Gnistor av hopp Fältsjukhus igen i Haiti Toivon kipinöitä Kenttäsairaala palasi Haitiin Presidentti Sauli Niinistö: Ihmisyyden kunnioitus on vähentynyt President Sauli Niinistö: Respekten för det mänskliga har minskat Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld ”Asunnottomana pahinta oli jäädä yksin” Korona koettelee omaishoitajia 4 2021 AVM4_alkuosa.indd 1 AVM4_alkuosa.indd 1 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial Koronan pitkät jäljet KORONAPANDEMIASTA TOIPUMINEN on vauhdissa, mutta vieläkään emme tiedä, milloin kriisi on todella ohi. Pandemian yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät vielä vuosien ja vuosikymmenten ajan, kun välittömien terveysvaikutusten vaara on ohi. Havainto kuulostaa tutulta, koska juuri tämän jälleenrakennustyön parissa Punainen Risti toimii maailmalla luonnonkatastrofien ja konfliktien jälkeen. Maanjäristys kestää vain hetken, mutta yhteisöjen toipuminen voi viedä vuosia. Miten olisi toimittava nyt välttääksemme koronapandemian kohdalla samankaltaiset seuraukset, joita 90-luvun lama jätti vuosikymmenten ajaksi? Koronan pitkäkestoisten seurausten arviointi on vaikeaa, koska emme vielä tiedä, mitä kaikkea niihin kuuluu. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat korona-aikana kohdanneet tuhansia ihmisiä. Tapaamiset lisääntyvät nyt kun rajoituksia on poistettu. Vapaaehtoisemme tekevät korvaamattoman arvokasta työtä heikossa asemassa olevien auttamiseksi. Usein näissä keskusteluissa puhuvat myös sellaiset ihmiset, joiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu. Tällaista kohtaamisissa syntyvää tietoa on jo pitkään osattu käyttää katastrofitilanteiden avustustoiminnan suunnannäyttäjänä. Toivottavasti se saadaan myös suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Koronapandemiasta on seurannut jotain hyvääkin, kun monet vapaaehtoistoiminnan koulutukset ja osallistumistavat on viety verkkoon. Suuntaa on näyttänyt Punaisen Ristin Nuorten turvatalot, joiden järjestämä verkkovapaaehtoisuus ampaisi hurjaan kasvuun koronan aikana. Punaisen Ristin vapaaehtoisten tietojärjestelmä, Oma Punainen Risti on parissa vuodessa vakiintunut tärkeäksi tavaksi päästä mukaan järjestön toimintaan. Oma-profiilissasi voit nyt ilmoittaa, että haluat mukaan verkossa tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan. Päivitä siis tietosi, niin voimme kutsua sinut mukaan, kun toiminta käynnistyy! Suomen Punaisella Ristillä on noin 74 000 jäsentä, noin 450 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Hyvä Joulumieli muistaa lapsiperheitä Pälkäneelle Nälkäpäivän muistolaatta Katastrofien keskellä Heurekassa Vaikuttava lahja ei ole tavaraa 8 Kovuus sulkee portteja auttamiselta 14 Haiti putosi jälleen polvilleen 17 Elli Aaltosen kolumni 18 Asunnottomasta Suomen vahvimmaksi 22 Lisäveri pelasti Ann-Marie Niemelän 24 Omaishoitajaryhmässä ei jäädä yksin 26 Postikortti täytti 150 vuotta 35 Ristikko 54 Vuosien takaa 55 Avun kasvo Taika Vaulo AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2021 17.11.2021 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Tiina Leinonen Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 90 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Coronans långa skuggor VI ÄR inne i något slags återhämtning efter coronapandemin, men vi vet fortfarande inte när krisen verkligen är över. Pandemins spår i samhället kommer att synas om år och decennier, när de omedelbara inverkningarna på hälsan är över. Det hela låter bekant, för det är just sådant återuppbyggnadsarbete efter naturkatastrofer och konflikter som Röda Korset arbetar med ute i världen. En jordbävning tar ett ögonblick, men för samhället som drabbas kan det ta flera år att återhämta sig. Hur ska vi agera i nuet för att vid coronapandemin undvika liknande följder som 90-talets recession lämnade för decennier framåt? Det är svårt att bedöma de långvariga spåren av coronan, eftersom vi i det här skedet inte vet vilka alla följderna blir. Röda Korsets volontärer har under coronatiden träffat tusentals människor. Träffarna ökar i antal nu när restriktionerna har lättat. Våra frivilliga gör ett oersättligt värdefullt arbete för att hjälpa utsatta människor. Ofta betyder det att vi också hör de människor vars röst inte hörs i samhällsdebatten. Den kunskap som föds i de mötena har vi redan länge kunnat använda för att rikta in hjälpinsatser i katastrofsituationer. Vi hoppas att den kunskapen också kan ställas i det finländska samhällets tjänst. Coronapandemin har även lett till något gott i och med att många volontärutbildningar och sätt att engagera sig har flyttat online. Röda Korsets skyddshus för unga har gått i bräschen för den här utvecklingen: möjligheten att bli frivillig på webben har lett till en enorm ökning under coronan. Röda Korsets datasystem för frivilliga, Oma Röda Korset, har på några år blivit ett viktigt sätt att engagera sig i organisationens verksamhet. I din Oma-profil kan du nu anmäla att du vill delta i frivilligverksamhet som sker på webben. Uppdatera alltså dina uppgifter så kan vi bjuda in dig när en lämplig verksamhet drar i gång! ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 36 Korsord 37 Kors och tvärs Jul i sinnet tänker på barnfamiljerna Pälkäne fick minnesplakett för Hungerdagen Mitt i katastrofen på Heureka Julsamtal piggar upp ensamma 40 Hårdhet väljer bort det som hjälper 46 Haiti ner på knä igen 48 Tilläggsblod räddade Ann-Marie Niemelä 50 Elli Aaltonens kolumn 51 Svensk resumé Från bostadslöshet till starkast i Finland I närståendegruppen blir man inte ensam 54 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A AVM4_alkuosa.indd 2 AVM4_alkuosa.indd 2 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
18 TOIVON LÄHETTILÄS MIKA TÖRRÖ: Yksin jääminen oli asunnottomana pahinta. 26 POSTIKORTTI 150 VUOTTA SUOMESSA Eturivin taiteilijat Punaisen Ristin postikorteissa. 8 PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ: Suomi on edelleen auttavainen maa. 24 KORONA KOETTELI OMAISHOITAJIA Raili Tommila ja Inkeri Huuhka tapaavat taas. P E T R I M U L A R I Finlands Röda Kors har cirka 74 000 medlemmar, 450 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi V E E R A K O R H O N E N P A LE T T I O Y/ S U O M E N P U N A IN E N R IS T I H A R R I M Ä E N P Ä Ä AVM4_alkuosa.indd 3 AVM4_alkuosa.indd 3 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
4 K R IS T IIN A H E M M IN K I Ristiin rastiin Avun maailma 1/2022 ilmestyy 9. helmikuuta. PUNAISEN RISTIN ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi käynnistyy jälleen 19. marraskuuta. Kampanjan tavoitteena on kerätä 2 500 000 euroa, jolla voidaan jakaa perheille 36 000 lahjakorttia jouluksi. Hyvä Joulumieli -kampanja nostaa tänä vuonna esiin erityisesti lasten ja nuorten kokemuksia ulkopuolisuudesta. Tutkimusten mukaan pienituloisten perheiden lapset kokevat usein jäävänsä syrjään, koska vähävaraisuus rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan kokea ja harrastaa samoja asioita kuin ikätoverinsa. Negatiiviset kokemukset heijastuvat helposti pitkälle aikuisuuteen. Pienituloisten perheiden lapsilla on tavallisesti vähemmän luottamusta omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa elämässä. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisikin olla ympärillään kannustavia aikuisia, joka auttavat löytämään omia vahvuuksia ja valavat uskoa tulevaisuuteen. Tuoreimpien tilastojen mukaan Suomessa elää yli 120 000 lasta köyhissä perheissä. Heikoimmassa asemassa olevat perheet ovat kärsineet eniten myös yhä jatkuvasta koronaepidemiasta. Toimeentulovaikeudet ovat pahentuneet monissa perheissä, ja työttömyys ja lomautukset ovat kasvattaneet avun tarpeessa olevien perheiden määrää. Hyvä Joulumieli -lahjakortin arvo on 70 euroa, ja se käytetään ruokatarvikkeiden hankintaan. Lahjakortin myöntämisperusteena on perheen vaikea taloudellinen tilanne esimerkiksi työttömyyden, sairauden, matalan tulotason tai kriisitilanteen vuoksi. Hyvä Joulumieli -lahjakortti on lahja, eikä sitä voi hakea itse. Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto etsivät tukea tarvitsevia perheitä yhdessä seurakuntien, neuvolan, sosiaalitoimen ja muiden järjestöjen kanssa. Hyvä Joulumieli -kampanjan järjestävät Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä Ylen Puoli seitsemän -ohjelman, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa. Keräyksen kaupallisina kumppaneina toimivat K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl. Keräys jatkuu jouluaattoon asti. KIMMO HOLOPAINEN Vähävaraisuus jättää jälkensä lapsiin ja nuoriin Hyvä Joulumieli -kampanja nostaa tänä vuonna esiin ulkopuolisuuden kokemuksia. HYVÄN JOULUMIELEN tuotot käytetään lyhentämättömänä lahjakortteihin vähävaraisille lapsiperheille. Nälkäpäivän synnyinkoti sai muistomerkin Nälkäpäivä-keräys sai alkunsa 42 vuotta sitten Pälkäneellä, kun pieni joukko Punaisen Ristin vapaaehtoisia pälkäneläisen Mailis Korhosen ja Hämeen piirin Erkki Korkaman johdolla päätti tempaista maailman hädänalaisten puolesta. Ajatus oli yksinkertainen: säästetään yhden päivän ruokarahoista ja lahjoitetaan säästyneet varat katastrofirahastoon. Pälkäneläiset lähtivät auttamistalkoisiin mukaan niin suurella innolla, että tapahtuma kopioitiin heti seuraavana vuonna koko Suomeen. Vuosikymmenten varrella Nälkäpäivästä on kasvanut Suomen Punaisen Ristin merkittävin vuosittainen kampanja, jonka tuottojen ansiosta apua on saanut yli 54 miljoonaa ihmistä. Pälkäneläisten pioneerityön kunniaksi Pälkäneen Onkkaalassa paljastettiin tämän vuoden keräyksen yhteydessä 23.9. Nälkäpäivän muistolaatta. – Ilman Nälkäpäivää meillä ei olisi näin menestynyttä katastrofirahastoa, ja ilman sitä meillä ei olisi nykyistä valmiutta auttaa ja esimerkiksi maailman suurinta avustustyöntekijöiden henkilöreserviä, juhlallisuuksiin osallistunut kansainvälisen avustustoiminnan grand old man Kalle Löövi kiitti. Puhelu ilahduttaa yksinäistä jouluna Punainen Risti haastoi viime vuonna suomalaiset ilahduttamaan toisiaan puhelinsoitolla jouluna. Kampanja keräsi paljon kiitosta, ja se järjestetään myös tänä vuonna. #Joulupuhelu-haasteessa kannustetaan soittamaan tutulle, sukulaiselle tai kenelle tahansa, joka saattaisi ilahtua puhelusta, ja jakamaan haastetta eteenpäin sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Joulupuhelu. Kysymällä kuulumiset voi tuoda valtavasti lohtua yksinäisen päivään ja saada itsekin hyvän mielen. Lahjoita Hyvä Joulumieli! • Keräystilille FI33 5780 4120 0801 60, viite 5429 • Puhelinsoitolla lahjoitusnumeroon 0600 1 6555 (10,01 €/puhelu+pvm) • Tekstiviestillä "HJM" palvelu numeroon 16499 (10 €/viesti) Keräyslupa: RA/2020/1486/23.11.2020 (MLL), RA/2020/1407/9.11.2020 (SPR) ja ÅLR 2020/9246/7.12.2020 (SPR) S A R A H Ä M Ä L Ä IN E N AVM4_alkuosa.indd 4 AVM4_alkuosa.indd 4 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
5 S U V I-T U U LI K A N K A A N P A A M A R IA S A N T TO Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti 800 000 euroa PUNAISEN RISTIN Nälkäpäivän lipaskeräys 23.– 25.9. tuotti katastrofirahastoon noin 800 000 euroa. Vapaaehtoisia lipaskerääjiä oli tänä vuonna liikkeellä runsaasti ympäri Suomen. Lahjoittajilta kiitosta keräsivät erityisesti uudet tavat osallistua ilman käteistä esimerkiksi mobiilimaksun avulla. – Lipaskeräys on paitsi olennainen osa Nälkäpäivää, myös matalan kynnyksen tapa tulla mukaan vapaaehtoiseksi. Lämmin kiitos kaikille keräykseen osallistuneille vapaaehtoisille ja lahjoittajille, Punaisen Ristin varainhankintajohtaja Sirpa Solehmainen kiittää. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon, jonka ansiosta Punaisella Ristillä on nopea valmius auttaa katastrofien uhreja niin Suomessa kuin maailmalla. Juuri nyt apua tarvitaan esimerkiksi Haitissa ja Afganistanissa. – Haitissa avun tarve on viimeisen maanjäristyksen jälkeen valtava. Sairaaloita, koteja, kouluja ja teitä tuhoutui, ja moni menetti läheisiään ja loukkaantui. Afganistanissa ihmisten elämää vaikeuttavat köyhyys, 40 vuotta jatkunut sotiminen, romahtaneet terveyspalvelut sekä ilmastonmuutoksen ja koronaepidemian vaikutukset, Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski kertoo. Kotimaassa katastrofirahaston varoilla autetaan muun muassa äkillisten onnettomuuksien uhreja ja ylläpidetään valmiutta kadonneiden etsintään ja henkisen tuen tehtäviin. KIMMO HOLOPAINEN Katastrofirahaston varoilla autetaan tällä hetkellä esimerkiksi Haitissa ja Afganistanissa. AULANKO KUTSUU PUNAISEN RISTIN VAPAAEHTOISIA! Punainen Risti järjestää 1.–3.4.2022 Hämeenlinnan Aulangolla suuren vapaaehtoistapahtuman, johon ovat tervetulleita kaikki Punaisen Ristin vapaaehtoiset. Auttajat Aulangolla -tapahtuman tarkoituksena on tarjota uusia ideoita vapaaehtoistoimintaan, kohottaa yhteishenkeä ja virkistäytyä porukalla. Ilmoittautuminen tapahtumaan jatkuu 30.11. asti – tervetuloa mukaan! Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/auttajataulangolla Ketjureaktio tuotti noin 100 000 euroa Punaisen Ristin pyöräilykampanja Ketjureaktio tuotti tänä vuonna noin 100 000 euroa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Täsmällinen tulos selviää myöhemmin, kun kaikki mukana olleet joukkueet ja työnantajat ovat tehneet lahjoituksensa. Tämän vuoden ylivoimaiseen voittoon ajoi CGI Suomi, jonka työntekijät pyöräilivät kesän mittaan huimat 118 012 kilometriä. Ketjureaktioon lahjoitusta CGI:n kilometreillä kertyi 4 720 euroa. Toiseksi eniten polki Ilmarisen joukkue (64 285 km) ja kolmanneksi Fujitsu (56 278 km). Ketjureaktion tämän vuoden uutuus oli sähköpyörien sarja, jonka ykkössijan vei Veripalvelun työpaikkaporukka 18 443 kilometrillä. Kaikkiaan Ketjureaktioon osallistui tällä kertaa 352 joukkuetta. Tekojen tiistai haastaa antamaan ja jakamaan Punainen Risti on jälleen mukana #TekojenTiistaissa 30.11. #TekojenTiistai on osa kansainvälistä #GivingTuesday-kampanjaa, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä hyviin tekoihin ja omistamaan ainakin yksi päivä antamiselle ja jakamiselle. Kuka tahansa on tervetullut "kaappaamaan" #TekojenTiistain omakseen ja tekemään siitä itsensä näköisen, eikä osallistumiseen vaadita maailmaa mullistavia tekoja. Kiitoskin on teko, samoin lupaus – tärkeintä levittää antamisen ja yhteisöllisyyden ilosanomaa. Kampanjaa vetää Suomessa Vastuullinen Lahjoittaminen ry. Lue lisää: www.tekojentiistai.org ILOISIA LIPASKERÄÄJIÄ Turussa. Nälkäpäivän katukeräyksen tulos parani edellisestä koronavuodesta. 118 452 ERI HENKILÖÄ luovutti viime vuonna verta. Yhteensä verta luovutettiin 205 792 kertaa. LÄHDE: VERIPALVELUN TOIMINTATILASTO 2020 AVM4_alkuosa.indd 5 AVM4_alkuosa.indd 5 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
