10 4 12 7 Kallioon kaiverrettu taru Lukion 17 valkolakin juhla Uusia tuulia marjatilalla Mummon lupaus toi kotiin Kesälehti jaetaan Pyhäjärvellä taajama-alueilla jokaiseen talouteen. Keskiviikko 3.6.2026 Hinta 4,00€ N:o 23 pyhajarvensanomat.fi 71. VUOSIKERTA
Nimipäivät Tänään Viola Torstai Toivo Perjantai Sulevi Lauantai Kyösti Sunnuntai Suvi Maanantai Salomo Tiistai Ensio Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! 2 Uutiset Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksyi torstain kokouksessaan vuoden 2025 tilinpäätöksen. Arviointikertomuksen mukana saatiin mittava paketti kehittämisehdotuksia. PYHÄJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTO kokoontui torstaina käsittelemään viime vuoden tilinpäätöstä, joka oli 2 025 583,04 euroa alijäämäinen. Kokouksen alussa puheenjohtaja Jukka Tikanmäki totesi, että mustapukuisia herroja ei ole vielä tulossa Helsingistä. – Otan vielä tässä kantaa alkuun, että 729 000 euroa on vielä tase plussalla. Tämä ei mene miinukselle vielä. Mustapukuisilla herroilla Tikanmäki viittasi arviointimenettelyyn, joka voidaan kuntalain mukaan käynnistää, jos taseeseen kertynyttä alijäämää ei saada katettua säädetyssä määräajassa. PYHÄJÄRVEN KAUPUNGINVALTUUSTO sai kaupungin toimialueilta ja kaupunkikonsernin yhtiöiltä PyhäNet Oy:tä lukuunottamatta selonteot vuoden 2025 tilinpäätöksestä. PyhäNetin edustajista kukaan ei päässyt paikalle kokoukseen. Tilintarkastajat esittivät lausunnossaan tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä. Lisätietona tilintarkastuskertomuksessa mainittiin kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Rillankiven liiketoiminnan kannattamattomuudesta, kaupungin 1,3 miljoonan saatavista yhtiöltä sekä viiden miljoonan euron omavelkaisista takauksista yhtiölle, jotka on tilinpäätöksessäkin tuotu esille. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen valtuusto yksimielisesti hyväksyi tilinpäätöksen. Vastuuvapaus myönnettiin kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville tilivelvollisille viranhaltijoille. TILINPÄÄTÖKSEN KÄSITTELYN jälkeen kaupunginvaltuusto sai tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Aila Kauraselta kattavan esittelyn arviointikertomuksesta. – Tarkastuslautakunta ei arvioi kaupunginvaltuustoa, vaan se arvioi, että miten miten ne kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet, onko ne saavutettu ja onko ne saavutettu järkevällä, viisaalla tavalla, Kauranen kuvaili. Tarkastuslautakunta kokosi arviointikertomukseen lukuisia havaintoja ja kehittämissuosituksia. Tarkastuslautakunta muun muassa toivoi, että talousarviota laadittaessa asetetaan sekä kaupungin toimialoille että tytäryhtiöille selkeät tavoitteet ja mittarit, joita kehitetään siten, että tavoitteet ovat toimialan kannalta mielekkäitä. Kaupunginhallituksen toivottiin esittävän valtuustolle myös kirjallinen arvio tilikauden tuloksesta ja talouden tulevaisuudesta, ei pelkästään talouslukuja. Myös velkakehityksen historiasta toivottiin yhteenvetoa, joka valmistuttuaan esiteltäisiin valtuustolle. Luottamushenkilöiden talousosaamista toivottiin vahvistettavan esimerkiksi vuosittaisella talousseminaarilla tai iltakoululla. Tarkastuslautakunta ehdotti, että tytäryhtiöiden osalta mietittäisiin, kuinka hallituksiin saataisiin lisää osaamista. Voitaisiin selvittää esimerkiksi mahdollisuutta valita hallituksiin asiantuntijajäseniä myös kuntapolitiikan ulkopuolelta. Tarkastuslautakunta toivoi, että kaupungin päättäjien ja toimihenkilöiden vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa kehitetään, samoin myös poliittisten ryhmien välistä yhteistyötä. Hallintosääntö antaa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle mandaatin poliittisten ryhmien välisen yhteistön kehittämiseen. Tarkastuslautakunta nosti myös esiin huolen työikäisten hyvinvoinnista ja muistutti luottamushenkilöitä sidonnaisuusilmoitusten tekemisestä. TARKASTUSLAUTAKUNTA OLI koonnut arviointikertomukseen tärkeitä talouden tilaa kuvaavia tunnuslukuja, joista tässä muutama poiminta: Pyhäjärven omavaraisuusaste on 30,5 prosenttia. Alle 50 prosentin omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Lainoja asukasta kohden Pyhäjärvellä on 8 962 euroa. Suhteellinen velkaantuminen kertoo, kuinka suuri osa kunnan käyttötuloista tarvittaisiin velkojen maksamiseen. Pyhäjärven suhteellinen velkaantuneisuus on huomattavan korkea, 234,5 prosenttia. Tunnusluku viittaa siihen, että kunnan taloudellinen liikkumavara on varsin rajallinen ja velkataakka on raskas suhteessa tulorahoitukseen. Samaa viestiä kertoo lainanhoitokate, joka Pyhäjärvellä on 0,2. Lainanhoitokate kertoo, kuinka hyvin kunnan tulorahoitus riittää lainojen korkojen ja lyhennysten maksamiseen. Lainanhoitokyky on huono, jos tunnusluku jää alle yhden. – Nuo luvut osoittavat siitä mitä äskeisessä keskustelussa ja ryhmäpuheenvuoroissa tuli, että meillä on tämä velkaantumiskuorma raskas, mutta ei heitetä kirvestä kaivoon, eikä sitä tavoitteeseen pyrkimistä, Kauranen totesi. KESKUSTELUSSA SIRJA Kähärä halusi tarkennusta arviointikertomuksen sivulla 17 olevaan Kiinteistö Oy Rillankiveä koskevaan kohtaan, jossa todetaan seuraavaa: "Kaupunki teki päätöksen kolmen miljoonan euron rahoituspaketista. Kuitenkin tehdyt järjestelyt kasvattivat koko konsernin velkamäärää vain 500 000 euroa. Tämä johtui siitä, että rahoitusjärjestelypääTarkastuslautakunta oli ahkeroinut – arviointikertomus ei ollut läpihuutojuttu Jaana Koski Pyhäjärven suhteellinen velkaantuneisuus on huomattavan korkea, 234,5 prosenttia. Kaupungin velkataakka on raskas suhteessa tulorahoitukseen. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23
Onko sinulla kokemuksia ukkosvahingoista? Onko Suvivirsi-kohu lähtenyt jo lapasesta? Seuraava kysymys: 38 % (12) 62 % (20) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 32 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Sulakkeita, pistorasioita ym mennyt. Sähkölinjan johto tippui laitumelle, onneksi ei ollut elikoita sillä laitumella silloin.“ “Joskus tullut satojen eurojen vahingot ukkosen aiheuttamasta sähköpiikistä.“ “Ei ole kokemusta ukkosvahingoista, mutta ukkovahingoista senkin edestä.” “Pidän ukonilmoista, ei ole vahinkoja sattunut kohdalle.“ Viikon kysymys Kyllä Ei 3 Urheilu Valmistuneet Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä YSAO:sta valmistui 1. kesäkuuta 2025 – 31.5.2026 aikavälillä kaikkiaan kuusitoista opiskelijaa, joiden kotikunta on Pyhäjärvi. Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen osaamisala, kuorma-autonkuljettaja: Huuskonen Eemil, Matinniemi Tommi, Pentti Mitja ja Ylikotila Otto Puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, kiinteistönhoidon osaamisala, kiinteistönhoitaja: Laurikainen Juha ja Huttunen Vili Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala, maarakennuskoneenkuljettaja: Multala Konsta Eläintenhoidon ammattitutkinto, koirahieronnan osaamisala, koirahieroja (AT): Rissanen Henriikka Koneja tuotantotekniikan perustutkinto, tuotantotekniikan osaamisala, levyseppähitsaaja: Kahelin Jere Ajoneuvoalan perustutkinto, ajoneuvotekniikan osaamisala, automekaanikko: Kankaanpää Roni Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto: Mustaparta Jan Sähköja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja: Tikkanen Pekko Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologian osaamisala, maaseutuyrittäjä: Matinniemi Tiitus 1.6.2025–31.5.2026 aikavälillä YSAO:sta valmistuneista pyhäjärvisistä kolme on ilmoitettu jo aiemmin Pyhäjärven Sanomissa. Tarkastuslautakunta oli ahkeroinut – arviointikertomus ei ollut läpihuutojuttu töksen avulla Rillankivi pystyi maksamaan velkojaan Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy:lle ja Pyhäjärven kaupungille. Valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen takia Rillankiven lainaasioiden hoito osittain odottaa. Tästä odottamisesta aiheutuu yhtiölle useiden satojen tuhansien eurojen menoerä, joka olisi voitu välttää, jos valitusta ei olisi tehty. Kaupunginvaltuutetulla/valtuutetuilla on oikeus tehdä tietyin perustein valitus valtuuston päätöksestä, jolle on valituslupa. Kunnallisvalituksen valitusperusteina ovat päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet." – Jokaisella kuntalaisella on oikeus tehdä kunnallisvalitus ja valituksessa on sen perusteet. Ongelma on päätös, ei päätöksestä tehty valitus. Rillankiven aiemmat epäedulliset lainapäätökset tekevät tuon monensadantuhannen lisäkulun. Tähän asiaan saadaan myöhemmin hallinto-oikeuden ratkaisu. Kun tämä on tähän tällä lailla nostettu, niin onko tässä tarkoituksena syyllistää valituksen tekijää tai tekijöitä yleensäkin, Kähärä kysyi. – Minä haluan heti ohjata sivulle 18. Siinä on vain todettu tosiasia, millä perusteilla valituksen saa tehdä. Tässä ei ole otettu kantaa siihen. Se on oikeus tehdä näillä perusteilla mitkä täällä on. Seuraava viranomainen sitten tutkii, onko ne perusteet millä se valitus on tehty, niin onko ne oikeutettuja. Eli ehdottomasti on oikeus valittaa, Kauranen vastasi. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toivoi valtuutetuille mahdollisimman pian järjestettävää iltakoulua, jossa Kiinteistö Oy Rillankiven nykytilannetta käytäisiin läpi. Iltakoulua toivottiin myös PyhäNet Oy:n kehityksestä ja tulevaisuudennäkymistä. VALTUUSTOSTA ARVIOINTIKERTOMUS lähtee käsittelyyn kaupunginhallitukselle, jonka tehtävänä on hankkia lausunnot siinä esitettyihin huomioihin lokakuun loppuun mennessä. YSAO:lta ammattitaitoa ajoneuvoista eläimiin – onnea valmistuneille! Toimitus Pohti SkiTeam Pyhäjärven kesäkuun alussa käynnistynyt 14. kausi tuo tullessaan joukkueeseen uusia tuulia. Sekä naisten että miesten ryhmään tulee kaksi uutta hiihtäjää. ENTISET HIIHTÄJÄT yhtä lukuunottamatta jatkavat myös ensi talvena. SkiTeamin naisten joukkueessa kolme vuotta hiihtänyt Ilana Onnela joutuu lopettamaan kilpahiihtäjän uransa, hän keskittyy tästä eteenpäin lääkärin opintoihinsa. Ilana saavutti seuran väreissä muun muassa nuorten sarjan SM-kultaa sekä muitakin hyviä sijoituksia. UUSINA HIIHTÄJINÄ Pohti SkiTeamin väreihin tälle kaudelle, 2026–2027 siirtyivät Katariina Lonka (Ikaalisten Urheilijat), Assi Hakala (Himangan Urheilijat), Evert Ikonen (Espoon Hiihtoseura) ja Aleksi Kyllönen (Haapaveden Urheilijat). Katariina Lonka saavutti viime kaudella muun muassa SM-viestissä hopeaa, Assi Hakala hiihti kaudella 2024– 2025 kaksi kertaa N20-sarjassa mitaleille, viime kausi hänellä oli hieman heikompi. Evert Ikonen voitti viime talvena M18-sarjassa kaksi SMkultaa ja lisäksi hopean ja pronssin, sekä viestissä kultaa. Hän oli Suomen edustajana nuorten MM-hiihdoissa. Aleksi Kyllönen oli parhaimmillaan nuorten SM-hiihdoissa (M18) yhdeksäs. Sanni Räisänen, muutaman vuoden takainen suomenmestari (N18), on ollut kaksi kautta Pohti SkiTeamissa niin sanotun varahiihtäjän