Avun Maailma 01/2021 - Lehtiluukku.fi

Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Ystäviä liikkeellä Vänner i rörelse 1 2021 Verensiirto voi pelastaa jo kohdussa Blodtransfusion räddar barn i livmodern Ilmastotoimien aika on nyt Tukikummi on turvallinen aikuinen Evakuointikeskus peräkärryssä AVM1_alkuosa_painoon.indd 1 AVM1_alkuosa_painoon.indd 1 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial Koronan jäljet näkyvät pitkään KORONAEPIDEMIAN AIKANA suomalaiset ovat liikkuneet enemmän luonnossa, ja siksi myös kadoksiin on joutunut entistä useampi. Viranomaiset tarvitsivat Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan apua kadonneiden etsinnöissä selvästi aiempia vuosia useammin. Vuoden 2020 aikana hälytyksiä kertyi reilusti yli 500, joista noin puolet oli etsintöjä. Vapepa-verkoston hälytysryhmien listoilla on 11 000 vapaaehtoista kymmenistä järjestöistä ja yhdistyksistä. 30 000 vapaaehtoistuntia vuoden aikana on valtava panos, jonka arvoa ei mitata pelkästään rahassa. Samoilla rakennusaineilla, auttamishalulla, yhteistyöllä ja osaamisella, vastaamme myös muihin koronaepidemian seurauksiin. Punainen Risti on jo vuosien ajan seurannut kyselytutkimuksien avulla suomalaisten kokemuksia yksinäisyydestä. Ystävänpäivän alla julkaistava tutkimus osoittaa, että korona näyttää lisänneen erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyyttä. Vaikutukset tulevat näkymään pitkään. Ystävätoiminnan kurssit voi suorittaa myös verkossa, joten mukaan pääsee helpommin kuin koskaan. Punaisen Ristin avustustyö maailmalla on jatkunut pandemian aikana entistä haastavammissa olosuhteissa. Jemenissä toimivassa koronahoitokeskuksessa Punainen Risti pyrkii lievittämään pandemian ja maailman vakavimman humanitaarisen kriisin yhteisvaikutuksia. Kiitos osallistumisestasi Punaisen Ristin avustustoimintaan! Suomen Punaisella Ristillä on noin 74 000 jäsentä, noin 450 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Lisää vapaaehtoisia koronatyöhön Punainenristi.fi uudistui Kontti-ketjun verkkokauppa auki Forssan osastossa tapahtuu 8 Ystävä valaisee päivän 12 Välittäjä yhdistää ystävät 14 Evakuointikeskus peräkärryssä 16 Lisäverta jo kohdussa 20 Tukikummi kuuntelee nuorta 22 Ilmastotekoja tarvitaan nyt 29 Ristikko 46 Vuosien takaa AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2021 3.2.2021 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Akseli Muraja Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Sari Aarnio p. 044 566 7194 ja Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/ Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki: noin 90 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift: 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Coronan kastar långa skuggor UNDER CORONAEPIDEMIN har finländarna rört sig mer i skog och mark. Därför har fler också gått vilse. Under fjolåret behövde myndigheterna klart mer hjälp av Frivilliga räddnings-tjänstens volontärer för att leta efter personer som gått bort sig. Under år 2020 var antalet larm långt över 500 och av dem var ungefär hälften efterspaningsuppdrag. I Frivilliga räddningstjänstens nätverk ingår 11 000 frivilliga från flera dussin organisationer och föreningar. 30 000 frivilligtimmar under ett år är en enorm insats som inte kan mätas endast i pengar. Samma byggmaterial – hjälpvilja, samarbete och kunnande – använder vi också till att svara på coronaepidemins övriga följder. Röda Korset har redan i flera års tid genom en enkätundersökning följt med finländarnas upplevelser av ensamhet. Undersökningen som publiceras inför vändagen visar att coronan har ökat ensamheten i synnerhet bland ungdomar och unga vuxna. Det kommer vi att känna av i flera år. Kurser i vänverksamhet kan man gå även online, så det är lättare än någonsin att engagera sig. Röda Korsets hjälparbete ute i världen har fortsatt under pandemin under allt mer krävande förhållanden. På en coronavårdscentral i Jemen arbetar Röda Korset för att lindra följderna av pandemin i kombination med världens allvarligaste humanitära kris. Tack för att du deltar i Röda Korsets hjälparbete! ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 30 Korsord 31 Kors och tvärs Frivilliga deltar i coronajobb Rodakorset.fi förnyades Kontti öppnar webbutik Online mot rasism 34 En vän gör dagen ljusare 37 Förmedlare för samman vänner 38 Tilläggsblod i livmodern 40 Nu behövs klimatgärningar 44 Svensk resumé En stödfadder hör den unga Evakueringscentral på släp 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A AVM1_alkuosa_painoon.indd 2 AVM1_alkuosa_painoon.indd 2 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
22 ILMASTOKRIISI EI PARANE JUHLAPUHEILLA Humanitaarisen avun korjausvelka uhkaa karata hallitsemattomiin. 20 TUKIKUMMI ON TURVALLINEN OLKAPÄÄ Nuorten turvatalon vapaaehtoinen tukikummi Pirjo antaa aikaa nuorille. 16 BABYPUUROA ÄIDIN VATSASSA Nurmijärveläinen Hyryn perhe kiittää verenluovuttajia. 14 KOKOAAN SUUREMPI PERÄKÄRRY Punaisen Ristin uudet evakuointikeskukset nostavat valmiutta koko maassa. E LI N A M A N N IN E N Finlands Röda Kors har cirka 74 000 medlemmar, 450 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JO O N A S B R A N D T O LL IV IE R G IR A R D E E V A A N U N D I AVM1_alkuosa_painoon.indd 3 AVM1_alkuosa_painoon.indd 3 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
4 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2021 ilmestyy 28.4. HELSINGIN JA VANTAAN kaupungit ovat pyytäneet Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisten apua koronatartuntojen jäljitykseen ja rokotusten järjestämiseen. Vapaaehtoiset koulutetaan yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kanssa. Punainen Risti vastaa myös muiden järjestöjen kautta tulevien vapaaehtoisten vastaanotosta ja koulutuksesta. – Vapaaehtoisia on haettu kahteen eri tehtävään. Tartuntajäljityksessä vapaaehtoiset toimivat puhelimitse tukien ammattilaisten työtä. Rokotuksissa vapaaehtoiset opastavat rokotukseen saapuvia ja varmistavat, että jokaisella tulijalla on maski. Lisäksi he tukevat ammattilaisia rokotuksen jälkitarkkailussa, Niina Hirvonen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiristä kertoo. Vapaaehtoiset avustavat sosiaalija terveydenhuollon viranomaisia erityisesti ruuhkahuippujen aikana. Vapaaehtoisilla ei korvata ammattilaisten työtä, johon kaupungit ovat rekrytoineet satoja lisätyöntekijöitä. Esimerkiksi potilastietokantojen kanssa vapaaehtoiset eivät ole tekemisissä. – Kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, kun tavoitteena on rokottaa mahdollisimman nopeasti suurin osa koko väestöstä. Punainen Risti on valmis auttamaan viranomaisia koko maassa, jos apua pyydetään. Mukaan kaivataan myös aivan uusia vapaaehtoisia, ja kannustamme kaikkia kiinnostuneita ilmoittautumaan mukaan, Punaisen Ristin kotimaan valmiuden päällikkö Aki Pihlaja sanoo. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin koronatyö laajenee Vapaaehtoiset avuksi koronajäljityksessä ja rokotusjärjestelyissä. B E N JA M IN S U O M E L A /P U N A IN E N R IS T I PUNAISEN RISTIN vapaaehtoiset ja työntekijät tukevat viranomaisten koronatyötä. Viime vuonna harjoiteltiin jo varasairaalan pystyttämistä Helsinkiin. Hyvä Joulumieli ylitti tavoitteensa Kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseksi järjestetty Hyvä Joulumieli -keräys tuotti odotuksiakin enemmän. Lahjoitusten ansiosta Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto pystyivät jakamaan joulun alla peräti 4 000 ruokalahjakorttia suunniteltua enemmän. Lahjakortteja jaettiin kaikkiaan 25 000. – Koronakriisin vuoksi apua tarvitsevien perheiden määrä on kasvanut, joten mahdollisuus jakaa lisää lahjakortteja oli iloinen yllätys. Kortin saaneet kertovat usein olevansa siitä kiitollisia ja iloisia, ja ihan samoja tunteita tällainen keräystulos herättää myös järjestäjien sydämissä, Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kiittää. Hyvä Joulumieli -keräyksen järjestävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä Ylen kanssa. Keräyksen kumppaneita ovat Lidl, S-ryhmä ja Kesko. K R IS T IIN A H E M M IN K I Autetaan taas yhdessä -kampanja innosti VeriRyhmiä Veripalvelu haastoi jälleen loppuvuodesta työpaikkoja, yhdistyksiä, oppilaitoksia, opiskelijaja harrasteryhmiä ja ystäväporukoita auttamaan potilaita yhteisvoimin. Kampanjaan osallistui yli 2 000 rekisteröitynyttä VeriRyhmää, jotka luovuttivat verta yhteensä lähes 6 400 kertaa. Ryhmien luovutuskäynnit toteutettiin korona-aikana yksilöajanvarauksina. Vähintään viisi luovutuskäyntiä tehneiden ryhmien kesken arvotut palkintolahjakortit voittivat Eläketurvakeskus, Granhultsskolan ja Hagelstamska skolan, Jyväskylän yliopiston Ynnä ry sekä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa. AVM1_alkuosa_painoon.indd 4 AVM1_alkuosa_painoon.indd 4 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
5 K IM M O H O LO P A IN E N Uusi Punainenristi.fi on julkaistu SUOMEN PUNAISEN RISTIN uudistetut kotisivut avattiin tammikuun alussa. Sivut palvelevat tutussa osoitteessa punainenristi.fi suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa rodakorset.fi. Englanninkieliset sivut jatkavat toistaiseksi ennallaan osoitteessa redcross.fi, mutta myös ne on tarkoitus uudistaa vuoden 2021 aikana. Uusi punainenristi.fi on suunniteltu palvelemaan erityisesti uusia vapaaehtoisia, jotka etsivät tietoa Punaisesta Rististä, apua tarvitsevia sekä lahjoittajia. Sivuilta löytyy tietoa myös jäsenille, rahoittajille ja muille yhteistyökumppaneille. Kotisivujen suunnittelussa on pyritty selkeyteen ja erilaisten käyttäjäryhmien tarpeiden huomioimiseen. Myös toimivuutta mobiililaitteilla, saavutettavuutta, tietoturvaa ja hakukoneoptimointia on parannettu. Vanhoilta sivuilta tuttua ajankohtaisosastoa ei sivuilta enää löydy, sillä Punaisen Ristin uutiset ja kuulumiset kerrotaan jatkossa suoraan järjestön muissa kanavissa mm. sosiaalisessa mediassa. Punaisen Ristin tiedotteet julkaistaan kotisivuilla edelleen. Linkit muihin Punaisen Ristin palveluihin kuten verkkokauppoihin, vapaaehtoisten Oma-verkkopalveluun ja RedNetiin löytyvät uuden sivuston alalaidasta. Samasta paikasta löytyy myös Palaute-linkki, jonka kautta voi lähettää palautetta ja kysymyksiä sivustosta – tervetuloa tutustumaan Punaisen Ristin uusiin kotisivuihin! KIMMO HOLOPAINEN Kotisivut on tehty palvelemaan erityisesti uusia käyttäjiä. KONTIN VERKKOKAUPPA AUKI HELMIKUUSSA Punaisen Ristin Kontin-ketjun verkkokauppa avataan helmikuun aikana. Verkkokaupan valikoimiin kuuluu astioita, sisustustuotteita, kirjoja, tallenteita ja asusteita kuten koruja ja laukkuja. Kontin verkkokauppa myy myymälöiden tapaan lahjoituksena saatuja tuotteita, joilla kerätään varoja Suomen Punaisen Ristin avustustoimintaan. Kontin verkkokauppa: sprkontti.fi Turvallisuuspalkinto koronavapaaehtoisille Vuoden 2020 Finnish Security Awards -turvallisuuspalkinto on myönnetty Punaisen Ristin Helsingin osastojen korona-tilannekeskuksen vapaaehtoisille. Palkinnon vastaanottivat joulukuussa Tom Granqvist, Roope Siirtola, Janne Leskinen, Jennina Niemi, Ella Kaarna ja Karoliina Pilli-Sihvola (kuva yllä). Tilannekeskuksen vapaaehtoisten ydinryhmään kuuluivat myös Oona Simolin, Janita Tasa, Susanna Monni, Emil Ehnström, Anna Ruusila, Veronica Kronlund, Elena Murto ja Pekka Hirvonen. Finnish Security Awards -turvallisuuspalkinnot jakaa vuosittain Turvallisuus ja Riskienhallinta -lehti yhteistyössä yli 25 alan organisaation kanssa. Ensimmäisen kerran tunnustukset jaettiin vuonna 2015. Nälkäpäivän tuotto yli kahden miljoonan Viime syksyn Nälkäpäivä-keräyksen tulos nousi eri lahjoitustapojen tilitysten jälkeen 2 071 199 euroon. Vaikka tuotto jäi jonkin verran aiemmista vuosista, sitä voi hyvällä syyllä sanoa erinomaiseksi, koska keräys järjestettiin poikkeuksellisissa oloissa keskellä koronaepidemiaa. Kiitos vielä kerran kaikille kerääjille ja lahjoittajille! PUNAISEN RISTIN kotisivut päivitettiin palvelemaan erityisesti uusia vapaaehtoistehtäviä etsiviä sekä apua ja tietoa hakevia. LE E N A K O S K E L A E M IL IA K A N G A S LU O M A FI N N IS H S EC U R IT Y A W A R D S 73 449 JÄSENTÄ kuului vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Uusia jäseniä järjestöön liittyi vuoden aikana 2 703 henkeä. LÄHDE: SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI AVM1_alkuosa_painoon.indd 5 AVM1_alkuosa_painoon.indd 5 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
6 Ristiin rastiin Ristiin rastiin PUNAISEN RISTIN HALLITUS on myöntänyt Forssan osastolle parhaan kasvattajaosaston palkinnon. Tunnustus jaetaan kerran kolmessa vuodessa osastolle, joka on kunnostautunut lasten ja nuorten saamisessa mukaan vapaaehtoistoimintaan. Forssan osastossa nuoret osallistuvat kaikkeen toimintaan ja saavat vastuuta myös Punaisen Ristin piirissä, nuorisotoimikunnassa ja yleiskokouksessa. Forssan osasto tekee ahkeraa yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa ja on panostanut vuodesta 2015 paljon nuorten maahanmuuttajien toimintaan. Heistä moni onkin jäänyt pysyvästi osaston vapaaehtoiseksi. – Palkinto oli hieno yllätys, emme tosiaan osanneet odottaa, että tällaisen pienen osaston työ huomioitaisiin näin, Forssan osaston sihteeri Mari Sääksi kiittää. Sääksi kertoo, että toiminnan käännekohta oli turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksen avaaminen Forssaan 2015. Poikkeuksellinen pakolaistilanne herätti forssalaiset auttamaan. – Tuntui, että kaikki halusivat silloin mukaan. Meille tuli valtavasti väkeä ja uutta toimintaa ihmisten kiinnostuksen mukaan. Meillä on ollut arjen apua pakolaisten kanssa, läksykerhoa, polkupyörän korjausta, lentopalloa... Meillä on pidetty periaatteena, että kaikenlaista saa harrastaa Punaisen Ristin alla ja kaikki ovat tervetulleita ja samanarvoisia. – Pyrimme myös siihen, että kaikki tekevät yhdessä: nuoret ja vanhat, paikalliset ja maahanmuuttajat. Siinä voittavat kaikki, osasto saa tekijöitä, ihmiset tutustuvat toisiinsa, maahanmuuttajat oppivat kieltä. Parhaan kasvattajaosaston palkinto on matka Geneveen tutustumaan Punaisen Ristin liittoon ja komiteaan. Se toteutetaan, kun koronatilanne sen sallii. KIMMO HOLOPAINEN Punaisen Ristin paras kasvattaja on Forssa Forssan osastossa pidetään aidat matalina ja ovet auki kaikille. P U N A IS E N R IS T IN FO R S S A N O S A S TO KUTEN KUVASTA näkyy, Forssan osasto on kunnostautunut erityisesti lasten ja nuorten saamisessa mukaan Punaiseen Ristiin. Kantasolurekisteri kaipaa lisää nuoria miehiä Kantasolurekisteriin liittyi viime vuonna 3 844 uutta jäsentä. Miesten osuus on harmillisesti laskusuunnassa, sillä vain joka neljäs uusi liittyjä oli mies. Miehiä suositaan luovuttajina, sillä heidän kantasolunsa sopivat hyvin sekä naisettä miespotilaille. Kantasolurekisteri toimi viime vuonna poikkeuksellisissa oloissa koronaviruksen aiheuttamien maahantuloja matkustusrajoitusten vuoksi. Kolme neljästä suomalaisesta potilaasta saa tarvitsemansa siirteen ulkomaiselta luovuttajalta. Kaikki elintärkeät siirteet saatiin kuitenkin toimitettua ajallaan. Yhteensä Kantasolurekisteri välitti viime vuonna 21 siirrettä suomalaisille potilaille ja 31 siirrettä Suomesta ulkomaille. Tarkista tuoreet käytännöt ennen verenluovutusta Verenluovuttajien turvallisuudesta pidetään huolta myös poikkeusaikana. Verenluovutukset tapahtuvat ajanvarauksella, ja luovutustilaan pääsevät vain verenluovuttajat. Koronapandemian aikana luovutussoveltuvuuteen ja verenluovutuksen käytäntöihin liittyvät ohjeistukset voivat muuttua nopeastikin. Tarkistathan aina ajantasaiset käytännöt ennen verenluovutukseen tuloa osoitteesta veripalvelu.fi/korona. 