Avun Maailma 02/2016 - Lehtiluukku.fi

SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 2 2016 Verkkovapaaehtoinen auttaa etänä 24 Ikämiehille tekemistä 30 Turvapaikanhakijat perustivat ravintolan 22 18 Tomi Järveläinen ennätti viime tipassa kantasoluluovutuksesta synnytykseen 10 Ensiapu esiin Punaisen Ristin viikolla 9.–15.5. Aina ehtii auttaa Avun maailma on myös verenluovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. Hjälpa hinner man alltid 21 Tomi Järveläinen hann precis från stamcellsdonation till förlossning 14 Fram för första hjälpen under Rödakorsveckan 9–15.5.
Jä s e n h in n a n s a a k ir ja u tu m a ll a v e rk k o k a u p a n jä s e n n ä k y m ä ä n . M e d le m s p ri s få r m a n g e n o m a t t lo g g a in p å w e b b u ti k e n s m e d le m s s id a . 4 € Keijukortit 2 6 korttia, kuvittanut Katri Kuusela. Kort med älvor 2 6 kort, illustrerar av Katri Kuusela. 4,50 € Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.? myynti@punainenristi.? puh. 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Kesäunelmia 6 korttia, kuvittanut Jaana Aalto. Sommardrömmar 6 kort, illustrerar av Jaana Aalto. 9 € Ilahduta postikortilla! Gläd med ett postkort! Pientä päivitystä vaatekaappiin! En liten uppdatering i garderoben! Bandana-päähuivi Valmistettu myynnistä poistetuista PiA-paidoista, joten jokainen huivi on uniikki. Bandana-scarf Tillverkad av PiA-tröjor som har återkallats, så varje scarf är unik. 10 € Periaatteet-paita Paidassa periaatteet usealla kielellä. Materiaali 100 % puuvillaa, ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Principerna-tröja Skjortan pryds av principerna på flera språk. Material 100 % bomull, ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 28 € Avun ketju -paita Etuja selkäpuolella kulkee Punaisen Ristin Avun ketju. 100 % puuvillaa, ladyfit ja unisex, koot S-XXXL. Hjälpens kedja-tröja På framoch baksidan löper Röda Korsets Hjälpens kedja. 100 % bomull, ladyfit och unisex, storlek S-XXXL. 20 € (25 €) Uutta! Nyhet! Tuubihuivi Monikäyttöisen huivin koko n. 25 x 50 cm, materiaali hengittävää mikrokuitupolyesteriä. Tubhalsduk Mångsidig duk storlek ca 25 x 50 cm, material av andningsbar mikrofiberpolyester. ndana-päähuivi mistettu m sta d ääh i i 6 € Kesäkukat 8 korttia. Sommarblommor 8 kort. Jäsenetu Medlemserbjudande -20 % PUNAISENRISTINKAUPPA.FI
Beställningar och information rodakorsbutiken.? myynti@rodakorset.? tfn 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Turvallisesti vesillä, mökillä & tien päällä! Säkert till sjöss, på stugan och vägen! Reddien ja Crossien kanssa kohti kesää! Tillsammans med Reddie och Crossie mot sommaren! Punkinpoistaja Luottokortin kokoinen tehokas punkinpoistaja. Fästingplockare En effektiv fästingplockare i kreditkortsstorlek. 3,50 € Vesikanisteri Kanisterissa hana ja kantokahva, tilavuus 10 l. Vattenkanister Bärhandtag och kran, rymmer 10 l. 6 € Huivi Huivin materiaali 55 % puuvillaa, 45 % polyesteriä. Scarf Material 55 % bomull, 45 % polyester. 13 € Kassi Kangaskassi kerhoon tai retkelle, koko n. 29 x 29 cm. Kasse Tygkasse för dagis eller sommarutflykter, storlek ca 29 x 29 cm. 10 € Muistikirja Muistiinpanoille, runoille tai vaikkapa päiväkirjaksi. Kierrenidottu, koko A5. Anteckningsbok Anteckningar, dikter eller att använda som dagbok. Spiralbindning, storlek A5. 8 € Pehmo-Reddie Suloinen pehmolelu perheen pienimmille. Mjukis-Reddie Ett sött mjukdjur för familjens minsta. 12 € u le. ör Pehmo Pirteän väriset, laadukkaat puuvillapaidat. Koot 2-14 vuotiaille. Bomullskjortor av hög kvalitet och i pigga färger. Storlekar för 2-14 åringar. Laukut sisältävät tärkeimmät tarvikkeet hätäensiapuun. Väskorna innehåller det viktigaste du behöver för första hjälpen. Paita Tröja Ensiapulaukku yleiskäyttöön Första hjälpenväska, Universal 44 € Matkailijan ensiapulaukku Resenärens första hjälpen-väska 23 € Veneilijän ensiapulaukku Första hjälpen-väska för båtförare 61 € Vedenpuhdistustabletit Pakkauksessa 50 tablettia. Vattenreningstablett Innehåller 50 tabletter. 5,50 € 24 € kpl/st. K i RODAKORSBUTIKEN.FI
Jokainen voi olla auttaja VIIME SYKSYNÄ Punainen Risti perusti yli sata vastaanottokeskusta. Se nosti järjestön suurempaan julkisuuteen kuin mikään aikaisempi kotimaan operaatio sotien jälkeen. Saimme paljon palautetta, jonka joukossa oli useita hyviä ja haastavia kysymyksiä. Ketkä kaikki saavat apua? Käyttääkö Punainen Risti rahojaan vastuullisesti? Millaisissa tilanteissa Punainen Risti toimii, ja minkälaista valmiutta järjestö ylläpitää? Punainen Risti toimii monella tavalla, mutta periaate on aina sama: järjestö auttaa heikossa asemassa olevia ihmisiä ja vastaa avun tarpeeseen sekä Suomessa että ulkomailla. Viime aikoina on puhuttu paljon vihapuheesta, joka on kohdistunut myös Punaiseen Ristiin. Ylivoimaisesti eniten vihapuhetta kohtaavat kuitenkin vähemmistöryhmiin kuuluvat, esimerkiksi maahanmuuttajat ja seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat. Oikeusministeriön selvityksen mukaan yli puolet vähemmistöryhmiin kuuluvista vastaajista kertoi välttävänsä joitain paikkoja, koska pelkäävät joutuvansa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi. Yli 60 prosenttia vihapuheen kohteeksi joutuneista kertoi, että se on vaikuttanut heidän turvallisuudentunteeseensa. Mitä isompia haasteita yhteiskuntamme kohtaa, sitä väsymättömämmin yhteisiä ratkaisuja on etsittävä. Juuri nyt Suomessa pohditaan monia suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä vihapuheen ja rasismin lisääntymisestä huono-osaisuuden kasvuun ja taloudelliseen näköalattomuuteen. Punaisen Ristin viikkoa vietetään jälleen 9.–15.5. Viikon aikana vapaaehtoiset kertovat kiinnostuneille Punaisen Ristin toiminnasta ja kampanjoivat ensiaputaitojen puolesta. Tämä on lopulta tärkein viestimme: jokainen meistä voi olla auttaja. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastro?en uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastro?rahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.? veripalvelu.? 6 Ristiin rastiin Nepal toipuu maanjäristyksistä Yleiskokousvalmistelut vauhtiin Linnéa Mynttinen ei pelkää Punaisen Ristin sovellus uudistui 10 Ensiapua kaikelle kansalle 16 Ilmarinen panostaa pyöräilyyn 18 Tomi Järveläiselle tuli kiire 22 Päivä ravintoloitsijana 24 Vapaaehtoistyötä verkossa 27 Arpajaisvoitto osui nappiin 28 Äkkilähtö nostaa valmiutta 30 Kuopion Ukkokerho vierailulla 32 Joonas Konstigin kolumni 34 Puheluja Punaiselta Ristiltä 35 Asumisapu tukee tulokkaita 39 Ristikko 45 Kysy Punaisesta Rististä 46 Vuosien takaa 47 Sanna Pyykönen laskee apuun 14 Första hjälpen för alla 17 Ilmarinen satsar på cykling 21 Tomi Järveläinen ?ck bråttom 23 En dag med restaurang 26 Webbaserat frivilligarbete 27 Den lotten visste var den tog 29 Blixtstart höjer beredskapen 31 Kuopio gubbklubb på besök 34 Samtal från Röda Korset 37 Boendehjälp stöder nykomlingar 38 Joonas Konstigs kolumn 40 Kors & tvärs Stämmoförberedelserna igång Linnéa Mynttinen är inte rädd 45 Fråga om Röda Korset 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 2/2016 20.4.2016 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Petteri Kivimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@ punainen risti.?, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@punainenristi.? Översättning: Sarax Converto & Scribo Oikoluku/Korrektur: Henna Eskelinen Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.? Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.? ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Var och en kan hjälpa I HÖSTAS inrättade Röda Korset mer än hundra förläggningar för asylsökande. Det gav mer publicitet än någon annan rödakorsoperation i hemlandet sedan krigen. Vi fick en hel del respons, bland annat flera bra och utmanande frågor. Vem är det som får hjälp? Använder Röda Korset sina pengar ansvarsfullt? I vilka situationer är Röda Korset verksamt och hurdan beredskap upprätthåller organisationen? Röda Korset finns i många olika sammanhang och jobbar på många olika sätt, men principen är alltid den samma: Röda Korset hjälper människor som har det svårt och reagerar på behovet av hjälp både i Finland och utomlands. Den senaste tiden har det talats mycket om hatretorik och även Röda Korset har fått uppleva sådant. Hatprat drabbar ändå överlägset mest representanter för minoriteter, till exempel invandrare och människor som tillhör sexuella och könsminoriteter. Enligt en utredning av justitieministeriet uppger mer än hälften av svarande i minoritetsgrupper att de undviker vissa platser därför att de befarar att de ska utsättas för hatretorik eller trakasserier. Mer än 60 procent av dem som utsatts för hatprat berättade att det har påverkat deras trygghetskänsla. Ju större utmaningar vårt samhälle står inför, desto mer outtröttligt måste vi söka efter gemensamma lösningar. Just nu måste vi i Finland ta ställning till flera stora samhälleliga frågor från en uppgång i hatretorik och rasism till en ökning i utsatthet och bristen på ekonomiska utsikter. Rödakorsveckan firas igen 9–15.5. Under den veckan berättar volontärer om Röda Korsets verksamhet för intresserade och vi för kampanj för kunskaper i första hjälpen. Sist och slutligen är det vårt viktigaste budskap: var och en av oss kan vara en hjälpare. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Avun maailma Hjälpens värld 2/2016
28/29 HARJOITUS TEKEE MESTARIN Punainen Risti on aina valmiina auttamaan. ÖVNING GER FÄRDIGHET Röda Korset är alltid redo att hjälpa. 34/34 PUNAISESTA RISTISTÄ, HYVÄÄ PÄIVÄÄ! Punainen Risti sai oman teletiimin. HEJ, JAG RINGER FRÅN RÖDA KORSET! Röda Korset fick ett eget teleteam. 22/23 KOTIRUOKAA IRAKISTA Turvapaikanhakijat innostuivat Ravintolapäivästä. HEMLAGAD MAT FRÅN IRAK Asylsökande gillar Restaurangdagen. 10/14 ENSIAPUTAITO KUNNIAAN! Punaisen Ristin viikko tarjoaa ensiapuoppia. FÖRSTA HJÄLPEN TILL HEDERS! Rödakorsveckan erbjuder kunskaper i första hjälpen. L IIS A T A K A L A JA R K K O M IK K O N E N Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.? blodtjanst.? M IIS A K A A R T IN E N M IK K O P Ä Ä K K Ö N E N Aamulla aurinko nousee varhain, kesä on vuodenajoista on parhain. ISTÄ, FRÅ hain, hain. 2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 5
6 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Ristiin rastiin Avun maailma 3/2016 ilmestyy 7. syyskuuta EMIL HELOTIE Sangachowkin koulun oppilaat pelkäävät uutta maanjäristystä. Nepalin koululaiset kirmaavat lomalaitumille Vuosi sitten Nepalia koetteli kaksi isoa maanjäristystä peräkkäin. Arviolta 850 000 kotia tuhoutui. Kymmenet tuhannet elävät yhä väliaikaisissa asumuksissa. Myös kouluja tuhoutui. S ANGACHOWKIN KOULUSSA opiskellaan väliaikaisissa tiloissa, koska oppilaat eivät uskalla mennä vain pari vuotta vanhaan koulurakennukseen. Koulu seisoo vakaasti pystyssä, mutta Nepalia vuosi sitten koetelleet voimakkaat maanjäristykset istuttivat lapsiin pelon. Jälkijäristyksiä tapahtuu edelleen lähes joka viikko. – Edellisen jälkijäristyksen ravistellessa kouluamme kaikki juoksivat ulos huutaen. Eräs oppilaista pyörtyi säikähdyksestä, rehtori Keshavlal Shrestha kertoo. Maanjäristys vei koulusta myös neljä oppilasta, kaksi jopa samasta perheestä. Yksi opettaja loukkaantui vakavasti, mutta hän on jo palannut töihin. Rehtorin mielestä lapset ovat kuitenkin päässeet koettelemuksesta eteenpäin. – Nyt on koekausi, ja lapset jännittävät enemmän koetuloksia kuin sitä, tuleeko uusi maanjäristys. Mutta siitäkin kyllä puhutaan. Heti maanjäristyksen jälkeen Nepalin Punainen Risti avusti etsinnöissä ja antoi ensiapua sekä suojaa ihmisille. Sangachowkin koulukin sai apua. – Saimme vesitankin, uudet vessat ja roskakorit sekä hygieniaopastusta, jotta kulkutaudit eivät lähtisi leviämään. Koska luokat olivat tyhjillään, luovutimme tilat joksikin aikaa Punaiselle Ristille avustustarvikkeiden varastoimista varten. Heti maanjäristysten jälkeen kansainvälinen Punainen Risti lähetti Nepaliin avustustarvikkeita, sairaaloita sekä avustustyöntekijöitä. Suomen Punainen Risti lähetti yhdessä saksalaisten ja ranskalaisten kanssa maahan terveysaseman ja vastasi avustusoperaation logistiikasta. Viime talvi oli Nepalissa poikkeuksellisen kylmä, joten Punainen Risti jakoi noin sadan euron käteisavustuksen yhteensä 250 000 ihmiselle. Rahoilla hankittiin talvivaatteita ja paksuja peittoja. Seuraavaksi avustusoperaatiossa keskitytään muun muassa terveyteen, puhtaaseen veteen, sanitaatioon ja elinkeinojen elpymiseen liittyviin tarpeisiin. Nepalilaiset ovat hyvin sitkeää kansaa. Mennyt on mennyttä, nyt katsotaan eteenpäin. Koululaisilla alkaa kohta kesäloma. – Koulumme on toiminut yli 50 vuotta. Meillä on yli 300 oppilasta ja 16 opettajaa. Koulutyö jatkuu jälleen niin kuin aina ennenkin, rehtori Shrestha hymyilee. PÄIVI HURT TIA
2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 7 Ristiin rastiin NUMEROT KERTOVAT 190 KANSALLISTA YHDISTYSTÄ kuuluu Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainväliseen liittoon IFRC:hen. Tuorein jäsen on Tuvalun Punainen Risti. LÄHDE: IFRC OT TO-VILLE VÄ ÄTÄINEN Veikkausliiga ja Punainen Risti yhdessä rasismia vastaan JALKAPALLON VEIKKAUSLIIGA ja Suomen Punainen Risti ovat aloittaneet yhteisen kampanjoinnin rasismia ja kaikenlaista syrjintää vastaan. Veikkausliiga on tehnyt jo pitkään rasisminvastaista työtä yhdessä Jalkapallon Pelaajayhdistyksen ja Suomen Monikulttuurisen Liikuntaliiton (FIMU) kanssa. – Urheilu on aina ollut kansainvälistä, ja jalkapallo yhdistää kansoja. Jalkapallo on tehnyt pitkään työtä rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi, ja me olemme erittäin tyytyväisiä, että yhteistyötä päästään nyt tekemään myös Suomen Punaisen Ristin kanssa, Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa sanoi avatessaan Punaisen Ristin Rasisminvastaisen viikon Seinäjoen Jalkapallokerhon ja FC Lahden välisen Liigacupin finaalin yhteydessä Seinäjoella. – Jalkapallossa ei ole syrjinnälle tilaa. Haastamme myös kaikki Veikkausliigan joukkueet ja pelaajat tekemään rasisminvastaisia tekoja. Suomen Punainen Risti on tehnyt rasisminvastaista yhteistyötä myös Korisliigan joukkueiden ja pelaajien kanssa. SJK:n dynamo Johannes Laaksonen vauhdissa