Avun Maailma 02/2018 - Lehtiluukku.fi

2 2018 10 Auttajakurssilta turvaa arkeen 11 Hjälparkurs ger tryggare vardag 20 Pluspiste lievittää pelkoja 24 Ensikoti auttaa elämän alkuun 22 Mira Luoti laittaa hyvän kiertoon Asiaa myös verenluovuttajille! Kadonneen jäljillä 16 Keskeytynyt etsintä painaa mieltä 19 Avbruten efterspaning tynger sinnet
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Huoletonta matkailua! Bekymmersfri semesterresa! Päivitystä vaatekaappiin! En liten uppdatering i garderoben! Heijastava reppu Pehmustetut olkaimet, tilavuus 15 l. Väreinä harmaa/valkoinen, punainen/valkoinen ja lime/valkoinen. Reflekterande ryggsäck Axelremmarna är vadderade, rymmer 15 l. Färgalternativ grå/vit, röd/vit och lime/vit. 39 € Lippis Kevyt kesälippis, sivupaneelit verkkoa, takana tarrasäätö. Keps Lätt sommarkeps med sidopaneler av nättyg, storleksjustering med kardborreband. 13 € Punaisen Ristin paita Paidassa Punaisen Ristin tuotetunnus. Materiaali luomupuuvilla, mallina ladyfit ja unisex, koot XS-XXXL Röda Korset-tröja Tröja med Röda Korsets logotyp. Materialet organiskt bomull, modell ladyfit och unisex, storlek XS-XXXL 28 € T-paita tekstillä Materiaali 100% puuvilla, mallina ladyfit ja unisex, koot XS-XXXL T-skjorta med text Materialet 100% bomull, modell ladyfit och unisex, storlek XS-XXXL 28 € Huppari Lämmin ja rento huppari, mallina ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Munkjacka Varm och skön hoodie, modell ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 43 € Silkkimakuupussi Kevyt ja kätevä ottaa mukaan matkalle. Koko 90 x 220 cm, paino 140 g. Lisää värejä verkkokaupassa. Sidensovpåse Lätt och behändig att ta med på resa. Storlek 90 x 220 cm, vikt 140 g. Fler färger i webbutiken. 44 € Reddie-laastari Pahvipakkaus sisältää 4 laastaria. Reddie-plåster Pappförpackningen innehåller 4 plåster. 1,50 € OSTAMALLA AUTAT! Jäsenhinnan saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemspris får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Reddie-paidat Pirteän väriset, laadukkaat puuvillapaidat. Koot 2–14 vuotiaille. Reddie-tröjor Bomullströjor av hög kvalitet och i pigga färger. Storlekar för 2–14 åringar. 24 € Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Uutuus! Nyhet! Uutuus! Nyhet!
Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Ilahduta kortilla! Gläd med ett kort! Vaikuttavat lahjat – Betydelsefulla gåvor Värityskortit Pakkaus sisältää 6 erilaista värityskorttia ja 6 värikynää. Kort att färglägga Förpackningen innehåller 6 olika kort + 6 färgpennor. 6 € Lisää Vaikuttavia lahjoja verkkokaupassa. Fler Betydelsefulla gåvor i webbutiken. Onnittelukukat Pakkaus sisältää 6 taitekorttia ilman tekstiä sekä kuoret. Gratulationsblommor I förpackningen innehåller 6 olika kort utan text och kuvert. 20 € Kesäkukat Pakkaus sisältää 8 erilaista korttia. Sommarblommor I förpackningen finns 8 olika kort. 9,60 € Terveyttä kasvimaalta Omavaraisuuden tukeminen on tehokkainta apua alueilla, joissa esimerkiksi kuivuus aiheuttaa nälänhätää. Tällä lahjalla perhe voi perustaa itselleen pienen kasvimaan turvatakseen monipuolisen ravinnonsaannin ja lastensa terveyden. Äitiyspakkaus katastrofin keskelle Äitiyspakkaus kannustaa katastrofin tai konfliktin keskellä elävää äitiä synnyttämään terveysklinikalla, jolloin sekä lapsiettä äitikuolleisuus pienenevät merkittävästi.Pakkaus sisältää muun muassa vauvan huovan, vaatteita, sideharsovaippoja ja saippuan. DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! VAIKUTTAVA LAHJA BETYDELSEFULLA GÅVA VAIKUTTAVA LAHJA BETYDELSEFULLA GÅVA Hälsa från en trädgård Den mest effektiva hjälpen i områden där till exempel torkan förorsakar hungersnöd är att stöda självförsörjandet. Med din gåva kan en familj grunda en liten trädgård och på så sätt försäkra mångsidig näring och hälsa för sina barn. Moderskapsförpackning i mitten av en katastrof En moderskapsförpackning uppmuntrar en mamma som lever i mitten av en katastrof eller konflikt att föda på en hälsoklinik så att både barnoch mödradödligheten minskar betydligt. Förpackningen innehåller bland annat en babyfilt, en handduk, vik blöjor och en tvål. 10 € 17 €
Nuoret tahtovat vaikuttaa MILLOIN MINÄ voin tulla mukaan vapaaehtoiseksi? Tämän kysymyksen kuulevat monet Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen tukikummit. He tukevat joskus vuosien ajan nuoria itsenäiseen elämään siirtymisessä. Monille, myös nuorelle, tie Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan alkaa, kun on itse saanut apua ja tukea. Keväällä julkaistu Nuorisobarometri kertoo, että suomalaiset nuoret ovat kiinnostu neita yhteiskunnasta ja vaikuttamisesta ja yhteiskunnalliset taidot koetaan tärkeiksi. Tähän haasteeseen yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä ei näytä tällä hetkellä vastaavan. Nuoret nimittäin kokevat, että näitä tärkeitä ja heitä kiinnostavia taitoja ei opita koulussa. Järjestötoiminta on loistava paikka op pia nä i tä taitoja. Nuorisobarometrin mu kaan mo ni on löytänyt sen jo: viidennes nuo rista osal lis tuu aktiivisesti jonkin vaikut ta maan pyr ki vän järjestön toimintaan ja suunta on kasvussa. Erilaisten nuorten saaminen mukaan järjestötoimintaan ei ole aivan helppo juttu. Nuorisobarometri osoittaa, että opiskelu ja järjestötoiminta käyvät käsi kädessä. Opinnoista putoaminen ei työnnä nuorta väistämättä syrjään, mutta se ohjaa nuoria loitommas järjestöjen ja muun yhteiskunnallisen vaikuttamisen parista. Kun opiskelu vaikuttaa myös tulevaisuuden työmahdollisuuksiin, järjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa paljon. Punainen Risti kouluttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta miten tämä koulutus tavoittaisi ne nuoret, jotka ovat vaarassa ajautua ahdinkoon? Tässä Avun maailmassa on taas monta kiinnostavaa tarinaa. Anna lehti nuorelle sukulaisellesi tai tuttavallesi ja antaudu keskusteluun! Suomen Punaisella Ristillä on noin 80 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. Osoitelähteet: Suomen Punaisen Ristin jäsen-, yritysyhteistyöhenkilöja koulurekisterit. