Hjälp’n’roll Nils Ursin samlade musiker att hjälpa unga Rockilla apuun Nils Ursin kokosi muusikot nuorten tueksi Röda Korset 2/2025 Isä Jean Claude Kabeza ei käännytä ketään ovelta Fader Jean Claude Kabeza visar ingen på dörren Nuppu Toivanen pelastui veljensä kantasoluilla Nuppu Toivanen räddades av brorsans stamceller Ilmastonmuutoksen kohtalo ratkeaa kaupungeissa Klimatförändringens öde avgörs i städerna + Punaisen Ristin viikko 5.–11.5. Rödakorsveckan 5–11.5 PR_02_2025_kansi.indd 1 PR_02_2025_kansi.indd 1 8.4.2025 15.23 8.4.2025 15.23
3 K A IS A S IR EN / S IL J A S EP PÄ LÄ / A K S EL I M U R A J A 04 Pääkirjoitus 05 Ristiin rastiin Ihanan helppoa luovuttaa verta Metalliväki nuorten tukena Uudet vapaaehtoisliivit käyttöön Elli Aaltosen kolumni 10 Vapaaehtoisuus palkitsee 15 Isä Jean Clauden pitkä tie papiksi 18 Ilmastohätätila ei odota 20 Ensiapu kuuluu kaikille 22 Nuppu Toivanen voitti leukemian 25 Ristikko 42 Kolme tapaa auttaa Veripalvelua 04 Ledare 26 Korsord 27 Kors och tvärs Underbart lätt att ge blod Metallfolk stöder unga Nya volontärvästar i bruk Elli Aaltonens kolumn 32 Frivilliga ger och får 35 Långa väg till präst 38 Klimatkrisen väntar inte längre 40 Resumé Nuppu Toivanen besegrade leukemin Första hjälpen för alla 42 Tre sätt at hjälpa Blodtjänst 10 22 20 Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Härkälenkki 13, 01730 Vantaa, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi SISÄLLYS – I N N EHÅLL Punainen Risti Röda Korset 2/2025 17.4.2025 Kansikuva/Pärmbild: Petteri Kivimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, PB 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Kimmo Holopainen (vt./tf.) Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 0400 286 833, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Suomen Punainen Risti, viestinnän palvelut Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy / Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi, p. 020 701 2192 Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 70 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 2984-5637 Aikakausmedia ry:n jäsen PR_02_2025_kokonaan.indd 3 PR_02_2025_kokonaan.indd 3 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
4 Kaksi askelta eteen... PUNAISEN RISTIN VIIKKOA vietetään aina sillä viikolla, jolle osuu kansainvälinen Punaisen Ristin päivä 8. toukokuuta. Ajatus Punaisen Ristin päivästä syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Punaisen Ristin kansainvälisessä konferenssissa, joka kokosi yhteen Geneven sopimuksen jäsenvaltiot ja Punaisen Ristin liikkeen jäsenet. Kunnianhimoisen ehdotuksen mukaan päivästä piti tulla kansainvälinen aselepopäivä, rauhan ja yhteisymmärryksen päivä. Aivan näin onnekkaasti ei käynyt, sen sijaan saatiin toinen maailmansota. Kansainvälistä Punaisen Ristin päivää päästiin lopulta viettämään 8. toukokuuta 1948. Punainen Risti on alusta asti ollut myös rauhanliike. Henry Dunant’n kätilöimä ensimmäinen Geneven sopimus vuonna 1864 ei ollut historian ensimmäinen sopimus sodan kärsimysten lievittämiseksi, mutta kansainvälisyydessään ja kattavuudessaan se oli omaa luokkaansa. Se valoi perustan koko nykyiselle kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle. Törmäsin jokin aika sitten elokuvaan Hacksaw Ridge. Se kertoo tositarinan toisen maailmansodan Desmond Dossista, joka sai aseistakieltäytyjänä Yhdysvaltain korkeimman ansiomitalin Medal of Honorin urheudestaan Okinawalla. Doss kieltäytyi kantamasta asetta kristilliseen vakaumukseensa vedoten. Kun tovereidensa pelkuriksi pilkkaamaa Dossia ollaan elokuvan alussa lähettämässä maitojunalla kotiin, hän vaatii saada palvella lääkintämiehenä: – Kun koko maailma on näköjään päättänyt repiä itsensä kappaleiksi, ei kai se kauhean väärin voi olla, jos minä yritän vähän harsia sitä kokoon, Doss sanoo. Se sopisi aika hyvin motoksi myös Punaiselle Ristille, kun muutoksen tuulet tuntuvat puhaltavan välillä taaksepäin. Vaikka inhimillisyys ei edisty suoraa linjaa, periksi ei anneta. Två steg framåt... RÖDAKORSVECKAN FIRAS årligen den vecka som Rödakorsdagen den åttonde maj infaller. Tanken om en dag för Röda Korset föddes efter första världskriget vid Röda Korsets internationella konferens som samlade Genèvekonventionernas undertecknarländer och medlemmarna i rödakorsrörelsen. Ett ambitiöst förslag lades fram om att dagen skulle bli en internationell vapenstilleståndsdag, en dag av fred och samförstånd. Riktigt så gick det inte, i stället bröt andra världskriget ut. Röda Korsets dag firades internationellt för första gången 1948. Från första början har Röda Korset också varit en fredsrörelse. Den första Genèvekonventionen, som Henry Dunant hjälpte att komma till världen 1864, var inte den första överenskommelsen för att lindra lidande i krig, men den var i egen klass i fråga om hur internationell och täckande den var. Konventionen skapade en grund för hela den internationella humanitära rätten. För en tid sen råkade jag se filmen Hacksaw Ridge. Den berättar en sann historia om Desmond Doss, en vapenvägrare som i andra världskriget fick USA:s högsta utmärkelse Medal of Honor för sitt hjältemod på Okinawa. Som vapenvägrare hänvisade Doss till sin kristna övertygelse. När kamraterna i början av filmen kallar Doss för fegis och han ska skickas hem kräver han att få tjäna som sjukvårdsman. – När hela världen uppenbarligen har bestämt sig för att slita sig i stycken kan det inte vara väldigt fel om jag försöker sy ihop den lite, säger Doss. Det skulle passa ganska bra som motto även för Röda Korset, när förändringens vindar ibland verkar blåsa bakåt. Men även om humanitet inte alltid gör framsteg i rak linje så ger vi inte efter. Kimmo Holopainen vt. päätoimittaja – tf. chefredaktör Finlands Röda Kors har cirka 70 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Eero Rämö. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Oxlänken 13, 01730 Vanda, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi PÄÄKI RJO ITUS – LEDAR E PR_02_2025_kokonaan.indd 4 PR_02_2025_kokonaan.indd 4 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
