• Keskiviikko 4.6.2025 Hinta 3,50€ N:o 23 pyhajarvensanomat.fi 70. VUOSIKERTA Kevään ylioppilaat saivat valkolakkinsa Auviset tapasivat ensikertaa Marjoniemessä Jasso käynnisti kesätoimittajan kiertueen Eskariope Eila kesäloman kautta eläkkeelle 4 18 20 7
• 2 Nimipäivät Tänään Toivo, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä Torstai Sulevi Perjantai Kyösti Lauantai Suvi Sunnuntai Salomo, Helluntaipäivä Maanantai Ensio Tiistai Seppo Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! Valtuustokausi päätökseen Tilintarkastuskertomuksessa ja arviointikertomuksessa nostettiin esille huoli talouden tasapainosta – TÄMÄ valtuustokausi on tosiaankin päättymässä. Kuntalain mukaan uusi valtuustokausi alkaa kesäkuun alusta ja näin ollen on kysymyksessä tämän valtuustokauden valtuuston viimeinen kokous. Teillä on käsittelyssä nyt viimeinen täysin tämän päättyvän valtuustokauden tilikausi elikkä vuosi 2024, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi totesi puheenvuorossaan. Vuoden 2024 alussa kirjastopalvelut siirtyivät Pyhäjärven kaupungin omaksi toiminnaksi. Tanssiopisto Uusikuun toiminta siirtyi kaupungille elokuun alussa. Vuoden 2024 aikana valmisteltiin TE-palvelujen siitymistä kunnille ja Raahen työllisyysalue käynnistyi vuoden 2025 alussa. Virkkulankylä Oy:n ARA lainalle myönnetty reilun kahden miljoonan euron takaus realisoitui maksettavaksi yhtiön konkurssin myötä huhtikuussa 2024. Olkkosen alueelle kaavoitettiin vihreän siirtymän teollisuuspuisto. Hyvinvointitalolle laadittiin suunnitelmat ja lokakuussa valtuusto teki päätöksen rakennushankkeen aloittamisesta. Tilikauden 2024 tulos oli 1,3 miljoonaa miinuksella ja tilinpäätös oli 984 542 euroa alijäämäinen. Vuoden lopussa alijäämää oli kertynyt edellisiltä ja kuluneelta tilikaudelta yhteensä reilut 1,4 miljoonaa. Pyhäjärven kaupunki sai vuonna 2024 harkinnanvaraista valtionosuutta 950 000 euroa. Lainamäärä asukasta kohden nousi 6 726 eurosta 7950 euroon. Omavaraisuusaste laski 39,7 prosentista 35,1 prosenttiin. Koko kuntakonsernin lainamäärä asukasta kohden oli vuoden 2024 lopussa 10 259 euroa. Konsernin omavaraisuusaste laski 24,7 prosentista 21,9 prosenttiin. Samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta on tehty takauksia yhteensä 7,9 miljoonan euron verran, joista 5,4 miljoonaa Kiinteistö Oy Rillankivelle ja 2,5 miljoonaa PyhäNet Oy:lle. KPMG:N TILINTARKASTAJA Matti Keskitalon laatiman vuoden 2024 tilintarkastuskertomuksen tarkastuksen tuloksiin oli kirjattu lisätietoja. ”Lisätietona toteamme, että kuten tilinpäätöksestä ilmenee, kaupungilla on kokonaan omistamaltaan tytäryhtiöltä Kiinteistö Oy Rillankivi saatavaa yhteensä 1,2 miljoonaa euroa sekä yhtiölle myönnettyjä omavelkaisia takauksia yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminta on tilinpäätöstietojen mukaan ollut kannattamatonta. Kaupungin saataviin tytäryhtiöltään ja myönnettyihin takauksiin sisältyy kohonnut taloudellinen riski. Lausuntojamme ei ole mukautettu tämän seikan johdosta. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen. Kaupunginvaltuuston 10.12.2024 hyväksymä talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma vuosille 2026–2027 eivät ole kuntalain tarkoittamalla tavalla tasapainossa. Tilikauden 2024 alijäämä huomioiden talousarvio ja taloussuunnitelmakaudet 2025–2027 osoittavat yhteensä 0,8 miljoonan euron kumulatiivista alijäämää.” Tilintarkastuskertomuksessa todetaan, että muilta osin kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Tilintarkastuskertomuksessa esitetään tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen ja merkitsi tilintarkastuskertomuksen tiedoksi. VALTUUSTON ASIALISTALLA oli myös Vuoden 2024 arviointikertomus, jota ei kuitenkaan ollut kukaan esittelemässä. – Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ei ole paikalla. Minä kysyin vielä sihteeriltäkin ja joitakin jäseniä kysyin, niin ne ei päässeet tulemaan tänne, valtuuston puheenjohtaja Jukka Tikanmäki harmitteli. Arviointikertomuksessa kerrottiin, että tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2024 arviointia varten yhdeksän kertaa. Painopistealueena vuoden 2024 arvioinnissa olivat talouden tasapainottamisen seuranta, hallintopalvelut ja investoinnit. Arviointikertomuksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti Pyhäjärven kaupungin taloudellisen tilanteen heikentymiseen, joka myös tilintarkastuskertomuksessa tuotiin esille. Tarkastuslautakunta kehotti kiinnittämään huomiota kriisikuntakriteereistä erityisesti alijäämäkehitykseen ja velkaantumiseen. Tarkastuslautakunta nosti esille myös Kiinteistö Oy Rillankiven heikon taloudellisen tilanteen, josta oli maininta myös tilintarkastuskertomuksessa. Tarkastuslautakunta nosti keskeisimpiin havaintoihin ja kehittämiskohteisiin hyvän hallintotavan noudattamisen. Tarkastuslautakunta pyytää, että kaupungin päätöksenteossa kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota hyvän hallintotavan mukaiseen päätöksentekoon, eli avoimuuteen, seuPyhäjärven kaupunginvaltuusto kokoontui tiistaina valtuustokauden viimeiseen kokoukseen, jossa hyväksyttiin vuoden 2024 tilinpäätös. Uutiset Jaana Koski Valtuustokauden viimeisen kokouksen päättymistä jouduttiin kirittämään, jotta kokous pysyi loppuun saakka päätösvaltaisena. Monta valtuutettua oli pois kokouksesta ja osa joutui poistumaan kesken kokouksen. 70 1955-2025 P häjärve kuulumisi u si j 70 u e ajan . Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 3 KAUPOISSA ENERGIAJUOMIEN ikäraja on ollut 15 vuotta. Ikäraja perustuu THL:n suositukseen siitä, että alle 15-vuotiaat eivät joisi energiajuomia niiden terveyshaittojen vuoksi. Lapsen tai nuoren elimistö reagoi energiajuomien sisältämään runsaaseen kofeiiniin voimaakkaammin kuin aikuisen elimistö. Pyhäjärven Sanomat sai vinkkiä lukijoiltaan, että paikallinen S-market ei enää valvoisi energiajuomien ikärajoja, vaan niitä voisi ostaa myös alle 15-vuotias. Pitääkö huhu paikkansa, että PeeÄssän liikkeet eivät enää valvo energiajuomien myyntiä? – Kyllä pitää paikkansa, vastaa PeeÄssän toimialajohtaja Jouni Ruotsalainen. – Tähän on päädytty ihan sen vuoksi, että käytännössä tätä on melko mahdoton valvoa. Meillä on monessa toimipaikassa itsepalvelukassat ja energiajuomien tuoteryhmä on laaja. Henkilökunnalla on muutenkin lakisääteisiä velvoitteita kassatapahtumassa. Tämä on ylimääräinen rasite heitä kohtaan ja luo vaan turhaa painetta ja kuormitusta henkilökunnalle, joka kantaisi vastuun sellaisesta asiasta, joka ei oikeastaan heille kuulu. Yksi ongelmista on se, että energiajuomien ikäraja perustuu suositukseen, ei lainsäädäntöön. – Jos kielto olisi lakiin perustuva, niin silloin sitä voisimme valvoa. Silloin jo kassajärjestelmä estää myynnin ja pakottaa iän tarkistamisen, niin kuin alkoholituotteissa. MILLOIN ENERGIAJUOMIEN myynnin valvolta loppui? – Otimme tämän toimintamallin käyttöön toukokuun alusta. Emme ole asiasta erikseen tiedottaneet asiakkaille, tämä toimintamalli on ollut meidän sisäinen mallimme, joten emme ole nähneet tarpeeliseksi erikseen informoida. Lehdistö on pitänyt asiaa hyvin esillä. Vaikka ikärajoja ei enää valvota, PeeÄssä yhtyy THL:n näkemykseen ja suositukseen. – Emme suosittele energiajuomia alle 15-vuotiaille. Meillä on myös tämmöiset kyltit myymälöissä nähtävissä ja luettavissa. Toivon keskustelua kotona, jos energiajuomien käyttö on vastoin heidän arvojaan, Ruotsalainen kertoo. – Toivon asian tiimoilta keskustelua kotona, jos nuorilla ongelmia energiajuomien käytössä, sekä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua asian tiimoilta. Aiotko käydä kesällä Korhosenniemen luontopolulla? Kaipaatko Täydenkuun Tanssien tilalle uutta festivaalia tai kesätapahtumaa? Seuraava kysymys: 83 % (39) 49 % (8) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 47 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Lähellä, helppokulkuinen, linturikas ja kaunis paikka.” “Kyllä! Luonto tekee hyvää kropalle ja mielelle!“ “Se on yksi paikkakunnan ihanimmista ja lapsiystävällisimmistä poluista.” “Mielenja sielunrauhaa on löytynyt joka kerta.” “Haluaisin, mutta tuskin onnistuu.” Viikon kysymys Kyllä Ei Valtuustokauden viimeisen kokouksen päättymistä jouduttiin kirittämään, jotta kokous pysyi loppuun saakka päätösvaltaisena. Monta valtuutettua oli pois kokouksesta ja osa joutui poistumaan kesken kokouksen. rattavuuteen ja selkeyteen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Virkkulankylä Oy:lle annetun takauksen realisoitumisen ja sen maksamisen osalta ei ei ole kaikilta osin toimittu hyvän hallintotavan perusperiaatteiden mukaisesti, koska siitä ei löydy pöytäkirjamerkintöjä. Tarkastuslautakunta suositteli, että talousarvion vähäistä suuremmat ylitykset vietäisiin oikea-aikaisesti valtuuston hyväksyttäväksi – myös valtionsuuksien osalta, vaikka kaupunki ei pysty niiden toteutumaan vaikuttamaan. Myös tilikauden jälkeen havaitut olennaiset valtuustoon nähden sitovan tason talousarviopoikkeamat tulisi viedä viipymättä valtuuston hyväksyttäviksi. Arviointikertomuksessa nostettiin esille myös muun muita asioita, kuten tennishallin alhainen käyttöaste ja se, että kaupungin vastuulla olevasta hulevesitoiminnasta ei ole tilinpäätöksen liitetiedoissa annettu vesihuoltolain mukaisia tietoja. Arviointikertomus merkittiin tiedoksi siten, että kukin valtuutettu sai tutustua 15-sivuiseen asiakirjaan omatoimisesti. – Tilintarkastaja, joka on tarkastuslautakunnan sihteeri, sanoi että te voitte sitten syksyllä kun tulee ne vastineet, niin käydä läpi näitä asioita uudelleen. Tämähän merkitään tiedoksi nyt tässä vaiheessa ja pyydetään kaupunginhallitukselta että mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, Tikanmäki totesi. VALTUUSTO HYVÄKSYI esityksen sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen kiinteistöjen yhtiöittämisestä. Kaupunginjohtajalle sekä talousja hallintojohtajalle myönnettiin oikeus allekirjoittaa konkurssipesän kanssa kauppakirja Virkkulakodin vuokraoikeudesta ja pitkäaikaisten lainojen määrää päätettiin kasvattaa kahdella miljoonalla. Valtuusto hyväksyi kauppakirjan 12,77 hehtaarin metsämaan ostosta. Valtuustoaloitteessa esitettyä ostolaskudatan avaamista päätettiin lykätä, kunnes luodaan julkisten hankintojen tietovaranto, jonka kautta valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden ostolaskutiedot tulevat avoimesti kaikkien saataville. VALTUUTETUT TEKIVÄT kokouksen lopussa aloitteita – Pyhäjärven Perussuomalaisten valtuustoryhmä etävanhempien varhaiskasvatuspalveluista sekä Pyhäjärven Perussuomalaisten valtuustoryhmä ja Sirpa Pesonen-Vuorisalo -valtuustoryhmä hyvinvointitalohankkeen keskeyttämisestä. Te voitte sitten syksyllä kun tulee ne vastineet, niin käydä läpi näitä asioita uudelleen. PeeÄssä ei valvo enää energiajuomien myyntiä Energiajuomien myynnin ikärajavalvonta on puhuttanut viime päivinä. Pyhäjärven Sanomien lukijat ovat olleet huolissaan siitä, että eikö Pyhäjärven Smarket enää valvo energiajuomien myyntiä. Kysyimme asiasta PeeÄssän toimialajohtaja Jouni Ruotsalaiselta. Ajankohtaista Joonas Kärkkäinen toimialajohtaja toivoo keskusteluja perheisiin Energiajuomien ikäraja perustuu suositukseen eikä lainsäädäntöön, mikä tekee PeeÄssän toimialajohtajan Jouni Ruotsalaisen mukaan tilanteen hankalaksi. Sonja Röytiö Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 4 Ylioppilaat KEVÄÄN YLIOPPILAAT saateltiin maailmalle Pyhäjärven lukiosta perinteisin juhlaseremonioin heidän lakkiaispäivänään lauantaina. Pyhäjärven lukion tämän kevään ylioppilaat ovat Halonen