• Röda Korset 3/2025 Teiniraskaudet kuriin Keniassa Bukt på tonårsgraviditeter i Kenya Verihuolto pyörii kellon ympäri Blodtjänst arbetar dygnet runt Nälkäpäivä-kahvio auttaa enemmän Hungerdagskafé hjälper mer Livet går vidare Sirpas och Perttis hem brann Elämä jatkuu Tuli vei Sirpan ja Pertin kodin + Nälkäpäivä 25.–27.9. Hungerdagen 25–27.9 PR_03_2025_kansi.indd 1 PR_03_2025_kansi.indd 1 2.9.2025 15.13 2.9.2025 15.13
• Kaikkea kivaa syksyyn Punaisen Ristin kaupasta! Allt möjligt trevligt till hösten från Röda Korsets butik! Jäsenetu / Medlemsförmån Saat jäsenenä 10 % alennuksen verkkokaupan tuotteista, pl. vaikuttavat lahjat, tekstatut adressit ja Vapepa-tuotteet. Alennuskoodi verkkokaupan kassalla: AVUNKETJU Som medlem får du 10 % rabatt på webbutikens produkter. Gäller inte betydelsefulla gåvor, textade adresser och Vapepaprodukter. Rabattkod vid kassan i webbutiken: AVUNKETJU Hinnat sisältävät ALV 25,5 %. Mainoksen tuotteita rajoitettu määrä. Hintoihin lisätään toimitusmaksu. Priserna innehåller moms 25,5 %. Produkterna i reklamen finns i begränsad mängd. Till priserna läggs leveranskostnader. Punaisen Ristin lippis Säädettävä koko Röda Korsets keps Justerbar storlek Punaisen Ristin huppari, punainen tai musta Koot: XS–4XL Röda Korsets huvtröja, röd eller svart Storlekar: XS–4XL Merinovillaiset asusteet Pipo, panta, tuubihuivi tai ranteenlämmittimet. Useita värejä. Accessoarer i merinoull Mössa, pannband, tubhalsduk eller handledsvärmare. Flera färger. Heijastava sateenvarjo Suoja 2 väriä Reflekterande paraply Skydd 2 färger Uutuus! Origami-heijastin/ laukkukoru Jänis, kettu, kultapanda tai susi Nyhet! Origami-reflex/ väsksmycke Hare, räv, röd panda eller varg Uutuus! Moomin 80 juhlavuoden heijastin Nyhet! Moomin 80 jubileumsreflex Uutuus! Taittokassi Avun askel Nyhet! Vikbar kasse Hjälpens steg Tuotetilaukset verkkokaupasta 24/7 tai asiakaspalvelusta 8.30–15 arkisin. punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi, puh. 020 701 2211 (8,35 snt/puh. + 16,69 snt/min.) Produktbeställningar i webbutiken 24/7 eller hos kundtjänsten vardagar 8.30–15.00. rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi, tfn 020 701 2211 (8,35 cent/samtal + 16,69 cent/minut) 12,50 € 19,90 € 62 € 25 € 19,90 € 5,50 € 6 € PR_03_2025_kansi.indd 2 PR_03_2025_kansi.indd 2 2.9.2025 15.14 2.9.2025 15.14
• 3 A K I K O LE H M A IN EN / M A RJ A A N A M A LK A M Ä K I / M A T T I R A J A LA 04 Pääkirjoitus 05 Ristiin rastiin Valtio vahvistaa verihuoltoa Marja Vestistä viestintäjohtaja Vapaaehtoisuus kantaa Ukrainaa Mustafe Muuse ottaa kantaa 10 Tuli vei kodin ja turvan 14 Popcornia Nälkäpäiväksi 16 Tukea Kenian äideille 18 Villasukka lämmittää sydäntä 20 Veripalvelu on aina valmiina 25 Ristikko 42 Kolme tapaa tehdä Nälkäpäivä 04 Ledare 26 Korsord 27 Kors och tvärs Staten stärker blodförsörjningen Marja Vest ny kommunikationsdirektör Volontärer viktiga för Ukraina Mustafe Muuse tar ställning 32 Elden slukade hem och trygghet 34 Hungerdagspopcorn 36 Stöd till mammor i Kenya 38 Blodtjänst är alltid redo 41 Sockor värmer hjärtat 42 Tre sätt att göra Hungerdagen Punainen Risti Röda Korset 3/2025 11.9.2025 Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, PB 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Marja Vest Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 0400 286 833, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Suomen Punainen Risti, viestinnän palvelut Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy / Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 67 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 2984-5637 Aikakausmedia ry:n jäsen 16 20 18 Suomen Punaisella Ristillä on noin 70 000 jäsentä, noin 400 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Härkälenkki 13, 01730 Vantaa, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi SISÄLTÖ – I N N EHÅLL PR_03_2025_kokonaan.indd 3 PR_03_2025_kokonaan.indd 3 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 4 Kun raha muuttuu inhimillisyydeksi TÄMÄN LEHDEN teema on Nälkäpäivä. 1980-luvulta asti järjestetty keräys saa vuodesta toiseen vapaaehtoiset lipaskerääjät tarttumaan toimeen ja muistuttamaan suomalaisia avun tarpeesta meillä ja muualla. Kun avulle on tarve, Punaisella Ristillä on mandaatti ja osaaminen viedä apu kriisien keskelle – sinne, missä inhimillisyyttä tarvitaan eniten. Keräyslippaaseen kilahtava raha tulee tarpeeseen. Humanitaarista apua antavien järjestöjen rahoitus on monissa maissa lähihistorian suurimpien haasteiden edessä. Myös täällä kotimaassa sosiaalija terveysjärjestöjen rahoitusta leikataan – aikana jolloin avun tarve on pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. Rahoitusleikkaukset vaikuttavat väistämättä järjestöjen auttamisvalmiuteen katastrofija konfliktitilanteissa. Järjestöillä ja vapaaehtoistyöllä on valtava merkitys yhteiskunnan kriisinkestävyydelle, eikä järjestöjä tulisi kuihduttaa säästöillä toimintakyvyttömiksi. Nälkäpäivä-keräyksen tuotoilla autetaan kriisin keskelle joutuneita niin täällä kotimaassa kuin maailmalla. Huolehdimme auttamistyössämme perustarpeiden lisäksi siitä, että paikalliset yhteisöt voivat pitää huolta hädänalaisista. Esimerkiksi luonnonkatastrofissa tai vaikkapa tulipalon jälkeen on toimittava nopeasti. Tämän me osaamme. Jokainen Nälkäpäivään osallistuva on mukana tekemässä pientä ihmettä. Olitpa mukana keräämässä, lahjoittamassa tai muuten antamassa aikaasi, olet osa avun ketjua, jossa raha muuttuu inhimillisyydeksi. Parhaimmillaan se pelastaa ihmishenkiä. Kiitos siitä! När pengar blir medmänsklighet TEMAT FÖR den här tidningen är Hungerdagen. År ut och år in får insamlingen som har ordnats sedan 1980-talet frivilliga insamlare att ställa upp och påminna finländarna om behovet av hjälp här hemma och ute i världen. När det finns ett behov av hjälp har Röda Korset ett mandat och kunnande att se till att hjälpen når behövande mitt i krisen – där medmänsklighet behövs allra mest. Pengarna som slinker ner i insamlingsbössan behövs. I många länder står finansieringen till organisationer som ger humanitärt bistånd inför de största utmaningarna i närhistorien. Även här i Finland skärs det i finansieringen till socialoch hälsovårdsorganisationer – precis när behovet av hjälp snarare ökar än minskar. Minskad finansiering påverkar oundvikligen organisationernas hjälpberedskap i katastrofoch konfliktsituationer. Medborgarorganisationer och frivilligarbete spelar en enormt viktig roll för samhällets kristålighet. Organisationsfältet får inte förlamas genom sparbeslut. Med intäkterna från insamlingen Hungerdagen hjälper Röda Korset människor som drabbats av kriser både här hemma och ute i världen. I vårt hjälparbete ser vi inte bara till basförnödenheter utan arbetar också för att lokalsamhället ska kunna ta hand om dem som lider nöd. Till exempel vid en naturkatastrof eller efter en eldsvåda gäller det att agera fort. Det är något vi kan. Varje person som deltar i Hungerdagen är med och gör ett litet under. Vare sig du är med som insamlare, som givare eller annars ger av din tid är du en länk i kedjan av hjälp som förvandlar pengar till medmänsklighet. I bästa fall räddar det människoliv. Det tackar vi för! Marja Vest Päätoimittaja – chefredaktör Finlands Röda Kors har cirka 70 000 medlemmar, 400 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Eero Rämö. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Oxlänken 13, 01730 Vanda, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi PÄÄKI RJO ITUS – LEDAR E PR_03_2025_kokonaan.indd 4 PR_03_2025_kokonaan.indd 4 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 5 VI NJ ET TI RISTIIN RASTIIN Ukrainan Punainen Risti kiittää avusta. Verihuolto vahvistuu lisää. Mustafe Muuse tahtoo vaikuttaa. R EB EK A R Y V O LA D E K R EM ER /IF R C C LIM A T E C EN T ER Tarinoita ilmastosta KESÄLLÄ 2025 Eurooppaa piinasivat jälleen ankarat helleaallot, jotka nostivat kuolleisuutta, ruokkivat metsäpaloja ja synnyttivät pulaa vedestä, jopa sähköstä. Meillä Suomessa tehtiin ennätys päivissä, joina koko maan ylin lämpötila ylitti 30 astetta. Suurimmat uutisotsikot syntyvät silti muista aiheista. Kansainvälisen politiikan agendaa hallitsevat sodat ja konfliktit, kauppapolitiikka, maahanmuutto ja siirtolaisuus – vastakkainasettelu. Samaan aikaan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten maailman köyhimmät ihmiset. He, jotka ovat siihen vähiten saaneet vaikuttaa. Rebeka Ryvola de Kremer on Punaisen Ristin ilmastokeskuksen residenssitaiteilija. Töissään hän kertoo tarinoita muuttuvasta ilmastosta ja nostaa esiin siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä. PR_03_2025_kokonaan.indd 5 PR_03_2025_kokonaan.indd 5 2.9.2025 15.16 2.9.2025 15.16
• 6 R ISTI I N R ASTI I N V ER IP A LV EL U V ER IP A LV EL U Tallink Silja kannustaa luovuttamaan TALLINK SILJA LINE ja Veripalvelu yhdistävät voimansa innostaakseen uusia ihmisiä luovuttamaan verta. Verenluovutuskampanja näkyy muun muassa Tallink Siljan laivojen näytöillä, sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeissä. Myös Tallink Siljan maskotti Harri Hylje on lupautunut ilahduttamaan verenluovuttajia. – Verenluovutus on ollut osa Tallink Siljan vastuullisuustoimintaa jo yli 13 vuotta. Meillä on Verenluovutus työajalla -sertifikaatti, joka mahdollistaa henkilökunnallemme verenluovutuksen työajalla. Kannustamme myös matkustajiamme ja muita matkailualalla luovuttamaan verta, Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd sanoo. Kantasolurekisteriin entistä helpommin V E R I PA LV E L U N Y L L Ä P I TÄ M Ä Ä N Kantasolurekisteriin voi nyt liittyä missä tahansa Veripalvelun toimipisteessä. Paikalle voi poiketa joko vain rekisteriin liittymistä varten tai vaikkapa verenluovutuksen yhteydessä. Kantasolurekisteristä etsitään sopivia luovuttajia vakavasti sairaille potilaille. Voit liittyä rekisteriin, jos olet 18–35-vuotias ja perusterve. Vuosittain noin 40 rekisterin jäsentä kutsutaan luovuttamaan kantasoluja. Kantasolurekisteriin voi edelleen liittyä myös tilaamalla näytesetin osoitteesta kantasolurekisteri.fi. Luovuttaja Keski-Somaliassa tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan väkivaltaisuuksia. Humanitaarisen avun tarve on suuri, ja varsinkin lasten aliravitsemus on lisääntynyt nopeasti. Suomen Punainen Risti ohjasi kesäkuussa katastrofirahastosta 270 000 euroa Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle lasten aliravitsemuksen hoitoon. Heinäkuussa Keski-Somalian avustustyöhön myönnettiin 320 000 euroa lisätukea Somalian Punaisen Puolikuun kautta. Varoilla Somalian Punainen Puolikuu tarjoaa pakolaisille käteisavustuksia ja hätäaputarvikkeita kuten pressuja, patjoja, hyttysverkkoja sekä keittiöja hygieniatarvikkeita. Punainen Risti paikalla PUNAIN E N RISTI NÄKÖISLE HTE NÄ: LE HTILUUKKU.FI Marja Vest Punaisen Ristin viestintäjohtajaksi SUOMEN PUNAISEN Ristin uudeksi viestintäjohtajaksi ja Punainen Risti -lehden päätoimittajaksi on nimitetty Marja Vest. Filosofian ja valtiotieteiden maisteri Vest aloitti tehtävissä kesän kynnyksellä. Vest on toiminut pitkään viestinnän johtotehtävissä. Ennen Punaista Ristiä hän työskenteli viimeksi Avidly Oy:ssä viestintäpalvelujen johtajana, vanhempana viestintäkonsulttina ja johtoryhmän jäsenenä. Aiemmin Vest on työskennellyt muun muassa Hartela-yhtiöissä ja Raha-automaattiyhdistyksessä. Suomen Punainen Risti etsi viestintäjohtajaa avoimella haulla, johon saapui 97 hakemusta. Suomen Punaisen Ristin viestintää johtaa nyt Marja Vest. K IM M O H O LO PA IN EN PR_03_2025_kokonaan.indd 6 PR_03_2025_kokonaan.indd 6 2.9.2025 15.16 2.9.2025 15.16
