Hjälp’n’roll Nils Ursin samlade musiker att hjälpa unga Rockilla apuun Nils Ursin kokosi muusikot nuorten tueksi Röda Korset 2/2025 Isä Jean Claude Kabeza ei käännytä ketään ovelta Fader Jean Claude Kabeza visar ingen på dörren Nuppu Toivanen pelastui veljensä kantasoluilla Nuppu Toivanen räddades av brorsans stamceller Ilmastonmuutoksen kohtalo ratkeaa kaupungeissa Klimatförändringens öde avgörs i städerna + Punaisen Ristin viikko 5.–11.5. Rödakorsveckan 5–11.5 PR_02_2025_kansi.indd 1 PR_02_2025_kansi.indd 1 8.4.2025 15.23 8.4.2025 15.23
3 K A IS A S IR EN / S IL J A S EP PÄ LÄ / A K S EL I M U R A J A 04 Pääkirjoitus 05 Ristiin rastiin Ihanan helppoa luovuttaa verta Metalliväki nuorten tukena Uudet vapaaehtoisliivit käyttöön Elli Aaltosen kolumni 10 Vapaaehtoisuus palkitsee 15 Isä Jean Clauden pitkä tie papiksi 18 Ilmastohätätila ei odota 20 Ensiapu kuuluu kaikille 22 Nuppu Toivanen voitti leukemian 25 Ristikko 42 Kolme tapaa auttaa Veripalvelua 04 Ledare 26 Korsord 27 Kors och tvärs Underbart lätt att ge blod Metallfolk stöder unga Nya volontärvästar i bruk Elli Aaltonens kolumn 32 Frivilliga ger och får 35 Långa väg till präst 38 Klimatkrisen väntar inte längre 40 Resumé Nuppu Toivanen besegrade leukemin Första hjälpen för alla 42 Tre sätt at hjälpa Blodtjänst 10 22 20 Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Härkälenkki 13, 01730 Vantaa, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi SISÄLLYS – I N N EHÅLL Punainen Risti Röda Korset 2/2025 17.4.2025 Kansikuva/Pärmbild: Petteri Kivimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, PB 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Kimmo Holopainen (vt./tf.) Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 0400 286 833, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Suomen Punainen Risti, viestinnän palvelut Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy / Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi, p. 020 701 2192 Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 70 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 2984-5637 Aikakausmedia ry:n jäsen PR_02_2025_kokonaan.indd 3 PR_02_2025_kokonaan.indd 3 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
4 Kaksi askelta eteen... PUNAISEN RISTIN VIIKKOA vietetään aina sillä viikolla, jolle osuu kansainvälinen Punaisen Ristin päivä 8. toukokuuta. Ajatus Punaisen Ristin päivästä syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Punaisen Ristin kansainvälisessä konferenssissa, joka kokosi yhteen Geneven sopimuksen jäsenvaltiot ja Punaisen Ristin liikkeen jäsenet. Kunnianhimoisen ehdotuksen mukaan päivästä piti tulla kansainvälinen aselepopäivä, rauhan ja yhteisymmärryksen päivä. Aivan näin onnekkaasti ei käynyt, sen sijaan saatiin toinen maailmansota. Kansainvälistä Punaisen Ristin päivää päästiin lopulta viettämään 8. toukokuuta 1948. Punainen Risti on alusta asti ollut myös rauhanliike. Henry Dunant’n kätilöimä ensimmäinen Geneven sopimus vuonna 1864 ei ollut historian ensimmäinen sopimus sodan kärsimysten lievittämiseksi, mutta kansainvälisyydessään ja kattavuudessaan se oli omaa luokkaansa. Se valoi perustan koko nykyiselle kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle. Törmäsin jokin aika sitten elokuvaan Hacksaw Ridge. Se kertoo tositarinan toisen maailmansodan Desmond Dossista, joka sai aseistakieltäytyjänä Yhdysvaltain korkeimman ansiomitalin Medal of Honorin urheudestaan Okinawalla. Doss kieltäytyi kantamasta asetta kristilliseen vakaumukseensa vedoten. Kun tovereidensa pelkuriksi pilkkaamaa Dossia ollaan elokuvan alussa lähettämässä maitojunalla kotiin, hän vaatii saada palvella lääkintämiehenä: – Kun koko maailma on näköjään päättänyt repiä itsensä kappaleiksi, ei kai se kauhean väärin voi olla, jos minä yritän vähän harsia sitä kokoon, Doss sanoo. Se sopisi aika hyvin motoksi myös Punaiselle Ristille, kun muutoksen tuulet tuntuvat puhaltavan välillä taaksepäin. Vaikka inhimillisyys ei edisty suoraa linjaa, periksi ei anneta. Två steg framåt... RÖDAKORSVECKAN FIRAS årligen den vecka som Rödakorsdagen den åttonde maj infaller. Tanken om en dag för Röda Korset föddes efter första världskriget vid Röda Korsets internationella konferens som samlade Genèvekonventionernas undertecknarländer och medlemmarna i rödakorsrörelsen. Ett ambitiöst förslag lades fram om att dagen skulle bli en internationell vapenstilleståndsdag, en dag av fred och samförstånd. Riktigt så gick det inte, i stället bröt andra världskriget ut. Röda Korsets dag firades internationellt för första gången 1948. Från första början har Röda Korset också varit en fredsrörelse. Den första Genèvekonventionen, som Henry Dunant hjälpte att komma till världen 1864, var inte den första överenskommelsen för att lindra lidande i krig, men den var i egen klass i fråga om hur internationell och täckande den var. Konventionen skapade en grund för hela den internationella humanitära rätten. För en tid sen råkade jag se filmen Hacksaw Ridge. Den berättar en sann historia om Desmond Doss, en vapenvägrare som i andra världskriget fick USA:s högsta utmärkelse Medal of Honor för sitt hjältemod på Okinawa. Som vapenvägrare hänvisade Doss till sin kristna övertygelse. När kamraterna i början av filmen kallar Doss för fegis och han ska skickas hem kräver han att få tjäna som sjukvårdsman. – När hela världen uppenbarligen har bestämt sig för att slita sig i stycken kan det inte vara väldigt fel om jag försöker sy ihop den lite, säger Doss. Det skulle passa ganska bra som motto även för Röda Korset, när förändringens vindar ibland verkar blåsa bakåt. Men även om humanitet inte alltid gör framsteg i rak linje så ger vi inte efter. Kimmo Holopainen vt. päätoimittaja – tf. chefredaktör Finlands Röda Kors har cirka 70 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Eero Rämö. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Oxlänken 13, 01730 Vanda, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi PÄÄKI RJO ITUS – LEDAR E PR_02_2025_kokonaan.indd 4 PR_02_2025_kokonaan.indd 4 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
5 VI NJ ET TI RISTIIN RASTIIN Uudet vapaaehtoisliivit käyttöön. Ensiaputaitoa junioreille. Olemmeko me onnellisia vai tyytyväisiä? Ihanan helppo verenluovutus VERIPALVELUN JA MAINOSTOIMISTO Smoyn yhdessä toteuttama Ihanan helppoa -kampanja etsii uusia verenluovuttajia tekemään hyvää pienellä vaivalla. Huhtikuussa julkaistun kampanjan keulakuvina toimivat muusikko Isaac Sene, radiojuontaja Karoliina Tuominen ja näyttelijä Kristo Salminen. Kampanjan mainoskuvat on loihtinut palkittu valokuvaaja Jere Hietala, joka kuvasi kampanjakasvot verenluovutusside käsivarressaan Helsingissä Aleksanterin teatterissa. Ihanan helppoa -tarrat korvaavat luovuttajille jaetut Hengenpelastaja-tarrat myös verenluovutuspisteissä. Veripalvelu kannustaa kaikkia luovuttajia jakamaan tietoa verenluovutuksesta hashtagilla #ihananhelppoa. Ihanan helppoa -kampanjan kuvasarja Parantajat on inspiroitunut taruhahmoista, joilla on parantajan kykyjä. Kuvassa Karoliina Tuominen Lemminkäisen äitinä. PR_02_2025_kokonaan.indd 5 PR_02_2025_kokonaan.indd 5 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
6 R ISTI I N R ASTI I N N E T TA H A U TA M Ä K I Partio ja verenluovutus kuuluvat yhteen VERENLUOVUTUSTOIMINTA ALKOI Suomessa vuonna 1935 partiolaisten aloitteesta. Suomen Partiolaiset ja Punaisen Ristin Veripalvelu juhlistavat 90 vuoden merkkipaalua haastamalla partiolaiset, heidän lähipiirinsä ja kaikki muutkin luovuttamaan verta. – Haastamme partiolippukunnat ympäri Suomea tarttumaan toimeen. Hyvä tavoite voisi olla 3 000 avun saanutta potilasta. Siihen tarvitaan 1 000 uutta verenluovuttajaa, Suomen Partiolaisten viestintäja markkinointipäällikkö Kaisu Tolvanen sanoo. Partiolaisten verenluovutuskampanja näkyy vuoden aikana monissa tapahtumissa. Partioviikolla 22. huhtikuuta alkaen Pääkaupunkiseudun partiolaisten Pop-up -kolo valtaa Helsingin Narinkkatorin, jossa paikalla on myös Verenluovutusbussi. Reserviläisliitto luovuttaa vain verta R ES E RVI L ÄI S LI IT TO K AN N USTA A kaikkia reserviläisyhdistyksiä luomaan oman Luovuttajaryhmän ja luovuttamaan verta mahdollisimman ahkerasti seuraavien kolmen kuukauden aikana. Haastekampanja kulkee osuvasti nimellä Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta! – Kokonaisturvallisuuden ja varautumisen teemat ovat tärkeä osa maanpuolustusta ja reserviläisyyttä. Tästä syystä meillä Reserviläisliitossa koetaan tärkeäksi osallistua myös verenluovutukseen, Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen kertoo. Reserviläinen ei luovuta – paitsi verta -kampanja kestää 30.5. asti. Reserviläisliitto palkitsee aktiivisimmat piirit ja yhdistykset. Kongon demokraattisen tasavallan humanitaarinen kriisi syvenee sitä mukaa kuin aseelliset yhteenotot maan itäosissa Kivun alueella kiihtyvät. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC järjestää alueella sairaalaja terveyspalveluja ja tarjoaa suojaa, ruokaa ja puhdasta vettä taisteluja pakeneville. Konfliktin keskipisteenä olevassa Goman kaupungissa loukkaantuneita ja haavoittuneita hoitavat ICRC:n kirurgiset tiimit, joissa työskentelee myös suomalainen kirurgi. Suomen Punainen Risti tukee avustustyötä Kongossa ulkoministeriön ja katastrofirahaston varoilla. Punainen Risti paikalla PUNAISE N RISTIN NÄKÖISLE HTI: LE HTILUUKKU.FI Punainen Risti saa uudet liivit SUOMEN PUNAINEN RISTI ottaa käyttöön uudistetut vapaaehtoisliivit Punaisen Ristin päivänä 8. toukokuuta. Uudet, entistä ehommat liivit korvaavat myös vanhat keräysliivit, jotka poistuvat käytöstä. Uudistuksen jälkeen Punaisen Ristin liivit omat samanlaiset niin vapaaehtoisille kuin työntekijöille koko Suomessa. Poikkeukseksi jäävät ainoastaan päivystysliivit, joita uudet kevytliivit eivät korvaa. Kaksikieliset liivit antavat koko Punaisesta Rististä yhtenäisen ja luotettavan kuvan ja noudattavat järjestön nykyistä ilmettä ja sääntöjä Punaisen Ristin merkin käytöstä. Liivi on lisäksi entistä turvallisempi, koska sitä kiertää leveä heijastinraita. Liivien tilaukset tehdään verkossa punaisenristinkauppa.fi:n osastonäkymässä, johon kirjaudutaan osaston tunnuksilla. Lisätietoja: myynti@redcross.fi ja p. 020 701 2211. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen ja pääsihteeri Eero Rämö liivimannekiineina. K IM M O H O O PA IN EN PR_02_2025_kokonaan.indd 6 PR_02_2025_kokonaan.indd 6 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
7 VI NJ ET TI R ISTI I N R ASTI I N TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA PETTERI KIVIMÄKI Nuoria ei saa jättää yksin Muusikko Nils Ursin järkyttyi nuorten yksinäisyydestä ja päätti toimia. Syntyi kokoonpano Kivunkantajat, jonka hyväntekeväisyysbiisi Tee tänne taivas ilmestyi maaliskuussa. Kivunkantajat auttaa Kivunkantajat on Trio Niskalaukauksen basistin Nils ”Nipa” Ursinin aloitteesta perustettu hyväntekeväisyysyhtye. Sen maaliskuussa julkaistun Tee tänne taivas -kappaleen tuotot lahjoitetaan Punaisen Ristin Nuorten turvataloille. Kivunkantajiin kuuluvat Ursinin lisäksi Marko Hietala, Noora Louhimo, Timo Rautiainen, Tony Kaikkonen, Jarkko Martikainen, Peter Engberg, Samuli Federley, Teemu Liekkala, Ville Juvonen ja Valtteri Revonkorpi. Kiitos myös Electric Fox Studion Tuomas Kokko, TapeOver, Sakon Studio, Sakara Records ja musiikkivideon ohjannut Anssi Korhonen! Mistä sait idean Kivunkantajiin? – Voin kertoa ihan tarkan hetken: 23. marraskuuta viime vuonna. Katselin lauantaiaamuna jälkikäteen Vain elämää -sarjan Punaisen Ristin jaksoa, jossa käsiteltiin nuorten yksinäisyyttä. Siinä Itu-niminen nuori kertoi oman tarinansa, miten hän oli löytänyt Nuorten turvatalolle, ja sen jälkeen kerrottiin Yksinäisyysbarometrin tulos, että 47 prosenttia nuorista kokee yksinäisyyttä. Olen tehnyt musiikin ohessa 30 vuotta töitä lasten ja nuorten parissa, ja se pysäytti minut ihan täysin. Ongelman suuruus oli mennyt minulta ohi. – Viitisen minuuttia siinä pureskelin asiaa, sitten soitin jo levy-yhtiöön, että sain idean hyväntekeväisyysbiisiin. Sieltä sanottiin välittömästi, että sen kuin alat touhuta, ilman muuta ollaan mukana. Timo Rautiainen oli sopivasti samana päivänä tulossa meille tekemään Trio Niskalaukauksen levyä, ja entisenä erityisopettajana Timo lähti heti mukaan. Sitten aloin soitella läpi porukkaa, joiden kanssa olen muutenkin halunnut tehdä yhteistyötä. Joka ikinen lupautui tälle asialle välittömästi, tietämättä edes millaista biisiä olen kirjoittamassa. Se oli ihan uskomatonta. Jos olen joskus vähän kyynistynyt, niin tämä projekti palautti aika paljon uskoa ihmisten hyvyyteen. Millä tavoitteella lähdit liikkeelle? – Aluksi minä vaahtosin, että meidän pitää kerätä Nuorten turvataloille hirveästi rahaa. Sekin on tietysti hyvä asia, mutta kuten tekstin kirjoittaja Jarkko Martikainen huomautti, vielä tärkeämpää on saada nuorten hätää nostettua esille ja julkiseen keskusteluun. Me aikuiset emme kerta kaikkiaan voi jättää nuoria yksin ongelmiensa kanssa. Lisäksi haluamme tehdä Nuorten turvatalojen toimintaa tunnetuksi, niin että mahdollisimman moni nuori löytäisi avun piiriin. Millaisen vastaanoton biisi on saanut? – Omiin korviin ainakin on kantautunut pelkästään positiivista palautetta. Aika moni on sanonut, että on kuunnellut biisiä poski märkänä. Sitä tässä tietysti lähdettiin hakemaankin, että sävellys ja teksti saa mennä tunteisiin ja aiheuttaa vähän vilunväristyksiä. Ilmeisesti me onnistuttiin siinä aika hyvin. PR_02_2025_kokonaan.indd 7 PR_02_2025_kokonaan.indd 7 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
