Avun Maailma 04/2016 - Lehtiluukku.fi

SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 4 2016 Neutralitet öppnar dörrar för hjälpare 37 Puolueettomuus avaa ovet auttajalle 34 Yleiskokous kutsuu Helsinkiin 16 Raskasta apua turvataloille Det rockar att hjälpa! Tung hjälp till skyddshus 14 / 15 Auttaminen on rock! Avun maailma on myös veren luovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. 26 Veriplasmasta saatu lääke pelasti Aleksin 19 Stämman kallar till Helsingfors AVM1604_s1-25.indd 1 31.10.2016 14.37
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Välittämisestä, tekemisen ilosta ja yhdestä ihmisestä – jokaisesta meistä. Yhdessä meitä on yli 2,2 miljoonaa omistajaa ja kuten sinäkin, moni meistä on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa. Kiitos, että osallistut toimintaan! Mistä on hyvät teot tehty? K u va t: M ik k o Le h tim ä k i, Ju ss i R a st a s, H a n n a Lin n a k k o Mukana auttamassa -nettisivustolle on koottu Suomen Punaisen Ristin yhteistyö yritykset. Yrityksen näkyvyys sivulla määräytyy Punaiselle Ristille annetun tuen mukaan. Käy tutustumassa: punainenristi.fi/mukana-auttamassa Haluaako sinun yrityksesi mukaan auttamaan? Ota yhteys varainhankintaan regina.lauren@punainenristi.fi, 020 701 2199 tai eeva.arrajoki@punainenristi.fi, 020 701 2274. APUA SINUN AVULLASI. KOTONA JA KAUKANA. Yhteistyö Punaisen Ristin kanssa on osoitus siitä, että yritys kantaa vastuunsa ja on mukana auttamassa hädänalaisia sekä kotona että maailmalla. Vastuullisesti toimiva yritys vetää puoleensa asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osaavia työntekijöitä. Yritykset voivat auttaa lahjoittamalla varoja, tuotteitaan ja osaamistaan tai tekemällä vapaaehtoistyötä. YHTEISTYÖKUMPPANI, LÄMMIN KIITOS ETTÄ OLIT SPR_Mukana_auttamassa_2016.indd 1 31.10.2016 14.35 AVM1604_s1-25.indd 2 31.10.2016 14.38
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Välittämisestä, tekemisen ilosta ja yhdestä ihmisestä – jokaisesta meistä. Yhdessä meitä on yli 2,2 miljoonaa omistajaa ja kuten sinäkin, moni meistä on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa. Kiitos, että osallistut toimintaan! Mistä on hyvät teot tehty? K u va t: M ik k o Le h tim ä k i, Ju ss i R a st a s, H a n n a Lin n a k k o Mukana auttamassa -nettisivustolle on koottu Suomen Punaisen Ristin yhteistyö yritykset. Yrityksen näkyvyys sivulla määräytyy Punaiselle Ristille annetun tuen mukaan. Käy tutustumassa: punainenristi.fi/mukana-auttamassa Haluaako sinun yrityksesi mukaan auttamaan? Ota yhteys varainhankintaan regina.lauren@punainenristi.fi, 020 701 2199 tai eeva.arrajoki@punainenristi.fi, 020 701 2274. APUA SINUN AVULLASI. KOTONA JA KAUKANA. Yhteistyö Punaisen Ristin kanssa on osoitus siitä, että yritys kantaa vastuunsa ja on mukana auttamassa hädänalaisia sekä kotona että maailmalla. Vastuullisesti toimiva yritys vetää puoleensa asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osaavia työntekijöitä. Yritykset voivat auttaa lahjoittamalla varoja, tuotteitaan ja osaamistaan tai tekemällä vapaaehtoistyötä. YHTEISTYÖKUMPPANI, LÄMMIN KIITOS ETTÄ OLIT SPR_Mukana_auttamassa_2016.indd 1 31.10.2016 14.35 AVM1604_s1-25.indd 3 31.10.2016 14.38
Avuntarve on huipussaan ENSI VUONNA jo 33 Suomen Punaisen Ristin osastoa jakaa EU:n ruoka-apua. Jaamme vuoden aikana 60 000 kiloa kuivaruokaa ja säilykkeitä ihmisille, jotka eivät muuten tulisi toimeen. Vaikka ruoka-apumme laajenee, se on vain pieni osa Suomessa jaettavasta ruoasta. Köyhyyttä ei poisteta, mutta nälkä lähtee hetkeksi. Tänä vuonna järjestetään jo kahdeskymmenes Hyvä Joulumieli -keräys yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Tänä vuonna ruokalahjakortteja jaetaan jo 30 000 vähävaraiselle perheelle Suomessa. Avuntarve on huipussaan myös maailmanlaajuisesti. Miljoonat ihmiset joutuvat elämään sodan keskellä. Konfliktit muuttuvat entistä vaikeammiksi ja pidemmiksi. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kymmenen pitkäkestoisimman avustusoperaation kesto on keskimäärin 36 vuotta. Tämä tarkoittaa, että näillä alueilla kasvaa pian jo kolmas sukupolvi, joka ei ole koskaan kokenut rauhaa. Avustustyöntekijätkään eivät ole turvassa. Jo 54 Syyrian Punaisen Puolikuun auttajaa on menettänyt henkensä avustustehtävissä. Konfliktien uhrien ja kotimaan hädänalaisten lisäksi apua tarvitsevat myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien maiden asukkaat. Kotimaassa järjestömme työhön taas vaikuttaa se, miten sosiaalija terveyspalvelut tulevaisuudessa hoidetaan niin, että ne tavoittavat myös heikoimmassa asemassa olevat. Tehtävää on paljon ja tilanteet tuntuvat muuttuvan nopeammin ja nopeammin. Yleiskokous järjestetään ensi kesäkuussa ja siellä tehtävillä päätöksillä voimme varmistaa, että olemme jatkossakin luotettava auttaja niin maailmalla kuin kotimaassa. Jatkossa se tulee vaatimaan entistä nopeampaa reagointia, yhteistyötä ja uusiutumiskykyä. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Ruoanjakelua Asunnottomien yössä. Hyvä Joulumieli juhlii tasavuosia. Nälkäpäivä innosti lipaskerääjiä. 10 Äkkilähtö näkyi ympäri maata 14 Rock-tähdet turvatalojen tueksi 16 Punaisen Ristin pääkaupunki 20 Niina Junttilan kolumni 24 Teemakoulu opettaa välittämään 26 Veriplasma paransi Aleksin 30 Raumalla ei hukata ruokaa 32 Elvytys pelasti veneretkellä 34 Raija Andersén todistaa toivoa 39 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Aino Ikävalko auttaa läksyissä 13 Blixtstart runt om i landet 15 Rockstjärnor för skyddshus 19 Röda Korsets huvudstad kallar 25 Temaskola lär eleverna bry sig 29 Plasmamedicin botade Aleksi 31 Inget slöseri i Raumo 33 Hjärt-lungräddning räddade Heikki 37 Raija Andersén vittnar om hopp 40 Korsord 41 Niina Junttilas kolumn 42 Kors & tvärs Jul i sinnet firar jämnt. Hungerdagen inspirerade. Vain elämää hälsar på igen. 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2016 9.11.2016 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Leena Koskela Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Hjälpbehovet rekordstort NÄSTA ÅR delar hela 33 avdelningar inom Finlands Röda Kors ut EU:s livsmedelsbistånd. Under årets lopp delar vi ut 60 000 kilo torrskaffning och konserver till människor som annars inte klarar sig. Även om vår livsmedelsutdelning växer är det bara en liten del av den mat som delas ut i Finland. Fattigdomen försvinner inte, men hungern ger med sig för en stund. I år ordnas insamlingen Jul i sinnet i samarbete med Mannerheims Barnskyddsförbund redan för tjugonde gången. 30 000 presentkort för mat delas i år ut till mindre bemedlade familjer i Finland. Behovet av hjälp är rekordstort även på global nivå. Miljontals människor är tvungna att leva mitt i krig. Konflikter blir allt svårare och mer utdragna. Internationella rödakorskommitténs tio längsta biståndsoperationer har en genomsnittslängd på 36 år. Det innebär att man i de områdena snart ser en tredje generation växa upp utan att ha upplevt fred. Biståndsarbetarna går inte heller trygga. Hela 54 av Syriska Röda Halvmånens hjälpare har mist livet under biståndsarbetet. Men konfliktoffer och nödlidande i hemlandet är inte de enda som behöver hjälp: hjälpbehovet ökar också i länder som har drabbats av klimatförändringen. Här hemma påverkas Röda Korsets arbete i sin tur av hur socialoch hälsovårdstjänsterna i framtiden sköts så att de också når dem i samhället som är mest utsatta. Det finns mycket att göra och situationerna verkar förändras allt snabbare. Vi samlas till ordinarie stämma i juni och genom de beslut som fattas då kan vi se till att vi även i framtiden är en pålitlig hjälpare såväl ute i världen som här hemma. Framöver kommer det att kräva snabbare reaktioner, samarbete och förnyelseförmåga. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Avun maailma ? Hjälpens värld 4/2016 AVM1604_s1-25.indd 4 31.10.2016 14.38
26 / 29 ALEKSI SELÄTTI KAWASAKIN TAUDIN Harvinaista sairautta hoidetaan plasmalääkkeellä. ALEKSI FICK KAWASAKIS SJUKDOM Sällsynt åkomma vårdas med plasmamedicin. 30 / 31 RAUMAN OSASTO PANOSTAA RUOANJAKELUUN Ruoka-avun tarve kasvaa myös Suomessa. AVDELNINGEN I RAUMO DELAR UT LIVSMEDEL Behovet av mathjälp ökar också i Finland. 10 / 13 PÄLKÄNEEN YHTEIS KOULU VARAUTUI ÄKKILÄHTÖÖN Yhteistyö näytti voimansa valmiusharjoituksessa. PÄLKÄNESKOLA GJORDE SIG REDO FÖR BLIXTSTART Beredskapsövning visade styrkan i samarbete. 34 / 37 RAIJA ANDERSÉN KASVOI AUTTAJAKSI Avustustyöntekijä kylvää toivon siemeniä. RAIJA ANDERSÉN VÄXTE UPP I FRK Biståndsarbetare sår frön av hopp. L A U R A V E S A JU S S I V IE R IM A A Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi S U S A JU N N O L A JO U N I P O R S A N G E R 4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 5 AVM1604_s1-25.indd 5 31.10.2016 14.38
