SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 1 2016 Luovutusveri tutkitaan tarkkaan 37 Volontärer ger tryggare vardag 24 Turvapaikanhausta työmarkkinoille 18 Avun maailma on myös veren luovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. 24 Vapaaehtoinen arjen turvana 10 Vänskap ger mer färg i livet YSTÄVÄ TUO väriä elämään 32 Pakolaiskriisi ei ratkea aitoja korottamalla AVM1601_s1-25.indd 1 25.1.2016 13.07
www.lahitapiola.fi LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. OLE LÄHELLÄ. OLE YSTÄVÄ. Ilahduta ystävää! Gläd din vän! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 PUNAISENRISTINKAUPPA.FI RODAKORSBUTIKEN.FI Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Ystäviä kotimaahan Tällä Merkkiteolla vahvistetaan Suomen Punaisen Ristin ystävätoimintaa. Vänner i hemlandet Med denna Märkesgärning stärks Finlands Röda Kors vänverksamhet. 25 € MERKKITEKO MÄRKESGÄRNING Rannekoru Armbandet 25 € Korvakorut Örhängen 16 € Jäsenedun saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemsförmånen får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Katso myös talvitarjoukset verkkokaupasta: punaisenristinkauppa.fi Se också vintererbjudanden i webbutiken: rodakorsbutiken.fi Sydän-ekoliina Hjärte-ekotrasa 4 € Sydän-koriste Hjärte-dekoration 5,50 € Sydän-heijastin Hjärte-reflex 5,90 € Sydän-kassi Hjärte-kasse 5 € Lämpösydän Värme hjärta 5,90 € Heijastava reppu Pehmustetut olkaimet, tilavuus 15 l. Reflekterande ryggsäck Axelremmarna är vadderade. Rygg säcken rymmer 15 l. 39 € Heijastava vapaaajanlaukku Useita vetoketjullisia taskuja, erillinen kenkäpussi. Ulkomitat 58 x 33 x 13 cm. Reflekterande fritidsväska Flera fickor med dragkedja, en separat skopåse. Yttermått 58 x 33 x 13 cm. 52 € Enhaul-läppärilaukku Sopii 13 tuuman kannettavalle, värit punainen ja sinapinkeltainen. Enhaul-datorväska Passar bärbar dator med 13-tumsskärm, finns i rött och senapsgult. 45 € Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Sydämellisesti-korut Korujen materiaali on hopea ja Brasilian rubiini (puolijalokivi). Kiven koko n. 12 x 12 mm. Rannekorun pituus n. 19,5 cm joustolangassa. Suunnittelu ja valmistus: Jaana Franel. Hjärtligt-smycken Smyckens material är silver och Brasiliansk rubin (halvädelsten). Stenens storlek är ca 12 x 12 mm. Armbandets längd ca 19,5 cm i elastisk tråd. Design och tillverkning: Jaana Franel. SPRkauppa_230x297mm_AM1.indd 1 21.1.2016 14.42 AVM1601_s1-25.indd 2 25.1.2016 13.07
www.lahitapiola.fi LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. OLE LÄHELLÄ. OLE YSTÄVÄ. Ilahduta ystävää! Gläd din vän! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 PUNAISENRISTINKAUPPA.FI RODAKORSBUTIKEN.FI Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Ystäviä kotimaahan Tällä Merkkiteolla vahvistetaan Suomen Punaisen Ristin ystävätoimintaa. Vänner i hemlandet Med denna Märkesgärning stärks Finlands Röda Kors vänverksamhet. 25 € MERKKITEKO MÄRKESGÄRNING Rannekoru Armbandet 25 € Korvakorut Örhängen 16 € Jäsenedun saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemsförmånen får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Katso myös talvitarjoukset verkkokaupasta: punaisenristinkauppa.fi Se också vintererbjudanden i webbutiken: rodakorsbutiken.fi Sydän-ekoliina Hjärte-ekotrasa 4 € Sydän-koriste Hjärte-dekoration 5,50 € Sydän-heijastin Hjärte-reflex 5,90 € Sydän-kassi Hjärte-kasse 5 € Lämpösydän Värme hjärta 5,90 € Heijastava reppu Pehmustetut olkaimet, tilavuus 15 l. Reflekterande ryggsäck Axelremmarna är vadderade. Rygg säcken rymmer 15 l. 39 € Heijastava vapaaajanlaukku Useita vetoketjullisia taskuja, erillinen kenkäpussi. Ulkomitat 58 x 33 x 13 cm. Reflekterande fritidsväska Flera fickor med dragkedja, en separat skopåse. Yttermått 58 x 33 x 13 cm. 52 € Enhaul-läppärilaukku Sopii 13 tuuman kannettavalle, värit punainen ja sinapinkeltainen. Enhaul-datorväska Passar bärbar dator med 13-tumsskärm, finns i rött och senapsgult. 45 € Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Sydämellisesti-korut Korujen materiaali on hopea ja Brasilian rubiini (puolijalokivi). Kiven koko n. 12 x 12 mm. Rannekorun pituus n. 19,5 cm joustolangassa. Suunnittelu ja valmistus: Jaana Franel. Hjärtligt-smycken Smyckens material är silver och Brasiliansk rubin (halvädelsten). Stenens storlek är ca 12 x 12 mm. Armbandets längd ca 19,5 cm i elastisk tråd. Design och tillverkning: Jaana Franel. SPRkauppa_230x297mm_AM1.indd 1 21.1.2016 14.42 AVM1601_s1-25.indd 3 25.1.2016 13.07
Kiitos tuestasi VIIME VUODEN AIKANA Suomen Punaisen Ristin toiminta turvapaikanhakijoiden puolesta sai paljon huomiota. ”Miksi ette auta suomalaisia?” kyselivät jotkut. Suomessa on pitkään keskusteltu yksinäisyydestä, jonka monet ihmiset lapsista vanhuksiin kokevat kipeästi. Yksinäisyys tarkoittaa usein turvaverkkojen puutetta ja turvattomuutta, jota taloudellinen epävarmuus syventää. Suomen Punainen Risti vastaa kasvavaan tarpeeseen. Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys teki ennätystuloksen. Tuotoilla jaettiin joulun alla 70 euron lahjakortti 22 000 vähävaraiselle lapsiperheelle. Punaisen Ristin ystävätoimintaan osallistuville joulukuussa tehdyssä kyselyssä 18 prosenttia vastaajista arvioi, ettei hänen avustamansa ikäihminen saa riittävästi ammatillista apua tai palveluita. Lumikinosten ja pakkasen keskellä naapuriapua löytyy jokaiselle, eikä siihen tarvita järjestöjä. Monet tarvitsevat tukea vuoden ympäri. Punainen Risti järjestää ja kehittää vapaaehtoistoimintaa niin, että halukkaat pääsevät mukaan ja yksinäisille löytyy ystäviä. Järjestön ammattitaitoa ja kokemusta tarvitaan hoitohenkilökunnan, omaisten ja vapaaehtoisten yhteistyön kehittämiseen. Turvapaikanhakijoista osa tulee saamaan oleskeluluvan, joten kuntapaikkoja tarvitaan ennätysmäärä. Punainen Risti ja sen vapaaehtoiset tukevat maahanmuuttajia ja uudessa tilanteessa olevia suomalaiskuntia. On sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan kannalta tärkeää, että uudet tulijat kotoutuvat Suomeen hyvin. P . S . Tämä Avun maailman numero lähetetään lahjana kaikille Suomen Punaisen Ristin kotimaan toimintaa tukeville kuukausilahjoittajille. Kiitos, että tuet lahjoituksellasi vapaaehtoisten arvokasta työtä. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Avun perillepääsy takkuaa Syyriassa VeriRyhmiä syntyi ennätystahtiin Hyvä Joulumieli ylsi ennätykseen Kuusi palkintoarvontaa jäsenille 10 Ystävän tapaaminen on juhlahetki 14 Keikkaystävä auttaa tarpeen mukaan 16 Ystävä paikkaa muiden kiirettä 18 Turvapaikanhausta työmarkkinoille 24 Vapaaehtoinen tuo turvaa 27 Amnesty palkitsi vapaaehtoiset 28 Korvaako mobiilimaksu käteisen? 30 Pakolaiskriisi ei ratkea rajoilla 36 Thomas Elfgrenin kolumni 37 Veriturvallisuus on sydämen asia 41 Krypto 46 Vuosien takaa 47 Josef Gorbani on tulijan tulkki 12 Fint att träffa sin vän 14 Engångsvänner hjälper enligt behov 17 Vänner lappar andras brådska 20 Från asylansökan till arbetsmarknad 26 Volontärer skapar trygghet 27 Amnesty-pris till frivilliga 29 Ersätter mobilbetalning kontanter? 32 Gränser löser inte flyktingkrisen 38 Blodtrygghet är en hjärtesak 40 Thomas Elfgrens kolumn 41 Krypto 42 Kors & tvärs Svårt att få fram hjälpen i Syrien Rekordmånga nya BlodGrupper Jul i sinnet satte rekord Sex prislotterier för medlemmar 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2016 3.2.2016 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Petteri Kivimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Tack för ditt stöd UNDER DET SENASTE ÅRET har Finlands Röda Kors insatser för asylsökande fått mycket uppmärksamhet. ”Varför hjälper ni inte finländare?” frågade några. I Finland har vi länge talat om den ensamhet som många människor – barn, vuxna och åldringar – lider av. Ensamhet innebär ofta att skyddsnät fattas och det för med sig en otrygghet som förvärras av ekonomisk osäkerhet. Finlands Röda Kors svarar på ett ökande behov. Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbunds insamling Jul i sinnet gjorde rekord. Med hjälp av insamlingen kunde man dela ut 22 000 gåvokort värda 70 euro till mindre bemedlade barnfamiljer. På en enkätfråga till de volontärer som deltar i vänverksamheten svarade 18 procent i december att den äldre person de hjälper inte får tillräckligt med professionell hjälp eller service. I snö och kyla finns grannhjälp att få för var och en och några organisationer behövs inte för det. Men många behöver stöd året om. Röda Korset organiserar och utvecklar sin frivilligverksamhet så att de som vill engagera sig hittar sin plats och ensamma får vänner. Den yrkeskunskap och erfarenhet som finns inom Röda Korset behövs för att utveckla samarbetet mellan vårdpersonal, anhöriga och volontärer. Av de asylsökande kommer en del att få uppehållstillstånd, så behovet av kommunplatser blir rekordstort. Röda Korset och våra volontärer stöttar invandrare och finländska kommuner som befinner sig i en ny situation. Det är viktigt både på individnivå och för samhället att nykomlingarna blir väl hemmastadda i Finland. P . S . Det här numret av Hjälpens värld skickas som gåva till alla månadsgivare som stöder Finlands Röda Kors verksamhet i hemlandet. Tack för att du med ditt bidrag hjälper våra volontärer att utföra sitt värdefulla arbete. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Avun maailma ? Hjälpens värld 1/2016 AVM1601_s1-25.indd 4 25.1.2016 13.07
24/26 PIRISTYSTÄ JA TURVAA ARKEEN Vapaaehtoiset tapaturmia ehkäisemään. TRYGGHET OCH GLÄDJE I VARDAGEN Volontärer kan förebygga olyckor. 30/32 INHIMILLISYYS PUNTARISSA Pakolaiskriisin ratkaisu vaatii yhteistyötä. MÄNSKLIGHETEN PÅ PROV Samarbete krävs för att lösa flyktingkrisen. 13/15 NOPEAN TOIMINNAN JOUKKO Nokian keikkarinki on joustava tapa olla ystävä. SNABBINSATSSTYRKA Engångshjälp flexibelt sätt att vara vän i Nokia. 37/38 TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Luovutettu veri kulkee tiheän seulan läpi. SÄKERHETEN FRAMFÖR ALLT Det blod som ges testas noga. M IIS A K A A R T IN E N JA R K K O M IK K O N E N Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JY R K I K O M U L A IN E N JU S S I P A R TA N E N Jos sait tämän lehden kotiisi etkä ole Punaisen Ristin jäsen etkä lehden tilaaja, saatat olla kotimaan kuukausilahjoittaja – suurkiitos avustasi! 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 5 AVM1601_s1-25.indd 5 25.1.2016 13.07
6 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2016 ilmestyy 20. huhtikuuta Ristiin rastiin OLAV A. SALTBONES Siviiliväestön ottaminen sotatoimien kohteeksi on sotarikos, ja niin on myös siviilien tahallinen näännyttäminen. Säännöllinen apu on elintärkeää Syyriassa Punaisen Ristin ja YK:n avustussaattueet pääsivät tammikuussa viemään apua kolmeen saarrettuun kaupunkiin Syyriassa. Monille alueille pääsy on yhä katkonaista tai mahdotonta. M ADAYAN, FOUAN ja Kefrayan kaupungit Syyriassa joutuivat odottamaan humanitaarista apua tammikuun 11. päivään asti, kunnes 70 avustusrekkaa vihdoin pääsi viemään kaupunkilaisille ruokaa, lääkintätarvikkeita, huopia ja muita avustustarvikkeita. Edellisen kerran kaupunkeihin oli pystytty kuljettamaan apua lokakuussa. Uutiset lähellä Libanonin rajaa sijaitsevasta Madayasta kertovat kaupungissa vallitsevasta nälänhädästä. Kaupungissa asuu noin 40 000 ihmistä. Fouassa ja Kefrayassa Pohjois-Syyriassa on molemmissa noin 20 000 asukasta. SYYRIAN SISÄLLISSODASSA alueita hallitsevat useat aseelliset ryhmittymät. Arviolta jopa yli 400 000 ihmistä elää piiritetyillä alueilla, joista osa on hallituksen ja osa kapinallisryhmien hallinnassa. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC neuvottelee jatkuvasti osapuolten kanssa avun toimittamisesta siviiliväestölle. – Saattueiden pääsy Madayaan, Fouaan ja Kefrayaan on todella positiivista kehitystä, mutta avun ei tule olla vain kertaluontoista jakelua. Kymmenien tuhansien ihmisten kärsimysten helpottamiseksi alueille on oltava säännöllinen pääsy, ICRC:n Syyrian-edustaja Marianne Gasser muistuttaa. ICRC:n mukaan kaikki saarrot tulisi purkaa välittömästi ja yhtäaikaisesti Syyrian äärimmäisen vakavan humanitaarisen tilanteen vuoksi. Sisällissota jatkuu jo viidettä vuotta, ja yli 12 miljoonaa syyrialaista on välittömän humanitaarisen avun tarpeessa. – Konfliktin alkuvaiheessa tavallisella ihmisellä on usein säästöjä, koti, elinkeino ja turvaverkkoa sukulaisissa ja ystävissä, mutta sodan jatkuessa selviytymiskeinot heikkenevät. Tilanne on erityisen vakava saarretuilla alueilla, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Niklas Saxén kertoo. PAIKALLISET PUNAISEN PUOLIKUUN vapaaehtoiset auttavat syyrialaisia joka päivä ja huolehtivat muun muassa ruoka-avusta usein hengenvaarallisissa oloissa. Syyrian Punainen Puolikuu ja ICRC jakoivat viime vuonna ruoka-apua yli seitsemälle miljoonalle ihmiselle ja järjestivät puhtaan veden saannin noin 15 miljoonalle. Lisäksi kansainvälinen Punainen Risti on toimittanut talvivaatteita 300 000 lapselle. Suomen Punainen Risti lähetti Syyriaan viime vuonna mm. tavara-apuna 72 000 huopaa. Ulkoministeriö tuki Syyrian avustusoperaatiota Suomen Punaisen Ristin kautta vuonna 2015 kahdella miljoonalla eurolla, minkä lisäksi Syyrian auttamiseen kohdennettiin varoja Punaisen Ristin katastrofirahastosta. KIIA ETELÄVUORI AVM1601_s1-25.indd 6 25.1.2016 13.07
1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 7 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2016 ilmestyy 20. huhtikuuta Ristiin rastiin NUMEROT KERTOVAT 86 611 JÄSENTÄ KUULUI vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta 2 045 jäsenellä. Kaikkiaan järjestöön liittyi vuoden aikana 7 055 uutta jäsentä, joista 1 940 oli nuoria. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI SUSA JUNNOLA Uutta Avun maailmaan SELVITIMME SYKSYLLÄ kyselytutkimuksella lukijoiden ajatuksia Avun maailmasta. Tulosten perusteella lukijat olivat lehteen varsin tyytyväisiä, mutta parannusehdotuksiakin tuli. Yleisin miinusmerkkinen palaute koski kaksikielisen sisällön sijoittelua, jonka koettiin tekevän lehdestä vaikealukuisen. Juttuihin toivottiin myös lisää monipuolisuutta ja kriittistä otetta. Vastauksena palautteisiin jaamme tästä numerosta alkaen Avun maailman Ristiin rastiin -ajankohtaisosaston erilliseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen palstaan. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska lyhyistä jutuista koostuva palsta on kieltämättä ollut kaksikielisenä raskas. Pitempien juttujen kohdalla tiivistelmät toisella kotimaisella löytyvät edelleen pääjutun yhteydestä, koska näin lehteen mahtuu runsaammin sisältöä. Moniäänisyyttä yritämme lisätä julkaisemalla useammin juttuja myös sellaisista kiinnostavista aiheista ja ihmisistä, joilla ei ole suoraa yhteyttä Punaiseen Ristiin. Lisäksi aloitamme järjestön ulkopuolisten kolumnistien sarjan, jonka avaa rikosylikomisario Thomas Elfgren sivulla 36. Rikosylikomisario Thomas Elfgren aloittaa uuden kolumnistien sarjan Avun maailmassa. VUODEN 2016 VALTAKUNNALLISET ARVONNAT Viime vuonna suuren suosion saavuttaneet Punaisen Ristin valtakunnalliset arvonnat jatkuvat tänä vuonna peräti kuudella arvonnalla. Ensimmäisessä arvonnassa 15.2. on palkintona iPad Mini -tablettitietokone ja toisessa arvonnassa 15.4. kolme kappaletta Sokos Hotels -lahjakortteja. Kaikki jäsenmaksunsa suorittaneet Punaisen Ristin jäsenet osallistuvat arvontoihin. Viimevuotiseen tapaan jäsenet voivat kasvattaa omia voittomahdollisuuksiaan houkuttelemalla uusia jäseniä Punaiseen Ristiin. Lue lisää: www.punainenristi.fi/jäsen Veolian Valiot -verenluovutusporukka eli Tom Roth (vas.), Markku Neronen, Marko Hentunen, Sven Nyholm ja Touko Renko kävivät luovuttamassa verta Espoon Iso Omenan verenluovutuspisteessä. VeriRyhmiä on yli 2 200! Veripalvelun syyskampanja innosti suomalaisia luovuttamaan