roolissa. Hän palaa välivuoden jälkeen joukkueen vahvuuteen mukaan. ENSI TALVENA hiihdetään ensimmäisen kerran N23ja M23-sarjojen SM-viestit. Nyt Pohti SkiTeamilla on asettaa iskukykyiset joukkueet molempiin viesteihin. N23-viestiin ikänsä puolesta pääsevät Ella Noora Haapalehto, Josefina Kankaanpää sekä nyt seuraan liittyvä Assi Hakala. M23-viestijoukkueen rungon muodostavat Daniel Onnela, Jirka Oja sekä uudet vahvistukset Ikonen ja Kyllönen. Molemmissa sarjoissa on hyvät mahdollisuudet hiihtää SMmitaleille. NYT UUDELLA kaudella, 2026–2027, SkiTeamissa on mukana kaikkiaan 20 hiihtäjää, seitsemän naista ja 13 miestä. Heistä peräti viisi on mukana maajoukkueen valmennusryhmissä. Joni Mäki ja Niilo Moilanen ovat miesten A-ryhmässä, Ella Noora Haapalehto ja Ike Melnits on nimetty Hiihtoliiton uuteen GRK Lahti 2029 -ryhmään. Ryhmä koostuu U23sekä Bmaajoukkueen urheilijoista. Näiden lisäksi Juuso Haarala on mukana Electrofit-yksityistallissa ja Sonja Leinamo ampumahiihdon A-valmennusryhmässä. HIIHTÄJIEN ENSI talven päätavoitteena ovat Falunin MMhiihdot sekä uusia miesten viesticupin voitto. Myös naisten joukkueen tavoitteena on päästä viesticupissa vihdoin kolmen parhaan joukkoon. Tämän vuoksi naisten kapeaa ryhmää lähdettiin täydentämään, että saataisiin kauden jokaiseen viestiin jalkeille iskukykyinen joukkue. POHTI SKITEAM Pyhäjärvi on noussut viimeisten kahden–kolmen vuoden aikana miesten hiihdossa Suomen ehdottomaan kärkikaartiin. Nyt myös naisten kunnianhimoisena tavoitteena on päästä samaan. Pohti SkiTeamin hiihtojoukkue täydentyy ensi talvelle Vieraskynä Kauko Tikkanen Ensi talvena hiihdetään ensimmäisen kerran N23ja M23-sarjojen SMviestit. Nyt Pohti SkiTeamilla on asettaa iskukykyiset joukkueet molempiin viesteihin. SkiTeamin väreissä uusina kasvoina nähdään Katariina Lonka, Assi Hakala, Evert Ikonen ja Aleksi Kyllönen sekä Sanni Räisänen, joka palaa välivuoden jälkeen joukkueen vahvuuteen. Kuvat: Hiihtäjien kotialbumit U nsp l as h Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23
4 PYHÄJÄRVEN LUKION seitsemäntoista ylioppilasta asteli lauantaina ryhmänohjaaja Soile Saarelan johdolla kohti juhlapäiväänsä Dancing Queenin tahtiin. Pyhäjärven lukiosta valkolakin hiustensa kruunuksi asettelivat kevään ylioppilaat Aurora Finnilä, Emmi Finnilä, Elli Haikola, Sasu Jaakola, Luukas Kinnunen, Olivia Kärkkäinen, Antti Laine, Valtteri Lapinoja, Ville Laukkanen, Aaron Linna, Helmi Manninen, Samu Murtomäki, Maunu Ojala, Valtteri Sevon, Henna Tikka, Veeti Tikka ja Emma Tölli. Perinteikkäässä juhlaohjelmassa nähtiin Harrasteakatemian tanssijoiden Hiljainen voima sekä kuultiin bändin taidonnäyteitä muun muassa Eaglesin Hotel Californian muodossa. TÄNÄKIN VUONNA kuultiin juhlapuhe viisi vuosikymmentä sitten lakin Pyhäjärven lukiosta päähänsä painaneelta riemuylioppilaalta, valtiotieteen lisensiaatti Esko Rannolta. Puheessaan hän käsitteli koulutuksen ja sivistyksen merkitystä, ja palasi myös omiin lukiovuosiinsa. – Kiitollisuus lukioajasta ei kuitenkaan koske pelkästään saamaamme erinomaista opetusta. Kiitollisuus liittyy myös siihen erinomaiseen yhteisöllisyyteen, joka lukiolaisten kesken vallitsi. Moni elämäntaiYlioppilaat Lukion mittainen kasvumatka päätökseen – uutta kohti mieli täynnä kiitollisuutta ja onnea Pyhäjärven lukion 17 tuoretta ylioppilasta pääsivät juhlistamaan kolmen vuoden mittaisen lukiomatkan sekä kirjoitusurakan päätöstä kauniissa kesäsäässä. Sonja Röytiö Pyhäjärven lukion kevään 2026 ylioppilaat saavuttivat kirjoituksissa kaikkiaan kuusi laudaturia sekä kymmenen eximiaa. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23
5 Vuoden 1976 ylioppilaat rikkoivat Pyhäjärven lukion riemuylioppilasennätyksen paukahtaen koululle 30-päisenä riemukkaana joukkona. Alarivissä vasemmalta Heinonen Raija, Eskelinen Marja-Leena (o.s. Röytiö), Juvonen Anneli (Aarniolehto), Kilpeläinen Marketta (Viikilä), Meronen Heli (Leskinen), Siivonen Airi (Lappalainen), Kyllönen Marja-Leena, Kauhanen Ritva (Lehikoinen), Haverinen Airi (Saastamoinen) ja Salonen Liisa (Haapala). Keskirivissä Isola Oiva, Kankaanpää Paula, Kokkonen Marja (Ruotsalainen), Johansson Paula (Liuska), Koskivirta Mirja-Liisa (Kinnarinen), Tikkanen Katri (Savolainen), Pasanen Aija (Niemelä), Korkatti Marja (Suhonen) ja Autio Pirjo (Halonen). Takarivissä: Castren Heikki, Nordberg Mikko, Haapala Lauri, Lind Markku, Räisänen Senja (Tossavainen), Nieminen Jouko, Leppisaari Markku, Ranto Esko, Vänni Aarno, Hellsten Heikki ja Perkiö Olli. Lue lisää riemuylioppilaiden jälleennäkemisestä sivulta 27! paleen kannalta tärkeä asia jäi eväsreppuun välitunneilta, koulumatkoilta ja muista kouluun tai koulutovereihin liittyneistä asioista. Yksi osoitus luokan yhteisöllisyydestä on myös runsaslukuinen riemuylioppilasjoukko tämän kevään juhlassa: tasan 30 riemuylioppilasta. – Tämä päivä on palkinto pitkäaikaisesta aherruksesta. Se on jokaiselle yksilönä suuri päivä, josta alkaa monella tapaa uusi elämä. Ylioppilastutkinnon vuoksi se elämä alkaa erittäin tukevalta ja turvalliselta pohjalta. Nauttikaa siis tästä päivästä, Ranto muistutti tuoreita ylioppilaita. – Pitäkää myös mielessä koulutoverinne, joiden kanssa olette yhteistä matkaa tehneet. Pitäkää keskenänne yhteyttä ja toivottavasti tekin tulette sitten aikanaan suurella joukolla riemuylioppilasjuhlaan 50 vuoden kuluttua. Ylioppilaan vanhemman puheen piti Heidi Haikola. Tyttärensä Ellin lisäksi Heidi kertoi saaneensa seurata useammankin kevään ylioppilaan kasvua ihan pienestä pitäen tähän päivään saakka. – Muistakaa nuoret, nyt kun muutatte tätä maailmaa. Älkää sammuttako elämän pyörteissä tuota teidän ihanaa elämänasennettanne, joka teistä huokuu. Säilyttäkää teidän avoimuutenne, elämänilonne, empatiakykynne ja se pieni pilke silmäkulmassa. Sillä te muutatte tätä maailmaa taas pikkuisen paremmaksi paikaksi. ENNEN YLIOPPILASTODISTUSTEN jakamista ja lakitusta rehtori Tuija Vanha-aho piti puheensa runsaslukuiselle juhlakansalle. Rehtoria ilahdutti pienen lukion kasvu: toisen vuoden opiskelijoita lukiossa on 23 ja ensimmäisen vuoden 26, joista yksikään ei ole jättänyt lukiota kesken sinne päästyään. Kevään yhteishaussa Pyhäjärven lukioon ensimmäisellä sijalla haki 32 opiskelijaa, jonka myötä opiskelijamäärä näyttäisi nousevan yli 80 lukiolaiseen tulevana lukuvuonna. – Mieli täynnä kiitollisuutta ja onnea, ei ainoastaan siksi, että ensi viikolla Keskuskoulu hiljenee ja hallinto pääsee rauhassa suunnittelemaan tulevaa vuotta, vaan siksi, että lukuvuodessa oli niin paljon hyvää ja kaunista. Hyvän ja kauniin näkeminen vaatii avoimet silmät ja avoimen mielen. Menneeseen lukuvuoteen omat haasteensa toi lukion remontti, joka vaati toisinaan luoviakin ratkaisuja – etenkin, kun lukion toinen pääty suljettiin remontin vuoksi heti syysloman jälkeen. – Opetustiloja etsittiin sen jälkeen suurta luovuutta, jopa kellaritiloja käyttäen, ja viimeisen jakson ajaksi suljettiin sisäportaatkin. Loppukevään lukion väki kulki neljään jäljellä olevaan luokkaan vain pihapäädyssä olevia ulkokierreportaita pitkin. Tunnelma tiivistyi, mutta niin varmaan myös opiskelijoiden yhteishenki luokassa, jonne kannettiin sohva ja kahvinkeitin, lukiolaisen ykköstoiveet välitunteja varten. Rehtori muisti myös nyt lukiotaipaleensa päättäviä ja päättäneitä opettajia sekä koulun henkilökuntaa. Pitkäaikainen historian ja yhteiskuntaopin lehtori Vesa Pyykkö jäi pois Pyhäjärven lukion vahvuudesta jo helmikuussa. – Vesaakin pidempään Keskuskoululla palvellut koulusihteerimme, legendaarinen Ritva Ryymin-Niskanen jää ylihuomenna viettämään todellisia eläkepäiviä. Myös äidinkielen lehtorimme Soile Saarela on tulevana syksynä siirtymässä toiseen tehtävään. Kiitän lämpimästi Soilea, Ritvaa ja Vesaa arvokkaasta työstänne Pyhäjärvellä ja toivotan koko yhteisömme puolesta kaikille kolmelle hyvää jatkoa uusissa ympäristöissään! TÄMÄN KEVÄÄN ylioppilaat menestyivät kirjoituksissa saavuttaen kaikkiaan kuusi laudaturia: äidinkielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa, terveystiedossa ja psykologiassa sekä kymmenen eximiaa niin reaaliaineissa kuin äidinkielessä, englannissa ja matematiikassakin. Ennen lakitusta ja perinteistä yhdessä laulettua Gaudeamus igituria Vanhaaho tarjosi ytimekkään ohjeistuksen ylioppilaille tulevaisuuden tuuliin. – Etsi jokaisesta päivästä jotain hyvää, maailma on kaunis. Näe hyvä itsessäsi, olet upea ihminen! Etsi hyvää myös toisista, jokainen kaipaa hyväksymistä ja arvostusta. Näe kaunista ja hyvää ympärilläsi! Ylioppilaan puheen lausui Helmi Manninen tuliterä puhtaanvalkoinen lakki kutreillaan. Puheessaan hän kävi läpi itsensä ja luokkatovereidensa kasvumatkaa ensimmäisestä lukiopäivästä aina lakkiaisiin asti. – Lukio ei ole ollut pelkästään kursseja, kokeita ja aikaisia aamuja, vaan vuosia, joiden aikana meistä on tullut enemmän itsemme näköisiä ihmisiä. Ylioppilaslakki ei ole vain merkki siitä, että lukio on ohi. Se on myös merkki siitä, että jokin meissä on muuttunut – että olemme kasvaneet ihmisinä. Vaikka lukio tulikin päätökseensä, oppiminen jatkuu edelleen – uusissa paikoissa ja uusien ihmisten kanssa. – Tänään emme siis juhli vain valmistumista. Me juhlimme myös kaikkea sitä, mikä on vielä edessä. Unelmia, joita emme ole vielä saavuttaneet. Paikkoja, joihin emme ole vielä päässeet. Ja ihmisiä, joiksi emme ole vielä ehtineet kasvaa. – Tulevaisuus tuntuu varmasti monesta samaan aikaan innostavalta ja pelottavalta. Erään ylioppilaamme sanoin: “Tulevaisuudessa pelottavinta, mutta toisaalta kiehtovinta on se, että emme voi etukäteen tietää sen kulkua”. Helmi muistutti, että vaikka toinen tietää jo unelma-ammattinsa, toinen voi etsiä vielä omaa suuntaansa, eikä tärkeää ei ole tietää heti kaikkea. – Kasvu on sitä, että uskaltaa olla keskeneräinen ja silti jatkaa eteenpäin. Onneksi kehittyminen ei lopu lukion päättymiseen – se on elämänmittainen matka. Kasvu on sitä, että uskaltaa olla keskeneräinen ja silti jatkaa eteenpäin. Ylioppilaat vastaanottivat lämpimät onnittelut opettajiltaan juhlan päätteeksi. Kuvagalleria sekä puheet verkossa! Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23