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Myanmarin pakolaisten pitkä tie kotiin Ketjureaktio kerää apua Syyriaan Veripalvelu tukee Nepalin verihuoltoa Ydinasekielto saa kannatusta 10 Auttajakurssilta turvaa arkeen 14 Porin Prisma panostaa turvallisuuteen 16 Kadonnutta ihmistä etsimässä 20 Pluspiste auttaa kyselemättä 22 Laulava luovuttaja Mira Luoti 24 Ensikoti auttaa elämän alkuun 26 Kriisityö kolahti Salli Saarelle 36 Vuosien takaa 38 Ristikko 39 Karoliina Linna auttaa verkossa 11 Hjälparkurs ger tryggare vardag 15 Beredskap i Prisma i Björneborg 19 På spaning efter en saknad 21 Pluspunkten bara hjälper 23 Mira Luoti sjunger och ger blod 25 Mödrahemmet hjälper i början 30 Krisarbete viktigt för Salli Saari 34 Kors och tvärs Lång väg hem efter flykt från Myanmar Kedjereaktionen hjälper i Syrien Blodtjänst stöder Nepals blodomsorg Arktis i beredskap för uppvärmning 36 Åren går 37 Korsord AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2018 25.4.2018 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitus/Redaktion: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 Taitto: Karri Kuoppala Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Unga vill påverka NÄR KAN jag bli volontär? Det är en fråga som många får höra som stödpersoner på Röda Korsets skyddshus för unga. Volontärer arbetar ibland i flera års tid för att hjälpa unga i övergången till ett självständigt liv. En stor del av de människor – även ungdomar – som engagerar sig inom Röda Korsets frivilligverksamhet har fått impulsen till sitt engagemang då de själva har själv får hjälp och stöd. Den Ungdomsbarometer som publicerades under våren visar att finländska ungdomar är intresserade av det samhälle de lever i och av att påverka. Den utmaningen verkar ett av världens bästa skolsystem i dagsläget inte svara på: Ungdomarna upplever nämligen att de inte inhämtar de här viktiga och för dem intressanta kunskaperna i skolan. Frivilligorganisationer är däremot väldigt bra på att lära ut sådant. Enligt ungdomsbarometern har många redan hittat till organisationslivet: en femtedel av ungdomarna deltar aktivt i en påverkande organisation och den andelen ökar. Att få olika ungdomar att engagera sig i organisationsverksamhet är inte helt enkelt. Ungdomsbarometern visar att studier och organisationsverksamhet går hand i hand. Om man inte studerar betyder det inte automatiskt att man blir marginaliserad, men det gör att steget till organisationsfältet och övrigt påverkansarbete i samhället är längre. Eftersom studierna också påverkar möjligheterna till arbete i framtiden betyder det att organisationernas inflytande är stort. Röda Korset utbildar varje år tiotusentals människor, men hur ska vi se till att våra kurser når de ungdomar som riskerar att hamna i trångmål? I det här numret av Hjälpens värld finns igen många intressanta berättelser. Ge den här tidningen till en ung släkting eller bekant och låt samtalet börja! JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 ? Avun maailma Hjälpens värld 2/2018
26 / 30 KUN PAHA KOSKETTAA Kriisipsykologiasta tuli Salli Saaren elämäntyö. LJUS I MÖRKRET Krispsykologi blev ett livsverk för Salli Saari. 22 / 23 HYVÄ MIELI PIENELLÄ VAIVALLA Rankat kokemukset tekivät Mira Luodista auttajan. LITET BESVÄR GER GOTT HUMÖR Tunga erfarenheter gjorde Mira Luoti till hjälpare. 10 / 11 AUTTAMISTAITOA ARKEEN Punaisen Ristin viikolla opitaan ensiapua. HJÄLPKUNNANDE I VARDAGEN Under Rödakorsveckan lär vi oss hjälpa. 24 / 25 VAPAAEHTOISENA ENSIKODISSA Ensimmäinen vuosi on vauvan kehitykselle tärkein. FRIVILLIG I ETT MÖDRAHEM Första året är viktigast för ett barns utveckling. B E N JA M IN S U O M E L A M A T T I V A R T IA IN E N Finlands Röda Kors har cirka 80 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personal bistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. Adresskällor: Finlands Röda Kors medlems-, samarbetspersonsoch skolregister. rodakorset.fi blodtjanst.fi JO O N A S B R A N D T P E T R I M U L A R I 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 5
6 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 PB avun maailma hjälpens värld 4 / 2016 Ristiin rastiin Avun maailma 3/2018 ilmestyy 3.9. Ristiin rastiin Taudit uhkaavat pakolaisia Bangladeshissa Punaisen Ristin Cox’s Bazaarin sairaalan johto siirtyi helmikuussa Suomen Punaiselle Ristille. YLI PUOLI miljoonaa rohingya-muslimia pakeni viime kesänä Myanmarin kiihtyneitä väkivaltaisuuksia naapurimaahan Bangladeshiin. Pakolaisvirta Cox’s Bazaarin alueen pakolaisleireille on nyt rauhoittunut, eikä suuria ihmismassoja ole enää liikkeellä. Pakolaisten seuraava koettelemus on kuitenkin jo alkanut. – Syklonija monsuunikausi aiheuttaa paljon huolta pakolaisissa, jotka asuvat leireillä ahtaissa ja hökkelimäisissä olosuhteissa. Epidemiariski kohoaa ja ripulitaudit lisääntyvät, Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Mari Laaksonen kertoo. Suomen ja Norjan Punaiset Ristit lähettivät lokakuussa Cox’s Bazaariin 60-paikkaisen sairaalan, jossa on valmiudet hoitaa mm. kirurgisia potilaita, sisätautipotilaita, synnyttäjiä sekä erityistä tukea vaativia potilaita kuten väkivallan uhreja. Alueen ainoan ympärivuorokautisesti päivystävän sairaalan johto siirtyi helmikuussa suomalaisille. – Tämän kokoluokan sairaala edellyttää paljon erikoisosaamista, kuten erikoislääkäreitä ja kirurgeja, ja sen pyörittäminen ympärivuorokautisesti vaatii paljon henkilökuntaa, jonka kokoamisesta me olemme nyt vastuussa. Sairaalaa pyöritetään yhteistyössä noin kymmenen muun Punaisen Ristin kansallisen yhdistyksen ja Bangladeshin Punaisen Puolikuun kanssa. Suomesta sairaalan tarpeisiin on lähetetty yli 70 avustustyöntekijää erityisesti lääkinnällisiin ja teknisiin tehtäviin. Suomen Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskus on toimittanut Cox’s Bazaariin lisäksi suuret määrät avustustarvikkeita kuten lääkkeitä, sairaalalaitteistoa ja telttoja. Bangladesh ja Myanmar ovat periaatteellisella tasolla sopineet pakolaisten paluusta kotiseudulleen, mutta käytännössä siihen on vielä pitkä matka. Jännitteet Myanmarin Rakhinen osavaltiossa olivat jo ennen viime syksyn inhimillistä katastrofia ajaneet noin 200 000 ihmistä pakolaisiksi Cox’s Bazaarin alueelle, jossa Bangladeshin Punainen Puolikuu on tehnyt avustustyötä kansainvälisen Punaisen Ristin tuella joulukuusta 2016 lähtien. – Moni pelkää palata Myanmariin viime vuoden väkivaltaisuuksien jälkeen. Näyttää hyvin todennäköiseltä, että pakolaiset tarvitsevat apua leireillä vielä pitkään, Mari Laaksonen sanoo. Punaisen Ristin lisäksi pakolaisia avustavat lukuisat muut järjestöt kuten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, ruokaohjelma WFP, UNICEF, OXFAM sekä Lääkärit ilman rajoja. Punaisen Ristin sairaalan toimintaa rahoitetaan ulkoministeriön, Euroopan unionin ja Punaisen Ristin katastrofirahaston varoista. KIMMO HOLOPAINEN JARI HÄRKÖNEN MUNIR UZ ZAMAN / AFP PHOTO Yhä useampi uusi verenluovuttaja ojensi viime vuonna auttavan kätensä. Veripalvelu sai lisää uusia luovuttajia YHÄ USEAMPI ensikertalainen rohkaistui viime vuonna ryhtymään verenluovuttajaksi. Uusina luovuttajina rekisteröityi lähes 20 000 henkilöä, mikä on yli 1 000 enemmän kuin edellisvuonna. Useimmiten uusi luovuttaja on alle 25-vuotias, mutta ensikertalaisia löytyy kaikissa ikäryhmissä. Verenluovutuksen voi aloittaa vielä 59-vuotiaana, ja säännöllisesti verta luovuttava voi jatkaa auttamista jopa 70-vuotiaaksi. Veripalvelu tarvitsee jatkuvasti uusia verenluovuttajia turvatakseen verivalmisteiden tasaisen riittävyyden sairaaloissa nyt ja tulevaisuudessa. Erityisesti kaivataan veriryhmän Oeli kaikille sopivan ”hätäveren” luovuttajia. Lue lisää: www.veripalvelu.fi HAMINA TATTOO KUTSUU Suomen Punainen Risti on ensi kesänä erikois vieraana Hamina Tattoo 2018 tapahtumassa 30.7.–4.8. Sotilasmusii kistaan tunnettu Hamina Tattoo on kokonainen kaupunkifestivaali, jonka päänäyttämönä toimii Haminan upea linnoitus alue Bastioni. Lue lisää: www.hamina.fi/tattoo Myanmarin pakolaisten leirit Bangladeshissa ovat alttiita sadekauden synnyttämille tulville ja epidemioille.
