Avun Maailma 02/2020 - Lehtiluukku.fi

2 2020 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Suomi on avustustyön suurvalta Finland är en biståndsstormakt Punainen Risti auttaa koronakriisissä Röda Korset hjälper i coronakrisen Nuorten turvatalot 30 vuotta Pertti Torstila: Maailma tarvitsee yhteistyötä Pieni vaiva, iso apu ASIOINTIAPUA RISKIRYHMILLE Litet besvär, stor hjälp Riskgrupper får hjälp med ärenden 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 1 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 1 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
Auttaa voi myös etänä VAIN REILU KUUKAUSI SITTEN lapsiperheessämme opeteltiin entistä ahkerampaa käsienpesua. Koulu oli vielä auki ja arki tavallista. Katsoessani kolmasluokkalaista kopioimassa THL:n sivulta pitkää ohjelistaa iloiseksi seinätauluksi ymmärsin, että alkamassa oli kriisi, jonka seurauksia ei voinut mitenkään ennustaa. Nyt olemme eläneet poikkeusoloissa jo viikkojen ajan. Vaikka Punaisen Ristin valmiutta on rakennettu myös tartuntatautien varalta, koronaviruspandemia on hankala, koska niin paljon arjen auttamisestamme perustuu kohtaamiseen ja yhdessäoloon. Juuri kun monet kaipaavat läsnäoloa ja kohtaamista, tapaamisia pitää välttää. Punaisen Ristin toiminta on sopeutunut tilanteeseen siirtymällä verkkoon ja etäyhteyksien päähän. Monet vapaaehtoistehtävät ovat muuttaneet rajoitusten vuoksi muotoaan, ja eristys on tuonut uusia apua tarvitsevia. Toimimme koronakriisissä ympäri Suomen tarjoten ruokaja asiointiapua, toimittamalla apua sairaaloille, antamalla henkistä tukea puhelimitse ja verkossa, varmistamalla verenluovutustoiminnan jatkumisen sekä jakamalla tietoa verkossa ja esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentällä. Koronaviruksen riskiryhmään kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat. Vahvat suomalaisen yhteiskunnan rakenteet, joilla nyt taistelemme virusta vastaan, rakentuvat näiden ihmisten ahkeroinnin varaan. Vapaaehtoisilta kuuluukin sellaista viestiä, että tämä ikäluokka ei ole tottunut istumaan ja odottamaan, että asiat ratkeavat. Myös riskiryhmiin kuuluvat voivat osallistua vapaaehtoistoimintaan turvallisesti ja helposti etänä, puhelimen tai netin avulla. Etsi oma koulutuksesi Oma-verkkopalvelussa osoitteessa vapaaehtoiset.punainenristi.fi. Suomen Punaisella Ristillä on noin 76 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Punaisen Ristin viikko etänä Tunnustusta edelläkävijöille Suurarvalla apua kotimaahan Veripalvelu on hyvä työpaikka 6 Koronakriisi herätti auttamishalun 8 Pandemia iskee heikoimpiin 9 Punaisen Ristin maine vaarassa 12 Turvatalolla ei jäädä yksin 14 Nuorten turvatalot 30 vuotta 17 Verenluovutus poikkeusoloissa 18 Kotivara kuntoon 20 Pyöräillen parempaan maailmaan 22 Avustustyön pieni suurvalta 28 Terveyttä Tadzhikistanin tytöille 31 Ristikko 46 Vuosien takaa 47 Farnaz Fereidooni pysäyttää kadulla AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2020 29.4.2020 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 90 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Det går att hjälpa på distans FÖR BARA EN DRYG MÅNAD SEDAN övade sig vår barnfamilj på flitigare handtvätt. Skolan var fortfarande öppen och vardagen som vanligt. När jag tittade på tredjeklassaren som skrev av en lång instruktionslista från Institutet för hälsa och välfärd THL:s webbplats och gjorde en affisch av det insåg jag att vi stod inför en kris vars följder var omöjliga att överblicka. Nu har vi levt med undantagsförhållanden i flera veckors tid. Trots att Röda Korsets beredskap har byggts upp även med tanke på smittsamma sjukdomar är coronavirusepidemin besvärlig, eftersom så mycket av våra hjälpinsatser i vardagen bygger på möten och att vara tillsammans. Precis när många saknar närvaro och kontakter ska vi undvika att träffas. Röda Korsets verksamhet har anpassat sig till situationen genom att gå online och jobba på distans. Många frivilliguppgifter har bytt form på grund av begränsningarna och distanseringen har skapat nya hjälpbehövande. I coronakrisens Finland erbjuder vi matoch ärendehjälp, vi levererar bistånd till sjukhus, vi ger psykiskt stöd per telefon och på webben, vi tryggar blodgivningsverksamheten och sprider information online och till exempel på Helsingfors-Vanda flygfält. Till riskgrupperna för coronaviruset hör i synnerhet personer över 70 år. De starka samhällsstrukturer som vi i Finland nu sätter in emot viruset bygger på precis de här människornas insatser. Från frivillighåll får vi nu höra att det inte är en åldersgrupp som är van att sitta och vänta att saker och ting löser sig. Men även de som hör till riskgrupper kan på distans delta i frivilligarbete tryggt och enkelt, antingen per telefon eller via webben. Hitta din egen utbildning på Oma-webbtjänst på adressen oma.rodakorset.fi. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 32 Korsord 34 Kors och tvärs Rödakorsveckan på distans Utmärkelser för föregångare Storlotten hjälper i hemlandet Blodtjänst är en bra arbetsplats 36 Coronakrisen väckte viljan att hjälpa 37 Pandemin drabbar de allra svagaste 38 Liten är stor på bistånd 40 Röda Korsets anseende i fara 43 Svensk resumé Blodgivning under undantagsförhållanden Hemförrådet i skick Hälsa för flickor i Tadzjikistan 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 2 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 2 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
28 TABUJA VASTAAN TADZHIKISTANISSA Nargisa Hojaeva puhuu kuukautisista tytöille ja pojille punastelematta. 9 HÄDÄLLE EI SAA KÄÄNTÄÄ SELKÄÄ Pertti Torstilan puheenjohtajakausi venyy koronan takia jatkoajalle. 22 KANSAINVÄLISEN AVUN JÄTTILÄINEN Suomen Punaisen Ristin henkilöreservi täyttää 50 vuotta. 12 ASIAKKAASTA VAPAAEHTOISEKSI Sade sai apua Nuorten turvatalolta ja palasi auttamaan muita. P U N A IS E N R IS T IN K U V A -A R K IS TO Finlands Röda Kors har cirka 76 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi P E T R I M U L A R I S A K A R I P IIP P O E M IL IA K A N G A S LU O M A 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 3 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 3 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
4 Ristiin rastiin Avun maailma 3/2020 ilmestyy 16. syyskuuta PUNAISEN RISTIN VIIKKOA on vietetty järjestön perustajan Henry Dunant’n syntymäpäivän 8.5. kunniaksi jo 1940-luvulta. Tällä kertaa Punaisen Ristin vapaaehtoisten oli tarkoitus kampanjoida ensiaputaitojen ja kotien turvallisuuden puolesta järjestämällä lapsiperheiden auttajakursseja ja tapahtumia perheille esimerkiksi kirjastoissa, kerhoissa ja neuvoloissa. Eräs 0,00007–0,00009 millimetrin mittainen hiukkanen päätti kuitenkin toisin. Tai eihän se oikeasti mitään päättänyt. Viruksilla ei ole tahtoa. Ne vain ovat. Ja alkavat vimmatusti kopioitua sattuessaan sopiviin olosuhteisiin. Joka tapauksessa kaikki julkiset kokoontumiset on koronavirusepidemian takia peruttu. Punaisen Ristin viikon tapahtumia ja kursseja ei voi järjestää. Paitsi että voi: etänä! Ei siis anneta eristyksen lannistaa, vaan kampanjoidaan 4.–10. toukokuuta ensiaputaitojen ja turvallisuuden puolesta kotoa käsin: jaetaan ensiapuohjeita, opetusvideoita ja turvatietoa sosiaalisessa mediassa, omilla ja Punaisen Ristin osastojen sivuilla! Herätellään keskustelua ja haastetaan mukaan tutut ja tuntemattomat, yksin elävät ja perheet! Sillä nyt jos koskaan on oikea hetki laittaa kodin turvallisuusasiat kuntoon, kun kotona vietetään aikaa enemmän kuin koskaan. Kodin turvallisuuden tarkastuslistoja ja opetusvideoita löytyy esimerkiksi osoitteesta Kotitapaturma.fi. Sivustolta löytyy myös näppärä turvallisuustesti – haasta tututkin kokeilemaan, miten pienet asiat vaikuttavat arjen turvallisuuteen! Kattavat ensiapuohjeet vaikka keittiön tai mökin seinälle tulostettavaksi löytyvät osoitteesta www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet. Kaikki Suomen Punaisen Ristin opetusvideot niin ensiavusta kuin koronaviruksen ehkäisystäkin näet osoitteessa www.youtube.com/suomenpunainenristi. Hyvää Punaisen Ristin etäviikkoa – ei jätetä ketään yksin! Lue lisää: www.punainenristi.fi KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin viikko turvallisesti kotona Koronavirus voi peruuttaa Punaisen Ristin viikon tapahtumat, mutta ei sen ajatusta. JO O N A S B R A N D T KORONAEPIDEMIA estää tapahtumien ja koulutusten järjestämisen, joten panostetaan Punaisen Ristin viikolla tällä kertaa turvallisuuteen ja ensiaputaitoihin kotona. Punaiselta Ristiltä tukea etäkouluun Suomen Punaisen Ristin uusi oppimateriaalipalvelu soveltuu erinomaisesti myös etäopiskelun tueksi. Maksuttomassa palvelussa on tarjolla aineistoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja se soveltuu useiden eri aineiden opetukseen. Palvelun aihealueita ovat esimerkiksi sodan säännöt, ensiapu ja terveys, yhdenvertaisuus sekä ystävyys. Oppimateriaalipalvelun käyttö ei vaadi opiskelijoilta rekisteröitymistä, mutta opettajat saavat kirjautumalla käyttöönsä lisäohjeet sekä tehtävien mallivastaukset. Lue lisää: www.sproppimateriaalit.fi Arpaonnea ja auttamisen iloa! Punaisen Ristin suurarpajaiset käynnistyvät taas toukokuun alussa. Kuusi euroa kappaleelta maksavat arvat postitetaan viiden nipuissa Punaisen Ristin jäsenille ja tukijoille, jotka voivat lunastaa arvat itselleen tai myydä ne eteenpäin. Arpoja lähetetään tänä vuonna 500 000 kappaletta, ja ne sisältävät yhteensä 100 113 voittoa. Pääpalkinto on Peugeot 208 Allure -henkilöauto. Arpajaistuotoilla tuetaan Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa Suomessa. Punainen Risti mukana Oil Spill -hankkeessa Suomen Punainen Risti osallistuu Turun yliopiston koordinoimaan Oil Spill -hankkeeseen, jossa on mukana yhteensä 13 kumppania Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Punaisen Ristin lisäksi Suomesta osallistuvat Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Neste ja Suomen ympäristökeskus. Punaisen Ristin tehtäviä hankkeessa ovat koulutusten ja harjoitusten suunnittelu sekä yhteistyön kehittäminen pelastuslaitosten kanssa. Vapaaehtoisille tarjotaan lisäksi mahdollisuuksia kouluttautua ja osallistua öljyonnettomuuksien torjuntaan Itämeren alueella. Oil Spill -hanke jatkuu kesäkuun loppuun 2021 asti. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 4 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 4 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