2 578 JÄSENTÄ kuului vuodenvaihteessa Punaisen Ristin Tampereen osastoon, joka on Suomen suurin paikallisosasto. Kaikkiaan osastoja on 448. LÄHDE: SUOMEN PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI V E R IP A LV E LU TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaamiseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! • • +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille • Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita • Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? www.elakeliitto.fi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2021 11.–15.5.2021 Salo, Lehmirannan lomakeskus AVM1_alkuosa_painoon.indd 6 AVM1_alkuosa_painoon.indd 6 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
Ota kantaa rasismia vastaan! RASISMINVASTAISTA VIIKKOA vietetään jälleen 15.–21. maaliskuuta. Kampanja keskittyy koronatilanteen vuoksi verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Rasisminvastaisen viikon viesti on tämä vuonna, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä. Helpoin tapa osallistua kampanjaan on käyttää ääntään sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #rasisminvastainenviikko tai #veckanmotrasism. Rasisminvastaisen viikon tavoitteena on vaikuttaa pitkällä tähtäimellä asenteisiin niin, että rasismi yhteiskunnassa vähenee. Punainen Risti osallistuu kampanjaan jakamalla ohjeita rasisminvastaisiin tekoihin ja vaikuttamiseen. Lisäksi Punaisen Ristin piirit jakavat viikon aikana Ennakkoluuloton edelläkävijä Jokaisella meistä on oikeus tulla kohdatuksi yksilönä. -tunnustuksia ansiokkaasta toiminnasta yhdenvertaisuuden puolesta. Rasisminvastaista viikkoa vietetään vuosittain viikolla 12, jolle osuu YK:n kansainvälinen rasisminvastainen päivä 21.3. Punainen Risti tekee työtä rasismia vastaan, sillä rasistinen ajattelu on vastoin järjestön perusperiaatteita. Punaisen Ristin tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa sekä edistää ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa. Punainen Risti pyrkii lievittämään inhimillistä kärsimystä ainoastaan avun tarpeen, ei koskaan kansallisuuden, uskonnon ja varsinkaan ”rodun” perusteella. KIMMO HOLOPAINEN E E V A A N U N D I TunneMusiikki-toiminnan tavoitteena on lisätä aisteiltaan ja toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten hyvinvointia osallistavan musiikkisisältöisen vapaaehtoistoiminnan kautta. Kurssilla saat tietoa musiikin hyvinvointivaikutuksista ja työkaluja musiikkiryhmän ohjaamiseen. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit ja muistin ongelmat. Lähde mukaan ja virkisty itsekin! • • +50-vuotiaille vapaaehtoistoiminnasta ja musiikista kiinnostuneille • Aiempaa musiikillista osaamista ei vaadita • Kurssi on osallistujille maksuton Yhteistyössä Näkövammaisten liitto ry ja Kuuloliitto ry. Täytä hakulomake Eläkeliiton verkkosivuilla tai kysy lisätietoja: Heidi Oilimo, musiikkisuunnittelija p. 040 7257132 / heidi.oilimo@elakeliitto.fi Kiinnostaako sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? www.elakeliitto.fi MUSIIKKI ON MUUTAKIN KUIN ÄÄNTÄ – SE NÄKYY, TUNTUU, HOITAA JA KOSKETTAA TunneMusiikin peruskurssi keväällä 2021 11.–15.5.2021 Salo, Lehmirannan lomakeskus AVM1_alkuosa_painoon.indd 7 AVM1_alkuosa_painoon.indd 7 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
8 Ystävänpäivä 2021 MARJA VÄÄNÄNEN auttaa Elli Väänästä ulos lähdössä ja huolehtii, että Ellillä on lämpimästi päällä. Ulkoilu on Ellille tärkeää. AVM1_alkuosa_painoon.indd 8 AVM1_alkuosa_painoon.indd 8 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
9 KÄÄNNÄ ? Kuopiolaisten Marja Väänäsen ja Elli Väänäsen kuusi vuotta sitten kadunkulmasta alkanut ystävyys on matkan varrella syventynyt niin, että se kestää poikkeusajankin. TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT AKSELI MURAJA K un Marja Väänänen , 72, sopii tapaamista Kuopion keskustassa asuvan Elli Väänäsen , 86, luokse, hän tietää mitä on vastassa. – Siellä se aurinko paistaa. Tuntuu aina hyvälle mennä Ellin luo. Ovi käytävään on raollaan. Elli istuu keittiössä ja katsoo hymyillen tulijaan. Vaikka ystävykset eivät ole koronaepidemian vuoksi voineet halata kohta vuoteen, katse ja kehon eleet kertovat lämmöstä. Kuusi vuotta sitten löytynyt ystävyys merkitsee Marjalle ja Ellille paljon. – Ei tarvitse olla yksin, Elli sanoo. Pehmeä tammikuun aurinko valaisee Ellin keittiön, kun ystävykset vaihtavat kuulumisia. – Tässä me usein istumme ja puhumme. Jostain se jutun juuri vain alkaa, Marja kuvailee. Ellin luona paistaa aurinko MARJAN VIERAILU on Ellille aina viikon kohokohta. Jutun juurta riittää aina. AVM1_alkuosa_painoon.indd 9 AVM1_alkuosa_painoon.indd 9 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
10 Marja on aina viihtynyt ihmisten seurassa. Kun hän seitsemän vuotta sitten oli jäämässä eläkkeelle jalkahoitajan ja kosmetologin työstä, hän päätti lähteä vapaaehtoiseksi Punaisen Ristin ystävätoimintaan. – Mies hoitaa meillä taloudenpidon. Minulla on aikaa, Marja kertoo. – Oman ajan antaminen yksinäiselle ei ole minulta mistään pois. Tapaamiset vaihtuivat soittoihin ja huoleen Kun koronaviruksen leviäminen alkoi viime vuoden maaliskuussa sulkea Suomea, myös Marjan ja Ellin ystävyys muuttui etäsuhteeksi. Tavata ei uskaltanut. – Niiden kuukausien aikana soittelimme paljon, Marja kertoo. Ellin jaksaminen valvotti Marjaa. – Olin niin huolissani. Joskus Elli puhui, miten hän kuolee yksinäisyyteen. Myöhemmin keväällä Marja soitti Ellin Helsingissä asuvalle pojalle. Keskustelun lopputuloksena poika kannusti Marjaa jatkamaan äitinsä tapaamisia koronarajoitukset huomioiden. Niin Marjalla kuin pojallakin oli kova huoli siitä, miten Elli jaksaa yksin. Koronariski oli sittenkin pienempi paha, varsinkin kun Marja ja hänen miehensä kuuluvat hekin ikänsä puolesta riskiryhmään ja noudattavat tarkasti koronaohjeita. – Elämme melkein karanteenissa itsekin. Marja pysyy myös tehokkaasti ajan tasalla koronaepidemian kehittymisestä, sillä tytär puolisoineen työskentelee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa KYSissä. Ystävätoimintaa käsitöiden sijasta Ulkona tammikuun kirpeä pakkanen on kivunnut seitsemään asteeseen. – Meidän pakkasrajamme on kymmenen astetta, Marja sanoo ja auttaa ulkovaatteita Ellin päälle. – Ulos pääseminen on minulle hyvin tärkeää, Elli hymyilee. Marjan tuttavat ovat seuranneet kiinnostuneina naisten ystävyyttä. – Kun he sitten valittavat, että olisipa jotain muutakin tekemistä kuin sukkien kutomista, sanon aina, että ystävätoiminta on upea harrastus. – Olen koettanut kannustaa siihen suuntaan, että mahdollisimman moni innostuisi toiminnasta. ”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä”, julistaa punaisella langalla kirjottu ristipistotyö kahvilan tummaksi lakatulla pöydällä. Sanat ovat peräisin 1800-luvulla eläneen