• 7 VI NJ ET TI R ISTI I N R ASTI I N TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINEN Vapaaehtoisissa on valtava voima Ukrainan Punaisen Ristin apulaispääjohtaja Illya Kletskovskyy vieraili Suomessa. Miten viime vuodet ovat muuttaneet Ukrainan Punaista Ristiä? – Vuosi 2022 mullisti Ukrainan Punaisessa Ristissä melkein kaiken. Toiminta on kymmenkertaistunut ja laajentunut täysin uusiin suuntiin. Meillä on tällä hetkellä lähes 5 000 työntekijää ja yli 10 000 vapaaehtoista. Konfliktin ensimmäisenä vuonna keskityimme eniten hätäapuun ja sen logistiikkaan, seuraavana vuonna sosiaalija terveyspalvelujen vahvistamiseen, ja viimeksi siviilien suojeluun ja pelastustoimeen. Yhteistyötä viranomaisten kanssa teimme ennenkin, mutta se on nyt paljon tiiviimpää ja paremmin koordinoitua. Mikä on vapaaehtoisten merkitys Ukrainan jaksamiselle? – Vapaaehtoiset ja yleensä kansalaistoiminta ovat olleet Ukrainalle valtava voimavara näinä vuosina. Esimerkiksi suuri osa Punaisen Ristin suorittamista evakuoinneista ja avustustarvikkeiden ja ruoan jakelusta tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Saamme olla ylpeitä rohkeista vapaaehtoisistamme, mutta kyse ei ole vain Punaisesta Rististä. Lukemattomat ihmiset auttavat vapaaehtoisesti omissa yhteisöissään ympäri Ukrainaa, ja Punainen Risti on toiminnalle vain yksi alusta. Paikallisilla vapaaehtoisilla on iso merkitys ihmisten jaksamiselle. Yli kolmen vuoden jälkeen ukrainalaiset ovat todella väsyneitä. Vaikein tilanne on tietenkin etulinjassa, mutta konflikti vaikuttaa Ukrainassa kaikkeen. Suoranaisen hengenvaaran lisäksi elinkeinot ja talous kärsivät, työpaikkoja ja koteja menetetään, sähkön ja veden jakelussa on katkoksia, ja terveydenhuolto on ylikuormittunut. Henkinen kuorma on raskas, ja se vaikuttaa niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin. Mitä Suomen Punainen Risti voisi oppia Ukrainasta? – Keskusteluissa Suomen Punaisen Ristin ja suomalaisten viranomaisten kanssa olen havainnut, että teillä on hyvät valmiussuunnitelmat, mutta niitä pitää myös harjoitella ja koetella tositilanteen varalta. Ukrainan viranomaisten ja Punaisen Ristin yhteistyön järjestäminen voisi olla asia, jota kannattaa tarkastella. Lisäksi on tärkeää pohtia, miten onnistumme osallistamaan ja tukemaan ihmisiä, kun kipinä auttamiseen syttyy. Se on minusta Punaisen Ristin keskeinen tehtävä kaikkialla, innostaa ja vahvistaa vapaaehtoisuuden henkeä. – Olemme saaneet Suomesta niin paljon tukea, että sana ”kiitos” tuntuu liian vaatimattomalta. Te olette suurenmoista, myötätuntoista väkeä. Ukrainalle on todella tärkeää, että me emme tunne jääneemme yksin, Illya Kletskovskyy kiittää. PR_03_2025_kokonaan.indd 7 PR_03_2025_kokonaan.indd 7 2.9.2025 15.16 2.9.2025 15.16
• 8 R ISTI I N R ASTI I N PUNAIN E N RISTI 4/2025 ILM ESTYY 13.11. 12 330 henkeä sai viime vuonna apua Punaisen Ristin ensiapupäivystyksistä ympäri maata. Lähde: SPR:n toimintatilastot 2024 PUNAINEN RISTI 50 VUOTTA SITTEN Apuun jo ennen katastrofia ”MEILTÄ ON viime aikoina kysytty monissa yhteyksissä, mitä Punaisella Ristillä on tekemistä kehitysyhteistyön kanssa. Eikö Punainen Risti ole katastrofijärjestö? Punainen Risti tunnetaan parhaiten siitä, että se on paikalla silloin, kun jokin suuri onnettomuus on tapahtunut. Tulevaisuudessa pyrimme ehtimään paikalle myös ennen onnettomuutta. Punaisen Ristin kehitysyhteistyö tähtää ennaltaehkäisemiseen.” PUNAINEN RISTI 5–6/1975 Pääsihteeri Kai J. Warras (1917–2006) perusteli Punaisen Ristin tehtäväkentän laajenemista. Sama pätee myös 50 vuotta myöhemmin. Valtionavustusta verihuollolle Kontin tuloksenjako uudistui EDUSKUNTA ON päättänyt 6,3 miljoonan euron lisärahoituksesta Suomen kansallisen verihuollon vahvistamiseksi ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Kolmivuotinen siirtomääräraha kohdennetaan valtionavustuksena Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulle. Lisärahoituksella varaudutaan erityisesti poikkeusoloihin ja kriisitilanteisiin. – Verihuollon turvaaminen kaikissa olosuhteissa on elintärkeä osa Suomen huoltovarmuutta, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. Veripalvelu vastaa keskitetysti koko Suomen verivalmistehuollosta. Veripalvelun tehtäviin kuuluu verenluovuttajien rekrytointi, verenluovutusten järjestäminen ja veren keräys, luovutetun veren testaus ja verivalmisteiden tuotanto sekä valmisteiden varastointi ja jakelu terveydenhuollon käyttöön. – Valtionavustus käytetään nostamaan Veripalvelun valmiutta muuttaa nopeasti toimintaa tai suunnata sitä uudelleen terveydenhuollon tarpeiden mukaan, Veripalvelun johtaja Pia Westman kertoo. PUNAISEN RISTIN Kontti-ketjussa otettiin heinäkuun alussa käyttöön uusi tuloksen jakomalli. Kontin tuotot käytetään entiseen tapaan kokonaan Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen, mutta jatkossa tuloksesta ohjataan 67 prosenttia alueelliseen toimintaan kotimaassa, 25 prosenttia Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon ja 8 prosenttia paikallisten Punaisten Ristien toiminnan kehittämiseen ulkomailla. M A T T I R A J A LA / V ER IP A LV EL U K A IS A R A U T IA IN EN / P U N A IN EN R IS T I PR_03_2025_kokonaan.indd 8 PR_03_2025_kokonaan.indd 8 2.9.2025 15.16 2.9.2025 15.16
• 9 Mustafe Muuse, 24, kilpailee pitkillä juoksumatkoilla. SUOMEN PUNAINEN RISTI on myöntänyt vuoden 2025 Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen kestävyysjuoksija Mustafe Muuselle. Turussa maahanmuuttajaperheeseen 2001 syntynyt Muuse on puhunut julkisuudessa avoimesti kohtaamastaan rasismista ja ottanut vahvasti kantaa syrjintää vastaan. Puheenvuoroissaan Muuse on kannustanut puuttumaan esimerkiksi Suomessa yleiseen vaikenemisen kulttuuriin. Jokaisen olisi tärkeää puuttua arjessa kohtaamaansa rasismiin, eikä kenenkään pitäisi jäädä asian kanssa yksin. – Puuttumattomuutta pidetään helposti neutraalina, mutta sitä se ei koskaan ole. Ulkopuolisella on valta ja vastuu puuttua. Sivuuttamalla tilanteen antaa hiljaisen hyväksynnän vääryydelle, Muuse sanoo. – Inhimillisyyttä ja ymmärtäväisyyttä tarvittaisiin enemmän. Julkisesta keskustelusta minulle tulee usein paha mieli muiden puolesta. Toivon, että menisimme ajattelussamme siihen suuntaan, että jokainen meistä on ihminen ja yksilö. Suomen Punainen Risti myöntää Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen vuosittain yksilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt inhimillisyyden arvoja ja tekoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Urheilija ja vaikuttaja V ES A M O IL A N EN / LE H T IK U V A PR_03_2025_kokonaan.indd 9 PR_03_2025_kokonaan.indd 9 2.9.2025 15.16 2.9.2025 15.16
• 10 10 Pertti ja Sirpa Heiskasen vanhan kodin paikalla on enää hiiltyneitä lautoja. PR_03_2025_kokonaan.indd 10 PR_03_2025_kokonaan.indd 10 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 11 NÄLK ÄPÄIVÄ 25.–27.9. si ja laittanut kupit pöytään. Muistan ikäni sen huudon. Se ei kuulostanut yhtään Pertiltä, Sirpa sanoo. – Mitenkä se nyt tuommoisia hulluja, minä ajattelin, mutta nousin kiikkutuolista ja katsahdin ikkunasta terassille. Valtavat tulenlieskat löivät suoraan päin! Pertin hoputtaessa Sirpa kiirehti kuistin ovelle. Kadulle talon eteen oli jo ehtinyt kerääntyä väkeä. Yhden pysähtyneen auton kuljettaja hälytti palokunnan. – Siinä seisoessani tajusin, että sukat kastuvat. Minulla ei ollut edes kenkiä jalassa. Kun kaikki menee Tulipalo oli syttynyt 1980-luvun paritalon varastosta, naapurin puolelta. Rakennus oli tiiliverhoiltu, mutta sen runko oli puuta, samoin varastotilat. Tuli levisi avoimella, rutikuivalla ullakolla räjähdysmäisesti. Apu ei onneksi ollut kaukana. Heiskasilta oli Iisalmen pelastuslaitokselle vain muutaman minuutin ajomatka. – Palokunnan tulossa ei kestänyt paljon viittä minuuttia kauempaa. Lopulta paikalla oli viisi palokuntaa – tekivät oikein suurhälytyksen, Sirpa huokaa. Palokunta onnistui rajaamaan tulen leviämisen niin, että lopulta vain toinen asunto tuhoutui täysin. Heiskasten puolella suurimmat vahingot tekivät savu ja sammutusvesi. Sammutustyö oli valmis iltakymmenen maissa. Palokunta tuli ilmoittamaan naapuriin suojautuneille Heiskasille, että kotona oli nyt mahdollisuus käydä, jos siellä oli jotain mukaan otettavaa. Pertti meni sisään kotiinsa kahden palomiehen perässä. S e oli aivan tavallinen sunnuntai-iltapäivä lokakuun lopulla 2023. Talvi teki tuloaan Iisalmeen. Maata peitti hento lumiharso, elohopea oli asteen pari pakkasen puolella. Eläkkeellä olevat Sirpa, 78, ja Pertti Heiskanen, 81, puuhastelivat kotonaan Hakakadulla. – Sanoin Sirpalle, että keitetäänkö iltapäiväkahvit pyhäpäivän kunniaksi. Sirpa siihen, että keitetään vaan, mutta mitään kahvileipää ei ole. No, äkkiähän minä tuosta naapurista lähikaupasta haen, Pertti muistelee. Kauppareissussa ei kestänyt kuin hetki, mutta se riitti. Lähtiessään Pertti ei ollut huomannut mitään erikoista, mutta paluumatkalla hän näki kodin suunnalta nousevan valtavan savupatsaan. – Ehdin ajatella, että polttaako naapuri roskia, kun olin takaisin pihassa ja näin, että meidän talo on tulessa. Liekit puskivat katosta läpi. Pertti kiskaisi oven auki ja karjaisi Sirpalle, että nyt äkkiä ulos. – Minä olin keittänyt kahvit valmiikTyhjän päälle Punaisen Ristin apu tuli tarpeeseen, kun tuli tuhosi Sirpa ja Pertti Heiskasen vanhuuden kodin ja turvan. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOONAS BRANDT ”Oli kuin koko elämä olisi yhtäkkiä repäisty irti.” Kolme tapaa auttaa Nälkäpäivänä Lue lisää sivulta 42! PR_03_2025_kokonaan.indd 11 PR_03_2025_kokonaan.indd 11 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 12 – Palokunta oli tukenut välikaton romahtamisvaaran vuoksi. Savunhaju oli karmea ja sammutusvesi oli kastellut paikat. Minä keräsin mukaan Sirpan rahapussin, pankkikortit ja molempien passit. Sirpalle nappasin omat kengät jalkaan. Palomiehet keräsivät laatikkoon vielä seinältä Heiskasten hääkuvan ja lasten kuvat, kaikki muu sai jäädä. Sirpa muistaa, että järkytyksen keskellä häntä itketti murrettu ovi. – Jotenkin syytin itseäni siitä, että olin paetessani painanut ulko-oven vaistomaisesti lukkoon, ja palokunta oli joutunut murtamaan sen. Sitä tuntui pahalta katsoa, Sirpa päivittelee. Sokki sumentaa ajatukset Naapuri majoitti Heiskaset ja lupasi, että he saavat viipyä niin kauan kuin tarve on. Jälkikäteen Sirpa ja Pertti sanovat olleensa sokissa, vaikka ei sitä siinä hetkessä tunnistanut. Ruoka ei maistunut eikä uni tahtonut tulla, tapahtunut pyöri mielessä. – Ette usko, miten kaunis koti meillä oli! Siinä oli asuttu 17 vuotta sen jälkeen, kun lapset olivat muuttaneet omilleen. Pertti vitsaili aina, että siitä ei lähdetä enää kuin hautuumaalle, Sirpa liikuttuu. – Sen piti olla meidän vanhuuden koti, mutta niin vain sieltä piti paeta pelkät sukat jalassa! Seuraavana päivänä Heiskaset saivat puhelun Suomen Punaisen Ristin Iisalmen osastosta. Seppo Määttä ja Pirjo Marttila tulivat käymään. He kyselivät Heiskasten vointia ja tarjosivat Punaisen Ristin maksusitoumusta, jota vastaan he voisivat hakea kaupasta mitä tarvitsevat. Sirpa muistelee tilannetta päätään pyöritellen. – Minä onneton sanoin, että ei kiitos, meillä on kaikkea, emme tarvitse mitään. Mutta se oli sokki joka puhui, oikeasti meillä ei ollut yhtään mitään, ei edes alusvaatteita vaihtaa! Seppo ja Pirjo viipyivät iltaan asti, kuuntelivat ja auttoivat purkamaan tapahtunutta. Lähtiessään he jättivät yhteystietonsa ja muistuttivat vielä, että Punaisen Ristin katastrofirahasto on olemassa juuri tällaisia tilanteita varten. Yön yli nukuttuaan Sirpa jaksoi hahmottaa tilannetta paremmin. Hän soitti vapaaehtoisten antamaan numeroon ja sanoi, että he taitavat sittenkin tarvita apua. Heiskasten nimellä tehtiin saman tien maksusitoumus Iisalmen Tokmanni-myymälään. – Sitä kautta hankittiin kaikki välttämätön hammasharjoista kahvipan”Punaisen Ristin apu pitää huolen, että elämä jatkuu.” Sirpa ja Pertti Heiskanen ovat viihtyneet yhdessä 56 vuotta. PR_03_2025_kokonaan.indd 12 PR_03_2025_kokonaan.indd 12 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 13 nuun. Ostin kaikki mahdolliset pesuaineet, koska en sietänyt yhtään sitä savunhajua, Sirpa kertoo. – Vaatteita saatiin myös paljon, Pertti jatkaa. – Sekin oli tärkeä juttu, koska olimme kolmatta päivää samoissa vaatteissa. Sitä rupesi tuntemaan itsensä jo ympäristöhaitaksi. Pelastava enkeli Kolmen naapurin luona nukutun yön jälkeen Heiskasille löytyi vakuutusyhtiön avustuksella vuokra-asunto, jonka he saivat myöhemmin ostaa omakseen. Sitä ennen uuteen kotiin asettumisessa oli omat mutkansa. Suuri osa Heiskasten irtaimistosta oli mennyttä, ja vähemmän herkät tavarat viettivät viikkokausia otsonoinnissa savunhajun poistamiseksi. Ensimmäiset huonekalut olivat ilmapatja ja yksi tuoli. Kun Heiskasten etelämpänä asuvat lapset perheineen tarjoutuivat tulemaan mummon ja vaarin tueksi, Sirpa toppuutteli. – Minä sanoin, että älkää hyvät ihPunaisen Ristin Kari Korolainen tuli Heiskasten tueksi. miset tulko, kun meillä ei ole paikkaa edes istua! – Sitä on vaikea ymmärtää, mitä kaikkea kodin palaessa menettää. Kun uudessa asunnossa piti laittaa kalenteri seinälle, niin eihän minulla ollut vasaraa ja nauloja, Pertti sanoo. Pelastukseksi saapui Kari Korolainen, joka oli kuullut onnettomuudesta Punaisen Ristin ja seurakunnan kautta. Iisalmen osaston keräyspäällikkönä toimiva Korolainen oli tuomassa Heiskasille sänkyä ja huomasi, että kaikki ei ollut vielä ihan kunnossa. – Sokkivaihe sellaisen kokemuksen jälkeen kestää pitkän aikaa. Varsinkin Sirpa oli hyvin ahdistuneen ja itkuisen oloinen, Kari muistelee. – Sovimme saman tien, että käyn hakemassa lisää tuoleja lainaan ja tulen takaisin. Korolainen kävi auttelemassa Heiskasia päivästä toiseen, asensi television seinälle ja ripusti paikoilleen taulut ja valokuvat. Kaiken ohessa hän kuunteli, oli henkisenä tukena ja turvana. Pertti muistaa tarjonneensa Karille asennustöistä maksuakin, mutta tämä ei huolinut mitään. – Minusta tuntui kummalliselta, että mies oli ollut meillä päiväkausia eikä suostunut ottamaan rahaa vastaan, Pertti hymyilee. Kari vakuuttaa, että kaikki meni aivan oikein: – Se on sitä Punaisen Ristin työtä. Apu menee perille Sirpa ja Pertti arvelevat, että toipumisessa kesti lopulta toista vuotta. Pikku hiljaa arki asettui uomiinsa, ja uusi koti alkoi tuntua omalta. Lapset ja lapsenlapset