126 POTILAALLE toimitettiin viime vuonna siirre Veripalvelun Kantasolurekisterin kautta. Siirteistä 105 oli verenkierrosta kerättyjä kantasoluja. LÄHDE: VERIPALVELUN TOIMINTAKERTOMUS 2019 5 M IR V A H E LE N IU S M IK A LE V A L A M P I Tunnustusta yhdenvertaisuuden puolustajille KOHTAAMINEN vähentää ennakkoluuloja. Sanna Piippo (oik.) kertoi itsestään Amjad Sherille, Sahar Hashimille ja Anni Helkovaaralle Vain ihmisiä -kohtaamiskahvilassa Jyväskylässä viime keväänä. SUOMEN PUNAISEN RISTIN vetämää valtakunnallista Rasisminvastaista viikkoa vietettiin tänä vuonna 16.–22. maaliskuuta. Viikon päämääränä on vaikuttaa ihmisten asenteisiin niin, että rasismille olisi entistä vähemmän sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa. – Eritaustaisten ihmisten luonnollinen kanssakäyminen on tehokas keino vähentää rasismia, joten haluamme Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksilla nostaa esiin tahoja, jotka huomioivat yhdenvertaisesti erilaiset ihmiset esimerkiksi rekrytoinnissa, koulutuksessa, kulttuuritarjonnassa ja vapaaehtoistoiminnassa, Janette Grönfors Suomen Punaisesta Rististä kertoo. Tänä vuonna Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksen saivat mm. Oulun kaupungin pääkirjasto, Joensuun kaupunginteatterin Polkuja teatteriin -hanke, Sininauhasäätiön vapaaehtoiset, ravintolaketju Hesburger, Tokmannin Pieksämäen myymälä, koulutuskeskus WinNova Satakunnassa, kauppakeskus Revontuli ja sen entinen päällikkö Hanne Martimo Rovaniemellä sekä Hämeessä sateenkaarivähemmistöjen oikeuksia puolustanut Olli Soini . Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia jaetaan vuosittain yhteisöille, yrityksille ja yksittäisille ihmisille, jotka edistävät toiminnallaan inhimillisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Punainen Risti jakoi Rasisminvastaisella viikolla tunnustuksia Ennakkoluulottomille edelläkävijöille. LI N U S LI N D H O L M BUMERANG PALAUTTAA KADONNEET AVAIMET Oletko joskus hukannut avaimesi? Kukapa ei! Tiesithän, että Bumerang-avainturvan kautta rekisteröidyt avaimet löytävät helposti tiensä takaisin oikealle omistajalle. Suomen Punaisen Ristin verkkokaupasta hankittuun Bumerang-avainturvapakettiin sisältyy henkilökohtainen turva-avaimenperä ja 12 kuukauden palautuspalvelu, jonka toteuttaa Punaisen Ristin yhteistyökumppani Falck Oy. Bumerang-avainturvan tuotoilla tuetaan Punaisen Ristin kotimaan toimintaa. Lue lisää: www.punaisenristinkauppa.fi Oikaisu Avun maailman 1/2020 juttuun verenluovutustilaisuuksista oli päässyt livahtamaan ikävä nimivirhe: sivun 24 kuvassa Leena Waxlaxin (vas.) rinnalla seisoo tietenkin Sari Swanljung, ei Aila Skogberg! Veripalvelu on yksi parhaista työpaikoista Vuosittainen Great Place to Work -tutkimus valitsi Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun jälleen yhdeksi Suomen parhaista työpaikoista. Veripalvelun sijoitus helmikuussa julkaistulla listalla oli 14. keskisuurten työpaikkojen sarjassa. Vuonna 2019 sijoitus oli 21:s. – Sijoittuminen parhaiden työpaikkojen joukkoon kertoo vahvasta yrityskulttuurista ja systemaattisesta kehittämisestä. Veripalvelu on onnistunut konkretisoimaan strategiansa, yhdistämään sen osa-alueet toiminnan tavoitteisiin ja tekemään niistä totta henkilöstön avulla, arvioi Great Place to Workin yrityskulttuurin asiantuntija Joni Sarpo. – Pitkäjänteinen satsaus työyhteisömme osaamiseen, työkykyyn, jaksamiseen ja hyvinvointiin on kannattanut. Meille on syntynyt yhdessä tekemisen kulttuuri. Olemme uskaltaneet tarttua ennakkoluulottomasti vaativiin kehityshankkeisiin, ja niistä on tullut kaikkien yhteistä omaisuutta, Veripalvelun johtaja Martti Syrjälä sanoo. KIMMO HOLOPAINEN 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 5 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 5 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
6 H uhtikuun aamu Helsingin Siltamäen ostoskeskuksella on hiljainen. Koronaepidemia on tyhjentänyt kadut satunnaisia koiranulkoiluttajia lukuun ottamatta. Hallituksen ohjeistus on tiukka: etätöitä ja etäkoulua, ei kokoontumisia, mahdollisimman vähän kontakteja muihin ihmisiin, ettei salakavala virus leviä. Niko Lavikainen on kuitenkin tullut Kannelmäestä tapaamaan Seija Sireniä tämän kotikulmille. Lavikainen ja Siren tervehtivät toisiaan oikeaoppisesti turvavälin päästä, ja Siren jättää tummansinisen ostoskärrynsä Lavikaiselle. Ostoskärryssä on valtakirja, kanta-asiakaskortti ja kaupan lahjakortti. Ostoslistan Siren on lähettänyt etukäteen verkossa. Lavikainen on Punaisen Ristin Pohjois-Helsingin osaston vapaaehtoinen, joka on tullut hoitamaan koronaviruksen riskiryhmään kuuluvan Sirenin ostokset hänen puolestaan. Lavikainen ilmoittautui vapaaehtoiseksi saman tien, kun Suomeen julistettiin poikkeustila 18. maaliskuuta. – Aavistin, että uusia vapaaehtoisia tarvitaan pian. Olen nuori ja terve enkä kuulu riskiryhmään. Minulla on aikaa. Olen ollut verenluovuttajana vuosia, ja aika harvoin tulee ylipäätään sanottua avunpyyntöihin ei. Vapaaehtoiseksi lähteminen tuntui luontevalta, Lavikainen kertoo. Seija Siren sai yhteyden Punaiseen Ristiin Facebookin Suutarilassa tapahtuu -ryhmän kautta. Ryhmässä puhuttiin epidemiasta ja muun muassa kaupassa käymisestä. Keskustelussa oli mukana Pohjois-Helsingin osaston varapuheenjohtaja Nea Asula , johon Siren otti yhteyttä. Lavikaiselle kauppareissu Sirenin puolesta on ensimmäinen laatuaan, mutta hän on ehtinyt jo sitä ennen käydä satamassa jakamassa tietoa saapuville matkustajille ja auttanut osaston korona-avun suunnittelussa. Kaupassa ostoskoriin kertyy muun muassa jauhoja, neljän viljan hiutaleita, munia, maitoa ja rahkaa. Kun ostokset on tehty, Lavikainen pirauttaa Sirenin tulemaan vastaan. Sekä Lavikainen että Siren suhtautuvat poikkeustilanteeseen tyynesti. Lavikainen täyttää päivänsä vapaaehtoistöillä, Siren arkiaskareilla. – Pyöritän ruokahuoltoa ja ulkoilen koiran kanssa. Luen kirjoja ja katson elokuvia. Netissä on esillä taidemuseoiden kokoelmia, joista olen löytänyt ihania tauluja. Niitä katsellessa tulee hirveän hyvä olo, Siren sanoo. Avun vastaanottamista hän ei pidä vaikeana, sillä siihen on hyvä syy. – Jos olisin siinä tilanteessa, että voisin itse olla vapaaehtoinen, niin varmaan olisin. Mutta se, mitä minun kuuluu nyt tehdä, on pysyä kotona. Läsnäoloa etänä Niko Lavikaisen Seija Sirenille tarjoama asiointiapu on vain yksi esimerkki monista tavoista, joilla Suo"Olen nuori ja terve. Tuntui luontevalta lähteä vapaaehtoiseksi." Punainen Risti auttaa suomalaisia selviämään koronaepidemian yli. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOONAS BRANDT Yhdessä virusta vastaan men Punainen Risti auttaa koronakriisissä. Punainen Risti on seurannut epidemian etenemistä sen alkuvaiheista lähtien. Kun koronavirus alkoi levitä Suomessa, Punainen Risti alkoi jakaa tietoa epidemian torjunnasta yhteistyössä viranomaisten kanssa. Poikkeusoloissa jaksamista tukemaan Punainen Risti avasi LähiTapiolan tuella ilmaisen auttavan puhelimen, jossa soit1 Punaisen Ristin vapaaehtoiset pystyttivät Hyvinkään sairaalalle telttaa triageyksikköä varten maaliskuussa. 2 Niko Lavikainen lähti vapaaehtoiseksi auttaakseen riskiryhmiin kuuluvia koronakriisissä. 1 2 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 6 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 6 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