6 Ristiin rastiin Ristiin rastiin TIEDEKESKUS HEUREKA avaa 20.11. uuden Katastrofien keskellä -näyttelyn, joka on esillä syyskuuhun 2023 saakka. Näyttelyä on valmisteltu kahden vuoden ajan, ja yksi Heurekan kumppaneista näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut Suomen Punainen Risti. – Punaisen Ristin asiantuntijatuki on ollut korvaamatonta näyttelyn suunnittelussa. Aivan projektin alusta asti monet vapaaehtoiset ja eri tehtävissä toimivat työntekijät ovat vastanneet kysymyksiimme, osallistuneet ideointisessioihin ja tarjonneet monin tavoin asiantuntevaa tukeaan, näyttelysuunnittelija Emmi Huhtaniemi Heurekasta kertoo. Katastrofien keskellä -näyttelyssä koetaan neljä luonnonvoimaa ja pohditaan resilienssiä eli kykyä selviytyä ja sopeutua kriiseihin. Näyttely yhdistää toiminnallista tiedekeskussisältöä kokemukselliseen taiteeseen ennennäkemättömällä tavalla. Näyttelyn kerronnassa tärkeä elementti ovat BordosArtworksin toteuttamat audiovisuaaliset videotaideteokset, joissa näyttelykävijät viedään keskelle suuria luonnonvoimia. Taideteokset ovat hyvin abstrakteja, eri elementtien voiman kuvauksia, jotka jättävät tilaa mielikuvitukselle. Näyttely sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja toiminnallinen kokemus antaa jotain uutta myös niille, joille aihe on ennestään tuttu. Suurin osa Heurekan yleisöstä on perheitä ja koululaisia, joten haastavan aiheen käsittelyyn on valittu lapsille sopiva näkökulma. Heureka tarjoaa Suomen Punaisen Ristin jäsenille 1.12.2021–31.1.2022 välisenä aikana 20 prosentin jäsenkohtaisen alennuksen pääsylipuista. Alennuslipun voi ostaa vain Heurekan lippukassalta, ei nettikaupasta. Lipulla pääsee tutustumaan Katastrofien keskellä -näyttelyn lisäksi myös muihin tiedekeskuksen näyttelyihin ja planetaarion elokuviin. Alennuksen saa tämän lehden sivulla 53 olevaa alennuskuponkia vastaan. Jäsenyyden voi osoittaa myös jäsenmaksulaskuun painetun paperisen jäsenkortin tai kännykässä näkyvän Oma Punainen Risti -profiilin avulla. PEKKA REINIKAINEN Luonnonvoimat esittäytyvät Heurekassa Katastrofien keskellä -uutuusnäyttelyn lipusta 20 prosentin alennus Punaisen Ristin jäsenille. M IR V A H E LE N IU S S A K A R I P IIP P O HEUREKASSA TUTUSTUTAAN luonnonvoimiin. Kuvassa oikean maanjäristyksen jälkiä Singatissa Nepalissa. Joko sinä olet osa avun ketjua? Punainen Risti toi Nälkäpäiväksi myyntiin uuden kampanjatuotteen, Avun ketju -heijastimen, josta saatavat tuotot ohjataan suoraan katastrofirahastoon. Heijastin tarjoaa kenelle tahansa mahdollisuuden liittyä osaksi Punaisen Ristin auttamisen ketjua lahjoittajasta avun tarvitsijalle. Samalla laadukas heijastin parantaa liikenneturvallisuutta pimenevissä illoissa. Avun ketju -heijastimia myydään S-ryhmän ruokakaupoissa ja Tokmanni-tavarataloissa vuoden loppuun asti. T IM O S A V E L A Kenestä Mestiksen Vuoden hengenpelastaja? Jääkiekon Mestis-joukkueet ja kannattajat auttavat jälleen kilpaa potilaita, kun Hengenpelastajaliiga jatkuu kaudella 2021–2022. Punaisen Ristin Veripalvelun ja Mestiksen Hengenpelastajaliigassa kiekkoväki luovuttaa verta ja kerää samalla pisteitä omalle joukkueelleen. Tähän mennessä Hengenpelastajaliiga on kerännyt potilaille apua jo yli 3 600 verenluovutuksen verran. Hengenpelastajaliigalla on oma sarjataulukko, johon joukkue kuittaa kolme pistettä jokaisesta verenluovutuksesta. Pistelasku perustuu siihen, että yhdellä luovutuskerralla voi auttaa jopa kolmea potilasta, kun luovutetusta verestä tehdään punasolu-, verihiutaleja plasmavalmisteet. Hengenpelastajaliiga järjestetään nyt kolmatta kertaa. Hallitseva, kaksinkertainen mestari on TUTO Hockey. Lue lisää: hengenpelastajaliiga.fi AVM4_alkuosa.indd 6 AVM4_alkuosa.indd 6 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
V E R IP A LV E LU Tukea syöpähoitojen ja elinsiirtojen kehittäjille SUOMEN PUNAISEN RISTIN Veripalvelu on jakanut uuden tutkimusrahastonsa ensimmäiset apurahat. Rahoitettavissa tutkimuksissa kehitetään muun muassa syöpää sairastavien ja elinsiirtopotilaiden hoitoa. Vuoden 2021 apurahat jaetaan yhdeksälle tutkimusprojektille, jotka käsittelevät soluterapian, solun ulkoisten kalvorakkuloiden ja elinsiirtojen tutkimusta. Kaikki rahoitettavat projektit tehdään Veripalvelun ulkopuolella, yliopistoissa tai sairaaloissa. Tutkimusapurahoja jaetaan yhteensä 495 000 euroa. – Veripalvelun toiminta vaatii laaja-alaista ja poikkitieteellistä osaamista. Siksi meille on tärkeää voida tukea sellaista toimintaamme liittyvää tutkimusta, jota meillä ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista itse tehdä. Tutkimusrahaston avulla edistämme toimialamme kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, Veripalvelun johtaja Pia Westman sanoo. Peräti kolme neljästä suurimmasta apurahasta liittyy soluterapiatutkimukseen, josta Veripalvelulla itselläänkin on paljon kokemusta. – Veripalvelulla on pitkä tutkimushistoria ja vahva osaamispohja elävien solujen soluvalmisteista. Esimerkiksi tähän mennessä 82 suomalaista potilasta on hoidettu Veripalvelun kehittämällä, mesenkymaalisia kantasoluja hyödyntävällä valmisteella, Veripalvelun tutkimusjohtaja Jukka Partanen kertoo. SANNA KETTUNEN Veripalvelun uuden tutkimusrahaston ensimmäiset apurahat on myönnetty. AIDS-PÄIVÄ HAASTAA ENNAKKOLUULOT Maailman aids-päivää vietetään 1. joulukuuta. Kampanja haastaa nuorisotilat ja kaikki nuorten parissa toimivat käsittelemään hiv:hen liittyviä ennakkoluuloja ja päivittämään nuorten tiedot viruksesta. Vaikka hivtartunnan hoito on kehittyneiden lääkkeiden ansiosta mullistunut varhaisvuosista, kaikkien asenteet eivät ole seuranneet perässä 2000-luvulle. Maailman terveysjärjestö WHO aloitti Maailman aids-päivän viettäminen vuonna 1988 tavoitteenaan lisätä tietoisuutta hiv:stä ja aidsista sekä kampanjoida tartuntojen ennaltaehkäisyn ja sairastuneiden oikeuksien puolesta. Anna joululahja joka vaikuttaa! Mitä lahjaksi ihmiselle, jolla on jo kaikkea? Tai jos ei olekaan ihan kaikkea, niin ei ainakaan kaipaa yhtään lisää tavaraa? Punaisen Ristin Vaikuttava lahja on lahja ihmiselle, joka sitä eniten tarvitsee. Se on lahjoitus Punaisen Ristin katastrofirahastoon tai kotimaan toiminnan tukeen, joka tehdään läheisen puolesta, lahjana hänelle. Kun ostat Vaikuttavan lahjan, saat todistukseksi sähköisen tai painetun kortin, jolla voit kertoa lahjoituksestasi sille henkilölle, jota haluat muistaa. Punaisen Ristin Vaikuttavien lahjojen valikoimasta voit valita kohteen, joka on lahjan saajan sydäntä lähinnä. Esimerkiksi 17 euron lahjoituksella Punainen Risti saa hankittua äitiyspakkauksen, joka antaa katastrofin tai konfliktin keskellä syntyvälle lapselle turvallisemman alun elämään. 60 euron lahjoitus riittää 30 lapselle antibiootteihin, jotka suojaavat heitä katastrofiolosuhteissa vaarallisilta sairauksilta. 25 euron lahjoituksella kotimaan apuun Punainen Risti puolestaan pystyy kouluttamaan uuden vapaaehtoisen ystäväksi yksinäiselle. Vaikuttava lahja sopii kaikille ikään ja sukupuoleen katsomatta, kun haluat antaa läheisellesi erilaisen, aineettoman lahjan. Hädässä olevalle lahjoitettu apu on sitäkin konkreettisempaa. Lue lisää: punaisenristinkauppa.fi Poliisihallituksen keräyslupa RA/2020/1407/9.11.2020. Ålands landskapsregering, lupa nro ÅLR 2020/9246/7.12.2020. UUSI TUTKIMUSRAHASTO tukee Veripalvelun toimialaan liittyvää tutkimusta yliopistoissa ja sairaaloissa. 1 157 NUORTA haki viime vuonna apua Nuorten turvatalolta. Verkossa tukea sai 4 977 nuorta. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2020 7 S U O M E N P U N A IN E N R IS T I AVM4_alkuosa.indd 7 AVM4_alkuosa.indd 7 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
8 PRESIDENTTI NIINISTÖ kantaa huolta lisääntyvästä kovuudesta ja julmuudesta, joka heijastuu myös humanitaariseen työhön. AVM4_alkuosa.indd 8 AVM4_alkuosa.indd 8 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