Peppi, Humaloja Mette, Kauppinen Patrik, Kinnunen Saana, Korkiakoski Milla, Korpinen Justus, Koskela Siiri, Kuukasjärvi Veera, Lapinkoski Eeli, Nurmesniemi Noora, Ojala Paulus, Puusaari Sonja, Pönkkö Jenny, Tammela Matilda, Tenhunen Emil, Tikkanen Inka, Uusitalo Otto ja Virtanen Eemeli. Abiturientit Milla Korkiakoski ja Emil Tenhunen luovuttivat juhlan alkuun sotiemme veteraanien viestikapulan, Vapauden viestin, seuraavalle ikäluokalle. Viestikapulan vastaanottivat juhlan juontajat Emma Tölli ja Maunu Ojala. – Toivomme ja uskomme, että tämä viesti siirtyy joka vuosi ylimmältä kouluikäluokalta seuraavalle, niin kuin isänmaamme vapauden vaaliminen on kulkenut vahvana verenperintönä väistyvältä sukupolvelta nousevalle. Nuorisossa on itsenäisen maan, vapaan kansan tulevaisuus, abiturientit lausuivat veteraanien viestiä. Juhlan musiikkiesityksistä vastasivat Jokilaaksojen musiikkiopiston oppilaat Joanna Kekäläinen, Minttu Lapinkoski ja Elli Ruotoistenmäki sekä Pyhäjärven lukion juhlaorkesteri, johon kuuluivat Usva Linna (viulu), Silja Finnilä (huilu), Ella Pikkarainen (alttoviulu), Antti Laine (kontrabasso), Sakari Houni (rummut), Heta Mustaparta (piano) sekä Janne Jääskelä (viulu ja orkesterin ohjaus). Harrasteakatemian tanssijat Adeliina Tenhunen ja Sofia Mustaparta esittivät ylioppilasjuhlassa juhlaorkesterin säestämänä Starry Nightin tahtiin tanssinohjaaja Suvi Ruotoistenmäen sekä tanssijoiden yhteistyöllä syntyneen koreografian. VIISIKYMMENTÄ VUOTTA sitten ylioppilaslakkinsa saaneet riemuylioppilaat vastaanottivat seisten uuden kunnianimityksensä sekä aplodit, jonka jälkeen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori emerita Tarja Virtanen nousi lavalle pitämään riemuylioppilaan puheen. Puheessaan hän muisti entisiä lukion opettajiaan. Vaikka ylioppilaskokelaita oli 50 vuotta sitten 53, tunsi siitä huolimatta rehtori Rauni Soilama heistä jokaisen henkilökohtaisesti. – Soilaman kannustavat kommentit auttoivat haparoivaa nuorta löytämään omat vahvuutensa. Juuri sehän on koulun perimmäinen tehtävä, ei sanella päämäärää vaan auttaa löytämään oma polkunsa kuljettavaksi. Siinä Virtanen totesi Pyhäjärven lukion ilmeisen hyvin onnistuneenkin. – Haaveilkaa ja unelmoikaa, pyrkikää haaveitanne ja unelmianne kohti, mutta muistakaa elää tässä ja nyt. Te voitte itse päättää, miten aikanne elämässänne käytätte. Koulu on tehnyt parhaansa. Nyt oppineisuutenne ja sivistyksenne kehittyminen on oman tahtonne varassa, hän kehotti tuoreita ylioppilaita. Loppuun Virtanen kiteytti riemuylioppilaiden tuntoja Tommy Tabermannin runolla Road map: Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin. Jotka ovat kolunneet kaikki polut, tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään. Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille. YLIOPPILAAN VANHEMMAN puheen juhlapäivään toi Jari Tenhunen. – Olette siitä harvinainen ikäluokka, että tunnen teistä lähes jokaisen. Olen ollut teidän kanssanne koko kouluajan työn kautta koulun retkillä ja luokkaretkillänne. Tunnen teitä paljon myös eri harrastusten kautta, jääkiekon, jalkapallon ja tanssinkin kautta. Jonkun kanssa Polvet ruvella, säihkyvin silmin kohti uutta – Pyhäjärven lukiosta lakitettiin 18 ylioppilasta Pyhäjärven lukion kevään ylioppilaat painoivat lauantaina valkolakin päälaelleen. Tänä keväänä Gaudeamus igituria Keskuskoulun lavalla lauloi kahdeksantoista Pyhäjärven lukion ylioppilasta sekä yksi Nettilukiosta valmistunut ylioppilas. Sonja Röytiö Pyhäjärven lukion kevään 2025 ylioppilaaksi kirjoitti kaikkiaan kahdeksantoista nuorta. Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 5 olemme olleet yhdessä jääkiekon huoltoryhmässä tai kulkeneet samaan aikaan kuntosalilla. Osa on ottanut minut kuin kavereikseen ja olen siitä todella otettu. Vanhemman roolissa nuorten nyt saavutettua ylioppilastutkinnon hän kertoi tuntevansa valtavaa ylpeyttä ja kiitollisuutta. – Olette kasvaneet nuoriksi aikuisiksi, joilla on sydän paikallaan, ajatuksia omasta elämästään ja halu löytää oma tiensä. Se jos mikä on juhlimisen arvoista. – Ylioppilaslakki ei ole vain merkki tiedoista – se kertoo myös tahdosta, pitkäjänteisyydestä ja kyvystä ottaa vastuuta. Ja vaikka maailma ei ole aina helppo tai selkeä, haluan sanoa tämän: teillä on kaikki tarvittava pärjätäksenne. Ole utelias, vahva, viisas omalla tavallasi – ja ehkä tärkeimpänä: ole oma itsesi. Ylioppilaiden nyt lähtiessä kohti tulevaisuuttaan, Tenhunen muistutti, ettei vielä tarvitse olla valmiita vasutaksia ja matkan varrella voi aina kääntyä myös kotiin jakamaan niin iloja kuin surujakin. – Tänään juhlimme valkolakkia, mutta vielä enemmän juhlimme ihmistä sen alla. Jokainen teistä on ainutlaatuinen, tärkeä ja täynnä mahdollisuuksia. Uskokaa siihen. Uskokaa itseenne. LUKION REHTORI Tuija Vanha-aho näkee, että kevätjuhla on monien kiitosten ja riemuitsemisen paikka. Se on ylioppilaiden juhlaa, mutta samoin vuoden uurastus on myös ohi nuorempien opiskelijoiden osalta. – Kaikilla meillä on syytä iloon, vaikka mukana on aina myös haikeutta. Erityiset kiitokset rehtori lausui puheessaan kielten opettajille Loviisa Tarkkaselle ja Olli Elorannalle, jotka siirtyvät Pyhäjärven lukiosta muihin tehtäviin. Tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa onnistuttiinkin erityisesti kielissä, sillä englannista kirjoitettiin kaksi eximiaa ja ruotsista yksi. – Penkkaripäivänne aikoihin paikallislehden toimittaja kysyi minulta, millä kolmella sanalla kuvailisin tämän kevään abeja, ja sanoin teidän olevan kauniita, rohkeita ja rakkaita. Te kolmoset olette poikkeuksellisen yhteenkasvanut ryhmä, joka näytti hienoa esimerkkiä yhteisöllisestä lukion arjesta. Yhteishengellä ja yhteisöllisyydellä on ollut suuri merkitys lukioarjessa. – Kaiken kaikkiaan te abit olette toteuttaneet hienosti lukiomme tunnusta: Lukio, jossa jokainen saa loistaa omalla tavallaan. Sitä toivon teille edelleen, olette kauniita, rohkeita ja rakkaita! Puheensa päätteeksi Vanhaaho lakitti ylioppilaat heidän ryhmänohjaajansa Esko Rautakosken kanssa. TUORE YLIOPPILAS Noora Nurmesniemi muisteli puheissaan menneitä lukiovuosia ja sen tarjoamia elämänoppeja. – Meistä muodostui vuosien varrella poikkeuksellisen tiivis ryhmä. Sellainen, jonka yhteiset kokemukset ja sisäpiirivitsit eivät avaudu ulkopuolisille. Meidän välisemme ymmärrys ei aina vaatinut sanoja – joskus katse tai pieni ele riitti kertomaan kaiken oleellisen. – Me emme olleet vain vuosikurssi, vaan yksilöitä, joista kasvoi ryhmä. Meillä oli erilaisia unelmia, vahvuuksia ja tapoja hahmottaa maailmaa. Juuri siksi tämä yhteisö oli niin arvokas – se oli monimuotoinen ja aidosti elävä. Taakse jäänyt lukiomatka on vaatinut työtä ja kasvua, jonka mukana kulkeneille Nurmesniemi lausui kiitokset. Erityiskiitoksensa hän osoitti ukilleen, joka on ollut kärsivällinen, läsnä ja valmis auttamaan lukiopolkua kulkiessa. – Kiitos myös siitä, että olet muistuttanut minua siitä tärkeimmästä: kirjoitusten arvosanat eivät määritä, millainen ihminen olen. Se rauhallinen ja viisas asenne on auttanut minua jaksamaan – ja muistuttanut, että arvo ei synny numeroista, vaan siitä, miten kohtelemme itseämme ja toisiamme. Pyhäjärven lukion vuoden 2025 riemuylioppilaat. Vasemmalla edessä Irma Väyrynen o.s. Jaatinen, Merja Ruotsalainen, Tarja Virtanen o.s. Tossavainen, Ulla-Maija Saastamoinen, Hannele Katajisto o.s. Tapaninaho, Leena Hannula o.s. Suvilehto, Helena Nordberg o.s. Pyykkö, Tuula Nikula o.s. Alhosaari, Sirkka-Liisa Haapapuro, Tuija Heikkinen o.s. Hakkarainen, Sirpa Lipponen o.s. Pennanen ja Birgitta Laitila. Takana vasemmalta Matti Maliniemi, Aimo Tuoriniemi, Juhani Kähkönen, Tapani Isoranta, Rauno Nousiainen, Pauli Madetoja, Kari Malinen, Juhani Autio, Mikko Salonen ja Juhani Hollanti. Aikoinaan kesken jäänyt lukiopolku johti nyt valkolakkiin Ylioppilaslakki ei ole vain merkki tiedoista – se kertoo myös tahdosta, pitkäjänteisyydestä ja kyvystä ottaa vastuuta. KÄRSÄMÄELTÄ AIKOINAAN Pyhäjärvelle muuttanut Taina Vesamäki ryhtyi kesällä 2023 pänttäämään toden teolla ja kävi kahdessa vuodessa ylioppilaaksi Nettilukiosta. Nettilukio on Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian ylläpitämä aikuislukio. – Kävin aikoinani lukiota, mutta se jäi kesken. Siitä on nyt 35 vuotta, kun olen valmistunut merkantiksi Haapajärveltä. Nyt kun omat lapset ovat aikoinaan päässeet ylioppilaiksi, niin se on aina jäänyt vähän kaivertamaan, että olisiko minusta vielä kuitenkin kirjoittamaan, Taina kertoo. Tainalla on miehensä kanssa kaikkiaan neljä lasta, joista yksi opiskeli metsäpuolelle ja kolme kirjottivat ylioppilaiksi. Kaksi lapsista sai valkolakkinsa Pyhäjärven lukiosta. Lastensa inspiroimana Taina päätti lähteä tavoittelemaan ylioppilastutkintoa. – Joskus silloin 90-luvullakin kävi mielessä kirjoittaa vielä ylioppilaaksi, mutta lapset olivat pieniä ja työ sellainen, ettei kotona lukemisesta olisi tullut yhtään mitään. Nyt kun elämäntilanne on toisenlainen ja lapset ovat jo maailmalla, niin päätin lähteä vielä kokeilemaan. HYVÄ YSTÄVÄ vinkkasi Tainalle, että netissäkin voisi opiskella ja käydä ylioppilaaksi asti. – Otin sitten selvää asiasta ja tässä nyt sitten ollaan, hän hymähtää. Lakittaminen onnistui Pyhäjärvellä, joten senkään vuoksi ei tarvinnut lähteä Mikkeliin saakka. Näin myös läheiset pääsivät seuraamaan lakittamista Pyhäjärven lukiolle. – Ei tarvinnut paikan päällä käydä kokeissakaan. Suoritin ylioppilaskokeet täällä Pyhäjärven lukiolla, eikä tarvinnut mennä Mikkeliin missään vaiheessa. Opettajat olivat ystävällisiä – jos tukea tarvitsi johonkin asiaan, niin sitä kyllä oli mahdollisuus myös saada, Taina kertoo. Itsenäinen opiskelu vaatii luonnetta, mutta jos sellaista löytyy, kehottaa tuore ylioppilas suuntaamaan Nettilukioon. – Suosittelen kyllä lämpimästi, jos vain kiinnostaa. Se vaatii hirveästi pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä, kun kuitenkin kurssit tehdään itsenäisesti netissä. Pitää olla sellaista periksiantamattomuutta, ettei pääse lepsuilemaan. Lauantaina Taina järjesti perinteiset ylioppilasjuhlat sukulaisten ja ystävien kesken. Miltä tuntuu, kun tällainen etappi on suoritettu? – Ihan olen mykistyksissä itsekin vielä, että sain yhden haaveistani toteutetuksi. Toisaalta kaikki minun haaveeni ovatkin nyt täyttyneet, mitä minulla on ikinä ollutkaan: perhe ja lapset ovat olleet tietysti ne tärkeimmät. Pyhäjärven lukion kevätjuhlassa lakitettiin tänä keväänä myös yksi Nettilukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut pyhäjärvinen. Aikoinaan kesken jäänyt lukio jäi kalvamaan, joten Taina Vesamäki päätti vielä aikuisiällä kirjoittaa ylioppilaaksi. Sonja Röytiö Taina toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja kirjoitti aikuisiällä ylioppilaaksi. Puheet, stipedit sekä kuvagalleria verkossa! Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 6 Kattohaikara harvinaisena kesävieraana NÄILLÄ LEVEYSASTEILLA suhteellisen harvinainen vieras lintu, kattohaikara, tavattiin lauantaina Pyhäjärvellä eri puolilla pitäjää. Aamupäivän lintu oleskeli Junttikylällä heinäpellolla, josta se sateen hiukan tauottua nousi siivilleen kaarrellen alueen yllä muutaman kerran häipyäkseen horisonttiin. Ilmeisesti sama lintu nähtiin iltapäivällä myös Rannankylällä Kauraperällä. KATTOHAIKARA ON Pyhäjärvellä tavattu viimeksi viitisen vuotta sitten. Lintu on kookas, yli metrin korkuinen, jonka siipien kärkiväli on reilusti päälle kahden metrin. Nokka ja jalat sillä ovat punaiset. Siipien kärkiosat ovat täysin mustat. Lintua tavataan lähimpänä Suomea Virossa, jossa se pesii ja sillä siellä on voimakas elävä kanta. Ruhkalan koulu lopettaa Ruhkalan koulun viimeiset oppilaat kuvassa yhdessä opettajien kanssa koulurakennuksen vierellä. Mukana ovat opettajat Päivi Syrjä ja Jouko Pesonen. RUHKALAN KOULU aloitti toimintansa vuonna 1937, joten se on toiminut tänä keväänä lakkauttamiseen mennessä 38 vuotta. Parhaina päivinä koulussa oli oppilaita n. 60. Koulutyö päättyy koulussa tällä viikolla ja millaista käyttöä koululle sen jälkeen tulee ei ole varmassa tiedossa. Ruhkalasta oppilaat siirtyvät Jokikylän ja Pyhäsalmen koululle. Opettajat Päivi Syrjä ja Jouko Pesonen kertoilivat, että kyllä se kylälle olisi hyvä, jos koulu toimisi. Mutta kun oppilasmäärät putoaa, on pakko kouluja lopettaa, kuten nyt valtuusto on joutunut tekemään lopettamispäätöksen Ruhkalan koululle. Kodin päiviä VIETETTIIN ÄSKETTÄIN Kärsämäen kaikissa koulupiireissä. Kahdeksassa kokouksessa, joissa pidettiin 18 esitelmää, oli kuulijoita kaikkiaan lähes 1,000 henkeä. Porkkalassa, Venetpalossa ja kirkolla vietettiin samalla äitien päiviä. Kirjallisuuden osto oli köyhän ajan tähden heikonlaista, yhteensä 620 mk. — Kärsämäellä on paljon kotikasvatusyhdistyksen työn ystäviä. Pyhäjärvellä pidettiin eilen kaikkiaan 12 tilaisuutta, joissa oli kuulijoita noin 1020 henkeä, eniten Lampaanahossa ja Kuusenmäellä. Kirkonkylässä oli toinenkin puhuja, joten kodinpäivätilaisuutta ei oltu varsinaisesti järjestetty. Tähän tilaisuuteen saapui kuitenkin vain 14 henkeä, joten tarjoiluvaratkin jäivät kokonaan käyttämättä. Kirjallisuutta meni suuressa pitäjässä vain 600 mk. arvosta, vähiten kirkolla, Parkkimaassa ja Kuusenmäellä. Yksityisiä, asian harrastajia oli kautta pitäjän. Huomattavampaa harrastusta yleisössä ilmeni Lampaanaholla ja Hiidenkylässä. Pyhäjärven Sanomat 7.6.2000 Pyhäjärven Sanomat 29.5.1975 Liitto 9.6.1925 SIINÄ SE taas lepää sinun käsissäsi, nimittäin meidän vuoden kovin ja varmasti palkitsevinkin rutistus: Pyhäjärven Sanomien Kesälehti, jonka eteen on vuodatettu verta, hikeä ja kyyneleitä. No ei sentään, mutta töitä on kyllä tehty ja kahvia on kulunut kuppi jos toinenkin tämän lehden sisällön äärellä. HARTAASTI ODOTETTUJA kesän merkkejä on havaittavissa joka suunnassa, mihin vain katseensa kääntää. Hiirenkorvat ovat puissa auenneet, aurinko maalaa pisamia ihoon ja linnut säestävät kesäpäiviä. Meille täällä toimituksessa Joonaksen saapuminen Pyhäkkään kesävahvistukseksi on aina varma merkki saapuneesta kesästä! Tänä kesänä lehden sivuilla päästäänkin perehtymään paikalliseen musiikkiosaamiseen, kun Joonas lähtee kulkemaan omalla kentällään Kesätoimittaja Kiertueella -juttusarjassaan. Kiertueen ensimmäinen stoppi oli pyhäjärvislähtöisen Jasso Perälän studiolla, josta pääsetkin lukemaan jo tämän lehden sisäsivuilta. Aikaisempina kesinä Joonas onkin kerennyt käydä eri ajoneuvoissa toimittajana tarakalla ja onhan sitä heitetty löylyäkin paikallisissa saunoissa. USEIN KUULTAVALLE ”Ei täällä ole yhtään mitään tekemistä” -fraasille voi heilutella hyvästit. Sen nämä lehden sivut ainakin todistavat. Jaana on koostanut Pyhäjärven ja lähipaikkakuntien tapahtumista sivutolkulla menovinkkejä, niin ei pääse tylsyyskään kesken kesän yllättämään. Aamukahvin ääressä voi myös osallistua Pyhäjärven Sanomien pieneen visailuun, joka löytyy sivulta 27. Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinnoksi Pyhäjärven Sanomien kangaskassi, jonka sisällön pidän vielä mysteerinä. AJATTELISIN, ETTÄ kesä on ennen kaikkea rauhoittumisen aikaa. Kesällä lomaillaan, hengitetään keuhkot täyteen puhdasta ilmaa Suomen luonnon keskellä, rentoudutaan ihastellen kauniita kesäiltoja – kerätään talteen kaikki se, mitä tarvitaan päästäksemme taas seuraavan kylmän ja pimeän syksyn ja talven yli. Omalla kohdallani kesä on aina jollain tapaa myös muutosten aikaa, mikä toisaalta näkyy työssäkin. Toimittajan töppösistä hypätään välillä täyttämään Minnan kenkiä, kannetaan tovi Jaanan puolesta päätoimittajavastuuta ja oma lomakin häämöttää edessä. Pienessä toimituksessa tiimityöllä on suuren suuri merkitys – eikä siitä yhteisestä, toisinaan vähän köyhästä, huumoristakaan haittaa ole. Kiitos siis pieni suuri tiimi, saatiin taas yksi kesälukupaketti kunnialla maaliin! IHANAA KESÄÄ teille kaikki lukijamme – ehkä tapaammekin jo tänään keskiviikkona Pyhäjärven Sanomien kesätapahtumassa? Sanotaan Sanomista Sonja Röytiö Kesätuulahduksia toimituksesta Kesätuulahduksia toimituksesta Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 7 PERHEENSÄ KUOPUKSENA Lamminaholle maataloon syntyneen Eila Karvosen koti oli pieni, mutta se sisälsi sitäkin enemmän eloa ja elämää. Tikkasten perheeseen kuuluivat isä ja äiti, sekä isosisko ja isoveli sekä toinen isoveli, jota Eila ei koskaan kerennyt tavata veljen kuollessa jo pienenä. Kodissa asuivat myös mummu ja jossain välissä Eilan lapsuutta setäkin. – Mummu, eli isän äiti, on minut hoitanut. Äitini muisteli usein sellaista, että kun olen vintistä laskeutunut alas, niin olen kysynyt ensimmäisenä, missä on mummu. Ikinä en ole kysynyt, missä on äiti, koska äitihän oli navetalla töissä, Eila muistelee. Myös isä teki maatalon hommia, mutta aikaa söivät myös kunnallispolitiikka sekä urheilu. – Hän oli talkoolainen, urheiluhullu, joka on ehkä pikkuisen periytynyt perillisiinkin. Äitini aina sanoikin, että jos hän olisi yhtä urheiluhullu kuin te kaikki muut, niin kuka täällä kaikki työt tekisi? Se oli sellainen kommentti, jota hän muisteli aina vanhanakin vielä, Eila hymyilee. Talkoolaisen rooli siirtyi isältä niin pojalle kuin tyttärillekin. – Siskoni oli aikoinaan autourheiluhommissa tosi paljon mukana, ja me ollaan sitten veljeni Kaukon kanssa oltu kaikessa muussa mukana. Olisiko se sitten geeniperimä – vaiko geenivirhe? Lapsuuden tärkeimmät muistot kuljettavat Eilan Lamminahon kotipaikalle, joka on säilynyt edelleen perheessä. Mummun kanssa kotona vietetty aika säilyy mielessä aina kultaisina muistoina. – Isäni oli kymmenlapsisesta perheestä ja kun mummu asui meillä, niin meillähän kävi aina minun tätejäni, setiäni ja heidän lapsiaan. Koti oli sellainen yhteisöllinen, jossa työntekoa ja toisten auttamista arvostettiin kovasti – ja työhön myös patisteltiin. Into urheiluun istutettiin jo varhain pieneen ihmiseen. Eila muistaa kuinka hän kymmenvuotiaana hyppäsi Varpu Joenrinteen, silloisen Lipsosen, kyytiin ja suuntasi Oravan koululle voimistelukerhoon. – Varpu keräsi isänsä farmariauton takakonttia myöten täyteen meitä Lamminahon tyttöjä ja mentiin syksyllä 1970 Oravan koululle. Siitä lähtien olinkin Naisvoimistelijoiden mukana parikymppiseksi asti. Olen ollut siinä tavallaan ensimmäisessä porukassa, joka kulki ja kiersi ympäri Suomea, ja olen päässyt maailmallekin sen mukana. KOULUTAIVAL EILALLA käynnistyi ihan kodin naapurista. 150 metrin päässä Lamminahon kansakoululla vierähti ensimmäiset neljä kouluvuotta. – Kahdeksalta piti olla menossa viimeistään, että kerkesi yhdeksäksi kouluun, Eila naurahtaa. Matkan varrella piti tietysti leikkiä, joten tuntinopeus pysyi hyvinkin maltillisena koulumatkaa taittaessa. Vuosikymmenten ura lasten sylinä, Vuosikymmenten ura lasten sylinä, kuuntelijana ja rohkeuden valajana kuuntelijana ja rohkeuden valajana – Eila-ope jää huojentuneena eläkkeelle Kolmen vuosikymmenen ajan useat pyhäjärviset lapset ovat suunnanneet Karvosen Eilan kautta koulupolulle reppu täynnä rohkeutta sekä lapsen riemua ja uteliaisuutta. Nyt Eila-ope saa huokaista helpotuksesta ja suunnata katseensa kohti ansaittuja eläkepäiviä, jotka ei taatusti käynnisty aamukuudelta herätyskellon pirinällä. Nimi: Eila Annikki Karvonen Syntymävuosi: 1960 Ammatti: esiluokanopettaja, tuore eläkeläinen. Perhe: poika ja edesmennyt puoliso. Harrastukset: kaikki kädentyöt, maalaamiset, kuvisjutut, kaikenlainen kulttuuri, pihahommat sekä talvella avantouinti ja kesät asun järvessä: uin ja suppailen. Näin muuttaisin maailmaa: rauhoittaisin ihmisten ja perheiden elämää ottamalla turhan kiireen pois. Jätettäisi muutamia mutkia aina viikoista ja päivistä pois, oltaisi kotona, tehtäisi yhdessä ja rauhoituttaisi. Sen pystyy kaikki tekemään, jos vain haluaa. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: kiikku oman mökin rannassa. Eila Karvonen on tullut pyhäjärvisten lasten keskuudessa tunnetuksi Eila-opena jo viimeiset kolme vuosikymmentä. Nyt Eila huokaisee helpotuksesta, taputtaa itseään selkään ja suuntaa kohti kiireettömiä eläkepäiviä. Sonja Röytiö Tulen varmasti itkuni itkemään, mutta ihmiset ei häviä mihinkään, eikä tekeminen lopu, mutta kello ei enää soi kuudelta aamulla. Mitä kuuluu? Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 8 Neljän vuoden päästä Eilalle aukeni keskikoulun ovet, joka toimi tuolloin nykyisen Ikosen koulun kohdalla. Keskikoulua taitettiinkin seuraavat viisi vuotta. – Me muutettiin kesken kaiken peruskoulun nimissä nykyiselle Salmen koululle ja luokat menivät sekaisin, mutta käytiin jotenkin oppikoulun oppimäärää – se oli varmaan vähän sekava vaihde, hän muistelee. Seuraavaksi Eila lähti tavoittelemaan valkolakkia Pyhäjärven lukiosta, jonka hän asettelikin päähänsä vuonna 1979. – Sen jälkeen luin Oulussa kahdessa vuodessa lastentarhaopettajaksi, kävin Oulun yliopiston Kajaanin OKL:ssä esija alkuopetuksen opinnot, sitten suoritin psykologian opintoja, sen jälkeen Jyväskylän yliopistossa erityislastentarhaopettajan tutkinnon eli nykyisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tutkinnon, Portaanpäässä olen käynyt taideopintoja kaksi vuotta vapaa-ajalla, ynnä muuta, ynnä muuta. En minä enää muistakaan mitä kaikkea olen opiskellut, Eila naurahtaa. TYÖURANSA VAIHEET Eila muistaa kuitenkin selkeästi. – Kun minä perjantaina valmistuin, niin aloitin maanantaina Reisjärvellä päiväkodissa, sitten olin pätkän Haapajärven päiväkodissa, Muksuteekissa puolitoistavuotta ja sen jälkeen olen kiertänyt kylillä pitämässä ensin leikkikerhoja ja sitten tehnyt samaa työtä kiertävässä päiväkodissa ja ollut eskarissa 30 vuotta. Siinä välissä tein myös erityislastentarhaopettajan työtä eskariopettajan työn ohella, hän kiteyttää. Kolmeen vuosikymmeneen mahtuu satoja esikoululaisia, joita Eila on saanut urallaan ohjata kohti ensimmäistä koululuokkaa. – Minulle tulee moni sanomaan, että muistatko, kun minäkin olin siellä sinun luokallasi. Jotkut minä kyllä muistankin aivan tarkkaan, toiset nimeltä, mutta ihan kaikkia ei voi mitenkään muistaa. – Eskariopen työt alkoivat sillä tavalla, että Pyhäjärvellä tehtiin päätös, että kaikki kuusivuotiaat ovat eskarin piirissä ja niille, jotka olivat päivähoidossa Muksuteekillä, opetus annettiin siellä. Eskarit tulivat sitten syrjäkylien ykkös-kakkosluokkalaisten yhteyteen silloin syksyllä 1994. Tuolloin Eila aloitti esikouluopettajana Ikosen ja Ruotasen kouluilla, joissa kotona ja perhepäivähoidossa olleet lapset kävivät eskaria kolmesti viikossa. – Vesa-Pekka aloitti Rannankylässä eskarin nolla-ykkös-kakkosissa silloin, kun minä aloitin Ikosella ja Ruotasella. Se jakaantui niin, että joku oli Muksuteekissä, joku Ruotasella, joku Ikosella ja joku syrjäkylän kouluilla. En muista kauanko se näin oli, mutta sitten Pyhäsalmeen tuli oma eskariryhmä, Ruotaselle omansa ja minä jäin Ruotaselle. Nyt on kulunut kuusi vuotta siitä, kun viimesetkin Pyhäjärven kyläkoulut lakkautettiin ja kaikki esikoululaiset siirtyivät Ikosen koululle Eila-ope heidän mukanaan. – Muistan, että silloin kun tiedettiin Ruotasen koulun tulevasta lakkautumisesta, joku minulta kysyi, että no vieläkö sinä Ikosella jatkat ja vastasin, että minulla on nyt seitsemänneksi viimeinen vuosi. Se oli kuulemma