Avun Maailma 01/2018 - Lehtiluukku.fi

1 2018 13 Vänverksamhet för unga förde samman Mari och Vera Kahden kauppa 10 Nuorten ystävätoiminta yhdisti Marin ja Veran 10 000 UUTTA AUTTAJAA SUOMELLE 18 Ensiaputaitoa yläkouluun 16 Ystävänä vankilassa 20 Punaisen Ristin veripalvelu 70 vuotta Asiaa myös verenluovuttajille! 19 Första hjälpen för tonåringar 21 Röda Korsets Blodtjänst fyller 70 år AVM_1_2018_taitto_40s.indd 1 30/01/2018 16.29
OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Ostoskassi taskupakkauksessa Kätevästi pakattu kassi kulkee kevyesti mukana niin repussa kuin käsilaukussa. Shoppingkasse i fickförpackning Kassen går behändigt att vika ihop och är lätt att ha med sig i handväskan eller ryggsäcken. 6,90 € Purjekangaskassi ”Minun oli tarkoitus päästä seilaamaan purjeena pitkin valtameriä mutta toisin kävi: Suomen Punaisen Ristin ja Globe Hopen ansiosta minusta tulikin ekologinen kestokassi, joka kulkee kanssasi seikkailusta toiseen.” Materiaalina purjekangas, koko n. 50 × 35 cm. Segeltygväska ”Meningen var att jag skulle segla som ett segel på oceanerna, men det blev tvärtom: Tack vare Finlands Röda Kors och Globe Hope blev jag en ekologisk väska, som följer dig från äventyr till äventyr.” Framställd av segeltyg, storlek 50 × 35 cm. 29 € Ostoskassi, puuvillaa Tygkasse, bomull 5,50 € Reddie&Crossie -kassi Hauska kangaskassi kerhoon tai retkelle, koko n. 29 × 29 cm. Reddie&Crossie -kasse En rolig tygkasse för dagis eller sommarutflykter, storlek ca 29 × 29 cm. 10 € Retrokassi Kassi on valmistettu Suomen Punaisen Ristin käytöstä poistetuista keräysliiveistä. Retroväska Väskan är framställd av Finlands Röda Kors gamla insamlarvästar som tagits ur bruk. 10 € Jäsenetu Medlemserbjudande -20 % Jäsenhinnan saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemspris får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Näytä, että kuulut auttajiin: kanna Punaisen Ristin kassia! Visa att du hör till dem som hjälper: Använd Röda Korsets kasse! Vaihda muovikassit kangaskassiin! Byt ut plaskassarna mot en tygkasse! SPR_Varainhankinta_230x297_syvä.indd 1 30/01/2018 13.06 www.lahitapiola.fi LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä yksinäisyyttä vastaan. OLE LÄHELLÄ. OLE YSTÄVÄ. AVM_1_2018_taitto_40s.indd 2 30/01/2018 16.29
OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Ostoskassi taskupakkauksessa Kätevästi pakattu kassi kulkee kevyesti mukana niin repussa kuin käsilaukussa. Shoppingkasse i fickförpackning Kassen går behändigt att vika ihop och är lätt att ha med sig i handväskan eller ryggsäcken. 6,90 € Purjekangaskassi ”Minun oli tarkoitus päästä seilaamaan purjeena pitkin valtameriä mutta toisin kävi: Suomen Punaisen Ristin ja Globe Hopen ansiosta minusta tulikin ekologinen kestokassi, joka kulkee kanssasi seikkailusta toiseen.” Materiaalina purjekangas, koko n. 50 × 35 cm. Segeltygväska ”Meningen var att jag skulle segla som ett segel på oceanerna, men det blev tvärtom: Tack vare Finlands Röda Kors och Globe Hope blev jag en ekologisk väska, som följer dig från äventyr till äventyr.” Framställd av segeltyg, storlek 50 × 35 cm. 29 € Ostoskassi, puuvillaa Tygkasse, bomull 5,50 € Reddie&Crossie -kassi Hauska kangaskassi kerhoon tai retkelle, koko n. 29 × 29 cm. Reddie&Crossie -kasse En rolig tygkasse för dagis eller sommarutflykter, storlek ca 29 × 29 cm. 10 € Retrokassi Kassi on valmistettu Suomen Punaisen Ristin käytöstä poistetuista keräysliiveistä. Retroväska Väskan är framställd av Finlands Röda Kors gamla insamlarvästar som tagits ur bruk. 10 € Jäsenetu Medlemserbjudande -20 % Jäsenhinnan saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemspris får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Näytä, että kuulut auttajiin: kanna Punaisen Ristin kassia! Visa att du hör till dem som hjälper: Använd Röda Korsets kasse! Vaihda muovikassit kangaskassiin! Byt ut plaskassarna mot en tygkasse! SPR_Varainhankinta_230x297_syvä.indd 1 30/01/2018 13.06 www.lahitapiola.fi LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä yksinäisyyttä vastaan. OLE LÄHELLÄ. OLE YSTÄVÄ. AVM_1_2018_taitto_40s.indd 3 30/01/2018 16.29
Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Juhlavuosi tuotti uusia auttajia Veripalvelu kerää valkosoluja Vapaaehtoiset apuun sähkökatkoissa 10 Ihan tavalliset kaverit 14 Terhokerhossa ei ole ikärajaa 16 Ystävänä vankilassa 18 Iin kouluissa osataan auttaa 20 Veripalvelu täyttää 70 vuotta 26 Biopankki tukee tutkimusta 27 Ristikko 28 Jalkapallo yhdistää kansoja 30 Ferdinand Garoff purkaa traumoja 38 Vuosien takaa 39 Ali Ihsan kotiutui Turkuun 13 Helt vanliga kompisar 15 Ingen åldersgräns i Terhoklubben 17 Vänskap i fängelset 19 Hjälpberedskap i Ijo 24 Blodtjänst fyller 70 år 26 Biobanken stöder forskning 27 Korsord 29 Fotbollen förenar 32 Ferdinand Garoff bearbetar trauman 36 Kors och tvärs Jubileumsåret gav nya hjälpare Vita blodplättar blir cellterapi Volontärer hjälpte i Kajanaland 38 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2018 7.2.2018 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 AD: Suvi Hämäläinen, suvi.hamalainen@punainenristi.fi Taitto: Niina Mickelsson/Takomo tuotanto Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Närvarande i nöd och vardag RÖDA KORSETS hjälpare fick en verklig rivstart på året när ymnigt snöfall orsakade elabrott i stora delar av Kajanaland. Våra volontärer besökte äldre människor som bor avsides för att se om de behövde hjälp. I Hyrynsalmi och Suomussalmi delade frivilliga hjälpare i samarbete med kommun och myndigheter ut vatten och värmare. För dem som bor djupt i skogen kommer naturens kraft inte som en lika stor överraskning som för dem som bor urbant, men elavbrott påminner ändå alla om att även Finland är sårbart och naturen stark. När temperaturen sjunker ska hjälpen nå fram snabbt och då måste den finnas på nära håll. Under Finlands jubileumsår ville vi ge vårt hundraårsfirande land en oförglömlig gåva, en gåva som är till nytta långt in i framtiden. Sådan var Röda Korsets gåva verkligen: Våra volontärer lärde ut kunskaper i första hjälpen till över 10 000 finländare. Det är en storsatsning som krävde kunskap, entusiasm och tusentals timmar av värdefullt frivilligarbete. När andra författade festtal skred Röda Korset till verket. Det resulterade också i att medlemstalen i de avdelningar som ordnade hjälparkurser vände uppåt. Det första hjälpen-projekt som genomfördes i samarbete med Lokal-Tapiola under jubileet nådde ut till 40 000 skolelever. Efter de här upplevelserna är tiotusentals människor mer redo att hjälpa. Det var inte av en slump som rödakorsfrivilliga i Kajanaland gav sig ut. För att kunna hjälpa när det gäller krävs god lokalkännedom och kunskap. Nätverk uppstår inte ur tomma intet mitt under en kris, vi bygger upp dem avsiktligt och underhåller dem. Inför vändagen är det viktigt att vi ser kopplingen mellan snabb hjälp och närvaro i vardagen. Vänverksamheten är vår mest populära frivilligverksamhet. Det kunnande och de nätverk som vänverksamheten skapar ger oss en god grund när vår hjälp behövs. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Läsnä arjessa ja hädässä PUNAISEN RISTIN auttajat saivat vuodelle todellisen äkkilähdön, kun lumikuorma katkaisi sähköt laajoilta alueilta Kainuussa. Vapaaehtoisemme kiersivät syrjäseutujen ikäihmisten kodeissa tarkistamassa avun tarpeen. Hyrynsalmella ja Suomussalmella vapaaehtoiset jakoivat yhteistyössä kunnan ja viranomaisten kanssa vettä ja lämmittimiä. Metsän keskellä elävälle luonnon voima ei tule niin suurena yllätyksenä kuin ruuhkaisessa kaupungissa asuvalle. Sähkökatkot muistuttivat kuitenkin kaikille, että Suomessakin luonto voi näyt-tää voimansa. Pakkasen keskellä apua tarvitaan nopeasti ja silloin sen on löydyttävä läheltä. Suomen juhlavuotena halusimme antaa Suomelle unohtumattoman lahjan. Sellaisen, jolla on käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Sen Punainen Risti todellakin antoi, kun vapaaehtoisemme opettivat vuoden aikana ensiaputaitoja yli 10 000 suomalaiselle. Tämä on ponnistus, jonka saavuttamiseen vaadittiin osaamista, intoa ja tuhansia tunteja arvokasta vapaaehtoistyötä. Vastalahjana auttajakursseja järjestäneiden osastojen jäsenmäärät kääntyivät nousuun. Juhlavuoden aikana Lähi-Tapiolan kanssa yhteistyössä toteutettu alakoululaisten ensiapukoulutus tavoitti 40 000 koululaista. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat näiden kokemusten jälkeen valmiimpia auttamaan. Kainuun vapaaehtoiset eivät lähteneet liikkeelle sattumalta. Vakavassa tilanteessa toimimiseen tarvitaan hyvää paikallistuntemusta ja osaamista. Verkostot eivät synny tyhjästä kriisin keskellä, vaan niitä on ylläpidettävä jatkuvasti. Ystävänpäivän alla on tärkeää nähdä yhteys nopean auttamisen ja arjen läsnäolon välillä. Ystävätoiminta on suosituin vapaaehtoistoimintamme. Siinä rakennettavasta osaamisesta ja verkostosta ponnistetaan silloin kun pitää toimia aikailematta. 4 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 ? Avun maailma Hjälpens värld 1/2018 AVM_1_2018_taitto_40s.indd 4 30/01/2018 16.29