tasa-arvotaistelijan Minna Canthin kynästä. Minna Canthin perinneyhdistyksen Kanttilan popup-kirjakahvila Kauppakeskus Minnassa on vakiintunut Marjan ja Ellin kantapaikaksi. Lahjoitushuonekaluilla sisustettu kahvila esittelee Kuopion mahtinaisen elämäntyötä. – Istumme tässä, puhumme ja seuraamme mitä ympärillä tapahtuu, Marja kertoo. Koronapandemia on kuitenkin pakottanut miettimään kulkureittejä. Ylimääräisiä riskejä ei oteta. – Katsomme aina, että emme joudu ihmisvilinään tai ruuhkaan. Menemme sellaisiin paikkoihin, joissa saamme olla rauhassa. Kanttilan kahvilassa turvaväleistä on tälläkin kertaa helppo huolehtia. Elli ja Marja ovat hiljaisen iltapäivän ainoat asiakkaat. Ystävä on iso osa elämää ja arkea – Kylläpä se Ellin Mersu vetää, Marja kommentoi ystävänsä kiivasta tahtia rollaattorin ohjaksissa. Välillä Marja pysähtyy korjaamaan Ellin kaulaliinaa ja huolehtii, että tällä on lämmin. Viikoittain Ellin luona käy yksityinen kotipalvelu, joka hoitaa kauppaostokset ja siivouksen. – Ei Elli paljon apua kaipaa. Hän lämmittää itse ruuan ja huolehtii kodin askareista, Marja kehuu ja katsahtaa Elliin. – Olet niin tervekin. Jos ei olisi osteoporoosia, olisit kuin nuori tyttö! Marja tapaa Elliä vähintään kerran viikossa. – Usein soitan lenkiltä, että nyt tulisin käymään. ”Olin niin huolissani. Joskus Elli puhui, miten hän kuolee yksinäisyyteen.” Ystävänpäivä 2021 YSTÄVYKSET ISTUVAT lepuuttamaan jalkoja kahvilan sohvalle. – Toisen läsnäolo riittää, emme me tarvitse sen ihmeempää, Marja sanoo. AVM1_alkuosa_painoon.indd 10 AVM1_alkuosa_painoon.indd 10 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
– Niin, ja minä aina toivon, että kävisit vielä useammin, Elli sanoo. Marja auttaa Elliä erilaisissa arjen asioissa. Seuraavalla viikolla on tulossa lääkärireissu. – Tiedostan, että teen paljon ja olen iso osa Ellin arkea. Mutta se sopii minulle hyvin. Viikonloput Marja kuitenkin pyhittää lapsenlapsilleen. Silloin tyttären 9ja 5-vuotiaat pojat pitävät Marjan liikkeessä. – Olen sanonut Ellille, että ne pienet menevät kaiken edelle, mutta muuten olen käytettävissä. Elli jäi leskeksi kymmenen vuotta sitten. Hänen poikansa asuu perheineen Helsingissä melkein 400 kilometrin päässä, joten mummolassa ei noin vain poiketa. – Jouluna me näimme, mutta sitä ennen oli pitkä tauko, Elli kertoo. Ihmeellinen kohtaaminen Paluumatkalla Marja ja Elli pysähtyvät hetkeksi ihailemaan pakkaspäivän kauneutta. Marja miettii, mistä hyvä ystävyys syntyy – mitkä asiat yhdistävät Marjaa ja Elliä. – Meitä yhdistää maalla vietetty lapsuus. Muistot ajasta, jolloin maailma oli toisenlainen. Kuuden vuoden ajalta on kertynyt rakkaita muistoja. – Ehkä se kaikkein mieleenpainuvin muisto on kuitenkin meidän kohtaamisemme, Marja pohtii Ellin nyökkäillessä vieressä. Ystävykset ovat juuri nyt sattumalta korttelin päässä paikasta, jossa he kohtasivat ensimmäisen kerran. Marja oli tuolloin matkalla tapaamaan nyt jo edesmennyttä ystäväänsä Helviä , kun hän kiinnitti kadunkulmassa huomiota epätoivoisen oloiseen naiseen, joka oli uuvahtanut kuumassa kesäpäivässä eikä jaksanut liikkua. – Saatoin Ellin sisälle kotiinsa ja vaihdoimme puhelinnumeroita. Jo samana iltana naiset soittivat toisilleen. Pari päivää myöhemmin Marja ilmoitti Punaisen Ristin Kuopion osastoon, että hänellä on nyt Helvin lisäksi toinen ystävä, Elli. ? MARJAN JA ELLIN talviajan vakioreitti kulkee Kuopion keskustan halki. Kesäisin ystävykset kiertävät läheistä Valkeisen lampea. Alkuvuoden tarjoukset -kuparimaski Kupari sisällä, taudinaiheuttajat ulkona ? Kirurginen tyypin IIR suu-nenäsuojain ? Suojaimen sisin ja uloin kerros on päällystetty kuparioksidilla ? Käyttötarkoitus: Terveydenhoitohenkilöstölle, potilaille ja kuluttajille suojaamaan bakteereilta, viruksilta ja roiskeilta ? Hygieeninen kuparin antimikrobisten ominaisuuksien ansiosta Muistathan myös sisäisen suojan ? Ajankohtaisella ImmiFlex Complete vegan capsulen vaikuttavilla aineilla on 6 virallista EU:n terveysväitettä normaalin vastustuskyvyn edistämiseen! ? A-, C-, D-vitamiini, sinkki, seleeni ja folaatti edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. E-vitamiini edistää solujen suojaamista hapettumisstressiltä. ImmiFlex Complete sisältää kaiken tämän lisäksi myös vahvan annoksen (450mg) Beeta-1,3/1,6-glukaania. Tässä tuotteessa on yhdessä kapselissa kaikki mitä tarvitaan vastustuskyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen. ImmiFlex Complete ? Nämä tarjoukset saatavilla ainoastaan tilaamalla verkkokaupasta osoitteesta: www.terveyskauppaulpukka.fi tai soittamalla asikaspalveluumme puh. 0400 195 691. Asiakaspalvelumme on avoinna ti-to klo 11–18. Tilauksen voi tehdä myös sähköpostilla: asiakaspalvelu@terveyskauppaulpukka.fi ? Tilauksen voi maksaa kaikilla yleisimmillä debittai credit-korteilla sekä Klarna-maksutavoilla. ? Tilaukset toimitetaan postitse (postimaksu 5,90 €). Kahden (2) tuotteen tilaaja saa tilauksen postikuluitta koodilla SPR-ETU . ? Tarjoukset ovat voimassa 30.4.2021 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tilaa nyt Tervetuloa ostoksille! Hyvinvointisi tueksi www.immitec.fi 19 90 /1 kpl + postim. 5,90 79 90 /5 kpl paketti ilmainen toimitus 19 90 /1 kpl + postim. 5,90 35 90 /2 kpl ilmainen toimitus AVM1_alkuosa_painoon.indd 11 AVM1_alkuosa_painoon.indd 11 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
12 rinä it-alan yrityksessä. Punaisen Ristin toiminta tuli hänelle tutuksi jo lapsena. Hän oli mukana Vähänkyrön ensiapuryhmässä, johon hänen äitinsäkin kuului. Seinäjoelle muutettuaan Lahdenmaa lähti mukaan ystävätoimintaan ja toimi vuosia iäkkään ihmisen ystävänä aina tämän kuolemaan saakka. P unaisen Ristin Seinäjoen osastossa ryhdyttiin puolitoista vuotta sitten toteuttamaan ystävävälitystä tiimityönä. Kun Elisa Lahdenmaata , 36, kysyttiin ystävävälittäjäksi, hän ehdotti, että tehtävään otettaisiin samalla pari muutakin vapaaehtoista. Välittäjä yhdistää ystävykset – Ystävävälitys olisi ollut liian kuormittavaa yhdelle. On järkevää jakaa vapaaehtoistyö useamman ihmisen kesken, Lahdenmaa sanoo. Tehtävien jakaminen on arvokasta erityisesti työikäisille vapaaehtoisille, jotka joutuvat sovittelemaan yhteen monia aikatauluja. Lahdenmaa työskentelee päivisin toimistosihteePunaisen Ristin ystävätoiminnan tärkeä taustavoima ovat vapaaehtoiset ystävävälittäjät, jotka toimivat linkkinä ystävää tarvitsevien ja vapaaehtoisten ystävien välillä. Seinäjoella välitystä toteuttaa kolmen hengen tiimi. TEKSTI OUTI RANTALA KUVA TIMO AALTO Ystävänpäivä 2021 TUIJA ISOAHO ja Elisa Lahdenmaa etsivät ystäviä yksinäisille Seinäjoella. Välittäjätiimin kolmas jäsen on Miisa-Maria Haapoja. AVM1_alkuosa_painoon.indd 12 AVM1_alkuosa_painoon.indd 12 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