7 KÄÄNNÄ ? tajien huolia ja murheita auttaa purkamaan yli sata koulutettua henkisen tuen vapaaehtoista. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi määrätyt liikkumisja kokoontumisrajoitukset vaikuttavat moniin Punaisen Ristin perustoimintoihin. Useat niistä kuitenkin jatkuvat verkon ja puhelimen välityksellä. Vapaaehtoisten ystäväkäynnit ja ryhmätoiminnot on turvallisuussyisteltat kohteeseen työntekijöiden ja koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Triage-yksiköiden pohjana on Suomen Punaisen Ristin suunnittelema evakuointikeskus. Sairaanhoitopiirien pyytäessä Punaisen Ristin Tampereen logistiikkakeskuksella on valmius toimittaa lisää yksiköitä kaikkialle Suomeen. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu toimittaa sairaaloille verivalmisteita epidemian aikana normaalisti. Verenluovutuksissa on kuitenkin otettu käyttöön pandemiavarautumistoimet. Verta luovuttamaan tullaan ajanvarauksella, ja luovutuspisteissä noudatetaan erityisiä hygieniaja turvallisuusohjeita. Välittämisen voimaa Vaan ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin, sanotaan. Historiallisen pandemian aiheuttama poikkeustilanne on herättänyt myös välittämistä ja halua auttaa. Punaisen Ristin osastoille on ilmoittautunut joukoittain uusia vapaaehtoisia, jotka ovat tahtoneet auttaa esimerkiksi kotinsa vangeiksi jääneitä riskiryhmäläisiä. Vapaaehtoiset ovat jakaneet tietoa koronaviruksesta lentokentillä ja satamissa, toimineet riskiryhmien kauppaja apteekkiavussa sekä päivystäneet Punaisen Ristin omissa ja viranomaisten puhelinpalveluissa ja chateissa. Punaisen Ristin huhtikuun puolivälissä avaama koronakeräys on kerännyt runsaasti lahjoituksia katastrofirahastoon, ja monet suomalaisyritykset ovat tahtoneet tukea Punaisen Ristin koronapandemian vastaista työtä Suomessa ja maailmalla. Tunnustusta tehdystä työstä on tullut myös valtiovallalta, jonka Suomi toimii -kampanjan avaukseen Punainen Risti kutsuttiin yhdessä Mieli ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Erityismaininnan ansaitsee Lauri Tähkän säveltämä ja Timo Kiiskisen sanoittama hyväntekeväisyyskappale Uuden edessä , jonka tuotot ohjataan Punaisen Ristin kautta koronavirusepidemiasta kärsivien auttamiseen kotimaassa. Yli 150 musiikkialan ammattilaisen yhdessä toteuttama kappale ja siihen tehty video keräsivät jo ensimmäisen viikon aikana YouTubessa yli puoli miljoonaa kuulijaa. Kuten laulussa sanotaan: ollaan yhdessä – tai ainakin yhtä sydämessä! Lue lisää: koronavirus.punainenristi.fi tä keskeytetty, joten vapaaehtoiset pitävät yhteyttä ystäviinsä puhelimen ja viestien välityksellä. Myös ystävätoiminnan verkkokoulutusta on lisätty. – Vapaaehtoiset soittelevat ja vaihtavat kuulumisia sekä auttavat asiakkaita tarvittaessa löytämään lisää tukea. Punainen Risti kannustaa kaikkia muitakin huolehtimaan ympärillään olevista ja etenkin sellaisista henkilöistä, joilla ei ole läheisiä ja jotka muutenkin kokevat yksinäisyyttä, Punaisen Ristin ystävätoiminnan koordinaattori Maaret Alaranta kertoo. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat edelleen tilapäismajoitusta nuorille, kunhan heillä ei ole flunssaa tai koronavirukseen viittaavia oireita. Nuorten muu tukeminen ja keskusteluapu tapahtuvat pääasiassa verkossa ja puhelimitse. Nuorten turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät myös Sekasin-chatissa, jonka yhteydenottojen määrä on kasvanut koronakriisin aikana. – Nuoret ja perheet tarvitsevat tukea arjen ongelmiin ja huoliin entistä enemmän, kun koulut ja oppilaitokset on suljettu. Kotioloissa vietetään rajoitusten vuoksi tavallista enemmän aikaa, jolloin myös ristiriidat saattavat kärjistyä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat asunnottomat nuoret, Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää sanoo. Muista Punaisen Ristin perustoiminnoista Kontti-tavaratalot ovat toistaiseksi kiinni, ja ensiapukoulutusta järjestetään vain verkko-opetuksena. Verkon välityksellä toimii myös LäksyHelppi-kerhoja sekä omaishoitajien tukiryhmiä. Apua sairaaloille Suomen Punaisella Ristillä on erityinen tehtävä tukea viranomaisia yhteiskunnan valmiudessa ja varautumisessa. Tässä tehtävässä käytettävissä ovat myös Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan hätäapuyksiköt ja muu välineistö, jota käytetään tavallisesti katastrofeissa maailmalla. Maaliskuun aikana Punainen Risti toimitti Raaseporin sairaalalle, Hämeenlinnan keskussairaalalle, Hyvinkään sairaalalle ja Maarianhaminan keskussairaalalle yhteensä neljä triage-yksikköä potilaiden vastaanottoa ja hoidon kiireellisyyden arviointia varten. Sairaanhoitopiirit korvaavat tilaamansa yksikön kustannukset Punaiselle Ristille, joka toimittaa ja pystyttää Historiallinen pandemia herättää myös halua auttaa. 3 Seija Siren lähetti ostoslistansa etukäteen verkossa. Niko Lavikainen tarkistaa, että kaikki on kunnossa. 3 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 7 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 7 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
8 K iinan Wuhanissa joulukuussa tunnistettu uusi SARS-CoV-2-koronavirus on yllättänyt maailman kerta toisensa jälkeen. Virus leviää salakavalasti oireettomien tai lieväoireisten sairastuneiden välityksellä, mutta sen aiheuttama COVID-19-sairaus johtaa osalla potilaista hengenvaaralliseen oireyhtymään. Maailman terveysjärjestö WHO julisti COVID-19:n maaliskuun 11. päivä pandemiaksi eli maailmanlaajuiseksi epidemiaksi. Viruksen leviämistä on eristysja hygieniatoimilla onnistuttu hidastamaan, mutta ei pysäyttämään. Rokotetta ja lääkettä virusta vastaan kehitetään kuumeisesti, mutta matka on pitkä. Kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan koronapandemia on vakavin hengitystieviruksen aiheuttama uhka ihmiskunnalle sitten vuoden 1918 espanjantaudin, joka vaati lopulta kymmeniä miljoonia uhreja. Sairastumiset ovat kaiken lisäksi pandemian aiheuttamista vahingoista vain jäävuoren huippu. Suurimmat vahingot vakavat epidemiat aiheuttavat aina niissä maissa, joiden terveydenhuolto on muutenkin heikko ja jotka jo ennestään kärsivät köyhyyden, konfliktien tai ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Terveyden lisäksi vaarassa ovat hauraat elinkeinot. Apua Afrikkaan ja Aasiaan Suomen Punainen Risti osallistuu Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n hätäapuvetoomukseen pandemian hillitsemiseksi katastrofirahaston varoista ja ulkoministeriön tuella. Tämän vuoden kehitysyhteistyövaroista 1,6 miljoonaa euroa suunnataan koronaviruksen torjuntaan Suomen Punaisen Ristin kumppanimaissa BuPandemia iskee kaikkein heikoimpiin rundissa, Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Keniassa, Malawissa ja Zimbabwessa, Nigerissä, Sierra Leonessa ja Somaliassa. Terveystyötä tuetaan Afrikassa myös Sahelin alueella. Aasiassa sisarjärjestöjen työtä tuetaan Afganistanissa, Myanmarissa ja Nepalissa. Suomen Punaisen Ristin tuella on koulutettu Afrikassa ja Aasiassa tuhansia vapaaehtoisia terveyden ja hygienian vahvistamiseen sekä epidem ioiden ehkäisyyn. Koronaepidemian aikana vapaaehtoiset jakavat oikeaa tietoa, tukevat viranomaisia tautitapausten seulonnassa, avustavat kotihoidossa ja karanteenissa olevia ihmisiä sekä tarjoavat psykososiaalista tukea. Pakolaisten tilanne heikoin Suomen ulkoministeriö on myöntänyt kansainvälisen Punaisen Ristin hätäapuvetoomukseen miljoona euroa. Varat kohdistetaan pääasiassa Libanoniin, jonka terveydenhuoltojärjestelmä on pahasti ylikuormittunut Lähi-idän konfliktien ja suuren pakolaismäärän seurauksena. Libanonista on hakenut turvaa noin 1,5 miljoonaa syyrialaista ja noin 300 000 palestiinalaista pakolaista. Punaisen Ristin tavoitteena Libanonissa on säästää ihmishenkiä ja vahvistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuutta, hyvinvointia ja toimeentuloa. Avustustyössä tuetaan sairastuneiden hoitoa, jaetaan terveystietoa sekä parannetaan vesihuoltoa, sanitaatiota ja hygieniaa erityisesti pakolaisten keskuudessa. Osalla varoista hankitaan avustustarvikkeita. Pakolaiset ja siirtolaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa myös Euroopan rajoilla. Heidän auttamisekseen Suomen Punainen Risti ohjaa katastrofirahastosta 100 000 euroa Kreikkaan ja Turkkiin. Kreikassa varoilla vahvistetaan perusterveyspalveluja ja ehkäistään koronaviruksen leviämistä pakolaisleireillä jakamalla hygieniapakkauksia ja desinfioimalla tiloja. Leirien tiivis asuminen, puutteellinen terveydenhuolto, riittämättömät saniteettitilat ja huono hygienia nostavat merkittävästi epidemiariskiä. Osa tuesta suunnataan Turkin Punaiselle Puolikuulle, joka tarjoaa Kreikan vastaisella rajalla psykososiaalista tukea etenkin lapsille, tukee pakolaisten ja siirtolaisten terveyspalveluita ja jakaa ensiapupakkauksia. Suomen Punainen Risti on lähettänyt myös avustustyöntekijöitään koordinoimaan Punaisen Ristin kansainvälistä operaatiota koronaviruksen hillitsemiseksi. ? Suomen Punainen Risti osallistuu koronaviruksen torjuntaan Afrikassa, Aasiassa ja Euroopan rajoilla. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Korona uhkaa köyhissä maissa terveyden lisäksi hauraita elinkeinoja. OPASTUSTA oikeaoppiseen käsienpesuun Keniassa. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistykset kaikkialla maailmassa taistelevat pandemiaa vastaan. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 8 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 8 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
