1 2023 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Punaisen Ristin vaalitentti Röda Korsets valutfrågning Näin puutut syrjintään töissä Hyvä kaveri halaa paljon Muumit opettavat ystävyyttä En god kompis kramas ofta Mumintrollen lär ut vänskap AVM1_2023_alkuosa.indd 1 AVM1_2023_alkuosa.indd 1 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
Yhdessä yksinäisyyttä vastaan KETKÄ SUOMESSA kokevat itsensä yksinäisiksi? Mitä on yksinäisyyden taustalla? Mitä yksinäisyydestä kärsivät ihmiset toivoisivat muilta? Punaisen Ristin ystävänpäiväksi ilmestyvä yksinäisyysbarometri etsii vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Viime vuonna käynnistetyn vuosittaisen selvityksen taustalla on ajatus, että yksinäisyyttä ei saa nähdä vain siitä kärsivien yksilöiden, vaan koko yhteiskunnan ongelmana, johon ratkaisut on etsittävä yhdessä. Toivon, että muutamaa kuukautta ennen eduskuntavaaleja julkaistava selvitys herättää yhteiskunnallista keskustelua ja poliitikot sitoutuvat yksinäisyyden vähentämiseen jo ennen vaaleja. Vielä tärkeämpää on, että tuoreet päättäjät löytävät yhteisymmärryksen hallitusohjelmasta sovittaessa. Vaaleissa jokainen äänioikeutettu on itsekin tärkeä vastuunkantaja. Selvitimme eduskuntapuolueiden kantoja Punaisen Ristin työlle ja arvomaailmalle tärkeisiin asioihin (s. 13). Lehteen mahtui vain osa vastauksista, joten julkaisimme ne laajemmin verkkosivullamme. Tässä vuoden ensimmäisessä Avun maailmassa esitellään Punaisen Ristin työtä yksinäisyyden lievittämiseksi. Juttu Muumien kanssa kaveritaitoja opettelevista lapsista (s. 8) kertoo myös siitä, miten pienillä valinnoilla me aikuiset voimme tukea lapsia oppimisessa. Voimme edistää välittämisen ja huomioimisen kulttuuria myös aikuisten kesken töissä, harrastuksissa ja vapaaehtoistyössä. Toisten kunnioittaminen vaikuttaa myös laajemmin ilmapiiriin, jossa yhteiskuntamme tärkeimpiäkin päätöksiä tehdään. Tutkimustiedon lisäksi järjestöillä on paljon muutakin osaamista, joka on tärkeä hyödyntää nyt, kun uusien hyvinvointialueiden myötä kunnissa jatketaan terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää työtä. Punainen Risti on mielellään mukana kaikessa yhteistyössä, jonka tavoite on ihmisarvon puolustaminen. Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Avustustyö jatkuu Ukrainassa Geenitutkimus tuottaa tuloksia Veripalvelu sai huippuarviot Vaikuta Joensuun yleiskokoukseen! 6 Ystävä voi muuttaa elämän 8 Kaveritaitoja lapsille 10 Syrjintä ei kuulu työelämään 13 Punaisen Ristin vaalitentti 18 Turvatalot panostavat verkkoon 20 Veripalvelu täyttää 75 vuotta 22 Elvytystaito päättäjäislahjaksi 24 Viha ja valheet vievät sotaan 29 Ristikko 46 Vuosien takaa AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2023 8.2.2023 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Jenna Lehtonen Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy/ Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Muut yhteydenotot/Andra kontakter: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 80 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Tillsammans mot ensamhet VILKA I Finland känner sig ensamma? Vad finns bakom ensamheten? Vad önskar sig människor som lider av ensamhet av andra? De här frågor av den här typen som Röda Korsets ensamhetsbarometer söker svar på. Barometern publiceras igen i år inför vändagen. Tanken bakom en årlig utredning är att ensamhet inte ska ses som något som drabbar bara de individer som lider av ensamhet, utan som ett problem som angår hela samhället och som vi ska hitta svar på tillsammans. Jag hoppas att barometern ett par månader före riksdagsvalet väcker debatt och att politiker redan före valet förbinder sig till att motverka ensamhet. Ännu viktigare är ändå att de nya beslutsfattarna kommer överens om det när de slår fast sitt regeringsprogram. I valet har varje röstberättigad person ett viktigt eget ansvar. Vi har tagit reda på var riksdagspartierna står i frågor som är viktiga för Röda Korsets arbete och värderingar (s. 38). I bladet fanns bara plats för en del av svaren, så en större presentation finns på vår webbplats. I årets första nummer av Hjälpens värld presenteras Röda Korsets arbete för att lindra ensamhet. Artikeln om barnen som lär sig kompiskunskap med Mumin (s. 36) vittnar också om hur vi vuxna med små val kan stödja barns inlärning. Vi kan främja en kultur av omsorg och omtanke även bland vuxna – på arbetsplatser, i hobbygrupper och inom frivilligarbetet. Respekt för andra bidrar också till den allmänna atmosfären och det är där de allra viktigaste besluten i vårt samhälle fattas. Förutom faktabaserad kunskap besitter organisationer också mycket annat kunnande och det är viktigt att vi använder oss av det nu, när kommunerna genom de nya välfärdsområdena fortsätter att främja hälsa och förebygga ohälsa. Röda Korset deltar gärna i allt samarbete som siktar på att försvara människovärdet. ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 30 Korsord 31 Kors och tvärs Hjälparbetet i Ukraina fortsätter Genforskning ger resultat Blodtjänst fick toppvitsord Påverka stämman i Joensuu! 34 En vän kan förändra livet 36 Kompiskunskap för barn 38 Röda Korsets valutfrågning 42 Blodtjänst fyller 75 år 44 Svensk resumé Skyddshusen satsar online Diskriminering hör inte till jobbet 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial AVM1_2023_alkuosa.indd 2 AVM1_2023_alkuosa.indd 2 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
6 YSTÄVÄ RIKASTUTTAA ELÄMÄÄ Sirkka Rantanen ja Meeri Nieminen nauravat yhdessä. 13 PUNAISEN RISTIN SUURI VAALITENTTI Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat vastasivat inhimillisiin kysymyksiin. 22 VALMIINA HÄDÄN HETKELLÄ Tornion yläastelaiset saavat lahjaksi elvytystaidon. 20 VERIPALVELU VIETTÄÄ 75-VUOTISJUHLIAAN Veripalvelu kiittää luovuttajia ja katsoo eteenpäin. S U S A N N A C H A Z A L M A R T IN Finlands Röda Kors har cirka 72 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi V E R IP A LV E LU N A R K IS TO A N N A -K A T R I H Ä N N IN E N JU S S I V IE R IM A A AVM1_2023_alkuosa.indd 3 AVM1_2023_alkuosa.indd 3 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
4 Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toiminta kyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaa miseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2023 9.–13.5.2023 Salo, Lehmirannan lomakeskus. Hakuaika 1.2.–15.4. +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi/tapahtumat/tunnemusiikki-peruskurssi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA www.elakeliitto.fi V IL LE P A LO N E N H A R R I M Ä E N P Ä Ä Ristiin rastiin Avun maailma 2/2023 ilmestyy 27. huhtikuuta. HUMANITAARINEN TILANNE Ukrainassa jatkuu erittäin vaikeana Venäjän hyökkäyksen vuosipäivän 24.2. lähestyessä. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tuoreimpien lukujen mukaan humanitaarista apua tarvitsee Ukrainassa yli 17 miljoonaa ihmistä, joista 6,5 miljoonaa on joutunut jättämään kotinsa. Lisäksi 7,8 miljoonaa ukrainalaista on lähtenyt pakolaisiksi muihin maihin. Suomen Punainen Risti auttaa Ukrainassa osana kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatiota, jota johtaa Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC. Punainen Risti jakaa pakolaisille sekä Ukrainan sisällä että naapurimaissa vettä, ruokaa, lääkkeitä ja muita avustustarvikkeita. Pakolaisille tarjotaan myös majoitusta, terveyspalveluita sekä psykososiaalista tukea. Ukrainassa tuhannet asuinrakennukset ovat tuhoutuneet tai vaurioituneet pommituksissa, ja infrastruktuuriin kohdistetut iskut ovat aiheuttaneet laajoja vahinkoja sähkön, lämmön ja veden jakeluun. Sodan vuoksi myös elinkustannukset ovat nousseet rajusti. Tammikuun puolivälissä Punainen Risti oli jakanut Ukrainassa ruokaa tai muita avustustarvikkeita yli miljoonalle hengelle ja osallistunut puhtaan veden jakeluun ja vesihuollon korjauksiin 10 miljoonan ihmisen tarpeisiin. Noin 37 000 taloutta oli saanut tarvikkeita vaurioituneiden kotiensa kunnostamiseen, ja generaattoreita ja lämmityslaitteita oli toimitettu hätämajoituksiin, väestönsuojiin ja koteihin noin 1,3 miljoonaa ihmistä varten. Punainen Risti jakaa eri puolilla Ukrainaa käteisavustuksia, joiden avulla ihmiset pystyvät itse huolehtimaan perustarpeistaan. Avustukset kohdistetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille. Suomen Punainen Risti osallistuu 10 miljoonalla eurolla käteisavustusohjelmaan, josta oli tammikuun puolivälissä jaettu avustuksia jo 350 000 ukrainalaiselle. Punaisen Ristin kansainvälisellä komitealla ICRC:llä on tällä hetkellä Ukrainassa 720 avustustyöntekijää, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä Ukrainan Punaisen Ristin ja maan viranomaisten kanssa. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin apua virtaa Ukrainaan Yli 17 miljoonaa ihmistä Ukrainan sisällä tarvitsee humanitaarista apua. Suomen Punainen Risti kiinnosti somessa Suomen Punaisen Ristin kanavien suosio sosiaalisessa mediassa kasvoi viime vuonna. Kanavista suosituin oli Facebook, jolla oli vuodenvaihteessa 111 153 seuraajaa. Punaisen Ristin julkaisut Facebookissa tavoittivat keskimäärin 22 860 käyttäjää julkaisua kohden. Twitterissä Suomen Punaista Ristiä seurasi 19 400 tiliä ja Instagramissa 18 360. Kaikkiaan Punaisen Ristin somejulkaisuja kommentoitiin vuoden aikana 13 053 kertaa. IRPINISTÄ paenneet Olena Gerij (vas.) ja hänen tyttärensä Mariana Gerij saivat Punaisen Ristin avustuspaketin Länsi-Ukrainan Užhorodissa. Vaikuta Joensuun yleiskokouksessa! Suomen Punaisen Ristin Joensuun yleiskokoukseen 10.–11. kesäkuuta on aikaa enää muutama kuukausi, ja valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Uuden toimintalinjauksen luonnos ja muutosesitykset sääntöihin on juuri postitettu Punaisen Ristin osastoille ja piireille, ja ilmoittautuminen yleiskokoukseen alkaa 10. helmikuuta. Osastoilla ja piireillä on aikaa kommentoida toimintalinjausta ja muutosesityksiä maaliskuun loppuun. Yleiskokousaloitteet pitää jättää 10. huhtikuuta ja esitykset henkilövalinnoiksi 29. huhtikuuta mennessä. Virallinen kokouskutsu ja yleiskokousasiakirjat postitetaan osastoille ja piireille viimeistään 10. toukokuuta. Lue lisää ja vaikuta: rednet.punainenristi.fi/ylk2023 JOENSUU toivottaa Punaisen Ristin tervetulleeksi. Lahjoita Ukrainaan Tekstiviestillä: viesti SPR15 numeroon 16499 (15 €) MobilePaylla: numeroon 11646 Tilisiirrolla: tilille OP FI52 5000 0120 4156 73 viitteellä 6020 71 098 JÄSENTÄ kuului vuodenvaiheessa Suomen Punaiseen Ristiin. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 3 663 henkeä. LÄHDE: SPR:N JÄSENREKISTERI AVM1_2023_alkuosa.indd 4 AVM1_2023_alkuosa.indd 4 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toiminta kyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaa miseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2023 9.–13.5.2023 Salo, Lehmirannan lomakeskus. Hakuaika 1.2.–15.4. +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi/tapahtumat/tunnemusiikki-peruskurssi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA www.elakeliitto.fi JA R I H Ä R K Ö N E N Luottamus Veripalveluun on erittäin vahvaa Verivalmisteita käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten luottamus Punaisen Ristin Veripalvelun tuotteisiin ja palveluihin on erinomaisella tasolla. Tämä selvisi Veripalvelun vuosittaisessa asiakaskyselyssä, johon vastasi 105 sairaaloiden verikeskusten, hoitoyksiköiden ja hallinnon edustajaa ympäri maata. Vastaajat antoivat Veripalvelun tuotteille ja palvelun luotettavuudelle kouluasteikolla 4–10 arvosanaksi keskimäärin peräti 9,8. Myös yhteistyön sujuvuus oli huippuluokkaa arvosanalla 9,6. Erityisesti sairaala-asiakkaat arvostivat vuorokauden ympäri saatavilla olevaa apua ongelmatilanteissa sekä koulutustarjontaa. Myös verivalmisteiden uusi tilausjärjestelmä oli otettu myönteisesti vastaan. Uutta tietoa sairauksien taustoista SUOMALAINEN FINNGENgeenitutkimus on paljastanut runsaasti aiemmin tuntemattomia perinnöllisiä riskitekijöitä monille vakaville sairauksille. Veripalvelun biopankki ja tutkijat ovat mukana tutkimuksessa. Helsingin yliopiston koordinoiman FinnGen-tutkimuksen tavoitteena on kerätä ja analysoida 500 000 suomalaisen geeniperimä ja terveystiedot. Maailman mittakaavassakin merkittävän hankkeen tutkimusaineistosta on nyt analysoitu noin puolet. – Olemme tehneet jo tässä vaiheessa sadoittain merkityksellisiä löydöksiä. Näiden joukossa on uusia riskija suojavariantteja sekä yleisille että harvinaisille sairauksille, sanoo FinnGenin tieteellinen johtaja, professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä. VERIPALVELUN tuotteet ja palvelut keräävät kiitosta. VERIPALVELUN tutkijat ovat mukana FinnGen-hankkeessa. AVM1_2023_alkuosa.indd 5 AVM1_2023_alkuosa.indd 5 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
6 Ystävänpäivä – Kun saat ystävän Kaksin aina kaunihimpi Sirkka Rantanen ja Meeri Nieminen pyöräilivät aikoinaan pitkiä retkiä samassa porukassa. Nyt Rantanen tapaa Niemistä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisena ystävänä. TEKSTI ELINA TEERIJOKI KUVAT JUSSI VIERIMAA M eeri Nieminen ja Punaisen Ristin vapaaehtoinen Sirkka Rantanen raottavat Niemisen talon ulko-ovea. Sää ei oikein suosi. Harmaana ja märkänä talvipäivänä ei ole pitkän pyöräkelkkalenkin aika, mutta pieni hapen haukkaaminen tekee aina hyvää. Samalla Rantanen laittaa pihapiirin linnuille vähän lisää ruokaa. Hyvällä kelillä pyöräkelkalla pääsee kylätietä pitkällekin. Silloin ystävykset käyvät vaikkapa katsomassa, miltä joella näyttää ja onko palvelukeskukseen muuttaneen ystävän talo vielä pystyssä. Nieminen ja Rantanen ovat harrastaneet menneinä vuosina pitkiäkin lenkkejä. – Meitä oli sellainen naisporukka, jonka kanssa tehtiin pyöräretkiä Pyhäjärven ympäri. Meillä oli eväät mukana ja kahvit termospullossa. Välillä pysähdyttiin uimaan. Kaikissa lähiseutujen kesäteattereissa kävimme myös, ystävykset muistelevat. Enää 89-vuotias Nieminen ei lähde pyöräretkille, mutta omakotitalon toimet ja kaupassakäynnit sujuvat pienen avun kanssa. Hän asuu yksin miesystävän nukuttua pois viime talvena. Joulun alla Niemiselle tehtiin kaihileikkaus, josta toipuessa ei saanut nostaa mitään painavaa. Silloin Rantanen kävi tekemässä lumityöt ja kantamassa puita kellarista tupaan. Keittiön puuhellaan Nieminen tekee joka päivä tulet. Keittiössä kahvitellaan ja jutellaan paitsi vanhoja muistoja, myös paikkakunnan ajankohtaiset asiat. Kuten tällä kertaa se, että Yläneelle on tullut uusi kirkkoherra, jolla on juuret paikkakunnalla. Seurakunnan toiminta tarjoaakin ystävyksille mielekästä yhteistä tekemistä: ennen joulua he kävivät katsomassa seurakunnan joulunäytelmän, ja seuSIRKKA RANTANEN (vas.) ja Meeri Nieminen tapasivat alun perin pyöräilyporukassa. Nykyisin Nieminen ulkoilee sään salliessa pyöräkelkalla. AVM1_2023_alkuosa.indd 6 AVM1_2023_alkuosa.indd 6 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
7 7 rakuntavaaleissa Rantanen auttoi sekä Niemisen että erään toisen ystävänsä äänestyspaikalle. Joka toinen maanantai ystävykset osallistuvat seurakunnan Tilkkupiiriin, jossa tehdään käsitöitä kuten neulotaan. Niemiseltä sujuvat vielä mutkikkaat kuvioneuleetkin. – Sukkia siellä tehdään. Neulominen poistaa stressiä, Meeri Nieminen toteaa. – Mitä, onko sulla stressiä? Sirkka Rantanen kysyy ja nauru raikaa. Niemiselle on myös tärkeää päästä tapaamaan palvelukeskukseen muuttaneita ystäviään. Rantanen auttaa häntä siinä. Kaikille tarjotaan ystävää Meeri Niemisen ja Sirkka Rantasen yhteisistä pyöräretkistä alkanut ystävyys on muuttanut muotoaan, kun Niemisen avun tarve on iän myötä kasvanut. Tällä hetkellä he tapaavat jopa monta kertaa viikossa. Punaisen Ristin ystävätoiminnan vapaaehtoisena Rantasella on useampia iäkkäitä ystäviä, joita hän käy säännöllisesti katsomassa. Punaisen Ristin Yläneen osasto pyrkii tarjoamaan ystävän kaikille sitä kaipaaville. Heitä riittää, vaikka kaikki eivät osaa tai halua suoraan kertoa toiveestaan. – Ystävää ei ehkä rohjeta itse pyytää. Jonkin verran saamme kotipalvelun kautta tietoa ystävää tarvitsevista, ja joskus omaiset välittävät toiveen, että joku kävisi läheistä piristämässä, Rantanen kertoo. Väkisin ei voi apua tarjota, mutta ystävätoimijat pyrkivät olemaan saatavilla, jotta tieto kulkee. Esimerkiksi kunnan palveluasuntojen yhteistilassa on järjestetty kahvituksia, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä. Pöytyän kuntaan kuuluvan Yläneen osastossa on tällä hetkellä parikymmentä vapaaehtoista, joista moni toimii myös ystävänä. Kun osasto viimeksi muutama vuosi sitten järjesti ystäväkurssin, mukaan saatiin seitsemän uutta vapaaehtoista. Se on iso luku parin tuhannen asukkaan paikkakunnalla. Rantasen mukaan osaston ystävätoiminta on varsin vapaamuotoista ja lähtöisin ystävää tarvitsevien tarpeista ja toisaalta vapaaehtoisten osaamisesta. Ikäihminen saattaa kaivata apua esimerkiksi pihatöihin, ja sosiaalinen kontakti hoituu siinä sivussa. – Joskus osaston miehet ovat käyneet kaatamassa pihasta puitakin, kun sellaista on tarvittu, Rantanen sanoo. Ystävä voi muuttaa elämän P unaisessa Ristissä vietetään ystävyyden juhlaa joka vuosi ystävänpäivän 14.2. ympärillä. Tänä vuonna uudistettu Kun saat ystävän -kampanja järjestetään 6.–19.2. Ystäväkampanjalla Punainen Risti tahtoo nostaa esiin ystävätoiminnan tarvetta ja innostaa uusia ihmisiä mukaan palkitsevaan vapaaehtoistoimintaan. Tänä vuonna kampanjassa painotetaan erityisesti sitä iloa, jota ystävän saaminen herättää – ystävä voi muuttaa yksinäisen koko elämän! Ystävätoiminta on ollut Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnan kulmakivi jo vuosikymmeniä. Sen perinteisin muoto on paritoiminta, jossa koulutettu vapaaehtoinen toimii pitkäaikaisena ystävänä ja tukena yhdelle ihmiselle, usein ikäihmiselle. Vapaaehtoisia toimii ystävinä myös yksinäisille nuorille, ulkomailta Suomeen muuttaneille, vammaisille, laitospotilaille, mielenterveyskuntoutujille ja vangeille. Viime vuosina suosiotaan on kasvattanut erityisesti verkkoystävätoiminta. Punaisen Ristin ystävätoiminnan alla järjestetään myös monipuolista ryhmätoimintaa. Kyselyiden mukaan yksinäisyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina hälyttävästi. Erityisen huonosti voivat nuoret, nuoret aikuiset sekä ikäihmiset. Vastoin tahtoaan yksin jääminen on ihmiselle aina kipeä paikka, ja sillä voi olla vakavia seurauksia. Tutkimusten mukaan pitkittynyt yksinäisyys altistaa monille sairauksille ja lyhentää jopa elinajanodotetta. Meillä jokaisella on onneksi myös mahdollisuus lievittää yksinäisyyttä, esimerkiksi juuri Punaisen Ristin ystävätoiminnan kautta – lähde mukaan auttamaan! Lue lisää: punainenristi.fi "Toiselle ei pysty antamaan niin paljon kuin itse tästä saa." Itse hän on lähdössä liikuntarajoitteisen ystävänsä tueksi hammaslääkärikäynnille, ja edellisviikolla hän kävi erään ystävänsä kanssa kaupunkimatkalla keilaamassa. – Kun itse lähtee jossain käymään, samalla voi pyytää ystävän mukaan. Osasto on hankkinut myös riksapyörän, jolla pääsee vaikkapa lauantaitorille. Se on monelle tärkeä tapahtuma. Korona-aikaan ystävyyksiä pidettiin yllä osaston vanhainkotiin hankkimien tablettien avulla ja puhelimitse. Rantasella oli tapana mennä ystävän ikkunan ulkopuolelle puhelun ajaksi, jotta näköyhteys säilyisi. Hauskat jutut toiminnan suola Ystävänpäivän alla Yläneen osasto valmistelee ystävänpäiväkahvilaa. Se on avoin tilaisuus, jossa voi pistäytyä kahvilla ja juttelemassa. Tarjolla on kahvia ja leivonnaisia, paistettua makkaraa ja haitarimusiikkia. Sekä tietysti ystävällistä juttuseuraa sitä kaipaaville. Ystävätoiminnassa tärkeintä ovat Meeri Niemisen ja Sirkka Rantasen mukaan hauskat jutut. – Ne ovat se työn suola. Toiselle ei pysty antamaan niin paljon kuin itse tästä saa. Ystävänä oleminen rikastuttaa elämää, Rantanen sanoo. Hän on eläkkeellä lastentarhanopettajan työstään, joten ystävätoiminnalle jää paljon aikaa. – Se virkistää paljon, kun saa jutella toisen kanssa, Nieminen lisää. Rantasen mukaan Nieminen on hyvin ystävällinen ja ulospäin suuntautunut ihminen, joten hänen kanssaan on helppo ystävystyä. Niemisellä onkin korkeasta iästä ja yksin asumisesta huolimatta paljon sosiaalista elämää: tuttavia poikkeaa kahvilla ja samalla vilkaisemassa, onko kaikki kohdallaan. Rantasen mukaan ystävätoiminta opettaa tekijälleen myös ihmistuntemusta. Kaikki me olemme erilaisia. Jonkun ulosanti voi olla suorempaa kuin toisen, mutta pinnan alta löytyy silti hauska ja hyvä ihminen. ? NAURU ON herkässä, kun Sirkka Rantanen ja Meeri Nieminen kahvittelevat keittiössä ja muistelevat vanhoja. AVM1_2023_alkuosa.indd 7 AVM1_2023_alkuosa.indd 7 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
