Alma Alankos hållbara val Alma Alangon kestävät valinnat Röda Korset 2/2026 Kaarinassa ei hukata hyvää ruokaa I S:t Karins slänger man inte god mat Lentävästä ambulanssista kenttäsairaalaan Från flygande ambulans till fältsjukhus Yleiskokous päättää uuden suunnan Stämman väljer ny riktning + Punaisen Ristin viikko 4.–10.5. Rödakorsveckan 4–10.5 PR_02_2026_kansi.indd 1 PR_02_2026_kansi.indd 1 14.4.2026 12.54 14.4.2026 12.54
3 J O O N A S B R A N D T / P U N A IS EN R IS T IN A R K IS TO / M A RJ A A N A M A LK A M Ä K I 04 Pääkirjoitus 05 Ristiin rastiin Presidenttipari kävi kylässä. Lahjoituksia nuorten tueksi. Älä kulje apua tarvitsevan ohi! Ilmastotekoja pyörällä. Elli Aaltosen kolumni. 10 Alma Alanko suosii vanhaa 14 Ruokaa ja yhteisöllisyyttä 16 Kenttäsairaala ajan virrassa 22 Terveisiä yleiskokoukselle 25 Ristikko 04 Ledare 26 Korsord 27 Kors och tvärs Presidentparet på besök. Bidrag hjälper unga. Gå inte förbi den som behöver hjälp! Klimatgärningar i cykelsadeln. Elli Aaltonens kolumn. 32 Alma Alanko gillar gammalt 34 Mat och gemenskap 36 Fältsjukhus i tiden 40 Hälsningar till stämman Punainen Risti Röda Korset 2/2026 23.4.2026 Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, PB 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Marja Vest, marja.vest@punainenristi.fi Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 0400 286 833, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Suomen Punainen Risti, viestinnän palvelut Översättning: Sarax Converto & Scribo Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 67 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 2984-5637 Aikakausmedia ry:n jäsen 16 10 Suomen Punaisella Ristillä on noin 70 000 jäsentä, noin 400 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Härkälenkki 13, 01730 Vantaa, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. Rahankeräyslupa: RA/2020/1407 ja ÅLR 2025/8320. punainenristi.fi veripalvelu.fi SISÄLTÖ – I N N EHÅLL 22 PR_02_2026_kokonaan.indd 3 PR_02_2026_kokonaan.indd 3 14.4.2026 13.05 14.4.2026 13.05
4 Sinä päätät SAIN VÄHÄN aikaa sitten kiitosviestin entiseltä työkaveriltani. Hän oli kiitollinen siitä, että oli löytänyt ystävätoiminnastamme itselleen sopivan tavan vapaaehtoiseen auttamiseen. Samalla hän oli houkutellut ystäväkurssille myös tuttunsa. Onnea uusille, antoisille ystävyyksille! Saamme joskus palautteita, että ”olisi mukava auttaa, mutta en tiedä mihin voin muiden kiireiden keskellä sitoutua”. Tähän voimme Punaisessa Ristissä antaa varsinaisen patenttiratkaisun: saat aina itse päättää. Meidän apumme on vapaaehtoista antaa ja vastaanottaa. Kun liityt vapaaehtoiseksi Oma Punainen Risti -verkkosivulla, me huolehdimme muusta. Tarjoamme sinulle koulutuksia, tapahtumia ja auttamisen mahdollisuuksia, mutta päätöksen osallistumisesta teet aina itse. Kun tulet mukaan, me tarjoamme sinulle tarvittavat tiedot ja taidot. Siinä on vapaaehtoisuuden ydin ja vahvuus. Vaikka maailman ongelmien ja huonojen uutisten mittakaava tuntuu välillä ylittävän yksittäisen ihmisen toimivaltuudet ja vaikuttamisen mahdollisuudet, jokainen voi aina tehdä jotain, ja yhdessä vieläkin enemmän. Kuten kirjailija Petri Tamminen opasti vuosia sitten meitä kirjoittajakurssilaisia: ”Menkää pieneen, siellä on tilaa.” Yksikin inhimillinen kohtaaminen voi muuttaa maailmaa, olla jonkin paremman alku. Punaisen Ristin toiminnassa on mukana 17 miljoonaa vapaaehtoista. Tulemalla mukaan toimintaan liityt kymmenien tuhansien auttajien joukkoon Suomessa, ja samalla liityt osaksi maailman suurinta humanitaarista liikettä. Sellaisena kuin olet. Du bestämmer FÖR EN tid sedan fick jag ett tackmeddelande av en tidigare arbetskamrat. Hen var glad över att i vår vänverksamhet ha hittat ett lämpligt sätt att hjälpa som volontär. Samtidig hade hen också lockat en bekant att gå vänkursen. Lycka till i nya, givande vänskaper! Ibland får vi respons som säger att ”det skulle vara trevligt att hjälpa, men jag vet inte vad jag kan förbinda mig vid i all brådska”. För det har vi i Röda Korset en patentlösning: du får alltid själv bestämma. Vår hjälp ges och mottas frivilligt. När du blir volontär på webbsidan Oma Röda Korset sköter vi resten. Vi erbjuder dig utbildningar, evenemang och tillfällen att hjälpa, men beslutet att delta fattar du alltid själv. När du engagerar dig erbjuder vi dig den kunskap och det kunnande som behövs. Det är kärnan och styrkan i frivilligheten. Även om problemen och de dåliga nyheterna i världen ibland kan kännas överväldigande för en enskild människa och hens möjligheter att påverka kan var och en alltid göra något och tillsammans kan vi göra mycket mer. Som författaren Petri Tamminen för många år sedan sa till en grupp på skrivarkurs: ”Gå in i det lilla, där finns det utrymme.” Ett medmänskligt möte kan förändra världen och vara början på något bättre. Röda Korsets verksamhet engagerar ungefär 17 miljoner volontärer. Genom att gå med i verksamheten blir du en av tiotusentals hjälpare i Finland och samtidigt blir du en del av världens största humanitära rörelse. Som den du är. Marja Vest Päätoimittaja – chefredaktör Finlands Röda Kors har cirka 70 000 medlemmar, 400 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Eero Rämö. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Oxlänken 13, 01730 Vanda, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. Insamlingstillstånd: RA/2020/1407 och ÅLR 2025/8320 rodakorset.fi blodtjanst.fi PÄÄKI RJO ITUS – LEDAR E M A T T I R A J A LA / V ER IP A LV EL U PR_02_2026_kokonaan.indd 4 PR_02_2026_kokonaan.indd 4 14.4.2026 13.41 14.4.2026 13.41