9 9 KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? Hyvät esimerkit näkyviin Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistuttaa sosiaalisen luottamuksen tärkeydestä yhteiskunnassa. Hän kannustaa myös kutsumaan maahanmuuttajia mukaan vapaaehtoistoimintaan, sillä se on parasta kotoutumisen tukea. "Paras vastalääke niihin torjuviin asenteisiin, joita maahanmuuttoon liittyy, on antaa hyvien esimerkkien näkyä”, Niinistö sanoo. Pertti Torstila tapasi Niinistön keskustellakseen auttamisesta ja vapaaehtoisuudesta kriisiytyvässä maailmassa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT PETRI MULARI P ertti Torstila nousee tuttuja portaita ylös Presidentinlinnan toiseen kerrokseen. Ennen valintaansa Suomen Punaisen Ristin puheen johtajaksi vuonna 2014 Torstila teki 44 vuoden uran ulkoministeriön palveluksessa. Tehtävät Euroopan turvallisuusja yhteistyökonferenssin ETYK in tehtävissä, suurlähettiläänä ja lopulta valtiosihteerinä tarjosivat näköalapaikan kansainväliseen politiikkaan viiden presidentin aikana. Ulkoministeriön vuosinaan Torstila ehti tehdä pitkään yhteistyötä Sauli Niinistön kanssa, ja tiet kohtasivat myös Suomen Punaisessa Ristissä, jonka suojelijana tasavallan presidentti toimii. – Siirtyminen Punaisen Ristin palvelukseen avasi silmiä niille paineille, joissa humanitaariset järjestöt kriisiytyvässä maailmassa toimivat, Torstila avaa päivän teemoja, kun tervehdykset presidentti Niinistön kanssa on vaihdettu. Torstila lainaa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n presidenttiä Peter Maureria , johon hän tutustui jo ulkoministeriössä Maurerin työskennellessä vastaavissa tehtävissä Sveitsissä. – Kysyin Maurerilta viime syksynä, mikä hänen yöuniaan juuri nyt eniten vaivaa. Hetken mietittyään hän vastasi, että ”death by a thousand cuts”, kuolema tuhannen haavan kautta, Torstila sanoo. – Minusta se kiteyttää tilanteen valitettavan hyvin. Suurin ongelma ei ole mikään yksittäinen kriisi tai katastrofi, vaan laajempi kehitys, jossa uusia ongelmia syntyy koko ajan enemmän kuin vanhoja kyetään ratkaisemaan. Humanitaarisen avun tarve kasvaa nopeasti. Avustusjärjestöt kohtaavat myös poliittista painetta. Puolueetonta avustustoimintaa suojelee kansainvälinen humanitaarinen oikeus, jonka perustan muodostavat vuoden 1949 Geneven sopimukset sekä niiden lisäpöytäkirjat. Maailmalla on kuitenkin nähty viime vuosina tilanteita, joissa humanitaarisen avun toimittaminen on estetty tai sille on asetettu ehtoja. Torstila näkee ilmassa huolestuttavia merkkejä auttamisen politisoitumisesta ja tietoisesta politisoimisesta. – Poliittisen vastakkainasettelun lisääntyessä kansainvälisen sopimusjärjestelmän annetaan rapautua, ja samalla menettävät painoarvoaan Geneven sopimukset sekä muut humanitaarisen oikeuden sopimukset. Ilman niiden tuomaa turvaa avustusjärjestöjen on hyvin vaikea toimia, Torstila kuvaa. – Tilanne pakottaa kysymään, mikä on humanitaarisen avustustyön tila tulevaisuudessa. Miten vahvistaa luottamusta ja poliittisten päättäjien tukea avustustoiminnalle, kun sitä koko ajan enemmän tarvitaan? Presidentti Niinistö on samaa mieltä perinteisen kansainvälisen järjestyksen murenemisesta. Sen sijaan humanitaarisen oikeuden perussopimusten aseman hän arvioi edelleen varsin vahvaksi. – En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi kyseenalais"Kun kovuus kukoistaa, se sulkee portteja auttamiselta." Presidentti Sauli Niinistö: AVM4_alkuosa.indd 9 AVM4_alkuosa.indd 9 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
10 tanut nimenomaisesti Geneven sopimuksia, Niinistö sanoo. – Sen sijaan yleisemmin kansainvälistä sopimusjärjestelmää on kyllä käytännön toimilla heikennetty ja myös tietoisesti kyseenalaistettu. Järjestelmää on sanottu läntisen maailman tuotteeksi, ja sen soveltuvuudesta muualle maailmaan on esitetty epäilyjä. – Geneven sopimukset ja muut humanitaarisen toiminnan sopimukset ovat tietenkin osa tätä laajempaa kehystä, mutta en ole havainnut, että avustustoiminnan tarvitsemaa tilaa, tietynlaista diplomaattista koskemattomuutta, olisi kiistetty. Ihmisyyden kunnioittaminen on vähentynyt Niinistö huomauttaa, että politiikkaa ei kannata ajatella monoliittina. Ongelmia ja niiden ratkaisuja ei luo politiikka, vaan aina ihmiset. Jotkut heistä käyttävät suurempaa valtaa kuin toiset, mutta ihmisistä kaikki on lopulta kiinni – myös se, jos asioista ei kyetä sopimaan. Kansainvälisen Punaisen Ristin ja muiden avustusjärjestöjen kohtaama paine ei ole irrallaan laajemmista kehityskuluista, vaan se on pikemminkin niiden oire. – Minusta kysymys ei ole siitä, että nimenomaan Punaista Ristiä tai yleensä humanitaarista apua vastustettaisiin, PERTTI TORSTILA teki valtiosihteerinä pitkään yhteistyötä presidentti Niinistön kanssa ennen siirtymistään Punaisen Ristin palvelukseen. AVM4_alkuosa.indd 10 AVM4_alkuosa.indd 10 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
11 vaan yleisemmästä kovuuden ja julmuuden lisääntymisestä maailmassa. Siitä meillä riittää esimerkkejä vaikka millä mitalla, ja koko ajan lisääntyvässä määrin, Niinistö pohtii. – Minä ajattelen niin, että hyvä ja paha kilpailevat tavallaan samasta tilasta ihmisten mielissä. Jos paha valtaa alaa, se vie tilaa hyvältä. Kun kovuus kukoistaa, se sulkee portteja auttamiselta. Mikä kovuudessa sitten vetää puoleensa? Onko tässä ajassa jotain, joka saa ihmiset kääntämään selkänsä myötätunnolle? "Miten löytäisimme sellaisia polkuja tulevaisuuteen, että ihmiskunnan suuri enemmistö jälleen hylkäisi kovuuden ja tuomitsisi julmuuden?" Se on niin mutkikas kysymys, että tyhjentävään vastaukseen tarvittaisiin jo viisasten kiveä. Sen kuitenkin tiedämme, että maailma ympärillämme on historiallisen epävakaa. Ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus vähenee, ja maailman väestönkasvu jatkuu. Poliittinen ilmapiiri on kireä. Niinistö muistuttaa, että vaikka lausunnot ovat kansainvälisessä politiikassa koventuneet, yksittäisten johtajien syyttäminen harvoin kantaa hedelmää. Heidän takanaan on yleensä suuri joukko ihmisiä, jotka toimivat samaan suuntaan. – Viime kädessä voimme sanoa, että ihmisyyden kunnioittaminen on vähentynyt, ja se on tietenkin valtavan vakava kehityssuunta. Se on myös kehitystä, jota ei esimerkiksi avustustoiminnalla voida parantaa. Loppujen lopuksi siihen voi vaikuttaa vain jokainen ihminen itse omalla kohdallaan. – Miten löytäisimme sellaisia polkuja tulevaisuuteen, että ihmiskunnan suuri enemmistö jälleen hylkäisi kovuuden ja tuomitsisi julmuuden? Vain sitä kautta niitä voidaan vähentää, Niinistö sanoo. Suomi suoriutui pakolaiskriisistä hyvin Asenteet ovat koventuneet viimeisten vuosien aikana myös Suomessa. Kuudelta vuodelta Punaisen Ristin johdossa Torstilan mieleen ovat jääneet erityisesti vuosien 2015–16 tapahtumat. Ilmapiiri kiristyi, kun Suomeen saapui lyhyen ajan sisällä lähes 40 000 turvapaikanhakijaa. Osa kansasta vaati äänekkäästi rajojen sulkemista turvapaikanhakijoilta, ja tulijoita ja vastaanottokeskuksia häirittiin. Vihanpurkausten kohteeksi joutui myös Suomen Punainen Risti, joka avusti viranomaisia näkyvästi turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Enemmistö suomalaisista valitsi kuitenkin maltin ja auttamisen tien. Punaiselle Ristille ilmoittautui syksyllä 2015 kahdessa viikossa 10 000 uutta vapaaehtoista, ja pakolaiskriisin keskellä järjestetty Nälkäpäivä-keräys tuotti katastrofirahastoon ennätykselliset 4,2 miljoonaa euroa. Jälkikäteen Torstila näkee pakolaiskriisin ennen kaikkea todistuksena suomalaisten hiljaisen enemmistön halusta auttaa. Samaan aikaan se oli arvokas muistutus siitä, että keskinäisriippuvuuden maailmassa kriisit tulevat lopulta myös meidän kotiovellemme, tahdoimme sitä tai emme. – Auttamalla maailmalla me autamme lopulta myös itseämme. Me Punaisessa Ristissä ajattelemme, että hädänalaisten auttaminen on inhimillinen velvollisuus, mutta ilmassa on toisenlaistakin henkeä. Varsinkin turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien auttaminen herättää vastustusta, Torstila sanoo. Niinistön mielestä Suomi on ajoittaisista tunnekuohuista huolimatta edelleen varsin auttavainen maa. Suomalaisten suuri enemmistö vierastaa kaikenlaista ääriajattelua. – En usko, että suomalaisten asenteet ovat suuresti muutKÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? AVM4_alkuosa.indd 11 AVM4_alkuosa.indd 11 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