M usta käsilaukku siirtyy käsistä toisiin, kun leikkikoululaiset istuvat ringissä maton päällä. Myllypuron Montessori-leikkikoulun ohjaaja ja varhaiskasvatuksen opettaja Jenna Tomperi , 36, laittaa musiikin soimaan ja pyytää lapsia sulkemaan silmänsä. Osa toimii ohjeen mukaan, osa ei malta olla tirkistelemättä. Pienet sormet hamuavat käsilaukun pohjaa ja tunnustelevat sen sisältöä vuoron perään. Kaiuttimista raikaa Muumimamman laukku -kappale, jonka tahtiin lauletaan yhdessä: – On kuivia sukkia, ruusunkukkia, karamellipussi, pullaa ja voita, rautalankaa ja kauniita simpukoita. Mitähän Muumimamman laukusta mahtaa tällä kertaa löytyä? Se on kysymys, johon jokainen ringissä istuva leikkikoululainen odottaa oikeaa vastausta. Kun musiikki loppuu, lapset lausuvat viimeisen säkeen kuiskaten ja suuntaavat sen jälkeen katseensa ohjaajaan. Kohta käsilaukkuun kätketty kohde paljastuu kaikille. – Kuka haluaa kertoa, miltä täällä tuntui? Tomperi kysyy. Vastaukset vaihtelevat sinisestä perhosesta höyheneen ja linnusta kukkaan. Mitä Kaveritaidot kunniaan Myllypuron Montessori-leikkikoulun lapset ovat opetelleet kaveritaitoja Muumi-hahmojen ja Suomen Punaisen Ristin avustuksella. Harjoittelun tulokset näkyvät jo konkreettisina tekoina kuten halauksina ja anteeksipyyntöinä. TEKSTI JA KUVAT JENNA LEHTONEN tarkemmin lapsia kuuntelee, sitä vaikeampaa on olla hymyilemättä. Käsilaukku sisältöineen on oleellinen osa läsnäoloharjoitusta, joka löytyy Punaisen Ristin tuottamasta Kaveritaitoja Muumien tapaan -oppaasta, joka on tarkoitettu esija alakouluikäisille. Kun Tomperi kuuli materiaalista ensimmäistä kertaa, hän kiinnostui siitä heti. – Sosiaalialalta eläköitynyt äitini lähetti minulle linkin ja huomasin, että aineistossa oli juuri sopivia harjoituksia ryhmälleni. Kaveritaitoja on hyvä harjoitella etenkin syksyllä, kun leikkikouluun saapuu uusia lapsia ja osa porukasta siirtyy esikouluryh8 ADELEA NAURATTAA, kun kainaloon mahtuu monta kaveria kerralla. Myllypuron Montessori-leikkikoulussa halataan usein ja paljon. Ystävänpäivä – Kun saat ystävän AVM1_2023_alkuosa.indd 8 AVM1_2023_alkuosa.indd 8 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
mään. Toiminnallisten leikkien, animaatiovideoiden ja erilaisten läsnäoloja keskusteluharjoitusten avulla lapsille voi opettaa taitoja ja tapoja, joista on hyötyä läpi elämän. Yksinkertaisimmillaan se voi tarkoittaa ihan vain sitä, että hoksaa esittää kaverille kysymyksen: Voinko ottaa tämän lelun, vai leikitkö sillä vielä? Anteeksipyyntöjä ja auttamista Riemukkaista kiljahduksista päätellen Muumimamman hahmoon linkittyvä harjoitus on monelle mieleinen. – Lapsilta palautteen saa aina välittömästi, Tomperi hymyilee. Käsilaukun aarteiden etsiminen auttaa lapsia luomaan yhteyden nykyhetkeen oman tuntoaistin avulla. Niiskuneiti ja Pikku Myy mainitaan harjoitusten aikaan moneen otteeseen. Muumit olivat monelle lapselle jo ennestään tuttuja ja ryhmäläisten kuluvan kauden teema, joten oppaan tehtävät oli helppo mukauttaa leikkikoulun arkeen. Käytännön tekemisen myötä lapsiryhmässä on noussut esiin tietoa ja osaamista, joka olisi muuten voinut jäädä pimentoon. Tomperi ujuttaa kätensä laukkuun ja vetää sieltä esiin jotakin pientä ja kevyttä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun varhaiskasvatuksen opettaja luotsaa 3–5-vuotiaiden joukkoa tuttujen muumihahmojen välityksellä. – Höyhen, lapset huutavat yhteen ääneen. – Tällainen sieltä löytyi. Puhalletaanko? Bengalintiikerit-nimisen ryhmän lapset puhaltavat kohti höyhentä, joka leijailee lattialle kuin merkiksi siitä, että on seuraavan tehtävän aika. Tomperi hyödyntää Kaveritaitoja Muumien tapaan -harjoituksia yleensä kerran viikossa noin puolen tunnin ajan, jolloin lapset malttavat keskittyä tehtävien äärelle. Päivät kuitenkin vaihtelevat, ja harjoituksia voi soveltaa tilanteen vaatimalla tavalla. Joskus piirtäminen tai keskustelutuokio toimii paremmin kuin hippaleikki. Olivia ja Selma näyttävät värityskuviaan, joissa Nipsu ja Muumipeikko koreilevat puukynien eri sävyissä. – Vaaleanpunainen on lempivärini, Olivia kertoo. Kun osa leikkikoululaisista siirtyy saliin, josta löytyy puolapuut ja liukumäki, osa lähtee jo ruoan tuoksun perässä lounaalle. Niiskuneiti-pehmolelu unohtuu hetkeksi lattialle, kun lapset innostuvat potkimaan ja heittelemään palloa Muumipappa marssii tässä -kappaleen tahdissa. Liikuntasalin nurkkaan muodostuu leikkikoululaisten kaari, jossa riittää vilskettä kuin Muumitalossa. – Pysytään käsi kädessä tässä. Voitte syötellä palloa toisillenne, Tomperi opastaa. Samalla hän muistuttaa siitä, miten suuri merkitys varhain opituilla tunneja vuorovaikutustaidoilla on aikuisuudessa. Mitä enemmän taitoja harjoittelee, sitä vahvemmiksi ne tulevat. Silloin kun lapsi saa harjoitella kaveritaitoja jo varhain, hän oppii toimimaan itsensä ja ympäristönsä kannalta rakentavalla tavalla. Vaikka Kaveritaitoja Muumien tapaan -materiaalin tehtävät ovat olleet leikkikoululaisten viikko-ohjelmassa vasta muutaman kuukauden ajan, Tomperin mukaan niiden vaikutus näkyy jo käytännössä. – Spontaaneja auttamisen hetkiä näkyy enemmän. Myös anteeksipyytäminen on selvästi monelle helpompaa. Kaverijuhlat suunnitelmissa Helppoa näyttää olevan myös toisen halaaminen. Se selviää, kun Tomperi käynnistää leikin, jossa lapset imitoivat rapua ja kävelevät lattiaa pitkin kasvot kohti kattoa. Heti kun Muumi-musiikki katkeaa salissa, lapset rientävät toistensa kaulaan. Ketään ei jätetä yksin. Muumipuseroon sonnustautunut Iyas näyttää ratkeavan riemusta saadessaan halauksen kavereilta. – Haasta itsesi seuraavassa kohdassa. Älä menekään parhaan ystävän luo, vaan etsi sellainen kaveri, jota et ole tottunut halaamaan, Tomperi sanoo. Lapsia naurattaa, kun kainaloiden väliin mahtuu useampi leikkikaveri. Pian lattialla hihittelee kolmen hengen porukoita ja parivaljakoita, jotka pitävät toisiaan tiukassa halausotteessa. Näky on sellainen, joka tekisi mieli kopioida myös aikuisten työmaailmaan. Läsnäolo, kaveritaidot, itsetuntemus, myötätunto ja yksinäisyys ovat kaikki taitoja, jotka vaativat harjoittelemista iästä riippumatta. Yhteisten hellyysja vuorovaikutusleikkien avulla vahvistetaan ryhmän yhteishenkeä. – Olemme tehneet piirustuksia kaverin selkään, levittäneet näkymätöntä taikavoidetta pieniin naarmuihin ja kulkeneet ryhmän yhteisellä halijunalla, Tomperi kertoo. Leikkikoulussa kannustetaan hyviin kaveritekoihin. Tomperi mainitsee esimerkin tilanteesta, jossa eräs lapsi itki kadoksissa olleen autolelun perään. Pian tilanteen noteerasi toinen lapsi, joka toi harmissaan olleelle ikätoverilleen samanlaisen lelun, jota kaveri siinä hetkessä kaipasi. Itku loppui lyhyeen. Tapauksen jälkeen leikkikoulussa olevaan lasipurkkiin ilmestyi yksi helmi lisää. Jokainen purkkiin sujautettu helmi on merkki siitä, että joku ilmiantanut hyvän kaveriteon. Kun purkki on täynnä, tekoja on kertynyt niin paljon, että Bengalintiikerit-ryhmässä järjestetään kaverijuhlat. Idea on lasten itsensä kehittämä. Tomperi muistuttaa, että palkitsemisen sijaan montessoripedagogiikan periaatteisiin kuuluu lasten osallisuus kaikkeen toimintaan. – Helmipurkin avulla lasten kaveritaitojen edistyminen tulee näkyväksi. Lapset oppivat näkemään toistensa tekemän hyvän ja antamaan palautetta toisilleen. Aamupäivän edetessä mustaa käsilaukkua ei näy enää missään. Lapset ovat rientäneet syömään. Kun pöydän ääressä istuvilta leikkikoululaisilta kysyy, mistä tunnistaa kivan kaverin, vastaukset kiteyttävät Muumien filosofian. Hyvä kaveri halaa toisia tosi paljon, noudattaa sääntöjä, eikä satuta ketään. ? ”Lapsilta palautteen saa välittömästi.” 9 JENNA TOMPERI kertoo, että syksyisin vanhimmat lapset siirtyvät esikouluryhmään. Kaveritaidot tulevat erityisesti silloin tarpeeseen. ASIAANKUULUVASTI Muumi-paitaan pukeutunut Iyas esittelee Niiskuneitiä. Muumilaakson asukkaat olivat monille lapsille ennestään tuttuja. AVM1_2023_alkuosa.indd 9 AVM1_2023_alkuosa.indd 9 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
10 10 Millaista rasismia suomalaisessa työelämässä esiintyy? Ala Saeed, Suomen Pakolaisapu ry:n erikoisasian tuntija: – Ensimmäinen haaste on päästä edes työhaastatteluun. Saamme paljon yhteydenottoja turhautuneilta työnhakijoilta. Usein ei tule minkäänlaista vastausta, ei edes hylkäävää. On tutkittu, että sukunimi vaikuttaa edelleen siihen, ketä halutaan palkata. Osassa työpaikkailmoituksista jopa sanotaan vain hieman kiertäen, että tehtävään halutaan ”kotimainen” työntekijä. – Toinen iso asia on puutteellisen kielitaidon huomioiminen. Jos ulkomaalaistaustainen henkilö pääsee töihin, mutta hän ei saa työpaikalla riittävästi tukea ja ohjausta suomen kielen käyttämiseen, työsuhde voi jäädä lyhyeksi. On tapauksia, joissa työntekijä on joutunut irtisanoutumaan tai keskeyttämään oppisopimuskoulutuksen, kun kommunikaatio on osoittautunut liian monimutkaiseksi Nitin Sood, Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntija: – Ulkomaalaistaustaisten on esimerkiksi vaikeampi edetä urallaan kuin suomalaissyntyisten. Vähemmistöryhmistä tulevia näkyy vähemmän johtavissa asemissa. Kun tulee työelämään ulkopuolelta, voi jäädä ilman kollegiaalista tukea ja jämähtää herkästi suorittavaan asemaan. – Rasismia näkyy myös siinä, miten organisaation tai yrityksen asiakkaat suhtautuvat työntekijöihin. Asiakas ehkä valitsee automaattisesti kantasuomalaisen näköisen asiakaspalvelijan. Pahimmillaan paikalle kutsutaan poliisi, kun ei uskota, että kyseessä on työntekijä eikä myymälävaras, kuten erään romanimyyjän tapauksessa taannoin! Laura Musta, THL:n erikoissuunnittelija, SPR:n hallituksen varapuheenjohtaja: – Rasismia esiintyy oikeastaan joka tasolla rekrytoinnista lähtien. Työelämään pääsy on vaikeampaa ulkomaalaistaustaisille, ja jos onnistuukin saamaan työpaikan, se ei aina vastaa koulutusta tai tarjolla on vain osa-aikatyötä. Työtehtävissä saatetaan kohdata suoraa syrjivää tai aggressiivista käytöstä asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden suunnalta. Myös työyhteisön sisällä voi olla käytäntöjä ja normeja, joita ei ehkä edes tunnisteta syrjiviksi, koska niistä ei puhuta eikä niitä tiedosteta. Miten yhdenvertaisuutta voisi parantaa? Ala Saeed: – Rekrytoijia pitäisi kouluttaa tunnistamaan omia ennakkoluulojaan. Pitäisi luottaa siihen, että työyhteisön monimuotoisuudesta on organisaatiolle hyötyä. Huivipäinen työntekijä ei heikennä yrityksen tulosta! Yhdenvertaisuutta on myös se, että työntekijöiden erityistarpeet huomioidaan ja luodaan jokaiselle taustasta riippumatta samanlaiset mahdollisuudet työn tekemiseen. Jokainen voi miettiä, miltä tuntuisi mennä vieraassa maassa työpaikkaan, jossa ei tunne ketään ja tavat, työkulttuuri ja kielikin ovat vieraita. Suomen kielen oppimisen tukeminen on keskeistä, ja siinä auttaa, kun tulija otetaan mukaan keskusteluihin. – Kun puhutaan ennakkoluuloista, on hyvä muistaa, ettei niissä aina välttämättä ole rasistista motiivia. Työnantaja voi haluta esimerkiksi työhaastattelussa kysellä hakijan taustasta myös siksi, että haluaa auttaa työntekijän sopeutumisessa, vaikka ruokailutottumusten suhteen. Nitin Sood: – Rasismi nähdään usein liian kapeasti, esimerkiksi vain väkivaltaisena Sano ei syrjinnälle työpaikalla! Valtakunnallista rasisminvastaista viikkoa vietetään jälleen 20.–26. maaliskuuta. Punaisen Ristin kampanjassa kiinnitetään tänä vuonna huomiota työelämän syrjintään. Esitimme kolmelle työelämän asiantuntijalle kolme kysymystä, jotka auttavat meitä kaikkia tunnistamaan rasismin ja syrjinnän työpaikalla – ja puuttumaan asiaan! TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT LEENA KOSKELA ALA SAAED muistuttaa, ettei ennakkoluulo ole sama asia kuin rasismi. AVM1_2023_alkuosa.indd 10 AVM1_2023_alkuosa.indd 10 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
11 Ota 20.–26. maaliskuuta kantaa yhdenvertaisuuden puolesta: #rasisminvastainenviikko! uhkailuna. Rasismi kytkeytyy kuitenkin rakenteisiin. Useimmissa organisaatioissa on hyvistä pyrkimyksistä huolimatta eriarvoistavia käytäntöjä. Moni ulkomaalaistaustainen joutuu peittelemään asioita yrittäessään sopeutua työyhteisöön. Onko esimerkiksi ok pukeutua omiin vaatteisiin tai kertoa ramadanin viettämisestä? Käytännössä yhdenvertaisuuden lisääminen lähtee sen epämiellyttävän tosiasian tunnustamisesta, että omassakin organisaatiossa todennäköisesti on eriarvoistavia käytäntöjä. Niitä tunnistamalla päästään vaikuttamaan taustalla oleviin asenteisiin. – On hienoa, että niin monet organisaatiot ovat kiinnostuneita antirasistisesta työstä. Esimerkiksi julkisorganisaatioissa on jo päivänselvää, että työyhteisön moninaisuus lisää tuottavuutta muun muassa työhyvinvoinnin paranemisen myötä. Näilläkin työpaikoilla yhdenvertaisuustyö on silti usein yhden, asiasta kiinnostuneen henkilön harteilla. Tärkeää on saada johto sitoutumaan ja koko organisaatio mukaan. Laura Musta: – Kaikki lähtee siitä, että rekrytoidaan ihmisiä osaamisen perusteella – ei nimen, synnyinmaan, äidinkielen tai aikansa eläneiden kelpoisuusvaatimusten pohjalta. THL:ssä tehtiin hiljattain monimuotoisuutta edistävä rekrytointikokeilu, ja tulokset olivat hyvät. Pitäisi miettiä enemmän sitä, mitkä asiat ovat työssä oikeasti oleellisia. Haetaanko työntekijöitä tietyillä kriteereillä vain siksi, että niin on ennenkin tehty? Esimerkiksi millainen suomen kielen taito on työtehtävässä tarpeen? Voiko tarvittava osaaminen olla muualtakin kuin suomalaisesta työelämästä tai oppilaitoksesta? – Ensimmäinen askel parempaan työelämään on toisten kokemusten kuunteleminen, avoin kohtaaminen ja rohkea puuttuminen epäkohtiin. Maltetaanko esimerkiksi kokouksissa antaa puheaikaa sellaiselle työntekijälle, jolla on selvästi heikompi kielitaito? Miten syrjintään työpaikalla pitäisi puuttua? Ala Saeed: – Rasismin kohtaaminen aiheuttaa turvattomuutta ja pelkoa. Jos työpaikalla on työsuojeluvaltuutettu, kannattaa olla yhteydessä häneen, mieluiten yhdessä jonkun kollegan kanssa, joka voi toimia sovittelijana osapuolten välillä. Ennaltaehkäisevänä toimena työpaikoilla voi järjestää antirasistista koulutusta. Nitin Sood: – Vaikka olisi kuinka paksunahkainen, rasismi usein yllättää ja voi johtaa shokin kaltaiseen tilaan. Moni ei ilmoita asiasta mihinkään. Prosessin niin työyhteisön sisäisten kuin ulkoistenkin tilanteiden varalle pitää olla etukäteen mietitty ja kaikkien tiedossa. Jos työpaikalta ei saa apua, niin syrjintätapauksissa voi kääntyä aluehallintoviraston ja yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen. Laura Musta: – Toimintatavat pitää olla linjattu valmiiksi työnantajan toimesta, eivätkä ne saa olla pelkkiä korulauseita. Askelmerkit kannattaa miettiä mahdollisimman konkreettisella tasolla: miten koetusta syrjinnästä ilmoitetaan, kenelle, ja mitä sitten tehdään? Kun koko henkilökunta on käytännöistä tietoinen, ilmoituskynnys on matala. Suomalaistaustaisten työntekijöiden tuki on tärkeää, koska rasismia kohdannut ei välttämättä jaksa tai halua käsitellä kohtaamiaan asioita yksin. – Jos rasistinen käytös tulee asiakkaan taholta, sitä ei pidä koskaan vähätellä esimerkiksi ”työhön kuuluvana” asiana. Työyhteisön on hyvä sanoittaa selvästi, millainen käytös on hyväksyttyä ja millainen ei. ? NITIN SOOD näkee suomalaisessa työelämässä paljon positiivista kehitystä. LAURA MUSTA korostaa suomalaistaustaisten työkaverien tukea ongelmatilanteissa. AVM1_2023_alkuosa.indd 11 AVM1_2023_alkuosa.indd 11 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och ytterligare upplysningar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Lämmittävät tuotevinkkimme keväthangilla reippailuun. Liikutaan turvallisesti myös jäällä! Värmande produkttips för frisksport på vårskaren. Vi ska röra oss tryggt också på isen! *Tarjous voimassa 31.3.2023 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.3.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Tuotteiden hinnat sisältävät 24% alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Till priserna läggs leveranskostnader. Produkterna finns i begränsat antal. Suosittu tuotesarja Lämpö nyt myös kirkkaanpunaisena! Den populära produktserien Värme finns nu också i klarrött! Pipo Mössa, Panta Pannband, Ranteenlämmittimet Handledsvärmare, Tuubihuivi Tubhalsduk One size. Värit: kirkkaanpunainen, viininpunainen, farkkusininen, beige, vaalea ja tumma harmaa. Valmistettu Suomessa, kotimaisesta neuloksesta. Mulesing-vapaa merinovilla. One size. Färger: klarröd, vinröd, jeansblå, beige, ljus och mörk grå. Tillverkad i Finland av inhemskt material. Mulesingfri merinoull. 19,90€ /tuote Plasmasytytin Kaari Loimu XPOWER Kunnollinen tulenteon väline, mukana kulkeva valonlähde ja lisävirta sähkölaitteille mahtuvat nyt kaikki kerralla taskuun. Plasmatändare Kaari Loimu XPOWER Ett riktigt ordentligt elddon, medföljande ljuskälla och extra ström till elapparater får alla samtidigt plats i fickan. Hiitti-lämpöpakkaukset Lämpöpakkaus on ehdoton osa talviliikkujan ensiapuvarustusta. Myös laavulla, pilkillä tai passissa istuessa se lämmittää mukavasti kädet tai varpaat. Ammattikäyttöön suunniteltu, laadukas tuote. Saatavilla kuluttajille ainoastaan meiltä! Hiitti-värmeförpackning Värmeförpackningen är på vintern ett absolut måste i friluftsmännis kans förstahjälpsutrustning. Den värmer händer och fötter skönt när man sitter i ”laavu”, pilkar eller håller vakt. En högklassig produkt som är designad för professionellt bruk. Tillgänglig för konsumenter endast hos oss! 26,90 € Hiitti 200 34,50 € Hiitti 1000 Jäänaskalit pillillä Naskalit, kaulanauha, pilli ja kompassi. Testattu ja hyväksytty Suomen Työterveyslaitoksella. Isdubbar med visselpipa Isdubbar, nackband, visselpipa och kompass. Testade och godkända av Finlands Arbetshälsoinstitut. Liukuesteet Atom Suomen Työterveyslaitoksen testaamat ja hyväksymät. Helppo pukea. Halkskydd Atom Testade och godkända av Finlands Arbetshälsoinstitut. Lätta att ta på sig. Koot: M 38-40 L 40-43 XL 43-46 Kuivapussiin pakkaat eväät ja muut retkivarusteet kosteudelta suojaan. Erittäin kevyet, säänkestävät kuivapussit. Pakkauksessa 3 eri kokoista pussia. I torrpåsen packar du mat säck och annat för att skydda utrustningen mot fukt. Mycket lätta, väderbeständiga torrpåsar. Förpackningen innehåller tre påsar i olika storlekar. 12,90 € 8,70 € 11,95 € Ja termospullossa kuumaa mehua mukaan! Ta också med varm saft i termosflaskan! 22,90 € TALVEN JÄSENETUNA AVARUUSLAKANA Kestävä ja vahva potilas-/ suojapeite loukkaantuneen lämpimänä pitoon ja siirtoon hätätapauksissa. Kevyt ottaa mukaan retkelle! Edun saat syöttämällä etukoodikenttään SPRJASEN23. Tuotteita rajoitettu määrä. VINTERNS MEDLEMSFÖRMÅN RYMDLAKAN Hållbar och stark patient-/skyddsfilt för att hålla en skadad person varm och för att i nödfall flytta personen. Lätt att ta med på utflykten! Förmånen får du genom att mata in koden SPRJASEN23 i förmånskodsfältet. Produkterna finns i begränsat antal. . -15% 10,96 € (12,90 €) 49,95 € AVM1_2023_omailmo_1s.indd 28 AVM1_2023_omailmo_1s.indd 28 22.1.2023 15.06 22.1.2023 15.06 AVM1_2023_alkuosa.indd 12 AVM1_2023_alkuosa.indd 12 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
