• Pumppuvoimalan 26,3 miljoonan valtiontuelle jälleen uusi jatkoaika: “Ovi ei ole lopullisesti sulkeutunut.“ Keskiviikko 10.9.2025 Hinta 3,50€ N:o 37 pyhajarvensanomat.fi 70. VUOSIKERTA Pyhäjärven Me Itse eli Vilkastus juhli 20 vuottaan kehitysvammaisten asialla. Juhla kokosi väkeä parketin pyörteisiin, laulamaan, ruokailemaan sekä viettämään aikaa yhdessä Emolahteen. Jaana Koski Sonja Röytiö Meikäläiset ovat nyt Vilkastus Aurinkovoimaa kaivosalueelta Fyssarista luokanopettajaksi 9 7 4 2 70 1955-2025 Sonja Röytiö
• 2 Nimipäivät Tänään Kalevi Torstai Santeri Perjantai Vilja Lauantai Orvo Sunnuntai Iida Maanantai Sirpa Tiistai Hilla, Hillevi Löydät lisää sisältöä verkosta! pyhajarvensanomat.fi SEURAA meitä myös somessa! Laita meille sähköpostia! Ilmoitusasiat, mainokset Jutut, juttuvinkit Laskutus, tilausasiat ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi RUOTSALAINEN SUSTAINABLE Energy Solutions AB (SENS) tiedotti 4. kesäkuuta hakeneensa jatkoaikaa pumppuvoimalahankkeen investointituelle. Vuonna 2021 Suomen työja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle 26,3 miljoonan euron uusiutuvan energian investointituen ja jatkoaikaa on nyt myönnetty jo pariin otteeseen. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa Pyhäjärvelle energiaklusteri, joka koostuu kolmesta osasta: pumppuvoimalasta, akkuvarastosta sekä aurinkopuistosta. Kesäkuisessa tiedotteessaan SENS kertoi solmineensa eurooppalaisen energiayhtiön kanssa aiesopimuksen Pyhäsalmen kaivoksen yhteyteen suunnitellun maanalaisen pumppuvoimalan jatkokehitysmahdollisuuksia selvittääkseen. Tuolloin yhtiö tiedotti, että pumppuvoimalaa suunnitellaan käytettäväksi eri tavalla kuin aiemmin on suunniteltu ja lisääntyvien vesimäärien käsittelymahdollisuuksia on tarpeellista selvittää muun muassa geologisten jatkotutkimusten avulla, jonka vuoksi myönnetylle valtionrahoitukselle haettiin jatkoaikaa. TIEDUSTELLESSAMME JATKOAIKAHAKEMUKSEN tilannetta tänään Suomen työja elinkeinoministeriöltä, saimme pian tiedon, että jatkoaikahakemus on juuri käsitelty. – Päätöksessä myönnettiin jatkoaikaa hankkeen aloittamiselle vuoden 2026 maaliskuun loppuun asti, työja elinkeinoministeriön energiaosaston Uusiutuva energia -ryhmän päällikkö teollisuusneuvos Pekka Grönlund vahvisti. Myös SENS julkaisi omalla verkkosivullaan tiedotteen aiheesta, jossa yhtiö kertoo, että jatkoaika myönnettiin siinä valossa, että johtava eurooppalainen energiayhtiö on nyt virallisesti osoittanut kiinnostustaan osallistua projektin jatkokehitykseen. – Pyhäsalmen hanke on SENSille ensisijainen hanke, ja valtiontuen jatkoaika tarkoittaa sitä, että voimme nyt edetä hankkeen toteuttamiseen tähtäävässä työssä. Kesän aikana olemme käyneet intensiivistä vuoropuhelua ulkopuolisten toimijoiden kanssa tulevasta konsortiosta, ja pitkän aikavälin rahoitusratkaisun turvaaminen on edelleen tärkein prioriteettimme. Työ jatkuu täydellä teholla oikeanlaisten edellytysten luomiseksi seuraavalle vaiheelle, toimitusjohtaja Anders Björkenbo kommentoi aihetta yhtiön tiedotteessa. Pyhäjärven kaupunki näkee uuden jatkoajan myöntämisen positiivisessa valossa. – Se antaa aina mahdollisuuksia. Vaikka haasteita tähän matkaan on mahtunut ja prosessi on ollut varsin hidas, niin tarina jatkuu vielä. Mikäli toimija haluaa energiavaraston rakentaa, niin myönnetty jatkoaika pitää sitä mahdollisuutta hengissä, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouni Jussinniemi toteaa. Kaupungin ja yhtiön välisiä keskusteluja Jussinniemi ei voi kommentoida, mutta vahvistaa, että yhteydenpito on jatkunut. – SENS tekee valmistelevia töitään kumppaneidensa kanssa ja valmista tulee aikanaan, muuten en voi kommentoida asia. Eli ovi ei ole lopullisesti sulkeutunut, vaikka meno kuoppaista onkin, hän hymähtää. UUTISOIMME KESÄKUUSSA, että Pyhäsalmen kaivoksessa on jo käynnissä kaivosvesien käsittelyyn liittyvät purkutoimenpiteet. Kaivoksen ympäristölupa mahdollistaa vesien pumppaamisen vain vuoden loppuun saakka, johon mennessä myös kaikki vesienpumppaukseen liittyvä infra tulee olla purettu. Kaivoksenjohtaja Aki Tuikka vahvistaa, että itse kaivosvesien pumppaaminen kaivoksessa tulee loppumaan syys-lokakuun vaihteessa. Tieto myönnetystä jatkoajasta ei ollut vielä haastatteluajankohtaan tavoittanut kaivoksenjohtajaa. – Kaivoksen mahdollisuus vesienkäsittelyyn oman luvan puitteissa loppuu vuoden vaihteessa, ja jos kukaan ei siihen mennessä ota vastuuta vesienkäsittelystä, niin meidän on pakko saada purettua kaikki kaivoksesta pois, tai ainakin syvimmiltä tasoilta, ennen kuin pysäytetään pumppaus. Niin kauan, kun kukaan ei sitä vastuuta ota, on meidän toimittava oman luvan puitteissa, hän toteaa. – Kaivoksen syvimpiä tasojahan on purettu koko ajan kovaa vauhtia, että kaikki saataisiin tehtyä ennen vuodenvaihdetta. Purkaminen on hyvässä vauhdissa ja etenee aikataulussaan. Tuikka kertoo, ettei hänellä ole tietoa siitä, mitkä ovat SENSin tämänhetkiset suunnitelmat hankkeen etenemisen suhteen tai onko heillä uuUutiset SENS sai jälleen jatkoaikaa 26,3 miljoonan euron valtiontuelle – hanke tulisi aloittaa maaliskuun loppuun mennessä Sustainable Energy Solutions AB tiedotti alkukesästä hakevansa lisää jatkoaikaa työja elinkeinoministeriöltä kaivoksen pumppuvoimalahankkeen investointituelle. TEM on nyt tehnyt hakemuksesta myönteisen päätöksen. Sonja Röytiö SENS piti hankettaan käsittelevän yleisötilaisuuden Pyhäjärvellä joulukuussa 2024. SENS AB:n nykyinen toimitusjohtaja Anders Björkenbo esitteli kuntalaisille silloista hankkeen suunniteltua aikajanaa. Mikäli toimija haluaa energiavaraston rakentaa, niin myönnetty jatkoaika pitää sitä mahdollisuutta hengissä. Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 3 Puuttuuko Pyhäjärveltä joku toivomasi harrastusmahdollisuus? Säästätkö rahaa tilille tai sukanvarteen? Seuraava kysymys: 20 % (12) 70 % (28) Näin vastasitte: Vastauksia yhteensä 40 Vastaa verkossa: pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Ratsastusta on vaikeaa harrastaa täällä ilman omaa hevosta. Ratsastusja ravituloksia ilmoitetaan lehdissä myös huomattavan paljon vähemmän, kuin hiihto-tai jääkiekkotuloksia.” “Retkiluistelureitti” “Kamppailulajit” “Pyhäjärvellä voi vapaasti harrastaa mitä vain ja nauttia luonnosta!” “Enemmän mahdollisuuksia kuin mitä ehdin harrastaa!” Viikon kysymys Kyllä Ei SAVON VOIMA ja Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Savon Voiman tiedotteessa kerrotaan, että yhtiö alkaa tuottamaan Pyhäjärvelle kaukolämmön tuotannon ja jakelun käyttöja kunnossapitopalvelua. Sopimus sisältää muun muassa kolmen Pyhäjärvellä sijaitsevan kaukolämpöverkon laitosten kunnossapidon ja etävalvonnan. Sopimus sisältää myös vesija jätevesihuollon varallaoloon ja ympärivuorokautiseen valvontaan liittyviä palveluja. Tiedotteessa Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Matti Aulakoski kertoo, että Pyhäjärvellä kaukolämmön myynti on vähentynyt muun muassa kaivostoiminnan loppumisen myötä, mikä haastaa lämpöyhtiön taloutta. Savon Voiman kanssa aloitettavan yhteistyön kautta toimintaan haetaan kustannustehokkuutta. Savon Voiman myyntija asiakkuuspäällikkö Aki Rantonen toteaa tiedotteessa, että Savon Voiman osaamisen ja resurssien avulla voidaan turvata Pyhäjärven energiahuollon huoltovarmuutta ja kehitystä. Vaikuttaako yhteistyösopimus Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy:n henkilöstöön? – Päivystyskorvaus jää pois, joka vaikuttaa henkilöstön vuosiansioihin hiukan. Henkilöstömäärä pysyy samana. Eläköityvän käytönvalvojan tilalle tulee sähkö-automaatioasentaja. Positiivista on kuitenkin, että jää yövalvominen sekä stressi vastuusta pois, Aulakoski kertoo. Vaikuttaako yhteistyösopimus Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy:n asiakkaiden taksoihin? – Positiivisella tavalla. Ei ole suuria hinnankorotusnäkymiä. Minkälaista hyötyä yhteistyösopimuksesta on yhtiölle? – Hyödyt tietenkin taloudelliset sekä toiminnan varmuus, kuten tiedotteessa todettiin. Sen lisäksi porukkamme on pieni. Päivystys kuormittaa henkilöstöä ja osa ei halua päivystää. Minkä suuruiset säästöt saadaan ja mistä ne syntyvät? – Säästö on merkittävä. Jos tätä liikkua ei olisi tehty, olisi hintoja pitänyt korottaa 5–10 prosenttia syksyn aikana. Onko muita yhteistyökumppaneita harkittu vaihtoehtona ja miksi päädyttiin Savon Voimaan? – On toki vaihtoehtona harkittu muitakin. Savon Voimaan päädyttiin oikeastaan kaikkien osa-alueiden kannalta. Savon miehet aikoinaan jo rakentaneet laitoksen, vuosihuollot, korjaukset ja niin edelleen ovat tulleet pääsääntöisesti ainakin 20 vuoden ajan samalta suunnalta ja myös hinta oli kohtuullinen molemmille osapuolille. Mitä toimintoja jää Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy:lle? – Kaikki mitä tähänkin asti. Tässähän käytännössä ei muutu kuin yöja viikonloppupäivystys sekä käytönvalvojan vastuut. Tässä sopimuksessa nyt vain aikaisemmatkin ulkopuolisten tekemät työt, vuosihuollot, korjaukset ja niin edelleen, tehdään keskitetysti, jolla saadaan meidän hankintahinnat pysymään maltillisina, Aulakoski kuvailee. Uutiset SENS sai jälleen jatkoaikaa 26,3 miljoonan euron valtiontuelle – hanke tulisi aloittaa maaliskuun loppuun mennessä sia suunnitelmia vesienkäsittelyn osalta. – Käytännössähän se on niin, että vesi nousee jollakin tahdilla sieltä ylöspäin, kun pumppaus lopetetaan. Se on sinänsä sääli, että sieltä on jo purettu kriittistä infraa – kaikenhan pystyy tietysti rakentamaan uusiksi, mutta tietysti myös hintalappu nousee. Kriittinen polku on nimenomaan tällä vedenkäsittelyllä. Vaikka kaivoksen täytyy lopettaa heille myönnettyjen lupien puitteissa kaivosvesien pumppaaminen, ei se kuitenkaan ole este hankkeen mahdolliselle toteutumiselle. – Suurin assetti tässä on nimenomaan se syvä kaivos ja vino tunneli. Se mahdollistaa suoraan sinne tasolle menemisen, mutta hinta nousee koko ajan investoinnille: jos joudutaan vielä pumppaamaan tyhjäksi, niin se on tietyn hintainen, kuten myös kaiken sen infran uudelleenrakentaminen. Mutta eihän se sitä teoriassa estä, kaivoshan on ja pysyy 1400 metriä syvänä ja siihenhän voi rakentaa. Se tulee vain olemaan huomattavasti kalliimpaa. – Seurataan tilannetta, mutta meidän on vain toimittava oman aikataulumme ja meidän lupiemme puitteissa, Tuikka toteaa. Yhteistyöllä kustannustehokkuutta kaukolämpöön Savon Voima alkaa tuottaa Pyhäjärven Energia ja Vesi Oy:lle kaukolämmön tuotannon ja jakelun käyttöja kunnossapitopalvelua. Jaana Koski Kuvassa Pyhäjärven teollisuusalueella sijaitseva lämpölaitos. Pyhäjärvellä on 25 kilometriä kaukolämpöverkostoa, 445 kilometriä vesijohtoverkostoa sekä 92 kilometriä viemäriverkostoa. SENS piti hankettaan käsittelevän yleisötilaisuuden Pyhäjärvellä joulukuussa 2024. SENS AB:n nykyinen toimitusjohtaja Anders Björkenbo esitteli kuntalaisille silloista hankkeen suunniteltua aikajanaa. Kaivoksen purkutoimenpiteet etenevät ympäristöluvan puitteissa. Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 4 Uutiset Rikastehiekka-allas energiantuotantoalueeksi Pyhäsalmen kaivoksen käytöstä poistetulle ja täytetylle rikastehiekka-altaalle löytyi jatkokäyttöä aurinkopuistona. 15 hehtaarin alueelle on asennettu 22 800 aurinkopaneelia, joiden tuottamaa sähköä voidaan hyödyntää myös kaivoksen rikastamolla. PYHÄSALMEN KAIVOKSEN rikastehiekka-altaalla vietettiin teollisen mittakaavan aurinkopuiston avajaisia tiistaina 2. syyskuuta. Hanketta on edistetty yhteistyössä Pyhäjärven kaupungin, Pyhäsalmi Mine Oy:n sekä Pyhäjärven Callion ja Callio Energy Park -hankkeen kanssa. – Pyhäjärvellä on pitkä teollinen historia, erityisesti kaivosteollisuuden vuoksi. Pyhäsalmen kaivos on meille ollut ja on äärimmäisen tärkeä. Kun tietysti kaivostoimintaan liittyy aina myös sen sitoutuminen aikaan – kaivokset avataan ja ne toimivat, ne hiljenevät myöskin, kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoi. Pyhäjärvellä on varauduttu jo pitkään kaivostoiminnan hiipumiseen esimerkiksi miettimällä, kuinka osaamista voitaisiin hyödyntää ja suunnata uudelleen, sekä kuinka infrastruktuuria ja maa-alueita voitaisiin hyödyntää. Kehitystyössä on käytetty myös Euroopan Unionin rahoitusinstrumentteja. – Noin kuusi vuotta sitten alettiin kirjoittaa hakemusta hankkeeseen, jonka nimi oli Callio Energy Park. Siinä yhtenä työpakettina ja tavoitteena oli katselmoida Pyhäsalmen kaivoksen alueet ja lähialueet sen osalta, miten näitä alueita voidaan käyttää uusiutuvan energian tuotantoon, varastointiin ja myöskin miten voitaisiin luoda tälle alueelle energiayhteisöä, joka mahdollistaa myös sen lähellä tuotetun uusiutuvan sähkön käytön alueella tai lähialueilla, Kiviniemi muisteli. Yhteistyö ja eri toimijoiden välinen verkottuminen lähti liikkeelle tuon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen kautta. Vuosina 2018–2020 tehdyllä kaavoituksen päivittämisellä ja osayleiskaavan luomisella on ollut myös suuri merkitys hankkeen eteenpäin viemisen kannalta. – Tällainen suljettu rikastehikka-allas on hyvin erityinen ympäristö. Niin ympäristöviranomaisella kuin valvovalla viranomaisella on ollut omia herkkyyksiä sen suhteen, miten hanke voidaan toteuttaa tällaiselle alueelle. Tässäkin asiassa tämä aikanaan laadittu kaavoitus ja sen yhteydessä tehdyt selvitykset tasoittivat tietä tälle hankkeelle huomattavasti. Tämä on malliesimerkki siitä, että pitkäjännitteisellä kehitystyöllä käyttäen eri toimijat, yksityinen toimija omia työkalujaan, kunnat kaavoitusta ja muita kehittämistoimenpiteitä, me on päästy eteenpäin ja hyvin poikkeuksellinen ympäristö saatu valjastettua uusiokäyttöön, Kiviniemi taustoitti. PYHÄSALMI MINE Oy:n johtaja Aki Tuikka totesi puheenvuorossaan, että Pyhäsalmen kaivos on siirtymässä sulkemisja jälkihoitovaiheeseen. Sulkeminen tulee kestämään vuosia, jälkihoito, tarkkailu ja vesienkäsittely vuosikymmeniä. – Meille on tärkeää, että kaivostoiminnan loppuessa aluetta ja infraa voidaan hyödyntää muuhun käyttöön. Olemme tehneet yhteistyötä kymmenisen vuotta Callion kanssa ja aiemminkin kaupungin kanssa, löytääksemme uusiokäyttöä alueelle. Aurinkopuiston rakentaminen alueelle, jota ei muutoin voitaisi juurikaan hyödyntää, on uusiokäytöstä erinomainen esimerkki ja suurin tähän mennessä toteutunut hanke. Tuikka muisteli, kuinka aurinkopuistosta alettiin puhua vuonna 2021. Ajatus siitä, että rikastamon tuotanto voisi pyöriä aurinkoenergialla oli hänen mielestään huikea. – Olemme haaveilleet tästä päivästä, jolloin rikastamomme pyörii paikallisesti tuotetulla vihreällä aurinkoenergialla. Tämä päivä on nyt koittanut tervetuloa aurinkopuisto. CALLION AURINKOPUISTOHANKKEEN tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä käytöstä poistettavien kaivosalueiden valjastamiseksi aurinkosähkön tuotantoon. Rikastehiekka-allas asettaa omat rajoituksensa rakentamiselle, mutta aurinkopuistolle se sopi rakennuspaikaksi. Aurinkopuisto toteutettiin kelluvana asennuksena, koska rikastehiekka-altaan alueella perustuksia ei saa kaivaa maahan. Aurinkopuiston perustuksina käytettiin VR:n kierrätettyjä ratapaaluja, yhteensä 12 000 kappaletta. Aurinkopuiston rakentamisesta vastasi Solarigo Systems Oy. – Täällä on muitakin rikastehiekka-altaita myöhempää hyötykäyttöä varten tulevaisuudessa, Solarigo-yhtiöiden toimitusjohtaja Antti Koskelainen totesi. Hankeyhtiö Callio-Hitura Solarpark Oy omistaa Callion aurinkopuiston lisäksi myös Nivalan Hituran kaivoksen au– Suomen ensimmäinen kaivosalueelle toteutettu teollisen mittakaavan aurinkopuisto Jaana Koski Hankkeet Kolmen kunnan voimin vihreä siirtymä kasvun moottoriksi Pyhäjärvi, Pihtipudas ja Kiuruvesi tavoittelevat yhteisellä hankkeella alueelle vihreän siirtymän investointeja. KIURUVEDEN KAUPUNGIN, Pihtiputaan kunnan ja Pyhäjärven kaupungin vuosina 2023 ja 2024 toteuttama 3Kesiselvityshanke osoitti alueen potentiaalin muun muassa sähkön varastoinnissa ja vedyntuotannossa. Kunnat ovat yhteistyössä suunnitelleet jatkohankkeen, joka syventää näitä teemoja ja tähtää konkreettisiin investointeihin. 3Kalueen kuntajohtajat toteavat yhteisessä tiedotteessaan tämän olevan hieno osoitus siitä, että maakuntarajat on tehty rikottaviksi. Kunnat haluavat hyödyntää uusiutuvan energian hankkeita monipuolisesti – ei vain kiinteistöverotuloina, vaan kasvun moottorina. Pohjois-Savon liitto on tehnyt myönteisen päätöksen Vihreän siirtymän investointien edistäminen aluetalouden uudistajana kolmeen kuntaan (3K) -hankkeen rahoittamisesta. Hankkeen kokonaiskustannus on 267 905 euroa, josta 80 prosenttia rahoitetaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on yksi Euroopan unionin keskeisistä välineistä alueiden tukemiseksi ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä vuoteen 2050 mennessä. Kunnat rahoittavat omarahoitusosuutena 20 prosenttia hankkeen kustannuksista, eli 53 581 euroa. Hankkeessa kehitetään kiertotalousratkaisuja, kuten biomassan ja sivuvirtojen hyödyntämistä sekä uusiutuvan energian integrointia paikalliseen tuotantoon. Hankkeen tavoitteena on edistää uusiutuvan energian ratkaisuja kuten aurinko-, tuulija biokaasuhankkeita sekä energian varastointia ja vedyntuotantoa. Koulutuksen ja yhteistyön avulla varmistetaan, että alue pystyy hyödyntämään vihreän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi hankkeessa luodaan 3K-alueen yhteinen Invest In -portaali, joka kokoaa yhteen tiedot alueen investointimahdollisuuksista, sekä rakennetaan kumppanuusverkosto tukemaan yritysten, kuntien ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä. Kaksi vuotta kestävä hanke käynnistyy lokakuussa 2025. Hallinnoijana toimii Kiuruveden kaupunki, ja hankkeeseen palkataan projektipäällikkö. Paikka tulee hakuun lähipäivien aikana, tiedotteessa kerrotaan. Jaana Koski Tämän on hieno osoitus siitä, että maakuntarajat on tehty rikottaviksi. Aurinkopuiston avajaisissa puhuivat Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi, Pyhäsalmi Mine Oy:n johtaja Aki Tuikka, Solarigo-yhtiöitten toimitusjohtaja Antti Koskelainen sekä Skarta Energyn toimitusjohtaja Mika Paloranta. Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 5 Päätöksenteko Rikastehiekka-allas energiantuotantoalueeksi rinkopuistohankkeen. Työja elinkeinoministeriö myönsi joulukuussa 2022 Callion ja Hituran aurinkovoimahankkeille yhteensä noin 12 miljoonan euron NextGenerationEU -avustuksen. – Siinä Nivalan hankkeessa kävi valitettavasti niin, että sen rakennuslupa oli ehdollisena kaivospiirin lakkauttamiselle, joka oli pidempi projekti ja käytännössä jouduttiin jättämään se pois tästä kokonaisuudesta. Mutta tämä Callio-hanke saatiin toteutettua – aurinko(voimala) on nyt rakennettu ja tämän jälkeen ensi kevääseen mennessä meille tulee vielä neljän megawatin sähkövarasto tähän kylkeen. Silloin meillä tuotetaan uusiutuvaa puhdasta aurinkosähköä paikan päällä ja on sähkövarasto, johon voidaan varastoida aurinkosähköä. Sillä voidaan osallistua myös kantaverkkoyhtiö Fingridin reservimarkkinoille ja olla tukemassa sähkömarkkinan kysynnän ja tarjonnan tasapainoa, Koskelainen kertoi. SKARTA ENERGY ja Solarigo Systems ovat toimineet hankeyhtiön kautta hankkeen yhteisinvestoreina. Aurinkovoimalan toteuttaminen on kustantanut 8,7 miljoonaa euroa, johon on saatu 20 prosentin tuki. Akuston investointi tulee nostamaan kokonaisunvestoinnin yli 10 miljoonaan euroon. – Tämä on sikäli meille merkityksellinen puisto, että tämä on Suomen ensimmäinen ja ainoa puisto, joka on kytketty teolliseen suljettuun verkkoon, jossa teollinen sähkön käyttäjä voi suoraan käyttää sitä aurinkosähköä, ennen kuin se menee valtakunnan verkkoon. Siinä sitten pikkuisen syntyy säästöä myöskin jakelun siirtomaksuissa. Skarta on puhunut tällaisesta konseptista kuin vierivoima ja nyt Pyhäsalmi Mine Oy on Suomen ensimmäinen vierivoiman käyttäjä ollut tänä kesänä, Skarta Energyn toimitusjohtaja Mika Paloranta totesi. Skarta Energyllä on 70 prosentin ja Solarigo Systemsillä 30 prosentin omistus hankeyhtiöstä. Solarigo Systems ja Skarta Energy ovat sopineet yrityskauppajärjestelyistä. – Tämä on Skartan enemmistöomistama hanke vielä tällä hetkellä, mutta me on heidän kanssaan sovittu sillä tavalla, että kun se Nivalan hanke ei mennyt eteenpäin, ja muutenkin, on luontevaa että Solarigo tulee ensi vuoden alkuun mennessä ostamaan Skartan omistuksen tästä Callio-Hitura Solar Parkista. Tämä tulee osaksi Solarigon tuotantosalkkua, Koskelainen kertoi. Solarigo jää sekä omistamaan että operoimaan aurinkopuistoa. – Haluaisin omasta puolestani kiittää Pyhäjärven kaupunkia erityisesti. Tämä Callio Energy Park -projekti oli erinomainen startti tälle hankkeelle. Kaikki lupa-asiointi ja muutenkin sujui erinomaisen hyvin täällä. Haluan kiittää Aki Tuikkaa ja Pyhäsalmi Minea mahdollisuudesta tulla tänne. Yhteistyö mitä ollaan tehty on ollut hyvää ja toivon, että se jatkuu sellaisena, koska meillä on noin 40 vuotta yhteistä aikaa täällä ellei sitten päätetä jatkaa, Koskelainen sanoi. – Suomen ensimmäinen kaivosalueelle toteutettu teollisen mittakaavan aurinkopuisto Teknologia Kaivos testiareenana: Läpimurto satelliiteista riippumattomassa paikannuksessa Australialainen Advanced Navigation testasi onnistuneesti satelliittipaikannuksesta riippumatonta hybridinavigointijärjestelmää Callion maanalaisessa testikaivoksessa. AUSTRALIALAINEN ADVANCED Navigation on erikoistunut paikannusteknologiaan olosuhteissa, joissa satelliittipaikannus (GPS, GNSS) on epäluotettava. Yhtiö on yksi kahdeksasta yrityksestä, jotka valittiin 90 kansainvälisen hakijan joukosta mukaan Deep Mining Challenge -ideahakuun. Kaivosyhtiö BHP:n Think & Act Differently -innovaatiotiimin sekä Unearthed Solutions -innovaatioyhteisön ideahaun tavoitteena oli löytää ratkaisuja syväkaivostoiminnan haasteisiin. Luotettava paikannus on edelleen merkittävä haaste maanalaisissa kaivosympäristöissä, koska