12 tuneet. Harvoin meillä kuulee kenenkään sanovan, että hädässä olevaa ei pidä auttaa, ja ainakin minun mittareillani ihminen on hädänalainen, kun hän hakee turvapaikkaa ja sen perustellusti saa. Sen sijaan sellaista olen havainnut enemmän, että suhtaudutaan hyvin kriittisesti tulijoiden perusteisiin hakea turvapaikkaa, Niinistö sanoo. – Meillä ei ole aikaisemmin ollut samanlaista laukaisevaa tekijää kuin lähes 40 000 ihmisen saapuminen vuosina 2015–2016. Siitä huolimatta pystyimme käsittelemään heidän asiansa. Käsittelyn yhteydessä osoittautui, että valtaosa tuolloin jätetyistä turvapaikkahakemuksista ei täyttänyt turvapaikan saannin ehtoja. Jokaisen hakijan asia kuitenkin käsiteltiin. Se oli kokonaisuutena aika ainutlaatuinen suoritus. Lisäksi samaan aikaan turvapaikanhakijoita virtasi Venäjän kautta, missä nähtiin muitakin piirteitä kuin turvapaikanhaku. Lisää maahanmuuttajia mukaan yhdistys toimintaan Noin neljännes vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijoista on sittemmin saanut Suomesta turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen perusteella. Heillä, kuten tuhansilla muillakin ulkomailta Suomeen muuttaneilla, edessä on sopeutuminen Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Vieraassa kulttuurissa riittää totuttelemista, kielen oppiminen tuottaa päänvaivaa, ja työllistyminen voi vaatia uuden ammatin opiskelua. Vaikka käytännön asiat olisivat kunnossa, moni maahanmuuttaja kertoo silti kokevansa ulkopuolisuuden tunnetta. Kaukaiseen maahan ja kulttuuriin sopeutuminen vaatii väistämättä aikaa ja työtä. Sitä voidaan tukea monin tavoin, mutta yhtä tärkeää on tulijan oma tahto integroitua. – Olen tuntenut hiukan huolta siitä, miten paljon meillä puhutaan kotouttamisesta ja sen epäonnistumisesta, kun jotain ongelmia ilmenee. Minusta tässä näkyy vähän sellainen perisuomalainen ajatus, että kaikesta huolehditaan ylhäältä alaspäin, viranomaistoimin. Itse haluaisin yhtä usein käyttää sanaa kotoutuminen. Kotouttamisesta puhuttaessa myös avun saajalla on vastuu auttaa itseään. Meidän pitäisi enemmän rohkaista ja luoda tilaa ihmisestä itsestään lähtevälle tahdolle kotoutua, Niinistö pohtii. Torstila huomauttaa, että kotoutumiseen tarvitaan kohtaamista, arkista vuorovaikutusta vasta maahan muuttaneiden ja kantaväestön välillä. Yhden erinomaisen väylän sille voi tarjota yhdistysja järjestötoiminta – esimerkiksi Punaisessa Ristissä. – Aivan varmasti. Toiseen kulttuuriin kotoutuminen on vaikeaa meille suomalaisillekin, ja mitä etäämmälle omasta kulttuurista mennään, sitä vaikeampaa se on. Maahanmuuttajien kutsuminen mukaan vapaaehtoistyöhön on erittäin kannatettava tavoite. Se on juuri sellaista mukaan ottamista ja mahdollisuuksien tarjoamista, joka on tehokkainta kotoutumisen tukea, Niinistö kannustaa. – Mitä sitten tulee näihin torjuviin tai jopa vihamielisiin asenteisiin, joita maahanmuuttoon liittyy, paras vastalääke niihin on antaa hyvien esimerkkien näkyä. Paras käyntikortti maahanmuuttajalle ovat tarinat onnistuneesta kotoutumisesta, tavallisista ihmisistä, jotka hoitavat hyvin työnsä, perheensä ja kenties siinä sivussa pitävät huolta muistakin, esimerkiksi juuri vapaaehtoistoiminnan kautta. Tällaiset positiiviset tarinat jäävät helposti vähemmälle huomiolle varsinkin isommilla paikkakunnilla, joilla ihmiset eivät enää tunne toisiaan ja naapureitaan. Ilmastonmuutos on pakko onnistua pysäyttämään Punaisen Ristin kansainvälinen liitto IFRC arvioi viime vuonna Maailman katastrofiraportissa , että sään ja ilmaston ilmiöistä johtuvat katastrofit ovat viimeisen vuosikymmenen aikana vaatineet yli 400 000 ihmisen hengen ja vaikuttaneet noin 1,7 miljardin ihmisen elämään. Ilmastonmuutos on aikamme jättiläishaaste, jonka vaikutukset ulottuvat käytännössä kaikille ihmiselämän alueille. Synkimpien ennusteiden mukaan lisääntyvät sään ääri-ilmiöt johtavat laajoilla alueilla ruokaja vesipulaan. Samaan aikaan useita väkirikkaita seutuja uhkaa kuumeneminen käytännössä elinkelvottomiksi. Tällainen kehitys "Kilpailussa ilmastopäästöjen vähentämiseksi on helppo kirittää kumpaakin osapuolta, koska asia on erittäin merkittävä meille kaikille." ONNISTUMINEN ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä on presidentti Niinistön mukaan kohtalonkysymys koko ihmiskunnalle. AVM4_alkuosa.indd 12 AVM4_alkuosa.indd 12 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
13 synnyttää tulevina vuosikymmeninä miltei väistämättä myös konflikteja ja pakolaisuutta. – Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on kuvannut ilmastonmuutosta eksistentiaaliseksi uhkaksi ihmiskunnalle. Onko se osuva kuvaus? Torstila kysyy. – Ehdottomasti. En näe siihen muuta lääkettä kuin sen, että ilmastonmuutos onnistutaan pysäyttämään. Ellei siinä onnistuta, väistämättä esimerkiksi suuri määrä väkeä joutuu liikkeelle. Ei kukaan jää paikoilleen ilman elämisen edellytyksiä, Niinistö sanoo. – Miten hyvin me onnistumme ilmastonmuutosta torjumaan, se on sitten toinen asia. Moni näkee siinä kysymysmerkkejä, aivan aiheellisesti. Ehkä tällä hetkellä on jälleen vähän enemmän syytä toiveikkuuteen. Lupauksia herättävät ennen kaikkea Kiinan muuttunut suhtautuminen ilmastokysymyksiin sekä Yhdysvaltojen liittyminen takaisin Pariisin sopimukseen. Niinistö näkee ilmassa orastavia merkkejä jopa suurvaltojen kilpajuoksusta ilmastopäästöjen vähentämiseksi. – Siinä kilpailussa on helppo kirittää kumpaakin osapuolta, koska asia on erittäin merkittävä meille kaikille. Vapaaehtoistoiminta vahvistaa koko yhteiskuntaa Kotimaassa Suomen Punainen Risti on viranomaisille tuttu yhteistyökumppani, joka tukee viranomaisia muun muassa erilaisissa avustusja pelastustehtävissä, äkillisissä kriisitilanteissa sekä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotossa. Torstilan mukaan Punaisella Ristillä on vahva asema osana suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvalmiutta. Yhteistyö on pääosin sujuvaa, mutta rajanveto viranomaisille ja kolmannelle sektorille kuuluvien tehtävien välillä ei ole aina täysin ongelmatonta. – Kansalaisyhteiskunta toimii viranomaisen tukena, mutta ei voi korvata sitä. Huolena on, että resurssien vähentyessä viranomaisille kuuluvia vastuita huomaamatta valuu kansalaisyhteiskunnan harteille, Torstila sanoo. Siinä missä viranomainen toimii usein kovassa aikataulupaineessa, vapaaehtoinen voi täydentää työtä antamalla aikaansa, kuuntelemalla – olemalla läsnä. Yksinkertaisia asioita, mutta monessa tilanteessa erittäin arvokkaita. – Ilman muuta. Olen joskus itsekin sanonut, että vaikka viranomainen tekisi miten hyvää työtä, viranomainen ei silti ole koskaan ystävä, vaan määritelmän mukaan viranomainen, Niinistö sanoo. – Minä ajattelen niin, että kun yhteisö ajautuu kriisiin, on aina äärimmäisen arvokasta, että yhteisössä on jäseniä, joilla on kykyä ja osaamista toimia kriisitilanteessa. Tämä pätee kaikkiin yhteisöihin pienimmistä suurimpiin: perheeseen, taloyhtiöön ja kokonaiseen kansakuntaan. – Kun meillä on järjestöjä kuten Punainen Risti, jotka jo etukäteen tunnistavat riskejä, varautuvat ja kouluttautuvat niitä varten, meillä on valmiina suuri määrä ihmisiä, joilla on kykyä toimia kriisitilanteessa. Niinistö rinnastaa tässä suhteessa Punaisen Ristin maanpuolustusjärjestöihin. – Maanpuolustuksen puolella olen aina pyrkinyt korostamaan sitä, miten tärkeää on pitää yhteyttä reserviläisiin. Tämä on pohjimmiltaan sama asia. Kriisitilanne on kriisitilanne, oli se sitten maanpuolustuksellinen tai muunlainen kriisi. On erittäin tärkeää, että aktiivisia ihmisiä motivoidaan ja että he tietävät, että heidän toimintaansa arvostetaan. Yhteiskunnallista luottamusta kannattaa vaalia Torstilan kokemuksen mukaan suomalaiset heräävät auttamaan etenkin