Punaisen Ristin vaalitentti 2023 Suomessa järjestetään eduskuntavaalit sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023. Suomen Punainen Risti kysyi puoluejohtajilta, mitä he ajattelevat meille tärkeistä aiheista. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN S uomen Punaisen Ristin vaalitentin kysymykset laativat keskustoimiston eri alojen asiantuntijat, ja ne keskittyivät Punaisen Ristin toimintaan, arvoihin ja yleensä järjestöjen toimintaedellytyksiin. Jokaiseen kysymykseen annettiin neljä valmista vastausvaihtoehtoa, joista pyydettiin valitsemaan vain yksi. Puoluejohtajia pyydettiin myös perustelemaan vastauksensa. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajista kysymyksiin vastasivat Perussuomalaisten Riikka Purra , Kokoomuksen Petteri Orpo , Keskustan Annika Saarikko , Vihreiden Maria Ohisalo , Vasemmistoliiton Li Andersson , RKP:n Anna-Maja Henriksson , Kristillisdemokraattien Sari Essayah , Liike Nytin Harry Harkimo sekä Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen , joka lähetti kyselyyn kommenttinsa vastaamatta monivalintakysymyksiin. SDP:n puolesta kyselyyn vastasi varapuheenjohtaja Niina Malm . Kaikki vaalitentin kysymykset ja puoluejohtajien vastaukset osoitteessa www.punainenristi.fi – äänestä sydämellä! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och ytterligare upplysningar rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Lämmittävät tuotevinkkimme keväthangilla reippailuun. Liikutaan turvallisesti myös jäällä! Värmande produkttips för frisksport på vårskaren. Vi ska röra oss tryggt också på isen! *Tarjous voimassa 31.3.2023 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.3.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Tuotteiden hinnat sisältävät 24% alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Till priserna läggs leveranskostnader. Produkterna finns i begränsat antal. Suosittu tuotesarja Lämpö nyt myös kirkkaanpunaisena! Den populära produktserien Värme finns nu också i klarrött! Pipo Mössa, Panta Pannband, Ranteenlämmittimet Handledsvärmare, Tuubihuivi Tubhalsduk One size. Värit: kirkkaanpunainen, viininpunainen, farkkusininen, beige, vaalea ja tumma harmaa. Valmistettu Suomessa, kotimaisesta neuloksesta. Mulesing-vapaa merinovilla. One size. Färger: klarröd, vinröd, jeansblå, beige, ljus och mörk grå. Tillverkad i Finland av inhemskt material. Mulesingfri merinoull. 19,90€ /tuote Plasmasytytin Kaari Loimu XPOWER Kunnollinen tulenteon väline, mukana kulkeva valonlähde ja lisävirta sähkölaitteille mahtuvat nyt kaikki kerralla taskuun. Plasmatändare Kaari Loimu XPOWER Ett riktigt ordentligt elddon, medföljande ljuskälla och extra ström till elapparater får alla samtidigt plats i fickan. Hiitti-lämpöpakkaukset Lämpöpakkaus on ehdoton osa talviliikkujan ensiapuvarustusta. Myös laavulla, pilkillä tai passissa istuessa se lämmittää mukavasti kädet tai varpaat. Ammattikäyttöön suunniteltu, laadukas tuote. Saatavilla kuluttajille ainoastaan meiltä! Hiitti-värmeförpackning Värmeförpackningen är på vintern ett absolut måste i friluftsmännis kans förstahjälpsutrustning. Den värmer händer och fötter skönt när man sitter i ”laavu”, pilkar eller håller vakt. En högklassig produkt som är designad för professionellt bruk. Tillgänglig för konsumenter endast hos oss! 26,90 € Hiitti 200 34,50 € Hiitti 1000 Jäänaskalit pillillä Naskalit, kaulanauha, pilli ja kompassi. Testattu ja hyväksytty Suomen Työterveyslaitoksella. Isdubbar med visselpipa Isdubbar, nackband, visselpipa och kompass. Testade och godkända av Finlands Arbetshälsoinstitut. Liukuesteet Atom Suomen Työterveyslaitoksen testaamat ja hyväksymät. Helppo pukea. Halkskydd Atom Testade och godkända av Finlands Arbetshälsoinstitut. Lätta att ta på sig. Koot: M 38-40 L 40-43 XL 43-46 Kuivapussiin pakkaat eväät ja muut retkivarusteet kosteudelta suojaan. Erittäin kevyet, säänkestävät kuivapussit. Pakkauksessa 3 eri kokoista pussia. I torrpåsen packar du mat säck och annat för att skydda utrustningen mot fukt. Mycket lätta, väderbeständiga torrpåsar. Förpackningen innehåller tre påsar i olika storlekar. 12,90 € 8,70 € 11,95 € Ja termospullossa kuumaa mehua mukaan! Ta också med varm saft i termosflaskan! 22,90 € TALVEN JÄSENETUNA AVARUUSLAKANA Kestävä ja vahva potilas-/ suojapeite loukkaantuneen lämpimänä pitoon ja siirtoon hätätapauksissa. Kevyt ottaa mukaan retkelle! Edun saat syöttämällä etukoodikenttään SPRJASEN23. Tuotteita rajoitettu määrä. VINTERNS MEDLEMSFÖRMÅN RYMDLAKAN Hållbar och stark patient-/skyddsfilt för att hålla en skadad person varm och för att i nödfall flytta personen. Lätt att ta med på utflykten! Förmånen får du genom att mata in koden SPRJASEN23 i förmånskodsfältet. Produkterna finns i begränsat antal. . -15% 10,96 € (12,90 €) 49,95 € AVM1_2023_omailmo_1s.indd 28 AVM1_2023_omailmo_1s.indd 28 22.1.2023 15.06 22.1.2023 15.06 13 AVM1_2023_alkuosa.indd 13 AVM1_2023_alkuosa.indd 13 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
ERIARVOISUUS JA huono-osaisuus ovat lisääntyneet ja heikentyvä taloustilanne yhdistettynä energiakriisiin vie entistä suuremman osan kotitalouksista köyhyysrajalle tai sen alle. Suomen Punaisen Ristin kyselyssä ruoka-avun asiakkaille puolet vastaajista kertoi, että heidän tulonsa eivät riitä aina välttämättömiin menoihin kuten ruokaan ja lääkkeisiin. Väliaikaiseksi tarkoitetusta ruoka-avusta on tullut monelle pysyvä osa elämää. Miten heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia pitäisi auttaa? a) Lisäämällä hätäavun kuten ruoka-avun resursseja. b) Parantamalla yhteiskunnan pysyviä turvaverkkoja ja sosiaaliturvaa. c) Vaikuttamalla työllisyyteen ja verotukseen. d) Taloustilanne tuskin sallii merkittäviä menolisäyksiä. ”Sosiaaliturvaa on uudistettava reilummaksi. Vihreät kannattaa yhden perusturvaetuuden käyttöönottamista askeleena kohti perustuloa. Lisäksi tarvitaan monia pienempiä uudistuksia ja perusturvan korotus.” ”Moraalimme mitataan siinä, miten huolehdimme kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Ruoka on ihmisoikeus, josta kenenkään ei pitäisi hyvinvointivaltiossa jäädä paitsi. Tarvitaan laaja joukko toimia, joilla vahvistetaan vähävaraisten ihmisten toimeentuloa.” VEIKKAUKSEN TUOTOT ja niistä rahoitettavat järjestöjen avustukset siirtyvät osaksi valtion budjettia vuoden 2024 alussa. Puolueet ovat sopineet, että rahoitustaso turvataan edunsaajille kolmeksi ensimmäiseksi vuodeksi noin miljardiin euroon. Monet järjestöt, Suomen Punainen Risti mukaan lukien, ovat ilmaisseet huolensa siitä, että uudistus saattaa myöhemmin johtaa järjestötoiminnan julkisen tuen lyhytjänteisyyteen ja politisoitumiseen. Miten järjestöjen toiminta edellytykset pitäisi turvata tulevaisuudessa? a) Eduskunta päättää avustuksista samalla tavalla kuin muistakin budjettikohdista. b) Avustuksista päätetään itsenäisen asiantuntijatahon (vrt. nykyinen STEA) esityksen pohjalta vuosittain. c) Avustuksista päätetään itsenäisen asiantuntijatahon (vrt. nykyinen STEA) esityksen pohjalta pidemmällä aikajänteellä. d) Järjestöjen taloudellisten toimintaedellytysten turvaamisen ei pidä olla jatkossa julkisen vallan tehtävä. ”Järjestöjen on pidemmällä aikavälillä rakennettava toimintansa yksityisen rahoituksen varaan. Mm. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että rahapelituotoilla myönnettyjen avustusten käytössä on runsaasti ongelmia. Järjestöille suunnatut tuet eivät saa olla pyhä lehmä.” ”Järjestöillä on tärkeä rooli osana suomalaista yhteiskuntaa, ja esimerkiksi sosiaalija terveysalan järjestöt ovat kriittinen osa sote-järjestelmäämme. Siksi on perusteltua, että avustuspäätökset ovat osa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Päätöksissä on tavoiteltava pitkäjänteisyyttä.” 1 2 Riikka Purra (PS) Petteri Orpo (Kok.) PS A D C Kok. RKP Vihr. Kesk. KD SDP Liik. Vas. Maria Ohisalo (Vihr.) Sari Essayah (KD) Vihr. SDP RKP Vas. C PS Kesk. KD Kok. Liik. B 14 AVM1_2023_alkuosa.indd 14 AVM1_2023_alkuosa.indd 14 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
YKSINÄISYYS ON merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka koskettaa monia suomalaisia ja yhä useammin myös nuoria. Tutkimusten mukaan merkityksellisten sosiaalisten suhteiden puuttuminen altistaa mielenterveyden häiriöille ja fyysisille sairauksille. Yksinäisyys vaikuttaa taustalla myös monissa sosiaalisissa ongelmissa. Yksinäisyyden vähentäminen ei kuitenkaan ole kokonaisuutena Suomessa kenenkään vastuulla. Mikä seuraavista olisi paras tapa vaikuttaa yksinäisyyteen? a) Yksinäisyyden vähentäminen pitää sisällyttää kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviin. b) Yksinäisyyteen puuttumiseksi tarvitaan valtakunnallista strategiaa ja toimenpiteitä. c) Lisätään tukea yksinäisyyttä lievittävälle toiminnalle järjestöissä ja seurakunnissa. d) Vahvistetaan osaamista yksinäisyyden tunnistamisesta ja sen ehkäisemisestä yksilön omin toimin. SUURIN OSA suomalaisista nuorista voi edelleen hyvin, mutta nuorten pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina hälyttävästi. Vaikeimmassa asemassa ovat ne nuoret, joille on jo varhain kasaantunut pärjäämiseen vaikuttavia haasteita kuten kodin toimeentuloja terveysongelmia tai puuttuvia läheissuhteita. Yksi merkittävästi nuorten hyvinvointiin vaikuttava tekijä on kokemus osallisuudesta eli kuulumisesta lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan. Miten nuorten osallisuutta voisi tehokkaimmin vahvistaa? a) Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia poliittisessa päätöksenteossa on vahvistettava. b) On tuettava erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten harrastusmahdollisuuksia. c) Nuorille pitää tarjota enemmän tietoa kansalaistoiminnasta ja vaikuttamisesta. d) Nuoria on tuettava suuntaamalla varhaista tukea erityisesti huono-osaisille perheille. 4 3 ”Yksinäisyyden ehkäisyssä ja lievittämisessä järjestöjen ja seurakuntien osaaminen ja kokemus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ruohonjuuritason toimintansa kautta he tavoittavat yksinäisyydestä kärsivät helpommin ja luontevammin kuin viranomaiset.” ”Tuemme kaikkia annettuja vaihtoehtoja. Nuorten osallisuus on polarisoitunutta ja riippuu perhetaustasta ja sosioekonomisesta asemasta. Demokratiaan kasvattaminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa sillä, että lapsi pääsee ikäkausitasoisesti vaikuttamaan yhteisön toimintaan.” ”Hyvinvointivaltion tulee pystyä ehkäisemään yksinäisyyttä nykyistä tehokkaammin. Vanhuspalveluita, nuorten vapaa-ajan aktiviteetteja ja yleisesti yhteisöllisyyttä rakentavaa toimintaa on resursoitava tarpeeksi kaikissa elämänvaiheissa.” ”Urheilutoimintaa tulee tehostaa, ja jokaisen nuoren tulisi saada harrastaa yhtä lajia ilman kustannuksia. Urheilu on merkittävää hyvinvoinnille ja ehkäisee syrjäytymistä.” Annika Saarikko (Kesk.) Niina Malm (SDP) Li Andersson (Vas.) Harry Harkimo (Liik.) Kesk. SDP Kok. RKP Vas. A PS Vihr. KD Liik. B C PS SDP B C D Kok. Liik. Vihr. Kesk. KD RKP Vas. 15 AVM1_2023_alkuosa.indd 15 AVM1_2023_alkuosa.indd 15 31.1.2023 13.18 31.1.2023 13.18
TOISESTA MAASTA Suomeen muuttavan kotoutuminen on yksilöllinen prosessi, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Suomessa kotoutumista tuetaan viranomaisten ja järjestöjen yhteisvoimin. Järjestöjen kuten Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat tärkeä apu erityisesti pakolaisina maahan saapuneille, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi arjessa selviämiseen, kielen oppimiseen sekä työllistymiseen. Mikä näistä on onnistuneen kotoutumisen tärkein yksittäinen tekijä? a) Työllistyminen ja koulutus. b) Perheen ja läheisten läsnäolo. c) Ympäröivän yhteiskunnan vastaanottavuus ja tuki. d) Tulijan yksilölliset ominaisuudet ja taustatekijät. SUOMESSA OTETAAN vuosittain säilöön noin 1 200– 1 500 henkilöä, pääasiassa maastapoistamistarkoituksessa. Ulkomaalaislaki sallii myös lasten ottamisen säilöön, ja säilöön otetuista on lapsia vuosittain muutamia kymmeniä. Muun muassa YK:n lapsen oikeuksien komitea ja kidutuksen vastainen komitea ovat huomauttaneet Suomea lasten säilöönotosta. Suomen Punainen Risti on sopinut viranomaisten kanssa säilöönotto-olosuhteiden seurannasta ja järjestää säilöönottoyksiköissä sosiaalista toimintaa. Punainen Risti on yhdessä monien muiden järjestöjen kanssa ehdottanut lasten säilöönoton lopettamista kokonaan. Mikä on mielestänne oikea linja alaikäisten säilöönotossa? a) 15–17-vuotias alaikäinen voidaan ottaa säilöön yksin ja sitä nuorempi huoltajansa kanssa (nykytilanne). b) Edes 15–17-vuotiasta alaikäistä ei pitäisi voida ottaa säilöön yksin ilman huoltajaa. c) Myös alle 15-vuotias lapsi pitäisi voida ottaa säilöön yksin ilman huoltajaa. d) Alaikäisten säilöönotto suljettuun säilöönottoyksikköön pitäisi lopettaa kokonaan. 5 6 ”Työ, koulutus ja kielen oppiminen ovat tehokkaimmat keinot kotoutumisessa. Monet maahanmuuttajat ovat kertoneet, että he eivät halua olla vain palvelujen ja etuuksien saajia, vaan he haluavat tehdä osansa suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.” ”Lasten ja heidän perheidensä säilöönotot on kiellettävä. Säilöönotolle on olemassa useita vaihtoehtoja kuten elektroninen valvonta. Ilman niitä mahdollistavia kirjauksia lainsäädännössä viranomaiset turvautuvat usein suoraan säilöönottoon.” ”Kaikki annetut vaihtoehdot vaikuttavat kotoutumiseen. Osallisuus koulutuksen ja työn kautta on tärkeää kotoutumiselle, samoin ympäröivä yhteisö. Kaikille maahanmuuttajille on tarjottava riittävät kotoutumispalvelut, kielenopetus ja tuki työllistymiseen.” ”Jos ihminen otetaan säilöön maastapoistamistarkoituksessa, silloin on aina kysymys laittomasti maassa olemisesta tai muusta rikollisesta toiminnasta. Ei silloin iällä ole merkitystä.” Annika Saarikko (Kesk.) Li Andersson (Vas.) Niina Malm (SDP) Ano Turtiainen (VKK) Vihr. SDP Vas. A C PS Kesk. KD Kok. RKP Liik. PS Kesk. KD SDP Kok. Liik. A D Vihr. RKP Vas. 16 AVM1_2023_alkuosa.indd 16 AVM1_2023_alkuosa.indd 16 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
ILMASTONMUUTOS ON aikamme suurimpia globaaleja haasteita ja mitä suurimmassa määrin myös humanitaarinen kriisi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa sään ääri-ilmiöinä kuten rankkasateina, tulvina, myrskyinä, helleaaltoina ja kuivuutena. Ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa ihmisten terveyteen ja elinkeinoihin sekä ekosysteemeihin ja ruoan tuotantoon. Erityisesti se koettelee jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä köyhissä maissa. Ilmastonmuutos lisää myös pakolaisuutta pakottamalla ihmisiä liikkeelle. Mikä olisi Suomelle paras linja ilmastonmuutokseen vastaamisessa? a) Ilmastonmuutokseen on vastattava kasvattamalla humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön ilmastorahoituksen määrää. b) Nykyinen humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyövarat on suunnattava kaikkein haavoittuvimmille ihmisille ja alueille. c) Ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitukseen pitää suhtautua sijoituksena, jolla tavoitellaan myös tuottoa. d) Suomen tehtävä ei ole rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista maailmalla. SUOMI ON vastaanottanut YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n järjestelmän kautta pakolaisia 1980-luvulta lähtien. Vuosina 2001–2021 Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750–1 050 henkilöä vuodessa. Vuodeksi 2022 kiintiö nostettiin 1 500 henkilöön Afganistanin tilanteen vuoksi. Punainen Risti ei osallistu päätöksentekoon pakolaiskiintiöstä, mutta avustaa viranomaisia maahantulojärjestelyissä ja tukee kiintiöpakolaisia kotoutumisessa monin tavoin. Mitä mieltä olette Suomen pakolaiskiintiön koosta? a) Kiintiö pitää laskea takaisin 750 henkeen vuodessa. b) Kiintiö pitää säilyttää nykytasolla eli 1 050 hengessä. c) Kiintiötä tulee kasvattaa noin 3 000 henkeen vuodessa. d) Kiintiötä on laskettava reilusti tai vastaanotto lopetettava. 8 LISÄÄ KYSYMYKSIÄ JA PUHEENJOHTAJIEN PERUSTELUT KOKONAISUUDESSAAN OSOITTEESSA WWW.PUNAINENRISTI.FI 7 ”Pakolaiskiintiö on jäänne kylmän sodan vuosilta, jolloin Suomeen ei tullut lähes lainkaan turvapaikanhakijoita. Pakolaiskiintiö on syytä lopettaa kokonaan siirtymäajan puitteissa. Humanitaarinen apu esimerkiksi pakolaisleireille on huomattavasti tehokkaampaa auttamista.” ”Tavoitteemme on kasvattaa pakolaiskiintiötä. EU-tasolla on työskenneltävä sen eteen, että useampi jäsenvaltio ottaisi vastaan kiintiöpakolaisia. Vastuunjakoa jäsenmaiden välillä tulee edistää. Se on myös Suomen etu, jos tänne jossain vaiheessa suuntautuu erittäin laajamittaista maahantuloa.” Riikka Purra (PS) Anna-Maja Henriksson (RKP) PS Liik. Kesk. KD SDP Kok. B B Vihr. RKP Vas. ”Ilmastokriisin vaikutukset osuvat kovimmin niihin maihin ja ihmisiin, jotka ovat vaikuttaneet siihen vähiten. Kansainvälistä ilmasto-oikeudenmukaisuutta tulee parantaa lisäämällä kansainvälistä ilmastorahoitusta, tukemalla ilmastovahinkojen korvaamista ja edistämällä ilmastotekoja.” ”Nykyinen humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyövarat on suunnattava kaikkein haavoittuvimmille ihmisille ja alueille. Vihreä siirtymä tarjoaa yrityksille myös mahdollisuuksia luoda uutta ja menestyä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja talouskasvu voivat tukea toisiaan.” Maria Ohisalo (Vihr.) Petteri Orpo (Kok.) 17 Vihr. SDP Vas. A Kesk. KD RKP Kok. Liik. PS C C B D D AVM1_2023_alkuosa.indd 17 AVM1_2023_alkuosa.indd 17 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