5 VI NJ ET TI RISTIIN RASTIIN Uudet vapaaehtoisliivit käyttöön. Ensiaputaitoa junioreille. Olemmeko me onnellisia vai tyytyväisiä? Ihanan helppo verenluovutus VERIPALVELUN JA MAINOSTOIMISTO Smoyn yhdessä toteuttama Ihanan helppoa -kampanja etsii uusia verenluovuttajia tekemään hyvää pienellä vaivalla. Huhtikuussa julkaistun kampanjan keulakuvina toimivat muusikko Isaac Sene, radiojuontaja Karoliina Tuominen ja näyttelijä Kristo Salminen. Kampanjan mainoskuvat on loihtinut palkittu valokuvaaja Jere Hietala, joka kuvasi kampanjakasvot verenluovutusside käsivarressaan Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Ihanan helppoa -tarrat korvaavat luovuttajille jaetut Hengenpelastaja-tarrat myös verenluovutuspisteissä. Veripalvelu kannustaa kaikkia luovuttajia jakamaan tietoa verenluovutuksesta hashtagilla #ihananhelppoa. Ihanan helppoa -kampanjan kuvasarja Parantajat on inspiroitunut taruhahmoista, joilla on parantajan kykyjä. Kuvassa Karoliina Tuominen Lemminkäisen äitinä. PR_02_2025_kokonaan.indd 5 PR_02_2025_kokonaan.indd 5 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
6 R ISTI I N R ASTI I N N E T TA H A U TA M Ä K I Partio ja verenluovutus kuuluvat yhteen VERENLUOVUTUSTOIMINTA ALKOI Suomessa vuonna 1935 partiolaisten aloitteesta. Suomen Partiolaiset ja Punaisen Ristin Veripalvelu juhlistavat 90 vuoden merkkipaalua haastamalla partiolaiset, heidän lähipiirinsä ja kaikki muutkin luovuttamaan verta. – Haastamme partiolippukunnat ympäri Suomea tarttumaan toimeen. Hyvä tavoite voisi olla 3 000 avun saanutta potilasta. Siihen tarvitaan 1 000 uutta verenluovuttajaa, Suomen Partiolaisten viestintäja markkinointipäällikkö Kaisu Tolvanen sanoo. Partiolaisten verenluovutuskampanja näkyy vuoden aikana monissa tapahtumissa. Partioviikolla 22. huhtikuuta alkaen Pääkaupunkiseudun partiolaisten Pop-up -kolo valtaa Helsingin Narinkkatorin, jossa paikalla on myös Verenluovutusbussi. Reserviläisliitto luovuttaa vain verta R ES E RVI L ÄI S LI IT TO K AN N USTA A kaikkia reserviläisyhdistyksiä luomaan oman Luovuttajaryhmän ja luovuttamaan verta mahdollisimman ahkerasti seuraavien kolmen kuukauden aikana. Haastekampanja kulkee osuvasti nimellä Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta! – Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen teemat ovat tärkeä osa maanpuolustusta ja reserviläisyyttä. Tästä syystä meillä Reserviläisliitossa koetaan tärkeäksi osallistua myös verenluovutukseen, Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen kertoo. Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta -kampanja kestää 30.5. asti. Reserviläisliitto palkitsee aktiivisimmat piirit ja yhdistykset. Kongon demokraattisen tasavallan humanitaarinen kriisi syvenee sitä mukaa kuin aseelliset yhteenotot maan itäosissa Kivun alueella kiihtyvät. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC järjestää alueella sairaalaja terveyspalveluja ja tarjoaa suojaa, ruokaa ja puhdasta vettä taisteluja pakeneville. Konfliktin keskipisteenä olevassa Goman kaupungissa loukkaantuneita ja haavoittuneita hoitavat ICRC:n kirurgiset tiimit, joissa työskentelee myös suomalainen kirurgi. Suomen Punainen Risti tukee avustustyötä Kongossa ulkoministeriön ja katastrofirahaston varoilla. Punainen Risti paikalla PUNAISE N RISTIN NÄKÖISLE HTI: LE HTILUUKKU.FI Punainen Risti saa uudet liivit SUOMEN PUNAINEN RISTI ottaa käyttöön uudistetut vapaaehtoisliivit Punaisen Ristin päivänä 8. toukokuuta. Uudet, entistä ehommat liivit korvaavat myös vanhat keräysliivit, jotka poistuvat käytöstä. Uudistuksen jälkeen Punaisen Ristin liivit omat samanlaiset niin vapaaehtoisille kuin työntekijöille koko Suomessa. Poikkeukseksi jäävät ainoastaan päivystysliivit, joita uudet kevytliivit eivät korvaa. Kaksikieliset liivit antavat koko Punaisesta Rististä yhtenäisen ja luotettavan kuvan ja noudattavat järjestön nykyistä ilmettä ja sääntöjä Punaisen Ristin merkin käytöstä. Liivi on lisäksi entistä turvallisempi, koska sitä kiertää leveä heijastinraita. Liivien tilaukset tehdään verkossa punaisenristinkauppa.fi:n osastonäkymässä, johon kirjaudutaan osaston tunnuksilla. Lisätietoja: myynti@redcross.fi ja p. 020 701 2211. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö liivimannekiineina. K IM M O H O O PA IN EN PR_02_2025_kokonaan.indd 6 PR_02_2025_kokonaan.indd 6 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
7 VI NJ ET TI R ISTI I N R ASTI I N TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA PETTERI KIVIMÄKI Nuoria ei saa jättää yksin Muusikko Nils Ursin järkyttyi nuorten yksinäisyydestä ja päätti toimia. Syntyi kokoonpano Kivunkantajat, jonka hyväntekeväisyysbiisi Tee tänne taivas ilmestyi maaliskuussa. Kivunkantajat auttaa Kivunkantajat on Trio Niskalaukauksen basistin Nils ”Nipa” Ursinin aloitteesta perustettu hyväntekeväisyysyhtye. Sen maaliskuussa julkaistun Tee tänne taivas -kappaleen tuotot lahjoitetaan Punaisen Ristin Nuorten turvataloille. Kivunkantajiin kuuluvat Ursinin lisäksi Marko Hietala, Noora Louhimo, Timo Rautiainen, Tony Kaikkonen, Jarkko Martikainen, Peter Engberg, Samuli Federley, Teemu Liekkala, Ville Juvonen ja Valtteri Revonkorpi. Kiitos myös Electric Fox Studion Tuomas Kokko, TapeOver, Sakon Studio, Sakara Records ja musiikkivideon ohjannut Anssi Korhonen! Mistä sait idean Kivunkantajiin? – Voin kertoa ihan tarkan hetken: 23. marraskuuta viime vuonna. Katselin lauantaiaamuna jälkikäteen Vain elämää -sarjan Punaisen Ristin jaksoa, jossa käsiteltiin nuorten yksinäisyyttä. Siinä Itu-niminen nuori kertoi oman tarinansa, miten hän oli löytänyt Nuorten turvatalolle, ja sen jälkeen kerrottiin Yksinäisyysbarometrin tulos, että 47 prosenttia nuorista kokee yksinäisyyttä. Olen tehnyt musiikin ohessa 30 vuotta töitä lasten ja nuorten parissa, ja se pysäytti minut ihan täysin. Ongelman suuruus oli mennyt minulta ohi. – Viitisen minuuttia siinä pureskelin asiaa, sitten soitin jo levy-yhtiöön, että sain idean hyväntekeväisyysbiisiin. Sieltä sanottiin välittömästi, että sen kuin alat touhuta, ilman muuta ollaan mukana. Timo Rautiainen oli sopivasti samana päivänä tulossa meille tekemään Trio Niskalaukauksen levyä, ja entisenä erityisopettajana Timo lähti heti mukaan. Sitten aloin soitella läpi porukkaa, joiden kanssa olen muutenkin halunnut tehdä yhteistyötä. Joka ikinen lupautui tälle asialle välittömästi, tietämättä edes millaista biisiä olen kirjoittamassa. Se