tiukassa paikassa. – Se nähtiin pakolaiskriisissä vuonna 2015, ja jälleen koronan yhteydessä, kun valtava määrä uusia ihmisiä ilmoittautui vapaaehtoisiksi auttamaan viranomaisia esimerkiksi ruokaja lääkejakelussa sekä rokotusjärjestelyissä, Torstila kertoo. – Se on todella hienoa kuulla, Niinistö sanoo. – Tuosta muistuu mieleeni tapaus, joka sopii hyvin tähän yhteyteen. Joskus valtiovarainministeriaikana päädyin selvittelemään amerikkalaisen ja suomalaisen hyväntekeväisyysjärjestelmän eroavaisuuksia. Joku haukkui silloin suomalaisia, että me olemme niin pihejä, ettei meiltä mitään apua tule. Kun asiaa sitten selvitettiin lisää, kävi ilmi, että amerikkalaiset kyllä lahjoittavat enemmän, mutta suomalaisten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan oli amerikkalaisiin verrattuna aivan ylivertaista. Toki rahan lahjoittaminenkin on arvokasta, mutta fyysinen osallistuminen on meihin verrattuna todella vähäistä. Suomea on sanottu myös luottamusyhteiskunnaksi. Luottamuksemme niin viranomaisiin kuin toinen toisiimme on ollut kansainvälisesti verrattuna jopa poikkeuksellisen korkealla tasolla. – Toisaalta näyttää siltä, että jakolinjat ovat syvenemässä. Olemmeko me enää luottamusyhteiskunta? Torstila kysyy. – Millä keinoin sosiaalista luottamusta voisi vahvistaa, ja millainen rooli puolueettomalla Punaisella Ristillä tässä arvokeskustelussa voisi olla? – Riippuu tietysti siitä, millaisista arvoista puhutaan. Meillä ihmisillä on erilaisia arvoja, ja niiden pohjalta moni asia saattaa näyttäytyä yhteiskunnallisena tai poliittisena kysymyksenä. Tärkeää on kunnioittaa ja kuunnella myös niitä ihmisiä, jotka ovat kanssamme eri mieltä, Niinistö sanoo. – Toisaalta sosiaalinen luottamus itsessään on asia, jota en pysty mitenkään näkemään poliittisena kysymyksenä. Luottamus ylipäätään on aivan keskeistä. – Olen joskus puhunut yksilön yhteiskuntasopimuksesta. Tarkoitan sillä sitä, että jokaisella yksilöllä pitää olla oikeus voida luottaa siihen, että kun tekee kykyjensä mukaan parhaansa oman elämänsä ja yhteiskunnan hyväksi, niin jos omat kyvyt ja voimat jostain syystä loppuvat, esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi, niin yhteiskunta pitää huolta. Minusta se on ”fair play”, reilu peli. Sellainen luottamus meillä pitäisi aina olla. Sellaista kunnioitusta ja luottamusta toinen toisiimme toivoo myös Suomen Punainen Risti. ? Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Pertti Torstilan keskustelu on osa sarjaa, jossa Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana 2014–2020 toiminut Torstila keskustelee suomalaisten vaikuttajien kanssa ajankohtaisista humanitaarisista teemoista. Sarja julkaistaan erillisenä teoksena tänä syksynä. "Sosiaalinen luottamus on asia, jota en pysty mitenkään näkemään poliittisena kysymyksenä." AVM4_alkuosa.indd 13 AVM4_alkuosa.indd 13 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
K anna minut kotiin, hiljainen ääni pyytää kreoliksi Ranskan Punaisen Ristin lääkäriltä Aleth Innocentilta . Poika istuu sairaalasängyllä. Pienet sormet puristuvat lääkärin käden ympärille, kasvot rutistuvat jännityksestä. Jameslee Thermitus käy Punaisen Ristin kenttäsairaalassa joka toinen päivä, koska kirurgista hoitoa vaativa avohaava pitää puhdistaa riittävän usein. Puhdistaminen kirvelee, mutta lääkäri pitää poikaa kädestä. Jameslee tuotiin sairaalaan melkein heti, kun ensimmäiset toiminnot oli avattu Punaisen Ristin kenttäsairaalassa Les Cayes’n kaupungissa Haitin etelärannikolla. Jamesleen jalka murtui maanjäristyksessä elokuussa, mutta pojalla ei ole tapahtumista tarkkoja muistikuvia. – Jotain putosi päälleni, ja jalkaan sattui, hän sanoo. Jamesleen jalka oli kipsattu varpaista reiteen asti heti järistyksen jälkeen. Kun Jameslee tuli kenttäsairaalaan, kirurgi Lotta Purola avasi kipsin, jonka alta paljastui pahaksi äitynyt avohaava. – Maanjäristyksen jälkeen sairaanhoito oli kaaoksessa, eikä jatkohoitosuunnitelmia tehty. Jamesleen haavaa ei ole hoidettu kipsin alla moneen viikkoon. Siksi se oli päässyt niin pahaan kuntoon, Purola kertoo. Jameslee asuu sukulaistensa kanssa viereisen urheilukentän alueella, jonne noin 150 perhettä on kyhännyt majansa. Punaisen Ristin kenttäsairaala päätettiin perustaa kentän viereen. Pojasta tuli sairaalan vakiokasvo, mikä voisi normaalitilanteessa tuntua 11-vuotiaasta pojasta kurjalta. Katastrofin jälkeen poikaa eivät kuitenkaan sairaalavierailut har14 "Sairaalateltta ei voi romahtaa päällemme" Punainen Risti lähetti Haitiin maanjäristyksen jälkeen kenttäsairaalan, jossa tehdään nyt päivittäin pieniä ihmeitä suuren onnettomuuden keskellä. TEKSTI JA KUVAT TIINA LEINONEN JAMESLEE THERMITUKSEN syvää haavaa on hoidettu kenttäsairaalassa viikkoja. Lääkäri Aleth Innocenti kantaa pojan perheensä luokse. AVM4_alkuosa.indd 14 AVM4_alkuosa.indd 14 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
15 KÄÄNNÄ ? "Potilaita jouduttiin hoitamaan lattioilla." mita, päinvastoin. Hän nauttii saamastaan huomiosta, ja pojan hymy piristää lääkärien ja hoitajien työpäiviä. Punaisen Ristin kenttäsairaala pystytettiin Les Cayes’hin, koska täällä lauantaiaamuna 14. elokuuta iskenyt maanjäristys runteli koteja rajuimmin. 130 000 rakennusta tuhoutui ja 35 000 ihmistä on suojan ja avun tarpeessa. Teiden varsilla näkyy ehjiäkin rakennuksia, mutta asukkaat eivät uskalla yöpyä niissä. Rakenteissa voi olla piileviä vaurioita, eikä mikään takaa, että talo pysyy pystyssä myös seuraavassa tärinässä. Monet paikalliset asukkaat ja Punaisen Ristin työntekijät kertovat pelkäävänsä edelleen jälkijäristyksiä. Vaikka järistyksestä on aikaa jo pari kuukautta, kaikki asukkaat eivät vieläkään uskalla palata kotiin. Lääkärikin sai pelätä Kenttäsairaalassa työskentelevä paikallinen lääkäri Charles Adelin oli maanjäristyksen iskiessä juuri valmistelemassa lähtöä ulkomaankomennukselle. Järistys kuitenkin muutti suunnitelmat. Adelin tarkasti, että omalla perheellä oli kaikki kunnossa, ja kiirehti Les Cayes’n suurimpaan sairaalaan. Hän tiesi, että siellä häntä tarvittiin eniten. Sairaalaan oli alkanut tulvia potilaita satojen ihmisten aaltoina heti, kun maa jalkojen alla oli rauhoittunut. – Jouduin hoitamaan potilaita lattioilla, koska muualla ei ollut tilaa. Hoidettavia oli aivan liikaa. Samalla yritimme siivota tuhon jälkiä, että saisimme lisää tilaa, Adelin kertoo. Vain kaksi lääkäriä oli tullut töihin sairaalaan. Muut Adelinin kollegat olivat joko loukkaantuneet itse tai menettäneet perheenjäseniään tai kotinsa. He olivat katastrofista lamaantuneita. Myös Adelin oli peloissaan kaaoksen keskellä. – En uskaltanut lähteä sairaalasta kotiin, koska pelkäsin väkijoukon hermostuvan. Ihmiset vaativat minua auttamaan läheisiään, vaikka monille ei ollut enää mitään tehtävissä. Myös julkinen sairaala kärsi järistyksessä vaurioita, ja Les Cayes’n alueen tärkein yksityissairaala tuhoutui. Kaupungin sairaalat ovat normaalioloissakin ylikuormittuneita, ja katastrofin keskellä tilanne on vielä monin verroin pahempi. Punaisen Ristin kenttäsairaala tuntuu Adelinista turvalliselta paikalta. – Teltta ei ainakaan romahda päälle, ja täällä on välineet ja lääkkeet, joilla hoitaa potilaita, hän toteaa. Adelin työskenteli kenttäsairaalassa myös runsaat 10 vuotta sitten, kun Haitin pääkaupunkiin Port-au-Princeen osui tuhoisa maanjäristys. Hän on tyytyväinen, että Punaisen Ristin kenttäsairaala saatiin jälleen Haitiin, jonka väestöstä suurella osalla ei olisi muuten pääsyä terveydenhuoltoon. Julkisessa sairaalassa käyntikin voi maksaa 100–200 dollaria, vaikka suurin osa paikallisista joutuu tulemaan toimeen noin dollarilla päivässä. – Synnytys maksaa 20–200 dollaria. Haitissa raskau1 Anestesialääkäri Charles Adelinille (kesk.) kenttäsairaala on tuttu työympäristö. Hän työskenteli Punaisen Ristin sairaalassa myös vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. 2 Röntgenhoitaja Anu Kuoppala esittelee työtään sairaalaan tutustumaan kutsutuille paikallisille. 3 Kenttäsairaalan johtaja Johanna Arvo puhuu kansainväliselle henkilökunnalle työkavereiden tasa-arvoisesta kohtelusta ja Punaisen Ristin periaatteista. 4 Hoitaja Vodeline Francoise hoitaa ensimmäistä potilastaan vasta avatulla osastolla. 1 2 4 3 AVM4_alkuosa.indd 15 AVM4_alkuosa.indd 15 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