8 Suurarpajaiset käyntiin PUNAISEN RISTIN vuoden 2025 Suurarpajaiset käynnistyvät 2. toukokuuta. Kuusi euroa kappaleelta maksavat arvat postitetaan viiden nipuissa Punaisen Ristin jäsenille ja tukijoille, jotka voivat lunastaa arvat itselleen tai myydä eteenpäin. Arpoja on myynnissä yhteensä 617 500 kappaletta, ja ne sisältävät 123 563 voittoa. Palkintojen yhteisarvo on 1 298 408 euroa. Arpajaisten tuotto käytetään Suomen Punaisen Ristin toiminnan tukemiseen. R ISTI I N R ASTI I N PUNAIN E N RISTI 3/2025 ILM ESTYY 11.9. 8 814 henkeä toimi viime vuonna vapaaehtoisena ystävänä Suomen Punaisessa Ristissä. Lähde: SPR:n toimintatilastot 2024 PUNAINEN RISTI 70 VUOTTA SITTEN Ja kansojen välillä hyvä tahto ”KAIKEN SEN epävarmuuden ja kaikkien niiden vaikeuksien keskellä, jotka ympäröivät meitä tämän hetken kansainvälisessä elämässä, on lohdullista nähdä, miten keskeytymättömästi kansainvälinen Punainen Risti jatkaa tehtäviensä hoitamista ja millä antaumuksella sen kolme miljoonaa aktiivista jäsentä 73 maassa omistautuu kärsivän ihmiskunnan auttamiselle. Yhdistyneitten kansakuntien työssä saamme uutta innoitusta tästä kansainvälisen hyvän tahdon esimerkistä.” Punainen Risti 4/1955 YK:n pääsihteerin Dag Hammarskjöldin (1905–1961) tervehdys Punaisen Ristin päivänä 8. toukokuuta 1955. Ketjureaktio ilmaston puolesta PUNAISEN RISTIN Ketjureaktio-kampanja pyörähtää käyntiin jälleen vappuna. Ketjureaktio järjestetään osana Kilometrikisaa, joka on kaikille avoin ja leikkimielinen pyöräilykilpailu. Ketjureaktiossa erilaiset työja kaveriporukat kohottavat kuntoaan pyöräilemällä ja keräävät samalla varoja Suomen Punaisen Ristin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön. Lue lisää: kilometrikisa.fi Ensiapujoukkue rakentaa turvallisempaa junioriurheilua ENSIAPUJOUKKUE ON Punainen Risti Ensiapu Oy:n uusi koulutusmalli, jonka tavoitteena on 50 000 ensiapukoulutettua junioriurheilijaa ja heidän taustajoukkojensa aikuista vuoden 2028 loppuun mennessä. Ensiapujoukkue-yhteistyössä ovat mukana Suomen Koripalloliitto ja Suomen Salibandyliitto, ja hankkeen keulakuvina toimivat salibandyn maajoukkuepelaajat Justus Kainulainen ja Miisa Turunen sekä koripallon maajoukkuepelaajat Magdalene Agyei ja Andre Gustavson. Ensiapujoukkue-mallissa juniorijoukkueet ympäri Suomea käyvät maksuttoman Ensiapujoukkueen ensiapukoulutuksen, jonka mahdollistavat Punainen Risti, lajiliitot ja kumppaniyritykset. Koulutukset alkavat tänä keväänä. – Haluamme koota juniorit yhdeksi joukkueeksi, jota yhdistää taito toimia hätätilanteessa, Punainen Risti Ensiavun johtaja Anne Pellinen kannustaa. Ensiapujoukkuekampanja vahvistaa juniorien ensiaputaitoja. PR_02_2025_kokonaan.indd 8 PR_02_2025_kokonaan.indd 8 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
9 KO LU M N I – E LLI AALTON E N M e suomalaiset saimme juuri kuulla olevamme jälleen maailman onnellisin kansa. Tutkimuksessa vastaajat arvioivat omaa onnellisuuttaan, ja tuloksia tarkastellaan kuuden eri muuttujan kautta kolmen vuoden keskiarvona. Muuttujat ovat bruttokansantuote asukasta kohti, terveiden elinvuosien odote, sosiaalinen tuki, vapaus, anteliaisuus ja korruption taso. Kaikki Pohjoismaat ovat onnellisuustutkimuksessa kymmenen kärjessä, joten on hyvin luultavaa, että pohjoismainen hyvinvointimalli on kytköksissä onnellisuuteen. Muuttujista sosiaalinen tuki, anteliaisuus ja vapaus liittyvät myös kansalaisjärjestöjen rooliin hyvinvoinnin turvaajina. SUOMI ON vahvasti luottamusyhteiskunta, mitataan sitä sitten korruption vähäisyydellä tai instituutioihin kohdistuvalla luottamuksella. Toisaalta mittauksessa tarkastellaan kolmea edellistä vuotta, joten tuoreimpien sosiaaliturvan leikkausten ja sosiaalija terveyspalvelujen saatavuuden heikentymisen vaikutukset eivät vielä näy tuloksissa. Koronavuodet ja elinkustannusten nousu sen sijaan ovat jo mukana. Monet tutkijat kritisoivat sitä, että tutkimuksen yläkäsitteenä käytetään onnellisuutta. He korvaisivat sen mieluummin tyytyväisyydellä. Tyytyväisyys omaan elämään riippuu sekin luottamuksen ja tasa-arvon kokemuksista sekä sosiaaliturvan tasosta. Itse ajattelen tyytyväisyyttä elämään jotenkin pysyvämpänä olotilana kuin onnellisuutta, joka sopii paremmin kuvaamaan hetkittäisiä tunteita. Me suomalaiset olemme tutkitusti myös sisukasta kansaa. Kestämme suhteellisen hyvin erilaisia elämänmuutoksia, mikä saattaa osaltaan selittää korkeaa tyytyväisyyden tai onnellisuuden astettamme. Filosofi Frank Martela lähestyy onnellisuutta arkielämän kautta. Hänen mukaansa onnellisuus on yhteydessä mielekkyyden löytämiseen, toiveikkuuteen, turvallisuuteen ja kokemukseen oman elämän hallinnasta. Mielenrauha on helpompi saavuttaa, kun kykenemme hyväksymään sen, että emme voi vaikuttaa kaikkeen maailmassa. Tyytyväiseksi, arvokkaaksi ja merkitykselliseksi koetun elämän pitäisi olla jokaisen ulottuvilla, eikä sen saavuttaminen saisi riippua sosioekonomisesta asemasta. KYSELYT OSOITTAVAT, että suomalaisten korkea luottamus koskee myös kansalaisjärjestöjen työtä. Erityisen myönteisesti kansalaisjärjestöjä arvioivat nuoret aikuiset. He uskovat, että järjestöt ovat objektiivisia, avoimia ja epäpoliittisia ja että ne tavoittelevat toiminnallaan tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Luottamus on vaalimisen arvoinen asia, ja lisääntyvän epäluottamuksen riskiin kannattaa varautua jo ennakolta. Järjestöjen hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisen tuen eri muodot pitäisi nostaa tässä työssä julkisten palvelujen rinnalle. Seniorikuntosalit, vertaistukiryhmät, kerhotoiminta, päihdetyö ja erilaiset auttavat puhelimet ovat kaikki sosiaalista tukea ja ennaltaehkäisyä. Sosiaalista tukea on myös se, että joku auttaa kuntoutujaa pääsemään liikkeelle tai lähtee kaveriksi teatteriin tai konserttiin. Suomessa on tuhansia paikallisia eläkeläisten, lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten sekä erityisryhmien asioita ajavia yhdistyksiä. Valtakunnallisissa järjestöissä vapaaehtoistoimintaan yhdistyy myös ammatillinen työ, mutta paikallisesti kaiken ydin on aina vapaaehtoisten antama aika ja panos. Yhdessä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa järjestöt auttavat meitä olemaan jatkossakin tyytyväisiä ja onnellisia. VI ETÄM M E KOHTA Punaisen Ristin viikkoa, jolla nostamme jälleen esiin vapaaehtoisia ja vapaaehtoistoimintaa. Kun maailma ympärillä jyllää epävarmuutta ja toivottomuutta, Punainen Risti pysyy. Tässä lehdessä esitellään myös uudet vapaaehtoisliivimme. Ne ovat meille kaikille yhteinen tunnus ja viesti: me autamme ja tuemme. Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja. Olemmeko onnellisia, tyytyväisiä vai sisukkaita? PR_02_2025_kokonaan.indd 9 PR_02_2025_kokonaan.indd 9 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
10 VI NJ ET TI 10 Nella Kuvajaa (vas.), Iryna Chernehaa, Viljo Vuorimäkeä ja Krista Ananinia yhdistää vapaaehtoisuus Punaisessa Ristissä. Merkityksellisiä kohtaamisia Rovaniemellä Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttavat ja edistävät yhteistä hyvää jokainen omalla tavallaan, mutta harrastuksen tärkein anti itselle on kaikilla sama: toisten kohtaaminen. TEKSTI ANNA RUOHONEN KUVAT KAISA SIRÉN PR_02_2025_kokonaan.indd 10 PR_02_2025_kokonaan.indd 10 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
11 PU NAISEN R ISTI N VI I KKO 5.–11.5. M elkein puolet suomalaisista osallistuu vuosittain johonkin vapaaehtoistoimintaan, kun mukaan lasketaan kaikki tehtävät järjestöissä, yhdistyksissä ja muissa yhteisöissä, urheilusta kulttuuriin ja luonnonsuojelusta maanpuolustukseen. Yksin Punaisessa Ristissä toimii kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia ympäri Suomea. Osalla heistä on monta rautaa tulessa, toiset osallistuvat vain yhteen toimintaan esimerkiksi vapaaehtoisina ystävinä. Osa on pysynyt mukana vuosikymmeniä, toiset ovat vasta-alkajia tai satunnaisia auttajia esimerkiksi Nälkäpäivä-keräyksessä. Mutta mikä vapaaehtoistoimintaan oikeastaan vetää? Mitä se antaa, mitä ottaa? Punaisen Ristin viikon kunniaksi kutsuimme monipuolisen joukon Rovaniemen alueen vapaaehtoisia puhumaan toiminnastaan. Kontti-myymälään sovittuun tapaamiseen saapuivat 24-vuotias Lapin yliopiston maisteriopiskelija Viljo Vuorimäki, vastikään ystäväkurssin käynyt 13-vuotias Nella Kuvaja, nelikymppinen konkari Krista Ananin ja Ukrainasta pakolaisena Suomeen 2022 saapunut Iryna Cherneha. Kaikkien panos vapaaehtoistoimintaan on erilainen, mutta motiivi on kaikilla sama: halu auttaa ja osallistua. Esteetöntä vapaaehtoistoimintaa Suurimman osan elämästään Punaisessa Ristissä toiminut Krista Ananin sanoo suhtautuvansa vapaaehtoistoimintaan hyvänä ja edullisena harrastuksena. Punaisen Ristin jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa, alle 29-vuotialta 10 euroa, ja senkin maksaminen on vapaaehtoisille vain suositus. – Päälle tulee vielä hyvä mieli, Ananin sanoo. Toki vapaaehtoisuus on paljon muutakin kuin harrastus. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminta vahvistaa koko yhteiskunnan osallisuutta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vapaaehtoistyön positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan on helppo nähdä. Sen voimin autetaan vanhuksia ulkoilemaan, toimitaan ystävinä yksinäisille ja järjestetään lukemattomia tapahtumia. Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kyselyn mukaan vapaaehtoistyö tuottaa hyvinvointia tekijälleenkin. Tämän vahvistavat myös rovaniemeläiset vapaaehtoiset. Ananinin mukaan merkityksellisintä on ihmisten kohtaaminen. – Kesätauon jälkeen odotan aina ihmisten tapaamista, Ananin sanoo. Ananin lähti mukaan vapaaehtoistoimintaan jo 17-vuotiaana suorittamalla Punaisen Ristin ensiapukoulutuksen lähihoitajaopintojensa lomassa. Hän on toiminut vapaaehtoisena Vihdin, Itä-Helsingin ja nyt viimeisimpänä Rovaniemen Napapiirin osastossa. Vuonna 2017 Anani joutui pyörätuoliin. Kun ensiaputoiminta kävi mahdottomaksi, tilalle tuli arjen turvallisuuden edistäminen. Nykyään Ananin järjestää Punaisen Ristin turvakoutsina koulutuksia ja tietoiskuja kodin turvallisuusasioista. Hän osallistuu myös ruoka-avun jakamiseen henkilökohtaisen avustajansa kanssa. – Punaisen Ristin tilat täällä Rovaniemellä ovat esteettömät, ja myös kokousreissut ovat onnistuneet hyvin. Jos muut ovat menneet bussilla, niin minä olen tullut junalla perässä. Parempaa tekemistä kuin puhelimen näprääminen Liikkumiskyky on hyvä esimerkki asiasta, jota nuorena ja terveenä pitää helposti itsestäänselvyytenä, vaikka se ei kaikille sitä ole. Tähän havahtui seitsemäsluokkalainen Nella Kuvaja nähdessään paikallisbussissa vanhan miehen, joka ei päässyt rollaattorin kanssa omin avuin bussista ulos. Kuvaja auttoi vanhusta ja kertoi myöhemmin tapahtumasta historianopettajalleen. – Aloin silloin bussissa miettiä, miten monia asioita vanhukset eivät voi yksin tehdä, Kuvaja kertoo. Historianopettaja näytti Kuvajalle Punaisen Ristin verkkosivut ja niiltä tietoa ystävätoiminnasta. Kuvaja suoritti ystäväkurssin ja odottaa nyt itselleen ystävää. – Iäkkäämmän ystävän kanssa voisin tehdä juttuja, joita hän ei välttämättä itse pysty tekemään, ja samalla opin itsekin uutta. On se paljon järkevämpää hommaa kuin puhelimen selaaminen. Jos Kuvaja ei olisi maininnut tapahtuneesta historianopettajalleen, hän ei olisi välttämättä tullut ajatelleeksi vapaaehtoistoimintaa, eikä tieto ystävätoiminnasta olisi koskaan saavuttanut Kuvajaa. Nuorten tavoittaminen onkin haaste monille järjestöille, myös Punaiselle Ristille. ” On se paljon järkevämpää hommaa kuin puhelimen selaaminen. Nella Kuvaja ja Viljo Vuorimäki tavoittelisivat nuoria oppilaitosten kautta. PR_02_2025_kokonaan.indd 11 PR_02_2025_kokonaan.indd 11 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
12 PU NAISEN R ISTI N VI I KKO 5.–11.5. Nuoret eivät löydä toimintaan Sekä Kuvaja että yliopisto-opiskelija Viljo Vuorimäki kokevat, että koulut ja oppilaitokset ovat nuorten tavoittamiseen hyvä väylä. Niitä voisi hyödyntää enemmänkin. – Nuoret eivät tiedä Punaisen Ristin toiminnasta. Se on harmi, Vuorimäki sanoo. Hän muutti Rovaniemelle opiskelemaan Brysselistä, jossa hänen vanhempansa asuvat. Kansainvälisyyteen kasvaneelle ja yhteiskunnallisesti aktiiviselle Vuorimäelle Punainen Risti oli luontevaa jatkoa ylioppilaskuntatoimintaan osallistumiselle. – Omassa kaveripiirissä kohtaa samanhenkisiä ihmisiä, mutta vapaaehtoistoiminnassa tapaa kaikenlaisia. Se on ihmisten kohtaamista, Vuorimäki sanoo. Vuorimäki on käynyt Punaisen Ristin ystäväkurssin ja ruoka-avun koulutuksen. Tällä hetkellä hän toimii Rovaniemen osastossa vapaaehtoisena ystävävälittäjänä eli saattaa yhteen vapaaehtoisia ja ystävää kaipaavia. Vuorimäkeä huolestuttaa, että niin moni nuori hakee ystävää. Suomen Punaisen Ristin tuoreimman Yksinäisyysbarometrin mukaan peräti 59 prosenttia suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus. Eniten yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jätetyksi tulemista kokevat nuoret ja nuoret aikuiset. Vuorimäki on pohtinut, mitä ylioppilaskunta ja Rovaniemellä toimiva Lapin ammattikorkeakoulu voisivat tehdä ongelman eteen. Voisivatko koulut auttaa uusien, nuorten vapaaehtoisten rekrytoimisessa? Toisaalta pandemian jälkeen yleistynyt hybridiopetus ja mahdollisuus opiskella suuri osa tutkinnosta etänä on saanut aikaan sen, että moni opiskelija suhtautuu Rovaniemeen väliaikaisena asuinpaikkana. – Se saattaa estää sitoutumasta vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoimintaan ei kuitenkaan tarvitse sitoutua niin kuin työsuhteeseen. Tunti viikossa on jo paljon, Vuorimäki pohtii. Avun tarvitsijasta auttajaksi Iryna Cherneha tutustui Suomen Punaiseen Ristiin ensin avun tarvitsijana paettuaan puolisonsa ja silloin 13ja 15-vuotiaiden lastensa kanssa Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen alta vuonna 2022. Rovaniemelle saapumisen tarkka ajankohtakin on jäänyt muistiin: – Se oli 14. heinäkuuta. Aurinko paistoi keskiyöllä. Cherneha kertoo, että Punainen Risti auttoi perhettä kaikessa: asunnon löytämisessä, virallisten asioiden hoitamisessa, vaatteiden ja tarvikkeiden hankkimisessa. Ukrainassa perhe asui Kirovohradin alueella pienessä maalaiskylässä. Siellä Chernehalla oli ollut tapana auttaa naapurin vanhusta esimerkiksi kaupassa käymisessä ja muissa arkisissa asioissa. Suomessa Punainen Risti tuntui luontevalta tavalta jatkaa auttamista. Vapaaehtoisena Cherneha on mukana jakamassa ruoka-apua sekä järjestämässä Punaisen Ristin kohtaamiskahvilaa, joka aloitti viime vuoden lopulla Rovaniemen Kansalaistalon tiloissa. Kerhossa kahvitellaan, neulotaan ja pelaillaan, tehdään kivoja juttuja yhdessä. Cherneha on käynyt myös Punaisen Ristin ystäväkurssin, ja tavoitteena on nyt löytää suomea puhuva ystävä, jota auttaa ja jolle pitää seuraa. – Samalla voin oppia itse paremmin suomen kieltä. ? ” Tunti viikossa vapaaehtoisena on jo paljon. Vapaaehtoiset esiin! PUNAISEN RISTIN VIIKKOA vietetään tänä vuonna 5.–11. toukokuuta. Juhlaviikon teemana on jälleen vapaaehtoisuus. Viikon aikana kiitetään vapaaehtoisia, tehdään Punaisen Ristin toimintaa tutuksi ja kutsutaan uusia tekijöitä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Suomen Punainen Risti järjestää 3. toukokuuta Helsingin Pikku-Finlandiassa myös Auttajat 25 -kiitostapahtuman, johon voivat ilmoittautua kaikki Punaisen Ristin vapaaehtoiset. Lauantaipäivän ohjelmassa on rentoa yhdessäoloa ja tekemistä, kiinnostavia puheenvuoroja ja musiikkia. Kolmikielisen tapahtuman juontajana toimii Renaz Ebrahimi, ja puhujaksi on lupautunut mm. presidentti Tarja Halonen. Paikallisesti Punaisen Ristin osastoja kannustetaan järjestämään viikon aikana omaa toimintaansa esitteleviä tapahtumia esimerkiksi kauppakeskuksissa sekä kiittämään omia tekijöitään vaikkapa virkistyspäivän muodossa. Punaisen Ristin viikko on erinomainen hetki houkutella osastoon myös uusia jäseniä! Lue lisää: rednet.punainenristi.fi/viikko Krista Ananin on toiminut Punaisen Ristin vapaaehtoisena teini-ikäisestä lähtien. PR_02_2025_kokonaan.indd 12 PR_02_2025_kokonaan.indd 12 8.4.2025 15.20 8.4.2025 15.20