14 / 15 LEIKKIÄ IKÄ KAIKKI Terhokerhon ovet ovat auki kaikille. LEKA LIVET UT Terhoklubbarna är öppna för alla. 20 / 24 VERIHUOLLON VUOSIKYMMENET Punaisen Ristin Veripalvelu on jo 70-vuotias. DECENNIER AV BLODOMSORG Röda Korsets Blodtjänst är en 70-åring. 18 / 19 IIN KASIT OSAAVAT AUTTAA Ensiapu osaksi kansalaistaitoja. ÅTTORNA I IJO KAN HJÄLPA Första hjälpen är en medborgarkunskap. 16 / 17 YSTÄVÄ MUURIN TOISELTA PUOLELTA Vankilavierailija tuo tuulahduksen siviilistä. EN VÄN FRÅN VÄRLDEN UTANFÖR Fängelsebesökaren ger en fläkt av frihet. M A IJU P O H JA N H E IM O Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi P E T T E R I K IV IM Ä K I P E T R I M U L A R I 1 / 2018 hjälpens värld avun maailma 5 AVM_1_2018_taitto_40s.indd 5 30/01/2018 16.29
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin 6 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2018 ilmestyy 25.4. Tuhansia uusia auttajia Suomelle Punaisen Ristin Kaarinan-Piikkiön osasto suuntasi juhlavuoden auttajakurssinsa koululaisille. V iime vuonna 140 vuotta täyttänyt Suomen Punainen Risti järjesti juhlan kunniaksi kaikille avoimia ja maksuttomia Punaisen Ristin auttajakursseja. Ensiavun pikakurssien tarkoituksena oli kouluttaa tuhansia uusia auttajia lahjaksi 100-vuotisjuhliaan viettäneelle Suomelle. Auttajakursseja järjestettiin vuoden mittaan ympäri maata niin pienillä kuin suurilla paikkakunnilla. Todellisen suurtyön kurssien järjestämisessä teki varsinaissuomalainen Kaarinan-Piikkiön osasto, jonka järjestämän kurssin suoritti vuoden aikana yli 1 000 henkeä. Kaarinan-Piikkiön osasto koulutti ensiapua monenlaisille järjestöille ja yhteisöille, mutta ylivoimaisesti suurin koulutettujen ryhmä olivat kuitenkin alueen koulujen 3.–6. luokkien oppilaat. – Teimme keväällä valinnan keskittää voimat nimenomaan koululaisille toteutettaviin kursseihin. Strategia toimi hyvin, ja meidät otettiin kouluissa tosi hyvin vastaan. Tilauksia on sisällä vielä tällekin vuodelle, osaston kouluyhteistyöstä vastaava Lea Leiwo kertoo. Kaikkiaan Kaarinan-Piikkiön osasto järjesti 19 auttajakurssia. Kouluissa yhdelle kurssille osallistui kerralla jopa 120 lasta, joita kouluttamaan tarvittiin kahdeksan vapaaehtoista. Kaikkiaan kurssipaljous vietiin läpi noin tusinan vapaaehtoisen voimin. – Onnistuimme löytämään vapaaehtoisista porukan, joka sitoutui suureen työmäärään. Kaikki olivat esimerkillisen venyviä, kun kursseja oli jopa kahdesti viikossa eikä aikataulumuutoksiltakaan voitu välttyä, Lea Leiwo kiittelee. Kaarinan-Piikkiön osasto kehitti Punaisen Ristin juhlavuoden auttajakurssin pohjalta myös ikioman toimintamallin, päiväkotilapsille suunnatun miniauttajakoulutuksen. Siihen osallistui nuorimmillaan 4–5-vuotiaita lapsia. – Joissain päiväkodeissa ohjeistettiin lapsia tuomaan mukaan oma nukke tai nalle, jolle sitten tehtiin sidontoja. Joissain taas ohjattiin lapset harjoittelemaan toisillaan, päiväkotikoulutuksia vetänyt Riikka Sivonen kertoo. Päiväkotilapset innostuivat käärimisestä ja laastaroinnista niin, että osaston vanhojen sideharsojen varastot tyhjenivät ja lakanakankaasta piti leikata lisää harjoitusmateriaalia. Kaarinan-Piikkiön osaston ohella auttajakurssien järjestämisessä kunnostautuivat muun muassa Tampereen, Säkylän, Nousiaisen, Yli-Iin ja Kajaanin Punaisen Ristin osastot. Myös valtakunnallisesti juhlavuoden tavoite täyttyi kirkkaasti: laskuri näytti auttajakurssien osallistujamääräksi vuodenvaihteessa jo 10 859 henkeä, vaikka kaikkia kursseja ei ollut vielä edes raportoitu. Kaikkiaan kursseja järjestettiin 385 kappaletta. Suurkiitos kaikille kursseja järjestäneille vapaaehtoisille ja osallistujille! ELINA TEERIJOKI SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ Punaisen Ristin KaarinanPiikkiön osaston vapaaehtoiset Marja-Leena Salmio (vas.), Esko Vihervä, Riikka Sivonen ja Lea Leiwo olivat mukana toteuttamassa juhlavuoden auttajakursseja. AVM_1_2018_taitto_40s.indd 6 30/01/2018 16.29
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin 1 / 2018 hjälpens värld avun maailma 7 JARI HÄRKÖNEN BENJAMIN SUOMELA NUMEROT KERTOVAT 80 536 JÄSENTÄ KUULUI vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Uusia jäseniä liittyi järjestöön vuoden aikana 3 452, joista 1 016 henkeä oli alle 29-vuotiaita. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI Veripalvelu alkaa kerätä valkosoluja Vapaaehtoisten luovuttajien soluista kehitetään soluterapialääkettä haavojen hoitoon. V eripalvelussa käynnistyy kevättalvella koneellinen valkosolujen luovutus, jossa kerätään soluja uuden lääkevalmisteen kehitystyöhön. Tavoitteena on kehittää hoitoa kroonisten haavojen parantamiseksi. Valkosolut kerätään Helsingin Kivihaan veripalvelutoimistossa vapaaehtoisilta, erikseen kutsuttavilta luovuttajilta afereesilaitteella. Laite kerää talteen valkosolut ja palauttaa muut veren osat takaisin verenkiertoon. – Valkosolujen keräys muistuttaa verihiutaleiden koneellista keräämistä trombafereesillä, mutta valkosolujen keräyksessä kanyyli asetetaan molempiin kyynärtaipeisiin, Veripalvelun Solutuotantokeskuksen osastonjohtaja Johanna Nystedt kertoo. Suomalainen, maailman johtaviin geeniterapialääkkeiden valmistajiin lukeutuva FinVector Vision Therapies jatkojalostaa valkosolut kehittyneeksi soluterapiavalmisteeksi, jonka toivotaan edesauttavan kroonisten haavojen paranemista. – Tämä on uudenlainen avaus, joka toteuttaa hyvin Veripalvelun strategiaa. Voimme näin osaltamme edistää soluterapiahoitojen kehittymistä asiantuntemuksellamme ja osaamisellamme, toteaa Veripalvelun lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen . IIRA HARTIKAINEN Ristiin rastiin Avun maailma 2/2018 ilmestyy 25.4. VERIPALVELUN 70 VUOTTA KUVAHISTORIIKKINA Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan. Juhlan kunniaksi suomalaisen veripalvelutoiminnan historia on koottu runsaasti kuvitettuun kirjaan, joka on vapaasti luettavissa verkkokirjana osoitteessa www.veripalvelu.fi. Historiikin painettua versiota jaetaan juhlavuoden aikana verenluovutuspisteissä kaikille 70 vuotta täyttäville verenluovuttajille sekä niille, joille tulee täyteen 70. luovutuskerta. Kirjan voi hankkia omakseen myös Punaisen Ristin verkkokaupasta osoitteessa www.punaisenristinkauppa.fi. Riskien keskellä antaa potkua oppimiseen PUNAINEN RISTI julkisti tammikuun lopussa Educa-messuilla uuden Riskien keskellä -oppimisaineiston. Kaikille avoin ja varsinkin yläkouluille ja lukioille suunnattu materiaali esittelee eri puolilla maailmaa esiintyviä riskejä, jotka aiheuttavat katastrofeja ja tuntuvat myös meillä. Riskien keskellä kertoo muun muassa maanjäristyksistä ja hirmumyrskyistä, kuivuudesta ja tulvista sekä infektiosairauksista ja ilmastonmuutoksesta. Riskien keskellä -aineisto löytyy netistä osoitteesta www.riskienkeskella.fi , ja se on saatavana mobiilisovelluksena AppStoresta ja Google Playsta. Riskien keskellä palvelee sekä suomen, ruotsin että englannin kielellä. Kokonaisuuteen kuuluu opettajille suun nattu verkkosivu www.spropettajaportaali.fi , joka tarjoaa lisäpalveluita ja ohjeita aineiston käyttöön opetuksessa. Riskien keskellä -hanketta vetävä Pekka Reinikainen näkee aineiston tulevan selkeään tarpeeseen. – Koulujen uusi opetussuunnitelma korostaa uusien tekniikoiden laaja-alaista hyödyntämistä ja kokonaisuuksien hahmottamista, ja juuri sitä Riskien keskellä tarjoaa. Vastaavaa sähköistä opetusmateriaalia ei ole juuri tarjolla, Reinikainen kertoo. Lue lisää: www.riskienkeskella.fi Riskien keskellä kertoo mm. maanjäristyksistä, kuivuudesta ja epidemioista. Valkosolut kerätään vapaaehtoisilta verenluovuttajilta afereesilaitteella, joka ottaa talteen valkosolut ja palauttaa muut veren osat takaisin verenkiertoon. AVM_1_2018_taitto_40s.indd 7 30/01/2018 16.29