saattoi taas kutsua kylään. – Olen itsekin monelle tulipalon kokeneelle sanonut, että otan osaa, mutta ei sitä voi ymmärtää, ennen kuin on sen itse kokenut, Sirpa sanoo. – Se oli täysi kaaos, kuin koko elämä olisi yhtäkkiä repäisty irti. Sitä oli kuin ö allakan laidassa monta viikkoa, ei muistanut syödä eikä juoda. Vähitellen se helpotti, mutta olin pitkään hermostunut ja säikyin helposti. Kaikesta saamastaan avusta puhuessaan Heiskaset liikuttuvat – että ympärillä voikin olla niin paljon hyviä ihmisiä! – Olemme ikuisesti kiitollisia Punaiselle Ristille, seurakunnalle ja kaikille meitä auttaneille, Pertti sanoo. – Karille kuuluu aivan erityinen kiitos. Hänen ansiostaan uusi asunto alkoi näyttää kodilta. Sirpa nostaa esiin henkisen tuen, jonka merkitystä ei ehkä täysin ymmärretä. – Se oli hirveän tärkeää, että oli joku, jonka kanssa voi käydä läpi tapahtunutta. Se on juuri sitä, mitä järkyttynyt, sokissa oleva ihminen tarvitsee. Että joku kuuntelee ja ottaa vastaan. Punainen Risti auttaa äkillisten onnettomuuksien kuten tulipalojen uhreja katastrofirahaston varoilla. Lahjoituksia kerätään joka syksy Nälkäpäivänä. Menneinä vuosina Heiskaset ovat olleet monta kertaa itsekin keräämässä apua, mutta koskaan ennen he eivät olleet sitä tarvinneet. Kunnes sitten yhtenä sunnuntaisena iltapäivänä. – Se on kokemus, jota ei toivoisi yhdellekään ihmiselle. Nyt me ainakin tiedämme ihan omasta kokemuksesta, mitä Punaisen Ristin apu merkitsee, kun ihminen on täysin tyhjän päällä. Se pitää huolen, että elämä jatkuu. ? PR_03_2025_kokonaan.indd 13 PR_03_2025_kokonaan.indd 13 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 14 Herkuttelu tekee hyvää Kaarinassa Kotimäen koulussa tukioppilaiden pitämä Nälkäpäivä-kahvio on jokavuotinen perinne. TEKSTI JA KUVAT ANNI SAVOLAINEN 14 Mokkapalat kuuluvat Nälkäpäivä-kahvion valikoimaan vuodesta toiseen. T ämä ei olekaan mikä tahansa aamu Kotimäen koulussa Kaarinassa. Popcornit poksahtelevat takahuoneessa, ja pitkille pöydille nostetaan mokkapaloja, kinkkuhyrriä, muffinseja ja muita herkkuja. Pöydät on katettu Nälkäpäivän kunniaksi. Kotimäen koulun 9. luokkalaiset tukioppilaat eli tukarit ovat järjestäneet Nälkäpäivä-kahvilan vuodesta 2022 lähtien. Tukioppilaiden ohjaaja, lehtori Päivi Merilahti kertoo, että kahvio sai alkunsa idearikkaan tukariryhmän omasta aloitteesta. – Koulussa järjestettiin ennestään lipaskeräyksiä ja pidettiin Nälkäpäivän aamunavauksia. Silloinen tukariryhmä halusi tehdä Nälkäpäivän hyväksi vielä enemmän, Merilahti sanoo. – Kahvio osoittautui erittäin menestyksekkääksi, joten perinnettä on jatkettu siitä lähtien. Herkut ovat suurimmaksi osaksi tukarien itse tekemiä. Ensimmäisenä vuonna pöydällä oli runsaasti pitsaa, mutta tänään hitiksi osoittautuvat popcornit. 50 sentin popparipussit hupenevat vauhdilla, kun oppilaat piipahtavat ostoksilla ennen päivän ensimmäisiä oppitunteja. Suosio saa tukioppilaat pohtimaan, pitäisikö pussin hintaa nostaa. Hintoja jää sopivasti aikaa pohtia, koska todellinen kuhina kahviossa alkaa vasta välitunnilla. Tuotteet on hinnoiteltu aiempien kahvioiden kokemusten perusteella. Popcornit ovat kuitenkin mukana ensimmäistä kertaa. Popparipussien valmistusporukkaan kuuluva Matias Santalahti saapuu takahuoneesta kahvion puolelle. Hän kehottaa miettimään hintaa suhteessa tuotteen kokoon. – Sellainen pikkukeksi tai pieni kahvikuppi on yleensä 50 senttiä. Popparipussi on kooltaan suunnilleen kaksi kertaa enemmän. Pistetään euro, Santalahti sanoo. Ehdotus hyväksytään, ja popcornit tekevät kauppansa siitä huolimatta. PR_03_2025_kokonaan.indd 14 PR_03_2025_kokonaan.indd 14 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 15 Uudeksi hittituotteeksi osoittautuvat popparipussit. Kahvio piristää kaikkien päivää. Täysi panos Nälkäpäivään Tässä tapauksessa hinnankorotus ei tunnu edes rahastukselta, koska mikään ei mene myyjien taskuihin. Kahvion tuotot lahjoitetaan kokonaisuudessaan Nälkäpäivä-keräykseen. Niistä ei kustanneta edes leivonnaisten raaka-aineita, vaivannäöstä puhumattakaan. Kaikki sisältyy tukioppilaiden panokseen Nälkäpäivän hyväksi. Kahvion pyörittäminen on kokonaisuudessaan noin kuuden tunnin homma, ja sitä tehdään vuoroissa. Parhaimmillaan kahvilan tuotto on ollut noin 900 euroa. – Nälkäpäivä-kahvion pitäminen on nuorille myös opettavainen kokemus, Päivi Merilahti muistuttaa. – Tehtävät on jaettu selkeästi – kuka vastaa pöydistä, kuka mainoksista, kuka mistäkin tuotteista – mutta muuten nuoret saavat touhuta melko itsenäisesti. Siinä oppii hyvin vastuullisuutta. Perusidea kahviossa on aina sama, mutta uudet tukioppilaat saavat itse päättää tarjoiluista ja esimerkiksi kahvion sijainnista koulussa. Jotkut asiat eivät kuitenkaan koskaan muutu: – Mokkapaloja on ollut aina, ysiluokkalainen Lila Söderholm sanoo. Kerttu Valenius kertoo, että osa tuotteista on ostettu oppilaskunnan rahoilla kaupasta. – Esimerkiksi pillimehuja ja keksejä. Ajattelimme, että kekseistä saa hyvin tuottoa Nälkäpäivään, kun paketti maksaa kaupassa ehkä 80 senttiä. Kahvio auttaa enemmän Hyvän tekeminen on tukioppilaista tärkeää, ja kahvion pitäminen on muutenkin mukavaa puuhaa. – Auttaminen on kivaa, ja tämä on siihen helppo tapa. Samalla keräys tuo iloa koulussa muillekin, Kerttu Valenius sanoo. – Tästä on oikeasti hyötyä. Punaisen Ristin kautta apu menee oikeasti niille, jotka sitä tarvitsevat, Venla Ruohonen lisää. Joel Junkkarinen muistuttaa, että kahvion pyörittäminen parantaa myös koko koulun keräystulosta. – Tästä tulee selvästi paremmin rahaa. Jos kaikki vain lahjoittaisivat lippaaseen, summa olisi paljon pienempi. Kotimäen koulussa tukioppilaiden tehtäviin kuuluu kahviloiden järjestämisen lisäksi esimerkiksi pienempien oppilaiden leikittämistä, tuntien pitämistä ja tukioppilaiden leiri. – Esimerkiksi ysiluokalla meille opetetaan päihdekasvatusta, ja me vedämme sitten päihdetunteja yläkoululaisille, Kerttu Valenius kertoo. Tänään keskitytään kuitenkin Nälkäpäivään. Välitunnin alkaessa pöytien ympärille kerääntyy monta luokallista oppilaita tutkimaan tarjontaa. Kämmenillä lasketaan, mihin taskurahat riittävät. – Mitä saa kahdella eurolla? eräs alakoululainen kysyy. – Sillä saa esimerkiksi pillimehun ja kinkkuhyrrän, Reino Paakki neuvoo. Kotimäen koulun tukioppilaiden Nälkäpäivä-kahvio on jälleen kerran menestys. Kello kymmenen aikaan popcornia pitää jo lähteä hakemaan kaupasta lisää. ? ”Keräys tuo iloa kaikille koulussa.” Tule mukaan Nälkäpäivään! Lue lisää sivulta 42. NÄLK ÄPÄIVÄ 25.–27.9. PR_03_2025_kokonaan.indd 15 PR_03_2025_kokonaan.indd 15 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 16 T ie on kuoppainen ja jatkuu pitkälle horisonttiin. Vaikka on sadekausi, ilmaan nousee hienoa, punaista pölyä. Kaksi vuotta sitten 18-vuotias Hawo Mohammed istui bodabodan eli moottoripyörätaksin kyydissä tällä tiellä. Häntä pyörrytti, kivut olivat kovat. Terveysklinikan sairaanhoitaja oli käskenyt, että nyt pitää lähteä nopeasti sairaalaan. Hawo Mohammed saapui sairaalaan liian myöhään. Pitkän synnytyksen jälkeen vauva syntyi kuolleena. – Olin murtunut. Menetin lapseni, Hawo Mohammed sanoo. Kenian Punainen Risti on jo useamElävänä syntynyt Ei enää teiniraskauksia, tyttöjen sukuelinten silpomista eikä synnytyksiin kuolevia äitejä ja lapsia. Tätä kaikkea tavoittelee Punaisen Ristin työ Keniassa. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT AKI KOLEHMAINEN man vuoden ajan auttanut Tanajoen piirikunnan alueella nuoria äitejä saamaan aiempaa parempia seksuaalija lisääntymisterveyspalveluja. Suomen Punainen Risti tukee työtä ulkoministeriön rahoituksella ja lahjoittajien tuella. Alueella on muuta maata korkeammat äitiysja lapsikuolleisuusluvut. Erityisesti teini-ikäisten ja nuorten äitien ensimmäiset synnytykset ovat vaikeita. Yksi merkittävimmistä syistä on perinteinen tyttöjen sukuelinten silpominen. Tanajoen piirikunnassa ei ylläpidetä virallisia tilastoja sukuelinten silpomisesta, mutta arviolta 60 prosenttia naisista on silvottu. Usein asia tulee ilmi siinä vaiheessa, kun nainen synnyttää ensimmäisen kerran. – Silpominen johtaa helposti pitkittyneeseen synnytykseen, koska vauva ei mahdu tulemaan ulos. Lisäksi vaarana on sisäinen verenvuoto tai fistula, hankepäällikkö Wilson Opudo Kenian Punaisesta Rististä kertoo. Fistulassa emättimen ja virtsarakon tai peräsuolen välille syntyy repeämä, jolloin nainen menettää pidätyskykynsä ja altistuu vaarallisille tulehduksille. Turvallinen synnytys klinikalla Hawo Mohammed istuu terveysklinikan kuistilla. Kolmen kuukauden ikäiHawo Mohammed sai toisella yrittämällä terveen lapsen. PR_03_2025_kokonaan.indd 16 PR_03_2025_kokonaan.indd 16 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 17 ” Te olette tulevaisuus. Te olette toivo. nen Halima Yusuf hamuaa sylissä äitinsä huivia ja pääseekin sen alle syömään. Imetyksen jälkeen heidät otetaan sisään klinikalle. Sairaanhoitaja Peter Owii tarkastaa Halima Yusufin, joka nukkuu tyytyväisenä koko tarkastuksen ajan. Owii tunnustelee vauvan pään ja tutkii napanuoran, silmät, suun ja raajat – kaikki on kunnossa. Toisella kerralla Mohammedin saattoi synnyttämään perinteinen synnytysavustaja, jonka Punainen Risti oli kouluttanut. Mohammed sai terveysklinikalla synnytyskipuihinsa lääkitystä, ja synnytys sujui lopulta hyvin. – Olen iloinen, että sain apua ja terveen vauvan, Hawo Mohammed sanoo hymyillen. Kenian Punainen Risti työskentelee myös tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Silpomisen haitoista kerrotaan kouluissa ja yhteisöissä. Opettajia, miehiä, uskonnollisia johtajia ja terveydenhuollon ammattilaisia koulutetaan toimimaan perinteistä käytäntöä vastaan. Alueilla, joilla Punainen Risti työskentelee, monet yhteisöt ovat jo julistautuneet silpomisvapaiksi. Takaisin koulun penkille Seuraavassa kylässä opettaja Frederick Wakhamalwa toivottaa luokan tervetulleeksi kouluun. – Nyt kertaamme englannin aakkosia. Lauletaan yhdessä, hän kannustaa. Läsnäolijat ryhtyvät laulamaan englannin kielen aakkosia Tuiki, tuiki, tähtösen sävelen mukaan. Laulun päätyttyä kaikki taputtavat. Oppilaat eivät ole ihan tavallisia koululaisia. Pulpeteissa istuu aikuisia naisia ja muutama mies. Aikuisten tunneille on valittu ryhmä haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja miehiä. Vasta kuukauden ikäinen Ashrafi Fahim nukkuu tyytyväisenä huivin poimuissa, kun hänen äitinsä Fatuma Ibrahim seuraa opetusta. Fatuma Ibrahim oli 17-vuotias, kun hän huomasi olevansa raskaana. Hän ei uskaltanut kertoa asiasta vanhemmilleen, mutta raskaus paljastui heille pian. Järkyttyneet vanhemmat ajoivat Fatuma Ibrahimin pois kotoa. Eno otti hänet luokseen asumaan, mutta koulu jäi kesken. – En olisi halunnut lopettaa koulua, sillä en ollut suunnitellut tulevani raskaaksi, Fatuma Ibrahim sanoo. Vauvan synnyttyä eno sai suostuteltua Fatuma Ibrahimin vanhemmat ottamaan tyttärensä takaisin kotiin. – Mutta kylällä minua halveksitaan ja paheksutaan yhä, koska lapsellani ei ole isää. Englannin kielen, lukemisen ja laskemisen opinnot tähtäävät yhteen asiaan: oman yrityksen perustamiseen. Pienlainan avulla vaikeassa elämäntilanteessa olevat naiset voivat perustaa yrityksen. Hanke on ollut menestys. Naisten toimeentulo on parantunut ja heidän asemansa yhteisössä on vahvistunut. Myös Fatuma Ibrahimilla on suunnitelma. – Olen nähnyt, kuinka muut ovat onnistuneet parantamaan elämäänsä koulutuksen avulla. Haluan muuttaa pois kotikylästä ja perustaa oman yrityksen, vaikka se olisi vain pieni putiikki. Ei enää teiniraskauksia Toisessa piirikunnan koulussa tuuli paukuttaa aaltopellistä tehtyä kattoa. – Tervetuloa luokka. Muistakaa, te olette tulevaisuus. Te olette toivo, opettaja Racheal Wanjiru sanoo. Tämä luokka on täynnä teini-ikäisiä oppilaita. Käynnissä on viikoittainen terveystiedon tunti, terveysklubi, jonka toimintaa Punainen Risti tukee. Terveystiedon tunnilla Rachael Wanjiru puhuu oppilaille seksuaalija lisääntymisterveydestä sekä haitallisista perinteistä. Punainen Risti tarjoaa oppilaille myös hygieniapaketteja ja kuukautissiteitä. – Aluksi oli vaikeaa saada vanhempia hyväksymään, että lapsille kerrotaan tällaisista aiheista. Punaisen Ristin kanssa käytyjen keskustelujen kautta vanhemmat ovat alkaneet ymmärtää paremmin, miksi näistäkin asioista on tärkeää puhua, Racheal Wanjiru kertoo. 18-vuotiaan Nasra Balalin mielestä tunnit ovat auttaneet tyttöjä suojelemaan itseään. – Olen oppinut suojelemaan itseäni. Esimerkiksi kuukautissiteiden saaminen voi olla vaikeaa. Jotkut miehet tarjoavat niitä tytöille seksiä vastaan. Sen jälkeen tytöt tulevat raskaaksi, joutuvat naimisiin vanhojen miesten kanssa ja jäävät pois koulusta. Se johtaa köyhyyteen, Nasra Balali tietää. Opettaja Racheal Wanjiru kertoo huomanneensa jo muutoksen: teiniraskaudet ovat vähentyneet. Yhä useampi tyttö saa käydä koulunsa loppuun. – Parasta on, kun huomaan, että olen muuttanut lasten ja nuorten elämän paremmaksi. ? SUOMEN PUNAINEN Risti on tukenut usean vuoden ajan Kenian Punaisen Ristin työtä Tanajoen piirikunnassa. Työ keskittyy seksuaalija lisääntymisterveyteen sekä haitallisten perinteiden ja seksuaalija sukupuolittuneen väkivallan vähentämiseen. Työn ansiosta tyttöjen ja naisten raskausajan seurantakäynnit ja turvalliset synnytykset terveysklinikoilla ovat lisääntyneet. Myös teiniavioliittojen ja -raskauksien määrä on vähentynyt. Asenteita sukuelinten silpomiseen on saatu muutettua. Osa kylistä on julistautunut silpomisvapaiksi. Keskustelut yhteisöjen ja uskonnollisten johtajien, miesten ryhmien, koulujen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa ovat saaneet ihmiset kyseenalaistamaan silvonnan perinteisenä tapana. Seksuaalija sukupuolittunutta väkivaltaa kohdanneita on ohjattu terveyspalveluihin ja heitä on tuettu raportoimaan väkivallasta ja saamaan oikeusapua. Työn ansiosta naiset uskaltavat aiempaa useammin kertoa kohtaamastaan väkivallasta. Fakta: Terveystyötä Keniassa NÄLK ÄPÄIVÄ 25.–27.9. PR_03_2025_kokonaan.indd 17 PR_03_2025_kokonaan.indd 17 2.9.2025 15.12 2.9.2025 15.12