Kevät on täällä ja aika juhlia! Våren är här och det är tid att fira! Tässä muutamia vinkkejä kevään juhlien somisteiksi tai lahjaksi. Här finns några tips om dekorationer eller gåvor till vårens fester. Tuotetilaukset: 8.30–15 arkisin punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Produktbeställningar: 8.30–15 vardagar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Jäsenetu on uudistunut! Medlemsförmånen har förnyats! Nyt saat jäsenenä 10 % alennuksen kaikista tuotteista ympärivuotisesti. Pl. vaikuttavat lahjat, tekstatut adressit ja Vapepa-tuotteet. Alennuskoodi verkkokaupan kassalla: AVUNKETJU Nu får du som medlem 10 % rabatt på alla produkter under hela året. Gäller inte betydelsefulla gåvor, textade adresser och Vapepaprodukter. Rabattkod vid webbutikens kassa: AVUNKETJU Hinnat voimassa toistaiseksi ja sisältävät ALV 25,5 %. Mainoksen tuotteita rajoitettu määrä. Hintoihin lisätään toimitusmaksu. Priserna gäller tillsvidare och innehåller moms 25,5 %. Produkterna i reklamen finns i begränsad mängd. Till priserna läggs leveranskostnader. Uudet 7 kruunukynttilän kimput! Romanttinen tai Kevät Nya buketter med 7 kronljus! Romantisk eller vårlig Sammutuspeite, kuvioitu Useita erilaisia Släckningsfilt, mönstrad Flera olika Lautasliinat, Avun askel 20 kpl pakkaus Koot 24x24 ja 33x33 cm Servetter, Hjälpens steg Förpackning med 20 st Storlekar 24x24 och 33x33 cm Avun askel-saunatekstiilit Kudottu kuvio Laudeliina 50x150 cm Pefletit 2 kpl, 50x60 cm Hjälpens steg-bastutextilier Vävt mönster Lavduk 50x150 cm Sitthanddukar 2 st. 50x60 cm Pöytäkynttilä Toivo, vihreä Bordsljus Toivo/ Hopp, grönt 3,50 € 24 cm 4,50 € 33 cm 15 € Silkkimakuupussi Kotelo 100 % silkkiä Koko: 220x90 cm Sidensovsäck Puppa 100 % siden Storlek: 220x90 cm 79,90 € 19,90 € 11 € 27 € Lumoava Rakkaussydänkoru Keltakullattua hopeaa Lumoava Hjärtformat smycke Kärlek Förgyllt silver 129 € PR_02_2025_tuoteilmo.indd 2 PR_02_2025_tuoteilmo.indd 2 8.4.2025 13.51 8.4.2025 13.51
Muumit 80 -juhlavuosimallisto nyt meillä myynnissä! Mumin 80-årsjubileumskollektionen finns nu till salu hos oss! Tuotetilaukset: 8.30–15 arkisin punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Produktbeställningar: 8.30–15 vardagar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Muumisukat: Pikku Myy, Haisuli, Retro Koot: 36–42 ja 40–45 Muminstrumpor: Lilla My, Stinky, Retro Storlekar: 36–42 och 40–45 Moomin 80 Olkalaukku Mumin 80 Axelväska Muumitalo askartelupakkaus Muminhuset pysselsats Moomin 80 lippis Beige tai punainen Mumin 80 keps Ljusbeige eller röd Moomin 80 Huppari Vaalea ja musta, XS–2XL Mumin 80 Huvtröja Naturvit eller svart, XS–2XL Haisuli College Stinky Collegetröja S-XXL Moomin 80 avaimenperä Mumin 80 Nyckelring 10 € 24,95 € 9,90 € 7 € 69 € 24,95 € 78 € PR_02_2025_tuoteilmo.indd 3 PR_02_2025_tuoteilmo.indd 3 8.4.2025 13.51 8.4.2025 13.51
15 Ruandasta kiintiöpakolaisena 20 vuotta sitten Suomeen saapunut Jean Claude Kabeza ei käännytä ketään pois puheiltaan, oli tämä katolinen tai ei. Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kirkkoherralle ihmisarvo on jakamaton, ja me olemme täällä toisiamme varten. TEKSTI SUSANNA LUIKKU KUVAT PETRI MULARI Jean Claude Kabeza eli turvallista lapsuutta katolisessa perheessä Ruandassa, kunnes kaikki romahti. K aunis punatiilinen kirkkorakennus ja sen vieressä sijaitseva valkoinen pappila Helsingin Ullanlinnassa on isä Jean Claude Kabezan ja kolmen muun katolisen papin koti. Kabezan matka Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kirkkoherraksi on kuitenkin ollut pitkä ja vaiheikas. Isä Jean Claude saapui Suomeen 20 vuotta sitten kiintiöpakolaisena, mutta siinä vaiheessa hänellä oli takanaan jo kymmenen vuotta elämää pakolaisena. Kabezan kotimaassa Ruandassa oli syttynyt vuonna 1994 sisällissota, jota seurasi sata päivää kestänyt verilöyly. Kansanmurhan alkusysäyksenä oli lento-onnettomuus, jossa kuolivat sekä Ruandan että naapurimaan Burundin presidentit. Molemmat kuuluivat hutujen etniseen ryhmään. Kansanmurhassa kuoli arviolta 800 000 ihmistä, myös Kabezan apulaislääkärinä työskennellyt isä ja useita muita sukulaisia. Ennen sotaa elämä oli ollut hyvää ja rauhallista. Kabezan perhe muutti usein isän työtehtävien perässä. Äiti oli AVU N K ASVO Niin pitkä on matka PR_02_2025_kokonaan.indd 15 PR_02_2025_kokonaan.indd 15 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
16 AV U N K A S VO opettaja, ja Jean Claude sekä hänen sisaruksensa leikkivät naapuruston lasten kanssa, urheilivat ja kävivät koulua. Kun silmitön tappaminen alkoi, kaikki muuttui. Enempää isä Jean Claude ei tahdo siitä puhua. Punainen Risti otti vastaan Siihen aikaan parikymppinen Kabeza pakeni perheensä kanssa Ruandasta Zaireen. Alkoi isä Jean Clauden sanoin ”pitkä matka”, johon liittyy myös Punainen Risti. – Tein työtä Punaiselle Ristille jo pakolaisleireillä, koska siellä oli paljon orpolapsia. Järjestö oli tuttu myös isän työn kautta, hän kertoo. – Zairesta jatkoimme Kongon tasavaltaan, ja sieltä minut lähetettiin opiskelemaan Kameruniin, jossa osa perheestäni jo oli. Suomeen saavuimme Kamerunista vuonna 2005. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR oli ehdottanut Suomelle perhettä, ja heidät oli valittu osaksi pakolaiskiintiötä. Lähtiessä ei tiedetty edes sitä, mihin maahan oltiin matkalla. Suomesta Kabeza ei tiennyt yhtään mitään. – Punaisen Ristin vapaaehtoinen oli vastaanottamassa meitä, ja Punainen Risti oli mukana myös suomen kielen kurssituksessa ja myöhemmin harjoittelujaksollani. Suomessa uusi elämä piti rakentaa tyhjästä, mutta selvää oli, että Kabeza halusi jatkaa opiskelua. Hän opiskeli täällä ensin sairaanhoitajaksi, mutta kodin perintönä tullut uskonnollisuus veti vahvasti hengelliseen työhön. Muutamaa vuotta myöhemmin Kabeza matkusti katoliseen pappisseminaariin Ranskaan. Ensimmäinen työpaikka järjestyi Turusta. – Turussa toimin kappalaisena ja Kouvolassa kirkkoherrana. Jälkimmäisessä vastuu oli iso, koska alue kattoi koko Kymenlaakson. Pakolaisuus osa identiteettiä Suomen Pakolaisavun tuoreimman arvion mukaan maailmassa on noin 43,3 miljoonaa pakolaista. Isä Jean Claude muistuttaa, että pakolaisuus mullistaa ihmisen koko elämän. – Pakolaisena eläminen vaatii kärsivällisyyttä, toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Niiden säilyttäminen voi joskus olla vaikeaa, mutta ajatus siitä, että huo"Jatkuvassa pelossa ei voi elää, se halvaannuttaa." Isä Jean Claude sanoo, ettei vihalle pidä ikinä antaa periksi. Hänen omaa uskoaan koettelemukset ovat vain vahvistaneet. PR_02_2025_kokonaan.indd 16 PR_02_2025_kokonaan.indd 16 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
17 menna on paremmin, on hyvin tärkeä, hän sanoo. – Ihmiset ovat erilaisia ja reagoivat asioihin eri tavoin, mutta omalla kohdallani pakolaisuus merkitsi aluksi eniten pelkoa: mihin mennä seuraavaksi, mitä tapahtuu, miten meille käy? Jatkuvassa pelossa ei kuitenkaan voi elää, sillä se halvaannuttaa ihmisen. Kun ihminen joutuu kokemaan menetyksiä ja todistamaan vääryyttä ja kauheuksia, hän voi menettää uskonsa sekä ihmisyyteen että korkeampiin voimiin. Isä Jean Claudelle usko on aina ollut tärkeä voimavara, eikä hän omien sanojensa mukaan missään vaiheessa ole joutunut kysymään, miten Jumala voi sallia esimerkiksi Ruandan sisällissodan kaltaisen pahuuden. – Pikemmin uskoni on kaikkien kokemusteni myötä vain vahvistunut. Vuodenvaihteessa 2023–2024 Helsingin katolisen hiippakunnan jäsenrekisterissä oli 17 243 jäsentä. Pyhän Henrikin seurakunta on kansainvälinen: messuja pidetään isä Jean Clauden mukaan kahdellatoista eri kielellä. – Ikänsä rauhan aikaa eläneiden suomalaisten huolet, tarpeet ja kokemukset ovat erilaisia kuin vaikkapa maahanmuuttajien tai pakolaisten. Minä olen suomalainen pappi, mutta olen myös pakolainen: se on osa identiteettiäni, joka kulkee aina mukana. En halua yleistää, mutta toivon, että pystyn omien kokemusteni vuoksi ymmärtämään paremmin erilaisista taustoista tulevia ja heidän traumojaan, hän pohtii. Katolisessa kirkossa pappi on vahvasti hengellinen tuki ja sielunhoitaja, mutta apua voidaan tarvita ja antaa myös käytännön asioissa. Isä Jean Claude muistuttaa, että osa ihmisistä tulee yhteiskunnista, joissa on hyvät syyt olla luottamatta viranomaisiin. – Pelätään esimerkiksi poliisia eikä osata hakea psykologin apua, koska koko ammattikuntaa ei tunneta. Silloin voin neuvoa, ohjata eteenpäin ja tukea. Siinä auttaa myös kokemukseni sairaanhoitajan työstä. Sanat muuttuvat teoiksi Jean Claude Kabeza on asunut Suomessa nyt 20 vuotta. Seurakuntalaisilleen, työja ystäväpiirilleen ja lähistön ihmisille hän on tuttu hahmo, mutta kun hän riisuu papinpukunsa ja liikkuu suomalaisessa yhteiskunnassa, hän on yhtä altis sen rasismille ja syrjinnälle kuin kuka tahansa muukin. – Ilmapiiri on kiristynyt siitä, kun tulimme vuonna 2005. Siihen vaikuttavat monet asiat: epävakaa maailmantilanne, kasvanut työttömyys ja talousvaikeudet, mutta myös joidenkin vallassa olevien poliitikkojen ideologia, käytös ja puhetapa. Keskitysleirit, kansanmurhat ja sotarikokset eivät koskaan synny tyhjiössä tai ala noin vain. Ennen Ruandan verilöylyn alkua tappamiseen yllytettiin radioaseman lähetyksissä, joissa tutseja kutsuttiin torakoiksi ja heidän ”hävittämisekseen” annettiin tarkkoja ohjeita. Isä Jean Claude on erityisen huolissaan niistä lapsista ja nuorista, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta kohtaavat silti jatkuvasti rasismia. – Heillä ei ole koskaan ollut muuta kotimaata kuin Suomi, ja silti tietyt piirit esittävät, että he eivät ”kuulu” tänne. Aikuisella on enemmän keinoja vastata huonoon kohteluun ja käsitellä sitä, mutta lapsiin ja nuoriin se vaikuttaa väistämättä: heidän kehitykseensä ehjiksi ihmisiksi, mahdollisuuksiin menestyä koulussa ja niin edelleen. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa esiin Lucia-neidoksi valitun tummaihoisen Daniela Owusun saamat törkyviestit, jotka onneksi aiheuttivat myös voimakkaan vastareaktion ja tukivyöryn sekä Owusulle että Folkhälsan-järjestölle. Henkilökohtaisesti Kabeza sanoo, ettei ota esimerkiksi humalaisten huutelua ja nimittelyä vakavasti. Myös muun perheen elämä on asettunut uomiinsa. Äiti ja kolme sisarusta asuvat Suomessa, kaksi on naimisissa Ranskassa, yksi Ruotsissa ja yksi Belgiassa. Ihmisarvo on jakamaton Suomi on varsin maallistunut yhteiskunta, ja suurimpaankin eli luterilaiseen kirkkoon kuuluu enää reilut 60 prosenttia suomalaisista. Toisaalta tietty kiinnostus hengellisyyteen eri muodoissaan on lisääntynyt. Isä Jean Clauden mukaan Pyhän Henrikin seurakunnan ovet ovat auki kaikille, eivät pelkästään samoin uskoville – tai uskoville ylipäätään. – Ihmiset etsivät vastauksia isoihin kysymyksiin ja hengellisyyttä eri paikoista, eivät pelkästään kirkoista. Minusta tärkeintä on kuunnella ja ymmärtää toisen kokemusta. Jos joku haluaa puhua kanssani, otan hänet vastaan riippumatta hänen taustastaan. Synkässä maailmantilanteessa monet ovat ahdistuneita, ja jatkuva huonojen uutisten virta sekä tuomiopäivän ilmapiiri voivat saada ihmiset pelokkaiksi, toivottomiksi ja näköalattomiksi. Siitä taas on harvoin seurannut mitään hyvää yksilön tai yhteiskunnan tasolla. – Pahuus on aina läsnä ja keskuudessamme, mutta niin on myös hyvyys ja mahdollisuus parempaan. Jos kaiken keskipisteessä on valta ja raha, pahuus voittaa – se on kuin leviävä syöpä. Ihmisarvon jakamattomuus on asia, josta meidän on aina pidettävä kiinni. – Me olemme täällä toisiamme varten, ja meidän pitää kohdella toisiamme niin kuin haluamme itseämme kohdeltavan. Niin voimme elää yhdessä rauhassa, isä Jean Claude sanoo. Ei sen pitäisi olla niin vaikeaa. ? "Jos kaiken keskipisteessä on valta ja raha, pahuus voittaa." AVU N K ASVO – Me olemme täällä toisiamme varten, Isä Jean Claude sanoo. PR_02_2025_kokonaan.indd 17 PR_02_2025_kokonaan.indd 17 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