Kaikki tiet vievät kesäkuussa Turkuun SUOMEN PUNAINEN Risti valloittaa kesäkuussa Turun, kun kaupungissa pidetään 16.6. ensiavun SM-kilpailut ja 15.–17.6. valtakunnalliset Nuorten kesäpäivät. Samalla viikolla järjestetään myös Punaisen Ristin Satakunnan piirin pelastuspalveluleiri Bigpepa Porissa. Lapsille ja nuorille suunnattu Bigpepa jakaantuu perinteisesti neljään alaleiriin osallistujien iän mukaan. Uutuutena leirillä nähdään pelkästään ensi apuun keskittyvä EA-alaleiri, jonka 13–17-vuotiaista osallistujista kootaan kisajoukkueita osallistumaan ensiavun SMkisojen nuorten sarjaan Turkuun. Auttamisvalmius ja ensiaputaidot ovat vahvasti esillä myös Nuorten kesäpäivillä, jotka kokoontuvat Ruissalon leirintäalueelle. Kesäpäivät on tarkoitettu kaikille yli 13-vuotiaille, jotka haluavat oppia uutta, tutustua Punaiseen Ristiin ja pitää hauskaa hyvässä porukassa. Viikonlopun ohjelmassa on mm. koulutusta, ensiavun SM-kisoja, pelejä, leirinuotiota ja muuta kesään kuuluvaa. Lue lisää: www.punainenristi.fi 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 7 KANTASOLUREKISTERIN JÄSENMÄÄRÄ JATKAA KASVUA Vuosi 2017 oli uusien jäsenten määrässä mitattuna Kantasolu rekiste rin kaikkien aikojen paras, ja kiinnostus näyttää jatku van myös tänä vuonna. Maaliskuun loppuun mennessä Kanta solurekisteriin oli liittynyt lähes 3 700 uutta jäsentä. Kiitos rekisterin ennätyskasvusta kuuluu pitkälti niille kan tasolusiirrettä tarvitseville potilaille ja heidän omaisilleen, jotka julkaisivat sosiaalisessa mediassa vetoomuksia avusta. Kaik kiaan Kantasolu rekisterissä on jo 44 000 jäsentä. Lue lisää: www.veripalvelu.fi/kantasolurekisteri LEENA KOSKELA ANTTI KUROLA Ensiapuryhmät mittaavat voimiaan kesällä Turun SM-kisoissa. NUMEROT KERTOVAT 117 000 HENKEÄ luovutti viime vuonna verta yhteensä noin 200 000 kertaa. Tyypillisesti suomalainen käy luovuttamassa 1–2 kertaa vuodessa. LÄHDE: VERIPALVELUN TOIMINTAKERTOMUS 2017 Pyöräillen apua Syyriassa vammautuneille Punaisen Ristin Ketjureaktio-kampanja tukee kuntoutuskeskuksia Syyriassa. PUNAISEN RISTIN Ketjureaktio-kampanja kannustaa työmatkaja arkipyöräilyyn ja tekemään samalla hyvää toisille. Tänä vuonna keräyksen tuotoilla autetaan Syyrian sodan uhreja. – Sodassa eri syistä vammautuneiden ihmisten tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta se tiedetään, että terveydenhuoltoa ja vammaispalveluita tarvitsevien määrä Syyriassa kasvaa koko ajan, Suomen Punaisen Ristin Lähi-idän alue-edustaja Johanna Klinge sanoo. Vammautuneista suuri osa on lapsia ja nuoria. Punaisen Ristin kuntoutuskeskuksissa potilaat saavat fysioterapiaa, proteeseja, ortopedisiä apuvälineitä, kainalosauvoja, pyörätuoleja ja henkistä tukea. Apua tarvitaan Syyriassa vielä vuosia eteenpäin, vaikka taistelut vihdoin taukoaisivat. Punaisen Ristin Ketjureaktio järjestetään osana Pyöräilykuntien verkoston leikkimielistä Kilometrikisaa. Ketjureaktiossa pyöräilijöiden työnantajat, muut tukijat tai pyöräilijät itse lahjoittavat euron jokaisesta poljetusta 25 kilometristä avustustyöhön. Viime vuonna Ketjureaktioon osallistui 183 joukkuetta, jotka keräsivät yli 66 000 euroa Syyrian sodan uhrien auttamiseksi. Lue lisää: www.punainenristi.fi/ketjureaktio Ristiin rastiin Avun maailma 3/2018 ilmestyy 3.9. Ristiin rastiin EA KUVA Punaisen Ristin Ketjureaktio haastaa suomalaiset kohottamaan kuntoa ja tekemään samalla hyvää muille.
8 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 Ristiin rastiin Ristiin rastiin MIRVA HELENIUS KIMMO HOLOPAINEN Tilman Ruff ja Suomen ICANin Kati Juva iloitsevat ydinaseiden vastaisen työn saamasta tunnustuksesta. Ydinaseiden täyskielto saa kannatusta Nobelin rauhanpalkinnon vastaanottanut Tilman Ruff kiittää Punaista Ristiä vahvasta tuesta. VUODEN 2017 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin ydinaseiden kieltämistä ajavalle ICAN-kansalaisliikkeelle. Punainen Risti on yksi liikkeen yhteistyöjärjestöistä. Kymmenen vuotta sitten perustetun ICANin suursaavutus on ydinasekieltosopimus, joka hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa viime kesänä. Kieltosopimuksen puolesta äänesti 122 valtion enemmistö, vaikka ydinasevallat ja puolustusliitto Nato vastustivat sopimusta. Yksi rauhanpalkinnon vastaanottajista Oslossa oli professori Tilman Ruff , ICANin perustajiin kuuluva australialainen lääkäri. – Rauhanpalkinnon suurin arvo on sen ydinasekieltosopimukselle tuomassa näkyvyydessä. Nobel-komitean puheenjohtajan puheenvuoro Oslossa oli niin painokas puheenvuoro ydinaseita vastaan, että se olisi yhtä hyvin voinut tulla ICANin suusta, talvella Suomen Punaisen Ristin vieraana käynyt Ruff iloitsi. Vaikka kieltosopimuksen ratifiointiin on vielä matkaa, lopputulos on historiallinen. – Tämä on ensimmäinen sopimus, joka kieltää selväsanaisesti ydinaseet humanitaarisilla perusteilla, ja ensimmäinen kerta, kun aserajoituksista neuvotellaan ilman suurvaltojen myötävaikutusta ja kansalaisyhteiskunnalla on neuvotteluissa keskeinen rooli. Punaisen Ristin liikkeen kanta on jo pitkään ollut, että rajoitettukin ydinaseiden käyttö johtaisi katastrofaalisiin humanitaarisiin seurauksiin, joihin kansainvälisellä yhteisöllä ei ole voimavaroja vastata. Siviileille ja ympäristölle aiheuttamansa vahingon takia ydinaseiden käyttö olisi käytännössä miltei väistämättä myös sotarikos. – Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja koko liikkeen asiantuntemus näkyy vahvasti sopimuksen humanitaarisissa perusteluissa, Ruff kiittää. Uutta sopimusta on kritisoitu epärealistisuudesta, kun ydinasevallat ovat sen ulkopuolella ja kansainvälinen ilmapiiri on kireämpi kuin aikoihin. – Kun ilmapiiri on kiristynyt ja riskit kasvaneet, aseistariisuntaa tarvitaan päinvastoin enemmän kuin koskaan. Kylmän sodan aikana nähtiin, että tuloksia voidaan saavuttaa myös vaikeina aikoina, Ruff vastaa. Kukaan ei kuvittele, että kieltosopimuksella päästäisiin yhtäkkiä eroon ydinaseista, mutta se on askel oikeaan suuntaan ja kasvattaa ydinaseiden vastaista painetta. YK:n vanhan ydinsulkusopimuksen puitteissa edistystä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Suomi ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta eikä osallistunut sen valmisteluun YK:ssa. KIMMO HOLOPAINEN Veripalvelu tukemaan Nepalin verihuoltoa VERIPALVELU ON aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jolla tuetaan Nepalin Punaisen Ristin veripalvelutoiminnan kehittämistä. Punaisen Ristin paikalliset veripankit kär sivät isoja vahinkoja vuoden 2015 maanjäristyksissä, ja osa niistä tuhoutui kokonaan. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun hanke toteutetaan Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n alaisuudessa, ja se painottuu verenluovuttajien, henkilökunnan ja verivalmisteiden turvallisuuden sekä verenkeräysprosessin kehittämiseen. Katastrofiavun ohella Suomen Punainen Risti on tehnyt Nepalissa kehitysyhteistyötä yli 20 vuoden ajan. Veripalvelun osallistuminen kansainväliseen avustustoimintaan on kuitenkin harvinaisempaa: edellisen kerran Veripalvelu kehitti veripalvelutoimintaa Kaakkois-Aasian tsunamin jälkeen Thaimaassa vuosina 2008–2010. KENEN VUORO VOITTAA? PUNAISEN RISTIN valtakunnalliset arvonnat jatkuvat. Kaikki jäsenmaksunsa suorittaneet Punaisen Ristin jäsenet ovat automaattisesti mukana arvonnoissa, ja omia voittomahdollisuuksia voi vielä kohentaa kutsumalla Punaiseen Ristiin uusia jäseniä ja tekemällä uuden e-laskutussopimuksen. Maaliskuun palkintona olleen BR-Lelun 135 euron lahjakortin voitti Marika Myllynen Joensuusta. Kesäkuun palkintona on Falck Tieturvan lahjakortti ja Bumerang-avaimenperiä. Lue lisää: www.punainenristi.fi/jäsen Nepalin verihuolto kärsi vahinkoja vuoden 2015 maanjäristyksissä.