18 V antaan Nuorten turvatalo sijaitsee mäen päällä Peijaksen sairaalaan kupeessa puutalossa, joka muistuttaa vähän Peppi Pitkätossun Huvikumpua. Turvatalon johtaja Pekka Väänänen on kuistilla vastassa. Nuorten turvataloon voi tulla matalalla kynnyksellä ja ilman ajanvarausta, kun nuori kokee tarvitsevansa ulkopuolista apua, oli syy sitten mikä hyvänsä. – Autamme nuoria ja tarjoamme keskusteluapua vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Joskus akuutissa tilanteessa riittää, kun peli vihelletään poikki ja ylipäänsä saa puhua jonkun kanssa. Tarvittaessa tarjoamme myös turvallisen yöpymispaikan, Väänänen kertoo. NUORTEN TURVATALON vapaaehtoinen Linda (vas.) ja perhetyöntekijä Liisa Riikonen vastaavat nuorten kysymyksiin verkossa. Digiapu ei katso aikaa tai paikkaa Nuorten turvatalossa Vantaalla arki soljuu kuin missä tahansa perheessä, jossa on teini-ikäisiä lapsia. Uusien digipalveluiden ansiosta apua ja tukea saa entistä matalammalla kynnyksellä. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT LEENA KOSKELA Turvatalossa kuunnellaan ja etsitään ratkaisuja yhdessä. Kriisija keskusteluapua tarjotaan paitsi nuorille, myös heidän läheisilleen. Ensimmäiset yhteydenotot tulevatkin usein juuri nuoren läheisiltä, jotka kokevat tarvitsevansa tukea ja apua. Tilapäismajoituksen tavoitteet ja käytännöt suunnitellaan yhdessä nuoren ja tämän lähiyhteisön, käytännössä usein perheen kanssa. – Toimintamme lähtökohta on, että nuori on yhteisönsä jäsen. Jos pystymme auttamaan huoltajia, pystymme auttamaan samalla myös nuoria. Turvatalosta voi kysyä mistä tahansa nuoruuteen tai vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. AVM1_2023_alkuosa.indd 18 AVM1_2023_alkuosa.indd 18 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
19 19 Korona osoitti digiavun tarpeen Punaisen Ristin ensimmäinen Nuorten turvatalo aloitti toimintansa Helsingissä 1990-luvun alussa. Nykyisin turvataloja on viidellä paikkakunnalla eli Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Viime vuosina turvataloilla on panostettu erityisesti toimintaan verkossa. – Korona-aika osoitti, että osalle nuorista avun hakeminen on helpompaa digitaalisesti kuin kasvokkain. Lisäämällä sähköisiä palveluita pyrimme tekemään yhteydenoton kynnyksen mahdollisimman matalaksi, Väänänen sanoo. – Kysymys on myös yhdenvertaisuudesta. Apua pitää saada asuinpaikasta riippumatta. Turvatalot käynnistivät viime lokakuussa uutena palveluna digitaalisen keskusteluavun. Teams-alustalla toimiva palvelu tarjoaa nuorille, heidän perheilleen ja lähiyhteisöilleen maksuttomia nettitapaamisia, joita järjestetään tarpeen mukaan 1–10 kertaa. Teknisenä vaatimuksena on ainoastaan, että avun hakijalla on pääsy nettiin sekä sähköposti, jonne osallistumislinkin voi lähettää. Aika varataan verkon kautta. Turvatalolla digitaalista keskusteluapua tekevä kriisija perhetyöntekijä Liisa Riikonen kertoo, että nuorten tarvitseman avun tarjonta on nykyisellään hajautettu liian moneen paikkaan. – Saadakseen oikeasti apua nuoren pitäisi osata hakea sitä kymmenestä eri paikasta. Turvatalon nettitapaaminen on nopea tapa päästä alkuun. Meiltä saa tukea niin ihmissuhteisiin kuin arkeen liittyviin haasteisiinkin, Riikonen sanoo. Mukana nuorten arjessa Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat mukana myös usean järjestön yhteistyönä toteutettavassa Sekasin-chatissa, joka tarjoaa 12–29-vuotiaille nuorille maksutonta, anonyymia keskusteluapua verkossa. Chatissa päivystävät järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Neljättä vuotta Jyväskylän yliopistossa psykologiaa opiskeleva Linda on toiminut nuorten vapaaehtoisena tukena jo puolitoista vuotta. Hän kertoo nuorten hakevan apua Sekasin-chatista esimerkiksi kokiessaan olonsa masentuneeksi, ahdistuneeksi tai alakuloiseksi. Taustalla voi olla esimerkiksi koulukiusaamista tai kotiongelmia. Raskaat kokemukset, mistä ikinä ne johtuvatkin, vievät voimavaroja ja aiheuttavat kuormitusta. Yleensä ongelmat liittyvät kouluun, perheeseen tai lähiympäristöön. LIISA RIIKONEN, turvatalon johtaja Pekka Väänänen ja vapaaehtoinen Linda kannustavat nuoria ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. LIISA RIIKOSEN mielestä nuorten tarvitsemat palvelut on hajautettu liian moneen paikkaan. "Saadakseen apua nuoren pitäisi osata hakea sitä kymmenestä eri paikasta." – Pahaa oloa voivat aiheuttaa hyvin monenlaiset tilanteet, ja huonovointisuus ilmenee nuorilla eri tavoin. Ihmissuhteissa voi olla haasteita tai nuorella voi olla taustalla esimerkiksi väkivaltaa. Nuoret uskaltavat onneksi nykyään hakea apua ja tukea itselleen, Linda pohtii. Turvatalojen verkkoavun keskusteluissa nousevat usein esiin nuorten mielenterveyden haasteet, koulussa jaksaminen ja perheen vuorovaikutussuhteet. Keskusteluapua toivovat usein myös nuoren vanhemmat tai huoltajat, joita painaa huoli nuoren jaksamisesta. – Nettitapaamiseen voi osallistua yksin tai läheisten kanssa. Aikoja on tarjolla joka arkipäivä, ja ajan voi saada hyvinkin nopeasti, Riikonen kannustaa. Apu on aina lähellä Nuorten turvatalojen toiminta perustuu ammattilaisten ja vapaaehtoisten saumattomaan yhteistyöhön. Viime vuosina vapaaehtoisten osallistumisen esteitä on poistettu muun muassa kehittämällä vapaaehtoisten koulutusta. Linda kiittelee koulutusten tasoa. – Osallistuin hiljattain groomingia käsittelevään koulutukseen. Koin sen tosi hyödylliseksi ja sain työkaluja aiheen kohtaamiseen. Koen palkitsevana, että saan olla tukena nuoren polulla. Pienistä oivalluksista ja helpotuksen hetkistä muodostuu tie kohti parempaa. Tunnen tekeväni todella merkityksellistä työtä. Monille nuorille kesät voivat olla vaikeita, kun arjen rakenteet katoavat koulujen kesälomien ajaksi. Toinen tiukka paikka voi tulla vastaan, kun nuori saavuttaa 18-vuoden maagisen iän. Täysi-ikäisen voi olla vaikeampi saada apua kuin nuoremman. Sama pätee, jos avunhakijalla on samanaikaisesti esimerkiksi päihdeja mielenterveysongelmia. Erityyppiset ongelmat saattavat rajata avun ulottumattomiin, jos ehtona on, että jompikumpi on hoidettava ensin, ennen kuin toiseen saa apua. Väänänen kannustaa nuoria ja heidän perheitään ottamaan yhteyttä mahdollisimman matalalla kynnyksellä, oli kyseessä sitten itsenäisen arjen sujuminen, seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset tai elämän kriisitilanne. – Punaisen Ristin voima lähtee periaatteistamme. Me korostamme ihmisyyttä ja inhimillisyyttä, emmekä mittaa tikulla, miten iso hätä avuntarvitsijalla oikeasti on tai ylittääkö se jonkun kynnyksen. Yksin ei tarvitse selvitä. Meiltä voi kysyä mistä tahansa nuoruuteen tai vanhemmuuteen liittyvästä asiasta. ? AVM1_2023_alkuosa.indd 19 AVM1_2023_alkuosa.indd 19 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
20 V eripalvelun juhlavuoden teemoina ovat erityisesti luovuttajien arvostaminen sekä toiminnan uudistuminen Suomen verihuollon tarpeiden mukaan. Tuoreimmista uudistuksista merkittävin on syksyllä 2022 käyttöön otettu Vantaan Vehkalassa sijaitseva uusi toimitila, joka vahvistaa toimintavarmuutta sekä mahdollistaa uuden teknologian käytön. Vehkalan solutuotantokeskuksessa pystytään esimerkiksi valmistamaan tuotteita uusia yksilöllisiä soluterapiahoitoja varten. Juhlavuoden aikana otetaan myös käyttöön uusia digitaalisia alustoja, jotka parantavat luovuttajien palvelua. Näitä ovat uusi luovuttajille tuleva mobiilisovellus ja uudet verkkosivut. Suunnitelmissa on myös uudistaa verenluovutustoimintaa veribussilla, joka voisi kiertää ketterästi pääkaupunkiseudun kaupunginosissa ja työpaikoilla. Inhimillisiä tekoja Teknologia ja toimintamallit ovat muuttuneet paljon vuosien varrella. Veripalvelun toiminnan alkuaikoina verta kerättiin pulSuomen Punaisen Ristin Veripalvelun toiminnan alkamisesta tulee vuonna 2023 kuluneeksi 75 vuotta. Verta alettiin kerätä Suomessa järjestelmällisesti sotavuosina. Sotien jälkeen 1948 perustettu Veripalvelu on huolehtinut koko maan verihuollosta vuosikymmenten ajan vapaaehtoisten luovuttajien kanssa, potilaiden parhaaksi. TEKSTI WILLY TOIVIAINEN KUVAT VERIPALVELUN ARKISTO, JYRKI KOMULAINEN, ELINA MANNINEN, ANTTI KARPPINEN 75 vuotta välittämistä TEHOKAS logistiikka on tärkeä osa toimivaa verihuoltoa. Verta on kuljetettu pitkien etäisyyksien Suomessa lentoteitse jo 1960-luvulla. 20 AVM1_2023_alkuosa.indd 20 AVM1_2023_alkuosa.indd 20 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
21 75 vuotta välittämistä loihin ja annettiin kokoverenä potilaille. Nykyisin veri erotellaan tuotantoprosessissa komponentteihin ja potilas saa vain sitä veren osaa, josta hän parhaiten hyötyy: punasoluja, verihiutaleita tai plasmaperäisiä lääkevalmisteita. Luovutettu veri myös tutkitaan nykyisin tarkkaan veren välityksellä tarttuvien vakavien virusten varalta. Laboratorioissa käsityö on pitkälti korvattu automaatiolla ja robotiikalla. Veripalvelun tutkimustoiminta aloitettiin jo 1950-luvulla, ja siitä on kasvanut Suomessa ainutlaatuinen osaamiskeskus. Tutkimustyön uusimpia laajennuksia ovat biopankkitoiminta sekä soluterapiahoitojen kehittämistä tukeva Solutuotantokeskus. Vaikka teknologia on kehittynyt vuosikymmenten varrella valtavasti, veripalvelutoiminnan perusta ei ole muuttunut mihinkään. Verta ei edelleenkään voi valmistaa keinotekoisesti. Siihen tarvitaan yhä auttamishaluisia ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan aikaansa ja ojentamaan auttavan kätensä apua tarvitsevia varten. ? TOIMINNAN alkuvuosina 1950-luvulla Veripalvelu toimi ahtaissa tiloissa Punaisen Ristin sairaalan eli nykyisen Töölön sairaalan yhteydessä. Nykyisin verituotteet ja niiden tarvitsemat laboratoriotutkimukset valmistuvat toimivissa, huippunykyaikaisissa tiloissa. VERIPALVELUN uusi toimitila valmistui Vantaan Vehkalaan 2022. Solutuotantokeskuksen puhdastiloissa valmistetaan yksittäisiä soluterapiavalmisteita potilaille vaikeiden sairauksien hoitoon. VAPAAEHTOISUUTEEN perustuvan verenluovutuksen aloittivat Suomessa partiolaiset jo 1930-luvulla. Varsinaisesti verenluovutusperinne juurtui sotavuosina, kun kansalaiset halusivat auttaa haavoittuneita sotilaita. SUOMALAISEN veripalvelutoiminnan perusta, vapaaehtoisuus, on pysynyt samana läpi vuosikymmenten. Yli 100 000 ihmistä luovuttaa Suomessa vuosittain verta puhtaasta auttamisen halusta, ilman palkkiota. SOTAVUOSINA Suomen verihuollosta huolehti puolustusvoimat. Sodan jälkeen 1948 toiminnan jatkajaksi nimitettiin Suomen Punainen Risti, jonka alaisuuteen Veripalvelu perustettiin. NYKYAJAN verituotteita kuljetuslaatikoissa Vantaan Vehkalassa. Kuljetuksia hoitavat Veripalvelun kumppanit Posti, Matkahuolto ja kuriiriyhtiö Jetpak. 21 AVM1_2023_alkuosa.indd 21 AVM1_2023_alkuosa.indd 21 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
22 P arikymmentä yhdeksäsluokkalaista on kokoontunut Tornion Putaan uimahallille tärkeän asian äärelle: aivan kohta kouluttajana toimiva Juha Buska opettaa heille, miten he voivat hätätilanteessa auttaa pelastamaan ihmishengen. Jokaisella oppilaalla on edessään ilmatäytteinen elvytysnukke. Ilmeet ovat vakavia. Muutama käsi nousee pystyyn, kun Buska tiedustelee, kuinka moni on aikaisemmin harjoitellut elvytystä. Suurimmalle osalle kerta on ensimmäinen. Buska aloittaa koulutuksen näyttämällä videon, jolla nuoret elvyttävät mallikkaasti urheilukentälle tuupertunutta miestä. Kun ikätoveri videolla kiinnittää defibrillaattorin eli sydäniskurin anturit uhrin paljaalle rinnalle ja Elvytystaito evääksi elämään Punaisen Ristin Tornion osasto on toteuttanut yhdessä Tornion Sydänyhdistyksen kanssa jo yli 70 elvytyskoulutusta yläkoululaisille ja lukiolaisille, kyläyhdistyksille ja kaupungin työntekijöille. Menestystarinan taikasana on yhteistyö. TEKSTI JA KUVAT SUSANNA CHAZALMARTIN kone antaa iskun, oppilaat supattavat – uskaltaisiko noin oikeasti tehdä? Koulutuksen tavoitteena on, että jokainen paikalla oleva uskaltaisi tehdä vastaavassa tilanteessa ainakin jotain. – Maallikkoelvyttäjän rooli on aivan kriittinen. Välittömästi aloitetut elvytystoimenpiteet voivat jopa kolminkertaistaa elottoman selviytymismahdollisuudet, Buska kertoo. Sen hän on nähnyt lukuisia kertoja työssään ensihoitajana. Yhteistyö tuo tulosta Elvytyskoulutukset aloitettiin Torniossa kuutisen vuotta sitten, kun Juha Buska esitteli ideansa Tornion osastolle ja Tornion Sydänyhdistykselle. Ajatuksen hän oli jalostanut PUTAAN YLÄKOULUN elvytyskoulutuksen huipentaa leikkimielinen kilpailu, jossa ei pärjätä nopeudella vaan taidolla. AVM1_2023_alkuosa.indd 22 AVM1_2023_alkuosa.indd 22 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
23 Euroopan Elvytysneuvoston suosituksesta. – Elvytysneuvosto on antanut suosituksen, että jokaisella viidesluokkalaisella olisi kaksi tuntia elvytyskoulutusta lukujärjestyksessään. Yhdessä Punaisen Ristin ja Sydänyhdistyksen kanssa päädyimme siihen, että yhdeksäsluokkalaiset olisivat meillä otollisin yleisö. Annamme koulutuksen ikään kuin läksiäislahjaksi, ennen kuin he lähtevät maailmalle, Buska sanoo. Elvytyshanketta hallinnoi Tornion Sydänyhdistys, ja Tornion osasto huolehtii muun muassa tarvikkeiden varastoinnista. Rahoitus tulee Vappu ja Oskari Yli-Perttulan säätiöltä, joka oli jo aiemmin myöntänyt Sydänyhdistykselle avustuksia esimerkiksi sydäniskureiden hankintaan. Punaisen Ristin Tornion osaston vapaaehtoisen Marketta Ollosen mukaan oli helppo lähteä, koska edes taloudellista riskiä ei ollut. – Tunnemme toisemme pitkältä ajalta, joten tiesimme yhteistyön sujuvan, Ollonen kertoo. – Osastossa minun tehtäväni on huolehtia, että varastossa riittää koulutustarvikkeita. Tilaamme myös kaikille osallistujille jaettavaksi elvytyssuoja-avaimenperät. Lisäksi jokaisessa koulutuksessa on mukana avustaja meiltä ja Sydänyhdistykseltä. Muistijälki joka pelastaa Kouluilla hankkeeseen on suhtauduttu erittäin positiivisesti. Kuten Tornion Putaan koulun rehtori Tarja Forsström sanoo, elvytys on tärkeä kansalaistaito. Se on hyvä hallita, vaikka kaikki toivovat, ettei sitä tarvitsisi koskaan käyttää. – Oppilaat arvostavat, että tilaisuuden pitää asiaan perehtynyt ammattilainen. Juha on myös taitava kouluttaja ja osaa käsitellä hyvin teinejä. Koulutuksessa on sopivasti teoriaa ja käytännön harjoittelua nuken kanssa. Kun elvytystä pääsee harjoittelemaan todentuntuisesti, siitä jää toivottavasti muistijälki, joka rohkaisee toimimaan tositilanteessakin, Forsström sanoo. Putaan uimahallilla aletaankin jo päästä tositoimiin. Buska käy läpi niin sanottua auttamisen ketjua ja painottaa, että jokainen minuutti ilman elvytystä heikentää potilaan todennäköisyyttä selviytyä kymmenen prosenttia. Sitten on aika testata, miten elvytys käytännössä tapahtuu. Buska kehottaa nuoria siirtymään nuken vierelle polvilleen ja laittamaan kädet nuken rintakehän päälle nännilinjan kohdalle. Sitten painellaan, kunnes kuuluu naksahdus – ei liian nopeasti, vaan tasaisella rytmillä. Buska haastaa oppilaat jatkamaan paineluelvytystä kahden minuutin ajan. Hän laittaa soimaan Staying alive -kappaleen, jonka tahdissa rytmi pysyy tasaisena. Lyhyeltä kuulostava aika tuntuu yllättävän nopeasti käsissä. Osa oppilaista ravistelee käsiään, kasvot alkavat punehtua. Joku jättää elvytyksen kesken ja toteaa nukkensa kuolleeksi. Useimmat kuitenkin jatkavat urheasti loppuun saakka. Painallusten jälkeen yksi vapaaehtoinen oppilas pääsee myös testaamaan sydäniskurin käyttöä Buskan opastuksella. Sen jälkeen katsotaan uusi video, jolla elottomaksi mennyt potilas haukkoo henkeään, mutta vierellä oleva ihminen ei aloita elvytystä. – Miksei tuo tee mitään, nuoret kysyvät. – Se onkin hyvä kysymys. Ehkä jos hän olisi käynyt tällaisen koulutuksen, hän osaisi toimia oikein, Buska vastaa ja selittää, että haukkomisrefleksi on mahdollinen, vaikka henkilön sydän olisi pysähtynyt. Ilman virtaaminen pitää juuri siksi varmistaa kädellä kokeilemalla. Jos tilanne tulee eteen... Lähes puolentoista tunnin tiiviin koulutuksen lopuksi Buska julistaa kilpailun. Huoneen edessä on rivissä muutama isompi elvytysnukke, jotka on yhdistetty televisionäyttöön. Ruudulla näkyy rivi ambulansseja, jotka etenevät sitä mukaa kuin nuken rintaa painellaan oikeassa tahdissa. Buskan pyytäessä vapaaehtoisia kuusi nuorta ryntää paikalle. Alkaa keskittynyt kisa, jossa ei pärjätä nopeudella vaan taidolla. Voittajaksi kirii Jenna , joka saa palkinnoksi välipalapatukan. – Olette kaikki voittajia, koska kaikki pääsivät maaliin! Kun toimitte näin tosielämässä, uhrilla on huomattavan paljon suurempi mahdollisuus selviytyä hengissä, Buska kehuu. Lopuksi Punaisen Ristin vapaaehtoinen Riku Hyttinen ja Sydänyhdistyksen Teuvo Alatalo jakavat kaikille osallistujille esitteitä ja elvytyssuojat. 9D-luokan opiskelijat Mikael ja Joona tiivistävät oppilaiden tunnelmat: koulutus oli hyödyllinen. – Jos tilanne tulee eteen, niin nyt tiedetään miten toimia. Uskallettaisiin aloittaa elvytys ja käyttää tarvittaessa sydäniskuriakin, pojat vakuuttavat. Myös Riku Hyttinen on tyytyväinen. – Tämä on juuri se otollisin ikä oppia elvytystaito, kun nuoret liikkuvat jo itsenäisesti maailmalla. Koulutuksen jälkeen he osaavat toivottavasti toimia oikein hätätilanteessa. Sen vuoksi minäkin vietän vapaapäivääni täällä Punaisen Ristin vapaaehtoisena, Hyttinen sanoo. ? TORNION PUTAAN koulun elvytyskoulutuksiin osallistuu kolmen päivän aikana kahdeksan koululuokkaa. JUHA BUSKA (vas.) on ammatiltaan ensihoidon kenttäjohtaja. Hän on opettanut elvytystaitoja oppilaille jo kuuden vuoden ajan. "Tämä on juuri se otollisin ikä oppia elvytystaito." AVM1_2023_alkuosa.indd 23 AVM1_2023_alkuosa.indd 23 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