satelliittipaikannusjärjestelmät eivät ole siellä käyttökelpoisia. Paikannuksessa hyödynnetään esimerkiksi WiFitai 5G-reitittimiä, jotka vaativat maanalaisen infrastruktuurin rakentamista. Advanced Navigation testasi elokuussa Pyhäjärven Callion maanalaisessa testikaivoksessa hybridinavigointijärjestelmää, joka on riippumaton satelliittipaikannuksesta, kiinteästä infrastruktuurista, kartoista tai muusta ulkopuolisesta avusta. HYBRIDINAVIGOINTIJÄRJESTELMÄÄ TESTATTIIN pääasiassa kaivoksen 11 kilometrin mittaisessa päätunnelissa. Testauksessa toteutettiin kolme testiajoa 400 metrin tasolle ja takaisin. Sijaintivirhettä tuolla noin kuuden kilometrin matkalla oli keskimäärin 2,83 metriä ja keskimääräinen virheprosentti suhteessa kuljettuun matkaan oli 0,047 prosenttia. Vertailun vuoksi yhtiön julkaisemassa artikkelissa todettiin, että maanpäällisessä navigoinnissa satelliittipaikannuksella, tarkkuus on tyypillisesti 2–10 metriä. Jotta voitaisiin arvioida järjestelmän toimintaa myös suuremmilla etäisyyksillä, toteutettiin myös testiajo 1,4 kilometrin kilometrin syvyyteen. Testissä toteutettiin myös 1067 metrin testiajo kokonaisuudessaan noin kilometrin syvyydessä. – Olemme työskennelleet maanalaisissa ympäristöissä vuosikymmeniä. Tämän tarkkuustason saavuttaminen ensimmäisellä ajokerralla osoittaa valtavaa potentiaalia turvallisemmille ja tehokkaammille ajoneuvotoiminnoille maan alla, Olli Mylläri Normet Oy:stä kommentoi pilotointia Advanced Navigationin julkaisemassa artikkelissa. Paikannuksessa hyödynnettiin lasernopeusanturia, kuituoptista gyroskooppia sekä inertiasuunnistusta eli kiihtyvyyksien mittaamiseen perustuvaa navigointimenetelmää. Advanced Navigationin kehittämä järjestelmä saavutti tasaisen alle 0,1 prosentin navigointivirheen ilman kiinteää paikannusinfrastruktuuria, karttoja tai muuta ulkoista apua. Yhtiö tähtää järjestelmän kaupalliseen julkaisuun vuoden 2025 aikana. Jaana Koski Lisää kuvia verkossa! Kaupunki hakee kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 2,3 miljoonaa – toimikuntiin tehtiin henkilövalintoja PYHÄJÄRVEN KAUPUNGINHALLITUS päätti, että kaupunki hakee kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta 2,3 miljoonaa euroa vuodelle 2025. Kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemen esityksessä kerrotaan muun muassa, että kaupungin taloudelliseen tilanteeseen vaikutti oleellisesti valtionosuusjärjestelmän uudistaminen vuonna 2015 ja myös kaivostoiminnan hiipumisen myötä tapahtunut elinkeinorakenteen muutos, joka on vaikuttanut kuntatalouteen jo usean vuoden ajan. Esityksessä todetaan, että kaupunki on pyrkinyt hallitsemaan rakennemuutosta muun muassa kaivosinfran uusiokäytöllä ja energiainvestointihankkeiden edistämisellä. Kaupunginvaltuusto on päättänyt syyskuussa 2024 Talouden tasapainottamisohjelmasta vuosille 2025–2027. Ohjelmaan valmistellut säästötoimenpiteet tullaan toimeenpanemaan vuosien 2026 ja 2027 talousarviovalmisteluissa. Näiden lisäksi säästöjä tullaan etsimään rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten kautta. Henkilövalinnat seuraavien Kihujen järjestämiseksi sekä neljäksi vuodeksi vaalimaan veteraaniperintöä PYHÄJÄRVEN KAUPUNGISSA on järjestetty Kihupäiviä vuodesta 1974 lähtien. Vuodesta 1976 Kihujen valmistelusta ja järjestämisestä on vastannut kaupunginhallituksen toimikaudekseen asettama kihutoimikunta. Kihutoimikunnan tehtävänä on valmistella ja järjestää vuosien 2026 ja 2027 Kihupäivät ja huomioida työssään edelleen Kihupäivien uudistustarpeet ja vetovoiman kasvattaminen. Nuorten vaikuttajaryhmä on elokuun kokouksessaan valinnut kihutoimikunnan jäseneksi Elias Rasilan ja tämän varajäseneksi Kiia Syyskorven. Kaupunginhallitus päätti maanantaisessa kokouksessaan asettaa kihutoimikuntaan seuraavat jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenet: Tapio Rannanmaa (varajäsen Sirkka Aho), Marketta Kananen (Reijo Pennanen), Pekka Tikanmäki (Jarmo Halonen), Kaija Tuompo (Eeva Aulakoski), Mirella Ikäheimo (Pasi Vornanen), Satu Pikkarainen (Saara Ryymin), Armas Niemi (Ahti Mykkänen), Elias Rasila (Kiia Syyskorpi), Leena Mulari (Antti Taskinen) sekä Eeva Vaskilampi (Regis Rouge-Oikarinen). Kihutoimikunta valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. KOKOUKSESSA KÄSITELTIIN myös perinnetoimikunnan asettamista toimikaudeksi 1.6.2025–31.5.2029. Toimikunnan tehtävänä on vuosina 1939–1945 käytyjen sotien perinteen ja paikallisen veteraaniperinnön säilyttämistyö, vuosittain järjestettävien kansallisten juhlapäivien organisoiminen Pyhäjärvellä sekä sota-ajan monisyisten ja pitkäkestoisten yhteiskunnallisten vaikutusten näkyväksi tekeminen Pyhäjärven kontekstissa eri ikäryhmät huomioiden. Sotien yhteiskunnallisissa vaikutuksissa huomioidaan sekä paikallisten, valtakunnallisten että kansainvälisten näkökulmien sekä kehityskulkujen ymmärtäminen. Sotien perinne ja paikalliset vaikutukset saatetaan nykyisten ja tulevien sukupolvien tietoisuuteen siten, että ne elävät jatkuvasti ajassa osana Pyhäjärven identiteettiä. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi, että nuorten vaikuttajaryhmä on kokouksessaan valinnut perinnetoimikuntaan jäseneksi Viljami Pesosen ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Tomi Piispasen sekä päätti nimetä kaupungin edustajiksi toimikuntaan kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäseniksi asetettiin Eeva-Riitta Pappila ja hänen varajäsenekseen Teija Mykkänen sekä Jouni Tilli ja hänen varajäsenekseen Leena Mulari. Myös toimikunnan sihteeriksi nimettiin kulttuurituottaja Mulari. Kaupunginhallitus päätti pyytää Pyhäjärven seurakuntaa nimeämään toimikuntaan jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä pyhäjärvisiä yhdistyksiä nimeämään toimikuntaan neljä jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Sonja Röytiö Kaupunginhallitus nuiji maanantaisen kokouksensa esityslistan mukaisesti läpi. Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 6 PYHÄJÄRVEN VANHUSTENKOTIYHDISTYKSEN rakennuttaman vanhusten asuintalon harjannostajaisia vietettiin viime perjantaina Pyhäsalmella. Nyt harjakorkeuteen päässyt rakennus tulee aivan ensimmäisen talon viereen ja on niillä yhteinen lämpökeskuskin. Talo on sijainniltaan keskeisellä paikalla Pyhäsalmessa. Työn alla olevaa taloa esittelivät yhdistyksen puheenjohtaja Martti Ryhänen, sihteeri Matti Kivistö ja työnvalvojana toimiva rak. mest. Pentti Ruotsalainen. Työt alkoivat 5. toukokuuta tänä keväänä. Talon kustannusarvio on 1.407.200 mk. Taloon tulee 29 vanhuksille tarkoitettua yksiötä ja voidaan siihen sijoittaa asumaan 30–40 heikoimmissa asunto-oloissa asuvaa vanhusta. Tosin jonotuslistalla taloon on 100 vanhusta. TALON RAHOITUKSEN järjestelyissä yhdistys on kohdannut monia vaikeuksia. Aravassa on ollut vaikeaa saada talon hintatasoa lävitse. Aravan hinnat ovat niin alhaiset, etteivät urakoitsijat sillä lähde rakentamaan. Rahoitukseen on osallistunut Asuntohallitus 630 000 mk halpakorkoista lainaa. Osuuspankin ensisijaislaina 400 000 mk. Suomi-Salamalta 100 000 mk. Pohjola 60 000 mk. Raha-automaattivaroista on saatu avustusta 212 000 mk. VIETETYSSÄ HARJANNOSTAJAISTILAISUUDESSA käytti rakennuttajan puolesta puheenvuoron Martti Ryhänen. Siinä hän totesi mm: Kolmen vuoden sitkeän ja vaikean työn jälkeen on koittanut päivä, jollon 29 asunnon valmistuminen vanhuksille on näköpiirissä. Sanotaan Sanomista Jaana Koski JOURNALISTIN OHJEIDEN mukaan henkilön yksityiselämän suojaan vaikuttavat esimerkiksi hänen vaikutusmahdollisuutensa ja yhteiskunnallinen asemansa. Paikallistasolla esimerkiksi luottamushenkilöt käyttävät julkista valtaa, joten heiltä odotetaan suurempaa avoimuutta, muun muassa sidonnaisuusrekisterin ja vaalirahailmoitusten muodossa. Jos jotakuta tympäisi vaalirahoituksen julkisuus, jatkossa avoimuus ja läpinäkyvyys astuvat kuvioihin jo vaalimainontaa ostettaessa. EUROOPAN PARLAMENTIN ja neuvoston asetus poliittisen mainonnan avoimuudesta ja kohdentamisesta annettiin maaliskuussa. Eduskunta päätti viime keskiviikon istunnossaan lähettää hallituksen esityksen asetusta täydentävästä lainsäädännöstä lakivaliokuntaan, jolle perustusvaliokunnan odotetaan antavan lausunnon esityksestä. Uutta asetusta aletaan soveltaa kaikissa jäsenvaltioissa jo 10. lokakuuta. Viimeistään seuraaviin vaaleihin mennessä on otettava haltuun poliittisen mainonnan uudet pelisäännöt. Poliittiseksi mainonnaksi lasketaan sisältö, joka liittyy vaaleihin tai kansanäänestyksiin tai on toimitettu, rahoitettu tai julkaistu poliittisen toimijan toimeksiannosta. Poliittiseksi mainonnaksi lasketaan myös poliittisia tai yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeva sisältö, joka pyrkii vaikuttamaan vaalien tai kansanäänestyksen tulokseen, äänestyskäyttäytymiseen, lain säätämiseen tai muuhun sääntelyyn. Poliittiseksi mainonnaksi ei kuitenkaan lasketa esimerkiksi yksityishenkilöiden mielipidekirjoituksia tai muuta vastikkeetta julkaistavaa toimituksellisen vastuun piiriin kuuluvaa sisältöä. MIKÄ MUUTTUU? Poliittisissa mainoksissa on jatkossa oltava maininta siitä, että kyseessä on poliittinen mainos. Mainoksen yhteydessä on oltava myös avoimuusilmoitus tai tieto siitä, mistä sen voi tarkistaa – esimerkiksi linkki tai QR-koodi. Avoimuusilmoitukset on myös pidettävä ajan tasalla kampanjan aikana ja säilytettävä seitsemän vuotta. Avoimuusilmoituksessa on kerrottava ilmoituksen on maksanut taho, kampanjaan käytetyt varat ja niiden alkuperä sekä kampanjan kohde. Aiemmin vaalirahoituslaki velvoitti ehdokkaan tai tukiryhmän huolehtimaan, että vaalikampanjan maksullisesta mainoksesta käy ilmi sen maksaja. Nyt tuon velvoitteen toteutuminen siirtyy julkaisijan huolehdittavaksi. Useampaa kansallista lakipykälää on viilattava, jotta ne ovat linjassa uuden asetuksen kanssa. MYÖS SÄHKÖISEN poliittisen mainonnan kohdentamista säädellään jatkossa tiukemmin. Vaalimainontaa saa jatkossa kohdentaa vain täysi-ikäisille ja äänioikeutetuille, jotka ovat antaneet suostumuksensa mainonnan kohdentamiseen. Kohdentamisesta on kerrottava myös avoimuusilmoituksessa. Poliittisen maininnan tarjoamista EU:n ulkopuolisille toimijoille rajoitetaan kolmen kuukauden ajan ennen jäsenvaltiossa järjestettäviä vaaleja tai kansanäänestystä. Yksi merkittävimmistä syistä poliittisen mainonnan sääntelyn kiristämisessä onkin vaalien manipuloinnin ja ulkomaisen vaaleihin vaikuttamisen torjuminen. GOOGLE JA Meta ovat ilmoittaneet lopettavansa poliittisen mainonnan EU:ssa. Todennäköisesti byrokratian lisääntyminen nostaa jatkossa myös ehdokkaiden kynnystä hankkia maksullista vaalimainontaan. Poliittisten ilmoitusten tilaamista ei voi ainakaan jättää viime tippaan, koska avoimuusilmoitus on oltava saatavilla jo julkaisuhetkellä. Julkaisijatkin joutuvat tiukentamaan otettaan, koska sanktiot asetuksen rikkomuksista on kohdennettu heille. Hallituksen esityksessä asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi todetaan, että asetuksen velvoitteet voivat muodostua varsinkin pienemmille palveluntarjoajille haasteellisiksi, vaikka asetuksessa on jonkin verran pieniin ja keskisuuriin palveluntarjoajiin liittyviä poikkeuksia. Toivottavasti kansallisesti tai EU:n tasolla luodaan selkeää ohjeistusta asetuksen toimeenpanosta ja vaikkapa helppokäyttöinen julkinen rekisteri avoimuusilmoitusten tekoa varten. Läpinäkyvyys kasvaa – vaalimainonta mutkistuu Rakenteilla olevaa taloa esittelivät ennen juhlahetkeä Martti Ryhänen, Matti Kivistö ja Pentti Ruotsalainen. Pyhäjärven Sanomat 13.9.2000 VIRALLISESTI YRJÖ Toivanen on huoltanut kodinkoneita 35 vuotta. Vieraan palkallisena hän oli vuodesta 1964 ennen kuin perusti oman yrityksen. Yrjön poika Aki Toivanen tuli yritykseen aluksi työntekijäksi ja lopulta vuonna 1992 osakkaaksi. Yrityksen nimi on vuodesta 1987 ollut Pyhäsalmen Kodinkonehuolto Toivanen Ky. – Työ pitää sisällään sähkölaitteiden, kodinkoneiden ja kylmäkoneiden huoltoa. Kodinkoneja sähköpuoli käsittää puolet ja kaupan kylmähuoneiden sekä kaivoksen ajoneuvojen ilmastointilaitteiden huolto toisen puoliskon. Perusrakenteeltaan työsektori on pysynyt samana, vaikka automatiikka ja elektroniikka ovat kehittyneet, Yrjö Toivanen mietti. Toivasilla on sopimus myös ”kaivosvehkeiden” huollosta, jotka työllistävätkin Aki Toivasta viikottain johonkin aikaan jopa päivittäin. Olosuhteita maan alla Aki ei ajattele muuta työympäristöä kummenpana. Käytännössä työt eri puolilla Pyhäjärveä tehdään paikan päällä – Pääosaltaan tietää jo lähtiessään, mistä vikaa etsii. Perustyypit tietää, mutta eroavaisuuksia löytyy. Takuuhuoltoon kuuluvia merkkejä on toistakymmentä. Töitä piisaa, ja kesäkuumalla kiirettä on aamusta iltamyöhään. Minimi työpäivän pituus on 12 tuntia. Kesäisin kylmäkoneet työllistävät, kun koneet joutuvat tiukoille. Ukkonen aiheuttaa myös ongelmia tosin ei niin usein. KIIREISINTÄ TYÖTÄ ovat kauppojen kylmiöiden huolto. Yölähdötkin ovat mahdollisia, sillä kylmäkoneen lauettua Toivasilla alkavat työt. – Kylmäkoneisiin varaosia on oltava ja ne on löydyttävä heti. Kylmäkoneet ovat kiireellisiä korjattavia, ne eivät jouda odottamaan. Tuntitolkulla ei voi tuhrata, sillä silloin seurauksena olisi rahallisia tappioita, Toivaset korostavat. Ala kehittyy, joten myös koneiden huoltamista on opiskeltava samaan tahtiin. – Valmistajat kouluttavat joka vuosi lisää, ja parhaimmillaan kursseja on useita vuodessa. Koko ajan on uutta koulutusta joka maahantuojalta. – Työtä helpottaa, kun on tekniikasta kiinnostunut, Yrjö Toivanen kertoo. Toivaset huoltavat kodinkoneet Ala, joka vaati jatkuvaa itsensä kouluttamista Asiakkaan ja kodinkoneen välistä karhunpainia ratkovat Yrjö Toivanen (vasemmalla) ja Aki Toivanen. Yrityksen tukikohta sijaitsee Tunturimäellä Pyhäsalmessa. Matti Loppi tänään 60-vuotias. Kaiku-lehden artikkeli vuodelta 1925 director cantus Lopin merkkipäivästä sivulla 11. Vanhusten asuintalo harjakorkeuteen Pyhäjärven Sanomat 11.9.1975 Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 7 Mitä kuuluu? Juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin Sonja Röytiö Fysioterapeutista opettajaksi saivat herättelemään vanhan haaveen toteen – koronavuodet Yli neljännesvuosisadan Piia Kärkkäinen toimi Pyhäjärvellä fysioterapeuttina. Koronakevät iski asiakaskadon myös hänen yritykseensä ja herätti samalla kytemään halun opiskeluun. Määrätietoisena naisena Piia opiskelikin itsensä luokanopettajaksi, ja työpäivät vierähtävät nyt Ikosen koululla kakkosluokkalaisten kanssa. Nimi: Piia Kärkkäinen Syntymävuosi: 1973 Ammatti: edellinen ammatti fysioterapeutti, nykyisin luokanopettaja. Perhe: puoliso Jari, lapset Eevi ja Arttu sekä kaksi koiraa. Harrastukset: koirien kanssa lenkkeily, luonnossa liikkuminen, käsityöt, entisöinti ja yleensäkin kädentaidot sekä nykyisellään mökkirempan tekeminen. Näin muuttaisin maailmaa: Ihan ensimmäiseksi tietenkin lopettaisin sodat ja kyllä minä tuon terveydenhuollon tietyiltä osin muuttaisin. Haluaisin, että kaikki olisivat tasa-arvoisia asuinpaikoistaan riippumatta ja saisivat samanlaisen kohtelun, yhtäläiset palvelut ja ylipäätään kaiken kaikkiaan tasa-arvoisen elämän. Jos minulla olisi valta, niin sen minä muuttaisin, että ihmisiä ei eriarvostettaisi. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: oma koti ja sitten tietysti se kesämökki. Piia Kärkkäinen toimi fysioterapeuttina neljännesvuosisadan ja vaihtoi alaa. Nykyisin hän on luokanopettajana oman kotikuntansa ala-asteella, Ikosen koululla. OUTOKUMMUSTA SYNTYISIN oleva Piia Kärkkäinen kuvailee itseään eräänlaiseksi kaivoslapseksi. Piia ja hänen pikkuveljensä muuttivat vanhempiensa kanssa kaivospaikkakunnalta toiselle isän töiden perässä. Lopulta perhe jäi asumaan Pyhäjärvelle. – Olen tosiaan Outokummussa syntynyt, sieltä on muutettu Nivalaan ja aika lailla vuoden välein vaihdettu paikkakuntaa. Välillä on oltu täällä Pyhäjärvellä, menty takaisin Nivalaan ja tultu taas takaisin tänne. Aika paljon siis vaihdettiin paikkakuntaa silloin, kun olin alakouluikäinen, Piia muistelee. Isän työskennellessä työnjohtajana kaivoksella, oli äiti kotiäitinä pitämässä huolta lapsista ja kodista. Lasten varttuessa äitikin oli työelämässä muun muassa kangaskaupassa sekä vanhainkodilla. Vapaaajalla koko perhe nautti yhdessä ulkoilmasta. – Tärkeimmät muistot sieltä lapsuudesta tulee kesistä – vanhemmat tutustuttivat luontoon ja luonnossa liikkumiseen, perheen yhteiset reissut ja se yhdessä tekeminen kaiken kaikkiaan. Vaikka moni saattaisi kokea lapsuudessa ympäristön jatkuvan muutoksen monelta kantilta vaikeana, Piialle se ei tätä ollut. – En ole ainakaan kokenut sitä hankalana, päinvastoin. Ehkä se on ollut rikkauskin, että on muuttanut ja oppinut tulemaan toisten ihmisten kanssa toimeen. Minulla on edelleenkin tuttuja Outokummusta lähtien. Piia ei lapsenakaan ollut ujo, joten kavereiden löytäminen ei koskaan tuottanut ongelmia. Pyhäjärvelle Ruotaselle asettuessa ensimmäiset kaverit löytyivät heti naapurista. – Ruotasilla oli siihen aikaan ihan älyttömästi meitä muksuja, ja vallitsi sellainen yhteisöllisyys. Aina oli kavereita ja toisista pidettiin huolta. Opettajan työtähän tehdään ennen kaikkea omalla persoonalla. Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 8 Jatkoa edelliseltä sivulta. – Pyhäjärvi oli muutenkin minun lapsuudessani todella rauhallinen, turvallinen ja yhteisöllinen paikka asua. – Ehkä ainoa, mitä se muuttaminen on minun elämääni aiheuttanut, niin sen, että jos minulta kysytään, mistä olen kotoisin, sanon aina, että en ole mistään kotoisin. En koe mitään paikkakuntaa erityisesti sellaiseksi. Toki kotipaikkakunta on nyt Pyhäjärvi, mutta ei minulla ole juuria missään tai sitten ne ovat hyvin laajalla, hän naurahtaa. KOTIPAIKKAKUNTIEN VAIHTUESSA vaihtuivat alakoulutkin. Ala-astetta Piia suoritti kolmella eri paikkakunnalla, kolmessa eri koulussa ja parissa niissä kahteen otteeseenkin. Kuudennelle luokalle Piia perheineen asettui Pyhäjärvelle ja koulupolkua taivallettiin Ruotasen koulun kautta yläasteelle ja vielä Pyhäjärven lukioon. Valkolakin Piia asetteli päähänsä vuonna 1992. – Ennen kuin lähdin opiskelemaan olin yli puolitoista vuotta lasten iltapäiväkerhossa ja nuorisotoimessa töissä. Vuonna 1994 Piia suuntasi Oulun ammattikorkeakouluun sosiaalija terveysalan yksikköön opiskelemaan fysioterapeutiksi. – Lukion jälkeen hain jo opettajaksi kertaalleen, mutta se haave jäi sitten, kun en ihan sillä kerralla päässyt opiskelemaan. Mietin sitten, että toinen vaihtoehto voisi olla liikunta-ala ja sieltä kautta se fysioterapeutti ammattina sitten muotoutui. Fysioterapeutiksi hän valmistui vuonna 1997 ja tekikin alansa töitä aina kesään 2024 saakka. – Silloin kun valmistuin, aloittelin fysioterapeuttina Pyhäjärven kaupungilla, siitä sitten siirryttiin Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle. Tein ensin ihan fysioterapeutin työtä terveyskeskuksessa ja vuonna 2010 rupesin tekemään pääsääntöisesti työfysioterapiaa ja tein sitä vuoteen 2016 asti. Samaisena vuonna Piia perusti PiSaMa-nimisen yrityksensä ja jatkoi fysioterapeuttina Asematiellä. Toiminimellään hän teki fysioterapiaa, työfysioterapiaa omassa yrityksessä ja alihankintana töitä Terveystalolle. – Sittenhän tuli korona ja aiheutti sen, että tuli asiakaskatoja kuten monelle muullekin ja minä sitten mietin, että mitäs minä nyt tekisin. Laitoin aika pian silloin koronakeväänä yrityksen niin sanotusti pakettiin ja menin syksyllä töihin sen aikaiselle PPKY Selänteelle kehitysvammahuoltoon ja olin siellä seitsemän kuukautta. Sitten kävin tekemässä pätkän Kaislarannan palvelukodissa ja toukokuusta 2021 palasin takaisin PPKY Selänteelle. Kun Selänne vaihtui Pohteeksi, jatkoin Pohteella työfysioterapeuttina kesään 2023. JO KORONAN aikaan alkoi kyteä ajatus siitä, että ehkä jotain muutakin työtä voisi vielä kokeilla. – Silloin rupesi tuntumaan, että voisihan tässä tietenkin tehdä vielä jotain muutakin, kun eläkeikäänkin on aikaa. Olin kuitenkin tehnyt jo reilusti yli 20 vuotta samaa työtä. Vähän pohdiskelin, että mitä voisi avoimessa yliopistossa opiskella ja sieltä nousi esiin kasvatustiede. Ajattelin, että no ei siitä nyt ainakaan haittaa ole, että jos sitä lukisi. Avoimen yliopiston opiskelut veivätkin mennessään. – Lähdin tekemään ensin kasvatustieteen perusopinnot, sitten aineenopinnot ja erityispedagogiikan perusopinnot. Sitten ryhdyin selvittelemään, että jos haluaisin opettajaksi, niin missähän sitä voisi opiskella. Sitten tuli eteen Kokkolan yliopistokeskuksen Chydenius-instituutti. Piialla täyttyi hakemiseen vaadittavat opintopisteet avoimen yliopiston opintojen myötä, joten ajatus koulun penkille palaamisesta vahvistui ja Piia päätyi opiskelemaan luokanopettajaksi. – Tammikuussa 2023 aloitin opinnot ja valmistuin 2024 elokuun lopussa – se opiskeluhan ei kestänyt kuin vuoden ja kahdeksan kuukautta eli todella tiiviiseen tahtiin opiskeltiin. Yli 200 opintopistettä suoritin vuodessa ja 8 kuukaudessa. – Silloin ei ollut muuta elämää paitsi kotona tietenkin, mutta ei mitään harrastuksia, ei yhtään mitään ylimääräistä. VIIME TALVEN Piia toimi laaja-alaisena erityisopettajana Kärsämäellä Frosteruksen koulussa. Kun Ikosen koululle avautui määräaikainen opettajan paikka, laittoi Piia hakemuksen, kävi haastattelussa ja tuli valituksi. Nyt hän toimii Ikosen koulun 2B-luokan luokanopettajana. – On älyttömän mukavaa opettaa kakkosluokkalaisia! Hehän ovat ihanassa iässä, osaavat jo vähän niitä koulujuttuja, mutta ovat silti vielä aika pieniä lapsia. Päivät ovat kaikki erilaisia ja hehän ovat vielä tuossa iässä hyvin avoimia ja todella innokkaita tietämään asioista, ottamaan selvää, kokeilemaan ja tutkimaan, Piia kuvailee. Maanantaina 8.9. vietettiin kansainvälistä lukutaitopäivää. Lukutaidon merkitys korostuu Piian näkökulmasta etenkin alemmilla koululuokilla. – Lukutaitohan meillä näkyy koulussa joka päivä, että