6 Sanotaan Sanomista KESÄISILLÄ ROADTRIPEILLÄ on jännää poiketa uusille poluille. Suomi on täynnä mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja luontokohteita, mutta moni niistä jää huomaamatta, jos kulkee vain pitkin valtateitä. NELOSTIETÄ PYHÄJÄRVEN ohi kulkevalta jää helposti noteeraamatta niin järvi kuin keskustaajamakin. Valtatielle 27 sentään ulottuu järvimaisema, eikä tänä kesänä voi välttyä Pyhäsalmeltakaan, kun liikenne on valtatien 27 siltaremontin ajaksi ohjattu kulkemaan keskustaajaman kautta. Liikennesääntöjä päivitettiin siten, että Ollintiellä on jatkossa etuajo-oikeus. Ihan mukavasti on liikenne soljunut. TÄNÄ KESÄNÄ Pyhäsalmen läpi kulkee tavallista enemmän ulkopaikkakuntalaisia. Olisi mielenkiintoista kuulla, kuinka paljon se vaikuttaa esimerkiksi kauppojen jäätelön myyntiin. Vilkastunut liikenne kannattaakin hyödyntää, esimerkiksi opastamalla ihmisiä kesätapahtumiin. Kiinteistö Oy Rillankivi onkin jo liikennevirtaan reagoinut, virittämällä mainoksen kaupungintaloa vastapäätä. KIHUJA VIETETÄÄN heinäkuussa tavallista vilkkaamman liikenteen keskellä. Tavallisesti Kihujen ajaksi Ollintie on suljettu liikenteeltä. Tänä kesänä se ei ole mahdollista, kun siltaremontti ohjaa valtatien 27 liikenteen taajamaan. Kihukojut levittäytyvät Ollintien ja Asematien välille, joten tapahtuma ei voi jäädä taajaman läpi kulkevilta huomaamatta. TOIVOTTAVASTI MAHDOLLISIMMAN moni tieremontin myötä Pyhäsalmeen ohjautuva pysähtyy, saa hyvää palvelua sekä syyn poiketa tänne joskus uudelleenkin! Tietyö ohjaa kesäliikennettä Pyhäsalmeen Jaana Koski PYHÄJÄRVEN KANSALAISOPISTOSSA on voinut suorittaa ensimmäistä kertaa kuluneena lukuvuonna tietokoneen käyttäjät AB-ajokortin. Se on mahdollista lähiseudulla ainoastaan Pyhäjärven kansalaisopistossa, sillä sitä lähimmät paikkakunnat ovat Ylivieskassa ja Haapavedellä. AB-kortti on jatkotutkinto tietokoneen käyttäjät A-ajokortin suorittaneille. Tutkintojen järjestämistä suunnittelee Tietotekniikan Kehittämiskeskus. Ajokortin lupa on sen sijaan yhteinen ammattioppilaitoksen Pyhäjärven osaston kanssa. ABtutkintoon kuuluu yhden pakollisen jakson koe ja kolmen valinnaisen jakson kokeet, jotka ovat suorittaneet 13 henkilöä Pyhäjärven kansalaisopistossa talven aikana. A-ajokorttiin taas kuuluu seitsemän pakollista osakoetta. Sen on suorittanut yhteensä 20 henkilöä, joista osa on työpajanuoria ja nettiteekkiläisiä. Lisäksi muutama opiskelija on saavuttanut tutkinnon osia molemmista tutkinnoista. Kortti on rekisteröity tavaramerkki TIETOKONEEN AJOKORTTI on suomalainen rekisteröity tavaramerkki. Pyhäjärvellä Aajokortin on voinut suorittaa vuodesta 1995 lähtien. AB-ajokortin suorittivat Eeva Jääskeläinen, Eila Niskanen, Aili Pesonen, Tuula Ruotanen, Eira Varonen, Anu Kähärä, Eeva-Riitta Pappila, Pirkko Pesonen, Pekka Röytiö, Leila Logren, Ritva Perälä, Teija Pesonen ja Ilkka Solitanner. A-KORTIN TÄNÄ keväänä saivat Merja Aaltokoski, Tero Kohonen, Irja Lehtinen, Anne Perä, Juha Haapapuro, Sari Koistinen, Helvi Matilainen, Teija Tikkanen, Eila Karvonen, Raili Koivistoinen ja Aira Niemelä. Tietokonekorttilaisten opettajina ja yhdyshenkilönä ovat toimineet mm. Riittaliisa Ruotoistenmäki, Lauri Torvinen, Kari Lammassaari, Ari Paldanius, Kyösti Heiskanen ja Eila Miettunen. Ensimmäiset tietokoneen AB-korttilaiset Pyhäjärven Sanomat 6.6.2001 Tietokoneopiskelijoiden urakan päättäjäisiä vietettiin kaupungintalolla. TÄSSÄ VANHASSA kuvassa ovat (vasemmalta) apulaistyttö Aune Mällinen, Sanni Rönkkö, hänen vanhempansa Serafia ja Heikki Väisänen, poika edessä on Uolevi Väisänen. Kuvan on ottanut vuonna 1928 Aarne Väisänen. Rakennuksessa on Satama kahvila, nimi tuli juuri rakennetusta satamaraiteesta. Kahvilaa pitivät myöhemmin Sanni ja Kalle Rönkkö. SEINÄLLÄ OLLEESTA karamellien myyntiautomaatista sai kolikolla ostaa Paavo Nurmi -nimisiä pastilleja. Hevosia varten on tietenkin puomi. Pihalta näkyy ”Viiksi-Heikin nokka” (Henry Fordin auto, jossa sytytys ja kaasu säädettiin vivuilla ”viiksillä”). Nykyisin tässä talossa on Pekka Rönkön kukkakauppa. TÄMÄ KUVA sattuu olemaan oman liikkeemme alkuajoilta. Mutta olisimme kiinnostuneet lainaamaan mitä tahansa vanhoja pyhäjärvisiä kuvia. Kopioisimme ne uudestaan ja laittaisimme esille kahvilan seinälle. Haluaisimme esitellä vanhoilla kuvillanne entisaikaisia rakennuksia, ihmisiä, työtapoja, juhlia, pyykkipäiviä. Kaikkea sitä, mitä nykyaikana ei näe. KIRJOITTAKAA KUVAN taakse palautusosoite. Liittäkää mukaan lappunen selostukseksi kuvasta. Tiedot kuvan tapahtumista voimme mekin kirjoittaa ylös, kunhan ne meille kerrotte. Kuvien lainaamisesta saisitte palkkioksi konttoristamme tahi elintarvikeosaston myjiltä varttikilon kahvia. Tervehtien: Kalle Rönkkö Oy Vanhoja valokuvia etsitään (ilmoitus) Pyhäjärven Sanomat 10.6.1976 PIDETÄÄN KESÄKUUN 19 ja 20 p:nä Pyhäjärvellä. Juhlat ovat samalla tarkoitettu saada maakunnallisiksi lauluja soittojuhliksi, jolloin Pohjois-Pohjanmaa tahtoo osoittaa, kuinka laulun ja soiton mahti elää sen keskuudessa. Ohjelmassa on myös runsaasti urheilukilpailuja ja voimisteluesityksiä. MAAKUNNAN HUOMATTAVIMMAT nuorisotyöntekijät pitävät puheita ja esitelmiä. Pyhäjärven kaunis kesäinen luonto on myöskin omiaan viehättämään matkalle lähtemään kevättöiden päätyttyä. Kuten ennenkin, muodostunee osanotto Pyhäjärven juhlille runsaaksi, niin että koko maakunnan eri puolet tulevat edustetuksi osanottajiensa puolesta. LÄHEMMIN ILMOITETAAN juhlista myöhemmin. Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurain Liiton kesäjuhlat Liitto 6.6.1976 Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23
7 Mitä kuuluu? Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Mummon lupaus kuljetti Riittaliisan Mummon lupaus kuljetti Riittaliisan rautateitä pitkin Pyhäjärvelle rautateitä pitkin Pyhäjärvelle Ollessaan vain vuoden ikäinen Riittaliisa Ruotoistenmäki saapui mummonsa hoiviin Jokikylälle. Ensimmäisien traagisten vuosien keskellä suvun rakkaus ja avoin syli oli kultaakin kalliimpaa. Pyhäjärvelle rakentui pitkä ura opettajana sekä oma koti ja perhe, joissa on aina säilynyt sama avoimuus ja lämpö, joka ohjasi aikanaan Riittaliisaa elämänpolulla eteenpäin. Sonja Röytiö VUONNA 1949 kahta päivää vaille vuoden ikäinen pieni tyttö, Riittaliisa Ruotoistenmäki (o.s. Partanen), saapui Iisalmesta työläisperheestä Pyhäjärven rautatieasemalle enonsa saattelemana. Matka rautatieasemalta jatkui Jokikylälle Siiri-mummon lämpimään syliin. Mummo oli tehnyt omalle vakavasti sairaalle tyttärelleen lupauksen huolehtia pienestä Riittaliisasta. – Nuoren perheemme alku on ollut hyvin traaginen. Äitini sairastui vakavasti odottaessaan minun pikkusiskoani ja tiesi kuolevansa, niin hän oli pyytänyt äitiään, eli mummoani, että tämä ottaisi minut hoitaakseen. Myös isä oli hyvin sairas, eikä siksi voinut hoitaa tytärtään. Isä sairasti tuberkuloosia, jota koitettiin taltuttaa Saksasta tilatulla lääkkeellä. Riittaliisalla on sellainen muistikuva, että ensimmäisen lääkesatsin sai äiti, mutta äiti kuitenkin menehtyi. Äiti luuli, että myös odottamansa pienokainen lähtee hänen mukanaan, mutta Riittaliisan pikkusisko syntyi seitsemän kuukauden iässä ja hänet kiidätettiin Helsinkiin Arvo Ylpön Lastenlinnaan, jossa hän lopulta pelastui. – Tilanne oli niin traaginen, että oli olemassa mahdollisuus, että vain minä selviän. Isäkin kuitenkin parani. Keuhkotautiparantolassa oli isot parvekkeet, joissa potilaat nukkuivat päiväunet sinne työnnetyissä vuoteissa. Siellä hengiteltiin mahdollisimman paljon mäntymetsän hyvää, puhdasta ilmaa. Paljon heitä pelastuikin, vaikkei lääkityksen teho ollutkaan itsestään selvää. Isän parannuttua sisko muutti takaisin isänsä hoiviin, isä meni myöhemmin uusiin naimisiin ja sai vielä neljä poikaa. Riittaliisa ei kuitenkaan enää palannut isälleen asumaan. Nimi: Riittaliisa Ruotoistenmäki o.s. Partanen Syntymävuosi: 1948 Ammatti: opettaja, eläkkeellä. Perhe: kolme aikuista lasta ja kahdeksan lastenlasta sekä miesystävä. Harrastukset: neulon, kudon ja pidän liikkumalla kunnosta huolta. Näin muuttaisin maailmaa: Viisautta päättäjille, koko maailman vaikutusvaltaisimmille ihmisille ja ihan kaikille, että saataisiin vältettyä sodat. Kansainvälistä ystävyyttä, sitä me kaipaisimme, ja tietenkin Suomelle vähän parempia aikoja, että vanhusten hoito olisi kunnossa ja huono-osaistenkin asioista pystyttäisiin huolehtimaan. Se on ollut meidän elämämme aikana itsestäänselvyys. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: Ei tästä Kivikosta suositummaksi voi mikään paikka minulle tulla. Riittaliisa Ruotoistenmäki teki pitkän uran matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettajana Pyhäjärvellä. Auskultoinnin suoritettuaan hän palasi Pyhäjärven O.l. Yhteiskouluun omien opettajiensa kollegaksi vuonna 1971. Olen aina tuntenut olevani todella rakastettu. Se perhepiiri oli niin tiivis ja ihana. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23
8 – Minä sain jäädä mummon luo tämän lupauksen vuoksi, eikä isä vaatinut minua perheeseensä. Olisi hän ollut ottamassa minutkin, mutta niin me jatkoimme kuitenkin elämää mummon kanssa ja vierailin isän luona, Riittaliisa hymyilee. RIITTALIISAN SAAPUESSA Jokikylään mummon ja ukin luona asui vielä kolme lasta, Riittaliisan täti sekä kaksi enoa. – Muistan, kun Reijoeno oli armeijassa ja tuli käymään kotona. Hänellä oli yllään laivaston puku. Ihailin Reijo-enoa – jotenkin hän oli tavallaan hetken kuin isän korvikkeena. Minulla on ollut onni, koska siihen aikaan pidettiin yhteisesti huolta – nimittäin mummonikin sairastui myöhemmin. Mummo joutui jättämään myymälänhoitajan virkansa pahan diabeteksen vuoksi. Riittaliisa asui kouluviikot tätinsä Mairen luona Pyhäsalmessa ja 11-vuotiaana hänestä tulikin mummonsa kanssa vuohtomäkisiä – saman kylän asukkaana Riittaliisa on nykyäänkin. Kerttu-tädin kotona oli hyvä varttua. – Nämä tädit ovat olleet minulle äidinkorvikkeet sekä tietenkin myös mummo. Kertulla ja Veikolla oli silloin viisi lasta, kun muutettiin mummon kanssa heidän vinttikammariinsa asumaan. Heillä asui kotona Kaisa-mummo, Kerttu ja Veikko sekä lapset Pirjo, Marja, Kari, Risto sekä alle vuoden ikäinen vauva Saija. – Sain heistä viidestä sisaret – he ovat minun serkkusiskojani ja -veljiäni. Kari on se, jolle minä edelleenkin aina soitan, kun minulla on joku hätä esimerkiksi traktorin kanssa. Hän tulee aina auttamaan. Vaikka Riittaliisa onkin lapsuudessaan kiertänyt talosta toiseen, on hän aina tuntenut kuuluvansa osaksi perhettä. – Olen aina tuntenut olevani todella rakastettu. Se perhepiiri oli niin tiivis ja ihana. Siinä se kaikki lämpö oli läsnä, mitä lapsi vain tarvitsee. Sain olla niin kuin kotonani yhtenä perheen lapsista, vaikka perheeseen syntyi vielä myöhemmin Saara ja Tanja. RIITTALIISALLE KOULUNKÄYNTI oli aina mieluisaa. Se lienee osasyy siihen, miksi hänestä lopulta tulikin opettaja. Haave opettajuudesta heräsi jo kuuden vanhana parhaan kaverin mukana Jokikylän kansakoulussa kulkiessa. – Eka luokanopettajani oli rouva Enni Suhonen, joka käveli luokkahuoneessa jakkupuvussaan, kop kop -kengissään ja valkoisessa ihanassa nutturassaan. Ihailin häntä suuresti ja ajattelin, että minäkin haluan opettajaksi! Varmaan se on kaikunut sieltä asti, että minusta olisi kiva olla opettaja, Riittaliisa nauraa. Valkolakin Riittaliisa sai Pyhäjärven O. l. Yhteiskoulusta vuonna 1967. Vain vuotta aiemmin Riittaliisan rakas mummo menehtyi. – Mummo piti menettää ennen kuin minä sen ylioppilaslakin hänelle toin – se oli mummon suuri toive nähdä, kun pääsen ylioppilaaksi. Hänelle oli tärkeää se minun koulussa menestymiseni ja ylipäätään