5 VERIPALVELU SAI helmikuun lopussa arvovieraita, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb tutustuivat toimintaan Vantaan Vehkalassa. Vierailulla presidenttiparille esiteltiin verivalmisteiden tuotantoa ja Punaisen Ristin valmiutta ja varautumista kriisitilanteita varten. – Oli hienoa päästä näkemään ruohonjuuritasolla, mistä verivalmisteet tulevat. Suuret kiitokset siitä työstä, jota teette, tasavallan presidentti kiitti vierailun jälkeen. Veripalvelu on Suomen Punaisen Ristin laitos, joka vastaa koko maan verihuollosta. Presidenttiparin vierailua Vehkalassa emännöivät Veripalvelun johtaja Pia Westman ja Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen. RISTIIN RASTIIN Yhä useampi voi nyt luovuttaa. Sudanin humanitaarinen kriisi syvenee. Kohti tuntematonta tulevaisuutta. Presidenttipari tutustui verihuoltoon M A T T I R A J A LA / V ER IP A LV EL U PR_02_2026_kokonaan.indd 5 PR_02_2026_kokonaan.indd 5 14.4.2026 13.41 14.4.2026 13.41
6 RISTI I N R ASTI I N Sudanin kriisi syvenee yhä SUDANISSA SISÄLLISSODASTA johtuva vaikea humanitaarinen kriisi jatkuu kolmatta vuotta. Jopa 34 miljoonan ihmisen arvioidaan olevan humanitaarisen avun tarpeessa. Suomen Punainen Risti myönsi joulukuussa katastrofirahastosta 700 000 euroa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton IFRC:n hätäapuoperaatioon Sudanissa. Suomen Punainen Risti lähetti maahan myös kokeneen logistiikan avustustyöntekijän Jussi Laaksosen koordinoimaan avustusoperaatiota. Sudanin tilanne on erittäin haastava myös logistiikan näkökulmasta. Suurin osa avustustarvikkeista kulkee tällä hetkellä Port Sudanin sataman kautta, jonne on juuri valmistunut Sudanin Punaisen Puolikuun uusi varasto. Lisää kuljetusreittejä pyritään avaamaan maitse naapurimaa Tšadin kautta. – Turvallisuustilanne on vaikea, ja avustusreitit konfliktialueille pitää suunnitella tarkasti. Myös infrastruktuuri on vahingoittunut. Kentällä oleviin kollegoihin on vaikea saada yhteyttä, Laaksonen kertoo. Avustustyöntekijä Jussi Laaksonen avaa kuljetusreittejä Sudanissa. IF R C Yhä useampi saa luovuttaa verta VERENLUOVUTUKSEN SÄÄNNÖISSÄ tapahtui maaliskuun lopussa kaksi muutosta. Pysyvä verenluovutuskielto Isossa-Britanniassa vuosina 1980–1996 asuneille henkilöille peruttiin. Samalla ensiluovuttajan yläikäraja nousi 65 vuoteen. – Britannian luovutuskielto perustui noina vuosina esiintyneeseen Creutzfeldt-Jakobin taudin eli niin sanotun hullun lehmän taudin muunnokseen ja sen tartuntariskiin. Tutkittu tieto osoittaa, ettei rajoitusta enää tarvita, verenluovutuksen johtaja Johanna Castrén Veripalvelusta kertoo. Uusien ikärajojen myötä verenluovutuksen voi aloittaa vielä 65-vuotiaana ja jatkaa luovuttamista 70-vuotiaaksi asti. Voimasta poistui myös sääntö, jonka mukaan yli 65-vuotiaiden piti käydä luovuttamassa verta vähintään joka toinen vuosi. Älä kulje ohitse PUNAINEN RISTI kampanjoi yhdessä hyvinvointialueiden kanssa huumekuolemien ehkäisemiseksi. Tavoitteena on herätellä ihmisiä tunnistamaan päihdemyrkytystilanteita ja huolehtimaan ensiavusta. Viestiä levitetään mm. mediassa, liikennevälineissä, terveyskeskuksissa ja muissa julkisissa tiloissa. Huumeet ja alkoholi aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 2 000 kuolemantapausta, joista yhä useampi on tapaturmaisia myrkytyksiä. Suomessa myös nuorten osuus huumeisiin liittyvistä kuolemista on poikkeuksellisen korkea moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset ovat läsnä kaikissa valtioissa, joita Lähi-idän konflikti koskettaa. Iranissa Punainen Puolikuu suorittaa pelastustehtäviä ja tarjoaa lääkintäpalveluja, ja Libanonissa Punainen Risti tukee terveyspalveluja ja jakaa hätäapua. Israelissa ja Gazan alueella auttavat paikalliset Magen David Adom ja Palestiinan Punainen Puolikuu. Suomen ulkoministeriö rahoittaa avustustyötä kolmella miljoonalla eurolla IFRC:n katastrofirahaston kautta. Suomen Punainen Risti on lisäksi myöntänyt omasta katastrofirahastostaan 300 000 euroa avustustyöhön Iranissa. Punainen Risti paikalla PUNAINEN RISTI NÄKÖISLEHTENÄ: LEHTILUUKKU.FI V ER IP A LV EL U PR_02_2026_kokonaan.indd 6 PR_02_2026_kokonaan.indd 6 14.4.2026 13.41 14.4.2026 13.41
7 RISTI I N R ASTI I N TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA LEENA KOSKELA Kontti sai uuden luotsin Millainen mies Konttia nyt johtaa? – Heiko Laubach on nimi, ikää toukokuussa 52 vuotta. Saksalainen nimi tulee isältä, joka muutti Suomeen 1970-luvulla. Työuraa on takana reilut 25 vuotta. Pääosan siitä olen tehnyt ketjuliiketoiminnan parissa. Olin tuomassa Lidliä Suomeen 2000-luvun alussa, ja sen jälkeen olen ollut mm. SOK:lla, Silmäasemalla ja Postilla. Yhteistä kaikille on ollut ketjutoiminta ja toimipisteverkosto, niin kuin Kontillakin on. Voisi sanoa, että kaikki omistajuusmuodot on nyt tullut nähtyä: on ollut säätiötä, osuuskuntamallia, osakeyhtiötä, ja nyt omistajana on järjestö eli Punainen Risti. Miltä Kontin tulevaisuus näyttää? – Kontin perusta on kunnossa. Meillä on 13 toimipistettä ympäri maata, outlet ja verkkokauppa, mutta kehitettävää on paljon. En tarkoita ainoastaan uusia toimipisteitä, vaan esimerkiksi sen miettimistä, ovatko nykyiset myymälät parhailla paikoillaan, ja miten ne palvelevat alueensa asiakaskuntaa. Verkkokauppa on käytetyn tavaran kohdalla haastava. Pelkästään muutaman euron yksittäisten tuotteiden vienti verkkoon ei ole kannattavaa, joten valikoimassa on oltava myös arvokkaampaa ja uniikkia tavaraa. Verkkokauppa on toisaalta koko ketjun markkinointia, ja Kontin tunnettuutta pitää muutenkin parantaa. Myös