ollessa vaihteleva. Sateen saapuessa leikit siirtyvät sisälle iltapäiväkerhon tiloihin. Merja kertoo, että tarjolla on toimintaa lapsilähtöisesti. On pihapelejä, hiekkaleikkejä, lautapelejä ja varasto täynnä leluja. Kaikille löytyy varmasti tekemistä! Älä jää paitsi ilmaisesta konsertista HARMONIKKATAITEILIJA JA säveltäjä Kimmo Pohjonen on yksi harvoista, joka on pystynyt luomaan oman genren. Pohjosen musiikissa yhdistyy kustomoidun, elektroakustista ääntä tuottavan soittimensa äänimaailmat ja vahva visuaalisuus. Viimeiset 30 vuotta hän on kiertänyt maailmaa festivaaleilla ja tapahtumissa. Täydenkuun tanssit -festivaali, Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven seurakunta mahdollistavat yhteistyössä kuulijoille Kimmo Pohjosen konsertin torstaina 20.7. Pyhän Ristin kirkossa. Palatkaamme Käärmeenpesään KULTTUURINTUTKIJA LAURA Hokkanen on tutkinut väitöskirjassaan taiteilija Matti Korhosen Paikallinen-mainoslehdessä 24 vuoden ajan pitämää pakinapalstaa. Pakinoita ilmestyi yli tuhat ja moni Paikallisen lukija varmasti on palstaan tutustunut, ja siitä ilahtunut, huvittunut tai kiivastunut. Hokkanen avaa Matti Korhosen Käärmeenpesä -pakinapalstan tarinaa kihuviikon sunnuntaina järjestettävällä luennolla seurakuntakeskuksella. Elokuussakin vielä meininkiä la 5.8. Kesäkuoro Parkkiman laulumiehet pe 25. – la 26.8. Venetsialaiset Marjoniemessä la 26.8. Pyhäjärven laivaristeilyt: Sataman venetsialaiset Pitkin kesää to 22.6. saakka arkipäivisin leikkikenttätoimintaa Ikosella to 26.9. – su 9.7. Teatteri KesäHeinä, Kurpitsa pe 30.6. saakka Väsymätön käsi -näyttely kirjastolla pe 23.7. saakka Kotiseutumuseo Makasiini avoinna kesäsunnuntaisin ke 9.8. sakka Iltatorit Makasiinitorilla keskiviikkoisin Kesäperjantaisin Jokikylän kioski avoinna ti 22.8. saakka Pyhäsalmen Suurlavan tanssit tiistai-iltaisin Pakoauto kaartaa Pyhäsalmeen PANKKIRYÖSTÄJÄT OVAT napanneet teidät panttivangiksi ja pysähtyvät nyt pienelle tauolle. Hetkenne on koittanut, mutta miten pääsette ulos autosta ennen kuin rosvot palaavat? Pakene! Suomen ainoa pakoauto eli Iisalmi Escape Pakoauto saapuu Pyhäjärvelle 8.7. lauantaina viihdyttämään Kihupäivillä seikkailijoita useaksi tunniksi. Pelaamaan mahtuu enintään viisi henkilöä kerrallaan ja peli kestää maksimissaan 20 minuuttia. Pakopeliin voi osallistua myös lapset eli se sopii koko perheelle. Pakoauto on ryhmän yhteishenkeä nostattavaa ajanvietettä sekä hauskaa tekemistä, jossa testataan kenellä on parhaat hermot. Varaukset tehdään paikan päällä. Urheilukisoja lapsille POHDIN IKÄRIT käynnistyvät urheilukentällä 14. kesäkuuta. Ilmoittautumiset sähköpostilla ennen kello kymmentä kilpailupäivänä pohtiyleisurheilu@gmail.com. Ikärit jatkuvat keskiviikkoiltaisin 26. heinäkuuta saakka. KIHUVIIKON KESKIVIIKKONA Ikäreissä kisaillaan OP Suomenselän järjestämien peribteisten Hippo-kisojen merkeissä. Jaana Koski Jenna Qvick Kuvat: Pyhäjärven Sanomien arkisto Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 20 27 27 4 4 K o i v u j ä r v i L i i t o n j ä r v i A l v a j ä r v i M u u r a s j ä r v i K u o n a n j ä r v i S e t t i j ä r v i K u u s a a n j ä r v i Pa r k k i m a n j ä r v i K o m u j ä r v i Py h ä j ä r v i S a a n i j ä r v i E l ä m ä j ä r v i J O K I K Y L Ä R U O TA N E N K O M U N I I N I M Ä K I H I I D E N K Y L Ä K U O N A L AT V A N E N H A A PA M Ä K I N U R M E S P E R Ä R U H K A P E R Ä V U O H T O M Ä K I L A M M I N A H O O K S A V A PA R K K I M A Suezin tie Ke ite lee ntie Py h ä j ä r v i N i e m e n l a h t i I k o s e n l a h t i T i k k a l a n s a l m i Py hä jä rv en tie Ollintie Emo lahd enti e Tu ntu riti e Va nh a Py hä jär ve ntie Vesitornintie Leskelänt ie Tikkalansalment ie 27 Susitie Naapurintie Marjon iem en t i e Ikosentie Alustie Olkkopuro ntie Nis silä ntie Puistotie Oi ko tie La gu kse nti e Pyhäsa lmen kes ku sta aja ma Pyhäsa lmen kes ku sta aja ma Katso listaus kääntöpuolelta! Pyhäjärven kesäkartta 2023 Pyhäjärven kesäkartta 2023 Jokiky lä Jokiky lä Helenan Helenan patsas patsas Marjonie mi Marjonie mi Hiidenkylä Hiidenkylä Rillanki vi Rillanki vi Vuohtom äki Vuohtom äki Rannanky lä Rannanky lä Emolah ti Emolah ti Vaskikellot Vaskikellot Lamminah o Lamminah o Latvanen Latvanen rkonk ylä rkonk ylä Ruotan en Ruotan en Nauti järvestä Leiki puistossa Koe nähtävyyksiä Ekopiste Tunnelmoi nuotiolla Liiku luonnossa Kauppa Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 21 Nauti järvestä Veneenlaskupaikat, kalasatamat, uimarannat Kesä kutsuu eikkailuun! Kesä kutsuu eikkailuun! Pyhäjärven kesä on täynnä tekemistä. Tiesitkö, että perheen pienimpien kanssa päivää voi viettää myös päiväkotien leikkipuistoissa? Oletko kiertänyt jo kaikki paikkakunnan nähtävyydet ja tutustunut paikallishistoriaan? Entä missä Pyhäjärvellä voisi tehdä luontoretken nauttien Suomen kesästä sekä pysähtyä kodalle haukkaamaan huikopalaa? Vai viihdytkö ennemmin veden äärellä kalastaen? Poimi kartalta tekemistä kesäpäiviin ja lähde seikkailemaan pitkin Pyhäjärveä! Pyhäjärven kesä on täynnä tekemistä. Tiesitkö, että perheen pienimpien kanssa päivää voi viettää myös päiväkotien leikkipuistoissa? Oletko kiertänyt jo kaikki paikkakunnan nähtävyydet ja tutustunut paikallishistoriaan? Entä missä Pyhäjärvellä voisi tehdä luontoretken nauttien Suomen kesästä sekä pysähtyä kodalle haukkaamaan huikopalaa? Vai viihdytkö ennemmin veden äärellä kalastaen? Poimi kartalta tekemistä kesäpäiviin ja lähde seikkailemaan pitkin Pyhäjärveä! Huom! Huom! Kohteissa tulee liikkua jokamiehenoikeuksia ja kunkin paikan sääntöjä noudattaen. On huomioitava, että esimerkiksi kaikilla mainituilla uimapaikoilla ei ole välttämättä saatavilla pelastusvälineistöä eikä leväseurantaa. Nuotiopaikkoja käytettäessä ja tulen teossa tulee huomioida metsäpalovaroitukset. Omat roskat tulee huolehtia roska-astiaan tai mikäli sellaista ei kohteessa ole, muuhun jätekeräyspisteeseen. Hyödyllistä tietoa löydät esim. Metsähallituksen verkkosivustoilta: www.retkikartta. , www.eraluvat. , www.luontoon. Pyhäjärven Sanomat ei vastaa mahdollisista virheistä listassa tai epätarkkuuksista kääntöpuolen kartassa. Kartta on suuntaa antava. Virheistä ja puutteista listalla ja omista suosikkikohteista voi ilmoittaa toimitus@pyhajarvensanomat. . Emolahti **Emolahti beach: venevalkama, uimaranta, uimakopit, WC, leirintäalue palveluineen. Pellikantie 430. Emoniemi *Kalasatama: Veneenlaskupaikka, kalasatama, satama, WC. Kalasatamantie 69. Hiidenkylä Tervalahden veneenlaskupaikka: uimapaikka, uimakopit, veneenlaskupaikka, venevalkama, WC, Kutrinniementie. Hietakylä Grilliranta: Uimaranta, pukukopit, WC, veneidenlaskupaikka. Hietakyläntie n. 129. Jokiniskan taukopaikka: veneenlaskupaikka. Hietakyläntie 418. Jokikylä Kupas: veneidenlasku, kalastus, kesäkioski auki perjantai-iltaisin syksyyn saakka. Koulutie 101. rkonkylä Korhosenniemi: uimapaikka. Korhosenniementie. Leirikeskus: Uimapaikka ja laituri, ei käytettävissä tilaisuuksien aikana. Pappilanranta: veneranta. Pappilantie/ Korhosenniementie. Uimapaikka: koiraystävällinen, laituri. Verkkorannantie 57. Komu Matinlahti: veneidenlasku, uimapaikka. Komuntie, n. 193. Kuusenmäki Viitamonttu: Lähdepohjainen uimapaikka. Kuusenmäentietä Aholantien jälkeen vasemmalle, ampumaradan läheisyydessä. Lamminaho Tuoriniemi: uimaranta, WC, rantautumispaikka, venevalkama. Järveläntie. Pyhäsalmi *Hotellinranta: Veneenlaskupaikka, satama, Risteilylaiva m/s Ahti. Tikkalantie 2. *Ikosenlahti: Veneenlaskupaikka, satama. Alustie. **Lossinranta, Tikkanlantien päässä: uimaranta. Parkkima Jokisuu: Uimapaikka, veneenlaskupaikka. Parkkima, 27-tieltä Haapajärventien varressa Itärannan risteyksen jälkeen oikealla. Petäjälahti: uimapaikka, venevalkama. Itärannantiellä Luotorannan jälkeen. Rannankylä *Niemelänranta: uimaranta, venelaituri, veneenlaskupaikka, satama. Niemeläntie. Vaivionranta eli Tukkiranta: Uimapaikka, veneranta. Vaivionrannantie. Ruotanen Paloallas: uimapaikka. Tornitie. Pumppuranta: uimapaikka, venevalkama. Mainarintie. Suezin kylät Kohiseva: Veneenlaskupaikka, uimapaikka, WC. Maaselänlahti. 4-tieltä n. 20 km Suezintietä itään. Lahdenjoensuu: uimapaikka, soutuvene vapaassa käytössä. Suezintie, noin 3 km Keiteleentien suunnasta. Marjoniemi: Veneenlaskupaikka, venevalkama, uimapaikka, leirintäalue palveluineen. Lomakyläntie 178. Vuohto-Niinimäki Petäjikköranta: Uimapaikka, WC, veneenlaskupaikka, venevalkama. Petäjikkörannantie. * Kaupungin ylläpitämä venesatama, johon voi vuokrata venepaikan kesäkaudeksi. ** Yleinen uimaranta. Ylläpidosta vastaa Pyhäjärven kaupungin tekniset palvelut. Ympäristöterveysvalvonta tekee uimavesivalvontaa. Retkelle aareen Honkasaari: grillipaikka. Hämeensaari: tulipaikka. Parvialansaari: venevalkama. grillipaikka, laavu. Pietarsaari: venevalkama, WC. laavu, grillikota. Selkäsaari: uimaranta, venevalkama. autiotupa, grillipaikka. Emolahti Emolahti: Lentopalloverkko. Pellikantie 430. Haapamäki Rillankivi ja metsäpolku: Rillankivi on kolmen kunnan ja kolmen maakunnan rajapyykki. Keiteleentietä Pielaveden rajalle saakka, oikealla. Todennäköisesti vanhin vielä voimassa oleva historiallisen maakuntatason rajapyykki, joka on ollut 1400-luvulla idän ja lännen rajana. Metsäpolku n. 5 km. Hiidenkylä Vitikkamäen luontopolku: Noin 7 km Suezintietä nelostien suunnasta tultaessa. Koko kierros on noin 9 km. Polun pohjoistai eteläosan voi kiertää myös omana reittinään. Pohjoisosan pituus n. 6 km ja eteläosan pituus n. 4,5 km. Suezintie 680. Hietakylä Grilliranta: Lentopalloverkko. Hietakyläntie n.129. Jokikylä Ampumarata: Kuusilehdontie 300. Kuntorata: Jokikyläntie 165. rkonkylä Korhosenniemi: koiraystävällinen luontopolku. Korhosenniementie. Leirikeskus: Lentopalloverkko. Pappilantie 28. Väentuvan viereinen urheilukenttä: Nurmikenttä, jalkapallomaalit, frisbeekorit. Likoniemi 7. (Yleisö-WC Väentuvan päädyssä auki kentän käyttäjille.) Komu Vähä-Komun kosteikko: Hirvimäentie 136. Kuusenmäki Ampumarata: Savikiekkojen haulikkoammuntaa to ja su n. klo 18. Kuusenmäentie, Aholantien jälkeen vasemmalla. Enkelikallio: Kuusenmäki. Kuntorata: Alkaa Seurantalon nurkalta ja jatkuu Liittoperäntien yli toiselle puolelle. Kuntorataa saa käyttää kesällä ratsastukseen. Liittoperäntie 40. Lamminaho Honkavuori: Näkötorni, tuulimylly, frisbeegolfrata, pururata. Jyväskyläntie 943. Urheilukenttä, Lamminahon vanhalla koululla: Jalkapallomaalit, nurmikenttä. Pajalantie 77. Latvanen Hiskinpolku: Noin 1,5 km pitkospuureitti suon poikki. Nelostieltä Latvastentielle, oikealle Rehulantielle. Käänny aina ensimmäisenä oikealle tulevasta tienhaarasta (kolme kertaa) kunnes tie päättyy ja olet perillä. Partakota: Lippaluola tai kallio-onkalo. Satunnaisen kulkijan lepopaikka ennen muinoin. Ollut myös hakkuumiesten tukikohta ja nuorten kohtaamispaikka. Kokkomäen etelärinteen yläosassa. Kokkomäen talosta 100m etelään ja Haapajärven Kojolaan johtavasta tiestä noin 150m ylärinteeseen. Pitkäkankankaan polkujuoksureitit: Reitin lähtöpaikka 200m Hiidenhovilta (Latvastentie 956) Pyhäjärvelle päin. Alueella 5,7 km ja 9,3 km polkujuoksureitit. Ilmoita alueella liikkumisestasi: Vartiosto Pitkäkangas 029 957 3820. Pitkänkankaan ulkoiluja retkeilyalue: Useita harjulaajentumia, joista huomattavimmat ovat Hautaypäle ja Harjuypäle. Muinaisen rannan merkit 195–200 metrin korkeudessa. Haaskanypäle on ollut luoto meressä viimeisimmän jääkauden päättymisvaiheessa 9 000 vuotta sitten. Hiidenhovilta lähtee polkureittejä harjulle (vasemmalla, Latvastentie 956). Samaan yhtenäiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös osin Haapajärven puolella sijaitsevat Tervaneva ja Sivakkaneva. Ilmoita alueella liikkumisestasi: Vartiosto Pitkäkangas 029 957 3820. Lohva Haudanneva: Luonnontilainen aapasuo. Kuuluu soidensuojeluohjelman täydennykseen. Alueella tavataan useita uhanalaisia kasvilajeja ja linnusto on runsas. Alue on erittäin vaikeakulkuinen, mutta erinomainen