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. 8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 HANNA LINNAKKO JUHA HANKKILA Vapaaehtoiset kiersivät talosta taloon Kainuussa Punainen Risti auttoi laajoista sähkökatkoista kärsineitä kainuulaisia. T ammikuun laajat sähkökatkot Kainuussa käynnistivät Punaisessa Ristissä kotimaisen avustusoperaation. Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Tampereelta lähetettiin matkaan seitsemän varavoimageneraattoria sekä 1 080 vesikanisteria, 800 patjaa ja 840 huopaa ilman sähköä jääneille kotitalouksille. Generaattorit sijoitettiin yhteistyössä viranomaisten kanssa turvaamaan varsinkin hoitolaitosten sähkönsaantia. Syrjäseuduilla Punaisen Ristin vapaaehtoiset kiersivät ikäihmisten kodeissa tarkistamassa avun tarpeen ja asukkaiden voinnin. Eniten sähköttömiä koteja oli Suomussalmella ja Hyrynsalmella. – Aamusta iltaan mentiin useampi päivä. Aamukahdeksalta kokoonnuttiin kunnantalolle ja aamun valjettua yhdeksän aikaan lähdettiin liikenteeseen. Parhaimmillaan tultiin iltakymmeneltä takaisin, hyrynsalmelainen vapaaehtoinen Juha Hankkila kertoo. – Veimme asukkaille vettä kannellisissa sangoissa ja jaoimme niitä ympäri pitäjää, kun vesipumput eivät saaneet sähköä. Jaoimme myös kännykän varavirtalähteitä. Vaikka moni sinnitteli sähköttömässä talossa uunia tai saunaa lämmittämällä, varsinkin ikäihmisten kiitollisuus huolenpidosta jäi Hankkilan mieleen. – Ihmisillä oli tarve jutella poikkeuksellisesta tilanteesta. Kyse on myös henkisestä tuesta. Ihmisille oli tärkeätä tietää, että heitä ei ollut jätetty heitteille, Hankkila sanoo. OUTI HUOVINEN Anni Kainulainen (vas.) ja muut Punaisen Ristin vapaaehtoiset jakoivat vettä, patjoja ja huopia sähköttömille kotitalouksille Kainuun syrjäseuduilla. Joulumieltä 30 000 perheeseen Joulun alla 21. kerran järjestetty Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi tuotti noin 1,75 miljoonaa euroa. Keräystuotto laski hiukan edellisvuoden ennätystuloksesta. Hyvä Joulumieli -keräyksen tuotoilla ilahdutetaan joulun alla lapsiperheitä 70 euron lahjakorteilla, joita jaettiin tällä kertaa 30 000 kappaletta. Lahjakortit on tarkoitettu ruokatarvikkeiden ostoon, ja ne käyvät S-ryhmän, Keskon ja Lidlin ruokakauppoihin. Suomen Punaisen Ristin, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Ylen järjestämän keräyksen tavoitteena on suoran auttamisen ohella herätellä keskustelua lapsiperheiden köyhyydestä. Joka kymmenes suomalaislapsi elää pienituloisessa perheessä, ja perheen taloudelliset vaikeudet heijastuvat monin tavoin lasten hyvinvointiin. Lue lisää: hyvajoulumieli.fi Hyvä Joulumielen tuotoilla ilahdutetaan vähävaraisia lapsiperheitä. Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Miesten välinen seksi ei estä liittymistä kantasolurekisteriin Kantasolurekisteriin liittymisen kriteerejä on uudistettu niin, ettei miesten välinen seksi enää estä liittymistä rekisteriin. Veripalvelun tekemien riskilaskelmien perusteella riski HIV-tartuntaan kantasolusiirteen välityksellä on häviävän pieni, ja kantasoluluovuttajat valitaan joka tapauksessa yksilöllisen valintaprosessin ja huolellisten terveysja laboratoriotutkimusten perusteella. Verenluovutuksessa miesten välisestä seksistä seuraa edelleen 12 kuukauden luovutusrajoitus infektioriskin minimoimiseksi. JUOKSE APUA SYYRIAAN! PUNAINEN RISTI on mukana Suomen Urheiluliiton Helsinki City Running Day -juoksutapahtumassa 19.5. ja Naisten Kympillä 26.–27.5. Tapahtumissa tarjotaan mahdollisuutta auttaa keräämällä lahjoituksia Syyrian sodassa vammautuneiden auttamiseksi teemalla ”Auta heidät takaisin jaloilleen”. Kampanjalla kerätään varoja Punaisen Ristin kuntoutuskeskuksille Syyriassa ja lähialueilla. Lue lisää: punainenristi.fi/syyria AVM_1_2018_taitto_40s.indd 8 30/01/2018 16.29
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma 4 nroa 20€ Ajattelevien maailmankansalaisten lehti Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous Turistit turvaan heikoilta jäiltä Vapepa partioi Rovaniemellä Kemijoen rannoilla valistamassa matkailijoita. VAPAAEHTOISEN PELASTUSPALVELUN vapaaehtoiset partioivat alkuvuodesta Rovaniemellä Kemijoen rannoilla varoittamassa heikoista jäistä. Tarvetta valistukselle oli, sillä jäljet lumessa paljastivat, että jäällä kävi ihmisiä lähes päivittäin. Virtaukset pitävät Rovaniemen läpi kulkevan Kemijoen sulana läpi talven, mutta rannoilta joki jäätyy, eivätkä matkailijat lumipeitteisellä jäällä aina edes huomaa seisovansa veden päällä. – Tämä ei ole niinkään päivystämistä vaan neuvomista. Moni vapepalainen asuu kosken rannassa, ja jos joka tapauksessa lähtee koiran kanssa lenkille, on sama kävellä rannassa ja katsella ympärilleen, Rovaseudun Vapepan puheenjohtaja Reijo Köngäs kertoo. Partioidessaan vapepalaiset pitävät samalla rantaraitin aidan ja varoitusmerkit puhtaina lumesta. SARI HÄKKINEN Klikkaa apua verkkokaupoissa Punainen Risti on mukana Regood.fi-sivustolla, joka ohjaa siivun verkossa tehdyistä ostoksista hyvään tarkoitukseen. Regood.fi:ssä lahjoittajana toimii verkkokauppa, jolla ostoksia tehdään, ja hinnat ovat asiakkaalle samat kuin verkkokaupan omilla sivuilla. Palvelu ei edellytä edes rekisteröitymistä, joten auttamiseen riittää pari hiiren klikkausta. Hyvää tekemässä ovat mukana mm. Stockmann, Sportamore, Varusteleka, Cumulus-hotellit, Byggmax, Hemtex ja Scandinavian Outdoor. Punaiselle Ristille kohdennetut lahjoitukset käytetään Syyrian kuntoutusklinikoiden ja Nuorten turvatalojen toimintaan. Lue lisää: regood.fi/kohteet/spr KAISA SIREN Vapepan vapaaehtoiset Helena Ruokanen (vas.) ja Helena Hanni varoittavat matkailijoita heikoista jäistä. Tarvetta valistukselle riittää. AVM_1_2018_taitto_40s.indd 9 30/01/2018 16.29
10 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 1 AVM_1_2018_taitto_40s.indd 10 30/01/2018 16.29
S iitä on nyt jo pari vuotta. Mari Manninen ja Vera Hyvämäki istuivat Helsingin Kampissa Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toimistolla. Ystävävälittäjä toi Marille ja Veralle kahvit ja sulki kokoushuoneen oven. Ikkunan takana oli synkkä syysilta. Mari ja Vera eivät tienneet toisistaan yhtään mitään, mutta nyt heidän piti ruveta ystäviksi. Luonnolliseksi asetelmaa ei voi kutsua hyvällä tahdollakaan. – Siinä sitä sitten oltiin: Moi, kukas sä oikein olet? Pelastus oli se, että me ollaan molemmat sosiaalisia ja puheliaita tyyppejä. Juteltiin vähän aikaa, vaihdettiin numeroita ja sovittiin koska nähdään uudestaan, kaverukset kertovat nauraen. Tälläkin kertaa istutaan kahvin ääressä, mutta nyt kolhon kokoushuoneen sijasta mukavassa kahvilassa Vantaan Myyrmäessä. Mari ja Vera ovat tulleet kertomaan kokemuksistaan Punaisen Ristin nuorten ystävätoiminnasta. Ensin he tahtovat kuitenkin purkaa pari myyttiä. – Tuntuu että yksinäisyyttä tuodaan liikaa esiin nyyhkytarinoiden kautta. Kuka tahansa voi olla yksinäinen, ja melkein kaikki ovat sitä jossain elämänsä vaiheessa, Mari sanoo. – Varsinkin nuorten kohdalla halutaan löytää syy, miksi joku on yksinäinen. Todellisuudessa siihen ei tarvita suurta tarinaa tai tragediaa. Ihmiset liikkuvat, vaihtavat paikkakuntaa ja koulua, yhteydenpito katkeaa, kavereiden jutut eriytyvät. Toki monella on takana esimerkiksi kiusaamista, mutta ei aina. Tavallisia ystäviä Tutkimusten mukaan joka kymmenes nuori kärsii pitkään jatkuneesta yksinäisyydestä. Koko väestöstä noin 40 prosenttia on kokenut yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Yksinäisyys liittyy vahvasti myös muihin ongelmiin kuten kiusaamiseen, masennukseen ja syrjäytymiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että yksinäisyys näkyy myös kehossa. Se aiheuttaa pahimmillaan niin kovaa fyysistä ja psykologista stressiä, että eräät tutkijat ovat verranneet yksinäisyyttä vaarallisuudessaan tupakointiin. Pitkäaikainen yksinäisyys nostaa selvästi ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tavallisuudestaan huolimatta yksinäisyyteen liittyy edelleen stigma, häpeän leima, varsinkin nuorten kohdalla. Siitä puhutaan helposti syyllistäen: Ehkä sinä teet itse jotain väärin? Tai: Ottaisit vain itseäsi niskasta kiinni! Mari ja Vera ovat molemmat kokeneet yksinäisiä jaksoja elämäntilanteiden muuttuessa. Tutustuttuaan nuorten ystävätoiminnan kautta he ovat tukeneet toinen toisiaan. Vapaaehtoistoiminnasta tavataan helposti ajatella, että toinen on auttaja ja toinen avun kohde. Ajatustapa ole ei tuntematon ystävätoiminnassakaan. On ystävä, vapaaehtoinen – ja on yksinäinen, jolle hän toimii ystävänä. Se on juuri sitä nyyhkytarinaa, jota Mari ja Vera tahtovat välttää. He ovat ystäviä, ihan tavallisia ystäviä, vaikka tutustuivatkin Punaisen Ristin ystävätoiminnan kautta. Se on nuorten ystävätoiminnassa itse asiassa melkein välttämätöntä. – Jos mietitään vaikka vanhusten ystävätoimintaa, niin on se vähän erilaista. Jos nuori vapaaehtoinen lähtee vanhalle ihmiselle ystäväksi, siinä tulee melkein väkisin sellainen hyväntekijän osa. Nuorten ystävätoiminnassa tavoitteena pitäisi olla nimenomaan kahden tasavertaisen ihmisen ystävyyssuhde, Vera pohtii, ja Mari jatkaa: – Olen itse mukana myös vanhustyössä, ja kyllä tässä vähän eri tulokulma on. Jos tämän jutun haluaa saada oikeasti toimimaan, sellaisesta auttaja-autettava -näkökulmasta pitää päästä yli. Tässä pitää haluta tulla nimenomaan kaveriksi, muuten hommasta ei tule mitään. Alkusysäys auttaa Kun yksinäisyys on jatkunut pidemmän aikaa, se alkaa helposti ohjata ajatuksia negatiiviseen suuntaan. Omia onnistumisia aletaan selittää sattumalla ja epäonnistumisista syytetään itseä. Negatiivisista ajatuksista kehittyy syvenevä kierre, jota voi olla vaikea omin avuin katkaista. – Jos on kohdannut ihmissuhteissa paljon pettymyksiä, siitä tulee helposti 1 / 2018 hjälpens värld avun maailma 11 KÄ ÄNNÄ ? 