lahjoittamista Konttiin pitää helpottaa esimerkiksi lahjoituskanavia kehittämällä. Entä kiertotalouden tulevaisuus? – Kiertotalouden kokonaisarvo on Suomessa jo reilusti yli miljardi euroa. Kasvu on ollut huimaa, ja se jatkuu edelleen. Taustalla on varmasti monia syitä taloudesta ympäristökysymyksiin, mutta asenteet ovat selvästi muuttuneet. Jos kymmenen vuotta sitten tarjosi nuorille jotain käytettyä, niin sitä katsottiin vähän nenänvartta pitkin, mutta tänä päivänä moni valitsee jopa mieluummin sen kierrätetyn. Toisaalta kilpailu alalla lisääntyy koko ajan. Meidän pitää tehdä jatkuvasti töitä, että Kontti pysyy asiakkaiden ja lahjoittajien mielissä. Siinä Punaisen Ristin auttamistyö on valtava vahvuus, jota meidän pitää hyödyntää. Punaisen Ristin secondhand-ketjun uusi johtaja on Heiko Laubach. Heiko Laubach Punaisen Ristin Konttiketjun johtaja 12.1.2026 alkaen. Aiemmin liiketoiminnan johtamisen ja kehittämisen tehtäviä mm. Lidlillä, SOK:lla, Silmäasemalla ja Postilla. Ikä 51 vuotta. Asuu Helsingissä puolisonsa kanssa, kaksi poikaa aiemmasta liitosta. Harrastaa liikuntaa. PR_02_2026_kokonaan.indd 7 PR_02_2026_kokonaan.indd 7 14.4.2026 13.41 14.4.2026 13.41
8 RISTI I N R ASTI I N PUNAINEN RISTI 3/2026 ILMESTYY 10. SYYSKUUTA 9 022 henkeä toimi viime vuonna vapaaehtoisena ystävänä Suomen Punaisessa Ristissä. Lähde: SPR:n toimintatilastot 2025 PUNAINEN RISTI 80 VUOTTA SITTEN Suomen vuoro tarvita apua ”AMERIKAN PUNAINEN RISTI avustaa maatamme Suomen Punaisen Ristin välityksellä, ja jo tähän mennessä on tänne saapunut suuria eriä vaatetustarvikkeita ynnä muuta. Yksistään perille tulleiden lähetysten hankkimiseen on Amerikan Punainen Risti käyttänyt 2,1 miljoonaa dollaria. Amerikan Punainen Risti on asettanut avun ehdoksi, että lahjatavarat on jaettava ilmaiseksi eikä mitään saa myydä. Avustukset on myös annettava puutteessa oleville riippumatta siitä, mihin rotuun ja uskontokuntaan he kuuluvat.” Suomen Punainen Risti 1/1945 Suomi sai sotavuosien jälkeen suuria määriä Punaisen Ristin apua mm. Yhdysvalloista, Ruotsista ja Sveitsistä. Tarvetta oli muun muassa vaatteille, polttoaineelle, lääkkeille ja ajoneuvoille. Testamentteja nuorten auttamiseksi PUNAISEN RISTIN Nuorten turvatalot tarjoavat maksutonta keskusteluapua elämän pieniin ja vähän suurempiinkin huoliin nuorille, heidän vanhemmilleen ja muille läheisilleen viidessä suuressa kaupungissa ja valtakunnallisesti verkossa. Nuorten auttaminen on suosittu lahjoituskohde. Suomen Punaiselle Ristille tehtiin hiljattain peräti 100 000 euron testamenttilahjoitus, joka käytetään lahjoittajan toiveen mukaisesti nuorten auttamiseen Nettiturviksen kautta. Tampereen Nuorten turvatalolle kohdistetulla testamenttilahjoituksella puolestaan tuetaan erityisesti nuorten ryhmätoimintaa. Nettiturviksen johtaja Isto Onali on huomannut nuorten avuntarpeen kasvavan vuosi vuodelta. – Avunpyynnöissä korostuvat nuorten ja vanhempien tuen tarve kriisitilanteissa, yksinäisyys sekä mielen hyvinvoinnin haasteet, Onali kertoo. Testamenttilahjoitukset auttavat Nuorten turvataloja vastaamaan nuorten tarpeisiin. Lue lisää: punainenristi.fi/testamentti Tampereella aloitettiin testamentin turvin taideryhmä nuorille. J EN N Y A LH O N EN Ilmoita yhteystietosi ja voita! Oletko Punaisen Ristin jäsen, mutta et ole saanut sähköpostia? Ei hätää, asia on helposti korjattavissa. Ilmoita puuttuva sähköpostiosoite ja muut yhteystietosi 31. toukokuuta mennessä osoitteessa punainenristi.fi/ilmoita. Kaikkien tietonsa päivittäneiden kesken arvotaan kaksi 50 euron lahjakorttia ja kolme 20 euron lahjakorttia Punaisen Ristin kauppaan. Moni Punaisen Ristin osasto käyttää jäsentensä tavoittamiseen ensisijaisesti sähköpostia, koska se on nopein ja edullisin tapa viestiä kerralla isommalle porukalle. punainenristi.fi/ilmoita PR_02_2026_kokonaan.indd 8 PR_02_2026_kokonaan.indd 8 14.4.2026 13.41 14.4.2026 13.41
9 KOLU M N I – E LLI AALTON E N K uka meistä olisi neljä vuotta sitten uskonut, että Euroopassa käydään yhä sotaa? Kuka olisi arvannut, että olemme Naton kautta sidoksissa koko maailman sotiin? Kuka olisi uskonut, että täällä Suomessa ihmisiä jonottaa ruoka-apuun enemmän kuin koskaan, että köyhiä lapsiperheitä on kymmeniä tuhansia, ja että työttömyys koettelee satoja tuhansia, joista suuri osa on pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria? Minä en olisi uskonut, ette ehkä tekään. Voimme laatia vaikka kuinka hyviä skenaarioita tulevaisuudesta, mutta aina ilmenee jotain yllättävää, jota emme osaa ennakoida. Osaamme sanoa esimerkiksi, että väestö ikääntyy ja palveluiden tarve kasvaa, että taloutta pitää tasapainottaa, ja että ympäristökysymykset vaativat ratkaisuja, mutta ennakoimattomuus pysyy silti. ME PUNAISESSA RISTISSÄ luomme osaltamme puitteita, jotta ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet elää hyvää elämää tulevaisuudessakin. Miten me suurena järjestönä autamme koko yhteiskuntaa niin, että se säilyisi yhtenäisenä ja tasa-arvoisena? On aina helppo jähmettyä miettimään uhkia ja pelkoja, mutta nyt kannattaa katsoa eteenpäin. Uuden ajatteleminen vaatii taitoa ja rohkeutta nähdä tulevaisuuden mahdollisuudet. Se vaatii juuri sitä iloa, toivoa ja luottamusta, jonka me olemme nostaneet toimintamme tavoitteeksi. Siitä myös uudistustyössämme on kyse. YK:n mukaan me suomalaiset olemme yhdeksännen kerran peräkkäin maailman onnellisin kansa. Monet hyvinvoinnin mittarit näyttävät asioiden olevan entistä huonommin, mutta me siedämme näköjään senkin. Onko se pelkkää suomalaista sisua vai sopeutumiskykyä, jota nyt