• 18 Siitä tulee villasukka! On monta tapaa auttaa. Yksi niistä on tarttua puikkoihin ja neuloa villasukat. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA MARJAANA MALKAMÄKI 18 07 Kuvateksti E i siitä takkia tullut, eikä kukkaroa, totesi yritteliäs hiiri vanhassa kansansadussa, kun kissan takkikangas kutistui kerta kerralta epäonnistuneissa yrityksissä. Mutta se oli sen hiiren murhe. Nyt nimittäin neulotaan Punaisen Ristin villasukat, ja se onnistuu varmasti, vakuuttaa Sari Lahtinen. Näin siitä huolimatta, että Kohtaamispaikka Tampurin sohvalla istuvat Hanna ja Mari Välimaa ovat vasta äsken saaneet villasukkaohjeen käsiinsä. Malli on Lahtisen omaa käsialaa, ja se on suunniteltu tämän syksyn Avun ketju -valmiusharjoitusta varten. – Pyyntö tuli vanhalta tutultani Mari Rantiolta, joka toimii valmiusharjoituksen suunnittelijana. Ajatus taustalla on, että tapoja auttaa on monta. Kaikki eivät pääse osallistumaan paikan päälle, mutta sukkia voi melkein kuka tahansa neuloa. Se ei katso aikaa, paikkaa eikä ikää, Sari sanoo. Sukkien mallissa on pyritty yksinkertaisuuteen, jotta se olisi mahdollisimman monen kudottavissa. Perusväri on tietenkin punainen valkoisella Avun ketju -kuvioinnilla, mutta oman luovuuden käyttö on sallittua, jopa suositeltavaa. Vapaaehtoisten neulomia Avun ketju -villasukkia voidaan jakaa tarvitseville Kaksoissiskot Mari (vas.) ja Hanna Välimaa neulovat Avun ketju -sukkaa. Sari Lahtinen esittelee valmista tuotetta. PR_03_2025_Avunketju_sukat_Kimmon_korjaama.indd 18 PR_03_2025_Avunketju_sukat_Kimmon_korjaama.indd 18 2.9.2025 15.22 2.9.2025 15.22
• 19 esimerkiksi ruoka-avun ja asunnottomien yön tapahtumissa sekä osastojen joulukahviloissa. Tampereen osaston nuorempiin vapaaehtoisiin lukeutuvat Hanna ja Mari tarttuvat sukkapuikkoihin. Välillä tutkitaan ohjetta: yksi oikein, yksi nurin, yksi oikein, yksi nurin... kyllä siitä sukka alkaa hahmottua! – Hyvin sujuu, Sari kurkkaa välillä. Omista puikoista valmistuu siinä sivussa vauvan junasukkaa, Avun ketju -kuvioinnilla sekin. Lahtinen arvioi, että villasukat valmistuvat nopealta neulojalta jopa päivässä. Tänään sellaiseen vauhtiin ei toki ylletä, mutta Hanna ja Mari vaikuttavat harjoituksesta innostuneita. Lopuksi otetaan valmiista käsitöistä muutama kuva. Sitä varten saadaan täydennystä Puikonpyörittäjien käsityöryhmältä, joka kokoontuu Tampurissa kerran viikossa: pipo, kintaat, useampaa sorttia sukkia, kaikki Avun ketju -koristeilla. Neulominen tekee hyvää Itse tehdyillä avustustarvikkeilla on Punaisessa Ristissä pitkät perinteet. Villaja lastenvaatteita on kudottu ja ommeltu kansainväliseen vaateapuun vuosikymmeniä. Viime vuosina sukkia, pipoja ja lapasia on lähetetty mm. Mongoliaan, Tadzhikistaniin, Kazakstaniin ja viimeksi Ukrainaan. Avun ketju -valmiusharjoituksen osaksi villasukat päätyivät myös siksi, että neulomisen suosio on viime vuosina kasvanut hurjasti. Nuoremmat sukupolvet löysivät käsityöt varsinkin koronan aikaan, ja suosio on pysynyt korkealla pandemian jälkeenkin. Sukkamallin suunnittelija Sari Lahtinen, 48, ei ihmettele neulomisen uutta tulemista. – Itse olen tehnyt sukkia 28 vuotta, ja taidanpa julkaista niistä kuvia somessakin aika runsaasti, Sari naurahtaa. Samaa intoa tuntuu riittävän myös Punaiselle Ristille. Lahtinen listaa olleensa mukana ainakin ensiaputoiminnassa, päihdetyössä, valmiusja pelastuspalvelutoiminnassa, kouluttajana sekä toimineensa osaston ja piirin hallituksissa. – Ylöjärven ensiapuryhmää olen itse ollut perustamassa, mutta nykyisin toimin Tampereen osastossa. Ensiapu on ollut minulle aina se ykkösjuttu. – Olen luonteeltani sellainen, etten oikein osaa olla tekemättä mitään. Neulominen sopii siihen hyvin, se rentouttaa ja auttaa keskittymään, Sari sanoo. Eikä se ole edes mielipide. Neulominen ja virkkaaminen ovat mielelle hyväksi ihan tieteellisen tutkimuksen mukaan. Kun ihminen keskittyy hienomotoriseen tekemiseen käsillään, mieli ja keho rauhoittuvat, jopa verenpaine laskee. – Samaan aikaan ajatus voi keskittyä johonkin muuhun. Parhaimmillaan neulominen on meditatiivista hommaa. Reippaasti vaan puikot käteen ja kokeilemaan, kyllä se siitä lähtee! ? "Neulominen rentouttaa ja auttaa keskittymään." SUOMEN PUNAISEN RISTIN valtakunnallinen Avun ketju -valmiusharjoitus järjestetään tänä vuonna 14.–15. marraskuuta. Kolmen vuoden välein järjestettävän suurharjoituksen teemana on auttamisvalmiuden ja osaamisen kehittäminen laajamittaisia häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Harjoituksella varaudutaan tukemaan viranomaisia esimerkiksi avun tarpeen arvioinnissa ja kartoittamisessa, avustustarvikkeiden jakelussa, evakuoinneissa ja hätämajoituksen järjestämisessä. Samalla pyritään vahvistamaan kansalaisten kriisinkestävyyttä ja harjoitellaan mm. uusien vapaaehtoisten vastaanottamista, tilannekuvan ylläpitämistä ja johtamista. Lisätietoja Avun ketju -harjoituksesta voi kysyä omasta Punaisen Ristin osastosta tai piiristä. Avun ketju kuntoon! Tampereen osaston Puikonpyörittäjien käsityöryhmän tyylinäyte. PR_03_2025_Avunketju_sukat_Kimmon_korjaama.indd 19 PR_03_2025_Avunketju_sukat_Kimmon_korjaama.indd 19 2.9.2025 15.22 2.9.2025 15.22
• 20 VUODEN JOKAISENA PÄIVÄNÄ Punaisen Ristin Veripalvelu palvelee vuorokauden ympäri, sillä henkiä pelastavien verivalmisteiden tarve ei kysy kelloa. Koko maan verihuollon järjestäminen on vaativaa tiimityötä. TEKSTI NINA PINJOLA/MEDIAFOCUS KUVAT MATTI RAJALA A lkukesän ilta kääntyy harmaaksi yöksi Veripalvelun päätoimipisteessä Vantaan Vehkalassa. Kun muualla käydään jo nukkumaan, Veripalvelussa palavat kirkkaat valot. Vehkalassa töitä tehdään läpi yön. Se on välttämätöntä, koska leikkauspotilaat, synnyttävät äidit tai onnettomuuksien uhrit saattavat tarvita verivalmisteita milloin tahansa. Myös sairaaloiden verikeskukset lähettävät potilasnäytteitä tutkittavaksi Veripalvelun laboratorioon pitkin yötä. – Potilasnäytteitä tulee tutkittavaksi taksilla, linja-autolla ja lentokuljetuksina. Öisin tyypillisin kuljetusmuoto on taksi, bioanalyytikko Juuli Hiltunen kertoo. Hiltunen kuuluu 24/7-tiimiin, joka vastaa öiseen aikaan laboratorion lisäksi tilauskeskuksen ja jakelun päivystyksestä. Yön aikana Vehkalaan saapuvat myös edellisen päivän verenluovutusten yhteydessä otetut näytteet. Esitietojen mukaan niitä pitäisi tämän yövuoron aikana tulla ympäri Suomea kaikkiaan 759 luovuttajalta. Hiltunen purkaa näyteputkia kuljetuspusseista sitä mukaa kuin niitä saapuu. Laboratoriossa näyteputkien matka alkaa lajittelijasta, josta ne lähtevät aluksi sentrifugiin. Siinä veri ”lingotaan”, jolloin sen eri osat erottuvat toisistaan. Sentrifugin jälkeen putket jatkavat automaatioradan virustutkimuslaitteisiin analysoitavaksi. Näytteet tutkitaan infektioiden varalta ja veriryhmät määritetään. Linjaston lopuksi robotti korkittaa putket ja siirtää ne kylmäsäilytykseen. – Kun tänään luovutetaan verta jossain päin Suomea, laboratoriotulosten pitää olla valmiina huomenna kello 13 mennessä, jotta verivalmiste voidaan antaa käytettäväksi sairaaloille. Siksi tutkimusprosessit aloitetaan heti yöllä, laboratoriopäällikkö Sirpa Virolainen kertoo. Kello 21:41. Veripalvelun 24/7-tiimin bioanalyytikko Juuli Hiltunen ojentaa tilatut verivalmisteet kuljettajalle. PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 20 PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 20 2.9.2025 15.24 2.9.2025 15.24
• 21 Erikoisosaamista ja tarkkuutta Kello kuuden aikaan Vehkalan varastolla on jo täysi vauhti päällä, kun aamuvuoro ottaa vastaan luovutettua verta sisältäviä punaisia kuljetuslaatikoita. – Laatikoiden purkaminen alkaa heti kuuden jälkeen. Veret lajitellaan luovutusajan mukaiseen järjestykseen, minkä jälkeen ne lähtevät rullarataa pitkin tuotantoon, varaston hoitaja Tero Pesonen kertoo. Päivittäin varastoon saapuu 600–800 pussia kokoverta. Niiden säilyttäminen vaatii erikoisosaamista. – Säilytyslaatikoissa veren täytyy pysyä 17–24-asteisena. Plasma on saatava pakastettua vuorokauden sisällä keräyksestä, varastotyöntekijä Riitta Karttunen kertoo lajitellessaan verta tuotantoon lähteviin vihreisiin laatikoihin. Tuotannon puolella työt alkavat puoli seitsemän. Yhden luovuttajan verestä riittää apua monelle potilaalle, mutta sen matka valmiiksi verivalmisteiksi on tarkka ja monivaiheinen prosessi. Ensimmäiseksi veripussit pääsevät 25 minuuttia kestävään linkoukseen. – Sentrifugi pyörii 3 900 kierrosta minuutissa, mikä saa veren eri osat asettumaan keskipakoisvoiman ansiosta eri kerroksiin, soluerottelutyöntekijä Marja Pajula kertoo. – Alimmaisiksi jäävät tummanpunaiset punasolut, keskelle valkosolut ja verihiutaleet eli trombosyytit ja päällimmäiseksi plasma, tuotantopäällikkö Sari Rope täsmentää. Linkouksen jälkeen soluerottelutyöntekijä Jenni Lainio erottelee veren eri osat omiin valmistepusseihinsa. Punasolujen joukkoon lisätään samalla säilyvyysja ravintoliuos, jonka ansiosta valmiste säilyy käyttökelpoisena 35 vuorokautta. Puoli kahdeksan jälkeen plasmapusseja alkaa virrata rullarataa pitkin takaisin varastoon. Siellä Riitta Karttunen nostaa pussit yksi kerrallaan leivinpeltien näköisille tasoille, joilla plasma pakastetaan. Jäähdytys tapahtuu nestemäisen typen avulla –70 asteessa, minkä jälkeen plasmapusseja säilytetään –30-asteisessa pakkashuoneessa. Sieltä niiden matka jatkuu aikanaan lääketehtaaseen, jossa pakastetusta plasmasta valmistetaan esimerkiksi lääkkeitä vasta-ainepuutosten hoitoon. Bakteeriviljely jatkaa käyttöikää Plasmapussien palatessa varastoon toisaalla tuotannossa työstetään punasoluja ja trombosyyttejaeli verihiutaleita. Punasoluja tarvitsevat esimerkiksi leikkauspotilaat, onnettomuuksien uhrit, synnyttävät äidit sekä keskoset. Trombosyyttivalmisteita puolestaan tarvitaan esimerkiksi syöpäpotilaille ja onnettomuuksien uhreille. Tuotannossa punasoluista suodatetaan pois valkosolut, ja punasoluvalmiste pakataan uuteen pussiin. Osa verestä jää pussissa ohueen letkuun, joka saumataan kiinni ikään kuin helminauhaksi. Jos veren sopivuutta jollekin potilaalle pitää myöhemmin tutkia, se voidaan tehdä helminauhasta saatavien näytteiden avulla. Kun laboratoriotutkimukset valKello 7:22. Soluerottelutyöntekijä Marja Pajula asettelee veripusseja sentrifugiin. Kello 6:38. Varastonhoitaja Tero Pesonen ja varastotyöntekijä Riitta Karttunen lähettävät viimeksi tulleet veripussit tuotantoon. Kello 21:56. Bioanalyytikko Juuli Hiltunen tutkii potilasnäytettä kollegansa Heli Hulkkosen kanssa. PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 21 PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 21 2.9.2025 15.24 2.9.2025 15.24
• 22 mistuvat, pusseihin liimataan etiketit ja valmiit punasoluvalmisteet siirretään kylmäkaappiin veriryhmien mukaisille paikoilleen. Sieltä niitä toimitetaan sairaaloille tilausten mukaan. Trombosyyttivalmisteiden tuotannossa neljän luovuttajan samaa veriryhmää olevat trombosyytit yhdistetään samaan pussiin, ns. poolipussiin. Siihen lisätään säilytysneste, jonka jälkeen pussi lingotaan jäljellä olevien punasolujen ja trombosyyttien erottamiseksi. Lopuksi trombosyytit siirretään suodattimen läpi loppuvalmistepussiin. Trombosyyteille suoritetaan myös bakteeriviljely, joka sekin on monivaiheinen ja tarkka prosessi. Soluerottelutyöntekijä Al-Ahdal Boodii laskee edellispäivän valmisteista pienen määrän trombosyyttejä erillisiin näytepusseihin. Bioanalyytikot Joona Koskensuu ja Annu Nurmela ottavat niistä jokaisesta kaksi näytepulloa. Näytteet jatkavat bakteeriviljelyautomaattiin, joka hälyttää havaitessaan pulloissa bakteerikasvua. Viime huhtikuusta käytössä ollut bakteeriviljely on vaivan arvoinen, sillä se parantaa valmisteiden mikrobiturvallisuutta ja pidentää niiden käyttöiän viidestä seitsemään vuorokauteen. Tänään kaikki näytteet on syötetty kello yhteentoista mennessä. Yhteensä niitä kertyy 132 kappaletta. Tavoite on saumaton yhteistyö Veripalvelun tilauskeskus vastaanottaa kaikki Suomen sairaaloiden, sairaala-apteekkien ja tutkijoiden valmistetilaukset ja välittää ne tuotannolle. Lisäksi tilauskeskus hoitaa kuljetusten koordinoinnin. Kuljetuksia lähtee Vehkalasta ympäri Suomea pitkin päivää ja monasti yölläkin. Perusvalmisteiden lisäksi tehdään monenlaisia erikoisvalmisteita potilaiden tarpeiden mukaan. Valtaosa tuotteista liikkuu suunniteltuina autokuljetuksina, mutta myös taksia ja lentokuljetuksia käytetään. – Tänä aamuna tilauksia on tullut jo 15. Niistä yksi on erikoispunasoluvalKello 7:49. Punasoluja tarvitsevat esimerkiksi leikkauspotilaat sekä onnettomuuksien uhrit. Kello 8:35. Bioanalyytikko Joona Koskensuu käsittelee tarkasti trombosyyttinäytteitä. Kello 12:13. Riitta Karttunen asettelee plasmapusseja levylle pakastamista varten. Kello 7:34. Jenni Lainio erottelee veren punasolut, plasman ja trombosyytit. "Yhteistyö on erityisen tärkeää, kun valmisteita tehdään mittatilaustyönä potilaille." PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 22 PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 22 2.9.2025 15.24 2.9.2025 15.24