13 – Meistä tuli oikeasti hyvät ystävät. Kävin joka toinen keskiviikko hänen luonaan. Monesti aikaa kului paljon enemmän kuin se kaksi tuntia, josta oli sovittu. Ystävävälittäjä toimii ystäviksi haluavien ja ystävää tarvitsevien yhdistäjänä. Välittäjät etsivät ”matcheja” eli toisilleen sopivia ystävyksiä. – Oma Punainen Risti -sivuston kautta löytyvälle lomakkeelle kirjataan esimerkiksi harrastukset ja mielenkiinnon kohteet, ikä, asuinalue ja käytännön asioita kuten esimerkiksi, miten laajalla alueella vapaaehtoinen on valmis liikkumaan. Kone ehdottaa sitten sopivia yhdistelmiä, mutta me teemme valinnan. Seinäjoen ystävävälittäjät Lahdenmaa, Tuija Isoaho ja Miisa-Maria Haapoja vastaavat yhteydenottopyyntöihin, kirjaavat tiedot, kartoittavat, haastattelevat ja tapaavat vapaaehtoisia ystäviä ja ystäväasiakkaita sekä tekevät sopimukset heidän kanssaan. – Ystävää tarvitsevat erityisesti iäkkäät ihmiset. Yksinäisyys on suurin syy siihen, miksi Punaisen Ristin ystävävälitykseen otetaan yhteyttä. Yhteydenottaja voi olla myös yksinäisen ihmisen läheinen, Lahdenmaa kertoo. Jokaisella on oma roolinsa Työ sujuu, kun ystävävälitys on hyvin roolitettu. – Minä pidän ystävävälityksen puhelinta mukanani. Hoidan puhelut iltaisin, ja päivällä puhelut on käännetty Miisa-Marialle. Yhteydenottajat jättävät yleensä ääniviestin tai lähettävät tekstiviestin. Me soitamme heille takaisin, Tuija Isoaho kertoo. 48-vuotias Isoaho työskentelee fysioterapeuttina. Hän on ollut Punaisen Ristin toiminnassa mukana vuodesta 1990, jolloin hän liittyi Kemissä opiskellessaan ensiapuryhmään. Ystävätoimintaan Seinäjoen osaston hallituksessakin toiminut Isoaho lähti syksyllä 2019, kun ystävävälitys aloitti uudella toimintatavalla. – Tämä tapa tehdä vapaaehtoistyötä sopii parhaiten tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni, Isoaho perustelee. Nykyinen kolmikko on toiminut yhdessä syksystä 2020, jolloin Haapoja liittyi ryhmään pois jääneen vapaaehtoisen tilalle. Syksyn aikana hän on urakoinut ystäväkorttien tiedot sähköiseen järjestelmään. Haapoja on 25-vuotiaana AMK-sosionomina Seinäjoen nuorimpia ystävätoiminnan vapaaehtoisia. Valtaosa on keski-ikäisiä tai vanhempia. Välittäjän tehtävän lisäksi Haapoja toimii ystäväryhmän ohjaajana. – Minusta on tärkeää, että vapaaehtoisia ystäviä huomioidaan. Kokoontumisissa vaihdetaan kuulumisia ja ideoita, keskustellaan mahdollisista ongelmista ja mietitään yhdessä ratkaisuja. Haapoja innostui vapaaehtoistyöstä 18-vuotiaana. – Ajattelin, että ryhtyisin ystäväksi jollekin ikäihmiselle, mutta en tiennyt, mitä kautta se onnistuisi. Juuri kun olin miettinyt tätä, kotiovelleni tuli Punaisen Ristin esittelijä ja kannusti ottamaan yhteyttä ystävävälitykseen. Uudenlaisia avuntarvitsijoita Seinäjoen ystävävälittäjät kokoustavat kerran kuussa ja muun muassa käyvät läpi viimeksi kuluneen kuukauden yhteydenotot ja muut ajankohtaiset asiat sekä suunnittelevat tulevia tapaamisia. – Keväällä 2020, kun olimme saaneet toimintamme hyvään alkuun, tulivat voimaan koronarajoitukset. Soittelimme vapaaehtoisille, mutta heistä useimmat olivat jo ehtineet ottaa ystäväasiakkaisiinsa yhteyttä, Lahdenmaa kiittää ripeitä ja oma-aloitteisia vapaaehtoisia. Välittäjä yhdistää ystävykset Koronaepidemian vuoksi ystävien yhteydenpito jäi puhelinyhteyksien varaan. Kun rajoituksia välillä lievennettiin, osa tapaamisista saattoi jatkua kasvomaskeja käyttäen ja turvavälejä noudattaen. – Koronan aikana ikäihmisten yksinäisyys on korostunut. Olen havainnut sen myös omassa työssäni, jossa hoidan vanhempia ihmisiä, Isoaho pohtii. – On ilmaantunut aivan uusia ystävän tarvitsijoita, kun itsenäisesti liikkumaan tottuneet riskiryhmäläiset ovat joutuneet yhtäkkiä jäämään kotiin, Haapoja lisää. Vapaaehtoisina ystävinä toimii sekä naisia että miehiä. Varsinkin miehiä tarvittaisiin toimintaan lisää, joten Seinäjoella suunniteltiin syksylle 2020 miesten ystäväkurssia. Se jouduttiin kuitenkin koronan takia siirtämään tulevaisuuteen. Koronan takia ystävävälityksessä on myös mietitty uusia tapoja ihmisten turvalliseen kohtaamiseen. Haapojan tehtävänä on ollut kehittää ulkoilutoimintaa. – Moni kaipaa kaveria ulkoiluun. Meidän on tänä keväänä tarkoitus käynnistää ulkoiluystävätoiminta uudeksi, pysyväksi toimintamuodoksi, jos osallistujia on riittävästi. Erityinen ilonaihe Seinäjoen ystävävälittäjille on ollut se, että vuoden 2020 lopussa alueen vapaaehtoisten ystävien määrä ohitti ystävää tarvitsevien määrän. ”Koronan aikana ikäihmisten yksinäisyys on korostunut. Olen havainnut sen myös omassa työssäni.” Ystävä tuo iloa Y stävätoiminta on yksi Suomen Punaisen Ristin kotimaan toiminnan peruskivistä. Tuoreimpien tilastojen mukaan ystävätoimintaan osallistuu noin 7 700 vapaaehtoista 314 Punaisen Ristin paikallisosastossa ympäri Suomea. Perinteisin ystävätoiminnan muoto on parimuotoinen ystävätoiminta, jossa koulutettu vapaaehtoinen toimii pitkäaikaisena ystävänä yhdelle ihmiselle, tavallisesti ikäihmiselle. Punaisen Ristin vapaaehtoisia toimii myös nuorten, sairaiden, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien ja vankien tukena. Punaisen Ristin ystävätoiminnan alla pyörii monenlaista ryhmätoimintaa muun muassa ikäihmisille, laitospotilaille ja maahanmuuttajille. Viime vuosina suosiotaan on kasvattanut netin välityksellä tapahtuva verkkoystävätoiminta. Suosittuja ovat myös erilaiset piristäjäja saattajapalvelut, jotka eivät edellytä vapaaehtoiselta pitkäaikaista sitoutumista. Punaisen Ristin ystävätoimintaa juhlistetaan vuosittain ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Ystävänpäivän tapahtumia ei tänä vuonna koronaepidemian vuoksi järjestetä. Toiminta kuitenkin jatkuu viruksesta huolimatta, suurelta osin verkon ja puhelimen välityksellä, mutta jatkuu joka tapauksessa, ja kenties tärkeämpänä kuin koskaan. Ystävänpäivä on oivallinen hetki tutustua ystävätoimintaan, vaikka ei olisi aiemmin toiminut vapaaehtoisena. Tehtäviä on monenlaisia, ja vapaaehtoistoiminta antaa paljon myös tekijälleen. Lisätietoja ystävätoiminnasta saa ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan Punaisen Ristin osastoon tai piiritoimistoon. Parhaat valmiudet ystävänä toimimiseen saa suorittamalla Punaisen Ristin ystäväkurssin, joita järjestetään myös verkkokursseina. ? Lue lisää: punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi AVM1_alkuosa_painoon.indd 13 AVM1_alkuosa_painoon.indd 13 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
14 rit, pöytiä ja tuoleja, sähköä tuottava aggregaatti, lämpöpuhallin, valaisin, työkalupakki ja niin edelleen. – Tämä painaa 1 300 kiloa, mikä on juuri sen verran, että sitä voi vetää tuollaisella Caddylla. Lenkeistä peräkärryn voi ripustaa helikopteriin ja viedä sen kohteeseen vaikkapa Rajavartioston Super Pumalla. Tarvittaessa materiaalit voi myös pakata kopterin kyytiin. Hyvin harjoitellut neljän hengen ryhmä saa Halosen mukaan evakuointikeskuksen pystyyn varttitunnissa. Nyt ei yritetä kiirehtiä vaan opetellaan huolellisesti kaikki työvaiheet. Päivän tiimiin kuuluvat Halosen lisäksi Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori Marko Korhonen sekä seitsemän vapaaehtoista. Kaikilla on hengityssuojaimet kasvoillaan ja tuhdisti vaatetta päällä. Alustuksen jälkeen Halonen starttaa harjoituksen. – Aletaan hommiin, niin tulee lämmin! Alumiinisten telttakaarien avaamisessa ja lukitsemisessa paikoilleen on omat niksinsä. Halonen neuvoo rauT uuli yltää puuskissa jopa 20 metriin sekunnissa. Lämpötila on pakkasen puolella. Sää on raaka – eli juuri täydellinen valmiusharjoitukseen. Tampereella Myllypuron varastohallin pihassa seisoo ihan tavallinen perävaunu, joka on kytketty Punaisen Ristin piirien ajopelinä tuttuun Volkswagen Caddyyn. Ulkonäkö pettää: kyseessä ei ole mikä tahansa peräkärry vaan uusi EEC-yksikkö, jonka kätköistä löytyy väliaikainen evakuointikeskus. Aamupäivän harjoitusta vapaaehtoisille vetää evakuointikeskusten suunnittelija Jussi Halonen . Tehtävä on simppeli: puretaan materiaalit peräkärrystä, pystytetään niistä evakuointikeskus ja yritetään saada se lämpimäksi. Sitten sama päinvastoin eli puretaan teltta ja pakataan materiaalit takaisin kärryyn. Lopuksi Halonen toppuuttelee vapaaehtoisia innostumasta liikaa. – Muistakaa, että tämä ei ole näytös vaan harjoitus. Tehdään rauhassa. Teltta pystyyn Halonen esittelee suunnittelemansa EEC-yksikön. Peräkärryn kätköistä löytyy yllättävän iso arsenaali tavaraa: kaksi Savotan tähän tarkoitukseen kehittämää alumiinirunkoista telttaa, kahdeksan petiä, 40 makuualustaa, parikymmentä huopaa, kahdet paaPunaisen Ristin uusi, liikuteltava evakuointikeskus testattiin kunnon puhurissa Tampereella. Pienet peräkärryt avaavat isoja mahdollisuuksia: nostavat maanlaajuista valmiutta, aktivoivat yhteistyötä viranomaisten kanssa ja innostavat vapaaehtoisia. TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVAT JOONAS BRANDT Aina valmiina PUNAISEN RISTIN uusi EEC-yksikkö eli väliaikainen evakuointikeskus mahtuu yhteen peräkärryyn. Hyvin harjoitellut neljän hengen ryhmä saa keskuksen pystyyn varttitunnissa. AVM1_alkuosa_painoon.indd 14 AVM1_alkuosa_painoon.indd 14 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