porukalla verta. Y RITYKSET, YHTEISÖT ja erilaiset ystäväporukat ovat lähteneet parin viime vuoden aikana innolla verenluovuttajiksi. Punaisen Ristin Veripalvelun syksyllä toteuttaman #isokäsielämälle-kampanjan aikana perustettiin yli 550 uutta VeriRyhmää, joten verenluovutusporukoiden kokonaismäärä ylitti jo 2 200. – Kampanjan tuloksena ylitettiin 2 000 rekisteröidyn ryhmän raja, joka on ollut pitkäaikainen tavoitteemme. Jo ensimmäinen kampanjakuukausi toi enemmän uusia VeriRyhmiä kuin koko alkuvuosi yhteensä, toimintaa koordinoiva Kaisu Maijala sanoo. VeriRyhmä-toiminta rullaa nyt hyvin. Yhteensä yli 3 700 ihmistä tuli luovuttamaan kampanjan aikana VeriRyhmän puitteissa. Aktiivisimmin ryhmät luovuttivat lokakuussa, jolloin noin seitsemän prosenttia kaikista verenluovutukseen tulleista oli veriryhmäläisiä. Hyvä pöhinä näkyi myös somessa, jossa luovutusporukat julkaisivat kampanjan aikana yli 200 kuvaa hashtageilla #isokäsielämälle tai #VeriRyhmä. Kampanjassa arvottiin S-ryhmän sponsoroimia palkintoja vähintään neljä luovutusta syys-marraskuussa tehneiden VeriRyhmien kesken. Kynnyksen ylitti upeat 392 ryhmää. Pääpalkinto, Sokos Hotels -saunailta koko porukalle, meni ylöjärveläiselle Hemofilia-VeriRyhmälle. Onnittelut voittajille! TUIJA SIHVONEN Lue lisää: www.veripalvelu.fi/ryhmat A P P LE AVM1601_s1-25.indd 7 25.1.2016 13.07
Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma TATU BLOMQVIST Ennätysmäärä Hyvää Joulumieltä SUOMEN PUNAISEN Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys tuotti joulun alla ennätykselliset 1 705 348 euroa. Vähävaraisten lapsiperheiden avustamiseksi järjestettävä keräys toteutettiin nyt 19. kerran. Punaisen Ristin varainhankinnan koordinaattori Regina Laurén kertoo, että Hyvä Joulumieli -keräykseen osallistui tällä kertaa yksityisten ihmisten lisäksi ennätysmäärä yrityksiä. Niistä yli 400 lahjoitti vähintään 1 500 euroa. – Kiitos kaikille lahjoittajille ja yhteistyökumppaneille! Lahjakortin saaneiden perheiden palautteista näkyy, että tämä keräys tulee todella tarpeeseen, Laurén kiittää. Keräystavoite oli tällä kertaa asetettu 1,54 miljoonaan euroon, jolla voitiin jakaa joulun alla 70 euron arvoinen ruokalahjakortti 22 000 lapsiperheelle. Tavoitteen ylittymisen ansiosta käyttämättä jääneet varat säästetään ensi jouluun, jolloin kortteja voidaan jakaa useammalle perheelle kuin koskaan. Hyvä Joulumieli -keräys toteutettiin yhteistyössä Ylen aamutv:n, Yle Radio Suomen, Yle Radio Vegan, K-ruokakauppojen, S-ryhmän ja Lidlin kanssa. Hyvä Joulumieli -lahjakortti on iloinen yllätys perheessä, jossa raha tilanne on syystä tai toisesta tiukka. LEENA KOSKELA Milloin viimeksi teit rasisminvastaisen teon? Punaisen Ristin Rasisminvastaisella viikolla 16.–21.3. tempaistaan rasismia ja syrjintää vastaan. R ASISMINVASTAISELLA VIIKOLLA otetaan taas kantaa, järjestetään tapahtumia ja harjoitellaan rasismiin puuttumista suosituissa Treenikehä-työpajoissa. Uutta tänä vuonna on #milloinviimeksi-kampanja, joka innostaa miettimään ja jakamaan rasisminvastaisia hyviä tekoja. Ei rasismille! -hankkeen koordinaattorin Janette Grönforsin mukaan tarve rasisminvastaiselle työlle on suurempi kuin koskaan. – Ennätyksellinen turvapaikanhakijoiden määrä on herättänyt voimakkaita reaktioita. Kansa on entistä jakaantuneempaa, kun hiljainen enemmistö on valinnut puolensa, Grönfors arvelee. Asenneilmapiirin kiristyminen on vaikuttanut suoraan myös Ei rasismille! -hankkeen työhön. Yhä tärkeämpään rooliin on noussut suora vaikuttamistyö ja oikean tiedon levittäminen. – Epäselvyyttä on ihan perusasioissa: kuka on turvapaikanhakija ja kuka pakolainen, mikä on Punaisen Ristin rooli ja mikä Maahanmuuttoviraston. Siitäkin on yhä epäselvyyttä, mitä on rasismi. Se on sitä, että päätämme esimerkiksi uskonnon, ihonvärin tai hiusten kiharuuden perusteella, ketä autamme ja ketä emme. Ihmisoikeudet kuuluvat ihan jokaiselle. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: eirasismille.fi Seija-Elina Aakko (vas.), Maire Toivonen, Marianne Kuusitalo ja Mauri Lannetta osallistuivat rasisminvastaiseen Treenikehään Espoossa. Teatterimenetelmää hyödyntävät työpajat ovat saavuttaneet suuren suosion. SÄ ÄSTÖÄ E-L ASKULL A Tiesitkö, että Punaisen Ristin jäsenmaksun voi nykyään hoitaa e-laskulla? Sähköinen laskutussopimus tehdään verkkopankissa henkilökohtaisella viitenumerolla, joka löytyy edellisestä jäsenmaksulomakkeesta. Oman viitenumeron voi tarkistaa myös piiritoimistosta tai osoitteesta jasenrekisteri@punainenristi.fi. Paperiton laskutus on helppoa ja vähentää laskutuskuluja ja paperijätettä! 8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 AVM1601_s1-25.indd 8 25.1.2016 13.07
Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Terhokerhoissa voi piirtää, askarrella, pelata, laulaa tai lukea, miten vain osallistujat yhdessä päättävät. Leikki tekee hyvää kaikenikäisille. Joko tunnet Terhokerhon? Terhokerhot kutsuvat kaikenikäisiä kohtaamaan leikin merkeissä. J O 265 TERHOKERHOA toimii 216 kunnassa ympäri Suomea. Terhokerho on maksuton ja avoin kohtaamispaikka, joka kutsuu kaikki lapsista eläkeläisiin viettämään aikaa ja leikkimään yhdessä. Terhokerhot ovat osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Koko Suomi leikkii -hanketta, jonka tarkoituksena on saada kaiken ikäiset suomalaiset kohtaamaan leikissä, rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten elämää ja lievittää yksinäisyyttä. Toissa vuonna alkaneen hankkeen toteutuksesta vastaavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Punainen Risti. Kerhotoimintaa järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm. kouluissa, kirjastoissa, MLL:n perhekahviloissa ja Punaisen Ristin tiloissa. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää ja tilaa uutiskirje: www.kokosuomileikkii.fi/terhokerho JUSSI VIERIMAA NUMEROT KERTOVAT 499 OSASTOA KUULUI vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Osastot pyörittävät paikallistasolla Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa ja muodostavat koko maan kattavan auttajien verkoston. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI JA N I R U TA N E N 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 9 AVM1601_s1-25.indd 9 25.1.2016 13.08
Ystävyys tuo väriä elämään Punaisen Ristin ystävätoiminta saattoi kuopiolaiset Anna-Maria Hollon ja Sirkka Halttusen yhteen. Liki kuudenkymmenen vuoden ikäero rikastuttaa molempien arkea. Yhdessä käydään kävelyllä, kahviloissa ja väritetään värityskirjaa. TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT PETTERI KIVIMÄKI ? Ystävänpäivä 10 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 A nna-Maria Hollo poimii laukustaan Turku-aiheisen aikuisten värityskirjan. Kirjassa on kauniita yksityiskohtia Turusta esittelyteksteineen. Värityskirja tupsahti eräänä päivänä postiluukusta lahjana Länsi-Suomesta Kuopioon muuttaneelle opiskelijalle. – Ja minullehan iski apinatauti. Täytyi minunkin heti saada oma värityskirjani, Sirkka Halttunen hymyilee. Punaisen Ristin Kuopion osaston ystäväpalvelun kautta toisiinsa tutustuneet Hollo ja Halttunen pohtivat, mitä muuta yhteistä heillä voisi värittämisen lisäksi olla. Ehkä kiinnostus käsitöihin ja visuaalisuudesta nauttiminen. Hollo huomaa Halttusen pöydällä olevat ristikkolehdet. – Pidätkö ristikoiden tekemisestä? Minäkin tykkään täyttää ristikoita. Tavallisen ihmisen historia kiehtoo Kun Hollo muutti vuoden 2014 syyskuussa Loimaalta Kuopioon opiskellakseen sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua, lähin tuttava asui Jyväskylässä. Opiskelu tuotti uusia ystäviä, mutta Hollo tahtoi viettää aikaa myös iäkkäämpien ihmisten seurassa. Hän oli tottunut siihen entisellä kotipaikkakunnallaan, kun isovanhemmat asuivat kivenheiton päässä. – Nuoriin tutustuu joka tapauksessa, mutta vanhemmat ihmiset antavat toisenlaista näkökulmaa elämään. Holloa kiehtoo tavallisten ihmisten historia: Millaista elämä on ollut ennen? Miten perheet ovat toimineet? Miten sota-ajasta on selvitty? Halttunen käy muistelemaan lapsuuttaan AVM1601_s1-25.indd 10 25.1.2016 13.08