retkikohde. Lohvanjärvi: Lohvanjärvestä laskee Lohvanjoki ja toinen pienempi puro. Järvi on linnuston suosiossa. Rannan tuntumassa metsä on kuollutta ja paljolti kelottunutta. Pyhäsalmi Agility-/koirakenttä: Pyhäjärven kennelkerhon jäsenille. Laitisentie. Pyhäsalmi Lossinrannan frisbeegolf-rata ja Beach volley -kenttä: Tikkalantien 17. Lähiliikunta-alue Keskuskoulun pihalla: Moninpelialue, panna-areena, Parkour-rata. Pellikan kuntorata ja -portaat: Paavolantie 14. Hurskaalan pesäpallokenttä: Susitie 48. Rantabulevardi: keskustan ulkoilualue ja ”ulkokuntosali”. Tikkalantie 16. Senioripuisto terveyskeskuksella: Toipilaspolku 1. Tikkalansalmen näkötorni: Siltojen välissä, kulku Leskeläntienpään tai Lossinrannan kautta. Urheilukenttä ja skeittiparkki: Tunturitie 3. Pitäjänmäki Hiskinpetäjä: Rauhoitettu iso petäjä. Noin 10 km Nelostieltä Pitäjänmäentien varressa vasemmalla. Iso Karsikkoneva: Erittäin hyvin luonnontilassa säilynyt soidensuojelualue: Aapasuon linnusto ja kasvillisuus on runsas. Elämäjärventien ja Pitäjänmäentien risteyksestä 1,8 km kohdalta Hiidenkylän suuntaan. Vasemmalle kääntyy metsäautotie. Risteyksessä ei ole tienviittaa. Tie päättyy 3,1 km:n jälkeen. Suojelualue avautuu oikealle, pohjoiseen. Vuorisalon kallio ja näköala: Pääosin Pihtiputaan puolella. Jyrkällä kalliolla maisema yli Raudanjärven ja Vuorijärven. Noin puolen kilometrin kävelymatkan päässä Haapajärven tiestä. Polku kalliolle lähtee maakuntien ja kuntien rajalta, rajalla sijaitsevan levähdyslevikkeen eteläpäästä. Parkkima Kuntorata: Sarvelantie 6. Nurmesjärvi: Pääosin Kärsämäen puolella sijaitseva Nurmesjärvi on kansainvälisestikin arvokkaaksi luokiteltu vesilintualue. Järvellä pesii monimuotoinen ja runsaslukuinen linnusto. Etelärannalla Nurmesniemessä on lintutorni ja nuotiopaikka. Haapajärventietä noin 12 km, käännytään oikealle Parkkimajärventielle, joka jatkuu Nurmesjärventienä. Tietä ajetaan kaikkiaan noin 9 km, jonka jälkeen järvi näkyy etuvasemmalla. Vasemmalla on Haapasaarentienristeys, tie kiertää järven etelärantaa. Tätä tietä ajetaan noin kilometri, ja pian tien kuljettua vanhan pihapiirin halki, on oikealla pieni parkkialue. Siitä lähtevä polku johtaa noin 100 metrin päässä olevalle lintutornille. Vittoudenjärvi: Suolammen linnusto, Ojakylä. Haapajärventietä reilut 10 km nelostieltä. Käänny pohjoiseen ja aja noin kilometri. Oikealle lähtee polku, joka johtaa järven rantaan. Rannankylä Kuntorata: Keiteleentie 739. Niemelänranta: St. Lake golfkenttä ja minigolfrata. Niemeläntie 30. Pajapetäjä: Vanha petäjä vuodelta 1641, jonka kylkeen seppä testannut tekemiään teriä. Yksityisessä pihassa Kauralantiellä, saa käydä tutustumassa soittamalla Merja Liuskalle, p. 050-52 82 988. Ruotanen Koirapuisto: Tornitie 4. Urheilukenttä ja kuntorata: pituushyppypaikka, nurmikenttä ja jalkapallomaalit. Malmitie 1. Suezin kylät Hiidenjauhinkivet (jättiläisen pyykinkivi), Matinahonlehto: Kolmen pienen kiven päällä oleva siirtolohkare. Haukilampien ja Pahkalalammen välissä, Matinahonlehdosta 370 m itään. Kohisevan lähteet: Noin 3 km Suezintietä Keiteleentien suunnasta, oikealle liittymästä alas rantaan. Tien perällä ensimmäinen lähde, polkua etenemällä kaksi lähdettä. Lehtoniemi: Alueella kirkasvetinen ja kalaisa Haukilampi. Metsäpalon jälkeen luonnonmukaisesti syntynyt lehtometsä. Lehtoniemi on rauhoitettu vanhan metsän alue. Suezintietä nelostien suunnasta 10 km, oikealla kyltti Haukilampi. Risteyksessä on Lehtoniemen alue -kyltti. Aja tietä noin 5 km. Käänny vasemmalle Haukilammen suuntaan ja aja kilometri. Järvi avautuu tien vasemmalla puolella, metsäalue on sen pohjoispuolella. Niinikorpi: Lehtomainen valtion luonnonsuojelualue, alueella mm. harvinaisia metsälehmuksia. Suezintieltä nelostien suunnasta noin 8,8 km:n jälkeen kääntyy oikealle, Havukkamäentie. Tienristeyksessä on kyltti, Niinikorven alue. Ajettuasi 1,8 km oikealle erkanee traktoriura, jota pitkin kävellään 200 metriä. Pirunpelto, Särkijärvi: Hehtaarin kokoinen louhikko Särkijärven rannassa. Syntyi yli 10 000 vuotta sitten. Vuohto-Niinimäki Ampumarata: Niinimäentie 573. Kuntorata: Niinimäentie 573. Ristimäen jalkakivi: Suuri jalkakivi, joka on kolmen kiven päällä ja sen alla mahtuu alla oleskelemaan. Vaivionperäntietä noin 100 m Komujärventien risteyksen ohi, jolloin oikealla metsäautotie. Kivi metsäautotien varressa oikealla noin 50 m tien alusta. Ukko-Petäjä. Poikkeuksellisen kookas jättöpuu. Noin 2,5 km Niinimäentietä Vuohtomäen suunnasta; Mansikkamäentien jälkeen oikealla, puiset opastekyltit. Petäjälle luontopolku 1,5 km. Emolahti Kursun yhteislaidun: Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Hietakylä Maitolaituri: Grillirannan risteyksessä, Hietakyläntie, n. 129. Jokikylä Haapapuron alue on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue ja kulttuurimaisema. Maisema-alueeseen kuuluvat Pyhäjokeen tukeutuvat viljelyaalueet Nelostien varrella. Jokikylän – Ruhkaperän jokimaisemat on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueeseen kuuluvat Pyhäjokivarressa sijaitsevat Jokikylän ja Ruhkaperän kylät viljelysalueineen. rkonkylä Kirkonkylän vanha raitti on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue, myös mm. Isopappila (leirikeskus), kotiseutumuseo sekä Pyhäjärven kirkko ja tapuli ovat maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kotiseutumuseo Makasiini: Väentuvan ( Pyhäjärventie 372) jälkeen oikealla. Avoinna kesäsunnuntaisin 23.7. saakka. Perinnepiha on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde, jonka perinnepihakokonaisuuteen kuuluvat 1860luvun savolais-pohjalainen talonpoikaistyylinen maalaistalo, 1640-luvun Kauralan savupirtti Rannankylästä, työläispirtti Jokikylän Kaskelanperältä, riihi ja paja. Verkkorannantie 57. Pyhäjärven pääkirkko: Pyhän Ristin kirkko. Pyhäjärventie 470. rkon alue: Karjalaan jääneiden vainajien ja kirkkomaitten muistomerkki. 1961. Muistolehto ja Tyhjän sylin muistopaikka Muualle siunattujen vainajien muistomerkki, Jouko Mielonen. Pyhäjärven toisen kirkon muistomerkki, Alfred Heinonen v. 1953. Jatkolantien risteyksen kohdalla vasemmalla Pyhäjärventien varressa. Jumalanpellossa Pikkupappilan aitan vieressä. Pyhäjärven toisen hautausmaan Jumalanpellon muistomerkki. Noin Pyhäjärventie 400, viitta ”Vanha hautausmaa” vasemmalla. Pikkupappilan lähellä. Suomen sotien 1939–45 muistomerkki, v. 1961, Esko Kananen. Sankariristit. 270 sankariristiä sankarihauta-alueella. Vuoden 1918 valkoisten muistokivi, v. 1921. Vuoden 1918 punaisten muistokivi, v. 1962. 1939–1940 Pyhäjärvellä kuolleitten kuhmolaisten muistokivi. Komu Rautatieasema (Komuntie 299) on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Kuusenmäki Kuusenmäen kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas kohde. Maisema-alueeseen kuuluu Kuusenmäen kylä viljelysalueineen. Pyhäsalmi Helena Takalon patsas, Antonio Da Cudan 2006, Makasiinitorilla. Kaivoksen yliheittäjä 1960-luvulta, alaympyrässä. Metsähiisi, Timo Nevalainen, Toipilaspolku 1. Olli Tikan muistomerkki, kaupungintalon ylemmän parkkipaikan läheisyydessä. Alkuperäinen muistomerkki v. 1952. Pyhäjärven vaakuna, vaakunan suunnitteli vuonna 1957 Ahti Hammar. Kaupungintalon seinässä. Pyhäjärvisen työn kunniaksi, Väinö Komu 1991. Suihkulähde lähellä yläympyrää. Pyhäsalmen alueella maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat myös mm. Pyhäsalmen rautatieasema, Pyhän Profeetta Eliaan rukoushuone (Vesitornintie 15) ja Kansallis-Meijeri-Osuuskunnan meijeri (Vanha Pyhäjärventie 10). Suuntaurat-muistomerkki, 1989. Rautatieasemalla, Asematie 8. Woimaa! Pyhäjärven Mieswoimistelijat Woltti ry 1986. Keskuskoulun pihalla. Ruotanen Kaivosalue on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue, josta erityisesti kaivostorni ja Lepikon vierasmaja ovat maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kaivoskylä on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue ja Ruotasen koulu maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Suezin kylät Maitolaituri: Keiteleentien ja Suezintien risteyksessä. Vuohto-Niinimäki Alhon niitty: Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Hiidenkylä Leikki-Hiitola: Tervajoki, Kähöntie rkonkylä Väentuvan leikkipaikka: Pyhäjärventie 372. Komu Matinlahti: Kiikut ja kiipeilyteline. Komuntie n. 193. Pyhäsalmi *Harjutien leikkikenttä: Harjutie 6. *Kärkkäisentien leikkikenttä: Kärkkäisentie 12–14. *Puistotien leikkikenttä: Puistotie 18. *Ransuntien leikkikenttä: Ransuntie 2. *Tikleenintien leikkikenttä: Tikleenintie 7. *Leikkipuisto Touhula: Vesitornintie 2. *Salmenportin Varhiksen leikkikenttä: Vapaasti käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin päiväkodin ollessa kiinni, Mustaparrantie 1. *Päiväkoti Hoijakan leikkikenttä: Vapaasti käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin päiväkodin ollessa kiinni, Marjoniementie 1. Seurakuntakeskuksen leikkipuisto: Oikotie 6. Rannankylä Niemenlänrannan leikkikenttä: Niemeläntie 81. Ruotanen *Ruotasen leikkikenttä: Raappatie 5. *Päiväkoti Hiisimuorin hoivan leikkikenttä: Heinäkuun ajan vapaasti käytettävissä, muutoin vain iltaisin ja viikonloppuisin päiväkodin ollessa kiinni, Tornitie 1. *Leikkikentästä vastaa Pyhäjärven kaupunki Haapamäki Rillankivi: grillipaikka, laavu, wc. Haapamäki. Hiidenkylä *Vitikkamäen luontopolku, grillipaikka, kaksi laavua. Suezintie 680. Tervajoki, Tervalahti: grillikota. Kutrinniementie. Tervajoki: Leikki-Hiitolan luona laavu, siltoja pitkin pääsee Tervalahden puolelle grillikodalle. Kähöntie. Hietakylä Grilliranta: Uimaranta, pukukopit, WC, veneidenlaskupaikka. Hietakyläntie n. 129. *Jokiniska, grillikota. Hietakyläntie 418. Jokikylä Kupas: laavu, grillikota. Koulutie 101. Kuntorata: laavu. Jokikyläntie 165. rkonkylä Korhosenniemi: grillikota. Vuokrattavissa kirkkoherranvirastosta. Korhosenniementie. Leirikeskus: grillikatos. Käytöstä sovittava kirkkoherranviraston kautta. Pappilantie 28. Pappilanranta: grillikatos. Korhosenniementie. Väentupa: nuotiopaikka. Pyhäjärventie 372. Komu Matinlahti: grillikatos. Komuntie n. 193. Kuusenmäki Ampumarata/Viitamonttu: grillikatos. Kuusenmäentieltä Aholantien jälkeen vasemmalla. Lamminaho Tuoriniemi: grillikatos. Järveläntie Hiisitupa: laavu näkötornilla. Jyväskyläntie 943. Latvanen Hiidenhovin laavu. Latvastentie 956. Hiskinpolku: grillikota. Nelostieltä Latvastentielle, oikealle Rehulantielle. Käänny aina ensimmäisenä oikealle tulevasta tienhaarasta (kolme kertaa) kunnes tie päättyy ja olet perillä. Lohva Lohvan kylätalo: grillikatos. Hautalantie 12. Siirinvuorentie: grillikatos. Rannankylä Tukkiranta/Vaivionranta: grillikatos, laavu, karavaanareille mahdollisuus yöpyä (puskaparkki). Vaivionrannantie. Ruotanen Pumppuranta: grillipaikka. Mainarintie. Suezin kylät *Kallioniemen varaustupa: Vuokrattavissa kaupungin neuvonnasta. Laavu, grillikatos. Ollinniementie. Lahdenjoensuu: grillikatos. Suezintie. Vuohto-Niinimäki Näkötorni: grillikota. Mäenpääntie. Petäjikköranta: grillikota. Petäjikkörannantie. *Kaupungin huoltamat grillipaikat Liiku luonnossa Polut, tornit, kosteikot, koirat, frisbeegolf, urheilukenttä, pallopelit, kuntoradat, ulkosalit, ampumaradat Koe nähtävyyksiä Kulttuurimaisematja rakennukset, patsaat ja muistomerkit Leiki puistossa Tunnelmoi nuotiolla Yleistä tietoa Yleistä tietoa Pyhäjärven Apteekin löydät keskustasta osoitteesta Ollintie 9. Apteekilla on myös palvelupiste ABC Pyhäjärvellä (Liiketie 2), josta voi ostaa reseptivapaita lääkkeitä sekä muita apteekin tuotteita. Hotellinrannan matonpesupaikka on avoinna touko-lokakuun välisen ajan. Kirjasto palvelee koko kesän normaalisti osoitteessa Laitisentie 6. Kohteissa liikkuminen omalla vastuulla ja omaa harkintaa käyttäen, Pyhäjärven Sanomat tai kohteiden ylläpitäjät eivät vastaa mahdollisista vahingoista. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 24 Monipuolista ulkoliikuntaa ON FRISBEEGOLFIA, luontopolkuja ja urheilukenttiä. Pyhäjärvellä eri liikuntaja ulkoilupaikkoja riittää. – Pienelle paikkakunnalle ulkoilupaikkoja on todella paljon. Meillä on mainio luonto polkuineen ja järvi, jonka saarilla on taukopaikkoja, Pyhäjärven kaupungin rakennusmestari Antti Taskinen hymyilee. – Meillä kävi ranskalainen liikunnanohjaaja tutustumassa ja hänkin ihmetteli, miten paljon meidän pieneltä paikkakunnaltamme liikkumismahdollisuuksia löytyy, komppaa kaupungin vapaa-ajanohjaaja Marko Pehkonen. Edellisten vuosien tulokkaita ovat beach volley -kenttä ja tennishalli. – Tennishalli toimii hyvin. Valaistus on kunnossa ja alusta on loistava. Hallin akustiikka ei ole parhain, sillä siellä kaikuu, mutta itse tenniksen pelaamiseen se on erittäin hyvä, Taskinen tuumaa. Halli on saanut kokeneemmiltakin tennispelaajilta kehuja. – Perustimme Pyhäjärvelle sulkapalloseuran, joka on kiinnostunut tennishallin mahdollisuuksista. Katsotaan, josko siellä onnistuisi myös sulkapallo, Marko miettii. – Tennishallissa oli aluksi saavutettavuusongelmia, mutta nyt asia helpottuu. Hallille tulee sähköinen kulku, josta pääsee kulkukortilla. Korttiin on mahdollista ladata käyttökertoja uimahallilta. Myös sähköinen varausjärjestelmä tulee käyttöön. Tenniksen lisäksi halli on toiminut hiihtokilpailuiden aikana huoltohallina voitelupisteineen, VPK:n harjoittelutilana, ja onpa siellä vietetty liikuntapäivääkin. – Pienellä kylällä on suhteellisen pieni budjetti. Pyrimme rakentamisessa monikäyttöisyyteen. Pesäpallokentälläkin ovat juniorit pelanneet jalkapalloa, kun nurmi ei ole ollut vielä pelikunnossa, Taskinen kertoo. – Hiihtokisoissa porukka on tullut kehumaan huoltohallia. Seurojen ei tarvitse tuoda omia huoltokoppeja, kun huolto voi käyttää hallia, jatkaa Pohti SkiTeamin ja Lamminahon Ahton Kauko Tikkanen. PYHÄJÄRVELLE ON suunnitteilla myös maastopyöräreittejä. Osa maastopyöräreiteistä tulisi Honkavuorelle, jossa on meneillään Viihtyisä – Monipuolinen Honkavuori -hanke vuoden loppuun saakka. – Hankkeen kautta Honkavuorelle muun muassa toteutetaan maisemointia, rakennetaan maastopyöräreitistö ja kunnostetaan frisbeegolf-rata 18-väyläiseksi, Tikkanen avaa. –Pyhäjärven kaupunki suunnittelee myös maastopyöräreittejään – nyt vuorossa on lupaprosessi. Olemme suunnitelleet, että Emolahdentien suuntaisesti kulkeva Tepin lenkki olisi hyvä reitti myös maastopyöräilyyn. Pyöräreitille tehtäisiin murskepohja ja poikkaisuja, jotta se olisi mutkaisempi kuin Tepin lenkki. Koko hankkeen ajatus on siinä, että saisimme tuotua tällaisen ulkoilureitin lähemmäksi kuntalaisia, eikä aina tarvitsisi autolla lähteä Pitkällekankaalle saakka ulkoilemaan, Taskinen perustelee. Tepin lenkin kautta kulkeva maastopyöräilyreitti jatkuisi Emolahden koululle, josta matka jatkuisi kohti Honkavuoren tulevia reittejä. Kaupungin ja Honkavuoren hankkeet ovat virkistäneet paikkakunnan ulkoilumahdollisuuksia. Mikä mahtaa olla syy lukuisien liikuntapaikkojen syntymiseen paikkakunnalla? – Uskon, että vuosikymmenten mittaan pyhäjärviset opettajat ovat saaneet innostettua paikkakunnan nuoria urheiluun, mikä vaikuttaa edelleen, Tikkanen sanoo. – Meillä on myös valveutuneita päättäjiä. Beach volley -kenttä ja maastopyöräreittisuunnitelmat syntyivät aloitteista, lisää Taskinen. Taskinen muistuttaa, että myös kylien, yksityisten ja yhdistysten ulkoiluja liikuntapaikat ovat olennainen osa pyhäjärvisten liikkumista. Pehkonen tietää ulkoliikunnan olevan nyt suosittua. – Koronan myötä luonnossa liikkuminen on lisääntynyt. Ulkoliikunta on se, mihin meidänkin kannattaa tarttua ja satsata, Pehkonen näkee. – Terveysliikunta on tärkeää. Kun ihminen on kunnossa, hän voi hyvin ja pääkin pelaa. Liikunnan sosiaalisuus on myös meille kaikille hyväksi, Tikkanen painottaa. JOONAS KÄRKKÄINEN Pyhäjärven laaja ulkoliikuntavalikoima tulee laajentumaan tulevaisuudessa maastopyöräreiteillä. Saavutettavuus ja monikäyttöisyys korostuvat liikuntasuunnitelmissa. Ulkoliikunta on ollut kovassa nousussa. Honkavuoren tennishallille on luvassa sähköinen varausjärjestelmä ja kulkukortteja. Pyrimme rakentamisessa monikäyttöisyyteen. Koronan myötä luonnossa liikkuminen on lisääntynyt. Ulkoliikunta on se, mihin meidänkin kannattaa tarttua ja satsata. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 25 PYHÄJÄRVEN KALATALOUSALUE TIEDOTTAA 15€/vrk sis. max. 2 lohi kalaa. 10€/3 tuntia sis. max. 1 lohi kala. Komujoki ja Komujoen edusta Pyhäjärvessä rauhoitettu kokonaan kalastukselta. (Vieheluvat ja vesilintuluvat) Ravustus kielletty Pyhäjärvessä Juha Tikka 0400 187 121 ALAMITTARAJAT: Kuha 42cm, harjus 35cm Eväleikattu taimen 50cm (rasvaevällinen rauhoitettu) sekä Komujoessa istutusten vuoksi. Pyhäjärven Kalatalousalue toivottaa kaikki kesävieraat tervetulleiksi Pyhäjärven viihtyisille vesialueille! 50 2022 alkaen osakaskuntakohtaiset luvat poistuvat käytöstä. Samalla luvalla voi kalastaa/sorsastaa jokaisen osakaskunnan alueella. www.pyhajarvenkalatalousalue.fi Pyhäjärvessä on verkon solmuvälin alaraja 50mm pyydettäessä 10m syvemmiltä vesiltä. Ei koske muikkuverkkoa. PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608 • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin 044 500 0924 044 300 0331 KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT 0400 681 074 Pyhäsalmi www.harriponkko. Kiinteistöhuollot Talonmiespalvelut Koneurakointi Viherrakentaminen AMMATTITAIDOLLA Minikaivurityöt Salaoja -ja sadevesijärjestelmät Yli 30 vuotta kiinteistöhuoltopalveluita Pyhäjärvellä! Ollintie 17, 040 5133 360 Su si u men paik a Pyhäsalmes a! Su si u men paik a Pyhäsalmes a! Kar ke lau n ais n ja perjan ais n klo 21! Kar ke lau n ais n ja perjan ais n klo 21! Te r v e ulo a ! Kesäretkille mukaan! laa Pyhäjär ven kuulum iset! Tee tilaus ivuillamme: pyhajarvensanomat.? Tai oita: 040 772 0231 Pyhäjärven Sanomat (digija paperilehti) kesätarjouksena hintaan TARJOUS VOIMASSA HEINÄKUUN 2023 LOPPUUN. 27 € /3kk (norm. 30€) Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 26 ARI KIVELÄ on työskennellyt kalastajana vajaan kahden vuoden ajan. Rakennusalan huono työllisyystilanne pätkäluontoisine hommineen sai miehen siirtymään päätoimiseen kalastamiseen. – Olen kalastanut koko ikäni. Isän kanssa sitä tehtiin ensimmäiset kalastusreissut. Minulla on kalastamisesta pitkä kokemus, joten hyppääminen tähän työhön oli helppoa, Kivelä hymyilee. Nyt harrastus on työ. Siinä missä vapaa-ajan kalastus tapahtuu edelleen uistimilla, ammattikalastusta Kivelä harjoittaa rysillä. – Tarkastan pyydykseni kaksi kertaa viikossa. Rysässä kala pysyy elävänä. Syvyyskartoilta kalastaja etsii sopivia kohtia pyydyksille. – Muutaman paikan olen Pyhäjärveltä löytänyt, joihin rysä tulee menemään. Kivelä kertoo työpäivien olevan vaihtelevia. – Sää vaikuttaa. Joskus pyydyksillä käymiseen menee se kuusi tuntia ja joskus 12. Jonakin päivinä kalaa tulee reippaasti, mutta osaa rysä olla tyhjäkin. KIVELÄ PYYTÄÄ Pyhäjärvestä haukea, ahventa, kuhaa ja muikkua. Muikun markkinat ovat tällä hetkellä huonohkot. – Muikun tapauksessa saa kysellä, että haluaako joku. Joskus on saanut lapata satoja kiloja muikkuja rysästä takaisin järveen, sillä kaikelle ei löydy ostajia. Muikkua saa myytyä Smarketille ja kalatuotteita valmistavalle Hätälälle. Muikkua myyn myös suoraan itse. Ykköskala on kalastajan mukaan kuha. – Kuhalla tili tehdään. Tukulle kelpaavat myös ahven ja hauki, toteaa Kivelä. Kivelä työskentelee toiminimellä. Hän toimii kalasatamassa, mistä maksetaan Pyhäjärven kaupungille käyttömaksu. – Kalasatamassa puhdistan kalat ja laitan laatikoihin. Pyhäjärvellä toimii kaksi täysipäiväistä kalastajaa sekä sivutoimisia kalamiehiä. Talvisin kalastus tapahtuu verkoilla. Rysäkalastaminen on tehokas tapa saada kalaa, mutta siihenkin liittyy hankaluutensa. – Esimerkiksi syksyllä piilevä tekee pyydyksistä hirveän näköisiä. Kivelä haluaa muistuttaa veneilijöitä rysistä. – Veneilijöiden kannattaa tutustua kalastuslakiin ja kalastuksessa käytettäviin lippumerkkeihin. Yksi lippu tarkoittaa pyydystä, joka on vähintään puolentoista metrin syvyydessä. Tuplalipuilla merkitään pyydys, jonka syvyys on alle puolitoista metriä. Rysään törmäämisestä saattaa seurata isoakin haittaa kalastajalle. Rysien hinnatkin liikkuvat tuhansissa euroissa. – Ammattikalastaminen on leivän tienuuta, paikoitellen raskasta työtä. Vähän hulluhan sitä pitää olla, että tätä työkseen tekee, nauraa Kivelä. – Parhaita puolia tässä työssä on se, että kukaan ei tule sanomaan mitä pitää tehdä, vaan tässä on vapautta. Järvellä saa olla rauhassa. Jos kaloja ei tule, saa siitä syyttää ainoastaan itseään. VAIKKA KIVELÄ toimii päätoimisena kalastajana, ei se hidasta hänen halujaan vapaa-ajan uisteluun. – Edelleen tulee uistelemassa käytyä. Pyhäjärvi on hyvä ja kalainen järvi. Omat ennätyskalani ovat 11,7-kiloinen hauki ja yli kilon ahven. Muistan hauen saannin hyvinkin. Siinä kun olisi ollut GoPro-kamera päässä, niin olisi saanut hyvän videon! Hauki alkoi hyppiä kuin lohi, kun kelasin sitä veneeseen. Hauet kuitenkin väsyvät aika äkkiä. Uistelu on muuttunut vuosien varrella paljon. – 80-luvun lopulla tulivat ensimmäiset sivuplaanarit. Nykyään niitä on käytössä paljon, mikä mahdollistaa aina enemmän vapoja. Ennen kuusi vapaa oli jo kova sana. Tänä päivänä on mahdollista saada vaikkapa 20 vapaa kerralla. Sivuplaanarilla on mahdollista saada viehe kulkemaan veneen sivulla halutulla etäisyydellä. Kivelä käy ahkerasti myös kalastuskilpailuissa. – Olen voittanut kerran Vedenjakaja Cupin. Top 3 sijoituksilla olen ollut viisi tai kuusi kertaa. Kilpailemisessa on oma viehätyksensä. Mikä on menestymisen salaisuus? – Vieheet pitää olla kunnossa. Kalapaikkojen tunteminen on tärkeää. Vieraalla järvellä pitää käydä tutustumassa etukäteen löytääkseen hyvät paikat kilpailua varten. JOONAS KÄRKKÄINEN Kalastusharrastuksesta ammatti Kalastajana Ari Kivelä on toiminut kohta pari vuotta. Uistelukilpailuissakin menestynyt mies tuntee vapauden ollessaan järvellä. Toiminimellä työskentelevä Ari Kivelä myy suoraan myös yksityisille ostajille. kilautA kaarinalle! 050 572 5996 kaarina@markkinointivartti.fi www.markkinointivartti.fi TUOTTEET LOPPU... TUOTTEET LOPPU... APUA MAINONTAAN! APUA MAINONTAAN! kynät painotuotteet mainostekstiilit, painotuotteet logon suunnittelu * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 p.0500-587 997 Juha Laitila Olen kalastanut koko ikäni. – kuha on ykköskala Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 27 Mhy.fi Metsässä hyvä Tilaa taimikonhoito: www.mhy.fi/taimikonhoito 3 hyvää syytä Talous: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja tulevaisuudessa tukkipuuna Metsän elinvoima: puut järeytyvät saadessaan enemmän kasvuvoimaa ja -tilaa Ilmasto: taimikon varhaishoito on satsaus tulevaisuuden vahvempaan hiilinieluun Lisäksi voit huolehtia metsän monimuotoisuudesta jättämällä riistatiheiköitä, säästöpuita ja suosimalla sekametsää. Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon M ui sta Kemera-tu ki 160,-/ha Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärvinen yritys. Tilaa kuulumiset: pyhajarvensanomat.fi juhamatic oy juhamatic oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *matkapuhelimet *Tabletit *Dronekuvaukset HP 250 G9 495,00 -15,6" / 8 Gb /256Gb -Windows 11 home... -käyttövalmiina UUTTA: I Like Pyhäjärvi-tuotteet kuksa 2dl 20,taulut alk. 15,palapelit alk.30,Kihuilla näitä myös Hiidenky län teltalta Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 28 Pientä puuhaa kesäpäiviin Kesäisen sanatehtävän laati 8. luokan TET-harjoittelussa ollut Inka Kiviranta. Mikä kesäisinkin ihailtava asia muodostuu pystyriville? Mitä kuuluu kyläkouluille? Teemme juttusarjaa kyläkouluista. Toivomme lukijoilta vinkkejä kyläkoulujen uusista omistajista ja kyläkouluihin liittyviä muistoja. Kerro vinkkisi ja muistosi koodin takaa aukeavaan kyselyyn! Sadepäivänä on mukava käpertyä sohvan nurkkaan täyttämään sanatehtävää, kun taas aurinkoisella kelillä ulkoa löytyy monenlaista puuhaa. Oletko koskaan maistanut voikukkasimaa tai suorittanut kesän bucket listia? Nappaa tältä Pyhäjärven Sanomien aukeamalta tekemistä kesäpäiviesi iloksi! Virven voikukkasima MONEN RIKKARUOHONA vihaama voikukka on myös ravitseva superkasvi. Virve Toivanen loihti kesälehteen kylmäuutosmenetelmällä tehtävän voikukkajuoman reseptin. 