2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 9 Ristiin rastiin Ristiin rastiin XXXX XXXX JOONAS BRANDT Viime vuoden arpajaisissa onni potkaisi Taru Auvista. Renault Meganen mukaan lähti myös Punaisen Ristin ensiapulaukku. Voittajalla on hymy herkässä Punaisen Ristin suurarpajaiset pyörähtävät käyntiin toukokuussa. VIIDEN EURON hintaiset Punaisen Ristin suurarvat postitetaan tuttuun tapaan viiden nipuissa, ja ne voi joko lunastaa itse tai myydä eteenpäin. Suurarpajaisten pääpalkintona on tällä kertaa Renault Megane Sport Tourer TCE 100 Zen -henkilöauto. Yhteensä arvat sisältävät peräti 105 053 voittoa, joten jokainen arpanippu sisältää keskimäärin ainakin yhden voiton. Viime vuonna päävoitto osui helsinkiläiselle Taru Auviselle , jonka onnenpotku jätti melkein sanattomaksi. – Epätodelliselta tuntuu, mutta kyllä tämä tarpeeseen tuli. Autolle on käyttöä ainakin mökkija laskettelureissuilla, mutta ihan ensimmäiseksi ajan kyllä ruokakauppaan! Auvinen sanaili vastaanottaessaan tuliterän Renault Meganen avaimet. Punaisen Ristin suurarpajaisten tuotoilla koulutetaan vapaaehtoisia auttamaan äkillisissä onnettomuustilanteissa. KIMMO HOLOPAINEN 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous NUMEROT KERTOVAT 1 113 000 ASIAKASTA kävi Punaisen Ristin Kontissa vuonna 2017. Kierrätystavaratalojen tuotot ohjataan Punaisen Ristin kotimaan toiminnan tukemiseen ja katastrofirahastoon. LÄHDE: SPR:N TOIMINTAKERTOMUS 2017
Auttamistaitoa arkeen E nsimmäisenä vuorossa on tajuttoman potilaan ensiapu. Siihen tarvitaan vapaaehtoista esittämään tiedotonta. – Mie haluaisin käydä tuohon, Helmi Kononenko , 72, hihkaisee ja asettuu patjalle makaamaan. Kohta moni muukin oikaisee Kononenkon perässä hetkeksi pötköttelemään. Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakavat ohjeita: autettavan kanssa täytyy keskustella ja kokeilla, hengittääkö hän vai ei. Sen saa selville esimerkiksi kokeilemalla kämmenselällä suun ja nenän edestä, tuntuuko ilmavirta. – Tärkeää on nostaa leuka ylös. Muuten kieli jää alas kurkkuun tukkimaan hengityksen, Riitta Tähtiharju neuvoo. Meneillään on Punaisen Ristin ilmainen Auttajakurssi venäjänkielisille omaishoitajille Helsingin Malmin Inkerikeskuksessa. Elvyttämisen lisäksi kurssilla harjoitellaan muun muassa verenvuodon tyrehdyttämistä ja autettavan Viime vuonna suuren suo sion saaneet Punaisen Ristin maksuttomat Aut tajakurssit jatkuvat. Helsingin Malmilla ensiaputaitoja oppivat venäjänkieliset omais hoitajat. TEKSTI JENNI JESKANEN KUVAT BENJAMIN SUOMELA 10 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 PUNAISEN RISTIN VIIKKO 3.–9.5. 1 Helmi Kononenko harjoittelee tajuttoman potilaan kääntämistä kylkiasentoon Riitta Tähtiharjun opastuksella. Helmi Kononenko övar att lägga en medvetslös patient i framstupa sidoläge efter Riitta Tähtiharjus anvisningar. 1
suojaamista kylmältä. Lisäksi tutustutaan Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi-mobiilisovellukseen. Ensiaputaitoja omaishoitajille ovat tulleet opettamaan Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan aluetyöntekijä Sari Oittinen sekä vapaaehtoiset Riitta Tähtiharju, Anneli Heino ja Jelena Forsbom . Inkerikeskuksen aulaan kokoontuneet kymmenkunta omaishoitajaa – kaikki naisia – kuuntelevat opastusta kiinnostuneina ja heittävät väliin kysymyksiä suomeksi ja venäjäksi. – Onko sillä väliä, kummalle kyljelle tajuton käännetään? Jelena Forsbomin mukaan puolella ei ole väliä, kumpi vain tuntuu auttajasta helpommalta. Naiset kääntelevät Impi Nikonovaa , 64, kyljeltä toiselle. Nauru säestää harjoitusta. Helmi Kononenko on tullut Auttajakurssille virkistämään muistiaan. Hän on eläkkeelle jäänyt lähihoitaja, joka nykyään hoitaa tuttuja vanhuksia ihan vain auttamisen ilosta. 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 11 Att kunna hjälpa i vardagen Röda Korsets avgiftsfria Hjälparkurser har blivit väldigt populära och de fortsätter även i år. I Malm har rysktalande närståendevårdare fått lära sig första hjälpen. TEXT JENNI JESKANEN FOTO BENJAMIN SUOMELA N u gäller det att ge hjärt-lungräddning till en medvetslös. Först behövs en frivillig som ska spela patient. Helmi Kononenko , 72, är den första som lägger sig ner och inom kort är det flera som ligger raklånga. Röda Korsets frivilliga ger anvisningar: tala med den ni hjälper, ta reda på om hen andas eller inte. Det kan man kontrollera till exempel med hjälp av en spegel. En spegel framför näsan och munnen blir immig av utandning. – Det är viktigt att lyfta upp hakan. Annars täpper tungan till luftvägarna, säger Riitta Tähtiharju . Den kurs som pågår är Röda Korsets Hjälparkurs för ryskspråkiga närståendevårdare på Inkerikeskus i Malm i Helsingfors. Kunskaper i första hjälpen lärs ut av Sari Oittinen , regional stödperson för närståendevårdare, samt volontärerna Riitta Tähtiharju, Anneli Heino och Jelena Forsbom . Ett tiotal närståendevårdare finns på plats i lobbyn på Inkerikeskus, som är ett centrum för ingermanländare. Deltagarna är alla kvinnor och de lyssnar intresserat på instruktionerna. Frågor ställs på både finska och ryska. Stöd för rysktalande behövs I februari förra året inledde Inkerikeskus projektet Omavene, som erbjuder rådgivning för ryskspråkiga närståendevårdare. Röda Korsets Hjälparkurs ingår i det projektet. Det finns ett behov av rådgivning på ryska, eftersom en stor del av rysktalande äldre i Finland bor hemma med familjen. Det hör till den ryska kulturen att man tar hand om anhöriga i hemmet. – Folk har fått veta att de kan få stöd för att sköta om sina närstående. Många är nu mitt i den process där läkare och socialbyrå bedömer behovet av stöd, berättar Inkerikeskus’ projektanställda Svetlana Teltevskaja . Pensionerade närvårdaren Helmi Kononenko hjälper fem äldre bekanta, men får ingen ekonomisk ersättning för sina insatser. Hon har också erfarenhet av att vara närståendevårdare med stöd. Kononenko flyttade till Finland från S:t Petersburg tillsammans med sin mamma för 21 år sedan. Mamman hann leva i sitt fosterland i tre år innan hon dog i cancer. Det föreslogs att Kononenkos mamma skulle flytta in på åldringshem. – Mamma grät och sa att hon vill vara hos mig. Hon skulle ha mått sämre om hon hade blivit omhändertagen av en främmande människa. I den ryska kulturen är man van att ta hand om äldre släktingar hemma, så ett åldringshem känns som en yttersta förnedring. Man vill inte avstå från kära föremål eller äta främmande mat. När man är med familjen får man också tala ryska. – När människor blir äldre återgår de ofta till sitt modersmål, även om de kan ha lärt sig lite finska, säger Teltevskaja. Mår bättre när närstående vårdar För fem år sedan flyttade Impi Nikonova , 64, till Finland från Petrozavodsk tillsammans med sin man och sin mamma. Orsaken var att de ville vara närmare dotterns familj. För tre månader sedan blev Nikonova närståendevårdare till modern, som drabbades av en hjärnblödning ett par veckor efter sin 95-årsdag. Före hjärnblödningen klarade sig mamman bra på egen hand, men sjukdomen gjorde att hon snabbt blev sämre. Redan i ambulansen på vägen till sjukhuset fattade Nikonova beslutet att sluta arbeta som vårdassistent och ta hand om sin mamma. Systemet med närståendevårdare förstod hon sig inte alls på i början, men en bekant uppmanade henne att ringa Inkerikeskus. – Här får jag lära mig nytt hela tiden. Som närståendevårdare behöver man mycket information, säger Nikonova. Frukterna av sitt arbete ser hon tydligt. Strax efter sin stroke var modern tvungen att använda rollator, men nu kan hon redan röra sig hemma utan hjälpmedel. Nikonova är övertygad om att mamman har återhämtat sig snabbare tack vare att hon fått vara hemma och tagits om hand av en anhörig. – Jag har sagt till mamma att vi aldrig sätter henne på anstalt. Den smärta som sjukdomen orsakar orkar man bättre med när man har en bekant människa vid sin sida. ? Det finns ett behov av rådgivning på ryska, eftersom en stor del av rysktalande äldre i Finland bor hemma med familjen. Det hör till den ryska kulturen att man tar hand om anhöriga i hemmet. RÖDAKORSVECKAN 3.–9.5 2 Omaishoitajat pääsevät kurssilla kokeilemaan Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -mobiilisovelluksen käyttöä. Närståendevårdare får under kursen testa Nödcentralsverkets 112 Suomi-mobilapplikation. 2