Pieksämäellä, Etelä-Savossa. Hän on vanhempiensa ainoa lapsi. – Olisin kyllä kovasti toivonut sisaruksia. Halttusen vanhemmat olivat käsityötaitoisia ja musikaalisia. Nämä ominaisuudet Halttunenkin on perinyt. Kodin seinää piristävät iloiset tilkkutyöt, pöydillä koreilevat nyplätyt pitsiliinat. Nyt käsityöt ovat jääneet, kuten kuoroharrastuskin. – Lukeminen onneksi sujuu yhä. Hollo kuuntelee tarkkaan lapsuusmuistelua. – Arvostan Sirkassa sitä, kuinka hän saa iloa muistoistaan. Vapaaehtoisena on lupa ottaa kevyesti Halttunen pukee hattua päälle eteisessään. Hollo kohentaa lempeästi hatun reunaa. 84-vuotias Halttunen ulkoilee yhä liki päivittäin. Hollo kehuu ystävänsä reipasta kuntoa ja elämänasennetta. Ulkoilu on ystävysten yhteinen harrastus. – Kävelemme keskustan katuja ja parannamme maailmaa, Halttunen sanoo. Hollo lisää kävelyjen parantaneen hänen kaupunkituntemustaan huomattavasti. Hollo ja Halttunen tutustuivat toisiinsa vuosi sitten. Kertaakaan sinä aikana Hollo ei ole tuntenut stressiä tai painetta olla läsnä enemmän kuin mihin muulta elämältään kykenee. – Vapaaehtoistyö on harrastus ja vaatii jonkinasteista sitoutumista, mutta Yhteiset kävelyretket Kuopion keskustassa ovat ystävysten harrastus. Toisinaan Halttunen saattelee Hollon kouluun. Promenader i centrala Kuopio är en gemensam hobby för de två vännerna. Ibland följer Halttunen Hollo till skolan. sen voi silti ottaa kevyesti. Sirkka tietää, että olen olemassa. Se on tärkeintä. Hollo saa ystävänsä tapaamisesta hyvän mielen ja kiitosta. – Sirkka ei koskaan vaadi minulta mitään. Hänessä on sellaista viisautta. Hollo ja Halttunen tapaavat kerran viikossa tai muutaman viikon välein. – Usein soitan vaan, että lähdetkö kävelylle. Joskus Sirkka saattaa minut kouluun. Se tuntuu hauskalta. – Otat yhteyttä silloin kun sinulle sopii. Olen onnellinen jokaisesta kerrasta, Halttunen sanoo. Kotiin on helppo jäädä yksin Kuopion torin digitaalinen pakkasmittari näyttää -20 asteen lukemaa. Halttunen tarttuu Hollon käsikynkkään. Halttusen tarina on ystävää kaipaavien iäkkäiden joukossa hyvin tavallinen. Lapset ovat lentäneet pesästä ja perustaneet oman perheen, ystävät ovat kuolleet tai huonokuntoisina vaikeasti tavattavissa. Juuri tällaiseen tilanteeseen Punaisen Ristin ystävätoiminta tahtoo vastata. – Nuorempana matkustelin ja otin rohkeasti kontaktia ihmisiin, Halttunen kertoo. Enää se ei ole niin helppoa. Oman kodin seinien sisäpuolelle on helppo jäädä. Voisi katkeroituakin. Ystävänpäivä ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 11 ” Otat yhteyttä silloin kun sinulle sopii. Olen onnellinen jokaisesta kerrasta. ” Anna-Maria Hollo (oik.) ja Sirkka Halttunen harrastavat yhdessä värityskirjoja. Anna-Maria Hollo (t.h.) och Sirkka Halttunen tycker båda om att färglägga. KÄ ÄNNÄ ? AVM1601_s1-25.indd 11 25.1.2016 13.08
Hollo on ottanut tavaksi rohkaista Halttusta liikkumaan yksin ja solmimaan kontakteja. – Kaikista, kenelle suun avaa, ei tule ystäviä, mutta jos sitä suuta ei avaa, jäävät ystävätkin saamatta, Halttunen myöntelee, mutta pohtii, että vaikkapa kahvilaan tuntuu vaivaannuttavalta mennä yksin. – Voit ottaa värityskirjan ja kynät mukaan. Siinä menee aika rattoisasti, kun on tekemistä, Hollo ehdottaa. Halttunen ilahtuu vinkistä. – Vaikka on se ulkoilu kaverin kanssa rattoisampaa. Ja turvallisempaakin. Muutos lähtee ihmisestä itsestään Hyytävästä pakkasilmasta on siirrytty kahvilan suloiseen lämpöön. – Voi miten ihana päivä tästä tulikaan, Halttunen hymyilee lämmittävän kahvikupin ääressä. – Hetket Anna-Marian kanssa ovat juhlahetkiä minulle. Minä vaan mietin, miten nuori ihminen viitsii tällaisen vanhan höppänän kanssa viettää aikaa. Hollo kertoo, että ystävätoiminta on herättänyt kiinnostusta hänen nuorten ystäviensä keskuudessa. Hollo suosittelee sitä varauksetta. – Minulle on tärkeää vaikuttaa asioihin positiivisuuden kautta. Tämän meidän ystävyytemme aikana Sirkkakin on selvästi rohkaistunut enemmän puhumaan ja seurustelemaan. 26-vuotias Hollo kertoo itse olleensa nuorempana varsin ujo. – Yksinäisyyteen voi vaikuttaa. Täytyy vähän pakottaa itseään. Liian ujo jää helposti yksin. Hollo kertoo opetelleensa juttelemaan tuntemattomille ihmisille, rupattelemaan savolaiseen tapaan. – Nuorempaa ihmistäkin voi elämä koulia. Tulin tänne Kuopioon yksin. Jos mielii muutosta, on muutettava omaa elämänasennettaan. ? ? Ystävänpäivä 12 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Vänskap sätter färg på livet Röda Korsets vänverksamhet förde samman Kuopioborna Anna-Maria Hollo och Sirkka Halttunen. TEXT MILLA BOUQUEREL BILDER PETTERI KIVIMÄKI A n n a M a r i a H o l l o plock ar fram en färgläggningsbok för vuxna. Temat är Åbo och boken är full av vackra detaljer med presentationer i textform. Färgläggningsboken kom en dag på posten: en gåva västerifrån efter att studierna hade fått Hollo att flytta till Kuopio. – Och då måste jag ju apa efter. Jag ville genast ha en egen färgläggningsbok, ler Sirkka Halttunen . Hollo och Halttunen har blivit bekanta genom Röda Korsets vänverksamhet och funderar över vad annat de har gemensamt, förutom färgläggningsintresset. De delar ett intresse för handarbete och visuella njutningar. Hollo ser att det ligger korsordstidningar på Halttunens bord. – Tycker du om korsord? Jag tycker också om att lösa korsord. En vanlig människas historia fascinerar När Hollo i september 2014 flyttade från Loimaa till Kuopio för att studera inredningsarkitektur och möbeldesign fanns hennes närmaste bekanta i Jyväskylä. Genom studierna fick Hollo nya vänner, m e n h on v ill e o ck s å tr äf f a äldre människor. Det var hon van vid hemifrån; där bodde hon ett stenkast från sina morföräldrar. – Ungdomar blir man ju bekant med i alla fall, men äldre människor ger ett annat perspektiv på livet. Hollo fascineras av vanliga människors historia: Hurdant var livet förr? Hur klarade man krigsåren? Halttunen minns sin barndom i Pieksämäki i Södra Savolax. Hon var sina föräldrars enda barn. – Jag skulle så gärna ha haft syskon. Halttunens berättelse är vanlig bland åldringar som är i behov av en rödakorsvän. Barnen har flugit ur boet och grundat egna familjer, vännerna har dött eller är i dåligt skick. Det är precis den situationen Röda Korsets vänverksamhet vill råda bot på. Halttunens föräldrar var båda hantverkare och musikaliska. D e e g e n s k a p e r n a h a r Halttunen ärvt. Glada sömnader piggar upp hennes hem och på borden finns dukar hon själv har knypplat. Nu har handarbetet fått bli, liksom också körsången. – Läsa kan jag till all tur fortfarande. En volontär kan ta det lugnt Halttunen tar på sig hatten i tamburen. Hollo justerar ömt hattkanten. 84-åriga Halttunen tar sig fortfarande en promenad så gott som varje dag. Hollo berömmer sin väns goda kondition och pigga inställning. Motionen förenar de två vännerna. – Vi går omkring i centrum och förbättrar världen, säger Halttunen. Hollo tillägger att deras promenader också har förbättrat hennes kunskaper om sin nya hemstad. Hollo och Halttunen har känt varandra i ett år. Under den tiden har Hollo inte en gång känt stress eller press att hälsa på oftare än vad hennes liv i övrigt tillåter. – Frivilligarbete är en hobby och kräver förstås ett visst engagemang, men man kan ändå ta det lugnt. Sirkka vet att jag finns. Det är det viktiga. Hollo säger att hon blir på gott humör av att träffa Sirkka. Vänverksamheten har väckt intresse även bland hennes unga vänner och Hollo rekommenderar det varmt. Hollo och Halttunen träffas en gång i veckan eller med ett par veckors mellanrum. – Ofta ringer jag bara upp och frågar om hon kommer ut på promenad. Ibland följer Sirkka mig till skolan. Det känns roligt. – Du tar kontakt när det passar dig. Jag är glad åt varje gång, konstaterar Halttunen. – Stunderna med Anna-Maria är som små fester för mig. Men jag undrar nog hur en ung människa ids komma och hälsa på en gammal toka som jag. ? ” Du tar kontakt när det passar dig. Jag är glad åt varje gång. ” Kahviloissa istumisesta voisi ottaa uuden harrastuksen. – Tiesitkö, että sinun lähikahvilasi on nimeltään Mummola, Hollo kysyy Halttuselta. Att sitta på kafé kunde bli en ny hobby. – Visste du att det finns ett kafé nära dig som heter Mummola, frågar Hollo av Halttunen. AVM1601_s1-25.indd 12 25.1.2016 13.08