3 sitruunaa 2 limeä 2 litraa voikukkia 2 litraa vettä 3 dl sokeria tai koivusokeria KERÄÄ VOIKUKAT kuivalla ja aurinkoisella säällä. Kukat voi kerätä vihreiden kehtosuomujen kera, koska kylmäuutoksessa ne eivät ala maistua karvaalle. RAVISTELEE JA hyppyytä kukkia hetki ulkona siivilässä tai levitä leivinpaperin päälle aurinkoon, jotta mahdolliset ötökät lähtevät pois kukista. PESE JA viipaloi sitruunat ja limet. LAITA VIIPALEET lasitölkin pohjalle ja painele rikki puunuijalla. LISÄÄ VOIKUKAT ja sokeri sitruunoiden päälle. KAADA VIILEÄ vesi ainesten päälle. PEITÄ LIINALLA yön yli. SIIVILÖI SEURAAVANA päivänä, maista, pullota ja nauti jääkylmänä. MUISTA KÄYTTÄÄ puhtaita työvälineitä ja kerää ruuanlaitossa käytettävät kasvit puhtailta kasvupaikoilta. Voikukka sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Kasvista voidaan hyödyntää sen kaikki osat. Nuoret lehdet käyvät salaattiin, kukat esimerkiksi siman tai viinin tekoon ja juuret vaikka paahdettuina kahvin korvikkeeksi. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 29 Korhola Korhola Ilpo ja Ilkka Ilpo ja Ilkka p. 0400 289 573 p. 0400 289 573 Mansikkaa Mansikkaa itse poimien itse poimien tai valmiiksi kerättynä. tai valmiiksi kerättynä. Vadelmaa Vadelmaa itse poimien! itse poimien! Kes 2023 bucketlist P yh j rve S o i e P yh j rve S o i e B ucket li st B ucket li st Suorita Pyhäjärven Sanomien Bucket list ja lähetä meille kuvia suorittamistasi tehtävistä! Bucket list -kuvia julkaistaan lehden lukijapalstalla kesän mittaan. Kun olet suorittanut koko bucket listin, palauta lista täytettynä Pyhäjärven Sanomien postilaatikkoon (Asematie 2) tai lähetä meille kuva täytetystä listasta tekstiviestillä tai WhatsAppilla numeroon 040 7720231. Täytetyn listan palauttaneiden kesken arvotaan yksyllä yllätyspalkinto! Syö paikallisia marjoja Käy yöuinnilla Pyhäjärvessä Valitse kesäkartalta nähtävyys, jota käyt katsomassa Kuvaa pyhäjärvinen kesämaisema Täytä Sanomien kesäristikko (s. 29) Ota rennosti Kävele paljain jaloin nurmikolla Käy keskustassa jäätelökioskilla Vieraile iltatorilla keskiviikkona Käy tutustumassa paikalliseen luontopolkuun – Vinkki: nappaa tärpit talteen kesäkartalta s. 19-20! Nimi Puhelinnumero Sähköposti Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 30 Kesällä kihustellaan – Pienten tapahtumien suuri sillisalaatti PYHÄJÄRVELLÄ KIHUSTELTIIN ensimmäisen kerran paikkakunnan pitäjäjuhlaa vuonna 1974, ja tänä kesänä kokoonnuttaan juhlimaan Kihuja jo 50. kertaa heinäkuun toisessa viikonvaihteessa. Eila Rajala sekä Osmo Ylisuvanto ovat molemmat nähneet Kihuja vuosia järjestäjän roolissa, Ylisuvanto on toiminut järjestävänä tahona jo ensimmäisillä Kihuilla. – Tie oli täynnä kansaa, kun kaupungintalon portailla oli avajaiset. Liikuntasihteeri Heinosen Saulin kanssa saatiin sellainen kunniatehtävä, että pidettiin puomia tiellä, eikä kenenkään lupia silloin kyselty. Eipä sieltä kukaan muutenkaan ajanut, kun oli kansaa tie turvoksissaan, hän muistelee vuoden 1974 Kihuja. Perinteinen Kihutori oli silloisen Rönkön päädyssä. – Sähköä ei silloin paljoa tarvittu. Korkealla kaupan seinässä oli yksi pistoke, jonka Paavo lupasi meille käyttöön ja sinne kiivettiin tikapuilla. Osmo muistelee nyt jo nauraen, kuinka telttojen katon suojaksi vedettyihin pressuihin satoi vettä, ja notkolleenhan ne painuivat sadeveden painosta. – Salmisen Kalevi tökkäsi harjan varrella vedet alas ja kauhea mökä alkoi kuulua teltan takaa, kun vedet valahti suoraan jonkun niskaan. Myöhemmin tapahtuma muutti Keskuskoulun pihaan, ja muutamat avajaiset juhlittiin urheilukentällä, jossa katsomo oli täynnä kihukansaa. Esiintymislava rakennettiin itse, ja telttoja tilattiin sen katokseksi milloin mistäkin. Viimeiset kymmenisen vuotta teltta tuli Helsingistä asti Telinekatajalta siihen saakka, kunnes Kihupäivät muuttivat Makasiinitorille, johon rakennettiin kiinteä lava. – Makasiinintori on noilta osin hommaa helpottanut, kun on kiinteä esiintymislava. Ollintien sulkeminen tuo toki omat haasteensa ja lupaviidakkonsa mukaan. Tapahtuman turvallisuuteen liittyvät lupamenettelythän ovat kiristyneet vuosi vuodelta. Turvallisuus korostuu tänä päivänä todella paljon, vuodesta 2012 pitäjäjuhlan järjestäjätahona 2023 kevääseen saakka toiminut Eila summaa. VUOSIEN VARRELLA Kihuilla on palkittu henkilöitä, on ollut näyttäviä kihukulkueita, torimyyntiä, urheilukilpailuja, autoletkoja, tanssiryhmien ja artistien esiintymisiä, lavatansseja – kaikkea laidasta laitaan. Tiesitkö, että ihan ensimmäisillä Kihuilla esiintyi kansainvälisesti tunnettu oopperalaulaja Anita Välkki sekä Kirka, joka nousi uuteen menestykseen 80-luvun puolivälissä Hengaillaan-hitillään? Kisailun saralla on nähty muutamia omituisuuksiakin, kun Pyhäsalmen Mieswoimistelijat Woltti löylytteli ulkosaunomisen maailmanmestaruuden Pyhäjärvelle 1987, kansainvälinen munanheittokilpailu kamppailtiin 1991 ja kilpaa on kontattu peräti useampanakin vuonna. – Pitäjänmäen veljekset, Nurmenniemen pojat, olivat niin kovia konttaamaan, ettei kukaan heille pärjännyt, niin ei ollut mitään kilpailuakaan enää, kun ei tullut vastustajiakaan, Osmo nauraa. MONI PERINNE on kantautunut Kihuilta seuraaviin, aina vuodesta toiseen. – Silloin heti alkuun, kun Saaraliisa, Santtu, Tapaninen oli mukana, tehtiin päätös, että torimyyjinä on ainoastaan pyhäjärvisiä tai jotenkin Pyhäjärveen kytkeytyneitä henkilöitä, ja se on pitänyt tähän asti, Osmo kertoo. – Useille järjestöille Kihupäivät ovat vuosikierrossa varainkeruullisesti hyvin merkityksellinen tapahtuma, Eila lisää. Mitä Kihuilla järjestäjien näkökulmasta on vuosien aikana muuttunut? – Kihuilla on ollut eri kylien alueilla paljon kilpailemiseen ja urheiluun liittyviä tapahtumia, kuten hirvenjuoksuja ja yöjuoksuja. Urheilukentällä on ollut koko perheelle suunnattuja leikkimielisiä tapahtumia ja kilpailuja – lentopallopelejä ja muita, jotka ovat liittyneet jopa Kihujen puhujiimmekin, Eila kertoo. Osmon mieleen tuleekin heti eräs juhlapuhuja vuodelta 1980. – Mauno Koivisto kun tuli tänne, tehtiin urheilukentän ja Pohdin talon väliin oikein viimeisen päälle hieno lentopallokenttä, ja ai että, kun me olimme tyytyväisiä, että nyt tähän jää sitten pysyvä kenttä. Seuraavana tuli norsut tivolin mukana ja pukkivat tolpat nurin. Niitä ei enää pystytetty, Osmo nauraa. – Siinä pelattiin tasan kerran – oli oikein ainutlaatuinen peli, hän jatkaa. VUOSIKYMMENIEN AIKANA ei kommelluksilta voi välttyä, mitä tuppaa silloin tapahtumaan, kun käsissään joutuu pitämään useita lankoja. Osmo muistaa, kuinka Keskuskoulun torilla paukkui sulakkeet kuumana pohottavista vohveliraudoista ja esiintymislavan telttakin jäi melkein saapumatta. – Yhtenä kesänä oli melkoinen härdelli, kun useammaltakin toimijalta sekä esiintyjältä särkyi autot samojen Kihupäivien aikana. Siinä saattoi pikkuisen pulssi jo kohota, eikä silloin paljoa naurattanut, Eila hörähtää. – Minulla on ollut kuitenkin sellainen onnellinen juttu, että meillä on ollut aina hyvä tiimi takana. Juha Aho on ollut infrasta vastaavana ja kihutoimikunta on ollut äärettömän tärkeässä roolissa. Luotettavat toimijat ja yhteen hitsautunut porukka ovat tuoneet turvallisuutta tekemiseen, he ovat todella tapahtuman tukipilari, Eila kiittelee. – Alkuun ei kihutoimikuntaa ollutkaan, oli Saaraliisa, Kalevi Kauppi ja Ylisuvanto itse, Osmo nauraa. Vuosien varrella Osmon opissa oli monia koulukkaita, joita sai kesän mittaan opettaa Kihujen töihin. Näistä viimeisimmäksi jäi juurikin Ahon Juha, joka sittemmin jatkoi myös Ylisuvannon pestissä. Rönkön seinästä sähköt, norsujen talloma kenttä ja matkalle jättäneet autot – mistä oikein on kyse? Kihukonkarit Osmo Ylisuvanto ja Eila Rajala ovat vuosien varrella olleet järjestäjän roolissa Kihupäivien takana, eikä aina kaikki mene aivan putkeen, kun käsissä pidettäviä lankoja on useita. Osmo Ylisuvanto ja Eila Rajala ovat hääränneet Kihujen takana järjestäjän roolissa vuosia. Tänä vuonna Eila pääsee ensikertaa kihustelemaan ilman järjestäjän roolia, ja näillä näkymin kihustelukaveriksi lähtee lapsenlapsi. Vuoden 1987 Kihuilla Woltti saunoi Pyhäjärvelle ulkosaunomisen maailmanmestaruuden. Woltin arkisto, Pyhäjärven Kihupäivät 40 vuotta -kirja, 2013 Tie oli täynnä kansaa, kun kaupungintalon portailla oli avajaiset. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 31 Kesänavaus Kesänavaus 1999 Kaikki linja-autoja taksipalvelut nykyaikaisella ja monipuolisella kalustolla. MATTI KORHOSEN suunnittelema Kihulogo kuvaa hyvin sitä, mitä Kihuilta haetaan, kokoonnutaan yhteen pörräämään ja tapaamaan tuttuja! Kihupäivät ovat kehittyneet ja uudistuneet koko ajan – niin pitää ollakin. Pyhäjärven Pohti oli alkuun Kihujen pääjärjestäjänä ja idenikkarina hääri Pohdin toiminnanjohtaja Heikkilän Eero. Pohti järjesti alkuvuosina varainhankintana muun muassa huutokauppaa. ISÄN PITI päästä aina Kihuille, omat heinätai muut työt saivat jäädä niinä päivinä. Muistan eräätkin Kihut, kun isäni vei meiltä hevosen länget huutokaupattavaksi, Tikan Tuija huusi ne ja vei Göteborgiin peilin kehyksiksi. Rönkön pihalla oli orjahuutokauppa, jossa Pohti huutokauppasi ihmisiä päiväksi töihin. Lähtöhinta taisi olla 100 markkaa päivältä. Kerrankin setäni Ilmari palkkasi Lehtosaaren Erkin päiväksi heinätöihin. Erkki tuli, ja teki hommia vähintäänkin satasen edestä. Ruotsalaisen Manu toimi meklarina ja johtokunta ja muukin seuraväki orjana kukin vuorollaan. Jos ei ollut valmis lähtemään töihin, niin joutui pulittamaan maksun omasta kukkarostaan seuran kassaan. Tuli erään hieman ylipainoisen orjan vuoro nousta lavalle näytille, jolloin Manu kuulutti: ”Nyt on tarjolla hyvä renki – ei tarvitse enää ruokkia, tulee halvaksi, sopii vaikka rehutorniin rehun painoks!” Huumoria oli mukana, kun tuttuja olivat keskenään. Olivat varmaan etukäteen sopineet, mitä voi puhua. ELÄMÄNI ENSIMMÄINEN tanhukeikka oli Kihujen avajaisiltana Keskuskoulun salissa kesällä 1986. Treenattiin viikkojen ajan iltakaudet. Sali oli täynnä ja maaherra Ahti Pekkala istui eturivissä. Se keikka jäi mieleen, Sappu Säkkijärveltä' soi vieläkin korvissani. Se viikko oli muutenkin ikimuistoinen; tyttäreni Emmi syntyi torstaiaamuna, peltojen salaojitus oli menossa, siihen väliin tanhutreenit ja päälle vielä Kihut eli kiirettä piti – jo silloinkin. VEIN 2000-LUVUN alussa Mölökkypelin Kihupäiville. Pyöritin sitä toistakymmentä vuotta. Säännöt tunnetusti saattavat vaihtua, jopa kesken pelin. Lähipiiri on siihen jo tottunut. Jos sääntöjä on vara parantaa ja kehittää niin mikä ettei – se on ollut aina mottoni! ”Möin” pelioikeudet muutaman vuosi sitten Eläkeliitolle, he ovat pyörittäneet sitä ansiokkaasti jokainen kesä. JALKAPALLOAKIN PELATTIIN Kihujen aikaan. Meiltä Lamp'aholta oli alkuun Pohdin joukkueessa useitakin pelaajia. Jossakin vaiheessa lopetin ja annoin tilaa oikeille pelimiehille. En muista vuotta, kun Rantakoivun Rane ja Väyrysen Pentti tulivat heinäpellolle maanittelemaan minua mukaan, kun kuulemma ei löytynyt maalivahtia joukkueeseen. En alkuun innostunut, mutta saivat puhuttua minut ympäri. Peli oli Ruotasen kentällä, vastassa joku joukkue Kokkolan/Pietarsaaren seudulta, jonka pelaajat olivat entisiä sarjapelaajia, meillä taas puulaakitason pelimiehiä. Vettä tuli kaatamalla ja hävisimme muistaakseni jotain 0–13. Se oli ikimuistoinen lopetus maalivahdin uralleni. KIHUSILLA JOSKUS kesällä 2014–2016 lauantaiiltapäivän Kihusten pääesiintyjänä oli joko Eini, Vicky Rosti tai Laura Voutilainen. Toimin noihin aikoihin kihutoimikunnan puheenjohtajana ja spiikkasin esiintyjän lavalle sekä vein