1 Mari Manninen (vas.) ja Vera Hyvämäki tapasivat tällä kertaa Vantaan Myyrmäessä. Kaverukset pitävät yhteyttä viikoittain. Den här gången träffades Mari Manninen (t.v.) och Vera Hyvämäki i Myrbacka i Vanda. De två kompisarna har kontakt varje vecka. 2 Ystävää tavatessa tärkeintä on rento yhdessäolo. Vera ja Mari käyvät usein kahvilla ja kävelyllä. Avslappnad samvaro är det viktigaste när man träffar en vän. Vera och Mari går ofta på kaffe och promenad. Punaisen Ristin nuorten ystävätoiminta saattoi Mari Mannisen ja Vera Hyvämäen yhteen, mutta ystäviä heistä tuli itse. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOONAS BRANDT Kavereiden kesken 2 AVM_1_2018_taitto_40s.indd 11 30/01/2018 16.29
sellainen lumipalloefekti. Sillä on iso merkitys, katkeaako kierre kaksivai kolmekymppisenä, sillä kynnys kasvaa koko ajan, Vera sanoo. – Siinä mielessä yksinäisyys on vähän kuin työttömyys. Mitä pitempään olet ollut työtön, sitä vaikeampi on palata työelämään, varsinkin jos tuntuu että jokaisella yrityksellä tulee takapakkia, Mari vertaa. Sellaisessa tilanteessa tarvitaan helposti pieni alkusysäys, ja sellaisen voi tarjota esimerkiksi juuri ystävätoiminta. Punaisen Ristin ystävävälittäjä etsii vapaaehtoisista ja hakijoista suurin piirtein samanikäisen parin, joka taustansa puolesta voisi tulla juttuun keskenään, ja saattaa heidät yhteen. Sen jälkeen tulevat ystävät ovat pitkälti omillaan, kuten Mari ja Vera silloin piiritoimiston kokoushuoneessa. Nyt sen muisteleminen lähinnä huvittaa, mutta tosiasia on, että pieneen alkukankeuteen kannattaa puolin ja toisin varautua. On epärealistista odottaa, että ennestään tuntemattomilla ihmisillä synkkaisi maagisesti ensi hetkestä alkaen. Tutustuminen vaatii aikaa, ja hutejakin tulee joskus. – Kun yhteistä taustaa ei ole luonnostaan esimerkiksi koulusta, työstä tai harrastuksesta, yhteisten juttujen löytyminen vaatii vähän aikaa. Tärkeintä on, että ei lyö hanskoja heti tiskiin, Vera sanoo. – Se on tavallaan tosi vaikeaa, mutta samalla parasta, Mari jatkaa. – Miten tutustut ihan tuntemattomaan ihmiseen? Siinä joutuu selvittämään aika perusasioita: Kerrotko vaikka mitä teet päivisin? Alkuun Mari ja Vera eivät pitäneet juuri yhteyttä sovittujen tapaamisten välillä, kunhan sopivat koska nähdään ja pitivät siitä kiinni. Tavatessaan he tekivät ihan tavallisia asioita, kävivät kahvilla ja kävelyillä, joskus kaupoissa tai leffassa. – Meillä meni varmaan puoli vuotta, ennen kuin alkoi olla sellainen luonteva fiilis, että olipa taas superkiva nähdä. Ei sillä, etteikö siihen asti ollut ihan mukavaa, mutta siinä vaiheessa alkoi olla niin paljon yhteisiä juttuja, että kaikki meni luontevasti. Nykyisin me ollaan yhteyksissä viikoittain, tekstaillaan ja soitellaan, vaikka ei joka viikko nähdäkään, Vera sanoo. Rohkeasti kokeilemaan! Oman kokemuksensa perusteella Mari ja Vera suosittelevat nuorten ystävätoimintaa melkeinpä kenelle tahansa. Kaikki me olemme joka tapauksessa omanlaisiamme. – Ystäväksi lähtevältä vaaditaan lähinnä, että haluaa tutustua uuteen ihmiseen avoimin mielin ja on silloin tällöin pari tuntia aikaa. Ystävää kaipaavan taas ei kannata liikaa miettiä, onko ”tarpeeksi syrjäytynyt” tai ”liian syrjäytynyt” – se riittää jos tuntee että nyt tarvitsisi kaveria. – Realistiset odotukset pitää toki molemmilla olla ja valmis näkemään vähän vaivaa ennen kuin homma alkaa toimia. Mutta kun alussa vähän panostaa ja kaveruus lähtee rullaamaan itsestään, se on tosi siistiä. – Kokeilkaa, ei siinä ainakaan mitään menetä! ? 12 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 Veran ja Marin mukaan nuorten ystävätoiminnassa tavoitteena pitää olla tasavertainen kaverisuhde. Siihen pääseminen voi vaatia vähän aikaa ja sitkeyttä, mutta lopputulos palkitsee molemmat. Målet med vänverksamhet för unga ska vara ett jämlikt kompisförhållande, tycker Vera och Mari. Att nå det kan kräva lite tid och tålamod, men slutresultatet är värt det för båda parter. YSTÄVÄ TUO ILOA Tänä ystävänpäivänä Punainen Risti tahtoo nostaa esiin erityisesti nuorten ystävätoimintaa ja yksinäisyyttä. Tutkimusten mukaan noin joka viides nuori kärsii vakavasta yksinäisyydestä. Yksinäisyys heikentää voimakkaasti elämänlaatua kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisen vakavat pitkittyvän yksin jäämisen seuraukset ovat nuorilla. Lapsena tai nuorena koettu pitkäaikainen yksinäisyys heijastuu helposti koko myöhempään elämään. Se alentaa itseluottamusta ja kasvattaa riskiä esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen sekä erilaisiin käyttäytymisen häiriöihin. Yksinäisyys nostaa merkittävästi syrjäytymisriskiä. Suomen Punaisen Ristin viime vuoden lopulla vapaaehtoisilleen teettämässä ystäväkyselyssä 12,5 prosenttia vastaajista toimi nuoren, alle 29-vuotiaan henkilön ystävänä. Nuorten ystävänä toimivat vapaaehtoiset olivat muita useammin itsekin nuorempia ja työelämässä olevia. Ylivoimaisesti tavallisin syy tuen tarpeelle oli nuoren muutto uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan, mikä selittyy pitkälti kiintiöpakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien kasvaneella osuudella nuorista ystäväasiakkaista. Samasta syystä yhä useammalla nuorella ystäväasiakkaalla oli hyvin vähän tai ei lainkaan omaisia tai muita läheisiä. Kaikista Punaisen Ristin ystävätoiminnan asiakkaista noin 75 prosenttia oli ikääntyneitä, ja myös vapaaehtoisista lähes 70 prosenttia oli yli 60-vuotiaita. Yli 80 prosenttia vastaajista toimi henkilökohtaisena ystävänä yhdelle ikäihmiselle, ja noin 80 prosenttia vapaaehtoisista tapasi ystäväänsä vähintään joka toinen viikko. Lähes yhdeksän kymmenestä vapaaehtoisesta nosti tärkeimmäksi syyksi ystävätoimintaan osallistumiselle halun auttaa toista. Kolmannes vastaajista kertoi saavansa toiminnan kautta itsekin ystäviä ja yhtä moni mielekkään harrastuksen. Punaisen Ristin kysely ystävätoiminnan vapaaehtoisille toteutettiin nyt toisen kerran. Kysymyksiin vastasi 518 vapaaehtoista, joista noin 90 prosenttia oli naisia. Kaikkiaan ystävätoiminnassa oli viime vuonna mukana 8 781 vapaaehtoista. Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan Punaisen Ristin osastoon tai piiritoimistoon, ja erilaiset ystäväryhmät mahdollistavat mukaan lähtemisen vaikka pitkäaikainen sitoutuminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Parhaat valmiudet ystävänä toimimiseen saa käymällä Punaisen Ristin ystäväkurssin. Tule mukaan: www.punainenristi.fi! AVM_1_2018_taitto_40s.indd 12 30/01/2018 16.29