Ystävänpäivä ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 13 K UN Marja-Liisa Smolander ja Esa Hietikko jäivät viime kesänä pois työelämästä, mielessä oli ajatus, että jotain täytyisi ryhtyä tekemään. Kesä vielä lomailtiin, mutta syksyn tullen ajatus palasi. Syyskuussa pariskunta käveli Punaisen Ristin Nokian osaston toimistoon. – Tiesin Punaisen Ristin ystävätoiminnasta ja ajattelin, että sitä voisi kokeilla, Smolander kertoo. Nokialla on jo pari vuotta pidetty yllä perinteisen ystävätoiminnan rinnalla niin kutsuttua kertaluonteista ystävätoimintaa. Siinä vapaaehtoiset tekevät keikkoja eri ihmisten luo sen mukaan, kuka milloinkin apua tarvitsee. Toiminta eroaa perinteisestä ystävätoiminnasta siinä, että vapaaehtoiset eivät sitoudu yhden ihmisen pitkäaikaiseksi ystäväksi. Juuri tämä toiminnan muoto sopii Smolanderille ja Hietikolle hienosti. – Harrastamme matkustelua, joten meille on tärkeää, ettemme ole sidottuja viikoittain, vaan voimme tehdä keikkaa silloin, kun se meille sopii. Tarvittaessa keikkapyyntöön voi vastata myös, että nyt ei käy. Syksyn ja talven mittaan Smolander ja Hietikko ovat käyttäneet muun muassa vanhuksia terveyskeskuksessa ja optikolla. Jonkin verran on tehty myös pieniä kodin askareita. Se, että Smolander ja Hietikko toimivat pariskuntana, on toisinaan arvaamaton etu. – Minä voin siinä jutustella, ja samalla Esa voi vaihtaa vaikka palaneen lampun. Myös verhoja on vaihdettu, Marja-Liisa Smolander kertoo. Ystäviä keikalla Kertaluontoinen ystävätoiminta ei sido pitkäksi aikaa, mutta on avunsaajalle iso apu. TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVAT MIISA KAARTINEN Marja-Liisa Smolander ja Esa Hietikko arvostavat sitä, että kertaluontoinen ystävätoiminta ei sido joka viikko. Auttamaan voi lähteä silloin, kun se itselle sopii. Marja-Liisa Smolander och Esa Hietikko uppskattar att vänverksamheten av engångsnatur inte binder dem varje vecka, utan att de kan hjälpa till när det passar dem. KÄ ÄNNÄ ? AVM1601_s1-25.indd 13 25.1.2016 13.08
TERVETULOA YSTÄVÄT! YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ 14. helmikuuta Punaisessa Ristissä juhlitaan jälleen monimuotoista ystävätoimintaa. Ystävänpäivänä osastojen vapaaehtoiset järjestävät ympäri maata Iloa ystävyydestä -tapahtumia, jotka kutsuvat kaikkia tutustumaan ja lähtemään mukaan iloiseen toimintaan. Punaisen Ristin ystävätoiminta taipuu moneksi. Ystävänä voi toimia yksin ja isommassa porukassa, nuorelle ja vanhalle, kodeissa ja laitoksissa. Monenlaiset ystäväryhmät tekevät mahdolliseksi lähteä mukaan myös silloin, kun pitkäaikainen sitoutuminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Ystävätoiminta sopii jokaiselle, joka tahtoo auttaa ja tukea lähimmäisiään. Erityistaitoja ei tarvita. Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan Punaisen Ristin osastoon tai piiritoimistoon. Parhaat valmiudet ystävänä ja tukihenkilönä toimimiseen saa, kun aloittaa osallistumalla Punaisen Ristin ystävätoiminnan perustai lyhytkurssille. Ympäri Suomea toimii jo noin 8 000 Punaisen Ristin vapaaehtoista ystävää. Ystävien toimintaa ja koulutusta tuetaan Punaisen Ristin kotimaan kuukausilahjoittajien lahjoittamilla varoilla. Ystävätoiminnan valtakunnallinen pääyhteistyökumppani on LähiTapiola. Lue lisää: www.oleystava.fi KIITOS TUESTASI JOS OMA AIKA EI RIITÄ vapaaehtoiseksi lähtemiseen, ystävätoimintaa voi tukea lahjoittamalla Punaisen Ristin kotimaan toimintaan. Kotimaan lahjoituksilla tuetaan ystävätoiminnan lisäksi Punaisen Ristin terveyspisteitä, Nuorten turvataloja ja ensi apuryhmien toimintaa. LAHJOITUS TILISIIRROLLA: Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63 Helsingin OP Pankki FI68 5780 1020 0001 73 Nordea FI29 1572 3000 3727 30 LAHJOITUS PUHELINSOITOLLA: 0600 15590 (10,01 € + pvm) SÄÄNNÖLLINEN KUUKAUSILAHJOITUS: www.punainenristi.fi/lahjoita Rahankeräyslupa: POL-2015-8798, myönnetty 30.11.2015. Voimassa 1.1.2016–31.12.2020 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta. ? Ystävänpäivä 14 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Pariskunnan mukaan ystävätoiminta ei ole vain muiden auttamista, vaan siitä saa paljon itsellekin. – Näin eläkeläisenä toiminnasta saa sosiaalista kontaktipintaa. Kun tarjoaa seuraa toiselle, saa sitä samalla itselleen, Smolander pohtii. Myös Hietikolle on tärkeää, että vapaaehtoistyö on nimenomaan sosiaalista toimintaa. – Olen työelämässä ja muutenkin ollut aina ihmisten kanssa tekemisissä ja tavannut päivittäin erilaisia ihmisiä. Ihmisten kohtaaminen on minulle luontevaa, enkä mene neuvottomaksi erikoisemmissakaan tilanteissa. Siksi tällainen auttamisen tapa sopii minulle. Hietikko ja Smolander kuuluvat Nokian keikkaystävärinkiin, jossa on reilut 20 vapaaehtoista. Nokian osaston toiminnanohjaaja Satu Luoto käyttää porukasta työnimeä Sähäkät. Rinki toimii käytännössä niin, että kun jokin taho ottaa yhteyttä ja pyytää vapaaehtoista avuksi esimerkiksi vanhuksen kauppareissulle, toiminnanohjaaja Luoto ottaa pyynnön vastaan ja selvittää avuntarvitsijan tilanteen. Sen jälkeen hän ryhtyy käymään läpi rinkiään ja etsii sopivan vapaaehtoisen hoitamaan keikan. Avunpyynnöt tulevat paitsi avuntarvitsijoilta itseltään, myös omaisilta, kotisairaanhoidolta ja terveyskeskuksesta. Pääsääntöisesti avustettavat ovat yksin asuvia, joita autetaan kotona tai kauppareissulla tai vaikkapa ulkoilussa. Luoto korostaa, että vapaaehtoiset ” Optikolla käynti voi olla yksinäiselle vanhukselle iso juttu, jota on odotettu pitkään. ” Asta Ylijoki aloitti ystävätoiminnan kertaluontoisesta keikkailusta, mutta nyttemmin hänestä on tullut Annikki Valennon vakituinen ystävä. Myös Valento on aiemmin toiminut vapaaehtoisena ystävänä ja autellut aikoinaan Ylijoen äitiä. Asta Ylijoki engagerade sig först som engångsvän, men har sedan dess blivit permanent vän åt Annikki Valento. Valento har själv varit volontär och hjälpte i tiden Ylijokis mamma. AVM1601_s1-25.indd 14 25.1.2016 13.08
Ystävänpäivä ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 15 Satu Luoto vastaa ystäväkeikkojen koordinoinnista Nokialla. Hän ottaa vastaan pyynnöt ja etsii sopivan vapaaehtoisen. Satu Luoto ansvarar för koordineringen av vänhjälpen. Hon tar emot vädjan om hjälp och letar fram en lämplig volontär. Välkomna, vänner! På vändagen den 14 februari firar Röda Korset igen sin vänverksamhet och alla dess former. I samband med vändagen ordnar volontärerna i rödakorsavdelningar runt om i landet Vänskap ger glädje-evenemang som bjuder folk att bekanta sig med och engagera sig i vänverksamheten. Röda Korsets vänverksamhet har många ansikten. En vän kan verka på egen hand eller i grupp, man kan vara vän åt en ung person eller en åldring, besöka hem eller anstalter. Olika typer av vängrupper gör det möjligt att ställa upp även när man av någon anledning inte kan binda sig för en längre tid. Runt om i Finland finns det redan cirka 8 000 frivilliga rödakorsvänner. Vänverksamheten och utbildningen av vänner får stöd ur de medel som Röda Korsets månadsgivare ger till verksamheten i hemlandet. LokalTapiola är huvudsamarbetspart för vänverksamheten på riksnivå. Läs mer på: www.varvan.fi ystävät ovat nimenomaan ystäviä. – Ystävät voivat lähteä seuraksi esimerkiksi apteekkiin tai vaikka silmäpoliklinikalle. Sen sijaan siivoustai sairaanhoitoapu tulee muualta. Luodon mukaan kertatai keikkaluontoinen