– Haluaisin, että minulla olisi enemmän taitoja enkä unohtaisi kaikkia vanhoja tietoja, hän sanoo. Venäjänkieliselle tuelle on kysyntää Inkerikeskus aloitti viime vuoden helmikuussa Omavene-projektin, joka tarjoaa neuvontaa venäjänkielisille omaishoitajille. Punaisen Ristin Auttajakurssi järjestetään osana Omaveneen ohjelmaa. Aiempia teemoja ovat olleet muun muassa muistisairaudet ja omaishoitajille tarjottavat tuet. Venäjänkieliselle neuvonnalle on kysyntää, sillä suuri osa Suomen venäjänkielisistä vanhuksista asuu kotona perheensä luona. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu, että läheisistä pidetään huolta kotona. – Ihmiset ovat saaneet tietää, että voivat saada tukea läheisensä hoitamiseen. Monet ovat nyt prosessissa, jossa lääkäri ja sosiaalitoimisto arvioivat tuen tarpeen, Inkerikeskuksen projektityöntekijä Svetlana Teltevskaja selittää. Helmi Kononenko auttaa viittä iäkästä tuttavaansa vapaaehtoisesti, mutta ei saa työstään rahallista korvausta. Hän käy heidän kanssaan lääkärissä, kaupassa ja virastoissa sekä auttaa lääkkeiden ottamisessa. – En voi mennä ihmisen ohi, jos hänellä menee huonosti, Kononenko arvelee. Hänellä on kokemusta myös tuetusta omaishoitajan työstä. Kononenko muutti äitinsä kanssa Pietarista Suomeen 21 vuotta sitten. Äiti ehti elää juurillaan Suomessa kolme vuotta ennen kuin kuoli syöpään. Kononenkon äidille ehdotettiin muuttoa vanhainkotiin. Nauravaisen Kononenkon silmiin tulvahtavat kyyneleet, kun hän muistelee sitä. – Äiti sanoi itkien, että haluaa olla minun kanssani. Äiti olisi tuntenut olonsa huonommaksi, jos häntä olisi vieraassa maassa hoitanut vielä vieras ihminen. Kotona läheisyys säilyy. Turvalli sta arkea kaikille Punaisen Ristin viikolla muistutetaan auttamistaitojen merkityksestä ja opitaan ensiapua Auttajakursseilla. PUNAISEN RISTIN viikolla toukokuun alussa vahvistetaan jälleen arjen turvallisuutta. Kohderyhmänä ovat tänä vuonna erityisesti lapsiperheet. Kuka tahansa voi oppia auttamistaitoja. Pienikin lapsi voi oppia esimerkiksi kääntämään vanhempansa kylkiasentoon ja hälyttämään apua. Varautuminen ja harjoittelu auttavat toimimaan yllättävässä tilanteessa ja vahvistavat turvallisuudentunnetta kaikenikäisille. Auttamistaitojen harjoittelun voi ottaa perheessä myös hauskana yhteisenä tekemisenä: tutustutaan yhdessä ensiapulaukun sisältöön, tehdään testi oman kodin turvallisuudesta tai käydään perheille suunnattu ensiapukurssi. Ensiaputaitoja voi oppia esimerkiksi kaikille avoimilla Auttajakursseilla, joita Punaisen Ristin osastot tarjoavat ympäri maata. Viime vuonna Suomen Punaisen Ristin 140-vuotisjuhlan kunniaksi kehitetty Auttajakurssi on kaikenikäisille soveltuva, maksuton ensiavun pikakurssi. Suuren suosion saavuttaneet kurssit jatkuvat myös Punaisen Ristin viikon jälkeen. Auttamistaitojen ohella vapaaehtoiset esittelevät kampanjaviikon aikana Punaisen Ristin muuta toimintaa ja kutsuvat uusia tekijöitä mukaan hauskaan ja hyödylliseen harrastukseen. Punaisen Ristin viikkoa on vietetty järjestön perustajan Henry Dunant’n syntymäpäivän 8.5.1828 kunniaksi jo 1940-luvulta lähtien. Kampanjaviikon tapahtumia ja työtä turvallisemman arjen puolesta tukee Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani S-ryhmä. Tule mukaan: www.punainenristi.fi 12 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 3 Punaisen Ristin vapaaehtoinen Jelena Forsbom opastaa omaishoitaja sekä suomen että venäjän kielellä. Rödakorsvolontären Jelena Forsbom ger närståendevårdare instruktioner både på finska och på ryska. PUNAISEN RISTIN VIIKKO 3.–9.5. Venäläiseen kulttuuriin kuuluu, että läheisistä pidetään huolta kotona. 3
Tryggare vardag för alla Rödakorsveckan påminner om vikten av att kunna hjälpa. Hjälpa r kurser lär ut kunskaper i första hjälpen. I BÖRJAN av maj firas Rödakorsveckan traditionellt och än en gång är temat en tryggare vardag. I år är målgruppen framför allt barnfamiljer. Vem som helst kan lära sig att hjälpa. Även ett litet barn kan lära sig att till exempel lägga en förälder i framstupa sidoläge och slå larm. Beredskap och övning hjälper att handla rätt i en överraskande situation och stärker trygghetskänslan oberoende av ålder. I familjen kan man göra det till en rolig gemensam grej att öva upp hjälpberedskapen: man bekantar sig tillsammans med innehållet i en första hjälpen-väska, gör ett test om hur tryggt hemmet är eller går en familjekurs i första hjälpen. Kunskaper i första hjälpen kan man lära sig till exempel på de öppna Hjälparkurserna som rödakorsavdelningar ordnar på olika håll i landet. Hjälparkursen togs fram för att markera Finlands Röda Kors 140-årsjubileum förra året och är en avgiftsfri snabbkurs i första hjälpen. Kurserna har blivit en braksuccé och fortsätter även efter Rödakorsveckan. Vid sidan om hjälpkunskaper presenterar Röda Korsets frivilliga under kampanjveckan också övrig rödakorsverksamhet och bjuder in nya förmågor till en rolig och nyttig hobby. Rödakorsveckan firas kring Röda Korsets grundare, schweizaren Henry Dunants födelsedag 8 maj. Han föddes år 1828 och veckan har markerats sedan 1940-talet. Kampanjveckans evenemang och insatser för en tryggare vardag stöds av Röda Korsets huvudsamarbetspartner S-gruppen. Läs mer: www.rodakorset.fi Venäläisessä kulttuurissa iäkkäät vanhemmat on totuttu hoitamaan kotona, joten vanhainkoti tuntuu vihoviimeiseltä paikalta. Pitäisi luopua omista rakkaista tavaroista, ja ruokakin on erilaista kuin kotona. Omiensa parissa saa myös puhua venäjää, mikä on tärkeää. – Vanhetessaan monet palaavat äidinkieleensä, vaikka olisivatkin puhuneet vähän suomea, Teltevskaja tietää. Läheisen hoidossa jaksaa paremmin Impi Nikonovasta tuli äitinsä omaishoitaja kolme kuukautta sitten. Äiti sai aivoverenvuodon vain pari viikkoa 95-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen. Syntymäpäiviä oli juhlittu 14 sukulaisen kesken, äiti oli säteillyt. – Hän sanoi, että tuntuu kuin olisi syntynyt uudestaan. Nikonova muutti miehensä ja äitinsä kanssa Petroskoista Suomeen viisi vuotta sitten, koska halusi päästä lähemmäksi tyttärensä perhettä. Aivoverenvuodon jälkeen ennen niin omatoimisen äidin kunto huononi nopeasti. Nikonova päätti jo ambulanssissa matkalla sairaalaan jättää työnsä hoiva-avustajana ja ryhtyä hoitamaan äitiään. Omaishoitajasysteemiä hän ei ymmärtänyt aluksi ollenkaan, mutta tuttava neuvoi soittamaan Inkerikeskukseen. – Täällä olen oppinut koko ajan uutta. Omaishoitajalla täytyy olla paljon tietoa, miten nostaa potilas sängystä, miten tunnistaa tajuttomuus. Saan täältä paljon apua, Nikonova sanoo. Työnsä tulokset hän näkee selvästi. Aivoverenvuodon jälkeen äiti joutui aluksi kulkemaan rollaattorilla, mutta nyt kotona kävely sujuu jo ilman apuvälineitä. – Hän on päässyt meidän kanssa jo kirkkoonkin. Nikonova uskoo, että kotona olo ja läheisen hoiva ovat jouduttaneet paranemista. – Olen sanonut, että emme ikinä anna sinua mihinkään laitokseen. Sairauden aiheuttaman kivun kestää paremmin, kun vieressä on tuttu ihminen. ? 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 13 4 Impi Nikonova käy vuorollaan esittämään tajutonta potilasta. Helmi Kononenko tunnustelee sykettä. Det är Impi Nikonovas tur att spela medvetslös patient. Helmi Kononenko känner efter hennes puls. ”Äiti olisi tuntenut olonsa huonommaksi, jos häntä olisi vieraassa maassa hoitanut vieras ihminen.” RÖDAKORSVECKAN 3.–9.5 4