6 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Ristiin rastiin Avun maailma 1/2017 ilmestyy 8.2. Ristiin rastiin Janne Haapiainen ja Melita Yacila poikkesivat Punaisen Ristin teltalla Asunnottomien yössä. Punainen Risti jakoi ruokaa ASUNNOTTOMIEN YÖSSÄ Maanantaina 17.10. vietettiin Asunnottomien yötä. Helsingin Asunnottomien yön päätapahtuma järjestettiin Dallapénpuistossa, jossa paikalla oli myös Punaisen Ristin ruokajakelu. P UNAISEN RISTIN vapaaehtoiset ja työntekijät jakoivat Asunnottomien yössä tarvitseville ruokakasseja. Ruokatarvikkeet oli saatu lahjoituksina Punaisen Ristin pääyhteistyökumppanilta S-ryhmältä ja EU:n ruoka-avusta. Janne Haapiaisen ja Melita Yacilan matkaan tarttui Punaisen Ristin teltalta hapankorppua, hedelmiä ja lihasäilykettä. – Erittäin hyvä juttu, että tällaisia tapahtumia järjestetään. On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten iso ongelma asunnottomuus on esimerkiksi täällä Helsingissä, Haapiainen mietti ja kertoi, että hänellä itselläänkin on kokemusta aiheesta. – Joitain vuosia sitten olin puoli vuotta ilman asuntoa. Se oli sellaista reppuelämää ja kavereiden nurkissa roikkumista. Joka päivä joutuu miettimään, keneltä kehtaa pyytää seuraavaa yöpaikkaa, missä pesee pyykit ja missä syö seuraavan kerran. Suomen Punaisella Ristillä ei ole erikseen asunnottomille suunnattuna toimintaa, mutta se osallistuu asunnottomien tukemiseen muun muassa jakamalla ruoka-apua, ylläpitämällä terveyspisteitä ja tekemällä päihdetyötä. Punainen Risti on myös yksi asunnottomuutta vastaan kampanjoivan Y-Säätiön perustajista. Osallistumalla Asunnottomien yöhön Punainen Risti tahtoo auttaa tarvitsevia ja nostaa esiin asunnottomuutta, joka on yksi suurimmista köyhyyden ja syrjäytymisen aiheuttajista yhteiskunnassamme. Punaisen Ristin Asunnottomien yöhön hankkimat ruoat jaettiin illan aikana käytännössä loppuun. Maria Matsson Kallio-Käpylän osastosta päivysti teltalla kuudesta alkaen. – Ruokajakelu kiinnosti paljon. Muutamat kävijät liikuttuivat avusta kyyneliin asti, niin että siinä ihan liikuttui itsekin. Vaikka toisaalta tuntuu, että pieni apu tämä on, mutta jollekin se voi olla tosi iso juttu, Mattsson arveli. – Olen itse osallistunut Asunnottomien yöhön monena vuonna. Tapahtuma on tärkeä, koska se tekee näkyväksi isoa ongelmaa. Ihmisillä tuntuu olevan usein kapea näkemys asunnottomuudesta, että se koskee vain päihdeongelmaisia, mutta se koskettaa monenlaisia ihmisryhmiä. Tilastojen mukaan asunnottomuus on yleisintä suurissa kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Kaksi kolmasosaa asunnottomista on helsinkiläisiä, espoolaisia tai vantaalaisia. Suurimman ryhmän Suomen 7 898 asunnottomasta muodostavat tilapäisesti tuttaviensa tai sukulaistensa luona asuvat. Asunnottomista 6 785 on yksineläviä. Asunnottomina elää 424 perhettä, joissa on 437 alaikäistä lasta. Asunnottomien yötä vietetään YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17.10. Sen pääjärjestäjänä toimii Vailla vakinaista asuntoa VVA ry. Tapahtumia järjestettiin tänä vuonna Helsingin lisäksi muun muassa Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa, Lahdessa, Oulussa, Joensuussa ja Porissa. KIMMO HOLOPAINEN JOONAS BRANDT AVM1604_s1-25.indd 6 31.10.2016 14.38
R ah an ke rä ys lu p a: P o lii si h al lit u k se n lu p a n ro P O L20 15 -1 25 4 9 /5 .2 .2 16 . K e rä ys ai ka 5. 2. 20 16 -3 1. 12 .2 20 ko ko m aa ss a lu ku u n o tt am at ta A h ve n an m aa ta . Å la n d s la n d sk ap sr e ge ri n g, lu p a n ro Å LR 20 15 /1 19 4 4 /2 2. 12 .2 15 . Vain elämää Goes Punainen Risti again! N ELOSEN huippusuositun Vain elämää -sarjan tähdet tutustuvat myös tänä vuonna erikoisjaksossa Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan. Kolmatta kertaa toteutettavassa Vain elämää Goes Punainen Risti -ohjelmassa tähdet tutustuvat kuuteen Punaisen Ristin kotimaan toimintamuotoon ja haastavat myös katsojat lahjoittamaan ja auttamaan vapaaehtoisina. Joulukuun alussa nähtävässä jaksossa Toni Virtanen tutustuu Konttitoimintaan, Mikko Kuustonen vastaanottokeskukseen, Anna Puu ensiapupäivystykseen ja Virve Rosti lasten ensiapuopetukseen. Mikael Gabriel vierailee Punaisen Ristin nuorten turvatalossa ja Erin Anttila Veripalvelussa. Vain elämää goes Punainen Risti Nelosella 2.12. klo 20.00, uusinnat 3.12. klo 18.30 ja 5.12. klo 19.30 4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 7 HANNA LINNAKKO JUSSI VIERIMAA Mikko Kuustonen tutustuu Vain elämää -erikois jaksossa vastaanottokeskuksen elämään. NUMEROT KERTOVAT 3 051 VAPAAEHTOISTA toimi viime vuonna Suomen Punaisen Ristin ensiapu ryhmissä. Ryhmät päivystivät vuoden aikana 2 793 tapahtumassa, joissa vapaaehtoisten apua tarvittiin yhteensä 17 026 kertaa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2015 PUNAINEN RISTI L ADAT TU 100 000 KERTA A Punaisen Ristin hengenpelastajan mobiilisovellus on ladattu yli 100 000 kertaa. Sovellus tuo kännykkään ensiapuohjeet, hätänumeron soittoja paikannuspalvelun, Punaisen Ristin uutiset ja paljon muuta hyödyllistä. Maksuton mobiilisovellus on saatavilla Android-, Windows-, ja iOSpuhelimiin sekä iPad ja Android -tableteille. Löydät sen verkon sovelluskaupoista hakusanalla Punainen Risti, SPR tai Veripalvelu. Hyvä Joulumieli täyttää 20 vuotta Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseksi tähtää juhlavuonna ennätykseen. H YVÄ JOULUMIELI -keräys käynnistyy tänä vuonna perjantaina 25.11. ja jatkuu jouluaattoon asti. Keräykseen lahjoitetut varat käytetään 70 euron lahjakortteihin, joilla vähävaraiset tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita jouluksi. Juhlavuoden kunniaksi tavoitteena on kerätä ennätykselliset 2,1 miljoonaa euroa ja jakaa 30 000 lahjakorttia. Köyhien lapsiperheiden määrä Suomessa ei ole vähenemässä. Tällä hetkellä joka 10. lapsi elää pienituloisessa perheessä, jossa toimeentulohuolet vaikuttavat kaikkien perheenjäsenten mielialaan. Hyvä Joulumieli -keräys onkin konkreettisen auttamisen ohella vaikuttamiskampanja, jolla Punainen Risti ja sen kumppanit haluavat levittää tietoa lapsiperheiden köyhyydestä ja sen vaikutuksista Suomessa. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestävät Punainen Risti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto, jotka valitsevat lahjakorttien saajat yhteistyössä esimerkiksi neuvolan, sosiaalitoimen ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. Keräys järjestetään yhdessä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Radio Vegan sekä K-ruokakauppojen, S-ryhmän ja Lidlin kanssa. Lue lisää: www.hyvajoulumieli.fi Ristiin rastiin Avun maailma 1/2017 ilmestyy 8.2. Ristiin rastiin L AHJOITA HY VÄ JOULUMIELI ! Keräystilille FI17 1596 3000 2020 20 viestillä ”HJM” Keräyspuhelimella 0600 16555 (10,01 €/puhelu + pvm) Tekstiviestillä ”HJM” numeroon 16499 (10 €/viesti) AVM1604_s1-25.indd 7 31.10.2016 14.38
Ketjureaktio tuotti yli 80 000 euroa PUNAISEN Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanja tuotti tänä vuonna alustavan arvion mukaan reilut 80 000 euroa kehitysyhteistyöhankkeisiin Norsunluurannikolla ja Somaliassa. Lopullinen keräystulos vahvistetaan myöhemmin tilitysten valmistuttua. Kovimman yhteistuloksen teki viimevuotiseen tapaan Fujitsun joukkue, joka polki hurjat 135 682 kilometriä. Lahjoitusta kehitysmaiden auttamiseen kilometreillä kertyi 5 427 euroa. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat lahjoitussummat pyöräilivät kokoon Fazerin ja Ilmarisen joukkueet: 4 963 euroa ja 4 314 euroa. Punaisen Ristin Ketjureaktio järjestettiin jälleen osana Pyöräilykuntien verkoston ja Suomi pyöräilee -kampanjan Kilometrikisaa. Ketjureaktioon osallistuvat pyöräilijät tai heidän työnantajansa lahjoittavat jokaisesta poljetusta 25 kilometristä euron avustustyöhön. Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio on innokas pyöräilijä itsekin. 8 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 DYNAMO & SON / VERIPALVELU Koomikko-näyttelijä Sami Hedberg esiintyy Kantasolurekisterin uudella kampanjavideolla yhdessä kantasolusiirron ansiosta leukemiasta parantuneen Todde Fribergin kanssa. Sami Hedberg liittyi Kantasolurekisteriin Koomikko-näyttelijä Sami Hedberg liittyi Kantasolurekisteriin kuultuaan, miten kantasolusiirto voi pelastaa toisen ihmisen elämän. S AMI HEDBERG lähti mielellään Veripalvelun kampanjavideolle puhumaan Kantasolurekisterin tärkeydestä. Kuultuaan faktat ja tavattuaan kantasolusiirrolla leukemiasta parantuneen 12-vuotiaan Todde Fribergin (ks. Avun maailma 4/2014) Hedberg päätti liittyä kantasolurekisteriin itsekin. – Jos olen ihan rehellinen, niin minulla ei ollut paljon tietoa asiasta. Minut yllätti se, miten tällaisella yksinkertaisella teolla voi pelastaa toisen ihmisen elämän. Ilman juuri sitä oikeaa luovuttajaa ihminen kuolee, Sami Hedberg kertoo. Veripalvelun ylläpitämän Kantasolurekisterin periaate on välittää lahja tuntemattomalta tuntemattomalle. Kantasolusiirrettä tarvitseva potilas voi olla lapsi tai aikuinen, Suomessa tai ulkomailla. Kantasolusiirtoa tarvitsevat potilaat sairastavat useimmiten leukemiaa. Uusia jäseniä tarvitaan rekisteriin, sillä mitä enemmän rekisterissä on jäseniä, sitä useammalla potilaalla on mahdollisuus parantua. Katso kampanjavideo ja liity: www.soluistaelamaa.fi KOMIA KUTSUU K AUHAVALLE ! Punaisen Ristin Komia-ensiapuleiri kutsuu kaikkia ensiavusta innostuneita Kauhavalle 3.