kouluttautuminen, joka oli ollut mahdotonta hänen omille lapsilleen. Silloin tuli kaikki mahdollisuudet köyhänkin käydä koulua, kun oli vapaaoppilaspaikkoja. Lukiosta ei vielä kuitenkaan ollut mahdollisuutta päästä opettajaksi, joten opiskeluja oli jatkettava. – Minä kun olen aina matematiikasta tykännyt, niin tietysti minusta piti tulla matematiikan opettaja. Rehtori Soilama piti minulle pienen luennon, kun ylioppilaaksi pääsin, että kai minä nyt haen sitten teknilliseen korkeakouluun, mihin kaikki pojat hakivat. Minä halusin vain matematiikan opettajaksi, niin en rehtorianikaan kuunnellut. Seurustelin jo silloin Rainon kanssa ja halusin vain olla täällä häntä mahdollisimman lähellä, niin en lähtenyt edes pyrkimään teknilliseen korkeakouluun. Niinpä seuraavana etappina oli Oulun yliopisto. – Oulun yliopisto oli silloin ihan alkutekijöissä. Linnanmaan kampusta ei edes ollut, vaan me kuuntelimme luennot esimerkiksi Pyrinnön järjestötalolla, jossa pidettiin viikonloppuisin tansseja. Serkkusisko Pirjo lähti Jyväskylään, jossa oli jo hieno Alvar Aallon suunnittelema yliopistorakennus. Riittaliisa muistaa, kuinka Kerttu-täti kohteli häntä yhdenvertaisena opiskeluvuosinakin. – Hän lähetti karjalanpiirakoita, tuoretta leipää ja pullaa linja-autokyydissä. Samat lähetykset, mitkä hän laittoi Pirjolle Jyväskylään, tuli myös minulle Ouluun, vaikka olin vain sisarentytär. Olin niin täysin osa sitä perhettä, hän hymyilee. Ouluun lähtiessä Riittaliisan tavoitteena oli käydä filosofian maisteriksi asti, mutta hän tyytyi luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon, mikä siihen aikaan antoi pätevyyden yhteiskoulun nuoremman lehtorin virkaan. – Menin naimisiin ja jo kesken opintojen sain suunnitellusti vanhimman lapseni ja perheenä kävin auskultoimassa Tampereella. Auskultoinnin jälkeen sain vakiopaikan ja tulin takaisin Pyhäjärven O.l. Yhteiskouluun omien opettajieni kollegaksi vuonna 1971. – En minä juuri muualla ole ollut, kun pääsin tänne. Mies oli yrittäjä ja täällä oli Pyhäsalmen Rakennus Oy, niin tänne meidän oli helppo asettua. RUOTOISTENMÄILLE SYNTYI kaikkiaan kolme lasta ja Vuohtomäen kodissa asusti omassa siivessään myös Rainon vanhemmat, Bertta ja Albert. Heitä sekä Rainon sisaruksia Riittaliisa kiittääkin osuudestaan pariskunnan lasten kasvatukseen sekä lapsuuden turvalliseen elämään kaiken arjen aherruksen keskellä. Työuransa Riittaliisa teki matemaattisten aineiden ja tietotekniikan opettajana peruskoulun puolella, josta jäi eläkkeelle vuonna 2008. – Samaisessa koulussa olen ollut oppilaana, opettajana ja eläkkeelläkin vielä saanut olla omissa riemuylioppilasjuhlissa, lukion 60-vuotisjuhlassa ja vanhoja omia opettajiani Pekka Komua ja Rauni Soilamaa kuskaamassa ja olemassa käsikynkkänä. Ne ovat olleet minulle tärkeitä hetkiä nyt eläkkeellä ollessa. Hän kertoo, että etenkin viimeiset vuodet toivat piristystä omaan työhön, kun piti opetella aivan uutta tietotekniikkaa. ATK:ta Riittaliisa opiskeli itse jo yliopistossa opetusharjoittelunsa aikaan 70-luvun taitteessa. Tietokone oli kuin vanha kirjoituskone pyörivine paperirullineen. – Sillä kirjoitettiin ja oltiin yhteydessä Helsingissä olevaan huoneen kokoiseen tietokoneeseen. Ohjelmointitehtävät tehtiin pahvisilla reikäkorteilla, joita hakattiin valmiiksi iso nippu, kun piti saada tehdyksi ohjelmointityön tentti. Ne vietiin illalla operaattorille, että sai aamulla tuloksen, oliko se mennyt läpi vai ei. Se kaikki lähti näin alusta. ATK:sta tuli Pyhäjärvellä opettajan työssä Riittaliisalle tärkeää, ja kouluttautuminen uuteen ja ihmeelliseen vei mennessään. – Meitä opettajia koulutettiin paljon ja minä siitä innostuin. Se tuli niin yleiseksi ja oppilaille mieluisaksi valinnaisaineeksi, että minullahan oli puolet tunneista ATK:ta ja kaikki se opetusmateriaalikin melkein piti tehdä itse. – Se tietotekniikka oli melkoinen harrastus viimeiset 15 vuotta kouluelämästä, että sitä saattoi vielä aamuyölläkin suunnitella seuraavan päivän oppituntia. Niin ihana aihe, että ne nuoret oppilaat olivat niin innostuneita! Hirveän paljon lähtivät opiskelemaankin ATK:ta. LASTENSA OLLESSA pieniä Riittaliisa päätyi vapaa-ajallaan opettamaan myös niin sanottuun protestikouluun, josta uutisoitiin Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia myöten. – Meiltä oltiin Vuohtomäen koulua lakkauttamassa ja päätimme pitää koulua niin kauan, että kunta taipuu. Eihän siinä oikeasti ollut edes mitään mahdollisuutta, kun se porukka vaan pieneni ja pieneni. Meillä oli luokat yhdestä kuuteen ja oppilaita ei tainnut olla kuin 12, Riittaliisa hymähtää. Siitä huolimatta koulua pidettiin kylällä vuoden 1979 syksystä hiihtolomaan asti. – Niinimäkiset olivat jo menettäneet oman koulunsa. Se jotenkin nosti sen yhteishengen, kun olihan se aivan hullu idea. Saatiin hommattua koulutilatkin käyttöömme kunnanjohtajalta. Käytiin kysymässä, että olisiko koulu vapaasti käytettävissä kyläläisille – eivät he toki tienneet, että me sinne koulun aiomme perustaa, Riittaliisa muistelee naurahtaen. – Haapamäen koulu sai jatkaa ja sinnehän ne lapset sitten hiihtolomalta menivät, ja oikein hyvä koulu olikin käydä, mutta jostain syystä täällä heräsi sellainen protestihenki, ja se herätti kunnolla kyläyhdistystoiminnankin henkiin. VUODET VIERIVÄT eteenpäin koulutyön ja oman perheen parissa. Raino oli tiukasti kiinni perheyrityksessä, mutta kesäisin aina rutistettiin viikon kesälomalle aikaa ja suunnattiin reissuun koko perheenä. Hiihtolomat lasketeltiin yhdessä. Lasten jo vartuttua aikuisiksi lähdettiin kesälomaviikoksi kaksin Lappiin lakkaan. Elämä oli mallillaan, kunnes Raino menehtyi tulipalossa vuonna 2006. – Minä olin ollut kuin herran kukkarossa siihen asti. Raino oli minulle tuki ja turva, kaikki kaikessa, ja luulin, että kuolen. Sitten rupesi tulemaan lapsenlapsia, niin henkiin piti jäädä. Riittaliisa kuvailee, että tuo hetki oli rajapyykki kaikelle hyvälle siihen asti. – Se oli minulle pelastus, että lapset ja Rainon sisarukset olivat kanssani sen katastrofin keskellä. Olen saanut tutustua lapsenlapsiini hyvin läheltä, kun jäin kahden vuoden päästä tulipalon jälkeen eläkkeelle. Kaksi vuotta elämän käännekohdan jälkeen oli kuitenkin vielä jatkettava työskentelyä. – Elämäähän minun piti jatkaa. Työ oli minulle se lääke. Meitä oli töiden kautta sellainen tiivis naismatemaatikkojen ryhmä, joka piti minut hengissä senkin vaikeuden yli, Riittaliisa hymyilee. Eläkepäiviin laskeuduttiin kyläkirjan tekemisellä yhdessä työryhmän kanssa, johon myös Riittaliisan käly kuului. – Se kirjan tekeminen tuli tosi tärkeäksi. Se oli se mikä pelasti siitä eläkkeelle jäämisestä yksinään ja tietysti ne rakkaat lapsenlapset. ELÄKEPÄIVIÄ ON täyttänyt lasten leikit ja nauru. Nykyään sisältöä elämään oman rakkaan jälkikasvun lisäksi tuo myös kihlattu, jonka kanssa tiet kohtasivat yhteisten tuttavien luona kyläillessä. Sama kohtalo yhdisti leskeksi jääneitä. – Emme ole koskaan muuttaneet vakituisesti yhteen, mutta käymme paljon toistemme luona. Me molemmat viljelemme perunaa ja kasviksia. Tämä meidän yhteiselämämme on tällaista vuorottelua, kulttuurielämyksiä ja hyvin paljon työtä – nyt kesällä varsinkin, Riittaliisa naurahtaa. Elämän varrelle on mahtunut suurta surua, mutta Riittaliisa tuntee nyt olonsa onnelliseksi. Vaikka elämä on ottanut paljon, on se antanut sitäkin enemmän. – Olen kauas niistä päivistä tullut ja onnellisesti saanut uuden ystävän, joka on aarre minulle. Lasten elämässä olen saanut olla mukana ja olen erittäin onnellinen siitä, sekä siitä, että olen saanut vuorollaan olla heidän perheissään yksi heistä. He ovat aina saaneet tulla tänne ja lisäkädet ovat aina olleet tervetulleet heille. Riittaliisa kirjoitti ylioppilaaksi Pyhäjärven O. l. Yhteiskoulusta vuonna 1967. Siiri-mummo menehtyi vain vuotta aiemmin, eikä päässyt näkemään Riittaliisan pääsyä ylioppilaaksi. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
10 MAANMITTAUSLAITOKSEN PERUSKARTOISTA löytyy Kuusenmäen Honkaperältä paikka, joka kantaa nimeä Enkelikallio. Enkelikallion ja sen nimensynty on kuusenmäkisille hyvinkin tuttu, mutta sen sijaan moni muu pyhäjärvinen ei ole koskaan Enkelikalliosta kuullutkaan. Palataan siis vuoteen 1993, jolloin Pyhäjärvi-Seuran perustaja jäsen ja entinen puheenjohtaja, nyt jo edesmennyt, Antti Komu on kirjoittanut Pyhäjärven Sanomiin seuraavaa paikan sisällään pitämästä tarinasta: Sinä merkillisenä kesänä joskus satoja vuosia sitten juhannukselta alkaneet sateet jatkuivat pitkälle heinäkuuhun saakka. Vihdoin sää parani ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. "Nyt on viimeinkin lähdettävä kaatamaan heinää Huuhtopurolle. Ei auta enää odottaa, vaikka onkin pyhäpäivä ja kirkonaika alakamassa. Laitahan eväskontti valmiiksi", sanoi isäntä. Emäntä laittoi eväitä, vaikka koettikin estellä, pyhäpäivä kun oli. Isäntä otti kontin selkäänsä, viikatteen ja hangon olalleen, kirvesnyökän kainaloonsa ja lähti tutulle polulleen kohti Huuhtopuroa. Kuljettuaan Kämärinvuoren yli ja laskeutuessaan sen alarinteen sileitä kallioita, sokaisi hänet yhtäkkiä kirkas valo ja enkeli seisoi hänen edessään tempaisten häneltä viikatteen, kirveen ja heinähangon iskien ne syvälle kallioon. "Olet rikkonut Jumalan käskyjä vastaan, siksi sinun rangaistuksesi olisi myöskin hauta kallion sisällä, mutta sinut armahdetaan, kun kotonasi on Raamattu avoinna pöydällä ja perheesi on koossa sen ympärillä." Enkeli ja häntä ympäröivä kirkkaus katosi hetkessä. Heinosen isäntä heräsi kuin unesta ja palasi kiireesti kotiinsa, jossa perhe istui vielä Raamattua tutkien. Mitään puhumatta hän meni pöydän taakse ottaen Raamatun eteensä. Oudoksuen katsoi emäntä tulijaa tajuten jotain kummallista tapahtuneen. Sen päivän jälkeen ei siinä talossa saanut pyhäpäivän rauhaa rikkoa. Paksu puukantinen Raamattu oli avoinna kunniapaikallaan pöydän päässä isännän edessä. Kun Heinosen isäntä niin muistitieto kertoo ja eräät kyläläiset menivät ilmestyksen jälkeen ensimmäisen kerran polkua Ramilaan, pysähtyivat he pelkomielellä kalliotasantelle, jossa selvästi näkyivät enkelin jalanjäljet, viikatteen terän muotoinen syvä uurre kalliossa, kirveen terän syvälle iskemä kolo ja heinähangon piikkien reiät. Kauan aikaa tapahtuman jälkeenkin polulla kulkijat menivät hiljaa ja kunnioittavasti ohi kalliotasanteen, Enkelikallion, kuten sen nimeksi oli vakiintunut. Mutta jäljet kalliossa näkyvät tänäkin päivänä. Nykyajan ihminen sanoo, että tämä on niitä muistitiedon säilyttämiä selitystarinoita. Jäljet kalliossa muistuttavat niitä, kun vain osaa käyttää mielikuvitustaan oikealla tavalla hyväkseen. KUUSENMÄEN VUOSIEN 1866–2016 kylähistorian käsittävässä Aikaansa seuraten -kirjassa Marja-Liisa Mannonen avaa, että Enkelikallion tarina on säilynyt suullisena perimätietona Kuusenmäellä sukupolvien ajan, sitä ovat kertoneet vanhemmat lapsilleen kodeissa ja opettajat