1 / 2018 hjälpens värld avun maailma 13 Kompisar emellan Röda Korsets vänverksamhet för unga förde samman Mari Manninen och Vera Hyvämäki, men vänner blev de själva. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER JOONAS BRANDT D et är ett par år sedan nu. Mari Manninen och Vera Hyvämäki satt i ett mötesrum på Röda Korsets Helsingfors och Nylands distrikts byrå i Helsingfors. Vänförmedlaren kom med kaffe åt Mari och Vera och stängde dörren om dem. Mari och Vera visste ingenting om varandra, men de skulle bli vänner. Inte med bästa vilja kan man påstå att situationen var naturlig. – Räddningen var att vi båda är sociala och pratsamma typer. Vi satt och pratade en stund, utbytte telefonnummer och kom överens om när vi skulle träffas igen, skrattar de efteråt. Än en gång har de kaffe framför sig, men i stället för ett kalt mötesrum är det på ett trevligt kafé. Mari och Vera har kommit för att berätta om sina erfarenheter av Röda Korsets vänverksamhet för unga. Men först vill de ta kål på några myter. – Det här med ensamhet tas fram alldeles för mycket genom snyfthistorier. Vem som helst kan vara ensam och nästan alla är det i något skede, säger Mari. – I synnerhet när det gäller unga vill man hitta en orsak till att någon är ensam. I verkligheten krävs det ingen större story för det. Folk byter ort och skola, kontakter bryts, man växer isär. Visst finns det många som har upplevt mobbning, men inte är det alltid så. Helt vanliga vänner Forskning visar att var tionde ung människa lider av långvarig ensamhet. Av hela befolkningen har cirka 40 procent upplevt ensamhet i något skede. Trots att det är så vanligt finns det fortfarande ett stigma i ensamhet, det ses som en skamfläck, i synnerhet för någon som är ung. Då blir det lätt ett anklagande tonfall. Mari och Vera har båda upplevt ensamma perioder när deras liv har förändrats. Efter att ha blivit bekanta via vänverksamheten har de stöttat varandra. Många tänker sig att frivilligverksamheten är tydligt uppdelad i hjälpare och den som får hjälp. Det finns en vän, en frivillig – och så finns det en ensam en, som den frivilliga är vän åt. Det är just den snyfthistorien som Mari och Vera vill ta avstånd från. De är vänner, helt vanliga vänner, fast de blev bekanta via Röda Korset. Och det är en nödvändighet i vänverksamhet för unga. – Om vi tänker på vänverksamhet för äldre så är det lite annorlunda. Om en ung frivillig blir rödakorsvän åt en äldre människa så blir det nästan oundvikligt en välgörarroll. I vänverksamhet för unga ska målet uttryckligen vara att två jämlika människor blir kompisar. En första puff behövs När ensamheten har pågått en längre tid styr det lätt tankarna i en negativ riktning. Man börjar förklara bort sina egna framgångar med slumpen medan misslyckanden blir ens eget fel. – Om man har upplevt många besvikelser i relationer så blir det lätt en snöbollseffekt. Det gör stor skillnad om den onda cirkeln bryts när man är 20 eller när man är 30, för tröskeln blir högre hela tiden, funderar Vera. I en sådan situation kan det vara bra med en liten första puff framåt och det kan till exempel vänverksamheten för unga erbjuda. Röda Korsets vänförmedlare letar bland de frivilliga och de sökande efter ett par som är i ungefär samma ålder och som med tanke på sin bakgrund kunde komma överens och för dem samman. Det tar sin tid att bli bekant och ibland funkar det inte. I början höll Mari och Vera inte egentligen kontakt mellan de träffar de kommit överens om, de bara kom överens om nästa träff och höll fast vid det. När de träffades gjorde de helt vanliga saker, gick på kaffe och på promenad. – När man inte har en gemensam bakgrund, till exempel samma skola eller hobby, så tar det sin tid att hitta det som är gemensamt. Idag har vi kontakt varje vecka, säger Mari och Vera. På basis av sina egna erfarenheter rekommenderar båda vänverksamhet för unga för nästan vem som helst. – Det enda man egentligen behöver är en vilja att bli bekant med en ny människa och öppet sinne. Och vill man ha en vän ska man inte fundera över om man är ”tillräckligt marginaliserad” eller ”för utstött” – det räcker med att känna att man skulle vilja ha en kompis. – Klart att båda parter ska ha realistiska förväntningar. Men när man satsar lite i början och det börjar rulla på av sig själv att man är vänner, då är det najs. ? ”Det enda man egentligen behöver är en vilja att bli bekant med en ny människa och öppet sinne.” EN VÄN GER GLÄDJE I samband med vändagen i år vill Röda Korset i synnerhet lyfta fram vänverksamheten för unga, men också ensamhet. Forskning visar att ungefär var femte ung person lider av allvarlig ensamhet. Ensamhet försämrar livskvaliteten allvarligt i alla åldersgrupper, men att länge bli ensam har speciellt grava följder för ungdomar. Långvarig ensamhet i barndomen eller ungdomsåren har lätt återverkningar på resten av livet. Det orsakar sämre självförtroende och ökar risken för till exempel depression och ångest samt olika beteendestörningar. Ensamhet ökar risken för utslagning markant. I en vänenkät som Finlands Röda Kors lät göra bland sina volontärer i slutet av förra året var 12,5 procent av dem som deltog i enkäten rödakorsvänner åt en ung person på under 29 år. De volontärer som är vänner åt unga var oftare själva unga och med i arbetslivet. Den överlägset största orsaken till ett behov av stöd var att den unga hade flyttat till en ny ort eller till ett nytt land, vilket till stor del förklaras av att kvotflyktingar, asylsökande och andra invandrare idag utgör en allt större del av alla unga vänklienter. Av samma orsak har allt fler unga vänklienter få eller inga anhöriga eller andra närstående personer. Av alla klienter inom Röda Korsets vänverksamhet var cirka 75 procent äldre och även av de frivilliga vännerna hade närmare 70 procent fyllt 60 år. Mer än 80 procent av enkätdeltagarna var personliga vänner åt en äldre människa och cirka 80 procent av volontärerna träffade sin vän minst varannan vecka. Närmare nio av tio frivilliga angav viljan att hjälpa som den viktigaste orsaken till sitt engagemang i vänverksamheten. En tredjedel av deltagarna uppgav att de själva fått vänner via verksamheten och lika många såg det som en meningsfull hobby. Det var andra gången Röda Korset genomförde en enkät med de frivilliga inom vänverksamheten. På frågorna svarade 518 volontärer, av vilka cirka 90 procent var kvinnor. Sammanlagt engagerade vänverksamheten i fjol 8 781 frivilliga. Frivillig rödakorsvän kan man bli genom att ta kontakt med rödakorsavdelningen på den egna orten eller närmaste distriktsbyrå. Olika vängrupper gör det möjligt att engagera sig i verksamheten även om man av någon anledning inte kan förbinda sig för en långvarig kontakt. De bästa förutsättningarna för att verka som rödakorsvän får man genom att gå Röda Korsets vänkurs. Kom med: www.rodakorset.fi! AVM_1_2018_taitto_40s.indd 13 30/01/2018 16.29
14 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 S aarijärven Terhokerhon lelunurkassa tytöillä on meneillään itse keksitty leikki. Siinä on ainakin sinisistä vaahtomuovityynyistä rakennetut rajat, autoja ja leluhahmoja. Kerhon aikuiset ovat ryhmittyneet sohvalle rupattelemaan. Viimeisenä mukaan saapuu Terho Utter , 11, suurta leluautoa roikottaen. – Tule sinä tänne miesten kesken, kehottaa Markku Lietonen , 68, ja tekee tilaa vierelleen. Häly hiljenee kulkusen kilistyksestä. – Tämä oli sen ajan skeittilauta. Hiukan olen kasvanut noista ajoista, Markku naurahtaa ja kertoo, miten mopolla painettiin mäkeä alas. Jarruja ei ollut. Sen jälkeen on Terhon vuoro esitellä leikkiautonsa. – Neljävuotiaana sain. Se kestää vaikka kyytiin istumisen, Terho kehaisee. Tytöt ovat tuoneet esiteltäväksi pehmoleluja ja Littlest Petshop -eläinhahmoja. Niitä ihaillaan hetki. Sitten Linnea Sironen , 73, kertoo lapsuusajan leikeistään. – Ei ollut leluja, ei edes pelikortteja. Itse keksittiin leikkejä joulukorteilla. Avaimen piilotustakin leikittiin. – Sitä leikitään vieläkin, Terho huomaa. Pian löytyy monta muutakin vanhaa leikkiä, joita leikitään yhä. Ystäviä itse kullekin Punaisen Ristin Terhokerho-toiminta alkoi vuonna 2014 yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Suomen Kulttuurirahaston tuen päätyttyä viime vuonna toiminta on monella paikkakunnalla hiipunut, mutta Saarijärvellä intoa riittää. Keskustan kerhon lisäksi paikkakunnalla toimii kaksi muutakin Terhokerhoa Lannevedellä ja Pajupurolla. Terhokerhojen tarkoituksena on edistää leikkiä ja sukupolvien kohtaamista, ja samalla leppoisa yhdessäolo toteuttaa Punaisen Ristin ystävätoiminnan tavoitteita. Saarijärven osastolla on muutenkin aktiivinen ystävätoiminta. Perinteisen ystävätoiminnan ohella tarjolla on ulkoiluystävätoimintaa sekä miestenSe on merkki Terhokerhon alkamisesta. Kerhoa alusta asti vetänyt Mirja Lietonen , 64, luovuttaa tällä kertaa ohjat Inkeri Ansamaalle , 66, joka lausuu aluksi pienen runon. Niin tehdään Saarijärven Terhokerhossa joka kerta. Tänään ohjelmassa on lelupäivä. Jokaisella on mukanaan lelu tai tarina lelusta. Inkeri auttaa esittelemään sen. Markulla on mukanaan mustavalkoinen kuva vuodelta 1954. Kuvassa kaksi myssypäistä taaperoa istuu itse tehdyn leikkimoottoripyörän satulalla. Jenni Kuitunen (vas.) ja Venla Ahonen leikkivät Terhokerhossa Saarijärvellä. Aiheina olivat tällä kertaa uudet ja vanhat leikit ja lelut. Jenni Kuitunen (t.v.) och Venla Ahonen leker i Terhoklubben i Saarijärvi. Temat den här gången är nya och gamla lekar och leksaker. Leikki yhdistää Saarijärven Terhokerhossa kaikenikäiset pääsevät leikkiin mukaan. Ystävänpäivän alla kerhossa vietettiin oman lelun päivää. TEKSTI TUIJA SILJAMÄKI KUVAT PETTERI KIVIMÄKI Terhokerhon vetäjä Mirja Lietonen esittelee Tiina-nukkeaan 50-luvulta. – Meitä oli kolme sisarta, ja nukke oli meidän kaikkien yhteinen. Kuten näkyy, tällä on harjoiteltu rokotusta. Terhoklubbens ledare Mirja Lietonen presenterar sin docka. Tiina är från 50-talet. – Vi var tre systrar och hon var vår gemensamma docka. Som ni ser har vi övat vaccinering. AVM_1_2018_taitto_40s.indd 14 30/01/2018 16.29