ystävätoiminta on vapaaehtoisten kannalta paitsi joustavaa, myös palkitsevaa. – Usein keikalla on aina jokin tavoite, jokin homma, joka hoidetaan. Esimerkiksi optikolla käynti voi olla yksinäiselle vanhukselle iso juttu, jota on odotettu pitkään. Kun se saadaan hoidettua vapaaehtoisen avustuksella ja samalla saadaan seuraa, sillä on iso merkitys. Yllättävä yhteys Joskus ystävätoiminta saa myös syvempiä merkityksiä. Nokialainen Asta Ylijoki ilmoittautui viime syksynä vapaaehtoiseksi Nälkäpäivä-kerääjäksi ja jatkoi siitä kertaluonteiseen ystävätoimintaan. Sitten Nokian osaston toimistolle tuli puhelu. Langan toisessa päässä oli Annikki Valento . Valento oli aiemmin itse ollut vuosia mukana Punaisen Ristin ystävätoiminnassa ja kaipasi nyt vuorostaan ystävää. – Mietin asiaa pitkään, ja lopulta rohkaistuin soittamaan. Kaksi päivää myöhemmin sain ilmoituksen, että ystävä on löytynyt, Valento kertoo kotonaan Nokialla. Ystävä oli Asta Ylijoki. Ja kun naiset sitten tapasivat, kävi ilmi, että Valento oli aiemmin auttanut Ylijoen äitiä, joka oli asunut samassa rapussa. – Siitä oli hyvä aloittaa jutut. Onhan siinä kiva soundi, että Annikki aikoinaan autteli minun äitiäni ja nyt minä autan häntä, Ylijoki sanoo. Ystävykset kahvittelevat viikoittain Valennon keittiössä. Siellä muistellaan vanhoja hyviä aikoja. ? Vän för en gång Vänverksamhet av engångsnatur kräver inte ett långtidsengagemang, men innebär en stor hjälp. TEXT HANNA HYVÄRINEN BILDER MIISA KAARTINEN N ÄR Marja-Liisa Smolander och Esa Hietikko slutade förvärvsjobba förra sommaren konstaterade de att de nog behöver något meningsfullt att göra. När hösten kom tog paret en tur till rödakorsavdelningen i Nokia. – Jag hade hört om Röda Korsets vänverksamhet och tänkte att vi kunde prova på det, säger Smolander. Redan i ett par års tid har man i Nokia vid sidan om den traditionella vänverksamheten också erbjudit så kallad vänverksamhet av engångsnatur. Då ställer volontärer upp på olika ställen alltefter vem som behöver en hjälpande hand. Verksamheten kräver inte att man förbinder sig att bli långvarig rödakorsvän för en specifik person. Det visade sig vara en verksamhetsform som passade Smolander och Hietikko ypperligt. – Vi reser en hel del, så för oss var det viktigt att inte vara bundna vid något varje vecka, utan att vi kan ställa upp när det passar oss. Vid behov kan man nämligen också säga att man är upptagen när någon behöver hjälp. Paret Smolander-Hietikko betonar att vänverksamheten inte bara handlar om att hjälpa andra, utan ger mycket. – Som pensionär ger det en extra social kontaktyta. Om man är sällskap åt någon annan har man sällskap själv, säger Smolander. Under hösten och vintern har Smolander och Hietikko bland annat hjälpt åldringar att ta sig till hälsovårdscentralen och optikern. Lite hjälp med småsysslor i hemmet har det också blivit. I vängruppen vid avdelningen i Nokia finns ett drygt tjugotal volontärer. Gruppen fungerar i praktiken så att avdelningens verksamhetsledare Satu Luoto tar emot samtalen när någon ber om en frivillig att hjälpa till med butiksfärden eller läkarbesöket. Hon kollar hurdan den hjälpbehövandes situation är och därefter går hon igenom volontärerna och försöker hitta en lämplig person. Vädjan om hjälp kommer inte bara från de hjälpbehövande själva, utan också från anhöriga, hemsjukvården och hälsocentralen. Ibland kan ett engångsuppdrag leda till en djupare kontakt. Så gick det för Asta Ylijoki , som anmälde sig som Hungerdagsinsamlare i höstas och sedan gick med i vängruppen. En gång hjälpte hon Annikki Valento , som i yngre dar själv hade varit engagerad i Röda Korsets vänverksamhet. Det visade sig att Valento tidigare hade hjälpt Ylijokis mamma, som hade bott i samma trappa. – Det var ju en fin början. Det lät så bra, det där att Annikki i tiden hjälpte mamma och nu hjälper jag henne, säger Ylijoki. Nu är de vänner och dricker kaffe i Valentos kök varje vecka. ? Tack för ditt stöd Om man inte har tid att bli frivillig kan man stöda vänverksamheten genom att ge ett bidrag till Röda Korsets verksamhet i hemlandet. Genom ett bidrag till arbetet i hemlandet stöder du också Röda Korsets hälsopunkter, skyddshusen för unga och första hjälpen-gruppernas verksamhet. GE ETT BIDRAG PER BANKGIRO: Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63 Helsingfors OP Bank FI68 5780 1020 0001 73 Nordea FI29 1572 3000 3727 30 GE ETT BIDRAG GENOM ATT RINGA: 0600 15590 (10,01 € + lna) BLI REGELBUNDEN MÅNADSGIVARE: www.rodakorset.fi/bidra Tillstånd till penninginsamling: POL-2015-8798, beviljat 30.11.2015. Tillståndet är i kraft 1.1.2016 -31.12.2020 i hela Finland utom Åland. AVM1601_s1-25.indd 15 25.1.2016 13.08
? Ystävänpäivä 16 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Hoitohenkilökunnalla on usein liian kiire, jotta he ehtisivät pitää seuraa ikäihmisille. Silloin apuun tulee Punaisen Ristin vapaaehtoinen. TEKSTI NOORA JUSSILA P UNAISEN RISTIN vapaaehtoiset ovat odotettuja vieraita monen yksin asuvan ikäihmisen kotona ja laitoksissa. Tarvetta vapaaehtoisten tarjoamalle juttuseuralle ja ulkoiluavulle riittää, sillä usein ikäihmisen kotona käyvä kotihoito tai laitoksen henkilökunta ovat liian kiireisiä. lä. Nopeiden käyntien aikana ei välttämättä huomata kokonaistilannetta. Kotiavustajat vaihtuvat usein ja heillä on kiire. Myös syötyjen ruokien määrät ja ravintoarvot saattavat olla olemattomia, kertoi yksi kyselyyn vastannut vapaaehtoinen. Laitoksissa asuvien ikäihmisten ystävistä 65 prosenttia oli sitä mieltä, ettei laitoksen henkilökunnalla ollut tarpeeksi aikaa asukkaiden virkistysja harrastustoimintaan sekä ulkoilemisessa avustamiseen. Vapaaehtoisten avulle on suuri tarve – Kyselyn perusteella näyttää siltä, että Punaisen Ristin ystävävapaaehtoisten tarjoamalle seuralle on suuri tarve sekä ikäihmisten luona kodeissa että laitoksissa. Virikkeet ja kohtaamiset muiden ihmisten kanssa ovat ikäihmisille hyvin tärkeitä kokonaishyvinvoinnin ja esimerkiksi muistin kannalta, sanoo sosiaalisen hyvinvoinnin ja seniorityön asiantuntija Anita Hartikka Punaisesta Rististä. Vaikka ikäihminen saisi kaiken tarvitsemansa hoidon ja ammattiavun, jää silti tarve jutella ja viettää aikaa toisen ihmisen kanssa. Moni ikäihminen on myös Ystävä auttaa kun muilla on kiire SAAKO YKSIN KOTONA ASUVA YSTÄVÄSI MIELESTÄSI RIITTÄVÄSTI TARVITSEMAANSA AMMATILLISTA APUA TAI PALVELUITA? Tycker du att din vän som bor ensam hemma får tillräckligt med professionell hjälp eller service? 62 % KYLLÄ / JA 18 % EI / NEJ 20 % EN OSAA SANOA / VET EJ KYSYTTY VAIN YKSIN KOTONA ASUVIEN IKÄIHMISTEN YSTÄVILTÄ / FRÅGAN HAR ENBART STÄLLTS TILL VÄNNER TILL ENSAMBOENDE ÅLDRINGAR Kiire nousee vahvasti esille Punaisen Ristin ystävätoiminnan vapaaehtoisille joulu-tammikuussa teettämästä kyselystä, johon vastasi yli 400 vapaaehtoista ympäri Suomen. Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista toimi nimenomaan ikäihmisen ystävänä. 18 prosenttia yksin kotonaan asuvien ikäihmisten luona vierailevista vapaaehtoisista oli sitä mieltä, ettei ikäihminen saanut riittävästi tarvitsemaansa ammatillista apua tai palveluita. Vaikka vapaaehtoinen ystävä tarjoaakin etupäässä juttuseuraa ja apua ulkoilemiseen, oli 21 prosenttia vastaajista joutunut auttamaan ikäihmistä hätätai poikkeustapauksessa, kuten soittamaan ambulanssin kaatuneelle. – Vapaaehtoisena olen joutunut tilanteisiin, joissa kotihoidon palveluja käyttävä vanhus on mielestäni heitteilOLETKO JOUTUNUT AUTTAMAAN YSTÄVÄÄ HÄTÄTAI POIKKEUSTAPAUKSESSA? Har du behövt hjälpa en vän i en nödeller undantagssituation? 21 % KYLLÄ / JA 79 % EI / NEJ Moni ikäihminen jäisi yksin ilman Punaisen Ristin vapaaehtoisen tarjoamaan juttuja ulkoiluseuraa. Många äldre människor skulle vara ensamma utan det samtalsoch promenadsällskap som rödakorsvolontärer utgör. JA R K K O M IK K O N E N AVM1601_s1-25.indd 16 25.1.2016 13.08
PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄT KERTOVAT ”Ystävätoiminta merkitsee ystävälleni paljon, koska hän ei pääse liikkumaan kodin ulkopuolella, eikä hänellä ole paikkakunnalla omaisia tai muita ystäviä.” ”Minulla oli onni, että kohdalleni osui ihminen, jonka kanssa löytyy paljon yhteisiä asioita. Pidemmän päälle kyse ei ole enää vapaaehtoistyöstä, vaan ystävän luona vierailusta.” ”Ystävänä olo on antoisaa, vaikka välillä raskastakin. Toisen elämän kokemusten ja tarinoiden kuuleminen lisää tietoa elämän monimuotoisuudesta. Tuntuu hyvältä olla odotettu vierailija ja ystävän elämän rikastuttaja.” ”Tunnen itseni tärkeäksi ja tunnen, että minusta välitetään. Ystäväni sanoo minua tyttärekseen, jollaista hänellä ei ole koskaan ollut. Ystäväni sanoo aina laskevansa päiviä tapaamiseemme, ja olevansa niistä todella iloinen.” ”Meistä on tullut todella läheiset, vaikka ikäeroa on yli 50 vuotta. Ystäväni tuottaa minulle valtavasti iloa ja uskon, että minä myös hänelle. En edes aina muista, että hän on tullut elämääni Punaisen Ristin kautta. On kuin olisin tuntenut hänet aina.” LAINAUKSET PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄTOIMINNAN VAPAAEHTOISILLE TEHDYSTÄ KYSELYSTÄ. Ystävänpäivä ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 17 tilanteessa, jossa omaisia ei ole tai he ovat kiireisiä tai asuvat kaukana. Monet kyselyyn vastanneista vapaaehtoisista arvelivat, että ystävätoiminnan merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa suurten ikäluokkien ikääntyessä. – Vaikka kotihoito olisi päivittäisten tarpeiden kattavaa, ihminen kaipaa vapaata keskustelua luotettavan ulkopuolisen kanssa. Keskustelu lähiomaisten kanssa on erilaista. Lähiomaiset hoitavat monesti käytännön järjestelyt, eivätkä sitten jaksa ja jouda viihdyttämään omaisiaan, kertoo yksi kyselyyn vastannut vapaaehtoinen. – Kyselystä kävi ilmi, että yleisin syy hakea ystävää Punaisen Ristin ystävätoiminnasta oli yksinäisyys. Ystävää tarvitaan, koska ilman ollaan yksin ja lisäksi mahdollisuudet liikkua ovat saattaneet sairauden tai muun rajoitteen myötä pienentyä, sanoo Anita Hartikka. Vapaaehtoiset tahtovat auttaa toisia Halu auttaa toisia oli kyselyyn vastanneiden vapaaehtoisten tärkein syy lähteä ystävätoimintaan. Moni oli lähtenyt vapaaehtoiseksi saadakseen myös itse uusia ystäviä ja mielenkiintoista tekemistä eläkepäiviin. – Punaisen Ristin vapaaehtoiset tahtovat auttaa etenkin heitä, jotka kipeimmin apua tarvitsevat. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että Punaisen Ristin ystävätoiminta tavoittaa juuri niitä ikäihmisiä, joilla omaisia tai muuta juttuseuraa ei välttämättä ole, Anita Hartikka sanoo. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat vapaaehtoistyön palkitsevana. – Laitoksessa asuvat ystäväni ovat todella kiitollisia, kun heitä vie ulos ja heidän kanssaan juttelee. Minä saan vapaaehtoistyöstä varmaan yhtä paljon kuin vanhuksetkin, jos en enemmänkin. Vierailu laitokseen on ilon pilkahdus päivässä, tiivistää yksi kyselyyn vastanneista vapaaehtoisista. ? En vän som hjälper när andra inte hinner Rödakorsvolontärer hjälper till när vårdpersonalen inte har tid att hålla äldre människor sällskap. B EHOVET AV den samtalsgemenskap och motionshjälp som Röda Korsets frivilliga erbjuder är stort: hemvård eller vårdpersonal har sällan tid för annat än det allra nödvändigaste i vården av åldringar, vare sig det sker hemma eller på anstalt. Tidsbrist och brådska är ett återkommande tema i den enkät som gjordes bland rödakorsvolontärer inom vänverksamheten i december–januari. Mer än 400 frivilliga deltog i enkäten och av dem är mer än 70 procent rödakorsvänner åt just äldre människor. Aderton procent av de frivilliga som besöker åldringar som bor ensamma tyckte att de äldre inte får tillräckligt med professionell hjälp eller service. Trots att en frivillig vän i första hand är någon att prata med eller ta en promenad med hade 21 procent av dem som svarade på enkäten varit tvungna att hjälpa sin äldre vän även i nödeller undantagssituationer, t.ex. genom att ringa en ambulans när vännen hade fallit. Bland rödakorsvänner till anstaltsboende åldringar ansåg 65 procent att personalen på anstalten inte har tillräckligt med tid för rekreationoch hobbyverksamhet för åldringarna eller för att hjälpa dem att få frisk luft. – På basis av den här enkäten verkar det finnas ett stort behov av det sällskap som Röda Korsets vänvolontärer erbjuder såväl hemma hos äldre personer som på anstalter. Impulser utifrån och möten med andra människor är väldigt viktiga för äldre med tanke på hur de mår och till exempel för minnet, säger Anita Hartikka , expert på socialt välmående och seniorarbete på Röda Korset. Även om en äldre människa får all den vård och professionella hjälp som behövs kvarstår behovet att prata och vara med en annan människa. I verkligheten saknar många äldre anhöriga eller har anhöriga som också lider av tidsbrist eller bor på annan ort. Enligt enkäten är det viljan att hjälpa som har fått volontärerna att engagera sig i vänverksamheten. Många uppgav sig ha blivit volontärer för att själv få nya vänner och intressant sysselsättning under pensionsåren. – Rödakorsvolontärerna vill i synnerhet hjälpa dem som mest är i behov av hjälp. På basis av den här enkäten verkar Röda Korsets vänverksamhet nå just sådana äldre personer som inte har anhöriga eller någon annan att tala med, säger Anita Hartikka. ? Helsinkiläiset Ilta-Maija Bohm ja SirkkaLiisa Koivukoski löysivät toisensa Punaisen Ristin välityksellä. Ilta-Maija Bohm och Sirkka-Liisa Koivukoski från Helsingfors hittade varandra genom Röda Korset. LE E N A K O S K E L A AVM1601_s1-25.indd 17 25.1.2016 13.08
18 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Pahinta on joutilaisuus Startup Refugees -verkosto tahtoo auttaa turvapaikanhakijoita työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Kauhavan vastaanottokeskuksessa työelämään tutustuminen on jo alkanut. TEKSTI VEERA MOLL KUVAT KATRI NAUKKARINEN K ELLO ON puoli seitsemän aamulla ja auringonnousuun on kolme tuntia. Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura annostelee kahvinpuruja suodatinpussiin entisen lentosotakoulun päärakennuksen irvistelyhuoneessa. Se on huone, jossa vastaanottokeskuksen työntekijät voivat juoda kahvia ja valittaa ”kun hommat eivät suju”. Kauhavalla hommat tosin ovat sujuneet poikkeuksellisen hyvin. Yleisradio on kertonut Kauhavan turvapaikanhakijoiden omasta parlamentista, perusteilla olevasta sanomalehdestä ja keskuksessa pyörivästä koulusta. MTV:n uutisissa kerrotaan lisäksi Kauhavan omasta kutomosta, parturista, ompelimosta ja pesulasta. Vastaanottokeskuksen asukkaat osallistuivat myös RavinIlkka Peura toivotti Startup Refugees -verkoston Camilla Nurmen tervetulleeksi Kauhavan vastaanottokeskukseen. Ilkka Peura välkomnar Camilla Nurmi från nätverket Startup Refugees till förläggningen i Kauhava. tolapäivään: yhdeksi päiväksi perustetussa ravintolassa valmistettiin 700 annosta ruokaa ja asukkaiden lisäksi ravintolassa vieraili 360 asiakasta keskuksen ulkopuolelta. Kauhavalla ollaan myös ehditty kartoittaa 300 turvapaikanhakijan ammatillinen tausta ja kiinnostuksen kohteet tulevaa työelämää varten. Tämä on vasta alkua. Peura haaveilee vastaanottokeskuksesta, jossa toimintaa pyörittävät turvapaikanhakijat itse, sillä ”toimettomuus on itse perkeleestä”. Kaikkien hyödyksi Peura ei ole yksin haaveidensa kanssa. Kun Madventuresja Docventures-ohjelmista tuttu toimittaja-juontaja Riku Rantala puhui syyskuussa 2015 ensimmäisen kerran julkisuudessa kollegansa Tuomas Milonoffin kanssa ideoimastaan turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevasta Startup Refugees -verkostosta, yli 200 yritystä ja yksityistä ihmistä tarjosi tukeaan. Kaksikko halusi Peuran tapaan aloittaa työllistymisen tukemisen jo vastaanottokeskuksissa. – Onhan se ihan älytöntä, että ihmiset joutuvat odottamaan toimettomina AVM1601_s1-25.indd 18 25.1.2016 13.08