–6.8.2017. Entisen lentosotakoulun alueella järjestettävä leiri tarjoaa teemapajoja, harjoituksia, rentoa yhdessäoloa ja taattua leirimajoitusta. Komia sopii yhtä hyvin kokeneille ensiapupäivystäjille kuin vasta aiheesta kiinnostuneille ikään katsomatta. Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/earyhmat LEENA KOSKELA Ristiin rastiin Ristiin rastiin NUMEROT KERTOVAT 273 VAPAAEHTOISTA oli viime vuonna mukana Punaisen Ristin omaishoitajien tukiryhmien toiminnassa. Omaishoitajien 51 tukiryhmässä kävi 929 omaishoitajaa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2015 AVM1604_s1-25.indd 8 31.10.2016 14.38
JARKKO MIKKONEN Vielä ehtii mukaan Kiitosgaalaan! SUOMEN Punainen Risti kiittää ja palkitsee vapaaehtoisiaan päättyvästä vuodesta Kiitosgaalassa Kuopion Musiikkikeskuksessa 3. joulukuuta. Kiitosgaalassa vapaaehtoisia tervehtivät muun muassa Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Tilaisuudessa palkitaan ansioituneita vapaaehtoisia ja osastoja, ja sen musiikillisesta annista vastaavat Maarit ja Sami Hurmerinta bändeineen. Päivä alkaa lounaalla kello 13 ja varsinainen gaala pyörähtää käyntiin kello 15. Tilaisuuden osallistumismaksu on 35 euroa. Ilmoittautuminen Kiitosgaalaan päättyy 15. marraskuuta, ja mukaan mahtuu vielä – lämpimästi tervetuloa! Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/ kiitosgaala SONY MUSIC ENTERTAINMENT FINLAND Ristiin rastiin Ristiin rastiin Nälkäpäivän lipaskeräys 15.–17.9. tuotti tänä vuonna upeat 1 350 000 euroa. Keräysaika jatkui lokakuun loppuun asti, joten Nälkäpäivän lopullinen tulos selviää vasta myöhemmin marraskuussa, kun kaikki verkkoja puhelinlahjoitukset on kirjattu mukaan. – Sen uskaltaa jo sanoa, että Nälkäpäivä sujui loistavasti. Varovainen veikkaus yhteistuloksesta olisi 2,4 miljoonaa euroa, Punaisen Ristin varainhankintajohtaja John Ekelund sanoo. Viime vuoden hurjaa kaikkien aikojen ennätystulosta, 4,18 miljoonaa euroa, kasvatti poikkeuksellinen turvapaikanhakijatilanne, joka sai varsinkin yritykset tekemään suuria, jopa yli 100 000 euron kertalahjoituksia Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Parempi vertailukohta tälle vuodelle onkin 2014, jonka keräystulos 2,12 miljoonaa euroa todennäköisesti ylittyy. – Erityisen hienoa oli, että mukana oli todella paljon uusia lipaskerääjiä. Nälkäpäivässä näkyi selvästi se poikkeuksellinen halu auttaa, jonka viime syksyn ja talven vastaanotto-operaatio suomalaisissa synnytti, Ekelund arvioi. – Suuri kiitos kaikille, jotka antoivat aikaansa ja lahjoittivat Nälkäpäivä-keräykseen. Sen ansiosta Punainen Risti voi auttaa sekä maailmalla että kotimaassa, kun sitä tarvitaan. Lipaskerääjät loistivat Nälkäpäivänä AVM1604_s1-25.indd 9 31.10.2016 14.38
10 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 K YMMENEN SEKUNTIA on lyhyt aika. Hätätilanteessa se kuluu niin nopeasti, ettei kaappien kaivamiseen tai lompakon etsimiseen jää aikaa. Kymmenessä sekunnissa ehtii napata mukaansa vain tärkeimmän – ja senkin vain, jos se on valmiiksi lähellä. Äkkilähdön voi aiheuttaa vaikka tulipalo. Pälkäneen yhteiskoulun kemian luokassa seitsemäsluokkalainen Elviira Ruokonen on listannut keltaiselle tarralapulle omat tärkeimpänsä: koirat ja puhelimen. Edessä istuvan Roni Arosen listalla on myös rahaa. Äkkilähtö YLLÄTTÄÄ AINA ” Halusimme järjestää toisenlaisen, toiminnallisen koulupäivän, koska kaikki eivät ole paikallaan istujia. ” MARIA AHO Palomies Niko Malinen opettaa Aki Laurénille, miten rasvapalo tukahdutetaan turvallisesti sammutuspeitteellä. Brandman Niko Mali nen visar Aki Laurén hur man tryggt kvä ver en fettbrand med en brandfilt. – Epäilen, ettei vakuutus korvaa rahoja, Aronen perustelee lahjaseteleiden mukaan nappaamista. – Mulle raha ei edes ole tärkeää, Ruokonen vastaa ja pitäytyy omassa listassaan. On lokakuun ensimmäinen lauantai, ja Pälkäneen yhteiskoulun 7.–9.-luokkalaiset harjoittelevat kriisien ja onnettomuuksien varalle osana Punaisen Ristin Äkkilähtö 2016 -valmiusharjoitusta. Koulupäivän aikana oppilaat tutustuvat muun muassa elvyttämiseen, painesiteen sitomiseen, tajuttoman kylkiasentoon kääntämiseen ja rasvapalon tukahduttamiseen sammutuspeitteellä. Kemian luokan ikkunoista paistaa syksyinen aurinko, kun Punaisen Ristin Pälkäneen osaston Hanna Åby keskeyttää 7A-luokan pohdinnat. – Kuinka moni ottaisi mukaansa puhelimen? Åby kysyy. Kaikkien kädet nousevat. – Entä valokuvat? Kukaan ei viittaa. Postimerkkikokoelmaakaan ei lue lapuissa. Sen Punaisen Ristin Jyri Kankila kuitenkin vannoo nappaavansa mukaan äkkilähdön hetkellä. Punaisen Ristin valtakunnallinen Äkkilähtö 2016 -valmiusharjoitus näkyi lokakuussa ympäri Suomea. Pälkäneen yhteiskoululaisille harjoitus tarjosi toiminnallisen koulupäivän ja arvokkaan muistutuksen nopeuden merkityksestä hätätilanteessa. TEKSTI MARI VALKONEN KUVAT LAURA VESA AVM1604_s1-25.indd 10 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 11 – Vaikka olisimme saunan lauteilla, asiaa lähdettäisiin hoitamaan heti, Koivisto kertoo 7B-luokalle. Johtoryhmä kokoontuisi ensin kunnantalolle, ja jos kuntalaisia pitäisi evakuoida turvaan esimerkiksi myrkkykaasuilta tai räjähdykseltä, yhteiskoulun tilat olisivat yksi mahdollinen evakuointipaikka. Suuronnettomuuksilta on Pälkäneellä vältytty, mutta marraskuun 2015 myrsky muistutti siitä, mihin kaikkeen pitkä sähkökatko voi vaikuttaa: nurkat viilenevät, monen kuntalaisen kaivosta ei nouse vesi, matkapuhelinyhteydet katkeavat. Sähkökatkon kaataessa matkapuhelinverkon kunnan johto siirtyy käyttämään Virve-viranomaisverkossa toimivia puhelimia. Koivisto näyttää luokalle järeää puhelinta, joka muistuttaa törröttävine antenneineen 20 vuotta vanhaa kännykkää. – Myös Virve voi tosin lakata toimimasta, hän myöntää. Niin kävi viime syksyn myrskyn jälkeen Ylä-Pirkanmaan Juupajoella. Koulun siivooja on edellispäivänä miettinyt ääneen, mistä koulurakennuksen ilmanvaihto sammutettaisiin, jos ulkoilmassa olisi myrkyllisiä kaasuja. Kunnan tekninen johtaja Matti Vesava ja matematiikan opettaja Mirva Hirmukallio eivät suoralta kädeltä osaa vastata. – On hyvä, että tällaiset asiat tulevat esille. Sen voisi tänään selvittää, kunnanjohtaja Koivisto sanoo. Pälkäneen Äkkilähtöä suunniteltiin puoli vuotta Koululaiset siirtyvät pienissä porukoissa aulan läpi seuraavalle rastilleen. Osa vetää takkia päälleen ja suuntaa pihalle vapaapalokunnan sammutuspisteelle. Muutama vilkuilee kännykkäänsä, johon on juuri ladattu Punaisen Ristin mobiiliapusovellus. Pälkäneen osaston puheenjohtaja Maria Aho seisoo pinkissä hupparissa ja punaisessa ristiliivissä opettajanhuoneen edessä ja miettii, oliko luvannut olla vielä jonkun apuna. 170 oppilaalle suunnatun Äkkilähdön suunnittelu alkoi puoli vuotta aikaisemmin, kun Aho kävi KÄ ÄNNÄ ? – Olen kerännyt sitä vuosikymmeniä. Se on uniikki esine – ja valmiina hyllyssä, Kankila kertoo ja nauraa. Myrskyn aiheuttama pitkä sähkökatko on muistissa Pälkäneen yhteiskoulun ohi kulkee Tampereen ja Lahden yhdistävä valtatie 12. Jos tiellä sattuisi kolari esimerkiksi vaarallisia aineita kuljettavalle säiliörekalle, tieto siitä piippaisi ensin Pälkäneen kunnanjohtajan Janita Koiviston ja muiden kunnan johtoryhmän jäsenten kännykkään. Sitten tulisi puhelu pelastuslaitokselta. Punaisen Ristin vapaaehtoinen Sari Nousiainen avaa tiedotonta esittävän Mila Ahosen hengitystiet ennen kylkiasentoon kääntämistä. Rödakorsvolontär Sari Nousiainen öppnar luft vägarna på Mila Ahonen, som spelar medvetslös, innan hon lägger patien ten i framstupa sidoläge. Pälkäneen yläkoululaiset kirjoittivat muistilapuille, mitä he ottaisivat mukaansa äkkilähdön hetkellä. Matias Suvanto kiinnittää oman listansa taululle joukon jatkoksi. Eleverna i Pälkäne skrev upp vad de skulle ta med sig om de var tvung na att ge sig av blixtsnabbt. Mati as Suvanto fäster sin lapp på tavlan bland klasskamra ternas lappar. AVM1604_s1-25.indd 11 31.10.2016 14.38