15 hallisesti vaihe vaiheelta ja tarvittaessa näyttää mallia, mutta antaa vapaaehtoisten tehdä itse. Vaikka puhuri riepottelee telttakangasta ja pakkanen kangistaa sorminäppäryyden, kukaan ei jupise saati kiroile. Kaikki hoitavat omat tehtävänsä, ja haasteet kuitataan huumorilla. – Mä en olekaan aikaisemmin lentänyt kuin lentokoneella, tokaisee Tiina Kivelä , kun tuulenpuuska tempaisee hänen pitämäänsä telttanarua. Reilun tunnin päästä teltta on saatu harjakorkeuteen. Apua sinne missä tarvitaan Ideaa liikuteltavista evakuointiyksiköistä alettiin valmiuskoordinaattori Korhosen mukaan haudutella jo nelisen vuotta sitten. Kehitystyötä tehtiin tiiviissä yhteydessä viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli parantaa maanlaajuista suuronnettomuusvalmiutta. Jos saaristossa sattuu haveri, maakuntakaupungissa kerrostalopalo tai keskellä korpea lentoturma, onnettomuuspaikalta ei välttämättä löydy mitään tilaa, johon evakuoitavat ihmiset voisi nopeasti koota. – Suuronnettomuuksissa pystytään aika tehokkaasti hoitamaan niin sanotut punaiset potilaat, jotka vaativat kriittistä hoitoa. Paikalle kuitenkin jää jopa tuntien ajaksi porukkaa, jota ei voida välittömästi evakuoida. Tällaisilla yksiköillä voidaan tukea heidän selviytymistään, Korhonen kertoo. EEC-yksikköjä on nyt rakennettu 15 kappaletta. Syyskuusta 2020 lähtien niitä on alettu sijoittaa Kalkun logistiikkakeskuksesta ympäri maata. Monessa piirissä yksiköt on varastoitu paikallisen pelastuslaitoksen tai VPK:n tiloihin. Tosipaikan tullen pelastustoimella on lyhyempi vasteaika kuin vapaaehtoisilla, jotka lähtevät tehtäviin useimmiten kotoa. Heillä on myös voimakasta vetokalustoa, jolla saadaan peräkärry nopeasti kohteeseen kelissä kuin kelissä. Vapaaehtoiset tulevat sitten paikalle pystyttämään teltan ja tukemaan viranomaisia heidän pyyntöjensä mukaan. Korhonen korostaa, että kun evakuointikeskukset on nyt saatu käyttöön, niistä on tärkeä myös kertoa viranomaisille. Alueellisesti se jää käytännössä piirien vastuulle. – Meidän täytyy kertoa ja yhteisissä harjoituksissa näyttää, että meillä on kapasiteettia, josta on viranomaisille hyötyä. Onnistunut harjoitus Yksi nykäisy, toinen, kolmas. Neljännellä käynnistysnarun vedolla aggregaatti hörähtää käyntiin ja alkaa puksuttaa sähkövirtaa. Halonen kytkee sen italialaisvalmisteiseen lämpöpuhaltimeen, jota kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa. Sekin herää henkiin. Nopean testin perusteella lämmittimen toiminnassa on vielä toivomisen varaa. Koska sisätelttaa ei ole pystytetty, hyytävä tuuli puhaltaa lämmön nopeasti harakoille. Juuri tällaisia kokemuksia eri olosuhteissa järjestettävistä harjoituksista pyritäänkin saamaan. Evakuointikeskusten kehitystyö jatkuu, ja arvokkainta on käyttäjiltä saatu palaute. Halonen järjestää EEC-yksiköille aina käyttöönottokoulutuksen. Siihen osallistuu piiristä yleensä 5–9 henkilöä. Kun ydinryhmä saa oppinsa, he voivat kouluttaa ympärilleen lisää vapaaehtoisia. Näin kasvaa vähitellen EEC-pooli eli valmiudessa olevien vapaaehtoisten reservi. Nyt evakuointikeskuksen pystyttämisestä on saatu kokemusta taas yhden harjoituksen verran. Vapaaehtoisten on aika purkaa ja pakata teltta. Ensiapuryhmässä, koulutusja valmiusryhmässä sekä vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa mukana oleva Tiina Mäkelä on tyytyväinen tiiminsä suoritukseen. – Kaikki sujui oikein mallikkaasti. Näissä on aina hyvää porukkaa mukana. Tyytyväinen on myös kouluttaja Halonen. – Tämä oli ensimmäinen testi vähän kovemmissa oloissa. Sitä olen koulutuksissa Ahvenanmaalla ja rannikollakin sanonut, että eivät ne laivat plägässä kaadu. Haveri tulee usein juuri silloin, kun on hirveä keli ja säkkipimeä yö. Kokoaan isompi kärry Kun harjoitus on ohi, Halonen nauraa niin, että halli kaikuu. – Pieni härpäkkeen näköinen vehje, mutta sen ego on valtava! Halosen heitto viittaa siihen, että vaikka EEC-yksiköt ovat yksinkertaistettuna vain peräkärryihin pakattuja telttoja, ne avaavat kokoaan laajempia mahdollisuuksia. Niiden pelkkä olemassaolo on esimerkiksi piristänyt viranomaisyhteistyötä. – Harjoituksissa on ollut Rajavartiolaitoksen kavereita, poliiseja tarkkailemassa, VPK:n kundeja ja meidän vapaaehtoisia. Pelastuslaitoksiltakin vastaanotto on ollut tosi positiivinen. Koska Suomessa on onneksi suuronnettomuuksia aika harvoin, yksikköjä voidaan käyttää myös muihin tehtäviin. Niitä on jo hyödynnetty muun muassa koulutuksissa ja ensiapupisteinä. – Hämeen piiri käytti näitä koulujen päättäjäisjuhlissa Rosendahlin puistikossa. Toinen oli selviämisasema ja toinen ensiapuasema. Se herätti paljon kiinnostusta, että onpa teillä hyvät puitteet huolehtia nuorisosta. Tästä saadaan helposti vaikka ensiapupiste festareille tai Jukolan viestiin. Tärkein mahdollisuus ei liity itse materiaaliin vaan ihmisiin. Käyttökoulutus ja harjoitukset luovat piireihin uutta toimintaa ja innostavat vapaaehtoisia. Halosen mukaan EEC-yksikköjä saaneiden piirien valmiuspäälliköt ovat olleet tyytyväisiä. – Kun vapaaehtoiset saavat uusia tehtäviä, se motivoi. On ollut nastaa, että harjoituksissa on näkynyt paljon myös nuorempaa väkeä. ? ”Pieni härpäkkeen näköinen vehje, mutta sen ego on valtava.” 1 Peräkärryn kätköistä purkautuu yllättävä tavarapaljous: kaksi telttaa, kahdeksan petiä, 40 makuualustaa, kahdet paarit, kalusteita, aggregaatti, lämmityslaitteet ja valaisimet – ja paljon muuta. 2 Kun evakuointikeskus sijoitetaan Punaisen Ristin piiriin, sille järjestetään aina käyttöönottokoulutus. Kun avainhenkilöt ovat saaneet oppinsa, he kouluttavat ympärilleen lisää vapaaehtoisia. 1 2 AVM1_alkuosa_painoon.indd 15 AVM1_alkuosa_painoon.indd 15 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