miusryhmä. Porin toiseen Prismaan Mikkolassa perustettiin vastaava ryhmä vähän myöhemmin. Turvapassi jokaiselle S-ryhmän ja Suomen Punaisen Ristin turvallisuusyhteistyö alkoi vuonna 2004, kun Punaisen Ristin Satakunnan piiri tarjosi koulutusta Tikkulan ABC-aseman henkilökunnalle. Työpäivän mittainen turvallisuuskoulutus sisälsi ensiapua, paloturvallisuutta ja uhkatilanteisiin varautumista. Koulutuksen suorittaneet saivat todistukseksi Turvallisuuspassin, jonka nimi lyheni sittemmin Turvapassiksi. Tikkulan ABC:n pilotista kasvoi lopulta koko S-ryhmän kattava varautumismalli. – Nykyisin Turvapassin suorittaa vuosittain tuhansia s-ryhmäläisiä ympäri Suomea. Tavoitteena on, että kaikki S-ryhmän työntekijät suorittavat sen, Punaisen Ristin Satakunnan piirin terveyden ja hyvinvoinnin päällikkö AnneMari Hakuni iloitsee. Pelkästään Satakunnan Osuuskaupassa Turvapassi-koulutuksen käy tänä vuonna ennätykselliset 135 työntekijää. Turvallisuus tehdään yhdessä Punaisen Ristin pilottikoulutuksesta Porissa kasvoi Turvapassi-malli koko S-ryhmän henkilökunnalle. TEKSTI TARMO TIKKA KUVAT JUHA SINISALO K un työkaveri Länsi-Porin Prismassa viilsi puukolla syvän haavan sormeensa, apuun hälytettiin päivittäistavaroiden tuoteryhmävastaava Niina Aaltonen . – Lääkekaapista ei löytynyt edes sideharsoa, joten paikkaustavarat haettiin myyntihyllystä ja hoidettiin homma. Infosin jälkeenpäin esimiestä, että kaappi pitää täyttää, Aaltonen kertoo ja saa ansaitut aplodit edellisviikon ripeästä toiminnastaan. Aaltonen kertaa tapausta Länsi-Porin Prisman ensiavun valmiusryhmän kuukausittaisessa harjoituksessa, jossa on tapana käydä ensin läpi tuoreet kuulumiset. Ryhmä toimii joukkojen johtajana onnettomuustai vaaratilanteissa. Niitä sattuu onneksi harvoin, sillä turvallisuus otetaan työpaikalla vakavasti. Länsi-Porin Prismassa vaaratilanteisiin on varauduttu marketin perustamisesta eli vuodesta 2010 alkaen. Samana vuonna perustettiin henkilökunnan val14 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 1 Jonna Lamminen (vas.) ja Heli Ruoskanen tutustuvat defibrillaattoriin Tiina Hiidenoja-Sirénin ohjauksessa. Jonna Lamminen (t.v.) och Heli Ruoskanen får lära sig hur en defibrillator fungerar av Tiina Hiidenoja-Sirén. 2 Satu Salonen harjoittelee painesiteen sitomista Niina Aaltosen kämmeneen. Satu Salonen övar att lägga tryckförband på Niina Aaltonens hand. PUNAISEN RISTIN VIIKKO 3.–9.5. 1
Suomen Punaisen Ristin ja sen pääyhteistyökumppanin S-ryhmän tavoitteet ja arvot kohtaavat myös turvallisuusyhteistyössä. Molemmille on tärkeää huolehtia sekä henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuudesta ja vahvistaa yleistä valmiutta hätätilanteiden varalle. Viesti henkilökunnalle Satakunnan Osuuskaupan työsuojelupäällikkö Sari Salo on saanut erityisen myönteistä palautetta Punaisen Ristin koulutusten käytännönläheisyydestä. – Palautteissa korostetaan, että esimerkiksi elvytystä ja alkusammutusta harjoitellaan kuin todellisessa tilanteessa. Harjoittelu lisää osaamista ja tuo rohkeutta toimia. Työnantajan näkökulmasta kyse on myös turvallisuusviestistä henkilökunnalle: tositilanteessa tiedetään, että paikalla on aina joku, joka osaa auttaa, eikä kukaan jää yksin, Salo sanoo. Turvallisuusviesti on sama kaikille osuuskaupan henkilöstöryhmille johtajista oppipoikiin. Länsi-Porin Prisman ensiapuharjoituksissa päivittäistavaraosastolla myyjänä työskentelevä Satu Lehtonen ottaa viestikapulan vastaan. Juuri nyt harjoitellaan työkaverin loukkaantuneen käden sitomista ja kolmioliinan käyttöä. – Näitä oppeja on hyvä kerrata. Varmuudesta syntyy automaatio, ja toiminta tulee tositilanteessa selkärangasta. Valmiusryhmässä opitut taidot seuraavat myös vapaa-ajalle, ja porukan leppoisa ilmapiiri ruokkii uusien asioiden työstämistä harjoitusten välillä. – Kahvipausseille tarinaa riittää pariksi viikoksi. Joku tuskailee, ettei saanut ilmaa menemään perille painelu-puhalTrygghet skapar vi tillsammans Röda Korsets pilotkurs i Björneborg blev Trygghetspass-utbildning för hela S-gruppens personal. TEXT TARMO TIKKA FOTO JUHA SINISALO N är en kollega i Prisma Länsi-Pori i Björneborg skar ett djupt sår i fingret var det Niina Aaltonen , ansvarig för dagligvarorna i butiken, som larmades. – Vi hade inte gasbinda i medicinskåpet, så vi tog det som behövdes ur försäljningshyllorna och klarade situationen. Efteråt instruerade jag chefen om att skåpet behöver påfyllning, säger Aaltonen och får en välförtjänt applåd för sitt snabba agerande. Det har gått en vecka sedan tillbudet när Aaltonen går igenom det som hände. Prisma Länsi-Poris beredskapsgrupp i första hjälpen har samlats till övning, men träffarna börjar med att man går igenom vad som har hänt sedan sist. Medlemmarna i gruppen leder trupperna i olycksoch farosituationer, men sådan inträffar sällan, för trygghet är något man tar på allvar på den här arbetsplatsen. I Prisma Länsi-Pori har man varit beredd på tillbud sedan stormarknaden öppnade år 2010. Samma år grundades personalens beredskapsgrupp. Det andra Prisma-varuhuset i Björneborg, Prisma Mikkola, fick en motsvarande grupp något senare. S-gruppens och Finlands Röda Kors trygghetssamarbete inleddes år 2004, då Satakunta rödakorsdistrikt erbjöd personalen vid Tikkula ABC-station utbildning. Trygghetsutbildningen varade i en arbetsdag och omfattade livräddande första hjälpen, brandsäkerhet och beredskap för hotfulla situationer. De som gick utbildningen fick intyget Trygghetspass. Pilotkursen för Tikkula ABC har sedan dess utvecklats till en beredskapsmodell som används i hela S-gruppen. – Idag går tusentals anställda inom S-gruppen Trygghetspass-utbildningen på olika håll i Finland. Målet är att alla anställda inom S-gruppen går kursen, säger en glad Anne-Mari Hakuni , chef för hälsa och välfärd inom Röda Korsets Satakunta distrikt. Det är frivilligt för S-gruppens anställda att höra till beredskapsgruppen för första hjälpen. Övningarna hålls på arbetstid och arbetspassen för gruppens medlemmar ordnas så att de inte hindrar någon från att medverka. Ur utbildarsynvinkel är instruerandet av anställda inom handeln inte annorlunda än andra arbetsgemenskaper. Samma undervisning gäller för första hjälpen i alla sammanhang, även om betoningarna kan variera en del. Tiina Hiidenoja-Sirén utbildar de anställda vid Prisma Länsi-Pori. Hon betonar vikten av mod och beredskap om en nödsituation uppstår i en stor affär. – Inom gruppen försöker vi skapa det mod som krävs att ta i situationen och leda hjälpinsatserna. Förutom kunskap i första hjälpen handlar det om att lära sig hur larmsystemet fungerar, hur man organiserar en efterspaning efter ett litet barn, hur man rätt bemöter en aggressiv kund och hur man ger psykiskt stöd, räknar hon upp. – Den här gruppen är så väl sammansvetsad att vi kan jobba avslappnat, berömmer Hiidenoja-Sirén. ? luselvytyksessä, ja toinen vitsailee, että tulipas tänään tehtyä kaunis paineside, Lehtonen kertoo. Ensiavun valmiusryhmään kuuluminen on S-ryhmän työntekijöille vapaaehtoista. Harjoitukset pidetään työajalla ja ryhmän jäsenten työt järjestetään niin, etteivät ne estä osallistumista. – Tämä perustuu puhtaasti omaan motivaatioon. Parhaimmillaan se näkyy ryhmän sisäisenä kemiana ja heijastuu koko työyhteisöön rauhoittavana turvallisuudentunteena. Toisaalta koulutuksen ansiosta myös omien lasten turvallisuutta on tullut ajateltua enemmän, Niina Aaltonen pohtii. Rohkeutta ja johtajuutta Ensiapukouluttajan vinkkelistä kaupan alan työntekijöiden opastaminen ei juuri eroa muista työyhteisöistä. Samat opit pätevät ensiaputehtävissä kaikkialla, vaikka pientä hienosäätöä voidaan tehdä. Länsi-Porin prismalaisia kouluttava Tiina Hiidenoja-Sirén korostaa rohkeuden ja valmiuden merkitystä suuressa myymälässä sattuvassa hätätilanteessa. – Koetamme luoda ryhmässä rohkeutta tarttua tilanteeseen ja johtaa auttamistyötä. Ensiavun lisäksi mukana on esimerkiksi hälytysjärjestelmään tutustumista, pikkulapsen etsinnän järjestämistä, aggressiivisen asiakkaan oikeanlaista kohtaamista ja henkisen tuen antamista, hän listaa turvallisuuspalettia. Tiiviin ryhmän kouluttaminen mahdollistaa myös yksilöllisen ohjaamisen. Toiveita otetaan vastaan, ja ne myös huomioidaan. – Porukka on hitsautunut niin hyvin yhteen, että voidaan mennä rennolla fiiliksellä, Hiidenoja-Sirén kehuu. ? 2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 15 "Samat opit pätevät ensiaputehtävissä kaikkialla, vaikka pientä hienosäätöä voidaan tehdä." RÖDAKORSVECKAN 3.–9.5 2