tarvitaan? Tutkimukset osoittavat, että luottamus sosiaalija terveydenhuollon palveluihin ja sosiaaliturvaan on laskenut, mutta luottamus kansalaisyhteiskuntaan on ennallaan. Se tuo iloa maailman myllerryksissä. YHTE ISKU N NAN M U RROS haastaa myös meidät Suomen Punaisessa Ristissä. Haemme uutta asentoa uudella toimintalinjauksella, jonka luonnos onkin vallan erinäköinen kuin edeltäjänsä. Toimintalinjaus esitellään yleiskokoukselle kesäkuun alussa Rovaniemellä. Yleiskokouksen käsittelyn ja päätösten jälkeen alkaa uuden linjauksen toimeenpano. Se koskettaa kaikkia meitä jäseniä ja vapaaehtoisia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä, osastoja, piirejä ja keskustoimistoa. Toimeenpanovaiheessa uudistuminen vasta toden teolla alkaa. Tätä kolumnia kirjoittaessani olen juuri osallistunut Tampereella Punaisen Ristin terveyspisteiden 30-vuotisjuhlaan. Tiesitkö, että meillä on eri puolilla Suomea peräti 120 terveyspistettä? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on aina ollut Punaisen Ristin toiminnan ydintä. Tapahtuman yhteydessä moni antoi minulle myös suullista palautetta toimintalinjauksen valmistelusta: hyvään suuntaan mennään, uusien sisältöjen ja rakenteiden aika on viimeistään nyt! PUNAISEN RISTIN yleismaailmalliset periaatteet muodostavat vahvan perustan kaikelle toiminnallemme, myös muutosten ja myllerrysten keskellä. Suomen Punainen Risti on jatkossakin humanitaarinen järjestö, joka nojaa vapaaehtoisuuteen ja paikallisuuteen. Punainen Risti vahvistaa turvallisuutta, valmiutta ja varautumista. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette vuoden mittaan osallistuneet uudistusten valmisteluun vapaaehtoisina tai työntekijöinä! Teidän tietojanne ja kokemustanne tarvitaan myös Rovaniemen yleiskokouksen jälkeen, kun aloitamme uusien päätösten toimeenpanon. Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja. Tuntemattoman tulevaisuuden turva PR_02_2026_kokonaan.indd 9 PR_02_2026_kokonaan.indd 9 14.4.2026 13.41 14.4.2026 13.41
10 VI NJ ET TI 10 Punaisen Ristin Kontti oli arvoiltaan sopiva kumppani Alma Alangolle. Kestävää tyyliä Muoti on Alma Alangolle tärkeä asia, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Kontti-ketjun kesän kampanjakasvoksi lupautunut muusikko rakentaa tyylinsä yhdistelemällä vanhempia ja käytettyjä vaatteita. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOONAS BRANDT PR_02_2026_kokonaan.indd 10 PR_02_2026_kokonaan.indd 10 14.4.2026 12.56 14.4.2026 12.56
11 P unaisen Ristin secondhand-ketju Kontti suuntaa tulevan kesän festareille teemalla ”ei mitään uutta”. Viesti on selvä: kestävä tulevaisuus edellyttää kestäviä valintoja, kierrätystä ja kiertotaloutta, eikä yhtään turhaa vaatetta ja tavaraa lisää. Alma Alangolle suostuminen kampanjakasvoksi oli helppo päätös, koska hän on prikulleen samaa mieltä. Nousukiidossa oleva 25-vuotias muusikko ja biisintekijä on hankkinut lähes kaikki vaatteensa ja esiintymisasunsakin käytettynä – ja aika usein Punaisen Ristin Kontista. – Tykkään siitä, että Kontin myymälät ovat vähän isompia ja kauempana ydinkeskustasta. Tuntuu, että niistä on siksi helpompi löytää helmiä. Ainakin Helsingin keskustassa secondhand-paikat ovat melkein liiankin suosittuja ja tosi kalliita, Alanko sanoo. – Vaatteiden lisäksi olen ostanut Kontista ainakin koruja ja huonekaluja. Varsinkin hyväkuntoiset kalusteet ovat mahtava juttu, koska se on nuorella ihmisellä harvoin asia, johon on varaa käyttää paljon rahaa. Mulla on esimerkiksi sikahieno lasinen sohvapöytä, joka löytyi Espoon Kontista. – Myös stylistini on todella kova secondhand-ihminen. Hän on löytänyt paljon asuja esimerkiksi Helsingin Itäkeskuksen Kontista. Välillä pyörimme yhdessä tekemässä löytöjä, välillä hän ehdottaa minulle jotain. Tyyliä ja lookia mietitään yhdessä biisien ja kuvausten mukaan. Muoti ja omaperäinen tyyli on Alangolle tärkeä asia, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Nykyinen pikamuoti ja ultrapikamuoti, jossa mallistot vaihtuvat melkein päivittäin, herättää lähinnä ahdistusta. Tuotteet ovat heikkolaatuisia, tehtaiden työolot mitä sattuu, eikä ympäristöhaitoista tiedä kukaan. Kauppa käy silti, koska markkinointi varsinkin nuorille somessa on aggressiivista ja hinnat naurettavan halpoja. – Se on ihan kertakäyttöhommaa. Vaate on niin huonolaatuinen, että se hajoaa ensimmäisellä käyttökerralla, ja jos palautat ostoksen, se menee suoraan roskiin. Tekee pahaa edes ajatella sitä vaatejätteen ja päästöjen määrää. Päälle tulevat vielä ihmisoikeuskysymykset: millaisissa oloissa halpavaatteita tuotetaan, ketkä niitä tekevät, valvotaanko edes lapsityövoimaa? Ultrapikamuodista tulee Alma Alangolle paha mieli kuluttajana ja ihmisenä. PR_02_2026_kokonaan.indd 11 PR_02_2026_kokonaan.indd 11 14.4.2026 12.56 14.4.2026 12.56