oppilailleen vielä Kuusenmäen kansakoulun ollessa toiminnassaan. Toki tarina on muuntunut ajan saatossa sen kulkeutuessa vuodesta toiseen eteenpäin, mutta sanoma ei ole muuttunut: pyhitä lepopäivä. Käsky kehottaa pitämään Jumalan sanaa ja sen saarnaa pyhänä, kuuntelemaan ja oppimaan sitä. – Tarina on elänyt kuusenmäkisten mukana saaden ajan kuluessa uusia kerrostumia ja painotuksia. Nyt Enkelikallion ohi kulkeva vanha tie on paikoin käyttämättömänä kaventunut ja Enkelikalliokin osittain sammaloitunut, mutta tarina elää edelleen ja karttamerkintä takaa paikan löytymisen jatkossakin, Mannonen summaa vuonna 2020 julkaistussa kyläkirjassa. NYKYÄÄN ENKELIKALLIOLLE johtava reitti on jälleen auki ja melko helppokulkuinenkin, sillä metsänomistaja Olavi Marin on tehnyt Kuusenmäen ampumaradan parkkipaikalta kokonaan uuden tien tarun värittämään kohteeseen. Lyhkäinen ura metsän uumeniin tarjoaa helpon pääsyn kesäretkelle Kuusenmäen maisemiin, jossa voi kallion kaivertumia tutkittuaan poiketa vaikka metsänantimia poimimaan. – Iän päivät tänne on polku kulkenut. Tämä kun on kivistä ja kalliota, Paikan historiahan se varmasti on, mikä puoleensa vetää. Kallioon kirjattu tarina – Kuusenmäen Enkelikallion taru muistuttaa pyhittämään lepopäivän Pyhäjärven Sanomien uudessa juttusarjassa toimitus on Ihan pihalla ja lähtee tutkiskelemaan Pyhäjärven ulkoilukartan kohteita sekä tarinoita niiden taustalla. Ensimmäisenä kohteena tutustutaan Kuusenmäen Enkelikallion, jonka tarina on elänyt jo vuosikymmenien ajan aina sukupolvelta seuraavalle. Ihan pihalla Sonja Röytiö Metsänomistaja Olavi Marin ei ole itse lapsuudessaan Liittoperän poikana Enkelikallion urbaanilegendaa kuullut, mutta tarina on kyllä tullut tutuksi sen jälkeen, kun miehestä tuli kuusenmäkinen vuosikymmeniä sitten. Enkelikallion pinnassa on monennäköistä uraa, jotka jättävät katselijan mielikuvitukselle tilaa. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
11 Kallioon kirjattu tarina – Kuusenmäen Enkelikallion taru muistuttaa pyhittämään lepopäivän niin sain kuitenkin ihan kohtuudella tehtyä aika hyvän tieuran, että pääsee täällä metässä käymään. Liittoperältä lähtöisin oleva mies ei luonnollisesti itse ole lapsuudestaan saakka kuullut tarinoita Enkelikalliosta, mutta toki niitä on saanut kuulla myöhemmin. Kuusenmäelle miehen toi sieltä aikanaan löytynyt puoliso ja kylälle rakentunut yhteinen elämä. – Olenhan minä tieten 50 vuotta ollut jo kyläläinen. Onhan se sellainen legenda, että varmaan 1800-luvun puolellakin ovat jo tästä tarinoineet. Entisaikaan oli hyvinkin tarkkaa, että sunnuntaina ei töitä tehdä, Olavi tuumaa. Vaikka mies ei itse olekaan lähtöisin Kuusenmäeltä, on nykyiseen kotikylään muodostunut eräänlainen kotiseuturakkaus, joka on ajanut selvittämään paikan historiaa sekä saanut tuomaan sitä myös muille esille. Enkelikalliolle Marin on pystyttänyt opasteet ja kyltin, joka kertoo paikan historiaa myös sattumalta paikalle eksyville kulkijoille. – Kyllä tästä sellaista kiinnostusta on itselläkin ollut olemassa, kun on kyselty aina, mistä Enkelikallio löytyy. On pitänyt käydä vähän oppaanakin täällä. Kyllähän täällä käy kyläläiset ja entiset kyläläiset aika paljonkin kuiten kahtelemassa. Paikan historiahan se varmasti on, mikä puoleensa vetää, hän arvelee. KALLIOTA PEITTÄÄ osin sammalpeite, mutta jälkiä on edelleen hyvin nähtävissä. Olavi tuumaa, että tarinan heinähangon piikkien jättämät, tai ainakin sellaisia muistuttavat, jäljet hän on kalliossa itsekin nähnyt, mutta vielä pitäisi vähän sammalikkoa siivota kallion päältä, jotta kaivertumia pääsisi tarkkailemaan vaivattomammin. Kallion jälkiä tutkaillessamme kysyn Olavilta, onko jäljistä jotkin tietyt urbaanilegendan mainitsemat enkelin jalanjäljet tai siipien sipaisut? – Mielikuvitusta voi käyttee, Olavi tuumaa hymyillen. Kuusenmäkiset ovat varmaankin oppineet tarinan valaisemana tai jopa pelottamana, että sunnuntaisin ei töitä tehdä? – No mitenkä sen nyt ottaa, metsätöiden parissa viihtyvä eläkeläinen naurahtaa. Metsänomistaja Olavi Marin ei ole itse lapsuudessaan Liittoperän poikana Enkelikallion urbaanilegendaa kuullut, mutta tarina on kyllä tullut tutuksi sen jälkeen, kun miehestä tuli kuusenmäkinen vuosikymmeniä sitten. Olavi on tehnyt ampumaradalta Enkelikalliolle johtavan tieuran, joka takaa helpon pääsyn kohteeseen. Pyhäjärvi-runo Lukijan runo Vieraskynä Tiina Kumpulainen Olli Tikka käveleepi Pyhäjärven rantaan, Väsyneenä ukko parka tökkää sukset santaan. – No johan oli Ruotsin reissu! tuumaa Olli täällä. – Luisto loppui suksista jo Pohjanlahden jäällä. – Älä huoli Olli-poika, hiisi-peikko haastaa. Hiidenkarilla se kylkee kääntää, korvaa raastaa: – Eipä pyhäjärvisiltä elo täällä lopu. Onhan sulla kuninkaalta tuomisina sopu. Hukkasin mä tavaroita pitkin järven selkää. Kadotin kai huhmarinkin, niin mä pahoin pelkään. Eipä taida touhustani pitää hiisimuori. Piilopaikaks valittuna mul’ on Honkavuori. Seuraan polun varressa mä kiven takaa teitä. Saatan joskus auttaakin reitiltään eksyneitä. Nyt vielä seikka tärkeä tää esiin tuotaneen. Oudon kivenmurikan löysi Erkki Ruotanen. Pian maasta louhittiinkin kiiltelevää malmia. Kaivosjuna ylitti monet kerrat salmea. Maasta nousi aarteita, myös kuparit ja sinkit. Kaivos antoi elannon ja kehityksen vinkit. Samaan aikaan kylilläkään vedetty ei lonkkaa. Navetoissa lypsettiin, täytettiin maitotonkkaa. Historiaan jäänyt on jo aikanne tuo mennyt. Tämä hetki meillä on, lapsuuden kesä nyt! Empan rannalla me uidaan, löhötäänkin hetki vai tehtäisikö eväät ja Rillankiveen retki… Hetken päästä meidän käsis´ on aika ihan uus. Maistuu mansikalle Pyhäjärven tulevaisuus. Vaskikellon kellot soittaa sata kuuskyt kertaa. Meidän Pyhäjärvelle ei mistään löydy vertaa! Ikosen koulun opettajan Tiina Kumpulaisen Pyhäjärven historiaa ja tätä päivää käsittelevä runo kuultiin Ikosen koulun kevätjuhlassa 27. toukokuuta kakkosluokkalaisten esittämänä. Pyhäjärven Sanomien arkisto, 1974. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
12 Entisellä Rönkön puutarhalla on paiskittu töitä katseet kesässä ja nyt kasvihuoneita täyttävät mehukkaat vadelmaviljelmät. Sukupolvenvaihdoksen myötä Aleksi ja Jemina vievät nyt ensimmäistä kesää Kuukasjärven tilaa eteenpäin Aleksin Marjat Oy:n rinnalla. JÄNISNIEMESSÄ JO vuosikymmeniä sijainnut entinen Rönkön puutarha on saanut uuden käyttötarkoituksen Kuukasjärven Aleksin täyttäessä kasvihuoneet vadelman taimilla. Taimet ovat kasvaneet jo komeaan mittaan ja oksilla nuokkuu mehukkaan punaisia vadelmia. Noin hehtaarin verran kasvihuonetta sisältävä puutarha on ollut Aleksin Marjat Oy:n omistuksessa syksystä alkaen ja muutostöitä on tehty hiljalleen, jotta paikasta saadaan marjayrittäjän käyttötarkoitukseen sopiva. – Siinä tuli sellainen sopiva markkinarako ja mahdollisuus, niin päädyin ostamaan tämän puutarhan. Onhan tämä ollut tietynlainen projekti, Aleksi tuumaa hymyillen. Reilu vuosi sitten Aleksi kertoi Pyhäjärven Sanomille, että yrityksen suunnitelmissa on tehdä laajennuksia, mutta tuolloin ei vielä puutarhan hankkimisesta ollut tietoakaan. Ajatuksena oli tehdä lisätunneleita, mutta puutarhan tullessa kuvioihin lähdettiinkin viemään yritystoimintaa isoilla askelilla eteenpäin. Tällä hetkellä puutarhalla kasvaa ainoastaan vadelmaa, mutta tulevaisuudessa siellä kasvaa myös tuttua Kuukasjärven mansikkaa. Jatkossakin pitäydytään marjanviljelyssä, vaikka puutarhan oston myötä on koitettu kovasti houkutella myös kurkun ja tomaatin viljelyyn. – On siihen yllytetty, ja osa on jo ohi suunsa puhunutkin, niin jutut on lähteneet laukalle. Pelkällä marjalinjalla on tarkoitus pysyä jatkossakin, yrittäjä tuumaa. 22-VUOTIAALLE NUORELLE miehelle on aina ollut selkeää jatkaa vanhempiensa Olli ja Merja Kuukasjärven jalanjäljissä marja-alalla, jonka parissa on varttunutkin. Noin kuukausi sitten Kuukasjärven Marjat Oy:ssä siirryttiin uuteen aikakauteen sukupolvenvaihdoksen myötä. Nyt yritystä luotsaa Aleksi, eikä puoliso Jemina Tikankaan ole tarvinnut jäädä peukaloitaan pyörittelemään. – Tällä hetkellä opiskelen fysiikan ja matikan opettajaksi, mutta sanotaanko näin, että yliopistossa on kivat kesälomat, Jemina naurahtaa. Pariskunta pyörittää siis tätä nykyä kahta yritystä: Kuukasjärven Marjoja sekä Aleksin Marjoja. Kaupat puutarhasta sekä viime keväänä Korholan tilasta on tehty Aleksin Marjat Oy:lle. – Aleksin Marjat Oy perustettiin alkujaan vähän sillä ajatuksella, että sai laittaa alkuun oman firman, eikä tarvinnut heti ostaa Kuukasjärven Marjoja, Jemina selkeyttää. – Näin minäkin pääsin aloittelemaan siinä jo Kuukasjärven rinnalla yrittäjyyttä, Aleksi jatkaa. Tulevaisuudessa Aleksin Marjat on tarkoitus sulauttaa osaksi Kuukasjärven Marjat Oy:tä ja jatkaa vain yhden yrityksen voimin eteenpäin. Tähänkin asti Aleksin oman yrityksen sato on myyty Kuukasjärven Marjoille ja kuluttajien herkuteltavaksi. Vaikka sukupolvenvaihdos tehtiinkin, ei Ollikaan ole jäänyt laakereilleen lepäilemään, vaan puuhastelee edelleenkin ahkerasti marjatilan töiden parissa. – Ei ollut tarkoituskaan, että tähän heti yksin jäädään. Kyllä se tietotaito on ihan älytön, mikä Ollilta löytyy, Jemina kuvailee. YKSIN EI ole muutoinkaan tarvinnut jäädä, sillä Pyhäjärvellä paikalliset marjayrittäjät tekevät pariskunnan mukaan paljolti myös yhteistyötä. – Työkoneita lainaillaan, rasioita ja laatikoita saatetaan lainailla tarvittaessa ja tietotaitoa kyllä vaihdellaan, Aleksi listaa. – Samahan se on ihan ympäri Suomen. Olli etenkin on sellainen, että soittelee ihan joka paikkaan, ja pakkohan niitä kuulumisia on vaihdellakin, että tietää vähän missä vaiheessa etelässä mennään, niin pystyy arvioimaan vähän pohjoisen tilannettakin, Jemina summaa. Tänä vuonna kevät on aikaisemmassa, mikä tarkoittaa samaa myös marjojen kypsymisen suhteen. Aleksi arvioi, että Kuukasjärven marjat tulee kaupan hyllylle myyntiin kuukauden puolivälin tienoilla. Kesällä yritys työllistääkin viitisenkymmentä työntekijää, kun sesonki on kuumimmillaan. Poimittavaa, punnittavaa ja kitkettävää riittää sesonkityöntekijöille. Jemina päätyi itse käytännössä parisuhteen kautta marjahommiin. Osasitko odottaa, mitä kaikkea tuleman pitää? – En suoranaisesti, mutta täytyy kyllä sanoa, että onhan tämä mukavaa hommaa ja vetänyt kyllä ihan oikeasti mukaansa! – Niin, kun on saanut vähän maistiaisia, Aleksi hymähtää. – Sanotaanko näin, että toiset marjatilat, kun kilpailevat räkättien kanssa, niin meillä se saattaa olla Tikka, joka siellä käy marjoja napsimassa, Jemina naurahtaa. Marjalinjalla on tarkoitus pysyä jatkossakin. Puutarhalla kasvaa vadelmaa – Aleksi astui Kuukasjärven tilan isännän saappaisiin 22-vuotiaat Aleksi Kuukasjärvi ja Jemina Tikka vievät ensimmäistä kesää Kuukasjärven tilaa eteenpäin sukupolvenvaihdoksen myötä. Sonja Röytiö Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