25 Sodan julmuus ei muutu Ukrainassa kuljettiin katastrofiin samaa tietä kuin kolmekymmentä vuotta sitten Balkanilla ja lukemattomia kertoja sitä ennen. Bosnian sodan julmuuksia omin silmin todistanut Hannu-Pekka Laiho pohtii esseessään, miksi ihminen lankeaa yhä uudelleen samaan hulluuteen. TEKSTI HANNU-PEKKA LAIHO KUVITUS ICTY/NIGHTCAFE OPENAI/KIMMO HOLOPAINEN T yttö oli pieni koululainen, vähän yli kymmenvuotias. Hän istui Petrinjan kaupungin lähellä olevan kyläkoulun etupenkissä, opettajan pöytää vastapäätä. Seisoin sivummalla ikkunan vieressä, odotin oppitunnin päättymistä. Muistan kiinnittäneeni huomiota tytön silmiin. Ne punottivat ja silmäluomet olivat vähän turvonneet. Ehkä vaaleat hiukset, kalpeus ja totinen ilme vielä vähän korostivat silmien surullisuutta. Oppitunti päättyi ja oppilaat juoksivat kiireesti välitunnille. Kaikki muut paitsi tuo etupenkin tyttö. Hän istui liikkumatta pulpetissaan, kädet yhdessä pulpetin kannella. Hän ei näyttänyt edes huomaavan, kun muut juoksivat välituntileikkeihin. Oli loppusyksy vuonna 1992, syysruska näkyi vielä pihapuissa. Opettaja tuli luoksemme. Hän tiesi etukäteen, että olimme tulleet paikalle keskustelemaan lasten taideterapiasta, jota kansainvälinen Punainen Risti halusi tarjota kylän lapsille. Otin kasvoilleni kysyvän ilmeen ja viittasin pulpetissa apaattisena istuvaan tyttöön. Kroatialainen miesopettaja kertoi meille tytön tarinan englanniksi. Vajaata vuotta aikaisemmin, syksyllä 1991, tyttö oli erään koulupäivän jälkeen kiiruhtanut kotiinsa. Siellä häntä oli odottanut hirvittävä näky. Serbinationalistit olivat iskeneet kylään. Tytön vanhemmat ja kaksi muuta perheenjäsentä oli surmattu hirttämällä kotipihallaan. Tytön juostessa pihaan ruumiit roikkuivat edelleen puista. Sen jälkeen tyttö ei ollut puhunut mitään. Hän oli päässyt turvaan sukulaisten luo ja saanut jonkinlaista terapiaa. Se oli auttanut niin paljon, että tyttö oli suostunut palaamaan kouluun pari kuukautta sitten. Sanaakaan hän ei silti puhunut. Jugoslavian raakojen hajoamissotien taistelut alkoivat alkukesästä 1991, mutta niitä edelsi koko Jugoslavian sosialistisen liittovaltion alueella kuukausia, jopa vuosia jatkunut etnisten ryhmien välisen jännityksen kiristyminen ja vihan kylväminen. Raakoina etnisinä puhdistuksina ja siviilien tappamisena näyttäytynyt Jugoslavian sisällissota ja maan sisäiset jännitteet juontuivat toisen maailmansodan lopputulokseen ja sosialistisen liittovaltion syntyvaiheisiin. Kun maata vuodesta 1945 koossa pitänyt presidentti Josip Broz Tito kuoli toukokuussa 1980, alkoi kehitys, joka lopulta vuonna 1991 johti maan hajaannukseen ja sotaan. Jugoslavian sisällä Serbia oli aina pyrkinyt olemaan johtava osatasavalta. Serbian valtaa lisäsi se, että Jugoslavian armeija ja poliisivoimat olivat vahvasti serbien hallussa. Sama koski sosialistista suurteollisuutta. Kun raju talouslama iski maahan 1980-luvulla, eniten kärsi juuri Serbia. Sen kommunistinen johto syytti ahdingosta ja vaikeuksista muita liittovaltion osia ja etnisiä ryhmiä ja vaati kiintiöihin perustunutta Jugoslavian vaalilakia muutettavaksi mies ja ääni -periaatteen mukaiseksi. Tämä olisi taannut serbeille suurimpana ryhmänä enemmistön. Ajatus ei tietenkään kelvannut muille. Seurasi itsenäisyysjulistusten ketju ja lopulta sota. Slovenia pääsi irti Jugoslaviasta vähillä taistelulla. Kroatian itsenäistymissota oli jo varsin verinen, mutta todella tuhoisa, jopa satojatuhansia uhreja vaatinut humanitaarinen katastrofi tuli Bosnian sodasta 1992–1995. Viimeinen Jugoslavian murenemiseen liittynyt sota käytiin 1999 Kosovon kohtalosta. Siinäkin siviiliväestö joutui silmittömän väkivallan kohteeksi. Ukrainan sodasta välittyviä uutisia katsellessani olen monta kertaa miettinyt tuota pientä tyttöä kyläkoulussa Petrinjan ulkopuolella. Miten valtavia kärsimyksiä Venäjän pommitukset aiheuttavat ukrainalaisille siviileille? Miten selviävät lapset, jotka ovat menettäneet vanhempansa ja kotinsa? Miten selviävät lapset, joita on siirretty Venäjälle ja adoptoitu venäläisperheisiin? Kolmekymmentä vuotta sitten toimin kansainvälisen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä Kroatian Zagrebissa. Edellisvuonna alkanut Jugoslavian hajoamissota oli laajentunut verisiksi ja raaoiksi taisteluiksi Bosniassa. Lähes puoli miljoonaa pakolaista virtasi rajan yli Kroatian puolelle. Siellä oli jo ennestään oman, tuolloin edelleen jatkuneen sodan ja miehitettyjen alueiden takia satojatuhansia pakolaisia ja evakkoja. Jugoslavian hajoamissotien aikana ja tilanteen rauhoituttua eri puolilla Eurooppaa julistettiin: Ei enää koskaan tällaista sotaa. Ei enää koskaan tällaista kärsimystä! Mutta kuinka kävikään? Ukrainassa toistuu nyt kaikki se, mitä näimme Balkanilla ja etenkin Bosnian sodassa, jopa moninkertaisesti pahempana ja laajemmin. Tuntuu käsittämättömältä, että tilanne kaiken aiemmin koetun jälkeen – vielä tuoreessa muistissa olevien Balkanin sotien ja niitä ennen kymmeniä miljoonia uhreja vaatineen toisen maailmansodan – saattoi kehittyä tähän. Eikö ihminen koskaan opi? "Tytön juostessa pihaan ruumiit roikkuivat edelleen puista." KÄÄNNÄ ? AVM1_2023_alkuosa.indd 25 AVM1_2023_alkuosa.indd 25 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
26 Vihollinen löydetään aina Ukrainan sodan riehuessa enemmistö ihmisistä on asettunut hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden ukrainalaisten puolelle. Venäläiset hyökkääjät nähdään raakoina valloittajina, jotka toimivat kritiikittömästi presidentti Vladimir Putinin hallinnon määräysten mukaan. Johtajien motiivin katsotaan olevan – oman vallan säilyttämisen ja kasvattamisen lisäksi – Venäjän historiallisen valtakunnan palauttaminen ja veljeskansan alistaminen ”isoveljen” palvelijaksi. Samanlainen ajatuskulku nähtiin Jugoslavian hajoamissodissa. Suurimmaksi syypääksi sotiin nimettiin kansallismielinen serbijohtaja Slobodan Milosevic , joka kehitteli vuosikausia Serbian tiedeakatemian kanssa nationalistisia oppeja siitä, miten Balkanin muut kansat olivat vuosisatojen ajan sortaneet serbejä. Milosevic vieritti 1980-luvun talousromahduksen kroaattien ja sloveenien syyksi, vaikka Serbian ahdinko johtui lähinnä auttamattomasti vanhentuneesta suurteollisuudesta ja sosialistiyhteiskunnan toimimattomuudesta. Aikoinaan Itävalta-Unkarin keisarikuntaan kuuluneet Kroatia ja Slovenia poikkesivat monin tavoin Serbiasta. Kroatia pärjäsi hyvin matkailun ansiosta, Slovenia oli jo pitkään rakentanut tulevaisuutta mm. elektroniikkaja kodinkoneteollisuuden varaan. Tärkeä työkalu niin Venäjän Vladimir Putinin hallinnolle kuin Slobodan Milosevicin esikunnalle aikoinaan on tehokas propaganda. Siinä syypää omiin vaikeuksiin löytyy aina ulkopuolisesta vihollisesta. Valheellista tai ainakin vahvasti värittynyttä viestiä toistamalla oman kansan enemmistö saadaan uskomaan johtajien ”totuuteen”. Näin toimi jo Adolf Hitlerin kansallissosialistinen Saksa. Sille ulkoinen vihollinen oli ennen kaikkea bolševistinen Neuvostoliitto, jonka barbarialta Saksan piti Eurooppaa ”suojella”. Kotirintamalta syyllisiksi löydettiin niin juutalaiset, sosialistit kuin kaikki muukin puolueen ”totuuden” kyseenalaistanut ”epäisänmaallinen aines”. Siinä missä Milosevic maalasi viholliskuvia kroaateista ja sloveeneista, Putin rakensi vihollisensa ”kollektiivisesta lännestä”, joka käyttää uudistuksia ja länsimaistumista tavoitellutta Ukrainaa välineenä Venäjän tuhoamiseksi. Uhkalistalle ovat kelvanneet myös natsit, fasistit, muslimit, katolilaiset ja seksuaalivähemmistöt. Tällaisella ajattelulla on tukijansa myös Länsi-Euroopassa – Suomessakin. Sama äänekäs vähemmistö, joka aikoinaan näki uhrina Milosevicin, näkee tänään uhrina Putinin Venäjän. Todellinen syyllinen on sen mukaan Yhdysvallat, joka Naton ja eurooppalaisten vasalliensa avulla pyrkii laajentamaan maailmanvaltaansa. Tälle fanaattiselle joukolle, jota löytyy meiltäkin poliittisen kentän äärilaidoilta, on turha yrittää kertoa, että Venäjä iskee säälimättä myös siviilejä vastaan. Salaliittoteoreetikoiden tapaan he valitsevat mieluummin uskoa, että pommitusten takana on Ukrainan armeija, joka murhaa omia kansalaisiaan voidakseen lavastaa syylliseksi Venäjän. Kolmekymmentä vuotta sitten todistin samaa Bosniassa. Vaikka olin omin silmin nähnyt, mitä esimerkiksi Srebrenicassa oli tapahtunut, serbialaiset toimittajat kiistivät kaiken vastapuolen valheina. Mistä pahuus kumpuaa? Aikoinaan Balkanilla ja nyt Ukrainassa uutisten välityksellä näkemäni raakuudet ovat pakottaneet minut useasti miettimään ihmisen pahuutta. Mistä kumpuaa se järjetön julmuus, joka saa nuoret miehet raiskaamaan, kiduttamaan ja tappamaan siviilejä? Filosofit ovat kautta vuosisatojen miettineet pahuuden olemusta, mutta mitä pahuus oikeastaan on? Ihmisen pahuus on lähes aina liitetty tavalla tai toisella uskontoon. On käsitetty paha hyvän vastakohdaksi ja pohdittu teodikean paradoksia: jos Jumala on kaikkivoipa ja hyvä, niin miksi hän sallii maailmassa pahan? Vuosisatojen ajan filosofit kirkkoisä Augustinuksesta Immanuel Kantiin ja Friedrich "Syypää omiin vaikeuksiin löytyy aina ulkoisesta vihollisesta." xxxx xxxxxxxxxxxx AVM1_2023_alkuosa.indd 26 AVM1_2023_alkuosa.indd 26 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
27 KÄÄNNÄ ? "Propagandaan havahduttiin taas liian myöhään." Nietzscheen ovat puineet pahan olemusta, mutta tyhjentävää vastausta ei ole löytynyt. Kant järkeili jo 250 vuotta sitten, että ihmisellä on perustava taipumus pahuuteen ja että se on osa ihmisyyttä. Se ei kuitenkaan johdu perisynnistä, vaan on ihmisen itsensä tekemä valinta – pahuus ei ole teologinen vaan moraalinen ongelma. 1960-luvulla filosofi Hannah Arendt tuli tunnetuksi teoksestaan, jossa hän seuraa natsijohtaja Adolf Eichmannin oikeudenkäyntiä Jerusalemissa. Arendtin johtopäätös oli, ettei Eichmannissa ja hänen kaltaisissaan rikollisissa ole mitään erityistä ”pahuutta”. Päinvastoin he ovat useimmiten aivan tavallisia ihmisiä, jotka sortuvat hirvittäviin tekoihin seuratessaan sääntöjä ja totellessaan ylhäältä tulevia ohjeita. Sadistiseksi hirviöksi kuvattu Eichmannkin oli lopulta vain väritön virkamies, joka yritti täyttää hänelle määrätyn velvollisuuden. Juuri tämä ”pahan arkipäiväisyys” oli Arendtin mukaan jopa kauhistuttavampaa kuin itse hirmuteot. Arkkipiispa Tapio Luoma totesi pari vuotta sitten Yleisradion toimittaja Teemu Laaksosen haastattelussa samansuuntaisesti, ettei ihminen ole etupäässä hyvä tai paha, vaan molempia. Luoman mukaan ihminen on arvokas ja hyvyyttä varten luotu, mutta taipuvainen erehdyksiin ja laiminlyönteihin. Syntiin langennut ihmisluonto ilmenee itsekkyytenä, ylpeytenä ja ahneutena, jotka vieraannuttavat meidät hyvästä ja tuottavat kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta. Pahuuden olemukseen on etsitty vastauksia myös lääketieteestä. Lääkärit eivät tosin tavallisesti puhu pahuudesta, koska se on moraalin alaan kuuluva käsite. Psykologiassa ja psykiatriassa tunnistetaan kuitenkin kolme luonteenpiirrettä, jotka on usein yhdistetty pahuuteen. Ne ovat psykopatia eli tunneköyhyys, narsismi eli itserakkaus sekä machiavellismi eli keinoja kaihtamaton oman edun tavoittelu ja toisten manipulointi. Viime vuosina mediassa on näkynyt juttuja, joissa psykologit ja psykiatrit ovat julkisuuden perusteella arvioineet psykopaattisia ja narsistisia piirteitä eräissä poliitikoissa ja talouselämän johtajissa. Ymmärrettävästi tällainen julkinen diagnosointi pelkkien mediatietojen pohjalta on herättänyt myös voimakasta kritiikkiä. Ehkä pohdiskelu voi siitä huolimatta olla joskus paikallaan ja auttaa ymmärtämään joitakin maailman tapahtumia? Media muokkaa mieliä Vuosia olen myös pohtinut, olisiko Jugoslavian hajoamissodilta voitu välttyä, jos niitä ei olisi tieten tahtoen propagandalla lietsottu. Kroaattien ja serbien välisen sodan alkulaukaukset ammuttiin mediassa. Kireä tilanne ryhmien välillä kärjistyi Kroatian Slavonian maakunnassa maaliskuussa vuonna 1991. Serbienemmistöiseen Pakracin kaupunkiin oli tuolloin kerääntynyt keskenään nahistelevia kroaattija serbiryhmittymiä. Valmiudessa oli myös serbijohtoisen Jugoslavian armeijan joukkoja. Pakracissa ammuttiin aseilla ilmaan, mutta lopulta yhteenotolta vältyttiin, eikä kukaan haavoittunut tai kuollut. Silti serbimedia uutisoi pääkaupungissa Belgradissa kroaattien tappaneen kuusi serbiä. Se oli bensaa liekkeihin, eikä virheellinen uutinen ollut vahinko. Viha kasvoi, ja puolisotilaalliset serbijoukot saivat lisää kannatustaan. Pian levottomuudet levisivät eri puolille Kroatiaa. Kroatian sota ja vuotta myöhemmin alkanut Bosnian sota jatkuivat vuoteen 1995. Sodat ja pakolaiskriisit näkyivät koko ajan myös tiedotusvälineissä. Järkyttävät uutistapahtumat seurasivat toisiaan samalla tavalla kuin nyt Ukrainasta. Järkyttävimmät tapahtumat kuten Sarajevon piiritys, Srebrenican kansanmurha, etnisiä puhdistuksia varten luodut vankileirit ja siviilien raiskaukset piirtyivät ihmisten mieleen. Tiedotusvälineiden merkitys Jugoslavian hajoamissodassa ei rajoittunut pelkästään uutisten käyttöön propagandavälineenä. Plymouthin yliopiston tutkijaryhmän mukaan vääristynyt uutisointi Jugoslavian 1980-luvun lopun tapahtumista ohjasi poliittista päätöksentekoa väärille raiteille myös länsimaissa. Balkanin kehityksen seuraaminen jäi alkuun pitkälti brittien vastuulle. Gregory Kentin vuonna 2006 toimittaman raportin mukaan brittimedia kuitenkin uutisoi Jugoslavian kehityksestä pitkään serbijohtaja Slobodan Milosevicia myötäillen. Hallitseva tulkinta oli, että Milosevic koetti pitää valtiota koossa, kun muut osatasavallat repivät sitä hajalle. Näin ”vääriin kehyksiin” asetetut tapahtumat ohjasivat koko Ison-Britannian poliittista johtoa väärään suuntaan, ja pian samaa polkua seurasi koko Euroopan unioni. Miksi näin kävi? Eikö käytettävissä ollut osaavia diplomaatteja ja muita asiantuntijoita? Ilmeisesti oli, mutta heidän painoarvonsa jäi mediaa heikommaksi. Joka maassa poliitikot seuraavat päivittäistä uutisvirtaa ja mediassa käytävää keskustelua. Se on välttämätöntä, jotta poliitikko pystyy ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Samalla kuitenkin syntyy ”yleisesti hyväksytyn näkemyksen” dilemma. Jos median antama kuva onkin puutteellinen tai väärä, vaarana on, että poliittiset päätökset perustuvat väärille olettamuksille. Kuviossa on jotain pelottavan tuttua. Kun Venäjä yllättäen vuonna 2014 miehitti Krimin ja liitti niemimaan itseensä, lännessä ei nähty pintaa syvemmälle. Krimiä ajateltiin ehkä erikoistapauksena, mietittiin maiden monimutkaista historiaa ja Ukrainan sekavaa sisäpoliittista tilannetta. Vielä siinäkin vaiheessa, kun Venäjä käynnisti Donetskin ja Luhanskin alueiden kapinallisten aseellisen irtaantumisen Ukrainasta, lännessä haluttiin uskoa, että hallinnon kiihtyvästä itsevaltaistumisesta huolimatta Venäjä lopulta noudattaisi kansainvälisen politiikan pelisääntöjä. Oikean tilannekuvan hahmottaminen oli vaikeaa myös siksi, että käynnissä oli määrätietoinen ja ammattimainen informaatiovaikuttaminen. Propagandaan havahduttiin taas liian myöhään. Tästä ei oikein saisi puhua Ukrainan tapahtumat ovat tuoneet mieleen vielä yhden ilmiön, jota todistin jo Balkanilla kolmenkymmentä vuotta sitten. Kysymys on järkyttävän kriisin – oli se sitten sota, tsunami tai nälänhätä – uhrien auttamiseen liittyvistä ristiriidoista. Kun ihmisten kärsimykset tulevat meitä lähelle, useimmilla meistä herää ymmärrettävästi voimakas halu auttaa. Miljoonat ihmiset tarvitsivat aikoinaan apua Balkanilla, ja samassa tilanteessa ovat tänä päivänä vielä useammat ukrainalaiset sekä kotimaassaan että pakolaisina ympäri Eurooppaa. Auttamiseen liittyy kuitenkin myös ongelmia, joista ei yleensä haluta puhua ääneen. Kyse on sekä avun laadusta että sen tehokkuudesta. AVM1_2023_alkuosa.indd 27 AVM1_2023_alkuosa.indd 27 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
28 Näin 1990-luvulla Kroatiassa, miten naapurissa asuvat italialaiset tulivat viikonvaihteessa omilla autoillaan tuomaan marketista ostamansa ruokakassit ja lääkekaapista kaivamansa lääkkeet Karlovacin pakolaiskeskuksen pihalle. Tarkoitus oli varmasti hyvä, mutta kun vankileireiltä pelastuneet sadat bosnialaiset näkivät ikkunasta, että italialaisesta autosta ojennettiin ruokakassi avustustyöntekijälle, seurasi ongelmia. Pakolaiset olivat raivoissaan, koska kassia ei annettukaan suoraan heille, vaan se oli päätetty toimittaa bosnialaisille pakolaislapsille varattuun keskukseen. Yksittäisen muovikassin sisältöä ei olisi ollut mitään mieltä jakaa sadoille asukkaille, koska 99 prosenttia olisi jäänyt kokonaan ilman. Mutta meitä ei uskottu, vaikka miten vakuuttelimme. Tunnelma oli uhkaava. Italialaisten tuomat lääkkeet päätyivät yleensä roskiin. Usein ne olivat päivämäärältään vanhentuneita, eikä kukaan pystynyt takaamaan, olivatko lääkkeet turvallisia tai edes sitä mitä pakkauksen päällä luki. Pakolaiskeskuksen varastohuoneessa odotti lopulta satoja kiloja lääkkeitä asiallista hävittämistä. Eikä tällaisia yksityisiä avustuskuljetuksia tullut vain Italiasta. Ainakin yksi henkilö ajoi joka toinen kuukausi Suomesta tuhansia kilometrejä Kroatiaan tuomaan lahjoituksena saamiaan käytettyjä vaatteita. Paikallista vastaanottoa ei kuitenkaan ollut organisoitu mitenkään, joten vaatteita jaettiin Karlovacin torilla satunnaisille ohikulkijoille. Viimeisen vuoden aikana puolalaisille kaatopaikoille ja tienvarsille on jälleen päätynyt tonneittain ympäri Eurooppaa tullutta lahjoitustavaraa, jota hyvää tarkoittavat ihmiset ovat keränneet ja toiset hyvää tarkoittavat kuljettaneet kohti Ukrainaa. Valitettavasti tällainen omaehtoinen avustustoiminta on harvoin tehokasta. Kun otetaan huomioon toiminnasta kertyvät kulut polttoaineista vapaaehtoisten auttajien elinkustannuksiin matkalla, lopputulos on yleensä se, että samalla panoksella olisi saanut paikan päältä Ukrainasta tai sen lähialueilta paljon enemmän apua – ja juuri sitä, mitä ihmiset eniten tarvitsevat. Tästä ei oikein saisi puhua ääneen, koska se leimataan helposti kiittämättömyydeksi, ylimielisyydeksi tai kateudeksi, mutta siitä ei ole kyse. Omaehtoisella avustustoiminnalla voi hyvin olla paikkansa, jos se vastaa ihmisten todelliseen tarpeeseen, tavara on riittävän laadukasta ja sekä lahjoitusten vastaanotto että jakelu on kunnolla järjestetty. Useimmissa tapauksissa ammattitaitoisesti keskitetyt hankinnat ja logistiikka ovat kuitenkin huomattavasti tehokkaampi tapa auttaa kaukaisia avuntarvitsijoita. Samasta syystä Punainen Risti ja muut avustusjärjestöt joutuvat toisinaan jopa kieltäytymään ottamasta vastaan pyytämättä kerättyä lahjoitustavaraa. Tarjoajia se ymmärrettävästi turhauttaa, mutta kyse ei ole ilkeydestä vaan tehokkuudesta. Ukrainan sota on käynnistänyt Euroopassa suurimman avustusoperaation sitten toisen maailmansodan. Kolmekymmentä vuotta sitten Kroatian ja Bosnian avustusoperaatioihin osallistui noin 700 rekisteröitynyttä järjestöä. Suurin osa niistä oli pieniä, yhden tai muutaman hengen hankkeita. Kukaan ei tiedä, miten monta tällaista järjestöä Ukrainassa toimii, mutta viranomaisille ilmoituksen tehneiden järjestöjen määrän kerrotaan lähenevän kahtatuhatta. Tällaisen määrän hallitseminen sitoo valtavasti Ukrainan viranomaisten resursseja, eikä tilanne ole aivan ongelmaton kansainvälisen humanitaarisen avun periaatteiden näkökulmastakaan. Jokaisella hädässä olevalla täytyy olla oikeus saada apua riippumatta esimerkiksi etnisestä taustasta tai kansallisuudesta. Kolmekymmentä vuotta sitten Balkanilla suurimman vastuun avustustyöstä kantoivat EU:n ja YK:n alaiset järjestöt sekä kansainvälinen Punainen Risti – ja niin ne tekevät myös tänä päivänä Ukrainassa. ? Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Suomen Punaisen Ristin viestintäjohtaja, kansainvälinen avustustyöntekijä ja journalisti. "Omaehtoinen avustustoiminta on harvoin tehokasta." AVM1_2023_alkuosa.indd 28 AVM1_2023_alkuosa.indd 28 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
