• Keskiviikko 13.5.2026 Hinta 4,00€ N:o 20 pyhajarvensanomat.fi 71. VUOSIKERTA Ympäristötarkastaja Maria Koffertin työnkuva ulottuu aina toimistotyöstä luonnon pariin Sonja Röytiö Kuvituskuva, Unsplash Jaana Koski Pyhäjärvi täyttää sielunmaiseman Opintokirjaan yli 500 tuntia taidetta Nälkä ajaa karhut kotitalousjätteille Hei me liikutaan liikutti 300 kuntalaista 5 12 7 2 Sonja Röytiö Pyhäjärven Sanomien ilmestyy 3.6.2026 Varaa ilmoitustilasi nyt! 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi K esä 2026
• 2 Nimipäivät Tänään Kukka Torstai Tuula, Helatorstai Perjantai Sofia Lauantai Essi Sunnuntai Maila Maanantai Erkki Tiistai Emma Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! Uutiset Aikainen kevät ja nälkä ajavat karhut kaivelemaan kotitalousjätteitä Pyhäjärvellä on tehty tänä keväänä poikkeuksellisen paljon karhuhavaintoja asutuksen läheltä sekä pihoista. Talviunilta ylös kömpineet karhut etsivät nälkäänsä helpotusta roska-astioista. Pyhäjärven petoyhdyshenkilöt Heikki Kopponen 044 976 4602 Voitto Våg 040 773 8796 Antero Liimatainen 040 560 3007 Juha Tikka 0400 187 121 Ari Manninen 040 554 4188 Hannu Manninen 040 511 4488 Matti Pesonen 040 590 8215 Kari Tuoriniemi 044 301 0035 (Lähde: eraverkko.fi) PYHÄJÄRVEN RIISTANHOITOYHDISTYKSELLE on tullut useampia ilmoituksia karhuhavainnoista nyt keväällä ja myös sosiaalisen median paikallisryhmissä on käyty keskustelua Pyhäjärvellä tiuhaan tehdyistä karhuhavainnoista. Karhuhavaintoja on tehty viime viikolla muun muassa Itärannantiellä, Särkijoentiellä ja Valtasentiellä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) helmikuussa julkaiseman arvion mukaan karhukanta on vahvassa kasvussa. Viime syksynä koko maan karhukanta-arvio oli 2181–2790 karhua. Karhukanta on kasvanut poronhoitoalueen ulkopuolella noin 16 prosenttia syksyn 2024 jälkeen. Luken mukaan kannan kasvu poronhoitoalueen ulkopuolella on ollut aiempaa nopeampaa viimeisen kahden vuoden aikana, koska kannanhoidollista metsästystä ei ole ollut. – Karhukanta on viime vuosina kasvanut koko ajan. Pari vuotta sitten Riistakeskus myönsi vielä lupia, mutta Luonnonsuojeluliitto Tapiola valitti kaikista luvista ja hallintooikeus pani ne täytäntöönpanokieltoon. Niissä kun kestää vuoden–puolitoista aina ennen kuin tulee päätös, niin se menee siinä. Kolmeen vuoteen ei ole täällä metsästetty yhtään karhua, Pyhäjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Kopponen avaa. – Poronhoitoalueella tehdään edelleen kiintiömetsästystä, johon ei pysty valittamaan, mutta sen eteläpuolella olevista luvista on systemaattisesti valitettu. KOPPONEN KERTOO, että nyt tiuhaan tehdyt havainnot asutusten lähellä ja pihoissa johtuvat pitkälti aikaisesta keväästä sekä melko runsaasta karhukannasta. – Karhut on nousseet ehkä vähän normaalia aikaisemmin talviunilta, eikä luonnossa ei ole ruokaa. Paitsi jos sattuu olemaan joku susien tappama hirvenhaaska tai kolarissa loukkaantunut ja niin kauas karannut hirvi, ettei meidän väki ole sitä löytänyt. Ne tuppaantuu kylän pintaan kaivelemaan roskiksia, koska nallella on yksinkertaisesti nälkä. Talvella Pyhäjärvellä tehtiin samasta syystä useampia ilveshavaintoja. – Metässä kun ei ole ruokaa, niin mennään sitten kylälle, kun siellä jokunen rusakko, jänis ja jokunen kotikissakin on – karhulla on tässä vähän sama juttu. Se käy roskiksia tonkimassa, kun monet eivät kierrätä vaan pistävät biojätteenkin roskiin. Karhulla on tarkka nenä, niin se haistaa sen kyllä. ITÄRANNALLA USEAMPAAN otteeseen asutuksen lähellä havaittu karhu karkotettiin poliisin määräyksellä viime viikon maanantaina. – Todennäköisesti se sama karhu, minkä Itärannalta pölläyttivät liikkeelle, on näkynyt Särkijoella. Se on todennäköisesti kulkenut sinne Hietakylän läpi. – Karhun karkotus on aina poliisijohtoista. Poliisi tekee karkotusmääräyksen ja sinne menee muutama ukko jonkun koiran ja pyssyjen kanssa. Kun karhuun saadaan kontakti, päästetään koirat irti, ammutaan ilmaan ja toivotaan, että karhu lähtee litomaan, Kopponen avaa. Käytännössä karhu siis pelotellaan pois alueelta, missä sen ei kuuluisi olla. – Jos karhu ei karkotuksia tottele, poliisi voi antaa tappomääräyksen. Poliisi päättää aina karkotuksesta, ei riistanhoitoyhdistys, Kopponen täsmentää. – Tässä tapauksessa karkotukseen hoiti Parkkiman metsästysseuran väki, kun karhu oli heidän alueellaan. Meidän SRVA:ta ei ollut paikalla – olin tietoinen, että siellä tehdään karkotus, mutta väkeä oli riittävästi seuralta. KOPPONEN KERTOO, että tällä hetkellä Luonnonvarakeskuksella on käynnissä kanta-arvion tekeminen. Luke käyttää kantaarvion tekemisessä myös Tassu-järjestelmään kirjattuja havaintoja, joita järjestelmään voi kirjata vain petoyhdyshenkilöt. Pyhäjärvellä petoyhdyshenkilöinä toimivat Kopposen lisäksi Voitto Våg, Antero Liimatainen, Juha Tikka, Ari Manninen, Hannu Manninen, Matti Pesonen sekä Kari Tuoriniemi. – Iso osa havainnoista, joita Tassu-järjestelmään laitetaan, on riistakameroista. Nyt tästä yhdestä kaverista on enemmänkin muita havaintoja, kun on liikkunut päivälläkin. Se on nuori karhu ja nälissään, se tekee sen käyttäytymisestä tuollaista, Kopponen viittaa Itärannalla useampaan otteeseen nähtyyn karhuun. Hän epäilee, että viime viikolla muutaman päivän aikana tulleet havainnot ovat todennäköisesti samasta karhusta. – Se on nähty keskiviikkona Särkijoentiellä yhden talon pihassakin. Minä olen nyt laittanut Tassuun Honkaperältä kaksi karhua, emän ja erauspennun. Niitä on joka puolella pitäjää. NÄIN USEAT karhuhavainnot eivät ole Kopposen kertoman mukaan tyypillisiä, sillä karhu väistää ihmistä ja pysyy etäämpänä. – Minä olen nähnyt tasan yhden kerran eläessäni elävän karhun luonnossa, mutta luulen, että karhu on kyllä minut nähnyt jonkun kerran, metsässä paljon aikaansa viettävä Kopponen naurahtaa. Myös omalla toiminnalla voi pyrkiä ehkäisemään karhun pihavierailuja. – Sillä voi ehkäistä, ettei vie roskikseen mitään biojätettä, Viime viikolla Itärannantiellä tehtiin useita karhuhavaintoja, jotka Kopposen mukaan ovat todennäköisesti yhdestä ja samasta nuoresta karhusta. Manu Ahola taltio kyseisen karhun kuvaan ohikulkumatkallaan. Manu Ahola Sonja Röytiö Karhut on nousseet ehkä vähän normaalia aikaisemmin talviunilta, eikä luonnossa ei ole ruokaa. Siirry e-laskuun! 1. Tilaa e-lasku omassa verkkopankissasi. 2. Valitse verkkopankissa laskuttajaksi Pyhäjärven Sanomat 3. Viimeisimmästä laskusta löydät tilausja asiakasnumerosi. Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 3 Pitääkö letut palauttaa koulun hernekeittopäiviin? Ilmoitatko suurpetohavaintosi petoyhdyshenkilölle? Seuraava kysymys: 94 % (62) 6 % (4) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 66 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Todellakin pitää palauttaa. Ei pidä säästää lapsilta, vaan jostain muusta on keksittävä korvaava säästö, kuin lasten pannukakuista.” “Se on vähän sama kuin voisilmä puurossa.” “Maailmani mureni pysyvästi, kun letut poistuivat keskuudestamme, Terv. sigma-lukiolainen lettu-enjoyer.” “Tuskin tähän on rahaa, jostain sekin on pois. Ihanko piti valtuustossa taputtaa, kukaan ei taputtanut kun juustosiivuista muutama vuosi sitten tapeltiin.” Viikon kysymys Kyllä Ei Ajankohtaista Osuuskauppa PeeÄssä on uudistanut alkuvuoden ja kevään aikana Pyhäjärven ABC-liikenneasemaansa. Uudet suurteholatauspaikat avautuvat pian käyttöön ja kesäterassin viereinen koiraparkkikin on loppusilauksia vaille valmiina karvakuonojen taukopaikaksi. TOUKOKUUSSA 2008 ovensa ensikertaa avannut ABC Pyhäjärvi on uudistunut useampaan otteeseen menneiden vuosien myötä. Vuonna 2019 liikenneasema piti ovet säpissä alkukesän ajan ja avautui ulkoasua myöten uudistettuna juhannukseksi, samana vuonna myös Lähituotemyymälä näki päivänvalon, ja kesästä 2021 saakka itsehoitolääkkeetkin on voinut kipaista iltasella ABC:ltä Pyhäjärven apteekin palvelupisteen myötä. Nyt alkuvuoden ja kevään aikana Pyhäjärven ABC-liikenneasema on kokenut jälleen uusia uudistuksia. Näkyvin näistä lienee viikolla 22 käyttöönotettava suurteholatauskenttä. Jatkossa asiakkaita palvelee kuuden sijaan kaikkiaan 20 suurteholatauspaikkaa, samalla kentän latausteho nostetaan kahteen megawattiin. Uudistuksella PeeÄssä katsoo Nelostien liikenteen sekä paikallisten sähköautoilijoiden latauspalveluiden saatavuuden ja nopeuden paranevan merkittävästi. – Meille on tullut tosi paljon palautetta siitä, että nykyinen latauskenttä ei ole riittävä. Olemme kuitenkin aika keskeisellä paikalla, kun pohjoiseen päin ajetaan, niin tätä uudistusta on tehty ihan asiakkaiden tarpeen myötä, kertoo Pyhäjärven, Kiuruveden ja Iisalmen ABC-liikenneasemien myymäläpäällikkö Jonna Ruotsalainen. MUUTOKSIA ON havaittavissa myös ABC:n seinien sisällä. Asiakastoiveiden pohjalta Pyhäjärven ABC palvelee asiakkaitaan nykyisin pidennetyin aukioloin aamukuudesta puolille öin saakka, noutopöytä on uudistunut ja pizzatkin paistuvat uudessa arinauunissa. Myös myymälän puoli on muuttanut ja valikoima on supistettu vastaamaan paremmin matkalaisten tarpeita. ABC Market sijaitsee nykyään heti ulko-ovien viereisessä lasiseinin varustetussa tilassa, jossa on aikaisemmin palvelleet muun muassa erilaiset pop up -myymälät. – Kaupan valikoiman päivittämisen myötä hävikin hallinta on helpompaa hiljaisia hetkiä ajatellen. Toiminta on siltä osin taas hieman vastuullisempaa. Myös kaikki meidän kylmäkalusteemme alkoivat olla vanhalla puolella sen verran vanhoja, että ne olisi joka tapauksessa pitänyt uusia, Ruotsalainen avaa. Entinen marketin puoli on tällä hetkellä tyhjillään, mutta toimii jatkossa vuokratilana. Ruotsalainen kertoo, että kesäksi on jo mahdollisesti tiloihin tulossa vuokralainen. Lähituotemyymälä palvelee tutulla paikallaan jatkossakin. – Lähituotemyymälää itseasiassa siirrettiin hieman likemmäs, jotta se on helpommin asiakkaille saatavilla. ABC:lle valmistuu pian myös aidattu koiraparkki, jossa asiakkaiden mukana matkustavat nelijalkaiset pääsevät omistajiensa kanssa huilaamaan terassille. – Koiraparkista puuttuu vielä katos, että saadaan myös aurinkoisille keleille varjopaikkaa. Koiraparkki olisi tarkoitus saada kesäksi valmiiksi. KESÄKUUN ALKUPUOLELLA Pyhäjärven ABC:llä järjestetään Peräkonttikirppis ja Lasten lauantai. Pyhäjärven ABC:n apulaismyymäläpäällikkö Sari Kettunen kertoo, että PeeÄssän alueella tehdään paljon yhteistyötä ja peräkonttikirppiksiä on järjestetty useammallakin ABC:llä, kuten esimerkiksi Kiuruvedellä ja Iisalmessa. – Sanoisin, että tässäkin nousee esiin se vastuullisuus. Kirpputorit ja kierrättäminen ovat selkeästi in, ja halutaan ehdottomasti tukea sellaista toimintaa. Tämänkaltaisella tapahtumalla saadaan myös paikallisille järjestettyä yhteisöllistä toimintaa, Ruotsalainen avaa. Tapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen, jotta parkkipaikka saadaan pidettyä turvallisena osallistumismäärän rajoittamisella. Tapahtumassa perheen pienimpiä viihdyttää muun muassa pomppulinna. – Täällä Pyhäjärven ABC:llä on ollut aikaisemminkin peräkonttikirppis, mutta siitä on jo vuosia aikaa, niin sillä laitettiin nyt jo linjoille tietoa tapahtumasta, että saadaan väkeä hyvissä ajoin heräteltyä, Kettunen hymyilee. Asiakkaiden toiveet ja vastuullisuus Pyhäjärven ABC:n uudistusten kivijalkana joka sitä houkuttelee. Karhulla on erittäin tarkka hajuaisti, eikä sen tarvitse tulla pöntön viereen haistaakseen, että siellä on syötävää. Se on oikeastaan kaikkein paras ja ainoa keino eliminoida, ettei se pääse niitä roskiksia kaivelemaan. – Karhun kestäviä roskiksiahan on testattu, mutta niitä ei ole vielä ainakaan ihan yksityishenkilöiden saatavilla. Tuommoinen normaali roskapönttö on karhulle ihan kevyttä keittoa. Se kaataa sen isonkin 600 litran astian, että humpsista vaan. Karhu on kaikkiruokainen ja sen ruokavalioon kuuluvat marjat, vilja, kalat, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät. Suurin osa karhun ravinnosta on muuta kuin lihaa. – Hyvin harvoin karhu esimerkiksi pihakoirille mitään tekee, mutta näin keväällä, kun karhu on kauhean nälkäinen, niin ei sitäkään voi poissulkea. Lampaat ja muut vastaavat eläimet kannattaa kyllä pitää sisällä. KARHUN KOHDATESSA tulee vetäytyä hitaasti kääntämättä karhulle selkäänsä. Pelkkä puhuminen pitää yleensä jo karhun loitolla. – Tokihan se saattaa vähän pöljältä tuntua itsekseen höpöttää, jos joku sattuukin kuulemaan, mutta jos on isompi porukka ja jutellaan, niin ei se karhu siihen tule. Jos se ei koe oloaan uhatuksi, niin karhu pysyy kyllä näkymättömissä. Metsähallituksen suurpedot. fi -verkkosivulla painotetaan, että karhut ovat yksilöitä, jotka voivat käyttäytyä eri tilanteissa eri tavalla, mutta perussääntönä tulee aina muistaa, ettei vaaratonta karhua ole. – Se on todella epätodennäköistä, että karhu metsässä tulisi päälle. Karhun kohdatessa juoksemaan ei kannata kuitenkaan lähteä, siinä kilpailussa jää hopealle, eikä puuhunkaan kannata kiivetä. Karhu pääsee kyllä perässä, jos vain haluaa. Verkkosivulla ohjeistetaan, että jos karhu kuitenkin käy kiinni, tulee heittäytyä mahalleen maahan, suojata käsillä pää ja niska sekä pysyä liikkumatta eli tekeytyä valekuolleeksi. Sonja Röytiö Liikennemyymäläpäällikkö Jonna Ruotsalainen ja apulaismyymäläpäällikkö Sari Kettunen kertovat, että asiakaspalautteita ja toiveita voi Pyhäjärven ABC:lle jättää asiakaspalautekanavien kautta tai piipahtaessa vaikka suoraan kassalle. Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 4 SUNNUNTAIHIN SAAKKA on käynnissä valtakunnallinen pyöräilyviikko. Tämän vuoden teema houkuttaa pyöräilemään taiteen pariin. Pyhäjärvellä teemaa voi toteuttaa esimerkiksi tutustumalla pyöräillen Hyvää woimaa! -taidekävelyreitin kohteisiin tai muihin julkisen taiteen kohteisiin, kuten vanhan virastotalon takaseinään toteutettuun ikkunataidegalleriaan, Kulttuurikenno-hankkeessa toteutettuun uimahallin yhteisötaideteokseen, nuorten graffitiin yläympyrän alikulkutunnelissa tai Don Poron graffiteihin skeittiparkissa, torilla ja Mäkikylän monitoimitalon seinällä. Taidepyöräilyjä voi jatkaa teemaviikon jälkeenkin. Kesää kohti on valmistumassa kylille minitaidegallerioita ja kesäksi on tulossa taidenäyttelyitä ainakin Kahvila Karnevaaliin, todennäköisesti kirjastollekin, jossa näyttelyitä järjestetään yleensä pitkin vuotta, sekä Kihupäivien tienoilla Pyhäjärven Kirkonkylän Villa Johannaan. PYHÄJÄRVISET OVAT viime vuosina kunnostautuneet pyöräilemisessä. Pyhäjärvi piti hallussaan Kilometrikisan kuntasarjan mestaruutta vuodesta 2021, kunnes viime vuonna Toholampi pyöräili edelle. Kilometrikisa käynnistyi taas vappuna ja on käynnissä syyskuun loppuun saakka. Maanantai-iltaan mennessä kilometrejä oli kirjattu jo yli 13 000, eli noin 2,8 kilometriä asukasta kohden. Toholampi on kuntasarjan kilometreissä asukasta kohden Pyhäjärven edellä ja Nivala yrittää saada Pyhäjärven kiinni. Voitto ei tule heltiämään helpolla tällä kertaa. Pyhäjärven joukkueeseen pääsee kartuttamaan kilometrejä koodilla pyhä123. Kilometrikisaan osallistuminen on ilmaista ja osallistujien kesken arvotaan palkintoja. PYHÄJÄRVELLÄ PYÖRÄILYVIIKKO huipentuu sunnuntaina Pyhäjärvi-pyöräilyyn, joka on osallistujille ilmainen. Jos haluaa polkaista koko matkan järven ympäri, reitin pituus on 66 kilometriä. Reitti kiertää järven "vastapäivään", Lamminahon, Hiidenkylän, Kohisevan, Rannankylän ja Ruotasen huoltopaikkojen kautta. Huoltopaikkojen mehutarjoilujen lisäksi kaupunki tarjoaa osallistujille makkarat Hiidenkylällä, Ruotasella ja Rannankylällä. Lapsiperheille on tarjolla lyhyempi Lasten kymppi Pyhäsalmesta Ruotaselle ja takaisin. Sekä aikuisten että lasten tapahtumien osallistujien kesken arvotaan polkupyörät. JOS PYÖRÄÄ ei ennätä saada kuntoon sunnuntaiksi, seuraava Pyhäjärvenkin puolella pyörähtävä pyöräilytapahtuma – Tour de Koivujärvi eli Koivujärven ympäripyöräily – polkaistaan kesäkuun ensimmäisenä lauantaina. 58 kilometrin reitti kulkee kolmen maakunnan ja viiden kunnan alueella. Tapahtumassa on osallistumismaksu yli 15-vuotiaille. TAPAHTUMIEN JA taidepyöräilyn lisäksi Pyhäjärvellä on lähes rajattomasti kivoja kohteita pyöräretkille. Niihin löytyy ideoita esimerkiksi lehden välissä jaettavasta Pyhäjärven ulkoilukartasta. Mukavia pyöräilysäitä ja turvallisia pyöräilykilometrejä kaikille – eli kypärä päähän ja kirkasvärinen ajoasu tai huomioliivi näkyvyyttä tuomaan! Pyöräilyviikko innostaa nauttimaan pyöräilystä ja taiteesta Jaana Koski Perjantai-iltojen katupartiointi alkoi SALMEN KOULUN vanhempainyhdistyksen johtokunta oli haastanut koulukkaitten vanhempia suunnittelemaan perjantai-iltojen katupartioinnin aloittamista tältä keväältä. Nuorisokahvila Wäinössä päätettiin, että ensimmäisen kerran vanhemmat partioivat kylän keskustassa viime perjantaina. Valvontaa jatketaan näillä näkymin juhannukseen saakka. Poliisin edustajina partioinnista antoivat käytännön ohjeita Seppo Ruotoistenmäki ja Pentti Oravakangas. Partioimaan lähdetään 3–4 hengen ryhmissä eikä siviilien kannata olla liian rohkeita esimerkiksi tappelunnujakoihin puuttujia. Poliisi toivoo myös sitä, että partioijat tarkkailisivat alkuillasta erityisesti sitä, mistä alaikäiset saavat alkoholijuomiaan. Välittäjiä ja heidän autojaan nimittäin liikkuu kylän pinnassa perjantain alkuillasta. JO VANHEMPIEN läsnäolo kadulla lasten ja nuorten parissa rauhoittaa iltoja, tietävät myös erikoisnuorisotyöntekijät Pasi Lapinkoski ja Merja Rönkkö. Perjantaisin Pyhäsalmessa päivystää niin ikään poliisipartio. Poliisin mukaan suurin ongelmaryhmä kylän pinnassa ovat 17–20-vuotiaat, tietynlaiset pojankossit. Suosittu kokoontumisalue on nykyisin Osuuspankin kulmalta alkava ”Sherwoodin metsä eli spurgupuisto” aina junaradan alikulkutunneliin saakka. Koulujen päättäjäisien ja juhannuksen aikaan siirrytään mieluusti julkijuopottelemaan kauemmaksi, esimerkiksi Emolahteen campingalueelle. Vanhempien vapaaehtoiset katupartioijat Kirsi Pulkkinen, Arja Pentikäinen, Minna Tiitto ja Pirjo Nevalainen saivat nuorilta osuvan nimen, Kumpparit. Pyhäsalmen keskustassa oli paljon nuoria, koska Pohdin talolla järjestettiin 0-disco. Nuorilla oli muun muassa kovaa tarvetta jutella aikuisten kanssa. Pyhäjärven Sanomat 20.5.1976 Kunnianosoitus sankarivainajien muistolle PYHÄJÄRVEN KUNNALLE O.l. on myönnetty 10 vuoden ja Kiimingin kunnalle 5 vuoden lykkäys oppivelvollisuuden täytäntöönpanosta. Kaiku 21.5.1926 Lykkäyksiä oppivelvollisuuden täytäntöönpanossa KORUTTOMAN KAUNIS, mutta sanalla puhutteleva ja lämminhenkinen kunnianosoitus suoritettiin sankarihaudoilla viime sunnuntaina, kaatuneiden muistopäivänä. Juhlavaksikin tilaisuutta voisi luonnehtia. Sitä sille antoi kesäiseen kukoistukseen juuri puhjennut luonto ja runsaslukuinen yleisö. Kirkossa oli väkeä paljon siellä toimitetun virkaanasettamisen merkeissä ja kaikki siirtyivät sankarihaudoille. Mukana mm. Kuopion hiippakunnan piispa Paavo Kortekangas. ALUKSI LAULOI kirkkokuoro tir. cand. Väinö Laitalan johdolla suomalaisen rukouksen. Pyhäjärven seurakunnan seppeleen laskivat Martti Ryhänen ja Ahti Lavanko. Pyhäjärven reservin upseerien, aliupseerien ja sotainvalidien seppeleen laskivat Osmo Ylisuvanto, Heikki Siivola ja Jalmari Nukarinen. SOTAJA rintamamiesveteraanien ja naisjaoston seppeleen laskun suorittivat kaatuneitten muistomerkille Lauri Pylväs ja Aune Paajanen sekä vapaussodan muistomerkille Heikki Hautamäki ja Arvi Konola. Puheen piti rovasti Ahti Lavanko ja päätökseksi veisattiin virrestä 459: 2–3. Kunniaa sankareille. Osmo Ylisuvanto, Heikki Siivola ja Jalmari Nukarinen laskevat reservijärjestöjen ja sotainvalidien yhteisen seppeleen. Sanotaan Sanomista Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 5 Pyhäjärven luonto ja rauha täyttävät Marian sielunmaiseman Maria Koffert oppi jo varhaisella iällä viihtymään luonnonhelmassa ja sama tunne on säilynyt läpi elämän. Luonnon pariin kemistiksi kouluttautunutta naista vetää tätä nykyä harrastusten kirjon lisäksi myös työ Pyhäjärven kaupungin ympäristötarkastajana. Sonja Röytiö Nimi: Maria Koffert Syntymävuosi: 1985 Ammatti: ympäristötarkastaja Perhe: kaksi tytärtä ja puoliso Harrastukset: Niitä on paljon; hevoset, kesäteatteri, kaikenlainen luonnossa liikkuminen, purjehdus, liikunta, käsityöt ja lukeminen. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: Niitäkin on monia, ei ole yksittäistä paikkaa. Luontokohteita järvellä, saaret, kotipaikka ja sen ympäristö ovat tärkeitä paikkoja, kuten myös tulevan kodin pihapiiri. Maria Koffert on toiminut nyt liki vuoden Pyhäjärven kaupungin ympäristötarkastajana. Laaja työnkuva vie aina toimistotyöstä luonnon pariin. MARIA KOFFERT varttui luonnonhelmassa Vuohtomäen Mansikkamäessä perheensä kuopuksena. Lapsuudenperheeseen kuului isoveli Markku, äiti Leila ja isä Severi. – Ollaan aina oltu läheinen perhe ja ollaan edelleen. Pienestä pitäen olen oppinut olemaan paljon ulkona ja liikkumaan luonnossa – se on minun paikkani. Se juontaa juurensa lapsuuteen, ne kaikkein parhaimmat muistot liittyvät luontoon. Itseään Maria ei enää osaisi kuvitellakaan suuren kaupungin vilskeeseen – turvalliselta Pyhäjärveltä löytyy kaikki tarvittava harrastusmahdollisuuksineen, kuten löytyi jo lapsuusvuosinakin. Maria oli lapsena aktiivinen partiolainen. – Minun isäni Severi, Salon Pekka ja edesmennyt Laitisen Kari pyörittivät täällä meripartiotoimintaa. Olin siinä vahvasti mukana ja sieltä on jäänytkin se, että edelleen vesillä liikkuminen ja purjehtiminen ovat itselleni tärkeitä. Aktiivista partiotoimintaa oli paikkakunnalla ympäri vuoden aina viikoittaisista kokoontumisista leireihin ja partiotaitokilpailuihin. – Ehkä ne kaikista rakkaimmat lapsuusmuistot liittyvät juurikin näihin partiojuttuihin. Ne ovat jääneet tosi vahvasti mieleen, Maria hymyilee. LÄMPIMIÄ MUISTOJA Maria kantaa mukanaan myös entisestä opinahjostaan Rannankylän koulusta. – Pikkukoulu oli tosi turvallinen paikka käydä ala-astetta ja Rannankylän koulussa touhuttiin tosi paljon ulkona, rakennettiin majoja, laskettiin mäkeä, pelattiin jalkapalloa ja tönttistä. Siihen osallistui koko koulu. Rannankylästä Maria siirtyi yläasteelle Salmen kouluun ja peruskoulun päätyttyä kirjoitti vielä ylioppilaaksi Pyhäjärven lukiosta vuonna 2004. Mitä kuuluu? Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 6 – Lähdin lukiosta suoraan lukemaan fysiikkaa Jyväskylän yliopistoon, mutta huomasinkin heti jo sen syyslukukauden aikana, ettei tämä olekaan minun juttuni. Tulin sitten Ruotasen koululle kouluavustajaksi kevätlukukaudeksi vuonna 2005. Kun fysiikan opiskelu ei tuntunutkaan omalta, jäi Maria miettimään mitä seuraavaksi. Kun selkeää suuntaa ei opiskelun suhteen vielä ollut, oli otettava hengähdystauko. – En vielä tiennyt, mitä alaa lähtisin opiskelemaan, niin olin talven Etelä-Ranskassa au pairina Didillonin perheessä. Hoidin kolmea lasta, 2–7-vuotiaita tyttöjä. Se talvi oli ihan mahtava, siitä jäi aivan huiput muistot, Maria hymyilee. Muistoja jakaa Marian kanssa samaa aikaa au paurina ollut tyttöporukka. Marian lisäksi toinenkin porukan tyttö oli Suomesta, yksi Amerikasta, Saksasta sekä Ukrainasta. – Sillä porukalla käytiin Barcelonassa ja koluttiin koko Etelä-Ranska läpi. Oltiin melkein joka viikonloppu menossa jossakin päin, kun vaan kaikilla oli vapaa-aikaa. Se talvi oli opettavaista ja muistorikasta aikaa, hän hymyilee. Etelä-Ranskan reissulta muistojen lisäksi mukaan jäi myös elinikäisiä ystävyyssuhteita, sillä naiset ovat edelleen tänäkin päivänä yhteyksissä. Suomalaisen au pair -ystävän kanssa Maria jakoi Suomeen palattuaan myös asunnon kämppiksinä. – Suomeen tultuani päädyin Tampereelle Pirkanmaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan laboratorioanalyytikoksi, ja tämä minun Ranskan au pair -kaveri tuli myös opiskelemaan Tampereelle. PÄÄTÖS LABORATORIOANALYYTIKOKSI opiskelusta juontaa juurensa kotipaikkakunnan kaivokseen, jonka laboratoriossa Maria suoritti aikanaan yläasteen TET-jakson. – Sen jälkeen olinkin joka kesä kaivoksella kesätöissä. Siitä sitten bongasin, että hei mähän tykkään tästä hommasta, niin miksi en lähtisi opiskelemaan alaa? Ammattikorkeakoulu kiinnosti, ja kun oli lukion käynyt, niin se tuntui luontevalta paikalta ja Tampereella