13 KESÄN 2026 MUUT NÄYTÖKSET SU 28.6. 15:00 TI 30.6. 18:00 TO 2.7. 18:00 SU 5.7. 18:00 MA 6.7. 18:00 TO 9.7. 18:00 SU 12.7. 18:00 VERKKORANNANTIE 57 86810 PYHÄJÄRVI P. 040 373 1461 WWW.KESAHEINA.FI K äärm eöljyn kauppias Teatteri KesäHeinä esittää Teatteri KesäHeinä esittää Teatteri KesäHeinä esittää EERO & ULLA SCHRODERUS LIPPUJEN HINNAT 22€ ELÄKELÄISET, VARUSMIEHET/ TYÖTTÖMÄT 20€ LAPSET (ALLE 12V.) 10€ ERJA JOKINEN KÄSIKIRJOITUS: OHJAUS: LIPPUJEN MYYNTI ALKAA 1H ENNEN NÄYTÖKS EN ALKUA Ensi-ilta torstaina 25.6.2026 klo 18:00 KATETTU KATSOMO SUOJAA SATEELTA MUTTA EI NAURUN KYYNELILTÄ A rjan RUOKALA JA PITOPALVELU 08 781869 Toipilaspolku 3, 86800 Pyhäsalmi MA-PE 8-17, LA 9-15 MA-PE 8-17, LA 9-15 Ollintie 9, p. 08-780 062 Pyhäjärven apteekki Pyhäjärven apteekki palvelee kesällä palvelee kesällä Suosittu menopaikka Pyhäsalmessa! RAVINTOLA RAVINTOLA HIIDENKULMA KY HIIDENKULMA KY PE & LA KARAOKE alkaen klo 22! PE & LA KARAOKE alkaen klo 22! • Ravintolapalvelut • Pitopalvelut • Ravintolapalvelut • Pitopalvelut Niko Stjerna Niko Stjerna 044 982 5950 044 982 5950 nipe27@luukku.com nipe27@luukku.com Sirkka-Liisa Leinonen Sirkka-Liisa Leinonen 050 364 0144 050 364 0144 leinonen.sirkka@gmail.com leinonen.sirkka@gmail.com p. 040 5133 360, OLLINTIE 17, PYHÄJÄRVI p. 040 5133 360, OLLINTIE 17, PYHÄJÄRVI & ABC:n lähituotemyymälästä Soitellen suveen la 13.6. Kahvila Karnevaalissa/ Hiijjen Pelimannit Pyhäjärvisen sodan ajan sukupolven perinnetuokio ti 23.6. klo 18 rautatieasemalla/ Perinnetoimikunta Lasten teatterileiri ma-to 6.-9.7. Perinnepihalla (ennakkoilmoittautuminen) / Kulttuuripalvelut Runon ja suven päivä, Eino Leinon päivä ma 6.7. klo 13-19 kirjastolla Taidenäyttely: Ajan, toden ja unen herkällä rajalla. Taiteilija: Sannaleena Lapinoja ma-la 6.-11.7. klo 12-16 Villa Johannassa (ent.Rohtola), Pyhäjärventie 453 • musiikkiesitys • L.Kallosuo kirjan luku • runojen lausuntaa • Villa Johannan, v.1895 rakennetun, kulttuurihistoriallisen talon esittely Taiteiden resonanssia to 9.7. klo 15 Pyhän Ristin kirkossa / Jokilaaksojen orkesterija kamarimusiikkiyhdistys ry (JOKa) monitaiteinen konsertti: musiikki Ravel, Stravinsky, Jääskelä. Pyhäjärviset tanssiopiskelijat, koreogra a Suvi Ruotoistenmäki, taidemaalaukset Sirpa Lehtikangas. Vapaa pääsy, käsiohjelma 20 €, käteismaksu Oi, ihana Panama -nukketeatteriesitys yli 3-vuotiaille la 11.7. klo 10 VPK:n salissa / Kihutoimikunta (Huom! Lippu noudettava kirjastolta 26.6.-9.7.) Kihupäivät 10.-11.7. Makasiinitorilla ja Antintiellä Ollintuokio 12.7. klo 13 seurakuntakeskuksella / Pyhäjärvi-Seura Teatteri KesäHeinän näytökset kesäteatterilla to 25.6. klo 18, su 28.6. klo 15, ti 30.6. klo 18, to 2.7. klo 18, su 5.7. klo 18, ma 6.7. klo 18, to 9.7. klo 18, su 12.7. klo 18 Naistentanssit Suurlavalla tiistaisin klo 19-24 / Pyhäjärven Pohti Jokikylän kesäkioski-illat perjantaisin klo 17-20 (juhannusaattona suljettu) / Jokikylä-Ruhkalan kyläyhdistys Iltatorit 10.6.5.8. keskiviikkoisin klo 18-20 Minitaidegalleriat ja Hyvää woimaa! -taidekävely https://atla. / /oulu2026 Tervetuloa KUL URIPÄÄKAUPUNKIVUODEN KESÄTAPAHTUM N! Katso lisää https://pyhajarvi. / /tapahtumat Kulttuurituottaja p. 044 445 7606 SOIVA JOKI -tapahtumassa (10.-14.6.2026) seilataan koko joki Pyhäjärveltä mereen asti. Soiva joki yhdistää koko Pyhäjoen alueen alkaen ke 10.6. klo 10-13 (Jokikylän kioski, Koulutie 101) Musiikkia, tanssia, akrobatiaa, ääntä, teatteria:Kansainvälisten taiteilijoiden ryhmä Rapid Art Force luo paikkasidonnaisen taide-elämyksen yhdessä yleisön kanssa. Pyhäjoki-melojat lähtevät klo 11.47 Jokikylä-Ruhkala kyläyhdistyksen kioskilla myynnissä makkaraa ja lettuja. TI-PE 10-17, LA 10-14 Kengät kohti Kirstin kauppaa, tätä joustavampaa palvelua saa hakea! Kesäpukeutumista parhaimmillaan. Nähdäänhän taas! Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
14 Tällainen otsikko sitten suurempi boldina åäö Pyhäjärven monitoimihallin kaukalo muuntautuu pelikenttien areenaksi kesäkuun alusta aina heinäkuun 17. päivään saakka. Jäähallilla voi käydä pelaamassa esimerkiksi sulkapalloa tai koripalloa avoimen ovet -periaatteella. KESÄN SAAVUTTUA on Pyhäjärven monitoimihallin jäät sulatettu ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaukalo muuttuu liikkujien matalankynnyksen pelikentäksi. Pyhäjärven vapaa-aikapäällikkö Marko Pehkonen kertoo, että jo kevättalvella kokoonnuttiin suunnittelemaan, saataisiinko halliin toteutettua kuntalaisille jotain toimintaa, ettei halli jäisi kesäksi tyhjilleen ja hyödyntämättä. – Jäähallissahan on vallan mainio kenttä käytettävissä erilaisiin palloja mailapeleihin. Muisteltiin porukalla, että Iisalmessa on joskus ollut sellainen käytäntö, että jäähalli oli kesällä pelikäytössä, ja Ylivieskassa halli varusteltiin aina kesäisin sulkapalloverkoilla. Tästä se ajatus lähti – istuttiin alas ja mietittiin, miten se olisi meillä mahdollista hyödyntää. Kaikki osapuolet näyttivät ajatukselle vihreää valoa ja sitä lähdettiin nyt sitten kokeilemaan. Kesäkuun alusta alkaen kaukalo on jaettu lohkoihin, joissa pääsee pelaamaan useammalla kentällä sulkapalloa, yksi lohko on pyhitetty salibandyn pelaamiseen ja yksi koripallokentäksi. Jäähallin ovia pidetään auki aina maanantaista lauantaihin aamuyhdeksästä iltakymmeneen saakka heinäkuun 17. päivään asti. – Tämä toimii ihan avoimet ovet -periaatteella, että saa tulla ihan vapaasti pelailemaan ilman ajanvarausta tai maksua. Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:n toimitusjohtaja Jani Komulainen kertoo, että vaikka jäähallia on hyödynnetty aikaisemmin kesäisin moneen käyttöön, ei tällaista ole vielä hallin seinien sisään aiemmin rakennettu. – Koronavuosiin asti meillä oli aina kesäjää, ja kun se sulatettiin, alkoi melkein saman tien Täydenkuun Tanssien rakentaminen. Nyt muutama vuosi on ollut kesäkäytön suhteen hiljaiseloa, niin tämä on hyvä kokeilu tähän saumaan, että saisiko se tuulta purjeisiin. Talouteenhan tällä ei ole käytännön merkitystä, mutta kuntalaisten käyttöön tämä on hieno asia, Komulainen ajattelee. KUSTANNUKSET LIIKUNTAPAIKAN tarjoamisella pysyvät kaupungilla maltillisena, sillä halliyhtiö mahdollistaa tilojen käytön. Rakennusmestari Antti Taskinen kertoo, että kenttien luomiseen on pystytty hyödyntämään myös paljon jo olemassa olevia verkkoja ja muita tarvikkeita. – Koripallokorit olivat suurin investointi, mitä tähän on pantu. Ne on ihan tätä varten hankittu. Tietenkin siivouskustannuksia ja vartijakustannuksia tulee jonkin verran ja sähköä kuluu vähän, mutta ne menevät kaupungin budjetista. Ei tämä kauhean kallis toimenpide ole ja tuo mukavasti positiivista fibaa, hän ajattelee. Urheiluvälineitä voi tuoda kotoa mukanaan tai lainata Pyhäjärven uimahallilta sen aukioloaikoina. – On hankittu lähinnä sulkapalloja ja koripalloja, joita voi uimahallilta lainata. Ei nyt kokonaiselle joukkueelle asti ole salibandymailoja, mutta jos joku haluaa käydä vaan laukomassa, niin muutamia mailoja saa myös lainattavaksi, Marko kertoo. – Tämä on kiva uusi tempaus. Ihan sama mikä laji: sulkapallo, salibandy, koripallo, niin niihin tarvitaan yleensä sisätila, eikä meillä Pyhäjärvellä tällaisia nonstop-vuoroja ole, mitä voi tuosta vain varata. Käytännössä pitää ottaa jonkinlainen vakiovuoro kesäksi tai talveksi, niin ei ole niin helppoa lähteä tuosta vain pelaamaan. Tämä mahdollistaa sen, että käytännössä haet vain välineet ja tulet hallille pelaamaan silloin, kun itse haluat. ODOTUKSET HALLIN käytön suhteen ovat korkealla ja kesän jälkeen varmasti kokoonnutaan tarkastelemaan, kuinka avoimien ovien liikuntapaikka toimi kesän aikana ja voisiko se mahdollisesti saada myös tulevaisuudessa jatkoa. Sen suhteen pallo on pitkälti hallin käyttäjien kulmassa. – Pyritään toimimaan siten, ettei ilkivaltaa tulisi ja kaikkialle halliin ei ole ovetkaan avoinna. Ovet on avoinna yhteen pukkariin kaukalon lisäksi, Antti muistuttaa. – Ei muuta kuin kovaa käyttöä ja yhdessä tuumin toivotaan myöskin, että hallia hyödynnetään nimenomaan liikuntakäyttöön ja pelaamiseen, pidetään paikat siistinä ja ennen kaikkea kunnossa. Se on meidän odotuksemme, Marko avaa. Jäähallilla ei tule oleskella muuten vain, vaan ovet ovat avoinna nimenomaan vain liikuntakäyttöä varten. – Tietenkin sitä toivoisi, että tulisi käyttäjiä ja käyttäjät käyttäytyisivät siivosti ja homma menisi kivasti, kun tällainen mahdollisuus suodaan. Tämä on minusta kiva kädenojennus kaupungilta liikkuville pyhäjärvisille, Antti ajattelee. Kesällä kaukaloon palloilemaan – jäähalli avaa ovensa kuntalaisten liikuntakäyttöön Kaupungin vapaa-aikapäällikkö Marko Pehkonen, hallityhtiön toimitusjohtaja Jani Komulainen ja rakennusmestari Antti Taskinen toivovat, että peliareena pidetään siistinä ja kunnossa, että tämänkaltaista kesäkäyttöä voidaan suunnitella jatkossakin. Tämä on minusta kiva kädenojennus kaupungilta liikkuville pyhäjärvisille. Sonja Röytiö Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
15 040 9381882 / Aleksi 040 4103695 / Jemina Toivolantie 79, 86800 Pyhäsalmi Meiltä mansikat ja vadelmat! Suloista suvea ja armasta aikaa! Pyhän Ristin kirkossa Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 10 Su 21.6. klo 18 luomakunnan messu kirkkopihassa To 16.7. ja 23.7. klo 19 kesäillan musiikkihartaudet La 1.8. klo 14 Parkkiman kesäkuoron konsertti Kihuviikolla Perjantaina ja lauantaina tavataan torilla Su 12.7. klo 10 torijumalanpalvelus Luonnon helmassa ja liikkuen La 29.8. klo 10-14 “Kävele naiselle ammatti” -liikuntatapahtuma Honkavuorella, yhteistyössä Pohti SkiTeam ja Lamminahon Ahto Su 30.8. klo 10 jumalanpalvelus Korhosenniemen riihikirkossa Muista tapahtumista tietoa: www. pyhajarvenseurakunta.fi Pysy kärryillä! Tilaa lehti! Paikkakunnan kuulumiset luet tuoreeltaan digilehdestä pyhajarvensanomat.fi • Lomakylä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärvellä,PARKKIMAJÄRVEN rannalla, valtatie nro 4:tä viitta ITÄRANTA, Itä-rannantie 890. Alue on marjastajien ja kalastajien paratiisi, kalastaa saa Pyhäjärven kalastusluvalla. • Soutuvene ja uimapaikka. • Alueella on 3 kpl kesäkäyttöön tarkoitettua mökkiä. • Luotorannan mökkejä vuokrataan Eläkeläiset ry:n jäsenille sekä muillekin halukkaille. Huom! Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n jäsenille 20 % alennus. • MÖKKI NRO 1 Petipaikkoja 6, keittiö, mikro, jääkaappi, ruokailuvälineet, TV; 110 € vrk, 209 € viikonloppu, 319 € viikko, 620 € kuukausi. • MÖKKI NRO 2 Petipaikkoja 5, varusteet samat; 99 € vrk, 154 € viikonloppu, 203 € viikko, 583 € kuukausi. • MÖKKI NRO 3 Petipaikkoja 2, minikeittiö, jääkaappi, mikro; 77 € vrk, 126 € viikonloppu, 159 € viikko, 434 € kuukausi. • Asuntovaunu / auto, sähköliitännällä 30 € vrk • Puulämmitteisen saunan käyttö kuuluu vrk:n hintaan • Erillinen wc-rakennus ja grilli. • Luotoranta avoinna 1.6.-6.10.2026. Lisätietoja ja varaukset: Armas Niemi, 0400 689 735 Lisätietoja myös: Kauko Saastamoinen, 0400 513 608 Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