oli ihan uskomatonta. Jos olen joskus vähän kyynistynyt, niin tämä projekti palautti aika paljon uskoa ihmisten hyvyyteen. Millä tavoitteella lähdit liikkeelle? – Aluksi minä vaahtosin, että meidän pitää kerätä Nuorten turvataloille hirveästi rahaa. Sekin on tietysti hyvä asia, mutta kuten tekstin kirjoittaja Jarkko Martikainen huomautti, vielä tärkeämpää on saada nuorten hätää nostettua esille ja julkiseen keskusteluun. Me aikuiset emme kerta kaikkiaan voi jättää nuoria yksin ongelmiensa kanssa. Lisäksi haluamme tehdä Nuorten turvatalojen toimintaa tunnetuksi, niin että mahdollisimman moni nuori löytäisi avun piiriin. Millaisen vastaanoton biisi on saanut? – Omiin korviin ainakin on kantautunut pelkästään positiivista palautetta. Aika moni on sanonut, että on kuunnellut biisiä poski märkänä. Sitä tässä tietysti lähdettiin hakemaankin, että sävellys ja teksti saa mennä tunteisiin ja aiheuttaa vähän vilunväristyksiä. Ilmeisesti me onnistuttiin siinä aika hyvin. PR_02_2025_kokonaan.indd 7 PR_02_2025_kokonaan.indd 7 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
8 Suurarpajaiset käyntiin PUNAISEN RISTIN vuoden 2025 Suurarpajaiset käynnistyvät 2. toukokuuta. Kuusi euroa kappaleelta maksavat arvat postitetaan viiden nipuissa Punaisen Ristin jäsenille ja tukijoille, jotka voivat lunastaa arvat itselleen tai myydä eteenpäin. Arpoja on myynnissä yhteensä 617 500 kappaletta, ja ne sisältävät 123 563 voittoa. Palkintojen yhteisarvo on 1 298 408 euroa. Arpajaisten tuotto käytetään Suomen Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen. R ISTI I N R ASTI I N PUNAIN E N RISTI 3/2025 ILM ESTYY 11.9. 8 814 henkeä toimi viime vuonna vapaaehtoisena ystävänä Suomen Punaisessa Ristissä. Lähde: SPR:n toimintatilastot 2024 PUNAINEN RISTI 70 VUOTTA SITTEN Ja kansojen välillä hyvä tahto ”KAIKEN SEN epävarmuuden ja kaikkien niiden vaikeuksien keskellä, jotka ympäröivät meitä tämän hetken kansainvälisessä elämässä, on lohdullista nähdä, miten keskeytymättömästi kansainvälinen Punainen Risti jatkaa tehtäviensä hoitamista ja millä antaumuksella sen kolme miljoonaa aktiivista jäsentä 73 maassa omistautuu kärsivän ihmiskunnan auttamiselle. Yhdistyneitten kansakuntien työssä saamme uutta innoitusta tästä kansainvälisen hyvän tahdon esimerkistä.” Punainen Risti 4/1955 YK:n pääsihteerin Dag Hammarskjöldin (1905–1961) tervehdys Punaisen Ristin päivänä 8. toukokuuta 1955. Ketjureaktio ilmaston puolesta PUNAISEN RISTIN Ketjureaktio-kampanja pyörähtää käyntiin jälleen vappuna. Ketjureaktio järjestetään osana Kilometrikisaa, joka on kaikille avoin ja leikkimielinen pyöräilykilpailu. Ketjureaktiossa erilaiset työja kaveriporukat kohottavat kuntoaan pyöräilemällä ja keräävät samalla varoja Suomen Punaisen Ristin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Lue lisää: kilometrikisa.fi Ensiapujoukkue rakentaa turvallisempaa junioriurheilua ENSIAPUJOUKKUE ON Punainen Risti Ensiapu Oy:n uusi koulutusmalli, jonka tavoitteena on 50 000 ensiapukoulutettua junioriurheilijaa ja heidän taustajoukkojensa aikuista vuoden 2028 loppuun mennessä. Ensiapujoukkue-yhteistyössä ovat mukana Suomen Koripalloliitto ja Suomen Salibandyliitto, ja hankkeen keulakuvina toimivat salibandyn maajoukkuepelaajat Justus Kainulainen ja Miisa Turunen sekä koripallon maajoukkuepelaajat Magdalene Agyei ja Andre Gustavson. Ensiapujoukkue-mallissa juniorijoukkueet ympäri Suomea käyvät maksuttoman Ensiapujoukkueen ensiapukoulutuksen, jonka mahdollistavat Punainen Risti, lajiliitot ja kumppaniyritykset. Koulutukset alkavat tänä keväänä. – Haluamme koota juniorit yhdeksi joukkueeksi, jota yhdistää taito toimia hätätilanteessa, Punainen Risti Ensiavun johtaja Anne Pellinen kannustaa. Ensiapujoukkuekampanja vahvistaa juniorien ensiaputaitoja. PR_02_2025_kokonaan.indd 8 PR_02_2025_kokonaan.indd 8 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
9 KO LU M N I – E LLI AALTON E N M e suomalaiset saimme juuri kuulla olevamme jälleen maailman onnellisin kansa. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat omaa onnellisuuttaan, ja tuloksia tarkastellaan kuuden eri muuttujan kautta kolmen vuoden keskiarvona. Muuttujat ovat bruttokansantuote asukasta kohti, terveiden elinvuosien odote, sosiaalinen tuki, vapaus, anteliaisuus ja korruption taso. Kaikki Pohjoismaat ovat onnellisuustutkimuksessa kymmenen kärjessä, joten on hyvin luultavaa, että pohjoismainen hyvinvointimalli on kytköksissä onnellisuuteen. Muuttujista sosiaalinen tuki, anteliaisuus ja vapaus liittyvät myös kansalaisjärjestöjen rooliin hyvinvoinnin turvaajina. SUOMI ON vahvasti luottamusyhteiskunta, mitataan sitä sitten korruption vähäisyydellä tai instituutioihin kohdistuvalla luottamuksella. Toisaalta mittauksessa tarkastellaan kolmea edellistä vuotta, joten tuoreimpien sosiaaliturvan leikkausten ja sosiaalija terveyspalvelujen saatavuuden heikentymisen vaikutukset eivät vielä näy tuloksissa. Koronavuodet ja elinkustannusten nousu sen sijaan ovat jo mukana. Monet tutkijat kritisoivat sitä, että tutkimuksen yläkäsitteenä käytetään onnellisuutta. He korvaisivat sen mieluummin tyytyväisyydellä. Tyytyväisyys omaan elämään riippuu sekin luottamuksen ja tasa-arvon kokemuksista sekä sosiaaliturvan tasosta. Itse ajattelen tyytyväisyyttä elämään jotenkin pysyvämpänä olotilana kuin onnellisuutta, joka sopii paremmin kuvaamaan hetkittäisiä tunteita. Me suomalaiset olemme tutkitusti myös sisukasta kansaa. Kestämme suhteellisen hyvin erilaisia elämänmuutoksia, mikä saattaa osaltaan selittää korkeaa tyytyväisyyden tai onnellisuuden astettamme. Filosofi Frank Martela lähestyy onnellisuutta arkielämän kautta. Hänen mukaansa onnellisuus on yhteydessä mielekkyyden löytämiseen, toiveikkuuteen, turvallisuuteen ja kokemukseen oman elämän hallinnasta. Mielenrauha on helpompi saavuttaa, kun kykenemme hyväksymään sen, että emme voi vaikuttaa kaikkeen maailmassa. Tyytyväiseksi, arvokkaaksi ja merkitykselliseksi koetun elämän pitäisi olla jokaisen ulottuvilla, eikä sen saavuttaminen saisi riippua sosioekonomisesta asemasta. KYSELYT OSOITTAVAT, että suomalaisten korkea luottamus koskee myös kansalaisjärjestöjen työtä. Erityisen myönteisesti kansalaisjärjestöjä arvioivat nuoret aikuiset. He uskovat, että järjestöt ovat