1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 19 pahimmillaan toista vuotta, Rantala sanoo. Kiteellä on jo viritelty yhteistyötä lähialueen yritysten kanssa, ja tällä hetkellä pohditaan sitä, miten vastaanottokeskukset voisivat tehdä yhteistyötä paikallisten maaja metsätalousyrittäjien kanssa. Tausta-ajatuksena on usko siihen, että mikäli vastaanottokeskuksissa voidaan valjastaa asukkaiden ammattitaito yhteiseksi hyväksi, siitä hyötyvät kaikki: turvapaikanhakijat, henkilökunta ja paikkakunta. Aktiivisuuden ja toimeliaisuuden ajatellaan luovan rauhaa ja vuorovaikutusta. Tukea työelämään Rantala huomasi uutiset Ilkka Peurasta ja Kauhavan vastaanottokeskuksessa tehdyistä edistysaskeleista ja päätti ottaa yhteyttä. – Ajattelin, että tuolla voisi alkaa piloitoida meidän hanketta, Rantala kertoo. Nyt yhteistyö on edennyt siihen pisteeseen, että Startup Refugeesin Camilla Nurmi ja Milja Rämö ovat matkustaneet Helsingistä paikan päälle Kauhavalle. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan vastaanottokeskuksen asukkaiden osaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että halukkaat voivat täyttää Startup Refugees -verkoston nettiin laatiman lomakkeen, profiilin, johon kirjataan koulutus, työkokemus ja kiinnostuksen kohteet. Startup Refugees -verkosto on ehtinyt tehdä kyselyitä jo Siilinjärvellä ja Helsingin Lauttasaaressa, Kuopiossa ja Keuruulla, ja nyt työtä jatketaan Kauhavalla ja jatkossa myös muissa Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksissa. Näiden tietojen perusteella Startup Refugeesin työntekijät kartoittavat turvapaikanhakijoiden osaamista ja voivat jatkossa auttaa työnantajia ja yhteisöjä saamaan ”kiinnostavia tyyppejä harjoitteluun tai töihin”, kuten Camilla Nurmi asian muotoilee. – Minä tietysti toivon, että jo ensi vuoden Slushissa (vuosittaiset teknologiaja yritysmessut) joku turvapaikanhakija on esittelemässä uutta liikeideaansa, Nurmi lisää ja hymyilee. Startup Refugees haluaa auttaa myös kiinnostuneita oman yrityksen pysyttämisessä. Mutta nyt Camilla Nurmen ja Milja Rämön on vielä maltettava odottaa, heidän vuoronsa vastaanottokeskuksen päiväohjelmassa on vasta kello kahdelta. Omin voimin Kananmunia, tomaattia, leipää, puuroa ja muroja. Vastaanottokeskuksen aamiainen tarjotaan kello yhdeksältä lentosotakoulun entisessä ruokalassa. – Sitten kun saadaan ihmiset töihin ja kaikki kouluihin, siirretään aamupala kello seitsemään, Peura kertoo. Hänellä on sanottavaa myös ruoasta. – Kun on itse ollut vuoden poissa Suomesta niin kummasti alkaa lihapullat maistumaan. Peura suhtautuu ymmärtäväisesti siihen, että jotkut turvapaikanhakijat ovat huomauttaneet ruoasta. Siitä, että jollekulle ei maistu kermalohi, ei Peuran mukaan ole syytä närkästyä. – Miksi ihmeessä emme antaisi ihmisten valmistaa omia ruokiaan? Peuran mukaan ihanteellisessa vastaanottokeskuksessa ruokahuoltoa pyörittäisi vastaanottokeskuksen asukkaat itse. Halukkaita keittiöön riittää, mutta siihen on tähän asti vaadittu hygieniapassia, jota vastaanottokeskuksessa asuvat eivät ole voineet saada. Neuvottelujen ja muutaman puhelinsoiton jälkeen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on joustanut säännöissään ja antanut luvan ruoanlaittoon vastaanottokeskuksen keittiössä ilman hygieniapassia. Koska työelämässä passia kuitenkin vaaditaan, päätettiin Kauhavalla järjestää hygieniapassikoulutus. Se alkaa tunnin päästä. Aurinko nousee ennen kymmentä ja paljastaa lentosotakoulun vanhat kasarmit, henkilökunnan entiset asuintalot ja vanhan esikunnan. Keskelle pihaa muistoksi jätetyt Fouga Magister -harjoituslentokoneet muistuttavat alueen historiasta, mutta ovat myös aiheuttaneet pelkoa erityisesti vastaanottokeskuksen lapsissa. – Heistähän moni tulee suoraan sodan jaloista, Peura sanoo. Vastaanottokeskuksessa ollaan tekemisissä sodan kanssa miltei päivittäin. Uutiset asukkaiden menehtyneistä sukulaisia taaksejääneissä kotimaissa ovat osa arkea. – Mutta on niitä hyviäkin päiviä Ilkka Peura kertoo. – Me olemme nähneet täällä hienoja toipumisia, terveydenhoitaja Jaana Latvala lisää. Hyvinä päivinä saadaan esimerkiksi perhe yhdistettyä, lapset löy” Hyvinä päivinä saadaan esimerkiksi perhe yhdistettyä, lapset löytävät vanhempansa tai sisarukset toisensa. ” KÄ ÄNNÄ ? Kauhavalla on pantu tuulemaan. Oma pesula, koulu, kutomo ja parturi pitävät asukkaiden tylsistymisen loitolla. I Kauhava händer det saker: en tvättinrättning, en skola, ett väveri och en frisersalong ser till att folk har något att göra. Nagla Al-Janab saapui entisen lentosotakoulun auditorioon kuulemaan esitystä suomalaisesta työelämästä. Nagla Al-Janab har kommit till den tidigare flygstridsskolans auditorium för att höra en presentation av arbetslivet i Finland. AVM1601_s1-25.indd 19 25.1.2016 13.08
20 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 tävät vanhempansa tai sisarukset toisensa. Keskuksessa odotetaan myös malttamattomana ensimmäistä synnytystä, laskettu aika on vain muutaman viikon päässä. Kaikille neljälle tulevalle perheelle on ostettu äitiyspakkaukset. Myös huomisesta on tulossa hyvä päivä, sillä vastaanottokeskuksen asukkaat Noor Hussein ja Mohammad Walid matkustavat Helsinkiin tavatakseen imaamin ja mennäkseen naimisiin. Toimettomuutta vastaan Hygieniapassikoulutus on aluillaan entisessä tukikohtakomppanian auditoriossa. Parikymmentä osallistujaa kuuntelee tarkkaavaisena kun Ilkka Peura opettaa nimenhuudon yhteydessä osallistujia vastaamaan ”paikalla”. – Mitä tuo tarkoittaa, Athir al-Azzawi kuiskaa vierustoverilleen. K LOCKAN ÄR halv sju på morgonen och det är tre timmar tills solen går upp. Ilkka Peura , chef för Finlands Röda Kors flyktingförläggning i Kauhava, mäter upp rätt mängd kaffe i kaffefiltret i ”grimasrummet” i den tidigare flygstridsskolans huvudbyggnad. Det är ett rum där de anställda på förläggningen kan dricka kaffe och klaga ”när det inte löper”. I Kauhava har det mesta i och för sig löpt osedvanligt smidigt. Yle har rapporterat flitigt om läget i Kauhava: om att de asylsökande har sitt eget parlament, om den tidning man håller på att grunda och om skolan som finns på förläggningen. MTV:s nyheter berättar om väveriet i Kauhava, om barberaren, om syateljén och tvätteriet. Invånarna på förläggningen deltog också i Restaurangdagen. Men det är bara början. Peura drömmer om en förläggning där verksamheten drivs av de asylsökande, för ”sysslolöshet hör djävulen till”. I allas intresse Peura är inte ensam med sina drömmar. När redaktören Riku Rantala , känd från programmen Madventures och Docventures, i september förra året första gången talade offentligt om nätverket Startup Refugees som han och hans kollega Tuomas Milonoff hade kommit på för att stöda sysselsättning och företagsamhet bland asylsökande var det mer än 200 företag och privatpersoner som erbjöd dem sitt stöd. Duon ville precis som Peura sätta in stödet för sysselsättning redan på förläggningarna. Idén bygger på viljan att ge invånarna på förläggningarna möjSysslo lösheten är värst Nätverket Startup Refugees hjälper asylsökande att bekanta sig med finländskt arbetsliv. TEXT VEERA MOLL BILDER KATRI NAUKKARINEN Rema Hussein Ali Nourelddein opettaa Kauhavan vastaanottokeskuksen koulussa. Töihin värvättiin kaikki, joilla oli opetuskokemusta. Rema Hussein Ali Nourelddein undervisar i skolan på flyktingförläggningen i Kauhava. Alla med undervisningserfarenhet deltar i arbetet. Vastaanottokeskuksen arabian kielen tulkki Jusra al-Masri kääntää kärsivällisenä Peuran polveilevaa selostusta. Varsinainen koulutus alkaa vasta tammikuussa, nyt Peura selittää osallistujille mistä hygieniapassissa on kysymys. Athir al-Azzawi on paikalla vaimonsa Sabreen al-Bahadlin tukena. Jos kaikki menee hyvin, saa Sabreen al-Bahadli passin suoritettua ja pääsee ensin vastaanottokeskuksen keittiöön valmistaAVM1601_s1-25.indd 20 25.1.2016 13.08