16 Maansiirto • Kaivinkonetyöt • Pyöräkuormaajatyöt • Traktorityöt 044 5400 008 • Myydään seulottua multaa • Viemäreiden aukaisut ja huuhtelut • Painepesut • Kolarikorjaukset • Maalaukset PYHÄSALMEN AUTOMAALAAMO RÄIHÄLÄ Juhani Räihälä 040 966 0006 maalaamo.raihala@hotmail.com Juhani Räihälä 040 966 0006 maalaamo.raihala@hotmail.com Hallikankaantie 7, 86800 Pyhäsalmi Hallikankaantie 7, 86800 Pyhäsalmi Viisipäiväinen Soiva joki -tapahtuma kulkee Pyhäjoen virran matkassa Pyhäjärveltä merelle saakka. Tapahtuma herättää eloon myös Pyhäjokimelonnan vuosien tauon jälkeen. OULU 2026 kulttuuripääkaupunkivuoden virallisessa ohjelmassa on mukana Pyhäjokialueen kuntien yhteinen voimainponnistus, Soiva joki -tapahtuma. – Yksi Oulu26-ohjelman toive onkin ollut alueellinen verkostoituminen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö. Tämä vahvistaa sitä, Pyhäjärven osalta tapahtumaa organisoiva kulttuurituottaja Leena Mulari sanoo. Soiva joki yhdistää improvisoitua musiikkia, yhteisöllisiä tapahtumia ja vesillä liikkumista. Tapahtuma yhdistää myös ihmisiä, paitsi Pyhäjokivarressa, niin taiteilijavieraiden kautta myös kauempaa. Kansainvälisistä muusikoista ja taiteilijoista koostuva Rapid Art Force (RAF) seuraa joen kulkua, pysähtyen esiintymään jokivarren kyliin. Pyhäjärvellä tapahtumapaikkana on Jokikylän kioski, josta Pyhäjokea alavirtaan kulkevat Soiva joki -tapahtuma ja Pyhäjokimelonta käynnistyvät keskiviikkona 10. kesäkuuta aamupäivällä. – Jokikylä-Ruhkalan kyläyhdistys on tässä tosi isossa roolissa. Heidän tapahtumansa on siinä samassa yhteydessä. Siellä on makkaraa myynnissä ja lettuja, Mulari kertoo. MUSIIKIN, ESITYSTAITEEN ja kokeellisen taiteen rajapinnoilla toimiva taiteilijaryhmä RAF vastaa Soiva joki -tapahtuman kulttuurielämyksistä. RAFin kokoonpanossa harppua soittaa Anne-Marie O’Farrell, kosketinsoittimia ja objekteja Dora Petery, äänistä ja elektroniikasta vastaa Maja Jantar, tanssista, äänistä ja akrobatiasta Reka Horwath. Teatteritaiteen kokonaisuuteen tuo Yuko Takeda ja monitaiteesta vastaa Kaira Lind Ásgeirsdóttir. Tanssia ja koreografiaa esitykseen tuo Sara Catellani. Timo Kinnusen vastuulla on harmonikat, laajennettu kompositio sekä RAFin taiteellinen johto. Jotain ennenkokematonta täytyy siis olla luvassa, näin laajalla monitaiteellisella kattauksella. Ryhmän ajatuksena on, että taide syntyy vuorovaikutuksesta, kuuntelemisesta ja yhteisestä läsnäolosta – ei vain valmiina teoksina. Jokainen projekti rakentuu oman ympäristönsä, osallistujien ja tilanteensa pohjalta. – Tämä Rapid Art Force tekee paikkasidonnaista taidetta, eli se esitys tapahtuu siinä. Se taideteos on oikeastaan kokonaisuutena tämä Soiva joki. Kaikki se nivoutuu yhteen. Se on hyvin yllätyksellinen. Me emme vielä itsekään tiedä, mitä siellä tulee tapahtumaan. Kannattaa tulla paikan päälle, Mulari kehottaa. Soiva joki käynnistyy joen alkulähteiltä, eli Pyhäjärveltä. Taiteilijat visioivat esityksen alkavan suon silmästä, josta mereen virtaava Pyhäjoen vesi saisi alkunsa. – Se oli vähän käytännön tasolla hankala se suonsilmäke löytää ja miten sinne ihmiset siirrettäis. Se on sitten Pyhäjärvellä siellä Jokikylän kiskalla, missä esitys tapahtuu – tällainen metaforinen suon silmä, joka on alkulähde sille vedelle joka virtaa, Mulari kuvailee. Vesi on esityksessä ja tapahtumassa tärkeä elementti. Samoin jokivarren elämänmuotojen esille tuominen. – Joki on ollut tärkeä niille kylille ja elintapojen muodostumiselle ja toisaalta vesillä liikkumiselle, Leena kuvailee. SOIVA JOKI -tapahtuman yhteydessä myös pitkään tauolla ollut Pyhäjokimelonta tekee paluun. Tapahtumassa voi meloa mukana joko noin 30 kilometrin mittaisen päiväetapin verran tai vaihtoehtoisesti koko 166 kilometrin matkan Pyhäjärveltä merelle. – Mikäli melonta herättää pientäkin kipinää, niin nythän olisi hieno tilaisuus osallistua matalan kynnyksen melontaretkelle. Pyhäjoen yläjuoksuosuus on pääosin rauhallista suvantoa ilman suurempia koskipaikkoja, joten se soveltuu hyvin myös aloittelevalle melojalle, Pyhäjärven kaupungin vapaa-aikapäällikkö Marko Pehkonen kertoo. Yläja alajuoksuosuuksille on erilliset ilmoittautumiset. Pehkosella on vetovastuu yläjuoksuosuudesta ja hän meloo ryhmän mukana Haapavedelle saakka. Melonnan apuohjaajia on mukana osallistujamäärästä riippuen 1–3. Juha Aro toimii liikkuvana huoltoja ensivasteyksikkönä. – Etenemme yhdessä meloen, ketään ei jätetä. Jos ei itse omista kajakkia, voi sen vuokrata ilmoittautumisen yhteydessä edulliseen vuorokausihintaan. Muuten osallistuminen on maksutonta. Tapahtumaan osallistuville melojille järjestetään tarvittaessa kuljetukset takaisin lähtöpaikalle. Yläjuoksuosuuden ensimmäinen päiväetappi starttaa aamupäivällä 10. kesäkuuta Jokikylän kioskilta, Soiva joki -tapahtuman taiteellisten alkuseremonioiden saattelemana. Kärsämäen Venetpalossa pysähdytään tauolle ja illaksi saavutaan Paanukirkon rantaan. YLÄJUOKSUOSUUDEN TOINEN osa jatkaa matkaa torstaiaamuna 11. kesäkuuta Kärsämäeltä kohti Haapaveden Kylpyläsaarta. RAFin esitys Kärsämäellä nähdään melojien jo lähdettyä matkaan. PERJANTAINA PÄIVÄLLÄ RAF esiintyy Kylpyläsaaressa, josta melojat kuljetetaan Mieluskylälle. Alajuoksuosuus käynnistyy alkuillan melontana kohti Matkanivan rantatapahtumaa. Lauantaina 13. kesäkuuta matka jatkuu kohti Petäjäskosken rantatapahtumaa. Väillä rantaudutaan Oulaisissa ja melojat pääsevät seuraamaan RAFin esitystä kirjaston rannassa sekä osallistumaan muun muassa Väinölänrannan tapahtumapuiston avajaisiin. Lauantain iltamelonnassa melotaan parin tunnin matka Petäjäskoskelta Kalaputaalle. Iltamelonnassa on erillinen ennakkoilmoittautuminen. Viimeinen osuus melotaan sunnuntaina 14. kesäkuuta Kalaputaalta Pyhänkosken kautta Pirttikoskelle ja sieltä edelleen Pyhäjokimelonnan päätepisteeseen jokisuiston etelähaarassa. Matkan varrella nähdään muun muassa melojaryhmä Koskiapinoiden koskenlaskunöytös Pyhänkoskella. RAFin viimeisen esityksen voi nähdä sunnuntaina Pyhäjoen Tervon kalasatamassa melojien ollessa vielä vesillä. Soiva joki yhdistää musiikkia, taidetta, vesillä liikkumista ja paikallisyhteisöjen elämää Useamman vuoden tauolla ollut Pyhäjokimelonta tekee paluun Soiva joki -tapahtyman yhteydessä. Viime vuoden kesäkuussa melontaa lämmiteltiin pienimuotoisesti Yömelontatapahtuman merkeissä. Jenna Qvick Jaana Koski Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
17 KAIVINKONEPALVELU H.LAITILA OY 040 547 5457 • Metsänparannustyöt • Ojitukset • Mätästykset • Penkkatien teot • Energiapuun teko • Muut kaivinkonetyöt Eskoperäntie 82, 86800 Pyhäsalmi A.Taskinen Traktoriurakointi 040 562 5438 044 236 0571 mkaurakointi@gmail.com 86800 Pyhäsalmi • Kuljetuspalvelut • Nosturija nostokorityöt • Henkilöstövuokraus • Puunkaato ja kantojyrsintä • Vaihtolavat • Lokaja imuautopalvelut Oy Oy Metsäkoneurakointia Metsäkoneurakointia p.0400-381 016 p.0400-381 016 SIISKOSEN SORA 040 554 6021 Juha Siika-aho Maatalouskoneurakointi 0400 584 986 Pyhäsalmi PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608 • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet PYHÄJÄRVEN OSAKASKUNTA TIEDOTTAA Pyhäjärven vesistöjä hoidetaan: • Istutuksin, yhteisarvoltaan n. 20 000€/vuosi • Vähempiarvoisen kalan pyynti (30-50tn/vuosi) • Vesikasvustojen niitto • Erillisiä kunnostushankkeita LISÄTIETOJA Pyhäjärven osakaskunta Juha Tikka 0400 187 121 Tarja Manninen 044 3500496 Tapani Liuska 040 560 9107 Pyhäjärven pilkkijät, Matti Rantonen 040 706 8575 www.pyhajarvenkalatalousalue. PYYNTIRAJOITUKSET Maantienja rautatiesiltojen välinen alue sekä siltojen ympäristö rauhoitettu koko vuoden. Alueella on sallittu onkiminen, pilkkiminen, virvelöinti ja tuulastus. Pyhäjoen virkistyskalastusalueella saa kalastaa vain sinne erikseen myytävillä luvilla. Ravustus kielletty Pyhäjärvessä sekä Komujoessa istutusten vuoksi. KATISKAPYYNTI Voidaan harjoittaa kalastonhoitomaksulla ja osakaskunnan perusmaksulla ilman pyydysyksikkömerkkejä, mikäli pyynti on ns. hoitopyynnin kaltaista. Hoitopyynnillä tarkoitetaan vähempiarvoisten kalojen poistamista vesistöstä. Tällä vähennetään vesistön kuormitusta ja rajoitetaan vähempiarvoisten kalakantojen voimistumista. Kaikki seisovat pyydykset, myös katiskat ovat merkittävä näkyvästi kalastusasetuksen mukaisesti ja niissä on oltava pyytäjän yhteystiedot. ALAMITTARAJAT: Kuha 42cm, harjus 35cm Eväleikattu taimen 50cm (Rasvaevällinen rauhoitettu) Verkon solmuväli rajoitukset Pyhäjärvessä on verkon solmuvälin alaraja on 50mm pyydettäessä 10m syvemmiltä vesiltä. Ei koske muikkuverkkoa. Ajalla 1.7.-31.8. sallitaan pyynti verkolla, jonka solmuväli on vähintään 40mm. Verkkokalastuksessa tarvittava pyydysmerkkimäärä on 30m pituusportain ja 3m korkeusportain. Muista kalastuslain mukainen merkintä: liput, merkit, yht. tiedot, heijastin. Pyhäjoen yläosalla on kalastuslain 54§ onginta-, pilkintä ja viehekalastuskielto (LAPELY/1854/2024) Erillinen Pyhäjoen yläosan virkistysalue (n. 8km) tarjoaa elämyksiä virvelöintiin , uisteluun ja perhoiluun Pyyntikokoista kirjolohta (1-4kg) istutetaan koko kesän. Kaikki lupatuotot käytetään istutuksiin. Jokivarressa kota-, ja grillikatos, laavuvarustuksella varustettuja taukoja nuotiopaikkoja. Närpiön paikka on poistettu. Liikenteelliset yhteydet sekä maantien kautta että Pyhäjärven vesistöä pitkin Junttiselän kautta jokiniskalle. Alueen karttoja saatavissa luvanmyyjiltä. Virkistysalueelle lupia myyvät: Vaskikello Jokikylän kioski www.kalakortti.com SEO Pyhäsalmi KALASTUSLUPAJÄRJESTELMÄ www.pyhajarvenkalatalousalue. Luvan myyjät SEO Pyhäsalmi www.kalakortti.com (Vieheluvat ja vesilintuluvat) 10€ /3 tuntia sis. max 1 lohikalaa. 15€ /vrk sis. max 2 lohikalaa. Alle 18v ja yli 70v 18-70 vuotiaat Onkiminen ja pilkkiminen Maksuton yleiskalastusoikeus. Maksuton yleiskalastusoikeus. Viehekalastus tai uistelu yhdellä vavalla Ei kalastonhoitomaksua. Kalastonhoitomaksu. Viehekalastus tai uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla. Ei kalastonhoitomaksua. Osakaskunnan uistelulupa. Kalastonhoitomaksu. Osakaskunnan uistelulupa. Verkko, katiska, pitkäsiima, rysä, ravustus tms. seisovat pyydykset. Ei kalastonhoitomaksua. Osakaskunnan luvat. Kalastonhoitomaksu. Osakaskunnan luvat. P yhäjärven ak kunta toivo aa kaikki k ävieraat tervetullei i Pyhäjärven viihty ille v ialueille! LUPAMAKSUT Alle 12v. -50% Kalatalousalueella on vuokrattavana 2kpl Bajamaja-käymälää sekä Push Up-teltta 6x3m! Hiidenkylälle suunnitteilla jäähilekone, lisätiedot kotisivulta. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