12 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 keskustelemassa tapahtumasta oppilashuoltoryhmässä. – Minulla on itselläkin yläasteikäisiä lapsia. Halusimme järjestää toisenlaisen, toiminnallisen koulupäivän, koska kaikki eivät ole paikallaan istujia. Tämä on myös harjoittelua tosielämää varten: tietyt valmiudet on hyvä olla. Sosionomiksi opiskeleva Aho tekee samalla Äkkilähdöstä opinnäytetyönsä opiskelutoverinsa ja kälynsä Tiina Ahon kanssa. Tiina hoiti tapahtuman kirjallisen suunnittelun, Maria yhteistyökumppaneiden kokoamisen. – Onneksi meillä on ollut tosi hyviä yhteistyökumppaneita. Heille on voinut antaa tehtävän, jota he ovat itse muokanneet, Maria Aho sanoo. Rasteja on pyörittämässä Punaisen Ristin vapaaehtoisia Pälkäneeltä, Aitoosta ja Hauholta. Lisäksi mukana on kuuden muun yhdistyksen vapaaehtoisia, kunnan johtoryhmä ja seurakunta. Paikalliset yrittäjät lahjoittivat sidetarpeet ja leivät hernekeiton kylkiäisiksi. Kylkiasento tarjoaa ensikosketuksen ensiapuun Jalka koukkuun, käsi kyynärpään kohdalta suoraan kulmaan ja sitten liikuntasalin lattialla makaava Juho Rantanen oikealle kyljelle. Rantasta hymyilyttää, mutta kylkiasentoa harjoitteleva Onni-Viljam Huuhka kuuntelee tarkasti Sari Nousiaisen opastusta. – Laita ylempi jalka reilusti alemman jalan yli, Nousiainen neuvoo ja siirtää Rantasen kämmenen tämän posken alle. Huuhkalle ja Rantaselle Äkkilähtö oli ensimmäinen kosketus ensiaputaitoihin. Toistaiseksi pojat ovat välttäneet laastaria suuremmat haverit, mutta pitävät taitoja tärkeinä. – Jos joskus joutuu tositilanteeseen, niin on sitten varautunut, Huuhka sanoo. Liikuntasalin toisella puolella väliverhoon on kiinnitetty vihreä merkki, jossa salama halkoo valkoista sydäntä. Osa 8C-luokkalaisista muistaa nähneensä merkin kaupassa. – Se kertoo, että sieltä löytyy se kone, joku oppilaista huikkaa. – Kyllä! Siinä rakennuksessa on puoliautomaattinen defibrillaattori, Onkkaalan VPK:n sairaanhoitaja Johanna Norokorpi ilahtuu tietämyksestä. Kahdeksasluokkalaiset seisovat vakavina maassa makaavan Anne-nuken ympärillä ja kuuntelevat Norokorven jämäkkää puhetta. Anne ei reagoi herättelyihin eikä hengitä. – Yleensä sydänlihas toimii kuin kello: kammiot–eteiset–kammiot–eteiset. Nyt sydänsolut vain värisevät kuin joku vetäisi mopolla liikenneympyrää sata kilometriä tunnissa. Norokorpi liimaa kaksi kämmenen kokoista elektrodi-lätkää Annen rintakehälle ja painaa laitteen päälle. – Analysoin rytmiä, toteaa defibrillaattorin koneääni. Laite neuvoo aloittamaan elvytyksen. Vapaaehtoista ei tarvitse maanitella: Jimi Makkonen haluaa kokeilla. – Nyt painetaan, ei mitään sipsuttelua, Norokorpi käskee. Makkonen löytää rintalastasta oikean kohdan ja Norokorpi neuvoo kiihdyttämään tahtia. Hetken päästä kone käskee lopettamaan painelun. Kahdeksasluokkalaiset poistuvat seuraavalle rastille vakavina. Norokorven viesti nopeasti toimimisen tärkeydestä lienee uponnut syvälle. Koulun ilmastoinnin sulkeminen onnistuu Aulassa ison kahvitermoksen viereisessä keksikulhossa on vain muruset jäljellä. Päivä alkaa olla lopuillaan. 9B:n Jasper Viita ja Matias Alhonen hörppivät kahvia pahvimukeistaan. He myöntävät, että vielä aamulla ajatus lauantaina koululle lähtemisestä tympi. Puoleen päivään mennessä väsymys on kaikonnut. Erityisesti tulen sammuttaminen ja elvyttäminen jäivät heidän mieleen. – Ne tehtävät, jotka olivat muuta kuin puhetta, Viita tiivistää. – Tässä saa hyvää muistutusta siitä, miten pitää toimia. Entä se koulun ilmastoinnin sulkeminen sitten? Rehtori selvitti asian, ja nyt sulkunapin sijainti on tiedossa koko koulun henkilökunnalla. Kaiken varalta. ? ” Äkkilähtö-harjoitusten toiminnallisuudesta ja monipuolisuudesta tuli paljon kiitosta. ” PETRA ALIJÄRVI 1 Helsingin Medialukiossa harjoiteltiin suojautumista sisälle kouluun. Jessica Hallila teippaa ikkunaa ilmatiiviiksi. I gymnasieskolan Medialukio i Hel singfors övade man hur man skyddar sig inomhus. Jes sica Hallila tejpar fönstren så de blir lufttäta. 2 Helsingin Media lukion oppilaat kokeilivat, miltä tuntuisi majoittua patjoilla koulun liikuntasalin lattialla. Eleverna i medie gymnasiet i Hel singfors provade på hur det skulle vara att inkvarteras på madrasser i skolans gymnastiksal. 3 Punaisen Ristin Elina Parviainen keräsi tulijoiden tietoja evakuointiharjoituksessa Turun Kupittaalla. Röda Korsets Elina Parviainen samlade in information om dem som anlände till evakuerings övningen i Kuppis i Åbo. LE E N A K O S K E L A JUSSI VIERIMAA LEENA KOSKELA 1 2 3 AVM1604_s1-25.indd 12 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 13 Blixtstart alltid en chock Röda Korsets beredskapsövning Blixtstart 2016 syntes runt om i Finland i oktober. För eleverna i klasserna 7 till 9 i Pälkäne innebar övningen en aktivitetsfylld skoldag. TEXT MARI VALKONEN BILDER LAURA VESA T IO SEKUNDER går fort. I en nödsituation är det en så kort stund att det inte finns tid att gräva i skåpen. Man hinner bara ta med sig det allra viktigaste – och det bara om det viktiga finns inom räckhåll. En blixtstart kan orsakas av till exempel en eldsvåda. I kemiklassen i Pälkäneen yhteiskoulu har Elviira Ruokonen skrivit upp det som är viktigast för henne på en gul klisterlapp: hundarna och mobilen. Roni Aronen framför henne har också skrivit pengar på sin lista. – Jag tror att försäkringen inte ersätter kontanter, förklarar han. – Hur många tar med sig telefonen? frågar Hanna Åby från rödakorsavdelningen i Pälkäne av klass 7A. Alla räcker upp sin hand. Det är den första lördagen i oktober och klasserna 7–9 i samskolan i Pälkäne deltar i Röda Korsets beredskapsövning Blixtstart 2016 genom att öva krisoch olycksberedskap. Första kontakt med första hjälpen Maria Aho är ordförande för Röda Korset i Pälkäne. Hon berättar att avdelningen började planera Blixtstart för ett halvår sedan. – Jag har själv barn i högstadieåldern. Vi ville ordna en annorlunda skoldag, en där man får vara aktiv, för alla vill inte sitta stilla. Det här är också en övning på riktigt: det är bra att ha en viss beredskap. Under skoldagen fick eleverna bekanta sig med hjärt-lungräddning, hur man lägger tryckförband, hur man lägger en medvetslös i framstupa sidoläge och hur man släcker en fettbrand med brandfilt. De olika kontrollerna sköts av rödakorsvolontärer från Pälkäne, Aitoo och Hauho. I övningen deltar också volontärer från sex andra föreningar, kommunens ledningsgrupp och församlingen. Lokala företagare har donerat förbandsmaterial och bröd att servera till ärtsoppan. I smågrupper går eleverna från kontroll till kontroll. Några tar på sig jackor och går ut på gården till Frivilliga brandkårens släckningspunkt. Ett par tittar på sina mobiler – de har precis laddat ned Röda Korsets mobila hjälpapp. Böj benet, lägg armen i rät vinkel vid armbågen. Juho Rantanen ligger på höger sida på golvet i gymnastiksalen och ler, fast han ska vara patient. Onni-Viljam Huuhka , som ska lägga patienten i framstupa sidoläge, lyssnar koncentrerat på Sari Nousiainens anvisningar. – Lyft benet över det undre benet, säger Nousiainen och lägger Rantanens hand under hans kind. För både Huuhka och Rantanen innebär Blixtstart en första kontakt med första hjälpen. Tillsvidare har killarna klarat sig undan större olyckor. – Men om det nån gång är på allvar så är man förberedd, säger Huuhka. Dagen lider mot sitt slut och Jasper Viita och Matias Alhonen i 9B medger att det kändes motigt att gå till skolan en lördag. Halvvägs igenom dagen var all trötthet ändå som bortblåst. I synnerhet kommer de att minnas hjärt-lungräddningen och hur det var att släcka en eld. – De kontroller som handlade om annat än prat, sammanfattar Viita. Blixtstart stärkte beredskapen Beredskapsövningen Blixtstart 2016 ordnades landet runt 1–7 oktober. I övningarna deltog sammanlagt 2 000 deltagare, av vilka största delen var högstadieelever. De mångsidiga evenemangen samlade närmare 400 olika aktörer. – Övningen syntes bra på riksnivå och vi fick en hel del positiv feedback av deltagarna, det var bra med aktiviteter och att det var mångsidigt, säger övningens koordinator Petra Alijärvi . – Avdelningarna lyckades engagera myndigheterna och andra samarbetsparter på ett bra sätt. Övningen har definitivt stärkt avdelningarnas beredskap. – Ett stort tack till alla ungdomar, myndigheter och samarbetspartners som deltog i övningarna – och naturligtvis till de frivilliga i avdelningarna, de var ju de som gjorde Blixtstart! ? Äkkilähtö vahvisti valmiutta Suomen Punaisen Ristin valtakunnallinen Äkkilähtö 2016 -valmiusharjoitus järjestettiin ympäri maata 1.