esityksen jälkeen kukat ynnä muuta. Olin lavan läheisyydessä valmiina toimittamaan tehtävääni, kun esitys päätyy. Silloinen vt. kaupunginjohtajamme jo edesmennyt Veikko Tikkanen oli katsonut torin toiselta laidalta minua ja tuumannut vieressä olevalle: ”Mitähän se tuo Kauko tekköö, kahtookohan se vae kuuntelooko?” Kun kuulin tämän, niin sanoin Veikolle, kun seuraavan kerran nähtiin: ”Herra johtaja, kiitos kysymästä sekä että”! Vieraskynä, Kauko Tikkanen – Pienten tapahtumien suuri sillisalaatti Orjahuutokauppaa, tanhuja ja lyhyt maalivahdin ura Kihumuistoja EILA AJATTELEE, että Saaraliisan kommentti Kihuista kuvaa tapahtumaa hyvin vielä tänäkin päivänä – pienten tapahtumien suuri sillisalaatti. – Kihut on yhdessäoloa – lapsuuden ja nuoruuden ystävien, perheen ja sukulaisten tapaamista. Heinäkuun toinen viikonvaihde on vakiintunut Kihujen ajankohdaksi, se on kantanut jo kauan. – Olen pistänyt merkille, että täältä lähteneet nuoret ja muut tutut pyytävät lomansa juuri sille ajankohdalle, kun on Kihut. Silloin tullaan kotipaikkakunnalle olemaan yhdessä, Ylisuvanto ajattelee. Hän kertoo, että järjestäjien taholta on aina pyritty tilaamaan Kihuille aurinkoinen sää. Vaikka joskus on kastuttu, ei hän muista sen suurempia rajuilmoja juuri olleen. – Yhden kerran on jouduttu menemään avajaisilla sisätiloihin, kun vettä tuli niin kovasti. Juhlapuhuja koitti vielä pitää puhettaan, vaan kun ukkonen päsäytti, niin eipä hänkään enää jäänyt yksin puhumaan, Osmo nauraa. – Sään puolesta on menty minunkin aikani niin onnellisten tähtien alta, etten muista, että koskaan olisi tarvinnut mitään ohjelmanumeroa sen vuoksi siirtää tai perua, Eila lisää. – Saaraliisa aloitti yhteistyön silloin aikoinaan siihen suuntaan, Osmo vitsailee. SONJA KÄHKÖNEN Nyt on tarjolla hyvä renki – ei tarvitse enää ruokkia, tulee halvaksi. Sopii vaikka rehutorniin rehun painoks! Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 32 jojoojojojojojo Terveysasema on suljettu 3.-30.7. Asiointi Haapajärven terveyskeskuksessa. Kiireellinen ajanvaraus puh. 044 770 0701 (ma-pe klo 8-16). Kiireetön ajanvaraus puh. 044 770 0702 (ma-pe klo 9-14). Hammashoitola on suljettu 3.-30.7. Asiointi Haapajärven hammashoitolassa, puh. 044 700 1844 (ma-to klo 8-15, pe klo 8-14). Särkypäivystys puh. 044 700 1844. Hammaslääkäripäivystys viikonloppuisin ja arkipyhinä puh. 044 703 6426 Dentopolis, Aapistie 1, Oulu (klo 10-15). Äitiysja lastenneuvola sulku/supistettu toiminta 17.-21.7. Neuvola-ajan saaneet asiakkaat voivat saapua sovitusti varatulle ajalleen. Kasvatusja perheneuvonta on suljettu 28.-30.6., 17.-19.7. ja 31.7.-6.8. Perhekohtaamispaikka Aarnola on suljettu 26.6.-31.7. Terveyskeskukset on suljettu juhannusaattona 23.6. Lisätietoja terveyskeskuksista pohde. /terveyskeskukset Laboratoriopalvelut NordLab kesän aukioloajat nordlab. Digitaalinen sote-keskus palvelee Pyhäjärven asukkaita myös kesällä. Avoinna ma-pe klo 7-21, la-su ja arkipyhinä klo 8-18. Hoitajan tai lääkärin vastaanotolle chatin tai videoyhteyden välityksellä. Yhteydenotot ja lisätiedot: pohde. /digitaalinen-sote-keskus Muutoksia kesäajan palveluissa PYHÄJÄRVI www.pohde.? P häjärve San ie sänavau skiviikk 7.6. kl 10-13 Terve lo ! T rjo l ää elöä Elävää usiikki Läpänhei t is Säävarauksella Tapahtuma Pyhäjärven Sanomien toimistolla, Asematie 2. Osallistum alla saat Pyhäjärv en Sanomien kärpäsläp än! (Läppiä rajallinen määrä) (Rajalline n määrä) Kesäretkille mukaan! 27 € laa Pyhäjär ven kuulum iset! /3kk (norm. 30€) Tee tilaus ivuillamme: pyhajarvensanomat.? Tai oita: 040 772 0231 Pyhäjärven Sanomat (digija paperilehti) kesätarjouksena hintaan TARJOUS VOIMASSA HEINÄKUUN 2023 LOPPUUN. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 33 Viikon varrelta PYHÄJÄRVELLÄ 29. toukokuuta alkaneella Morethan-Planet Deep -työpajaviikolla pureuduttiin muun muassa sellaisiin teemoihin, kuinka Pyhäsalmen kaivos voi muuttua energian kuluttajasta energian ja jopa elintarvikkeiden tuottajaksi tai korkean teknologian kuten esimerkiksi avaruustutkimuksen testaus-alustaksi. Ajatuksena tieteen ja taiteen vuoropuhelussa on, että taiteellinen ajattelu ja näkökulmat yhdistettynä maailmaa muuttaviin teknologioihin ja tutkimukseen, avaavat aivan uusia näkökulmia vaikkapa ilmastonmuutokseen tai Ruotasen tilanteessa kaivoksen loppumisen tuomaan rakennemuutokseen. OSALLISTUJAT PÄÄSIVÄT kokemaan, minkälaisia keskusteluja ja oivalluksia tieteilijöiden ja taiteilijoiden vuorovaikutuksesta ja alueen puitteista kumpuaa. – Tämä oli tosi mielenkiintoista. Meillä on ollut tosi hyviä lähestymiskulmia sekä tieteen suunnasta, että taiteen suunnasta. Esimerkiksi, kun tällainen fyysikko joka liittyy maanalaisiin kokeisiin, mitä se kattoo ensimmäisenä tuolla; että täälläpä on hieno tämmoinen korkea halli. Tänne saisi mahtavan fysiikan kokeen. Taiteilija kulkee siellä kameran kanssa ja filmaa sitä seinää siellä, kun on niin mielenkiintoisen näköistä pintaa. Näistä löytyy aina jotain jutun juurta, fyysikko Kai Loo pohtii. – Mun mielestä meillä se juttu luisti. Koko aika myös arki liittyi siihen ja elämä. Siinä on sellainen kantoaalto. Se ei ole erkaantunut se meidän keskustelu arkipäivästä. Eli se ei ole jotain taidepuhetta eikä myöskään tieteellistä, vaan se on näitten välillä. Jos tämä vois jatkua, niin menis aika nopeasti, kuvaja mediataiteilija Tuomo Kangasmaa kuvailee. Tuomo ja Kai pohtivat sitä, että vaikka taide ja tiede toimivat niin eri logiikalla ja tavallaan puhutaan "eri kieltä", dialogi on mahdollista jos halutaan. – Fyysikkona jos rupee selittämään jotakin innostuneestikin siitä omasta asiasta, niin usein puhekaverin mielenkiinto loppuu aika äkkiä, Kai nauraa. – Se on vähän sama asia, kuin jos menee vieraaseen maahan, vaikka Ruotsiin ja haluaisit puhua ruotsia, sit ne joko nauraa tai alkaa puhua englantia. Tää olis niin kuin tässä vähän sama juttu, että puhu vaan siitä, mä tiedän että se ei oo sun äidinkieli. Mun mielestä jos se on molemminpuolista, niin silloin se on tosi hienoa, Tuomo miettii. – Tosi avaavaa oli se, kun ikään kuin tutustuttiin toistemme työhön täällä ja taiteilijat kertoivat siitä prosessista. Siinä on paljon yhtymäkohtia siihen, miten tieteilijä tekee työtä. Mutta ei ole vaan tullut koskaan ajatelleeksi, Kai kertoo. – Jo pelkästään se on hienoa, että on päässyt kaivokseen. Siihen nyt tarvii jonkun joka sen opastaa. Jos pääsisi uudestaan, niin alkaisi ymmärtää, mihin tätä voi oikeesti käyttää. Maisemassa oleminen ja maisemakuva on eri asioita. Kuvaaminen on vasta se pinta, se mitä me katsotaan nopeasti. Prosessi veisi pidemmällä olemisella siihen, että tulisi osaksi sitä maisemaa, Tuomo kuvailee. – Tällainen vuorovaikutus on tosi tärkeää, että sitä syntyy. Me ollaan kyllä niin lukkiutuneita omiin laitoksiimme tuolla, Kai toteaa. Noin kymmenhenkinen joukko tieteen ja taiteen tekijöitä tutustui More Than One Understanding of Planet Earth -hankkeen järjestämän työpajaviikon aikana muun muassa Pyhäsalmen kaivokseen, Ruotasen kulttuurimaisemaan ja toisiinsa. Ohjelmassa oli myös vierailu Suurlavan tansseissa. Torstain keskustelutilaisuus oli osa työpajaviikon ohjelmaa ja sen tavoitteena oli luoda vuoropuhelua myös paikallisen yhteisön kanssa. YKSI HANKKEEN tavoitteista on myös tukea residenssitoiminnan syntymistä paikallisyhteisöihin. – Lähtökohtana on, että paikalliset toimijat voivat luoda sellaisia rakenteita, missä he pystyy pitämään taiteilijoita tai jotakin muitakin toimijoita omissa tiloissa ja ylläpitämään sellaista jatkuvaa taiteilijoitten käyntiä. Me ei tuoda tänne jatkuvasti tekijöitä, mutta meillä on mahdollisuus kehittää sitä yhdessä, hankejohtaja Antti Tenetz kuvailee. Tavoite on että toiminta olisi jatkuvaa, mutta ei pelkästään hankkeen varassa, vaan osaamista syntyisi puolin ja toisin ja nähtäisiin mahdollisuuksia laajemminkin. – Residenssitoiminnan idea on, että tekijät toimii alueella ja tekee paikalliseen tematiikkaan, kaivokseen ja muutokseen liittyviä teoksia. Ne ei tule tänne tekemään vaan jotain omia teoksia, vaan keskittyvät alueellisiin teemoihin. Meillä on sellainen idea, että tämä jatkuu sinne kulttuuripääkaupunkivuoteen. Ruotasen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Risto Mäkeläinen vahvistaa, että Ruotasella ollaan kiinnostuneita residenssitoiminnan kehittämisestä. – Me ollaan sellaisessa Northern Air -residenssiverkostossa mukana ja ollaan hakemassa rahoitusmalleja. Tavoitteena on että tulevaisuudessa monitoimitalolla olisi ympärivuotista residenssitaiteilijatoimintaa, hän kertoo. – Erittäin hyvin on mennyt yhteistyössä kehittäminen ja tekeminen. Teillä on ihan loistavat tilat tässä. Pääsee vaikka seinälle kiipeämään ja sauna lämpiää joka päivä. Teillä on todella hyvä rakenne, infra ja rakennukset ja kiinnostus tehdä sitä oikeasti, niin mahdollisuudet ovat aika rajattomat, kun vain keksii teemat minkä sisään tulija voi tulla, Tenetz . Nykyisin residenssiin ei tulla vain asumaan ja olemaan ja työskentelemään yksinään. Usein siihen liittyy jotain vuorovaikutusta yhteisön kanssa. Ruotasellakin on ajatuksena, että taiteilijat voisivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi päiväkodin kanssa, joka on samassa pihapiirissä. – Nykypäivän residenssit on sellaisia, että vaikka taiteilija tekisi omista lähtökohdistaan asioita, niin residenssit usein sitouttaa taiteilijat ja haluaa, että ollaan yhteisön kanssa tekemisissä. Se on usein vuorovaikutusta, johon liittyy elementtejä kuten työpajoja, esitelmiä, tutustumista, Tenetz kuvailee. ELOKUUSSA PYHÄJÄRVELLE saapuu hankkeen kautta taiteilija Felicia Honkasalo, joka haluaa residenssijaksollaan tutustua kaivosympäristöön vahvemmin ja työskennellä paikallisen väestön kanssa. Häntä kiinnostavat paikallishistorian tarinat, erityisesti hiisimytologia. Yleisöstä annettiinkin vinkkejä ihmisistä, joilta lisätietoa olisi helpointa saada. PHOTONORTH – Pohjoisen valokuvakeskuksen vuosina 2022–2025 yhteistyökumppaneineen toteuttamassa More Than One Understanding of Planet Earth -hankkeessa kehitetään ympäristön lukutaitoa avaruustutkimuksen ja taiteellisen työskentelyn sekä niiden välisen vuorovaikutuksen kautta. Hankkeen aikana järjestetään keskustelutilaisuuksia, toteutetaan podcasteja, seminaari ja julkaisu, tutkimusja kehityslaboratorioita ja näyttelyitä sekä taiteilijoille ja tutkijoille suunnattua residenssityöskentelyä Oulangan tutkimusasemalla ja Pyhäsalmen kaivoksessa. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema ja Pyhäsalmen kaivoksessa toimiva Callio Lab -tutkimusja testausorganisaatio, Kerttu Saalasti -instituutti sekä Oulun yliopisto. Hanke on osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuotta 2026. JAANA KOSKI Taiteilijat ja tieteilijät Ruotasella – residenssitoimintaa viritellään Mäkikylän Monitoimitalolle Miltä maailma näyttää -keskustelutilaisuudessa keskusteltiin Ruotasen menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevasta. Äänessä olivat paitsi taiteen, tieteen ja teollisuuden edustajat, niin myös paikallinen väki tarinoineen. Mäkikylän Monitoimitalolla järjestettiin viime torstaina kuntalaisille avoin Miltä maailma näyttää? -keskustelutilaisuus. Tapahtuma oli osa Pohjoisen valokuvakeskuksen hankkeen toteuttamaa More-than-Planet Deep -työpajaviikkoa, jonka aikana tieteilijöistä ja taiteilijoista koostuva joukko tutustui kaivokseen ja sen luomaan kulttuurihistoriaan. Yhteistyössä hankkeen kanssa tuodaan myös taiteilijaresidenssitoimintaa tutuksi Ruotasella. Tavoitteena on että tulevaisuudessa monitoimitalolla olisi ympärivuotista residenssitoimintaa. Fyysikko Kai Loo ja kuvaja mediataiteilija Tuomo Kangasmaa nauttivat erilaisten maailmojen yhteentörmäyksestä. Taiteenja tieteentekijöiden kesken syntyi työpajaviikon aikana mielenkiintoisia keskusteluja. Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 34 Hengenravintoa Ari (Jano) Matti LAITINEN s. 22.7.1961 k. 13.5.2023 Hyvä ystävä ei koskaan kuole, hän elää ajatuksissamme, sydämissämme ja muistoissamme. Pyhäsalmen taksiautoilijat ja kuljettajat Siunaus toimitettu 3.6.2023 läheisten läsnä ollessa. Kaunis kiitos osanotoista. Rakkaamme Ari (Jano) Matti LAITINEN s. 22.7.1961 Pyhäjärvi k. 13.5.2023 Pyhäjärvi Rakkauden pilvitarhaan päin vaelsimme kahden näin käsikkäin. Ajan luoja antoi meille kauneimman. Rakkauden pilvitarhaan päin nyt kuljen muistoissani näin, vaikka loppuikin aika yhteinen. Riitta Missä sinä Pappa olet? Leevi Ikävöiden ja muistaen Helena Juho perheineen Kristian ja Janette Jesse Sukulaiset ja ystävät (K.Puonti) Sunnuntain sana Seurakuntatiedot Palveleva ja luotettava Palotie 1, PYHÄSALMI | 040 6565080 Palvelemme MA-PE 9-17, LA 9-14, SU sulj. KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO www.kukkamarleena.? MONI ON varmaan seurannut lasten hiekkalinnan rakentamista rannalla tai hiekkalaatikolla. Rakentaminen alkaa huolellisella ja kärsivällisellä työnteolla. Lopulta valmistuu isompi tai pienempi linna, ja sitä on mukava ihailla. Työ palkitaan onnistumisen ilolla. Linna kestää aikansa pystyssä, kunnes tulee sade tai vesiaalto, tai viimeistään aurinko kuivattaa hiekan ja rapistuttaa linnan pelkäksi hiekkakasaksi. Jäljelle jää vain muisto hiekkalinnasta. SAMANKALTAINEN TILANNE on katoamattomien ja katoavien aarteiden kanssa. On mukava kerätä aarteita maan päälle, niistä on meille iloa ja osa niistä on välttämättömiäkin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että ne ovat meillä hetken. Varkaat, onnettomuus, luonnontuho tai jokin muu epäonni voivat viedä omaisuuden hetkessä. Elämää ei siksi voi perustaa yksin omaisuuden keräämiseen ja omistamiseen. Se voi aiheuttaa epämukavan ja monin tavoin haitallisen kierteen ja riippuvuuden. Erittäin ikävää ja surullista on, jos ihmisarvoa mitataan maallisen omaisuuden perusteella. ON TARJOLLA toisenlaisia aarteita, joiden arvo ei katoa. Niitä ei vie kukaan eikä mikään pois. Jeesus tarjoaa jokaiselle meistä tällaisia aarteita, katoamattomia aarteita. Hän sanoo, kerätkää aarteita, joita koi ja ruoste ei syö, eikä varas vie. Mitä ne aarteet ovat? Ne löytyvät Raamatusta, Jumalan sanasta; Jumalan rakkaus meitä kohtaan. Hän lähetti Poikansa pelastamaan ja vapauttamaan meidät, opettamaan meille Taivaan Isän tahtoa. Hänen tahtonsa on, että rakastamme Herraamme, koko sielustamme, sydämestämme ja koko voimallamme, ja rakastamme lähimmäistämme kuten itseämme. Taivaan Isä tahtoo, että kohtelemme toisiamme, kuten haluamme itseämme kohdeltavan. Nämä rakkauden teot, lähimmäisten palveleminen, auttaminen ja huolehtiminen, ovat katoamattomia aarteita. Ne tuovat jo tässä elämässä iloa ja onnea, jota ei millään rahalla voi korvata tai arvioida. Apostoli Paavali sanoo; rakkaus ei tee kenellekään pahaa, siksi se toteuttaa lain. Taivaan Isä näkee hyvät tekomme ja palkitsee ne kerran ruhtinaallisesti. Täydellisyyteen ei kukaan kykene, eikä sitä vaadita. Taivaan Isälle me riitämme tällaisina kuin olemme. Omiin tekoihimme ei tarvitse turvautua, sillä meidät armahdetaan pelkästä rakkaudesta meitä kohtaan. Kristuksen kautta meidät on jo lunastettu ja vapautettu. Aurinkoa, lämpöä ja siunausta kesääsi! Heli Hänninen, seurakuntapastori Rakkauden teot eivät katoa! Unsplash Hautaan siunattu: Auli Irene Suomi 84 v. (Naantalin srk) ja Ari Matti Laitinen 61 v. Jumalanpalvelukset ovat nähtävissä Facebook Liven kautta sekä kuunneltavissa nettiradiosta, www. pyhajarvenseurakunta.fi/ nettiradio Sunnuntai 11.6. (2. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 sanajumalanpalvelus Pyhän Ristin kirkossa (pääkirkko). klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. klo 15.00 Kevään ja kesän lauluja Pyhän Annan kirkossa. Yhteislaulutilaisuus kanttori Anna-Mari Linnan johdolla. Sunnuntai 18.6. (3. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 konfirmaatiomessu Pyhän Ristin kirkossa. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. Mitä urkumusiikkia toivoisit kuulevasi? Lähetä toiveesi kesäkuun loppuun mennessä kanttorille: anna-mari.linna@ evl.fi Toiveita toteutetaan Pyhän Ristin kirkon musiikkihartaudessa ke 26.7. klo 18.00. Kirkkoherranvirasto avoinna asiakkaille kesäkuussa vain ajanvarauksella. Yhteydenotot p. 0400 395221 tai pyhajarvi.seurakunta@evl.fi Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi kesätauolla 4.9. asti. Puhelinnumerot: Kirkkoherranvirasto 0400 395220, avoinna ma-to 9.00-12.00 Kirkkoherra Mirva Ahola 0400 714503 Seurakuntapastori Heli Hänninen 0400 395222 Vt. diakoni-lähetyssihteeri Tea Jouhki 040 5118674 Vs. Nuorisotyönohjaaja Stiina Matinniemi 040 7356351 Nuorisotyönohjaaja Maija Huuskonen 040 7088975 SU 11.6. Päiväkokous klo 11 TI 13.6. Rukousilta klo 18 TERVETULOA TILAISUUKSIIN! KUUNTELE PUHELINHARTAUS 0206582698 Ki lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja suruissa muistaneita. PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 35 Kulttuuri HEINÄKUUN 20.–22. päivä Pyhäjärvellä päästään jälleen näkemään ja kokemaan tanssitaiteen maailmaa, kun Täydenkuun Tanssit -festivaali järjestetään tuttuun tapaan paikkakunnalla. Viime kesänä kansainvälisessä festivaalissa oli 50 tapahtumaa, joista puolet olivat yleisölle veloituksettomia, käytössä oli 14 eri tapahtumapaikkaa eri puolella Pyhäjärveä ja vieraita yhdeksästä eri maasta. Tällä kertaa festivaali järjestetään kolmipäiväisenä, johon syyksi toiminnanjohtaja Taina Ala-Ketola kertoo rahan. – Valitettavasti järkyttävästä työmäärästä huolimatta festivaali ei onnistunut riittävän rahoituksen keräämisessä, ja se heijastuu tähän vuoteen. Pidämme säästövuoden, jotta saamme tervehdytettyä talouden. Festivaali on monessa muussakin suhteessa uuden äärellä, joten nyt on hyvä hetki hengähtää, hän kertoo. Hän painottaa, että varsinaista festivaaliohjelmaa on kolmen päivän ajan, mutta tapahtumaviikolla Täydenkuun Tanssit juhlistaa Tanssiopisto Uusikuun 30-vuotista taivalta juhlakatselmuksella. – Tanssinopettajaopiskelijoiden demoja tullaan näkemään myös katukuvassa, joten kyllä meillä tapahtumia riittää tänäkin vuonna. KESÄN FESTARIN suurena näyttämönä on aikaisemmin toiminut Pyhäjärven monitoimihalli, joka ei heinäkuussa tule olemaan remontin myötä Täydenkuun Tanssien käytössä. – Remontin aikaistuminen tuli yllätyksenä, mutta siihen pystyttiin reagoimaan nopeasti. Suurempi uutinen meille oli se, ettei Inmet Areenan kattorakenteet kestä näyttämövarustuksia, ja näin ollen se ei ole käytössämme enää tästä eteenpäin ollenkaan, AlaKetola kertoo. Taiteellinen johtaja Johanna Ikola puolestaan kertoo, että Inmet Areenalle on rakennettu ensiluokkaisella tekniikalla varustettu maailmanluokan näyttämö, jossa on ollut joka vuosi 4–5 suurta teosta, mikä tekee siitä festivaalille erittäin merkittävän paikan. – Inmet Areena on ollut festivaalin sydän ja mahdollistanut suurten kotimaisten sekä kansainvälisten ryhmien vierailun Pyhäjärvellä. Nyt kun halli ei ole enää festivaalin käytössä, täytyy koko festivaalin toimintatapa muuttaa, hän avaa. – Esitystiloja etsitään muista mahdollisista tiloista kuten suurista halleista, kaivoksesta sekä ulkotiloista. Tämä vaikuttaa tietysti festivaalin ohjelmistoon ja siihen millaisia teoksia festivaalilla voidaan jatkossa esittää. TÄYDENKUUN TANSSIT jalkautuvat tänä kesänä Keskuskoululle, Pyhäsalmen VPK:lle, Pyhän Ristin kirkolle sekä Pyhäsalmen Hotellille. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki aina lapsista ikäihmisiin. – Festivaali tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden jakaa iloista mieltä ja ihmetystä yhdessä vanhojen ja uusien tuttujen kanssa. Täydenkuun Tansseilla oman tutun kaupungin saa kokea eri tavalla ja katsella sitä uusin silmin. Festivaali on yhteinen juhla, johon kaikki on kutsuttu, Ikola kuvailee. Uutena festivaaleilla on luvassa muun muassa Anni Rissasen Kuva ja liike -kurssi, jossa yhdistyvät sekä tanssi että piirtäminen ja maalaaminen. – Pyhäjärven seurakunnan ja kaupungin kanssa olemme tuottaneet yhteistyössä UZone -kirkkokonsertin, jossa esiintyy upea harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen ja kirkonpenkeillä tanssii oma taiteellinen johtajamme, Ala-Ketola kertoo. Ensimmäistä kertaa näytillä on myös tanssielokuvia Pyhäsalmen VPK:n teatterissa. – Ennen näytöstä on kuraattori Kati Kallion vetämä alustus, ja elokuvien jälkeen Kati avaa elokuvia ja keskustelee niistä yleisön kanssa. Tätä odotan innolla! Ja totta kai taiteilijoita pääsee tapaamaan ja haastattelemaan tuttuun tapaan viikon aikana. Festivaali huipentuu Pyhäsalmen Hotellilla KuplatJuhlat -pääteokseen. – Kupla-Juhlat valtaa hotellin sisäja ulkotiloja, käytäviä ja huoneita. Tanssin, sirkuksen ja musiikin huippuammattilaisista koostuva 13-henkinen taiteilijaryhmä rakentaa tuttuun hotelliin maailman, jonne yleisö voi sukeltaa ja kulkea siellä miten haluaa, Ikola kuvailee. Hotellissa on samaan aikaan eri tiloissa elävää musiikkia, tanssiesityksiä sekä osallistavaa taidetta. – Siellä voi viettää koko 4,5 tuntia kierrellen ja uppoutuen taiteen maailmaan tai vain käväistä ja palata uudestaan. Kuplat-Juhlat on esityksen, konsertin, rituaalin ja juhlien välimaastossa tapahtuva spektaakkeli, jollaista ei varmasti olla aikaisemmin koettu Pyhäjärvellä! Taiteellinen johtaja kertoo, että Kuplat-Juhlat alkaa ensin koko perheen tapahtumana ja huipentuu aikuisten yhteiseen juhlaan, missä yleisö saa tanssia sekä nauttia musiikista baarin ollessa auki. – Kuplat-Juhliin kannattaa tulla avoimin mielin – mitä vain hienoa ja ainutlaatuista voi tapahtua, vaikka juuri sinun selkäsi takana tai silmien edessä, kun vain uskallat tulla paikalle. SONJA KÄHKÖNEN Pyhäjärven katukuvan valloittaa jälleen heinäkuussa tanssitaide tällä kertaa kolmipäiväisenä spektaakkelina. Täydenkuun Tanssit huipentuvat Kuplat-Juhlat -teokseen, joka tuo Pyhäsalmen Hotellille elävää musiikkia, tanssiesityksiä ja osallistavaa taidetta. Aleksi Nurm inen Täydenkuun Tanssit uuden äärellä KuplatJuhlat -teosta Ikola kuvailee esityksen, konsertin, rituaalin ja juhlien välimaastossa tapahtuvaksi spektaakkeliksi. Inmet Areena on ollut festivaalin sydän. Kiito ! Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni. Juuso Niskanen Lämmin kiitos minua lakkiaispäivänäni muistaneille! Niilo Tikka Lämmin kiitos muistamisista lakkiaispäivänäni. Tuomas Huhtala Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni! Jemina Tikka KIITOS! Sara ja Tuuli Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni! Eveliina Koistinen Lämmin kiitos kaikille muistamisesta lakkiaispäivänäni! Sakari Tikka Kiitos kaikille muistamisesta lakkiaispäivänäni! Emma Montonen Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni. Emma Multala Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni. Val eri Korkiaskoski Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni! Ar u Kärkkäinen Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni! Ilona Lukkarinen Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni! Topias Päivärinta Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 36 Lukijalta KOTISEUTUMUSEO MAKASIINI on auki perinteisesti kesäsunnuntaisin 4.6.23.7. välisenä aikana. Viime kesänä ensimmäisen kerran käyttöön otettu vaihtuvien kokoelmien näyttely, jota varten on hankittu kaksi vitriiniä, sai jatkoa. Tänä vuonna Kuusenmäen kylätoimikunta on koonnut vanhaa kuusenmäkistä käsityötaitoa esittelevän näyttelyn. Nähtävänä on mielenkiintoinen kokoelma käsityönä tehdyistä työkaluista, käyttöesineistä ja suutarin tekemistä kengistä pöytäliinoihin, seinävaatteisiin ja tuohesta tehtyihin helminauhoihin. Uutta on myös se, että museo on saamassa esitteen, joka on tarkoitettu museoon tutustujien oppaaksi. Esite saadaan käyttöön kesäkuun aikana. Vieraskynä Mika Mannonen Tänä kesänä museolla on nähtävillä Kuusenmäen kylätoimikunnan kokoama näyttely kuusenmäkisestä käsityötaidosta. Museon tämän kesän vaihtuvan näyttelyn kokosi Kuusenmäen kylätoimikunta NYT ON tullut ilmi, että