12 – Onneksi uniikki tyyli on jopa helpompi muodostaa ostamalla ja yhdistelemällä käytettyjä ja vanhempia vaatteita kuin uusilla, Alanko sanoo. Samoista syistä Kontti ei myy ultrapikamuotia eikä ota sitä vastaan lahjoituksina. Suomen Punainen Risti oli Alangolle luonteva yhteistyökumppani myös siksi, että tyttöjen, naisten ja vähemmistöjen oikeudet ovat hänelle tärkeitä. – Olen ollut kuukausilahjoittaja jo monta vuotta, joten tunsin Punaisen Ristin työtä valmiiksi aika paljon. Harrastuksesta ammatiksi Kun nuoren musiikintekijän sukunimi on Alanko, yksi kysymys nousee väkisin mieleen – ja vastaus on kyllä, Alman isä on Ismo Alanko ja äiti näyttelijä Kirsti Kuosmanen. Alma naurahtaa harkinneensa jopa taiteilijanimen käyttöä välttyäkseen kysymyksiltä isästään. Helppo ratkaisu olisi ollut käyttää taiteilijanimenä pelkkää etunimeä, mutta musiikkipiireissä oli jo Alma, vielä aika kuuluisa sellainen, ja toinenkin etunimi oli käytössä Olga Heikkalalla. – Lopulta ajattelin, että kaikki sen joka tapauksessa saavat tietää. Sitä paitsi minulle on annettu hieno nimi, joka on valmiiksi kuin taiteilijanimi, Alanko nauraa. Perhetaustan peittely tuntui myös jotenkin epärehelliseltä. Jos vanhemmat herättävät kiinnostusta tai ohjaavat aloittelevaa artistia alkuun, niin hyvä on, Almalle isä on silti vain isä. Musiikki toki oli lapsuudenkodissa koko ajan läsnä. Musiikin tekemistä leikittiin neljävuotiaana isän tietokoneella GarageBand-ohjelmalla, soitettiin pianoa, viulua ja huilua, koulut käytiin musiikkiluokilla. – Musiikki on ollut mulle aina intohimo, vaikka välissä oli vuosia, etten ajatellut siitä työtä. Vasta lukion jälkeen mietin vakavammin, mitä haluan ja osaan tehdä, ja lähdin opiskelemaan musiikin tekemistä Berliiniin. Muutaman Berliinin BIMM University -taideyliopistossa vietetyn vuoden jälkeen Alanko palasi Suomeen ja alkoi tehdä musiikkia omalla nimellään. Ensimmäinen single Kivinen sydän julkaistiin maaliskuussa 2024 ja EP Vääränlainen samana vuonna. Toinen minialbumi Askeleen edellä julkaistiin huhtikuun alussa. Tyylillisesti Alma Alangon musiikkia on kuvailtu hyperpopiksi, popmusiikin alalajiksi, joka on sukua elektroniselle tanssimusiikille. Biisien tempo on nopea ja tanssittava, sanoitukset ja efektit usein leikitteleviä ja lii”Uniikki tyyli on jopa helpompi muodostaa yhdistelemällä käytettyä ja vanhaa.” Alma Alanko muutti lukion jälkeen Berliiniin opiskelemaan musiikin tekemistä. Kontti x Alma Alanko Kontin Ei mitään uutta -kampanja jatkuu kesällä 2026 festariteemaisella mallistolla, jonka suunnittelijana toimii Alma Alanko. Paras aika suunnitella kesän asukokonaisuudet on nyt: sprkontti.fi. PR_02_2026_kokonaan.indd 12 PR_02_2026_kokonaan.indd 12 14.4.2026 12.56 14.4.2026 12.56
13 oittelevia. Lähin musiikillinen esikuva voisi olla englantilainen popin supertähti Charli XCX. Toisin sanoen totaalisen erilaista musiikkia kuin Hassisen Kone tai Sielun Veljet, joten siinäkin mielessä sekaannuksen vaara isään lienee olematon. Ilmasto hukkuu mekkalaan Biisejä kirjoittaessa Alma Alankoa kiehtovat ristiriidat, jännite tekstin ja musiikin välillä. Se tekee kokonaisuudesta kiinnostavamman ja haastaa tulkintaan. Tarinalliset sanoituk”Maailma on niin sekaisin, että muut asiat ahdistavat enemmän kuin ilmasto.” Alma Alankoa huolettaa, että yhä harvemmalla on edes varaa tehdä kestäviä valintoja. set lähtevät yleensä omista kokemuksista ja havainnoista. – Siinä on mun mielestä jotain hauskaa, kun käsitellään vaikeita asioita hauskalta ja helpolta kuulostavan musiikin kautta. Teksti voi käsitellä vaikka tyttöjen tai naisten kohtelua, mutta biisi ei silti kuulosta vakavalta, paitsi ehkä sitten oman pään sisällä. Vakavista aiheista ei ainakaan tänä päivänä ole pulaa: ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus kaventuu, ja luonnonvarojen ylikulutus jatkuu. Samalla poliittiset jakolinjat ovat vain syventyneet ja maailmanpolitiikka kriisiytynyt sodiksi asti. Ei ihme, että vuoden 2025 Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuudenusko on historiallisen matalalla. Koetuksella se on myös Alma Alangon kaveripiirissä. – Muutama vuosi sitten koin itsekin isoa ilmastoahdistusta, mutta nyt maailma on niin sekaisin, että muut asiat ahdistavat enemmän: sodat, talouskriisi, suoranaisen fasismin nousu... Ei ihme, että ilmastokriisi helposti unohtuu. Melkein tulee mieleen, että ehkä niin on tarkoituskin. Ehkä jollain on joku suuri suunnitelma, että nyt soditaan ja pidetään hirveää mekkalaa kaikista muista asioista, niin ilmastosta ei tarvitse välittää, Alma hymähtää. Luovuttaa ei silti saa. Jonain päivänä järki voittaa taas, ja jokainen kestävä kulutusvalinta on pieni askel parempaan suuntaan. – Ehkä eniten olen huolissani siitä, että yhä harvemmalla on enää varaa tehdä kestäviä kulutusvalintoja. Varmasti moni myös ahdistuu tässä maailmantilanteessa ja ajattelee, että haluaa edes nauttia elämästä. Jollekin se voi tarkoittaa pikamuotia, jollekin matkustelua tai lihansyöntiä. Sekin on ihan ymmärrettävää. Jokainen ihminen haluaa olla onnellinen, sitä minäkin haluan, mutta ilmastonmuutos ei ole kadonnut minnekään, Alma pohtii. Maapallon tulevaisuus ei kuitenkaan ole vain yksilön ja kuluttajan harteilla. Suurin vastuu on siellä, missä on myös eniten valtaa: politiikassa, taloudessa, julkisuudessa yleensä. – Esimerkiksi maailmantähdillä on paljon vaikutusvaltaa, koska miljoonat fanit seuraavat heitä. Ikävä kyllä moni tuntuu nyt suorastaan promoavan jonkinlaista ylikulutuksen estetiikkaa: lennellään yksityiskoneilla, ajellaan kalliilla autoilla, ja käytetään kalleimpia brändejä. Sitten nuoriso katsoo idoleitaan ylöspäin ja pyrkii samaan, ”tuollaista elämän pitää olla, vasta sitten on siistiä ja mahtavaa”. – Jos on sellainen vaikutusvalta, pitäisi olla myös vastuu. Ainakin melkein kaikki kuitenkin tietävät, millaisia valintoja meidän pitää ympäristön ja tulevaisuuden takia tehdä. ● PR_02_2026_kokonaan.indd 13 PR_02_2026_kokonaan.indd 13 14.4.2026 12.56 14.4.2026 12.56