Liigacupin finaalissa. K A N TA S O L U R E K I S T ER I I N E N N ÄT YS M Ä Ä R Ä L U OV U T TA J I A Kantasolurekisteriin ilmoittautui viime vuonna ennätykselliset 4 615 uutta jäsentä. Erityisesti sosiaalisessa mediassa syntyneet kantasolujen luovutukseen kannustavat ryhmät ovat lisänneet tuntuvasti Kantasolurekisteriin liittyneiden määrää. Viime vuosina voimakkaasti kasvaneessa rekisterissä on nyt yli 30 000 jäsentä. Rekisteriä myös hyödynnetään: Kantasolurekisteri välitti vuonna 2015 yhteensä 156 siirrettä. Vuonna 2014 Kantasolurekisteri toimitti rekisterin kokoon suhteutettuna kolmanneksi eniten siirteitä potilaille koko maailmassa. Suomen Punaisen Ristin yleiskokous nimittää myös järjestön korkeimman luottamusjohdon. Toimittaja Arto Nyberg haastatteli ehdokkaita edellisessä yleiskokouksessa Turussa 2014. Helsinki kutsuu yleiskokoukseen Finlandia-talo tarjoaa sopivat puitteet 140-vuotista taivaltaan juhlivan Suomen Punaisen Ristin yleiskokoukselle 2017. V UOSI 2017 on Punaisessa Ristissä yleiskokousvuosi. Kolmen vuoden välein kokoontuva yleiskokous on Suomen Punaisen Ristin korkein päättävä elin, joka piirtää toiminnan suuntaviivat ja valitsee järjestön korkeimman luottamusjohdon. Helsingin yleiskokouksen 10.–11.6.2017 varsinaisena kokouspaikkana toimii Finlandia-talo. Tärkeä tapahtumapaikka on myös Musiikkitalon ja nykytaiteen museon Kiasman väliselle Kansalaistorille 5.–11.6. nouseva tapahtumatori, joka juhlistaa 140 vuotta täyttävää Suomen Punaista Ristiä. Yleiskokouksen iltajuhlaa vietetään Musiikkitalolla. Vaikka yleiskokoukseen on vielä reilusti aikaa, kokouksen ja päätettävien asioiden valmistelut ovat jo käynnissä. Punaisen Ristin hallitus aloittaa järjestön tulevan toimintalinjauksen työstämisen syksyllä, ja järjestökäsittelyyn luonnos lähtee seuraavana keväänä. Osastojen äänivaltaisten yleiskokousedustajien määrä ratkeaa kuluvan vuoden lopun jäsentilastojen perusteella ja se vahvistetaan alkuvuodesta 2017. Varsinainen ilmoittautuminen yleiskokoukseen alkaa helmikuussa ja päättyy huhtikuussa, samoin kuin ehdokasasettelu kokouksessa ratkaistaviin luottamustehtäviin. Yleiskokousvalmistelujen edistymistä voi seurata osoitteessa rednet.punainenristi.fi/yleiskokous2017 – tervetuloa ensi vuonna Helsinkiin! ANT TI HUHTAMÄKI
Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.? > Avun maailma JARKKO MIKKONEN Punaisen Ristin feissarit kesäkiertueelle MILTÄ TUNTUU PAETA katastrofin keskeltä? Miltä näyttää kuivuuden korventama maa? Muun muassa näihin kysymyksiin ensi kesän festarikävijät saavat vastauksia, kun Punaisen Ristin feissarit lähtevät kiertueelle ja ottavat käyttöön uudet konstit kuukausilahjoittajien ja lipaskerääjien rekrytoinnissa. Luvassa on katastrofiaiheinen muunnelma suositusta pelistä, jossa on paettava lukitusta huoneesta ulos annettujen vihjeiden avulla. Kymmenen minuutin seikkailu on suunniteltu yhdessä Room Escape -yrityksen ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Punaisen Ristin feissarit tarjoavat yleisölle myös mahdollisuuden kokea katastrofialue virtuaalilasien avulla. – Meidän tietojemme mukaan tällaista ei ole kokeiltu missään muualla. Odotamme kesää innolla, matkatiimin vetäjä Elina Varmia sanoo. Punaisen Ristin feissarit tapaa kesällä muun muassa YleXPopissa, Tangomarkkinoilla ja Pori Jazzeilla. TUUL A KORHONEN Linnéa Mynttinen näytti esimerkkiä Punaisen Ristin Rasisminvastaisella viikolla palkittiin ennakkoluulottomia edelläkävijöitä. R ASISMINVASTAISELL A VIIKOLL A 21.–27.3. jaettujen Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustusten perusteluissa näkyi tänä vuonna poikkeuksellinen turvapaikanhakijatilanne. Punaisen Ristin piirien myöntämien huomionosoitusten tavoitteena on nostaa esiin ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, myönteisiä asenteita ja tosiasioihin perustuvaa keskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksi palkituista oli kirkkonummelainen leskirouva Linnéa Mynttinen , 80, joka näytti ennakkoluulotonta ja rohkeaa esimerkkiä palkkaamalla irakilaisen tur vapaikanhakijan Ali Kamil alSammarnaien , 36, henkilökohtaiseksi avustajakseen. Helsingin ja Uudenmaan piirin palkitsema Mynttinen on esiintynyt rohkeasti myös julkisuudessa murtamassa turvapaikanhakijoihin liitettyjä myyttejä. Työ Mynttisen avustajana auttaa samalla sotaa paennutta al-Sammarnaiea kotoutumaan ja saamaan jalansijaa Suomessa. Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustukset saivat myös Turun arkkihiippakuntien seurakunnat Varsinais-Suomen piirissä, Imatran yhteislukion oppilaskunta ja vapaaehtoinen Eija Partti Kaakkois-Suomen piirissä, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura Länsi-Suomen piirissä sekä Reposaari-yhdistys, Rakastajat-teatteri, Harjavallan ja Kokemäen vastaanottokeskusten Facebook-tukiryhmä, Kokemäen pallo ja Rauman seudun mielenterveysseura Satakunnan piirissä. Linnéa Mynttinen nouti Punaisen Ristin tunnustuksen avustajansa Ali Kamil alSammarnaien kanssa. Tunnustuksen luovutti Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila. V ER IPA LV ELU.FI M A H T U U N Y T MOBIILIIN Veripalvelun verkkosivut ovat uudistuneet. Sivut ovat nyt aiempaa käyttäjäystävällisemmät. Uusi veripalvelu.fi on visuaalisempi ja selkeämpi kokonaisuus, jossa on paljon uutta sisältöä. Esimerkiksi matkailun vaikutukset verenluovutukseen löytyvät kätevästi hakutoiminnolla. Myös ruotsinja englanninkieliset verkkosivut sekä Kantasolurekisterin sivut on uudistettu. Uudet sivut on suunniteltu niin, että ne tunnistavat kävijän käyttämän laitteen ja mukautuvat kauniisti myös tablettiin ja puhelimeen. Tule tutustumaan: www.veripalvelu.fi M A A S T OA J OA TA R J O L L A Punaisen Ristin kolmannessa arvonnassa 15.6. on palkintona Canon Connect Station CS100 -tallennusasema ja neljännessä 15.8. Land Rover Experience -maastoajoelämys. Arvontoihin osallistuvat jäsenmaksunsa ajoissa suorittaneet Punaisen Ristin jäsenet. Tiesitkö, että voit parantaa voittomahdollisuuksiasi suosittelemalla jäsenyyttä ja siirtymällä e-laskuun? Lue lisää: www.punainenristi.fi/jasen 8 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 L A N D R O V E R
Punaisen Ristin ja Veripalvelun mobiilisovellus voi kirjaimellisesti pelastaa ihmishenkiä. Sovellus sisältää mm. ajan tasalla olevat ensiapuohjeet. Punaisen Ristin sovellus uudistui Hengenpelastajan mobiilisovellus sai uusia ominaisuuksia. P UNAISEN RISTIN suositusta hengenpelastajan mobiilisovelluksesta on julkaistu uusi versio. Sen avulla verenluovuttajat voivat muun muassa tallettaa ja seurata verenluovutuskertojaan ja hemoglobiiniarvojaan sekä jakaa päivän veritilanteen ja verenluovutustilaisuuden tiedot kaverille. Hengenpelastajan mobiilisovellus auttaa suunnittelemaan myös seuraavaa verenluovutusta. Kalenterin avulla voi etsiä sopivimman verenluovutustilaisuuden ja tallentaa muistutuksen seuraavasta mahdollisesta luovutuspäivästä. Ajan tasalla olevien ensiapuohjeiden lisäksi sovellus näyttää nyt julkisten tilojen defibrillaattoreiden sijainnin. Sovelluksesta löytyvät myös vanhat tutut palvelut, kuten hätänumeron soittoja paikannuspalvelu sekä Suomen Punaisen Ristin ja Veripalvelun uutiset. Maksuton hengenpelastajan sovellus on saatavilla Android-, Windows-, ja iOS-puhelimiin sekä iPad ja Android -tableteille. Sovellus löytyy verkon sovelluskaupoista hakusanalla Punainen Risti. JARI HÄRKÖNEN NUMEROT KERTOVAT 120 000 HENKILÖÄ LUOVUTTI VERTA vuonna 2015. Potilaat tarvitsevat Suomessa päivittäin 800–900 luovuttajan apua. LÄHDE: VERIPALVELUN VUOSIKERTOMUS 2015 JA R I H Ä R K Ö N E N 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 9 Sonya Lindforsin NOIR ? Lisäesit ykset 8.–9.6. Liput 23/15 €. Yhteisty össä Zodiak, Punaine n Risti ja Yhteise t Lapsem me ry: www.zo diak.fi S S S S