• 23 Kello 10:03. Katja Hirvonen luovuttaa sairaalan tilaamat verivalmisteet. Kello 9:25. Tilauskoordinaattorit Susanne Heiskanen (vas.) ja Sirkka Leporanta vastaanottavat verivalmistetilauksia. Kello 13:14. Kroatialainen Iva Voncina luovuttaa verta Jumbon toimipisteessä. Kello 11:50. Ttrombosyyttivalmisteissa kuuluu näkyä verihiutaleiden muodostamia ”enkelinkiharoita”. miste, joka menee ensihoidon käyttöön eli ambulansseihin ja helikoptereihin, Pauliina Lavio kertoo. Kello on varttia yli yhdeksän. Asiakkaiden ja tuotannon lisäksi tilauskeskus pitää yhteyttä Veripalvelun sopivuuskoelaboratorion, virusosaston sekä palveluyksikön kanssa. Viimeksi mainittu huolehtii esimerkiksi harvinaisten veriryhmien luovuttajien kutsumisesta apuun, kun tarvitaan juuri heidän veriryhmänsä verta. – Kun erikoisvalmisteen tilaus tulee, tilauskeskus koordinoi valmistusprosessia ja konsultoi tarvittaessa Veripalvelun lääkäriä aikatauluista, tilauskeskuksen esihenkilö Henna Nikulainen sanoo. – Verihuoltoketjun saumaton yhteistyö on erityisen tärkeää, kun tarvitaan potilaille mittatilaustyönä tehtyjä valmisteita. Tällaisia erikoisvalmisteita ovat esimerkiksi valkosoluvalmisteet, kudostyypitetyt trombosyytit sekä kohdunsisäisessä verensiirrossa tarvittavat punasolut, Lavio kertoo. Veripalvelun tilauskeskus hälytetään myös suuronnettomuuksien sattuessa. Alussa on luovuttajan lahja Huippuunsa hiotusta osaamisesta ja tekniikasta huolimatta verihuollon kivijalka ovat vapaaehtoiset luovuttajat, joiden luovuttamasta verestä kaikki verivalmisteet saavat alkunsa. Veripalvelu järjestää vuosittain yli tuhat verenluovutustilaisuutta ympäri Suomea, minkä lisäksi verta voi luovuttaa kymmenessä kiinteässä toimipisteessä. Yksi niistä sijaitsee muutaman kilometrin päässä Vehkalasta kauppakeskus Jumbon tiloissa. Sen ovet on avattu tänään kello 11. Vastaava sairaanhoitaja Sanna Koskinen ja sairaanhoitaja Elina Mäntyharju kuvailevat puoli kahden aikaan päivää tavanomaiseksi. – Päivän ensimmäinen ja viimeinen tunti ovat yleensä ruuhkaisimmat. Meillä on tänään 23 varausta, mutta luovuttajia tulee aina myös ilman ajanvarausta, Koskinen kertoo. Kroatialainen Iva Voncina saapuu luovuttamaan verta ensimmäistä kertaa Suomessa. – Luovutin verta ensimmäisen kerran Kroatiassa vuonna 2002 yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Se sujui hyvin, ja kävin sen jälkeen luovuttamassa neljän kuukauden välein, Voncina kertoo. – Välissä oli vuosien tauko, mutta nyt päätin aloittaa uudestaan. Kahvilan puolella istuva Ilya Lindgrén on juuri käynyt plasmanluovutuksessa. Plasman kerääminen afereesilaitteen avulla suoraan verenkierrosta kesti vajaan tunnin. – Aloitin verenluovutuksen 20-vuotiaana Helsingin Sanomatalossa ja olen sen jälkeen käynyt luovuttamassa sekä kokoverta että plasmaa. Luovuttaminen on helppoa, ja olen saanut kumppaninikin houkuteltua mukaan. Auttaminen on tärkeää, Lindgrén sanoo. Kello kahden maissa Jumbon verenluovutuspisteen puhelin soi. Sairaala tarvitsee kohdunsisäiseen verensiirtoon IU-punasoluvalmistetta, ja Veripalvelun PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 23 PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 23 2.9.2025 15.24 2.9.2025 15.24
• 24 palveluyksikkö on jo löytänyt sitä varten kolme soveltuvaa luovuttajaa. Heistä yksi on luvannut tulla hätiin Jumboon vielä samana iltapäivänä. – Tällaisia valmisteita ei tehdä kovin usein, ehkä vajaa kymmenkunta vuodessa, sairaanhoitaja Koskinen kertoo. Jumbon verenluovutuksen sulkeuduttua kerätyt kokoveret, plasmat ja näytteet pakataan ja kärrätään rullakoissa noutopisteelle odottamaan kuljetusta. Lähetti hakee kuorman ja kuljettaa sen Vehkalaan, jossa sen vastaanottaa Veripalvelun 24/7-tiimi. Luovutetun veren ihmeellinen matka potilaiden avuksi alkaa uudestaan joka päivä. ? Kello 14:18. Veri, plasma ja näyteputket matkaavat päivän päätteeksi Vehkalaan. "Tällaisia valmisteita ei tehdä usein." PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 24 PR_03_2025_Verihuolto_Kimmon_korjaama.indd 24 2.9.2025 15.24 2.9.2025 15.24
• 25 Lähetä ratkaisusi ristikkoon lokakuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2025”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Nimi: Osoite: Puhelinnumero: (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) Ristikon 1/2025 oikea ratkaisu Ristikon 1/2025 voittajiksi arvottiin Hannele Toura Savitaipaleelta ja Lars Burman Kosköstä. Onnittelut voittajille! RISTI KKO 3/2025 HAN NU NIITTYMÄKI PR_03_2025_kokonaan.indd 25 PR_03_2025_kokonaan.indd 25 2.9.2025 15.16 2.9.2025 15.16
• 26 Lösningarna på korsordet bör sändas inom oktober under adress Finlands Röda Kors, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 3/2025”. Bland insändarna på korsordet 1/2025 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Hannele Toura från Savitaipale och Lars Burman från Koskö. Gratulerar! Namn: Adress: Telefonnummer: (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) Den rätta lösningen på korsordet 1/2025 BLIR KRIGARE? ELÄNDIGA KRAFT GÖR EKA? KÄNNER RÄDD? SKÖTER FÅR KASTAS I SJÖN DANMARK SUND PELARGÅNG HELA HÖGEN TON TVÅ BÅTAR LÄSTE DOMARE? NOSTER TRÄTA EJ UPPE NU! MODE MAN SÖTNOS HEJAR PÅ NEON HALSTRADES LEVER VI I BONDE ÄR RIK UTBROTT BIL LUGN STAD I ALBANIEN BÅT KYLER FLOD ÄR POPULÄR POJKE KAN SPRÅK EJ VI FLYGPLATS GÖR AGA STAD HAR HUND MÅNGA PÅ HUS GENLJUD MITT I STRID TOR HJÄLPER HÖRS MUA MITT I INI SALAR VIRKE SAMTAL TÄVLING K O V R A P A R T I N A L K A S P R A K T S P O R T S O K A T I D K A M R A T E R P S I K A K A O A A L S I K E T A K T F U L L E N T E D A M E R S P A D E B E R O U T Ö V A O N O M O S S A M A R I T K A I N K C A N A S T A R E R A K N A T T E R D Å R A R N A R A E R KORSOR D 3/2025 SOLVE IG SJÖSTE DT PR_03_2025_kokonaan.indd 26 PR_03_2025_kokonaan.indd 26 2.9.2025 15.16 2.9.2025 15.16
• 27 KORS OCH TVÄRS Ukrainska Röda Korset tackar för hjälpen. Starkare blodförsörjning. Mustafe Muuse vill påverka. Berättelser om klimat SOMMAREN 2025 plågades Europa än en gång av häftiga värmeböljor, vilket ökade dödligheten, gav upphov till enorma skogsbränder och orsakade vattenbrist, till och med brist på el. I Finland sattes ett nytt rekord i antal dagar som temperaturen någonstans i landet översteg 30 grader. De största nyhetsrubrikerna handlade ändå om annat. Den internationella politiska agendan styrs av krig och konflikter, handelspolitik, invandring och migration – av motsättningar. Samtidigt är det framför allt de allra fattigaste människorna i världen som drabbas värst av den klimatförändring människan orsakat. De som lider har bidragit minst till förändringen. Rebeka Ryvola de Kremer är residens­ konstnär på Röda Korsets klimatcenter. I sina verk skapar hon berättelser om ett föränderligt klimat och lyfter etiska frå­ gor i samband med klimatförändringen. R EB EK A R Y V O LA D E K R EM ER /IF R C C LIM A T E C EN T ER PR_03_2025_kokonaan.indd 27 PR_03_2025_kokonaan.indd 27 2.9.2025 15.20 2.9.2025 15.20
• 28 KO RS OC H T VÄRS RÖDA KORSET SOM DIGITALTIDNING: LE HTILUUKKU.FI B LO D TJ Ä N S T B LO D TJ Ä N S T Tallink Silja uppmuntrar till blodgivning REDERIET TALLINK SILJA LINE och Blodtjänst samarbetar för att engagera nya människor att ge blod. Blodgivningskampanjen syns bland annat på skärmar på Tallink Siljas fartyg, i sociala medier och i nyhetsbrev. Sälen Harry har också lovat sprida glädje bland blodgivare. – Blodgivning har varit en del av Tallink Siljas samhällsansvar i mer än 13 år. Vi har certifikatet Blodgivning på arbetstid som gör det möjligt för vår personal att ge blod på arbetstid. Vi uppmuntrar också våra passagerare och andra inom resebranschen att ge blod, säger Tallink Siljas kommunikationschef Marika Nöjd. Enklare att gå med i Stamcellsregistret NU GÅR det att gå med i Stamcellsregistret som Blodtjänst upprätthåller på vilket som helst av Blodtjänsts verksamhetsställen. Man kan sticka sig in bara för att gå med i registret eller göra det i samband med en blodgivning. Stamcellsregistret används för att hitta lämpliga givare för allvarligt sjuka patienter. Du kan gå med i registret om du är 18–35 år gammal och frisk. Årligen kallas cirka 40 medlemmar i registret att donera stamceller. Det går också fortfarande att ansluta sig i Stamcellsregistret genom att beställa hem ett set med salivprovspinnar på adressen stamcellregistret.fi. Luovuttaja Finlands Röda Kors gav i juni 270 000 euro ur katastroffonden till Internationella rödakorskommittén ICRC för att motverka ökande undernäring bland barn i mellersta Somalia. I juli beviljades samma region ett tilläggsstöd på 320 000 euro för biståndsarbete via Somaliska Röda Halvmånen. I mellersta Somalia har tusentals människor tvingats fly undan våldsamheter och behovet av humanitärt stöd är stort. Med hjälp av bidraget erbjuder Somaliska Röda Halvmånen flyktingar kontantbidrag och nödhjälp i form av bland annat presenningar, madrasser, myggnät samt köksoch hygienartiklar. Röda Korset på plats Marja Vest ny kommunikationsdirektör på Röda Korset MARJA VEST har utsetts till ny kommunikationsdirektör på Finlands Röda Kors och chefredaktör för tidningen Röda Korset. Filosofie och politices magister Vest tog över sina nya uppgifter strax inför sommaren. Vest har gjort en lång karriär inom kommunikationsledning. Före Röda Korset jobbade hon senast på Avidly Oy som chef för bolagets kommunikationstjänster, äldre kommunikationskonsult och medlem i ledningsgruppen. Tidigare har Vest bland annat jobbat inom Hartela-koncernen och på Penningautomatföreningen. Finlands Röda Kors sökte en ny kommunikationsdirektör med öppen ansökan och fick in 97 ansökningar. Kommunikationsarbetet på Finlands Röda Kors leds nu av Marja Vest. K IM M O H O LO PA IN EN PR_03_2025_kokonaan.indd 28 PR_03_2025_kokonaan.indd 28 2.9.2025 15.20 2.9.2025 15.20
• 29 TEXT OCH BILD KIMMO HOLOPAINEN Det finns en enorm kraft i frivilliga Ukrainska Röda Korset biträdande chefdirektör Ilya Kletskovskyj på Finlandsbesök. Hur har de senaste åren förändrat Ukrainska Röda Korset? – Så gott som allt förändrades inom Ukrainska Röda Korset år 2022. Verksamheten har tiofaldigats och utvidgats åt helt nya håll. För närvarande har vi närmare 5 000 anställda och över 10 000 volontärer. Under konfliktens första år fokuserade vi främst på nödhjälp och logistiken kring den, följande år på att stärka socialoch hälsovårdstjänster och därefter på skydd av civila och räddningsväsendet. Vi samarbetade med myndigheterna förut också, men nu är samarbetet mycket tätare och bättre koordinerat. Vilken betydelse har de frivilliga för hur Ukraina orkar? – Volontärerna och medborgarengagemang över lag har varit en enorm resurs för Ukraina under de här åren. Till exempel en stor del av de evakueringar och utdelningar av biståndsmateriel och livsmedel som Röda Korset sköter sker med frivilliga krafter. Vi får vara stolta över våra modiga volontärer, men det gäller inte bara Röda Korset. Otaliga människor hjälper frivilligt i sina egna lokalsamhällen runt om i Ukraina, och Röda Korset är bara en plattform för den verksamheten. Lokala volontärer är av stor betydelse för hur folk orkar. Efter över tre år är ukrainarna väldigt trötta. Värst är situationen förstås i frontlinjen, men konflikten påverkar precis allt i Ukraina, förutom det direkta hotet mot liv lider också företag och ekonomin, arbetsplatser och hem går förlorade, det är avbrott i eloch vattendistribution, och hälsovården är överbelastad. Den psykiska belastningen är tung och det påverkar hur folk mår, både psykiskt och fysiskt. Vad kan Finlands Röda Kors lära sig av Ukraina? – I mina samtal med Finlands Röda Kors och finländska myndigheter har jag märkt att ni har bra beredskapsplaner, men man måste också öva och testa dem inför en situation när det är på allvar. Det kunde vara värt att ta en titt på samarbete med ukrainska myndigheter och Röda Korset. Dessutom är det viktigt att tänka igenom hur vi lyckas engagera och stödja människor när gnistan att hjälpa tänds. Det tycker jag hör till Röda Korsets centrala uppgifter överallt, att engagera och stärka andan av frivilligt hjälpande. – Vi har fått så mycket stöd från Finland att ordet ”tack” känns alldeles för anspråkslöst. Ni är fantastiskt medkännande människor. För Ukraina är det verkligt viktigt att vi inte känner att vi har blivit lämnade ensamma, säger Ilya Kletskovskyj. KO RS OC H T VÄRS PR_03_2025_kokonaan.indd 29 PR_03_2025_kokonaan.indd 29 2.9.2025 15.20 2.9.2025 15.20