16 den ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin liittyvät kuolemat ovat yleisempiä kuin missään muualla läntisellä pallonpuoliskolla, Adelin sanoo. Punaisen Ristin sairaalassa hoito ja lääkkeet ovat potilaille maksuttomia. Hyvä paikka syntyä Sairaalapedillä tuhisee vastasyntynyt vauva tippaletku käsivarressaan. Vanhemmat kertovat ylpeinä, että lapsi on ensimmäinen. Äiti Petit-Frere Miguelange pukee lapselle Suomessa virkatun sinisen myssyn. Pariskunta kertoo haluavansa toisenkin lapsen. Kenttäsairaalan synnytysosastolla, katastrofin keskellä, asiat ovat harvoin näin onnellisesti. Lapsi ei aina ole toivottu, koska jälkikasvua on liikaa, raskaus on saanut alkunsa väkivaltaisesti tai lapsi on kuollut kohdussa. Gynekologi Sari Silventoinen oli töissä kenttäsairaalan synnytysosastolla Haitissa myös vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. Silloin kenttäsairaalassa tehtiin paljon raskauden keskeytyksiä. – Naiset eivät halunneet saada lasta tilanteessa, jossa koko elämä on romahtanut ympäriltä, hän kertoo. Vaikka moni jäi kodittomaksi myös Les Cayes’ssa, naiset eivät ole täällä halunneet keskeyttää raskauksiaan. Psykososiaalista tukea tarvitaan kuitenkin aina katastrofin jälkeen. Kenttäsairaalasta apua hakevat kärsivät usein stressistä. Heidät ohjataan henkisen tuen telttaan. – Kotinsa lisäksi moni on menettänyt perheenjäseniään ja kärsii posttraumaattisista oireista. He tuntevat toivottomuutta eivätkä pysty huolehtimaan esimerkiksi syömisestä, kertoo psykososiaalisen tuen avustustyöntekijä Saara Pihlaja . – Me kuuntelemme ja keskustelemme potilaiden kanssa ja yritämme löytää ratkaisuja, joilla pääsisi yli katastrofista ja elämässä eteenpäin, Pihlaja kuvaa työtään. Tutkimusten mukaan myös väkivalta lisääntyy katastrofien yhteydessä. Aivan Punaisen Ristin sairaalan lähellä toimii paikallinen naisten yhdistys, josta väkivallan kohteeksi joutuneet naiset voivat hakea apua. Punainen Risti tekee yhdistyksen kanssa tiivistä yhteistyötä. Puheenjohtaja Rosel Rachel kertoo naapuruston kuulumisia. Päivittäin joku kertoo kokeneensa väkivaltaa. – Moni pelkää puolisoaan, eikä uskalla mennä sairaalaan, josta saisi lääkärin lausunnon rikosilmoituksen tueksi. Työntekijämme rohkaisevat naisia hakemaan apua, hän sanoo. Edellisenä päivänä kenttäsairaalassa synnyttänyt nainen toipuu yhä osastolla vauvansa kanssa. Hänellä on tukenaan ystävä, jolta riittää lämpöä ja apua myös muille osastolla lepääville tuoreille äideille. Pyykkiä ja puutarhanhoitoa Sinisen sairaalapyykin sijasta narulla keikkuu kulahtaneita sortseja ja t-paitoja. Tänä sunnuntaina avustustyöntekijät saavat pestä omia vaatteitaan sairaalan takapihalla. Kenttäsairaala on kuin oma kylänsä Les Cayes’n kaupungissa. Sairaalatelttojen lisäksi alueella on suihkut, keittiö, pyykkitupa ja vaikka mitä muuta tarpeellista. Sekä tietenkin oma nettiyhteys. Kaikesta huolimatta tekniikasta vastaava avustustyöntekijä Marcel McIntyre onnistuu yllättämään. – Katso tätä! Olemme teknikkojen kanssa istuttaneet sairaalalle puutarhan. Kun potilaat odottavat vuoroaan, he voivat samalla katsella istutuksia. Keskimmäisenä kasvaa palmu, joka symbolisoi Haitia. Puutarha kuvaa toipumista ja toivoa, kanadalainen McIntyre esittelee ylpeänä. Kokenut avustustyöntekijä on tänään hyvällä tuulella. Kaikki toimii kuten pitää. Kaikkein hienoin hetki oli kuitenkin se, kun ensimmäisinä sairaalaa rakentamaan saapuneet avustustyöntekijät pääsivät nostamaan Punaisen Ristin lipun liehumaan sairaala-alueen yläpuolelle. – Se on merkki, joka näkyy kauas ja kertoo, että me olemme paikalla ja autamme. ? "Rohkaisemme naisia hakemaan apua." KENTTÄSAIRAALASSA SYNTYVÄT vauvat saavat päähänsä Suomessa neulotun pipon. Rose Darline saa kotiin lähtiessään myös äitiyspakkauksen vauvalleen. AVM4_alkuosa.indd 16 AVM4_alkuosa.indd 16 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
17 Tavoitteet ohjaavat toimintaa Muuttuvat tarpeet ja olosuhteet haastavat myös Punaisen Ristin arvioimaan uudestaan sisältöjä ja rakenteita. ”OLKAAMME ILOISIA, että olemme voineet olla yhdessä tänään.” Näillä sanoilla aloitti Punaisen Ristin Satakunnan piirin puheenjohtaja Marju Sjösten joitakin viikkoja sitten Ikaalisissa pidetyn vapaaehtoistoiminnan viikonloppuseminaarin. ”Vihdoinkin voimme kokoustaa läsnäolevina”, totesi myös Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Kari Sarkkinen vuosi kokouksen avauspuheenvuoronsa aluksi. Puolitoista vuotta olemme joutuneet mukautumaan vallitseviin olosuhteisiin vapaaehtoistyön kaikissa muodoissa, koulutuksissa ja kokouksissa. Minäkin olen vasta äsken päässyt vihdoin tapaamaan piirien väkeä kasvoista kasvoihin. Sanonta kuuluu, että vasta jälkeenpäin ymmärtää, mitä on jäänyt paitsi. Se on tässä yhteydessä totta. Ilman yhteistä tilaa ei synny keskustelua, ideoita, yhdessäolon iloa. Tiedämme nyt koronan vaikutuksista laajemminkin. Erityisesti ikäihmisten yksinäisyys on ollut suurta ja lohdutonta. Tunnemme ne vaikutukset, jotka koronalla on ollut nuoriin. Sosiaalinen ympäristö on ollut liian kauan jumissa. Entä ne lapset, jotka ovat syntyneet korona-aikaan ja kasvaneet aiempaa kapeammassa lähipiirissä? Päivähoidon maailma voi tuntua aluksi vieraalta, mutta kaivattu sitä on. PUNAINEN RISTI toimii kansallisesti ja kansainvälisesti parhaiten lähellä avun tarvitsijoita, osastoissa ja paikallisyhteisöissä. Osastojen merkitystä ei voi kyllin korostaa. Jo toimintalinjauksemme ensimmäinen päätavoite on, että apu löytyy läheltä. Toinen edellyttää, että kaikki ovat mukana. Jos työmme ei ole paikallista, miten voimme edes tietää, ovatko kaikki mukana? Paikallisuus ja yhteistyö muiden paikallisten toimijoiden, järjestöjen ja kunnan kanssa auttaa pitämään mukana kaikki – tai edes lähes kaikki. Perustehtävämme on kunnossa, ja olemme siihen vahvasti sitoutuneita. Järjestöllämme on kuitenkin kaiken aikaa vastattavana uusia kysymyksiä, isoja ja pieniä. Emme voi sammaloitua työmme sisältöihin, toimintatapoihin ja rakenteisiin. Yksi kysymys on, miten saamme viestiämme muovattua niin, että Punainen Risti alkaa tuntua omalta järjestöltä myös nuorista. Me emme tarvitse ”herrahissiä”, me tarvitsemme ”nuorten hissin”. Autetaan kaikilla keinoin nuoria pääsemään mukaan toimintaan, kutsutaan heitä mukaan somessa, viestitään ja ankkuroidaan nuoret päätöksentekoon, mitä tahansa! Tässä asiassa me tarvitsemme syvällistä pohdintaa jokaisessa osastossa, piirissä ja hallituksessa. MUITA ISOJA asioita ovat, miten vakautamme järjestön talouden, miten sujuvoitamme hallintoamme, ja miten hyödynnämme digitalisaatiota viestinnässä uusien ja vanhojen vapaaehtoisten kanssa. Sisältöjen osalta isoja asioita ovat yksinäisyys ja mielenter veys. Sosiaalisen tuen uudet muodot ovat tarpeen. Uusia toimijoita tarvitsemme muun muassa valmiustehtäviin ja ystävätoimintaan. Kokonaisuutta pitää aina tarkastella toiminnan tavoitteiden näkökulmasta. Ykseys on yksi periaatteistamme. Osastot tuovat auttamistyöhön paikallisuuden ja oman alueensa erityispiirteet, piirit vastaavat laajemman alueen toiminnan suunnittelusta ja toimeenpanosta, ja keskustoimisto huolehtii kansallisista ja kansainvälisistä kysymyksistä ja hallinnosta piirejä ja osastoja tukien. Tärkeää on, että suuri yleisö näkee meidät kaikki yhtenä Punaisena Ristinä. TOIMINTAYMPÄRISTÖMME ON kovassa muutoksessa. Se asettaa meillekin paineita rakenteidemme tarkasteluun. Kuntien määrä on vähentynyt, ja se heijastuu myös Punaisen Ristin osastoihin. Osastoja on yhdistynyt uusien kuntien kokoisiksi, mutta joillakin paikkakunnilla on jääty kokonaan ilman toimivaa osastoa, kun väkeä on ollut vaikea löytää pitkäkestoiseen yhdistystoimintaan. Mikä on sote-uudistuksen synnyttämien uusien hyvinvointialueiden merkitys Punaiselle Ristille? Siitä meidän täytyy keskustella järjestön kaikilla tasoilla, ja tässä arvioinnissa on pidettävä mielessä toiminnan saavutettavuuden ensisijaisuus ja yhteistyön mahdollisuudet. ? Kolumni Elli Aaltonen Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Elli Aaltonen (vas.), Paula Ilén ja Marju Sjösten pääsivät vihdoin ideoimaan ihan kasvokkain. . AVM4_alkuosa.indd 17 AVM4_alkuosa.indd 17 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