10 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 ” Puhallukseksi riittää ihan pieni "puff". Painelussa on oltava tehoa. Muuten se on hyödytöntä. ” VIRVE KINNUNEN
2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 11 Baby elvytetään ERI TAVALLA KUIN AIKAMIES MLL:n päiväkotitoiminnan ohjaajat kertasivat ensiaputaitoja Punaisen Ristin räätälöidyllä kurssilla. Parhaat valmiudet auttaa antaa säännöllinen harjoittelu. TEKSTI HANNA HY VÄRINEN KUVAT MIISA K A ARTINEN M ANNERHEIMIN Lastensuojeluliiton Nokian yhdistyksen päiväkotija iltapäiväkerhotoiminnan ohjaaja Minna Siuko ravistelee kollegaansa Carita Nousiaista hellästi hartioista. – Carita hei, mikä sulla on? Huhuu? Nousiainen ei reagoi vaan makaa liikkumatta vatsallaan. Siuko joutuu kääntämään hänet ympäri, tarkistamaan hengityksen ja asettelemaan lopuksi kylkiasentoon. – Muista tukea päätä, huikkaa Punaisen Ristin Hämeen piirin ensiapukouluttaja Virve Kinnunen . Ollaan Tuutikissa, MLL:n Nokian yhdistyksen ylläpitämässä avoimessa päiväkodissa, jossa on meneillään henkilökunnan hätäensiapukoulutus. Kahden aamupäivän mittaisessa koulutuksessa Tuutikin ja naapuripäiväkoti Täpinän ohjaajat kertaavat muun muassa elvytystä, lasten yleisimpiä tapaturmia sekä haavojen hoitoa ja sitomista. Koulutus on räätälöity nimenomaan päiväkotija iltapäiväkerhotoiminnan ohjaajien tarpeisiin. Niinpä esimerkiksi elvytystä harjoitellaan Juniorin ja Babyn, lapsija vauvakokoisten ensiapunukkejen kanssa. Päiväkotien koko henkilökunta on ensiapukoulutettua, mutta kertausta tarvitaan aika ajoin. – Etenkin pienten lasten ensiavun läpikäyminen on tärkeää. Sitä toivoimme kurssilta, kertoo MLL:n Nokian päiväkotija iltapäiväkerhotoiminnan johtaja Petteri Väkiparta . Seuraavaksi opitaan, että lasta elvytetään eri tavoin kuin aikuista. Siinä missä aikuisen elvytys aloitetaan suoraan painelulla, lasten – kuten myös hukkuneiden – elvyttäminen aloitetaan viidellä puhalluksella. Sitten painellaan 30 kertaa ja puhalletaan kaksi kertaa. Sitten taas 30 painallusta ja kaksi puhallusta. Sitten soitetaan hätäkeskukseen. – Siis kumminko päin se nyt oli? Puhallus vai painelu, miettii Juniori-nuken ääreen polvistunut Sari Tenhunen . – Minä ehkä soittaisin varmuuden vuoksi heti hätäkeskukseen, arvioi Outi Salminen . – Ei tämä mitenkään selkärangasta tule, Tenhunen toteaa. Hetken pähkäilyn jälkeen homma alEnsiapukouluttaja Virve Kinnunen opettaa vauvan elvytystä Baby-nukella. Oikeat otteet ja rauhallisuus ovat tärkeitä. Första hjälpen-utbildare Virve Kinnunen demonstrerar hjärt-lungräddning med hjälp av dockan Baby. Att använda rätt grepp och hålla sig lugn är viktigt. K Ä ÄNNÄ
12 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Punaisen Ristin viikko 9.–15.5. kaa luistaa. Tenhunen ryhtyy painelemaan Juniorin rintakehää määrätietoisin ottein. Petteri Väkiparta antaa vinkkiä painelurytmiin: – Painele Bee Geesin Stayin’ Aliven tahtiin. Siinä on sata iskua minuutissa. Laulamaan ei kuitenkaan kannata ryhtyä, sitä painallukset pitää laskea ääneen. Lapsen ensiapu vaatii herkkyyttä Kun Juniori on elvytetty, on Babyn vuoro. Nyt pitääkin olla hellä. – Puhallukseksi riittää ihan pieni ”puff”. Painelu tapahtuu kahdella sormella, kouluttaja Virve Kinnunen opastaa. Kurssilaisia askarruttaa, mitä tapahtuu, jos painaa vahingossa liian kovaa. Kinnunen korostaa, että painelussa on oltava tehoa. Muuten se on hyödytöntä. Kinnusen mukaan lasten kanssa toimiessa erityisen tärkeää ovat paitsi oikeat otteet, myös oma rauhallisuus. – Kun lapselle sattuu jotain, lapsesta tulee pelokas ja turvaton. Lapsi ikään kuin taantuu ikäistään nuoremmaksi. Silloin pitää olla herkkä tilanteelle. Lapselle pitää jutella, eikä häneen voi käydä suoraan kiinni. Pitää esimerkiksi koko ajan kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu, kun häntä ja hänen vammojaan tutkitaan, Kinnunen muistuttaa. Jos jokin toimenpide tekee kipeää, siitäkin pitää etukäteen kertoa. ”Ei tämä satu” -tyyppiset rauhoittelut vain murentavat luottamusta, millä voi olla pitkäkantoiset seuraukset. Tuutikissa on toistaiseksi vältytty isoilta haavereilta. Useimmiten paikkaillaan pieniä kolhuja ja haavoja. – Juuri hiljattain paikkailtiin haavaa, kun pelattiin pihalla sählyä. Sitä se yleensä on. Polvet ja kyynärpäät aukeavat, Petteri Väkiparta kertoo. Joskus nämäkin tilanteet voivat silti eskaloitua. Haavan saanut lapsi voi hädissään joutua sokkiin. – Lapsi voi muuttua kalpeaksi ja iho voi olla kylmännihkeä. Ne ovat sokin oireita. Silloin lapsi laitetaan vaakatasoon ja kohotetaan jalkoja, Virve Kinnunen kertoo. Tyypillisiä lasten tapaturmia ovat myös putoamiset, sähköiskut, esineiden nielemiset ja palovammat. Viimeksi mainituilta vältyttiin Tuutikissa taannoin valppauden ansiosta. – Lapset olivat vääntäneet keittiön hellan päälle. Sen jälkeen hellasta on napattu nupit pois, Petteri Väkiparta kertoo. Miten kävisi tositilanteessa? Tuutikki on avoin päiväkoti ja iltapäiväkerho, jonne pienimmät lapset tulevat vanhempiensa kanssa. Niinpä henkilö1 ” Painele Bee Geesin Stayin' Aliven tahtiin. Siinä on sata iskua minuutissa. ”
2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 13 Punaisen Ristin viikko 9.–15.5. K Ä ÄNNÄ kunnan on hyvä osata myös aikuisen ihmisen elv y t ys. Sitä harjoitellaan defibrillaattorin kanssa pareittain. Käy ilmi, ettei homma ole ihan yksinker taista. Kysymyksiä herää. – Miten nämä laput saa paikalleen, jos toinen samalla painelee? Ja entä jos kyseessä on oikein iso mies? Miten omat voimat silloin riittävät? Entä kuinka tarkasti esimerkiksi rintakarvat pitää ajella ennen deffan lappujen kiinnitystä? Siinähän menee hurjasti aikaa, jos koko rinta pitää sheivata. Kouluttaja Kinnunen muistuttaa, että hengenpelastamisessa olennaista on saada pakolliset toimenpiteet tehtyä. Karvaistakaan rintaa ei ryhdytä ajelemaan kokonaan. Kauneushoidot ovat asia erikseen. – Tässä joutuu kyllä painelemaan tosi lujaa. Huhhuh, Outi Salminen huokaisee. Kun tärkeimmät ensiaputaidot on käyt y läpi, kurssilaiset saavat itse pohtia, millaisia tilanteita arjessa voi lasten kanss a tulla v astaan ja kuinka silloin toimitaan. Mitä tehdään esimerkiksi silloin, jos lapsi saa anafylaktisen sokin? Entä silloin, jos lapsi lyö itseään vaikkapa terävällä lapiolla jalkaan? Myös heimlichin otetta kerrataan, sillä pienellä lapsella ruoka voi jäädä kurkkuun kiinni, etenkin jos pöydässä tulee keskityttyä muuhun kuin syömiseen. Teoriassa nämäkin tilanteet hanskataan, mutta hiukan kurssilaisia arveluttaa, miten kävisi käytännössä. Yhteinen toive on, ettei ainakaan kriittisimpiä taitoja tarvitsisi koskaan testata tositilanteessa. Jos se kuitenkin jonakin päivänä on edessä, parhaan valmiuden auttaa antaa säännöllinen ensiaputaitojen harjoit telu. EN S I A P U TA I T O K U U LU U K A I K I L L E PUNAISEN RISTIN VIIKOLLA 9.