18 VI NJ ET TI 18 Kohti tuntematonta Ilmaston lämmettyä yli 1,5 astetta ollaan tutkimattomalla alueella. Punaisen Ristin ilmastokeskuksen johtaja Aditya Bahadur pelkää eniten poikansa tulevaisuuden puolesta. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT FATIH ??ÇI, LEENA KOSKELA A ditya Bahadur vietti lapsuutensa Intian Delhissä, yli 10 miljoonan asukkaan kaupungissa, jossa luonto ei totisesti ollut aina läsnä. Suurkaupungin vastapainoksi hänen isänsä vei häntä säännöllisesti luontoretkille vuorille ja kalastamaan. – Emme vanhempien kanssa puhuneet ympäristöasioista, mutta isän rakkaus ja arvostus luontoon välittyivät vahvasti lapsuudessani, Bahadur sanoo. Siemen tulevalle työuralle istutettiin jo tuolloin. 41-vuotias Aditya Bahadur valittiin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun ilmastokeskuksen johtajaksi keväällä 2024. Haagissa sijaitseva ilmastokeskus on itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on vahvistaa ilmastonmuutostyötä ja -osaamista koko Punaisen Ristin liikkeessä. Keskus tuo yhteen tieteellisen tiedon, politiikan ja käytännön ilmastotyön. Ainutlaatuinen asema ilmastotyössä Aditya Bahadur päätyi tekemään ilmastotyötä juuri Punaisen Ristin ansiosta. Etsittyään harjoittelupaikkaa kehitystutkimuksen opintojaan varten hän päätyi harjoittelijaksi Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainväliselle liitolle IFRC:lle. – Kävin harjoittelijana esimerkiksi Bangladeshissa haastattelemassa tulvien uhreja. Se avasi silmäni ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Punainen Risti on ilmastotyössä ainutlaatuisessa asemassa, koska sen jäsenyhdistykset toimivat paikallistasolla kaikkein syrjäisimmissä ja riskialttiimmissa kylissä, joissa ilmastonmuutoksen seuraukset ensimmäisenä ja usein rajuimmin näkyvät. Punainen Risti myös toimii lähes jokaisessa maailman valtiossa. – Meidän täytyy hyödyntää asemaamme vielä enemmän, jotta ilmastonmuutos tulee osaksi kaikkea päätöksentekoa, Bahadur linjaa. Hänen mukaansa ilmastonmuutos pitäisi huomioida jokaisessa taloutta, rakentamista ja investointia koskevassa päätöksessä. Päättäjiltä ja suurilta kansainvälisiltä toimijoilta kuten yrityksiltä tarvitaan nykyistä nopeampia ja rohkeampia päätöksiä. Ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan myös lisää rahoitusta. – Nykyinen rahoitus ei ole läheskään riittävää tarpeisiin nähden. Tarvitsemme uusia, innovatiivisia rahoitusmuotoja ilmastotyölle, kuten ykPR_02_2025_kokonaan.indd 18 PR_02_2025_kokonaan.indd 18 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
19 sityisiä sijoituksia sekä lainaja vakuutusrahoitusta. Helleaallot kurittavat varsinkin kaupunkeja Aditya Bahadur on tutkinut erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusta kaupungeissa. Valtaosa maailman väestöstä asuu kaupungeissa, ja kaupungit kohtaavat ilmastonmuutoksen seuraukset yhä rankempina. Kaupungeissa syntyy myös 80 prosenttia kasvihuonepäästöistä. – Ilmastonmuutos hävitään tai voitetaan kaupungeissa, Bahadur kuvaa. Suomalaisetkaan eivät voi väistää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kuten valtaosa kaupungeista, esimerkiksi Helsinki sijaitsee rannikolla. Meriveden nousu uhkaa rannikkokaupunkien ihmisiä, rakennuksia, elinkeinoja ja makean veden järjestelmiä. Suolaisen veden sekoittuminen makean veden lähteisiin voi aiheuttaa puutetta vedestä ja lisätä tartuntatauteja. Veden puute vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan osa-alueisiin taloudesta ja turvallisuudesta lähtien. Kaupunkeja koettelevat myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset helleaallot. Aditya Bahadur kertoo, että hänen kotikaupunkinsa Delhin uudeksi lämpöennätykseksi kirjattiin viime vuonna 50 celsiusastetta. Ilmastointilaitteet ylikuumenivat hirmuhelteessä niin, että ne syttyivät palamaan. Sitä paitsi lämpeneminen ei koettele ihmisiä mitenkään yhdenvertaisesti. – Minun kaltaiseni hyvin toimeentulevat, toimistotyötä tekevät ihmiset voivat hankkia ilmastointilaitteita ja varageneraattoreita, muttaheikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät pääse kuumuutta pakoon mitenkään. Äärimmäisen kuumuuden aikana kuolleisuusja sairastuvuusluvut lähtevät nousuun. Kuumuudella on myös muita, yllättäviäkin vaikutuksia. – Esimerkiksi väkivaltaja rikostilastot lähtevät nousuun. Jos lämpötila ei edes öisin laske alle 28 asteen, ihminen ei pysty lepäämään kunnolla. Sillä on laajoja fyysisiä ja mielenterveydellisiä vaikutuksia. Puolentoista asteen rajapyykki jo rikki Ilmaston lämpenemistä 1,5 asteella esiteolliseen aikaan verrattuna pidettiin pitkään kriittisenä rajapyykkinä ilmastonmuutoksen vaikutusten hallitsemisessa, mutta sekin raja ylittyi viime vuonna. Aditya Bahadurin mukaan olemme nyt astuneet tuntemattomalle alueelle. Lämpeneminen muuttaa maapallon luontoja sääjärjestelmiä nopeasti ja tavoilla, joita emme täysin ymmärrä. Kaikesta huolimatta Bahadur jaksaa uskoa parempaan. – Olen sellainen ihminen, että ajattelen mieluummin lasin olevan puoliksi täynnä kuin puoliksi tyhjä. Tiedän, että moni ilmastotyötä tekevä kollega on turhautunut ilmastotoimien hitauteen, mutta kun minä katson 20 vuotta taaksepäin, olemme saaneet jo paljon aikaan. Vain kymmenen vuotta sitten useimmilla maailman hallituksilla ei ollut lainkaan suunnitelmaa ilmastonmuutoksen varalle. Nyt sellainen on lähes kaikilla. Myös teknologia kehittyy vauhdilla. Vaikka Bahadur pitää kiinni optimismista, se ei tarkoita, etteikö hän olisi tulevasta huolissaan. Hänellä on 2,5-vuotias poika. – Eniten murehdin poikani sukupolven puolesta. Jos emme seuraavien kymmenen vuoden aikana toimi nopeasti, seuraava sukupolvi kokee ilmastonmuutoksen seuraukset paljon pahempina kuin me. ? ”Heikoimmassa asemassa olevat eivät pääse kuumuutta pakoon.” Punaisen Ristin ilmastokeskuksen johtaja Aditya Bahadur jaksaa yhä uskoa parempaan. Punaisen Ristin ilmastokeskus ALANKOMAIDEN HAAGISSA sijaitseva Punaisen Ristin ilmastokeskus tuottaa ja arvioi tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta sekä sen yhteyksistä sään ääriolosuhteisiin ja luonnonkatastrofeihin. Ilmastokeskuksen tavoite on saattaa yhteen tieteellinen tieto, ilmastoon vaikuttavat toimijat, politiikka ja käytännöt, jotta ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan lieventää. Keskus tuottaa politiikkasuosituksia mm. YK:n ilmastoneuvotteluihin ja tukee Punaisen Ristin liikkeen ponnisteluja ilmastonmuutoksen seurausten hallitsemiseksi. Suomen Punainen Risti rahoittaa ilmastokeskuksen työtä katastrofirahaston varoista. PR_02_2025_kokonaan.indd 19 PR_02_2025_kokonaan.indd 19 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
20 Pidetään kaverista huolta Huumeisiin ja sekakäyttöön kuollaan usein nukkuessa yksityisasunnossa, jossa on paikalla muita ihmisiä. Kaverin perään katsominen ja ensiaputaidot voisivat pelastaa monta ihmiselämää. TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT AKSELI MURAJA 20 Kari Asikainen ja Petra Laitinen kävivät kouluttamassa ensiapua Päiväkeskus Rublassa Kuopiossa. P e tra Laitinen kääntää lattialla makaavan Kari Asikaisen kylkiasentoon ja tarkistaa, että hengitystiet ovat auki. Samalla hän selittää, mitä tilanteessa tapahtuu ja miksi. Petra muistuttaa, että päihdekuolema on aina tapaturma ja vahinko. Elintoiminnot pysyvät käynnissä hereillä, mutta nukahtaessa ne voivat alkaa huomaamatta hiipua, jos päihteitä on otettu liikaa. Kuopion Päiväkeskus Rublassa on käynnissä Punaisen Ristin Huumekuolemien ehkäisy ja ensiapu -koulutus, jonka tavoitteena on ehkäistä päihteiden aiheuttamia myrkytyskuolemia opettamalla ensiaputaitoja ja lisäämällä tietämystä päihteistä. – Kaverista huolehtiminen, nukkuvan herättely ja avun hälyttäminen, Petra summaa tärkeimpiä toimia. Olennaisinta on tunnistaa tilanne ja osata ennakoida. – Kuorsaava hengitys, oksentelu, hengitysvaikeudet, äkillinen sammuminen ja kaikki poikkeava toiminta – ne ovat aina hälytysmerkkejä. Kari kertoo väliin omista kokemuksistaan ja tilanteista, joissa päihteet ovat aiheuttaneet vaaratilanteita. – Onneksi olen vielä elossa, Kari toteaa. Päiväkeskus Rublan väki liikuskelee oleskelutilan, keittiön ja tupakkapaikan väliä. Auttamistilanteet herättävät kesPR_02_2025_kokonaan.indd 20 PR_02_2025_kokonaan.indd 20 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
21 kustelua. Useampi paikallaolija on ollut niin auttajan kuin autettavan roolissa. Petra Laitinen työskentelee vapaaehtoistoiminnan suunnittelijana Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirissä. Hänen työparinaan toimiva Kari Asikainen on kokemusasiantuntija, jolla on takanaan pitkä päihdehistoria. Yhdessä he ovat kiertäneet nyt toista vuotta paikkoja, joissa päihteitä käyttävät ihmiset liikkuvat. Kohtaamisissa tärkeää on rento ja lähestyttävä ote sekä matala kynnys. – Ensiaputaidot kuuluvat kaikille, ja samoilla ohjeilla pystyy toimimaan erilaisissa tilanteissa. Jokainen elämä on tärkeä, Petra painottaa. Kohtaaminen keskiössä Suomi on alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopan kärkeä. Toissa vuonna huumausainekuolemia tilastoitiin yhteensä noin 300. Onnettomuustutkintakeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL arvioivat, että kuolemat olisivat usein estettävissä, jos vaaratilanteissa osattaisiin toimia. Vastatakseen tarpeeseen Punainen Risti aloitti päihteitä käyttäville ihmisille suunnatut ensiapukoulutukset, joissa tähdennetään auttamisen ja huolehtimisen merkitystä. Koulutukset ovat osa Punaisen Ristin päihdetyötä. Päihteidenkäyttäjät ovat vaikeasti tavoitettava ihmisryhmä. Heille suunnatuissa koulutuksissa vähintään toisella kouluttajista onkin aina tuntemusta päihteitä käyttävien ihmisten elämästä. – Kohtaaminen on tässä työssä keskiössä. Kokemusasiantuntijana Kari pääsee hyvin samalle aaltopituudelle osallistujien kanssa ja osaa sanoittaa asiat, Petra kertoo. – Päihteitä käyttävien ihmisten ja terveydenhuollon kohtaamisessa voi olla pelkoja molemmin puolin, Kari sanoo Rublan sohvalla. Hän korostaa, että siitä huolimatta hätäkeskukseen pitää soittaa ja terveydenhuoltoon mennä. Kari on ollut mukana toiminnassa nyt kolme vuotta. – Heti kun minä tästä selviän, alan auttaa muita, hän kertoo ajatelleensa vuosia sitten istuessaan vertaistukiryhmässä muiden päihteiden käytön lopettaneiden kanssa. – Ensin en puhunut itse mitään, kuuntelin vaan. Sitten totesin, että jos puhumalla voi tehdä pahaa, niin puhumalla voi myös parantaa. Nyt Karilla on takanaan jo parikymmentä vuotta päihteetöntä elämää. Tammikuun alku on aina juhlan paikka, ja vuosipäivän merkitys vain kasvaa vuosi vuodelta. Kohderyhmän ehdoilla Tilaisuuden päättyessä Rublan vastuuohjaaja Jussi Koskinen kiittää koulutuksesta ja nappaa tyytyväisenä mukaansa osallistumistodistuksen. – Tasokas koulutus. Informaatiopuoli on käytännönläheistä. Onhan tämä ihan yllättävän tärkeä aihe, Koskinen sanoo ja lisää vielä, että on ollut pitkään Punaisen Ristin kuukausilahjoittaja. Petra ja Kari kertovat, että palaute kentältä on kannustavaa ja että tarvetta koulutukselle riittää. Vierailut muokataan aina kohderyhmän ehdoilla. – Jos ollaan lastensuojelulaitoksessa ja mukana on lapsia, jätän brutaalimmat jutut kertomatta, Kari sanoo. – Tosin lastensuojeluyksiköiden työntekijöiden mukaan sille ei olisi edes tarvetta. Niin surullista kuin se onkin, lapset tietävät jo paljon siitä maailmasta. Päihdekuoleman riskiä pienentävän tiedon ja ensiaputaitojen lisäksi koulutusten tavoitteena on tuoda osallistujille tunnetta osallisuudesta, yhteisöllisyydestä ja siitä, että he pystyvät hallitsemaan elämänsä kulkua. – Osallistujatodistus on monelle tärkeä juttu. Se on yksi konkreettinen asia, jonka on saanut elämässä aikaan, Kari sanoo. Joskus koulutukseen osallistuminen voi auttaa yllättävästikin eteenpäin elämässä. – Eräästä yksiköstä tuli viesti, että siellä yksi osallistuja oli innostunut hakemaan lähihoitajakouluun. ? Petra näyttää, miten paineluelvytys tapahtuu. Kari esittää elotonta potilasta. Jari Mielonen (vas.), Jussi Koskinen ja Tarja Turunen ovat Rublan ohjaajia. ”Jos puhumalla voi tehdä pahaa, niin sillä voi myös parantaa.” PR_02_2025_kokonaan.indd 21 PR_02_2025_kokonaan.indd 21 8.4.2025 15.21 8.4.2025 15.21
22 VI NJ ET TI KANTASOLUSIIRTO KUKISTI LEUKEMIAN Kun Nuppu Toivanen sanoo kantasolurekisterin jäseniä todellisiksi hengenpelastajiksi, hän tarkoittaa sitä ihan kirjaimellisesti. – Olen oppinut hetkessä elämisen merkityksen, koska seuraavaa päivää ei ole luvattu meistä kenellekään, Nuppu Toivanen sanoo. TEKSTI NINA PINJOLA/MEDIAFOCUS KUVA SILJA SEPPÄLÄ/VERIPALVELU N uppu Toivanen, 22, pahoittelee flunssasta käheää ääntään. Hän on vilustunut juuri, kun edessä olisi ensimmäinen ulkomaanmatka moneen vuoteen. Tarkoitus oli suunnata kohti Barcelonaa poikakaverin ja tämän vanhempien kanssa. Mitään riskejä terveyden kanssa ei kuitenkaan oteta. Jos väliin ei ehdi tulla kuumeetonta päivää, matka saa jäädä. Maailma ei yhteen lentomatkaan kaadu – varsinkaan kun takana on kolmen ja puolen vuoden taistelu leukemiaa vastaan. Yllättävä diagnoosi Vielä joulukuun alussa 2020 Nuppu Toivanen oli kuin kuka tahansa 18-vuotias lukiolainen. Oli abivuosi, ylioppilaskirjoitukset odottivat. Kavereiden kanssa tehdyn mökkireissun jälkeen Toivaseen iski kuitenkin omituinen kuume ja selkäkipu. – Tajusin oireista heti, että jotain oli vialla. Toivasta tutkittiin päivystyksessä tuntikausia, kunnes lääkäri ilmoitti, että oireet sopivat leukemiaan, pahanlaatuiseen verisyöpään. – Matka jatkui siitä suoraan ambulanssilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan lisätutkimuksiin. Hematologisella osastolla otettiin luuydinnäyte, joka vahvisti seuraavana päivänä, että diagnoosi oli akuutti lymfoblastileukemia. Hoidot piti aloittaa välittömästi. – Olen aina pelännyt sairauksia ja sairastumista. Alkushokki oli kova. Toisaalta diagnoosin saaminen myös rauhoitti, koska sen jälkeen tiedettiin, miten sairautta voi hoitaa, Toivanen kertoo. Ensimmäinen hoitojakso sairaalassa sujui hyvin, ja solunsalpaajahoidon tulokset olivat lupaavia. PR_02_2025_kokonaan.indd 22 PR_02_2025_kokonaan.indd 22 8.4.2025 16.01 8.4.2025 16.01