–7. lokakuuta. Harjoituksissa oli mukana yhteensä noin 2 000 osallistujaa, joista suurin osa oli yläkoulujen oppilaita. Monipuoliset Äkkilähtö-tapahtumat kokosivat yhteen lähes 400 eri toimijaa. Punaisen Ristin ja yhteistyöjärjestöjen lisäksi mukana oli runsaasti viranomaisia muun muassa kunnista, poliisista ja pelastuslaitokselta. – Valmiusharjoitus näkyi vahvasti valtakunnallisesti, ja osallistujilta tuli paljon kiitosta harjoitusten toiminnallisuudesta ja monipuolisuudesta. Lisäksi saimme sosiaalisessa mediassa suuren joukon ihmisiä pohtimaan omia valmiuksiaan toimia poikkeustilanteessa, harjoituksen koordinaattori Petra Alijärvi kertoo. Äkkilähdön tavoitteena oli vahvistaa Punaisen Ristin valmiutta toimia viranomaisten apuna poikkeustilanteessa ja harjoitella yhteistyötä viranomaisten, koulujen ja muiden järjestöjen kanssa. – Välitimme viestiä siitä, että valmius kuuluu kaikille ja että se koostuu monesta asiasta, mutta ennen kaikkea kyse on asenteesta. Osastot saivat viranomaisia ja muita yhteistyöjärjestöjä hyvin mukaan. Harjoitus vahvisti varmasti osastojen valmiutta ja kaikki mukana olleet tahot saivat nähdä, miten suuri voima yhteistyössä on, Alijärvi kiittää. – Suuri kiitos ja kumarrus kaikille harjoituksissa mukana olleille nuorille ja perheille, viranomaisille, yhteistyökumppaneille – sekä tietenkin osastojen vapaaehtoisille, jotka Äkkilähdön toteuttivat! Punaisen Ristin seuraava valtakunnallinen valmiusharjoitus järjestetään vuonna 2019. ” Övningen har definitivt stärkt avdelningarnas beredskap. ” PETRA ALIJÄRVI AVM1604_s1-25.indd 13 31.10.2016 14.38
14 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 ” Pidän erityisesti siitä, että turvatalossa ei syyllistetä ketään. ” ERKKA KORHONEN 1 Raskasta joulua -kiertueen tähdet Erkka Korhonen (vas.), Ville Tuomi ja Marco Hietala tutustuivat turvataloon Vantaalla. Huippusuositulla kiertueella kuullaan rockja metallisovituksia joululauluista. Tung julturnéns stjärnor Erkka Kor honen (t.v.), Ville Tuomi och Marco Hietala bekantade sig med skyddshu set i Vanda. Den enormt populära turnén spelar rock och heavyversio ner av julsånger. 2 Turvatalosta apua saanut Samu Ronkainen kertoi tarinansa Marco Hietalalle ja Erkka Korhoselle. Samu Ronkainen har fått hjälp på skyddshuset och berättade om si na upplevelser för Marco Hietala och Erkka Korhonen. 1 Lohtua jouluun Raskasta joulua -kiertue on kasvanut 12 vuodessa yhdestä keikasta 30 paikkakunnan konserttikiertueeksi, jolla esiintyvät Suomen kirkkaimmat rockja metallitähdet. Tänä vuonna Suomen Punainen Risti ja Raskasta joulua -kiertue yhdistävät voimansa auttaakseen nuoria. TEKSTI EEVA-KRISTIINA HEMANUS KUVAT LEENA KOSKELA P UNAISEN RISTIN Nuorten turvatalossa Vantaan Rekolan vanhassa kartanossa käy kuhina. Käynnissä ovat huippusuositun Raskasta joulua -kiertueen tv-taltioinnin kuvaukset, sillä tänä vuonna osa kiertueen lipputuloista ohjataan Nuorten turvatalojen toimintaan. Jutunjuurta riittää, kun kiertueen tähtimuusikot Marco Hietala , Erkka Korhonen ja Ville Tuomi pääsevät vaihtamaan turvatalon työntekijöiden, vapaaehtoisten ja asiakasnuorten kanssa ajatuksia nuoruuden haasteista. – Joulu ei ikävä kyllä ole kaikille iloinen juhla. Perustimme aikoinaan Raskasta joulua -projektin, jotta voisimme tuoda musiikillamme turvaa ja lohtua. Sen vuoksi yhteistyö Nuorten turvatalon kanssa tuntuu tärkeältä ja luontevalta, kiertueen perustajiin kuulunut tuottaja Erkka Korhonen kertoo. Myös Nuorten turvatalolla tiedetään, että nuoren joulunviettoa voi varjostaa esimerkiksi yksinäisyys tai ahdistus. Niinpä turvatalolle rakennetaan joka vuosi perinteinen, rauhallinen joulu. Nuori tai hänen perheensä voi hakea turvatalolta apua niin pieniin kuin suuriin pulmiin mihin vuorokaudenaikaan tahansa. – Joulut ovat turvatalossa rauhallisia. Ihmiset sinnittelevät usein vaikeassa perhetilanteessa yli pyhien ja hakevat apua vasta arjen koittaessa, Nuorten turvatalon kriisija perhetyöntekijä Jukka Kokander toteaa. – Mutta aina löytyy nuoria, joilla ei esimerkiksi ole perhettä tai ystäviä, joiden kanssa viettää joulua. Haluamme antaa lämpimän ja turvallisen joulun jokaiselle. Sisään summeria painamalla Muusikot ovat silminnähden vaikuttuneita Nuorten turvatalon toiminnasta. Erityisen otettuja tähdet ovat siitä, kuinka helppoa ja nopeaa avun hakeminen on – jopa jouluna, jolloin monet muut paikat ovat kiinni. – On todella tärkeää, että turvatalo tarjoaa nuorille joulunakin mahdollisuuden olla turvassa ja jutella mihin kellonaikaan tahansa, Leningrad Cowboys ja Suburban Tribe -yhtyeistä tunnettu Ville Tuomi pohtii. Punaisen Ristin Nuorten turvataloja on Vantaan lisäksi Espoossa, Helsingissä, AVM1604_s1-25.indd 14 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 15 Tröst till jul Tung jul har på tolv år vuxit till sig från en enda konsert till en väldigt populär konsertturné som når 30 orter. I år samarbetar Röda Korset och Tung jul-turnén för att hjälpa ungdomar. D ET ÄR LIV I LUCKAN i Röda Korsets skyddshus för unga på den gamla herrgården i Räckhals i Vanda. Det som pågår är en TV-sändning av den omåttligt populära turnén Tung jul (fi. Raskasta joulua). I år går nämligen en del av biljettintäkterna till De ungas skyddshus. Musikerna Marco Hietala , Erkka Korhonen och Ville Tuomi låter munlädret gå när de kommer åt att prata med anställda, volontärer och ungdomar på skyddshuset. – Tyvärr är julen inte en glad fest för alla. Vi drog i tiden igång projektet Tung jul för att sprida trygghet och tröst med vår musik. Därför känns samarbetet med De ungas skyddshus naturligt, säger Korhonen, producent och en av grundarna av turnén. PÅ SKYDDSHUSET FÖR UNGA vet man att ensamhet eller ångest kastar en mörk skugga över många ungdomars julfirande. Varje år firas en traditionell jul på skyddshuset. Ungdomar och anhöriga kan vända sig till skyddshuset för att få hjälp vilken tid på dygnet som helst. – Julen på skyddshuset är lugn. Ofta kämpar folk sig igenom helgen trots en svår situation i familjen och söker hjälp först när det är vardag igen, berättar krisoch familjearbetare Jukka Kokander . – Men alltid finns det ungdomar som inte har familj eller vänner och som vi firar julen med. Vi vill ge alla en varm och trygg jul. Musikerna är uppenbart imponerade av verksamheten på De ungas skyddshus. Speciellt tagna är stjärnorna över hur lätt och snabbt man kan få hjälp – till och med under julen. – Det är verkligen viktigt att skyddshusen ger ungdomar en chans att känna sig trygga och att de kan få tala med någon dygnet runt, även på julen, säger Ville Tuomi, känd från grupperna Leningrad Cowboys och Suburban Tribe. – Jag önskar att en sådan här tjänst hade funnits i min ungdom, när känslorna svallade så gott som varje dag. Skyddshuset kan säkert också ge insikter som är till nytta i ens eget föräldraskap, säger Marco Hietala, basist i gruppen Nightwish. När det blir dags för musikerna att ge sig av är det svårt att slita sig – så mycket tankar har besöket under filmningen gett upphov till. – Jag uppskattar verkligen det osjälviska arbetet här. Det har varit en fin dag, säger Erkka Korhonen. – Jag tycker speciellt om att ingen skuldbeläggs på skyddshuset. Det att det är svårt hemma är ingens fel. Det handlar bara om att man får bättra på sin kommunikation. Förutom i Vanda har Röda Korset skyddshus för unga i Esbo, Helsingfors, Tammerfors och Åbo och förutom anställda sysselsätter skyddshusen ett stort antal volontärer. Till de viktigaste skyddshustjänsterna hör inte bara krisinkvartering av ungdomar utan också familjearbete och telefonjour dygnet runt. ? Tampereella ja Turussa. Turvatalojen keskeisimpiin palveluihin kuuluvat nuorten kriisimajoituksen lisäksi perhetyö ja ympärivuorokautinen puhelinpäivystys. Kahtena iltana viikossa työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset jalkautuvat nuorten pariin nettiin. – Olisipa tällaisia palveluita ollut minun nuoruudessani, kun tunteet kuohuivat harva se päivä. Tosin turvatalosta saisi varmasti myös omaan vanhemmuuteen liittyviä oivalluksia, Nightwish-yhtyeen basisti Marco Hietala miettii. Vapaaehtoisten avulla Nuorten turvataloissa työskentelee vakituisten työntekijöiden lisäksi paljon vapaaehtoisia, joiden työpanos on toiminnan kannalta merkittävä. Vapaaehtoiset työskentelevät aina vakituisen työntekijän rinnalla ja saavat heiltä tukea ja ohjausta. Vantaan turvatalolla työskentelee aktiivisesti lähes 70 vapaaehtoista, joista suurin osa tekee turvatalovuoroja noin kerran kuukaudessa. – Vapaaehtoistehtäviin kuuluu muun muassa valmistaa ruokaa, siivota ja yksinkertaisesti viettää aikaa nuorten kanssa. Työ on siis todella monipuolista ja siksi antoisaa, jo vuosia turvatalolla vapaaehtoistyötä tehnyt Hanna Loponen kertoo. Tukea itsenäistymiseen Pitkän kuvauspäivän koskettavin hetki koittaa, kun Samu Ronkainen , 18, haluaa jakaa muusikoille tarinansa. – Perheessäni