–15.5. nostetaan jälleen esiin ensiaputaidon merkitystä ja kannustetaan ihan jokaista huolehtimaan auttamistaidot kuntoon ensiapukurssilla. Tänä vuonna kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Viikon aikana Punaisen Ristin osastot ympäri maata järjestävät Osaa auttaa -tapahtumia, joissa herätellään ihmisiä miettimään arjen turvallisuusasioita ja ensiaputaidon tärkeyttä. Samalla tarjotaan ensiapukursseja ja kutsutaan ihmisiä mukaan Punaisen Ristin toimintaan omaa ja toisten turvallisuutta parantamaan. Osastot valitsevat tuttuun tapaan Osaa auttaa -tapahtuman muodon voimavarojensa mukaan. Kevyemmissä malleissa käydään läpi mm. tarkistuslistaa kodin ja arjen turvallisuudesta sekä tutustutaan ensiapulaukun sisältöön. Vaativin toteutustapa on Osaa auttaa -rastirata, jossa harjoitellaan ensiavun antamista ensiapuryhmien vapaaehtoisten opastuksella. Uusilla ensiapurasteilla harjoitellaan tänä vuonna mm. mopokolarissa loukkaantuneen ensiapua. Punaisen Ristin viikon tapahtumia järjestetään mm. Punaisen Ristin pääyhteistyökumppanin S-ryhmän Prismoissa ja ABC-huoltoasemilla – ja missä vain ihmiset liikkuvat! Punaisen Ristin viikkoa vietetään maailmanlaajuisesti järjestön isän Henry Dunant’n syntymäpäivän 8.5. ympärillä. Suomen Punaisessa Ristissä viikon kärki on jo monen vuoden ajan ollut ensiapu, joka on yksi Suomen Punaisen Ristin tunnetuimmista toiminnoista. Suomen Punaisessa Ristissä toimii yli 3 000 ensiavun vapaaehtoista, jotka päivystävät vuosittain noin 3 000 tapahtumassa. Suomen Punainen Risti on järjestänyt suomalaisille ensiapukursseja jo yli sadan vuoden ajan. Tietoa tapahtumista: www.punainenristi.fi/tapahtumat tä tehdään ksi silloin, jos anafylakti? Entä silloin, lyö itseään alkaan? errataan, sili jäädä kurkydässä tulee yömiseen. eet hanskasia artäntei ja oäialnöllioit telu. 1 Sari Tenhunen (vas.) ja Leila Koivisto tutustuvat defibrillaattorin käyttöön Virve Kinnusen opastuksella. Taustalla Carita Nousiainen. Sari Tenhunen (t.v.) och Leila Koivisto övar att använda en defibrillator enligt anvisningar från första hjälpenutbildare Virve Kinnunen. I bakgrunden Carita Nousiainen. 3 2 3 Carita Nousiainen harjoittelee lapsen elvyttämistä Juniori-nukella. Ensin puhalletaan viisi kertaa, vasta sen jälkeen painellaan. Carita Nousiainen övar hjärt-lungräddning på barn med dockan Junior. Först blåser man fem gånger, sen är det dags för kompressionerna. 2 MLL:n Nokian avointen päiväkotien iloiset ensiapukurssilaiset Sari Tenhunen (vas.), Carita Nousiainen, Minna Siuko ja Petteri Väkiparta. Glada kursdeltagare från Mannerheims Barnskyddsförbunds dagisverksamhet i Nokia: Sari Tenhunen (t.v.), Carita Nousiainen, Minna Siuko och Petteri Väkiparta. K IM M O H O L O P A IN E N ” Ja entä jos kyseessä on oikein iso mies? Miten omat voimat silloin riittävät? ”
14 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Rödakorsveckan 9–15.5 MLL:n Nokian yhdistyksen päiväkotija iltapäiväkerhotoiminnan johtaja Petteri Väkiparta harjoittelee defibrillaattorin käyttöä. Leila Koivisto (vas.) ja Carita Nousiainen seuraavat vierestä. Chefen för Mannerheims Barnskyddsförbunds dagisoch eftisverksamhet i Nokia Petteri Väkiparta övar sig på att använda en defibrillator. Leila Koivisto (t.v.) och Carita Nousiainen ser på. TEX T HANNA HY VÄRINEN BILDER MIISA K A ARTINEN M inna Siuko är ledare inom dagisoch eftisverksamheten i Mannerheims Barnskyddsförbunds förening i Nokia. Nu skakar hon försiktigt kollegan Carita Nousiainens axlar. – Carita hej, hur är det med dig? Hallå? Nousiainen ligger orörlig på mage. Siuko vänder på henne, kollar hur det är med andningen och lägger henne sedan i framstupa sidoläge. – Kom ihåg att stöda huvudet, tipsar Virve Kinnunen , första hjälpen-utbildare från Röda Korsets Tavastlands distrikt. Vi är i Tuutikki, ett av de öppna dagis som drivs av MBF-föreningen i Nokia, där det pågår en utbildning i livräddande första hjälpen för personalen. I samband med utbildningen får ledarna i Tuutikki och granndagiset Täpinä repetera sina kunskaper i hjärt-lungräddning, de vanligaste olyckorna som barn råkar ut för samt hur man sköter och förbinder sår. Hjärt-lungräddning är olika för barn och vuxna Mannerheims Barnskyddsförbunds dagisledare fräschade upp sina kunskaper i första hjälpen på en skräddarsydd rödakorskurs. Regelbunden övning ger den bästa beredskapen att hjälpa. Alla som jobbar på dagisarna har gått kurser i första hjälpen, men repetition behövs då och då. – Det är viktigt att i synnerhet gå igenom första hjälpen för småbarn. Det var vårt önskemål inför kursen, säger Petteri Väkiparta , chef för dagisoch eftisverksamheten i MBF:s regi i Nokia. Försiktigt med barn Eftersom utbildningen är skräddarsydd för behoven inom barndagvård och eftermiddagsklubbar övar man hjärt-lungräddning med Junior och Baby, första hjälpen-dockor i barnoch spädbarnsstorlek. HLR för ett barn är inte samma som för en vuxen. Med en vuxen börjar man direkt med en kompression, medan HLR för ett barn – och för drunknade – inleds med fem inblåsningar. Sen följer 30 kompressioner och två inblåsningar. Så igen 30 kompressioner och två inblåsningar. Sen ringer man larmcentralen. – Hur var det nu igen? funderar Sari Tenhunen när hon har satt sig på knä intill Junior-dockan. – Kanske jag för säkerhets skull skulle ringa larmcentralen, funderar Outi Salminen . – Ja, inte har man det här i ryggraden åtminstone, konstaterar Tenhunen. Efter att ha funderat en stund börjar hon i alla fall målmedvetet trycka på Juniors bröstkorg. När Junior har räddats är det Babys tur. Då gäller det att vara försiktig. – Som inblåsning räcker det med en liten ”puff”. Kompressionerna gör man med två fingrar, instruerar Kinnunen. När man har med barn att göra är det viktigt att man inte bara handlar rätt, utan också själv håller sig lugn. – När något händer ett barn väcker det känslor av rädsla och otrygghet i barnet. Barnet så att säga regredierar och blir yngre än sin ålder. Då gäller det att läsa av situationen. Prata lugnt med barnet, ta inte genast tag i barnet. På Tuutikki har man tillsvidare klarat sig undan större olyckor. Oftast är det små blessyrer man får ta itu med. Vanliga barnolyckor är också fall, elchocker och att barnet sväljer ett föremål. När de viktigaste kunskaperna i första hjälpen har repeterats får kursdeltagarna fundera hurdana situationer man kan ställas inför med barn och hur man då ska göra. Vad om ett barn får anafylaktisk chock? Heimlich-greppet repeteras också, för mat fastnar lättare i halsen på små barn. I teorin har alla koll på läget, men kursdeltagarna förstår att det kan vara annorlunda på riktigt. Om man en dag står inför en situation där livräddning behövs är den bästa förberedelsen att man har övat regelbundet. Hjälp här hemma! Genom att ge ett bidrag till Röda Korsets verksamhet i hemlandet bidrar du till arbetet för en tryggare vardag. Donationer används bl.a. till att stöda Röda Korset volontärer inom vänverksamhet, hälsorådgivning och första hjälpen – tack för din hjälp! WEBBIDRAG: rodakorset.fi/bidra BIDRAG TILL BANKKONTO: FI29 1572 3000 3727 30 TELEFONBIDRAG: 0600 155 90 (10,01 € samtal + lna) Insamlingstillstånd: POL-2015-8798 (30.11.2015)