Ukrainaan kerätyt rahat menevät osittain vääriin taskuihin. Virossa kerättyjä rahoja on muun muassa joutunut vääriin käsiin – on toimitettu huonoa tavaraa ja loput rahat on pistetty omille tileille. Ukrainasta on löytynyt laiton tili, johon näitä rahoja on kerätty. Se vain ihmetyttää, että Venäjä saa tehdä mitä haluaa. On pommittanut toista vuotta Ukrainaa, monet kaupungit ovat raunioina ja suuri osa energialaitoksista on rikki, mutta annas olla, kun Ukraina iskee vastaan, niin he ovat terroristeja, kun uskaltavat panna vastaan. Ukrainan pääkaupunki Kiova täytti vuosia, niin eiköhän naapuri muistanut juhlia pommittamalla Kiovaa. Moskovassa oli drooni-iskuja. Saivat maistaa omaa lääkettään. Sota näyttää muuttuneen asemasodaksi, jossa menetetään vain miehiä ja kalustoa. En tiedä, odottaako Ukraina uusia aseita ennen kuin yrittää vallata alueitaan takasin. Aika näyttää. Pitää kuitenkin muistaa, että Venäjä on suurvalta, jonka tapoihin ei kuulu antaa periksi ja onhan siinä kysymys kunniasta, joka on ikävä puoli. En näe muuta ulospääsyä sodasta, kun että Venäjällä tapahtuu sisäinen vallanvaihto ja johtoon tulee uudet ihmiset, vaikka sekin voi johtaa mihin hyvänsä. Se ihmetyttää, että tämä Wagnerin johtaja uskaltaa arvostella armeijan johtoa ja jopa itse Putinia. Ehkä häneenkin vielä tarttuu venäläinen kansantauti elikkä ikkunasta putoaminen. Siellä luulisi olevan vankiloissa nyt tilaa mielenosoittajille, kun suuri osa vankeja on tapettu rintamalla. Se on jännä asia, että Puola on auttamassa Ukrainaa etunenässä. Ehkäpä neuvostoajan muistot elävät heidän rinnassaan vielä. Itä ja länsi ovat olleet vastakkain niin kauan kuin muistan ja niin tulee olemaan vastakin. Tämä sota vie huomion Kiinan vallan kasvusta, joka on todella paha juttu. Kiina valtaa alueita taloudellisesti sijoittamalla yhtiöihin ja ostamalla maata esimerkiksi Afrikasta. Yksi paha puoli on aseteollisuuden kasvu koko maailmassa – jokainen tietää mihin se johtaa. Onhan se pakko Kallestakin jotain kirjoittaa, herkiää muuten sanomasta päivää. Rukoilihan se eräskin mies, että hyvä Luoja, jos teet minusta hullun, niin älä tee työhullua. Minusta tuntuu, että Kallesta on tullut työhullu. Menin käymään, niin Kalle istui keittiön pöydän vieressä tuolilla ja hänellä oli työrukkaset käsissään. Kun kysyin, että mitä tämä tarkoittaa, niin Kalle sanoi, että kävin ilmoittautumassa työnhakijaksi. Nyt hän istuu tässä rukkaset käsissä, ettei tarvitse sitten kiireessä alkaa käsineitä hakemaan, jos sattuu työvoimatoimistosta tulemaan ilmoitus. Kevennys: Vanhainkodissa kaksi pappaa istuskeli ja jutteli. Toinen kehaisi, että minä tunnen itseni ihan kolmekymppiseksi. Johon toinen, että tuo ei vielä mitään. Minä tunnen itseni ihan vauvaksi: minulla ei ole tukkaa eikä hampaita ja ei ole kauan kun kakkakin meni housuun. Niin se ihminen nuortuu! Kesän jatkoa! Vieraskynä Paavo Kulju Venäjän tavat Kallen ja Paavon porinat LAUANTAINA 10. kesäkuuta Pihtiputaan asuinympäristöyhdistys ry järjestää Tietoa tuulivoimasta -tapahtuman Pihtipudas-salissa. Talkootyönä toteutetussa tapahtumassa esiintyvät: VTT:llä tuulivoimamelumallinnusten asiantuntijana toiminut DI Hannu Nykänen, KTM Riitta Lindgren Tuulivoima-kansalaisyhdistyksestä, ilosjokelainen Kyösti Malinen, yrittäjä Upi Vartiainen Pelastetaan Suomen luonto ry:stä, metsänhoitaja Hannu Heinonen ja toimittaja Leena Kurikka. Tilaisuudessa on varattu aikaa myös yleisökysymyksille. Muusikko Pauliina Näsänen esiintyy ja Järviradio lähettää tilaisuuden sunnuntaina 11.6. Yhdistys on esittänyt kutsun tilaisuuteen Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien hallitusten ja valtuustojen jäsenille sekä Pyhäjärven kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille. Toivomme Pihtiputaan ja naapurikuntien vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden ja kuntapäättäjien osallistuvan tilaisuuteen runsaslukuisena, sillä kaikkien on hyvä saada laajasti tietoa päätöksenteon tueksi. Vieraskynä Tiina Mäenpää, puheenjohtaja Pihtiputaan asuinympäristöyhdistys ry Arkistokuva, Pyhäjärven Sanomat Tietoa tuulivoimasta tarjolla Pihtiputaalla Lukijalta Puffi Pyhäjärvi-seura Tekstiviestit Tekstiviestit WhatsApp-viestinä tai tekstiviestinä numeroon 040 772 0231 Toimituksella on oikeus lyhentää viestiä tai jättää se julkaisematta. Muistetaan hyvät tavat viestin kirjoittamisessakin. Lähetä viestisi uudelle TEKSTIVIESTIT -palstalle! -PALSTA PALSTA Tietoa tuulivoimasta -tapahtuma järjestetään Pihtipudas-salissa. Onnea kodinkoneiden ja lisätarvikkeiden myyntiin Pj:llä! Lähiapu paras apu Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 37 Liikkeellä Kilometrikisa 1.5.2023–30.9.2023 Kilometrikisan ajantasaiset tulokset: Kilometrikisan tulokset on päivitetty lehteen tiistaina 6.6. kello 09.10. Pyhäjärvi polkee Kilometrikisassa kuntasarjan 2. sijalla 37399 kilometrin yhteistuloksella, mikä tekee 7,7 kilometriä asukasta kohden. Pyhäjärvi-joukkeessa kilometrejä kartuttaa yhteensä 125 polkupyöräilijää. Viikko 23 Kilometrikisa on tarkoitettu kaikenlaisille pyöräilijöille. Pyhäjärven pyöräilijöiden terävin kärki on todella kova: kaksi miestä polkaisi jo toukokuussa yli 2000 kilometriä! –Jarmo Niemi ENNEN TOUKO-KESÄKUUN vaihteessa suoritettua isompaa kentän huoltotoimenpidettä kisattiin vielä 24–25. toukokuuta uudentyyppisen viikkokilpailujen sarjan 1/8 osakilpailu. Jokaisessa Mixatut viikot -osakilpailussa vaihtuu pelimuoto. Lähimpänä Palkintona olevaa ”vihreää takkia” on Veikko Junttila voittaen ensimmäisen viikkokilpailun. 6/8 parhaat pisteet lasketaan lopullisiin pisteisiin, joten kaikki on vielä mahdollista. Lisämausteen kilpailusarjan loppuun antaa viimeisestä osakilpailusta jaettavat 1,5X pisteet. Sunnuntaina 28.5. oli vuorossa Pohti SkiTeam Open. St.Lake Golfin kummipelaaja Joni Mäki pelasi urheilullisen uransa ensimmäisen kilpailun tuulisessa, viileässä säässä. Parinaan hänellä pelasi entuudestaan Pohti Skistä tuttu Kauko Tikkanen. – Oli mukava päästä pelaamaan ekaa kertaa tälle kesää. Viime vuonna vasta löysin golf-mailan käteen, ja silloinkin ehdin vain muutaman kerran käydä lyömässä. Aika luottavaisin mielin sai lähteä kisaamaan, kun pelikaverillani Kaukolla oli lyönti aikalailla kohdillaan. Suurimman osan ajasta Kauko kantoi meidän joukkuetta, mutta muutamassa kohtaan sain hieman annettua tausta tukea, summasi Hiihdon olympiaja MM-mitalisti Joni Mäki kokemustaan ja hymyillen lisäsi loppuun; – Kaikinpuolin mukava fiilis jäi päivästä, vaikka välillä lyönti hieman olikin hukassa. Voittajapariksi selvisi tiukalla lyönnin erolla Jarkko Kärkkäinen ja Jukka Tuovila. Toiseksi tuli Eila ja Erkki Tiikkainen, kolmannesta sijasta palkittiin Rauno Lempinen ja Pauli Rissanen. Hyvätasoisen kisan lopputuloksissa Joni Mäki ja Kauko Tikkanen sijoittui sijalle kahdeksan. Vieraskynä Toni Vihavainen St.Lake Golfin kummi Joni Mäki osallistui Pohti SkiTeam Openiin Voittajat Kärkkäinen-Tuovila saavat palkinnot Joni Mäeltä (oik.). Pohti SkiTeam Open avasi uuden Mixatut viikot -viikkokilpailujen sarjan. St.Lake Golf Pelikaverillani Kaukolla oli lyönti aikalailla kohdillaan. MAANANTAINA 22. toukokuuta pelattiin Eläkeliiton lentopallon mestaruusturnaus Vuokatissa. Mukana oli yhdeksän joukkuetta, jotka pelasivat kahdessa alkulohkossa. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys voitti kaikki alkulohkonsa ottelut menettämättä ainuttakaan erää. Vastassa olivat Nilsiän, Sotkamon ja Pielaveden yhdistysten joukkueet. Finaalissa se kohtasi toisen lohkon voittajan Eläkeliiton Iisalmen yhdistyksen joukkueen, joka onnistui voittamaan mestaruuden. Pyhäjärven yhdistyksen jokkue, jossa pelasivat Matti Moisala, Kalevi Telinkangas, Heikki Heikkilä, Asko Kamula, Leo Röytiö, Martti Pappila, Reino Mäntykenttä ja Mauri Parttimaa, sai hopeaa kuten edellisenä keväänäkin. Vieraskynä Paavo Leskinen Pyhäjärven Eläkeliiton joukkueelle hopeaa lentopallossa Pyhäjärven yhdistys kisaili Eläkeliiton lentopallomestaruudesta Vuokatissa. Pyhäjärven Eläkeliiton pelaajille pujotettiin kaulaan hopeiset mitalit. KOKOUKSESSA VALITTIIN puheenjohtajaksi Matti Rantonen, Hallituksen muut jäsenet: Ismo Knuutti, Jarmo Vartiainen, Harri Mansikkala, Kari Tuttavainen, Perttu Vuojolainen, Jyrki Paavola, Kaarina Julkunen, Tarja Manninen sekä varalle Janne Paavola. Sihteerinä jatkaa Ismo Knuutti ja varapuheenjohtajaksi valittiin Kaarina Julkunen. KOKOUKSEN YHTEYDESSÄ palkittiin kisoissa hyvin menestyneitä. Talvi oli kisamenestykseltä historiallisen hyvä. Vieraskynä Kaarina Julkunen Pyhäjärven Pilkkijöiden vuosikokous pidettiin Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 38 Elä unoha näitä Muistilist Pyhäjärven Yrittäjät ry Tervetuloa mukaan yhdistykseen ja sen toimintaan! Liity yrittäjien yhteiseen wa ryhmään! Lisätietoja Anu Mustaparta 0447229076, Maarit Halonen 0442915554, Raija Leppäharju 0400280790 Omaishoitajat To 15.6. Kesäretki Alavieskaan. Ilm. Tuulalle 10.6. mennessä. Katso 24.5. Pyhäjärven Sanomat. Suomenselän Muisti ry Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistin neuvontapiste maanantaisin klo 9-14 ilman ajanvarausta. Kaikille avoimet aivotreenit maanantaisin klo 14-15. Muistibingo ke 14.6. klo 13.00. Kahvittelua ja bingoilua muistisairautta sairastaville ja läheisille. Lisätietoja greta.kauranen@suomenselanmuisti.fi , puh. 040 026 8711 Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry Biljardikerho ti ja pe klo 8-12 Asematien nuorisotila Keilailupiiri torstaisin 12-13 ja 13-14 keilahallilla Sokkomatkalaiset lähtö ma 12.6.2023: yksi linja-auto klo 8.00 uimahallilta sekä toinen Ruotasilta samoin klo 8.00, tasataan autot rautatieasemalla klo 8.10. Sitten matkaan. HUOM. PÄIVÄ ON MUUTTUNUT TIISTAISTA MAANANTAILLE! Kotisivut: www. elakeliitto.fi /pyhajarvi Ruotasen kyläyhdistys ry Porinakahvit ma 12.6 klo 12-14 Mäkikylän Monitoimitalolla (Tornitie 1A) Tervetuloa! Sydänyhdistys Lähdemme 28.7 Koljonvirran kesäteatteriin Iisalmeen klo 19.00 näytökseen ”Vain muutaman huijarin tähden”. Ilmoittautua voit Tertulle puh. 040 546 5868. Kokouksia Pyhäjärven Urheiluautoilijat ry Sääntömääräinen vuosikokous 15.6.23 klo 18, Mankolassa. Hallitus kokoontuu 17.30. Tervetuloa! Pohjois-Pohjanmaan Perussuomalaiset ry:n ylimääräinen piirikokous 10.6. klo 14.00 Emolahden leirintäalueella. Seminaari klo 16.00. Saunamaailmaa klo 19.00. Tervetuloa. Pyhäjärven Perussuomalaiset ry/hallitus Ilmoitus tutkimusluvan myöntämisestä Maanmittauslaitos on päätöksellään 2.6.2023 hakemuksen mukaisesti myöntänyt ABO Wind Oy:lle kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 84 §:n mukaisen tutkimusluvan Hautakangas-Pysäysperä voimansiirtolinjan tutkimista varten. Voimajohtoa on tarkoitus rakentaa Pyhäjärven kaupungin alueelle Hautakangas-Soidinsuo nimisen tuulivoimapuiston sisälle sekä sieltä Pysäysperän sähköasemalle, joka sijaitsee Haapajärven kaupungissa. Johto sijoittuu myös Kärsämäen kunnan alueelle. Tutkimuslupa on voimassa kolme vuotta. Se oikeuttaa maastotutkimuksiin 800 metrin levyisellä alueella suunniteltujen reittivaihtoehtojen keskilinjan molemmin puolin. Päätös ja valitusosoitus ovat nähtävissä Maanmittauslaitoksen verkkosivulla: https:// www.maanmittauslaitos.fi /kuulutukset ja kaikissa palvelupisteissä. Asiakirjoista voi myös pyytää jäljennöksiä Maanmittauslaitoksen kirjaamosta, kirjaamo@maanmittauslaitos.fi , puhelin 029 530 1115. Yhteydenotossa on mainittava asianumero MML 25022/03 04/2023. Tiedoksisaannin päätöksestä katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun tämä ilmoitus on julkaistu (5.6.2023) Maanmittauslaitoksen verkkosivulla. Anna Maria Mäenpää Maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos KUULUTUS Maanmittauslaitos on 2. kesäkuuta 2023 päätöksellään nro. MML 25022/03 04/2023 myöntänyt ABO Wind Oy:lle luvan suorittaa maastotutkimuksia 400(+110 kV varaus) voimansiirtojohtojen Pysäysperä – Lamminperä ja Lamminperä Mesiäisneva suunnan määräämiseksi välillä Hautakangas Pysäysperä. Asianomaisten maanomistajien tiedoksi ilmoitetaan, että tutkimukset suunnitellun, noin 57 km:n pituisen voimansiirtojohdon suunnan määräämiseksi aloitetaan lähiaikoina Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunkien sekä Kärsämäen kunnan alueella. Kaikille tiedossamme oleville maanomistajille tiedotamme henkilökohtaisilla kirjeillä tutkimusten aloittamisesta. Tiedote voimajohtotutkimuksista sekä kartta tutkittavista reittivaihtoehdoista ovat nähtävillä yllä mainittujen kuntien verkkosivuilla 6.6.