23 – Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen. Kotona käydessä huomasin, että lihakseni olivat surkastuneet, ja olo oli huono ja voimaton. Osastolle palaaminenkin ahdisti. Seuraavasta hoitojaksosta Toivanen ei muista paljoakaan, sillä hän oli lähes jatkuvasti kuumeessa. Reiteen pistettävä sytostaatti laukaisi rasvakudoksen tulehdusreaktion, josta kehittyi jalkaan ihokuolio. Selkäytimeen pistettävä sytostaatti puolestaan aiheutti harvinaisen halvausreaktion, jota hoidettiin teho-osastolla. – Kumpikin reaktio oli odottamaton. Halvaannuin täysin kehon vasemmalta puolelta. Muutaman päivän päästä halvaus alkoi onneksi helpottaa, mutta trauma jäi. Kohti kantasolusiirtoa Kesä 2021 sujui reissaamalla kotoa Jyväskylästä Kuopioon hoitoihin joka toinen päivä, kunnes lokakuussa päästiin siirtymään ylläpitohoitoihin. Seuraavan vuoden alussa Toivanen alkoi opiskella itsenäisesti ylioppilaskirjoituksiin saadakseen kesken jääneen lukion suoritettua loppuun. Alentuneen vastustuskyvyn takia hän ei voinut palata fyysisesti koulun penkille. – Viikkoa ennen suunniteltuja yo-juhlia marraskuussa 2022 sain tiedon taudin uusiutumisesta. Kun uutinen tuli, kaksi vuotta kestäneitä ylläpitohoitoja oli jäljellä enää kuukausi. Se oli järkytys, matto vedettiin uudestaan jalkojen alta. Solunsalpaajahoitojen epäonnistuttua viimeinen mahdollisuus potilaalle on yleensä kantasolusiirto. Kaikille ei kuitenkaan löydy sopivaa luovuttajaa, sillä erilaisia kudostyyppejä on paljon. Kudostyypin määrittävät ns. HLA-molekyylit (Human Leukocyte Antigen), jotka ovat immuunipuolustuksen toiminnan kriittinen osa. – Mitä enemmän ihmisiä Kantasolurekisterissä on, ja mitä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta he ovat kotoisin, sen paremmat mahdollisuudet meillä on löytää jokaiselle tarvitsijalle juuri hänen HLA-tyypilleen sopiva luovuttaja, Veripalvelun osastonylilääkäri Tiina Linjama kertoo. Toivasen tapauksessa täysin sopivaa luovuttajaa ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. – Etsimme optimaalista luovuttajaa ulkomaita myöten. Jos sellaista ei löydy, käytetään joko puoliksi sopivaa sukulaista, jos sellainen löytyy, tai valitaan rekisteristä luovuttaja, joka ei ole täysin sopiva, Linjama kertoo. Toivasen tapauksessa parhaaksi vaihtoehdoksi jäi hänen pikkuveljensä, joka oli haploidenttinen luovuttaja – ikään kuin puoliksi sopiva. Kantasolusiirtoa jouduttiin kuitenkin lykkäämään Toivasen jalassa edelleen olevan ihokuolion aiheuttamien riskien takia. – Plastiikkakirurgi sai pitkään auki olleen haavan parsittua kasaan, ja se parantui alle kuukaudessa ilman ongelmia. Kantasolusiirto tehtiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 25.4.2023. SUOMEN KANTASOLUREKISTERIÄ ylläpitää Punaisen Ristin Veripalvelu. Rekisteriin liittyneet vapaaehtoiset luovuttavat kantasolujaan vakavasti sairaille potilaille. Rekisterissä on yli 70 000 jäsentä, ja vuosittain heistä noin 40 kutsutaan luovuttajiksi. Rekisteriin voi liittyä kuka tahansa perusterve 18–35-vuotias. Lue lisää: www.veripalvelu.fi/kantasolurekisteri Kantasolurekisteri kaipaa lisää jäseniä "Se oli järkytys, matto vedettiin uudestaan alta." PR_02_2025_kokonaan.indd 23 PR_02_2025_kokonaan.indd 23 8.4.2025 16.01 8.4.2025 16.01
24 Lataa Luovuttajan sovellus! Nyt saat käynneistäsi virtuaalisia hengenpelastajamerkkejä! Sovellus on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. veripalvelu.fi/sovellus – Ihmisten on yllättävän vaikea asettua vakavasti sairastuneen asemaan. Olen omilla somepäivityksilläni koettanut tuoda esiin, mihin kaikkeen sairastaminen vaikuttaa, Nuppu Toivanen kertoo. Maailman arvokkain lahja Pari kuukautta onnistuneen kantasolusiirron jälkeen Toivasen iholle alkoi ilmestyä punaisia pisteitä. Kyseessä oli käänteishyljintäreaktio, johon suun kautta otettu kortisoni ei tehonnut. Loppukesästä TYKS:ssä järjestetyssä kontrollitapaamisessa Toivasta oli vastassa kolme lääkäriä ja yksi lääketieteen professori. – He totesivat, että nyt aloitetaan fotofereesihoito käänteishyljintäreaktioon. Olin hoidon alkaessa Turussa potilashotellissa parisen viikkoa. Sen jälkeen kuljin Jyväskylästä Turkuun viikoittain, ja lopulta harvemmin. Onneksi hoidot toimivat. Vasta keväällä 2024 Toivasen voimat alkoivat pikkuhiljaa palautua kolmen ja puolen vuoden rankan sairastelun jälkeen. Hän haki jatko-opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon viestinnän linjalle – ja pääsi. – Samaan aikaan tapasin myös nykyisen poikaystäväni. Viime kesänä oli kerran epäily, että tauti uusisi jälleen, mutta onneksi niin ei käynyt. Haastatteluhetkellä maaliskuussa 2025 Nuppu Toivasen elämä on mallillaan. Kontrollikäynnit on siirretty Jyväskylään, eikä Turkuun tarvitse enää lähteä. Viikonloput kuluvat kahden kissan kanssa tai poikaystävän luona Kuopiossa. – Sairaudestani olen oppinut, että jos en voi vaikuttaa muuhun elämässäni, niin voin ainakin valita asenteen, jolla asioihin suhtaudun. Yritän katsoa elämää positiivisesta vinkkelistä. Toivanen toivoo, että jonain päivänä kaikille tarvitsijoille löytyisi Kantasolurekisteristä sopiva luovuttaja. – Olen tarjonnut kasvoni tälle asialle, jotta Kantasolurekisteriin liittyisi lisää ihmisiä. – Rekisteriin liittyminen ja kantasolujen luovuttaminen on arvokkain lahja, jonka toiselle ihmiselle voi antaa. Sillä voi oikeasti pelastaa jonkun hengen, Toivanen sanoo. ? PR_02_2025_kokonaan.indd 24 PR_02_2025_kokonaan.indd 24 8.4.2025 16.01 8.4.2025 16.01
25 Lähetä ratkaisusi ristikkoon toukokuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 2/2025”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Nimi: Osoite: Puhelinnumero: (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) Ristikon 4/2024 oikea ratkaisu Ristikon 4/2024 voittajiksi arvottiin Seija Miettinen Liperistä ja Anki Björkman Pietarsaaresta. Onnittelut voittajille! RISTI KKO 2/2025 HAN NU NIITTYMÄKI PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 25 PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 25 8.4.2025 13.50 8.4.2025 13.50
26 Lösningarna på korsordet bör sändas inom maj under adress Finlands Röda Kors, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 2/2025”. Bland insändarna på korsordet 4/2024 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Seija Miettinen från Libelits och Anki Björkman från Jakobstad. Gratulerar! Namn: Adress: Telefonnummer: (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) Den rätta lösningen på korsordet 4/2024 SVÄRMERI BERÖMDE ÄR NOLLA KAN ARTIG TÖS FÖR PJÄSER BLIR VAR SKREV TARTUFFE EJ RÄTA GÖR TORR VÄXT GÖR VÄNSKAP HAR RADIOVÅGOR FD KRIGARE LAND SORT ÄNDMORÄNER ROTATS MITT I OTRO SPARSAM GER VÄRME BJÖRNBO LUGN TRO BÖR VI BREV KAN BAKAS JÄTTEN CEMENT LÄRJUNGAR HOP LEON ÄR GIVARE TSARER DJUR MUNTLIG TITTA DONERAR PLATS I ÖKEN GUDINNA RÖNTGEN MED YANG VIA ÖL ANDERSSON BRODERA ÄR HEMLIG OOO DAM I ÖGAR EJ JAG TILL MOR? VET GÖR EJ LAT BLUES MED ELVIS ÄTITS O N H J Ä L P A O A S U R T M E B B A S O L E V E I D A N I T A L K E M I E D E K A E T I O P I E N E I R R T A P I R Ä T A N D E E R I S T O R K A R N O O N A M A T Y S B O R D E N A T T A C K R K T I T T A R K Ö D U E L L I D A R M E N N N E N K E L T A R A KORSOR D 2/2025 SOLVE IG SJÖSTE DT PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 26 PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 26 8.4.2025 13.50 8.4.2025 13.50
27 KORS OCH TVÄRS Nya volontärvästar tas i bruk. Kunskaper i första hjälpen för juniorer. Är vi lyckliga eller nöjda? Underbart enkelt att ge blod B LO DTJÄN ST OC H R E KL AM BYR ÅN Smoy har tillsammans skapat kampanjen Ihanan helppoa (Underbart enkelt) som söker nya blodgivare att göra gott för litet besvär. Frontfigurer för kampanjen, som lanserades i april, är musikern Isaac Sene, radioprogramledaren Karoliina Tuominen och skådespelaren Kristo Salminen. Reklambilderna i kampanjen har skapats av den prisbelönta fotografen Jere Hietala, som plåtade kampanjfejsen med blodgivningsbandage på armen på Alexandersteatern i Helsingfors. Underbart enkelt-klistermärken ersätter också de tidigare livräddarklistermärken som blodgivare förut fick vid blodgivningar. Blodtjänst uppmuntrar alla givare att sprida information om blodgivning med taggen #ihananhelppoa #underbartenkelt. Bildserien Helbrägdagörare i kampanjen Underbart enkelt har inspirerats av episka berättelser. På bilden Kristo Salminen som Aragorn ur Sagan om ringen. PR_02_2025_kokonaan.indd 27 PR_02_2025_kokonaan.indd 27 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
28 KO RS OC H T VÄRS N E T TA H A U TA M Ä K I Scouting och blodgivning hör ihop BLODGIVNINGSVERKSAMHETEN i Finland fick sin början bland scouterna. Finlands Scouter och Röda Korsets Blodtjänst firar sitt gemensamma 90-årsjubileum genom att utmana scouter, deras närmaste krets och alla andra att ge blod. – Vi utmanar scoutkårerna runt om i Finland att ställa upp, för vi har som mål att få många nya blodgivare. Ett bra mål kunde vara 3 000 patienter som har fått hjälp. För det krävs 1 000 blodgivningar, säger Kaisu Tolvanen, kommunikationsoch marknadsföringschef på Finlands Scouter. Scouternas blodgivningskampanj syns under resten av året i många evenemang. Under Scoutveckan från den 22 april tar scouter över torget Narinken i Helsingfors och även Blodtjänsts Blodgivningsbuss finns på plats. Reservistförbundet uppmuntrar till blodgivning RESERVISTFÖRBUNDET UPPMUNTRAR alla reservistföreningar att skapa en egen Givargrupp och ge blod så flitigt som möjligt under de närmaste tre månaderna. Utmaningskampanjen går under namnet En reservist ger blod – inte upp! – Totalsäkerhet och beredskap är teman som är en viktig del av försvaret och att vara reservist. Därför upplever vi på Reservistförbundet att det är viktigt att också vara med och ge blod, säger Kari Salminen, ordförande för Reservistförbundet. Kampanjen En reservist ger blod – inte upp pågår till 30.5. Reservistförbundet premierar de mest aktiva distrikten och föreningarna. Den humanitära krisen i Demokratiska republiken Kongo förvärras i takt med att de väpnade sammandrabbningarna i Kivu-regionen i landets östra del trappas upp. Internationella rödakorskommittén ICRC ordnar sjukhusoch hälsovårdstjänster i området och erbjuder skydd, mat och rent vatten för människor som flyr striderna. I staden Goma i konfliktens epicentrum vårdas sårade och skadade av ICRC:s kirurgiska team. I ett av teamen arbetar också en finländsk kirurg. Finlands Röda Kors stöder biståndsoperationen i Kongo med medel ur katastroffonden och från utrikesministeriet. Röda Korset på plats RÖDA KORSET SOM DIGITALTIDNING: LE HTILUUKKU.FI Röda Korset får nya västar PÅ RÖDAKORSDAGEN den 8 maj tar Finlands Röda Kors i bruk sina nya volontärvästar. De nya västarna ersätter också de gamla insamlarvästarna som tas ur bruk. Efter västreformen är Röda Korsets västar för såväl frivilliga som anställda likadana överallt i Finland. Det ena undantaget är jourvästarna, som inte ersätts av de nya lätta västarna. En likadan, tvåspråkig väst ger ett enhetligt och pålitligt intryck av hela Röda Korset och följer också vår nuvarande visuella look och våra regler för hur rödakorsemblemet används. Förnyelsen föreslogs vid senaste stämma och den är också ekonomiskt vettig, eftersom man inte längre behöver beställa olika språkversioner av västen. Västen är dessutom tryggare än förr, i och med att den är försedd med ett brett reflexband. Beställningarna görs online i rodakorsbutiken.fi:s avdelningsvy, som man loggar in på med avdelningens ID. Mer information: myynti@redcross.fi och tfn 020 701 2211. Finlands Röda Kors ordförande Elli Aaltonen och generalsekreterare Eero Rämö som västmannekänger. K IM M O H O O PA IN EN PR_02_2025_kokonaan.indd 28 PR_02_2025_kokonaan.indd 28 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
29 VI NJ ET TI KO RS OC H T VÄRS TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD PETTERI KIVIMÄKI Unga får inte lämnas ensamma Musikern Nils Ursin blev chockad över hur ensamma unga är och ville göra något. Det resulterade i gruppen Kivunkantajat, vars välgörenhetslåt Tee tänne taivas släpptes i mars. Kivunkantajat hjälper Kivunkantaja är en välgörenhetsgrupp som blev till på initiativ av Nils ”Nipa” Ursin, basist i Trio Niskalaukaus. Intäkterna från låten Tee tänne taivas (ung. Gör himlen här) doneras till Röda Korsets skyddshus för unga. Till Kivunkantajat hör förutom Ursin Marko Hietala, Noora Louhimo, Timo Rautiainen, Tony Kaikkonen, Jarkko Martikainen, Peter Engberg, Samuli Federley, Teemu Liekkala, Ville Juvonen och Valtteri Revonkorpi. Tack också till Tuomas Kokko vid Electric Fox Studio, TapeOver, Sakon Studio, Sakara Records och Anssi Korhonen! Var fick du idén till Kivunkantajat? – Jag kan ge dig exakt datum: 23 november förra året. Det var lördag morgon och jag tittade i efterhand på Röda Korset-avsnittet i serien Vain elämää, där temat var ensamhet bland unga. Där var det en ung person vid namn Itu som berättade sin historia, om sin väg till De ungas skyddshus, och så presenterades Ensamhetsbarometerns resultat om att 47 procent av unga känner sig ensamma. Vid sidan av musiken har jag jobbat med barn och unga i 30 år och det fick mig att stanna upp. Jag hade missat hur stort det här problemet är. – I fem minuter tuggade jag på det här och sen ringde jag upp skivbolaget och sa att jag har en idé till en välgörenhetslåt. De sa direkt att jag skulle gå vidare med idén, de är definitivt med. Det råkade sig att Timo Rautiainen var på väg till oss för att jobba med Trio Niskalaukaus skiva och som tidigare speciallärare var Timo också genast med på noterna. Sen började jag ringa till folk som jag redan tidigare har tänkt att jag vill samarbeta med. Varenda en lovade genast vara med, innan de ens visste hurdan låt jag skulle skriva. Det var helt otroligt. Om jag ibland har blivit lite cynisk så gav det här projektet mig åter tro på att människan är god. Vad var ditt mål när du började? – Först gick jag an om att vi måste samla in en hel massa pengar till De ungas skyddshus. Det är förstås också en bra sak, men som författaren till låttexten Jarkko Martikainen påpekade så är det ännu viktigare att lyfta frågan om att unga har det svårt och få igång en debatt. Vi vuxna kan helt enkelt inte lämna de unga ensamma med sina problem. Dessutom vill vi göra De ungas skyddshus verksamhet mer känt, så att så många unga som möjligt får hjälp när det behövs. Hurdant mottagande har låten fått? – Det enda jag själv har hört är positiv respons. Ganska många har sagt att de har lyssnat med blöta kinder. Det var förstås det vi ville också, att musiken och texten ska väcka känslor och ge lite chills. Uppenbarligen lyckades vi ganska bra med det. PR_02_2025_kokonaan.indd 29 PR_02_2025_kokonaan.indd 29 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