14 jonossa vaihdetaan kuulumisia. Hvitfelt hakee kouluruoasta monipuolisuutta omaan ruokavalioonsa. Homma maaliin yhdessä Hävikkiruokaa jaetaan Hovirinnan koululla joka arkipäivä. Kaarinan osaston vapaaehtoiset Riitta Vesterinen ja Leena Virtanen pyörittävät hommaa sutjakasti. Yhteisö pitää itsestään huolen. Kun yksi vapaaehtoisista ei pääsekään paikalle, Merja Rapo hyppää ruokajonosta auttamaan. Hän avaa koulun tuulikaapin ovea tulijoille ja tarjoilee käsidesiä. Vapaaehtoiset jutustelevat asiakkaiden kanssa ja seuraavat jonon etenemistä. Ideana on varmistaa, että jokainen saa ruoka-annoksen eikä ruokaa mene hukkaan. – Tämä on tällaista optimointia, Leena Virtanen sanoo. Ruokaa saa tulla hakemaan kuka tahansa. Kaarinassa koulujen oviin on liimattu ”täällä tehdään ilmastotekoja” K yllä nyt taas kelpaa, kaarinalainen Pertti Nummela myhäilee pakatessaan ruokapurkkeja reppuunsa. Käynnissä on Punaisen Ristin ruokajakelu Kaarinan Hovirinnan koululla Varsinais-Suomessa. Nummelan purkeissa on naudanliha stroganoffia, perunoita ja vihersalaattia, joita on jäänyt yli alakoululaisten ruokailusta. – Onhan tämä loistava juttu, että lounaan voi hakea täältä eikä ruokaa mene hukkaan. Samalla tämä säästää omaa lompakkoa dramaattisesti, hän sanoo. Nummelan naapuri Marko Hvitfelt on samaa mieltä. Kaksikosta tänne on aina kiva tulla. Ilmapiiri on lämmin, ja Evästä ja ekotekoja Koulujen hävikkiruoka on monelle arvokas ateria, ja Punaisen Ristin ruokajakeluissa jonot pitenevät. Kaarinassa jakojen ympärille on syntynyt arjen yhteisöjä, joissa jaetaan kuulumisia ja välillä terveysneuvojakin. TEKSTI HEIDI PELANDER KUVAT JUSSI VIERIMAA ”Tämä säästää omaa lompakkoa dramaattisesti.” Ruokajakelun onnistuminen on kaikkien yhteinen asia. Merja Rapo hyppää jonosta auttamaan. PR_02_2026_kokonaan.indd 14 PR_02_2026_kokonaan.indd 14 14.4.2026 13.06 14.4.2026 13.06
15 -lappuja, jotta kynnys tulla hakemaan ruokaa olisi mahdollisimman matala. Pertti Nummela on käynyt ruokajonossa viime elokuusta. Sairastuminen, työtilanteen muutos ja avioero ovat kääntäneet elämän päälaelleen ja talouden tiukalle. Aiemmin hän muistaa ihmetelleensä, mitä ihmiset koululla jonottavat. – Minulla oli iso kynnys lähteä liikkeelle. Sitten totesin, että mitä sitä häpeämään, tämähän on hyvä asia kummallekin osapuolelle. Pioneerityötä Kaarinassa Kaarinassa koulujen hävikkiruoan jakelu aloitettiin vuonna 2017, ensimmäisten joukossa Suomessa. Kaarinan kaupunki ehdotti ruoan jakamista Punaisen Ristin Kaarinan osastolle. – Sovimme, että kokeillaan kaksi kuukautta. Sen jälkeen kukaan ei enää edes ajattelut, että tämä lopetettaisiin, Kaarinan ruokajakelujen pääorganisaattori Marja-Helena Salmio kertoo. Nyt Kaarinassa jaetaan ruokaa viidellä koululla joka arkipäivä. Ruokajakeluihin on Salmion mukaan löytynyt vapaaehtoisia helposti. Hieman vaikeampaa ihmisten aktivointi on kaupungin reuna-alueilla, mutta keskustassa on suorastaan ruuhkaa. – Hovirinnan koululla uusien vapaaehtoisten on kuulemma vaikeaa saada vuoroja, hän naurahtaa. Kysyntä jatkaa kasvuaan Ruoka-apu on Punaisen Ristin nopeimmin kasvavaa toimintaa. VarsinaisSuomessa koulujen ruokajakelujen käyntikerrat kasvoivat lähes 50 000:sta yli 70 000:een vuosina 2024–2025. Osa kasvusta selittyy sillä, että toimintaan on tullut uusia kouluja, mutta tilastoissa näkyy selvästi myös tarpeen kasvu, Miika Norro Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiristä kertoo. – Esimerkiksi Raisiossa käyntikerrat nousivat vuodessa 13 000:sta 17 500:aan, vaikka uusia kouluja ei tullut. Ruokajonoissa käy kaikenikäistä väkeä. Joku tulee tiukan taloudellisen tilanteen takia, toinen monipuolisen kotiruoan perässä, kolmas perhearjen helpotusta hakemaan. Marja-Helena Salmion mukaan ruokajakelun ympärille on syntynyt yhteisö, jossa moni tuntee toisensa. Tapahtuma paitsi ruokkii, myös liikuttaa ihmisiä: ruokajakelu on syy lähteä kotoa tuttuja tapaamaan. Ruoka-aputoiminta kiinnostaa myös vapaaehtoisia. Koko Suomessa Punaisen Ristin ruoka-apuun osallistui viime vuonna 207 paikallisosastoa ja 2 200 vapaaehtoista. Luvut sisältävät ruokajakelut, yhteisöruokailut sekä EU-rahoitteisten, päivittäistavaroiden hankintaan tarkoitettujen maksukorttien jakamisen. Kaikki mukaan talkoisiin Miika Norro arvioi, että tulevaisuudessa ruoka-avun tarve vain kasvaa. Tällä hetkellä hävikkiruokaa jaetaan VarsinaisSuomessa 33 koululla. Norro haluaisi kehittää ruokajakelujen yhteisöllisyyttä edelleen. Hän rohkaiseekin vapaaehtoisia ideoimaan jakelujen oheen toimintaa. Kaarinan ruokajakeluissa on välillä ollut mukana esimerkiksi Punaisen Ristin terveyspiste, jossa jonottajat ovat saaneet maksutonta terveysneuvontaa. Kaarinan aktiiveilla on työn alla myös hävikkiruoan ohjekirja, johon on koottu vapaaehtoisten ideoimia reseptejä. Ruoan tuunausvinkit ovat tarpeen, jos jaettavana on esimerkiksi pelkkää perunaa. Marja-Helena Salmio toivoisi talkoisiin mukaan kaikkia tahoja, joilla hävikkiruokaa syntyy. – Se minusta on hävytöntä, että me täällä heitämme ihmisille valmistettua ruokaa roskiin, kun suuri osa maailman ihmisistä kärsii nälästä. ● PUNAISEN RISTIN viikkoa vietetään tänä vuonna 4.–10.5. Kampanjaviikon tavoitteena on kiittää Punaisen Ristin vapaaehtoisia, tehdä paikallistoimintaa tunnetuksi ja kutsua uusia tekijöitä mukaan vaikuttavaan ja palkitsevaan harrastukseen. Punaisen Ristin viikkoa vietetään joka kevät liikkeen perustajan Henry Dunant’n syntymäpäivän 8.5. ympärillä. Viikon aikana Punaisen Ristin osastot ja piirit järjestävät tapahtumia ympäri Suomea. Punaisen Ristin viikko kannustaa myös nostamaan esiin vapaaehtoisuuden merkitystä ja ajankohtaisia humanitaarisia kysymyksiä kuten humanitaarisen oikeuden merkitystä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Iloa ja toivoa toiminnasta Leena Virtanen (vas.) ja Riitta Vesterinen torjuvat ruokahävikkiä. Pertti Nummela hakee ruokajakelusta säästöä ja vaihtelua. PR_02_2026_kokonaan.indd 15 PR_02_2026_kokonaan.indd 15 14.4.2026 13.06 14.4.2026 13.06