erittäin oudosti laskettu. Ikosella töitä on tehty kolmen esikouluopettajan sekä kolmen ohjaajan kanssa. – Mukava on ollut tehdä töitä, kun on ollut hyvin tiivis yhteistyö. On ollut tosi mukava lopettaa työt näin. Tiimi on toiminut todella hyvin, Eila kertoo herkistyen. – Mutta ihmiset eivät häviä minnekään, enkä minäkään häviä minnekään. Minulta monesti keväällä kysytään, että etkö sinä sure, kun nämä lapset aina lähtevät pois. Mutta eihän ne lapset lähde mihinkään, ei ne mihinkään häviä. Aina on aloitettu elokuussa innolla uuden ryhmän kanssa. VIIME VUOSINA Eila kertoo eskariarjen painottuneen entistä enemmän tunnetaitoihin sekä toisten huomioimiseen, joka vaatii myös paljon aikaa. – Annetaan sitä aikaa lapsille, jutellaan heidän kanssaan, neuvotaan ja opastetaan. Tuetaan, että he pääsevät eteenpäin, uskaltavat yrittää ja epäonnistuakin aina uudelleen ja saavat lopulta onnistumisen kokemuksia. Sellainen itsetunnon vahvistaminen ja tunnetaidot ovat painottuneet tosi paljon, hän ajattelee. Eskariopen rooli on olla lapsille se aikuinen, joka kuuntelee, ohjaa ja opettaa hiljalleen lapsia jatkamaan koulumaailmaan. – Ollaan koululla ja mennään koulun mukana, mutta eletään kuitenkin pikkuisen omalla tahdilla ja pikkuhiljaa mennään enemmän koulun rytmiin mukaan. Esimerkiksi nyt keväällä opetellaan käytännössä, mitä tarkoittaa, kun kello soi välitunnille ja kun kello soi sisälle. Niin esikouluopettajan roolissa kuin elämässä muutoinkin Eilaa voisi kuvailla sanoin topakka, mutta lempeä. – Olen aikuinen, mutta minulla on silti syli ja ymmärrys. Vaikka olen miten suunnitellut päivät, niin jos näen, että tämä homma ei onnistu tänään, niin ei meidän tarvitse tehdä sitä. KOLME VUOSIKYMMENTÄ eskareita ja kaikkiaan 44 vuoden työura lasten parissa on Eilan osalta saatu nyt kevätlukukauden jälkeen päätökseen ja eläkepäivät siintävät edessäpäin. – Olen helpottunut ja taputan itseäni olalle, että hyvin meni, Eila naurahtaa. – Tottakai tulen varmasti itkuni itkemään, mutta ihmiset ei häviä mihinkään, tekeminen ei lopu, mutta kello ei enää soi kuudelta aamulla. Se helpotus ja se, ettei kello enää määrää osaa minun elämästäni – kyllä minä tykkään nukkua aamulla ja valvoa illalla, hän kuittaa hymyillen. Suunnitelmia eläkepäiviin on kerennyt kasaantua jo varmaan liiaksikin asti, nyt kun kerta voi lähteä vaikka keskellä viikkoa siskontytön luo Vantaalle nauttimaan kulttuuria teatterireissun merkeissä. Eniten Eila aikoo kuitenkin nauttia kiireettömästä elämästä. – Saa tehdä kaikessa rauhassa kotihommia, lämmittää uunia, eikä tarvitse nousta talvella puoli kuudelta tekemään aamulla lumitöitä. Jos on paljon lunta, niin voi kääntää kylkeä ja lähtee vasta sitten, kun se on sulanut, hän tuumii. – Olen aina tykännyt tehdä kotitöitä ja osaan nauttia ihan kotonakin olemisesta, mutta onhan se välillä käynyt raskaaksi, kun on joutunut yksin tekemään. Mutta kaikesta on selvitty. VUODESTA 1986 saakka Eila on asunut Rannankylässä kodissa, jonka seinien sisään rakentui perhe ja elämä. Puolisonsa Veijon kanssa Eila kerkesi olla naimisissa 39 vuotta ennen tämän menehtymistä. Pariskunnalle syntyi vuonna 1988 poika, Vesa-Pekka. – Meidän poikamme Vesa-Pekka on opettaja. Hänhän sanoi jo 13-vuotiaana, että hänestä tulee opettaja. Koitettiin kovasti sanoa, että lähde tekniselle puolelle, kun se oli hänelle helppoa, mutta ei – hän sanoi, että hänestä tulee opettaja. Vaikka harva teini tietää, miksi isona ryhtyy, piti Vesa-Pekka päänsä ja opiskeli itsensä opettajaksi. – Minähän häntä kiusaan edelleen ja kyselen, että no vieläkö olet unelma-ammatissasi. Ei hän vielä ole ainakaan uskaltanut sanoa, että ei ole, Eila vitsailee. – Voisin kyllä kuvitella, että hän on ihan omalla alallaan, hän on sen oloinen ihminen. Eilalle hänen elämänsä suurimpia saavutuksia ovat fiksu poika sekä se, että on saanut elää onnellista elämää. – Olisi kai tässä voinut neljän-viiden vuoden aikana jäädä vaikka sängynpohjalle makaamaan. Viisi vuotta sitten oltiin ensin äitini kuolinvuoteen vierellä ja vuosi siitä oltiin jo Veijon kuolinvuoteen vierellä. Veijo sairasti tietoisesti vain 7 viikkoa. Puolison menehtymisen jälkeen Eila oli kaksi viikkoa kotona, tarttui puhelimeen ja ilmoitti tulevansa takaisin töihin. – Olisinhan minä voinut jäädä vatvomaan. Työyhteisö ja oma tiimi ovat kyllä kannatelleet – yhdessä on itketty ja naurettu, Eila kiittelee. – Ajattelen aina niin, että lasi on puoliksi täysi. Minulle on sanottu, että sinä petyt hirveästi, kun olet niin optimistinen, mutta en minä pety, kun ajattelen, että näin sen vain piti mennä. VAPAA-AJALLAAN EILA viihtyy mökkeillen, kulttuuria kahmien sekä käsillään tehden. – Kädentaitopiiri on tosi tärkeä. Syksystä 1988 saakka olen kerran viikossa kulkenut piirissä Rastilassa, entisellä Ranta-Rastilla ja aiemmin Rannankylän koululla. Se on sellainen meidän rannankyläläisten naisten juttu. – Kaiken maailman käsitöistä tykkään kokeilla uusia juttuja, ja keramiikkaa olen harrastanut myös aika pitkään. Kädet savessa on ihana tunne. Oma mökki vetää Eilaa myös vahvasti puoleensa. Kotoa mökille on matkaa kaikki 400 metriä. – Se on ihanteellisella paikalla sopivan matkan päässä: sinne on helppo ja ihana mennä. Rantapaikan Veijo peri aikanaan vanhemmiltaan, kun he joutuivat omista kiinteistöistään luopumaan iän myötä. Eilan appi täytti helmikuussa jo 98 vuotta. Anoppi, Eilamummo, nukkui pois helatorstaiaamuna 95-vuotiaana. – Kun Veijo oli vielä täällä, niin maalis-huhtikuun vaihteessa rupesi mökillä sauna lämpenemään joka ilta ja syyslokakuun vaihteessa saunanlämmitys siirtyi takaisin kotiin. Olen pitänyt sitä perinteenä. Hänen kanssaan olen oppinut saunomaan, ja vaikka joka ilta en saunaa lämmitäkään, niin mökillä lämpiää taas sauna. Kesät Eila kertoo likimain asuvansa järvessä. – Talven käyn avannossa ja sitten siirryn uimaan mökkirantaan. Viimeiset kymmenen vuotta olen viihtynyt järvessä suppilaudalla. Keksin, että haluan suppilaudan ja puolisoni nauroi, että vanha akka ja suppilauta! Ekaa kertaa kun oli hirveän tuulinen ilma ja matala ranta, niin sillä suppilaudallahan pystyi hakemaan syvältä noin kahdeksan sankollista vettä. Tuli palaute, että olipa aika hyvä ostos, Eila hymähtää. Eila arvelee, että eläkeläisen arki tulee täyttymään omista harrastuksista ja varmasti myös talkootöistä. – Varmaan talkoojuttuja ja -porukoita eläkepäiville löytyy. On ystäväporukoita, joiden kanssa käydään taidejutuissa, on niitä, joiden kanssa mennään katsomaan musikaaleja ja on niitä, joiden kanssa tehdään käsillä ja sitten vielä niitä, joiden kanssa parannetaan maailmaa. Ei se yksinäistä tule olemaan, vaikka jääkin kotiin – itsestä se on kiinni! Tänä keväänä viimeiset esikoululaiset ponnistivat koulumaailmaan Eila-open opit mukanaan. Ajattelen aina niin, että lasi on puoliksi täysi. Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 9 Tervetuloa kesäasukastapaamiseen la 28.6.2025 klo 18 keskustelemaan ja kuulemaan ajankohtaisista aiheista risteilyn lomassa. Ohjelmassa mm. kyläkohtaisia esittelyjä kylien tapahtumista ja toiminnasta, kylävisa, kaupungin ja Pyhäjärven Kehitys Oy:n tervehdykset sekä mukavaa yhdessäoloa. Kahvitarjoilu. Risteilyn kesto on kaksi tuntia. Osoite Tikkalantie 2. Pyhäjärven kyläneuvosto ja Pyhäjärven kaupunki H e as ka ! Iltatorit Makasiinitorilla keskiviikkoisin 11.6.–6.8. klo 18-20 Tervetuloa! Katso lisätietoa www.pyhajarvi. /tapahtumat Pysy kärryillä! Tilaa lehti! Paikkakunnan kuulumiset luet tuoreeltaan digilehdestä pyhajarvensanomat.fi Tunti miehille klo 21-22. Vaskikellonpolku 7, 86800 Pyhäsalmi Järjestäjä pidättää oikeudet ohjelmanmuutoksiin. PYHÄSALMEN SUURLAVAN KESÄ Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Liput 20€, alle 20v. 10€ 2025 Ti 10.6. Sinitaivas, Guns Rosor Ti 17.6. Kari Hirvonen & Onnentähti, Haave-Orkesteri Ti 24.6. Sami Rosholm & Sävel, Armi Tenkula & Afrikan tähti Ti 1.7. Hurma, Peltolan Pojat Ti 8.7. Taikakuu, Pia Lång Duo Ma 14.7. Tango-ilta (klo 19-01) : Teemu Roivainen & Energia, Iskelmämestari v. 2022 Kyösti Lindeman, Pekka Juntusen Iskelmäorkesteri, Iskelmälegenda Juha Vartiainen, (klo 19-23) Ti 15.7. Kiuruveden Iskelmäviikon avajaiset (klo 19-01) : Kyösti Mäkimattila yhtyineen, Iskelmän mestarit v. 2024 Johanna Tuominen, Joonas Berg, Pekka Juntusen Iskelmäorkesteri Ti 22.7. Guns Rosor, Johanna Rantsi & Mojova Ti 29.7. Yölintu & Simo Silmu, Ari Salo Ti 5.8. Kaija Lustila & Rubiini, Kanava-yhtye Ti 12.8. Leif Lindeman & Rosette, Pia Lang Duo Ti 19.8. PNP, Keiski Ti 26.8. (klo 19-23) Saija Tuupanen & eXmiehet Naistentanssi kl 19-24 Konsta Hietanen Konsta Hietanen Jami Faltin Jami Faltin Johannes Piste Johannes Piste Tyyne Kettunen Tyyne Kettunen Tatu ja Patu Tatu ja Patu RockBand from Hell RockBand from Hell Teemana: Juurille | Makasiinitori, Antintie 4 Kihupäivät 11.-12.7.2025 Tapahtumiin vapaa pääsy! Tarkempi ohjelma: www.kihut.fi SU 6.7. klo 13 Runon ja suven päivän esitys: Rakas Yks´ mummu Seurakuntakeskuksella MA 7.7.-KE 9.7. klo 10-14 Teatterileiri alakouluikäisille Perinnepihalla. Ilmoittautuminen viim. 1.7. p. 040-7280348 TI 8.7. klo 19 Naistentanssit Pyhäsalmen suurlavalla KE 9.7. klo 18-20 Iltatori TO 10.7. klo 18-20 Kihumölkky Ikosen koulun pihalla Kihu iik lla Kihutori avoinna klo 16-23 Klo 16 alkaen: Haastatteluja Musiikkia Juha-Pekka Rusanen & Jari Puhakka Kaupungin puhe Kihurauhan julistus Vakio-ja latinalaistanssien soolotanssia, Ella Jääskeläinen Klo 17.30 alkaen: Laula kanssain: yhteislaulua Jari Puhakan säestyksellä Vanhojen ajoneuvojen kulkue Pyhäjärven Naisvoimistelijat Tanssiopisto Uusikuu Klo 20.15 Konsta Hietanen Klo 22 Jami Faltin Kihutori avoinna klo 10-20 Klo 10 Tatun ja Patun Outo uninäytelmä VPK:n salissa Helluntaiseurakunnan laulutuokio Johannes Piste Vohvelikilpailu Mestarit lavalla: Pohti Ski Teamin SM-viestisankarit Klo 13 Kihuset: mm. palkitsemiset Klo 14.30 Tyyne Kettunen Stand up-show Klo 15.30 KAIHO Klo 17 Kulttuurin ja urheilun palkitsemiset Klo 19 Rock Band from Hell Perjanaina 11.7. Lauanaina 12.7. Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 10 Voikukat puhkesivat kukkaan ja muuttolinnut toivat kesän tullessaan! Pyhäjärven kesässä tapahtuu. Tässä menovinkkejä kesäkuulle. Viikko 23 Ke 4.6. Pyhäjärven Sanomien kesänavaus Ti 3.6. – ke 30.6. Kirjastolla Enrico Mazzonen taidenäyttely: Muistin hauras valo Pe 6.6. Jokikylän kioskilla karaoketanssit Pe 6.6. Perjantaibingo Marjoniemessä La 7.6. Tenniksen starttikurssi Honkavuoren tennishallilla Su 8.6. Kotiseutumuseo Makasiini avoinna Su 8.6. Kesälaulajaiset Pyhän Annan Kirkossa Viikko 24 Ma 9.6. Yleisurheilukoulu urheilukentällä Ti 10.6. Naistentanssit Suuravalla Ti 10. – to 12.6. Lasten päiväleiri, järj. kaupungin nuorisoja liikuntapalvelut, seurakunta ja 4H Ke 11.6. Pohdin ikärit urheilukentällä Ke 11.6. Iltatori, Rotaryt ja Hiijjen pelimannit To 12.6. Gospeljumppa seurakuntakeskuksella Pe 13.6. Pihan risut biohiileksi, Ruotasen urheilukenttä (Biohiilen aika -hanke, MSL ja Ruotasen kyläyhd.) Pe 13.6. Yömelonta, ilmoittautuminen 6.6. mennessä. Lue lisää sivulta 26. Pe 13.6. Avoimet kylät päivän etkot Jokikylällä Pe 13.6. Perjantaibingo Marjoniemessä La 14.6. Avoimet kylät päivä Hiidenkylällä La 14.6. Avoimet kylät päivä Kuusenmäellä La 14.6. Soitellen suveen, Kahvila Karnevaali La 14.6. Valtakunnallinen Veteraaniajoneuvopäivä, Kahvila Karnevaali Su 15.6. Kotiseutumuseo Makasiini avoinna Su 15.6. Niittyrannan kotieläinpiha avautuu. Viikko 25 Ma 16.6. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Ma 16.6. Yleisurheilukoulu urheilukentällä Ma 16.6. Mölkkyä Ikosen kentällä, Eläkeliitto Ma 16.6. – to 19.6. Lasten yöleirit, järj. kaupungin nuorisoja liikuntapalvelut, seurakunta ja 4H Ti 17.6. Kalajokilaakson iltarastit Hiidenhovi/Pitkäkangas Ti 17.6. Naistentanssit Suurlavalla Ke 18.6. Pohdin ikärit urheilukentällä Ke 18.6. Erityisryhmien juhannustanssit Suurlavalla, Järj. Aurinkoranta-Koti Ke 18.6. Iltatori Pe 20.6. Perjantaibingo Marjoniemessä Pe 20.– su 22.6. Marjoniemen juhannus Su 22.6. Kotiseutumuseo Makasiini avoinna Su 22.6. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Viikko 26 Ma 23.6. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Ma 23.6. Yleisurheilukoulu urheilukentällä Ti 24.6. Naistentanssit Suurlavalla Ke 25.6. Pohdin ikärit urheilukentällä Ke 25.6. Iltatori, Pyhäjärven Naisvoimistelijat To 26.6. – pe 27.6. Eräleiri Korhosenniemessä, Järj. 4H, Luonnossa oppien -hanke ja seurakunta Pe 27.6. Jokikylän kioskilla karaoketanssit Pe 27.6. Perjantaibingo Marjoniemessä Pe 27.6. – su 29.6. Helluntaiseurakuntien lasten leiri Su 29.6. Kotiseutumuseo Makasiini avoinna Su 29.6. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Viikko 27 Ma 30.6. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Ma 30.6. Yleisurheilukoulu urheilukentällä Ma 30.6. Mölkkyä Ikosen kentällä, Eläkeliitto Pääskysestä ei päivääkään! Avoimet kylät Taidetta kirjastolla Iltatorilla tavataan! Nyt tanssimaan! Keskikesän juhlaa KESÄKUUSSA VIETETÄÄN jo yhdettätoista kertaa valtakunnallista Avoimet kylät -päivää. Pyhäjärven kylistä Jokikylällä otetaan varaslähtö tapahtumaan Avoimet kylät päivän etkojen merkeissä perjantaina 13. kesäkuuta. Jokikylän kioskilla on silloin ohjelmassa karaokelaulua ja tanssia sekä leikkimielistä kisailua riimunheiton, tonkkumin ja tikanheiton parissa. Muurinpohjaletut ja makkarat paistuvat. Lauantaina Hiidenkylän Avoimet kylät -tapahtuman ohjelmassa on muun muassa erilaisia pihapelejä, ilmakivääriammuntaa ja onnenpyörän pyörittelyä. Kuusenmäen seurantalolla elvytellään lauantaina perinteisiä taitoja, kuten päreen höyläystä ja punamultamaalin keittoa, karjalanpiirakan leivontaa. Näytillä on vanhoja autoja ja traktoreita ja myynnissä Kuusenmäen sekä Heittola-Komujen kirjoja. PYHÄSALMEN SUURLAVAN tanssikausi pyörähti käyntiin jo toukokuussa. Suurlavalla järjestetään kesän ajan tiistai-illan naistentansseja elokuun viimeiseen tiistaihin saakka. Maanantaina 14. heinäkuuta Pyhäsalmen Suurlavalla järjestetään tangoilta ja tiistaina 15. heinäkuuta Kiuruveden Iskelmäviikkojen avajaistanssit. AURINKORANTA-KOTI OY järjestää Pyhäsalmen suurlavalla erityisryhmien juhannustanssit keskiviikkona 18. kesäkuuta. Esiintyjinä ovat Pauli Raivio ja Sari Turpeinen. 8D-luokka pitää tansseissa puffettia. Tapahtumaan toivotaan ennakkoilmoittautumisia Aurinkoranta-Kodin Jussi Manniselle. Tapahtuman lipputuotto lahjoitetaan nuorisotoimelle. Keskiviikkoisin Makasiiniltatorilla järjestettävät iltatorit starttaavat tänä kesänä 11. kesäkuuta. Kesäkuussa italialaisen Enrico Mazzonen Muistin hauras valo -näyttely kirjastolla käsittelee ikääntymiseen liittyvää haurautta, hämmennystä ja muistojen rapistumista. JUHANNUSAATTONA EMOLAHDEN leirintäalueella syttyy kokko iltayhdeksältä. Emolahti Campingin juhannusjuhlissa orkesteri tanssittaa ja karaokelaulut soivat. Lapsille on ohjattua toimintaa. Marjoniemessä juhannusaattona bingoillaan ja lauletaan karaokea. Rantasauna ja savusauna lämpiävät. Perjantaina rantalavalla esiintyy Vahtera ja lauantaina Eppu Normaali -coverbändi Deliriun Tremens (rantalavalle pääsymaksu). Jenna Qvick Jenna Qvick Erkki Böhme Jaana Koski Enrico Mazzone Teksti: Jaana Koski Tämä on kooste löytämistämme ja meille ilmoitetuista tapahtumista. Laita päivämäärä kalenteriin ja etsi tarkemmat tiedot lehden ilmoituksista ja muista tiedotuskanavista. Kesäkuu Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 11 Kesäkuu rj ! 33 €/3kk tilaus Sisältää digija paperilehden. Tarjous voimassa kesäkuun 2025 loppuun. Tilaus suoraan verkkosivuiltamme: https://pyhajarvensanomat. / tee_tilaus/ Siunausta suveen! Pyhän Ristin kirkossa Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 10 Su 22.6. klo 18 luomakunnan messu kirkkopihassa Heinäkuussa kesäillan musiikkihartaudet torstaisin klo 19 La 2.8. klo 14 Parkkiman kesäkuoron konsertti Seurakunta mukana Kihuilla To 10.7. klo 12-15 Pappilan pop up -kesäkahvila leirikeskuksessa Perjantaina ja lauantaina tavataan toritapahtumassa Su 13.7. klo 10 torijumalanpalvelus www. pyhajarvenseurakunta.fi Ni yr n a ko i l npi a Avoinna 15.6.-3.8.2025 Auki su & ma klo 12-16 (Pääsymaksu 8€, alle 2v ilmaiseksi) Muina aikoina ajanvarauksella. -Räätälöidyt vierailut -Vankkuriajelut -Talutusratsastus Eläinpalvelut Hanta Halonen Puronperäntie 112 86800 Pyhäsalmi p. 0400 827284 Te v t l a Ni yr n a t u t ma n ki e h n ja i m s akk i i e ä mi n! Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 12 kaupanvahvistaja, mti, LKV kaupanvahvistaja.manninen@gmail.com p. 044 350 0496 Pyhäjärven asiakirjapalvelu Ky ja ABC Pyhäjärvi lähituotemyymälästä Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 781 770, gsm 050 526 9897 Asematie 4, Pyhäsalmi p. 044 5892 963 PARTURI-KAMPAAMO Kaisa Leikkaukset, värit, permanentit, kampaukset Puh. 050 3471 937 Pyhäsalmi, Tervetuloa! Heinäkuussa kihustellaan Heinäkuussa tapahtumakesä on kuumimmillaan. Kesän kovin tapahtumasuma keskittyy Kihuviikolle. Kihut kutsuu juurille MONI AJOITTAA kotiseutuvierailunsa Pyhäjärvelle Kihupäivien mukaan. Heinäkuun toinen viikko eli kihuviikko huipentuu varsinaisiin Kihuihin, jotka kokoavat perjantaina ja lauantaina kansaa Makasiinitorille. KIHUPERJANTAINA JULISTETAAN kihurauha. Makasiinitorin lavalla nähdään Juha-Pekka Rusanen ja Jari Puhakka, Konsta Hietanen, Jami Faltin sekä Tanssiopisto Uusikuun ja Ella Jääskeläisen tanssia. Ohjelmassa on myös vanhojen ajoneuvojen kulkue. KIHULAUANTAINA VPK:N salissa nähdään Linnateatterin esittämänä Tatun ja Patun outo uninäytelmä. Kihuvieraat pääsevät äänestämään parasta Kihusukkamallia. Kilpaa käydään myös herkullisimmasta vohveliannoksesta. Kihusilla kuullaan kuka on vuoden Positiivisesti Poikkeava Persoona ja ketä muita palkitaan. Eläkeläinen ja terveyspalveluiden suurkuluttaja Tyyne Kettunen Siilinjärveltä hauskuuttaa yleisöä. Makasiinitorin lavalle nousevat Johannes Piste, Kaiho ja Rock Band from Hell. Pohti SkiTeam Pyhäjärven SM-viestin mitalisankareitakin siellä nähdään. OHEISOHJELMAAKIN ON paljon tarjolla. Esimerkiksi kihuperjantaina satamassa esiintyy Jesse Henrik Eemeli ja kihulauantaina satamassa järjestetään Kaislaranta Rokki. Elokuvaelämyksiä KESKIYÖN AURINGOSTA ikuisuuteen on Paola Suhosen ohjaama ja käsikirjoittama Road Movie, joka on kuvattu 16 mm filmille. Elokuvan on tuottanut Ivana Helsinki Cinema. Vuosina 2025 ja 2026 elokuva kiertää 60 paikkakunnalla, kullakin yhden näytöksen verran. Esityspaikkoja ovat esimerkiksi seuraintalot, työväentalot, kylätalot, vanhainkodit, vankilat, vanhat hylätyt elokuvateatterit ja leirintäalueet. Pyhäjärvellä elokuva esitetään kaivoksen ruokalan elokuvasalissa. Esitykseen on vapaa pääsy, mutta ennakkoilmoittautumista edellytetään, koska paikkoja on rajallisesti. Tapahtuman järjestää Ruotasen kyläyhdistys. St. Lake Cruising VIIME KESÄNÄ ensimmäistä kertaa järjestetty autoharrastajien kokoontumisajo – St. Lake Cruising & Meet saa jatkoa lauantaina 26. heinäkuuta. Tapahtuman järjestää Pyhäjärven Laivaristeilyt Oy. Viime vuonna tapahtumaan osallistui järjestäjän arvion mukaan noin parisataa autoa ja yleisöä saapui paikalle noin 1500. Ivana Helsinki Cinema / Paola Suhonen Taru Kyllönen Taru Kyllönen Teksti: Jaana Koski Tekemistä lapsille POHTI JÄRJESTÄÄ lapsille ikäreitä eli urheilukisoja maanantaisin, paitsi Kihuviikolla, jonka keskiviikkona järjestetään Hippokisat. Tänä kesänä kilpailemisen lisäksi pääsee myös harjoittelemaan lajeja yleisurheilukoulussa maanantaisin. Pyhäjärven kesä tarjoilee lapsille useampia leirejä. Kihuilla on lapsille omaa ohjelmaa, kirjasto järjestää tapahtumia ja Niittyrannan kotieläinpihalla pääsee tutustumaan kesyihin eläimiin. Taru Kyllönen Mummun puutarhassa Kirjastolla on heinäkuussa perikunnan kokoama näyttely Vieno Salon teoksista, joiden inspiraationa on toiminut rakkaus kukkiin ja puutarhaan. Jaana Koski POLTTOPUUTA! 0400 391507 Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 13 A rjan RUOKALA JA PITOPALVELU 08 781869 Toipilaspolku 3, 86800 Pyhäsalmi 08 782100 Ollintie 11 A, Pyhäsalmi, dentiikka. Tervetuloa paikalisen ja vihtyisä n hamashoiton. Oleme avoina koko kesän! AJANVARAUS: MA-PE 8-17, LA 9-15 MA-PE 8-17, LA 9-15 Ollintie 9, p. 08-780 062 Pyhäjärven apteekki Pyhäjärven apteekki palvelee kesällä palvelee kesällä Tarjolla maksuttomia pikameikkauksia. Tule & ihastu Bellapierre mineraalimeikkisarjaan ja SHIR ihonhoitotuotteisiin. Ter eul a! Su i u men aikka Pyhäsalmen keskustassa! Kara ke pe-la 22-03! Ollintie 17, 040 5133 360 Viikko 27 Ti 1.7. – to 31.7. kirjastolla Vieno Salon näyttely: Mummun puutarhassa (voi jatkua myös elokuussa) Ti 1.7. Naistentanssit Suurlavalla Ke 2.7. Pohdin ikärit urheilukentällä Ke 2.7. Iltatori, Liittoperän kylätoimikunta ja Lohvan kyläyhdistys To 3.7. Kesäillan musiikkihartaus Pyhän Ristin kirkossa Pe 4.7. Jokikylän kioskilla karaoketanssit Pe 4.7. Petjantaibingo Marjoniemessä La 5.7. Pyhäsalmi Mine -yöuistelu Kalasatamassa La 5.7.–Su 6.7. Valokuvanäyttely Latvaset 60-v Su 6.7. Kotiseutumuseo Makasiini avoinna Su 6.7. Rakas Yks’ mummu –pienoisnäytelmä Pyhän Annan kirkossa Su 6.7. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Viikko 28 – Kihuviikko Ma 7.7. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Ma 7.7. Porrasjuoksuviesti Honkavuorella Ma 7.7. Yleisurheilukoulu urheilukentällä Ma 7.7. – ke 9.7. Teatterileiri alakouluikäisille (ilmoittautuminen 1.7. mennessä) Ti 8.7. Naistentanssit Suurlavalla Ke 9.7. Hippokisat Ke 9.7. Iltatori Pyhäjärven Eläkeläiset To 10.7. Mölkyn pitäjänmestaruuskisat Ikosen kentällä (Eläkeliitto) To 10.7. Pappilan Pop-up kesäkahvila leirikeskuksella To 10.7. Kesäillan musiikkihartaus Pyhän Ristin kirkossa Pe 11.7. – la 12.7. Kihupäivät (ilmoitus sivulla 9) Pe 11.7. Jokikylän kioskilla karaoketanssit Pe 11.7. Laivasatamassa Jesse Henrik Eemeli Pe 11.7. Perjantaibingo Marjoniemessä La 12.7. Kaislaranta Rokki laivasatamassa Su 13.7. Torijumalanpalvelus Su 13.7. Ollintuokio Su 13.7. Keskiyön auringosta ikuisuuteen -elokuvan esitys Ruotasella (lisätietoa edellisellä sivulla) Su 13.7. Heittolan Komujen sukujuhla ja -kokous (ennakkoilmoittautuminen) Su 13.7. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Viikko 29 Ma 14.7. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Ma 14.7. Yleisurheilukoulu urheilukentällä Ma 14.7. Mölkkyä Ikosen kentällä, Eläkeliitto Ma 14.7. Tangoilta Suurlavalla Ti 15.7. Kiuruveden Iskelmäviikon avajaistanssit Suurlavalla Ke 16.7. Lastentapahtuma kirjastolla – tutustutaan lajeihin Ke 16.7. Pohdin ikärit urheilukentällä Ke 16.7. Iltatori, Eläkeliitto To 17.7. Kesäillan musiikkihartaus Pyhän Ristin kirkossa Pe 18.7. Jokikylän kioskilla karaoketanssit Pe 18.7. Perjantaibingo Marjoniemessä Su 20.7. Kotiseutumuseo Makasiini avoinna Su 20.7. Yleinen mäskionkikilpailu Pyhäjoen Niskalla, Pyhäjärven Pilkkijät Su 20.7. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Viikko 30 Ma 21.7. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Ma 21.7. Yleisurheilukoulu urheilukentällä Ti 22.7. Naistentanssit Suurlavalla Ke 23.7. Pohdin ikärit urheilukentällä Ke 23.7. Iltatori, Hiidenkylän kyläyhdistys To 24.7. Kesäillan musiikkihartaus Pyhän Ristin kirkossa To 24.7. Yleinen laiturionkikilpailu Hotellin rannassa, PyPi&KiVa cup 1/4 Pe 25.7. Jokikylän kioskilla karaoketanssit Pe 25.7. Perjantaibingo Marjoniemessä La 26.7. St. Lake Cruising & Meet Su 27.7. Kotiseutumuseo Makasiini avoinna Su 27.7. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Viikko 31 Ma 28.7. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Ma 28.7. Mölkkyä Ikosen kentällä, Eläkeliitto Ti 29.7. Naistentanssit Suurlavalla Ke 30.7. Iltatori, Pyhäjärven nuorisoseura ja Pyhäjärven sydänyhdistys Heinäkuu Tämä on kooste löytämistämme ja meille ilmoitetuista tapahtumista. Laita päivämäärä kalenteriin ja etsi tarkemmat tiedot lehden ilmoituksista ja muista tiedotuskanavista. A linan konditoria • Leivonnaiset • Tilausleivonta 040 180 4928 alinankonditoria@ gmail.com Lounas TI-TO klo 11 -16 Sekä paljon muuta kesään mekot, legginsit, uimapuvut sekä muut mukavat asut. TI-PE 10-17, LA 10-14 Joustavaa ja mukavaa kaupankäyntiä! Pieni kahvila palvelee! Tervetuloa ostoksille! Kesän mukavat ohuet hengittävät puuvilladenim FARKUT Väljempi lahjemalli 49, 95€ Kapeampi lahjemalli 39, 95€ Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 14 Vielä on kesää jäljellä Syksyä kohti kuljettaessa tapahtumien tahti vähitellen hiipuu. Elokuun pimenevien öiden myötä tapahtumien kesä huipentuu venetsialaisten juhlintaan. Venetsialaiset ELOKUUN VIIMEISENÄ viikonloppuna vietetään veneilyja mökkikauden päätösjuhlaa, venetsialaisia. Pimenevää iltaa valaistaan lyhdyillä, koristevaloilla ja ilotulituksilla. Pyhäjärvellä tätä tulen, veden ja valon juhlaa vietetään ainakin Marjoniemessä ja laivarannassa. MARJONIEMI CAMPINGISSÄ Venetsialaisia voi viettää perjantaista 29. elokuuta sunnuntaihin 31. elokuuta. Rantasauna ja savusauna lämpiävät perjantaina ja lauantaina ja rantalavalle on vapaa pääsy. Perjantai-iltana bingoillaan, rantalavalla esiintyy Leevi and the Leavings Tribuutti ja rannalla poltetaan venetsialaiskokko. Lauantaina Marjoniemen rantalavalla esiintyy Oliver ja kesäkausi päättyy ilotulitukseen. PYHÄJÄRVEN LAIVARISTEILYT Oy järjestää lauantaina 30. elokuuta Venetsialaiset laivarannassa. Esiintyjinä on alkuillasta Eeppi Ursin, loppuillasta Kehä -yhtye sekä DJ MarGo. Mitä muualla? Kärsämäki La 14.6. – to 31.7. ARS Kärsämäki taidenäyttely La 5.7. – su 13.7. Kärsämäki-päivät To 31.7. – la 2.8. Musiikkia Paanukirkossa La 2.8. Tarinaniskennän SM Siikalatva Pe 13.6. – su 15.6. Kuteita ja loimia, Pentti Haanpään tarinoita pelimannimusiikilla Pe 13.6. – la 14.6. Uljua Fest Kiuruvesi La 7.6. Tour de Koivujärven ympäripyöräily Pe 20.6. Juhannusjuoksu ja -tanssit Koivujärven Rantaterassilla Ke 2.7. – ke 30.7. Niskavuoren Heta, Kesäteatteri Eerola Ke 16. – su 20.7. Iskelmäviikko Iisalmi Pe 15. – 16.8. Koljonvirran Rompepäivät To 5.6. – la 7.6. Lainsuojattomat-festivaali Pe 1.8. – la 2.8. Runni rock Pihtipudas Pe 25.7. Kolima Live Goes Kaakkuri Reisjärvi Pe 11.7. – ke 16.7. Rockmusikaali: Vuonna 85 Pe 5.7. Peura Trail -polkujuoksutapahtuma Pe 8.8. Kreisi 24 h -juoksutapahtuma Haapajärvi Pe 27.6. Vesterinen yhtyeineen Ronkaalan pesäpallostadionilla Nivala Pe 4.7. Aseman Puistopiknik Pe 4.7. – su 13.7. Kapinaviikko Haapavesi Pe 13. – su 15.6. Saarifest -kantrimusiikkifestivaali To 26. – la 28.6. Haapavesi Folk Music Festival Oulainen Pe 4. – su 6.7. Wanhan Woiman päivät Ylivieska Pe 13. – la 14.6. Sun Pampas Elokuu Viikko 31 Pe 1.8. Perjantaibingo Marjoniemessä La 2.8. Parkkiman Laulumiesten konsertti (pääsymaksu) Su 3.8. Niittyrannan kotieläinpiha avoinna Viikko 32 Ti 5.8. Naistentanssit Suurlavalla Ke 6.8. Iltatori, Pyhäjärven MLL To 7.8. Yleinen laituripilkkikilpailu Hotellin rannassa, PyPi&KiVa cup 3/4 To 7.8. Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin kesäpäivät Suurlavalla Pe 8.8. Perjantaibingo Marjoniemessä Viikko 33 Ma 11.8. Mölkkyä Ikosen kentällä, Eläkeliitto Ti 12.8. Naistentanssit Suurlavalla Viikko 34 Ti 19.8. Naistentanssit Suurlavalla Pe 22.8. – su 24.8. FVWA Pohojosen kesäkauden päättäjäiset Marjoniemessä Viikko 35 Ma 25.8. Mölkkyä Ikosen kentällä, Eläkeliitto Ti 26.8. Naistentanssit Suurlavalla Pe 29.8. – la 30.8. Marjoniemen Venetsialaiset La 30.8. Sataman Venetsialaiset Kuorolaulu raikaa Nappaako kala? PARKKIMAN LAULUMIEHET toteuttaa taas, jo perinteeksi muodostuneen kesäleirinsä Pyhäjärvellä. Vierailunsa yhteydessä Ylioppilaskunnan Laulajista ja Laulu Miehistä koottu kuoro esiintyy lauantaina 2. elokuuta Pyhän Ristin kirkossa. Ohjelmassa on sekä perinteisiä mieskuorolauluja, että uusia sovituksia. Konsertissa esiintyy myös kolme kvartettia. Kuoroa johtaa Matti Hyökki. Konserttiin on pääsymaksu. PYHÄJÄRVEN PILKKIJÖIDEN kilpailukausi kestää elokuulle saakka. Pyhäsalmi Mine -yöuistelu uistellaan 5.–6. heinäkuuta Emoniemen kalasatamassa. Yleinen mäskionkikilpailu pidetään Pyhäjoen Niskalla 20. heinäkuuta. PyPi & KiVa Cupin neljästä osakilpailuista Pyhäjärvellä järjestetään kaksi – yleinen laituripilkkikilpailu hotellin rannassa 24. heinäkuuta sekä 7. elokuuta. Kiuruvedellä järjestetään osakilpailut 31. heinäkuuta ja 14. elokuuta. Minna Montonen Kaarina Julkunen Parkkiman Laulumiehet Teksti: Jaana Koski Tämä on kooste löytämistämme ja meille ilmoitetuista tapahtumista. Laita päivämäärä kalenteriin ja etsi tarkemmat tiedot lehden ilmoituksista ja muista tiedotuskanavista. Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 15 A.Taskinen Traktoriurakointi 040 562 5438 Juha Siika-aho Maatalouskoneurakointi 0400 584 986 Pyhäsalmi KAIVINKONEPALVELU H.LAITILA OY 040 547 5457 • Metsänparannustyöt • Ojitukset • Mätästykset • Penkkatien teot • Energiapuun teko • Muut kaivinkonetyöt Eskoperäntie 82, 86800 Pyhäsalmi SIISKOSEN SORA 040 554 6021 • KUNNOSSAPITO • KULJETUKSET p. 040 172 4929 Oy Oy Metsäkoneurakointia Metsäkoneurakointia p.0400-381 016 p.0400-381 016 044 236 0571 mkaurakointi@gmail.com 86800 Pyhäsalmi • Kuljetuspalvelut • Nosturija nostokorityöt • Henkilöstövuokraus • Puunkaato ja kantojyrsintä • Vaihtolavat • Lokaja imuautopalvelut • Rakennuspalvelut • Remontit • Kiinteistönhoitotyöt • Talonmaalaus • Sammaleenpoistot Moni muukin homma onnistuu! Joni 050 5311 699 Tero 040 7066 650 pyromenoy@gmail.com PYHÄJÄRVEN OSAKASKUNTA TIEDOTTAA Pyhäjärven vesistöjä hoidetaan: • Istutuksin, yhteisarvoltaan n. 20 000€/vuosi • Vähempiarvoisen kalan pyynti (30-50tn/vuosi) • Vesikasvustojen niitto • Erillisiä kunnostushankkeita LISÄTIETOJA Pyhäjärven osakaskunta Juha Tikka 0400 187 121 Tarja Manninen 044 3500496 Tapani Liuska 040 560 9107 Pyhäjärven pilkkijät, Matti Rantonen 040 706 8575 www.pyhajarvenkalastusalue. PYYNTIRAJOITUKSET Maantienja rautatiesiltojen välinen alue sekä siltojen ympäristö rauhoitettu koko vuoden. Alueella on sallittu onkiminen, pilkkiminen, virvelöinti ja tuulastus. Pyhäjoen virkistyskalastusalueella saa kalastaa vain sinne erikseen myytävillä luvilla. Ravustus kielletty Pyhäjärvessä sekä Komujoessa istutusten vuoksi. Komujoki ja Komujoen edusta Pyhäjärvessä rauhoitettu kokonaan kalastukselta. KATISKAPYYNTI Pyhäjärven osakaskunnan alueella. Pyynti edellyttää seuraavaa: • Valtion kalastuslupamaksu suoritettu (18-70v) • Vesialueen omistajalle suoritettu perusmaksu Katiskapyynti on vapautettu pyydysyksikkömaksuista seuraavin ehdoin: Kaikki katiskaan uineet (poislukien rauhoitetut), myöskin vähempiarvoiset kalat, korjataan talteen, eikä lasketa vesistöön vaan valitaan niille jokin muu tarkoituksenmukainen jatkotoimenpide. Tällä toiminnalla vähennetään vesistön kuormitusta ja rajoitetaan vähempiarvoisen kalakannan voimistumista. Katiska on merkittävä kuten muutkin seisovat pyydykset (KL33§ ja 39§)mukaisin selvin merkein. (KA 16§0) ohjeistaa että seisovat pyydykset merkitään lippukohoin. Kalatalousalueekka on vuokrattavana 2kpl Bajamaja-käymälää sekä Push Up-teltta 6x3m! Hiidenkylälle suunnitteilla jäähilekone, lisätiedot kotisivulta. ALAMITTARAJAT: Kuha 42cm, harjus 35cm Eväleikattu taimen 50cm (Rasvaevällinen rauhoitettu) Verkon solmuväli rajoitukset Pyhäjärvessä on verkon solmuvälin alaraja on 50mm pyydettäessä 10m syvemmiltä vesiltä. Ei koske muikkuverkkoa. Ajalla 1.7.-31.8. sallitaan pyynti verkolla, jonka solmuväli on vähintään 40mm. Verkkokalastuksessa tarvittava pyydysmerkkimäärä on 30m pituusportain ja 3m korkeusportain. Muista kalastuslain mukainen merkintä: liput, merkit, yht. tiedot, heijastin. Pyhäjoen yläosalla on kalastuslain 54§ onginta-, pilkintä ja viehekalastuskielto (LAPELY/1854/2024) Erillinen Pyhäjoen yläosan virkistysalue (n. 8km) tarjoaa elämyksiä virvelöintiin , uisteluun ja perhoiluun Pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta (1-4kg) istutetaan koko kesän. Kaikki lupatuotot käytetään istutuksiin. Jokivarressa kota-, ja grillikatos, laavuvarustuksella varustettuja taukoja nuotiopaikkoja. Närpiön paikka on poistettu. Liikenteelliset yhteydet sekä maantien kautta että Pyhäjärven vesistöä pitkin Junttiselän kautta jokiniskalle. Alueen karttoja saatavissa luvanmyyjiltä. Virkistysalueelle lupia myyvät: Vaskikello Jokikylän kioski www.kalakortti.com SEO Pyhäsalmi KALASTUSLUPAJÄRJESTELMÄ www.pyhajarvenkalatalousalue. Luvan myyjät SEO Pyhäsalmi www.kalakortti.com (Vieheluvat ja vesilintuluvat) 10€ /3 tuntia sis. max 1 lohikalaa. 15€ /vrk sis. max 2 lohikalaa. Alle 18v ja yli 70v 18-70 vuotiaat Onkiminen ja pilkkiminen Maksuton yleiskalastusoikeus Maksuton yleiskalastusoikeus Viehekalastus, heittokalastus tai uistelu yhdellä vavalla Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Ei viehekalastusmaksua Valtion kalastuksenhoitomaksu Uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Paikallinen viehekalastuslupa Valtion kalastuksenhoitomaksu. Paikallinen viehekalastuslupa Verkko, katiska, pitkäsiima, rysä tai muu pyydys ja ravustus Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Vesialueen omistajan lupamaksu ”pyydysmerkki”. Valtion kalastuksenhoitomaksu. Paikallinen viehekalastuslupa. Vesialueen omistajan lupamaksu ”pyydysmerkki”. P yhäjärven ak kunta toivo aa kaikki k ävieraat tervetullei i Pyhäjärven viihty ille v ialueille! LUPAMAKSUT Alle 12v. -50% Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 16 ANJA LEVÄPELTOA voisi kutsua jo melko uskolliseksi kesäpyhäkkääksi. Toukokuussa hän nimittäin jälleen pakkasi laukkunsa Helsingin kodissaan ja suuntasi autonsa keulan kohti Pyhäjärveä ja sen luonnonkaunista kesää oman mökin rauhassa. Takana Anjalla on jo 50 kesää Emoniemen mökillä, jota hän kutsuukin kakkoskodikseen. – Olen Oulussa syntynyt, siellä lapsuuteni ja nuoruuteni viettänyt. Reinon kanssa Oulussa tavattiin ja perhe perustettiin. En siis itse ole pyhäjärvinen, mutta olen tullut pyhäjärviseksi Leväpellon suvun myötä, Reinon ja hänen sisarustensa. Anja kertoo, että Leväpeltojen perhe on tullut aikoinaan Pyhäjärvelle Karjalasta. – Reinon koti oli täällä Jokikylässä. Heitä oli seitsemän sisarusta, joista kaksi on kaatunut sodassa. Heidän evakkomatkansa Karjalasta on päätynyt tänne Pyhäjärvelle eri vaiheiden jälkeen. Reino oli sisaruksista nuorin ja hänen kuolemansa on nyt kahdeksan vuotta aikaa. Yksi sisar on elossa, Kaarina. Hän on suvun vanhin, Anja kertoo hymyillen. Vaikka puoliso Reino on jo edesmennyt, on Anjan sidos Pyhäjärveen pysynyt edelleen vahvana. Myös Leväpeltojen nuoremman polven kanssa tavataan kesäisin. Tänäkin kesänä tiedossa on kahvikutsut, jolloin he saapuvat päiväkahveille Emoniemen mökkipaikalle, jonka Anja ja Reino hankkivat Pyhäjärven rannalta 51 vuotta sitten. – Meillä oli jo ennen tätä paikkaa pieni mökki Ylikiimingissä Kiiminkijoen varrella, mutta se oli hyvin koskinen paikka. Se myytiinkin aika pian