30 Storlotteriet drar igång RÖDA KORSETS Storlotteri 2025 inleds den andra maj. Lotterna kostar sex euro styck och postas i buntar på fem lotter till Röda Korsets medlemmar och stödjare. Mottagarna kan lösa in lotterna eller sälja dem vidare. Sammanlagt 617 500 lotter är till salu och de ger 123 563 vinster. Det sammanlagda värdet av priserna är 1 298 408 euro. Intäkterna från lotteriet används till att stödja Finlands Röda Kors verksamhet. KO RS OC H T VÄRS RÖDA KORSET 3/2025 UTKOM M E R 11.9 8 814 personer i Finland var frivilliga rödakorsvänner under fjolåret. Källa: FRK:s verksamhetsstatistik 2024 RÖDA KORSET FÖR 70 ÅR SEDAN Och mellan folken god vilja ”BLAND ALL den osäkerhet och alla de svårigheter som omger oss i dagens internationella liv, är det trösterikt att se hur oavbrutet internationella Röda Korset fortsätter sköta sitt uppdrag och med vilken hängivenhet dess tre miljoner aktiva medlemmar i 73 länder ägnar sig åt att hjälpa den lidande mänskligheten. I Förenta nationernas arbete får vi ny inspiration för detta exempel av internationell god vilja.” Röda Korset 4/1955 FN:s generalsekreterare Dag Hammarskjölds (1905–1961) hälsning på Rödakorsdagen den 8 maj 1955. Kedjereaktion för klimatet RÖDA KORSET cykelkampanj Kedjereaktion trampar igen igång vid valborg. Kedjereaktionen är en del av Kilometerkampen (fi. Kilometrikisa), en lättsam cykeltävling som är öppen för alla. I Kedjereaktionen höjer olika arbetsoch kompisgrupper kondisen genom att cykla och samlar samtidigt in medel till Finlands Röda Kors arbete mot klimatförändring. Läs mer: kilometrikisa.fi Team första hjälpen för tryggare junioridrott TEAM FÖRSTA hjälpen är Punainen Risti Ensiapu Oy:s nya utbildningsmodell som siktar på att ge första hjälpen-utbildning till 50 000 junioridrottare och deras bakgrundstrupper före utgången av år 2028. I samarbetet kring Team första hjälpen deltar basketförbundet Basketball Finland och Finlands Innebandyförbund, och frontfigurer för projektet är landslagsspelarna i innebandy Justus Kainulainen och Miisa Turunen och landslagsspelarna i basket Magdalene Agyei och Andre Gustavson. I utbildningsmodellen Team första hjälpen går juniorlag på olika håll i Finland Team första hjälpens avgiftsfria utbildning i första hjälpen. Utbildningen möjliggörs av Röda Korset, grenförbund och partnerföretag. – Team första hjälpen samlar juniorer i olika grenar till ett team som förenas av kunnande och modet att agera i situationer där första hjälpen behövs, säger Anne Pellinen, vd för Punainen Risti Ensiapu. Team första hjälpen stärker första hjälpen-kunskaperna bland juniorer. PR_02_2025_kokonaan.indd 30 PR_02_2025_kokonaan.indd 30 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
31 KO LU M N – E LLI AALTON E N V i finländare fick nyligen än en gång höra att vi är världens lyckligaste folk. I undersökningen bedömer svarande sin egen lyckonivå och resultaten granskas genom ett medeltal av sex olika variabler över tre år. Variablerna är bruttonationalprodukt per invånare, den förväntade friska livslängden, socialt stöd, frihet, generositet och korruptionsnivå. Alla de nordiska länderna finns bland tio-i-topp i lyckostudien, så det är mycket sannolikt att det finns en koppling mellan den nordiska välfärdsmodellen och lycka. Av variablerna har socialt stöd, generositet och frihet också att göra med frivilligorganisationers roll som tryggare av välfärden. Finland är ett utpräglat tillitssamhälle, vare sig det mäts i brist på korruption eller förtroende för institutioner. Samtidigt ser undersökningen bakåt på tre år, så de senaste nedskärningarna i den sociala tryggheten och tillgången till socialoch hälsovårdstjänster syns inte i resultatet än. Däremot finns coronaåren och stigande levnadskostnader med. MÅNGA FORSKARE kritiserar att man använder lycka som övergripande begrepp för studien. De skulle hellre se att man talade om tillfredsställelse. Hur nöjd man är med sitt eget liv beror också det på upplevelser av tillit och jämlikhet och på nivån på socialskyddet. Själv tänker jag att det är något mer varaktigt när man är tillfreds med livet än att vara lycklig – det är man snarast i mindre doser. Forskning visar att vi finländare också har sisu. Vi klarar relativt bra av olika förändringar i livet, vilket kan vara en bidragande orsak till att vi är så nöjda, tillfreds eller lyckliga. Filosofen Frank Martela ser på lycka ur vardagslivets perspektiv. Enligt honom går lycka hand i hand med att ha mening, ha hopp, känna sig trygg och ha en upplevelse av att man har kontroll över sitt liv. Det är lättare att uppnå sinnesfrid när man kan acceptera att man inte kan påverka allt här i världen. Alla borde kunna leva ett liv som präglas av tillfredsställelse och som känns värdefullt och meningsfullt. Att uppnå det borde inte vara beroende av socioekonomisk ställning. ENKÄTER VISAR att finländarnas stora förtroende också omfattar det arbete som frivilligorganisationer gör. I synnerhet unga vuxna har en positiv bild av frivilligorganisationer. De ser organisationerna som objektiva, öppna och opolitiska och anser att de i sin verksamhet eftersträvar jämlikhet, likabehandling och rättvisa. Förtroende är värt att bevara och det är bra att redan på förhand vara beredd på den risk som ökande misstro kan utgöra. I det arbetet borde organisationernas insatser för att främja välmående och olika slag av socialt stöd få stå sida vid sida med offentliga tjänster. Seniorgym, kamratstödsgrupper, klubbverksamhet, rusmedelarbete och olika hjälpande telefoner utgör alla socialt stöd och förebyggande arbete. Socialt stöd är det också att någon hjälper en konvalescent att komma igång eller går med på teater eller konsert som kompis. I Finland finns det tusentals lokala föreningar som driver specialintressen hos pensionärer, barn, unga, äldre, personer med funktionsnedsättning eller något annat specialbehov. I riksomfattande organisationer förenas frivilligverksamheten dessutom med professionellt arbete, men på lokal nivå är kärnan alltid den tid och insats som volontärer bidrar med. Tillsammans med välfärdsområden och kommuner hjälper organisationerna oss att vara nöjda och lyckliga även i framtiden. SNART FIRAR vi Rödakorsveckan och då lyfter vi igen våra volontärer och vår frivilligverksamhet. Världen omkring oss kan präglas av osäkerhet och hopplöshet, men Röda Korset består. I den här tidningen presenteras också vår nya volontärväst. Det är en gemensam symbol och ett budskap för oss alla: vi hjälper och vi stöder. Skribenten är ordförande för Finlands Röda Kors. Är vi lyckliga, är vi nöjda eller har vi sisu? PR_02_2025_kokonaan.indd 31 PR_02_2025_kokonaan.indd 31 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
32 Nella Kuvaja och Viljo Vuorimäki skulle försöka nå unga via skolor och läroinrättningar. Betydelsefulla möten I Rovaniemi hjälper och bidrar Röda Korsets volontärer till det gemensamma goda, var och en på sitt sätt. Gemensamt är att det viktigaste som deras hobby ger dem är möten med andra. TEXT ANNA RUOHONEN BILDER KAISA SIRÉN PR_02_2025_kokonaan.indd 32 PR_02_2025_kokonaan.indd 32 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
33 RÖ DAKO RSVEC K AN 5 –11.5 N ästan hälften av finländarna deltar årligen i någon frivilligverksamhet om man räknar med alla uppdrag i organisationer, föreningar och andra gemenskaper, från idrott till kultur och från naturskydd till försvar. Bara inom Röda Korset verkar tiotusentals volontärer runt om i Finland. En del av dem har många järn i elden, andra deltar i endast en verksamhet, till exempel som frivilliga rödakorsvänner. En del har varit engagerade i decennier, andra är nybörjare eller tillfälliga hjälpare till exempel i samband med insamlingen Hungerdagen. Men vad är det på riktigt som lockar med frivilligarbete? Vad ger det, vad tar det? För att fira Rödakorsveckan bjöd vi in en brokig skara frivilliga i Rovaniemitrakten att tala om sin verksamhet. Till träffen i Röda Korsets Kontti-butik kom Viljo Vuorimäki, 24 år och magisterstuderande vid Lapplands universitet, Nella Kuvaja, 13 år och nyligen utexaminerad från en vänkurs, Krista Ananin med lång erfarenhet som volontär, och Iryna Cherneha, som kom till Finland som flykting från Ukraina 2022. Deras insatser inom frivilligverksamheter är olika, men motivet är det samma: viljan att hjälpa och engagera sig. Tillgänglig frivilligverksamhet Krista Ananin har varit med i Röda Korsets verksamhet största delen av sitt liv. Hon säger att hon ser frivilligverksamhet som en bra och billig hobby. Röda Korsets medlemsavgift är 20 euro om året, för personer under 29 bara 10 euro, och till och med det är bara en rekommendation om man är volontär. – Man får gott humör dessutom, säger Ananin. Men att vara volontär är förstås mycket mer än en hobby. Forskning visar att frivilligverksamhet stärker delaktighet, trygghet och gemenskap i samhället. Den positiva inverkan som frivilligarbete har på samhället är lätt att se. Frivilliga hjälper äldre att gå på promenad, ställer upp som vänner för ensamma och organiserar otaliga evenemang. Enligt en enkät som volontärsajten Vapaaehtoistyö.fi har låtit göra ger frivilligarbete välmående även för den som själv är volontär. Det håller våra frivilliga i Rovaniemi med om. Enligt Ananin är det viktigaste mötet med människor. – Efter sommarpausen ser jag alltid fram emot att träffa folk, säger hon. Ananin blev volontär som 17-åring efter att ha gått Röda Korsets kurs i första hjälpen vid sidan av att hon studerade till närvårdare. Hon har varit volontär i rödakorsavdelningar i Vichtis och östra Helsingfors och nu senast i Napapiirin osasto i Rovaniemi. Sedan år 2017 använder Ananin rullstol. När hon inte längre kunde vara aktiv i en första hjälpen-grupp började hon främja trygghet i vardagen. I dag är Ananin en av Röda Korsets trygghetscoacher och ordnar utbildningar och infon om trygghet i hemmet. Tillsammans med sin personliga assistent deltar hon också i utdelning av livsmedelsbistånd. – Röda Korsets lokaler här i Rovaniemi är tillgängliga och alla mötesresor har också gått bra. Om de andra har åkt buss har jag följt efter med tåget. En bussresa väckte upp Att man kan röra på sig är ett bra exempel på sådant som man som ung och frisk lätt tar för givet, fast det inte är så för alla. Det insåg Nella Kuvaja, som går i sjunde klass, när hon på lokalbussen såg att en äldre man inte kunde ta sig ut ur bussen med sin rollator utan hjälp. Kuvaja hjälpte mannen och berättade senare om vad som hade hänt för sin lärare. – Där på bussen började jag tänka på hur många saker åldringar inte kan göra på egen hand, säger Kuvaja. Läraren visade sin elev Röda Korsets webbplats och information om vänverksamheten. Nella Kuvaja gick vänkursen och väntar nu på att få en vän. – Med en äldre vän kunde jag göra sådant som hen inte nödvändigtvis kan göra själv, och samtidigt lära mig något nytt. Det är en mycket vettigare sysselsättning än att skrolla på mobilen. Om Kuvaja inte hade nämnt händelsen för sin lärare hade hon inte nödvändigtvis kommit att tänka på frivilligverksamhet och aldrig nåtts av informationen om vänverksamheten. Att nå unga är en utmaning för många organisationer, även Röda Korset. Unga hittar inte Röda Korset Både Kuvaja och universitetsstuderande Viljo Vuorimäki upplever att skolor och studieplatser är bra sätt att nå unga. De kunde utnyttjas mer. ” Det är en mycket vettigare sysselsättning än att skrolla på mobilen. Nella Kuvaja (t.v.), Iryna Cherneha, Krista Ananin och Viljo Vuorimäki är alla volontärer i Röda Korset. PR_02_2025_kokonaan.indd 33 PR_02_2025_kokonaan.indd 33 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