ainahan meillä tulee lukemista ja luetaan – sitä lukutaitoa pyritään nimenomaan tuolla pienillä alkuopetuksessa viemään kovasti läpi, koska sieltähän rakennetaan se pohja koko koulun käymiselle. AIKAISEMMAN TYÖURANSA Piia kokee tuovan myös ison avun nykyiseen työhönsä luokanopettajana. – Olen oppinut tekemään yhteistyötä eri ihmisten kanssa ja osaan sitä myötä katsoa laajalla näkökulmalla. Kun on työskennellyt fysioterapeuttina moniammatillisissa työryhmissä, missä on ollut toimintaterapeutteja, puheterapeutteja, neuvolahenkilökuntaa ja niin edespäin, niin on jo olemassa verkostot. Kun oma rooli on se, että on sieltä terveyspuolelta, niin pystyy sitä hyödyntämään ja esimerkiksi tarttumaan sen puolen lasten asioihin aika paljon helpommin ehkä kuin sellainen henkilö, jolla ei sitä taustaa ole, hän ajattelee. Myös koulumaailmassa opettajat työskentelevät tiiminä. Ikosella saman luokka-asteen opettajat muodostavat oman tiiminsä, jossa yhdessä suunnitellaan ja toteutetaan opetusta. – Minullehan on todella tärkeää opettajan työssä yhteisopettajuus tai samanaikaisopettajuus – olen tehnyt siitä myös Pro gradu -tutkielmani. Sitä haluan jatkossakin tehdä ja viedä eteenpäin. Oman tiimini kanssa olemme tehneet ja pitäneet yhteistunteja. Se on sekä opettajalle voimavara että myös lapsille. Piia kertoo, että samanaikaisopettajuudessa suunnitellaan ja pidetään tunnit yhdessä, muttei arvioida, kun taas yhteisopettajuudessa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä. YHTENÄ ELÄMÄNSÄ saavutuksena Piia pitääkin koko työuraansa, jossa on saanut kohdata ihmisiä ja tehdä yhteistyötä. – Se, että on saanut tehdä monipuolisesti ja monenlaisten ihmisten kanssa työtä ja toisaalta haastaa myös itseään siinä työssä ja työtehtävissä. On saanut itse kehittää, miettiä ja pohtia, että minkälaiseksi se työ muovautuu. Opettajan työtähän tehdään ennen kaikkea omalla persoonalla. Jokaisen opettajan tekemä työ on juuri sen opettajan näköistä työtä. Myös oma perhe on tietysti tärkeä elämänsaavutus. Puoliso Jari työskentelee Pyhäsalmen kaivoksella, 12-vuotias tytär Eevi on kuudennella luokalla Vikusissa ja esikoinen Arttu asuu jo omillaan. – Arttu on kohta 21-vuotias ja opiskelee Jyväskylässä kieltenopettajaksi. Sieltä on tulossa sitten seuraava opettaja. Ollaan hyvin tiivis perhe ja vietetään aikaa yhdessä, Piia kertoo. Vapaa-aikaansa Piaa viettää mieluusti perheensä kanssa sekä moninaisten harrastustensa parissa nyt, kun niille on opiskelujen jälkeen jälleen aikaa. Opiskelukirjat ovatkin vaihtuneet rikosromaaneihin sekä kevyeen kaunokirjallisuuteen. – Koirat vievät toki oman aikansa ja mökkiprojekti meillä on nyt vienyt tosi paljon aikaa. Ostimme Pyhäjärveltä vanhan 1950-luvulla valmistuneen mökin, jota nyt sitten rempataan – puretaan ja tehdään ”uusiin puihin”, mutta vanhaa kunnioittaen. Myös käsityöt ovat mukavaa ajanvietettä aina entisöinnistä neulomiseen unohtamatta erästä jo lapsuudessa opittua ajanvietettä, joka on jäänyt elämään aikuisiällekin. – Luonnossa liikkuminen on edelleen tärkeää – me käymme marjastamassa, sienestämässä ja kalastamassa. Järvi on minulle ihan älyttömän tärkeä. VAIKKA VAPAA-AJANVIETTOON kuuluukin pääasiassa omat näpertelyt, kuvailee Piia itseään tietyllä tapaa hyvin sosiaaliseksi, eikä puheesta tahdo tulla loppua silloin, kun alkuun päästään. – Tulen muiden ihmisten kanssa helposti juttuun ja ajattelisin, että olen luonteeltani yhteistyökykyinen, joustava ja myös muuntautumiskykyinen. Jos asiat muuttuvat, niin ei minulla mene hirveästi pasmat sekaisin. Pystyn aika hyvin mukautumaan tilanteeseen. Eräänlainen määrätietoisuus korostuu etenkin silloin, kun mennään kohti omia tavoitteita ja haaveita. – Se on ehdottomasti yksi minun luonteenpiirteeni, että kun jonkun asian päätän tekeväni, niin minähän sitten teen – niin kuin vaikka tämä opiskelu. Päätin, että suoritan sen siinä vuodessa ja kahdeksassa kuukaudessa ja niin tein. Koko opiskeluaikana en muuten ollut kuin viisi yötä Kokkolassa. Pyhäjärvi–Kokkola väli tuli siis hyvin tutuksi edestakaisin sitä yli puolitoistavuotta kulkiessa. – Yksi opiskelukaveri sanoikin minulle, että ei voi valmistua, jos kulkee tuota väliä edestakaisin päivittäin. Tuumasin vain, että katsotaanko, Piia naurahtaa nyt ajallaan valmistuneena luokanopettajana. VUONNA 1986 Piia asettui lapsuudenperheensä kanssa Pyhäjärvelle useiden muuttojen jälkeen. Nyt aikuisiälläkin Pyhäjärvi on Piialle ja hänen perheelleen koti. – Paikkakuntana Pyhäjärvi on turvallinen ja rauhallinen paikkakunta elää ja kasvattaa lapsia, ja myös sopivan matkan päässä isommista kaupungeista. Yhteen asiaan Piia kuitenkin toivoisi parannusta ja se on yhteisöllisyys ja yhteistyökyky. – Ainoa minkä minä nyt muuttaisin, on se, että enemmän pitäisi keskittyä kehittämään ja viemään asioita myönteiseen suuntaan, eikä taistella turhanpäiväisistä. Ihmisten välinen kateus ja kauna ei johda mihinkään. – Minusta sellainen tavallaan paikkakunnan mustamaalaaminen on turhaa, mitä näkee harrastettavan esimerkiksi tuolla sosiaalisessa mediassa. Minun näkökulmastani sellainen ei ole oikein järkevää – meillä on paljon asioita, jotka ovat hyvin, hän ajattelee. Piialle myös koirat ovat rakkaita perheenjäseniä. Yli 200 opintopistettä suoritin vuodessa ja 8 kuukaudessa. Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 9 Viikon varrelta Kaksi vuosikymmentä kehitysvammaisten asialla – Pyhäjärven meikäläiset on nyt Vilkastus Me Itse ry:n Pyhäjärven meikäläiset juhlistivat aurinkoisessa Emolahdessa 20-vuotista taivaltaan ruokaillen, tanssien ja laulaen. Juhlan alkuun paikallisten meikäläisten ryhmä julkisti myös uuden itse keksimänsä nimen: Vilkastus. Sonja Röytiö VALTAKUNNALLISEN KEHITYSVAMMAISTEN ihmisten kansalaisjärjestö Me Itse ry:n alla toimiva Pyhäjärven ryhmä täytti pyöreät kaksikymmentä vuotta. Kaksikymppisiä juhlistettiin kutsuvieraiden kanssa puheiden, onnittelujen, musiikin, tanssin ja yhdessäolon merkeissä. Kutsuvieraita saapui juhlapaikalle Emolahteen Kajaanista, Tampereelta, Oulaisista sekä tietenkin Pyhäjärveltä. Tervetulokomitea odottelikin juhlakansaa saapuvaksi heti ovisuussa, onnitteluja otti vastaan itse puheenjohtaja Heikki Suvilehto yhdessä muiden tapahtuman pääjärjestäjien Sirpa Niskanen, Marianne Saastamoisen sekä Taimi Piipon kanssa. – Tervetuloa tähän meidän kaksikymppistilaisuuteemme. Kun silloin 20 vuotta sitten aloitettiin ensimmäinen päivä maaliskuuta, meillä on ollut taustatukena kaksi Päiviä: Jääskeläinen ja Roivas, Heikki taustoitti puheessaan. – Vuosi sitten nämä meidän kaksi naista olivat epäileväisiä, ettei tämä juhla tällaisena onnistukaan, joten me Taimin kanssa suunniteltiin sitten tätä pienipitoisena. Minulle tulikin yllätyksenä, kun taustapäivillä oli tapahtunut jotain outoa ja olivat luopuneet siitä ajatuksesta, ettei tällaisia pirskeitä pidetä – en tiedä sitten minkälaisia puheenvuoroja he ovat siellä Jyväskylässä homeisessa hotellissa pitäneet, Heikki tuumi vitsikkäästi viitaten Sirpaan ja Mariannen ja sai koko kuulijakuntansa herisevään nauruun. SEURAAVAKSI SUVILEHTO halusi tuoda tietoon merkittävää ilmoitusasiaa. – Pyhäjärven kaupunki kaikessa hämmästyksessäni valitsi minut Pyhäjärven vammaisneuvoston varapuheenjohtajaksi ja viime viikon keskiviikkona vahvistui minun Pohteen vammaisneuvoston jatko. – Olen muiden vammaisten kanssa todella ollut tekemisissä ja kokenut sen hirveän positiiviseksi asiaksi. Saan vihdoin ja viimein saan olla nyt Merjankin kanssa – kymmenen pitkän vuoden korpivaelluksen jälkeen saan palata Me Itsen johtoryhmään. On hienoa palata vanhaan tuttuun johtoryhmään! Huumorimiehenä Heikki tuumikin aikaansa järjestöaktiivina. – Minulla tulee kahden vuoden päästä 30 vuotta kun olen ollut valtakunnallisen puolen kanssa naimisissa. Olen sanonut, että tästä on tullut se vaimo, jota olen tarvinnut. Puheen päätteeksi Heikki pyysi Henkkaa ja Kirsiä kanssaan juhlaväen eteen paljastamaan Pyhäjärven meikäläisten uuden nimen. – Vilkastus! Tällainen nimi meille nyt valittiin. Koko Me Itse on sellainen vilkastus – niin tämä ryhmä kuin valtakunnallinenkin. Nimenjulkaisulle ja parikymppiselle Vilkastukselle nostettiin yhdessä malja, jonka jälkeen Valkoinen ruusu raikasi, kun Katja Tolonen lauloi bravuurinsa Heikin juhlapuheen päätteeksi. VALTAKUNNALLISESTA ME Itsestä pyhäjärvisiä meikäläisiä juhlimaan saapui vammaistyön suunnittelija Merja Hakala. Puheessaan hän halusi muistaa Me Itse -aktiiveja ja yhdistyksen perustajajäseniä Tommi Kivimäkeä ja Olavi Hietaharjua, joita he usein Heikin kanssa yhdessä muistelevat. – Vahvat persoonat tulevat monesti mieleen. Kun minä olen vuosikymmenien saatossa tuntenut näitä miehiä, niin kyllä minä sanon, että Olavi ja Tomppa ikuisesti ovat minun säilömuistissani, Heikki kertoi. – He ovat olleet aktiivisesti mukana Me Itse -toiminnassa, vaikuttaneet itsemääräämisoikeuteen liittyvissä asioissa, kaikissa laitoksien lakkauttamisiin liittyvissä asioissa ja ylipäätään siihen, että kehitysvammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia kansalaisia meidän yhteiskunnassamme. Merja toi puheessaan esiin, kuinka Me Itse -ryhmien toiminnat ovat tärkeitä paikkakunnalla ja alueellisestikin. Ryhmistä saa toinen toisiltaan vertaistukea ja mahdollisuuden vaikuttaa. – Siksi ryhmät ovat meidän toimintamme timantteja, niin kuin me aina puhumme. Ilman näitä ryhmiä ei ole Me Itseäkään, Merja kiitteli. Kaislaranta, Pyhäjärven Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kajaanin Kehitysvammaisten Tuki ry muistivat 20-vuotiasta Vilkastusta pienin puhein ja onnitteluin. – Olkaa ylpeitä tästä Heikistä, kuinka hän on terävä kaveri ja kuinka paljon hän on näiden vuosien aikana oppinut ja opettanut muita. Toivotan onnea Vilkastukselle, Ritva Nevalainen toivotti juhlaan saapuneiden kajaanilaisten puolesta. ”KYLLÄ ON mahalla juhla!”, tuumi Heikki ja juhlaa jatkettiin aterian merkeissä. Päivän ohjelmaan kuului myös Emolahden eläimiin ja leirintäalueeseen tutustuminen sekä karaoketanssit. Taimi, Sirpa, Heikki ja Marianne toimivat lauantaisen juhlan pääjärjestäjinä. Pyhäjärven Me Itse eli Vilkastus juhlisti Emolahdessa lauantaina 20-vuotista taivaltaan kehitysvammaisten asialla. Puheenjohtaja Heikki Suvilehto vastaanotti onnitteluita muun muassa Kaislarannan Anne Niiraselta, Katja Tolonen pääsi esiintymään ja laulamaan bravuurikappaleensa Valkoinen ruusu ja myös Emolahden eläimiin päästiin tutustumaan oppaan kanssa. Lisää kuvia verkossa! Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 10 Seurakunnat Seurakuntatiedot Sunnuntain Sana Kastettu: Reino Joakim Haataja Hautaan siunattu: Keijo Ylermi Lehtomäki 74 v. ja Matti Pekka Johannes Multala 88 v. Keskiviikko 10.9. klo 10.30 Kultaisen iän kerho srk.keskuksessa. Paloturvallisuus, Esko Rasila. klo 13.00 rauhanyhdistyksen varttuneiden kerho Koskelan mökillä, Pöydänpääntie 15 klo 18.00 rippikoulun aloitusinfo tuleville rippikoululaisille (s. 2011) huoltajineen Pyhän Annan kirkossa. Torstai 11.9. klo 11.00 toivevirret Lähimmäisen kammarilla. Tule mukaan veisaamaan ja toivomaan lempivirttäsi! klo 15.30-17.30 yhteisöruokailu srk.keskuksessa. Ruokana broilerikiusaus. Aikuiset 5€, lapset 2€ ja alle kouluikäiset syövät ilmaiseksi. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. Sunnuntai 14.9. (14. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Vapaaehtoisten kirkkopyhä. klo 12.00 pyhäkoulu rauhanyhdistyksellä. Tiistai 16.9. klo 9.00-12.00 perhekerho srk.keskuksen päiväkerhotilassa, maksuton ruokailu. Torstai 18.9. klo 10.00 Gospel-jumppa srk.keskuksessa, vapaaehtoinen maksu yv:lle. klo 16.00 raamattupiiri Lähimmäisen kammarissa. Perjantai 19.9. klo 8.00-10.00 kaikille avoin ilmainen aamupuuro Lähimmäisen kammarissa. Sunnuntai 21.9. (15. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 messu Pyhän Annan kirkossa. Keskustelusaarna Mirva Ahola ja Nina Liuska. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. klo 14.00 siioninvirsiseurat Kaurasilla, Lohvantie 912. Puhujina Lauri Oikarinen, Sauli Typpö ja Matti Vuohtoniemi. Tenhusen liikenteen linja-auto lähtee srk.keskuksen pihasta klo 13.00, ajaa Ruotasen ja Kuusenmäen kautta. Kyyti ilmainen. klo 15.00 Sanan ja rukouksen tilaisuus Lähimmäisen kammarissa. Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi avoinna ma-to klo 10-14. PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi PE 12.9. Teetupabussi klo 17 Torilla,kts erill.ilm. SU 14.9. Päivätilaisuus klo 11 TI 16.9. Rukousilta klo 18 OLET TERVETULLUT TILAISUUKSIIN! PUHELINHARTAUS 020 6582 698 Riitta Heinonen HELLUNTAISEURAKUNTA SYKSY TUO mukanaan paljon tuttuja rutiineja, mutta usein myös kaikkea odottamatonta. Uutisissa puhutaan sodista, kriiseistä ja epävarmuudesta. Lähelläkin voi olla murhetta: sairautta, yksinäisyyttä, arjen kaaosta tai huolta omasta toimeentulosta. Helposti tuntuu siltä, että turvallinen perusta järkkyy eikä kyydissä tahdo pysyä mukana. RAAMATUSSA TOIVO ei kuitenkaan perustu siihen, että kaikki olosuhteet olisivat kunnossa. Apostoli Paavali kirjoittaa: “Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.” (Room. 5:3–5). Toivo nousee Jumalan lupauksista, jotka pysyvät, vaikka maailma muuttuu. DIAKONIATYÖSSÄ SAAN usein nähdä, miten pieni toivonpilkahdus voi kantaa ihmistä pitkälle. Ystävän soitto, lämmin ateria tai lupaus rukouksesta voivat tuoda muistutuksen siitä, ettei kukaan ole yksin. Toivon liekki voi syttyä roihuun jo pienestä kipinästä. MEITÄ KAIKKIA kutsutaan toivon jakajiksi. Ehkä tänään voisit rohkaista jotakuta sanalla tai teolla. Se voi olla Jumalan vastaus jonkun hiljaiseen rukoukseen. Jos jokainen jakaisi hippusen toivoa ympärillään olevalle yhteisölle, vahvistuisimme kaikki yksilöinä. Jumala toimii meidän jokaisen kautta, jos vain annamme hänen toimia. Voimme jokaisena päivänä valita haluammeko olla vahvistamassa vai heikentämässä muita. Mikä on sinun valintasi tänään? HERRA, ANNA meille silmät nähdä lähimmäisemme ja sydän, joka rohkaisee toimimaan heidän parhaakseen. Siunausta alkavaan syksyysi, olipa se sitten rutiininomainen tai täysin odottamaton! Toivon tuulahduksia Tea Jouhki Pyhäjärven seurakunta, diakoniatyö Unsplash Palveleva ja luotettava Palotie 1, PYHÄSALMI | 040 6565080 Palvelemme MA-PE 9-17, LA 9-14, SU sulj. KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO www.kukkamarleena.? Juha Höyhtyä 050 570 8497 • Arkut • Arkut • Uurnat • Uurnat • Surusidonta • Surusidonta • Hautakivet • Hautakivet Luotettavaa hautauspalvelua Luotettavaa hautauspalvelua Puutarhan Puutarhan Kukka Kukka Yhteistyössä Hautaustoimisto Venla www.ronkonkukkatarha. PUUTARHAN KUKKA Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi puutarhan.kukka@co.inet. 08 780 777 Pyhäjärven Pyhäjärven kuulumiset kuulumiset tuoreeltaan. tuoreeltaan. pyhajarvensanomat.fi pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 11 Kulttuuri Mielikuvitus ja rohkeus taiteen syntynä – Natalian näyttely kotoisassa Karnevaalissa HAAPAJÄRVINEN NATALIA Pikkarainen opettaa kuvataidetta kotikuntansa yläasteella ja lukiossa sekä Jokilatvan opistossa, joka toimii neljän kunnan alueella – mukaan lukien Pyhäjärvellä. – Kolme vuotta olen ollut töissä Haapajärven yläasteella ja lukiolla ja jo yli kaksikymmentä vuotta Jokilatvan opistolla. – Tämä on nyt minun toinen näyttelyni Kahvila Karnevaalissa, koska minä niin tykkään tästä Lauran kahvilasta! Niin kodikas, luova, taiteellinen ja intiimi paikka, Pikkarainen kertoo hymyillen. Myös kahvilayrittäjä itse iloitsee vaihtuvista näyttelyistä kahvilansa seinillä. Pikkaraisen näyttely koristaa kahvilan seinää syyskuun loppuun saakka, jonka jälkeen seinät saavat ylleen seuraavan taiteilijan teoksia. NATALIAN TÄMÄNSYKSYISEEN näyttelyyn on parikin syytä, yhtenä niistä inspiroida uusia ja vanhoja oppilaita nauttimaan taiteesta Asorti-kurssille. Kurssi alkaa syyskuun puolivälin tienoilla ja taiteilijat kokoontuvat Paavolaan aina tiistaisin. – Koska olen opettajana, haluaisin aina syksyisin esittää oppilaille, mitä tulee kursseille. On todella tärkeää, että jos opettaja osaa piirtää, maalata ja käyttää erilaisia tekniikoita, että sen voi tuoda myös muiden katsottavaksi. Näyttelyn teokset tuovat esiin erilaisia maalaustyylejä ja tekniikoita: on perinteisestä akryylistä lehtikultaan ja abstraktista taiteesta muotokuviin. Kurssilla käydään läpi myös monipuolisesti eri tekniikoita, joka tarjoaa enemmän mahdollisuuksia taiteen tekemiseen. – Se on pehmeää opetusta, johon on helppo osallistua. Riittää, että oppilas on innokas sekä myös rohkea! Meillä on todella ystävällinen porukka ja kaikki tekniikat ovat ympäristöystävällisiä – ei mitään myrkyllistä, eikä vaarallista, joten voi osallistua, vaikka olisi esimerkiksi astmaa tai allergiaa. Meillä on Paavolassa hyvät ilmastoidut tilat, Natalia kertoo. Töissään Natalia suosii myös kierrätystä, mikä tarjoaa rajattomuutta taiteen luomiseen. – Jos kotona on vaikka liiterissä paljon vanhaa puutavaraa, voi niitä käyttää maalauspohjina. Ei aina tarvitse ostaa kallista pohjaa maalaukselle, voi myös hyödyntää jo olemassa olevaa. Natalia näkee, ettei taiteen kuulu olla tarkkaa pilkun viilaamista – mielikuvitukselle tulee antaa tilaa. – Pitää aina luoda ja pitää hauskaa. Inspiraatio, luovuus, rohkeus ja halu luoda jotain itse – ne ovat tärkeimmät. Ensin voidaan vaikka valuttaa maalia pohjaan ja katsoa mitä siitä tulee mieleen ja sitten ahaa, tähän voi maalata tämän lisäksi päälle! KARNEVAALISSA ON esillä ja myynnissä erilaisten maalauksien lisäksi myös Natalian Fimo-massasta tekemiä boheemityylisiä koruja, joiden tekemistä voi myös kokeilla tulevalla kurssilla. Toinen syy näyttelyn järjestämiselle onkin hyväntekeväisyys, johon näytteillä olevien teosten tuotot käytetään. – Näyttelyn jälkeen voi ostaa töitä. Omat materiaalikustannukset vähennetään ja loput laitetaan hyväntekeväisyyteen Hanta Haloselle, Natalia kertoo. – On kiva, jos taiteen kautta saa myös autettua. Jokasyksyinen kissakriisi on taas tuloillaan, se on aivan todella surullinen tilanne. Itse olen kissaihminen, minulla on oma löytökissa tätä kautta ja siksi haluaisin aina vähän auttaa. Vastaavaa hyväntekeväisyystyötä Pikkarainen on tehnyt jo aiemmin myös esimerkiksi Tamara Tuoriniemen kanssa, jolla on myöskin tällä hetkellä oma Kesän muistot -näyttely esillä Pyhäjärven kirjastolla 25. syyskuuta saakka. Jokilatvan opiston opettaja Natalia Pikkarainen toi toistamiseen taidenäyttelynsä koristamaan Kahvila Karnevaalin seiniä. Näyttelyllään hän haluaa rohkaista ihmisiä taiteen pariin myös opiston kursseille. Sonja Röytiö Natalia Pikkarainen pitää Kahvila Karnevaalia kodikkaana ja intiiminä paikkana taiteen esille tuomiseen. Fimomassasta Natalia on luonut boheemityylisiä koruja. KUTEN JO sunnuntaina lehdessämme mainittiin, täyttää tänään Pyhäjärvellä O.l. 60 vuotta director cantus Matti Loppi. Hän on toiminut lukkarina m.m. Tyrnävällä ja sitten Pyhäjärvellä n. 30 vuotta. Sen ohella on hän ollut eturivin miehiä kunnallisen ja taloudellisen elämän alalla. Pitemmän ajan hän on toiminut Pyhäjärven Kansallismeijerin osuuskunnan hallinnon puheenjohtajana, kuntakokousten ja valtuuston puheenjohtajana, köyhäinhoitolautakunnan esimiehenä, asutuskassan rahastonhoitajana sekä monissa muissa kunnallisissa luottamustoimissa. Kirkollisilla aloilla on hän toiminut virkatalolautakunnan puheenjohtajana, kirkkohallinnon jäsenenä sekä kunnan että kirkollisrahastojen tilientarkastajana. Maanviljelystä on tirehtööri Loppi myöskin harjoittanut, mistä johtuu, että hän on ollut Oulun l. Talousseuran johtokunnassakin edustamassa maataloudellisia ja meijerihoitoa koskevia asioita. Myöskin on hän ollut mukana nuorisoseuratoiminnassa ja hänen johtamansa laulukuorot ovat monissa tilaisuuksissa tarjonneet arvokasta kuultavaa. TIREHT. LOPPI on niitä sitkeitä, toimeliaita työn ihmisiä, joiden vaikutus toimipaikkakuntiensa kehityksessä ja edistyksessä on ollut paljon merkitsevä. Hänen selväpiirteinen ajattelutapansa, hänen taitonsa panna asiat myöskin paperille selvästi, asiallisesti ja virheettömästi, ovat olleet muiden ohella avuja, jotka maaseudulla toimivalle miehelle merkitsevät paljon hänen joutuessaan toimimaan mitä erilaisemmissa asioissa. Hän on myöskin innolla toiminut Kaiun kirjeenvaihtajana ja kuuluu niihin harvoihin vanhemman polven kirjeenvaihtajiin, jotka lähettävät painovalmista uutisja asia-ainehistoa. Yhtyen niihin lukuisiin onnitteluihin, mitkä tänä merkkipäivänä tulevat director cantus Matti Lopin osaksi, toivomme Korkeimman suovan tälle pirteälle 60-vuotiselle vielä kauan terveyttä ja voimia jatkuvien tehtäviensä suorittamisessa. Jatkoa sivulta 6. Matti Loppi tänään 60-vuotias. Kaiku 22.9.1925 Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 12 Lukijat Uusia pyhäkkäitä UUSIEN PYHÄKKÄIDEN tietoja julkaistaan Pyhäjärven Sanomissa maksutta, kuvan kera tai ilman kuvaa. Julkaisemme tietoja myös muualla syntyneistä vauvoista mikäli esimerkiksi heidän vanhempansa ovat syntyjään pyhäjärvisiä. Lähetä seuraavat tiedot vauvasta sähköpostitse toimitus@pyhajarvensanomat.fi: syntymäaika, sukupuoli, paino, pituus, vanhemmat, mahdolliset sisarukset ja asuinpaikka, mikäli se on muu kuin Pyhäjärvi. KUN USA:N autoritäärinen presidentti Trump määräsi liittovaltion veronkevennyksistä ja tuontitulleista, lähes huomiotta jäi niiden vääjäämättömänä seurauksena tuleva valtionvelan kasvu. Hän nimitti tätä kokonaisuutta ”Isoksi kauniiksi lakipaketiksi”. Velankasvua hän ei ylistänyt. Syy on se, ettei velankasvu ole kovinkaan ”kaunista” USA:n eikä muidenkaan maiden kohdalla. Mittavat veronkevennykset aiheuttavat liittovaltion budjettiin biljoonien dollarien aukon, jota nyt pyritään paikkaamaan Yhdysvaltojen tavarantuonnille Trumpin määräämillä tuontitulleilla. Kongressin riippumaton budjettivirasto on laskenut, että kaunis lakipaketti kasvattaa kymmenessä vuodessa Yhdysvaltojen