1 / 2018 hjälpens värld avun maailma 15 kerho, joka auttaa esimerkiksi ikäihmisiä polttopuiden teossa. Lisäksi avoin ystäväntupa jakaa kerran viikossa hyvää mieltä osaston tiloissa. Terhokerhon illan ohjelmassa on seuraavaksi mehun ja keksien vuoro. Aikuisten kahvipöydässä puhe kääntyy siihen, mitä leikkikerho antaa aikuisille. Terho Utterin äiti Erna Elo on Punaisen Ristin Saarijärven osaston uusi puheenjohtaja. Hän kävi samoissa tiloissa perhekerhossa jo silloin, kun Terho oli pieni. – Siinä sai sekä lapset että äiti ystäviä samalla kertaa. Inkeri Ansamaa tietää muualta paikkakunnalle muuttaneena, että ystäviä voi olla vaikeaa löytää ellei lähde kotoa ulos, mukaan toimintaan. – Jäin eläkkeelle lastentarhanopettajan työstä muutama vuosi sitten. On niin mukava kokea taas lasten tuoma ilo. – Mutta kuka tahansa voi tulla ohjaamaan näitä kerhoja, ei siihen tarvitse olla ammattilainen, Mirja Lietonen huomauttaa. – On uskomatonta, millaisia yhteisiä leikkejä eri-ikäiset lapset kehittävät. Se ei ole tänä päivänä itsestään selvää. Vapaan leikin ja luovuuden tukeminen on tärkeää. Oman näköinen kerho Viime vuoden puolella terhokerholaiset kävivät ilahduttamassa läheisen palvelutalo Kotikonnun pikkujouluissa. He lauloivat joululauluja paikallisen musikantin säestyksellä ja jakoivat joulupusseja, joissa oli pipareita ja karkkia. Mukaan juhlaan tuli jokainen kynnelle kykenevä palvelutalon asukas. – Se oli liikuttava tilaisuus. Tuntui, että he olivat mukana samalla innolla kuin lapsetkin. Tällainen antaa elämänvoimaa ja virkeyttä. He toivoivat meitä sinne uudelleen, joten maaliskuussa olemme menossa pitämään musisointikerhoa, Mirja Lietonen kertoo. Mehuhetken jälkeen lapset siirtyvät taas leikkinurkkaa kohti. Mirja huomaa, että heidän pitää saada Terho-leimat passeihinsa. Passien kannet on askarreltu täällä. Enni-Sofia Nieminen tömpsäyttää leiman omaan passiinsa, jossa on jo ennestään monta leimaa. – Ensi kerralla askarrellaan. Mitä toivoisitte? Tykkäätkö tehdä tupsuja, Enni-Sofia? Mirja kysyy. – Joo, se on kivaa, Enni-Sofia vastaa. Leena Paavola , 73, on yksi kerhon vapaaehtoisista apulaisohjaajista. Tänään hän häärii keittiössä, korjaa astiat pois ja tiskaa. – Lapset antavat paljon iloa ja hyvää mieltä. Siksi tykkään käydä täällä, hän sanoo. Lapsilla riittää energiaa leikkiä. Siniset pehmotyynyt on levitelty ympyrään lattialle ja tytöt hyppivät niitä pitkin kuin ne olisivat rantakiviä. – Yy-kaa-koo, he laskevat. Pian Mirja saattelee jo ensimmäisiä lähtijöitä eteisessä. Hänellä on tapana vastaanottaa ja saattaa ovelle jokainen henkilökohtaisesti. – Jokainen ohjaaja luo omanlaisensa Terhokerhon. Tärkeintä on kuunnella kävijöiden toiveita. ? Lek bland Saarijärvis moar I Terhoklubben i Saarijärvi får människor i alla åldrar vara med och leka. Inför vändagen firade klubben leksaksdag. S tojet tystnar i Terhoklubben i Saarijärvi när Mirja Lietonen , 64, ringer i en liten klocka. Lietonen har varit klubbledare sedan starten och nu ger hon ordet till Inkeri Ansamaa , 66, som börjar med att läsa en liten dikt. Så gör man varje gång klubben samlas. Idag är det leksaksdag. Då har var och en med sig en egen leksak eller en berättelse om en leksak. Markku Lietonen , 68, har med sig ett svartvitt fotografi från år 1954. På bilden sitter två småbarn på en självbyggd leksaksmotorcykel. – Det var den tidens skateboarding, skrattar Markku och berättar hur de susade ner för backar på sin ”moppe”. Bromsar hade åket inte. Några flickor presenterar sina mjukisdjur och figurer ur Littlest Petshop. Alla får beundra dem. Sen berättar Linnea Sironen , 73, om hur hon lekte som barn. – Vi hade inga leksaker, inte ens spelkort. Vi hittade på egna lekar med julkort. Och så lekte vi gömma nyckel. – Det leker vi fortfarande, säger Terho Utter , 11, och strax har man kommit på flera andra lekar som också förenar generationerna. Terhoklubbens verksamhet inleddes år 2014 i samarbete med Mannerheims Barnskyddsförbund. Avsikten med klubbverksamheten är att främja lek och möten över åldersgränserna. Efter att Finska Kulturfondens stöd upphörde i fjol har Terhoklubbarna på flera orter fört en tynande tillvaro, men i Saarijärvi är verksamheten populär. Förutom klubben i centrum finns två andra Terhoklubbar. Ikväll fortsätter programmet med saft och kex. Vid kaffebordet börjar de vuxna diskutera vad lekklubben ger dem. Inkeri Ansamaa är inflyttad på orten och vet att det kan vara svårt att hitta vänner om man inte går hemifrån och engagerar sig i någon verksamhet. – Jag var barnträdgårdlärare och gick i pension för ett par år sedan. Det är roligt att få uppleva barnens glädje. – Men vem som helst kan ställa upp och vara ledare för en sådan här klubb, man behöver inte vara proffs, påpekar Mirja Lietonen. – Det är otroligt vilka gemensamma lekar barn i olika åldrar hittar på. Det är ingen självklarhet idag. Därför är det viktigt att stödja fri lek och kreativitet. Efter saftpausen återgår barnen till sina lekar. Alla får också en Terho-stämpel i klubbpasset som de har pysslat i klubben. Enni-Sofia Nieminens pass får en smäll av stämpeln. I passet finns många stämplar. – Nästa gång ska vi pyssla. Tycker du om att göra tofsar, Enni-Sofia? frågar Mirja. – Jo, det är roligt, svarar hon. Snart får Mirja vinka av de första som är på väg hemåt. Hon brukar personligen ta emot och ta farväl av alla vid dörren. – Varje ledare gör sin egen Terhoklubb. Det viktiga är att man är lyhörd för vad deltagarna vill göra. ? Markku Lietosen mielestä Terho Utterin auto näyttää Ferrarilta, mutta todisteeksi ei löydy mitään merkkiä. Markku Lietonen tycker Terho Utters bil ser ut som en Ferrari, men den har inget märke som avgör frågan. AVM_1_2018_taitto_40s.indd 15 30/01/2018 16.29
16 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 A nita Raitala ja Eeva Kautiainen kävelevät turvatarkastuksen jälkeen tottunein askelin Hämeenlinnan vankilan etuovelle. Vartija avaa oven ja toivottaa heidät tervetulleiksi. Matka jatkuu aulasta käytävää pitkin ensimmäisen kerroksen luokkahuoneen eteen. Vartija avaa taas oven. Huoneessa istuu yhdeksän naista, joista jokainen on määrätty vankeuteen rikoksesta. Joku huumausainerikoksesta, joku petoksesta, joku ajamisesta ilman ajokorttia. Naiset keskustelevat keskenään iloisesti. Kun Eeva ja Anita astuvat ovesta sisään, naiset nousevat ylös ja halaavat heitä vuorotellen. – Onko sinulla uudet silmälasit, yksi kysyy Eevalta. Teatteriesitys ja villasukkia Naiset järjestelevät tuolit ympyräksi ja istuvat alas. Iloinen puheensorina täyttää luokkahuoneen uudelleen, kunnes Anita pyytää kaikkia hiljentymään. – Ryhmäilloissa on ollut tapana, että jokainen kertoo nimensä ja missä asui ennen tänne tuloaan. Minä olen Anita Hattulasta, hän aloittaa hymyillen. Eeva istuu Anitan vieressä ja jatkaa. – Olen Eeva ja asun Hämeenlinnassa, hän sanoo ja katsoo vieressään istuvaa naista. – Olen Päivi Helsingistä, tämä sanoo. Seuraavaksi esittäytyy Sonja Koivukylästä, kolmas on Kristiina ja neljäs on Anette Helsingistä. Muut osallistujat tulevat Forssasta, Kuopiosta ja Jyväskylästä, mutta he eivät halua nimeään juttuun. Punaisen Ristin vankilavierailuilla jutellaan ihan arkisista asioista. Silti tapaamisten merkitys on suuri, niin vangeille kuin vapaaehtoisillekin. TEKSTI VERA MIETTINEN KUVAT PETRI MULARI Kohti rikoksetonta elämää Kahvi laitetaan porisemaan samalla kun naiset jatkavat jutustelua. Puhutaan muun muassa vankilan joulujuhlasta ja siitä, kuinka jokainen sai villasukat ja kaksikymppiä joulurahaa. Yksi miettii tuomionsa pituutta, toinen kertoo koulunkäynnistään vankilassa. Myös tulevasta Hämeenlinnan naisvankien teatteriesityksestä puhutaan. Liisa Ihmemaassa saa ensi-iltansa maaliskuussa Riihimäen teatterissa. Tunnin ajan vain ihmisiä Kahvi on valmista. Anette nousee ylös ja jakaa jokaiselle mukin. – Tuosta tytöstä tulee kyllä isona maanviljelijän vaimo, yksi naisista sanoo ja muut nauravat. Pullapussi, keksipaketti ja kermatölkki pistetään kiertoon. – Hei, vanhoille ihmisille ensin, Kristiina sanoo huvittuneena, ja taas nauretaan. Joillekin pulla ja kahvi ovat ensisijainen syy tulla mukaan Punaisen Ristin 1 – Vangilla on leima otsassa koko ajan. Täällä meidän kanssa niin ei ole. Me luotamme heihin ja he luottavat meihin, Eeva kertoo. – Fångar går med en stämpel i pannan hela tiden. Här med oss är det inte så. Vi litar på dem och de litar på oss, berättar Eeva. 2 – Yhteenkuuluvuuden tunne Anitan ja Eevan kanssa on tärkeä asia. Tuntuu siltä, että joku oikeasti välittää, Anette sanoo. – Det är viktigt att få känna samhörighet med Anita och Eeva. Det känns som att någon faktiskt bryr sig, säger Anette. 1 AVM_1_2018_taitto_40s.indd 16 30/01/2018 16.29