ja ruvettiin etsimään, että kyllä sen paikan pitäisi nimenomaan täältä Pyhäjärveltä löytyä. Niin se lopulta löytyykin. Mökkiin on vuosien saatossa rakennettu mukavuuksia helpottamaan arkista eloa. On juoksevat vedet, sisävessa ja pihalla puulämmitteinen sauna sekä savusaunan. – Asun täällä nyt taas viitisen kuukautta, toukokuusta syyskuun loppuun. Joskus lähden vasta lokakuun puolellakin pois – riippuu miten saa syystyöt tehtyä. Vaikka mukavuuksia onkin tuotu helpottamaan arkea, eivät työt kuitenkaan mökillä koskaan lopu. – Tämä on aina sellainen työloma. Tykkään puuhastella etenkin pihalla. Sanotaan näin, että tämä mökkipaikka on ollut hyvä kuntosali. Kyllä se on tosissaan kuntoa antanut, Anja naurahtaa. KEVÄÄLLÄ ON oma työnsarkansa saada mökkipaikka jälleen kesäkuosiinsa ja syksyllä työtä riittää talviteloille laittamisessa. Näissä onneksi apua saan niin paikallisilta yrittäjiltä kuin avuliailta ystävältäkin. Toisinaan auttelemaan saapuu myös sisko miehensä kanssa Oulusta. Toissasyksyisen myrskyn jälkeen heistä olikin Anjalle valtava apu, kun pihamaalta kaatui kolme massiivista ja vanhaa koivua. – Silloin olen ensimmäisen kerran pelännyt täällä näiden 50 vuoden aikana. Se oli niin raju se myrsky. Se ryminä oli ihan valtava ja ajattelin, että menen ulos katsomaan, mutta en saanut ulko-oveakaan auki, kun paine oli niin kova. Sitten hoksasin, että enhän minä sinne voi edes mennä – jos pääsen ulos, niin enhän minä saa ovea takaisin kiinni. Myrskytuhot selvisivät sitten vasta aamulla. Anja tuumaa, että onhan niitä myrskyjä viiteen vuosikymmeneen mahtunut montakin, mutta ei koskaan tuonkaltaista. – Se myrsky repi ulkorakennuksesta puoli kattoa mennessään ja vettä tuli taivaan täydeltä. Siinä oli kyllä naapuriapu tosi tärkeä ja olen kyllä ollut siitä hyvin kiitollinen! Kun Helsingissä kirsikkapuut ovat kukkineet, Kun Helsingissä kirsikkapuut ovat kukkineet, muuttaa Anja nauttimaan Pyhäjärven kesästä Emoniemessä on multa pöllynnyt ja harava heilunut, kun Anja Leväpelto on jälleen saapunut kesäkotiinsa Pyhäjärvelle Helsingin hälinän keskeltä, kuten jo edelliset 50 vuotta. Syksyyn saakka kirjat pysyvät Pyhäjärvellä ja Anja nauttii täysin rinnoin maalaiskesästä rakkaalla mökillään. Sonja Röytiö Tämä kesä on Anjalle järjestyksessään jo 51. kesä Pyhäjärven rauhasta ja luonnosta nauttien. Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 17 MÖKILLE SAAPUMISTA sekä takaisin pääkaupunkiseudulle lähtemistä Anja kuvaileekin yhdenlaiseksi muutoksi, mutta voisi sanoa, että niihin Anja on jo aika hyvin tottunutkin. – Minähän olen tehnyt työelämäni pankkimaailmansa, 44 vuotta, ja sinä aikana olen nähnyt pankkielämän muutoksen tilikorteista tietokoneelle. Työ alkoi Oulussa ja vei Helsinkiin, mieheni joutui myös työn puolesta paljon liikkumaan. Meidän perheessämme onkin ollut aikamoinen jatkuva muuttorumba. Seitsemäntoista muuttoa on kaikkiaan tehty avioliiton aikana, Anja kertoo. – Mutta tämä paikka on ollut pysyvä. Tänne me kaikki on tultu mielellään, tyttären perhe, minä, Reino – kuka mistäkin, välillä yhdessä ja välillä erikseen, mutta aina tänne. Anja muistaa, kuinka nuorempana ajeltiin aina viikonloppuisinkin omalle mökille. – Se oli aika rajua. Perjantaina tultiin, oltiin lauantai ja sitten pyhänä piti lähteä iltapäivällä viimeistään jo takaisin. Siinä mielessä veto tänne on ollut kova, hän nauraa. MÖKKIHÖPERÖKSI EI Anja kerkeä tulla, sillä hän mieluusti vierailee paikkakunnan kesätapahtumissa ja tietenkin kyläilee myös tuttavien ja ystävien luona. – Kyläileminen on muuttunut siten, että se täytyy nykyään aina etukäteen sopia. Ennen mentiin, milloin mieli teki. Muistan, kuinka Reinon kanssa mentiin Jokikylään kenenpä luo milloinkin. Käytiin vain katsomassa, että ovatko ihmiset kotonaan, saatettiin jutella ja juoda kupillinen kahvia. Nykyään ihmisillä on niin paljon kaikenlaista harrastuksia, ettei voi vain mennä oven taakse. No, puhelimen päästä löytyy, Anja hymyilee. Pyhäjärven Kihupäivät ovat perinteinen vierailukohde, kuten myös paikallinen kesäteatteri. Kesäteatterilla vieraillaan aina katsomassa uusin näytös, kun sellainen on. – Suurlavalla täytyy myös käydä ainakin muutaman kerran kesässä. Olen aina tykännyt tanssimisesta ja kovasti käytiin miehenikin kanssakin tanssimassa. Kyllä minä käyn siellä aina edelleen tunnelmaan tutustumassa, Anja tuumii hymyillen. PYHÄJÄRVEN KESÄSSÄ luonnon kauneus, rauha sekä etenkin ihmiset ovat Anjan mieleen ja saavat palaamaan paikkakunnalle kesästä seuraavaan. – Helsinki on omanlaisensa kaupunki – kaunis kyllä ja tykkään talven siellä asua, mutta kyllä kesällä tekee mieli tänne. Tykkään maaseutuelämästä, olen ihan lapsesta asti tykännytkin. Emoniemi tarjoaa täyden vastakohdan elämälle pääkaupunkiseudulla, vaikka onhan luontoa sielläkin, eikä pelkkää betoniviidakkoa. – Tämä luonnonrauha ja linnunlaulu on aivan ihanaa. Minä näen aina kaksi kesän tuloa. Helsingissä on jo kaunis kesä äitienpäivän aikoihin. Nytkin kaikki kirsikkapuut jo kukkivat. Meillä on siinä lähellä Roihuvuoren kirsikkapuisto, jossa on 200 kirsikkapuuta ja voi mahoton, kun se on kaunis! Oman olohuoneen ikkunasta voi ihastella myös kadun toiselle puolelle istutettua kolmea suurta kirsikkapuuta. – Siinä aivan kotini naapurissa on myös kaunis siirtolapuutarha-alue, jossa on mukava käydä kävelyllä. Välimatka Helsingistä mökille on pitkä taittaa, mutta sen arvoinen. Vaikka Anjan suurin kytkös Pyhäjärveen onkin hänen jo edesmennyt miehensä ja yhteiselle mökille on saavuttu viimeiset vuodet yksin, on hän siitä huolimatta edelleen halunnut pitää vuosikymmenten perinteestä kiinni ja jatkaa kesien viettämistä Pyhäjärvellä. Emoniemen mökki on ollut aina rakas paikka ja tulee myös sellaisena säilymään. – Pyhäjärven kirkossa meidät on aikanaan vihitty ja sinne päätyi Reino elämä. Siellä hänet on siunattu ja on lepopaikka Pyhäjärven hautuumaalla. Tämä paikka on minulle toinen koti. Tämä paikka on minulle toinen koti. Palvelemme Kukkatarhalla Palvelemme Kukkatarhalla juhannukseen saakka. juhannukseen saakka. Puutarhan Kukka Puutarhan Kukka palvelee koko kesän. palvelee koko kesän. Asematie 2, Pyhäsalmi, p. 08 780 777 Vaskikellontie 343, Pyhäsalmi, p. 040 585 6397 www.ronkonkukkatarha. www.ronkonkukkatarha. Tervetuloa valitsemaan! Tervetuloa valitsemaan! Kalajokilaakson iltarastit Pyhäjärvellä 2025 17.6. Hiidenhovi/ Pitkäkangas 2.9. Honkavuori Lähdöt klo 17-19 Ratoja myös lapsille ja ensikertalaisille. Järj. Pyhäjärven Pohti/ hiihtojaosto Seuraa somessa PALOTIE 1 040 656 5080 • Kesäkukat • Leikkokukat • Kauniita lahjaideoita • Koruja • Herkkuja • Kynttilöitä ym. AVOINNA MA-PE 9-17 LA 9-14 www.kukkamarleena.ekukka.? Palotie 1, Pyhäsalmi 040 6565 080 Terve uloa kauneuden herkkukauppaan! Kesätoimittaja kiertueella toimitus@ pyhajarvensanomat. Kesäjuttusarjassa aiheena pyhäjärviset musiikin parissa. Vinkkaa meille esim. bändit, harrastajat, ammattilaiset, soittimet, tarinat jne. Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 18 KOIVUJEN KEHYSTÄMÄN hiekkatien päässä Pyhäjärven etelärannalla sijaitsee karavaanareiden suosima luonnonkaunis kesäkohde: Marjoniemen Camping Oy. Marjoniemi on kuitenkin paljon muutakin kuin vain leirintäalue. Yrittäjä Matti Auviselle se on kesäkoti, sitä se on ollut hänelle aina lapsuudesta lähtien, kun hänen isovanhempansa, Marjoniemen leirintäalueen isä ja äiti Abel ja Aino Auvinen, pyörittivät leirintäaluetta. – Täällä minä olen elämäni kaikki kesät ollut. Minun isovanhempani perustivat tämän paikan vuonna 1967 ja kolmannessa sukupolvessa mennään. Me olemme alueen yrittäjinä nyt kahdeksatta kesää, Matti kertoo. Lapsuuden kesät kuluivat Marjoniemessä mukavasti niin vapaa-aikaa viettäen kuin tietysti töitäkin paiskien. – Täällä on käynyt ihmisiä ihan ympäri maailman, niin on päässyt näkemään monenlaisia matkalaisia. Tietenkin järvi ja kalastaminen ovat sellaisia lapsuuden suosikkijuttuja, mutta täällä on saanut touhuta hyvin monenlaista. On ollut saunojen lämmittämistä, nurmikon ajoa – kesätyöt on ollut aika hyvin omasta takaa. Olen saanut kasvaa tähän hommaan sisälle ihan pienestä asti, mies tuumii hymyillen. Matti päätyi jatkamaan perheyritystä yhdessä vaimonsa Pauliinan kanssa vuonna 2018. Matilla tuli itseasiassa vastikään täyteen pyöreät 20 vuotta yrittäjyyttä perheyritysten puikoissa: kesäkausi keskitytään Marjoniemeen yhdessä vaimon Pauliinan kanssa ja hirvenmetsästyskauden alkaessa hypätään jälleen Haapajärven Palvin puikkoihin. – Ensin aloin isäni kuoleman jälkeen jatkamaan Haapajärven Palvi Ky:tä ja Marjoniemen toiminnasta vastasi aikansa kuolinpesä, kunnes loppujen lopuksi ostettiin sitten Pauliinan kanssa kuolinpesältä tämä pois. Myös Pauliinalle paikka on tuttu jo sieltä lapsuudesta saakka. – Minä olen myös ihan lapsesta asti käynyt täällä Marjoniemessä, kun kotipaikkani on tuossa kymmenen kilometrin päässä Elämäjärvellä. Täällähän me olemme Matin kanssa tavanneetkin, kun olin täällä kesätöissä, Pauliina naurahtaa. Tuosta hetkestä tulee nyt kuluneeksi 21 vuotta. – Häitä vietettiin 2008 tuossa rantalavalla, että täällä on menty naimisiinkin, Matti hymyilee. Nykyisin myös pariskunnan lapset ovat päässeet viettämään lapsuuden kesiään Marjoniemen maisemissa, jonne perhe muuttaa asumaan kesäkaudeksi omaan punaiseen mökkiinsä. MATIN JA Pauliinan yrittäjävuosien aikana on Marjoniemi kokenut uudistuksia, mutta kuitenkin menneitä vuosia kunnioittaen. – Melkein voisi sanoa, että seinät ovat samat, mutta kaikki muu on muuttunut enemmän tai vähemmän, Pauliina toteaa. – Lähdimme uudistamaan tätä monellakin tapaa. Ehkä isoin juttu on kuitenkin, että laitettiin à la carte -ravintola pyörimään aika eri kierroksilla, mitä se aiemmin meni. Silloin 2018 myös rakennettiin savusauna tänne, Lapinkotaa uusittiin – aluetta on rempattu, uudistettu ja päivitetty oikeastaan ihan kaikilta osa-alueilta, Matti kertoo. Myös perinteikkäästä ilmeestä on haluttu pitää kiinni ja esimerkiksi rantasauna säilytettiin hyvin samanlaisena kuin se on aiemminkin ollut. Sekin kuitenkin sai osansa kaipaamastaan remontista. – Marjoniemi on uniikki alue kauniissa luontoympäristössä. Liian kanssa ei ole lähdetty muokkaamaan ja etenkin perinteistä pihapiiriä on pidetty yllä. On sitä alkuperäistä Marjoniemen yleisilmettä myöskin säilytetty, Matti ajattelee. Itse ala ei niinkään ole Auvisten silmissä muuttunut heidän yrittäjävuosiensa aikana, mutta maailma ja yrittäjyys on. – Vuonna 2018 maailma oli vielä hyvin erilainen, mitä se on tänä päivänä. On ollut koronaa, energiakriisiä, sota vaikuttaa, inflaatio laukkaa – paljon tällaisia muutoksia, mitä ei todella ole osattu arvata. Mutta niiden kanssa on sitten eletty ja jatkettu. – Toivoisi kuitenkin, että yrittäjäkin saisi olKauniita kesäiltoja Pyhäjärven rannalla jo kolmannessa polvessa Kauniita kesäiltoja Pyhäjärven rannalla jo kolmannessa polvessa – yrittäjäpariskunta tapasi toisensa ensikertaa Marjoniemessä Marjoniemi on Auvisille rakas paikka, joka pitää sisällään suuria muistoja ja elämää mullistavia hetkiä. Matti on kulkenut pikkupojasta saakka kesät perheensä leirintäalueella, jossa hän tapasi myös aikoinaan kesätyöntekijänä olleen Pauliinan. Nyt 21 vuotta myöhemmin Auviset luovat uusia muistoja ja elämyksiä Marjoniemi Campingin yrittäjinä. Matin mummo Aino käynnisti Marjoniemen toiminnan aikoinaan puolisonsa Abelin kanssa. Elokuussa 1972 Pyhäjärven Sanomissa kerrottiin, että suotuisa kesä on kolminkertaistanut kävijä määrän Marjoniemessä. Sähköjen puute oli ollut kuitenkin jonkinlainen haitta lomakylässä, mutta sekin haitta oli poistumassa kun parhaillaan