29 29 Lähetä ratkaisusi ristikkoon maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2023”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 3/2022 voittajiksi arvottiin Liisa Palokangas Vaasasta ja Helena Nygård Kokkolasta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: RISTIKON 3/2022 OIKEA RATKAISU. Ristikko 1/2023 RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) AVM1_2023_alkuosa.indd 29 AVM1_2023_alkuosa.indd 29 31.1.2023 13.19 31.1.2023 13.19
Korsord 1/2023 Lösningarna på korsordet bör sändas inom mars under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 1/2023”. Bland insändarna på korsordet 3/2022 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Liisa Palokangas från Vasa och Helena Nygård från Karleby. Gratulerar! NAMN: ADRESS: TELEFONNUMMER: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 3/2022. A T R Ä N A R E M R R E K A L B I N O R I A D E F U G L A T T M Ö D O S A M T A L T A R O S A D E S O D E R S K A L A D E S N E R E T T V A T A G G R M A O R I E R O F R E D A R O A D Ö R E N A R H M S K I S E N J O A K I M K A R S K V Ä S N A D E S A E K A L E P O K E R A R A L P E N L A D O R N A L KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT TORDES GJORDE DU DÖRR? MED CHECK I TYG SPA FÖR VED I SKYN STAD I USA FORMAR HJÄLPER RK ÄR VI I OTTAN HASP VÄGDE MED VIKT TÖS VILLE INTE VANA GÖRA MÅL DEN ÄR FÖRST BRA I MAT SAMS BLIR BOXARE? FLUOR LAG KLAN BÖR VI EJ ANTONIN INBILLAT ‘BITA’ HAR FÖNSTER? BÖR MAN LÅN I...L BORTTAGEN PARTI MITT I ETNA KRAMP FD FRU LEVER ENSAM SPRÅK HAR BUTIKER KAN MAN GEVÄR VALUTA SMEKA STATSORGAN PIANO FÖDA VÅR HAGE GER VÄRME BUSKE DÖDLIG KRAFT FÅGEL TITTA VINDSTÖT OOO GER HJÄLP GUDINNA LÄT STATER HAR SNIP? RK 30 (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) AVM1_2023_loppuosa.indd 30 AVM1_2023_loppuosa.indd 30 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
31 Kors & tvärs 34 Vi ses på vändagen! 38 Röda Korsets partiutfrågning 42 Blodtjänst firar 75 år U K R A IN A N P U N A IN E N R IS T I Röda Korset hjälper i nödens Ukraina I Ukraina är mer än 17 miljoner människor i behov av humanitärt bistånd. medan anfall mot infrastruktur har orsakat omfattande skador på distribution av el, värme och vatten. På grund av kriget har också levnadskostnaderna stigit kraftigt. I mitten av januari hade Röda Korset delat ut mat eller andra förnödenheter till över en miljon människor och deltagit i distribution av rent vatten och reparationer av vattentjänster för 10 miljoner människors behov. Ungefär 37 000 hushåll hade fått material för att reparera sina skadade hem och generatorer och uppvärmningsutrustning hade levererats till nödinkvarteringsplatser, befolkningsskydd och hem för ungefär 1,3 miljoner människor. Röda Korset delar ut kontantbidrag på olika håll i Ukraina för att hjälpa folk hjälpa sig själva att ta hand om sig. Bidragen riktas in till dem som är allra mest utsatta, som minDEN HUMANITÄRA SITUATIONEN i Ukraina är fortsatt ytterst svår när årsdagen för Rysslands anfall 24.2 närmar sig. Enligt färska siffror från FN:s flyktingorgan UNHCR är mer än 17 miljoner människor i Ukraina i behov av humanitärt bistånd. Av dem har 6,5 miljoner tvingats lämna sina hem. Dessutom har 7,8 miljoner ukrainare flytt till andra länder. Finlands Röda Kors hjälper i Ukraina som en del av internationella Röda Korsets biståndsoperation under ledning av Internationella rödakorskommittén ICRC. Röda Korset delar ut vatten, mat, mediciner och andra biståndsartiklar till flyktingar både inom Ukraina och i grannländerna. Flyktingar erbjuds också inkvartering, hälsovårdstjänster och psykosocialt stöd. Tusentals bostadshus i Ukraina har förstörts i robotangrepp och bombardemang, deråriga som blivit ensamma, barnfamiljer, åldringar och personer som fått en funktionsnedsättning. Finlands Röda Kors deltar i kontantbidragsprogrammet med 10 miljoner euro. I mitten av januari hade programmet redan hjälp 350 000 ukrainare. ICRC har för närvarande 720 biståndsarbetare i Ukraina. De verkar i nära samarbete med Ukrainska Röda Korset och landets myndigheter. KIMMO HOLOPAINEN RÖDA KORSET levererar biståndsmateriel till interna flyktingar i Uzjhorod i västra Ukraina. Ge ett bidrag till Ukraina SMS: Skicka SPR15 till nummer 16499 (15 €) MobilePay: till numret 11646 Bankgiro: till kontot OP FI52 5000 0120 4156 73, referens 6020 AVM1_2023_loppuosa.indd 31 AVM1_2023_loppuosa.indd 31 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
32 Kors & tvärs Hjälpens värld 2/2023 utkommer den 27 april. V IL LE S A L M IN E N H A R R I M Ä E N P Ä Ä INSAMLINGEN JUL I SINNET, som ordnades redan för 26:e gången för att hjälpa barnfamiljer i Finland, nådde sitt mål. Inför jul delade Röda Korset och Mannerheims Barnskyddsförbund matpresentkort på 70 euro till 21 000 mindre bemedlade familjer. Sammanlagt var presentkorten som delades ut värda 1 470 000 euro. – Det fina insamlingsresultatet visade än en gång att svåra tider väcker människor att se behovet av hjälp omkring sig. Ett varmt tack till givare, volontärer och våra partner, säger Maaret Alaranta , koordinator för social välfärd på Röda Korset. Den uppgång i levnadskostnader som har ägt rum under det senaste året har kraftigt ökat fattigdomen bland barnfamiljer i Finland. Fler än vart tionde barn lever i en mindre bemedlad familj. Speciellt svår är situationen i familjer med en förälder och i hem med arbetslöshet. Jul i sinnet ordnas i samarbete med Yle och insamlingens partner är S-gruppens matbutiker, Lidl och K-matbutikerna. Mottagarna av presentkort väljs ut i samråd med rådgivningsbyråer, kommunernas socialarbete och församlingarnas diakoniarbete. Under årens lopp har man tack vare Jul i sinnet-donationer delat ut sammanlagt 358 500 matpresentkort till mindre bemedlade barnfamiljer i hemlandet. KIMMO HOLOPAINEN Jul i sinnet nådde sitt mål Mindre bemedlade barnfamiljer fick 21 000 presentkort inför jul. Röda Korset intresserar på sociala medier Finlands Röda Kors kanaler på sociala medier ökade i popularitet i fjol. Mest populärt var Facebook med 111 153 följare vid årsskiftet. Röda Korsets inlägg på Facebook nådde i genomsnitt 22 860 användare per publicering. På Twitter följde 19 400 konton Finlands Röda Kors och på Instagram var siffran 18 360. Sammanlagt kommenterades Röda Korsets inlägg på sociala medier 13 053 gånger under året. INFÖR JUL delade Jul i sinnet-kampanjen igen ut presentkort till mindre bemedlade familjer i Finland. Påverka vid stämman i Joensuu! Det är bara någon månad till Finlands Röda Kors ordinarie stämma i Joensuu 10–11 juni och förberedelserna är långt hunna. Utkastet till en ny verksamhetsstrategi och förslag till ändringar i stadgarna har nyligen postats till Röda Korsets avdelningar och distrikt och anmälning till stämman öppnas 10 februari. Avdelningar och distrikt har tid att kommentera strategin och ändringsförslagen till slutet av mars. Initiativen till stämman ska lämnas in senast 10 april och förslag till personval senast 29 april. Den officiella stämmoinbjudan och stämmodokumenten postas till avdelningar och distrikt senast 10 maj. Läs mer och påverka: rednet.rodakorset.fi/stamma23 JOENSUU gör sig redo för stämman. AVM1_2023_loppuosa.indd 32 AVM1_2023_loppuosa.indd 32 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
33 33 33 JA R I H Ä R K Ö N E N 33 Förtroendet för Blodtjänst är starkt HÄLSOVÅRDSPROFFS SOM ANVÄNDER blodpreparat har stort förtroende för Röda Korsets Blodtjänsts produkter, tjänster och förmåga att sköta blodpreparatomsorgen även i undantagssituationer. Det framkommer i den årliga kundenkät som Blodtjänst har låtit göra så att sjukhuskunder ombetts att bedöma blodtjänstverksamhetens framgångar och utvecklingsområden. På enkäten svarade representanter för 105 blodcentraler, vårdenheter och förvaltningar på sjukhus på olika håll i landet. Enligt enkäten upplevs Blodtjänst vara en pålitlig och sakkunnig partner. Förtroendet för Blodtjänsts produkter var hela 9,8 på skolvitsordsskalan 4–10. Även i fråga om samarbetets smidighet fick Blodtjänst ett toppvitsord, 9,6. Blodtjänsts sjukhuskunder uppskattade i synnerhet att man i problemsituationer kan få hjälp dygnet runt samt den utbildning Blodtjänst erbjuder. Den nya, elektroniska beställningstjänsten för blodpreparat har också fått ett positivt mottagande i blodcentralerna på sjukhusen. Enkäten lyfte även fram utvecklingsområden. Respondenterna önskade mer utbildning om blodpreparat och transfusionsvård. Dessutom önskade man att sjukhusen skulle få stöd i att inrätta egna blodtransfusionskommittéer och i samarbetet mellan den vårdande avdelningen och blodcentralerna. Responsen beaktas i Blodtjänsts strategioch utvecklingsarbete. SANNA KETTUNEN Sjukhusen tackar för Blodtjänsts produkter och tjänster. HAR DU TESTAT KONTTIS WEBBSHOP? Röda Korsets Konttis webbshop säljer donerade prylar för att samla in medel till Röda Korsets verksamhet, precis som Konttibutikerna. I webbshopen finns ett stort sortiment av inredningsprodukter, från kärl till hemtextilier och från böcker till smycken och väskor. Sortimentet varierar hela tiden. Läs mer: sprkontti.fi (i huvudsak på finska) RÖDA KORSETS Blodtjänsts produkter och tjänster får beröm av sjukhus som använder dem. Ny information om bakgrunden till sjukdomar Det finländska FinnGen-genforskningsprojektet har avslöjat ett större antal tidigare okända ärftliga riskfaktorer för flera allvarliga sjukdomar. Blodtjänsts biobank och forskare deltar i forskningsprojektet som redan har gett resultat som vänder upp och ner på en del arvsmönster som vi har vant oss vid på biologilektionerna i skolan. Avsikten med FinnGen-forskningen, som koordineras vid Helsingfors universitet, är att samla och analysera det genetiska arvet och hälsouppgifter från 500 000 finländare. Projektet är ambitiöst även på global nivå och i nuläget har man analyserat ungefär hälften av materialet. Resultaten så här långt publicerades i vetenskapstidskriften Nature i januari. – Vi har redan gjort hundratals betydelsefulla genetiska fynd i det här skedet av projektet. Bland dem finns nya riskoch skyddsvarianter både för allmänna och för sällsynta sjukdomar, säger FinnGens vetenskapliga ledare, professor Aar no Palotie vid FIMM, Institutet för molekylärmedicin i Finland vid Helsingfors universitet. FINNGEN-genforskningen bär frukt. 71 098 MEDLEMMAR hörde vid årsskiftet till Finlands Röda Kors. Under året fick Röda Korset 3 663 nya medlemmar. KÄLLA: FRK:S MEDLEMSREGISTER Referensen ser till att medlemsavgiften går fram Fick du en påminnelse om att betala Röda Korsets medlemsavgift fast den saken borde vara i ordning? Den vanligaste förklaringen är att betalningen inte har bokförts rätt för att den har betalats med bristfälliga uppgifter. Använd alltså alltid den personliga referensnummer som finns t.ex. på föregående faktura. Referensnumret kan man också alltid kolla hos jasenrekisteri@rodakorset.fi. K A IS A R A U T IA IN E N AVM1_2023_loppuosa.indd 33 AVM1_2023_loppuosa.indd 33 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
34 M eeri Nieminen och rödakorsfrivilliga Sirkka Rantanen gluttar ut genom ytterdörren i Nieminens hus. Vädret är inte det bästa. En grå och fuktig vinterdag är det inte läge för en sparkcykelfärd, men en liten tur utomhus gör alltid gott. Rantanen passar på att fylla på frön på fågelbrädet. När vädret är lämpligt kan de två vännerna ta sparkcykeln långa vägar längs med byvägen. De tar en titt på ån, för att se hur där ser ut. Eller kollar att huset står kvar efter väninnan som flyttade till ett servicehus. Förr i tiden sysslade Nieminen och Rantanen med långa utfärder. – Vi var en grupp kvinnor som gjorde cykelfärder runt sjön Pyhäjärvi. Vi hade matsäck med oss och kaffe i termosflaskor. Då och då stannade vi och tog en simtur. Alla sommarteatrar här i nejden besökte vi också, minns vännerna. Sådana utfärder gör 89-åriga Nieminen inte längre, men med lite hjälp klarar hon fortfarande av att sköta huset och handla i närbutiken. Hon är ensam efter att karln gick bort i vintras. Inför jul genomgick Nieminen en starroperation och under konvalescensen fick man inte lyfta något tungt. Då kom Rantanen och skottade snö och bar upp ved ur källaren till stugan. I vedspisen i köket eldar Nieminen alla dagar. I köket dricker de två kvinnorna kaffe och minns gamla tider, men diskuterar också det som händer på orten i dag. Den här gången är nyheten att Yläne har fått en ny kyrkoherde, med rötter på orten. I församlingen har de två damerna hittat meningsfull gemensam sysselsättning: inför jul såg de församlingens jultablå och i församlingsvalet hjälpte Rantanen både Nieminen och en annan vän att ta sig till vallokalen. Varannan måndag deltar de två i församlingens handarbetskrets. Nieminen kan fortfarande sticka invecklade mönster. – Mest är det sockor vi stickar där. Att sticka minskar på stressen, konstaterar Meeri Nieminen. Vändagen – När du får en vän Vänskap är en rikedom Sirkka Rantanen och Meeri Nieminen brukade göra långa cykelfärder i samma grupp. I dag träffar Rantanen Nieminen som frivillig rödakorsvän. TEXT ELINA TEERIJOKI FOTO JUSSI VIERIMAA – Vadå, är du stressad? frågar Sirkka Rantanen och så skrattar båda. För Nieminen är det också viktigt att få träffa vänner som har flyttat till servicehuset. Rantanen hjälper med det. Alla erbjuds en vän Vänskapen mellan Meeri Nieminen och Sirkka Rantanen började med gemensamma cykelfärder och har nu bytt form när Nieminen med åldern behöver mera hjälp. I dagsläget träffas de ofta flera gånger i veckan. Som frivillig inom Röda Korsets vänverksamhet har Rantanen flera äldre vänner som hon regelbundet hälsar på. Rödakorsavdelningen i Yläne strävar efter att erbjuda en vän till alla som vill ha en. De är många, även om alla inte kan eller vill säga det direkt. – Man kanske inte vågar be om en vän själv. Via hemtjänsten får vi höra om en del sådana som behöver en vän och ibland tar anhöriga kontakt och ber att någon skulle hälsa på och pigga upp, säger Rantanen. Hjälp kan man inte tvinga på någon, men vänaktörerna strävar efter att vara tillgängliga, så att informationen når fram. Man har till exempel ordnat kaffeträffar i det samvarosrummet i kommunens serviceboende så att folk kan delta med låg tröskel. Rödakorsavdelningen i Yläne, som hör till Pöytis kommun, har i dag ett tjugotal frivilliga. Många av dem är också rödakorsvänner. När avdelningen för några år sedan senast ordnade en vänkurs kom sju nya volontärer med. Det är en stor siffra på en ort med ett par tusen invånare. Enligt Rantanen präglar fria former vänverksamheten på orten. Man utgår ifrån hjälpbehövandes behov och från volontärernas kunnande. En äldre människa kan behöva hjälp med gårdsskötsel och så sköts den sociala kontakten vid sidan om trädgårdsarbetet. – Ibland har karlarna i avdelningen kommit och fällt träd på en gård, om det är det som behövs, säger Rantanen. Själv ska hon följa en vän som har svårt att röra sig till tandläkaren och förra veckan tog hon en vän in till staden för att bowla. SIRKKA RANTANEN (t.v.) och Meeri Nieminen dricker kaffe och minns sådant som hänt. AVM1_2023_loppuosa.indd 34 AVM1_2023_loppuosa.indd 34 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