16 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 ”Etsintöjä jatketaan niin pitkään, kun on toivoa ja tiedetään, mistä päin etsiä.” HELI HERNA 1
2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 17 Kun kadonnut ei löydy, etsintä jatkuu ajatuksissa KÄ ÄNNÄ ? V apaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa auttaa poliisia noin 180 etsinnässä joka vuosi. Valtaosassa tapauksista kadonnut löytyy, mutta poliisi joutuu vuosittain keskeyttämään muutamia etsintöjä tuloksettomina. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vapaaehtoinen Heli Herna on ollut mukana useissa kymmenissä etsinnöissä maastoetsijänä, koiranohjaajana ja vapaaehtoisten johtajana. Hälytys tehtävään voi tulla milloin vain: kesken työpäivän, viikonloppuna, aamulla tai yöllä. – Kun saan Vapepan valmiuspäivystäjältä tehtävän tiedot ja poliisin numeron, soitan ensimmäiseksi poliisille ja kysyn valmistautumisen kannalta tarpeelliset tiedot tilanteesta ja viranomaisten jo suorittamista etsinnöistä. Siitä lähtien asia alkaa pyöriä mielessä ja katselen karttaa suunnitellen etsintöjä, Herna kertoo. – Etsintää edeltävä aika menee usein miettiessä sitä, mitä tehdään ja miten etsijät saadaan tehokkaimmin käyttöön. Vaikea päätös Etsintöjä jatketaan niin pitkään, kun on toivoa ja tiedetään, mistä päin etsiä. Poliisi päättää aina siitä, milloin tuloksettomat etsinnät on keskeytettävä. Toisinaan tiedetään jo etsimään lähtiessä, että kovin kiire on ohi. Kutsu tehtävään voi tulla pitkänkin aikaa sen jälkeen, kun katoaminen on tapahtunut, mutta poliisin pyynnöstä kadonnut yritetään vielä löytää. Vaikka kadonneen itsensä hyväksi ei ole enää mitään tehtävissä, omaisille läheisen löytymisellä on suuri merkitys. Heli Herna korostaa, että keskeyttäminen riippuu aina tilanteesta. – Jos tilanne on akuutti ja kateissa on vaikka lapsi, etsintöjä ei yleensä keskeytetä yöksikään, Herna kertoo. – Keskeytyspäätös on aina vaikea, ja vaikka ratkaisun tekee poliisi, usein he haluavat keskustella siitä myös Vapepan johdon kanssa. Entä jos? Kun etsijäjoukko lähtee kotiin ja johtopaikka hiljenee, hälytystilanne voi jatkua vapaaehtoisen mielessä vielä pitkään. – Kyllä se joskus jää askarruttamaan, Herna myöntää. – Sitä jää miettimään, olisinko voinut tehdä jotain toisin tai jäikö jotain tekemättä. Jos etsittävä on lapsi, on se minulle tilanteista pahin, kuten varmasti monelle muullekin äidille. Pelastuskoiran ohjaajana ja etsintärivissä monta kertaa kulkeneena Herna tietää, ettei huolellisinkaan etsijä toimi koneen tavoin. Aina on mahdollista, että jokin merkki maastosta on jäänyt huomaamatta tai että oma katse on suuntautunut juuri ratkaisevalla hetkellä väärään suuntaan. – Läheltäkin voi mennä ohi niin, ettei kadonnutta huomaa. Koiratkin ovat erehtyväisiä. Jos tuulen suunta kääntyy kesken etsinnän eikä ohjaaja ota sitä huomioon koiran ohjaamisessa, sen voi olla mahdotonta saada etsittävästä vainu. Kadonneen etsinnät päättyvät Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tehtävissä useimmiten etsittävän löytymiseen. Kun etsittävää ei löydykään, omaisten tuska on valtava. Kadonneen kohtalo jää usein painamaan myös vapaaehtoisen etsijän mieltä. TEKSTI SARI HÄKKINEN KUVAT JOONAS BRANDT 1 Heli Herna on ollut mukana kymmenissä kadonneen etsinnöissä ensin Punaisen Ristin ja sen jälkeen Helsingin Etsintäja Pelastuskoirien riveissä. Heli Herna har deltagit i flera dussin efterspaningsoperationer först med Röda Korset och sedan med föreningen Helsingfors sökoch räddningshundar.
18 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 Tilanteelle päätös Punaisen Ristin psykososiaalisen tuen suunnittelijan Tuula Luoman mukaan vapaaehtoisen jaksamisen kannalta on tärkeää saada etsintätilanne päätökseen henkisesti. Ajan myötä monelle vapaaehtoiselle kehittyvät omat rutiinit, jotka helpottavat paluuta arkeen. Yksinkertaisimmillaan rutiinit voi vat tarkoittaa sitä, että kotiin palat tuaan pakkaa repun seuraavaa tehtävää varten, menee suihkuun ja soittaa kaverille. – Myös itsetuntemus on tärkeää: into kantaa pitkälle, mutta tehtävällä ei ole tarkoitus aiheuttaa vahinkoa itselleen. Jos tehtävä on liian lähellä omaa elämäntilannetta tai oma elämä ei ole tasapainossa, tehtävästä voi kieltäytyä, Luoma pohtii. Varsinkin silloin, kun katoaminen näkyy mediassa, omaan arkeen palaaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Näkyvä tarina antaa tapahtumalle kasvot. – Jos huomaa, että etsintöjen päätyttyä ei osaa päästää irti ja vaikkapa 2 Vapepan vapaaehtoiset ja etsintä koirat harjoittelevat Vantaalla lentoaseman lähimaastossa. Frivilliga och hundar från Frivilliga räddningstjänster övar i terrängen nära flygfältet i Vanda. 3 Taitava pelastuskoira voi vastata etsinnässä kymmentä ihmistä, mutta erehtymätön sekään ei ole. En skicklig räddningshund kan motsvara tio människor under en efterspaning, men ofelbar är inte hunden heller. omat iltalenkit suuntautuvat kerran toisensa jälkeen etsintäalueelle, on hyvä miettiä, onko käsitellyt asiaa tarpeeksi. Kukaan ei kuitenkaan voi yksin pelastaa koko maailmaa. Hälytystilanteen jälkeen tehtävään osallistuneille vapaaehtoisille pyritään järjestämään purkukeskustelu, jossa jokainen kertoo omasta roolistaan ja tuntemuksistaan muille. Etsijälle etsinnän lopputulos voi tulla yllätyksenä. Jos etsitty löytyy huonossa kunnossa tai menehtyneenä, purkukeskustelu järjestetään heti. Tuula Luoma muistuttaa, että kadonneen etsinnässä on monenlaisia tehtäviä: etsijöiden lisäksi mukana on hyvin usein vapaaehtoisia, joiden tehtävänä on tukea omaisia odotuksen pitkinä tunteina. Tunnemyrskyn keskellä olleet vapaaehtoiset tarvitsevat oman purkukeskustelunsa. Keskustelut ovat tärkeitä, sillä vaitiolovelvollisuuden takia tapahtumista ei voi jutella esimerkiksi kotona tai tuttujen kanssa. Kukin tekee parhaansa Jos etsittävä löytyy Vapepan työn jo päätyttyä, poliisi ottaa usein Vapepa-johtajaan yhteyttä ja kertoo kadonneen löytöpaikan. Yleensä käydään vielä kerran yhdessä läpi, miten etsinnöissä onnistuttiin ja olisiko jotain voitu tehdä toisin. Heli Herna kertoo tilanteen ratkettua lopputuloksen aina omille etsijöilleen. Varsinkin löytöpaikkaa lähimpänä etsineille on tärkeää tietää, löytyikö kadonnut omalta etsintäalueelta vai sen ulkopuolelta. Kun Vapepa-johtaja Herna palaa kotiin hälytystehtävän jälkeen, heti ovella odottavat omat koirat. Koirien hoitaminen ja ulkoiluttaminen auttavat palaamaan takaisin omaan arkeen. Herna käy kokemuksiaan läpi yleisellä tasolla myös tuttujen Vapepa-johtajien ja tilanteessa johtamiensa vapaaehtoisten kanssa. – Se auttaa, kun miettii, että tein siinä tilanteessa parhaani. ?