oli hyvät suuntautumisvaihtoehdot. Kaivos oli siis syypää tähän valintaan, Maria naurahtaa. Marian vielä opiskellessa Tampereella, häneen otettiinkin yhteyttä Pyhäsalmen kaivokselta. – Kesällä 2008 silloinen kaivoksen labran työnjohtaja Keijo Niskanen ja hänen esimiehensä Matti Himmi kysyivät, että kiinnostaisiko minua tulla töihin, että siellä olisi vapautumassa labran työnjohtajan paikka. Kyllä se oli aika nopea päätös, että kiinnostaa. Vuoden 2009 alussa Maria aloitti työt kaivoksella ja suoritti täältä käsin vielä jäljellä olleet yksittäiset kurssit sekä teki opinnäytetyön kaivokselle. Työnjohtajana hän aloitti vuonna 2010. Kaivoksella vierähtikin 17 vuotta ja sinä aikana Maria suoritti työn ohessa vielä kemistin maisteritutkinnon Oulun yliopistoon. – Viime kesänä aloitin ympäristötarkastajana Pyhäjärven kaupungilla. PYHÄJÄRVEN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISENA Marian työnkuva ulottuu aina toimistotyöstä luonnon pariin. – Ympäristötarkastajan työ on aika laaja-alaista – itsekin yllätyin kuinka paljon ja miten erilaista työtä siihen sisältyy. Ympäristölupakäsittelyjä ja -valvontaa, maa-aineslupakäsittelyjä ja -valvontaa, tarkastuksia, neuvontaa, selvityksiä, lausuntojen antoa – siinä on aika paljon kaikkea, hän listaa. Tehtävänä on varmistaa, että toimitaan ympäristölainsäädännön mukaan, puututaan tarvittaessa haittoihin ja autetaan löytämään ratkaisuja. – Työ on paljon keskustelua, arviointia ja päätöksentekoa, jossa pyritään estämään ongelmat jo ennen kuin niistä tulee vakavia. Nyt kun kesä tulee, niin muun muassa jätevesiratkaisut ovat monella mietinnässä ja suunnitellaan ruoppauksia. – Työ on tosi monipuolinen, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Tässä on kyllä vielä opettelua kovastikin, kun jatkuvasti tulee uutta asiaa, Maria hymyilee. Ennen häntä virassa toimi vt. ympäristötarkastaja Esa Ryynänen, jolta Maria hieman tiedustelikin, millaisesta työstä on kyse, ennen kuin laittoi hakemuksensa vetämään. – Tiesin, että kaivoksella jossain vaiheessa työt loppuvat ja siellä oli jo jollain tapaa hiipunut se tekeminen, niin kaipasin jo uusia haasteita. Nyt liki vuoden kokemuksella Mariasta työssä antoisinta on sen monipuolisuus, ratkaisujen löytäminen sekä ihmisten kohtaaminen, joka samanaikaisesti on toisaalta haastavintakin. – Eihän se ole ikinä mukavaa viedä viestiä ikävistä asioista. Välillä joutuu kuitenkin ottamaan puheeksi tosi hankaliakin asioita, niin se on haastavaa. Tähänastiseen työuraansa Maria on tyytyväinen, se on myös eräänlainen saavutus elämässä. – Olen kerennyt tehdä työurallani paljon ja kaivoksella minulla oli myös tosi paljon vastuita: olin kemikaalien käytön valvojana, säteilyturvallisuusvastaavana, loppuvaiheessa labran ja varaston esimiehenä. Sekin oli itselleni iso juttu, kun sai tehtyä maisteritutkinnon työn ohessa. TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA suurimpia saavutuksia Marjalle ovat hänen lapsensa, tyttäret Hilja ja Anna, joiden kanssa muodostetaan tiivis ja avoin perhe. – Vähän samalla tavalla kuin omassa lapsuudessakin jaetaan iloja ja suruja, ulkoillaan, pelaillaan ja touhutaan paljon yhdessä. Tällä hetkellä meillä on kyllä akuutti aikapula kaiken suhteen, koska ollaan käytetty kaikki vapaa-aika Joonan kanssa remonttiin. Perhe on asustanut jo useamman vuoden vuokralla Emoniemessä Pyhäjärven rannalla, mutta nyt kesällä olisi tarkoitus muuttaa omaan kotiin. – Tämähän on ihana paikka ja on ollut aivan ihanaa asua tässä, mutta onhan tämä meille aivan auttamattoman liian pieni. Löydettiin Joonan kanssa Kirkonkylältä rintamamiestalo, jota olemme remontoineet ja nyt kesällä olisi sinne tarkoitus muuttaa, Maria hymyilee. Perheen tarpeita vastaavan kodin löytyminen oli haastavaakin, sillä toiveissa oli löytää paikka, joka ei olisi kovin syrjässä ja jossa olisi myös riittävästi tilaa ja mahdollisuus pitää Marialle rakkaita hevosia. – Se vaikutti aika paljon päätökseen. Nämä kaksi hevosta ovat olleet meillä yli neljä vuotta. Hevoset ovat ehkä vähän sellainen koko perheen juttu. Nuorempi tyttö hoitaa, vanhempi ratsastaa ja Joonankin kotona on ollut aina hevosia. Vaikka hevoset vievätkin paljon aikaa, on Maria löytänyt aikaa myös muille harrastuksille, ja niitähän riittää. – En käy varsinaisesti säännöllisesti missään sellaisessa harrastuksessa, mikä olisi tällä hetkellä aikaan tai paikkaan sidottu, mutta touhuan paljon kaikennäköistä: ulkoilen, liikun luonnossa, purjehdin, pyöräilen, hiihdän, lenkkeilen, vaellan, teen käsitöitä ja luen – on siis ihan tosi paljon kaikkea, hän naurahtaa. HARRASTUKSISSA LUONTO vetää Mariaa puoleensa, niin nyt kuin lapsenakin. Partiovuosista syttyi palo purjehtimiseen, jota on siirretty myös omille lapsille. – Meillä on pikkuinen optimistijolla, millä lapset ovat päässeet järvelle ja sitten on myös isompi purjevene, missä pystyy tarvittaessa vaikka yöpymään. – Vaellukset ovat myös lähellä sydäntä. Syksyllä 2023 käytiin Joonan kanssa HettaPallas vaeltamassa ja porukalla ollaan sitten käyty Hossassa. Vastapainona ulkoiluja liikuntaharrastuksille toimii kesäteatteritoiminta, jossa Maria oli ensimmäistä kertaa mukana jo vuonna 2009. – Joitakin näytelmiä on jäänyt vuosien saatossa väliin, mutta muuten olen ollut mukana sieltä saakka. Tänä kesänä olen tekemässä taustatöitä. Luonteeltaan Maria kertoo olevansa iloinen, positiivinen ja avoin ihminen, mutta ne piirteet eivät kuitenkaan poissulje jonkin asteista ramppikuumetta, jonka myötä teatteri tempaisikin aikanaan mukaansa. – Olen aina inhonnut esiintymistä, aina! Halusin viedä itseni epämukavuusalueelle ja haastaa itseäni, kun ensimmäistä kertaa lähdin mukaan. Nuorena jännitin hirveästi esiintymistä, mutta se on helpottunut, kun on heittänyt teatteriin itsensä mukaan, Maria avaa. Aktiivinen elämäntapa pitää Marian kiireisenä ja liikkeessä, eikä sohvannurkkaa juurikaan tule kulutettua. – Jos oon sohvannurkassa, niin minulla on vähintään joku neulos käsissäni, Maria naurahtaa. NEULEPUIKOT OVAT viime aikoina vaihtuneet kuitenkin vasaraan ja nauloihin, ja hetken päästä pääsee kantamaan muuttokuormaa omaan kotiin, joka on pihapiiriään myöten muotoutunut jo remontoidessa rakkaaksi paikaksi. – Pyhäjärvi on tosi hyvä paikka olla, elää ja kasvattaa lapsia. Suuret kaupungit on nähty jo – täällä on luonto lähellä, mahdollista pitää hevosia ja jatkossa muitakin eläimiä. Pyhäjärvestä Marialle kodin tekee ennen kaikkea ihmiset. – Vanhempani ovat täällä ja paljon tärkeitä ystäviä – toki osa heistä on maailmallakin, mutta tulevat kuitenkin aina tänne Pyhäjärvellekin onneksi. Täällä on lastenkin helppo harrastaa – on ihanaa, että täällä on lapsille muutenkin tosi paljon mahdollisuuksia. Jatkoa edelliseltä sivulta. Marian monien harrastusten joukkoon kuuluu myös hevosharrastus. Marialla on itsellään ollut nyt yli neljän vuoden ajan kaksi hevosta. Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 7 JOKILATVAN OPISTON lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetuksen lukukauden päätösjuhlaan kokoonnuttiin jälleen torstaina. Heti Paavolassa pidetyn juhlan alkuun opettaja Irina Trifonova luovutti päättötodistuksen muistamisien kera tämän kevään ainoalle yli 500 tuntia suorittaneelle oppilaalle Fanni Rautakoskelle. Myös Pyhäjärvi-Säätiö muisti oppilaita tunnustuksin. – Pyhäjärvi-Säätiö haluaa onnitella sinua Fanni pitkän kuvataideharrastuksen ja päättötodistuksen johdosta sekä itseasiassa myös kuvataiteilijan urasta. Kuulin, että olet pitänyt jo monta näyttelyä, ollut kymmenen vuotta mukana kuvataideopinnoissa ja jatkat myös kuvataiteen parissa, Vanhaaho onnitteli Fannia. Myös toinen ahkera ja taitava kuvataideharrastaja sai tilaisuudessa tunnustuksen Pyhäjärvi-Säätiöltä. Oona Paananen on taiteillut Jokilatvan opiston parissa neljän vuoden ajan. – Irina kertoi, että tämä koko ryhmä on tosi mukava ja toimiva. Nämä päättötodistuksen saavat nuoret taiteilijat toimivat teille hyvänä mallina ja esikuvana. Jatkakaa sinnikkäästi – joskus väsyttää lähteä harrastukseen, mutta sitten kun tänne pääsee, niin tiedän, että teillä on tosi mukavaa taiteilla yhdessä, Tuija kannusti. Muistamisien jälkeen Irina jakoi tilaisuudessa tuoreilla merkinnöillä varustetut opintokirjat paikan päällä olleille oppilaille: Fannille, Yanalle, Alexille, Helmiinalle, Feemille, Oonalle ja Milalle. Taideopintojaan menneenä lukuvuotena ovat suorittaneet myös Juuso ja Aino, jotka eivät tällä kertaa päässeet tilaisuuteen juhlistamaan lukuvuoden päätöstä. – Kiitos teille kaikille ihanasta yhteistyöstä ja läsnäolosta! Nyt päättötodistuksensa saanut 15-vuotias Fanni Rautakoski on taiteillut opistossa kymmenisen vuoden ajan. Hän kertoo viihtyneensä kynä kädessään jo lapsesta saakka, joten äiti vei hänet aikanaan Jokilatvan opiston taideopintojen pariin. Taiteen tekeminen on aina ollut Fannille tärkeää ja merkittävää, ja teoksista on syntynyt vuosien saatossa jo jokunen näyttelykin. – Ensimmäinen oli Kirstin vaateliikkeessä ja kahvilassa, sitten on ollut Kahvila Karnevaalissa ja Pyhäjärven kirjastolla. Fanni luo eloon erilaisia ajatuksia ja tunteita taiteen keinoin. Tekniikoista suosikeiksi ovat nousseet öljyvärit sekä lyijykynät. – Ajattelen, että aika lailla kaikki elämässä on jollain tapaa taidetta. Minulle taide on ollut itseilmaisukeino. Päättötodistuksen saamiseen vaadittavat 500 tuntia ylittyivät reilusti ja nyt taidevuodet opistossa ovat tältä erää takana. Tulevaisuuden haaveena Fannilla olisi luoda työuraa taiteen saralla. – Olen hakenut taidelukioihin Tampereelle ja Savonlinnaan, ja kyllä minä aion jatkaa taidetta koko mun elämän. Taidetta läpi elämän – Fanni tuo tunteet canvasille Viikon varrelta Fanni Rautakoski sai tämän kevään ainoan päättötodistuksen Jokilatvan opiston lasten ja nuorten kuvataiteen perusopetuksesta. Sonja Röytiö Jokilatvan opiston taiteilijat kokoontuivat torstaina juhlistamaan lukukauden päättymistä. Tänä keväänä taiteen perusopinnoista päättötodistuksensa sai Fanni Rautakoski kirjattuaan reilusti yli 500 tuntia taidetta opintokirjaansa. Paavolassa juhlistettiin lukukauden päätöstä taiteen perusopetuksen oppilaiden kesken. Kuvassa Fanni, Irina, Oona, Helmiina, Yana sekä eturivissä Mila ja Feemi. Ajattelen, että aika lailla kaikki elämässä on jollain tapaa taidetta. Minulle taide on ollut itseilmaisukeino. Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 8 Viikon varrelta PÄIVÄ PALOASEMALLA -tapahtuman valmistelut aloitettiin lauantaina aamuvarhain ja tapahtumaan osallistui toimijoita jokaisesta osastosta. Perinteiseen tapaan veteraaniosasto hoiti makkaranpaiston. Hälytys-, naisja nuoriso-osasto vastasivat rastien pitämisestä. Tapahtuman tarkoituksena on jakaa tietoa paloturvallisuudesta ja tutustua palokuntien toimintaan. Mukavan tapahtuman avulla näitä tietoja voidaan jakaa kaikenikäisille. TAPAHTUMASSA TUNNEITTAIN järjestetyt Pyhäsalmen VPK:n CTIF-kisajoukkueen näytökset täyttivät paloaseman pihan kiinnostuneista katsojista. CTIF-kilpailu tarkoittaa palokuntalaisten maailmanmestaruuskilpailuja, jotka järjestetään joka neljäs vuosi. Kilpailuun sisältyy moottoriruiskuselvitys sekä viestijuoksu. Tapahtumassa nähty esitys kesti noin minuutin ja sen aikana tehtiin havainnollisesti moottoriruiskuselvitys. Pyhäsalmen VPK:n joukkue on pärjännyt hyvin jo vuosien ajan kansainvälisissä kisoissa. Kesällä Itävaltaan kilpailemaan ovat lähdössä Teemu Perkiö, Joona Rasila, Valtteri Manninen, Santra Mykkänen, Merika Rasila, Aatu Tikka, Mikko Luttinen, Lotta Halonen sekä Timo Karsikas. Nummelan VPK:ta täydentävät Pyhäsalmen VPK:sta Jarmo Halonen, Janne Rasila sekä Tea Aittokoski. Pyhäsalmen VPK on osallistunut kaikkiin CTIF-kisoihin vuodesta 1963 alkaen. RASTIKIERROS ALKOI paloaseman ovelta, jossa Pyhäsalmen VPK:n puheenjohtaja Merika Rasila sekä päällikkö Jarmo Halonen ottivat vieraita vastaan. Ovella kerrottiin hiukan Päivä Paloasemalla -tapahtumasta sekä rekrytoitiin ihmisiä liittymään palokuntaan. – Aina toivotaan lisää toimijoita VPK:hon. Muutamia kiinnostuneita olikin jo, Merika kertoi. Ensimmäinen rasti löytyi luokasta, jossa aiheena oli elottoman potilaan kohtaaminen. Rastilla opeteltiin, kuinka toimia tilanteessa, jossa ihminen makaa elottomana maassa. – Ensin koitetaan herätellä potilasta ja jos sillä ei ole vaikutusta, tarkistetaan hengitys, rastivastaava Santra Mykkänen kertoi. Painelu-puhalluselvytys on tärkeää aloittaa välittömästi, jos huomataan, että henkilö ei hengitä tai jos hengitys ei ole normaalia. – Monella on muistissa se, että pulssi pitäisi myös tunnustella, mutta sitä ei enää nykypäivänä ohjeisteta, Santra muistutti. Rastilla halukkaat pääsivät myös harjoittelemaan paineluelvytystä elvytysnukelle. ENSIAPURASTIN JÄLKEEN suunnattiin naisosaston pitämälle poistumisrastille. Poistumisrastilla kerrottiin turvallisesta kodista ja siitä, miten poistutaan tulipalotilanteessa pois palavasta rakennuksesta. Kaikilla oli myös mahdollisuus kontata pimeän tunnelin läpi, joka simuloi sitä, miltä voisi tuntua poistua savuisesta rakennuksesta ulos. Ennen kolmatta rastia paloaseman takapihalla oli esitteillä palolaitoksen kalustoa. Monet lapset menivätkin reippaasti käymään paloautojen sisällä. Viimeisenä rastina toimi alkusammutusrasti. Rasti oli tarkoitettu sekä lapsille että aikuisille. Lapsilla oli mahdollisuus kaataa sankoruiskulla juomapulloja ja aikuisilla mahdollisuus sammuttaa tulta sammuttimella. Jos lapsi suoriutui hyvin sankoruiskulla sammuttamisesta, annettiin hänelle myös mahdollisuus sammuttaa oikeita liekkejä. KIERROKSEN LOPUKSI siirryttiin sisätiloihin, jossa tunnelma oli leppoisa. Sisällä oli tarjolla makkaraa, kahvia ja mehua sekä keksejä. Esko Rasila kertoi Oulun mallin testiradasta, jonka hälytysosastolaisten tulee suorittaa vuosittain. Oulun mallin radan suorittamisen ideana on saada tieto siitä, mikä on pelastajan fyysinen kunto ja voiko hän osallistua vaativimpiin tehtäviin. Demonstraatiorataa suorittamassa olivat hälytysosastolaiset Mikko Luttinen sekä Santeri Aarniolehto. NOUSIAISTEN PERHE on vieraillut Päivä Paloasemallatapahtumassa lähes joka vuosi. Katja ja Tommi yhdessä lastensa Adalian, Matildan ja Emilian kanssa ovat nauttineet päivästä. Katjan mielestä on todella mahtavaa, että tapahtuma järjestetään lähes vuosittain. – Aina on mukava ja tervetullut fiilis. Täältä saa myös hyvää kertausta ja hoksaa uusiakin asioita, Katja kertoo. Erityisesti poistumistierasti oli jäänyt perheelle mieleen. – On ollut kivaa ja nyt tiedän, miten avata palosammutin, toteaa perheen vanhin lapsi Emilia. Päivä paloasemalla -tapahtumaa on järjestetty jo vuosien ajan. Uusia rasteja ja oheisohjelmaa on kehitetty, jotta tapahtuman kiinnostavuus kasvaa. – Aina on tapahtuma sujunut hyvin, sillä monella on jo vuosien kokemus tapahtuman järjestämisestä, VPK:n puheenjohtaja Merika Rasila tuumasi. Palokuntakilpailun harjoitusnäytös kiinnosti Päivä Paloasemalla -tapahtumassa Aurinkoisessa säässä järjestetty Päivä Paloasemalla -tapahtuma keräsi noin 200 kävijää. Erityisen suurta kiinnostusta herätti Pyhäsalmen VPK:n CTIF-kisajoukkueen esittelemä harjoitusnäytös. Elias Rasila Ensihoitaja Tero esitteli ambulanssia Adalialle, Matildalle ja Emilialle. CTIFjoukkue suorittamassa harjoitusnäytöstä paloaseman edustalla. Päivän päätteeksi paloasemalla jatkuivat palokuntanuorten 24h-harjoitukset. Lisää kuvia verkossa! Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 9 Viikon varrelta PERJANTAINA 8. toukokuuta Pyhäjärvellä kerättiin roskia yhteisöllisen toritapahtuman merkeissä. Nuorten työpajan ja teknisen toimen yhteistyönä roskien kerääjille tarjoiltiin mehua ja makkaraa. Vestian kierrätysneuvoja päivysti ja opasti ihmisiä jätehuoltoon liittyvissä asioissa. – Tämä tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa. Yhteensä on yli 3000 kiloa jo saatu roskaa Vestian alueelta pois, kierrätysneuvoja Suvi Kontio kertoi. Roskajahdinkin tavoitteena on opettaa ihmisiä pitämään lähiympäristöstään huolta ja olemaan roskaamatta. Vestian kierrätysneuvoja käy myös kouluilla kertomassa kierrätyksestä ja esimerkiksi siitä, miten hitaasti roskat luonnossa maatuvat. Silti monelta lentävät karkkipaperit kaupan pihoille tai tölkit autojen ikkunoista tien laitaan. – Mitä ihmisten suusta kuulee, niin ehkä nuorisolle paras oppi olisi, että roskia joutuu itse keräämään. Sitä varmaan miettii ensi kerralla, että kannattaisko heittää. Toistohan se on opintojen äiti, Kontio tuumasi. LYONSIN PERHEEN lapsia roskien kerääminen ainakin innosti. Riston ja Annelin tarkat silmät löysivät pienimmätkin roskat torin laidalta ja lopuksi oli hauska kokeilla, onnistuuko heittämään roskapussin korkealle lavalle. – Olemme oppimassa olemaan luonnon ystäviä täällä, perheen isä Brian Lyons kertoi. Raija Hietala ja Aino Aittokoski muistelivat, että heidän lapsuudessaan ei ollut tapana roskata. Kaupasta ei silloin karkkia osteltu. – Ei meillä ollut mitään heittämistä, eikä autosta heitetty, niin kuin nykyään heitetään autostakin, Hietala pohti. Naiset keräävät roskia lenkillä käydessään. – Aina kun lenkillä käydään, niin otetaan pussi mukaan, Aittokoski sanoi. ROSKAJAHTI ON käynnissä 25. toukokuuta saakka. Kampanjaan voi osallistua kuka vain keräämällä roskia ympäristöstä ja ilmoittamalla keräämiensä roskapussien määrän Vestian verkkosivuilla. Makasiinitorilta löytyy 17. toukokuuta saakka Vestian lava, jonne roskapusseja saa käydä viemässä. Piittaamattomuuden jälkiä korjaamassa – roskajahti kaunistaa katukuvaa Ensimmäinen lasten maastojuoksu kisattiin 6. toukokuuta. Maastojuoksukisan toinen osa juostaan 13. toukokuuta. Tulokset: 4-vuotiaat ja nuoremmat Pojat: Jerry Leskelä Ilmari Rasila Topias Tenhunen Tytöt: Tilda Rankinen Peppiina Kauranen 6-vuotiaat (2020-2021) Pojat Noa Kauranen Sisu Hellén Tytöt Selina Pennanen Viola Komu Helmiina Qvick 8-vuotiaat (2018-2019) Pojat Samuel Pennanen Aleksi Ylikangas Aaro Pikkarainen Aleksi Halonen Antton Salolahti Leo Rasila Tytöt Miisa Manninen 10-vuotiaat (2016-2017) Pojat: Ossi Rasila Otto Rönkä Mikael Jääskelä Saku Halonen Tytöt: Seela Pikkarainen Minttu Ylikangas Wilma Kankaanpää 12-vuotiaat (2014-2015) Tytöt: Isla Rasila Makasiinitorin roskat päätyivät toritapahtumassa kerääjien hyppysiin ja Vestian kyytiin. Roskajahti jatkuu 25. toukokuuta saakka. Pohdin maastojuoksujen tuloksia Toimitus Elina Hellén Liikkeellä Jaana Koski Anneli ja Risto Lyons innostuivat luontoon joutuneiden roskien keräämisestä toden teolla. Lisää kuvia verkossa! Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 10 Seurakunnat Seurakuntatiedot Sunnuntain Sana PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi TO 14.5. Laulutilaisuus klo 13, Antero Vuoti ja Esa Pikkumäki, kahvitarjoilu SU 17.5. Lähetyskokous klo 11, lähetyslounas+kahvit, arvontaa TI 19.5. Rukousilta klo 18 TERVETULOA TILAISUUKSIIN! KUUNTELE PUHELINHARTAUS 020 6582 698 HELLUNTAISEURAKUNTA Huom! Kirkkoherranviraston aukioloaika muuttunut, avoinna make klo 9.00 – 12.00. Kastettu: Oiva Aleksanteri Våg ja Eino Mikael Eevert Ojala (Sotkamon srk) Hautaan siunattu: Anna Tyyne Marjoniemi 87 v. ja Ester Aliina Niinimäki 93 v. Torstai 14.5. (Helatorstai) klo 10.00 messu Pyhän Ristin kirkossa. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarilla. Sunnuntai 17.5. (6. sunnuntai pääsiäisestä) klo 10.00 sanajumalanpalvelus Pyhän Ristin kirkossa. Kunniakäynti sankarihaudoilla. klo 12.00 pyhäkoulu rauhanyhdistyksellä. Tiistai 19.5. klo 9.00 – 12.00 perhekerho srk.keskuksessa, maksuton ruokailu. Keskiviikko 20.5. klo 10.30 Kultaiseniänkerho srk.keskuksessa, kevätjuhla. klo 18.00 kirkkovaltuuston kokous srk.keskuksessa. Torstai 21.5. klo 10.00 – 14.00 kevätkauden päättäjäiset Lähimmäisen kammarilla. Makkaranpaistoa, tarjouksia. klo 11.00 toivevirret Lähimmäisen kammarilla. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarilla. Sunnuntai 24.5. (Helluntaipäivä) klo 10.00 messu Pyhän Ristin kirkossa. klo 13.00 seurat r auhanyhdistyksellä. Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi avoinna ma-to klo 10.0014.00. Palveleva ja luotettava Palotie 1, PYHÄSALMI | 040 6565080 Palvelemme MA-PE 9-17, LA 9-14, SU sulj. KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO www.kukkamarleena.fi Juha Höyhtyä 050 570 8497 • Arkut • Uurnat • Surusidonta • Hautakivet Luotettavaa hautauspalvelua Puutarhan Kukka Yhteistyössä Hautaustoimisto Venla www.ronkonkukkatarha. Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi puutarhan.kukka@co.inet. 08 780 777 MA-PE 9-17, LA 9-13 Lähetä kysymys Lukija kysyy -palstalle Etsimme lukijoiden kysymyksiin sopivia vastaajia ja julkaisemme kysymyksiä vastauksineen Pyhäjärven Sanomien Lukija kysyy -palstalla. Joistakin aiheista saatamme tehdä pidemmän Toimitus tutkii -jutun. Pidätämme oikeuden jättää kysymyksiä myös odottamaan myöhempää julkaisuhetkeä tai olla julkaisematta kaikkia kysymyksiä. Voit lähettää kysymyksiä myös sähköpostilla toimitus@pyhajarvensanomat. tuomalla niitä Pyhäjärven Sanomien toimitukseen (avoinna ke-pe 9–13) tai lähettämällä osoitteeseen Pyhäjärven Sanomat, Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi Askarruttaako mieltäsi jokin Pyhäjärveen liittyvä seikka? Kysy meiltä – me yritämme etsiä vastauksen. Kiitä lehti-ilmoituksella sinua elämän iloissa ja suruissa muistaneita. Rakkaamme Ester Aliina NIINIMÄKI o.s. Kuivaniemi s. 03.09.1932 k. 01.04.2026 Nyt jätän tutun pirtin, polun ja pihamaan. Pois riisun arkinutun, puvun uuden mä nyt saan. Mä olen kypsää viljaa, pois pyyhkikää kyyneleet. Kodin piiristä poistun hiljaa, luo Herran vie askeleet. Rakasta äitiä, mummua, isomummoa ja anoppia kaipauksella ja kiitollisuudella muistaen Ritva perheineen Jouko perheineen Edesmenneen Arton lapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Heittäkää hiljaa arkulle multaa, siellä on mummo, siellä on kultaa . Lastenlapset Lastenlastenlapset Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. KAIKILLA OPISKELIJOILLA on omat kiirastulensa. Meillä teologian opiskelijoilla yksi sellaisista oli niin sanottu Novum-tentti. Koineekreikan alkeisja jatkokurssin jälkeen suoritettiin koe, jossa Uuden testamentin alkuperäistä kirjoitusta piti osata suomentaa ilman sanakirjaa. Eipä ihme, että muistin pohjalle on piirtynyt erityisen selvästi, kuinka omassa tentissäni käännettäväksi tuli helatorstain tapahtumia kuvaava kohta. Sen verran taisi suomennos onneksi osua oikeaan, että läpi meni. MISTÄ TUOSSA kohdassa sitten oikein puhutaan? Apostolit todistavat vuorella hetkeä, kun Ylösnoussut Jeesus otetaan taivaaseen. Pääsiäisen jälkeen koettu ihmeellinen aika, Ylösnousseen kohtaamisen aika, on tulossa päätökseen. Uusi aika on alkamassa, kun enkelit ilmestyvät heille heidän tähytessä taivaalle ja sanovat: ”Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.” (Ap.t.1:11). Jeesuksen oppilaat ja läheiset olivat saaneet pääsiäisen jälkeen Ylösnousseen vierihoitoa 40 päivän ajan, ja nyt he olivat valmiita kohtaamaan ulkomaailman ja sen tuomat haasteet. Edessä olisi valtava tehtävä: viedä sanoma Ylösnousseesta Kristuksesta kaikkeen maailmaan. PIENET JA suuret haasteet elämässä tuntuvat joskus mahdottomilta selättää. Mutta kun tilanne niin vaatii, on rohjettava kasvaa ja tarttua tehtäviin, jotka edessä ovat. Apostolit eivät voineet jäädä tähyilemään taivaita. Oli palattava vuorelta takaisin. Oli uusien tehtävien aika. Mutta yksin he eivät tuohon työhön lähteneet, vaan odottivat, että Jumala antaa Pyhän Hengen heidän voimakseen. Saman Hengen mekin saamme omiin tehtäviimme maailmassa. Hänen voimansa turvin me uskallamme ja jaksamme – kohti ääretöntä ja sen yli! HYVÄÄ HELATORSTAITA! Kohti ääretöntä ja sen yli Mirva Ahola kirkkoherra Pyhäjärven seurakunta Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 11 Kulttuuri Valmistuneet Musiikki Jokilaaksojen Lasten Laulujuhlat kokosi alakouluikäisiä lapsia Kalaja Pyhäjokilaakson kahdestatoista kunnasta laulamaan yhdessä. TÄNÄ VUONNA Jokilaaksojen Lasten Laulujuhla vietti kymmenvuotisjuhlaa teemalla "Taas laulaa saan". Tapahtuma oli osa Oulu2026 -kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. – 975 henkilöä oli laulamassa. Mukana oli lapsia ja heidän opettajiaan, Tiina Kumpulainen kertoi. Pyhäjärveltä