• 30 KO RS OC H T VÄRS RÖDA KORSET 4/2025 UTKOM M E R 13.11 12 330 personer fick förra året hjälp av Röda Korsets första hjälpen-jour runt om i landet. Källa: FRK:s verksamhetsstatistik 2024 RÖDA KORSET FÖR 50 ÅR SEDAN Hjälp redan före katastrofen ”VI HAR den senaste tiden fått många frågor om vad Röda Korset har att göra med utvecklingssamarbete. Är inte Röda Korset en katastroforganisation? Röda Korset är bäst känt för att finnas på plats när en stor olycka har inträffat. I framtiden försöker vi vara på plats även före olyckan. Röda Korsets utvecklingssamarbete strävar efter att förebygga.” RÖDA KORSET 5–6/1975 Generalsekreterare Kai J. Warras (1917–2006) motiverade ett breddande av Röda Korsets arbetsfält. Samma inställning gäller även 50 år senare. Statsanslag till blodförsörjningen Konttis intäktsfördelning förnyades RIKSDAGEN HAR fattat beslut om ett tilläggsanslag på 6,3 miljoner euro för att stärka Finlands nationella blodtjänst och förbättra försörjningssäkerheten. Det treåriga anslaget riktas som statsunderstöd till Finlands Röda Kors Blodtjänst. Avsikten med finansieringen är att förbereda sig på undantagsoch krissituationer. – Att trygga blodförsörjning under alla förhållanden är en livsviktig del av Finlands försörjningssäkerhet, konstaterar ministern för social trygghet Sanni Grahn-Laasonen. Blodtjänst ansvarar centraliserat för hela Finlands blodpreparatförsörjning. Till Blodtjänsts uppgifter hör att rekrytera blodgivare, ordna blodgivningar och samla in blod, testa det blod som har getts och producera blodpreparat samt att lagra preparaten och sköta leveranserna till hälsovården. – Statsanslaget används till att höja Blodtjänsts beredskap att snabbt lägga om sin verksamhet eller rikta in den på nytt enligt hälsovårdens behov, säger Blodtjänsts direktör Pia Westman. I RÖDA KORSETS Kontti-kedja tog man i början av juli i bruk en ny modell för fördelning av intäkter. Intäkterna från Kontti-verksamheten används precis som förr i sin helhet till att stödja Röda Korsets verksamhet, men av resultatet används 67 procent till regional verksamhet i hemlandet, medan 25 procent går till Finlands Röda Kors katastroffond och 8 procent till att utveckla lokala rödakorsföreningar utomlands. M A T T I R A J A LA / B LO D TJ Ä N S T K A IS A R A U T IA IN EN / R Ö D A K O R S ET PR_03_2025_kokonaan.indd 30 PR_03_2025_kokonaan.indd 30 2.9.2025 15.20 2.9.2025 15.20
• 31 Mustafe Muuse, 24, är en finländsk långdistanslöpare född i Åbo. FINLANDS RÖDA KORS har beviljat utmärkelsen Humanitär handräckning 2025 till långdistanslöparen Mustafe Muuse. Muuse, som föddes i en invandrarfamilj i Åbo 2002, har i offentligheten talat öppet om den rasism han mött och kraftfullt tagit ställning mot diskriminering. I sina uttalanden har Muuse uppmuntrat folk att bland annat ingripa mot den tystnadskultur som är utbredd i Finland. Det är viktigt att var och en ingriper mot rasism i vardagen och ingen ska behöva bli ensam med problemet. – Att inte lägga sig i ses lätt som det neutrala alternativet, men det är det aldrig. Utomstående har makt och ansvar att ingripa. Genom att låta situationen passera ger man ett tyst godkännande åt det som är fel, säger Muuse. – Vi behöver mer medmänsklighet och förståelse. Ibland blir jag ledsen för andras del av den offentliga debatten. Jag önskar att vi i vårt tankesätt kunde röra oss mot att var och en av oss är en människa och en individ. Röda Korset beviljar årligen utmärkelsen Humanitär handräckning till en individ, ett samfund eller en grupp som genom sina insatser på ett speciellt sätt har främjat medmänsklighet i ord och handling i det finländska samhället. Idrottare och influerare V ES A M O IL A N EN / LE H T IK U V A PR_03_2025_kokonaan.indd 31 PR_03_2025_kokonaan.indd 31 2.9.2025 15.20 2.9.2025 15.20
• 32 tillbaka såg han en stor rökpelare i den riktning hemmet låg. – Jag hann undra om det är en granne som bränner sopor, men när jag kom in på gården såg jag att det var vårt hus som stod i brand. Lågorna slog redan upp ur taket. Pertti rev upp dörren och vrålade åt Sirpa att hon genast skulle ta sig ut. På gatan framför huset hade det börjat samlas folk. En förare i en bil som stannade larmade brandkåren. – När jag stod där insåg jag att mina strumpor blev våta. Jag hade inte ens skor på fötterna, suckar Sirpa. När man mister allt Branden i parhuset från 1980-talet hade fått sin början i ett förråd på grannens sida. Elden spred sig explosionsartat på den öppna, torra vinden. Till all tur var hjälpen nära. Från räddningsverket i Idensalmi var det bara några minuters bilfärd till paret Heiskanens hus. Brandkåren lyckades begränsa elden så att bara den ena lägenheten totalförstördes. Hos Heiskanens var det röken och släckningsvattnet som orsakade de största skadorna. Vid tiotiden på kvällen var släckD et var en alldeles vanlig söndagseftermiddag i slutet av oktober 2023. Det höll på att bli vinter i Idensalmi. Pensionärerna Sirpa, 78,och Pertti Heiskanen, 81, pysslade på i sitt hem på Hakakatu. – Jag frågade Sirpa om vi skulle fira helg med eftermiddagskaffe. Sirpa svarade att det går bra, men att vi inte har något kaffebröd. Men det kunde jag ju snabbt fara efter från närbutiken, minns Pertti. Butiksfärden tog inte många minuter, men det räckte. På väg hemifrån märkte Pertti ingenting, men på vägen När man mister allt Röda Korsets hjälp behövdes när elden slukade Sirpa och Pertti Heiskanens hem. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER JOONAS BRANDT 32 Idensalmiborna Sirpa och Pertti Heiskanen har trivts ihop i 56 år. PR_03_2025_kokonaan.indd 32 PR_03_2025_kokonaan.indd 32 2.9.2025 15.18 2.9.2025 15.18
• 33 H U N GER DAGEN 25 –27.9 ”Det kändes som om hela livet plötsligt hade rivits loss.” Ett par brända brädor och en trädgårdsstol finns kvar av Sirpas och Perttis gamla hem. ningsarbetet klart. Brandkåren kom till paret Heiskanen, som sökt skydd hos en granne, och sa att de kunde sticka sig in i sitt hem om det var något de behövde ta med sig. – Röklukten var hemsk och allt var vått av släckningsvattnet. Jag plockade på mig Sirpas portmonnä, bankkort och våra pass. Åt Sirpa tog jag ett par skor. Brandmännen tog ner parets bröllopsfoto och bilder av barnen från väggarna och lade dem i en låda. Allt annat fick bli. I chock tänker man inte klart Paret Heiskanen inkvarterades hos grannen, som sa att de får bo kvar så länge det behövs. I efterhand konstaterar Sirpa och Pertti att de befann sig i ett tillstånd av chock, fast de inte insåg det då. Maten smakade inte och de hade svårt att somna. Tankarna snurrade kring branden. Följande dag fick Heiskanens ett samtal från Finlands Röda Kors avdelning i Idensalmi. Seppo Määttä och Pirjo Marttila kom och hälsade på. De frågade hur paret mådde och erbjöd dem Röda Korsets betalningsförbindelse, så att de kunde gå till butiken och skaffa sig det de behövde. Sirpa skakar på huvudet när hon tänker på det. – Tokiga jag sa nej tack, vi har allt och behöver ingenting. Men det var chocken som talade, på riktigt hade vi ingenting alls, inte ens underkläder att byta! Seppo och Pirjo stannade till kvällen, lyssnade och hjälpte Sirpa och Pertti att bearbeta det som hade hänt. När de gick gav de Heiskanens sina kontaktuppgifter och påminde om att Röda Korsets katastroffond finns till för situationer som den här. Följande morgon hade Sirpa lite bättre grepp om situationen. Hon ringde numret volontärerna hade gett och sa att de kanske behöver hjälp i alla fall. En betalningsförbindelse gjordes genast på namnet Heiskanen för Tokmanni-butiken i Idensalmi. – Så skaffade vi allt nödvändigt som behövdes, från tandborstar till kaffepanna. Jag köpte alla möjliga tvättmedel också, för jag stod inte ut med röklukten, säger Sirpa. – Kläder fick vi också en hel del av, tillägger Pertti. – Det var viktigt, för det var tredje dagen vi gick i samma kläder. En räddande ängel Efter tre nätter hos grannen kunde Heiskanens flytta in i en hyreslägenhet som deras försäkringsbolag hjälpte till med och som de senare kunde köpa. Men det gick inte i en handvändning att flytta in i ett nytt hem. Största delen av paret Heiskanens lösöre hade förstörts och det som var robust nog att överleva tillbringade flera veckor i ozonbehandling för att bli av med röklukten. De enda möblerna var en luftmadrass och en stol. – Det är svårt att fatta vad allt man mister när ett hem brinner. När jag skulle hänga upp en kalender på väggen i den nya lägenheten hade jag ju varken hammare eller spik, säger Pertti. Deras räddning blev Kari Korolainen, som hade hört om deras olycka via Röda Korset och församlingen. Korolainen var insamlingschef i avdelningen i Idensalmi och kom till Heiskanens med en säng. Då såg han att allt inte riktigt var under kontroll. – Chockskedet efter en sådan upplevelse tar sin tid. I synnerhet Sirpa verkade ångestfylld och gråtmild, minns Kari. – Vi kom överens om att jag skulle fara efter fler stolar som de kunde få låna. Jag kom direkt tillbaka igen. Dag efter dag kom Korolainen och hjälpte paret Heiskanen. Han installerade tv:n på väggen och hängde tavlor och fotografier. Vid sidan av det var han ett lyssnande öra, ett psykiskt stöd och en trygghet. Hjälpen når fram Sirpa och Pertti säger nu att det tog över ett år att hämta sig. Efter hand etablerades en ny vardag och det nya hemmet började kännas som hemma. – Jag har själv sagt till många som drabbats av en eldsvåda att jag deltar, men att man inte fattar det innan man har upplevt det själv, säger Sirpa. – Det var ett totalt kaos, som om hela livet plötsligt hade rivits loss. Man var helt hjälplös i flera veckor, man kom inte ihåg att äta eller dricka en gång. Undan för undan lättade det, men länge var jag nervös och lättskrämd. – Vi är evigt tacksamma, för Röda Korset, för församlingen och för alla som hjälpte oss, säger Pertti. Sirpa lyfter vikten av psykiskt stöd. Hur viktigt det är kanske folk inte förstår. – Det var oerhört viktigt att det fanns någon som man kunde bearbeta allt med. Det var precis det som en upprörd människa i chock behöver. Att någon lyssnar och tar emot. Röda Korset hjälper offer för plötsliga olyckor, som eldsvådor, med medel ur katastroffonden. Medel samlas in varje höst under Hungerdagen. I många år har Sirpa och Pertti Heiskanen själva varit med och samlat in pengar, men tidigare hade de aldrig behövt den hjälpen. – Nu vet vi av egen erfarenhet hur viktig Röda Korsets hjälp är när man mister precis allt. Den gör att livet går vidare. ? PR_03_2025_kokonaan.indd 33 PR_03_2025_kokonaan.indd 33 2.9.2025 15.18 2.9.2025 15.18
• 34 VI NJ ET TI Godbitar som gör gott I skolan Kotimäen koulu i S:t Karins är det tradition att stödeleverna ordnar Hungerdagskafé. TEXT OCH BILDER ANNI SAVOLAINEN 34 Hungerdagskaféet som stödeleverna i nionde klass ordnar är en tradition i Kotimäen koulu. D et är inte vilken morgon som helst på Kotimäen koulu i S:t Karins. Popcorn poppar i bakgrunden och på långa bord ställer elever fram mockarutor, skinksnurror, muffins och andra läckerheter. Borden är dukade för att markera Hungerdagen. Stödeleverna i klass 9 i Kotimäen koulu har ställt upp ett Hungerdagskafé varje år sedan 2022. Lektor Päivi Merilahti, stödelevernas handledare, säger att det var en idérik grupp stödelever som själv tog initiativ till kaféet. – Vi hade redan bössinsamling i skolan och höll Hungerdagens morgonsamlingar. Den dåvarande gruppen stödelever ville göra mer för Hungerdagen, säger Merilahti. – Kaféet visade sig vara en stor succé, så sedan dess har traditionen levt vidare. Läckerheterna har stödeleverna mestadels bakat själva. Det första året fanns det en hel del pizza på bordet, nu är det popcorn som är dagens hit. Popcornpåsarna säljs för 50 cent stycket och har strykande åtgång när elever sticker sin in i kaféet inför dagens första lektioner. Populariteten får stödeleverna att fundera på om priset borde höjas. – Vi måste nog höja priset på popcornen. Vi säger en euro! – Inte kan vi klå så mycket för dem! Stödelevsgruppen har en liten stund på sig att fundera på priset, för det är först på rasten som det blir riktigt livligt i kaféet. Prissättningen bygger på erfarenheter från tidigare års kaféer, men det är första gången eleverna säljer popcorn. Matias Santalahti hör till gruppen som poppat popcorn. När han kommer från ett bakre rum till kaféet säger han att man borde tänka på priset i förhållande till storleken på produkten. – Ett litet kex eller en liten kopp kaffe brukar vara 50 cent. En påse popcorn är ungefär dubbelt större. Vi tar en euro, säger Santalahti. De andra håller med honom och popcornen har god åtgång trots prishöjningen. PR_03_2025_kokonaan.indd 34 PR_03_2025_kokonaan.indd 34 2.9.2025 15.18 2.9.2025 15.18
