• # 4/2014 Nepal: VAPAUTETUT KAMALARI-ORJAT USKOVAT UNELMIINSA 12 18 22 Ebola katkaisee tuhansien lapsuuden Tyttöjen päivästä tuli upea juhla Plan etsii kesätöitä maahanmuuttajanuorille
• AJANKOHTAISTA Ebola vie oikeuden koulunkäyntiin ja lapsuuteen Länsi-Afrikassa riehuva Ebola-epidemia leviää edelleen voimakkaasti Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa. Marraskuun puolivälissä oli todettu 14 068 Ebola-tartuntaa, ja epidemia oli vienyt 5 147 henkeä. Myös satoja terveydenhuollon työntekijöitä on kuollut tautiin. Lapset kärsivät Ebolasta eniten. Useampi kuin joka viides sairastuneista on alle 17-vuotias, ja epidemia on jättänyt tuhansia lapsia orvoiksi. Epidemia-alueiden koulut ovat kiinni, eikä niiden avautumisesta ole tietoa. – Tilanne vaatii mittavia avustustoimia ja pitkäaikaista sitoutumista. Meitä tarvitaan nyt kipeästi tukemaan lapsia, jotka joutuvat ottamaan liian aikaisin vastuun perheestään ja kärsimään Ebolan tuomasta stigmasta. Nämä lapset, joiden lapsuus katkeaa, tarvitsevat nyt sekä psykososiaalista että materiaalista tukea, sanoo Maritta NiskanenTamiru, Plan Suomen humanitaarisen avun erityisasiantuntija. Taakka kohdistuu erityisesti tyttöihin ja naisiin, jotka kantavat ensisijaisen vastuun perheestä. Naiset myös sairastuvat Ebolaan miehiä useammin, koska he hoitavat sairaita ja käsittelevät ruumiita. – Raskaana olevat ja imettävät äidit sekä vauvat ovat erityisen haavoittuvia, koska riskiraskauksia ja -synnytyksiä sekä vauvojen terveysongelmia ei pystytä huomioimaan. Ebola on murtanut terveydenhuoltojärjestelmän ja moninkertaistanut lasten suojeluntarpeen, Niskanen-Tamiru sanoo. Planin tukijoita tarvitaan nyt mukaan pysäyttämään Ebolaa. – Toivon kipinöitä on näkyvissä: Uudet tartunnat ovat kääntyneet laskuun erityisesti Liberiassa, ja Guineassa tehokkaat toimenpiteet ovat pysäyttäneet tartunnat monissa yhteisöissä. Ihmiset tietävät nyt paremmin tartuntatavoista, mutta myös viranomaisten tiukat karanteenitoimenpiteet tepsivät, Niskanen-Tamiru sanoo. Osallistu keräykseen ja auta pysäyttämään Ebola-epidemia! Voit lahjoittaa suoraan verkossa sivuillamme plan.fi tai tekemällä tilisiirron: FI90 1279 3000 5131 56 (NDEAFIHH), viite 103 615 868. VÄLÄHDYS PLAN-ARJESTA PEFC/02-31-170 Plan 4/14 ? marraskuu 2014 Julkaisija Plan Suomi ­­? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 26 000 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy helmikuussa 2014. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Sofia Böling, Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Sara Nurmilaukas, Pentti Sydänmaanlakka. Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan Suomi Säätiön asiakas- ja sidosryhmärekisteri. 2 Yksin koko päivän Kun Planin työntekijät vierailivat ensimmäistä kertaa 3-vuotiaan Heidyn kotona Ecuadorin Andeilla neljän kilometrin korkeudessa, tyttö istui yksin pihalla leikkimässä kivillä ja kepeillä. Hän juoksi hakemaan veljensä Alexin, 6. Aikuisia ei ollut lähimaillakaan. Seuraavalla vierailulla kotona oli isoäiti, joka ahertaa päivät pellolla. Hän kertoi, että lasten on pakko olla päivät yksin, sillä toista huoltajaa ei ole. Plan työskentelee rakentaakseen päiväkoteja alkuperäiskansojen lapsille ja taatakseen näillä suojelun, terveydenhuollon ja riittävän ravinnon. Myös Heidy on päässyt mukaan toimintaamme.