objektiivisia, avoimia ja epäpoliittisia ja että ne tavoittelevat toiminnallaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Luottamus on vaalimisen arvoinen asia, ja lisääntyvän epäluottamuksen riskiin kannattaa varautua jo ennakolta. Järjestöjen hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisen tuen eri muodot pitäisi nostaa tässä työssä julkisten palvelujen rinnalle. Seniorikuntosalit, vertaistukiryhmät, kerhotoiminta, päihdetyö ja erilaiset auttavat puhelimet ovat kaikki sosiaalista tukea ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalista tukea on myös se, että joku auttaa kuntoutujaa pääsemään liikkeelle tai lähtee kaveriksi teatteriin tai konserttiin. Suomessa on tuhansia paikallisia eläkeläisten, lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten sekä erityisryhmien asioita ajavia yhdistyksiä. Valtakunnallisissa järjestöissä vapaaehtoistoimintaan yhdistyy myös ammatillinen työ, mutta paikallisesti kaiken ydin on aina vapaaehtoisten antama aika ja panos. Yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa järjestöt auttavat meitä olemaan jatkossakin tyytyväisiä ja onnellisia. VI ETÄM M E KOHTA Punaisen Ristin viikkoa, jolla nostamme jälleen esiin vapaaehtoisia ja vapaaehtoistoimintaa. Kun maailma ympärillä jyllää epävarmuutta ja toivottomuutta, Punainen Risti pysyy. Tässä lehdessä esitellään myös uudet vapaaehtoisliivimme. Ne ovat meille kaikille yhteinen tunnus ja viesti: me autamme ja tuemme. Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja. Olemmeko onnellisia, tyytyväisiä vai sisukkaita? PR_02_2025_kokonaan.indd 9 PR_02_2025_kokonaan.indd 9 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
10 VI NJ ET TI 10 Nella Kuvajaa (vas.), Iryna Chernehaa, Viljo Vuorimäkeä ja Krista Ananinia yhdistää vapaaehtoisuus Punaisessa Ristissä. Merkityksellisiä kohtaamisia Rovaniemellä Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttavat ja edistävät yhteistä hyvää jokainen omalla tavallaan, mutta harrastuksen tärkein anti itselle on kaikilla sama: toisten kohtaaminen. TEKSTI ANNA RUOHONEN KUVAT KAISA SIRÉN PR_02_2025_kokonaan.indd 10 PR_02_2025_kokonaan.indd 10 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
11 PU NAISEN R ISTI N VI I KKO 5.–11.5. M elkein puolet suomalaisista osallistuu vuosittain johonkin vapaaehtoistoimintaan, kun mukaan lasketaan kaikki tehtävät järjestöissä, yhdistyksissä ja muissa yhteisöissä, urheilusta kulttuuriin ja luonnonsuojelusta maanpuolustukseen. Yksin Punaisessa Ristissä toimii kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia ympäri Suomea. Osalla heistä on monta rautaa tulessa, toiset osallistuvat vain yhteen toimintaan esimerkiksi vapaaehtoisina ystävinä. Osa on pysynyt mukana vuosikymmeniä, toiset ovat vasta-alkajia tai satunnaisia auttajia esimerkiksi Nälkäpäivä-keräyksessä. Mutta mikä vapaaehtoistoimintaan oikeastaan vetää? Mitä se antaa, mitä ottaa? Punaisen Ristin viikon kunniaksi kutsuimme monipuolisen joukon Rovaniemen alueen vapaaehtoisia puhumaan toiminnastaan. Kontti-myymälään sovittuun tapaamiseen saapuivat 24-vuotias Lapin yliopiston maisteriopiskelija Viljo Vuorimäki, vastikään ystäväkurssin käynyt 13-vuotias Nella Kuvaja, nelikymppinen konkari Krista Ananin ja Ukrainasta pakolaisena Suomeen 2022 saapunut Iryna Cherneha. Kaikkien panos vapaaehtoistoimintaan on erilainen, mutta motiivi on kaikilla sama: halu auttaa ja osallistua. Esteetöntä vapaaehtoistoimintaa Suurimman osan elämästään Punaisessa Ristissä toiminut Krista Ananin sanoo suhtautuvansa vapaaehtoistoimintaan hyvänä ja edullisena harrastuksena. Punaisen Ristin jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa, alle 29-vuotialta 10 euroa, ja senkin maksaminen on vapaaehtoisille vain suositus. – Päälle tulee vielä hyvä mieli, Ananin sanoo. Toki vapaaehtoisuus on paljon muutakin kuin harrastus. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminta vahvistaa koko yhteiskunnan osallisuutta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vapaaehtoistyön positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan on helppo nähdä. Sen voimin autetaan vanhuksia ulkoilemaan, toimitaan ystävinä yksinäisille ja järjestetään lukemattomia tapahtumia. Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kyselyn mukaan vapaaehtoistyö tuottaa hyvinvointia tekijälleenkin. Tämän vahvistavat myös rovaniemeläiset vapaaehtoiset. Ananinin mukaan merkityksellisintä on ihmisten kohtaaminen. – Kesätauon jälkeen odotan aina ihmisten tapaamista, Ananin sanoo. Ananin lähti mukaan vapaaehtoistoimintaan jo 17-vuotiaana suorittamalla Punaisen Ristin ensiapukoulutuksen lähihoitajaopintojensa lomassa. Hän on toiminut vapaaehtoisena Vihdin, Itä-Helsingin ja nyt viimeisimpänä Rovaniemen Napapiirin osastossa. Vuonna 2017 Anani joutui pyörätuoliin. Kun ensiaputoiminta kävi mahdottomaksi, tilalle tuli arjen turvallisuuden edistäminen. Nykyään Ananin järjestää Punaisen Ristin turvakoutsina koulutuksia ja tietoiskuja kodin turvallisuusasioista. Hän osallistuu myös ruoka-avun jakamiseen henkilökohtaisen avustajansa kanssa. – Punaisen Ristin tilat täällä Rovaniemellä ovat esteettömät, ja myös kokousreissut ovat onnistuneet hyvin. Jos muut ovat menneet bussilla, niin minä olen tullut junalla perässä. Parempaa tekemistä kuin puhelimen näprääminen Liikkumiskyky on hyvä esimerkki asiasta, jota nuorena ja terveenä pitää helposti itsestäänselvyytenä, vaikka se ei kaikille sitä ole. Tähän havahtui seitsemäsluokkalainen Nella Kuvaja nähdessään paikallisbussissa vanhan miehen, joka ei päässyt rollaattorin kanssa omin avuin bussista ulos. Kuvaja auttoi vanhusta ja kertoi myöhemmin tapahtumasta historianopettajalleen. – Aloin silloin bussissa miettiä, miten monia asioita vanhukset eivät voi yksin tehdä, Kuvaja kertoo. Historianopettaja näytti Kuvajalle Punaisen Ristin verkkosivut ja niiltä tietoa ystävätoiminnasta. Kuvaja suoritti ystäväkurssin ja odottaa nyt itselleen ystävää. – Iäkkäämmän ystävän kanssa voisin tehdä juttuja, joita hän ei välttämättä itse pysty tekemään, ja samalla opin itsekin uutta. On se paljon järkevämpää hommaa kuin puhelimen selaaminen. Jos Kuvaja ei olisi maininnut tapahtuneesta historianopettajalleen, hän ei olisi välttämättä tullut ajatelleeksi vapaaehtoistoimintaa, eikä tieto ystävätoiminnasta olisi koskaan saavuttanut Kuvajaa. Nuorten tavoittaminen onkin haaste monille järjestöille, myös Punaiselle Ristille. ” On se paljon järkevämpää hommaa kuin puhelimen selaaminen. Nella Kuvaja ja Viljo Vuorimäki tavoittelisivat nuoria oppilaitosten kautta. PR_02_2025_kokonaan.indd 11 PR_02_2025_kokonaan.indd 11 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