• 35 Årets succéprodukt var popcorn. Mockarutor finns alltid på menyn. Full pott för Hungerdagen I det här fallet känns det högre priset inte heller som att man klår någon på pengar, eftersom pengarna inte går till dem som säljer. Intäkterna från kaféet går i sin helhet till insamlingen Hungerdagen. Inte ens råvarorna för bakverken ersätts ur potten, för att inte tala om besväret. Allt ingår i stödelevernas satsning för Hungerdagen. Kaféet är öppet i ungefär sex timmar och det görs i skift. Som bäst har kaféet inbringat cirka 900 euro. – Att driva ett Hungerdagskafé är också en lärorik upplevelse för eleverna, påpekar Päivi Merilahti. – Uppgifterna är tydligt fördelade – vem ansvarar för borden, vem för reklamen, vem för vilken produkt – men i övrigt får ungdomarna jobba på ganska självständigt. Det är ett sätt att lära sig ta ansvar. Grundidén i kaféet är alltid den samma, men de nya stödeleverna får själva fatta beslut om vad de serverar och till exempel var i skolan kaféet inrättas. Vissa saker förändras ändå aldrig: – Mockarutor har det alltid funnits, säger stödeleven Lila Söderholm. Kerttu Valenius säger att en del av produkterna har köpts för elevkårspengar i butiken. – Till exempel små safttetror och kex. Vi tänkte att kexen ger bra med intäkter för Hungerdagen, eftersom ett paket kostar typ 80 cent i butiken. Ett kafé hjälper mera Att göra gott är viktigt, säger stödeleverna, och det är roligt att driva ett kafé en dag. – Det är kiva att hjälpa och det här är ett enkelt sätt att göra det. Samtidigt gör insamlingen andra i skolan glada, säger Valenius. – Det här gör nytta på riktigt. Genom Röda Korset når hjälpen faktiskt fram till dem som behöver hjälp, tillägger Venla Ruohonen. Joel Junkkarinen påminner om att hela skolans insamlingsresultat blir bättre tack vare kaféet. – Det här ger alldeles tydligt mer pengar. Om alla bara gav ett bidrag så skulle summan vara mycket mindre. I Kotimäen koulu är det inte bara kaféverksamhet som stödeleverna ägnar sig åt. De leker också med yngre elever, håller lektioner och så finns det ett stödelevsläger. – Till exempel i nian får vi lära oss om missbruk och så håller vi lektioner om missbruk för elever i klasserna 7–9, säger Kerttu Valenius. Men i dag ligger fokus på Hungerdagen. När det blir rast samlas flera klassers elever kring borden för att se vad som erbjuds. Sen gäller det att räkna vad fickpengarna räcker till. – Vad får jag för två euro? frågar en elev i de lägre klasserna. – Du får till exempel en saft och en skinksnurra, säger Reino Paakki. Än en gång är stödelevernas Hungerdagskafé i Kotimäen koulu en succé. Vid tiotiden är det dags att gå till butiken för att köpa mer popcorn. ? ”Insamlingen gör alla i skolan glada.” Delta i Hungerdagen! Läs mera på sidan 42. H U N GER DAGEN 25 –27.9 PR_03_2025_kokonaan.indd 35 PR_03_2025_kokonaan.indd 35 2.9.2025 15.18 2.9.2025 15.18
• 36 ” Ni är framtiden. Ni är hoppet. V ägen är gropig och fortsätter till horisonten. Trots att det är regnperiod fylls luften av ett fint, rött damm. För två år sedan åkte 18-åriga Hawo Mohammed med en bodaboda, alltså en motorcykeltaxi, på den här vägen. Hon var yr och hade väldigt ont. Sjukskötaren vid hälsovårdskliniken hade sagt att hon snabbt måste ta sig till sjukhuset. Men Hawo Mohammed kom fram för sent. Efter en lång förlossning var hennes bebis dödfödd. – Jag var förkrossad. Jag miste mitt barn, säger Hawo Mohammed. Kenyanska Röda Korset har redan i Född vid liv Slut på tonårsgraviditeter, slut på könsstympning, slut på mödrar som dör i barnsäng. Allt det försöker Röda Korsets arbete i Kenya uppnå. TEXT MINTTU-MAARIA PARTANEN BILDER AKI KOLEHMAINEN flera års tid hjälpt unga mammor i distriktet Tana River County, kvinnor som Hawo Mohammed, att få bättre tjänster kring sexualoch reproduktiv hälsa. Finlands Röda Kors stöder arbetet med finansiering från utrikesministeriet och stöd från givare. Mödraoch barnadödlighetssiffrorna i Tana River-området är högre än i resten av landet. Förlossningarna är svåra i synnerhet för tonårsmödrar och andra unga förstagångsföderskor. En viktig orsak till problemen är könsstympning bland flickor. I Tana River County finns det inga officiella siffror över hur stor andel av kvinnorna som har stympade könsorgan, men man tror det är kring 60 procent. Ofta visar det sig att så är fallet när kvinnan ska föda sitt första barn. – Stympningen leder till en utdragen förlossning, eftersom det inte finns rum för bebin att födas. Det finns också risk för intern blödning eller en fistel, säger projektchef Wilson Opudo vid Kenyanska Röda Korset. Lilla Ashrafi Fahim sover gott i mamma Fatuma Ibrahims famn medan hon följer undervisningen. PR_03_2025_kokonaan.indd 36 PR_03_2025_kokonaan.indd 36 2.9.2025 15.18 2.9.2025 15.18
• 37 En obstetrisk fistel innebär att en reva uppstår mellan slidan och urinblåsan eller mellan slidan och ändtarmen. Det gör att kvinnan blir inkontinent och utsätts för farliga inflammationer. Trygg förlossning på klinik Hawo Mohammed sitter på verandan utanför hälsovårdskliniken. Halima Yusuf är tre månader gammal. Hon tafsar på Hawo Mohammeds sjal och får sig ett mål under den. Efter amningen tas mor och barn emot på kliniken. Sjukskötaren Peter Owii inspekterar Halima Yusuf, som sover gott genom hela besöket. Owii känner på bebisens huvud och undersöker navelsträng, ögon, mun och lemmar – allt är i skick. Vid sin andra förlossningen fick Mohammed hjälp av en traditionell jordemoder som har fått utbildning av Röda Korset. På kliniken fick Mohammed smärtstillande medicinering och själva förlossningen förlöpte väl. – Jag är glad att jag fick hjälp och en frisk bebis, säger Hawo Mohammed. Kenyanska Röda Korset arbetar också för att få slut på könsstympning av flickor. I skolor och lokalsamhällen informerar man om de skadliga följderna. Lärare, män, religiösa ledare och personer som arbetar inom hälsovården utbildas att agera mot just den här traditionen. I de områden där Röda Korset är verksamt har många samhällen redan förkunnat att de lägger av med könsstympning. Åter till skolbänken I följande by hälsar läraren Frederick Wakhamalwa sin klass välkommen till skolan. – Nu ska vi repetera alfabetet på engelska. Vi sjunger tillsammans, säger han uppmuntrande. Klassen börjar sjunga igenom alfabetet på engelska till tonerna av Blinka lilla stjärna. Efter sångstunden applåderar alla. De här eleverna är inte vilken skolklass som helst. I pulpeterna sitter fullvuxna kvinnor och några män. Det är en grupp utsatta vuxna som har fått plats i vuxenundervisningen. Ashrafi Fahim är bara en månad gammal, men sover gott i sin bärsjal medan mamma Fatuma Ibrahim följer undervisningen. Fatuma Ibrahim var 17 år när hon insåg att hon var gravid. Hon vågade inte säga något till sina föräldrar, men inom kort avslöjades graviditeten ändå. De chockade föräldrarna fördrev Fatuma Ibrahim från hemmet. Hennes morbror lät henne flytta in hos sig, men skolgången blev på hälft. – Jag skulle inte ha velat sluta skolan, för jag hade inte planerat att bli med barn, säger Fatuma Ibrahim. Efter att barnet hade fötts lyckades morbrodern övertala Fatuma Ibrahims föräldrar att låta dottern flytta hem igen. Studierna i engelska, läsning och räkning har ett gemensamt mål: att skapa förutsättningar att grunda ett eget företag. Mikrolån ger kvinnor i svåra livssituationer möjlighet att bli företagare. Projektet har varit en framgång. Kvinnornas utkomst har förbättrats och deras ställning i samhället har stärkts. Även Fatuma Ibrahim har en plan. – Jag har sett att andra har lyckats förbättra sina liv genom utbildning. Jag vill flytta bort från min hemby och grunda ett eget företag, fast det bara skulle vara en liten butik. Slut på tonårsgraviditeter Vinden slamrar i taket på en annan skola i området. Det blåser in genom de öppna fönstren. Häften som ligger på pulpeterna blåser ner på golvet. – Välkommen, hela klassen. Kom ihåg att ni är det här samhällets framtid. Det är ni som är hoppet, säger läraren Racheal Wanjiru. Den här klassen består av elever i tonåren. De har en timme hälsokunskap i veckan i form av den här hälsoklubben, vars verksamhet Röda Korset stöder. På lektionen i hälsokunskap talar Rachael Wanjiru med sina elever om sexualoch reproduktiv hälsa samt skadliga traditioner. Röda Korset erbjuder också eleverna hygienpaket och mensbindor. – Först var det svårt att få föräldrarna att acceptera att vi talar om de här sakerna med barn. Efter samtal med Röda Korset har föräldrarna ändå fått ökad förståelse för varför det är viktigt att ta upp även sådana teman, säger Racheal Wanjiru. Enligt 18-åriga Nasra Balali har lektionerna hjälpt flickor att skydda sig själva. – Jag har lärt mig att skydda mig. Till exempel att få tag på bindor kan vara svårt för flickor. Vissa män erbjuder dem gratis, men vill ha sex i utbyte. Efter det blir flickorna gravida, hamnar gifta sig med gamla män och blir borta från skolan. Det leder till fattigdom, säger Nasra Balali. Läraren Racheal Wanjiru säger att hon redan kan se en förändring: antalet tonårsgraviditeter har minskat. Allt fler flickor får tillfälle att avsluta sin skolgång. – Det bästa är när jag ser att jag har förändrat barns och ungas liv till det bättre. ? FINLANDS RÖDA Kors har i flera års tid stött Kenyanska Röda Korsets arbete i Tana River County. Arbetet fokuserar på sexualoch reproduktiv hälsa och på att minska skadliga traditioner samt sexuellt och könsbaserat våld. Tack vare insatserna är det vanligare att flickor och kvinnor går på uppföljningsbesök under graviditeten och föder tryggt på klinik. Antalet tonårsäktenskap och -graviditeter har minskat. Det har gått att ändra på attityderna till könsstympning. En del byar har meddelat att de är könsstympningsfria zoner. Samtal med ledare för lokalsamhällen och religiösa ledare, mansgrupper samt skoloch hälsovårdsaktörer har fått folk att ifrågasätta traditionerna kring könsstympning. Personer som drabbats av sexuellt våld eller könsbaserat våld har fått kontakt med hälsovården och har fått stöd att rapportera våldet och få rättshjälp. Tack vare det arbete som har gjorts vågar kvinnor oftare än förr tala om det våld de utsatts för. Fakta: Folkhälsoarbete i Kenya H U N GER DAGEN 25 –27.9 PR_03_2025_kokonaan.indd 37 PR_03_2025_kokonaan.indd 37 2.9.2025 15.18 2.9.2025 15.18
• 38 VI NJ ET TI ALLA DAGAR ÅRET OM Röda Korsets Blodtjänst ger service dygnet runt, för behovet av livräddande blodkomponenter ser inte till klockan. TEXT NINA PINJOLA / MEDIAFOCUS BILDER MATTI RAJALA F örsommarkvällen övergår i en grå natt på Blodtjänsts huvudsakliga verksamhetsställe i Veckal i Vanda. När andra redan är på väg till sängs lyser lamporna klara på Blodtjänst. Jobbet pågår natten igenom. Det är nödvändigt, för operationspatienter, födande mödrar eller olycksoffer kan behöva blodpreparat när som helst. Blodcentralerna på sjukhus skickar också patientprover för undersökning natten igenom. – Patientprover kommer med taxi, buss och som flygfrakt. Nattetid är den vanligaste transportformen taxi, säger Juuli Hiltunen. Hiltunen är bioanalytiker och hör till Blodtjänsts 24/7-team som bemannar laboratoriet om natten, men som också har hand om jour vid beställningscentral och distribution. Under natten anländer också de prover som tagits under föregående dags blodgivningar till Veckal. Enligt preliminära uppgifter borde prover från sammanlagt 759 givare på olika håll i Finland anlända under det här nattskiftet. – När någon ger blod någonstans i Finland en dag så ska laboratoriesvaren vara klara före klockan 13 följande dag, så att sjukhus kan få en färdig blodprodukt för användning. Därför börjar undersökningen redan på natten, säger laboratoriechef Sirpa Virolainen. Specialiserat kunnande och nogrannhet Vid sextiden är det fart och fläng i lagret i Veckal: morgonturen tar emot röda transportlådor med donerat blod. – Vi börjar packa upp lådorna genast efter klockan sex. Blodet sorteras i den ordning det har har getts och sedan rulllar det iväg på rullbandet till produktionen, förklarar lagerskötare Tero Pesonen. Dagligen tar lagret emot 600–800 påsar helblod. Att förvara blodet kräver specialkunskaper. Klockan 21:41. Juuli Hiltunen, bioanalytiker i Blodtjänsts 24/7-team, räcker över de preparat ett sjukhus har beställt till en representant för ett transportföretag. PR_02_2025_kokonaan_verihuolto_ruotsi.indd 38 PR_02_2025_kokonaan_verihuolto_ruotsi.indd 38 2.9.2025 15.27 2.9.2025 15.27