2 SOUNDS PRETTY CATASTROPHIC – I’M IN T-PAITA I’M IN T-skjorta I’m in Koot/storlekar: S–XXL 32,90 € SPR LIPPIS FRK Keps Säädettävä koko/storlek: 57,5 19,90 € HAMAM-PONCHO Koot/storlekar: S/M, L/XL, XXL 57,90 € RINKKA 50 LITRAA ATOM Ryggsäck 50 liter Atom 49,90 € SILKKIMAKUUPUSSI KOTELO Sidensovsäck Puppa koko/storlek: 220 x 90 cm 79,90 € PUNKKIRAUTA JA -PIHDIT Fästingtång och pincett 10 € Hinnat sisältävät ALV 25,5 %. Mainoksen tuotteita rajoitettu määrä. Hintoihin lisätään toimitusmaksu. Priserna innehåller moms 25,5 %. Produkterna i reklamen finns i begränsad mängd. Till priserna läggs leveranskostnader JÄSENETU Saat jäsenenä 10 % alennuksen verkkokaupan tuotteista. Pl. vaikuttavat lahjat, tekstatut adressit ja Vapepa-tuotteet. Alennus koskee normaalihintaisia tuotteita. Alennuskoodi verkkokaupan kassalla: JASENALE-10 MEDLEMSFÖRMÅN Som medlem får du 10 % rabatt på webbutikens produkter. Gäller inte betydelsefulla gåvor, textade adresser och Vapepaprodukter. Rabatten gäller produkter till ordinarie pris. Rabattkod vid kassan i webbutiken: JASENALE-10 Katso koko valikoima punaisenristinkauppa.fi Se hela sortimentet punaisenristinkauppa.fi/sv PR_26_02_kaupan_ilmoitus_työtiedosto.indd 2 PR_26_02_kaupan_ilmoitus_työtiedosto.indd 2 14.4.2026 9.27 14.4.2026 9.27
3 Muuttomyynti käynnissä 17.5 saakka. Tervetuloa tekemään löytöjä punaisenristinkauppa.fi. Paljon tuotteita alennettuun hintaan, mm: Flyttförsäljning pågår till 17.5. Välkommen att göra fynd punaisenristinkauppa.fi/sv Många produkter till rabatterat pris, bl.a.: VERKKOKAUPAN VARASTO MUUTTAA! WEBBSHOPPENS LAGER FLYTTAR! OPTIMA SAMMUTUSPEITTEET AKKUPALOON – KUN TAVALLINEN SAMMUTUSPEITE EI RIITÄ Litiumioniakkuja käytetään yhä useammissa arjen laitteissa, ja niiden palot voivat kehittyä nopeasti erittäin korkeisiin lämpötiloihin. Tavalliset sammutuspeitteet eivät kestä akkupalojen kuumuutta. Euroopassa valmistetut Optima-akkupalopeitteet ovat nopeita ottaa käyttöön ja kestävät jopa 1 300°C. Optima Premium (155 × 155 cm) soveltuu pienten ladattavien laitteiden, kuten akkutyökalujen, palon hallintaan. Suurempi Optima Prime (300 × 300 cm) on tarkoitettu esimerkiksi sähköpyörien, sähköpotkulautojen ja teollisuusakkujen palojen hallintaan. OPTIMA BRANDFILT FÖR BATTERIBRAND – NÄR EN VANLIG BRANDFILT INTE RÄCKER TILL Litiumjonbatterier används i allt fler elektroniska enheter, och bränder i dem kan snabbt utvecklas till mycket höga temperaturer. Vanliga brandfiltar tål inte värmen från batteribränder. Optima batteri brandfiltar, tillverkade i Europa, är snabba att ta i bruk och klarar temperaturer upp till 1 300°C. Optima Premium (155 × 155 cm) lämpar sig för att hantera bränder i små laddningsbara enheter, såsom batteriverktyg. Den större Optima Prime (300 × 300 cm) är avsedd för att hantera bränder i till exempel elcyklar, elsparkcyklar och industribatterier. LAUDELIINA TAI 2 PEFLETIN PAKKAUS Lavduk eller förpackning med 2 pefletter 9,95 € (norm. 19,90 €) MUUMIHUPPARIT Mumin-munkjackor 51,75 € (norm. 69 €) Tuotetilaukset verkkokaupasta 24/7 tai asiakaspalvelusta 8.30–15 arkisin. punaisenristinkauppa.fi | verkkokauppa@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 (0,0835 €/puh. + 0,1669 €/min.) Produktbeställningar i webbutiken 24/7 eller hos kundtjänsten vardagar 8.30–15.00. punaisenristinkauppa.fi/sv | verkkokauppa@punainenristi.fi tfn 020 701 2211 (0,0835 €/puh. + 0,1669 €/min.) 1 1 2 2 KAIKKI MUUMITUOTTEET Alla muminprodukter OPTIMA PREMIUM -AKKUPALOPEITE 139 € Optima Premium brandfilt för batteribrand 139 € OPTIMA PRIME -AKKUPALOPEITE 415 € Optima Prime brandfilt för batteribrand 415 € -25% -50% PR_26_02_kaupan_ilmoitus_työtiedosto.indd 3 PR_26_02_kaupan_ilmoitus_työtiedosto.indd 3 14.4.2026 9.27 14.4.2026 9.27
M aanantaina 9. heinäkuuta 1877 Helsingin vanhalla rautatieasemalla kävi innostunut kuhina. Matkaan oli lähdössä nuoren Punaisen Ristin yhdistyksen voimannäyte, 50-paikkainen kenttäsairaala. Määränpäänä olivat Kaukasian taistelukentät. Venäjän keisarikunta oli julistanut keväällä sodan Osmanien valtakunnalle, nykyisen Turkin edeltäjälle, ja venäläisten riveissä taisteli myös suomalaisia sotilaita. Suomalaisten oma kansallinen Punaisen Ristin yhdistys, nimeltään ”Yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten”, oli vasta perustettu. Perustamiskokouksessa 7.5.1877 Helsingin raatihuoneella korostettiin yhdistyksen itsenäisyyttä, vaikka se toimi virallisesti Venäjän Punaisen Ristin alaisuudessa. Yhdistys ryhtyi ensi töikseen varustamaan sotaan omaa sairaalaa, jota tosin kutsuttiin tuon ajan termein ”ambulanssiksi”. Nimitys tuli ranskan ”hôpital ambulantista”, joka tarkoitti sotaväen liikkuvaa sairaalaa. Kenttäsairaala-ambulanssin tavoitteena oli kyetä suorittamaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä ja hoitamaan potilaat terveiksi asti paikan päällä. Sairaalan varustuksen hankkimisesta ja henkilökunnan kokoamisesta vastasi retkikunnan johtaja, kirurgian tohtori Leopold Krohn. Innostus oli korkealla, olihan suomalainen retkikunta lähdössä ensimmäistä kertaa näin kansainvälisiin tehtäviin. Lahjoitusvaroja kertyi tasaisena virtana. Korkeatasoinen kirurginen välineistö sairaalalle tilattiin Ranskasta. Muuhun varustukseen kuuluivat rautasängyt ja kalusteet, liinavaatteet ja sidetarpeet, lääkkeet, keittiövälineistö, sepän ja puusepän tarvikkeet, paloruisku ja jopa jäänvalmistuskone. Mukaan pakattiin myös säilykkeitä, kahvia, teetä, sokeria ja 40 pulloa konjakkia. Henkilökuntaa matkaan lähti 16 henkeä: Krohnin lisäksi kaksi lääketieteen