oli paljon erilaisia ongelmia, joiden vuoksi otin itse yhteyttä Nuorten turvataloon. Ensimmäiset illat turvatalolla tuntuivat oudoilta, sillä minulla ei ollut voimia esimerkiksi jutella muiden nuorten kanssa. Olin sulkeutunut ja elin täysin omassa maailmassani. Päädyin majailemaan turvatalolla yhteensä kaksi kuukautta ja kiitos turvatalon ihanien työntekijöiden ja vapaaehtoisten, voin jo paljon paremmin, nuori mies kertoo hymyillen. – Hienoa, että hait ja sait apua. Nuorelle miehelle ei aina ole helppoa hakea apua ja puhua tunteistaan. Upeaa, että uskalsit tehdä sen, Tuomi toteaa ja taputtaa Ronkaista kevyesti olkapäälle. – Se oli jännittävää, sillä turvatalolla kerroin monia kipeitä asioita ensimmäistä kertaa kenellekään. Mutta jo se itsessään auttoi. Ja tietysti se lämmin ilmapiiri, joka täällä on, Ronkainen pohtii. Ronkainen pääsi mukaan turvatalon itsenäistymisen tukiohjelmaan, jossa autetaan täysi-ikäistyviä nuoria oman elämän alkuun. Ronkaiselle itsenäistymisen tuki on ollut äärettömän arvokasta – pääsipä hän tukiohjelman avulla muuttamaan myös ensimmäiseen omaan asuntoonsa. – Omaan kotiin muuttaminen tuntui aluksi hurjalta, mutta saan edelleen tarvittaessa apua käytännön asioihin kuten esimerkiksi taloudenhoitoon. Ja aina saa jutella, jos siltä tuntuu, Ronkainen kertoo. Pyyteetöntä työtä Kotiinlähdön lähestyessä muusikoiden juttelusta ei meinaa tulla loppua – niin paljon ajatuksia on herännyt kuvauspäivän aikana. Tähdet tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että Nuorten turvatalolle on tarvetta. – Kyllä tällaista pyyteetöntä työtä täytyy arvostaa. Tämä on ollut hieno päivä, Korhonen pohtii muiden nyökytellessä. – Minä pidän erityisesti siitä, että turvatalossa ei syyllistetä ketään. Se, että kotona on hankala olla, ei ole kenenkään vika. Se vain kertoo siitä, että vuorovaikutuksessa on parantamisen varaa. ? 2 Canon kääntää fokuksen toiseen Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppani Canon haastaa kaikki kääntämään kameransa itsestä toiseen ja ottamaan suosittujen selfie-omakuvien sijaan vaihteeksi #selfieless-kuvan itsestään tekemässä jollekulle toiselle hyvän, epäitsekkään teon. Tee siis sinäkin jollekulle jotain mukavaa, näppää siitä kuva ja jaa se sosiaalisessa mediassa hashtagillä #selfieless – ja haasta samalla kolme ystävääsi mukaan laittamaan hyvä kiertämään! Canonin #selfieless-kampanja on osa yhtiön koko Euroopan kattavaa yhteiskuntavastuukampanjaa, jonka kumppani on Suomessa Punainen Risti ja lahjoituskohde Punaisen Ristin nuorten turvatalot. AVM1604_s1-25.indd 15 31.10.2016 14.38
16 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 S UOMEN Punaisen Ristin yleiskokousta 10.–11.6.2017 isännöivä Helsinki on vireä Punaisen Ristin keskus. Pääkaupungissa pitävät majaansa niin Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto, Veripalvelun keskustoimisto kuin Helsingin ja Uudenmaan piiritoimistokin. Punaisen Ristin paikallisosastoja toimii koko Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella 58. Jäseniä Suomen Punaisen Ristin väkirikkaimmalla piirillä on yhteensä 22 396, joista peräti 9 819 kuuluu pääkaupungin 13 osastoon. Helsingin osastojen rajat noudattelevat karkeasti kaupunginosien maantiedettä, mutta kuten Suomen ainoaan ”suurkaupunkiin” sopii, mukaan mahtuu myös poikkeuksia valtavirrasta. Tervetuloa Helsinkiin! Suomen Punaisen Ristin yleiskokous järjestetään ensi kesänä vilkkaassa ja virkeässä Punaisen Ristin kaupungissa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Merellinen erikoisosasto Helsingin osastoista nuorin on Suomenlinnan osasto, joka on perustettu vuonna 2009. Se on poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että se ei pyöritä lainkaan sellaisia perustoimintoja kuin ystävätoimintaa tai ensiapuryhmää. Itse asiassa harva osaston 158 jäsenestä edes asuu Suomenlinnassa. Suomenlinnalla ja sitä ympäröivällä merellä on kuitenkin vahva yhteys osaston syntyyn. – Osaston perustajat olivat tuttuja vuosien takaa Astrid-kaljaasin toiminnasta, sellainen merihenkinen talkooporukka. Astridia kunnostettiin talvisin Suomenlinnan telakalla, osaston pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Konttinen kertoo. – Ja olihan se hassua, ettei Suomenlinnassa ollut osastoa lainkaan, vaikka se on vanhinta Helsinkiä. Vasta Suomenlinnan telakasta ja linnoituksesta kau1 Punaisen Ristin Suomenlinnan osaston suurtapahtuman Katastrofigolfin osallistujat asettuivat ryhmäkuvaan ennen pelipäivän alkua. Deltagarna i Svea borgs röda kors avdelnings stor eve nemang Katas trof golf sam lades till gruppfoto i början av spelda gen. 1 AVM1604_s1-25.indd 16 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 17 punki lähti kunnolla kasvamaan, Reijo Lahtinen lisää. Ajatus oman osaston perustamisesta oli muhinut Punaisen Ristin keskustoimistolla työuransa tehneet Konttisen päässä kauan. Eläkkeen koittaessa suunnitelmat oli hyvä laittaa toteen. – Mietin pitkään, miten osastotoimintaa voisi kehittää. Ajatus oli, että osastoja voisi olla kahdenlaisia: perinteisiä alueosastoja ja erikoisosastoja, jotka keskittyisivät vain joihinkin toimintoihin, Konttinen kertoo. – Suomenlinnan osasto on tällainen erikoisosasto. Me keskitymme muutamaan juttuun projektiluontoisesti. Omannäköistään Suomenlinnan osaston toiminta myös on. Sen vuoden päätapahtuma on Katastrofigolf-turnaus, joka järjestetään Nälkäpäivä-viikon maanantaina Vihdin Hill Siden kentällä. Golfturnauksen primus motorina häärii Reijo Lahtinen. – Seuraavan vuoden Katastrofigolfin rakentaminen aloitetaan jo syksyllä sponsorien hankkimisella. Tavoite on, että sponsorit kustantavat ruokailut ja palkinnot niin, että joka sentti pelaajien 70 euron osallistumismaksusta menee Katastrofirahastoon, Lahtinen kertoo. Ensimmäisinä vuosina tapahtuma haki muotoaan, mutta viime vuosina kenttä on ollut täynnä. Sponsorilista on pitkä ja tuotto Nälkäpäivään komeat 7 000 euroa. Suomenlinnan osasto järjestää myös veneilijöiden ensiapukursseja, ja osastossa toimii humanitaarisen oikeuden ryhmä. Lisäksi osastolaiset ovat järjestäneet esimerkiksi äitienpäiväpurjehduksen suomenlinnalaisille Astridilla. – Juuri nyt etsimme Suomenlinnasta tilaa, jossa voisimme esitellä toimintaa. Se toisi mukavasti näkyvyyttä, Matti Konttinen kaavailee. Monen kylän osasto Helsingin toisella laidalla Pohjois-Helsingin osasto edustaa Konttisen käsittein sitä perinteisempää alueosastoa, ja aluetta sillä riittää. Sen reviirillä Konalasta Viikkiin asuu noin 150 000 helsinkiläistä. Vielä muutama vuosi sitten Helsingissä oli osastoja reilusti enemmän kuin 13. Osastojen yhdistymistä isommiksi kokonaisuuksiksi on vauhdittanut Helsingissäkin aktiiviväen väheneminen. – Aloitin itse viiden hengen porukassa, joka elvytti Kaarelan osaston hiipuneen toiminnan 90-luvulla, ja 2009 yhdistyimme Pohjois-Helsingin osastoksi. Malmin ympäristön osastot, Oulunkylä ja Maunula olivat lyöneet hynttyyt yhteen jo aikaisemmin. Vuonna 2010 mukaan liittyi vielä Pakila, Pohjois-Helsingin osaston puheenjohtaja Raija Rajala muistelee. Yhdistyminen on keventänyt hallintoa ja säilyttänyt Punaisen Ristin joka kylällä. Toisaalta maantieteellisesti laaja alue luo omat haasteensa. Monet toiminnot hoidetaan edelleen kyläkohtaisesti toimintaryhmissä. Esimerkiksi ensiapuryhmiä on Pohjois-Helsingissä kaksi ja Läksy-Helppi-kerhoja viisi. Myös ystävätoiminta on vilkasta ja monipuolista. – Meilläpäin asuu aika paljon maahanmuuttajia, mikä näkyy monikulttuurisen toiminnan määrässä. On moniHELSINKI Asukasluku: 632 577 henkeä Pinta-ala: 215,12 km² (ilman merialueita) Kielijakauma: suomi 80,8 % ruotsi 5,8 % muut 13,5 % Perustamisvuosi: 1550 Muuta: Helsinki siirrettiin nykyiselle paikalleen 1640. Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi 1812 ja itsenäisen Suomen pääkaupungiksi 1917. Finlandia-talo toimii päänäyttämönä 140-vuotisjuhlaansa viettävän Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle. Finlandiahuset är den huvudsakliga skåde platsen när 140års jubilerande Finlands Röda Kors samlas till stämma. 2 Punaisen Ristin PohjoisHelsingin osaston Vesa Vaher maa ja Raija Rajala vetivät Äkkilähtö-valmiusharjoitusta Helsingin Medialukiossa. Vesa Vahermaa och Raija Rajala från rödakorsavdelning en PohjoisHelsingin osasto ledde be redskapsövningen Blixtstart på gymna siet Medialukio i Helsingfors. 2 AVM1604_s1-25.indd 17 31.10.2016 14.38