-5.7.2023 välisen ajan. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän kuulutuksen julkaisemisesta kuntien verkkosivuilla. Helsingissä 3. päivänä kesäkuuta 2023 ABO Wind Oy TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 8.-11.6.2023 ELLEI TOISIN MAINITA. OSTOSKORI 2 PKT Kaupoista, joissa on paistopiste Ilman Plussa-korttia 3,55 pkt (8,88/kg) Ilman Plussa-korttia 6,39 pkt (12,78-15,98/kg) KIVIKYLÄN Löylylenkki 400 g (6,23/kg) 2 49 PKT 9 00 2 PKT JUHLA MOKKA Jauhetut kahvit 400-500 g (9,00-11,25/kg) Rajoitus 1 erä/talous 4 99 RS Ilman Plussa-korttia 1,85 kpl (11,56/kg) K-MARKET Oman Kylän Kaupan Namiboxi 750 g (6,65/kg) -35 % Plussa-etu -29 % Plussa-etu -29 % Plussa-etu 1 49 KG 4 49 RS Varhaiskaali Unkari Vikkelät kanan fileesuikaleet 450 g (9,98/kg) VAASAN Snackpatongit 160 g (7,44/kg) 1 19 KPL ISO RASIA Avoinna MA-LA 7-21 SU 9-21 K-Market Pyhäjärvi 08 7727800 arto.makimartti@k-market.com Lounaslistat sekä Mainari Takeawayn ruokalistat löydät K-Ruoka.fi! www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-pyhajarvi/ruokalistat Yksittäin 0,99 ps(9,90/kg) Kirsikka 500 g (4,98/kg) Espanja Jääsalaatti 100 g (5,00/kg) Suomi 2 49 RS 1 00 2 PS 2 PS Voimassa 29.5.-28.6.2023 Voimassa29.5.-28.6.2023 Ilman Plussa-korttia/ 2,39/ps/(2,39/kg) Ilman Plussa-korttia/ 3,19/kpl (7,98/kg) BARILLA BARILLA Spaghetti 1 kg, ei täysjyvä (2,00/kg) Pastakastikkeet 400 g (6,98/kg) 4 00 2 79 2 PS KPL Plussa-etu -1 % 2 PS/ Plussa-etu -1 % BECEL Margariinit 380 g (7,89/kg) Rajoitus 1 erä/talous 6 00 2 RS Ilman Plussa-korttia 3,35 rs (8,82/kg) Choco Grande jäätelöpuikot 6 kpl/pkt 480-510 g (7,82-8,31/kg) 3 99 PKT Ilman Plussa-korttia 4,69 pkt (9,20-9,77/kg) 2 RS -10 % Plussa-etu -14 % Plussa-etu p. 040 705 3738 FYSIOTERAPIA • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutus • Kotikäynnit Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 39 Elä unoha näitä Parraat palavelut 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 l<UNTCOPl)TE Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Ahola pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Fysio-ja lymfaterapia Aikuisten neurologinen fysioterapia Geriatrinen fysioterapia Lasten fysioterapia MDT-terapia, Akupunktio Kinesioteippaus, Hieronnat Faskiakäsittely Veteraanikuntoutus Myös kotikäynnit KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8 -17, la-su suljettu puhelun hinta 1,25 €/puh +1,00 €/min +pvm PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0100 3020 Kelan tilaus 0800 93377 • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT 040 700 0090 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 08 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 08 782 100 Matias Toivonen Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntosali-ravintovalmentaja, PT, Marjut Ruotanen • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KINESIOTEIPPAUS • KUNTOSALI • SPINNING • KUNTOSALIVALMENNUS • RAVINTOVALMENNUS • PT-PALVELUT Laguksentie 1, p. 08-780 980 www.fysio-sport. Jalkahoitaja Marita Junno Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Ollintie 17, Pyhäsalmi Kaikki LVI -työt ja tarvikkeet •Maaja ilmavesilämpöpumput •Ilmalämpöpumput 017 752667 0400 178964 LVI-KAINULAINEN OY SOITA! Haapajärvi – Haapavesi – Kärsämäki – Pyhäjärvi Asiantuntevaa lakipalvelua perheja perintöasiat kauppakirjojen laadinta kaupanvahvistukset lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot HENKILÖASIAKKAIDEN LAKIPALVELUT HAAPAJÄRVI lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 HAAPAVESI pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 PYHÄJÄRVI, KÄRSÄMÄKI, HAAPAJÄRVI oikeusnotaari Krista Nevasaari 010 257 6573 KANNUS Hannele Nissilä 010 257 6519 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 • Henkilöautojen ja raskaankaluston rengastyöt ja -myynti • Kausisäilytys Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi p. 041 310 9778 juhamatic oy juhamatic oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *tietokoneet *tietokonehuollot *puhelimet *tabletit *dronekuvaukset Lasermerkkaukset -metalliin/lasiin -nahkaan, puuhun Luoti 0,5L termos lasermerkattuna 25,N im i Pyhäjärvi-palapelit 500/1000/1500 palaa 30,-/37,-/45,Kaikki pihapuunkaadot ammattitaidolla! Soita tai laita viestiä 044 948 9618 Kaarlo/Pi-Ka Wood Myös tonttihakkuut ja muut metsuripalvelut. Toimialue 80km säteellä Kärsämäeltä. Kohteen arviointi tehdään veloituksetta ja työstä annetaan hinta-arvio. Toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 9-13) teija.pesonen@ pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Sonja Kähkönen 040 169 7350 sonja.kahkonen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Kesätoimittaja Joonas Kärkkäinen toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden kestotilaus 80€/vuosi sisältää paperija digilehden. Huom! Jätäthän ilmoituksesi lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Postin varhaisjakelupäivystys: Ark. klo 8–16, p. 0100 4090 llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat.fi Myyntipäällikkö Minna Montonen 040 772 0231 (ark. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,25 e 1,55 e Muut sivut 1,00 e 1,24 e Kuolinilmoitukset 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,46 e 0,57 e Perheilmoitukset (maks. 50pmm) 20,16 e 25,00 e Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13 p. 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) Luotettava. Nopea. Tavoitettava. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. www.pyhanet. Vanha Pyhäjärventie 7, 86800 Pyhäsalmi Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23
• 40 Elä unoha näitä Tunti miehille klo 21-22. Tervetuloa! Liput 20€ PYHÄSALMEN SUURLAVA Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Ti 13.6. klo 19-00 Naistenhakutanssit SINITAIVAS ARI SALO Torilla Kesänavaus iltatori KE 7.6. Makasiinitorilla klo 18–20 Ohjelmassa: Kaupungin tervehdyssanat Pelimannien kansanmusiikkija karaoke-esityksiä Taidepaja: tuo mukanasi yksivärinen (ei musta) t-paita, tyynyliina tai kassi. Painamme mustalla kangasvärillä kaivonkansigrafi ikkaa! Voit painaa myös paperille (saatavissa torilta). Säävaraus! Iltatorista vastaavat Hiijjen Pelimannit ry ja Pyhäjärven Rotaryt ry Tervetuloa! Pyhäjärven kaupunki Pyhäjärven kaupunki Avoimet kylät -tapahtumia LAUANTAINA 10.6. Hiiden-Oravassa, lautapelejä ja leikkimielisiä kilpailuja klo 11–14 (Huitukanniemi 18) Mäkikylän Monitoimitalolla klo 13–18 (Tornitie 1) PoleFitillä avoimet ovet. Ohjelmassa Marianne Katilan workshoppeja ja Pole-a-holic myymässä tanssivaatteita ja tarvikkeita. Kyläyhdistys paistaa makkaraa. Myynnissä myös pullakahvia ja pientä naposteltavaa. Huom. Avoimet kylät etkot Jokikylän kioskilla pe 9.6. klo 17.30–21 (Koulutie 110) Yhteinen pyöräilytapahtuma: Johanna Ikosen ohjaama alkuverryttely klo 17.30 kioskilla, pyöräily Jokikyläntiellä ja Johannan loppuvenytykset kioskilla. Kioskilla on karaoke ja myynnissä muurinpohjalettuja, kahvia ja makkaraa. Tervetu loa kylille! Kesätarjous: Maton pesuun SWIPE FAMILY WHITE+30/60-setti! Jalkahoitosetti ym. tarjouksia! Tilaa, soita tai hae! HomCare-edustaja Ritva Pyrrö puh. 0400-756068 Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. (Hinta merkkimäärän mukaan). Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ Myydään Vuokralle Myydään kuivaa 2. vuotista KOIVUHALKOA, myös klapeina. 040 7329 728 Myydään SOUTUVENE JOIKU 050 5211 573 PELTOA vuokralle 1,4 ha Pyhäsalmen keskustasta p. 0400 761786 Juhani Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n 50-vu sjuhlaa vietetään 15.6.2023 Pyhäjärven Suurlavalla Tilaisuus alkaa tervehdysten vastaanotolla klo 11.00, Pääsymaksu 10€ sis. Keittoruoan, leivän, juomat Ennakko ilmoittautumiset ( ruoka-allergiat) ruokailun järjestämiseksi 6.6. mennessä. Liisa 040 8365121 liisa.lapinkoski@gmail.com Armas 0400 689735 armas.niemi@gmail.com Ohjelma alkaa klo 12.30 Alkusoittona Pyhäjärvi valssi Tervehdyssanat Armas Niemi Kaupungin tervehdys Henrik Kiviniemi Laulu Raija Savolainen Juhlapuhe Eläkeläiset ry:n Tiedottaja Tuomas Talvila Kunniamerkkien jako Runoja Anneli ja Saara Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n historiasta kertoo Armas Niemi Tarinoita Nuorisoseuran sketsi Eläkeläisten laulu Kahvit ( lavan laitto tanssia varten) Lopuksi tanssia Ohjelman juontajana Martti Savolainen Musiikista ja äänentoistosta vastaa Haave orkesteri. Arpoja myytävänä. Mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n tilille FI7353750340019179 M eidänkin n aika juhlia Urheilumuisti Pohdin IKÄRIT 2023 OHJEET: Ilmoittautumiset vain sähköpostilla pohtiyleisurheilu@gmail.com kilpailupäivän klo.10:een mennessä. Hippokisoista tulee oma ilmoitus ja ohjeistus. Ikärit alkaa klo 17 Palkintojen jaot 3. ja 6. ikäreissä. P8 P8 17.6. 12:00 PyPo-KP-V 13:00 VetU-PyPo P11 P11 1.7. 13:00 Tarmo-PyPo 14:00 PyPo-HBK P13 P13 14.6. 14.6. 19:00 PyPo-LBK/ vit 21.6 19:00 PyPo-Ysikaks Nivala/ 5.7. 5.7. 19:00 PyPo-GBK/ vit 14.6 lajit: P/T 3 40m P/T 5 40m P/T7 60m P/T9 60m, pituushyppy P/ T11 100, pituushyppy P/T13 100, pituushyppy P/T15 100, pituushyppy 21.6 lajit: P/T 3 pallonheitto P/T 5 pallonheitto P/T7 pallonheitto P/T9 60m, turbokeihäs P/ T11 200, keihäänheitto P/T13 200, keihäänheitto P/T15 200, keihäänheitto 28.6 lajit: P/T 3 40m P/T 5 pituushyppy P/T7 pituushyppy P/T9 60m, pituushyppy P/ T11 100, pituushyppy P/T13 100, pituushyppy P/T15 100, pituushyppy 5.7 HIPPOKISAT 12.7 lajit: P/T 3 40m P/T 5 40m P/T7 60m P/T9 100m, kuulantyöntö P/ T11 200, kuulantyöntö P/T13 200, kuulantyöntö P/T15 200, kuulantyöntö 19.7 lajit: P/T 3 40m P/T 5 pituushyppy P/T7 pituushyppy P/T9 60m, pituushyppy P/ T11 100, pituushyppy P/T13 100, pituushyppy P/T15 100, pituushyppy 26.7 lajit: P/T 3 pallonheitto P/T 5 pallonheitto P/T7 pallonheitto P/T9 60m, keihäänheitto P/ T11 800, keihäänheitto P/T13 800, keihäänheitto P/T15 800, keihäänheitto PYPO JALKAPALLON kotipelit Pyhäsalmen urheilukentällä: Ke 7.6. D-tyttöjen turnaus Pyhäjärvi Kannus klo 13 Pyhäjärvi-Sotkamo klo 15 Kannus Sotkamo klo 17 musta KalaPoint (ENT. KALAPISTE) Savukalat, tuoreet kalat, kukot ja kalajalosteet. Varaukset p. 040 770 7298 Myyntiauto torilla TO 8.6. klo 13-14.30 Mykykeittoa! To 8.6. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaUKK-kävelytesti to 15.6. klo 9.00 urheilukentällä UKK-kävelytesti arvioi asiakkaan kestävyyskuntoa eli hengitysja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Testissä kävellään kaksi kilometriä tasaisella vauhdilla, terveyttä vaarantamatta. Mittaukseen sisältyy palaute ja liikuntasuositus. Hinta 5,00 €/asiakas. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätiedot ke 14.6. klo 12.00 mennessä 044-445 7640/Marko Pyhäjärven kaupunki/ liikuntapalvelut & Johannan Liikunta Ja Lihashuolto Maukkaat muurinpohjaletut Pyhäsalmen torilla to 8.6. klo 10-16 Tervetulloo evästämmään! Einesmaja, Kuopio Ollintie 16 86800 PYHÄSALMI p.040-576 3566 JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Antintie 1-3, Pyhäsalmi 041 313 4827 ravintolaharun.? La 10.6. klo 21-04 Assasin von death Ollintie 17, 040 5133 360 Kesäku s a palvelemme Kesäku s a palvelemme MA-TI SULJETTU KE,TO 18:00-22:00 PE 18:00-2:30 LA 17:00-2.30 PE&LA Karaoke alkaen klo 21:00 SU 17:00-22:00 Te r v e ulo a ! Pyhäjärven kuulumiset tuoreeltaan verkosta pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko kesäkuun 7. päivä 2023 N:o 23