1 / 2018 hjälpens värld avun maailma 17 vierailulle, mutta nähtyään miten rentoa ja hauskaa tapaamisissa on, he yleensä jäävät. – Monta vankikaveria olen houkutellut tänne pullan avulla, yksi naisista naurahtaa, mutta vakavoituu sitten. – Eeva ja Anita eivät kohtele meitä kuin vankeja vaan kuin tavallisia ihmisiä. Siksi tämä on meille tärkeää. – Tämän tunnin ajan me olemme ihmisiä, yksi vangeista jatkaa. Muut nyökyttelevät. Naisten ajatukset vahvistavat, että Punaisen Ristin vankilavierailujen perimmäinen tarkoitus on onnistunut: toiminnalla halutaan muun muassa edistää inhimillisyyttä ja tukea vangin sosiaalista kehitystä sekä vuorovaikutustaitoja. – Kiva kuulla, että teillä on sellainen olo, Anita sanoo. Seuraavaksi on tietovisan aika. Yksi naisista ottaa Anitan tekemän tietokilpailun käteensä ja lukee ensimmäisen kysymyksen ääneen. – Minkä maan lipussa on Daavidin tähti? Kysymykseen on annettu kolme vaihtoehtoa. – A: Israel, B: Saudi-Arabia vai C: Espanja? Naiset vastaavat vuorotellen. – Kaikilla oli oikein! Vastaus on A: Israel! Tietovisan jälkeen naiset miettivät, mitä kaikkea he voisivat tulevilla tapaamisilla tehdä. Ainakin he voisivat laulaa, ja jos joku osaa soittaa jotain soitinta, sekin on tervetullutta. – Päivi osaa soittaa kitaraa, Anette huudahtaa. Tukea vapauteen Anita ja Eeva ovat olleet vankilavierailijatoiminnassa mukana parinkymmenen vuoden ajan. – Haluamme olla ystäviä, tukea vankeja tavallisen ihmisen taidoin, ei viranomaisena. Meidän tehtävämme ei ole tuomita, se on tehty jo oikeusprosessin aikana. Kerran Eeva lähetti kahdelle vangille kortin, kun he vaihtoivat puoleksi vuodeksi vankilaa. Vangit pitivät sitä harvinaisena eleenä. – Tuli sellainen tunne, että meistä oikeasti välitetään. Sillä on voimaannuttava merkitys, kun ihmistä kohdellaan ihmisenä ja katsotaan silmiin, yksi vangeista sanoo. Kenties Eeva ja Anita herättävät vangeissa myös kipinän rikoksettomasta elämästä. Varsinkin pitkien tuomioiden jälkeen vapaus voi olla vangille hankala asia. Päihteettömyys, asunnottomuus, vanhan kaveripiirin jättäminen ja uuden sosiaalisen verkoston rakentaminen vaativat paljon voimavaroja. – Jos haluaa jättää taakseen rikollisen elämäntavan, täytyy vanhat tottumukset ja ystävät hylätä. Se ei todellakaan ole helppoa. Mutta jos on joku, kenelle pääsee purkamaan tunteitaan, asiat voivat sujua ainakin vähän paremmin, yksi vangeista sanoo ja viittaa Anitaan ja Eevaan. Naiset vakavoituvat, kun puheet kääntyvät tulevaisuuden haaveisiin. Päivi pääsee parin kuukauden päästä pois, ja hän haluaisi elää päihteetöntä elämää oman lapsensa kanssa. Sonja tahtoisi jatkaa opiskelujaan. Kristiinalle tulee kyynel silmäkulmaan. – Vapautumisen jälkeen haluaisin jatkaa isovanhemman roolia. Aika kovan taakan olen kaikille läheisille aiheuttanut tänne joutuessani. Minulla on heitä kova ikävä, hän sanoo. Täysi tuki vankilalta Hämeenlinnan vankilan apulaisjohtaja Taina Taipale pitää Punaisen Ristin vankilavierailuita erittäin merkityksellisinä. – Itse ajattelen niin, että vankilavierailijat ovat ensisijaisesti niille vangeille, joilla ei muuten käy vieraita ja joiden sosiaalinen verkosto on pieni. Keskustelut voivat olla heille hyvinkin voimaannuttavia. Joillekin vangeille on tärkeää, että tuki tulee poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomasta järjestöstä, Taipale kertoo. – Vierailut voivat osaltaan vaikuttaa niin, että vanki ei enää tee rikoksia. Näin koko yhteiskunta on taas hieman turvallisempi. Taipaleen mielestä vankilavierailijaksi sopii ihan tavallinen ihminen, jolla on omassa elämässä asiat kunnossa. – Punaisella Ristillä on hyvä koulutusja tukijärjestelmä vapaaehtoisille, ja toimintaan voi lähteä turvallisin mielin mukaan. Myös vankilan henkilökunta huolehtii vierailijoiden turvallisuudesta. ? 2 På väg mot ett liv utan brott Röda Korsets fängelsebesök är viktiga både för fångarna och för de volontärer som besöker dem. A nita Raitala och Eeva Kautiainen har passerat säkerhetsgranskningen och går med vana steg fram till ingången till Tavastehus fängelse. En vakt öppnar dörren och hälsar dem välkomna. Vandringen fortsätter från entrén längs en korridor till dörren till ett klassrum i första våningen. Igen är det en vakt som öppnar dörren. I rummet sitter nio kvinnor som samtliga har påförts ett fängelsestraff för något brott. Någon sitter här på grund av narkotikabrott, någon för bedrägeri, en annan för att ha kört utan körkort. Kvinnorna pratar glatt sinsemellan. När Eeva och Anita kommer in genom dörren stiger kvinnorna upp och ger dem turvis en kram. – Har du nya glasögon, frågar en av Eeva. Kvinnorna ställer stolarna i en ring och sätter sig. Ett glatt pladder fyller klassrummet igen, tills Anita ber om tystnad. Efter att alla har presenterat sig knäpper man på kaffekokaren. Det finns mycket att tala om, bland annat fängelsets julfest och att alla fick ett par yllesockor och 20 euro i julpeng. En funderar över längden på sin dom, en annan berättar om hur det är att gå i skola i fängelset. Den teaterföreställning som kvinnofångarna på fängelset i Tavastehus arbetar med nämns också. Några kvinnor kanske deltar i Röda Korsets besök för att få kaffe och bulle, men efter att ha upplevt hur avslappnat och roligt folk har på träffarna brukar de bli kvar. – Många fängelsekompisar har jag lockat hit med bulle, skrattar en av kvinnorna, men blir sedan allvarlig. – Eeva och Anita behandlar oss inte som fångar utan som vanliga människor. Därför är det här viktigt. – Den här ena timmen är vi människor, bekräftar en annan fånge. De andra nickar. Kvinnornas tankar visar att idén med Röda Korsets fängelsebesök har lyckats: Verksamheten är bland annat tänkt att främja medmänsklighet och stödja fångarnas sociala utveckling och interaktionsförmåga. – Det är kiva att höra att det känns så, säger Anita. – Vi vill vara vänner, vi vill stöda fångar med sådant som vanliga människor kan, inte som en myndighet. Det är inte vår sak att döma, det har redan hänt i rätten. I synnerhet efter långa straff kan frihet kännas svårt för en fånge. Det kräver en hel del att hålla sig drogfri, skaffa bostad, ta avstånd från gamla kompisar och bygga upp ett nytt socialt sammanhang. – Om man vill lämna en kriminell livsstil bakom sig måste man bryta med gamla vanor och vänner. Det är verkligen ingen lätt sak, säger en av fångarna och pekar mot Anita och Eva. – Om det finns någon som man kan bearbeta de här känslorna med så kan det gå lite bättre i alla fall. ? ”Eeva och Anita behandlar oss inte som fångar utan som vanliga människor.” AVM_1_2018_taitto_40s.indd 17 30/01/2018 16.29
V älitunti loppuu ja luokkiin siirtyvät oppilaat kolistelevat sisälle Iin Valtarin kouluun. Toppahousut kahisevat ja puheensorina täyttää hetkeksi ala-aulan. Kahdeksasluokkalainen Jesse Juopperi ei anna hälinän häiritä. Hän pumppaa rytmikkäästi Anne-nuken rintakehää aulan nurkkaan pystytetyssä elvytyspisteessä. Ensiavun ja terveystiedon kouluttaja Niina Kuninkaanniemi kehuu suoritusta ylpeänä. Hän on tottunut iiläisten nuorten hyvään asenteeseen ja tekemisen meininkiin. – Iiläiset nuoret ovat elvyttäneet mahtavasti. Yhdellä koulutuskerralla kuusi Kaikki Iin kahdeksasluokkalaiset osallistuivat syksyn aikana Punaisen Ristin hätäensiapu koulutukseen. Punaisen Ristin tavoite on, että jokainen ikäluokka oppisi jatkossa ensiaputaidot. TEKSTI JENNI RÄINÄ KUVAT MAIJU POHJANHEIMO heppua käytti koko ylijääneen ajan elvyttämiseen. He jatkoivat elvytystä kahden minuutin jaksoissa 42 minuutin ajan. Pohjois-Pohjanmaan Iin kunnassa nuorten ensiaputaidot ovatkin Suomen huipputasoa. Viime syksynä jokainen kunnan 151 kahdeksasluokkalaisesta kävi ensiapukoulutuksen. Ensiapu kansalaistaidoksi Suomen Punainen Risti asetti viime kesänä Helsingin yleiskokouksessa tavoitteekseen, että tulevaisuudessa jokainen Suomen peruskoululainen kävisi hätäensiapukoulutuksen. Tavoite on kunnianhimoinen ja kova, mutta Iin loistava esimerkki todistaa, että mahdoton se ei suinkaan ole. Iissä kokonaisen ikäluokan koulutus onnistui, koska sekä opettajat että oppilaat lähtivät hankkeeseen innolla mukaan. Ensiaputaidot osaksi yläkoulujen arkea -hankkeessa mukana oleva Niina Kuninkaanniemi sanoo, että Iin tapauksessa etua oli myös paikkakunnan pienestä koosta. – Mutta siitä huolimatta kuusi luokkaa näin lyhyessä ajassa vaatii todellista innostusta. Valtarin koulun rehtori Taisto Soininen kertoo, että koulutus on saanut suitsutusta opettajien ja oppilaiden lisäksi myös vanhemmilta. – Tämä on aivan mahtava homma. Ennen puhuttiin kansalaistaidoista, ja ensiapu kuuluu ilman muuta niihin. Koulutuksen antamista pitäisi ehdottomasti laajentaa. On tärkeää, että jokaisella suomalaisella olisi käsitys ensiavusta, Soininen pohtii. Nuorille suunnatusta ensiapukoulutuksesta haluttiin pelillinen ja kilpailullinen, joten sitä varten rakennettiin uusi In Action! -hätäensiapupeli, joka toimii interaktiivisella Seppo-pelialustalla. Teoriaosuuden oppilaat suorittavat oman opettajansa johdolla verkossa ennen 18 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 1 1 Valtarin koulun kahdeksasluokkaiset ryhtyivät innolla opettelemaan ensiapua. Nyt heistä jokainen on hätäensiapukoulutettu. Åttondeklassarna i skolan Valtarin koulu lärde sig första hjälpen med entusiasm. Idag har de alla gått kursen i livräddande första hjälpen. 