tapahtumaan osallistui yli 20 lapsen joukko opettajiensa Sanna Pylvään ja Tiina Kumpulaisen johdolla. Pyhäjärveltä startattiin linja-autolla kohti Haapajärven monitoimitaloa ruokailun jälkeen. Kaksi tuntia ahkerasti harjoiteltuaan, suurkuoron laulajat pääsivät ruokailemaan paikallisille kouluille. Iltakuudelta järjestettiin yleisölle avoin konsertti, jota pystyi seuraamaan myös Haapajärven paikallistelevision nettilähetyksenä. – Te lapset olette tämän illan tähtiä. Te annatte meille, täällä olevalle yleisölle ja siellä etänä olevalle yleisölle, valtavan suuren laulun lahjan, Haapajärven kaupungin sivistysjohtaja Merja Eilola totesi juhlan alkupuheenvuorossa. Lauluohjelmistossa oli perinteisten Kymmenen virran maan ja Suvivirren lisäksi 12 muuta kappaletta. Haapajärvistä väriä ohjelmaan toi Anssi Tikanmäen Aamu Lakeuksilla, jota on harvemmin laulettuna kuultu. Kappaleen sanoituksen on kirjoittanut Jukka Itkonen. Suurkuoron säestyksestä huolehti pyhäjärvisten ja haapajärvisten muusikoiden trio eli Antti Kangas, Marko Pieksämäki ja Ari Kulju. Osaa kappaleista säesti haapajärveltä kotoisin oleva kansanmusiikin taitaja Anna Salomaa. Kuoronohjaajina ja säestäjinä toimi vuorollaan myös tapahtumaan osallistuneiden koulujen opettajia. Tapahtumaa juonsivat Ninni Kaattari ja Sisu Pirinen. TÄNÄ KEVÄÄNÄ Pyhäjärven lukiosta valmistuu 17 ylioppilasta. Lakkiaiset järjestetään Pyhäjärven Keskuskoululla lauantaina 30.5.2026. Pyhäjärven uudet ylioppilaat ovat Finnilä Aurora, Finnilä Emmi, Haikola Elli, Jaakola Sasu, Kinnunen Luukas, Kärkkäinen Olivia, Laine Antti, Lapinoja Valtteri, Laukkanen Ville, Linna Aaron, Manninen Helmi, Murtomäki Samu, Ojala Maunu, Sevon Valtteri, Tikka Henna, Tikka Veeti ja Tölli Emma. Onnittelut valmistuneille! Ruska julkaisee perjantaina 15. toukokuuta Voi Vainajaa -singlensä – laulun siitä, kuinka maaseutua tapetaan ymmärtämättä sen rikkautta ja tärkeyttä. PIHTIPUTAALAINEN SUOMENKIELISTÄ rockmusiikkia esittävä Ruska julkaisee uutta musiikkia 15. toukokuuta. Voi Vainajaa -kappalettaan bändi kuvailee lauluksi siitä, kuinka maaseutua tapetaan ymmärtämättä sen rikkautta ja tärkeyttä. Kappaleen sanoitus vie kuulijansa kylmilleen jääneen kyläkoulun menneistä muistoista aina ennen niin vilkkaan kyläraitin seisahtuneeseen tunnelmaan. Vuonna 2020 perustetun Ruskan musiikkia on luonnehdittu kotimaiseksi classic rockiksi, vanhan liiton hard rockiksi. Vaikka Ruskan niin sanotuksi pääkallopaikaksi onkin merkitty Pihtipudas, kokoonpano asustaa eri puolilla Suomea. Ruskan muodostavat Jukka Nummi (laulu), Risto Turpeinen (kitara), Jussi Tikka (basso), Anton Paananen (synat) sekä Joonas Savolainen (rummut). Yhtyeen rumpuja ja bassoa paukuttavat pyhäjärvislähtöiset miehet: Joonas ja Jussi. Laulu kajahti yli 900 lapsen voimin Jaana Koski Pyhäjärven alakoululaisten joukko osallistui Jokilaaksojen Lasten Laulujuhlille opettajiensa Sanna Pylvään ja Tiina Kumpulaisen johdolla. Tiina Kumpulaisen kotialbumi Pyhäjärven lukiossa valkolakin saa 17 uutta ylioppilasta Ruskan Voi Vainajaa on kuin suruvirsi hiljalleen tapettavalle maaseudulle ILAHDUIN KOVASTI, kun näin julkaisemanne äitinpäiväkuvan. Se löytyi myös minun vanhempieni albumista. KUVA ON otettu vuonna 1951 Vidgrenin (Kinnusen) talon pihassa. Tuvassa oli kahvitarjoilua ja lauluesityksiä. Tunnistan vieläkin lähes jokaisen kuvassa olevan henkilön. Suurin osa heistä on Junttikylän, Hietakylän ja Viirelänperän asukkaita, ja muutama myös niin sanotulta Könnikylältä. Näitten ihmisten ympäröimänä elin lapsuuteni ja nuoruuteni. Suurin osa heistä on jo edesmenneitä. Kuvassa on koko meidän perhe; isä, äiti, Terho, Tapio ja minä. Seison lähes kuvan keskellä, pitäen äitiä kädestä kiinni. Olen neljän vuoden ja neljän kuukauden ikäinen. Muistan, kun vieressäni oleva Kaija-tyttönen sanoi, että hän laittaa kätensä rinnan päälle, ja haluaa sitten nähdä, näkyykö se kuvassa. Ja kyllähän se näkyy! Tässä sen ajan juhlamuotia ja -tunnelmaa. Parhaat päällä nauttimassa keväisestä kauniista juhlapäivästä koko kylän voimin. Kuva kirvoitti muistoja Lukijalta Vieraskynä Varpu Joenrinne (o.s. Lipsonen) Vihdin Nummelasta Sonja Röytiö PYHÄJÄRVISSYNTYINEN DIPLOMI-INSINÖÖRI Maria Hieta (o.s. Komu) väitteli huhtikuussa tekniikan tohtoriksi Aalto-yliopistosta pääaineenaan avaruustiede ja -tekniikka. VÄITÖSKIRJAN NIMI on “Advancing atmospheric humidity measurements on Mars through improved calibration methods”. Väitöstutkimuksessa kehitettiin kalibrointimenetelmiä, joiden avulla voidaan tuottaa luotettavampia suhteellisen kosteuden mittauksia Marsin pinnalta. VASTAVÄITTÄJÄNÄ TOIMI professori Axel Hagermann Luulajan teknillisestä yliopistosta ja kustoksena professori Esa Kallio Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta. Onnittelut väitöskirjasta! Toimitus Toimitus Väitös avarustieteen ja -tekniikan alalta Ruska Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 12 Liikkeellä Hei me liikutaan -kampanja sai liikkeelle yli 300 kuntalaista. Osallistujien kesken arvotun älykellon voitti Esko Rasila. PYHÄJÄRVI TÄYTTÄÄ 160 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kaupungin liikuntapalvelut käynnisti uuden "Hei me liikutaan!" -kampanjan. Tammikuusta maaliskuun loppuun kestäneessä kampanjassa kerättiin suoritusmerkintöjä liikuntapassiin. – Kun miettii kaupungin ja Pyhäjärven liikkumisen vuosikelloa, niin tuohon talvelle olen kaivannut liikuntakampanjaa. Pyöräilyn kilometrikisa on nyt alkanut, mikä sitten on kesäajan semmoinen Pyhäjärven juttu ihan selvästikin. Ajateltiinkin, että ei lähdetä päällekkäin tekemään tämmöisiä, kaupungin vapaa-aikapäällikkö Marko Pehkonen kertoo. Kampanjassa palautettiin 318 suorituspassia. – Kyllä me ollaan positiivisesti yllättyneitä. Tuossa ynnäiltiinkin, liikuntaa tuli korteista semmoinen 16 147 tuntia yhteensä. Keskimäärin 50 tuntia per osallistuja. Jotakin leikittelin sillä tuloksella vielä somen puolella, että se tarkoittaa semmoista 1,85 vuotta yhtäjaksoista liikkumista ilman taukoa. Talviliikuntakampanjassa huomioitiin kaikki lajit, joissa syke nousee ja kunto kohenee. Puolen tunnin liikuntasuorituksesta, myös hyötyliikunnasta, sai laittaa rastin passiin – enintään kaksi rastia päivää kohden. Kampanjan osallistujilla suoritusten määrä vaihteli. Osa keräsi passinsa täyteen. Pehkonen uskoo kampanjan lisänneen liikkumista. – Kyllä se varmasti näin tekee. Taustoja ei tietenkään tiedä korteista, eikä niitä ole ollut aikaa sillä tavalla katsoakaan, mitä nyt on laskettu liikkumisrastit ja minuutit ynnäilty. Kyllähän sillä semmoinen vaikutus monesti on ja semmoinen asiakasryhmä on, ketä tämmöiset kampanjat motivoi. Kampanjasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne. – On tarkoitus juurruttaa tämä kampanja sillä tavalla, että se sitten käynnistyy joka vuosi tammikuusta maaliskuuhun. Ensi vuonna tietysti tavoitellaan enemmän liikuntaminuutteja vielä ja koitetaan houkutella porukkaa osallistumaan ahkerammin. Kiva haastaa kuntalaisia ensi vuonna taas uudelleen. KAIKKIEN LIIKUNTAPASSIN palauttaneiden kesken arvottiin liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä palkintoja, kuten kuntosalin ja uimahallin sarjalippuja, vuoden liikuntaetu uimahalliin ja hierontalahjakortteja paikallisille yrittäjille. Kilpailun pääpalkinnon, Garminin älykellon, voitti Esko Rasila. – On mulla hyvä mäihä käynyt. Ei ollut ensimmäinen kerta, kun minä tämmöisessä kampanjassa voitan. Samanlaisia kortteja olen täyttänyt Ylivieskan aikana ja kaksi kertaa voittanut liikuntaloman Vuokattiin. Aina on arpaonni suosinut, Rasila pohtii. Ylivieskan kampanjoissa aktiivisella liikkumisella sai lisättyä arpalippujensa määrää arvonnassa, joten aktiivisena liikkujana Eskolle kertyi niitä useampi. Hei me liikutaan -kampanjassa kaikilla oli yhtäläiset mahdollisuudet voittaa, suoritusmääristä riippumatta. – Joskus kampanjoissa on pistetty järjestykseen aktiiviset liikkujat. Tällä lähdettiin siitä liikkeelle, että jokainen liikuntaminuutti on tärkeä. Siksi kaikki osallistuivat yhtäläisesti kaikkien palkintojen arvontaan, Marko tuumaa. Esko halusi omaan korttiinsa kirjata pelkkien rastien sijaan myös lajit, kuten hiihto, kuntosali, liikkuvuustunti, kävely ja niin edelleen. – Oli jännä itsekin katsoa mitä mitä sinne on tullut. Hyvin monipuolisesti oli kaikkea. Oli jopa lumitöitä, laitoin sitten näitä hyötyliikuntatuntejakin. Palomiehenä työskentelevälle Eskolle kunnon ja terveyden ylläpito on tärkeää työnkin kannalta. – Onhan sillä merkitystä. Jos normielämässä pidän itseni kunnossa, niin kyllähän minä myös töissä pärjään paremmin. Ja meillä on kovat kuntotestit. Juuri olin pintapelastuskoulutuksessa Pulkkilassa. Kyllä siellä omia ikätovereita oli jo rannalla. Minä kävin siellä vielä taittamassa ja uhria hakemassa veden alta, Rasila kertoo. Eskon puoliso Marjut Ruotanen antaa työkseen ravintoja liikuntavalmennusta, ohjaa ryhmäliikuntaa ja toimii personal trainerina, joten terveelliset elämäntavat ovat mukana pariskunnan arjessa, niin ravitsemuksen kuin liikunnankin osalta. Esko arvelee, että hänen liikkumisensa kannalta kampanjalla ei ollut suurta merkitystä, koska hän liikkuu niin paljon muutenkin. – Mieluummin positiivinen vire sillä oli kuitenkin. Jos oli kiikun kaakun siinä, että jaksaako illalla vielä lähteä hyppyyseen, ehkä sillä oli se positiivinen vaikutus, että käyn sen suoritteen vielä tekemässä. Positiivisena näen kuitenkin tämän mitä kaupungin liikuntatoimi tekee. Kilometrikisa 1.5.2026–30.9.2026 Kilometrikisan ajantasaiset tulokset: Kilometrikisan tulokset on päivitetty lehteen tiistaina 12.5. kello 11.39. Pyhäjärvi-pyöräilyssä voi treenata myös tervehtimistä: jalkojen lisäksi myös käsi heilumaan! –Jarmo Niemi Toisella pyöräilyviikolla Pyhäjärvi polkee Kilometrikisassa kuntasarjan toisella sijalla 13238,2 kilometrin yhteistuloksella, mikä tekee 2,8305 kilometriä asukasta kohden. Kuntasarjaan pyhäjärvisten kilometrejä kartuttaa tällä hetkellä kaikkiaan 114 pyöräilijää. Kuntasarjassa on mukana kaikkiaan 270 joukkuetta. Viikko 20 Kampanjan saaliina 16 147 tuntia liikuntaa Hei me liikutaan -kampanjan pääpalkintona olleen älykellon voitti Esko Rasila. Jaana Koski Tällä lähdettiin siitä liikkeelle, että jokainen liikuntaminuutti on tärkeä. Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 13 Lukijat PITIPÄ TAAS ruveta kirjoittamaan, kun viime viikon Pyhäjärven Sanomissa Viikon kysymyksen aiheena oli järjestöjen tekemä työ. Järjestöjen roolia palvelujärjestelmässä ja STEA-avustusten käyttöä ei aina tunneta kovin hyvin. Julkisessa keskustelussa järjestörahoitus näyttäytyy usein epämääräisenä “tukirahana”, vaikka todellisuudessa kyse on tarkasti kohdennetusta ja valvotusta julkisesta rahoituksesta. SOSIAALIJA terveysjärjestöillä on Suomessa keskeinen rooli hyvinvoinnin, osallisuuden ja arjen tuen rakentajina. Useissa vaikuttavuusja SROI-arvioissa on todettu, että järjestöjen ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen toiminta voi vähentää raskaampien palveluiden tarvetta ja tuottaa samalla merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. TÄSSÄ YKSI esimerkki, mihin STEA-avustusta käytetään: Suomenselän Muisti ry saa STEA-avustusta Muistiluotsitoimintaan, jonka tarkoituksena on tukea muistisairautta sairastavia ja heidän läheisiään Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Vastaavia Muistiluotsikeskuksia on Suomessa 18, ja ne muodostavat valtakunnallisen verkoston, jota koordinoi Muistiliitto. Muistiluotsitoiminta täydentää julkisen sektorin työtä. Julkinen sektori keskittyy muistisairausdiagnoosiin, hoidon seurantaan ja ongelmatilanteiden ratkaisuun. Muistiyhdistyksen tehtävä taas on kulkea rinnalla arjessa: tarjota ohjausta, kursseja, ryhmätoimintaa ja mahdollisuuksia kohdata muita samassa tilanteessa olevia. Muistiluotsin vuosittaisesta noin 280 000 euron rahoituksesta suurin osa käytetään henkilöstöön – neljään sosiaalija terveysalan ammattilaiseen, jotka tekevät suoraa työtä sairastuneiden, läheisten ja vapaaehtoisten parissa. Palkkataso noudattelee alan tavallisia keskipalkkoja. Muistiluotsin työntekijät ohjaavat kuukausittain noin 35 ryhmäkertaa, järjestävät kursseja eri puolilla toiminta-aluetta ja pitävät luentoja muistisairauksista, aivoterveydestä ja sairastuneen kohtaamisesta. Lisäksi tärkeä resurssimme eli vapaaehtoiset toimivat mm. muistikavereina ja ennaltaehkäisevien ryhmien ohjaajina. Muistiluotsitoiminta tavoittaa vuosittain noin 2500 henkilöä.Toimintaan osallistuminen ei edellytä yhdistyksemme jäsenyyttä, vaan se on avointa kaikille. Toiminnan vaikutuksia seurataan ja niistä sekä avustuksen käytöstä raportoidaan vuosittain STEA:lle. MONEN KOHDALLA muistisairaus muuttaa elämän suunnan niin sairastuneen kuin hänen läheistensä osalta, usein pikkuhiljaa. Silloin matalan kynnyksen tieto, tuki ja mahdollisuus puhua omasta tilanteesta voivat olla ratkaisevan tärkeitä. Järjestörahoituksessa ei ole kyse vain järjestöjen toiminnasta, vaan siitä, millaista tukea yhteiskunta haluaa tarjota ihmisille silloin, kun elämäntilanne muuttuu. 