Tilaa 5 lehteä vain 17, 50€ Katso maailmaa uusin silmin! Tee tilaus helposti: ? maailmankuvalehti.?/tarjous ? Puhelimitse +358 9 584 233 ? asiakaspalvelu@maailmankuvalehti.? maailmankuvalehti.? Maailman Kuvalehti kertoo rohkeudella ja rakkaudella muuttuvasta maailmasta, eri kulttuureista, ilmiöistä ja ympäristöstä. Ihmiset • • • FÖR S TA H JÄ L P E N FÖR A L L A UNDER RÖDAKORSVECKAN 9–15 MAJ lyfter vi igen fram vikten av kunskaper i första hjälpen och uppmuntrar precis alla att gå en kurs i första hjälpen för att säkert kunna hjälpa. I år är unga vuxna en speciell målgrupp. Under en veckas tid ordnar rödakorsavdelningar landet runt Att kunna hjälpa-evenemang för att få människor att tänka på säkerhetsfrågor i vardagen och hur viktigt det är att kunna första hjälpen. Samtidigt erbjuds kurser i första hjälpen. Tröskeln är låg att delta i Röda Korsets verksamhet och göra vardagen tryggare för sig själv och andra. Precis som tidigare väljer avdelningarna i vilken omfattning de genomför ett Att kunna hjälpaevenemang. I de lättare modellerna för avdelningar med mindre resurser gäller det bl.a. att gå igenom kontrollista över en trygg vardag och bekanta sig med innehållet i en första hjälpen-väska. Det mest omfattande sättet är att ordna en Att kunna hjälpa, kunna rädda-kontrollbana där allmänheten får öva på att ge första hjälpen under ledning av volontärer i första hjälpen-grupper. Vid nya första hjälpen-kontroller övar man i år bl.a. första hjälpen för en person som skadats i en motorcykelolycka. Under Rödakorsveckan ordnas evenemang bl.a. i Röda Korsets huvudsamarbetspartner S-gruppens Prisma-varuhus och på ABC-stationer – och varhelst det finns människor i rörelse! Rödakorsveckan firas världen över kring Röda Korsets grundare Henry Dunants födelsedag 8.5. I Finlands Röda Kors har temat för Rödakorsveckan redan länge varit första hjälpen, som är en av Finlands Röda Kors mest kända verksamheter. Finlands Röda Kors har mer än 3 000 frivilliga förstahjälpare som har jour under cirka 3 000 evenemang per år. Finlands Röda Kors har ordnat första hjälpen kurser för finländare i mer än hundra års tid. Information om evenemang: www.rodakorset.fi/evenemang K IM M O H O L O P A IN E N
16 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Punaisen Ristin Ketjureaktiokampanja pyörähtää käyntiin jälleen vappuna. Viime vuonna kisassa kilometrinsä tuplanneella Ilmarisella on kovat tavoitteet tulevalle kaudelle. TEKSTI MA ARIT SEELING KUVAT LEENA KOSKEL A E L ÄKEVAKUUTUSYHTIÖ Ilmarinen on osallistunut Punaisen Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanjaan vuodesta 2013 lähtien. Yhtiön toimitusjohtaja Timo Ritakallio kertoo aloitteen tulleen aikoinaan henkilöstöltä. – Haluamme kannustaa työntekijöitämme liikkumaan ja ylipäänsä terveisiin elämäntapoihin, joten päätös oli helppo. Kampanjan hyvä tarkoitus tulee bonuksena päälle. Ilman muuta osallistumme tänäkin vuonna. Tavoitteenamme on rikkoa 100 000 kilometrin raja, kovana urheilumiehenä tunnettu Ritakallio innostuu. Viime vuonna Ilmarisen joukkue polki virallisten tulosten mukaan huikeat 61 444 kilometriä. Kampanjaan osallistui runsaat 60 Ilmarisen työntekijää. – Tavoitteenamme oli polkea yhdessä vähintään 35 000 kilometriä, minkä sitten kirkkaasti saavutimme. Uusi tavoite on tietysti myös kova, mutta rikkoutuu helposti, jos saamme houkuteltua lisää väkeä mukaan pyöräilemään työmatkoja. Ilmarisella on kuitenkin 560 työntekijää, Ritakallio pohtii. Hyvä kunto auttaa jaksamaan Ensi vuonna käynnistyy eläkeuudistus, jolla tavoitellaan työurien pidentämistä puolellatoista vuodella. Haasteena on saada ihmiset jaksamaan töissä paremmin. Hyvällä kunnolla ja terveellisillä elämäntavoilla on tässä keskeinen merkitys. Ritakallio sanoo Ilmarisen haluavan omilla toimillaan näyttää esimerkkiä ja toimia välittäjänä hyvien käytäntöjen levittämisessä. Liikunta on hänen mukaansa keskeinen osa työhyvinvointia. – On tärkeää löytää itselle mieluinen laji ja oma luontainen tapa liikkua. Pyrimme tukemaan henkilöstömme liikuntaharrastuksia. Pyöräily sopii lajina todella monelle. Ritakallio toteaa työmatkapyöräilyn olevan hyötyliikuntaa parhaimmillaan. – Meillä on palveluksessamme työntekijä, joka pyöräilee päivittäin työmatkansa 30 kilometriä suuntaan. Viime vuonna hän pyöräili 7 000 kilometriä. Silloin ei enää päivän päätteeksi tarvitse miettiä, pitäisikö lähteä kuntosalille. Samalla tulee hoidettua ilmastotalkoovelvoitteet, Ritakallio naurahtaa. Ritakallio sanoo, että Ilmariselle ovat tärkeitä myös työmatkapyöräilyn ympäristöhyödyt. Viime vuonna yhtiö sai vähennettyä kampanja-aikana 1.5.–22.9. työmatkoista aiheutuvaa bensiininkulutusta yhteensä 4 300 litraa. Hiilidioksidipäästöt pienenivät 10 752 kiloa. Liikkumisen kynnys matalaksi Aikaisemmin Ilmarinen lahjoitti jokaista 25 pyöräilykilometriä kohden euron Punaisen Ristin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Viime vuonna Ilmarisen henkilöstön kilometripotti tuotti lähes 2 500 euroa, mutta yhtiö päätti vielä tuplata lahjoitussumman. – Mitä enemmän työntekijämme pyöräilevät, sitä isommaksi potti kasvaa. Tämä toimii samalla houkuttimena työmatkapyöräilyn aloittamista vielä miettiville, Ritakallio sanoo. Ilmarinen ei ole hänen mukaansa toistaiseksi päättänyt, tuplaako yhtiö avustussumman tänäkin vuonna. Summa nousee joka tapauksessa merkittävästi, jos yhtiö saavuttaa uuden kilometritavoitteensa. – Tässä vaiheessa tärkeintä on, että saamme ihmiset ylipäänsä liikkumaan! Viime vuonna Ilmarinen lupasi työntekijöilleen, että jos tavoitteeseen päästään, niin tänä vuonna työnantaja tarjoaa ilmaisen pyörähuollon kaikille halukkaille. Ensimmäiset pyörät lä1 Pyöräily tekee hyvää Polkem alla voit auttaa! www.p unainen risti.fi/ ketjure aktio