2 / 2018 hjälpens värld avun maailma 19 Sökandet fortsätter i tanken när man inte hittar en försvunnen I allmänhet slutar Frivilliga räddningstjänstens efterspaning efter en försvunnen person med att den saknade hittas. När den saknade förblir försvunnen är det väldigt tungt för de anhöriga. Den frivilliga som har deltagit i efterspaningen undrar också vad som har hänt. TEXT TIINA PIHA FOTO JUSSI VIERIMAA F rivilliga räddningstjänsten, även kallad Vapepa, bistår polisen i cirka 180 efterspaningar per år. I de allra flesta fallen hittas den saknade, men varje år tvingas polisen avbryta några spaningspådrag utan önskat resultat. Heli Herna är en av Frivilliga räddningstjänstens volontärer och har deltagit i flera dussin efterspaningar i terräng, med hund och som ledare för andra frivilliga. Larmet kan komma när som helst: mitt i en arbetsdag, under veckoslutet, på morgonen eller om natten. – När jag informeras om uppdraget av Vapepas beredskapsjour och får numret till polisen så ringer jag allra först polisen och ber om de uppgifter som behövs för att vi ska göra oss redo, bland annat information om vilka efterspaningar polisen redan har gjort. Från den stunden börjar det surra i huvudet och jag tittar på kartan och börjar planera uppdraget, berättar Herna. Ibland vet man redan när man börjar efterspaningen att den värsta brådskan är över. Uppdraget kan komma långt efter att någon har försvunnit, men polisen ber ändå om hjälp för att hitta den saknade. Även om inget mer finns att göra för att hjälpa den som försvann är det väldigt viktigt för de anhöriga att personen i fråga hittas. I allmänhet fortsätter spaningsarbetet så länge det finns hopp och man vet var man ska leta. Det är alltid polisen som fattar beslutet om när efterspaningen avbryts som resultatlös. – Men om situationen är akut och det till exempel är ett barn som saknas så brukar man inte ens avbryta spaningarna när det blir natt, säger Heli Herna. – Beslutet att avbryta är alltid svårt och även om det är polisen som fattar beslutet så vill de ofta diskutera det med Frivilliga räddningstjänstens ledning. Tänk om? När efterspanarna ger sig av hemåt kan larmsituationen fortsätta länge i huvudet på den frivilliga. – Visst blir man ibland och grunnar på det, medger Herna. – Man funderar av och an om man kunde ha gjort något annorlunda. Värst är det om den man letar efter är ett barn. Ingen är ofelbar, hur noga man än försöker vara. Det är alltid möjligt att man har missat ett tecken i terrängen eller att man hade blicken riktad åt fel håll i ett avgörande ögonblick. Enligt Tuula Luoma , planerare av Röda Korsets psykosociala stöd, är det viktigt att man mentalt lyckas avsluta efterspaningen för att man ska orka som frivillig. Med tiden utvecklar många volontärer sina egna rutiner för att återgå till vardagen. – Självkännedom är också viktigt: engagemang bär långt, men det är inte meningen att man gör sig själv illa. Om uppdraget kommer alltför tätt inpå det egna livet eller man inte har sitt liv i balans så kan man tacka nej, påpekar Luoma. – Om man mwärker att man inte kan släppa det hela när efterspaningen har avslutats och kvällspromenaden gång på gång går till spaningsterrängen så är det dags att ta sig en funderare. Kanske man inte har bearbetat händelsen ordentligt? Ingen kan rädda hela världen ensam. Efter ett larmuppdrag strävar man efter att ordna debriefing för de volontärer som har deltagit i uppdraget, så att var och en får tala om sin roll och berätta för de andra hur det kändes. Om den efterspanade hittas i dåligt skick eller har avlidit så ordnas eftersnacket omgående. Man gör sitt bästa Om den saknade hittas efter att Frivilliga räddningstjänsten har gjort sitt tar polisen ofta kontakt med Vapepaledaren och berättar var personen hittades. Tillsammans diskuterar man ett varv till hur efterspaningen lyckades. Heli Herna berättar alltid för sina efterspanare hur det hela slutade när man har facit på hand. I synnerhet för dem som spanade närmast den plats där personen hittades är det viktigt att få veta om den saknade fanns inom eller utanför det egna området. När Vapepaledaren Herna återvänder hem efter ett larmuppdrag väntar hennes hundar vid dörren. Att ta hand om hundarna och gå ut med dem hjälper henne att återvända till den egna vardagen. Herna diskuterar sina upplevelser på en mer allmän nivå också med bekanta Vapepaledare och de frivilliga hon har lett under uppdraget. – Det hjälper att tänka att man gjorde sitt bästa i just den situationen. ? 2 3
20 avun maailma hjälpens värld 2 / 2018 A ina tiistai-iltaisin Punaisen Ristin aluetoimisto Jyväskylässä muuntautuu Pluspisteeksi, jonne kuka tahansa voi tulla tekemään hiv-pikatestin anonyymisti ja ilmaiseksi. Kun asiakas tulee Pluspisteelle, häntä vastassa on seksuaaliterveystyön vapaaehtoinen. Asiakas täyttää lomakkeen, jossa kysytään joitakin yleisiä kysymyksiä, mutta nimeä tai muita henkilötietoja ei tarvitse ilmoittaa. – Me emme kysele vaan otamme asiakkaan vastaan niillä ehdoilla, joilla hän haluaa tulla. Jos hän haluaa keskustella, ohjaamme ja opastamme tarvittaessa, Pluspisteen vapaaehtoinen Pirjo Hakola kertoo. Keskimäärin Pluspisteellä käy asiakkaita viisi tai kuusi illassa. Kävijät ovat esimerkiksi nuoria pareja, jotka haluavat aloittaa suhteensa puhtaalta pöydältä. – On tosi hyvä tulla varmistamaan, että kaikki on kunnossa, vapaaehtoinen Hannele Kivistö sanoo. Ovet auki asiak kaan eh doil la Punaisen Ristin Pluspisteellä ei udella turhia eikä syyl listetä ketään. Jyväskylän Plus pisteellä on takana jo 20 vuotta hiv-testausta, tukea ja tiedotustyötä. TEKSTI TUIJA SILJAMÄKI KUVAT PETTERI KIVIMÄKI 1 Hannele Kivistö näyttää, miten asiakkaalle kerrotaan hiv-testin tulos. Laminoitu opastaulu selkeine kuvituksineen helpottaa asiaa. Hannele Kivistö visar hur man berättar om resultatet i klient. Laminerade instruktioner med tydliga bilder gör det lättare. 2 Pirjo Hakola ja Hannele Kivistö ovat työskennelleet Pluspisteessä työparina jo kymmenen vuotta. Pirjo Hakola och Hannele Kivistö har jobbat som arbetspar på Pluspunkten i tio års tid. kävijä tuntee voivansa puhua vapaasti. – Kun kerron olevani terveydenhuollon ammattilainen ja vapaaehtoisenakin vaitiolovelvollinen, asiakas helpottuu silmin nähden. Kävijät ovat tyytyväisiä ja osaavat arvostaa työtämme. Heiltä saa ihanaa palautetta! Äärimmäisen harvoin, ehkä kerran viidessä vuodessa, hiv-pikatestin tulos on kuitenkin positiivinen. Silloin asiakkaalta otetaan suoniverinäyte, joka lähetetään tutkittavaksi Helsinkiin. Kaikki Pluspisteen vapaaehtoiset ovat henkisesti valmistautuneet tilanteeseen, jossa näyte osoittautuu positiiviseksi. Jokaiselle positiivisen näytteen antaneelle tarjotaan tilaisuus tukeen siihen saakka, kunnes lopullinen vastaus tulee. Tarvittaessa asiakas saa itselleen vapaaehtoisen tukihenkilön – vaikka testi olisikin negatiivinen. Toisinaan Pluspisteelle tulee varsinaisen asiakkaan seuraksi omainen, esimerkiksi ystävä tai puoliso. 1 Hakola ja Kivistö päivystävät Pluspisteellä työparina. Hakola liittyi vapaaehtoisrinkiin 2000-luvun alussa ja Kivistö hänen houkuttelemanaan 2008. Henkistä tukea tarvitaan Toimiston sivuhuoneessa toinen päivystäjä käy tekemässä asiakkaalle hiv-pikatestin. Se on sormenpäästä otettava verikoe, jonka tulos selviää saman tien. Suurin osa kävijöistä jännittää testiä. Joskus asiakas on niin hädissään, ettei sormenpäästä tahdo irrota pisaraa verta. – Testituloksen jälkeen asiakas on useimmiten valtavan helpottunut ja onnellinen. Toiset haluavat ihan halata, Kivistö kertoo. – Se ilahduttaa itseäkin. Myös Hakolan mielestä juuri sellaiset hetket tekevät työstä palkitsevaa. Joskus käy niin, että vasta helpottavan testituloksen jälkeen asiakas alkaa kertoa mieltään painavista asioista. Pluspiste saattaa olla ensimmäinen paikka, jossa