• 39 – I förvaringslådorna ska blodtemperaturen hållas vid 17–24 grader. Blodplasma ska frysas inom ett dygn från att det har samlats in, säger lagerarbetare Riitta Karttunen medan hon sorterar blod för produktion i gröna lådor. På produktionssidan börjar arbetet klockan halv sju. En givares blod kan hjälpa många patienter, men det krävs flera noggranna steg innan blodpreparaten är färdiga. Först utsätts blodpåsarna för centrifugering i 25 minuter. – Centrifugen snurrar 3 900 varv per minut. Då får centrifugalkraften de olika komponenterna i blodet att skikta sig, säger komponentarbetare Marja Pajula. – Lägst ner hamnar de röda blodkropparna, i mitten leukocyter och blodplättar eller trombocyter och överst kommer plasmat, specificerar produktionschef Sari Rope. Efter centrifugeringen fördelar Jenni Lainio de olika delarna av blodet i sina respektive preparatpåsar. De röda blodkropparna, som också kallas erytrocyter, får sällskap av en näringsblandning som ökar hållbarheten och gör att preparatet kan användas i 35 dygn. Efter halv åtta börjar plasmapåsar strömma tillbaka till lagret längs rullbandet. Då lägger Riitta Karttunen påsarna en och en på skivor som ser ut som bakplåtar och som används när man fryser plasmat. Nedkylningen sker med hjälp av flytande kväve i –70 grader. Sedan förvaras plasmapåsarna i ett frysrum där det är –30 grader. Från frysrummet fortsätter färden i sinom tid till någon läkemedelsfabrik där frysplasmat används till att tillverka mediciner mot till exempel brist på antikroppar. Bakterieodling förlänger brukstiden Medan plasmapåsarna återvänder till lagret fortsätter arbetet på annat håll med röda blodkroppar och trombocyter, alltså blodplättar. Prerationspatienter, olycksoffer, kvinnor som föder och barn som fötts för tidigt hör till dem som kan behöva röda blodkroppar. Trombocytpreparat ges i sin tur till exempelvis cancerpatienter och olycksoffer. I produktionen filtreras de vita blodkropparna från de röda blodkropparna och erytrocytpreparatet förpackas i en ny påse. När laboratorieundersökningarna är klara får påsarna etiketter och de färdiga erytrocytpreparaten flyttas till kylskåp och sorteras enligt blodgrupp. Efter beställning skickas de ut till sjukhus. I produktionen av trombocytpreparat förenas trombocyter från fyra givare med samma blodgrupp i samma påse, en så kallad poolpåse. I påsen tillsätts en förvaringsvätska och så placeras påsen i en centrifug för att separera kvarvarande erytrocyter från trombocyterna. Till slut passerar trombocyterna genom ett filter och förvaras i påsar för färdigt trombocytpreparat. Trombocyterna genomgår också en bakterieodling. Klockan 6:38. Lagerarbetare Tero Pesonen och lagerarbetare Riitta Karttunen skickar iväg de senast anlända blodpåsarna till produktion. Klockan 7:34. Komponentarbetare Jenni Lainio fördelar röda blodkroppar, plasma och trombocyter i skilda preparatpåsar. Klockan 7:22. Komponentarbetare Marja Pajula placerar blodpåsar i en centrifug som separarerar blodets olika delar. PR_02_2025_kokonaan_verihuolto_ruotsi.indd 39 PR_02_2025_kokonaan_verihuolto_ruotsi.indd 39 2.9.2025 15.27 2.9.2025 15.27
• 40 Utgångspunkten är smidigt samarbete Blodtjänsts beställningscentral tar emot alla preparatbeställningar från sjukhus, sjukhusapotek och forskare i Finland och förmedlar dem till produktionen. Dessutom sköter centralen koordineringen av alla transporter. Längs med dagen och ofta också om nätterna avgår transporter från Veckal till olika delar av landet. Förutom baskomponenter framställer man många specialprodukter i enlighet med patienternas behov. Största delen av produkterna skickas ut som planerade biltransporter, men även taxi och flygtransporter används. – Nu på morgonen har vi redan fått in 15 beställningar. En av dem är en specialbeställning på röda blodkroppar som ska användas inom akutvården, alltså ambulanser och helikoptrar, säger Pauliina Lavio. Klockan är kvart över nio. Beställningscentralen sköter inte bara kontakterna med kunder och produktion, utan också med Blodtjänsts kompatibilitetstestlaboratorium, virusavdelning och serviceenhet. Den sistnämnda sköter till exempel om att kalla in givare med sällsynta blodgrupper när det behövs blod av just deras blodgrupp. – När en beställning om ett specialpreparat kommer in koordinerar beställningscentralen tillverkningsprocessen och konsulterar vid behov Blodtjänsts läkare i fråga om tidtabeller. Servicen fungerar dygnet runt, säger Henna Nikulainen, som är ansvarig. – Det är speciellt viktigt att blodservicekedjan samarbetar smidigt när patienter behöver måttbeställda preparat, konstaterar Lavio. Allt börjar med givarens gåva Trots all den spetskunskap och teknik som blodförsörjning förutsätter utgörs grunden alltid av de frivilliga givare vars blod är startpunkten för alla blodpreparaten. Blodtjänst ordnar årligen mer än tusen blodgivningsevenemang runt om i Finland. Dessutom kan man ge blod på tio fasta verksamhetspunkter. En av dem finns ett stenkast från Veckal i köpcentret Jumbo. Dörrarna där öppnades klockan 11 i dag. Vid halvtvåtiden beskriver ansvariga sjukskötaren Sanna Koskinen och sjukskötaren Elina Mäntyharju dagen som en alldeles vanlig dag. – Den första och sista timmen brukar vara de brådaste. I dag har vi 23 bokningar, men det kommer också alltid givare som inte har bokat tid, säger Koskinen. Kroatiska Iva Voncina kommer för att ge blod i Finland för första gången. – Första gången jag gav blod var 2002 i Kroatien, på en blodgivning som ordnades på mitt universitet. Det gick bra och efter det gav jag blod var fjärde månad, säger Voncina. Vid tvåtiden ringer telefonen på verksamhetspunkten i Jumbo. Ett sjukhus behöver IU-erytrocytpreparat för en intrauterin blodtransfusion och Blodtjänsts serviceenhet har redan hittat tre lämpliga givare för ändamålet. En av dem har lovat komma och ge blod i Jumbo redan samma eftermiddag. – Preparat av den här typen framställs inte värst ofta, kanske ett knappt tiotal gånger per år, säger sjukskötare Sanna Koskinen. Efter att blodgivningen i Jumbo har stängt klockan 18 samlas helblod, plasma och prover som har getts ihop och förs i rullvagnar till avhämtning för transport. En kurir hämtar lasset senare på kvällen och kör det till Veckal, där Blodtjänsts 24/7-team tar emot det. Varje dag börjar den donerade blodets underbara färd till läkemedel för patienter på nytt. ? "Preparat av den här typen framställs kanske ett knappt tiotal gånger per år." Klockan 13:14. Kroatiska Iva Voncina ger blod i blodtjänstlokalen i köpcentret Jumbo. Klockan 10:03. Blodsepareringsarbetare Katja Hirvonen lämnar över blodpreparat till en förare för leverans till ett sjukhus i Nyland. PR_02_2025_kokonaan_verihuolto_ruotsi.indd 40 PR_02_2025_kokonaan_verihuolto_ruotsi.indd 40 2.9.2025 15.27 2.9.2025 15.27
• 41 Systrarna Mari (t.v.) och Hanna Välimaa stickar sockor enligt Sari Lahtinens mönster. en titt. Samtidigt stickar hon själv en tågsocka åt en bebis. Lahtinen säger att en snabb stickare kan sticka ett par sockor på en dag. Någon sådan takt är det inte frågan om i dag, men Hanna och Mari verkar ivriga ändå. Lugnande att sticka Det finns en lång tradition av hemgjord hjälp inom Röda Korset. Under de senaste åren har sockor, mössor och vantar skickats till bland annat Mongoliet, Tadzjikistan, Kazakstan och Ukraina. En del av beredskapsövningen blev sockorna också för att det har blivit väldigt populärt att sticka på senare år. Sockmodellens designer Sari Lahtinen, 48, är inte överraskad över det här handarbetets comeback. – Själv har jag stickat sockor i 28 år och jag tror jag lägger ut ganska mycket bilder av dem på sociala medier också. – Jag har den läggningen att jag inte kan låta bli att göra något. Då passar det bra att sticka, det slappnar av och hjälper mig att fokusera. Det är inte bara Sari som tycker så. Att sticka och virka gör gott, det är vetenskapligt bevisat. När man fokuserar på finmotorik med händerna blir kropp och kropp lugnare, till och med blodtrycket sjunker. D et bidde ingen rock. Det bidde ingenting, konstaterar folksagans skräddare efter ett antal misslyckanden med tyget som skulle bli en rock. Men det behöver vi inte oroa oss över. Nu gäller det nämligen att sticka Röda Korsets yllesockor, och det lyckas alldeles säkert, försäkrar Sari Lahtinen. Det säger hon trots att Hanna och Mari Välimaa som sitter i soffan på mötesplatsen Tampuri för första gången bekantar sig med sockmönstret. Sari Lahtinen har skapat mönstret inför höstens beredskapsövning Hjälpens kedja. – En gammal bekant, Mari Rantio, är planerare för beredskapsövningen och hon kontaktade mig. Tanken bakom det här är att det finns många sätt att hjälpa. Alla kan inte vara på plats, men nästan vem som helst kan sticka sockor, säger Sari. Hjälpens kedja-sockor som frivilliga har stickat kan man dela ut till behövande till exempel i samband med livsmedelsbistånd, bostadslösas natt eller vid avdelningarnas julkaféer. Hanna och Mari hör till de yngre volontärerna i rödakorsavdelningen i Tammerfors. De studerar mönstret då och då: en rät, en avig... – Det går bra, säger Sari när hon tar FINLANDS RÖDA KORS riksomfattande beredskapsövning Hjälpens kedja ordnas 14–15 november. Temat för storövningen är att utveckla hjälpberedskap och kunnande med tanke på omfattande störningar och undantagsförhållanden. Genom övningen förbereder man sig att bistå myndigheter till exempel i att bedöma och kartlägga hjälpbehov, dela ut biståndsmaterial, evakuera folk och ordna nödinkvartering. Samtidigt strävar Röda Korset efter att stärka medborgarnas kristålighet och öva mottagning av nya volontärer, upprätthållande av situationsbilden och ledarskap. Mer information om övningen Hjälpens kedja kan du få av din egen rödakorsavdelning eller närmaste distrikt. Var med i Hjälpens kedja Det bidde en socka! Ett sätt att hjälpa är att sticka ett par sockor. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD MARJAANA MALKAMÄKI – Samtidigt kan man tänka på något annat. I bästa fall är det rent meditativt att sticka. Det är bara att skaffa stickor och garn och prova på, det går nog! ? PR_03_2025_kokonaan.indd 41 PR_03_2025_kokonaan.indd 41 2.9.2025 15.35 2.9.2025 15.35
• 42 1-2-3 AUTA! | 1-2-3 HJÄLP! 1 Lähde lipaskerääjäksi. Nälkäpäivä tunnetaan parhaiten vapaaehtoisista kerääjistä punaisissa liiveissään. Tänä vuonna katukeräyksiä järjestetään 25.–27. syyskuuta melkein jokaisella paikkakunnalla. Kerätä saa juuri sen ajan kuin tahtoo, eikä aiempaa kokemusta tarvita. 2 Perusta nettikeräys. Vaikka et pääsisi paikan päälle, voit silti osallistua Nälkäpäivään. Punaisen Ristin keräyssivuston kautta voi perustaa oman digikeräyksen tai liittyä mukaan valmiiseen keräykseen katastrofirahaston hyväksi. Menestyksen avain on kampanjointi: jaa keräyslinkkiä tutuillesi somessa ja sähköpostilla ja pyydä rohkeasti ihmisiä osallistumaan! 3 Anna lahja katastrofirahastoon. Nälkäpäivän tuotot käytetään konkreettiseen apuun maailmalla ja Suomessa. Juuri nyt apua tarvitaan erityisesti Gazassa. Nälkäpäivän lahjoituksen voi tehdä suoraan katastrofirahaston tilille FI52 5000 0120 4156 73 viitteellä 5173. Lahjoittaa voi myös tekstaamalla viestin ”SPR” numeroon 16499 (15 €) tai MobilePaylla lähettämällä lahjoituksen numeroon 10900. Rahankeräyslupa: RA/2020/1407 & ÅLR 2024/8231/04 1 Ställ upp som insamlare med bössa. Hungerdagen är bäst känd för sina frivilliga insamlare i röda västar. I år ordnas gatuinsamlingar 25–27 september på så gott som alla orter. Som insamlare kan man ställa upp precis så länge man vill. Tidigare erfarenhet behövs inte. 2 Skapa en insamling online. Även om du inte kan delta på ort och ställe kan du delta i Hungerdagen. Genom Röda Korsets insamlingssajt kan du skapa en egen digital insamling eller gå med i en färdig insamling till förmån för katastroffonden. Nyckeln till framgång är din kampanj: dela insamlingslänken med bekanta på sociala medier och per e-post och be glatt folk att delta! 3 Ge ett bidrag till katastroffonden. Intäkterna från Hungerdagen används till konkret hjälp ute i världen och i Finland. Just nu behövs hjälp i synnerhet i Gaza. Ett bidrag till Hungerdagen kan du göra direkt till katastroffondens konto FI52 5000 0120 4156 73 med referensen 5173. Du kan också ge ett bidrag genom att SMS:a ”SPR” till numret 16499 (15 €) eller via MobilePay genom att ge ditt bidrag till numret 10900. Insamlingstillstånd: RA/2020/1407 & ÅLR 2024/8231/04 Tule mukaan Nälkäpäivään! Delta i Hungerdagen! Katastrofirahasto auttaa kotimaassa ja maailmalla. Katastroffonden hjälper här hemma och ute i världen. M A RJ A A N A M A LK A M Ä K I PR_03_2025_kokonaan.indd 42 PR_03_2025_kokonaan.indd 42 2.9.2025 15.35 2.9.2025 15.35
• Kaikkea kivaa syksyyn Punaisen Ristin kaupasta! Allt möjligt trevligt till hösten från Röda Korsets butik! PR_03_2025_kansi.indd 3 PR_03_2025_kansi.indd 3 2.9.2025 15.14 2.9.2025 15.14
• Pappa, mä haluan, että apua riittää koko maailmalle. ” Autetaan yhdessä lahjoittamalla R A /2 2 /1 4 7 & Å LR 2 2 4 /8 2 3 1/ 4 • Tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 €) • MobilePay 10900 • punainenristi.fi/nalkapaiva PR_03_2025_kansi.indd 4 PR_03_2025_kansi.indd 4 2.9.2025 15.14 2.9.2025 15.14