12 PU NAISEN R ISTI N VI I KKO 5.–11.5. Nuoret eivät löydä toimintaan Sekä Kuvaja että yliopisto-opiskelija Viljo Vuorimäki kokevat, että koulut ja oppilaitokset ovat nuorten tavoittamiseen hyvä väylä. Niitä voisi hyödyntää enemmänkin. – Nuoret eivät tiedä Punaisen Ristin toiminnasta. Se on harmi, Vuorimäki sanoo. Hän muutti Rovaniemelle opiskelemaan Brysselistä, jossa hänen vanhempansa asuvat. Kansainvälisyyteen kasvaneelle ja yhteiskunnallisesti aktiiviselle Vuorimäelle Punainen Risti oli luontevaa jatkoa ylioppilaskuntatoimintaan osallistumiselle. – Omassa kaveripiirissä kohtaa samanhenkisiä ihmisiä, mutta vapaaehtoistoiminnassa tapaa kaikenlaisia. Se on ihmisten kohtaamista, Vuorimäki sanoo. Vuorimäki on käynyt Punaisen Ristin ystäväkurssin ja ruoka-avun koulutuksen. Tällä hetkellä hän toimii Rovaniemen osastossa vapaaehtoisena ystävävälittäjänä eli saattaa yhteen vapaaehtoisia ja ystävää kaipaavia. Vuorimäkeä huolestuttaa, että niin moni nuori hakee ystävää. Suomen Punaisen Ristin tuoreimman Yksinäisyysbarometrin mukaan peräti 59 prosenttia suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus. Eniten yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemista kokevat nuoret ja nuoret aikuiset. Vuorimäki on pohtinut, mitä ylioppilaskunta ja Rovaniemellä toimiva Lapin ammattikorkeakoulu voisivat tehdä ongelman eteen. Voisivatko koulut auttaa uusien, nuorten vapaaehtoisten rekrytoimisessa? Toisaalta pandemian jälkeen yleistynyt hybridiopetus ja mahdollisuus opiskella suuri osa tutkinnosta etänä on saanut aikaan sen, että moni opiskelija suhtautuu Rovaniemeen väliaikaisena asuinpaikkana. – Se saattaa estää sitoutumasta vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoimintaan ei kuitenkaan tarvitse sitoutua niin kuin työsuhteeseen. Tunti viikossa on jo paljon, Vuorimäki pohtii. Avun tarvitsijasta auttajaksi Iryna Cherneha tutustui Suomen Punaiseen Ristiin ensin avun tarvitsijana paettuaan puolisonsa ja silloin 13ja 15-vuotiaiden lastensa kanssa Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alta vuonna 2022. Rovaniemelle saapumisen tarkka ajankohtakin on jäänyt muistiin: – Se oli 14. heinäkuuta. Aurinko paistoi keskiyöllä. Cherneha kertoo, että Punainen Risti auttoi perhettä kaikessa: asunnon löytämisessä, virallisten asioiden hoitamisessa, vaatteiden ja tarvikkeiden hankkimisessa. Ukrainassa perhe asui Kirovohradin alueella pienessä maalaiskylässä. Siellä Chernehalla oli ollut tapana auttaa naapurin vanhusta esimerkiksi kaupassa käymisessä ja muissa arkisissa asioissa. Suomessa Punainen Risti tuntui luontevalta tavalta jatkaa auttamista. Vapaaehtoisena Cherneha on mukana jakamassa ruoka-apua sekä järjestämässä Punaisen Ristin kohtaamiskahvilaa, joka aloitti viime vuoden lopulla Rovaniemen Kansalaistalon tiloissa. Kerhossa kahvitellaan, neulotaan ja pelaillaan, tehdään kivoja juttuja yhdessä. Cherneha on käynyt myös Punaisen Ristin ystäväkurssin, ja tavoitteena on nyt löytää suomea puhuva ystävä, jota auttaa ja jolle pitää seuraa. – Samalla voin oppia itse paremmin suomen kieltä. ? ” Tunti viikossa vapaaehtoisena on jo paljon. Vapaaehtoiset esiin! PUNAISEN RISTIN VIIKKOA vietetään tänä vuonna 5.–11. toukokuuta. Juhlaviikon teemana on jälleen vapaaehtoisuus. Viikon aikana kiitetään vapaaehtoisia, tehdään Punaisen Ristin toimintaa tutuksi ja kutsutaan uusia tekijöitä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Suomen Punainen Risti järjestää 3. toukokuuta Helsingin Pikku-Finlandiassa myös Auttajat 25 -kiitostapahtuman, johon voivat ilmoittautua kaikki Punaisen Ristin vapaaehtoiset. Lauantaipäivän ohjelmassa on rentoa yhdessäoloa ja tekemistä, kiinnostavia puheenvuoroja ja musiikkia. Kolmikielisen tapahtuman juontajana toimii Renaz Ebrahimi, ja puhujaksi on lupautunut mm. presidentti Tarja Halonen. Paikallisesti Punaisen Ristin osastoja kannustetaan järjestämään viikon aikana omaa toimintaansa esitteleviä tapahtumia esimerkiksi kauppakeskuksissa sekä kiittämään omia tekijöitään vaikkapa virkistyspäivän muodossa. Punaisen Ristin viikko on erinomainen hetki houkutella osastoon myös uusia jäseniä! Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/viikko Krista Ananin on toiminut Punaisen Ristin vapaaehtoisena teini-ikäisestä lähtien. PR_02_2025_kokonaan.indd 12 PR_02_2025_kokonaan.indd 12 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
Kevät on täällä ja aika juhlia! Våren är här och det är tid att fira! Tässä muutamia vinkkejä kevään juhlien somisteiksi tai lahjaksi. Här finns några tips om dekorationer eller gåvor till vårens fester. Tuotetilaukset: 8.30–15 arkisin punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Produktbeställningar: 8.30–15 vardagar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Jäsenetu on uudistunut! Medlemsförmånen har förnyats! Nyt saat jäsenenä 10 % alennuksen kaikista tuotteista ympärivuotisesti. Pl. vaikuttavat lahjat, tekstatut adressit ja Vapepa-tuotteet. Alennuskoodi verkkokaupan kassalla: AVUNKETJU Nu får du som medlem 10 % rabatt på alla produkter under hela året. Gäller inte betydelsefulla gåvor, textade adresser och Vapepaprodukter. Rabattkod vid webbutikens kassa: AVUNKETJU Hinnat voimassa toistaiseksi ja sisältävät ALV 25,5 %. Mainoksen tuotteita rajoitettu määrä. Hintoihin lisätään toimitusmaksu. Priserna gäller tillsvidare och innehåller moms 25,5 %. Produkterna i reklamen finns i begränsad mängd. Till priserna läggs leveranskostnader. Uudet 7 kruunukynttilän kimput! Romanttinen tai Kevät Nya buketter med 7 kronljus! Romantisk eller vårlig Sammutuspeite, kuvioitu Useita erilaisia Släckningsfilt, mönstrad Flera olika Lautasliinat, Avun askel 20 kpl pakkaus Koot 24x24 ja 33x33 cm Servetter, Hjälpens steg Förpackning med 20 st Storlekar 24x24 och 33x33 cm Avun askel-saunatekstiilit Kudottu kuvio Laudeliina 50x150 cm Pefletit 2 kpl, 50x60 cm Hjälpens steg-bastutextilier Vävt mönster Lavduk 50x150 cm Sitthanddukar 2 st. 50x60 cm Pöytäkynttilä Toivo, vihreä Bordsljus Toivo/ Hopp, grönt 3,50 € 24 cm 4,50 € 33 cm 15 € Silkkimakuupussi Kotelo 100 % silkkiä Koko: 220x90 cm Sidensovsäck Puppa 100 % siden Storlek: 220x90 cm 79,90 € 19,90 € 11 € 27 € Lumoava Rakkaussydänkoru Keltakullattua hopeaa Lumoava Hjärtformat smycke Kärlek Förgyllt silver 129 € PR_02_2025_tuoteilmo.indd 2 PR_02_2025_tuoteilmo.indd 2 8.4.2025 13.51 8.4.2025 13.51