34 – Unga känner inte till Röda Korsets verksamhet. Det är synd, säger Vuorimäki. Hans studier gjorde att han flyttade till Rovaniemi från Bryssel, där hans föräldrar bor. Eftersom Vuorimäki vuxit upp med internationella kontakter och är samhälleligt aktiv kändes Röda Korset som en naturlig fortsättning på engagemanget i studentkåren. – Bland sina kompisar träffar man folk som är som man själv, men genom frivilligverksamhet kommer man i kontakt man folk av alla slag. Det handlar om att möta människor, säger han. Vuorimäki har gått Röda Korsets vänkurs och utbildning i livsmedelsbistånd. För närvarande är han frivillig vänförmedlare i rödakorsavdelningen i Rovaniemi och för alltså samman volontärer och personer som söker en vän. Vuorimäki är oroad över att så många unga söker vänner. Enligt Finlands Röda Kors senaste Ensamhetsbarometer upplever hela 59 procent av finländarna ensamhet åtminstone ibland. Mest ensamhet, isolering och utanförskap upplever unga och unga vuxna. Viljo Vuorimäki har funderat över vad studentkåren och Lapplands yrkeshögskola, som också finns i Rovaniemi, kunde göra för att råda bot på situationen. Kunde skolorna hjälpa att rekrytera nya, unga volontärer? Å andra sidan har hybridundervisning och möjligheten att avlägga en stor del av en examen på distans gjort att många studerande ser Rovaniemi som en tillfällig boendeort. – Det kan hindra ett engagemang i frivilligverksamhet. Men frivilligverksamhet behöver man inte förbinda sig till på samma sätt som ett jobb. En timme i veckan är redan mycket, säger Vuorimäki. Från hjälpbehövare till hjälpare Iryna Cherneha blev bekant med Finlands Röda Kors först som hjälpbehövande efter att hon och hennes man och deras då 13och 15-åriga barn flytt från Ukraina undan det ryska anfallskriget år 2022. Hon minns exakt när hon anlände till Rovaniemi: – Det var den 14 juli. Solen sken vid midnatt. Cherneha säger att Röda Korset hjälpte familjen med allt: att hitta bostad, att sköta ärenden med myndigheterna, att skaffa kläder och förnödenheter. I Ukraina bodde familjen i en liten landsby i Kirovohrad-området. Där brukade Cherneha hjälpa åldringen i grannhuset med butiksbesök och andra vardagssysslor. I Finland kändes Röda Korset som ett naturligt sätt att fortsätta hjälpa. Som volontär deltar Cherneha i utdelningen av livsmedel och i att organisera Röda Korsets möteskafé, som sedan förra året ordnas i medborgarhuset Kansalaistalo i Rovaniemi. Där dricker man kaffe, stickar oc h spelar spel – klubbverksamheten går ut på att ha trevligt tillsammans. Cherneha har också gått Röda Korsets vänkurs och har som mål att hitta en vän som talar finska som hon kan hjälpa och hålla sällskap. – Samtidigt kan jag själv lära mig bättre finska. ? Fram för frivilliga! DEN TRADITIONELLA Rödakorsveckan firas i år 5–11 maj. Igen är temat för festveckan frivillighet. Under veckan säger vi tack till volontärer, sprider information om Röda Korsets verksamhet och bjuder in nytt folk att engagera sig i vår frivilligverksamhet. Den 3 maj ordnar Finlands Röda Kors också tackevenemanget Hjälpare 25 på Lilla Finlandia i Helsingfors. Alla rödakorsvolontärer kan anmäla sig till evenemanget. På programmet den lördagen står avslappnad samvaro, intressanta samtal och musik. Det hela går på tre språk och konferencier är Renaz Ebrahimi. Bland talarna finns president Tarja Halonen. Lokalt uppmuntras Röda Korsets avdelningar att under veckan ordna evenemang som presenterar den egna verksamheten, till exempel i ett köpcentrum, och att tacka sina volontärer, till exempel med en rekreationsdag. Rödakorsveckan är också en ypperlig tidpunkt att locka nya människor att gå med i verksamheten. Läs mer: rednet.rodakorset.fi/veckan RÖ DAKO RSVEC K AN 5 –11.5 ” En timme i veckan som frivillig är redan mycket. Iryna Cherneha kom till Rovaniemi som flykting från Ukraina. PR_02_2025_kokonaan.indd 34 PR_02_2025_kokonaan.indd 34 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
35 E n vacker rödtegelkyrka med tillhörande vitrappad prästgårdsbyggnad i Ulrikasborg i Helsingfors är den plats fader Jean Claude Kabeza och tre andra katolska präster kallar hem. Kabezas färd till att bli kyrkoherde i Sankt Henriks katedralförsamling har varit lång och omväxlande, och Röda Korset har också spelat en roll. Fader Jean Claude kom till Finland för 20 år sedan som kvotflykting, men då hade han redan levt flyktingliv i tio års tid. I hans hemland Rwanda hade inbördeskrig brutit ut år 1994 och efter det följde ett blodbad som pågick i hundra dagar. Folkmordet kom igång efter en flygolycka som kostade både Rwandas och grannlandet Burundis presidenter livet. Båda hörde till den etniska gruppen hutuer. I folkmordet dog uppskattningsvis 800 000 människor, bland dem också Kabezas pappa, som arbetade som biträdande läkare, och flera andra släktingar. Före kriget var livet gott och lugnt. Familjen Kabeza flyttade ofta på grund av pappans arbete. Mamman var lärare och Jean Claude och Hela vägen går han med mig Jean Claude Kabeza kom till Finland som rwandisk kvotflykting för 20 år sedan. I dag tar han emot den som vill tala med honom, oberoende av om den personen är katolik. För kyrkoherden i Sankt Henriks katedralförsamling är människovärdet okränkbart och vi finns här för varandra. TEXT SUSANNA LUIKKU BILDER PETRI MULARI Jean Claude Kabeza hade en trygg barndom i en katolsk familj i Rwanda, tills allt rasade samman. HJÄLPENS ANSI KTE PR_02_2025_kokonaan.indd 35 PR_02_2025_kokonaan.indd 35 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
36 hans syskon lekte med barnen i grannskapet, idrottade och gick i skola. Allting förändrades när det besinningslösa dödanet började. Mer än så vill fader Jean Claude inte säga om det. Röda Korset tog emot Kabeza var då kring 20 och flydde med sin familj från Rwanda till Zaire. Det var början på det som fader Jean Claude beskriver som ”en lång resa”, och Röda Korset är också med på ett hörn. – Jag jobbade för Röda Korset redan i flyktinglägren, för där fanns många föräldralösa barn. Via pappas jobb var jag bekant med organisationen, säger han. – Från Zaire fortsatte vi till Kongo-Kinshasa, och därifrån skickades jag till Kamerun för att studera. En del av min familj fanns redan där. Från Kamerun kom vi till Finland år 2005. FN:s flyktingorgan UNHCR hade föreslagit familjen Kabeza för Finland och de hade fått plats i flyktingkvoten. När de gav sig av visste de inte ens vilket land de var på väg till. Om Finland visste Kabeza ingenting alls. – En volontär från Röda Korset tog emot oss och Röda Korset var också med på kursen i finska och senare under min praktikantperiod. I Finland fick familjen bygga upp sitt liv på nytt, men för Kabeza var det klart att han skulle fortsätta studera. Först studerade han till sjukskötare, men tack vare den tro han hade fått i sitt barndomshem kände han ett kall till andligt arbete. Några år senare reste Kabeza till Frankrike och ett katolskt prästseminarium där. Han började arbeta som präst i Åbo. – I Åbo var jag kaplan och sen blev jag kyrkoherde i Kouvola. Det senare var ett stort ansvar, för den församlingen täcker hela Kymmene dalen. Flykting en del av identiteten Enligt Finlands Flyktinghjälps senaste uppskattning finns det ungefär 43,3 miljoner flyktingar i världen. Fader Jean Claude påminner om att det vänder upp och ner på en människas liv att bli flykting. – Att leva som flykting kräver tålamod, hopp och framtidstro. Det kan vara svårt att hålla kvar dem, men tanken på att det är bättre i morgon är väldigt viktig, säger han. – Folk är olika och reagerar på olika sätt på saker och ting, men för mig handlade flyktingskapet först mest om rädsla: vart ska jag ta mig härnäst, vad kommer att hända, hur ska det gå för oss? Men det går inte att leva med ständig fruktan, det paralyserar. Fader Jean Claude säger att man aldrig ska ge efter för hatet. Hans tro har bara stärkts av det han genomgått. ”Det går inte att leva med ständig fruktan, det paralyserar.” PR_02_2025_kokonaan.indd 36 PR_02_2025_kokonaan.indd 36 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
37 När man tvingas uppleva förluster och bevittna hemskheter och orättvisa kan man förlora sin tro både på mänskligheten och på högre makter. För fader Jean Claude har tron alltid varit en viktig resurs. Han säger själv att han aldrig har ställt frågan om hur Gud kan tillåta till exempel sådan ondska som inbördeskriget i Rwanda. – Snarare har min tro bara stärkts genom allt det jag har upplevt. I årsskiftet 2023–2024 hade Helsingfors katolska stift 17 243 medlemmar i sitt medlemsregister. Sankt Henriks församling är internationell: fader Jean Claude säger att mässor firas på tolv olika språk. – Finländare som har levt hela sitt liv med fred har andra orosmoment, behov och upplevelser än till exempel invandrare eller flyktingar. Jag är en finländsk präst, men jag är också flykting: det är en del av min identitet och det följer alltid med mig. Jag vill inte generalisera, men jag hoppas att jag tack vare mina erfarenheter bättre kan förstå människor med olika bakgrund och deras trauman, säger han. I katolska kyrkan är prästen ett andligt stöd och en själavårdare, men någon kan också behöva och få mer praktisk hjälp. Fader Jean Claude påminner om att en del människor kommer från samhällen där det kan finnas orsak att inte lita på myndigheter. – Man är rädd för polisen eller förstår inte att söka hjälp hos en psykolog, för hela yrkeskåren är obekant. Då kan jag ge råd, hjälpa att hitta en väg framåt och vara ett stöd. Där har jag nytta av att ha varit sjukskötare. Ord blir handling Jean Claude Kabeza har bott i Finland i 20 år. För församlingsmedlemmar, arbetskamrater och vänner och för folk i grannskapet är han en bekant figur, men när han tar av sig prästkläderna och rör sig i det finländska samhället är han lika utsatt för rasism och diskriminering som vem som helst annan. – Klimatet har blivit hårdare sedan vi kom år 2005. Det är mycket som har bidragit till det: ett instabilt världsläge, ökad arbetslöshet och ekonomiska bekymmer, men också ideologi, beteende och ordval bland vissa makthavande politiker. Koncentrationsläger, folkmord och krigsförbrytelser uppstår inte i ett vakuum och börjar inte ur tomma intet. Före folkmordet i Rwanda uppmuntrades dödande i radiosändningar där tutsierna kallades för kackerlackor med noggranna anvisningar om hur de skulle ”förintas”. Fader Jean Claude är speciellt oroad över de barn och unga som är födda i Finland, men som ändå ständigt möter rasism. – De har inget annan hemland än Finland, men trots det finns det kretsar som påstår att de inte hör hemma här. Vuxna har fler sätt att svara på dålig behandling och hantera det, men barn och unga påverkas: det påverkar hur de utvecklas till hela människor, deras förutsättningar att göra väl ifrån sig i skolan och så vidare. Som ett exempel nämner han de kränkande meddelanden som fjolårets lucia Daniela Owusu fick ta emot och som till all tur ledde till en kraftig motreaktion och stöd till både Owusu och Folkhälsan. Personligen tar Kabeza inte sådant som till exempel fyllon ropar och kallar honom på allvar. Även den övriga familjens liv har funnit nya former. Mamma och tre syskon bor i Finland, två är gifta och bor i Frankrike, ett i Sverige och ett i Belgien. Människovärdet är oförytterligt Finland är ett rätt så sekulariserat samhälle och bara drygt 60 procent av finländarna hör längre till den största kyrkan i landet, den lutherska. Samtidigt har ett intresse för det andliga i olika former ökat. Fader Jean Claude säger att dörrarna i Sankt Henriks församling är öppna för alla, inte bara för dem som tror på samma sätt – eller ens beskriver sig som troende. – Folk söker svar på de stora frågorna och andlighet på olika håll, inte bara i kyrkor. Jag tycker det viktiga är att lyssna och förstå den andras upplevelse. Om någon vill tala med mig är jag öppen för det, oberoende av den människans bakgrund. I en dyster världssituation lider många av ångest och en ström av dåliga nyheter och domedagsatmosfär kan göra folk rädda, hopplösa och utsiktslösa. Det har sällan lett till något gott, vare sig på individeller samhällsnivå. – Det onda är alltid närvarande och finns ibland oss, men det samma kan man säga om det goda och möjligheten till bättring. Om man lägger makt och pengar i centrum så vinner ondskan – det är som en cancer som sprider sig. Människovärdets oförytterlighet är något vi alltid måste hålla fast vid. – Vi finns här för varandra och vi ska behandla varandra så som vi själva vill bli behandlade. Då kan vi leva tillsammans i fred, säger fader Jean Claude. Det borde inte vara så svårt. ? ”Om man lägger makt och pengar i centrum så vinner ondskan.” HJÄLPENS ANSI KTE PR_02_2025_kokonaan.indd 37 PR_02_2025_kokonaan.indd 37 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
38 VI NJ ET TI 38 Mot det okända Efter att klimatuppvärmningen passerat 1,5 grader är vi på okänt territorium. Direktören för Röda Korsets klimatcenter Aditya Bahadur är mest oroad för sin sons framtid. TEXT MINTTU-MAARIA PARTANEN BILDER MARIA SANTTO, LEENA KOSKELA A ditya Bahadur tillbringade sin barndom i Delhi, i en stad med över 10 miljoner invånare i Indien. Där var naturen definitivt inte alltid närvarande. Som motvikt till storstadslivet tog hans pappa honom regelbundet med på utfärder i naturen, upp i bergen och för att fiska. – Med mina föräldrar talade vi inte om miljöfrågor, men min fars kärlek och uppskattning för naturen var starkt närvarande i min barndom, säger Bahadur. Ett frö till det som kom att bli hans karriär planterades tidigt. Aditya Bahadur, 41, valdes till direktör för Röda Korsets och Röda Halvmånens klimatcentral våren 2024. Klimatcentralen, med säte i Haag, är en självständig institution med uppdrag att stärka arbetet och kunnandet kring klimatförändringen i hela Rödakorsrörelsen. Centret för samman vetenskaplig kunskap, politik och praktiskt klimatarbete. Unik position i klimatarbetet Det var på grund av Röda Korset som Aditya Bahadur började ägna sig åt klimatarbete. Efter att ha sökt en praktikantplats för sina studier i utvecklingsforskning landade han på Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC. – Som praktikant reste jag till exempel till Bangladesh för att intervjua översvämningsoffer. Det öppnade mina ögon för klimatförändringens följder. I klimatarbetet har Röda Korset ett unikt läge, eftersom dess medlemsföreningar verkar på lokal nivå i ytters avlägsna och riskbenägna byar, de platser där följderna av klimatförändringen syns allra först och ofta också allra häftigast. Röda Korset är också verksamt i så gott som varje stat på jorden. – Vi måste utnyttja vår ställning ännu mer, så att klimatförändringen blir en del av allt beslutsfattande, säger Bahadur. Enligt honom borde klimatet och hur det förändras beaktas i varje beslut som gäller ekonomi, byggande och investeringar. Beslutsfattare och stora internationella aktörer som företag behöver fatta beslut snabbare och modigare än i dag. Mer finansiering behövs också för att stävja klimatförändringen. – Den nuvarande finansieringen räcker inte alls till med tanke på behoven. Vi behöver nya, innoPR_02_2025_kokonaan.indd 38 PR_02_2025_kokonaan.indd 38 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