18 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 kulttuurista ystävätoimintaa, läksykerhoja ja suomen kielen kerhoja. – Olemme panostaneet paljon myös kouluyhteistyöhön, ja siihen meidän pitää panostaa jatkossakin, sillä nuorissa se tulevaisuus on, Rajala tietää. Vaikka osasto on iso, sisäänpäin lämpiävä se ei ole. Pohjoishelsinkiläiset ovat olleet mukana perustamassa Helsingin osastojen yhteistä ystävävälitystä ja ensihuoltoyksikköä, ja yhteistyötä tehdään yli osastorajojen. Noin 1 900 jäsenellään Pohjois-Helsinki on koko Suomen kolmanneksi suurin osasto Tampereen ja Turun osastojen jälkeen. Helsingin osastoista myös Keski-Helsingin, Kallio-Käpylän ja Länsi-Helsingin osastot ovat yli 1 000 jäsenen suurosastoja. Ystäviä äidinkielellä Helsingissä vaikuttaa myös Punaisen Ristin osasto, jonka toimialue kattaa kaikki muut. Helsinfors svenska avdelning, Helsingin ruotsinkielinen osasto, toimii koko pääkaupungin ruotsinkielisten kotiosastona. – Oma osasto on tärkeä asia esimerkiksi ystävätoiminnassa, jonka asiakkaina on paljon ikääntyneitä ihmisiä, joiden suomen kielen taito ei ole kovin hyvä. Tällaisia vanhuksia on Helsingissä paljon, ja heille pitää löytyä ruotsia äidinkielenään puhuvat ystäviä, osaston puheenjohtaja Max Lindholm kertoo. – Tällä hetkellä tilanne onkin erittäin hyvä. Kaikille ystävää kysyneille on sellainen löydetty, eikä jonossa ole ketään. Helsingfors svenska on 826 jäsenellään Helsingissä vasta seitsemänneksi suurin osasto, mutta ruotsinkielisten osastojen joukossa se on koko maan suurin. Vaikka osaston ystävätoiminta painottuu vahvasti ruotsinkielisiin, tarkkaan ottaen myös Helsingfors svenska on kaksikielinen, niin kuin on koko Helsingin ja Uudenmaan piiri. Esimerkiksi osaston ensiapuryhmässä toimitaan kaksikielisesti. – Meillä toimii myös Punaisen Ristin alla aika harvinainen toimintamuoto, pelastuskoiraryhmä. Ryhmä harjoittelee etsintöjä säännöllisesti aivan kuten ensiapuryhmät, Lindholm kertoo. Työpaikan ensiapuosasto Pääkaupungin monimuotoiselta osastokartalta löytyy sellainenkin erikoisuus kuin työpaikkaosasto. – Punaisen Ristin Posti-Telen osasto on perustettu joulukuussa 1974. Itse liityin vuonna 1976, Posti-Telen osaston puheenjohtaja Ulla-Maija Liekso kertoo. – Posti-Tele oli siihen aikaan suuri työnantaja. Työturvallisuuteen ja työsuojeluun panostettiin paljon, ja siksi osastokin perustettiin. Aikoinaan meillä oli kolme ensiapuryhmää, nykyisin enää yksi. Osaston toimintamuoto on aina ollut ensiapu, mutta toki väki on osallistunut myös muihin Punaisen Ristin tapahtumiin. Työpaikkaosastot olivat menneinä vuosikymmeninä yleisiä, mutta useimmat niistä ovat sittemmin joko lopettaneet tai yhdistyneet alueellisiin osastoihin. Helsingissä omat osastot oli aikaisemmin muun muassa Scanialla, Helsingin Energialla ja Nesteellä. Tulevaisuutta on mietitty myös Posti-Telen osastossa. – Väki alkaa ikääntyä, ja useimmat meistä ovat eläkkeellä. Ainoa tuki Postilta ja Soneralta on ilmaiset tilat ensiapuharjoituksiin. En haluaisi olla pessimisti, mutta aika hiljaiseloa tämä on. Yhdistymisestä isompaan osastoon on jo keskusteltu, itsekin Soneralta muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Liekso kertoo. Innolla yleiskokoukseen Ainakin yksi asia yhdistää pääkaupungin erilaisia osastoja: kaikki odottavat innolla ensi kesän Helsingin yleiskokousta. Pohjois-Helsingin osaston varapuheenjohtaja Vesa Vahermaa on varma, että osaston parista sadasta aktiivista riittää tekijöitä yleiskokoukseen – sekä kokoussalissa että sen ulkopuolella. – Innolla olemme lähdössä mukaan järjestelyihin, ja järjestöasioissa olemme aina olleet aktiivisia. Turun yleiskokouksellekin osasto teki kymmenkunta aloitetta, Vahermaa sanoo. – Ja ensi vuosihan on myös suuri juhlavuosi, kun Suomen Punainen Risti täyttää 140 vuotta! Se on meille kaikille mahtava tilaisuus näkyä ja saada lisää väkeä mukaan, puheenjohtaja Raija Rajala lisää. Posti-Telen osaston Ulla-Maija Liekso on samoilla linjoilla. – Kyllä me vanhemmatkin vielä jaksetaan touhuta mukana! Itseäni kiinnostaa paljon kansalaistorille suunnitteilla oleva yleisötapahtuma, jossa on varmasti paljon nähtävää. – Yleiskokous on valtakunnallinen tapahtuma ja iso juttu koko Helsingin ja Uudenmaan piirille, ei vain helsinkiläisille, Helsingin ruotsinkielisen osaston Max Lindholm muistuttaa. – Mutta toki se tuntuu hienolta, että saamme isännöidä yleiskokousta Punaisen Ristin juhlavuonna. Tervetuloa ensi kesänä Helsinkiin! ? Pääkaupungin paraatipaikalla Kun Punaisen Ristin yleiskokousta isännöi Helsingin ja Uudenmaan piiri, isäntäkaupunki ei paljon esittelyjä kaipaa. Helsingistä löytyy pitkä lista Suomen suosituimpia turistinähtävyyksiä Suomenlinnan meri linnoituksesta Linnanmäen huvipuistoon ja Ateneumin taidemuseosta Temppeliaukion kirkkoon. Helsingissä riittää nähtävää ja koettavaa paljon enemmän kuin yleiskokousviikonlopussa ehtii. Muutama pääkaupungin nähtävyys tulee silti väkisinkin tutuksi jopa kaikkein kiireisimmille kokousedustajille, sillä yleiskokous järjestetään kaupungin paraatipaikoilla. Varsinaisena kokouspaikkana toimii Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1971 avattu Finlandia-talo, ja yleiskokouksen perinteistä iltajuhlaa vietetään vuonna 2011 avatussa Helsingin Musiikkitalossa. Helsingin yleiskokous näkyy ja kuuluu myös suurelle yleisölle, kun Suomen Punainen Risti juhlistaa 140-vuotista taivaltaan Musiikkitalon ja nykytaiteen museon Kiasman välisellä Kansalaistorilla koko yleiskokousviikon 5.–11.6. Luvassa on yleisötapahtumia, teemapäiviä sekä tietenkin Punaisen Ristin toiminnan esittelyä. Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2017 2016 JOULUKUU / DECEMBER Osastojen virallisten yleiskokous edustajien lukumäärä lasketaan vuoden lopun jäsenmäärän perusteella. Antalet officiella representanter för avdelningarna räknas ut på basis av antalet medlemmar i slutet av året. 2017 TAMMIKUU / JANUARI Suomen Punaisen Ristin hallitus antaa virallisen ilmoituksen yleiskokouksen ajasta ja paikasta. Finlands Röda Kors styrelse tillkännager officiellt var och när stämman hålls. PÅ VÄG MOT STÄMMAN Ordinarie stämman är Finlands Röda Kors högsta beslutande organ och slår fast strategin för verksamheten för följande treårs period. Stämman väljer också de viktigaste förtroende valda. Förberedelserna inför stämman i Helsingfors pågår redan för fullt, men de viktigaste datumen är ännu i framtiden. ASKELMERKIT YLEISKOKOUKSEEN Yleiskokous on Suomen Punaisen Ristin ylin päättävä elin, joka linjaa järjestön toiminnan suuntaviivat kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja valitsee tärkeimmät luottamushenkilöt. Helsingin yleiskokouksen valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa, mutta tärkeimmät päivämäärät ovat vielä edessä. AVM1604_s1-25.indd 18 31.10.2016 14.38
4 / 2016 hjälpens värld avun maailma 19 Kaarina Hankonen leder Helsingfors svenska avdelnings räddningshundgrupp. Verksamhetsformen är sällsynt inom Röda Korset, men gruppen övar en gång i veckan. Kaarina Hankonen vetää Helsingin ruotsinkielisen osaston pelastus koiraryhmää. Pu naisen Ristin alla harvinainen toimin taryhmä harjoitte lee viikoittain. H ELSINGFORS och Nylands distrikt står värd för Röda Korsets ordinarie stämma 10–11.6.2017, vilket betyder att värdstaden inte är helt okänd. Vår huvudstad har också ett livligt rödakorsliv. I Helsingfors finns Finlands Röda Kors centralbyrå, Blodtjänsts centralbyrå och Helsingfors och Nylands distrikts distriktsbyrå. Inom Helsingfors och Nylands distrikt finns det hela 58 rödakorsavdelningar. Röda Korsets mest folkrika distrikt har sammanlagt 22 396 medlemmar, av vilka 9 819 hör till de 13 avdelningarna i huvudstaden. Specialiserade avdelningar Yngst av avdelningarna i Helsingfors är Sveaborgs avdelning, som grundades år 2009. – Sveaborgs avdelning är en specialavdelning som koncentrerar sig på några grejer närmast i projektform, säger Matti Konttinen , en av avdelningens grundare. Idén om en annorlunda avdelning uppstod medan Konttinen jobbade på Röda Korsets centralbyrå. – Jag tänkte att det kunde finnas två slag av avdelningar: traditionella områdesavdelningar och så specialavdelningar som fokuserar på en given grupps intressen. Huvudevenemanget i avdelningen är turneringen Katastrofgolf som ordnas varje år i samband med Hungerdagen. Vi ordnar också första hjälpen-kurser för båtfolk och har en grupp i humanitär rätt. Sveaborgs avdelning är med sina 158 medlemmar den näst minsta av avdelningarna i Helsingfors. Mindre är bara Posti-Tele med sina 142 medlemmar. Välkommen till Helsingfors! Finlands Röda Kors ordinarie stämma ordnas i sommar i en pigg och livlig rödakorsstad. TEXT KIMMO HOLOPAINEN – Posti-Teles avdelning är en arbetsplatsavdelning som grundades i 1974, berättar ordförande Ulla-Maija Liekso . – Posti-Tele var på den tiden en stor arbetsgivare och satsade stort på säkerhet på arbetsplatsen och på arbetarskyddet. I tiden hade vi tre första hjälpen-grupper, idag finns bara en kvar. Avdelningens verksamhetsform framom andra har alltid