9 KÄÄNNÄ ? P ertti Torstila valittiin Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajaksi Turun yleiskokouksessa 2014. Kahden kolmivuotiskauden jälkeen viestikapula oli määrä ojentaa uudelle puheenjohtajalle Vaasan yleiskokouksessa kesäkuussa. Toisin kuitenkin kävi. Koronavirusepidemia pakotti siirtämään yleiskokouksen syksyyn. – Me olimme jo tekemässä yhteenvetoa kuluneesta kolmivuotiskaudesta ja valmistautumassa kesäkuun yleiskokoukseen, kun koronavirus iski. Totesimme, että ei tässä sitten oltukaan ihan vielä loppusuoralla, ja hihat käärittiin uudelleen. Taistelu pandemiaa Koronakriisi pakotti siirtämään Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksen syksyyn. Puheenjohtaja Pertti Torstilan hallitus sai jatkoajan, ja hihat käärittiin torjumaan koronaviruksen uhkaa. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT EMILIA KANGASLUOMA vastaan on nyt koko Punaisen Ristin ykkösasia, Torstila sanoo. Koronavirusepidemian saavutettua Suomen maaliskuun alussa Punaisen Ristin voimavarat suunnattiin kriisissä auttamiseen. Kotimaassa Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja henkilökunta auttavat ihmisiä selviämään epidemian yli muun muassa tarjoamalla ruokaja asiointiapua, henkistä tukea sekä jakamalla oikeaa tietoa viruksen torjunnasta. Viranomaisia on tuettu toimittamalla sairaaloille triage-yksiköitä hoidon kiireellisyyden arviointiin. Maailmalla Suomen Punainen Risti tukee koronaviruksen vastaista työtä Punaisen Ristin liiton IFRC:n ja komitean ICRC:n kautta. Vakavat epidemiat aiheuttavat aina suurinta tuhoa siellä, missä terveyspalvelut ovat muutenkin heikoimmat. Koronaviruspandemia selätetään lopulta, se on selvä, viimeistään rokotteen valmistuttua. Sitä ennen menetetään kuitenkin paljon ihmishenkiä. Pandemian jättimäiset talousvaikutukset aiheuttavat nekin paljon kärsimystä. Pertti Torstila sanoo koronakriisin muistuttavan vuoden 2015 pakolaiskriisiä Euroopassa. Molemmista uhkakuvista oli varoitettu toistuvasti. – Kuitenkin pandemia yllätti maailman taas kerran, aivan kuten pakolaisInhimillisyys kantaa SUOMEN PUNAISEN RISTIN puheenjohtaja Pertti Torstila ja hänen puolisonsa Eva Torstila piipahtivat syksyllä Pälkäneellä Nälkäpäivän synnyinsijoilla. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 9 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 9 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
10 kriisi yllätti Euroopan 2015. Varautuminen maailmalla on ollut riittämätöntä. Ikävästä aiheesta on katse käännetty pois. Pandemia ei synnyttänyt yhteistä globaalia tahtotilaa viruksen voittamiseksi. Maat ovat kääntyneet sisäänpäin ja hakeneet omia ratkaisuja. Toki on nähty myös ihmisyyden parempia puolia: yhteisöllisyyttä, välittämistä ja auttamishalua. Moni on halunnut auttaa Suomen Punaisen Ristin kautta ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi ja lahjoittamalla. – Suomalaisten käyttäytymisessä näkyy vastuullisuus, yhtenäisyys ja luottamus yhteiskuntamme kykyyn toimia oikein ja selvitä koronakriisistä. En lähde vertailemaan Suomen toimintaa muihin maihin, mutta uskon, että reseptimme on toimiva – ja Punaisella Ristillä on kokonaisuudessa tärkeä rooli, Torstila sanoo. Puheenjohtajakaudellaan Torstila on toiminut näkyvästi yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi. – Punainen Risti oli viranomaisten vankka tuki pakolaisten vastaanotossa vuosina 2015–2016, ja olemme sitä nyt käynnissä olevassa pandemiassa. Molemmista kriiseistä käy selväksi, että viranomaistyö saa järjestöja kansalaistoiminnasta tärkeän, usein ratkaisevan lisän. Valtioneuvoston käynnistämä Suomi toimii -kampanja on hieno todiste valtiojohdon arvostuksesta työllemme. Punaisen Ristin valmius on tulosta pitkäjänteisestä varautumisesta ja koulutuksesta. Kriisin hetkellä se nousee näkyviin. Maailma kriisiytyy nopeasti Ennen valintaansa Punaisen Ristin johtoon Pertti Torstila teki pitkän uran ulkoministeriön palveluksessa suurlähettiläänä ja viimeksi valtiosihteerinä. Puheenjohtajana hän on ilmaissut painavasti huolensa maailman kriisiytymisestä ja sen vaikutuksista humanitaariseen työhön. – Maailmalla syntyy uusia kriisejä nopeammin kuin vanhoja kyetään ratkaisemaan. Vaikka esimerkiksi meillä Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on tilapäisesti laskenut, kansainvälisesti pakolaistilanne ei ole helpottanut, päinvastoin, Torstila sanoo. Kansainvälisessä politiikassa puhaltavat huolestuttavat tuulet. Kansallismielinen populismi on nousussa, ja kansainvälinen sopimuspohjainen järjestys natisee liitoksissaan. Kuitenkin juuri nyt yhteistyötä kaivattaisiin kipeämmin kuin koskaan esimerkiksi ilmastomuutoksen vaikutusten hallitsemiseksi. – Poliittisten päättäjien neuvottomuuden edessä avustusjärjestöihin kohdistuvat odotukset kasvavat, ja samaan aikaan humanitaarista työtä on entistä vaikeampi pitää erillään poliittisesta todellisuudesta. Vaarana on avustustyön politisoituminen tavalla, joka on ristiriidassa Punaisen Ristin periaatteiden kanssa, Torstila kuvaa. – Kun vääränlainen kansallismielisyys ja sitä ruokkiva populismi yhdistyvät muukalaisvastaisuuteen ja ilmastonmuutoksen seurauksiin, yhdistelmä on vaarallinen. Tällaisessa ilmapiirissä Punainen Ristikin on aikamoisessa ristitulessa. Maailmalla on nähty viime vuosina tilanteita, joissa humanitaarisen avun perillepääsy on estetty tai sille on asetettu ehtoja. Ambulansseja on tulitettu ja avustustyöntekijöitä surmattu. Avustustyön puolueettomuus ja riippumattomuus ovat kuitenkin Punaiselle Ristille ehdoton periaate, josta ei pidä tinkiä. – Euroopassakin on nähty, kuinka Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset sotketaan politiikkaan. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n presidentti Peter Maurer on aiheellisesti ilmaissut huolensa siitä, että tällainen kehitys uhkaa koko Punaisen Ristin liikkeen mainetta. – Ilmapiirin kiristyminen johtaa helposti siihen, että kotimaan ja kansainvälisen avuntarpeen välinen ristiriita kasvaa. Suhteellisuudentaju katoaa, eikä ymmärretä, että auttamalla toisia autamme myös itseämme. Punainen Risti on kansainvälinen liike, jossa on kyettävä näkemään omia rajoja kauemmas, Torstila muistuttaa. Vaikeita haasteita, joihin ei löydy vastaukseksi yhtä viisasten kiveä. Punaisen Ristin liikkeen sisäistä yhteistyötä pitäisi tiivistää, vaikka vetoa on päinvastaiseen suuntaan. Punaisen Ristin periaatteet on joka tapauksessa pidettävä kirkkaina. On puhuttava väsymättä sen puolesta, että Geneven sopimuksiin ja humanitaariseen oikeuteen kirjatut arvot ovat jotain äärettömän arvokasta – ne ovat ihmiskunnan suursaavutuksia, joita ei saa siirtää syrjään lyhytnäköisen poliittisten voittojen tavoittelun tieltä. Hädälle ei käännetä selkää Yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt viimeisten vuosien aikana myös Suomessa. Pertti Torstila on kantanut huolta lisääntyneestä vastakkainasettelusta, mutta näkee ajassa paljon hyvääkin. Suomalaisten enemmistö on osoittanut seisovansa inhimillisyyden puolella. Pakolaiskriisin keskellä syksyllä 2015 Punainen Risti sai kahdessa viikossa 10 000 uutta vapaaehtoista, ja Nälkäpäivä-keräys tuotti ennätykselliset 4,2 miljoonaa euroa. – Turvapaikanhakijoiden vastaanotto oli minulle vahva todistus ihmisten auttamishalusta. Vaikka ilmapiiri kärjistyi, Punaisen Ristin väki ja tukijat näyttivät inhimillisyyden ja välittämisen voiman. Punainen Risti on kyennyt säilyttämään suomalaisten luottamuksen, Torstila sanoo. – Sosiaalisen median vihapuheen takana on pieni, äänekäs vähemmistö. Inhimillisyyden puolustaminen vaa"Punainen Risti on liike, jossa on nähtävä omia rajoja kauemmas." ENTISENÄ VALTIOSIHTEERINÄ Pertti Torstila tuntee kansainvälisen politiikan. Kehitys käy vaaralliseen suuntaan, sillä yhteistyötä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 10 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 10 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
11 SUOMEN PUNAISEN RISTIN hallitus päätti ylimääräisessä kokouksessaan 30. maaliskuuta siirtää järjestön yleiskokouksen syksyyn koronavirusepidemian vuoksi. Alun perin kesäkuuksi Vaasaan kutsuttu yleiskokous järjestetään 5.–6. syyskuuta. Suomen Punaisen Ristin sääntöjen mukaan yleiskokous pitää järjestää joka kolmas vuosi kesäkuun 20. päivään mennessä. Käynnissä olevan epidemian ja siihen liittyvien kokoontumisrajoitusten vuoksi sekä osallistujien turvallisuuden takaamiseksi järjestön hallituksella ei kuitenkaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin kokouksen siirtäminen. Punaisen Ristin tärkein tehtävä on elämän ja terveyden suojeleminen. Yleiskokouksen siirtämisellä varmistetaan tapahtuman turvallisuuden lisäksi se, että järjestön kaikki voimavarat voidaan suunnata väestön ja viranomaisten auttamiseen epidemian taltuttamisessa. Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa osastoilla on yksi äänivaltainen edustaja jokaista alkavaa 200 jäsentä kohden. Edustajien määrä perustuu edellisen vuoden lopun jäsenmäärään. Lisäksi jokaisella Punaisen Ristin piirillä on yksi piirihallituksen valitsema äänivaltainen edustaja, joka on yleiskokouksen vaalitoimikunnan jäsen. Jokaisella Suomen Punaisen Ristin henkilöjäsenellä on oikeus läsnäoloon yleiskokouksessa. Järjestön hallitus kuitenkin suosittelee, että yleiskokoukseen osallistuvat tällä kertaa vain äänivaltaiset edustajat, sillä epidemian jatkuminen vielä syksyllä vaikuttaa varsin todennäköiseltä ja kokousjärjestelyjen muutokset vaativat paljon työtä. Epidemian jatkuessa myöskään yleiskokouksen oheis ohjelmaa ei järjestetä. Uusimmat yleiskokousuutiset: rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2020 tii päättäväisyyttä, ja sitä kyllä rohkealla väellämme riittää. Kyse ei ole vain siitä, mitä mieltä olemme maahanmuutosta tai pakolaisista, vaan siitä, että kadotamme oman ihmisyytemme, jos katsomme poispäin ja annamme kaiken vain tapahtua. – Vihapuhe ja vastakkainasettelu ovat saaneet osan suomalaisista suhtautumaan kielteisesti koko kansainväliseen yhteistyöhön. Kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa kaukaisetkin kriisit tulevat kuitenkin lopulta myös kotiovelle. Pakolaiset ja koronavirusepidemia ovat tästä kova muistutus. Koronaviruksen aiheuttaman jatkoajan jälkeen Pertti Torstila jättää puheenjohtajuuden seuraajalleen Vaasan yleiskokouksessa hyvillä mielin. – Kuluneet vuodet ovat olleet Suomen Punaisessa Ristissä myös sisäisten uudistusten aikaa. Piirien ja keskustoimiston yhteistyötä on tiivistetty, Veripalvelun asema vahvistettu, uusia Kontti-tavarataloja on avattu, ja ensiapukoulutus on keskitetty omaan yhtiöönsä. Viestinnässä on siirrytty vahvasti digiaikaan. Se on epäilemättä ollut vanhemmalle väelle nuoria vaikeampaa, mutta uudistua pitää – elävä toiminta puskee kuohuihin ja uuteen aikaan. Mieleenpainuvimmiksi kokemuksiksi puheenjohtaja nostaa pienen miettimisen jälkeen kotimaan kiertämisen. Antoisimpia ovat olleet matkat eri puolille Suomea piireihin ja osastoihin, vapaaehtoisten pariin. – Koska olen tehnyt työurani ulkopolitiikan saralla, vasta näillä vierailuilla minulle avautui Punaisen Ristin valtakunnallinen merkitys. Me todella olemme läsnä ja autamme kaikkialla Suomessa. Ihaillen seurasin myös avustustyöntekijöidemme työtä Nepalin maanjäristysalueella ja Syyrian pakolaisleireillä. Suomen Punaisen Ristin kansainvälinen apu on maailman ehdotonta eliittiä, mutta on hyvä muistaa, että sen mahdollistaa vahva toiminta kotimaassa. – Kuluneet kuusi vuotta ovat olleet minulle kunnia ja oppimatka, josta olen hyvin kiitollinen. Luovutan puheenjohtajan tehtävät seuraajalleni toteamalla, että vaikka maailma on pahasti sekaisin, ilman Punaista Ristiä se olisi paljon pahempi paikka elää. ? Suomen Punaisen Ristin yleiskokous on siirretty järjestettäväksi Vaasassa 5.–6. syyskuuta. Kutsu yleiskokoukseen "Ilman Punaista Ristiä maailma olisi paljon pahempi paikka elää." Tervetuloa vaikuttamaan Vaasaan! Päivitetty yleiskokousaikataulu ? Hallituksen toimintalinjausluonnoksen kommentointi päättyy 30.6.2020. ? Viimeinen ilmoittautumispäivä yleiskokoukseen on 5.7.2020. ? Yleiskokoukselle tehtävät aloitteet on jätettävä hallitukselle viimeistään 5.7.2020. ? Ehdokasasettelu yleiskokouksen henkilövaaleihin päättyy 24.7.2020. ? Viralliset kokouskutsut osastoille ja piireille lähetetään viimeistään 7.8.2020. ? Suomen Punaisen Ristin yleiskokous Vaasassa 5.–6.9.2020. LI N U S LI N D H O L M 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 11 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 11 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
12 K eväinen valo tulvii ikkunoista sisään, kun päivä vaihtuu illaksi. Helsingin Nuorten turvatalolla tunnelma on lämmin ja vastaanottavainen. Sade , 25, käpertyy istumaan talon olohuoneen isoon nojatuoliin. – Se tunne, kun ei ole yksin, vaikka muuttaa omilleen, hän sanoo. Sade itsenäistyi jo 17-vuotiaana lukion toisella luokalla. Hän ei kuitenkaan joutunut tekemään sitä yksin, sillä apuna oli Nuorten turvatalon itsenäistymisen tuki (ITU). – Kun olin muuttanut omilleni, lohduttauduin välillä sillä, että voin aina halutessani mennä turvikselle yöksi. Sinne sai myös soittaa, jos tarvitsi neuvoja ihan mihin asiaan tahansa, Sade kertoo. Henkilökohtaisia asioita Sateen matka turvatalolla alkoi noin vuosi ennen omaan kotiin muuttamista, kun hänen äitinsä otti yhteyttä lastensuojeluun. Äidin ja tyttären välit olivat tulehtuneet, ja heistä molemmista tuntui, että ulkopuolinen apu olisi nyt tarpeen. – Meidän piti saada joku paikka, jossa voisimme keskustella kolmannen osapuolen kanssa niin, ettei välillemme tulisi riitoja. Suhteemme oli vaikea teini-ikäni takia, mutta myös vanhempieni ero kahdenkymmenen vuoden avioliiton jälkeen oli rankka koko perheelle. Minulla on kaksi 9–11-vuotiasta sisarusta, Sade kertoo. Lastensuojelusta heidät kuitenkin ohjattiin Nuorten turvatalon asiakkaiksi. Turvatalon tarjoamissa keskusteluissa Sade ja hänen äitinsä kävivät läpi samoja haasteita, joita kohdataan monessa muussakin perheessä. – Olin aika vaikea teini. Join salaa, en tullut kotiin sovittuna aikana ja soitin suutani äidilleni. Sain myös itkukohtauksia. JälkikäNuoret tarvitsevat joskus apua itsenäistymiseen ja rankkojen asioiden käsittelyyn. Helsinkiläinen Sade tuli Nuorten turvatalolle ensin asiakkaaksi – ja palasi vapaaehtoiseksi auttamaan muita. TEKSTI VERA MIETTINEN KUVAT PETRI MULARI Nuorten turvatalot 30 vuotta Kaikkea ei pidä kantaa yksin teen olen ymmärtänyt, että osa käytöksestäni johtui äitini ja isäni erosta. Keskusteluissa Sade kertoi myös sellaisista omista henkilökohtaisista asioistaan, joista oli muuten vaikea puhua vanhemmille. – Kerroin esimerkiksi olevani biseksuaali, ja vaikka äitini on hyvin suvaitsevainen, hänen oli aluksi vaikea ymmärtää sitä. Viikko turvatalolla Jossain vaiheessa keskusteluissa tuli puheeksi Sateen itsenäistyminen. – Meille sanottiin, että oman asunnon hankkiminen saattaisi parantaa välejämme, Sade kertoo. Se kuulosti hyvältä ratkaisulta, ja prosessi lähti nopeasti käyntiin. Itsenäistymisen alussa Sade majoittui viikoksi Helsingin Nuorten turvatalolle. – Harjoittelimme arkisten asioiden hoitamista, kuten kaupassa käyntiä, ruoanlaittoa SADE SAI turvatalolta apua mieltä painaviin asioihin ja tukea itsenäistymiseen. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 12 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 12 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
13 ja arjen aikatauluttamista. Minulle nämä asiat olivat jo aika tuttuja, mutta tein niitä silti mielelläni, Sade kertoo. Turvatalolla oli muitakin nuoria, ja vapaa-aikana he katsoivat leffaa ja pelasivat lautapelejä. – Vietimme paljon aikaa yhdessä. Se toi kivaa yhteisöllisyyden tunnetta. Ensimmäisen viikon jälkeen Sade vietti aikaa poikaystävänsä luona ja oli turvatalolla enää satunnaisia öitä. Puolessa vuodessa hänelle löytyi oma asunto. Käytännön asioiden lisäksi Sade sai turvatalolta tukea moniin mieltä painaviin asioihin. Sade kävi itsenäistymisen alussa joka viikko juttelemassa turvatalolla, ja keskusteluapu jatkui omilleen muuttamisen jälkeen. – Puhuimme sellaisista asioista, joista en voinut kertoa äidilleni tai muille läheisilleni. Muistan hyvin, millainen olo minulla oli silloin ja mitä ajatuksia kävin läpi. Jutteluapu oli hyvä asia. Sateella oli turvatalon kautta myös vapaaehtoinen tukikummi. Tukikummi on luotettava aikuinen, joka antaa aikaansa nuorelle noin vuoden kestävän suhteen aikana. – Me pidämme vieläkin yhteyttä viestein. Joskus myös tapaamme, ja viimeksi näimmekin marraskuussa. Vakavia keskusteluja Sade oli murtunut, kun itsenäistymisen tuki hänen osaltaan loppui. – Ajattelin, etten voi olla ilman turvista. Sitten aloitinkin itse vapaaehtoisena tukikummina toiselle nuorelle. Kummisuhde 17-vuotiaan kanssa alkoi nuoren kokemasta yksinäisyydestä. – Teen hänen kanssaan ihan arkisia asioi”Puhuimme asioista, joista en voinut kertoa äidilleni.” ta: käymme ostoksilla, syömässä tai kahvilla. Olen ystävä hänelle, Sade kuvaa. Vaikka virallinen tukikummius on nyt loppumassa kumminuoren täyttäessä 18 vuotta, se ei tarkoita sitä, että he eivät voisi enää nähdä. – Kumminuoreni kysyikin minulta yhtenä päivä, voidaanko me vielä pitää yhteyttä. Se tuntui siltä, että olen varmasti tehnyt hänen kanssaan jotain oikein. Kummiuden lisäksi Sade päivystää turvatalolla vapaaehtoisena. – Tykkään olla täällä, koska paikka tuntuu kodilta. Vapaaehtoistoimintaan kuuluu turvatalon arjen pyörittämistä: kaupassa käymistä, ruoanlaittoa ja pyykinpesua. – Juttelemme myös nuorten kanssa esimerkiksi silloin, kun syömme yhdessä iltapalaa, Sade kertoo. Joskus keskustelut ovat kevyempiä ja liittyvät vaikka televisio-ohjelmaan, mutta myös vakavista asioista jutellaan. – Nuoret ovat valveutuneempia kuin minä olin heidän ikäisenään. Tietoa on niin paljon helpommin saatavilla kuin vaikka vain vuosikymmen sitten. Usein nuoret haluavat purkaa jotain maailmalla tapahtuvaa asiaa, Sade sanoo. Toisaalta Sade on huomannut sosiaalisen median huonot puolet. – Nuoret ovat sulkeutuneempia kuin ennen. Kun me pelasimme ja katsoimme leffoja yhdessä, nyt nuoret ovat mieluiten omassa rauhassa kännyköillään. Maltti auttaa Turvatalolta saatu tuki auttoi Sadetta itsenäistymisessä, ja myös tyttären ja äidin suhde kehittyi parempaan suuntaan. – Kun muutin omilleni, välimme äitini kanssa paranivat täysin. Emme ole riidelleet sen jälkeen kuin satunnaisia kertoja. Näemme usein ja puhumme puhelimessa. Voin nyt kertoa äidilleni ihan kaikesta. Sade opiskelee nykyään Tallinnan yliopistolla kansainvälistä lakia ja tekee siinä sivussa töitä. Vaativa arki vaatii tasapainottelua, ja Sade käy edelleen juttelemassa terapeutin kanssa mielen isoista asioista. Nuoruuden tunnemyrskyt ovat kuitenkin takanapäin. Sade neuvookin nuoria malttamaan mielensä. – Kyllä se olotila helpottaa ajan myötä. On myös tärkeää pyytää apua ja puhua ongelmistaan, raskaita asioita on turha yrittää kannatella yksin. Turvikselle voi tulla koska tahansa! TURVATALON tiloissa vietetään aikaa myös yhdessä toisten nuorten kanssa. SADE ja Nuorten turvatalojen viestintää tekevä Anni Heinonen Helsingin turvatalon keittiössä. Vapaaehtoiseksi nuorten tueksi? Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat tukea missä tahansa nuoruuteen tai vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Ammattilaiset ja vapaaehtoiset päivystävät turvataloilla ympäri vuorokauden. Myös Punaisen Ristin ja MIELI Suomen Mielenterveys ry:n koordinoima Sekasin-chat tarjoaa nuorille matalan kynnyksen tukea. Palvelu on ollut nuorten keskuudessa erittäin suosittu, ja esimerkiksi vuonna 2019 chattiin tuli 136 000 yhteydenottoa. Uusia vapaaehtoisia tarvitaan koko ajan lisää, ja Sekasin-chatissa voi toimia verkkovapaaehtoisena myös kotoa käsin. Jos siis vapaaehtoistyö nuorten parissa kiinnostaa, ota yhteyttä alueesi Punaiseen Ristiin tai lähimpään Nuorten turvataloon! Lue lisää: punainenristi.fi KÄÄNNÄ ? 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 13 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 13 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