2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 17 hetettiin kauden avauksen kunniaksi maaliskuussa työnantajan kustannuksella huoltoon. – Olemme lisäksi uusimassa pyöräkellariamme niin, että parhaimmillaan tänne mahtuu noin 800 pyörää. Omien työntekijöittemme ja samassa kiinteistössä olevien vuokralaistemme mahdollisuudet työmatkapyöräilyyn paranevat. Samalla lisäämme merkittävästi lokerikkoja tavaroiden säilytystä varten. Haluamme tehdä työmatkapyöräilyn mahdollisimman helpoksi, Ritakallio kertoo. Lähiympäristö pyöräillen tutuksi Ritakallio itse innostui pyöräilystä viime kesänä. Lyhyehköstä kaudesta huolimatta hän ehti heinä-joulukuun välisenä aikana pyöräillä toista tuhatta kilometriä. Suunnistusliiton puheenjohtajana toimiva Ritakallio harrastaa suunnistuksen ja pyöräilyn lisäksi muun muassa tennistä, hiihtoa ja lenkkeilyä. – Asun itse niin lähellä työpaikkaa, ettei työmatkapyöräilystä olisi kuntoilumielessä mainittavaa hyötyä. Sen sijaan vapaa-aikanani pyöräilen mielelläni. Yleensä lenkit ovat muutaman kymmenen kilometrin pituisia. Pisin kertalenkki taisi viime vuonna olla 60–70 kilometriä, Ritakallio muistelee. Hän kehuu pääkaupunkiseudun pyöräilymahdollisuuksia. Pyöräteitä löytyy hänen mukaansa mukavasti, joskin reitit voisivat olla paremmin merkittyjä. – Pyöräilystä samoin kuin muustakin liikunnasta saa mahtavan olon. Pyöräily on hyvä ja monipuolinen liikuntalaji. Se on myös hyvä tapa tutustua omaan lähiympäristöön. Pyöräillessä kunto kasvaa samalla kun hapenottokyky ja lihaskunto paranevat, Ritakallio kannustaa. Ketjureaktio kutsuu Punaisen Ristin Ketjureaktio-pyöräilykampanja kutsuu jälleen nostamaan kuntoa ja tekemään siinä sivussa hyvää. Ketjureaktio järjestetään osana Pyöräilykuntien verkoston ja Suomi pyöräilee -kampanjan leikkimielistä Kilometrikisaa, ja siihen ilmoittaudutaan osoitteessa www.kilometrikisa.fi. Ketjureaktiossa pyöräilijät ja työnantajat lahjoittavat euron jokaisesta poljetusta 25 kilometristä Punaisen Ristin kehitysyhteistyöhankkeisiin muun muassa Norsunluurannikolla ja Somaliassa. Viime vuonna Ketjureaktioon osallistui 157 yritysja kaverijoukkuetta, jotka keräsivät avustuskohteille yhteensä yli 75 000 euroa. Lue lisää: www.punainenristi.fi/ketjureaktio 1 Toimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan liikunta on keskeinen osa työhyvinvointia. Myös työmatkapyöräilyn ympäristöhyödyt ovat Ilmariselle tärkeitä. VD Timo Ritakallio anser att motion är en central del av välmåendet på arbetet. Att cykla till jobbet är bra för miljön också, det är viktigt. 2 – Ilman muuta osallistumme tänäkin vuonna, sanoo Ritakallio. Ilmarisen joukkue haluaa Ketjureaktio-kampanjan aikana rikkoa 100 000 kilometrin rajan. – Självklart att vi deltar även i år, säger Ritakallio. Ilmarinens lag vill knäcka 100 000kilometersstrecket under Kedjereaktionskampanjen. Att cykla gör gott Förra året fördubblade Ilmarinen antalet Kedjereaktionen-kilometer. I år är siktet högt inställt. P ENSIONSFÖRSÄKRINGSBOLAGET Ilma rinen har deltagit i Röda Korsets cyklingskampanj Kedjereaktionen sedan år 2013. Verkställande direktör Timo Rita kallio berättar att initiativet att delta i kampanjen kom från personalen. – Vi vill uppmuntra våra anställda att motionera och överhuvudtaget att leva sunda liv, så det var ett lätt beslut. Att kampanjen har ett så gott ändamål är ytterligare ett plus. Det är självklart att vi deltar. Vårt mål är att passera 100 000-kilometersstrecket, säger Ritakallio. Förra året trampade Ilmarinens lag imponerande 61 444 kilometer enligt den officiella statistiken. I kampanjen deltog ett drygt 60-tal Ilmarinen-anställda. – Vårt mål var att tillsammans få ihop minst 35 000 kilometer, och det klarade vi ju galant. Klart att det nya målet också är tufft, men det går lätt om vi får fler människor att cykla till och från jobbet. Ilmarinen har trots allt 560 anställda. Nästa år inleds en pensionsreform som man hoppas ska resultera i att pensionsåldern skjuts upp med 1,5 år. I det sammanhanget har god kondition och sunda levnadsvanor en stor betydelse. Ritakallio säger att Ilmarinen med sitt agerande vill föregå med gott exempel och bidra till att sprida god praxis. Motion är en viktig del av hur folk mår på jobbet. – Det är viktigt att man hittar sitt eget naturliga sätt att röra på sig. Som gren lämpar sig cykling för väldigt många. Tidigare donerade Ilmarinen en euro till Röda Korsets utvecklingssamarbetsprojekt för varje 25-kilometersstrecka. Ilmarinens kilometerpott var närmare 2 500 euro förra året, men företaget beslutade dessutom att fördubbla donationssumman. Ritakallio är något av en idrottsentusiast och blev själv biten av cykelflugan i somras. Trots att säsongen blev rätt kort hann han cykla över 1 000 kilometer mellan juli och december. Ritakallio är ordförande för orienteringsförbundet och räknar förutom orientering och cykling också tennis, skidlöpning och joggning bland sina hobbyer. – Själv bor jag så nära jobbet att det inte skulle vara någon större motionsnytta med att cykla till jobbet. I stället cyklar jag gärna på fritiden. Oftast är mina cykelturer kring tjugo kilometer långa, säger Ritakallio. Röda Korsets Kedjereaktion drar igång vid valborg och är även i år en del av den lättsamma kilometertävling som ordnas av nätverket av cykelvänliga kommuner och kampanjen Suomi pyöräilee – Finland cyklar. För varje cyklad 25-kilometersstrecka donerar cyklister och arbetsgivare i Kedjereaktionen en euro till Röda Korsets utvecklingssamarbetsprojekt i bland annat Elfenbenskusten och Somalia. Förra året deltog 157 företagsoch kompislag i Kedjereaktionen. Sammanlagt samlade de in mer än 75 000 euro till biståndsmålen. Läs mera på www.rodakorset.fi/kedjereaktion ” Som gren lämpar sig cykling för väldigt många. ” TIMO RITAK ALLIO ” On tärkeää löytää itselle mieluinen laji ja oma luontainen tapa liikkua. Pyöräily sopii lajina todella monelle. ” TIMO RITAK ALLIO 2
18 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Ikimuistoinen viikko
2 / 2016 hjälpens värld avun maailma 19 K UNHAN Järveläisen perheen kuopus Benjamin vähän kasvaa, saa hän kuulla hengästyttävän tarinan syntymäpäivästään. Kaikki sai alkunsa pari vuotta sitten, kun Pohjois-Savon Keiteleeltä kotoisin olevan Tomin silmät osuivat Veripalvelun toimipisteen mainokseen Kantasolurekisteristä. Tomi oli luovuttanut verta jo vuosia, ja nyt nuori mies näki uuden mahdollisuuden auttaa. – Etsin netistä lisätietoja. Kantasolurekisterin sivuilla asiat oli esitetty perinpohjaisesti ja liittyminenkin tehty helpoksi, 35-vuotias Tomi muistelee. Kutsu tarkempiin tutkimuksiin tuli jo vajaan vuoden kuluttua rekisteriin liittymisestä. – Sain viestin, että jossakin olisi potilas, joka saattaisi tarvita juuri minun kantasolujani. Tuntui hyvältä, että yhteydenotto tuli niin äkkiä. Sopivan siirteen löytäminen on usein työlästä, ja Kantasolurekisterin jäsen saattaa olla ainoa henkilö, joka voi auttaa potilasta. Tomille päätös prosessin jatkamisesta oli kuitenkin helppo, sillä hän oli jo miettinyt asian läpi, ja Mirka vaimokin tuki päätöstä. Ennen luovutusta luovuttajalle tehdään perusteellinen lääkärintarkastus Meilahden sairaalassa Helsingissä. Niin myös Tomille. – Koko ajan varmistettiin, että olin valmis ja motivoitunut luovuttamaan. Tuli tunne, että kyse on todellakin omasta päätöksestäni, Tomi mainitsee. Vähintäänkin haastava ajoitus Alusta pitäen oli selvää, että luovutusajankohta osuisi hyvin lähelle Järveläisten toisen lapsen arvioitua syntymäpäivää. Laskettu aika oli viikkoa ennen kasvutekijäpistosten kaavailtua aloitusaikaa. Kantasolujen keräämiseksi verenkierrosta luovuttajalle annetaan kasvuteki– Haluaisin koko perheeni puolesta kiittää Kantasolurekisterin ja Meilahden kolmiosairaalan yhteyshenkilöitä sekä Etelä-Suomen ja kotipuolen tukiryhmiä. Ilman heitä tämä projekti olisi varmasti ollut tuhat kertaa tikkuisempi, kantasolujaan luovuttanut Tomi Järveläinen sanoo. – Jag vill å hela min familjs vägnar tacka kontaktpersonerna vid Stamcellsregistret och Mejlans triangelsjukhus samt