valtionvelkaa yli 3,3 biljoonaa dollaria. Nyt valtionvelkaa on 36,2 biljoonaa dollaria. Se tarkoittaa 106 024 dollaria eli 90 000 euroa asukasta kohden. Suomen valtionvelka on 31 734 euroa asukasta kohden. Eli vain noin kolmasosa asukasta kohden Yhdysvaltoihin verrattuna. KAUNIS LAKI keventää etenkin varakkaiden ja rikkaiden yhdysvaltalaisten ja yritysten verotusta. Kaikkien kotitalouksien verot alenevat, mutta suurimmat alennukset menevät varakkaille ja rikkaille. Veropolitiikkaa analysoiva tutkimuslaitos Tax Policy Center on laskenut että noin 60 prosenttia veronalennuksista menee eniten ansaitsevalle 20 prosentille. Saman laskelman mukaan vähiten ansaitsevat saavat noin yhden prosentin veronalennuksen tuloistaan ja keskituloisetkin vain noin 2,3 prosentin alennuksen. Tätä kauneutta arvostelee myös Hedgerahasto Bridgewater Associatesin perustaja ja miljardööri Ray Dalio, sanoen kuinka yli varojensa elävä Yhdysvallat on matkalla kohti tuhon tietä. Kirjoitin Suomen osalta samasta asiasta parikin kertaa huhti–kesäkuussa. Samainen Dalio laskee, että amerikkalaisten velka kasvaa kymmenessä vuodessa noin 7,5-kertaiseksi tuloihin nähden. Se tarkoittaa, että vuonna 2035 jokaisen amerikkalaisen perheen osuus valtionvelasta on jo 425 000 dollaria. Velan korot ja lyhennykset nousevat noin 10 biljoonasta dollarista noin 18 biljoonaan dollariin. MITEN KAUNIISTI lakipaketti sitten liippaa suomen taloutta? Suojaeli lisätullit tulevat korottamaan tuojamaahan tuotujen tavaroiden hintoja siirtyen lopullisen kuluttajan tai käyttäjän maksettavaksi tavaroiden lisähintana, lisäten inflaatiota sekä heikentäen viejämaan yritysten kilpailukykyä korkeampina hintoina. Tuojamaan kansalliset verot, kuten valmistevero ja alv kannetaan myös tulleista. Suomen hallitus matkiikin velanoton ja veronkevennysten osalta suoraan Trumpin kaunista lakia. Tullien osalta Suomi taas elää riitaisen EU:n ja sen tullikoodeksin mukaan. LAURILTA LAUMAAN ja Perttulilta peräti pois. Näin sanottiin ennen ja se piti paikkansa. Meillä kotona Haapajärvellä pesi kymmeniä kottaraispariskuntia. Minä rakentelin pönttöjä ja kaikissa oli asukkaat. Syksyn tullen ne kokoontuivat puhelinlangalle visertelemään. Nyt ei ole puhelinlakoja eikä ole kottaraisiakaan. Mihin lienee joutuneet niin hienot muuttolinnut. TARINA KERTOO, että toisen poikueen linnut eivät olisi jaksaneet lentää tuon meren yli. Niinpä nousivat kurkien ja joutsenten selkään ja näin pääsivät vapaakyydillä vesistön yli. Siellä odottivat vanhempiaan ja taas jatkettiin yhdessä talvehtimispaikalle. Näin yhteistoiminta pelaa luonnon ystävien kesken. VIELÄ ILOINEN uutinen. Meidän cityjänis hyppi iloisesti tuossa pihalla. Meinasin jo laittaa katoamisilmoituksen, liekkö ollut eksyksissä vai missä? ONKOS MEIDÄN sotamarsalkka eksynyt suolle vai pitääkö laittaa katoamisilmoitus? KEVENNYS: LAIHIALAISPERHEESEEN tuli harvinaisia vieraita. Isä sanoi pojalle, että mene hakemaan kellarista kaksi pulloa parasta viiniämme. Poika palaa hetken kuluttua ja sanoo: "Ei onnistu, naapuri on vaihtanu lukon kellarinsa oveen". KIMALAINEN NUJERTAA valkoapilan kukkaa. Se on medennoutomatkalla. Kukanvarsi taipuu niin, että kimalainen on selällään maata vasten. Nopeasti työn on tehty ja sitten seuraavan kukan kimppuun. Näyttää loputtomalta hommalta. Käsittelyn jälkeen kukka on valmis tekemään siemenet – pölytys on tehty sivuhommana. KUMPUPILVIÄ LIPUU hiljalleen koillisesta lounaaseen. Niistä tulee mitä erilaisempia hahmoja varsin selväpiirtoisina. Erityisesti suuri kuin jumalhahmo, mikä oli aapiseenkin piirretty, siis lapsen katsottavaksi. Näytti kuin kaikkivaltias olisi katsonut tietokoneeseen. Ihmisiä on jo 8 miljardia ja hiuksia irtoaa. Jos niistä rekisteriä pitää, niin inhimillisestikin katsoen olisi tietsikasta apua. No uskonnosta ei pidä järkeillä, uskoo vaan niin pääsee vähemmällä. Seuraavaksi lipui esiin teatteriprofessorihahmo, kuin ilmetty J. Turkka. Suu on isosti auki – muistan hyvin hänen naurunsa. Pilvenmöykkyjä oli monenlaisia, kuten norsuvauva, jonka kärsä viimein haihtui. PILVIEN VAUHTI hidastui. Katsoin tallin takana olevaa pitkän kuusenkerkkää ja vertasin siihen pilven vauhtia. Kuusihan on näennäisesti paikoillaan, mutta se kiitää maapallolla kaikkine muine romuineen auringon ympäri matkallaan 30 kilometriä sekunnissa. Jos mopolla saisi saman vauhdin, niin Kiuruvedelle ajaessa sillä menisi vähän toista sekuntia. Tästä se minun avaruussyndrooma alkoi. Olisi terapeuttista tavata Esko V. tai Anne L. Heitä tarvitsisin parantuakseni. MINUA VAIVAA tunne, että toisista galakseista tulee nokkakolari sellaisen noin 100 kilometriä halkaisijaltaan olevan möykyn kanssa. Vauhtia näilläkin on kymmenkertainen hirvikiväärin patruunaan verrattuna. Mereen osuessaan se ensiksi syrjäyttäisi hapen. Nopeus sen aiheuttamalla tuulella olisi hirmuinen, ainakin 500 metriä sekunnissa. Tuhovoimaa en uskalla kuvailla. Mereen molskahtaessa tsunami olisi ainakin satojen metrien korkuinen. Demonstroin tätä tapahtumaa 7 kilon kuulalla, jota voimamiehet työntävät parikymmentä metriä. Pudotin sen vesisankoon, jolloin sanko tyhjeni melkein puolilleen. Vauhtia kuulalla ei ollut, pudotin vain mötkäyttämällä sankoon. PAINAJAINEN JOKA minua vaivaa, on kestääkö maapallon kuori. Sehän on kuin neljän minuutin muna. Kuorelta kova, mutta keltuainen on vetelä. Enempää en uskalla seurauksia kuvailla, tulee tästäkin ajatuksesta syyllinen olo. Muutamiin miljardeihin vuosiin tällaista ei ole tapahtunut. Suomessa on pienempien meteoriittien tekemiä järviä kymmenkunta. Siperiasta meteoriitti ehkä tappoi mammutit, Lappajärveltä jänikset. Perseidit ovat vain avaruuden hyttysiä. LOPUKSI FAKTAA. Hiljattain kävin maakuntamatkalla rannikolla maannousualueella. Autolla ajettava maantie on poikki säännöttömien etäisyyksien välein. Maankuoren kohoaminen on tienrakentajan painajainen! Vuoden, viimeistään kahden vuoden jälkeen, ovat pikikannumiehet töissä. Pallo kun pullistuu, niin tie käy lyhyeksi. Pohjois– etelä suunnassa oleva myös katkeilee, mutta se repii myös pituus suunnassa tietä. Rautatiellä on helpompi. Vaikka asemien välit on yhteen hitsattu, niin lämpö on kuin pullistuma, joka eliminoituu mutkissa. Kesällä kurvit ovat pitempiä ja talvella lyhyempiä. Maapallo kuonistelee sen valtavan jääkauden massan alta, muutamia millejä vuodessa. Kuinka kauan tämä palautumisilmiö kestää? Tuskin kenelläkään on tietoa sen loppumisesta. Iso kaunis lakipaketti Pittää sannoo Vieraskynä Seppo Kinnunen Kottaraisia ja katoamisilmoituksia Kallen porinat Vieraskynä Kalle Nivala, kynänkuljettaja Pieni tuokio kesää Lukijalta Vieraskynä Pauli Sutinen, tylsäkynä Johanna Hakalalle ja Henri Kyllöselle syntyi poika 29. elokuuta. Poika oli syntyessään 50 senttiä pitkä ja painoi 3235 grammaa. Perheeseen kuuluu myös 7-vuotias isosisko Neela. Anna-Riikka Mannisen ja Pekka Törölän esikoistytär syntyi elokuun 16. päivä. Pikku-Orvokki oli syntyessään 51 senttiä pitkä ja painoi 4130 grammaa. Sanna ja Antti Pölläsen perheeseen syntyi 26. elokuuta Seinäjoelle tyttövauva. 53 senttiä pitkä tyttö painoi syntyessään 3994 grammaa. Kuva: Anna-Riikan ja Pekan kotialbumi Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 13 Liikkeellä Tuloksia Numminen menestyi Hengenpelastuksen SM-kisoissa HENGENPELASTUSUINNIN KISAT sisältävät erilaisia lajeja. Lajit testaavat hengenpelastustehtävissä vaadittavia fyysisiä ominaisuuksia, ei niinkään itse hengenpelastusta. Tästä pois lukien SERC eli Simulated Emergency Responce Competition, jossa kisaajat saapuvat ennalta tuntemattoman pelastustehtävän äärelle ja joutuvat suorittamaan pelastustehtäviä. SAKU NUMMINEN osallistui neljään yksilölajiin, joista parasta menestystä tuli Rescue medley 100 m -lajissa. Tässä lajissa Numminen nappasi hienosti miesten SM-hopeaa. Rescue medleyssä uidaan ensin 75 metriä vapaauintia, jonka jälkeen sukelletaan 12,5 metriä pohjaan. Pohjasta tulee nostaa pelastusnukke ylös, joka kuljetetaan pelastusotteella loput 12,5 metriä maaliin. Muissa yksilölajeissa Numminen jäi täpärästi palkintosijojen ulkopuolelle. SAKU OLI osana Flamingo Spa Lifesavers -joukkuetta yhdessä Matias Pontaldin ja lajilegendojen Alexander Efimofin ja Olivia Hellstenin kanssa. Tämän myötä Numminen pääsi osallistumaan myös joukkuelajeihin, joista yhtenä oli aiemmin mainittu SERC. Flamingo Spa Lifesavers voitti joukkuekilpailun. Joukkue teki teki sekajoukkueena uuden Suomen ennätyksen 4×50 metrin medley relay -lajissa! NUMMISEN SYYSKAUDEN tärkeimmät kisat löytyvät seuraavaksi joulukuulta, jolloin Jyväskylässä kisataan uinnin lyhyen radan Suomen mestaruuksista. Viime viikolla starttaa uimahallissa Pyhäjärven harrastamisen mallin Junior Lifesaver, josta aikoinaan myös Nummisen innostus hengenpelastuskilpailuihin sai alkunsa. Vieraskynä Mikko ja Katja Numminen Saku Numminen osallistui toista kertaa lauantaina 30. elokuuta järjestettyihin Hengenpelastuksen SMkilpailuihin. Kisat järjestettiin syksyisen sateisessa Helsingissä, Kumpulan maauimalassa. HIRVIKÄVELYN MESTARUUSKILPAILUT järjestettiin Niinimäellä 30. elokuuta. Tulokset 1. Ensio Tapaninaho, 1108 p 2. Tarmo Lipsonen, 1080 p 3. Osmo Ylisuvanto, 1024 p 4. Lauri Jauhiainen, 1022 p 5. Seppo Malila, 1010 p 6. Kari Tapaninaho, 958 p 7. Aaro Vaskilampi, 936 p Toimitus Tapaninahosta hirvikävelymestari Kilometrikisa 1.5.2025–30.9.2025 Kilometrikisan ajantasaiset tulokset: Kilometrikisan tulokset on päivitetty lehteen tiistaina 9.9. kello 10.02. Pyhäjärvi polkee Kilometrikisassa jälleen kuntasarjan kolmannella sijalla 183226,2 kilometrin yhteistuloksella, mikä tekee 39,1760 kilometriä asukasta kohden. Kuntasarjaan pyhäjärvisten kilometrejä kartuttaa yhteensä 180 pyöräilijää. Kuntasarjassa polkee kaikkiaan 277 joukkuetta. Viikko 37 Loppukirivaiheeseen Pyhäjärvi lähtee selvältä takamatkalta. Muistakaa tallentaa omiin tietoihin kotikunnaksi Pyhäjärvi, jotta pääsette mukaan kuntasarjaan! –Jarmo Niemi Pyhäjärvinen Saku Numminen ui jälleen SM-mitaleille. Yhtenä haasteena kisasuorituksessa on saada nukke kiinni niin, että se myös pysyy pelastuspatukassa kiinni. Kuvat: Mikko Numminen Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 14 Ilmoitukset Pyhäsalmi Mine Oy on toimittanut aluehallintovirastolle lupapäätöksen nro 166/2022 lupamääräyksen 45 mukaisen selvityksen Pyhäjärven Junttiselän nykyisestä tilanteesta ja kunnostusta koskevan toimenpide-esityksen (Dnro PSAVI/6396/2025). Kuulutus ja asiakirjat ovat nähtävillä 9.9.–16.10.2025 osoitteessa https://ylupa.avi. . Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden antamiseen ilmenevät kuulutuksesta. ILMOITUS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAISESTA HAKEMUKSESTA 15.12.2025 Pyhäjärven Sanomat täyttää 70 vuotta! Juhlavuoden kunniaksi järjestämme kaiken kansan PIIRUSTUSKILPAILUN, jossa aiheena on Lehden Lehden syntymäpäiväjuhlat syntymäpäiväjuhlat 70 1955-2025 Kaikki innokkaat piirtäjät ja maalaajat kuulolle! Vapauta luovuutesi ja ideoi minkälainen tapahtuma Pyhäjärven Sanomien syntymäpäiväjuhlat olisi?! Teoksessa voi olla esimerkiksi juhlien ohjelmaa, minkälaisia koristeluja on, ketä sinne on kutsuttu ja mitä siellä tarjotaan? Vai olisiko juhlassa mukana jokin yllätys? Teoksen koko: A4 Tekniikka vapaavalintainen. (Esim. Vesivärit, tussit, puukynät, akryylimaalit yms.) SARJAT: 1. Alle kouluikäiset 2. Eskarit – 4-luokkalaiset 3. 5 – 9-luokkalaiset 4. Peruskoulun päättäneet ja aikuiset Lähetä työsi 1.10. mennessä meille Pyhäjärven Sanomien toimistoon, Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi. Liitä yhteystietosi+sarja teoksesi kääntöpuolelle. Palkitsemme jokaisen sarjan parhaan teoksen tekijän. Kilpailuun osallistuneita töitä nähtävillä lehdessä loppuvuodesta, sekä Pyhäjärven Sanomien syntymäpäiväjuhlassa marraskuussa. p. 040 705 3738 FYSIOTERAPIA • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutus • Kotikäynnit Ollintie 16 86800 PYHÄSALMI p.040-576 3566 JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO Urheilumuistio Pohdin Pohti tiedottaa Jäsenmaksun maksaminen on edellytys seuratoimintaan osallistumiselle. Pohdin jäsenmaksut vuodelle 2025 ovat 15 € / henkilöjäsen; alle 12-vuotiailta 5 € ja ainaisjäsenyys 118 €. OP FI26 5375 0320 028810 Paini Painiharjoitukset maanantaisin klo 18 Ruotasen koulun liikuntasalissa. Tytöt ja pojat, entiset ja uudet, tervetuloa mukaan! Lasten maastojuoksut Pohdin hiihtojaosto järjestää lasten maastojuoksukilpailut. TORSTAI 18.9. klo 18.00 TORSTAI, PELLIKKA TORSTAI 25.9. klo 18.00 TORSTAI, HONKAVUORI Mitalipalkinnot kaikille osallistujille 2. kerralla. Ilmoittaudu 0400 246 363 / Elina kisoja edeltävänä iltana klo 18.00 mennessä. Yksi ilmoittautuminen riittää. Viestiin lapsen nimi ja syntymävuosi. Salibandy Ke klo 16-17 pojat 9-12 vuotta, vetäjänä Joona Muhos To klo 16-17:30 pojat 12-14 vuotta, vetäjänä Jaakko Lehtimäki To klo 17-18 tytöt 11-14 vuotta, vetäjänä Tea Jouhki Su klo 15:30-16:30 sekavuoro, vetäjänä Jani Kekäläinen ILMOITUS EHTII keskiviikon lehteen, kun jätät sen viimeistään PERJANTAINA KLO 13.00 mennessä. ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi 040 772 0231 MEHILÄINEN PYHÄJÄRVI • Yleisja työterveyslääkärin vastaanotot • Työterveyshuolto • Työfysioterapiapalvelut • Hoitajan vastaanotot; esim. korvahuuhtelut, tikkien poistot, rokotukset • Laboratoriopalvelut (kts. myös www.puhti. ) • Uniapneaja Holtertutkimukset (sydämen 24h-seuranta) Ajanvaraus: www.mehilainen. 010 414 00 tai suoraan Haapajärven yksikön asiakaspalvelusta 010 414 8302 (ma-pe klo 8-12) Käyntiosoite: Ollintie 17, 86800 Pyhäsalmi LAADUKKAAT MAAJA KIVIAINEKSET KAIKKEEN RAKENTAMISEEN LAADUKKAAT MAAJA KIVIAINEKSET KAIKKEEN RAKENTAMISEEN Vahvasti paikallinen www.kuljetuspolar.? hiekat sorat murskeet sepelit mullat täytemaat Keijo Vierimaa 0400 257 220 Keijo Vierimaa 0400 257 220 • HIEKAT • SORAT • MURSKEET • SEPELIT • MULLAT • TÄYTEMAAT Vahvasti paikallinen www.kuljetuspolar.? Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 15 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8.30-16.30, la-su suljettu • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KUNTOSALI Minna Korkiakoski Fysioterapeutti, pt 040-7680092 Laguksentie 1 Eijan Kauneusja Jalkahoitola Kasvohoidot, jalkahoidot, hieronnat, ripsien ja kulmien kestovärjäykset Puh. 040-5100248 Ollintie 23 B 6 www.eijan-kauneushoitola.webnode.? ERIKOISHAMMASTEKNIKKO www.ehtpiiponniemi. Pehkosenkuja 4 85800 Haapajärvi 0400 777 757 Avoinna MA-TO 9-16 JARMO PIIPONNIEMI PYHÄJÄRVEN RENGASJA HUOLTOPALVELU OY PYHÄJÄRVEN KONEPALVELU OY • Renkaiden myynti ja asennus, myös kausisäilytys • Autojen korjaus ja huolto, myös raskaskalusto, vikakoodien luku ja nollaus • Renkaita, öljyjä, suodattimia ja hyd. letkuja varastossa • Lavettikuljetukset ja kaivinkonetyöt • Vuokrattavana klapija halkomakone, henkilöauton peräkärry, kaivuri sekä kurottaja kuljettajalla tai ilman 044 235 2817 /Halli, Timo 040 412 9087 /Tuukka Kallionkuve 3, Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: • Fysioterapia • Lymfaterapia • MDT-terapia • Akupunktio • Hieronnat • Myös kotikäynnit pyhakuntopiste@elisanet. Pia Ahola Antintie 2 B, 86800 Pyhäsalmi Parraat palavelut Asiantuntevaa lakipalvelua Haapajärvi Sari Kaattari, lakiasiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja p. 010 257 6532, sari.kaattari@op.? Haapavesi, Pyhäjärvi Krista Nevasaari, juristi, OTM, julkinen kaupanvahvistaja, Kärsämäki p. 010 257 6554, krista.nevasaari@op.? Kannus, Oulainen Hannele Nissilä, juristi, OTK, VT, julkinen kaupanvahvistaja p. 010 257 6519, hannele.nissila@op.? Kaikki em. paikkakunnat Liisa Seppälä, lakiassistentti p. 010 257 6596, liisa.seppala@op.? Voit hyödyntää asioinnissasi OP bonuksia. JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *lasertyöt/suunnittelu *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *puhelimet *Dronekuvaukset Kannettavat tietokoneet W11 alk. 249,00 Tallentava digiboxi HD-lähetyksiin 55,00 Avoinna ma-to 10-15 tarkista aukiolo Googlesta Lasermerkkaukset puu/nahka/metalli *lahjat/muistamiset/liikelahjat ym.. ks. Facebook.com/JuhaMatic *vaatii HDMI tai Scart liitännän Karttataulut *3 kerrosta *haluamastasi paikasta Paikallinen. Kotimainen. Luotettava. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. www.pyhanet. Vanha Pyhäjärventie 7, 86800 Pyhäsalmi Toivetaksi on mahdollista tilata kaikista autoistamme auto/kuljettaja. Soita ensin auton numeroon varmistaaksesi Kelakyydin sopivuus. Myös Kelakyytien toivekuljettajat! TAKSIASEMA P. 0100 3020 KELAN TILAUS 0800 93377 OTAXI Huttunen Ari 0400 684 093 Manninen Ari 040 554 4188 Kärkkäinen Ari Kinnunen Eija 040 751 7898 Huuskonen Tapani Vartiainen Juha 0400 209 449 Tenhusen Liikenne Petja Pentti 040 964 4016 Aarniolehto Pertti 040 507 4740 Tenhunen Jari Janne Kaijankoski 0400 758 115 Taxea Jari Karjalainen 050 542 7891 Pankko Tomi 041 317 7025 Kuukasjärvi Olli Satu Pikkarainen Tuomo Haapapuro 040 136 8377 p. 041 4674 261 mobelstory. Verhoilupalvelua Pyhäjärvellä TOIMITUSJOHTAJA Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 9-13) teija.pesonen@pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden tilaushinta vuonna 2025 Kestotilaus maksaa 89€/vuosi, sisältää paperija digilehden. Paperilaskuissa 3€ laskutuslisä. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Ilmestymispäivä: Keskiviikko Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat. pyhajarvensanomat. PÄÄTOIMITTAJA Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,32 e 1,65 e Muut sivut 1,04 e 1,31 e Kuolinilmoitukset 0,95 e 1,19 e Osoiteilmoitukset 0,49 e 0,61 e Perheilmoitukset 30,00 e (maks. 50pmm) Rivi-ilmoitukset alk. 20,00 e Muistilista 0,28 e 0,35 e Ilmoitusten jättö lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Asematie 2 86800 Pyhäsalmi Asiakaspalvelun puhelin arkisin klo 9-13 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) TOIMITTAJA Sonja Röytiö 040 169 7350 sonja.roytio@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Minna Montonen 040 772 0231 (ark. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Tuoreeltaan verkossa: Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. Ollintie 17, Pyhäsalmi Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37
• 16 Ilmoitukset Torilla To 11.9. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaMuistilista Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys Ikäpoikien biljardi tiistaisin ja perjantaisin klo 8–11 Asematien Nuokkari. Boccia lauantaisin, klo 9–11 Keskuskoulun sali. Keilaus torstaisin, ryhmät klo 12–13, 13–14 Keilahallilla. Lentopallo maanantaisin, klo 15.30–17 Ikosen koulun salissa. Muistipiiri 23.9. klo 11–12 Muistiluotsin tiloissa Palotie 1. Tehdään Ahaa -aivotreeniä. Kerho 17.9. srk keskuksessa. Jumppa klo 10, kahvit 10.30. Vieraaksi saamme Pyhäjärven Sanomien päätoimittajan Jaana Kosken. Tervetuloa! Tulossa reissut: Kari Tapion 80 v juhlakonserttiin 5.11. ja pikkujoulu Siilinjärven Kunnonpaikassa to-la 13.–15.11. Sydänyhdistys Sydänkerho 17.9.2025 klo 14, Palotie 1, Muistiluotsin tilat. Vieraana Vilma Linnanen, Virkeästi arjessa-hanke. Kahvit ja arvontaa. Tervetuloa. Suomenselän Muisti ry Keski-Pohjanmaan Muistiluotsi, Palotie 1 Muistin neuvontapiste maanantaisin klo 9-13.30 i lman ajanvarausta. Kaikille avoimet aivotreenit maanantaisin klo 14-15. Muistibingo keskiviikkona 10.9. klo 13.00. Yhdessäoloa ja bingoilua muistisairautta sairastaville ja läheisille. Muistiviikon luento: Pätkiikö muisti? Pitääkö olla huolissaan? tiistaina 16.9. klo 17.30. Lisätietoja greta.kauranen@suomenselanmuisti.fi , puh. 040 026 8711 Omaishoitajat Ke 17.10.2025 klo 14-16 omaishoitajien valmennus etäyhteydellä, Pohteen hoitajat valmentamassa. SPR:n Pirtti, Asematie 1. Kaikille avoin. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen 040 827 4535. Pyhäjärven Eläkeläiset ry Keilahallilla vuoro keskiviikkoisin klo 13:00-14:00. Kalajoen reissulle 16.9. lähdetään entisen matkahuollon pihasta klo 8:00 ja matkan hinta on 40€ ja se maksetaan käteisellä bussissa. KalaPoint Myyntiauto Pyhäsalmen torilla to 11.9. klo 13-14:30. Mykyrokkaa ja kalatuotteet. 0407707298 SILMÄLASIEN PUHDISTUSAINEET KENKÄVAHAT LAADUKKAAT MATOT LÄTTY KAHVILA PORVOON LAKUT SENIORIAJONEUVOT LAADUKKAAT KENGÄT TORIPÄIVÄ 15.9. PYHÄSALMEN TORI KLO. 9-16 FACEBOOK: ETURIVIN LIIKEMIEHET SILMÄLASIEN PUHDISTUSAINEET KENKÄVAHAT LAADUKKAAT MATOT LÄTTY KAHVILA PORVOON LAKUT SENIORIAJONEUVOT LAADUKKAAT KENGÄT TORIPÄIVÄ 15.9. PYHÄSALMEN TORI KLO. 9-16 FACEBOOK: ETURIVIN LIIKEMIEHET SILMÄLASIEN PUHDISTUSAINEET KENKÄVAHAT LAADUKKAAT MATOT LÄTTY KAHVILA PORVOON LAKUT SENIORIAJONEUVOT LAADUKKAAT KENGÄT TORIPÄIVÄ 15.9. PYHÄSALMEN TORI KLO. 9-16 FACEBOOK: ETURIVIN LIIKEMIEHET Pohdi hiihtojaost järjestää laste maastojuoksukilpailu . Ilmoittaudu 0400 246 363 / Elina kisoja edeltävänä iltana klo 18.00 mennessä. Yksi ilmoittautuminen riittää. Viestiin lapsen nimi ja syntymävuosi. TORSTAI 18.9. klo 18.00 PELLIKKA TORSTAI 25.9. klo 18.00 HONKAVUORI Mitalipalkinnot kaikille osallistujille 2. kerralla. LASTEN MAASTOJUOKSUT Pyhäjärven Sanomien digilehdestä luet paikkakunnan kuulumiset tuoreeltaan. Ny o yv etki tilat ! Koodill tilaamaa ! pyhajarvensanomat.fi Pyhäjärven Nuorisoseuran Karaokepiiri alkaa Ma 15.09.2025 klo 17.00 20.00 Tervetuloa! ROMPEPÄIVÄ 20.9.2025 klo 11-16 VARIKSEN MARJATILALLA Niinimäellä, Kumpulantie 9, 86800 Pyhäsalmi Kyläyhdistys mukana kahvion ja makkaran merkeissä! Halukkaille mahdollisuus peräkonttikirppispaikkaan puh. 0400-966184 (Ari) Vuohto-Niinimäki kyläyhdistys ry Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. (Hinta merkkimäärän mukaan). Sekalaisia KOMUN-RANNAN METSÄSTÄJÄT RY jäsenten väliset HAULIKON KIEKKOKISAT järjestetään Jokikylän ampumaradalla sunnuntaina 14.9.2025 klo 13.00 alkaen. Tervetuloa! Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ Keskiviikko 10.9.2025 N:o 37