asennettiin omaa generaattoria, josta saadaan sähkövirta alueelle syksyn aikana. Kuvassa Marjoniemen emäntä Aino Auvinen sekä poika Markku. Marjoniemen elättivaris Kalle ei suvainnut saapua kuvattavaksi, vaan katsoi parhaaksi vilvoitella rantapuissa. Marjoniemen nykyiset yrittäjät Matti ja Pauliina Auvinen tapasivat toisensa ensikertaa Marjoniemessä yli 20 vuotta sitten. Yrittäjyytensä aikana he ovat panostaneet erityisesti Marjoniemen à la carte -ravintolaan. Sonja Röytiö Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 19 Kauniita kesäiltoja Pyhäjärven rannalla jo kolmannessa polvessa Kauniita kesäiltoja Pyhäjärven rannalla jo kolmannessa polvessa – yrittäjäpariskunta tapasi toisensa ensikertaa Marjoniemessä la enemmän siinä kuskin paikalla. Viime vuosina on ollut niin paljon kaikenlaisia maailman mullistuksia, Matti ajattelee. TOUKOKUUN AJAN Auviset ovat jälleen laittaneet paikkoja valmiiksi kesäkautta varten ja à la carte -ravintolan ovet aukesivat jälleen kuun viimeisenä perjantaina asiakkaille. – On aika iso työ kaiken kaikkiaan talven jälkeen laittaan käyntiin tämä toiminta. Ensinnäkin jo siinä, kun tämä koko alue haravoidaan. Tänä vuonna meitä oli sellainen 3–5-hengen porukka ja 46 kukkurallista telikärryä saatiin haravoitua sitä tavaraa. Se on jo ensimmäinen kova puserrus, joka tehdään, että saadaan paikat siistiksi, Matti kertoo yhtenä esimerkkinä. Vaikka Marjoniemi avasi ovensa tänä vuonna ovensa 30. toukokuuta, on osa asiakkaista päässyt nautiskelemaan luonnonrauhasta Marjoniemessä jo hieman aiemmin. – Kausipaikkalaisia täällä on oikeastaan siitä alkaen, kun saadaan kesävedet ja huoltorakennukset ja saunat toimintaan. He pitävätkin vaunujaan Marjoniemessä aika lailla siihen asti, että kesävedet laitetaan pois – jopa sinne syyskuun– lokakuun taitteeseen. Vaikka innokkaimmat kausipaikkalaiset vielä pysyvätkin alueella, Marjoniemi hiljenee syyskuun alussa taas odottamaan seuraavaa kesää. Siihen asti alue on täynnä elämää. – Tänä vuonna ollaan auki syyskuun ensimmäiseen viikonloppuun. Elokuun loppupuolelta alkaen ravintola on enää vain viikonloppuisin auki, mutta koulujen kesälomien loppumiseen saakka ravintola on avoinna ihan joka päivä, Pauliina kertoo. MARJONIEMEN PALVELUVALIKOIMA on tänä päivänä laaja. Monenlaisten majoitusvaihtoehtojen ja ravintolan lisäksi alueelta löytyy rantasaunat, savusauna, uimaranta, välinevuokrausta, grillipaikkoja, lasten leikkipaikkoja sekä kymmenen korin frisbeegolf-rata. Aivan järven rannassa sijaitsevalla rantalavalla nautitaan myös kesän mittaan livemusiikista. – Muikkupannut on myös aina kuumana, kun on bileitä rannassa, Matti tuumaa. Ja niitähän on tiedossa myös tänä kesänä sopivassa suhteessa. – Ravintola pyörii ja on avoinna joka päivä, esiintyjiä on kesän aikana esimerkiksi juhannuksena ja Venetsialaisissa, on erilaisia autotapahtumia – Vauxhallia ja Volkkaria, Matti listaa. – Sanoisin, että Marjoniemi on kuitenkin rauhallinen perhepaikka. Suomessa on olemassa myös ihan älyttömiä hulabaloo-mestoja, mutta tänne ihminen voi tulla ihan oikeasti rauhoittumaankin. Marjoniemen Juhannus ja Venetsialaiset ovat alueen suurimmat kesätapahtumat, joihin molempiin on buukattu kaksi esiintyjää. Juhannuksena rantalavalla esiintyy Vahtera sekä Delirium Tremens ja Venetsialaisissa taas Leevi and the Leavings tribuutti sekä Oliver. Venetsialaiset huipentuvat ilotulitukseen. – Venetsialaiset on meidän vuonna 2018 aloittamamme jokakesäinen tapahtuma. Juhannusta on Marjoniemessä juhlittu jo pidempään, Pauliina kertoo. Venetsialaiset ovat eräänlainen kauden päätös myös yrittäjäpariskunnalle, vaikka työt vielä jatkuvatkin. – Tänä vuonna tilaisuudet jatkuvat syyskuun puolelle, mutta kyllä Venetsialaiset ovat isommassa kuvassa meillekin se kauden päätös. Marjoniemen erikoisuuksina voisi mainita muun muassa nimikko-oluet, jotka on Matin omilla resepteillä valmistettu sekä viikoittain järjestettävä jo perinteinen Perjantaibingo. – Perjantaibingo on ollut kyllä tosi suosittu ja tykätty! Se on joka perjantai tänäkin kesänä. KESÄN AIKANA Auviset eivät suuremmin itse Marjoniemessä ota rennosti ja pyörittele peukaloitaan, mutta se ei ole tarkoituksenakaan. Syyspuolella ennen palvaamon avaamista pidetään sitten pientä lomaa. – Itse ei tänne lomailemaan tulla vaan ollaan asiakkaita palvelemassa ja mennään heidän ehdoillansa. Tässä kesä on tietysti kiireistä yrittäjille, ja toivon mukaan tämäkin kesä olisi kiireinen, Matti tuumii hymyillen. Mikä teille on yrittäjinä parasta Marjoniemessä? – Kauniit kesäillat ja ihmiset, Pauliina vastaa ytimekkäästi hetkeäkään empimättä. Myös Matti on täysin samoilla linjoilla. – Suomen kesä kaikkine ilmiöineen sekä kaikki ne ihmiset, jotka tänne tulevat viettämään lomaa ja nautiskelemaan elämästä. Marjoniemi tarjoaa elämyksiä sekä isäntäväelle että asiakkaille. Marjoniemen nykyiset yrittäjät Matti ja Pauliina Auvinen tapasivat toisensa ensikertaa Marjoniemessä yli 20 vuotta sitten. Yrittäjyytensä aikana he ovat panostaneet erityisesti Marjoniemen à la carte -ravintolaan. Marjoniemi tarjoaa elämyksiä sekä isäntäväelle että asiakkaille. Tenhusen Liikenteen K ÄN M K TOIVETAKSI on nyt käytössä kaikissa takseissamme myös Kelan korvaamissa matkoissa Toivetaksi on Kela-asiakkaalle annettu mahdollisuus esittää TOIVE tietystä kuljettajasta/autosta. Tilausta tehdessään asiakkaan täytyy tietää kelataksin autonumero ja paikkakunta. Soittamalla meille kerromme kuinka kyydin tilaaminen tapahtuu Puh 040 544 6338 tenhusenliikenne@tenhuset. www.tenhuset. Ahvenanmaan matka 21.8.-24.8.2025 Matka sisältää: • Linja-autokyydin reitti Kärsämäki – Pyhäsalmi – Naantali Ahvenanmaa • Ensimmäinen yö Naantali Spa Hotellissa • Kaksi seuraavaa yötä Ahvenanmaalla Hotelli Pommern • Tutustuminen oppaan kanssa Ahvenanmaahan 3h Hinta alk 459 eur/hlö 2hh Lisämaksusta: • 1hh • Ateriat laivamatkoilla • muut palvelut Lisätietoja ja ilmoittautumiset Ahvenanmaan matkalle: Jari Tenhunen puh 040 751 2356 tai jari.tenhunen@tenhuset. Tulo ssa Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Huttunen Ari 0400 684 093 Manninen Ari 040 554 4188 Kärkkäinen Ari Kinnunen Eija 040 751 7898 Huuskonen Tapani Vartiainen Juha 0400 209 449 Tenhusen Liikenne Petja Pentti 040 964 4016 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari Janne Kaijankoski 0400 758 115 Taxea Jari Karjalainen 050 542 7891 Pankko Tomi 041 317 7025 Kuukasjärvi Olli Satu Pikkarainen Tuomo Haapapuro 040 136 8377 Pyhäjärven Pyhäjärven kuulumiset kuulumiset sinulle kertoo sinulle kertoo Pyhäjärven Sanomat. Pyhäjärven Sanomat. Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23
• 20 JASSO PERÄLÄ odottelee jo perjantaita. Silloin julkaistaan Loihtima-yhtyeen ensimmäinen kappale Tahdon olla pieni. Jasso kuuluu Loihtimakolmikkoon yhdessä Anni Ojalan ja Jessica Koskelan kanssa. Yhtye sai alkunsa kolmen muusikon joulukonserttikiertueesta. – Teimme Meidän joulu -konsertteja yhteensä kymmenen. Se oli onnistunut kokonaisuus ja teimme saumatonta yhteistyötä – päätimmekin alkaa tekemään omaa musiikkia yhdessä, Jasso avaa yhtyeen alkutaivalta. – Emme ole sopineet mitään genrerajoitteita Loihtimalle. Tämä ensimmäinen kappale on tällainen tunnelmallisempi, mutta seuraavissa biiseissä voi olla vaikkapa sitä särökitaraakin. Jasso vastasi Tahdon olla pieni -kappaleen tuotannosta. Miten Jasso itse kuvailisi, mitä tuottaminen on? – Tuottamista on monenlaista. Tuottaja voi esimerkiksi olla yhtyeen mentori, joka samalla puuttuu kappaleiden sovituksiin ja on usein kuin yhtyeen "ylimääräinen jäsen". Loihtiman singlen tuottaminen taas käsittää kappaleen sovittamisen lisäksi soittimien soittamista, äänittämistä, miksaamista ja masterointia. Tavallaan se on äänimaailman luomista sointujen ja laulun taakse. Perjantaina julkaistava kappale on alkujaan Ojalan käsialaa. Jasso saikin alunperin demon, jossa oli vain piano ja laulu, saattoi mukana olla rumpukomppiakin. – Siitä alkoi sitten minun kohdallani aktiivinen kuunteleminen. Minkälainen runko kappaleeseen sopisi, minkälaisia fiiliksiä se herättää? Mulla alkaa yleensä heti soida päässä juttuja, kun kuulen jonkin kappaleen. Sitten nämä päässä soivat jutut alkavat pikkuhiljaa syntyä myös äänitteelle. Jasso alkoi lisäillä kappaleeseen kitaraa, kosketinosuuksia ja kaikuefektejä. Lopullisessa versiossa on 48 raitaa. – Tässä projektissa oli tärkeää säilyttää dynamiikka. Kappale pitää saada kasvamaan kuulijalle koko ajan. Perälä on monelle pyhäjärviselle tuttu myös metalliyhtye Agonizerista. Agonizer ja Loihtima ovat tuotannollisesti hyvin erilaisia. – Hevissä asiat verhoutuvat enemmän sen kaiken jyrinävallin taakse, kun taas vaikkapa Loihtimassa tuotanto on paljaampi. Metallin tuottaminen ja miksaaminen on tosi vaikeaa, koska siinä on pakko tehdä kompromisseja, jotta kaiken saa kuulumaan. Kompromisseja haetaan esimerkiksi kitarasaundeista lähtien. – Esimerkiksi Nightwishilla on tosi paljon tavaraa biisissä, kun on bändiä ja sinfoniaorkesteria. Nightwishin kitarasaundi ei ole kaikista paras itsessään, mutta se on sellainen, että se erottuu siitä massasta. Tuottaessa onkin tärkeää kuunnella aina kokonaisuutta, ei niinkään yksittäistä raitaa. NYKYÄÄN MUSIIKKIA pystyy tuottamaan helposti myös kotoa käsin. Netistä löytyy ladattavaksi erilaisia virtuaalisia soittimia, joita pystyy ohjelmoimaan kappaleisiin. Halvemmilla ohjelmilla pääsee alkuun ja harjoittelemaan, mutta laadukkaaseen tuotantoon ja julkaistavaan musiikkiin vaaditaan jo arvokkaampia "plugareita". Esimerkiksi Loihtiman tuotannossa rummut ovat tietokoneella tehdyt. – Näissä tietokoneasioissa on käytetään tervettä järkeä. Oikeiden rumpujen äänitys vaatii hyvän tilan ja eipä meillä rumpaliakaan ole. Tässä tapauksessa rumpujen ohjelmointi oli järkevintä, Jasso näkee. Perälän mielestä tietokoneella saa tehtyä hyvää jälkeä, jos jaksaa nähdä vaivaa. Inhimillisyyttä sillä ei kuitenkaan voida saavuttaa. – Esimerkiksi viulusta voi saada ihan hyvän ohjelmoimalla. Oikean ihmisen soittamana viulusta välittyy silti eri tavalla fiilistä. Soittaminen on paljon muutakin kuin vain oikean äänen tuottamista. Näkisin, että taustaelementtinä oleva viulu voidaan ohjelmoida, mutta viulun soolo-osuuksiin on parempi saada aito soittaja. Ohjelmointi myös yksinkertaisesti nopeuttaa tuotantoa. – Jos ollaan studiossa vaikka kolme viikkoa, niin kannattaako tuhlata viittä tuntia jonkun pienen asian hiomiseen, kun sen voisi tehdä nopeasti tietokoneella? Monesti puhutaan autotunettamisesta, jossa laulajan laulut korjataan täydelliseen vireeseen digitaalisesti. Mitä ajatuksia tästä? – Autotune tuli alkujaan ihmisten tietoisuuteen negatiivisena ilmiönä. Onhan se tietty hieno ajatus, että kaikki laulettaisiin nauhalle täydellisesti, pohtii Jasso. – Mutta kyllä itsekin voin surutta vaikka jotain taustalauluja tunettaa! Ihan jo ajan säästämiseksi. Perälä muistuttaa, että aina tähdätään parhaaseen lopputulokseen. – Laulu on tosi herkkä laji. Jos laulaja vetää oton, jossa olisi kaikki kohdallaan, mutta yksi sävel pikkaisen heittää, niin kyllähän se tunetetaan. Voi olla, ettei vastaavaa ottoa saada enää laulettua. Tärkeintä on välittää tunne ja tunnelma Tärkeintä on välittää tunne ja tunnelma – tuottaja löytää tarvittavat elementit Kesätoimittaja Kiertueella -juttusarjan myötä kesätoimittaja pääsee tutustumaan pyhäjärviseen musiikkiosaamiseen. Juttusarjan ensimmäisessä osassa perehdytään musiikin tuottamiseen yhdessä Agonizeristakin tutun Jasso Perälän kanssa. Jasso Perälän yritys Äänimyrsky vastaa äänialan tuotannoista. Joonas Kärkkäinen Keskiviikko 4.6.2025 N:o 23