stödtrupperna i södra Finland och här i trakten. Utan dem skulle det här projektet ha varit tusen gånger svårare att ro i hamn, säger Tomi Järveläinen som har donerat stamceller. jäpistos neljänä tai viitenä peräkkäisenä päivänä. Pistokset saavat kantasolut lisääntymään luuytimessä, josta ne alkavat siirtyä verenkiertoon. Luovuttaja saapuu Helsinkiin kasvutekijähoidon ajaksi ja saa päivittäin pistoksen Meilahden sairaalassa. – Järkeilimme, että toinen lapsi tulee kuitenkin nopeammin, joten poika ehtisi syntyä ennen Helsinkiin lähtöä, Tomi sanoo. Aina kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Vaikka Mirka juoksi portaita ylös ja alas, niin lapsi ei vain ottanut syntyäkseen. Jossakin vaiheessa perhe pohti jopa synnyttämistä Helsingissä. Laskettu aika oli ollut ja mennyt, kun Mirka jäi kotiin Keiteleelle ja Tomi sekä kaksivuotias esikoinen Aada lähtivät Helsinkiin. Jyväskylään asti päästiin Tomin perheyrityksen rekalla, ja sieltä matka jatkui bussilla. Jospa kuopus vielä viikon myöhästyisi, Järveläiset tuumivat. Tomi ja Aada saapuivat Helsinkiin ja majoittuivat hotelliin. Tomin käydessä kasvutekijäpistoksissa Mirkan sukulaiset hoitivat Aadaa. Nyt olisi pikkuisen kiire... Toisena aamuna Helsingissä tuli odotettu soitto Keiteleeltä. Kun puhelin soi ennen kuutta, Tomi tiesi heti, mistä oli kysymys. – Mirka oli matkalla synnyttämään Kuopioon, ja minä heräilin 400 kilometrin päässä. Kiiruhdimme Aadan kanssa Meilahteen jo kahdeksaksi, vaikka pistos oli sovittu puolille päivin. Samalla selvittelin nopeinta yhteyttä Kuopioon. Lentoaikataulut eivät sopineet, joten bussilla mentäisiin taas. Tomi ei suinkaan rynnännyt vaatimaan erityiskohtelua, vaan otti laboratorion jonotusnumeron, onneksi sentään vahingossa väärästä kohdasta. Se jono olikin lyhempi, ja pian isä ja tytär olivat Kolmekymppinen Tomi Järveläinen valmistautui luovuttamaan kantasoluja tuntemattomalle potilaalle Helsingissä samana päivänä, kun hän tuki vaimoaan Mirkaa synnytyksessä Kuopiossa. TEKSTI MINNA K AL AJOKI/MEDIAFOCUS KUVAT PET TERI KIVIMÄKI K Ä ÄNNÄ
20 avun maailma hjälpens värld 2 / 2016 Kaksi tapaa luovuttaa kantasoluja Kantasoluja voi luovuttaa kahdella tavalla: verenkierrosta tai luu ytimestä. Tapaan vaikuttaa ensisijaisesti potilaan tila. Pääosin kantasoluja kerätään verenkierrosta. Luovutus tapahtuu aina Helsingin Meilahdessa. Kun kantasoluja kerätään verenkierrosta, luovuttajalle annetaan kasvutekijäpistos 4–5 peräkkäisenä päivänä. Pistokset saavat luuytimen kantasolut lisääntymään ja siirtymään verenkiertoon. Siirteen saava potilas on hoidossa Helsingin tai Turun yliopistollisessa sairaalassa tai ulkomailla. Potilasta hoitavan sairaalan henkilökunta noutaa luovutetun siirteen Meilahden sairaalasta tai sen kuljettaa Veripalvelun koulutettu kuriiri. jo odottamassa kasvutekijäpistokseen pääsyä. – Hetken odoteltuamme oli pakko mainita, että nyt olisi kyllä pikkuisen kiire, nimittäin vaimo lähti juuri synnyttämään. Eikä suinkaan tuohon viereen Naistenklinikalle vaan Kuopioon. Näillä sanoilla pääsin sitten suoraan pistoksiin, Tomi muistelee vauhdikasta päiväänsä. Sairaalakeikan jälkeen teräshermoinen – ja retkeilyä harrastava – Tomi käveli Meilahdesta neljän kilometrin matkan Kampin linja-autoasemalle. Aada kulki tottuneesti reppuselässä. Viiden tunnin bussimatka Kuopioon tuntui ikuisuudelta. – Vähän ennen määränpäätä sain tekstiviestin, että Mirka oli viety synnytyssaliin. Silloin kyllä hikikarpalot nousivat otsalle. Kaiken huipuksi bussi kurvasi vielä juuri ennen Kuopiota kymmeneksi minuutiksi varikolle jonkin huoltotoimenpiteen takia, Tomi kertoo. Mirkan veli oli vastassa linja-autoasemalla, josta kaasutettiin kiireen vilkkaa keskussairaalaan. Synnytysosaston käytävällä piti jo pistää juoksuksi. Mirka oli jo ehtinyt ajatella selviävänsä synnytyksestä ilman miehensä tukea: – Ovathan naiset ennenkin synnyttäneet ilman miehiä. Mutta kyllä se oli valtava ilon ja kiitollisuuden tunne, kun Tomi pyyhälsi ovesta sisään ja ehti tuekseni. Uskomaton tuuri, sillä poika syntyi siinä sitten kolmen vartin päästä. Sovitusta pidetään kiinni Seuraava kasvutekijäpistos oli sovittu seuraavaksi aamuksi. – Kantasolurekisterin koordinaattori myönsi onneksi tuoreelle isälle hieman joustoa, Tomi muistelee hymyillen. Perhe ehti viettää yön sairaalan perhehuoneessa, ja aamulla Tomi matkusti taas bussilla Kuopiosta Helsinkiin ehtiäkseen iltapäiväksi kasvutekijäpistoksiin. – Kyllähän sovitusta pidetään kiinni, varsinkin jos on lupautunut johonkin näin tärkeään. En oikeastaan ajatellut koko asiaa niin paljon kuin moni voisi luulla. Lähinnä vain noudatin minulle annettua aikataulua, vaatimaton Tomi toteaa. Myös Mirka piti asiaa tärkeänä ja tuki Tomia. – Tomi varmisteli minulta moneen kertaan, että onko luovutus ok, vaikka laskettu aika oli niin lähellä. Sanoin, että totta kai. Asia tuli jotenkin vielä lähemmäksi, kun sai itse kokea syntymän lahjan. Uskomatonta, että samaan aikaan lapsen isä voisi vielä pelastaa jonkun toisen hengen, Mirka sanoo. Lisäksi Mirkan lähipiiriin kuuluva henkilö oli samoihin aikoihin saamassa kantasoluja. Tuli konkreettisesti selväksi, että tarve voi todellakin osua kenen tahansa kohdalle koska tahansa. – Kantasolurekisterin henkilökunta oli aivan erityisen ymmärtäväistä tilanteessamme. Meille annettiin koko ajan mahdollisuus kieltäytyä jatkosta, mutta samalla he toki kannustivat meitä kaikin voimin. Tämä tietysti vain lisäsi omaa sitoutumistamme, Mirka jatkaa. Koko perheen projekti Koko Järveläisten lähisuku oli valjastettu poikkeukselliseen projektiin, ja kuljetusja lastenhoitoapua järjestyi kummassakin päässä. Jännitysnäytelmää seurattiin Kantasolurekisterin lisäksi kahdessa yliopistollisessa keskussairaalassa ja Keiteleen neuvolassa. – Kyllä monessa paikassa sanottiin, että aika ikimuistoinen kokemus. Ja sitähän se olikin, Tomi toteaa. Tomin kantasolut kerättiin verenkierrosta pian kuopuksen syntymän jälkeen. Perhe jännitti, pääsisikö isä saman tien kotiin. Joskus soluja ei saada yhdellä kerralla kerättyä tarpeeksi, joten toimenpide pitää uusia seuraavana päivänä. Tuore isä pääsi onneksi saman tien kotiin, ja seuraavana päivänä koko perhe oli vihdoin koolla. Nyttemmin Järveläisen perheen elämä on asettunut uomiinsa. Tomi työskentelee kuljetusalan perheyrityksessä työnjohtotehtävissä, ja Mirka on perhevapaalla lastentarhanopettajan työstään. Tomi on jo ehtinyt suositella Kantasolurekisteriin liittymistä tutuilleen. – Jos siinä jonkin auttamisen kipinän saisi sytytettyä. Liittyminen rekisteriin ei vielä velvoita mihinkään, mutta antaa mahdollisuuden auttaa muita. Homma on tehty helpoksi, mutta sitoutumista se toki vaatii, Tomi tuumaa. Tomi on jo ehtinyt suositella Kantasolurekisteriin liittymistä tutuilleen. Tomi har redan hunnit rekommendera Stamcellsregistret för ett antal bekanta. Pelasta tuntematon potilas! Testaa soveltu vuutesi ja liity Kanta solurekisterin jäseneksi: www.sovinkoluov uttajaksi.fi Kantasolurekisteri in voi liittyä 18–40-vuotias, perusterve henkilö. ” Kyllä monessa paikassa sanottiin, että aika ikimuistoinen kokemus. Ja sitähän se olikin. ” TOMI JÄRVEL ÄINEN