Muumit 80 -juhlavuosimallisto nyt meillä myynnissä! Mumin 80-årsjubileumskollektionen finns nu till salu hos oss! Tuotetilaukset: 8.30–15 arkisin punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Produktbeställningar: 8.30–15 vardagar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Muumisukat: Pikku Myy, Haisuli, Retro Koot: 36–42 ja 40–45 Muminstrumpor: Lilla My, Stinky, Retro Storlekar: 36–42 och 40–45 Moomin 80 Olkalaukku Mumin 80 Axelväska Muumitalo askartelupakkaus Muminhuset pysselsats Moomin 80 lippis Beige tai punainen Mumin 80 keps Ljusbeige eller röd Moomin 80 Huppari Vaalea ja musta, XS–2XL Mumin 80 Huvtröja Naturvit eller svart, XS–2XL Haisuli College Stinky Collegetröja S-XXL Moomin 80 avaimenperä Mumin 80 Nyckelring 10 € 24,95 € 9,90 € 7 € 69 € 24,95 € 78 € PR_02_2025_tuoteilmo.indd 3 PR_02_2025_tuoteilmo.indd 3 8.4.2025 13.51 8.4.2025 13.51
15 Ruandasta kiintiöpakolaisena 20 vuotta sitten Suomeen saapunut Jean Claude Kabeza ei käännytä ketään pois puheiltaan, oli tämä katolinen tai ei. Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kirkkoherralle ihmisarvo on jakamaton, ja me olemme täällä toisiamme varten. TEKSTI SUSANNA LUIKKU KUVAT PETRI MULARI Jean Claude Kabeza eli turvallista lapsuutta katolisessa perheessä Ruandassa, kunnes kaikki romahti. K aunis punatiilinen kirkkorakennus ja sen vieressä sijaitseva valkoinen pappila Helsingin Ullanlinnassa on isä Jean Claude Kabezan ja kolmen muun katolisen papin koti. Kabezan matka Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kirkkoherraksi on kuitenkin ollut pitkä ja vaiheikas. Isä Jean Claude saapui Suomeen 20 vuotta sitten kiintiöpakolaisena, mutta siinä vaiheessa hänellä oli takanaan jo kymmenen vuotta elämää pakolaisena. Kabezan kotimaassa Ruandassa oli syttynyt vuonna 1994 sisällissota, jota seurasi sata päivää kestänyt verilöyly. Kansanmurhan alkusysäyksenä oli lento-onnettomuus, jossa kuolivat sekä Ruandan että naapurimaan Burundin presidentit. Molemmat kuuluivat hutujen etniseen ryhmään. Kansanmurhassa kuoli arviolta 800 000 ihmistä, myös Kabezan apulaislääkärinä työskennellyt isä ja useita muita sukulaisia. Ennen sotaa elämä oli ollut hyvää ja rauhallista. Kabezan perhe muutti usein isän työtehtävien perässä. Äiti oli AVU N K ASVO Niin pitkä on matka PR_02_2025_kokonaan.indd 15 PR_02_2025_kokonaan.indd 15 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
16 AV U N K A S VO opettaja, ja Jean Claude sekä hänen sisaruksensa leikkivät naapuruston lasten kanssa, urheilivat ja kävivät koulua. Kun silmitön tappaminen alkoi, kaikki muuttui. Enempää isä Jean Claude ei tahdo siitä puhua. Punainen Risti otti vastaan Siihen aikaan parikymppinen Kabeza pakeni perheensä kanssa Ruandasta Zaireen. Alkoi isä Jean Clauden sanoin ”pitkä matka”, johon liittyy myös Punainen Risti. – Tein työtä Punaiselle Ristille jo pakolaisleireillä, koska siellä oli paljon orpolapsia. Järjestö oli tuttu myös isän työn kautta, hän kertoo. – Zairesta jatkoimme Kongon tasavaltaan, ja sieltä minut lähetettiin opiskelemaan Kameruniin, jossa osa perheestäni jo oli. Suomeen saavuimme Kamerunista vuonna 2005. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR oli ehdottanut Suomelle perhettä, ja heidät oli valittu osaksi pakolaiskiintiötä. Lähtiessä ei tiedetty edes sitä, mihin maahan oltiin matkalla. Suomesta Kabeza ei tiennyt yhtään mitään. – Punaisen Ristin vapaaehtoinen oli vastaanottamassa meitä, ja Punainen Risti oli mukana myös suomen kielen kurssituksessa ja myöhemmin harjoittelujaksollani. Suomessa uusi elämä piti rakentaa tyhjästä, mutta selvää oli, että Kabeza halusi jatkaa opiskelua. Hän opiskeli täällä ensin sairaanhoitajaksi, mutta kodin perintönä tullut uskonnollisuus veti vahvasti hengelliseen työhön. Muutamaa vuotta myöhemmin Kabeza matkusti katoliseen pappisseminaariin Ranskaan. Ensimmäinen työpaikka järjestyi Turusta. – Turussa toimin kappalaisena ja Kouvolassa kirkkoherrana. Jälkimmäisessä vastuu oli iso, koska alue kattoi koko Kymenlaakson. Pakolaisuus osa identiteettiä Suomen Pakolaisavun tuoreimman arvion mukaan maailmassa on noin 43,3 miljoonaa pakolaista. Isä Jean Claude muistuttaa, että pakolaisuus mullistaa ihmisen koko elämän. – Pakolaisena eläminen vaatii kärsivällisyyttä, toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Niiden säilyttäminen voi joskus olla vaikeaa, mutta ajatus siitä, että huo"Jatkuvassa pelossa ei voi elää, se halvaannuttaa." Isä Jean Claude sanoo, ettei vihalle pidä ikinä antaa periksi. Hänen omaa uskoaan koettelemukset ovat vain vahvistaneet. PR_02_2025_kokonaan.indd 16 PR_02_2025_kokonaan.indd 16 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
17 menna on paremmin, on hyvin tärkeä, hän sanoo. – Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat asioihin eri tavoin, mutta omalla kohdallani pakolaisuus merkitsi aluksi eniten pelkoa: mihin mennä seuraavaksi, mitä tapahtuu, miten meille käy? Jatkuvassa pelossa ei kuitenkaan voi elää, sillä se halvaannuttaa ihmisen. Kun ihminen joutuu kokemaan menetyksiä ja todistamaan vääryyttä ja kauheuksia, hän voi menettää uskonsa sekä ihmisyyteen että korkeampiin voimiin. Isä Jean Claudelle usko on aina ollut tärkeä voimavara, eikä hän omien sanojensa mukaan missään vaiheessa ole joutunut kysymään, miten Jumala voi sallia esimerkiksi Ruandan sisällissodan kaltaisen pahuuden. – Pikemmin uskoni on kaikkien kokemusteni myötä vain vahvistunut. Vuodenvaihteessa 2023–2024 Helsingin katolisen hiippakunnan jäsenrekisterissä oli 17 243 jäsentä. Pyhän Henrikin seurakunta on kansainvälinen: messuja pidetään isä Jean Clauden mukaan kahdellatoista eri kielellä. – Ikänsä rauhan aikaa eläneiden suomalaisten huolet, tarpeet ja kokemukset ovat erilaisia kuin vaikkapa maahanmuuttajien tai pakolaisten. Minä