Toivon lähettiläs Vielä 2010-luvun puolivälissä päihdeongelmainen Mika Törrö kulki Joensuun kaduilla ilman asuntoa. Nyt kaksimetrinen jätti on nelinkertainen Suomen vahvin mies, joka omalla esimerkillään tuo asunnottomille toivoa paremmasta. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ TÄÄLLÄ KOHENNETTIIN aamupäivisin oloa mustaherukkaviinillä. Sitten joku sai kuningasidean, mitä konnankoukkuja lähdettäisiin sinä päivänä tekemään. Tärkeintä oli saada lisää viinaa tai huumeita, Törrö muistelee aiempaa elämäänsä tutun rappukäytävän edessä. 18 AVM4_alkuosa.indd 18 AVM4_alkuosa.indd 18 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
19 S yyssade vihmoo Mika Törrön kasvoille Joensuun torin kulmalla. Samassa paikassa poliisit ottivat hänet kiinni vuonna 2015 viimeisen kerran. – He antoivat minun juoda viimeisen kaljani, kun tiesivät, että tulossa oli pitkä tuomio, Törrö muistelee asunnottomuuden ja päihteiden värittämää arkeaan Joensuun keskustassa. Tuo vankilareissu merkitsi muutosta Törrön elämässä. Hän pääsi kuiville päihdekierteestään, sai oman kodin sekä uudenlaisen otteen elämästään. Samalla raamikas Törrö aloitti voimamiesurheilun. Viidessä vuodessa voimamieskilpailuissa nimeä ”El Toro” kantava, yli kaksimetrinen jättiläinen on treenannut itsensä Suomen vahvimmaksi mieheksi. Nyt hän elää harjoittelun sekä voimamieskilpailujen rytmittämää elämäänsä onnellisena. – Ensimmäisenä tulee mieleen kiitollisuus, kun mietin, millainen olo silloin oli henkisesti ja fyysisesti. Silloin en uskonut edes olevan mahdollista päästä tällaiseen olotilaan, mikä minulla on nyt. Siihen tarvittiin se, että lopetin päihteet. Tuntuu uskomattomalta. Neljänä perättäisenä vuonna Suomen vahvimmaksi mieheksi yltänyt kontiolahtelainen ei mielellään muistele päihteiden ja muun rikollisuuden värittämiä vuosiaan. – Siinä ei ollut mitään hienoa. Mutta kun muistat, millaista elämä oli silloin, et halua ottaa ensimmäistä ryyppyä, koska tiedät, mihin se johtaa. Syksyn pimeys pahinta Raitistumisensa jälkeen Törröstä on tullut tuttu kasvo asunnottomien ja päihderiippuvaisten tapahtumissa. On tullut aika auttaa muita. – Kun raitistuin, päihdekuntoutuksen myönteiset esimerkit olivat tärkeitä. Niiden kautta kasvoi usko siihen, että minäkin voin selviytyä. Tänäkin vuonna Törrö osallistui yhdessä Punaisen Ristin, viranomaisten, seurakuntien ja lukuisten muiden yhdistysten kanssa Asunnottomien yö -tapahtumaan Joensuussa. – Nyt kun minulla on mahdollisuus antaa kasvot asunnottomuudelle, addiktiolle ja alkoholismille, olen mielelläni mukana. Ehkä se auttaa siinä, että joku muukin pääsisi tekemään elämänmuutoksen. Tiedän, että se ei ole helppoa, mutta mahdollista se on. Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Törrö sanoo, että asunnottomuus oli raskasta ympäri vuoden, mutta erityisesti syksy tukahdutti toivoa. – Lämpimän kesän jälkeen pimeys oli pahinta, masentavaa selviytymistä päivästä toiseen. Aamuyhdeksän aikaan keräännyimme bussipysäkeille, "Myönteiset esimerkit ovat tärkeitä." ASUNNOTTOMIEN YÖN tapahtumassa Joensuussa oli tarjolla mahdollisuus hiusten leikkuuseen. TÄYTETYT SÄMPYLÄT, kananmuna ja pekoni kuuluivat asunnottomille tarjottuun aamupalaan. REPPUIHIN PAKATTIIN lämmintä vaatetta ja ruokatarvikkeita. Pakkaamassa Joensuun osaston puheenjohtaja Kari Helotie. KÄÄNNÄ ? AVM4_alkuosa.indd 19 AVM4_alkuosa.indd 19 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21
20 Pakohuonepeli tuo asunnot tomuuden iholle A mmattioppilaitos Riverian nuorisoja yhteisöohjaajaopiskelijat ideoivat asunnottomien yön yhteyteen Ulos asunnottomuudesta -pakohuonepelin. Tavoitteena oli tuoda asunnottomuus lähelle kansalaisia ja konkretisoida asunnottomien arkea. – Pohdittiin sitä, miten eriarvoisuus ja syrjäytyminen näyttäytyvät yhteiskunnassa. Lisäksi yhdellä opiskelijoistamme on henkilökohtaista kokemusta asunnottomuudesta. Siitä ajatus lähti, sanoo ryhmän opettaja Terhi Halonen. Pelissä pelaajat hakivat luokkahuoneeseen kätkettyjä vinkkejä, joiden avulla he pääsisivät pois pakohuoneesta ja löytäisivät itselleen asunnon. Jykevään, 1920-luvulta peräisin olevaan rakennukseen tehty pakohuonepeli johdatteli pelaajia asunnottomuuden maailmaan jo porraskäytävässä. Kivutessaan neljänteen kerrokseen pelaajat saivat asunnottomuuden uhan alla elävän Maijan roolin. Viimeisessä kerroksessa Maija saa lopulta häädön asunnostaan. Sen jälkeen Maijan tie kulkee Poste restante -osoitteenmuutosilmoituksen tekemisestä muiden asunnottomien kohtaamiseen ja heiltä avun pyytämiseen. Välillä pelaajat keräävät tyhjiä pulloja, jotka palauttamalla he saavat rahaa soittaakseen sosiaalivirkailijalle. – Jos ihminen joutuu asunnottomaksi, niin ei hän todellakaan tiedä, miten siitä selviää: mitä pitää tehdä, miten sinua kohdellaan ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun ei ole kattoa pään päällä, Halonen sanoo. ostoskeskuksiin ja rappukäytäviin. Ikinä ei tiennyt, minne päätyy seuraavaksi yöksi. Puhuminen voi pelastaa Päihdehuoltopalvelujen päivätoimintaa järjestävän Joensuun Siniristi ry:n tiloissa käy leppoisa puheensorina. Ilmassa vilahtelevat päivänpolttavat aiheet Björn Wahlroosista valkoposkihanhien syysmuuttoon ja ministereiden sanomisiin. Asunnottomille ja vähävaraisille suunnatun aamupäivän aikana on tarjolla aamiaista, maksutonta parturipalvelua sekä lounashernekeittoa. Punaiseen fleecepaitaan pukeutunut Törrö löytää nopeasti juttuseuraa. Miestä tervehditään, kysytään kuulumisia ja kerrotaan, kuinka tämä on tullut bongatuksi televisiolähetyksessä. – Kun tällaisia ilmaisia ruokailuja oli tarjolla, niin totta kai kävin niissä. Ne olivat tärkeitä paikkoja saada jokapäiväistä evästä, hän sanoo aamiaislautasen ääreltä. Mutta ruokaakin tärkeämpää oli toisten kohtaaminen. – Yleensä kaikkein pahin juttu on, jos jäät yksin. Silloin mieleen hiipivät negatiiviset ajatukset, joita haluat sitten turruttaa päihteillä. Tällainen paikka voi olla pelastus, kun pääset puhumaan. Sinä päivänä ei ehkä teekään mieli tarttua päihteisiin, ja asiat voivat lähteä menemään parempaan suuntaan. Epätoivosta iloon Raitistumisen ohella itsetunnon rakentaminen on ollut Törrön suurimpia taisteluja. Se vei pitkään, mutta on ollut tie parempaan. PEKKA TURUNEN ja Mika Törrö tutustuivat Joensuun Siniristin tiloissa aamiaisella. Parin minuutin jälkeen otettiin jo yhteisselfiet. NUORISOJA YHTEISÖOHJAAJAOPISKELIJA Eeva Eronen eläytyi kokemusasiantuntijaksi ja antoi pakohuonepelin pelaajille vinkkejä, kuinka etsiä itselleen apua. PAKOHUONEPELI OLI NOIN kymmenen opiskelijan ja opettajan työn tulos. Kuvassa ohjaaja Kati Lappalainen (vas.) sekä opiskelijat Hanna Mäkelä, Sonja Räsänen, Eeva Eronen ja Jyrki Hyttinen. AVM4_alkuosa.indd 20 AVM4_alkuosa.indd 20 9.11.2021 14.21 9.11.2021 14.21