14 Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää nostaa vuosien varrelta esiin 10 trendiä, jotka muokkaavat nuorten elämää ja koko yhteiskuntaa. Vaikka moni asia nuorten elämässä on mullistunut, turvatalotoiminnan arvot ja merkitys pysyvät. TEKSTI LEENA SUURPÄÄ KUVA MARIA SANTTO Nuorten turvatalot 30 vuotta Tukea, turvaa ja toimintaa N uorten turvatalojen 30-vuotisen auttamistyön ytimessä ovat taito ja halu kuunnella nuoria ja heidän läheisiään. Turvatalolla nuorella on oikeus olla ainutkertainen yksilö, yhteisön jäsen ja arvokas kansalainen. Arjen pienimmistä pulmista maailman suurimpiin, turvatalolla ongelmia ratkotaan yhdessä nuorten kanssa. Nuoruuden määritelmiä on yhtä monta kuin nuoria. Kolmekymppisinä Punaisen Ristin Nuorten turvatalotkin ovat nyt nuorisolain mukaan aikuisia. Aikuisuus ei kuitenkaan tarkoita, että emme saisi kokeilla uutta, erehtyä ja oppia. Tämä pätee yhtä hyvin nuoruuteen kuin turvatalotoimintaan. Nuoret ovat valtaväestö Turvatalotoiminnassa avainasemassa on nuorten elämäntilanteiden, tarpeiden ja toiveiden ymmärtäminen. Ilman oikeaa tietoa ja uteliaisuutta nuorten elämästä ja ajatuksista heitä on vaikea kohdata ja auttaa. Viimeisten 30 vuoden aikana nuorten osuus maapallon väestöstä on kasvanut huimasti. Lapset ja nuoret ovat ihmiskunnan enemmistö, jonka hyvinvoinnista huolehtimisen pitäisi olla kaiken toiminnan ja päätöksenteon ytimessä. Nuorista peräti 90 prosenttia asuu globaalissa etelässä. Nuoret ovat myös yksi globaalisti liikkuvimmista ikäryhmistä. Tämä näkyy myös meillä Suomessa. Suuri osa ulkomailta Suomeen muuttavista on nuoria, puhuimme sitten turvapaikanhakijoista tai töihin, opiskelemaan tai perhettä perustamaan tulevista. Nuorten turvataloilla paikallisuus ja globaalisuus kohtaavat päivittäin. Monikielinen arki Kävellessäni kotikaupungissani Helsingissä kuulen yhä useammin vieraita kieliä. Lähitulevaisuudessa noin joka neljäs vastaantulija Helsingissä puhuu jo muuta kieltä kuin suomea. Kieli on tärkeä osa kulttuuria ja nuorten ja perheiden arkea. Kieli vaikuttaa myös siihen, miten nuori osaa ja uskaltaa ilmaista tarvitsevansa tukea. Nuorten mukana maasta toiseen kulkevat arvot, maailmankuvat ja asenteet tuovat myös turvataloille monikulttuurisen ja -arvoisen ilmapiirin. Turvatalojen dialoginen työote saa monikielistyvässä Suomessa erityisen arvon. Vastavuoroisuuteen perustuva auttaminen tarkoittaa paitsi monikielisyyden ja sen mahdollisuuksien tunnistamista, myös sellaista kielenkäyttöä, josta nuoret voivat ja haluavat tunnistaa itsensä ilman leimoja ja luokitteluja. Turvataloilla mietitään nuorten kanssa yhdessä, mitä esimerkiksi turvallinen tila ja toimiva tuki erilaisille nuorille ja perheille tarkoittavat. Perheet monimuotoistuvat Myös perherakenteissa ja -käytännöissä on tapahtunut 30 vuoden aikana isoja muutoksia. Perheet ovat yhä monimuotoisempia, ja samaan aikaan perhetausta vaikuttaa entistä enemmän siihen, millaiset eväät nuori saa elämälleen niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin henkisesti. Turvatalot ovat 30 vuoden ajan tehneet sinnikkäästi töitä sen eteen, että nuoren oikeus perheeseen tai ainakin yhteen turvalliseen aikuiseen toteutuisi. Nuoria on läpi vuosikymmenten autettu osana perhettä tai muuta lähiyhteisöä. Tämä lähtökohta on tulevaisuudessa yhä merkityksellisempi perheen käsitteen laajentuessa entisestään. Samalla se haastaa meidät etsimään uusia perhetyön muotoja. Kasvava paine itsenäistyä Suomessa nuoret muuttavat pois kotoa eurooppalaisittain varhain, keskimäärin noin 22-vuotiaana. Kulttuuriimme on iskostunut paine itsenäistyä nuorena. Nuorten turvataloilla tämä näkyy siinä, että yhä useampi nuori kaipaa tukea itsenäistymiseen. Nuorisotutkijat kuvaavat nykypäivän nuoria pakkovalinnan sukupolveksi: nuorten pitää tehdä yhä aikaisemmin koko elämänsä kannalta olennaisia valintoja esimerkiksi koulussa, mutta samaan aikaan taloudellinen ja sosiaalinen epävarmuus jatkuvat yhä pidemmälle aikuisuuteen. Näennäinen valinnanvapaus luo myös eriarvoisuutta. Toimeentulotukien käyttö ja taloudellinen riippuvuus vanhemmista kasvavat, samoin pikavipit ja helpot luotot. Sukupolvet ylittävä köyhyys ja arjen heikot taloudelliset taidot ovat yhä useammin nuorten arkipäivää. Turvataloilla itsenäistyvien nuorten tukemiseen on panostettu viime vuosina muun muassa Kotipolku-toiminnan kautta. Itsenäistyvien nuorten kokonaisvaltaisen ja kiireettömän tukemisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Epävarman tulevaisuuden edessä nuoret tarvitsevat paljon muutakin kuin ohjausta koulutukseen ja työelämään. Nuorilla pitää olla oikeus etsiä oma polkunsa rauhassa ja ilman kohtuutonta painetta. Ei meistä kukaan aikuistu yhdessä yössä täyttäessään 18 vuotta. Ystävät suojaavat syrjäytymiseltä Vuosittain julkaistava valtakunnallinen Nuorisobarometri on 1990-luvulta lähtien toistanut samaa sanomaa: toisin kuin yhteiskunnallisen keskustelun perusteella voisi kuvitella, nuorille syrjäytyminen merkitsee ennen kaikkea syrjäytymistä luottamuksellisista sosiaalisista suhteista, erityisesti ystävyyssuhteista. Turvallisuus, yhteenkuuluvuus, yhdessä tekeminen ja sosiaaliset taidot "Ei meistä kukaan aikuistu yhdessä yössä täyttäessään 18 vuotta." 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 14 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 14 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
15 ovat kuuluneet 30 vuoden ajan listauksen kärkeen, kun nuorilta itseltään on kysytty eväitä hyvään elämään. Luottamuksellisten ystävyyssuhteiden puuttuminen on erityisen vahingollista nuorille, koska heidän elämänsä on muutenkin murrosvaiheessa ja suhde lähiyhteisöön ja koko yhteiskuntaan vasta muotoutumassa. Herkimmin yksin jäävät ne nuoret, joiden voimavarat selviytyä arjessa ja löytää kiinnekohtia yhteiskuntaan ovat heikoimmat. Nuorten turvatalojen auttamistyön lähtökohtana on kohdata ja auttaa nuoria osana heidän lähiyhteisöjään, mistä olemme saaneet nuorilta ja heidän läheisiltään paljon kiitosta. Palautteiden perusteella nuoret kokevat turvatalon tuen lujittaneen heidän suhteitaan sekä läheisiin että koko yhteiskuntaan. Verkko on nuorten oma tila Digitalisaatio on yksi suurimmista muutoksista nuorten elämässä turvatalojen 30-vuotisella taipaleella. Verkko on tämän päivän nuorten katu, oma tila, josta haetaan toisten seuraa, ajanvietettä, tietoa ja apua. Nuorten turvatalot lähtivät pari vuotta sitten mukaan järjestöjen yhteiseen verkkopalveluun Sekasin-chattiin, jota turvatalot koordinoivat yhdessä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kanssa. Tämä ainutlaatuinen, järjestöjen yhdessä toteuttama tukipalvelu on muutamassa vuodessa saavuttanut suuren suosion nuorten parissa. Viime vuonna nuoret ottivat palvelun kautta yhteyttä 136 000 kertaa, ja järjestöjen vapaaehtoiset kävivät nuorten kanssa 21 000 keskustelua. Nuorten tavoittamisessa on olennaista, että auttajat toimivat myös verkossa. Kokemukset verkkoauttamisesta osoittavat, että verkon kautta tavoitetaan sellaisiakin nuoria, jotka jäisivät muuten avun ulkopuolelle. Digitalisaatio laajentaa auttamisen ympäristöjä jatkossakin. Verkossa kohdataan ja tue taan tulevaisuudessa yhä useammin myös nuorten perheitä ja muita lähiyhteisöjä. Turvallinen arki muutoksessa Nuorten elämä ja sen mukana Nuorten turvatalojen arki on 30 vuodessa muuttunut entistä globaalimmaksi, monikulttuurisemmaksi ja digitaalisemmaksi. Maapallon kutistuminen on ristiriitainen asia. Älypuhelimen kautta nuorten taskussa ovat kaikki maailman mahdollisuudet, mutta myös globaalit ongelmat, joiden käsittelyyn nuoret tarvitsevat tukea. Yli 10 000 nuorta Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeestä, 140 maasta, nimesi viime vuonna kokouksessaan maailman suurimmaksi humanitaariseksi haasteeksi ilmastokriisin. Ilmastonmuutos on yksi eniten turvattomuuden tunnetta nuorten keskuudessa aiheuttavista ilmiöistä myös Suomessa, ja huoli tulevaisuudesta on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Globaalien kysymysten käsittely lisääntyy myös Nuorten turvataloilla. Jokainen nuori on kansalainen Läpi 30 vuoden Nuorten turvatalot ovat pyrkineet kohtaamaan nuoret vastuullisina kansalaisina riippumatta heidän elämäntilanteestaan, voimavaroistaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan. Tavoitteena on ollut muistuttaa nuorille itselleenkin, että vaikka arki koettelisi itsetuntoa ja elämänhallintaa, he ovat arvokkaita kansalaisia, joille kuuluvat myös kansalaisten oikeudet. Nuorten kiinnostus politiikkaan on juuri nyt ennätyskorkealla. Samaan aikaan poliittinen vaikuttaminen eriytyy rankasti muun muassa nuoren koulutustaustan mukaan, ja samanlainen eriytyminen näkyy muussaKUVATEKSTI kuvateksti tähän kuvateksti tähän "Jokainen nuori on arvokas kansalainen, jolle kuuluvat myös kansalaisen oikeudet." KÄÄNNÄ ? NUORTEN turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää tahtoo valaa nuoriin uskoa itseensä ja koko ympäröivään maailmaan. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 15 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 15 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