olen suomalainen pappi, mutta olen myös pakolainen: se on osa identiteettiäni, joka kulkee aina mukana. En halua yleistää, mutta toivon, että pystyn omien kokemusteni vuoksi ymmärtämään paremmin erilaisista taustoista tulevia ja heidän traumojaan, hän pohtii. Katolisessa kirkossa pappi on vahvasti hengellinen tuki ja sielunhoitaja, mutta apua voidaan tarvita ja antaa myös käytännön asioissa. Isä Jean Claude muistuttaa, että osa ihmisistä tulee yhteiskunnista, joissa on hyvät syyt olla luottamatta viranomaisiin. – Pelätään esimerkiksi poliisia eikä osata hakea psykologin apua, koska koko ammattikuntaa ei tunneta. Silloin voin neuvoa, ohjata eteenpäin ja tukea. Siinä auttaa myös kokemukseni sairaanhoitajan työstä. Sanat muuttuvat teoiksi Jean Claude Kabeza on asunut Suomessa nyt 20 vuotta. Seurakuntalaisilleen, työja ystäväpiirilleen ja lähistön ihmisille hän on tuttu hahmo, mutta kun hän riisuu papinpukunsa ja liikkuu suomalaisessa yhteiskunnassa, hän on yhtä altis sen rasismille ja syrjinnälle kuin kuka tahansa muukin. – Ilmapiiri on kiristynyt siitä, kun tulimme vuonna 2005. Siihen vaikuttavat monet asiat: epävakaa maailmantilanne, kasvanut työttömyys ja talousvaikeudet, mutta myös joidenkin vallassa olevien poliitikkojen ideologia, käytös ja puhetapa. Keskitysleirit, kansanmurhat ja sotarikokset eivät koskaan synny tyhjiössä tai ala noin vain. Ennen Ruandan verilöylyn alkua tappamiseen yllytettiin radioaseman lähetyksissä, joissa tutseja kutsuttiin torakoiksi ja heidän ”hävittämisekseen” annettiin tarkkoja ohjeita. Isä Jean Claude on erityisen huolissaan niistä lapsista ja nuorista, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta kohtaavat silti jatkuvasti rasismia. – Heillä ei ole koskaan ollut muuta kotimaata kuin Suomi, ja silti tietyt piirit esittävät, että he eivät ”kuulu” tänne. Aikuisella on enemmän keinoja vastata huonoon kohteluun ja käsitellä sitä, mutta lapsiin ja nuoriin se vaikuttaa väistämättä: heidän kehitykseensä ehjiksi ihmisiksi, mahdollisuuksiin menestyä koulussa ja niin edelleen. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa esiin Lucia-neidoksi valitun tummaihoisen Daniela Owusun saamat törkyviestit, jotka onneksi aiheuttivat myös voimakkaan vastareaktion ja tukivyöryn sekä Owusulle että Folkhälsan-järjestölle. Henkilökohtaisesti Kabeza sanoo, ettei ota esimerkiksi humalaisten huutelua ja nimittelyä vakavasti. Myös muun perheen elämä on asettunut uomiinsa. Äiti ja kolme sisarusta asuvat Suomessa, kaksi on naimisissa Ranskassa, yksi Ruotsissa ja yksi Belgiassa. Ihmisarvo on jakamaton Suomi on varsin maallistunut yhteiskunta, ja suurimpaankin eli luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää reilut 60 prosenttia suomalaisista. Toisaalta tietty kiinnostus hengellisyyteen eri muodoissaan on lisääntynyt. Isä Jean Clauden mukaan Pyhän Henrikin seurakunnan ovet ovat auki kaikille, eivät pelkästään samoin uskoville – tai uskoville ylipäätään. – Ihmiset etsivät vastauksia isoihin kysymyksiin ja hengellisyyttä eri paikoista, eivät pelkästään kirkoista. Minusta tärkeintä on kuunnella ja ymmärtää toisen kokemusta. Jos joku haluaa puhua kanssani, otan hänet vastaan riippumatta hänen taustastaan. Synkässä maailmantilanteessa monet ovat ahdistuneita, ja jatkuva huonojen uutisten virta sekä tuomiopäivän ilmapiiri voivat saada ihmiset pelokkaiksi, toivottomiksi ja näköalattomiksi. Siitä taas on harvoin seurannut mitään hyvää yksilön tai yhteiskunnan tasolla. – Pahuus on aina läsnä ja keskuudessamme, mutta niin on myös hyvyys ja mahdollisuus parempaan. Jos kaiken keskipisteessä on valta ja raha, pahuus voittaa – se on kuin leviävä syöpä. Ihmisarvon jakamattomuus on asia, josta meidän on aina pidettävä kiinni. – Me olemme täällä toisiamme varten, ja meidän pitää kohdella toisiamme niin kuin haluamme itseämme kohdeltavan. Niin voimme elää yhdessä rauhassa, isä Jean Claude sanoo. Ei sen pitäisi olla niin vaikeaa. ? "Jos kaiken keskipisteessä on valta ja raha, pahuus voittaa." AVU N K ASVO – Me olemme täällä toisiamme varten, Isä Jean Claude sanoo. PR_02_2025_kokonaan.indd 17 PR_02_2025_kokonaan.indd 17 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
18 VI NJ ET TI 18 Kohti tuntematonta Ilmaston lämmettyä yli 1,5 astetta ollaan tutkimattomalla alueella. Punaisen Ristin ilmastokeskuksen johtaja Aditya Bahadur pelkää eniten poikansa tulevaisuuden puolesta. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT FATIH ??ÇI, LEENA KOSKELA A ditya Bahadur vietti lapsuutensa Intian Delhissä, yli 10 miljoonan asukkaan kaupungissa, jossa luonto ei totisesti ollut aina läsnä. Suurkaupungin vastapainoksi hänen isänsä vei häntä säännöllisesti luontoretkille vuorille ja kalastamaan. – Emme vanhempien kanssa puhuneet ympäristöasioista, mutta isän rakkaus ja arvostus luontoon välittyivät vahvasti lapsuudessani, Bahadur sanoo. Siemen tulevalle työuralle istutettiin jo tuolloin. 41-vuotias Aditya Bahadur valittiin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun ilmastokeskuksen johtajaksi keväällä 2024. Haagissa sijaitseva ilmastokeskus on itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on vahvistaa ilmastonmuutostyötä ja -osaamista koko Punaisen Ristin liikkeessä. Keskus tuo yhteen tieteellisen tiedon, politiikan ja käytännön ilmastotyön. Ainutlaatuinen asema ilmastotyössä Aditya Bahadur päätyi tekemään ilmastotyötä juuri Punaisen Ristin ansiosta. Etsittyään harjoittelupaikkaa kehitystutkimuksen opintojaan varten hän päätyi harjoittelijaksi Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainväliselle liitolle IFRC:lle. – Kävin harjoittelijana esimerkiksi Bangladeshissa haastattelemassa tulvien uhreja. Se avasi silmäni ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Punainen Risti on ilmastotyössä ainutlaatuisessa asemassa, koska sen jäsenyhdistykset toimivat paikallistasolla kaikkein syrjäisimmissä ja riskialttiimmissa kylissä, joissa ilmastonmuutoksen seuraukset ensimmäisenä ja usein rajuimmin näkyvät. Punainen Risti myös toimii lähes jokaisessa maailman valtiossa. – Meidän täytyy hyödyntää asemaamme vielä enemmän, jotta ilmastonmuutos tulee osaksi kaikkea päätöksentekoa, Bahadur linjaa. Hänen mukaansa ilmastonmuutos pitäisi huomioida jokaisessa taloutta, rakentamista ja investointia koskevassa päätöksessä. Päättäjiltä ja suurilta kansainvälisiltä toimijoilta kuten yrityksiltä tarvitaan nykyistä nopeampia ja rohkeampia päätöksiä. Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan myös lisää rahoitusta. – Nykyinen rahoitus ei ole läheskään riittävää tarpeisiin nähden. Tarvitsemme uusia, innovatiivisia rahoitusmuotoja ilmastotyölle, kuten ykPR_02_2025_kokonaan.indd 18 PR_02_2025_kokonaan.indd 18 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