35 En vän kan förändra livet K ring Alla hjärtans dag, vändagen, den 14 februari varje år firar Röda Korset vänskap. I år ordnas den förnyade När du får en vän-kampanjen 6–19.2. Genom vänkampanjen vill Röda Korset lyfta upp behovet av vänverksamhet och inspirera nya människor att engagera sig i en givande form av frivilligverksamhet. I år betonar kampanjen speciellt den glädje som det innebär att få en vän – en vän kan förändra en ensam människas liv totalt! Vänverksamheten har varit en hörnsten inom Finlands Röda Kors frivilligverksamhet i flera decennier. Den mest traditionella formen av vänverksamhet är parverksamheten, där en utbildad frivillig långsiktigt är rödakorsvän och stöd för en person, oftast en som är till åren kommen. Volontärer är också vänner åt ensamma ungdomar, personer som flyttat till Finland från utlandet, personer med funktionsnedsättning, patienter på anstalt, mentalvårds konvalescenter och fångar. De senaste åren har i synnerhet vänverksamhet online väckt intresse. Inom Röda Korsets vänverksamhet ordnas också en hel del mångsidig gruppverksamhet. Enkäter visar att ensamheten i Finland har ökat i alarmerande grad under de senaste åren. I synnerhet unga, unga vuxna och äldre människor mår dåligt. Att mot sin vilja bli ensam är alltid en svår situation och den kan ha allvarliga följder. Forskning visar att utdragen ensamhet ökar risken för flera sjukdomar och till och med sänker den förväntade livslängden. Till all tur har var och en av oss också möjlighet att lindra ensamhet, till exempel genom Röda Korsets vänverksamhet – kom med och hjälp! Läs mer: rodakorset.fi – När man själv är på väg någonstans kan man be en vän att följa med. Avdelningen har också skaffat en cykelrickshaw som man kan ta till torget på lördag. Under coronatiden höll rödakorsvännerna kontakt med sina vänner med hjälp av de surfplattor avdelningen skaffade till äldreboendet och per telefon. Rantanen brukade ställa sig utanför fönstret så att vännerna kunde se varandra medan de samtalade. Roliga historier viktiga Inför vändagen förbereder avdelningen i Yläne ett vändagskafé. Det är en öppen tillställning där vem som helst kan få sig en pratstund. Avdelningen serverar kaffe och bakverk, grillkorv och dragspelsmusik. Och så förstås trevligt sällskap för den som vill prata. Enligt Meeri Nieminen och Sirkka Rantanen är roliga historier det viktigaste i vänverksamheten. – Det är historierna som är sältan. Man kan inte ge lika mycket till en annan som man själv får av det här. Att vara en vän är en rikedom i livet, säger Rantanen. Hon är pensionerad dagislärare så nu har hon gott om tid för vänverksamheten. – Det piggar upp så mycket att få prata med någon, tilllägger Nieminen. Enligt Rantanen är Nieminen en väldigt vänlig och utåtriktad människa, så det är lätt att bli vän med henne. Trots sin höga ålder och fast hon bor ensam har Nieminen ett rikt socialt liv: bekanta sticker sig in på kaffe och kollar på samma gång att allt står väl till med henne. Enligt Rantanen lär man sig också människokännedom inom vänverksamheten. Vi är alla olika. Någon kan uttala sig mer direkt än någon annan, men under ytan finns det ändå en rolig och god människa. ? SIRKKA RANTANEN och Meeri Nieminen träffades i en cykelutfärdsgrupp. I dag använder Nieminen en sparkcykel när vädret tillåter. AVM1_2023_loppuosa.indd 35 AVM1_2023_loppuosa.indd 35 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
36 D en svarta handväskan flyttas från hand till hand medan dagisbarnen sitter i ring på en matta. Jenna Tomperi , 36, knäpper på musiken och ber barnen sluta ögonen. En del av barnen gör som Tomperi, ledare vid Montessori-daghemmet i Kvarnbäcken och förskolelärare, uppmanar dem. Andra kan inte låta bli att kika. I tur och ordning känner små fingrar efter vad som finns på bottnen av väskan. Ur högtalarna hörs Mumimammans visa och barnen sjunger med: – Där finns kompass och ståltråd, lite salt, ifall familjen fiskar på ett öde skär, och varma strumpor för en frusen resenär. Vad finns det i Muminmammans väska den här gången? Det är en fråga som varje föreskolebarn i ringen väntar på rätt svar på. När musiken tar slut viskar barnen den sista strofen och riktar sedan blicken mot ledaren. Inom kort ska alla få veta vad det var som gömde sig i väskan. – Vem vill berätta vad det kändes som? frågar Tomperi. Svaren varierar från en blå fjäril till en fjäder, från en fågel till en blomma. Ju noggrannare man lyssnar till barnen, desto svårare är det att låta bli att le. Handväskan Kompiskunskaper från Mumindalen Montessori-daghemmet i Kvarnbäcken i Helsingfors har lärt sig kompiskunskap tillsammans med muminfigurerna och Finlands Röda Kors. Resultatet av övningarna syns redan i konkreta handlingar som att man kramas och ber om förlåtelse. TEXT OCH BILDER JENNA LEHTONEN med innehåll är en väsentlig del av närvaroövningen som finns i materialet Kompiskunskap med Mumin som är avsett för barn i förskoleoch lågstadieåldern. När Tomperi hörde om materialet för första gången blev hon genast intresserad. – Min mamma som är pensionär efter att ha jobbat inom socialvården skickade länken till mig och jag märkte att det fanns flera övningar i materialet som lämpar sig för min grupp. Kompiskunskaper är bra att öva i synnerhet på hösten, när nya barn börjar på dagiset och en del flyttar över till förskolegrupVändagen – När du får en vän MUMINDALENS kompiskunskapsövningar har lett till många nya idéer i gruppen Bengaltigrarna. Det sätter positiva minnesspår som sitter i länge. AVM1_2023_loppuosa.indd 36 AVM1_2023_loppuosa.indd 36 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
37 pen. Med hjälp av aktiviteter, animationsfilmer och olika närvarooch samtals övningar kan man lära ut kunskaper och beteendemönster som barnen har nytta av livet igenom. I sin enklaste form kan det handla om att man fattar att ställa kompisen en fråga: Kan jag ta den här leksaken eller leker du ännu med den? Att be om förlåtelse och hjälpa till Av jublet att döma är övningen som är förknippad med Muminmamman en som många tycker om. – Av barn får man alltid respons direkt, ler Tomperi. Att leta efter skatterna i handväskan hjälper barnen att skapa en koppling till nuet med hjälp av sitt eget känselsinne. I synnerhet Snorkfröken och Lilla My nämns flera gånger under övningarna. Barnen känner till muminfigurerna från förr och de var också temat för gruppen den här terminen, så det har varit lätt att ta in materialet i daghemmets vardag. Genom konkreta övningar har barngruppen fått tillfälle lyfta fram sådana kunskaper som kanske i annat fall hade blivit okända. Tomperi sticker ner handen i väskan och drar fram något litet och lätt. Det är inte första gången som förskoleläraren leder en grupp 3–5-åringar med hjälp av bekanta muminfigurer. ”Av barn får man alltid respons direkt." SELMA (T.V.) OCH Olivia färglägger invånarna i Mumindalen. Tack vare Kompiskunskap-materialet är muminfigurerna med i många sammanhang. – En fjäder, ropar barnen unisont. – Det var en sådan här det var. Ska vi blåsa? Barnen i gruppen Bengaltigrarna blåser på fjädern som dalar ner mot golvet som ett tecken på att det är dags för nästa programpunkt. Tomperi använder sig av Kompiskunskaper med Mumin-övningar ungefär en gång i veckan i en halv timmes tid, när barnen orkar fokusera på uppgifterna. Men alla dagar är olika och övningarna går att anpassa efter situationen. Ibland går det bättre att rita eller prata en stund än att leka tafatt. Olivia och Selma visar sina färgläggningsbilder där Sniff och Mumintrollet har fått olika färger. – Rosa är min favoritfärg, säger Olivia. Medan en del av dagisbarnen går till en sal med rutschkana och ribbstol lockas andra till lunchen av matdofter. En mjukis-Snorkfröken blir bortglömd på golvet när barnen börjar leka med en boll i takt med låten Muminpappans visa. I hörnet av gymnastiksalen uppstår en båge av dagisbarn och det går lika livligt till som i Muminhuset. – Vi håller varandra i hand här. Ni kan passa bollen till varandra, säger Tomperi. Samtidigt påminner hon om hur stor betydelse det är i vuxenlivet att man tidigt får lära sig känslostyrning och interaktion. Ju mer man övar sina kunskaper, desto starkare blir de. När ett barn får öva kompiskunskaper som liten lär hen sig att agera på ett sätt som är konstruktivt för sig själv och sin omgivning. Även om daghemsbarnen bara har använt Kompiskunskaper med Mumin-materialet i ett par månader säger Tomperi att det redan bär frukt i praktiken. – Vi ser mer spontant hjälpande. Det har också blivit lättare för många att säga förlåt. Planerar kompisfest Att kramas verkar också vara lätt. Det framgår när Tomperi sätter i gång en lek där barnen låtsas vara krabbor och går omkring med ansiktena vända mot taket. Så fort Muminmusiken tystnar går barnen fram till någon och ger hen en kram. Ingen blir ensam. Iyas , iklädd en Mumintröja, blir överlycklig över att ha fått en kram. – Utmana dig själv nästa varv. Gå inte till din bästis, utan hitta någon som du inte är van att krama, säger Tomperi. Det går att krama mer än en kompis på samma gång och det gör barnen fnissiga. Strax är det flera grupper av tre och två som håller hårt om varandra och skrattar. Det ser så härligt ut att vuxna i arbetslivet nästan borde ta efter. Närvaro, kompiskunskaper, självkännedom, medkänsla och ensamhet är sådant som kräver övning, oberoende av ålder. Genom gemensamma tillgivenhetsövningar och interaktionslekar stärks sammanhållningen i gruppen. – Vi har ritat på en kompis rygg, strukit osynligt magiskt medel på små skråmor och tagit oss fram i ett kramtråg, berättar Tomperi. I daghemmet uppmuntras barnen till goda kompisgärningar. Tomperi ger ett exempel där ett barn grät över en bil som hade kommit bort. Strax märkte ett annat barn gråten och kom med en likadan leksak som barnet grät efter. Det hela slutade lyckligt. Efter den händelsen dök det upp en pärla till i glasburken på daghemmet. Varje pärla i burken är ett tecken på att någon har angett en god kompisgärning. När burken är full har det blivit så många goda gärningar att det blir en kompisfest i gruppen Bengaltigrarna. Idén har barnen själva hittat på. Tomperi säger att Montessoripedagogiken inte tar fasta på belöningar utan på att engagera barnen i all verksamhet. – Burken med pärlor synliggör barnens framsteg i kamratkunskap. Barnen lär sig att se det goda som de gör varandra och ge varandra respons. När dagisbarnen vid lunchbordet får en fråga om hur man känner igen en bra kompis sammanfattar svaren Muminfilosofin: en bra kompis ger många kramar, följer reglerna och gör ingen illa. ? AVM1_2023_loppuosa.indd 37 AVM1_2023_loppuosa.indd 37 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
38 VEIKKAUS INTÄKTER och de anslag till organisationer som finansieras genom de intäkterna blir en del av statsbudgeten från början av år 2024. Partierna har kommit överens om att finansieringsnivån för förmånstagare under de första tre åren tryggas till cirka en miljard euro. Många organisationer, bland dem Finlands Röda Kors, har uttryckt sin oro över att reformen kan reda till att det offentliga stödet till organisationsverksamhet i ett senare skede blir kortsiktigt och politiserat. Hur borde organisationernas verksamhets förutsättningar tryggas i framtiden? a) Riksdagen fattar beslut om anslagen på samma sätt som om andra budgetposter. b) Beslut om anslag fattas årligen efter ett förslag från ett självständigt expertorgan (jfr nuvarande Socialoch häl soorganisationernas understödscentral STEA). b) Beslut om anslag fattas över en längre tid efter ett förslag från ett självständigt expertorgan (jfr nuvarande STEA). d) Att trygga organisationers ekonomiska verksamhetsförutsättningar ska inte vara det offentligas uppgift. ”På längre sikt bör organisationerna bygga sin verksamhet på privat finansiering. Bl.a. Statens revisionsverk har konstaterat att det finns många problem förknippade med användningen av intäkter från penningspel. Stöd till organisationer får inte vara en helig ko.” ”Organisationer har en viktig roll i det finländska samhället och till exempel organisationer inom socialoch hälsovården är en livsviktig del av vårt socialoch hälsovårdssystem. Därför är det motiverat att biståndsbesluten är en del av det samhälleliga beslutsfattandet. I besluten ska långsiktighet vara målet.” 1 Riikka Purra (Sannf) Petteri Orpo (Saml) Sannf A D C Saml SFP Gröna C KD SDP RN VF Röda Korsets valutfrågning 2023 Finland går till riksdagsval söndagen den 2 april 2023. Finlands Röda Kors har frågat partiledarna vad de tänker om teman som är viktiga för oss. TEXT KIMMO HOLOPAINEN F rågorna i Finlands Röda Kors valutfrågning har gjorts upp på centralbyrån av experter inom olika branscher och fokuserar på områden som Röda Korset verkar inom samt organisationsfältets verksamhetsförutsättningar i allmänhet. Utfrågningen består av frågor som var och en har fyra färdiga svarsalternativ. Partiledarna har också fått möjlighet att motivera sitt svar. Nästan alla riksdagspartiernas ordförande svarade på frågorna: Sannfinländarnas Riikka Purra , Samlingspartiets Petteri Orpo , Centerns Annika Saarikko , De Grönas Maria Ohisalo , Vänsterförbundets Li Andersson , SFP:s Anna-Maja Henriksson , Kristdemokraternas Sari Essayah , Rörelse Nus Harry Harkimo och tidigare sannfinländaren Ano Turtiainen från Makten tillhör folket. För SDP:s del besvarades frågorna av vice ordförande Niina Malm . Ano Turtiainen skickade in kommentarer men svarade inte på flervalsfrågorna. Alla valutfrågningens frågor och partiledarnas svar i sin helhet online på www.rodakorset.fi. AVM1_2023_loppuosa.indd 38 AVM1_2023_loppuosa.indd 38 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
OJÄMLIKHET och utsatthet har ökat och den försämrade ekonomiska situationen i kombination med en energikris driver en allt större del av hushållen till fattigdomsgränsen eller under den. I en enkät som Finlands Röda Kors har gjort med klienter inom livsmedelsbiståndet uppger hälften av respondenterna att deras inkomster inte alltid räcker till nödvändiga utgifter som mat och mediciner. Mathjälpen, som var avsedd att vara tillfällig, har för många blivit en permanent del av livet. Hur borde man hjälpa dem som är mest utsatta ekonomiskt? a) Genom att öka resurserna för nödhjälp som mathjälpen. b) Genom att förbättra samhällets permanenta skyddsnät och den sociala tryggheten. c) Genom att påverka sysselsättning och beskattning. d) Den ekonomiska situationen tillåter knappast betydande ökningar i utgifterna. ”Den sociala tryggheten bör förnyas och göras mer rättvis. De Gröna vill se en grundtrygghetsförmån som ett steg mot en basinkomst. Dessutom behövs många mindre reformer och en höjning i grundskyddet.” ”Vår moral mäts i hur vi tar hand om dem som är mest utsatta. Mat är en mänsklig rättighet som ingen i en välfärdsstat borde bli utan. Det behövs en hel rad med åtgärder för att stärka utkomsten för mindre bemedlade människor.” 2 Maria Ohisalo (Gröna) Sari Essayah (KD) Gröna SDP SFP VF C Sannf C KD Saml RN B ENSAMHET ÄR ett betydande samhälleligt problem som berör många finländare och allt oftare också unga människor. Forskning visar att avsaknad av signifikanta sociala relationer gör individen mottaglig för störningar i den mentala hälsan och fysiska sjukdomar. Ensamhet är en bakgrundsfaktor även i många sociala problem. Ändå har ingen i Finland ansvar för att som helhet minska ensamheten. Vilket av följande skulle vara det bästa sättet att inverka på ensamheten? a) Att minska ensamhet bör ingå i de uppgifter som kommuner och välfärdsområden sköter. b) För att ta itu med ensamheten behövs en riksomfattande strategi och åtgärder. c) Mera stöd till verksamhet som lindrar ensamhet inom organisationer och församlingar. d) Man ska stärka kunnandet i hur man identifierar ensamhet och förebygger det genom individens egna insatser. 3 ”I förebyggande och lindrande av ensamhet är organisationers och församlingars kunnande och erfarenhet enormt viktiga. Genom sitt arbete på gräsrotsnivå når de enklare och mer naturligt än myndigheterna dem som lider av ensamhet.” ”Välfärdsstaten bör kunna förebygga ensamhet mer effektivt än i nuläget. Tjänster för äldre, fritidsaktiviteter för unga och verksamhet som i allmänhet bygger gemenskap bör få tillräckliga resurser i alla livsskeden.” Annika Saarikko (C) Li Andersson (VF) C SDP Saml SFP VF A Sannf Gröna KD RN B C 39 AVM1_2023_loppuosa.indd 39 AVM1_2023_loppuosa.indd 39 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
40 INTEGRATIONEN AV en person som flyttar till Finland från ett annat land är en individuell process som sker i växelverkan med samhället. I Finland stöds integrationen både av myndigheter och organisationer. Volontärer från organisationer som Röda Korset är en viktig hjälp i synnerhet för dem som har anlänt till landet som flyktingar och som behöver stöd med att klara sig i vardagen, lära sig språket och få arbete. Vilket av dessa är den viktigaste enskilda faktorn för lyckad integration? a) Sysselsättning och utbildning. b) Närvaro av familj och närstående. c) Mottaglighet och stöd från det omgivande samhället. d) Den anländandes individuella egenskaper och bakgrundsfaktorer. 5 ”Arbete, utbildning och språkinlärning är de mest effektiva sätten att bli integrerad. Många invandrare har berättat att de inte bara vill vara mottagare av tjänster och förmåner, utan vill göra sitt för det finländska samhället.” ”Alla de alternativ som har getts påverkar integrationen. Delaktighet genom utbildning och arbete är viktigt för integrationen, liksom också det omkringliggande samhället. Alla invandrare bör erbjuds tillräckliga integrationstjänster, språkutbildning och stöd för sysselsättning.” Annika Saarikko (C) Niina Malm (SDP) I FINLAND tas årligen ungefär 1 200–1 500 personer i förvar, i huvudsak i avsikt att avlägsna dem ur landet. Utlänningslagen tilllåter även att barn tas i förvar och av dem som tagits i förvar är varje år några tiotal barn. Bland annat FN:s kommitté för barnets rättigheter och kommitté mot tortyr har get Finland anmärkningar om förvarstagande av barn. Finlands Röda Kors har kommit överens med myndigheterna om uppföljning av förhållandena för personer i förvar och ordnar social verksamhet i enheter där personer hålls i förvar. Röda Korset har tillsammans med många andra organisationer föreslagit att man helt ska sluta ta barn i förvar. Vilken anser ni vara rätt linje i fråga om tagande i förvar av minderåriga barn? a) En minderårig i åldern 15–17 år kan tas i förvar ensam och minderåriga som är yngre än så tillsammans med en vårdnadshavare (nuläget). b) Inte ens en minderårig i åldern 15–17 år borde kunna tas i förvar ensam utan vårdnadshavare. c) Även barn under 15 år borde kunna tas i förvar ensamma utan vårdnadshavare. d) Tagande i förvar av minderåriga i slutna förvarsenheter borde helt upphöra. 6 ”Förvarstagande av barn och deras familjer bör förbjudas. Det finns många olika alternativ till att ta någon i förvar, som elektronisk övervakning. När de inte är inskrivna i lagstiftningen går myndigheterna ofta direkt på tagande i förvar.” ”Om en människa tas i förvar för att avlägsnas ur landet så handlar det alltid om att personen befinner sig i landet olagligt eller någon annan brottslig verksamhet. Då har åldern ingen betydelse.” Li Andersson (VF) Ano Turtiainen (MTF) Sannf C KD SDP Saml RN A D Gröna SFP VF STÖRSTA DELEN av ungdomarna i Finland mår fortfarande bra, men illamående hos ungdomar har ökat alarmerande på senare år. Värst däran är de ungdomar som redan tidigt har drabbats av utmaningar som försvårar tillvaron, som utkomstoch hälsoproblem i hemmet eller avsaknad av nära relationer. En faktor som på ett betydande sätt påverkar hur unga mår är upplevelsen av delaktighet, alltså att man har sin plats i ett lokalsamhälle och i samhället över lag. Hur kunde ungas delaktighet stärkas mest effektivt? a) Ungas möjlighet att påverka det politiska beslutsfattandet bör stärkas. b) Stöd till i synnerhet hobbyverksamhet för unga som riskerar att bli utslagna. c) Unga behöver få mer information om samhällsaktivitet och hur man påverkar. d) Unga bör stödas genom att man i synnerhet riktar tidigt stöd till utsatta familjer. ”Vi är för alla alternativen. Ungas delaktighet är polariserad och beroende av familjebakgrund och socioekonomisk ställning. Fostran till demokrati börjar redan före skolåldern genom att barn på åldersnivå får påverka vad som händer i den egna gemenskapen.” ”Idrottsverksamheten bör effektiveras och varje ung person borde få ha en gren som hobby utan kostnader. Idrotten är viktig för välmående och förebygger utslagning.” Niina Malm (SDP) Harry Harkimo (RN) Sannf SDP B C D Saml RN Gröna C KD FSP VF 4 Gröna SDP VF Sannf C KD Saml SFP RN C A AVM1_2023_loppuosa.indd 40 AVM1_2023_loppuosa.indd 40 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