39 vativa finansieringsformer för klimatarbetet, bland annat privata investeringar och låneoch försäkringsfinansiering. Värmeböljor pressar städer Aditya Bahadur har i synnerhet forskat i klimatförändringens effekter i städer. Största delen av världen befolkning lever redan nu i städer och följderna av att klimatet förändras märks allt häftigare i städer. I städer uppstår också 80 procent av utsläppen av växthusgaser. – Vi vinner eller förlorar klimatförändringen i städerna, säger Bahadur. Finländarna kan inte heller undvika följderna av klimatförändringen. Liksom många städer ligger till exempel Helsingfors vid kusten. Stigande havsvattennivåer utgör ett hot mot kuststäders människor, byggnader, näringar och sötvattensystem. När saltvatten kommer åt sötvattenkällor kan det leda till vattenbrist och leda till en ökning i smittsamma sjukdomar. Vattenbrist påverkar alla delområden i samhället börjande med ekonomi och säkerhet. Städer drabbas också av de extrema värmeböljor som klimatförändringen orsakar. Aditya Bahadur säger att hans hemstad Delhi statistikförde ett nytt värmerekord förra året, 50 grader på Celsiusskalan. Hettan fick luftkonditioneringsapparater att överhettas och fatta eld. Dessutom drabbar inte uppvärmningen inte alla lika. – Folk som jag som är välbärgade och gör kontorsarbete kan skaffa luftkonditioneringsapparater och reservgeneratorer, men de som är mest utsatta kan inte fly hettan på något som helst sätt. När det är extremt varmt stiger dödlighetsoch sjuksiffrorna. Hetta har också andra, överraskande följder. – Till exempel våldsoch brottsstatistiken börjar öka. Om temperaturen inte sjunker under 28 grader ens om natten får man inte ordentlig vila. Det har omfattande fysiska och psykiska följder. Gränsen på 1,5 grader passerades Man har länge sett en uppvärmning på mer än 1,5 grader jämfört med förindustriell tid som en kritisk gräns för vår förmåga att hantera följderna av klimatförändringen, men även den gränsen passerades förra året. Aditya Bahadur säger att vi nu är i okänt territorium. Uppvärmningen förändrar jordens naturoch vädersystem snabbt och på sätt som vi inte helt förstår. Trots allt orkar Bahadur tro på en bättre morgondag. – Jag är en av dem som snarare ser att glaset är halvfullt än halvtomt. Jag vet att många kolleger som arbetar med klimatarbete är frustrerade över att klimatåtgärder görs så långsamt, men när jag tittar bakåt 20 år så ser jag att vi har fått mycket till stånd. För bara tio år sedan hade de flesta regeringar i världen ingen plan alls för klimatförändringen. Nu har nästan alla det. Teknologin utvecklas också med fart. Trots att Bahadur håller fast vid sin optimism betyder det inte att han inte oroar sig för framtiden. Han har en son som är 2,5 år. – Mest oroar jag mig för min sons generation. Om vi inte agerar snabbt under de kommande tio åren får nästa generation uppleva följderna av klimatförändringen mycket värre än vi. ? ”De som är mest utsatta kan inte fly hettan.” Direktören för Röda Korsets klimatcentrum Aditya Bahadur tror på en morgondag. Röda Korsets klimatcentral RÖDA KORSETS KLIMATCENTRAL i Haag i Nederländerna producerar och utvärderar vetenskaplig information om klimatförändringen och kopplingarna till extrema väderfenomen och naturkatastrofer. Centrets mål är att föra samman vetenskaplig kunskap, aktörer som påverkar klimatet, politik och praktik, så att vi kan lindra följderna av den pågående klimatförändringen. Centret tar fram politiska rekommendationer bl.a. för FN:s klimatförhandlingar och stöder Rödakorsrörelsens ansträngningar för att lindra följderna av klimatförändringen. Finlands Röda Kors är med och finansierar klimatcentrets arbete med medel ur katastroffonden. PR_02_2025_kokonaan.indd 39 PR_02_2025_kokonaan.indd 39 8.4.2025 15.22 8.4.2025 15.22
40 R ESU M É SÅ SENT som i början av december 2020 var Nuppu Toivanen, 22, som vilken 18-årig gymnasist som helst. Det var hennes abiturientår, studentskrivningarna stod för dörren. Efter en stughelg med kompisarna drabbades Tolvanen ändå av en underlig feber och ryggvärk. På jouren undersöktes hon i timmotal, tills läkaren meddelade att symptomen passade in på leukemi, en elakartad blodcancer. – Jag fick direkt fortsätta med ambulans till Kuopio universitetscentralsjukhus för mer undersökningar. På hematologiska avdelningen togs det ett benmärgsprov som bekräftade diagnosen: akut lymfatisk leukemi. Det första vårdfasen på sjukhuset gick bra och cytostatikabehandlingen verkade lovande. – Det blev en kortvarig glädje. När jag fick fara hem mellan varven märkte jag att mina muskler hade förtvinat och jag kände mig kraftlös. Det kändes ångestfyllt att återvända till avdelningen. Av följande vårdperiod minns Toivanen inte mycket, hon hade feber mest hela tiden. Cellgifterna hon fick som injektion i låret orsakade en inflammation i fettvävnaden och den utvecklades till nekros i huden. Cellgifter som injicerades i ryggmärgen orsakade i sin tur en tillfällig förlamningsreaktion. Leukemin gav sig efter stamcellstransplantation När Nuppu Toivanen säger att de som är med i Stamcellsregistret är livräddare så menar hon det alldeles bokstavligen. T EX T N IN A P IN J O LA /M ED IA FO C U S B IL D S IL J A S EP PÄ LÄ SOMMAREN 2021 reste Nuppu Toivanen varannan dag från hemmet i Jyväskylä till Kuopio för vård, tills hon i oktober kunde övergå till upprätthållande vård. I början av följande år började Toivanen på egen hand läsa till studentskrivningarna för att få gymnasiestudierna avslutade. – En vecka före min planerade studentfest i november 2022 fick jag beskedet att leukemin kommit tillbaka. Då var det en månad kvar av sammanlagt två år av upprätthållande vård. Plötsligt drogs mattan igen undan för mig. När cytostatikabehandling har misslyckats är en stamcellstransplantation i allmänhet den sista chansen för patienten. Men det är inte sagt att man hittar en lämplig donator för alla, eftersom det finns många olika vävnadstyper. Vävnadstypen avgörs av så kallade HLA-molekyler (Human Leukocyte Antigen), som utgör en kritisk del av vårt immunförsvar. – Ju fler människor som finns i Stamcellsregistret, desto bättre möjligheter har vi att hitta en donator med precis rätt HLA-typ för varje patient som behöver det, säger Tiina Linjama, avdelningsöverläkare på Blodtjänst. I Toivanens fall hittade man ingen helt lämplig givare. – Vi letade efter en optimal donator utomlands också. Om en sådan inte går att finna så använder vi som sista utväg antingen en släkting eller registerdonator som delvis passar, säger Linjama. I Toivanens fall var det bästa alternativet hennes lillebror, som var en haploidentisk givare – han var alltså så att säga till hälften rätt. Stamcellstransplantationen genomfördes på Åbo universitetscentralsjukhus 25.4.2023. I ETT år efter stamcellstransplantationen fick Toivanen behandling för GVHD, Graft Versus Host Disease, men våren 2024 började hennes krafter efter hand återvända. Då hade hon tre och ett halvt år av tung sjukdom bakom sig. Toivanen sökte till och kom in på kommunikationslinjen vid Jyväskylä universitet. Nu är livet på rätt spår igen. Veckosluten tillbringar hon med sina två katter eller hos pojkvännen i Kuopio. – Min sjukdom har lärt mig att om jag inte kan påverka annat i mitt liv så kan jag åtminstone själv välja attityd. Jag försöker ha en positiv syn på livet. Toivanen hoppas att det en dag finns en lämplig donator i Stamcellsregistret för alla som behöver det. – Att gå med i registret och donera stamceller är den finaste gåva man kan ge en annan människa. Det kan på riktigt rädda någons liv, säger Nuppu Toivanen. ? – Jag har lärt mig vikten av att leva i nuet, för ingen av oss har fått ett löfte om nästa dag, säger Nuppu Toivanen. PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 40 PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 40 8.4.2025 13.49 8.4.2025 13.49
HAKEM ISTO FINLAND HÖR till den europeiska toppen i fråga om narkotikarelaterade dödsfall bland personer under 25 år. År 2023 registrerades sammanlagt cirka 300 dödsfall där droger var inblandade. Narkotikabruk och blandbruk leder ofta till dödsfall i sömnen i privata lägenheter där andra människor är på plats. Enligt Olycksutredningscentralen och Institutet för hälsa och välfärd skulle många dödsfall kunna förebyggas om folk visste vad de ska göra i en farlig situation. För att svara på det här behovet erbjuder Röda Korset första hjälpen-utbildning för personer som använder rusmedel. I den utbildningen ligger fokus på vikten av att hjälpa och ta hand om varandra. Eftersom utbildningen är riktad till en grupp personer som kan vara svår att nå ska minst den ena av två utbildare ha kännedom om brukarnas vardag. I Savolax-Karelens distrikt samarbetar Petra Laitinen och Kari Asikainen som Röda Korsets utbildare. Laitinen är den egentliga läraren i första hjälpen, medan Asikainen är erfarenhetsexpert. Hans egen bakgrund med rusmedel hjälper paret att hitta rätt våglängd med deltagarna. Tillsammans har de i över ett års tid rest runt på platser där personer som använder rusmedel rör sig. I de mötena är en låg tröskel och ett avspänt grepp avgörande. – Kunskaper i första hjälpen är till för alla och med samma anvisningar kan man agera i olika situationer. Varje liv är viktigt, säger Petra. Responsen från fältet har varit uppmuntrande. Förutom information och kunskaper som minskar risken för dödsfall vill utbildningen ge deltagarna en känsla av delaktighet, gemenskap och att de kan styra sina egna liv. – För många är det viktigt att få ett intyg på att man gått en kurs i första hjälpen. Det är något konkret som man har gjort i sitt liv, säger Kari. Ibland kan utbildningen hjälpa en vidare i livet på överraskande sätt. – Från en enhet fick vi bud om att en deltagare hade inspirerats att söka till utbildning till närvårdare. ? Ta hand om din kompis T EX T M IL LA B O U Q U ER EL FO TO A K S EL I M U R A J A Kari Asikainen och Petra Laitinen lär ut första hjälpen till personer som missbrukar. PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 41 PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 41 8.4.2025 13.49 8.4.2025 13.49
42 1-2-3 AUTA! | 1-2-3 HJÄLP! 1 Verenluovutus Suomessa on aina perustunut vapaaehtoisuuteen. Suurin osa meistä sopisi verenluovuttajiksi, mutta silti vain kolme prosenttia suomalaista luovuttaa verta. Luovuttaa voi periaatteessa kuka tahansa perusterve 18–70-vuotias. Ensimmäistä kertaa luovutettaessa yläikäraja on 59 vuotta. Veripalvelu tuottaa luovutusverestä verivalmisteita esimerkiksi onnettomuuksien uhreille, syöpäpotilaille, synnyttäneille äideille ja leikkauspotilaille. 2 Verenpalvelutoimintaa voi tukea, vaikka ei itse saisi luovuttaa. Voit esimerkiksi perustaa Luovuttajaryhmän työpaikallesi tai kaveriporukallesi, jakaa tietoa verenluovutuksesta ja kannustaa kynnelle kykeneviä auttamaan. Verenluovutus on vaikuttava tapa tehdä porukalla hyvää, ja moni työnantaja sallii luovuttamassa käymisen työajalla. Voit myös kertoa verenluovutuksesta esimerkiksi somessa tunnisteilla #verenluovutus ja #ojennakätesi. 3 Veripalvelun biopankki on verensiirtolääketieteen kysymyksiin erikoistunut biopankki, johon liittyminen tapahtuu vapaaehtoisesti luovutuksen yhteydessä. Biopankkiin talletettuja näytteitä ja tietoja hyödynnetään tieteellisissä tutkimushankkeissa, jotka tähtäävät sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä veripalvelutoiminnan kehittämiseen. 1 Blodgivning i Finland har alltid byggt på frivillighet. De flesta av oss lämpar sig som blodgivare, men ändå är det bara tre procent av finländarna som ger blod. Blodgivare kan i princip vem som helst bli som är frisk och 18–70 år. För förstagångsgivare finns en övre åldersgräns på 59 år. Av givarblodet tillverkar Blodtjänst blodprodukter för till exempel olycksoffer, cancerpatienter, mammor som har fött barn och operationspatienter. 2 Blodtjänstverksamheten kan man stödja även om man inte själv får ge blod. Du kan till exempel grunda en Givargrupp på din arbetsplats eller med dina kompisar, dela information om blodgivning och uppmuntra alla som kan att hjälpa. Blodgivning är också ett starkt sätt att göra gott i grupp. Många arbetsgivare tillåter därför att man ger blod på arbetstid. Du kan också berätta om blodgivning på sociala medier med taggarna #blodgivning, #verenluovutus och #ojennakätesi. 3 Blodtjänsts biobank är en biobank som är specialiserad på transfusionsmedicin som man frivilligt kan gå med i när man ger blod. De prover och uppgifter som lagras i biobanken används för vetenskaplig forskning som bland annat siktar på att förebygga sjukdomar och utveckla blodtjänstverksamheten. Toisten terveydeksi För andras hälsa Punaisen Ristin Veripalvelu auttaa vapaaehtoisten avulla. Röda Korsets Blodtjänst hjälper tack vare frivilliga. V IL LE S A LO N EN /N A PA A G EN C Y Lue lisää: veripalvelu.fi Läs mer: blodtjanst.fi Poljetaan yhdessä euroja ilmastotyöhön! Ketjureaktio PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 42 PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 42 8.4.2025 13.49 8.4.2025 13.49
Kisa starttaa toukokuussa. Ilmoita joukkueesi, yritys tai kaveriporukka, mukaan osoitteessa kilometrikisa.fi ja liity samalla mukaan Ketjureaktioon. Sinä pyöräilet CO 2 -päästöt vähenevät 4 kg/25 km, kun auto jää kotiin 25 km Yrityksesi lahjoittaa 1 €/poljettu 25 km 1 € Punainen Risti kohdistaa lahjoitukset ilmastoriskien vähentämiseen ja sopeutumiseen Luonto ja ihmiset kiittävät -4 kg/CO 2 Poljetaan yhdessä euroja ilmastotyöhön! Ketjureaktio Ketjureaktio on osa Kilometrikisaa PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 43 PR_02_2025_aktivointi_ristikot.indd 43 8.4.2025 13.49 8.4.2025 13.49
Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää! p. 040 623 6011, Titta Pohjantähti tai tutustu toimintaamme lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut Olemme onnellisia, että saimme perheeseemme juuri nämä lapset ja meidän matkamme on ollut juuri tällainen. Sijaisperheen isä Ryhdy sijaisperheeksi! Sijaisperhe tarjoaa turvallisen arjen ja kodin huostaan otetulle lapselle tai nuorelle siksi aikaa, kun hän sitä tarvitsee. Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtälailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet. Tavoitteena on lisäksi antaa lapselle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää lapsen perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Familarin sijaisperheille kehitetty Famile-valmennus ja sijoituksen aikainen tuki on sijaisperheelle suureksi avuksi. PR_02_2025_kansi.indd 4 PR_02_2025_kansi.indd 4 8.4.2025 15.24 8.4.2025 15.24