1990-LUVULLA OLI Iisalmessa Heikkisen kahvilassa iso pyöreä pöytä, jossa eläkeläismiehet tapasivat istua. Siinä oli Martti Savolainen, oli taksimies Peltosalmelta, oli peltiseppä Mähönen, sitten oli Olli, joka oli tosi mahtava suustaan. Kerran tämä Beg oli ollut Savolaisen perässä jonossa, kun ennen jonotettiin pankilla kassalle. Savolainen oli nostanut ison tukun rahaa, niin Beg kysyi olan yli, että mihin sinä noin paljon rahaa tarvitset? Käätän kotona etteivät ikävöi, oli vastaus. Kerran tuli kesätyöntekijä paikallislehti Salmettaresta haastattelemaan niitä ukkoja ja ne vastailivat niin, että siitä ei saanut selvää. Tyttö kysyi Ollilta, että miten eläkkeellä tulee toimeen, johon sai vastaukseksi, että millonka sitä on köyhällä liikoo rahhoo. MATTI KORHOSELLA oli silloin näyttely Kauppahallilla Iisalmessa ja taulut olivat ohuissa näyttelykehyksissä. Minä ehdotin Matille, että laitetaan joihinkin tauluihin kunnon kehykset. Matti oli vastaan. Mutta vaimo Annikki innostui asiasta ja minä kehystin muutamia tauluja paikallisessa liikkeessä. Kehystetyillä tauluilla oli hyvä menestys, ja Annikki perustikin myöhemmin oman kehystämön Pyhäsalmeen. MEILLÄ OLI aikoinaan leikkimielinen yhdistys, Arktiset sovinistisiat ry Matin ja muutaman muun kaverin kanssa. Jäsenyyteen piti olla vaimon lupa, tosin kelpasi naapurin vaimonkin lupa. Matti teki meille oikein hyvät käyntikortit, joissa oli sian kuva ja tietenkin pidettiin illanistujaisia. Se oli aikaa se. MATILLA OLI savusauna Hunningolla, joka syystä tai toisesta sitten paloi. Matti venkuili, että palovakuutus hankasi saunaa, niin se syttyi tuleen. Kesäisin Hunningolla oli näyttelyitä, joissa oli tietenkin Korhosen ja Haapasen tauluja ja muita, etupäässä paikallisia taiteilijoita. Kun toimittajat tekivät juttua radioon, olimme harmonikkakerhon porukalla siellä soittamassa. Minä tein Matille kaikenlaisia pieniä korjaustöitä. Tehtiin poikani Arin kanssa isot portaat, kun entiset olivat betonista ja syöpyneet pilalle. Matti oli sitä mieltä, että isolla miehellä pitää olla isot portaat. SEN VERRAN pitää sanoa nykymenosta, että maailmaa johtaa kaksi miestä, joista toinen on vallanhaluinen, joka ei voi antaa periksi Eurooppaa tuhotessaan ja toinen on kuin pikkupojat. Jos asiat eivät mene hänen haluamallaan tavalla, hän raivoaa kuin lapsi hiekkalaatikolla ja haukkuu kaikki jotka kohdalle sattuvat. Jos meidän tulevaisuutemme on näiden varassa, niin ei paljon naurata. Jokainen voi päätellä, mitä näiden kahden toimet maksavat meille kaikille. KEVENNYS: JALMARI meni lääkäriin, joka sanoi, että teissä ei ole mitään vikaa. Jalmari meni toiselle lääkärille, joka sanoi, että voitte kupsahtaa milloin hyvänsä, eikä mitään ole tehtävissä. Kotona vaimo kysyi Jalmarilta, mitä hänelle oli kerrottu. Jaa, tuumi Jalmari. Toinen sanoi, että olen täysin terve ja toinen, että voin kupsahtaa milloin vain. Toivotaan parasta, vaimo huokaisi. Johon Jalmari sanoi; Aion elää niin kauan, että tiedän kumpi on oikeassa. HUOLI TYÖPAIKOISTA ja elinvoimasta on Pyhäjärvellä aiheellinen. Kansallispuisto ei kuitenkaan ole joko-tai -kysymys. Valtaosa metsistä tulee säilyä talouskäytössä. Kokonaisuutena Luonnonmetsä-työryhmän esitys Pyhäjärven kansallispuistosta on hyvin perusteltu, niin luonnonsuojelun kuin virkistyskäytönkin näkökulmasta. Suunniteltu alue kohdistuu valtion ja UPM:n omistamiin alueisiin, joten tavallisten yksityisten maanomistajien ei tarvitse olla huolissaan. KANSALLISPUISTOT TUOVAT erilaisia työpaikkoja kuin talousmetsien hoito, kuten matkailu-, majoitus-, ravintolaja ohjelmapalvelualojen töitä. Näiden työpaikkojen hyödyt jäävät usein paikalliselle tasolle, eivätkä siirry samalla tavoin muualle, kuten talousmetsien hoidossa. KANSALLISPUISTOJA KEHITETÄÄN tuottamaan tuloa aluetalouteen, jonka varaan yritykset voivat investoida. Metsähallituksen mukaan kävijöiden rahankäyttö tuo keskimäärin yli 10 euroa paikallistalouteen jokaista sijoitettua euroa kohti, jolloin sijoitettu raha siis palautuu moninkertaisesti takaisin. ELINVOIMA ON myös alueen tunnettuutta ja houkuttelevuutta. Kansallispuisto voisi vahvistaa vetovoimaa, lisätä matkailua, synnyttää uutta yritystoimintaa ja luoda työpaikkoja. Kansallispuistoverkoston päivittäminen ei siis tarkoita maaseudun autioitumista, päinvastoin. Elokapinan aktivistien tavoitteet suomalaista ruoantuotantoa kohtaan ovat mielestämme kohtuuttomia, mutta eivät liity Pyhäjärven kansallispuisto -keskusteluun. PYHÄJÄRVEN KANSALLISPUISTO yhdistäisi eri luontovyöhykkeitä ja tarjoaisi lajistolle tärkeän siirtymäalueen, täyttäen laajan maantieteellisen aukon kansallispuistoissa. Siten se olisi olennainen suojelutoimenpide ilmastonmuutokseen reagoimiseksi. Vanhat metsät varastoivat valtavia määriä hiiltä maaperään sekä puustoon ja ovat siksi pitkällä aikavälillä merkittäviä hiilivarastoja ja tapa hillitä ilmastonmuutosta. MONET KASVIja eläinlajit tarvitsevat luonnontilaista metsää ja luontoa, jota talousmetsä ei voi korvata. Esitetyllä alueella jo tehdyt ja suunnitellut hakkuut ovat yksi peruste alueen suojelulle ja palauttamiselle kohti luonnontilaa. Luonnonmetsätyöryhmän mukaan Pyhäjärvi soveltuu hyvin ennallistamiskohteeksi, jolloin hanke voisi edistää myös EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita ja entisestään lisätä aluetaloudellisia hyötyjä. Lopulta paikallinen vastaanottavaisuus ja tuki ratkaisevat sen, minne uusia kansallispuistoja päätetään perustaa. Siksi Pyhäjärven kansallispuisto -esityksen ajamiseen ja edistämiseen tarvitaan eri tahojen yhteistä tahtoa ja aktiivisuutta paikallisesti. Järjestötyö näkyy ihmisten arjessa Pittää sannoo Politiikan saralta Vieraskynä Mirja Hynninen, sh, vastaava muistiasiantuntija, Suomenselän Muisti ry Vastaus Lehtomäen näkökohtiin valtuustoaloitteestamme Vanhoja muisteloita Järjestörahoituksessa ei ole kyse vain järjestöjen toiminnasta, vaan siitä, millaista tukea yhteiskunta haluaa tarjota ihmisille silloin, kun elämäntilanne muuttuu. Paavon porinat Vieraskynä Paavo Kulju Vieraskynä, Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet: Raija Leppäharju, Harri Lehto, Teemu Kähärä, Sirja Kähärä, Risto Mäkeläinen, Anna-Maija Ojala, Anu Kuivaniemi ja Leila Heinonen sekä lisäksi Lauri Jouhki ja Eija Vilonen Jäsenyyteen piti olla vaimon lupa, tosin kelpasi naapurin vaimonkin lupa. Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 14 Ilmoitukset KUTSU Pyhäjärven Monitoimihalli Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään KESKIVIIKKONA 27.5.2026 klo: 12.00 Inmet-Areenan (Susitie 48, 86800 PYHÄSALMI) kokoustiloissa. Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. HALLITUS Kokouksia Urheilumuistio Pohdin Pohti tiedottaa Jäsenmaksun maksaminen on edellytys seuratoimintaan osallistumiselle. Pohdin jäsenmaksut vuodelle 2026 ovat 15 € / henkilöjäsen; alle 12-vuotiailta 5 € ja ainaisjäsenyys 118 €. OP FI26 5375 0320 028810 Paini Painiharjoitukset maanantaisin klo 18 Ruotasen koulun liikuntasalissa. Tytöt ja pojat, entiset ja uudet, tervetuloa mukaan! Maastojuoksut keskiviikko 6.5. ja 13.5. (palkintojen jakaminen 13.5.) klo 18.30 Pellikassa. Sarjat 4-16 vuotta. Ilmoittautuminen Elinalle 0400 246 363 edelliseen iltaan klo 18 mennessä, yksi ilmoittautuminen riittää. Viestiin lapsen nimi ja syntymävuosi. Suurlavan siivoustalkoot keskiviikkona 20.5. alk. klo 16.00 Ottakaa mukaan haravat, lapioita ym. pihan siivouksessa tarvittavia työkaluja Kahvit ja makkarat! Pohti Pesiksen pelit TOUKOKUU To 21.5. klo 18:00 Naiset Pyhäjärvi -Ylivieska La 23.5. klo 18:00 Naiset Pyhäjärvi Ylivieska KESÄKUU La 13.6. klo 18:00 Pyhäjärvi Nivala Ma 22.6. klo 13:00 E-tytöt Pyhäjärvi Ylivieska klo 14:30 E-tytöt Sotkamo Ylivieska klo 16:00 E-tytöt Pyhäjärvi Sotkamo Ke 24.6. klo 18:00 Miehet Pyhäjärvi Perho To 25.6. klo 18:00 Naiset Pyhäjärvi Pattijoki JALKAPALLOJAOSTOLTA Edustusjoukkue Treenit KE klo 18.30 Pesäpallokentällä. P13 Joukkue (2013 syntyneet + /– 1 vuosi) Treenit KE klo 16.30-18 Pesäpallokentällä. Joukkueenjohtaja Tea Jouhki 044 366 0938 Valmentaja Anton Karvonen P9 Joukkue (2017 syntyneet + /– 1 vuosi) Treenit TO 17.30–19.00 Valmentaja Tanja Karvosenoja 041 723 4947 Lasten jalkapallokerho (Alle 7-vuotiaat, + 1 vuosi) Treenit MA klo 17–18.00 Vetäjät: Anu Mustaparta 044 722 9076 ja Karoliina Kinnunen 040 720 4742 Salibandy Ke klo 16-17 pojat 9-12 vuotta, vetäjänä Joona Muhos To klo 17-18 tytöt 11-14 vuotta, vetäjänä Tea Jouhki Su klo 15:30-16:30 sekavuoro, vetäjänä Jani Kekäläinen Huom! Kokoonnumme vielä 5 kertaa, 18.5.-15.6. TALON 5 YHT. KALMOSAARI yhteisalueen (626-401-878-16) järjestäytymättömän osakaskunnan yleinen KOKOUS CityTuike kokoustila, Ollintie 17 (ent. Valintatalo), Pyhäsalmi perjantaina 29.5.2026 klo 15. Asiat: Kalmosaaren yhteisalueen tilin lopettamisesta, tilivarojen nostosta ja varojen käytöstä päättäminen sekä tarvittavien valtuuksien antaminen. Kokousjärjestelykulujen korvaamisesta päättäminen. Pöytäkirjan nähtävilläolopaikasta ja -ajasta päättäminen. Koollekutsujana osakas Tarja Manninen p. 0443500496 PYHÄJÄRVEN POHDIN sääntömääräinen kevätkokous 25.5. KLO 19 CITY-TUIKKEESSA Käsitellään sääntömääräiset asiat Johtokunta Muistilista Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys Kevätjuhla/yhdistyksen 55-vuotispäivä tänään 13.5. srk keskuksessa alk klo 11 kakkukahvilla. Juhla alkaen klo 12.00. Liitosta paikalla Marja-Liisa Pylväs. Tervetuloa! Unelmien perheliikuntapäivä Honkavuorella 14.5. klo 12–15. Toukosiunaus ke 20.5 Kiuruveden torilla. Kahvit Meijjän kammari, Kiurukatu 1 klo 9 ja tapahtuma torilla klo 10 alkaen. Pirkolle ilmoittautuminen 17.5 mennessä p. 040 588 5704 kimppakyytien kokoamiseksi ja saadaan osallistujien määrä järjestäjälle. Sydänyhdistys: Unelmien perheliikuntapäivä Honkavuorella helatorstaina 14.5. klo 12-15. Ohjelmassa mm. Supersankari-suunnistus perheille, Frisbee-golfi a, mölkkyä, tikanheittoa, kepparirata, bocciaa, suunnistusta, lenkkeilyä luontotornille ja kuntoportaille. Hiisituvan kahvio palvelee. Kaikkien osallistujien kesken arvontaa. TERVETULOA! SYDÄNVIIKOLLA: Sydänliiton verkkoluento ”Hyvinvointia lounaasta” tiistaina 19.5. klo 18.00 Muistiluotsin tilassa (Palotie 1). Sydänmerkki kauppapäivä K-Market Pyhäjärvi torstaina 21.5. klo 10.00 alkaen. Kävijöiden kesken arvontaa! Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen. Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Lue kaikki 37 journalistin ohjetta: jsn.fi/journalistin-ohjeet VOIT LUOTTAA VOIT LUOTTAA Olemme sitoutuneet JSN:n Journalistin ohjeisiin. p. 040 705 3738 FYSIOTERAPIA • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutus • Kotikäynnit Ollintie 16 86800 PYHÄSALMI p.040-576 3566 JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Pysy kärryillä! Tilaa lehti! Paikkakunnan kuulumiset luet tuoreeltaan digilehdestä pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 15 Parraat palavelut 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KUNTOSALI Minna Korkiakoski Fysioterapeutti, pt 040-7680092 Laguksentie 1 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO www.ehtpiiponniemi. Pehkosenkuja 4 85800 Haapajärvi 0400 777 757 Avoinna MA-TO 9-16 JARMO PIIPONNIEMI PYHÄJÄRVEN RENGASJA HUOLTOPALVELU OY PYHÄJÄRVEN KONEPALVELU OY • Renkaiden myynti ja asennus, myös kausisäilytys • Autojen korjaus ja huolto, myös raskaskalusto, vikakoodien luku ja nollaus • Renkaita, öljyjä, suodattimia ja hyd. letkuja varastossa • Lavettikuljetukset ja kaivinkonetyöt • Vuokrattavana klapija halkomakone, henkilöauton peräkärry, kaivuri sekä kurottaja kuljettajalla tai ilman 044 235 2817 /Halli, Timo 040 412 9087 /Tuukka Kallionkuve 3, Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: • Fysioterapia • Lymfaterapia • MDT-terapia • Akupunktio • Hieronnat • Myös kotikäynnit pyhakuntopiste@elisanet. Pia Ahola Antintie 2 B, 86800 Pyhäsalmi Asiantuntevaa lakipalvelua Haapajärvi Sari Kaattari, lakiasiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja p. 010 257 6532, sari.kaattari@op.fi Pyhäjärvi, Kärsämäki Krista Nevasaari, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja, p. 010 257 6554, krista.nevasaari@op.fi Haapavesi, Oulainen Jenniina Ylikopsa, juristi, OTM, p. 010 257 6595, jenniina.ylikopsa@op.fi Kannus, Oulainen Hannele Nissilä, juristi, OTK, VT, julkinen kaupanvahvistaja p. 010 257 6519, hannele.nissila@op.fi Kaikki em. paikkakunnat Liisa Seppälä, lakiassistentti p. 010 257 6596, liisa.seppala@op.fi Voit hyödyntää asioinnissasi OP bonuksia. JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *lasertyöt/suunnittelu *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *puhelimet *Dronekuvaukset Kannettavat tietokoneet W11 alk. 249,00 Tallentava digiboxi HD-lähetyksiin 55,00 Avoinna ma-to 10-15 tarkista aukiolo Googlesta Lasermerkkaukset puu/nahka/metalli *lahjat/muistamiset/liikelahjat ym.. ks. Facebook.com/JuhaMatic *vaatii HDMI tai Scart liitännän Karttataulut *3 kerrosta *haluamastasi paikasta Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Huttunen Ari 0400 684 093 Manninen Ari 040 554 4188 Kärkkäinen Ari Kinnunen Eija 040 751 7898 Huuskonen Tapani Vartiainen Juha 0400 209 449 Tenhusen Liikenne Petja Pentti 040 964 4016 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari Janne Kaijankoski 0400 758 115 Taxea Jari Karjalainen 050 542 7891 Pankko Tomi 041 317 7025 Kuukasjärvi Olli Satu Pikkarainen Tuomo Haapapuro 040 136 8377 TOIMITUSJOHTAJA Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 9-13) teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden tilaushinta vuonna 2026 Kestotilaus maksaa 95€/vuosi, sisältää paperija digilehden. Paperilaskuissa 4 € laskutuslisä. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Ilmestymispäivä: Keskiviikko Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat. pyhajarvensanomat. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,34 e 1,68 e Muut sivut 1,06 e 1,33 e Osoiteilmoitukset 0,50 e 0,63 e Perheilmoitukset 30,00 e (maks. 50pmm) Rivi-ilmoitukset alk. 20,00 e Muistilista 0,29 e 0,36 e Ilmoitusten jättö lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Asiakaspalvelun puhelin arkisin klo 9-13 040 772 0231 Asiakaspalvelu 040 772 0231 (arkisin klo 9-13) Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) TOIMITTAJA Sonja Röytiö 040 169 7350 sonja.roytio@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi MYYNTIJA MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ Minna Montonen 040 772 0231 (ark. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Tuoreeltaan verkossa: Paikallinen. Kotimainen. Luotettava. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. www.pyhanet. Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. Ollintie 17, Pyhäsalmi Kauneushoitola Missellen Elea Kangasharju • Kasvohoidot ja jalkahoidot 040 153 9470 Jalkahoitaja Marita Junno • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 PYHÄJÄRVEN ASIAKIRJAPALVELU Tarja Manninen 044 350 0496 kaupanvahvistaja.manninen@gmail.com • Perunkirjoitukset • Kaupanvahvistukset • Edunvalvontavaltakirjat • Testamentit yms. Fysioterapia • Akupunktio • Korva-akupunktio Voice Massage • Somatic Pilates • Asahi LIIKKUVA LINNA Suvi Ruotoistenmäki 040 560 4032 Vanha Pyhäjärventie 5 Laitetaanko ilmoitus lehteen? Ota yhteyttä! 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• 14 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. (Hinta merkkimäärän mukaan). Myydään Tarpeettomina nelitahti PERÄMOOTTORIT Suzuki 2,5hv v.2012 ja Suzuki 25hv. v.2015+vene Rival AWO 415 v.2021. Moottorit ja vene Pyhäjärvellä. Hyvä kuntoiset ja vähän käytetyt. Tuomas p.0400-585657 Ylivieska. Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ Torilla Ilmoitukset To 14.5. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaT apahtuma spons oivat: Vhermans Oy, ATP-Nuolioja Oy, KaVeTron Oy, Lions Club Pyhäsalmi, Vaakaporauspalvelu VPP Oy, Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy, Aunis Oy, Juhani Kähkönen Oy, Asennus At-Ma Oy, Blastershouse Oy, Normet Oy, Pyhäsalmi Mine Oy, Pyhänet Oy, Monialapalvelu Mika Ruotsalainen Oy, Kiinteistöhuolto Harry Pönkkö Ky, Säästöpankki Optia, Komun koneurakointi Oy, Highend Studio Finland Oy, Tenhusen Maansiirto ja kuljetus Oy, Pyhäjärven Konepalvelu Oy, Team Hemppa Oy, Konepaja Häkkinen Oy, Lameltec Oy, Kapets Oy, NC-taso Oy, Pyhäjärven Apteekki, Meswood Oy, Work Cars Oy, Pyhäsalmen Metallityö Oy, Dentiikka-hammashoitola, K-Market Pyhäjärvi, Mainostuuli, OP Jokilaaksot, MLL Pyhäjärvi, Pyhäjärven Moottorikerho ry Keskuskoululla 25.4.2026 järjestetty Awesome-tapahtuma oli menestys! Kiitokse järj täjille, yh työkumppaneill j spons eill . Ma 18.5.2026 klo 18.00 Salmen koulun sali, sisääntulo takakautta pukuhuoneen ovesta Liput 10€/5€ käteisellä tai lippu.fi Alle 12v. vapaa pääsy. Tervetu loa! Vuohto-Niinimäki kyläyhdistys tarjoaa KESÄTEATTERIRETKEN Kyläkirjan tekoon osallistuneiden kyläyhdistysten, Suezin kylät, Rannan Vire ja Vuohto-Niinimäki, alueiden asukkaille Löytänän kesäteatteriin TO 2.7.2026 klo 18 näytökseen ”Jeppe Niilonpoika” Matka sisältää teatterilipun, väliaikakahvin ja kyydin. Liput on varattu 50 henkilölle ja mukaan pääsevät kyläläiset ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen 30.5.2026 mennessä Maire 040 770 9398 tai Leila 040 729 0583. Tenhusen Liikenteen linja-auto lähtee Pyhäsalmen Uimahallilta klo 15:45 ja ottaa lähtijät kyytiin reitiltä Pyhäsalmi Rannankylä Vuohtomäki 16:10 Haapamäki – nelostie. Tervetuloa! Sydänviikko 17.-24.5.2026 Hyvinvointia lounaasta -teemalla Sydänliiton verkkoluento "Hyvinvointia lounaasta" tiistaina 19.5. klo 18.00 Muistiluotsin tilassa. Sydänmerkki kauppapäivä K-Market Pyhäjärvi torstaina 21.5. klo 10.00 alkaen. Kävijöiden kesken arvontaa Pyhäjärven Sanomien ilmestyy 3.6.2026 Varaa ilmoitustilasi jo nyt! 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi K esä 2026 Laitetaanko ilmoitus lehteen? Ota yhteyttä! 040 772 0231 ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko 13.5.2026 N:o 20
• Pyhäjärven kaupungin tiedotuslehti 13.5.2026
• Pyhäjärven kesään mahtuu monia mukavia tapahtumia. Tapahtumia järjestetään eri puolilla Pyhäjärveä ja niitä järjestävät eri toimijat kuten kaupunki, yhdistykset, yhteisöt ja yritykset. Tapahtumakalenterista löydät tietoa kesätapahtumista. https://pyhajarvi.fi/fi/tapahtumat Käyhän kurkkaamassa tapahtumatarjontaa ja lähde tapahtumiin! Tapahtumarikasta kesää kaikille! KESÄN KYNNYKSELLÄ on jälleen hyvä hetki koota yhteen kaupungin ja kaupunkikonsernin ajankohtaisia asioita. Tämä lehti kertoo Pyhäjärvestä sellaisena kuin se kuntalaisen, vapaaajan asukkaan ja palveluiden käyttäjän arjessa näkyy, eli palveluina, tapahtumina, hyvinvointina, ympäristötekoina ja monipuolisena yhteisöllisenä tekemisenä. LEHDESSÄ KÄSITELLÄÄN muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa sekä uimataidon merkitystä tärkeänä kansalaistaitona. Nämä ovat juuri niitä asioita, joista hyvä arki rakentuu. On arvokasta, että Pyhäjärvellä panostetaan muun muassa lapsiin, nuoriin, liikuntaan, kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. KESÄ 2026 näkyy vahvasti myös tapahtumien ja kulttuurin kautena. Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuosi tuo Pyhäjärvelle taidekävelyitä, lasten ja nuorten kulttuuritapahtumia, minitaidegallerioita ja muita yhteisiä hetkiä. Toivon, että mahdollisimman moni lähtee mukaan tapahtumiin ja löytää samalla uusia näkökulmia tuttuun kotiseutuun. VALTATIE 27:N siltaremontti tarkoittaa sitä, että valtatien liikennettä ohjautuu merkittävä määrä Pyhäsalmen katujen läpi. Ollaan turvallisesti liikkeellä, mutta samalla muistetaan näyttää pienillä asioilla ohikulkijoillekin palvelutarjontaamme ja iloista ilmettämme. TOIVOTAN KAIKILLE pyhäjärvisille, kesäasukkaille ja lehden lukijoille rauhallista, tapahtumarikasta ja aurinkoista kesää. Nähdään Kihuilla ja muissakin kesätapahtumissa! Hyvät Pyhäjärven kaupungin tiedotuslehden lukijat! Henrik Kiviniemi, kaupunginjohtaja Lehden ulkoasu ja taitto, kannen kuvat: Pyhäjärven Sanomat / Minna Montonen Tekstit ja sisältö: Pyhäjärven kaupunki Paino: Botniaprint Kokkola PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI Ollintie 26, 86800 Pyhäsalmi Puh. (08) 769 7111 pyhajarvi@pyhajarvi.fi Seura a meitä Facebo okissa ! Pyhäjärven kaupungin tiedotuslehti Pyhäjärven kaupungin tiedotuslehti 13.5.2026 2
• KUNTIEN JA hyvinvointialueen välinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvä lakisääteinen neuvottelu pidettiin huhtikuun alussa Oulussa. Hyte-neuvottelussa sovittiin PohjoisPohjanmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteisistä tavoitteista, keskeisistä toimenpiteistä, seurannasta sekä yhteistyörakenteista vuosille 2026–2030. Niissä painottuvat ennaltaehkäisevä työ, perustason palvelujen vahvistaminen sekä asukkaiden omien hyvinvointivalintojen tukeminen. PYHÄJÄRVELTÄ NEUVOTTELUIHIN osallistuivat kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi, hyvinvointijohtaja Jouni Tilli ja yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi. Varsinaista neuvottelutilaisuutta edelsivät ennakkomateriaalin analysointi sekä kyselyyn vastaaminen kaupungin omien painotusten ja toimenpiteiden näkökulmasta. VIIME VUONNA neuvottelu pidettiin kokonaan Teams-yhteydellä, mikä ei ollut kovin onnistunut ratkaisu. Pääosin läsnäolokokouksena toteutettu ratkaisukin toisaalta arvelutti etukäteen: tulisiko siitä ”Wienin tanssiva kongressi”, jossa ei juurikaan päästäisi eteenpäin vai jotain muuta? Lopputulos oli kuitenkin odotuksia huomattavasti parempi varsinkin niille kunnille, joiden edustajat olivat perehtyneet ennakkomateriaaliin huolellisesti. NEUVOTTELUT KÄYTIIN ikäryhmittäin: lapset ja lapsiperheet, työikäiset ja ikäihmiset. Kaikille väestöryhmille määriteltiin kolme pääasiallista tavoitetta. Ensimmäinen liittyy terveellisiin elintapoihin ja arjen sujuvuuteen, joita edistetään esimerkiksi liikunnan, ravitsemuksen ja unen kautta sekä ehkäisemällä päihdehaittoja. Lasten ja nuorten kohdalla korostuvat lisäksi koulunkäynnin tukeminen ja vanhemmuuden vahvistaminen. TOINEN TAVOITE koskee ihmissuhteita ja mielen hyvinvointia. Tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä, ehkäistä yksinäisyyttä sekä tukea positiivista mielenterveyttä erityisesti työikäisten ja nuorten aikuisten osalta. Kolmas tavoite liittyy turvalliseen arkeen. Siinä keskeisiä teemoja ovat rahahuolien ehkäisy ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy, ja ikäihmisten kohdalla myös kaatumisten ehkäisy. TOIMENPITEISSÄ KOROSTUVAT hyvinvoinnin edistäminen koko väestölle sekä ennaltaehkäisy erityisesti niille, joilla on jo hyvinvointiin liittyviä haasteita. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tiedon lisäämistä, neuvontaa, matalan kynnyksen toimintaa sekä varhaista tunnistamista, puheeksiottoa ja palveluohjausta. Lisäksi pyritään vahvistamaan yhdenvertaisuutta esimerkiksi digiosaamisen, esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden kautta sekä kehittämään ammattilaisten osaamista. HYTE-TYÖ TOTEUTETAAN eri toimijoiden, kuten kuntien, hyvinvointialueen, yhteisöjen ja järjestöjen yhteistyönä. Yhteistyö sisältää muun muassa yhteistä viestintää, neuvontaa ja matalan kynnyksen palveluja. Yhteistyörakenteet vaihtelevat kohderyhmän mukaan, kuten perhekeskusmalli lapsiperheille ja erilaiset verkostot työikäisille sekä ikäihmisille. Rakenteiden osalta todettiin, että lasten ja lapsiperheiden kohdalla työssä ollaan pisimmällä. KUNTIEN ERILAISUUS vaikutti myös paljon neuvottelun keskusteluihin, vaikka tavoitteista ollaan pääosin samaa mieltä. Toiset saattoivat toivoa lisää yhteisiä tavoitteita, kun taas toisille uusien yhteisten tavoitteiden lisääminen on liikaa. Osalle neuvotteluiden keskiössä olleet asiat olivat hyvinkin tuttuja, osalle taas ei. Toisin sanoen: vaikka on yhteisiä tavoitteita, niin löytyy myös erilaisuutta alueen sisällä, mikä tulisi ottaa huomioon hyvinvointityössä niin maakuntakuin kuntatasolla. Myös hyvinvointityön järjestäminen kunnissa on eri vaiheessa menossa esimerkiksi rakenteiden ja resurssien osalta. HYTE-NEUVOTTELUIDEN TULOKSENA linjatut painopisteet ovat hyvin sopusoinnussa Pyhäjärven hyvinvointisuunnitelman kanssa. Pyhäjärvellä korostuvat erityisesti lasten ja nuorten yhteisöllisyys, hyvinvointitaidot ja myönteiset elintavat sekä fyysinen toimintakyky, mikä vastaa suoraan hyteneuvottelujen tavoitteita esimerkiksi elintapojen edistämisestä ja yksinäisyyden ehkäisystä. Lisäksi taloudellinen hyvinvointi on Pyhäjärvellä keskeinen painopiste, mikä näkyy myös neuvotteluesityksissä vahvana teemana rahahuolien ehkäisynä kaikissa ikäryhmissä. YHDYSPINTATYÖ HYVINVOINTIALUEEN kanssa sekä verkostomainen toimintatapa ovat niin ikään molemmissa keskeisiä, mikä tukee käytännön yhteistyön kehittämistä. Pyhäjärven erityispiirteenä korostuvat lisäksi kulttuurin ja luonnon rooli mielen hyvinvoinnin tukena sekä ikäihmisten digiosaaminen, jotka täydentävät hyte-neuvottelujen kokonaisuutta paikallisilla vahvuuksilla. YLEISELLÄ TASOLLA keskeinen viesti on siirtää painopistettä entistä enemmän korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa laaja-alaista yhteistyötä väestön hyvinvoinnin parantamiseksi koko elämänkaaren ajan. Kokonaisuutena voidaan todeta, että hyte-neuvottelujen linjaukset tukevat hyvin Pyhäjärven omia tavoitteita ja päinvastoin. Tämä osaltaan seurausta Pyhäjärven vahvasta panostuksesta maakunnalliseen ja alueelliseen kuntien väliseen yhteistyöhön osana hyte-työtä. Hyte-neuvottelu pidettiin Oulussa huhtikuun alussa CALLION TOIMINNASSA vuosi 2026 näkyy vahvan kehittämisen jatkumona. Pyhäsalmen kaivosalueen uusiokäyttö etenee vaiheittain, ja painopiste siirtyy yhä selvemmin kaivostoiminnan jälkeiseen aikaan. Kaivosinfrastruktuuria kehitetään erityisesti kaivosteknologian tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan sekä koulutuspalveluiden alustaksi. Maanalainen ympäristö, 5G-valmiudet, sensoriverkot ja turvalliset testausolosuhteet tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi robotiikan, droonien, automaation ja etäohjattavien teknologioiden kehittämiseen. ENERGIAHANKKEIDEN OSALTA merkittävä ajankohtainen kokonaisuus on uuden akkuvaraston eteneminen Callion yhteyteen Keiteleentien varrelle. Akkuvarastohanke vahvistaa Pyhäjärven asemaa energiantuotannon, varastoinnin ja sähkönsiirron solmukohtana. Lisäksi jo rakennetun Solarigon aurinkopuiston akkuvarasto valmistuu ja kytketään verkkoon kesän aikana. CALLIO JATKAA myös Olccosen teollisuuspuiston ja muiden energiaintensiivisten teollisuuskohteiden kehittämistä. Olccosen alueeseen kohdistuu kasvavaa kiinnostusta erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden, datakeskustoimintojen ja puhtaan siirtymän investointien näkökulmasta. Ensimmäisten hankkeiden osalta on siirrytty luvitusvaiheeseen. Kehittämistyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa. TEHTÄVÄNÄMME ON viedä näitä kokonaisuuksia eteenpäin yhdessä kaupungin, yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on, että Pyhäjärven vahvuudet, kaivosinfrastruktuuri, energia, sijainti ja teolliset alueet, muuttuvat konkreettisiksi investoinneiksi, työksi ja uudeksi elinvoimaksi. Pyhäjärven Callio Jouni Tilli, hyvinvointijohtaja Eeva Vaskilampi, yhteisöasiamies Pyhäjärven laajaan hyvinvointikertomukseen 2021–2025 ja hyvinvointisuunnitelmaan 2025– 2029 pääset tutustumaan täältä: Callio kehittyy ja siirtyy uuteen toimintavaiheeseen Pyhäjärven kaupungin tiedotuslehti 13.5.2026 3
• OMAN MIELIPITEEN ilmaiseminen on paitsi lapsen oikeus myös tärkeä elämäntaito. Ilmaisemalla ajatuksiaan lapsi oppii kertomaan näkemyksistään, neuvottelemaan sekä sopimaan tilanteissa, joissa mielipiteitä on useita. Näiden taitojen harjoittelu on tärkeää aloittaa jo varhaislapsuudessa, jolloin lapsen aivot sekä sosioemotionaaliset taidot kehittyvät voimakkaasti. VARHAISKASVATUS TARJOAA turvallisen ympäristön mielipiteen ilmaisun harjoittelulle aikuisen tukemana ja ohjaamana. Yhtenä osallisuutta edistävänä pedagogisena toimintatapana toimii lasten parlamentti, jossa lapset pääsevät harjoittelemaan kuuntelemista, oman mielipiteen ilmaisemista sekä yhteisten päätösten tekemistä. Tällainen toiminta tukee myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (VASU) tavoitteita lasten osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien vahvistamisesta. MUKSUTEEKISSÄ LASTEN parlamentti on toteutunut kuukausittain jo useamman toimintakauden ajan. Sama käytäntö otettiin käyttöön myös Hoijakassa keväällä 2026. Lasten parlamentissa aikuinen toimii puheenjohtajana ohjaten keskustelua ja tukien lasten osallistumista. Kokoukseen osallistuvat eri lapsiryhmien edustajat, jotta eri-ikäisten lasten näkemykset tulevat huomioiduiksi. Osallistujat vaihtuvat kokouksittain, mikä edistää toiminnan tasapuolisuutta. LASTEN PARLAMENTTIEN teemat suunnitellaan etukäteen koko toimintakaudelle, ja jokaisessa kokouksessa käsitellään uusi teema. Aiheet liittyvät varhaiskasvatuksen arkeen, kuten kaverisuhteisiin, ruokailuun, ulkoiluun, aikuisten toimintaan, mieluisiin tekemisiin, lasten toiveisiin ja leikkiin. LASTEN PARLAMENTTI lisää lasten osallisuutta ja rohkaisee heitä ilmaisemaan mielipiteitään rakentavasti. Mahdollisuus tulla kuulluksi on lapselle merkityksellinen kokemus ja keskeinen osa lapsen oikeuksia. Vaikka kaikkia toiveita ei voida toteuttaa, omien ajatusten ilmaiseminen toisia kunnioittavasti on aina sallittua ja arvokasta. KUN LAPSET saavat harjoitella näitä taitoja turvallisesti aikuisen ohjauksessa, he omaksuvat vuorovaikutuksen malleja, jotka tukevat heidän myöhempää toimintaansa niin koulussa kuin työelämässä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi mielipiteen ilmaiseminen, toisten kuunteleminen ja huomioon ottaminen, neuvottelutaidot sekä yhteinen päätöksenteko. LASTEN JA NUORTEn KUL UURIV KOT LA 9.5. KE 27.5.2026 Tilaisuuksiin ilmainen sisäänpääsy, ellei toisin mainita. Tilaisuuksiin ilmainen sisäänpääsy, ellei toisin mainita. Tervetuloa tilaisuuksiin! Lastenteatteri Loihu; Kummametsän salaisuus Lauantaina 16.5. Klo 17:30, Ikosen koulu Kummametsästä kuuluu kummia. Tuttujen sirkutusten ja murahtelujen joukkoon on ilmestynyt uusi ääni. Mikähän ihme tuon tuikitavattoman äänen taustalla voi olla? Ja miksi metsän omat äänet ovat hiipumassa? Kummametsän salaisuus on satumainen musiikkinäytelmä esteiden voittamisesta, ystävyydestä ja monimuotoisuuden rikkaudesta. Esityksen mukaansatempaavat laulut kuljettavat katsojan halki jännittävän hauskan metsäpolun, jonka varrella voi kohdata toinen toistaan valloittavampia otuksia! Lastenteatteri Loihu kutsuu sinut mukaan tarinaan, jonka salaisuus ratkeaa vain juuri sinun avullasi. Lastenteatteri Loihun esitykset ovat suunnattu koko perheelle, pääkohderyhmänä 3-11-vuotiaat. Pihaseikkailu varhaiskasvatusyksiköiden Hoijakka, Muksuteekki ja Hiisimuorin Hoivan lähiympäristössä. • Rata kierrettävissä 9.-27.5. välisenä aikana iltaisin klo 17.00 jälkeen sekä viikonloppuisin • Ohjeet seikkailulle löytyvät päiväkodin sisäänkäynnin ovesta. Kirjasto: • Kirjaston maskotti Salmi Saukko on koonnut lajistaan tietoa. • Tervetuloa kirjastolle tutustumaan saukkojen elämään 11.5.–27.5. välisenä aikana. • Osallistuneiden kesken arvotaan palkinto! Seurakunnan perhekerhossa 19.5. klo 9–12 satutuokioita. Tarjolla maksuton lounas. Seurakuntakeskuksen 2. kerros, Oikotie 6. Nuokkarin Kisakatsomot nuokkari-ikäisille pe 15.5. ja ma 18.5. klo 17 ja pe 22.5. klo 21 Kannustetaan yhdessä Suomi voittoon. Kisaherkkuja tarjolla. Euroviisuilta nuokkari-ikäisille Nuokkarilla la 16.5. klo 21.00 Tarjolla iltapalaa ja hyvää seuraa. Lasten Kymppi on lapsiperheille suunnattu pyöräilytapahtuma, joka järjestetään sunnuntaina 17.5. Reitti kulkee Pyhäsalmen keskustasta Ruotaselle ja takaisin. Poljettavaa matkaa kertyy yhteensä noin 10 km. Tapahtuman taukopaikkana on Mäkikylän monitoimitalo (Tornitie 1), jossa on luvassa mukavaa ohjelmaa koko perheelle klo 10.00–14.00. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan lasten polkupyörä! Tervetuloa. Vko 21: Lastenkulttuurin JUHLAVIIKKO & Mental Health Art Week Hyvää voimaa -taidekävely Mene kännykällä osoitteeseen: https://atla. / / oulu2026/ ja lähde taidekävelylle! Voit tutustua patsaisiin, muistomerkkeihin ja julkiseen taiteeseen sekä lasten ja nuorten niistä tekemiin versioihin. Tanssiopisto Uusikuun kevätnäytös Tanssiva sirkus 2.0 Ma 18.5.2026 klo 18-19.30 Keskuskoulun sali, sisäänkäynti takakautta pukuhuoneiden ovesta. Koko perheen tapahtuma, kaikki tervetuloa. Liput aikuiset 10 €, 12-18 -vuotiaat 5 €, alle 12-vuotiaat vapaa pääsy. Ystävyyskahvila Keskiviikkona 20.5. Klo 16-18:00 Ystävyyskahvila on kaikille avoin kohtaamispaikka. Tervetuloa tutustumaan uusiin ihmisiin sekä nauttimaan vanhojen tuttujen seurasta. Toukokuussa kokoonnumme perinnepihalle (Verkkorannantie 41) jakamaan kulttuuriperintöä perinneleikkien muodossa. Metsän antimet -paja 21.5. Klo 16-19 Nuokkarilla • Pajassa tutustutaan luonnonyrtteihin, tehdään niistä itse esimerkiksi voidetta, kuorinta-ainetta ja syötäviä herkkuja. • Paja tarkoitettu kaikenikäisille, tule mukaan äitin, isän, siskon, veljen, tai vaikka isovanhemman kanssa! • Maksuton paja • Järjestäjinä Luonnossa oppien -hanke, Pyhäjärven 4H-yhdistys ja Wikinpaja Wibit -rata rantautuu jälleen Pyhäjärvelle pe 22.5. tuoden mukanaan mahdollisuuden erilaiseen uimahallikokemukseen! Tule haastamaan tasapainoa, kehonhallintaa ja ketteryyttä liukkaalle taitoradalle. ’ Luvassa vauhdikasta ja jännittävää toimintaa kaikille vesipedoille! 3.-4. luokan vuoro on klo 14-16 ja 5.-9. luokan vuoro on klo 16-18. Näillä koululaisten vuoroilla uimataito vaaditaan. Klo 18-20 on perheiden vuoro. Perhevuorolla yläikäraja lapsilla on 10-vuotta, radalle ainoastaan huoltajan kanssa. Tapahtuma on maksuton. Leikkikauden avajaiset Touhulan leikkikentällä la 23.5. klo 10–13 Valokuvasuunnistusta Ilmapalloeläimiä Onnenpyörä Makkaratarjoilu Retki Hailuotoon 23.5. Lähtö klo 7:30 Pyhäsalmen ABC • Retkellä voit tutustua Hailuodon luontoon ja kalastajakylään, voit kiivetä majakkaan, ja vaikka istua piknikillä merenrannassa • Retki tarkoitettu kaikenikäisille, alle 12-vuotiaat vain huoltajan kanssa yhdessä • Bussikyyti ilmainen. Ruokailu, majakkavierailu yms. omakustanteiset • Järjestäjinä Luonnossa oppien -hanke Pyhäjärven ja Haapajärven 4H-yhdistysten kanssa Jokilaaksojen musiikkiopisto: Kevätkonsertti 25.5. Seurakuntakeskuksella klo 18.00. Metsä on runo 26.5.2026 klo 16–19 • Kaikille avoin tapahtuma • Vapaasti kuljettava reitti • Korhosenniemessä ohjelmaa ja toimintaa Tapahtuman järjestää Pyhäjärven kaupunki / Nuorten paja, Martat, Pyhäjärven seurakunta, 4H, Luonnossa oppien hanke (Keskipiste Leader, Euroopan unionin osarahoittama) • Lisätietoja: Virve Toivanen 040-1808581 Otukset Ylivieskassa Taanilan koululla 27.5. klo 17–19. Vakan ja 9.-lk:n taidetta hiisitarinan innoittamana usean kunnan yhteisessä näyttelyssä. Järjestäjänä MLL Pyhäjärven paikallisyhdistys Lasten ääni kuuluviin lasten parlamentin avulla Galina Manninen, Päiväkoti Hoijakan varajohtaja Muksuteekissä lasten parlamentti on toteutunut kuukausittain jo useamman toimintakauden ajan. Lasten parlamentti otettiin käyttöön myös Hoijakassa keväällä 2026. Pyhäjärven kaupungin tiedotuslehti 13.5.2026 4