16 Veripalvelussa on jo vuosia varauduttu toimimaan koronakriisin kaltaisessa pandemiassa. Verta on kerättävä myös poikkeusoloissa, jotta potilaille riittää verivalmisteita. TEKSTI SANNA KETTUNEN KUVA JARI HÄRKÖNEN Verenluovutus jatkuu pandemian aikana kin kansalaisja harrastustoiminnassa. Kaikilla nuorilla on oikeus saada tukea paitsi yksilöinä ja perheidensä jäseninä, myös kansalaisina. Turvatalot tukevat nuorten kansalaisuutta puhumalla nuorten puolesta, muistuttamalla nuorten arvosta ja puolustamalla heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa. Myytti yksilökeskeisistä nuorista Nuoren ikäpolven yksilökeskeisyys on sitkeässä istuva myytti. Todellisuudessa niin tutkimukset kuin turvatalojen havainnot kertovat, että esimerkiksi nuorten kiinnostus vapaaehtoistoimintaa kohtaan on pikemminkin kasvussa kuin vähenemässä. Viimeaikaisten selvitysten mukaan nuoret ovat kaikista ikäryhmistä halukkaimpia osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, kunhan heitä vain pyydetään ja rohkaistaan mukaan. Turvataloilla vapaaehtoistoiminta on 30 vuodessa monimuotoistunut ja kasvanut. Muutaman vapaaehtoisen ryhmästä on kasvanut yli 500 aktiivisen vapaaehtoisen joukko, josta noin puolet on nuorisolain mukaan itsekin nuoria. Vapaaehtoiset toimivat nuorten tukena myös turvatalojen ulkopuolisessa arjessa ja verkossa. Nuorten vapaaehtoistoimintaan lähtemiseen vaikuttavat hyvin samanlaiset seikat kuin turvatalolle tulemiseen muutenkin: nuoret tahtovat päästä mukaan nopeasti ja helposti. He haluavat vapaaehtoisina tehdä merkityksellisiä asioita yhdessä toisten kanssa, joustavasti ja oman tilanteensa mukaan. Nuorten tulevaisuus Millainen sitten on nuorten tulevaisuus? Kuluneiden 30 vuoden aikana nuoret ovat alkaneet pohtia tulevaisuutta oman elämänsä lisäksi entistä enemmän koko maailman tulevaisuuden perspektiivistä. Yhteiskuntatieteilijöiden mukaan ihmiskunnan yhteisten ”suurten kertomusten” aika on ohi, usko jatkuvaan edistykseen on rapistunut. Uhkakuvia riittää: ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, lajien katoaminen. Tämän päivän nuoret saavat maailmasta tietoa enemmän kuin koskaan ennen, eikä se kaikki suinkaan vahvista uskoa tulevaisuuteen. Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla me haluamme luoda toivoa ja luottamusta, vahvistaa nuorten kykyä kuvitella toisenlainen tulevaisuus ja rohkaista heitä katsomaan eteenpäin. Olemme onnistuneet työssämme, kun nuori tuntee pystyvänsä vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, lähiympäristöönsä, yhteiskuntaan – ja koko maailmaan. Nuorten turvatalojen vanha motto on ajankohtainen myös tänään: Kaikille asioille voi tehdä jotain. ? "Turvatalojen motto on yhä ajankohtainen: Kaikille asioille voi tehdä jotain." SAIRAALAT tarvitsevat verituotteita potilailleen myös pandemian aikana. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 16 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 16 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
17 K oronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi verivalmisteiden käyttö vähenee sairaaloissa, kun kiireettömiä leikkauksia siirretään ja voimavarat keskitetään koronapotilaiden hoitamiseen. Silti pandemiankin aikana sairaaloissa tarvitaan verivalmisteita esimerkiksi onnettomuuksien uhreille, syöpäpotilaille, synnyttäjille ja keskoslapsille. Verenluovuttajia tarvitaan koko ajan. Verivalmisteita saavien potilaiden kannalta tärkeää on, että luovuttajat ovat terveitä. Koronavirus on mietityttänyt luonnollisesti myös verenluovuttajia. Epidemian vallitessa luovuttajien turvallisuudesta huolehditaan tehostetusti. – Veripalvelu toimii myös poikkeusoloissa, sillä sairaalat tarvitsevat aina verivalmisteita. Epidemian aikana vältämme tartuntariskejä monilla eri toimenpiteillä, Veripalvelun vastaava lääkäri Johanna Castrén kertoo. Koronavirusepidemian aikana verenluovutuksessa noudatetaan pandemiavarautumistoimia. Verenluovutukseen tullaan vain ajanvarauksella, eikä luovutustilaan päästetä muita kuin verenluovuttajia. Lasten ja saattajien mukanaolo ei ole tällä hetkellä aikana mahdollista. Verenluovuttajilta varmistetaan heti saapuessa, ettei heillä ole flunssan oireita, ja kaikki luovuttajat ohjataan pesemään tai desinfioimaan kädet. Luovutustiloissa yhtä aikaa olevien henkilöiden määrää rajoitetaan, ja muihin ihmisiin pidetään turvaväli. Tiloja myös puhdistetaan tehostetusti. Tartuntoja veriteitse ei havaittu Parasta aikaa maailmaa ravistelevan pandemian aiheuttaja on SARS-CoV-2-koronavirus, jonka aiheuttama tauti COVID-19 kehittyy osalla sairastuneista hengenvaaralliseksi keuhkokuumeeksi. Tässä vaiheessa tiedetään, että virus tarttuu hengitystie-eritteistä. Nykytiedon valossa tartuntariski kasvaa vähintään 15 minuutin lähikontaktissa sairastuneen kanssa ja esimerkiksi samassa taloudessa asuvien kesken. Veripalvelutoiminnan kannalta tärkeä tieto on se, että veriteitse koronavirustartuntoja ei ole todettu. Muidenkaan tunnettujen koronavirusten, kuten SARSja MERS-epidemian aiheuttaneiden virusten, ei ole havaittu tarttuvan veren välityksellä. – Verta voi luovuttaa, jos ja kun tuntee itsensä terveeksi ja täyttää muut voimassa olevat luovutusedellytykset, Johanna Castrén sanoo. Flunssaisena verta ei kuitenkaan voi luovuttaa. Jos on sairastanut minkä tahansa kuumeisen hengitystietulehduksen, verenluovutuksessa on pidettävä kahden viikon tauko, joka lasketaan parantumisesta. Sama kahden viikon varoaika pätee myös koronaviruksesta parantuneisiin. – Hengitystietulehduksena korona ei ole sen kaltainen, että sairastaneelle aiheutuisi siitä pitkäaikainen luovutuseste. Toki, jos joutuu tehohoitoon ja sairaalaan, luovutuksen varoaika pitenee kolmeen kuukauteen. Myös matkustaminen aiheuttaa rajoituksia verenluovutukseen. Kaikille EUja EFTA-maista tai Britanniasta Suomeen palanneille on koronaepidemian aikana asetettu poikkeuksellisesti 14 vuorokauden mittainen varoaika. Varoaika on yhtä pitkä kuin Suomen hallituksen ohjeistama ”karanteenia vastaava tilanne”, ja sen laskeminen alkaa paluusta Suomeen. Matkailu tai oleskelu EUtai EFTA-maiden tai Britannian ulkopuolella aiheuttaa aina vähintään 28 vuorokauden varoajan. Koska koronavirusten ei ole todettu tarttuvan veriteitse, niitä ei ole tarkoituksenmukaista tutkia luovuttajilta. Riittää, että luovuttamaan tullaan terveenä ja täysin oireettomana. – Veripalvelu testaa verenluovuttajia vain niiden taudinaiheuttajien osalta, jotka ovat VERIPALVELUN LABORATORIO toimii Helsingin Kivihaassa kellon ympäri viikon jokaisena päivänä. Laboratoriossa voidaan milloin tahansa tutkia sairaaloiden lähettämiä näytteitä ja etsiä potilaille verivalmisteita. Verenluovuttajalta otetaan veripussin lisäksi aina kolme näyteputkea, jotka analysoidaan ennen kuin verivalmisteita toimitetaan sairaaloihin. Ensimmäisenä verestä tutkitaan veriryhmä. Luovuttaja saa tietää oman veriryhmänsä toisella luovutuskerralla. Verenluovuttajilta tutkitaan myös punasoluvasta-aineita, joita muodostuu esimerkiksi verensiirtojen tai raskauden yhteydessä. Verta ei voi luovuttaa, jos siinä on verensiirtojen kannalta merkityksellisiä vasta-aineita. Osalta luovuttajista voidaan tutkia myös muita veriryhmäominaisuuksia, joiden avulla voidaan löytää erityisille potilasryhmille sopivaa verta. Tällaisia erityisryhmiä ovat esimerkiksi syöpäpotilaat ja henkilöt, joilla on erittäin harvinainen veriryhmä. Jokaisesta luovutetusta veripussista tutkitaan myös HI-virus, hepatiittivirukset A, B ja C, syfilisbakteeri ja parvovirus. Jos testeissä ilmenee viitteitä tartunnasta, luovuttajalta pyydetään toinen näyte tuloksen varmistamiseksi ja hänet ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. ? tarpeellisia luovuttajan soveltuvuuden ja verivalmisteiden turvallisuuden kannalta. Pandemiaryhmä seuraa tilannetta Veripalvelussa toimii oma pandemiaryhmä, joka seuraa aktiivisesti epidemiatilannetta ja on laatinut epidemiaa varten pandemian aikaisen varautumissuunnitelman. Suunnitelmassa on otettu huomioon esimerkiksi veren tarpeen väheneminen ja henkilökunnan mahdollinen sairastuminen. – Varautumissuunnitelmassa kartoitetaan tarvikkeet ja niiden riittävyys sekä käydään läpi tehostetut hygieniaohjeet henkilöstölle, Veripalvelun erikoislääkäri Susanna Ekblom-Kullberg sanoo. Pandemiaryhmä kokoontui edellisen kerran tiheästi sikainfluenssaepidemian aikana 2009– 2010. Samalla luotiin suunnitelmat, joita nyt hyödynnetään. Pandemiaryhmä seuraa tilannetta ja ohjeistuksia sekä Suomessa että maailmalla. – Meillä on hyvä yhteistyö kansainvälisten kollegojemme kanssa. Kun tämä pandemia on ohi, edessä on varmasti jälleen paljon pohdintaa siitä, miten voimme varautua entistä paremmin tuleviin epidemioihin. Koronavirukset eivät nykytiedon mukaan tartu veriteitse. Luovutettu veri tutkitaan tarkasti 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 17 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 17 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