2 Joni Karttunen harjoittelee elvyttämistä. Nuoret opettelivat päivän aikana ensiapua viidellä eri pisteellä ja taltioivat suorituksensa arviointia varten. Joni Karttunen över hjärt-lungräddning. Ungdomarna övade första hjälpen vid fem olika kontroller under dagens lopp och prestationerna dokumenterades. Ensiaputaidot jokaiselle AVM_1_2018_taitto_40s.indd 18 30/01/2018 16.29
Punaisen Ristin ensiapukouluttajan ohjaamaa pelihetkeä. Rehtori Soinisen mukaan malli osoittautui toimivaksi. Aiemmin koulutus oli kaksipäiväinen ja työläämpi toteuttaa. Ennakkotehtävät ja yksi lähipäivä ovat helpommin soviteltavissa koulun aikatauluihin. Elvytyspiste kiinnostaa Päivän aikana nuoret harjoittelevat ensiaputaitoja viidellä pisteellä kouluttajan pohjustuksen jälkeen. Esimerkiksi Nokka tukkoon -pisteellä oppilaat harjoittelevat nenäverenvuodon tyrehdyttämistä. Oppilaat taltioivat suorittamansa tehtävät joko kuvana, videona tai ääninauhana, jotka kouluttajat sen jälkeen pisteyttävät. Älä tyri nyt, tyrehdytä -sitomispisteellä Mikael Alaraasakka seisoo kädet ja jalat harallaan. Hänen raajoihinsa on sidottu kolme sidettä, ja lisäksi käsivarteen on aseteltu kolmioliinaa. Nyt tehtävä on suoritettu ja kuvattu, ja ryhmäläiset alkavat purkaa siteitä. Alisa Turtinen kietoo siteen nopeasti säntilliselle rullalle. Hevosharrastaja Turtiselle pinteleiden rullaaminen on tuonut rutiinin siteiden rullaamiseenkin. Joni Karttunen , Alisa Turtinen, Mikael Alaraasakka ja Noora Millaskangas kertovat, että ensiapukoulutus on hyvä ja tärkeä asia. Edellisen kerran heille kerrottiin ensiavusta seitsemännen luokan terveystiedon tunnilla. – Tämä on ollut kivaa. Odotan eniten, että pääsen elvyttämään, Turtinen sanoo. Oppi tuo rohkeutta auttaa Alisa Turtinen tippui vuosi sitten pukittelevan ponin selästä. Hän selvisi säikähdyksellä ja niskan retkahdusvammalla, mutta onnettomuus vahvisti tunnetta, että hädän hetkellä ensiaputaidot olisi hyvä olla hallussa. – Tipuin niskat edellä alas ja tajuni lähti. Heräsin vasta, kun minulle tultiin puhumaan. En edes ehtinyt säikähtää. Rehtori Taisto Soininen on huomannut, että koulutus on herättänyt oppilaita huomaamaan, kuinka arkisista taidoista on kyse. – Etukäteen kun juttelin oppilaiden kanssa, he totesivat, etteivät ensiaputaidot juuri kosketa heitä. Nyt harjoitusten lomassa monet ovat todenneet, että ihan vastaavia onnettomuuksia olisi voinut sattua heille itselleen. Kun koko neljä tuntia kestänyt pelillinen osuus on ohi, Alisa Turtinen on tyytyväinen. Vuonna 2017 saadussa palautteessa ensiapukoulutus lisäsi 86 prosentilla nuorista rohkeutta toimia hätätilanteissa. Samaan johtopäätökseen päätyy myös Alisa. – Tästä jäi sellainen olo, että hädän tullen osaisin ja uskaltaisin itsekin elvyttää, hän sanoo. ? 1 / 2018 hjälpens värld avun maailma 19 3 Ada Korkala (oik.) saa ensiapua Ronja Uusitalolta. Ada Korkala (t.h.) får första hjälpen av Ronja Uusitalo. 4 In Action! -hätäensiapupelillä tehtiin nuorten ensiapukoulutuksesta pelillistä. In Action! är ett spel om livräddande första hjälpen som togs fram för att göra utbildningen roligare. 2 3 Kunskaper i första hjälpen för alla Alla i årskurs åtta i Ijo deltog under hösten i Röda Korsets utbildning i första hjälpen. R asten är slut och ljudet av ytterkläder som gnids motvarandra blandas med glada röster i hallen i skolan Valtarin koulu i Ijo. Åttondeklassaren Jesse Juopperi låter inte oljudet störa sig. Han håller rytmen där han pumpar upp och ner på Anne-dockans bröstkorg vid hjärt-lungräddningsstationen i ett hörn i hallen. Niina Kuninkaanniemi är utbildare i första hjälpen och hälsokunskap och berömmer honom. Hon är van vid de unga Ijobornas goda handlag. – Ungdomarna här i Ijo har varit fantastiska på hjärt-lungräddning. En gång var det sex killar som använde all tid som blev över till att öva återupplivning. De fortsatte med hjärt-lungräddningen i 42 minuter, uppdelat i pass på två minuter. I Ijo kommun i Norra Österbotten är första hjälpen-kunskaperna bland ungdomarna bland de bästa i Finland. I höstas gick varenda en av kommunens 151 åttondeklassare en kurs i första hjälpen. Finlands Röda Kors ställde vid stämman i Helsingfors upp målet att alla barn som går grundskolan i Finland ska få utbildning i livräddande första hjälpen. Det är ett ambitiöst mål, men Ijo är ett strålande exempel som visar att det inte är omöjligt. Rektorn vid Valtarin koulu Taisto Soininen säger att utbildningen har fått beröm inte bara av lärare och elever, utan också av föräldrarna. – Det här är helt fantastiskt. Förr talade man om medborgarkunskaper och första hjälpen hör utan vidare till dem. Det är viktigt att alla har ett hum om första hjälpen, säger Soininen. För att få utbildningen att gå hem hos ungdomarna ville man ge första hjälpen en injektion av spel och tävlan. Resultatet blev spelet In Action! om livräddande första hjälpen. Teoriavsnittet avlägger eleverna tillsammans med sin egen lärare på webben innan Röda Korsets första hjälpen-utbildare kommer och drar igång spelet. Under en dag övar ungdomarna sedan sina första hjälpen-kunskaper vid fem stationer. Eleverna sparar sina prestationer antingen i bildform, som video eller som ljudfil. Utbildarna ger poäng enligt hur deltagarna har presterat. Vid fördbandsstationen står Mikael Alaraasakka bredbent med armarna utsträckta. Han har tre förband på tre lemmar och en mitella på andra armen. När uppgiften har utförts och dokumenterats börjar Alisa Turtinen rulla ihop bandagen. Med hästar som hobby har hon vant sig att rulla ihop benlindor och bandage går med samma rutin. För ett år sedan föll Turtinen av en ponny som bockade. Hon klarade sig med en försträckt nacke och blotta förskräckelsen, men olyckan stärkte känslan av att det är skäl att kunna första hjälpen när det gäller. Enligt den respons man har fått för utbildningen år 2017 känner 86 procent av ungdomarna att de är mer redo att agera i en nödsituation efter utbildningen. Samma slutsats kom också Turtinen till. – Jag fick en känsla att om olyckan är framme så vet jag vad jag ska göra och vågar ge hjärt-lungräddning. ? 4 AVM_1_2018_taitto_40s.indd 19 30/01/2018 16.29
20 avun maailma hjälpens värld 1 / 2018 Punainen Risti on vastannut Suomen verihuollosta jo 70 vuotta Verenluovutuksen toi Suomeen partioliike, ja sotavuosina verihuollosta huolehti puolustusvoimat. Sodan jälkeen joukko lääkäreitä kääntyi Suomen Punaisen Ristin puoleen ehdottaen, että järjestö ottaisi hoidettavakseen valtakunnallisen veripalvelutoiminnan. Tänä vuonna Punaisen Ristin Veripalvelu juhlii 70-vuotista taivaltaan. TEKSTI IIRA HARTIKAINEN JA WILLY TOIVIAINEN L aajamittainen veripalvelutoiminta kehittyi sodankäynnin seurauksena. Vuonna 1939 Puolustusvoimain Veripalvelu otti hoitaakseen Suomen veripalvelutoiminnan Partiolaisten Veriliitolta, joka oli aloittanut vapaaehtoisuuteen ja maksuttomuuteen nojautuvan verenluovutustoiminnan neljä vuotta aiemmin. Suomen kansa osallistui sodan aikana aktiivisesti verenluovutustalkoisiin turvaten monen haavoittuneen pelastumisen. Verenluovutus koettiin tärkeäksi kansalaisten keskinäisen solidaarisuuden merkiksi, ja tämä vahva perinne elää edelleen. Sodan jälkeen Puolustusvoimain Veripalvelun toiminta ajettiin alas, mutta Puolustusvoimat on edelleen Veripalvelun tärkeä yhteistyökumppani. Ensimmäinen varuskuntaluovutus järjestettiin vuonna 1956, ? Veripalvelu 1948 – 2018 AVM_1_2018_taitto_40s.indd 20 30/01/2018 16.30