16 Kohdunsisäisiä verensiirtoja tehdään Suomessa vuosittain noin kymmenelle odottavalle äidille. Yleisimmin syynä on sikiölle muodostuva henkeä uhkaava anemia, joka johtuu äidin tuottamista vasta-aineista. Nurmijärvellä asuvan Hyryn perheen pienimmät tarvitsivat verensiirtoja jo kohdussa. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT ELINA MANNINEN S ikiön tai vastasyntyneen hemolyyttinen tauti eli niin sanottu rhesus-tauti aiheutti vielä 1970-luvulle tultaessa valtaosan kohtukuolemista ja oli merkittävä syy vastasyntyneiden kuolemiin. Mikäli odottavan äidin ja sikiön veriryhmän välillä vallitsee epäsopivuus, äidin puolustusjärjestelmä voi alkaa tuottaa vasta-aineita sikiön punasoluja vastaan. Yleisin on tilanne, jossa äiti on veriryhmältään RhD-negatiivinen ja sikiö RhD-positiivinen. Tällöin äidin puolustusjärjestelmä voi alkaa tuottaa anti-D-vasta-ainetta eli äiti on vaarassa immunisoitua. Ensimmäinen raskaus ei yleensä vielä aiheuta ongelmia, mutta jos veriryhmäepäsopivuus toistuu myöhemmissä raskauksissa, sikiö on vaarassa saada äidin verenkierBabypuuron pelastamat KIITOLLINEN PERHE. Ilman verenluovuttajia ja Suomen korkeatasoista sairaanhoitoa nurmijärveläisen Hyryn perheessä ei olisi nyt kuutta reipasta lasta. rossa syntyviä vasta-aineita istukan kautta. Nämä vasta-aineet saattavat alkaa hajottaa sikiön punasoluja. Lievimmillään sikiön hemolyyttinen tauti on oireeton, ja hoidoksi riittää synnytyksen käynnistäminen pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Taudin vaikein muoto voi kuitenkin edelleen johtaa hoitamattomana sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan tai vammautumiseen. Nurmijärveläisten Chelsea ja Leo Hyryn kuusilapsisessa perheessä on kolme vauhdikasta koululaista ja kolme leikki-ikäistä tenavaa. Chelsean kaksi ensimmäistä raskautta sujuivat hyvin siitä huolimatta, että kaikki lapset perivät isältään RhD-positiivisen veriryhmän äidin ollessa RhD-negatiivinen. – Kun odotin esikoistamme Benjaminia , Suomessa ei vielä annettu anti-D-suojausta raskauden aikana vaan ainoasAVM1_alkuosa_painoon.indd 16 AVM1_alkuosa_painoon.indd 16 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
17 KÄÄNNÄ ? taan sen jälkeen. Minulle alkoi kuitenkin muodostua vasta-aineita jo odotuksen loppuaikana, joten anti-D-suojauksesta ei olisi ollut enää synnytyksen jälkeen hyötyä. Benjaminin kanssa kaikki meni silti hyvin. Seuraavaa lastamme Oliveria odottaessani vasta-aineet alkoivat kuitenkin nousta kriittiselle tasolle, Chelsea kertaa reilun kymmenen vuoden takaisia tapahtumia. Hän oli molempien raskauksien aikana neuvolan ja äitiyspoliklinikan tehostetussa seurannassa. Oliverin anemian riskiä arvioitiin ultraäänikuvauksella. Sikiön keskimmäisen aivovaltimon verenvirtauksen huippunopeudesta voidaan päätellä, tarvitaanko lisäverta jo ennen syntymää. Oliverin kohdalla sitä ei lopulta tarvittu, mutta hän sai kaksi verensiirtoa pian syntymänsä jälkeen. Kun Hyryn perheeseen vuonna 2012 alettiin odottaa kolmatta poikaa, tilanne oli jo paljon huonompi. Ensimmäiseen kohtuun kajoavaan toimenpiteeseen piti ryhtyä heti, kun sikiö saavutti pikkukeskosen eloonjäämisen rajana pidetyn noin 24 raskausviikon iän. Toimiva seulonta mahdollistaa hoidon Rhesus-taudin kansallinen seulontaohjelma on jo 50-luvulta asti tähdännyt siihen, että hoitoa vaativa sikiön anemia pystytään löytämään ajoissa. Veripalvelun rooli on ollut työssä merkittävä, sillä Veripalvelussa on jo yli 30 vuoden ajan tehty kaikkien raskaana olevien naisten veriryhmäja veriryhmävasta-ainetutkimukset. Veripalvelu myös koordinoi riskiraskauksien seurantaa ja hoitoa neuvoloissa sekä erikoissairaanhoidossa. Vuodesta 2014 kaikille RhD-negatiivisille äideille, joiden sikiö on RhD-positiivinen, on annettu jo raskausaikana sekä heti synnytyksen jälkeen rutiininomainen anti-D-suojaus. Anti-D-pistos ehkäisee tehokkaasti immunisoitumista, mutta siitä huolimatta se tapahtuu pienelle osalle äideistä. Vaikeimmissa tapauksissa hoitokeino on tällöin kohdunsisäinen verensiirto, johon joutui myös Chelsea Hyry. Se on erikoisosaamista vaativa korkean riskin toimenpide, joka kuitenkin osaavissa käsissä yleensä onnistuu. Ilman hoitoa sikiö kuolisi tai lapsi vammautuisi pysyvästi. Siirtoja tehdään Suomessa Helsingin Naistenklinikalla ja Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa noin 10–15 odottavalle äidille vuodessa. Toimenpiteen aluksi sikiölle annetaan tarvittaessa rauhoittavaa lääkettä pieneen reisilihakseen, ettei kovasti liikkuva vauva aiheuttaisi riskiä hoidon onnistumiselle. – Huone oli täynnä lääkäreitä ja hoitajia, enkä ollut saanut syödä mitään, sillä minut oltiin valmiudessa viemään heti keisarileikkaukseen, mikäli tulisi komplikaatioita, Chelsea muistelee ensimmäistä koitostaan. Itse toimenpiteessä ohut, vain aavistuksen sikiön verisuonta pienempi neula viedään tarkassa ultraääniohjauksessa äidin vatsapeitteiden läpi napanuoran laskimoon. Aluksi mitataan sikiön lähtöhemoglobiini. ENSILUMEN HURMAA. Benjamin, 11, näyttää Owenille, 5, mallia pulkalla temppuilusta. ENKELEITÄ MATKASSA. Lukas, 7, oli lapsista ensimmäinen, joka tarvitsi luovutettua verta jo kohdussa. VENLA JA POJAT. Leo ja Chelsea Hyry lastensa Owenin, Benjaminin, Theodoren, Lukaksen, Venlan ja Oliverin kanssa. ”Oliveria odottaessani vasta-aineet alkoivat nousta kriittiselle tasolle.” AVM1_alkuosa_painoon.indd 17 AVM1_alkuosa_painoon.indd 17 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
18 Pienimmillään siirrettävä punasolumäärä, niin sanottu ”babypuuro”, on vain 4–5 millilitraa ja enimmillään noin puoli desilitraa, riippuen siitä, missä vaiheessa raskautta siirto tehdään. Kyseessä on Veripalvelun erikoisvalmiste, jota varten luovuttaja kutsutaan yleensä erikseen verenluovutukseen. Toimenpiteen lopuksi mitataan vielä sikiön loppuhemoglobiini, jonka perusteella suunnitellaan seuraava siirto. Raskausimmunisaation hoidossa kohdunsisäinen punasolusiirto joudutaan aluksi toistamaan 1–2 viikon välein. – Olihan se pelottava kokemus, mutta silloin oli vain pakko toivoa parasta ja katsoa eteenpäin, Chelsea sanoo. Synnytys käynnistettiin heti, kun merkittäviä keskosuuteen liittyviä ongelmia ei enää ollut odotettavissa. Lukas syntyi lopulta viiden verensiirron jälkeen kolmikiloisena raskausviikolla 36. Raskausimmunisaatio ei katoa Naistenklinikan lääkäreistä ja hoitajista tuli tuttuja ja osastosta kuin toinen koti Hyryn pariskunnalle, sillä perhe on kasvanut Lukaksen jälkeen vielä kolmella lapsella. Raskausimmunisaatio ei kerran muodostuttuaan katoa äidin immunologisesta muistista, joten myös Owen , Venla ja Theodore ovat tarvinneet verensiirtoja kohdussa köllötellessään. Yhteensä Chelsea on ollut siirrossa 20 kertaa. – Joka kerta on pelottanut, että kun viimeksi meni hyvin, niin nyt varmaankin käy jotakin. Mutta onneksi lopputulos on joka kerta ollut onnellinen, eikä mitään pysyviä ongelmia ole jäänyt, Chelsea iloitsee. Pojilla ja Venlalla riittää energiaa, ja isommat lapset ovat myös päässeet hieman jyvälle siitä, mitä äidin kasvavalle vatsalle aina välillä on tehty. – Erityisesti nyt nuorimmaisen odotusaikana lapset tiesivät, että menen verensiirtoon. Toimenpiteen jälkeen he halusivat aina nähdä mahani, sillä se oli desinfiointiaineen jäljiltä keltainen. Myös pistoskohdat, joita saattoi olla viidestä kuuteen, kiinnostivat kovasti, Chelsea hymyilee. Itse hän oli siirtojen jälkeen aina todella väsynyt. Syömättömyys, pitkä toimenpide ja korkea stressitaso ilmenivät ylimääräisinä supisteluina, ja perheenäidin piti ottaa seuraavat päivät hyvin rennosti. Kansainvälistä vertaistukea Rankat kokemukset ovat nousseet kunnolla pintaan oikeastaan vasta synnytysten jälkeen. Koska kohdunsisäiset verensiirrot ovat äärimmäisen harvinaisia, ei kohtalotovereita ollut, ja neuvolassakin asia oli melko tuntematon. Lisäksi haastetta toivat isompien lasten hoitojärjestelyt sairaalassaolon aikana. Viimeisimmässä raskaudessa tarjolla oli onneksi kotihoidon apua. – Silloin oli vain pakko mennä eteenpäin, mutta edelleen kärsin siitä uupumuksesta, jonka alituinen huoli syntymättömien lasten selviytymisestä aiheutti. Facebookista Chelsea löysi lopulta maailmanlaajuisen tukiryhmän, joka auttoi ymmärtämään, ettei hän olekaan ainoa odottava äiti laatuaan. Se vain vahvisti kiitollisuutta Suomen terveydenhuoltoa kohtaan. Erityiskiitokset menevät Naistenklinikan taitaville lääkäreille ja osaavalle henkilökunnalle. – Kaikissa maissa sikiöiden verensiirtoja ei tehdä lainkaan, vaan jotkut kohtalotoverini joutuvat matkustamaan ulkomaille asumaan raskausajaksi saadakseen hoitoa. Meiltä matkaa sairaalaan oli 45 kilometriä. – Iso kiitos myös verenluovuttajille, joita kuuluu meidänkin lähipiiriimme. Nämä lapset ovat suuri lahja. ”Silloin oli vain pakko toivoa parasta ja katsoa eteenpäin.” Suomalaisen äitiyshuollon suursaavutus Vastasyntyneen hemolyyttiseen tautiin liittyvä kuolleisuus ja neurologinen vammautuminen ovat lähes hävinneet Suomesta. Kyseessä on yksi äitiyshuoltomme suurimmista saavutuksista, jonka mahdollisti 1960-luvun Veripalvelun lääkäreiden kaukonäköisyys, intohimo tutkimustyöhön ja rohkea panostus ongelman ratkaisemiseksi. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN KUVAT PUNAISEN RISTIN KUVA-ARKISTO AVM1_alkuosa_painoon.indd 18 AVM1_alkuosa_painoon.indd 18 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