41 41 KLIMATFÖRÄNDRINGEN är en av de största globala utmaningarna i vår tid och i allra högsta grad också en humanitär kris. Inverkan av klimatförändringen syns överallt i världen i form av extrema väderfenomen, som störtregn, översvämningar, stormar, värmeböljor och torka. Klimatförändringen påverkar bland annat människors hälsa och utkomst samt ekosystem och livsmedelsproduktion. I synnerhet drabbar de mest utsatta i fattiga länder. Klimatförändringen bidrar också till flyktingskap genom att tvinga människor att lämna sina hem. Vilket skulle vara den bästa linjen för Finland att svara på klimat förändringen? a) Svaret på klimatförändringen måste vara att öka mängden humanitärt bistånd och klimatfinansieringen inom utvecklingssamarbetet. b) Dagens humanitära bistånd och utvecklingsbiståndsmedel bör riktas in på de mest utsatta människorna och områdena. c) Finansieringen för anpassning till klimatförändring bör ses som en investering så att man också eftersträvar intäkter. d) Det är inte Finlands uppgift att finansiera anpassning till klimatförändring ute i världen. FINLAND HAR tagit emot flyktingar genom FN:s flyktingorgan UNHCR:s system sedan 1980-talet. Åren 2001–2021 har antalet kvotflyktingar som Finland har tagit emot varit 750–1 050 personer per år. År 2022 höjdes kvoten till 1 500 personer. Röda Korset deltar inte i beslutsfattandet om flyktingkvoten, men bistår myndigheterna i arrangemangen kring ankomsten till landet och ger kvotflyktingarna stöd att rota sig på många sätt. Vad anser ni om storleken på Finlands flyktingkvot? a) Kvoten bör igen sänkas till 750 personer per år. b) Kvoten bör bibehållas på nuvarande nivå, alltså vid 1 050 personer. c) Kvoten bör höjas till ungefär 3 000 personer per år. d) Kvoten bör minskas avsevärt eller mottagningen avslutas. 8 VALUTFRÅGNINGENS FRÅGOR OCH PARTILEDARNAS SVAR I SIN HELHET ONLINE PÅ WWW.RODAKORSET.FI 7 ”Flyktingkvoten är en relikt från kalla krigets dagar då det nästan inte kom några asylsökande alls till Finland. Flyktingkvoten bör läggas ner helt och hållet efter en övergångsperiod. Humanitärt bistånd till exempel till flyktingläger är ett betydligt mer effektivt sätt att hjälpa.” ”Vårt mål är att höja flyktingkvoten. På EU-nivå bör vi arbeta för att allt fler medlemsstater tar emot kvotflyktingar. Vi bör främja ett delat ansvar mellan medlemsstaterna.” Riikka Purra (Sannf) AnnaMaja Henriksson (SFP) Sannf RN C KD SDP Saml B Gröna SFP VF ”Inverkan av klimatkrisen drabbar allra hårdast de länder och människor som har bidragit allra minst till den. Vi bör förbättra den internationella klimaträttvisan genom att öka internationell klimatfinansiering, stöda ersättningar för klimatskador och främja klimatgärningar.” ”Dagens humanitära bistånd och utvecklingsbiståndsmedel bör riktas in på de mest utsatta människorna och områdena. Den gröna övergången erbjuder också företag möjligheten att skapa något nytt och göra framgång. Arbetet för att motverka klimatförändringen och ekonomisk tillväxt kan stödja varandra.” Maria Ohisalo (Gröna) Petteri Orpo (Saml) C D B Gröna SDP VF A C KD SFP Saml RN Sannf C B D 41 AVM1_2023_loppuosa.indd 41 AVM1_2023_loppuosa.indd 41 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
42 B lodtjänsts jubileumsteman är uppskattning för givarna och förnyelsen av verksamheten i enlighet med Finlands blodomsorgs behov. Av reformer av färskare datum är den största de nya lokaliteterna i Veckal i Vanda som togs i bruk hösten 2022. Nybygget stärker Blodtjänsts driftssäkerhet och gör det möjligt att använda nya teknologier. I cellproduktionsanläggningen i Veckal kan man till exempel tillverka produkter för ny individuell cellterapi. Under jubileet tar Blodtjänst också i bruk nya digitala plattformar som förbättrar givartjänsterna. Bland nyheterna finns en ny mobilapp för givare och en ny webbsajt. Det finns också planer på att förnya blodgivningsverksamheten med en blodbuss som behändigt kan besöka arbetsplatser och stadsdelar i huvudstadsregionen. Mänskliga handlingar Under årens lopp har teknologi och verksamhetsmodeller förändrats. Under BlodÅr 2023 har det gått 75 år sedan Finlands Röda Kors Blodtjänst inledde sin verksamhet. Under kriget började man systematiskt samla in blod i Finland och efteråt, år 1949, grundades Blodtjänst. Sedan dess har Blodtjänst skött blodomsorgen i hela landet tillsammans med frivilliga givare, för patienternas bästa. TEXT WILLY TOIVIAINEN BILDER BLODTJÄNSTS ARKIV, JYRKI KOMULAINEN, ELINA MANNINEN, ANTTI KARPPINEN 75 år av omsorg EFFEKTIV logistik är en viktig del av en fungerande blodtjänst. I vårt avlånga land har blod transporterats per flyg sedan 1960-talet. 42 AVM1_2023_loppuosa.indd 42 AVM1_2023_loppuosa.indd 42 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
43 tjänsts första år samlades blodet in i flaskor och patienterna gavs helblod. I dag separeras blodet i produktionsprocessen i olika komponenter och så får patienten bara den del av blodet som hen mest har nytta av: erytrocyter, trombocyter eller plasmabaserade läkemedelspreparat. Det blod som blodgivare ger undersöks också i dag noga för att utesluta allvarliga virus som smittar med blodet. I laboratoriet har handarbete långt ersatts av automation och robotik. Blodtjänsts forskningsverksamhet inleddes redan på 1950-talet och har vuxit sig till ett unikt kunskapscentrum i Finland. Forskningen har utvidgats med biobankverksamhet och Cellframställningscentret som stöder utvecklingen av cellterapier. Trots att tekniken ser annorlunda ut har grunden för verksamheten inte förändrats ett dugg. Blod går inte att framställa på artificiell väg. Till det behövs fortfarande hjälpvilliga människor som är redo att ge av sin tid och sträcka ut sin arm för att hjälpa behövande. ? I BLODTJÄNSTS ungdom på 1950-talet inhystes verksamheten i trånga lokaliteter i samband med Röda Korsets sjukhus, nuvarande Tölö sjukhus. I dag framställs blodprodukter i hypermoderna utrymmen och laboratorieundersökningarna utförs i ändamålsenliga lokaler. BLODTJÄNSTS nya verksamhetsställe stod klart i Veckal i Vanda år 2022. Den automatik som används i laboratorierna ger snabbare resultat och blodprodukterna når patienterna snabbare. BLODGIVNING på frivillig basis har det funnits i Finland sedan 1930, då scouterna började ge blod. Blodgivningstraditionen etablerades under krigsåren, då medborgarna ville hjälpa sårade soldater. FRIVILLIGHETEN är en hörnsten i den finländska blodtjänstverksamheten och har inte förändrats under alla decennier. Över 100 000 människor ger blod varje år bara av viljan att hjälpa, utan att få något arvode. UNDER KRIGET var det försvaret som hade hand om blodtjänsten i Finland. Efter kriget utsågs Finlands Röda Kors att fortsätta verksamheten och så grundades Röda Korsets Blodtjänst. ÅR 2023 har Blodtjänst tio verksamhetsställen på olika håll i Finland. Varje år ordnas över tusen mobila blodgivningar. 43 AVM1_2023_loppuosa.indd 43 AVM1_2023_loppuosa.indd 43 31.1.2023 13.13 31.1.2023 13.13
44 Resumé TILL RÖDA KORSETS skyddshus för unga kan en ung person komma med låg tröskel och utan tidsbeställning när hen känner att hen behöver utomstående hjälp, oberoende av orsak. – Vi hjälper unga och erbjuder samtalshjälp dygnet runt, året om. Ibland räcker det i en akut situation att man blåser av och får tala med någon. Vid behov erbjuder vi också ett tryggt ställe att övernatta på, säger Pekka Väänänen , chef för De ungas skyddshus i Vanda. På skyddshuset finns någon som lyssnar och letar efter lösningar tillsammans. Krisoch samtalshjälp erbjuds inte bara ungdomar, utan också deras anhöriga. Ofta är det anhöriga till ungdomar som först tar kontakt eftersom de känner att de behöver stöd och hjälp. Syftet och praxis kring den tillfälliga inkvarteringen planeras tillsammans med den unga och den ungas närmaste gemenskap, i praktiken ofta med familjen. – Vår utgångspunkt är att den unga är en medlem i sin gemenskap. Om vi kan hjälpa vårdnadshavarna kan vi på samma gång hjälpa ungdomarna. Man kan ta kontakt med Hjälp online hänger inte på tid eller plats Tack vare webbaserade tjänster kan De ungas skyddshus hjälpa med lägre tröskel. TEXT MAARIT SEELING FOTO LEENA KOSKELA ett skyddshus med anledning av vilken som helst fråga som har med ungdom eller föräldraskap att göra. Hjälp behövs online Röda Korsets har skyddshus för unga på fem orter: Esbo, Helsingfors, Tammerfors, Vanda och Åbo. De senaste åren har man satsat speciellt på sin närvaro online. – Coronatiden visade att det är lättare för en del unga att be om hjälp online än ansikte mot ansikte. Genom att öka våra digitala tjänster strävar vi efter att göra tröskeln att ta kontakt så låg som möjligt, säger Väänänen. – Det är också en fråga om likabehandling. Man ska få hjälp oberoende av var man bor. I oktober förra året lanserade skyddshusen en ny tjänst: samtalshjälp online. Tjänsten fungerar på plattformen Teams och erbjuder unga, deras familjer och människorna omkring dem avgiftsfria onlineträffar. Antalet träffar varierar, 1–10 enligt behov. Det tekniska kravet är endast att den hjälpsökanVOLONTÄREN LINDA (t.v.), familjearbetaren Liisa Riikonen och skyddhuschefen Pekka Väänänen svarar på ungas frågor i Vanda och online. "Det är lättare för en del unga att be om hjälp online." de har tillgång till internet och en e-post som länken till onlinemötet kan skickas till. Tiden bokas online. Liisa Riikonen är krisoch familjearbetare vid De ungas skyddshus och engagerad i den webbaserade samtalshjälpen. Hon säger att den hjälp som unga behöver i dagsläget är utspridd på för många instanser. – För att på riktigt få hjälp ska en ung människa förstå att söka dem från tio olika håll. Skyddshusets onlineträff är ett snabbt sätt att komma i gång. Vi hjälper både med relationer och utmaningar i vardagen, säger Riikonen. Med de unga i vardagen Röda Korsets frivilliga deltar också i chatten Sekasin, som erbjuds i samarbete med flera organisationer och som är en avgiftsfri, anonym samtalshjälp online för personer i åldern 12–29 år. De jourhavande i chatten är delvis yrkesutbildade, delvis volontärer. I samtalen i skyddshusen onlinehjälp kommer ungas utmaningar i fråga om psykisk hälsa, ork i skolan och interaktion inom familjen ofta på tal. Ofta är det också den ungas föräldrar eller vårdnadshavare som vill ha samtalshjälp eftersom de oroar sig över hur de unga orkar. För många unga kan sommaren vara en svår period, eftersom vardagens strukturer tar paus under skolornas sommarlov. Det kan också vara svårt att bli 18 eftersom det är en vattendelare. Är man myndig kan det vara svårare att få hjälp än om man är yngre. Det samma gäller om den som söker hjälp samtidigt har problem med till exempel rusmedel och sin psykiska hälsa. Pekka Väänänen uppmuntrar unga och deras familjer att ta kontakt med så låg tröskel som möjligt, vare sig det gäller att få en självständig vardag att löpa, frågor kring sexualitet eller en krissituation i livet. – Röda Korsets kraft finns i våra principer. Vi betonar medmänskligheten och tar inte fram ett måttband för att mäta om den hjälpbehövandes nöd når över en viss tröskel. Ensam behöver man inte klara sig. Oss kan man fråga om vad som helst som har med ungdom eller föräldraskap att göra. ? AVM1_2023_loppuosa.indd 44 AVM1_2023_loppuosa.indd 44 31.1.2023 13.14 31.1.2023 13.14
45 KAMPANJEN I samband med Veckan mot rasism lyfter i år speciellt fram rasism i arbetslivet. Inför kampanjen frågade Röda Korset experter på arbetslivet om rasism, diskriminering och ojämlikt beteende som förekommer på arbetsplatser i Finland och hur man borde åtgärda det. Enligt Ala Saeed , sakkunnig vid Finlands Flyktinghjälp r.f., förekommer rasistisk praxis i alla skeden av arbetslivet, från rekrytering framåt. – Det är många frustrerade arbetssökande som tar kontakt med oss. Ofta ger arbetsgivaren inget svar alls, inte ens ett nej. Efternamnet påverkar fortfarande vem man vill anställa. En del arbetsplatsannonser säger till och med, med en liten omskrivning, att man söker en ”inhemsk” arbetstagare, säger hon. – En annan stor sak är fokus på bristande språkkunskaper. Om en person med utländsk bakgrund får arbete men inte tillräckligt stöd och handledning att använda finska på jobbet kan arbetsförhållandet bli kort. Ala Saeed påminner om att det finns många typer av fördomar och att det inte nödvändigtvis ligger ett rasistiskt motiv bakom dem. För att förbättra likabehandlingen behöver man ändå förstå att anställda med olika bakgrund har olika behov. Diskret diskriminering Nitin Sood från Människorättscentret konstaterar att det är lätt att se rasism alltför smalt. Uppenbara fall som hotfullt beteende eller Mot diskriminering i arbetslivet Veckan mot rasism firas i år 20–26 mars. TEXT IIRA HARTIKAINEN FOTO LEENA KOSKELA att någon använder glåpord utgör bara toppen på isberget. Den mesta rasismen är strukturell och betydligt mer diskret än så. – I arbetslivet är det till exempel svårare för en person av utländsk härkomst att avancera i karriären och färre sådana personer syns i ledande positioner. De kan lämnas utanför och bli utan kollegialt stöd, säger han. Diskriminering förekommer också i hur kunder förhåller sig till anställda. Väljer kunden till exempel automatiskt en expedit som ser infödd ut? När man vill öka likabehandlingen måste man enligt Nitin Sood utgå ifrån det tråkiga faktum att det i de flesta organisationer – trots goda föresatser – finns sådant som bidrar till ojämlik behandling. Genom att identifiera sådant kommer man åt att påverka bakomliggande attityder. – Många anställda med utländsk bakgrund måste till exempel dölja vissa saker i ett försök att anpassa sig till arbetsgemenskapen. Ett exempel: Hur förhåller man sig till någon som berättar att hen firar ramadan? Även om det finns mycket kvar att göra gläder sig Nitin Sood över växande likabehandlingsinsatser på finländska arbetsplatser. – Till exempel inom det offentligas organisationer är det redan en självklarhet att mångfald inom arbetsgemenskapen ökar produktiviteten bland annat genom bättre arbetstrivsel. Gör tågordningen klar Om man möter rasism i sitt arbete är det bra att ta kontakt med den som är arbetarskyddsfullmäktig. Man kan också vända sig till Regionförvaltningsverket och Diskrimineringsombudsmannen. Röda Korsets vice ordförande Laura Musta är arbetslivsexpert på Institutet för hälsa och välfärd THL. Hon betonar att arbetsplatser på förhand bör tänka igenom hur man ingriper mot rasism. – Tågordningen ska helst vara klar på så konkret nivå som möjligt: hur anmäler man upplevd diskriminering, till vem, och vad händer sedan? När hela personalen är medveten om praxis är anmälningströskeln låg, säger Laura Musta. Stöd från anställda med finländsk bakgrund är också viktigt. Att möta rasism orsakar lätt en känsla av otrygghet och den som blivit drabbad kanske inte orkar eller vågar ta itu med situationen på egen hand. – Det hjälper om en kollega finns som stöd och kan sköta kontakter och medla mellan parterna. Om det rasistiska beteendet kommer från en kund så ska man inte vifta bort det som något som ”hör till jobbet”. Det är bra om arbetsgemenskapen tydligt sätter ord på hurdant beteende som är accepterat eller inte. En förebyggande insats kan vara att ordna antirasismutbildning för hela personalen. ? "Stöd från anställda med finländsk bakgrund är viktigt." ALA SAAED påminner om att fördomar inte är det samma som rasism. NITIN SOOD ser en positiv utveckling i det finländska arbetslivet. LAURA MUSTA betonar vikten av kollegernas stöd i diskrimineringssituationer. AVM1_2023_loppuosa.indd 45 AVM1_2023_loppuosa.indd 45 31.1.2023 13.14 31.1.2023 13.14
”OMAAN ITSEENSÄ kohdistuvan syvän tietämättömyyden johdosta on ihminen keskellä sitä sekasortoa ja vihaa, mikä maailmassa vallitsee. Meidän teknillinen taitomme on mennyt jättiläisaskelin eteenpäin. Me olemme ylpeitä atomitutkimuksistamme, mutta toistaiseksi olemme käyttäneet niitä vain hävitykseksi. Me kaipaamme rauhaa, mutta emme ymmärrä, että rauhaa ei maailmassa saavuteta ennen kuin jokaisella ihmisellä on rauha itsessään.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1953 Itseymmärrys on avain toisten ymmärtämiseen, kirjoitti Gunvor Söderling Punaisen Ristin lehdessä tasan 70 vuotta sitten. Vuosien takaa ? Åren går Mitkä voimat meitä ohjaavat? Vilka krafter styr oss? ”AV DJUP okunnighet om sig själv befinner sig människan mitt i det kaos och den vrede som råder i världen. Vår teknologiska förmåga har tagit väldiga kliv framåt. Vi är stolta över vår atomforskning, men tills vidare har vi endast använt den till förstörelse. Vi längtar efter fred, men vi förstår inte att fred i världen ej uppnås förrän varje människa har frid inom sig.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1953 Självförståelse är nyckeln till att förstå andra, skrev Gunvor Söderling i Röda Korsets tid-skrift för exakt 70 år sedan. SINÄ VOIT OLLA SE AINOA OIKEA. LIITY NYT: kantasolurekisteri.fi Vuosien takaa 1992 Åren går 1992 SE TUNNE, KUN SAAT YSTÄVÄN Tule ystäväksi yksinäiselle. punainenristi.fi/tule-ystavaksi AVM1_2023_loppuosa.indd 46 AVM1_2023_loppuosa.indd 46 31.1.2023 15.28 31.1.2023 15.28
SE TUNNE, KUN SAAT YSTÄVÄN Tule ystäväksi yksinäiselle. punainenristi.fi/tule-ystavaksi AVM1_2023_loppuosa.indd 47 AVM1_2023_loppuosa.indd 47 31.1.2023 13.14 31.1.2023 13.14
Samalla puolella – niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä ihmisten auttamiseksi. lahitapiola.fi AVM1_2023_loppuosa.indd 48 AVM1_2023_loppuosa.indd 48 31.1.2023 13.14 31.1.2023 13.14