18 Punainen Risti järjesti Paimiossa omaishoitajille koulutuksen kotivarasta helmikuussa – vain hetkeä ennen kuin koronakriisi osoitti rajulla tavalla, miten äkisti arki myös Suomessa voi häiriintyä. Pelastusalan ja Punaisen Ristin toive on, että jokainen kotitalous selviytyisi hätätilanteessa omillaan 72 tunnin ajan. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT JUSSI VIERIMAA varautuminen kriisitilanteeseen. Ämpäri, kanisteri tai muu vesiastia on tärkeä osa varautumista, sillä vedenjakelu saattaa katketa esimerkiksi saastumisen tai sähkökatkon vuoksi. Ihminen ei pärjää kauan ilman vettä. Sitä kuluu paitsi juomiseen, myös hygieniaan ja ruoanvalmistukseen, eikä lemmikkienkään tarpeita saa unohtaa. Sen varaan ei kannata laskea, että kaupassa riittää hätätilanteessa pullovettä. Silti vain harvalla on varastossa veden säilyttämiseen ja kuljettamiseen tarvittavia astioita. – Vettä pitäisi olla varastossa sangollinen tai kaksi vuorokaudessa perheenjäsentä kohti, kertoo keskustelua T äällähän jaetaan ilmaisia ämpäreitä! Punaisissa astioissa on kansi ja Punaisen Ristin sekä Tokmanni-kauppaketjun logot. – Ämpäreitä jäi Nälkäpäivästä yli, paljastaa Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin omaishoidon toiminnan suunnittelija Jaana Paasonen . Tokmanni lahjoitti ämpärit alun perin viime syksyn Pisara-valmiusharjoitukseen ja Nälkäpäivään. Ajatus ilmaisista ämpäreistä voi tuntua huvittavalta, mutta tässä tapahtumassa ämpärillä on paikkansa. Toivontupaan on kokoontunut paimiolaisia omaishoitajia 72 tuntia -keskusteluun, jonka aiheena on kotitalouden Kotivara kolmeksi vuorokaudeksi 1 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 18 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 18 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
19 vetävä Jari Peri Punaisen Ristin Paimion osastosta. Kerralla kolmeksi päiväksi Viranomaisten ja järjestöjen yhdessä laatima varautumissuositus kotitalouksille on 72 tuntia. Varautuminen on osa valtakunnallista huoltovarmuussuunnitelmaa, kertoo Sanna Räsänen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä SPEKistä. – 72 tuntia on se aika, joka kotitalouden olisi selviydyttävä ilman yhteiskunnan palveluja kriisitilanteen tullen. Sen kuluessa viranomaiset pystyvät järjestämään huollon, esimerkiksi juuri vedenjakelun, Räsänen kertoo. Huoltovarmuus-sana voi tuoda mieleen sodan tai muun äärimmäisen kriisitilanteen, mutta yhteiskunnan toiminnot voivat häiriintyä pienemmistäkin asioista. Varsinais-Suomessa muistetaan esimerkiksi Nousiaisten vesikriisi, jossa jätevesija käyttövesiputkien sisältö sekoittuivat putkirikon seurauksena. Tuorein esimerkki poikkeustilanteesta on tietenkin maailmanlaajuiseksi levinnyt koronavirusepidemia, joka on häirinnyt talouden toimitusketjuja ja saanut suomalaisetkin hamstraamaan ruokaa ja päivittäistavaroita. Suositusten mukaan kotivaraan kuuluu veden lisäksi ruokaa vähintään 72 tunniksi. Mitään erityistä huoltovarmuusostoslistaa ei ole, vaan ohje on hankkia kotiinsa sellaisia hyvin säilyviä elintarvikkeita, joita taloudessa muutenkin syödään. Periaatteessa kotivarasta käy se, että hankkii kaupasta kerralla muutaman päivän ruoat. Jos sähköt katkeavat, kylmässä säilyttämisen lisäksi myös ruoan valmistaminen käy vaikeaksi. Tärkeä osa kotivaraa ovatkin sellaisenaan syötävät runsasenergiset ruoat kuten rusinat, pähkinät ja erilaiset patukat. Kauppa ei aina auta Paimiossa keskustelua vetävä Jari Peri on Punaisen Ristin vapaaehtoinen, joka on käynyt SPEKin järjestämän 72 tuntia -koulutuksen ja vetänyt aiemminkin muutaman tilaisuuden aiheesta erilaisille ryhmille. Tilaisuuksista ovat olleet kiinnostuneita esimerkiksi taloyhtiöt ja harrastusporukat. Paimion omaishoitajat ovat iäkästä väkeä, ja monella heistä on kokemusta vaikkapa ruoan säilyttämisestä ajalta ennen jääkaappia. – Meillä oli kaivo jääkaappina ensimmäiset yhdeksän vuotta, kertovat Toivontuvan keskusteluun osallistuneet Jukka ja Ritva Mäkilä . Jari Peri muistuttaa, että lähimmäistenkin tilanne kannattaa kriisissä tarkistaa. – Kriisissä on muistettava varsinkin yksin asuvat lähimmäiset. Vanhuksia pitää auttaa, minkä voi, vaikkapa kantamalla heille sitä vettä, Peri sanoo. SPEKin Sanna Räsänen kertoo, että tutkitusti huonoimmin yhteiskunnan palvelujen katkeamiseen ovat varautuneet nuoret kaupunkilaiset. He ovat tottuneet 24/7-yhteiskuntaan, jossa kauppa on aina auki ja kortilla voi maksaa. – Mutta häiriötilanne haittaa nopeasti myös kauppojen toimintaa kuten logistiikkaa, rahaliikennettä ja elintarvikkeiden kylmäketjuja. Kauppaan ei ehkä pääse, tai siellä ei ole enää tarvittavia elintarvikkeita. Mieti asiat valmiiksi Ruoka ja juoma ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta kotitalouksien varautumiseen kuuluu muutakin. Olennaista on tiedostaa, että kriisitilanne saattaa joskus tulla, ja suunnitella valmiiksi, miten silloin toimii. Juuri tätä ajatustyötä 72 tuntia -keskustelutilaisuuksilla herätellään. Esimerkiksi vessanpöntön voi huuhdella yleensä kerran vedenjakelun katkettua, mutta nykyisin suositellaan, ettei kerrostaloissa huuhdeltaisi katkotilanteessa lainkaan. Miten wc-asiat sitten vesikatkon aikana hoidetaan? – Virittämällä riuku tontin rajalle? eräs keskustelijoista ehdottaa toisten iloksi. Ratkaisu on kieltämättä luova, mutta ei suositeltava. Parempi ja hygieenisempi ratkaisu on muovipussi, joka viritetään pönttöön, suljetaan käytön jälkeen ja hävitetään sekajätteenä. Koti myös viilenee nopeasti varsinkin kylmänä vuodenaikana, jos lämmitysjärjestelmä lakkaa toimimasta. Jos asunnossa on toimiva tulisija, polttopuita kannattaa pitää varastossa, se auttaa sekä lämpötaloudessa että ruoanvalmistuksessa. Jos tulisijaa ei ole, apuun tulevat makuupussit, viltit ja toisten ihmisten läheisyys. 72 tuntia -esitteessä neuvotaan lisäksi sulkemaan ovia ja oleskelemaan yhdessä huoneessa, jotta lämpö ei karkaisi. Kun sähköt eivät toimi, tarvitaan myös taskulamppua ja sen varaparistoja. Puhelinta varten on hyvä olla ladattuna varavirtalähde. Viranomaistiedotus kulkee tekstiviesteinä ja radion kautta, joten jos puhelimesta loppuu akku, pattereilla toimiva radio on edelleen hyvä olemassa. – Kaikkihan me toivomme, ettei häiriötilanteita tulisi, mutta tilanteesta toipuukin nopeammin, kun homma on pysynyt hallussa, Sanna Räsänen muistuttaa. Kotivara kuntoon V iranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille häiriöja kriisitilanteiden varalle on 72 tuntia. Ainakin siksi aikaa jokaisesta kodista pitäisi löytyä vettä, ruokaa ja tarpeelliset lääkkeet. Tärkeää on myös tietää, mistä ja miten saa oikeaa tietoa tilanteesta. Kotitalouksien varautumisesta on suuri apu yhteiskunnalle, mutta ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Hyvin varautunut ihminen pystyy auttamaan myös läheisiään ja naapureitaan. ? Lue lisää: 72tuntia.fi 1 2 3 Huonoiten palvelujen katkeamiseen ovat varautuneet nuoret. 1 Punaisen Ristin omaishoidon tuen suunnittelija Jaana Paasonen toi Paimion omaishoitajien varautumiskoulutukseen ilmaisia ämpäreitä. 2 Pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja Punainen Risti kampanjoivat 72 tunnin kotivaran puolesta. 3 Tokmannin Punaiselle Ristille lahjoittamiin ämpäreihin voi varastoida vettä sähkökatkon aikana. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 19 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 19 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17
20 P olttoaineyhtiö Neste osallistui viime vuonna ensimmäistä kertaa Punaisen Ristin Ketjureaktio-kampanjaan. Vuosittain Kilometrikisa-pyöräilykampanjan yhteydessä järjestettävässä Ketjureaktiossa kerättiin varoja eteläisen Afrikan ja Tadzhikistanin vuoristoseudun ilmastonmuutoksesta kärsivien alueiden auttamiseksi. – Olemme tukeneet Suomen Punaisen Ristin toimintaa jo pitkään, joten meille oli luonnollista jatkaa sitä myös Ketjureaktion kautta, Neste Oyj:n vastuullisuusjohtaja Salla Ahonen kertoo. – Nesteen visiona on luoda tuleville sukupolville elinvoimaisempi maapallo. Ilmastonmuutos on valtava globaali haaste, johon vastaamiseksi tarvitaan monenlaisia ratPunaisen Ristin Ketjureaktiokampanja kannustaa vaihtamaan auton polkupyörään, kohentamaan kuntoa ja torjumaan samalla ilmastonmuutosta. Mukana talkoissa on myös polttoaineyhtiö Neste. TEKSTI MAARIT SEELING KUVA KIMMO HOLOPAINEN Pyörällä maailma paremmaksi MINJA TIMPERI liittyi Nesteen Ketjureaktiojoukkueeseen kesken viime kauden. Pyöräily virkisti ja nosti kuntoa, ja aikaakin säästyi. 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 20 2104_AVM2_alkuosa_painoon.indd 20 22.4.2020 8.17 22.4.2020 8.17