kandidaattia, kuusi sairaanhoitajaa, kaksi välskäriä, taloudenhoitaja, kaksi kirvesmiestä, keittäjä ja pesijä. Lisävoimia oli tarkoitus palkata paikan päältä. Retkikunnan ensimmäinen etappi oli Pietari, jossa itse keisarinna Maria Aleksandrovna vastaanotti suomalaisen retkikunnan ja toivotti sille menestystä. Sen jälkeen alkoivat vaikeudet. Retkikunnan matka nykyiseen Tbilisiin Georgiaan kesti kaksi viikkoa, minkä jälkeen kuormastoja odotettiin toinen mokoma. Venäjän sodanjohdon määräyksellä sairaala sijoitettiin aluksi kauas rintaman selustaan, jonne saatiin lopulta hoidettavaksi yksi ainoa kasakka. Viestija kuljetusyhteydet takkusivat. Elokuun aikana sairaala siirrettiin Armenian Jerevaniin, jossa varsinainen työ pääsi lopulta vauhtiin. Kansainvälisen avun johtotähti Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen suuri ponnistus oli kenttäsairaalan lähettäminen Venäjän ja Turkin sotaan. Lähes 150 vuotta sitten myöhemmin kenttäsairaala on yhä Suomen Punaisen Ristin ylpeys. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT PUNAISEN RISTIN ARKISTO Suomen ja Saksan Punaiset Ristit lähettivät vuoden 2010 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen kenttäsairaalan Haitiin. Vuosina 2010–2011 toimineessa sairaalassa hoidettiin yli 70 000 potilasta. 18 PR_02_2026_kokonaan.indd 18 PR_02_2026_kokonaan.indd 18 14.4.2026 13.25 14.4.2026 13.25
20 Kun retkikunta tammikuussa 1878 palasi kotiin Suomeen, hoidetuiksi oli kirjattu 110 haavoittunutta ja noin 50 sisätautipotilasta. Hoitotulokset olivat hyviä, mutta lopputulos oli pettymys. Tavoitteet olivat olleet paljon korkeammalla. Tositoimissa Mantšuriassa Vastoinkäymiset eivät lannistaneet suomalaista Punaisen Ristin yhdistystä. 1880-luvulla aloitettiin pysyvän sairaanhoitajareservin kouluttaminen sodan varalta ja kehitettiin ensiapuja hoitotaitoja. 1886 ilmestyi ensimmäinen suomalainen ensiapuopas, jonka laati tohtori C. F. Wahlberg VenäjänTurkin sodan retkikunnan oppien pohjalta. Sota-ajan lääkintähuoltoa varten alettiin suunnitella ”lentäviä ambulansseja”, kevyitä, kaksipyöräisiä ja hyvin jousitettuja hevosvetoisia sairasvaunuja. Tulikasteeseen ne joutuivat sodan puhjettua Venäjän ja Japanin keisarikuntien välillä 1904. Kaukoidän rintamille lähetettiin kaksi sairasvaunua, minkä lisäksi suomalaiset varustivat Venäjän Punaisen Ristin kenttäsairaalaan 100 vuodepaikkaa. Matkaan lähti myös suomalaisten oma, 40-paikkainen kenttäsairaala henkilökuntineen ja varusteineen. Retkikuntaan kuului tällä kertaa ylilääkäri, 3 alilääkäriä, 5 sairaanhoitajaa, 3 välskäriä, 2 kirvesmiestä, kokki ja pesulan hoitaja. Miehitys vaihdettiin puolen vuoden jälkeen. Tällä kertaa suomalainen kenttäsairaala sijoitettiin lähelle rintamaa Mantšuriassa. Potilaita hoidettiin yli 500 ja hoitopäiviä kertyi yli 8 000. Potilaiden joukossa oli muun muassa 52. Nezhinskin rakuunarykmentin suomalainen everstiluutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim. Punaisen Ristin sairaalalla Mannerheimia hoiti toista suomalaista retkikuntaa johtanut tohtori Richard Faltin. Molemmat herrat tekivät myöhemmin pitkän uran Suomen Punaisen Ristin palveluksessa, ja varsinkin Mannerheim myös eräissä muissa yhteiskunnallisesti merkittävissä tehtävissä (sic). Venäjän-Japanin sodassa suomalainen kenttäsairaala sai paljon kiitosta siisteydestä ja järjestelmällisyydestä. ”Lentävät ambulanssit” palkittiin Lontoossa 1907 Punaisen Ristin kansainvälisen konferenssin yhteydessä sotilaslääketieteen näyttelyssä. Apuun kaikissa katastrofeissa Seuraavalla vuosikymmenellä Suomi joutui Venäjän keisarikunnan osana ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin. Suomalainen Punaisen Ristin yhdistys varusti kenttäsairaalan jo syksyllä 1914 Vilnaan ja myöhemmin toisen Varsovaan. Suomen itsenäistyttyä aiempi suomalainen yhdistys lakkautettiin, ja sen työtä jatkamaan perustettiin 1919 itsenäinen Suomen Punainen Risti. Kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen jäseneksi yhdistys vahvistettiin 1921. Maailmansotien välillä työ suuntautui pääosin kotimaahan. Poikkeuksen muodosti Italian ja Etiopian välinen Abessinian sota 1935– 1936, jonne lähetettiin 50-paikkainen sairaala henkilökuntineen. Suomen noustua sotavuosista Suomen Punainen Risti alkoi jälleen 1960–70-luvuilla suuntautua kansainväliseen avustustyöhön. Paljon oli kuitenkin lähes sadassa vuodessa muuttunut. Siinä missä sodan uhrit vielä ensimmäisessä maailmansodassa olivat pääosin sotilaita, nyt suurin osa uhreista oli sodan jalkoihin jääneitä siviilejä. Samalla Punaisen Ristin auttamistyö oli laajentunut sota-ajan lääkintähuollosta entistä enemmän myös rauhanajan katastrofeihin. Nopeus säästää henkiä Suomen Punaisen Ristin ensimmäiset kirurgiset sairaalat lähetettiin auttamaan Kyproksen ja Libanonin kriisien uhreja 1970-luvulla ja kevyemmät terveysklinikat Algeriaan 1980-luvun alussa. Kansainvälistä avustustyötä tuki kansainvälisten avustustyöntekijöiden reservi, jonka säännöllinen kouluttaminen oli aloitettu 1970. Sairaaloiden kehittämisessä kunnostautuivat mm. Punaisen Ristin henkilöreservin kirurgit Antti Latvala ja Jorma Salmela sekä Kiti Sahrakoski. Suomen Punaisen Ristin kirurginen sairaala oli nykyaikainen ja kykeni vaativiin kirurgisiin toimenpiteisiin, ”Tänä päivänä aikaa avun saapumiseen mitataan viikkojen sijaan tunneissa.” C.G.E. Mannerheim (kesk.) toipui sairaudesta Punaisen Ristin kenttäsairaalassa Mantšuriassa. Punaisen Ristin sairastelttoja VenäjänJapanin sodassa 1904. PR_02_2026_kokonaan.indd 20 PR_02_2026_kokonaan.indd 20 14.4.2026 13.25 14.4.2026 13.25