18 160 vuotta täyttävän Pyhäjärven kunniaksi ja osana Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa, Pyhäjärvelle on luotu Hyvää woimaa! -taidekävelyreitti. HEITTOLAN KOMUJEN sukuneuvoston kokouksessa syksyllä 2022 syntyi idea taidekävelystä, jolla voitaisiin juhlistaa kuvanveistäjä Väinö Komun syntymän satavuotisjuhlaa vuonna 2028. Idean innoittamana, lukuvuoden 2023– 2024 aikana, Pyhäjärvelle luotiin yhteistyössä yhdeksäsluokkalaisten ja lukiolaisten kanssa taidekävelyreitti, joka kiertää patsaita ja muistomerkkejä Pyhäsalmen taajamassa. Viidennen ja yhdeksännen luokan oppilaat tekivät reitin teoksista piirroksia ja maalauksia. Taiteen määrä on myöhemmin lisääntynyt muun muassa Jenny Grönholmin ja Jass Kaselaanin ohjauksessa tehdyllä Ulpukka-yhteisötaideteoksella, kuvataiteilija Don Poron teoksilla skeittiparkissa ja Mäkikylän Monitoimitalolla, nuorten alikulkutunneliin graffititaiteilija Santeri Karttusen johdolla tekemällä graffitilla sekä vanhan virastotalon taideseinällä. Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkivuonna ja Pyhäjärven täyttäessä 160 vuotta, reittiä on täydennetty ja se on lisätty digitaaliseen Atlapalveluun, muiden Oulu2026-reitistöjen joukkoon. Atla-palvelussa 17 pyhäjärvistä kohdetta löytyvät kartalta kuvauksineen. Atla-palvelusta löytyvät linkit myös Pyhäjärven muihin Oulu2026tapahtumiin ja kohteisiin, kuten Soivaan jokeen ja Pyhäjokimelontaan sekä Kihujen ohjelmalliseen taidekattaukseen. Myös tiedot kesäjoulukuussa esillä olevista Minitaidegallerioista ovat tulossa karttapalveluun. Kylien minitaidegalleriat tuovat esille kylien omaleimaisuutta osana Pyhäjärven 160 vuotisjuhlavuotta. KUN PYHÄJÄRVELLÄ mietittiin, kuinka 160 vuotta täyttävää Pyhäjärveä voitaisiin juhlistaa, idea kylien minitaidegallerioista sai useamman kylän innostumaan. Minitaidegallerioita ovat toteuttamassa Jokikylä, Hiidenkylä, Ruotanen, Kuusenmäki, Liittoperä sekä Emoniemeä, Kirkonkylää ja Pellikkaperää edustava kyläyhdistys Kolmikanta. – Minä olen liikuttunut ja onnellinen, että kylät on lähteneet mukaan. Kyllä täällä niin kuin homma hoituu. Ihmisten innostaminen on välillä vaikeaa. Kun tähän ovat ihmiset lähteneet mukaan, se tuottaa suurta iloa, kulttuurituottaja Leena Mulari sanoo. Minitaidegallerioiden toteutusta koordinoi Mularin lisäksi yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi. Kylien lisäksi yhteistyöhön lähtivät mukaan myös Pohteen työpaja sekä 4H ja Luonnossa oppien -hanke. Työpajalla rakennettiin vitriinit, joihin miniatyyrinäyttelyitä kootaan. 4H ja Luonnossa oppien -hanke toteuttavat oman miniatyyrinäyttelyn keskustaajamaan. JOKAINEN KYLÄ on toteuttamassa omanlaisensa minitaidegallerian, jossa näkyy kylän omaleimaisuus. Jokikylä sai kioskille sijoittuvan minitaidegalleriansa valmiiksi ensimmäisenä. Laatikkoon syntyi jokimaisema, jossa seikkailevan muun muassa saukko, koskikara, punatulkku ja orava. Materiaaleina on hyödynnetty muun muassa akryylimaaleja, Fimo-askartelumassaa ja luonnonmateriaaleja. Maanpintaan muotoja saatiin polystyreeni-eristelevyä muokkaamalla. – Tässä on ollut kuusi eri ihmistä toteuttamassa. Jokainen keksi siihen kaikkea, Pirjo Kulju kertoo. Hiidenkylän minitaidegalleria on tulossa kylätalolle eli Hiiden-Oravaan. – Meillähän on se hiisi aina siellä aiheena joka puolella, Raija Kinnunen kertoo. Liittoperän minitaidegalleriassa peilataan Pyhäjärven historiaa Liittoperän tapahtumiin. Taidegalleria sijoitetaan estettömästi maitolaiturille Liittoperäntien ja Karhunpesäntien risteykseen. Taide saa galleriasta levitä maitolaiturille, jonne pääsee rappusia pitkin. – Lapsetkin on maalailleet kiviä ja kaikennäköistä, Merja Nousiainen kertoo. RUOTASELLA PÄÄSEE minitaidegallerian lisäksi tutustumaan myös Monitoimitalon seinämaalaukseen ja kaivosmuseoon. – Totta kai kaivos näkyy, mutta siellä näkyy myös agraariyhteiskunta. Kyllähän Ruotanen on ollut pitkään. 1600-luvulta on Lepikkokin siellä, se vanha kestikievari, Risto Mäkeläinen kertoo. Minitaidegallerian yhteyteen on suunnitelmissa myös audiovisusaalinen osuus. – Esitellään vanhoja valokuvia sieltä koulusta. Sehän on koulu ollut vuodesta 1950, jolloin kaivoksesta ei ole ollut mitään tietoa. KUUSENMÄELLÄ MINITAIDEGALLERIA sijoitetaan kylätalon pihalle. – Meillä on aiheena yllättäen karjatalous. Katovuodet osoittivat sen karjatalouden merkityksen silloin aikanaan. Meidän kylällä ei voi unohtaa sitä Heittolan merkitystä. Se on ollut silloin 170 vuotta sitten Oulun läänin talousseuran suurin asutustila. Siellä on alkanut aikanaan voin valmistus. Ne on muutaman vuoden Heittolassa sitä voita valmistaneet, kunnes Kuusenmäelle on perustettu 1900-luvun alussa Kuusenmäen osuusmeijeri, Jaana Niskanen kertoo. Vuonna 1906 Kuusenmäen osuusmeijeri oli 17 muun meijerin kanssa perustamassa Valiota. – Valio on tänä päivänä kahden miljardin liikevaihdon yritys, globaalistikin tärkeä. Valio tulee tosi isona näkymään siinä meidän hommassa ja myös se Kuusenmäen kivisyys ja miten paljon sitä kiveä on raivattu. Se meidän näyttely on siinä pihalla, mutta se laajenee myös sinne tupaan. Kuusenmäen näyttelylle päätettiin järjestää myös avajaiset. Avajaispäiväksi valikoitui Maailman maitopäivä, jota vietetään vuosittain 1. kesäkuuta. OMATOIMISESTI KIERRETTÄVÄN minitaidegallerioiden reitin on tarkoitus olla esillä kesäkuusta vuoden loppuun. – Ajatuksena on, että näihin kaikkiin tulee yhtenäiset opasteet, että tämä on osa minitaidegalleriareittiä, jonne pääsee QR-koodilla, Vaskilampi kertoo. Kylien minitaidegallerioiden reitti on mukana Atla-palvelun Oulu 2026-kartalla, josta löytyy myös Pyhäjärven Hyvää Woimaa! -taidekävelyn reitti. – Miten mahtavaa, että näitä on eri puolilla. Kun ajattelee vaikka tekemistä perheelle kesäpäivänä, niin lähdetäänpä kiertämään tätä. Tässä on oivallisia kohteita pyöräilykampanjallekin, Vaskilampi iloitsee. Minitaidegalleriat kutsuvat kylille Kävellen taiteen pariin Jaana Koski Jaana Koski Kylien edustajia kokoontui Jokikylän kioskille kertomaan toimittajalle, millaisia minitaidegallerioita kylille on tulossa. Kuvassa Eeva Vaskilampi, Pirjo Kulju, Raija Kinnunen, Risto Mäkeläinen, Leena Mulari, Heino Kulju, Jaana Niskanen, Merja Nousiainen ja Anna-Maija Kankaanpää. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
19 Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Huttunen Ari 0400 684 093 Manninen Ari 040 554 4188 Kärkkäinen Ari Kinnunen Eija 040 751 7898 Huuskonen Tapani Vartiainen Juha 0400 209 449 Tenhusen Liikenne Petja Pentti 040 964 4016 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari Janne Kaijankoski 0400 758 115 Taxea Jari Karjalainen 050 542 7891 Pankko Tomi 041 317 7025 Kuukasjärvi Olli Satu Pikkarainen Tuomo Haapapuro 040 136 8377 p.0500-587 997 Juha Laitila * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 POLTTOPUUTA! 0400 391507 Puh 040 544 6338 tenhusenliikenne@tenhuset. TENHUSEN LIIKENNE OY TOIVETAKSI on nyt käytössä kaikissa takseissamme myös Kelan korvaamissa matkoissa Toivetaksi on Kela-asiakkaalle annettu mahdollisuus esittää TOIVE tietystä kuljettajasta/autosta. Tilausta tehdessään asiakkaan täytyy tietää kelataksin autonumero ja paikkakunta. Soittamalla meille kerromme kuinka kyydin tilaaminen tapahtuu Puh 040 544 6338 tenhusenliikenne@tenhuset. www.tenhuset. Kaikki linja-autoja taksipalvelut nykyaikaisella ja monipuolisella kalustolla. Tenhusen kyydissä matka luistaa! 0400 681 074 Pyhäsalmi www.harriponkko. • Kiinteistöhuollot • Talonmiespalvelut • Koneurakointi • Viherrakentaminen • Minikaivurityöt • Salaoja -ja sadevesijärjestelmät AMMATTITAIDOLLA Yli 30 vuotta kiinteistöhuoltopalveluita Pyhäjärvellä! Lähetä kysymys Lukija kysyy -palstalle Etsimme lukijoiden kysymyksiin sopivia vastaajia ja julkaisemme kysymyksiä vastauksineen Pyhäjärven Sanomien Lukija kysyy -palstalla. Joistakin aiheista saatamme tehdä pidemmän Toimitus tutkii -jutun. Pidätämme oikeuden jättää kysymyksiä myös odottamaan myöhempää julkaisuhetkeä tai olla julkaisematta kaikkia kysymyksiä. Voit lähettää kysymyksiä myös sähköpostilla toimitus@pyhajarvensanomat. tuomalla niitä Pyhäjärven Sanomien toimitukseen (avoinna ke-pe 9–13) tai lähettämällä osoitteeseen Pyhäjärven Sanomat, Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi Askarruttaako mieltäsi jokin Pyhäjärveen liittyvä seikka? Kysy meiltä – me yritämme etsiä vastauksen. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026
20 Lapsille tutuksi kuinka ruoka kasvaa VAATEKAUPPA SINGI AVOINNA: MA-PE KLO 9-17 ja LA KLO 9-14! • Torikatu 4, Kiuruvesi p. 017-566708 • Puistotie 19, Pielavesi p. 040-5741267 SINGISTÄ YKSILÖLLISET, LUONNONKANKAISET (PUUVILLA-, PELLAVA-, VISKOOSI) ASUSTEET KESÄÄN! OMAN MAAHANTUONNIN ANSIOSTA EDULLISET HINNAT! UUTUUKSIA TULEE PITKIN KESÄÄ! VALIKOIMASSAMME MYÖS MIESTEN KÄYTTÖVAATTEET KOKOON 8XL SAAKKA!!! TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Kasvulavojen avulla unelmat oman puutarhan sadosta voivat toteutua vaikka päiväkodin pihassa. Päiväkoti Hoijakan lapset pääsivät istuttamaan ja kylvämään kasveja 4H:n Luonnossa oppien -hankkeen opastuksella. PIENET KÄDET kaivoivat innolla istutuskuoppia multaan ja taimien kasteluun jonotettiin vuoroa, kun Pyhäjärven 4H-yhdistyksen Luonnossa Oppien -hanke vieraili Hoijakan päiväkodilla. Ohjelmassa oli taimien istuttamista ja siementen kylvämistä pihan kasvulavoihin. – Meillä on tuolla perunoita, jotka me ollaan esikasvatettu. Sitten tulee hernettä, porkkanaa, salaattia, kesäkukkia ja yrittien taimia, hanketyöntekijä Jemina Haataja kertoo. – Laatikot tulee täyteen, 4H:n toiminnanjohtaja Sari FagerlundTorssonen lupaa. – Näihin tulee sellaisia kasveja, että pääsee satoa korjaamaan. Nämä nyt itse kylvää ja sitten näkevät työn tuloksen, Haataja tuumaa. KASVULAVAT OVAT aiempina vuosinakin olleet käytössä, mutta päiväkodinjohtaja Katja Malila pitää tärkeänä, että saadaan päiväkodin ulkopuolisten vieraiden kanssa tehdä tällaisia hommia. – Meillä on ollut joka kevät nämä puutarhahommat. Lapset tykkää. Ja siinä on ollut meillä se ajatuksena, että mistä tulee sitä puhdasta ruokaa, suomalaista ruokaa, Malila sanoo. Leikin lomassa lapset saattavat käydä korjaamassa satoa keskenkasvuisenakin, mutta siinä sitä oppia tulee. –Hyvä että he näkee, että ruoka ei tule kaupan hyllyltä, Fagerlund-Torssonen sanoo. Tänä vuonna kasvulavoihin tulee laajempi valikoima yrttejä kuin ennen ja odotettavissa on perunasatoakin. – Voidaan keittää muutamat kolikkapotut sieltä ja sitten saa sinne omalle lautaselle. Se on minun mielestä kans lapsille tärkeätä, että kun pääsee itse sen kasvattamaan, niin se maistuukin se ruoka paremmalle, Malila kertoo. Puutarhakasvatusta on Katjan haaveena tulevaisuudessa laajentaakin. Puutarhataidot ovat tärkeitä perustaitoja. – Lapset on tosi innoissaan. Meillä on pikku kastelukannut, niin kesällä lapset saavat itse käydä kastelemassa, Katja kuvailee. Jaana Koski Hoijakan lapsia puutarhahommiin opastivat 4H:n Luonnossa oppien -hankkeen Jemina Haataja (vas. kuvassa) sekä 4H:n toiminnanjohtaja Sari Fagerlund-Torssonen. Puutarhahommat kiinnostivat kovasti kaiken ikäisiä päiväkotilaisia. Keskiviikko 3.6.2026 N:o 23 Kesä 2026