19 Nosto VASTASYNTYNEEN VERENVAIHTO. Ennen kuin kohdunsisäiset verensiirrot tulivat mahdollisiksi, vastasyntyneet rhesus-lapset yritettiin pelastaa verenvaihdolla heti syntymän jälkeen. Harri Nevanlinna suoritti alkuvuosina verensiirrot itse. NEUVOLANÄYTTEITÄ. Veripalvelun laboratoriossa tutkitaan vuodessa yhteensä noin 65 000 neuvolanäytteen veriryhmävasta-aineet. FI N L A N D IA K U V A V E R IP A LV E LU S ekä raskausimmunisaatioiden ehkäisyn että immunisaatioraskauksien hoidon edellytys on hyvin toimiva seulonta. Suomessa seulontaa on tehty 1950-luvulta lähtien Kansanterveyslaitoksen toimipisteissä ympäri maan, kunnes se vuonna 1990 keskitettiin Veripalveluun. Viime vuonna vietettiinkin neuvolanäytetutkimusten 30-vuotisjuhlavuotta Veripalvelussa. Keskitetyn seulonnan etuja ovat laadun ja hinnan lisäksi reaaliaikainen tiedonkulku immunisoituneita äitejä hoitaviin yksiköihin sekä konsultaatioapu ja tuki synnytyssairaaloille yhä harvinaisemmaksi käyvästä taudista. Suojausohjelma ei ole aukoton Veripalvelun ensimmäinen johtaja Harri Nevanlinna oli erityisen kiinnostunut vastasyntyneiden hemolyyttisestä taudista. Raskaudenaikainen Rh-immunisaatio oli ollut hänen väitöskirsiin, joissa arvioidaan kohdunsisäisten punasolusiirtojen tarvetta. – Erityisesti toistuviin siirtoihin liittyy riskejä, mutta hoitamattomana sikiö kuolisi joka tapauksessa. Nyt noin 95 prosenttia jää henkiin siirron ansiosta. Näillä lapsilla esiintyy kuitenkin enemmän neurologista pitkäaikaissairastavuutta, lääkäri Susanna Sainio kertoo. Erikoisvalmiste yhteistyöllä Sikiöiden saamat punasolut, ns. babypuuro, on erikoisvalmiste, joka etenee Veripalvelun prosessissa omaa kiireellistä linjaansa. Verenluovutuksen palveluyksiköstä soitetaan mahdollisille sopiville luovuttajille ja heidän kanssaan sovitaan luovutusajankohdasta. Luovuttaja löytyy yleensä ongelmitta, ja hänelle myös kerrotaan, mihin tarkoitukseen valmiste tulee. Valmiste on tehtävä 96 tunnin sisällä luovutuksesta, ja sillä on vain 9 tuntia käyttöikää. Babypuuro on aina O-ryhmää, jotta se sopii sikiölle, jonka ABO-veriryhmää ei vielä tiedetä. Osa vastasyntyneistäkin tarvitsee vielä toistuvia punasolutankkauksia. Tilanne korjaantuu yleensä kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana äidin vasta-aineiden hävittyä vauvan verenkierrosta. Suurin osa immunisoituneista äideistä on suomalaissyntyisiä, mutta poikkeuksiakin on. Niistä tapauksista on jäänyt Susanna Sainion mieleen erityisen koskettavia kohtaloita. – Se lämmittää kyllä sydäntä, kun ulkomaalaistaustainen nainen, jonka kaikki edelliset lapset ovat kuolleet kohtuun tai vastasyntyneinä, saa meillä Suomessa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden päästä hoidon piiriin ja saa elävän, terveen lapsen. ? Suomalaisen äitiyshuollon suursaavutus jansa aihe, ja 60-luvulla kansainvälisen tutkimustiedon lisäännyttyä Nevanlinna innostui aiheesta uudestaan. Tutkimusryhmät USA:ssa ja Englannissa olivat todistaneet, että verenluovuttajien plasmasta valmistettavalla anti-D-immunoglobuliinilla voidaan estää RhD-negatiivisten äitien immunisoituminen. Suomessa aloitettiin vuonna 1969 kansallinen Rh-suojausohjelma, ja rhesus-taudin esiintyvyys väheni murto-osaan. Aluksi anti-D-pistos annettiin synnytyksen jälkeen. Vuodesta 2014 kaikille RhD-negatiivisille äideille, joiden sikiö on RhD-positiivinen, on annettu jo raskausaikana rutiininomainen anti-D-suojaus. Siitä huolimatta pieni osa äideistä immunisoituu, ja seuraavissa raskauksissa voi tulla ongelmia. Osa äideistä myös tuottaa muuta kuin anti-D-vasta-ainetta, jolloin immunisoitumisen estämiseksi ei ole lääkettä. – Sen takia kansallinen seulontaohjelma on edelleen tarpeen. Keskitetty seulontaohjelmamme sekä hoitopolku yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa on kansainvälisestikin todella uniikki, kertoo kohdunsisäisistä verensiirroista Veripalvelussa vastaava erikoislääkäri Susanna Sainio . 50 000 äidin näytteet vuodessa Helsingin Naistenklinikalla tehtiin ensimmäinen verensiirto sikiön napanuoran laskimoon vuonna 1985. Nykyään kohdunsisäisen verensiirron saa Suomessa vuosittain 10–15 naista. Keskimäärin siirtoja tehdään 3–4 kertaa raskauden edetessä, joten verivalmisteita tehdään noin 60 vuodessa. Miten nämä kymmenen naista sitten löydetään? – Veripalvelu tutkii kaikilta odottavilta äideiltä viikoilla 8–12 veriryhmän ja vasta-aineet. Noin 13 prosenttia äideistä on RhD-negatiivisia, ja heidän vasta-aineensa tutkitaan vielä kahdesti raskauden edetessä. Sikiölle mahdollisesti haitallisia vasta-aineita löytyy noin 350 äidiltä, mukaan lukien RhD-positiiviset naiset, mutta valtaosa heistä ei tarvitse muuta kuin neuvolaseurantaa, kertoo neuvolanäytetutkimuksista vastaava biologi Malla Kuosmanen . Noin 50–60 äideistä joutuu korkeiden vasta-ainepitoisuuksien vuoksi äitiyspoliklinikan seurantaan. Veripalvelun veriryhmäasiantuntija tai lääkäri osallistuvat säännöllisiin kokoukAVM1_alkuosa_painoon.indd 19 AVM1_alkuosa_painoon.indd 19 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30
20 ta vaan. Juttua olisi riittänyt loputtomiin. – Meidän oli helppo jutella toistemme kanssa. Pirjo oli iloinen ja hymyilevä, Lumikki kuvailee ensitapaamista. Samoin koki myös Pirjo. – Alusta asti tuntui siltä, kuin olisimme tavanneet jo aiemmin. Nykyään kaksikko juttelee ”ihan kaikesta”. Joskus heitä puhututtavat K ummi on henkilö, johon voi tukeutua. Luotettava aikuinen. Yleensä kummi saadaan kasteen yhteydessä, mutta kummi voi tulla elämään myös aikuistumisen kynnyksellä, Punaisen Ristin Nuorten turvatalon tukikummitoiminnan kautta. Kun Lumikki , 17, tapasi ensimmäistä kertaa tukikumminsa Pirjon , 69, oli Se turvallinen aikuinen kesäkuinen päivä. Lumikki oli toivonut, että kummi edustaisi vanhempaa sukupolvea, mutta muuta hän ei tulevasta kummistaan ennakkoon tiennyt. Oodi-kirjaston edessä Pirjoa odottaessaan Lumikki mietti: Miten tapaaminen sujuisi? Löytyisikö yhteistä puhuttavaa? Kaksikko siirtyi kirjastolta kahvilaan. Pian tunti oli jo hurahtanut, tuosNuorten turvatalon tukikummi on mukana nuoren itsenäistymisen vaiheissa. Lumikilla ja hänen tukikummillaan Pirjolla on ikäeroa yli viisikymmentä vuotta, mutta yhteistä tekemistä ja puhuttavaa on riittänyt alusta asti. TEKSTI HEIDI NUMMI KUVAT EEVA ANUNDI LUMIKKI PÄÄTYI itsenäistymisen tuen asiakkaaksi pari vuotta sitten muuttaessaan pois kotoa. AVM1_alkuosa_painoon.indd 20 AVM1_alkuosa_painoon.indd 20 26.1.2021 14.30 26.1.2021 14.30