varit första hjälpen, men visst har medlemmarna också deltagit i andra rödakorsevenemang. Störst bland avdelningarna i Helsingfors är Pohjois-Helsingin osasto, Norra Helsingfors avdelning. Med sina cirka 1 900 medlemmar är det landets tredje största avdelning efter avdelningarna i Tammerfors och Åbo. Storavdelningar med mer än 1 000 medlemmar är också Keski-Helsingin osasto ("mellersta" Helsingfors), Kallio-Käpylän osasto (Berghäll-Kottby) och Länsi-Helsingin osasto (Västra Helsingfors). För bara några år sedan var antalet avdelningar i Helsingfors betydligt större än dagens 13. Sammanslagningar har gjort förvaltningen lättare samtidigt som Röda Korset finns kvar på alla håll. – Ett stort geografiskt område innebär alltid en utmaning. Många verksamheter sköter vi fortfarande i verksamhetsgrupper på bynivå, konstaterar Raija Rajala , ordförande i Pohjois-Helsingin osasto. Trots att många avdelningar i Helsingfors är stora är de inte klubbar för inbördes beundran. Man samarbetar gärna över avdelningsgränserna. Vänner på modersmålet För alla svenskspråkiga i huvudstaden finns Helsingfors svenska avdelning. – Att man har en egen avdelning är viktigt till exempel i vänverksamheten, med många äldre människor som klienter. Då ska de få rödakorsvänner som också har svenska som modersmål, säger avdelningsordförande Max Lindholm . Helsingfors svenska har 826 medlemmar, vilket gör det till den sjunde största avdelningen i staden, men det är ändå landets största svenska avdelning. Vänverksamheten i avdelningen har en stark svensk betoning, men de facto är också Helsingfors svenska en tvåspråkig avdelning, precis som hela Helsingfors och Nylands distrikt. Rödakorsavdelningarna i huvudstaden må vara olika, men ett har de gemensamt: alla ser ivrigt fram emot stämman i Helsingfors i sommar. Hundratals volontärer kommer att hjälpa till i mötessalen och utanför den. – Stämman är en stor grej för hela Helsingfors och Nylands distrikt, inte bara för Helsingforsborna, påpekar Lindholm. – Men visst känns det fint att vi får stå värdar för stämman just när Finlands Röda Kors fyller 140 år. Välkomna till stämman i Helsingfors i sommar! ? Läs mer: rednet.rodakorset.fi > Råd & Rön > Ordinarie stämman 2017 HELMIKUU / FEBRUARI Toimintalinjausluonnoksen järjestökäsittely ja ehdokasasettelu käyntiin. Ilmoittautuminen aukeaa 3.2. Utkastet till strategi är på remissrunda inom organisationen och kandidatuppställningen börjar. Anmälningen inleds 3.2. 2017 MAALISKUU / MARS Osastot ja piirit jättävät kommenttinsa toimintalinjausluonnoksesta hallitukselle 31.3. mennessä. Avdelningar och distrikt lämnar in sina kommentarer till utkastet till strategi till styrelsen senast 31.3. 2017 HUHTIKUU / APRIL Aloitteiden viimeinen jättöpäivä yleiskokoukselle on 13.4. Ehdokasasettelu vaalitoimikunnalle päättyy 29.4. Sista inlämningsdag för initiativ till stämman är 13.4. Sista dagen att föreslå kandidater för valnämnden är 29.4. 2017 TOUKOKUU / MAJ Virallinen kokouskutsu, kokous asiakirjat ja vaalitoimikunnan esitys toimitetaan osastoille 12.5. mennessä. Den officiella kallelsen till stämman, stämmodokumenten och valnämndens förslag skickas till avdelningarna senast 12.5. 2017 KESÄKUU / JUNI Suomen Punainen Ristin yleiskokous kokoontuu Finlandia-talossa Helsingissä 10.–11.6.2017. Finlands Röda Kors ordinarie stämma sammanträder på Finlandiahuset i Helsingfors 10–11.6.2017. AVM1604_s1-25.indd 19 31.10.2016 14.38
20 avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 ? Kolumni KUVITUS JENNY LUCANDER TÄMÄN PALSTAN KOLUMNISTIT OVAT SUOMEN PUNAISEN RISTIN ULKOPUOLELTA KUTSUTTUJA KIRJOITTAJIA, EIVÄTKÄ HEIDÄN NÄKEMYKSENSÄ VÄLTTÄMÄTTÄ EDUSTA JÄRJESTÖN KANTAA. Y KSINÄISYYTTÄ ON tunne siitä, ettei sinulla ole ketään, kenen kanssa juttelisi, seisoskelisi, lähtisi elokuviin tai tekisi oikeastaan yhtään mitään muutakaan. Yksinäisyyttä on myös tunne siitä, ettei sinulla ole ketään, joka kuuntelisi, ymmärtäisi ja johon voisit luottaa. Tai tunne siitä, että olet kaikkien keskellä, isossa porukassa tai pitkässä parisuhteessa, aivan yksin. Nuorten kuvauksissa yksinäisyys näyttäytyy voimakkaana, lamaannuttavana ja pelottavana kokemuksena. Tilastoissa yksinäisyys näyttäytyy monenlaisten ongelmien ennustajana. Aivoissa yksinäisyys näkyy samassa kohdassa kuin fyysinen kipu. Hetkittäinen yksinäisyys on osa tavallista elämää, signaali siitä, että jotakin pitäisi tehdä toisin. Satuttavaksi yksinäisyys muuttuu silloin kun se jatkuu päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Aikuisista yksinäisistä kolmasosa kertoo olleensa yksinäinen jo lapsena. Yli puolet sanoo sen jatkuneen nuoruudesta saakka. Miksi yksinäisyys pitää näin tiukasti otteessaan? Miten se onnistuu saamaan vallan ajatuksista, tunteista, kehosta ja käyttäytymisestä? YKSINÄISYYSTUTKIMUSTEN VASTAUS tähän on, että helposti. Silmänliikeja aivotutkimusten perusteella yksinäiset ihmiset tulkitsevat sosiaaliset tilanteet muita negatiivisemmin, näkevät mahdollisuuksien sijaan uhkia ja olettavat aiempien kokemustensa pohjalta, että epäonnistuvat tälläkin kertaa. Kun ajattelee yksinäisyyden johtuvan omasta kelpaamattomuudestaan, satuttaa se sekä mieltä että kehoa ja saa joko perääntymään tai rakentamaan muurin, jonka toivoo suojelevan uusilta epäonnistumisilta. Kognitiivinen käyttäytymisterapia selittää tämän ajatusten, tunteiden, kehollisten kokemusten ja käyttäytymisen kehänä. Ajatus ”en kelpaa kenellekään, kukaan ei halua olla kanssani” satuttaa sekä mielessä että kehossa. Se muuttaa myös käyttäytymistä, esimerkiksi: ”annoin periksi, kun oli helpompi olla yksin kuin pettyä jatkuvasti”. Kun kehän kaikki osat tukevat toinen toistaan, on kierteestä vaikeaa päästä irti. Vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Omia ajatusvääristymiään voi oppia tunnistamaan, kiistämään ja korjaamaan. Yksi yleisimmistä ajatusvääristymistä on ”kaikki tai ei mitään” -malli, jossa muut nähdään täydellisinä ja onnellisena, oma itse ainoastaan kelpaamattomana ja ikuisena epäonnistujana. Hyvien asioiden vähättely, valheelliseksi tulkitseminen, merkityksen kieltäminen tai huomion kiinnittäminen ainoastaan negatiivisiin asioihin ovat myös yleisiä yksinäisyyttä yllä pitäviä ajatusvääristymiä. Jos omaan epäonnistumiseen luottaa vahvasti, on vaikeaa huomata asioita, jotka todistavat toisin. Tällöin luokkakaverin pyyntö lähteä elokuviin voi mielessä muuttua ilkeämieliseksi pilkaksi ja viereen istuvan ihmisen ajatella olevan toinen epäonnistuja. MITÄ SITTEN VOISI TEHDÄ TOISIN? Voisi vaikkapa kiistää omat ajatuksensa ja uskomuksensa. Jos mieli sanoo, että ”kukaan ei huomaa minua, kaikki vain nauravat”, voi kysyä itseltään, miksi kaikki nauraisivat, jos he eivät kerran edes huomaa? Voi kirjoittaa itselleen listaa siitä, mitä hyvää päivän aikana on tapahtunut ja miettiä, josko jokin niistä tukisi ajatusta, ettet olekaan kelpaamaton. Voi pitää ovea auki seuraavalle, katsoa käytävällä vastaantulijaa silmiin ja joku päivä uskaltautua sanomaan ”moi”. Hallitusohjelman kärkihankkeista Lapsija perhepalveluiden muutosohjelma on listannut vaikuttavuuden arvioinnin indikaattorikseen lasten ja nuorten yksinäisyyden vähentymisen. Odotan innolla, mitä ratkaisuja työryhmä tähän löytää. NIINA JUNTTILA Kirjoittaja on Turun yliopiston kasvatuspsykologian dosentti, joka on tutkinut erityisesti lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemuksia. Yksinäisyys satuttaa ” Aivoissa yksinäisyys näkyy samassa kohdassa kuin fyysinen kipu. ” TUOTE / PRODUKT MÄÄRÄ / ANTAL KOKO / STORLEK VÄRI / FÄRG NIMI / NAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA /POSTNUMMER OCH -ANSTALT GSM / SMS* * Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Alle 18-vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Tuotteiden hinnat sisältävät tai 24 % ALV:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. * Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt. Beställningar värda över 50 € le vereras mot postförskott. Målsmans underskrift för under 18-åring. Priserna på varorna innehåller eller 24 % MOMS. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. TILAUSKORTTI?BESTÄLLNINGSKORT Hiutale-tuotteet Vohvelikankaiset patalappu ja keittiöpyyhe ovat kotimaista käsityötä ja 100 % puuvillaa. Snöflinga produkter Grytlappen och köks handduken i voffeltyg är inhemskt handarbete och 100 % bomull. Kynttilänjalka Tyylikäs ja tukeva, kotimaista taontatyötä. Ljusstake Snygg och stadig, inhemskt smidesarbete. 25 € Patalappu / Grytlapp 5 € Keittiöpyyhe / Kökshandduk 5 € Lastukori Kotimaista tyyliä joulukattaukseen. Pärtkorg Inhemsk design för juldukningen. 19,90 € SPRkauppa_230x297mm_AM4_1.indd 1 25.10.2016 14.06 AVM1604_s1-25.indd 20 31.10.2016 14.38