19 sityisiä sijoituksia sekä lainaja vakuutusrahoitusta. Helleaallot kurittavat varsinkin kaupunkeja Aditya Bahadur on tutkinut erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusta kaupungeissa. Valtaosa maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja kaupungit kohtaavat ilmastonmuutoksen seuraukset yhä rankempina. Kaupungeissa syntyy myös 80 prosenttia kasvihuonepäästöistä. – Ilmastonmuutos hävitään tai voitetaan kaupungeissa, Bahadur kuvaa. Suomalaisetkaan eivät voi väistää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kuten valtaosa kaupungeista, esimerkiksi Helsinki sijaitsee rannikolla. Meriveden nousu uhkaa rannikkokaupunkien ihmisiä, rakennuksia, elinkeinoja ja makean veden järjestelmiä. Suolaisen veden sekoittuminen makean veden lähteisiin voi aiheuttaa puutetta vedestä ja lisätä tartuntatauteja. Veden puute vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin taloudesta ja turvallisuudesta lähtien. Kaupunkeja koettelevat myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset helleaallot. Aditya Bahadur kertoo, että hänen kotikaupunkinsa Delhin uudeksi lämpöennätykseksi kirjattiin viime vuonna 50 celsiusastetta. Ilmastointilaitteet ylikuumenivat hirmuhelteessä niin, että ne syttyivät palamaan. Sitä paitsi lämpeneminen ei koettele ihmisiä mitenkään yhdenvertaisesti. – Minun kaltaiseni hyvin toimeentulevat, toimistotyötä tekevät ihmiset voivat hankkia ilmastointilaitteita ja varageneraattoreita, muttaheikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät pääse kuumuutta pakoon mitenkään. Äärimmäisen kuumuuden aikana kuolleisuusja sairastuvuusluvut lähtevät nousuun. Kuumuudella on myös muita, yllättäviäkin vaikutuksia. – Esimerkiksi väkivaltaja rikostilastot lähtevät nousuun. Jos lämpötila ei edes öisin laske alle 28 asteen, ihminen ei pysty lepäämään kunnolla. Sillä on laajoja fyysisiä ja mielenterveydellisiä vaikutuksia. Puolentoista asteen rajapyykki jo rikki Ilmaston lämpenemistä 1,5 asteella esiteolliseen aikaan verrattuna pidettiin pitkään kriittisenä rajapyykkinä ilmastonmuutoksen vaikutusten hallitsemisessa, mutta sekin raja ylittyi viime vuonna. Aditya Bahadurin mukaan olemme nyt astuneet tuntemattomalle alueelle. Lämpeneminen muuttaa maapallon luontoja sääjärjestelmiä nopeasti ja tavoilla, joita emme täysin ymmärrä. Kaikesta huolimatta Bahadur jaksaa uskoa parempaan. – Olen sellainen ihminen, että ajattelen mieluummin lasin olevan puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjä. Tiedän, että moni ilmastotyötä tekevä kollega on turhautunut ilmastotoimien hitauteen, mutta kun minä katson 20 vuotta taaksepäin, olemme saaneet jo paljon aikaan. Vain kymmenen vuotta sitten useimmilla maailman hallituksilla ei ollut lainkaan suunnitelmaa ilmastonmuutoksen varalle. Nyt sellainen on lähes kaikilla. Myös teknologia kehittyy vauhdilla. Vaikka Bahadur pitää kiinni optimismista, se ei tarkoita, etteikö hän olisi tulevasta huolissaan. Hänellä on 2,5-vuotias poika. – Eniten murehdin poikani sukupolven puolesta. Jos emme seuraavien kymmenen vuoden aikana toimi nopeasti, seuraava sukupolvi kokee ilmastonmuutoksen seuraukset paljon pahempina kuin me. ? ”Heikoimmassa asemassa olevat eivät pääse kuumuutta pakoon.” Punaisen Ristin ilmastokeskuksen johtaja Aditya Bahadur jaksaa yhä uskoa parempaan. Punaisen Ristin ilmastokeskus ALANKOMAIDEN HAAGISSA sijaitseva Punaisen Ristin ilmastokeskus tuottaa ja arvioi tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta sekä sen yhteyksistä sään ääriolosuhteisiin ja luonnonkatastrofeihin. Ilmastokeskuksen tavoite on saattaa yhteen tieteellinen tieto, ilmastoon vaikuttavat toimijat, politiikka ja käytännöt, jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan lieventää. Keskus tuottaa politiikkasuosituksia mm. YK:n ilmastoneuvotteluihin ja tukee Punaisen Ristin liikkeen ponnisteluja ilmastonmuutoksen seurausten hallitsemiseksi. Suomen Punainen Risti rahoittaa ilmastokeskuksen työtä katastrofirahaston varoista. PR_02_2025_kokonaan.indd 19 PR_02_2025_kokonaan.indd 19 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
20 Pidetään kaverista huolta Huumeisiin ja sekakäyttöön kuollaan usein nukkuessa yksityisasunnossa, jossa on paikalla muita ihmisiä. Kaverin perään katsominen ja ensiaputaidot voisivat pelastaa monta ihmiselämää. TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT AKSELI MURAJA 20 Kari Asikainen ja Petra Laitinen kävivät kouluttamassa ensiapua Päiväkeskus Rublassa Kuopiossa. P e tra Laitinen kääntää lattialla makaavan Kari Asikaisen kylkiasentoon ja tarkistaa, että hengitystiet ovat auki. Samalla hän selittää, mitä tilanteessa tapahtuu ja miksi. Petra muistuttaa, että päihdekuolema on aina tapaturma ja vahinko. Elintoiminnot pysyvät käynnissä hereillä, mutta nukahtaessa ne voivat alkaa huomaamatta hiipua, jos päihteitä on otettu liikaa. Kuopion Päiväkeskus Rublassa on käynnissä Punaisen Ristin Huumekuolemien ehkäisy ja ensiapu -koulutus, jonka tavoitteena on ehkäistä päihteiden aiheuttamia myrkytyskuolemia opettamalla ensiaputaitoja ja lisäämällä tietämystä päihteistä. – Kaverista huolehtiminen, nukkuvan herättely ja avun hälyttäminen, Petra summaa tärkeimpiä toimia. Olennaisinta on tunnistaa tilanne ja osata ennakoida. – Kuorsaava hengitys, oksentelu, hengitysvaikeudet, äkillinen sammuminen ja kaikki poikkeava toiminta – ne ovat aina hälytysmerkkejä. Kari kertoo väliin omista kokemuksistaan ja tilanteista, joissa päihteet ovat aiheuttaneet vaaratilanteita. – Onneksi olen vielä elossa, Kari toteaa. Päiväkeskus Rublan väki liikuskelee oleskelutilan, keittiön ja tupakkapaikan väliä. Auttamistilanteet herättävät kesPR_02_2025_kokonaan.indd 20 PR_02_2025_kokonaan.indd 20 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21