• PÄÄKIRJOITUS Plan saa aikaan näkyviä ja kestäviä tuloksia Kehitysyhteistyöjärjestöjen helmasynti on, ettemme kerro työn tuloksista riittävän selvästi. Usein puhumme vain kehitysmaiden ongelmista tai työskentelytavoistamme. Siksi moni lahjoittaja kysyykin, ihan aiheesta, onko lahjoituksella mitään vaikutusta. Me Plan Suomessa aiomme tästä lähin kertoa enemmän työmme vaikutuksista niin uusilla nettisivuillamme kuin sosiaalisessa mediassa. Aloitamme myös ensimmäisenä suomalaisena avustusjärjestönä hankkeidemme raportoinnin entistä avoimemmin ja läpinäkyvämmin kansainvälisen standardijärjestelmän (International Aid Transparency Initiative, IATI) mukaisesti. Haluamme, että kaikki tukijamme pystyvät helposti selvittämään, mitä heidän tukensa saa aikaan. Itse sain väkevän kokemuksen työmme tuloksellisuudesta, kun tutustuin tänä syksynä Intiassa Planin hankkeisiin. Opin muun muassa, miten tärkeää on, että kouluissa on tytöille omat vessat. Alwarissa on Planin ja Metson yhteistyöllä rakennettu kouluihin kunnon vesipisteet ja käymälät. Tyttöjen poissaolot ovat vähentyneet merkittävästi, kun he ovat saaneet turvalliset, lukolliset vessat. Lapset ovat myös kouluttaneet perheitään käsienpesun tärkeydestä, mikä on vähentänyt sairastelua. Mumbain slummissa tutustuin Planin hankkeeseen, joka on viiden vuoden aikana korjannut kouluja ja uudistanut opetusmetodeja – ja saanut aikaan vaikuttavia tuloksia. Näin muun muassa kouluprojektin, jossa oppilaat olivat tehneet kyselyn ja analyysin siitä, kuinka suuri osa slummin lapsista joutuu käymään töissä eikä sen takia pääse kouluun. Vakuuttavan selvityksen tekijät olivat lapsia, jotka asuvat hökkeleissä ja jäävät usein ilman illallista. Kun kävelin slummissa lian ja kurjuuden keskellä, en ikinä olisi uskonut, että siellä asuvat lapset voisivat olla koulussa niin innoissaan, täynnä iloa ja elämää. Opin konkreettisesti, mitä sana voimaantuminen tarkoittaa. Samassa slummissa on muuten kuvattu Slummien miljonääri. Elokuvan tekijät ovat hankkeen sponsoreita, ja elokuvassa esiintyneet lapset käyvät yhtä hankkeen kouluista. Syksyn ilahduttavin uutinen oli Malala Yousafzain saama Nobelin rauhanpalkinto. Malala, jonka kanssa Plankin on tehnyt yhteistyötä, palkittiin työstä tyttöjen koulutuk- sen hyväksi. Tärkeämpää asiaa tuskin on, sillä tyttöjen kouluttaminen on paras keino vähentää köyhyyttä. Mielestäni Malalan palkinto on symbolisesti kaikkien aikojen tärkein Nobelin rauhanpalkinto! P.S. Olemme uusineet syksyn aikana sekä asiakashallintajärjestelmämme että nettisivumme, jotta pystymme toimimaan entistä tehokkaammin ja avoimemmin. Uusissa järjestelmissä on ollut paljon ongelmia, jotka vaativat vielä korjaamista. Olemme pahoillamme, jos tämä on aiheuttanut harmia. Kiitos kärsivällisyydestänne! Ossi Heinänen Pääsihteri ossi.heinanen@plan.fi SISÄLLYS 4 8 10 12 15 18 20 Entiset lapsiorjat löysivät valokuvauksen riemun Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Ebola-orpojen lapsuus katkeaa kesken Unelmat todeksi kotikylässä Maailma juhli tyttöjä 11.10. 22 Maahanmuuttajanuoret ahkeroivat kesätöissä 23 Kummi-info 25 Yritysuutiset 26 Plan-palat 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan Suomen tyttöjen päivä oli vapaaehtoisten juhlaa 3
• Nirmala tähtää journalistiksi ja haluaa julkaista kuvareportaaseja tyttöjen kokemista ihmisoikeusloukkauksista. Hänellä on jo oma radioohjelma, joka tiedottaa kamalarien asemasta. ENTISET LAPSIORJAT LÖYSIVÄT VALOKUVAUKSEN RIEMUN Kaksitoista vapautettua kamalari-orjaa osallistui Meeri Koutaniemen valokuvauskurssille. Uusien taitojen lisäksi he saivat itseluottamusta ja keinoja kertoa kokemuksistaan ja haaveistaan. TEKSTI IIDA RIEKKO KUVAT MEERI KOUTANIEMI Salamavalot räpsyvät, ja ilmaan sinkoaa naurunpurskahduksia ja innostuneita kysymyksiä. Kaksitoista nuorta naista kuvaa toisiaan ja etsii mahdollisimman kaunista valoa hämärästä, kuumasta huoneesta. Valokuvaaja Meeri Koutaniemi, 26, kiertelee neuvomassa ja kannustamassa tyttöjä – ja päätyy vähän väliä itsekin kuvattavaksi. Tikapurin kaupungissa Lounais-Nepalissa on käynnissä valokuvaustyöpaja, jonka Koutaniemi, Plan Nepal ja Plan Suomi järjestävät vapautetuille kamalari-orjille. Kaikki kaksitoista kurssilaista menettivät vuosia lapsuudestaan ja nuoruudestaan orjatyössä. Anita, Anita, Durga, Kabita, Kedarni, Laxmi, Nirmala, Rejika, Subas Rani, Samita, Sunita ja Swastika – kaikkien sukunimi Chaudhary – kuuluvat Nepalin alkuperäiskansaan tharuihin. Köyhät tharu- 4 perheet olivat sukupolvien ajan sidottuja velkaorjuuteen, jonka osana perheiden tyttäret joutuivat työskentelemään rikkaissa perheissä kotitaloustöissä. – Koko perheeni oli velkaorjia, joten pidin luonnollisena, että minutkin lähetettiin 8-vuotiaana hoitamaan isäntäperheen lapsia, muistelee 20-vuotias Sunita. Velkaorjuus julistettiin vuosituhannen vaihteessa laittomaksi, mutta tyttöjen orjuus jäi elämään. Tuhannet varattomat tharuperheet etsivät helpotusta köyhyyteensä ja velkoihinsa myymällä tyttärensä palkattomiksi kotiapulaisiksi, kamalareiksi. Tavallinen maksu kamalarin vuoden työstä on 20–30 euroa. Tyttö itse ei saa mitään. Tavallisesti kamalarin orjatyö alkaa jo pikkutyttönä, sillä suurin kysyntä on 8–12-vuotiaille kotiapulaisille. Orjatyö tarkoittaa usein koulu- tien katkeamista, henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja syvää yksinäisyyttä. Moni kamalari joutuu myös seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Taitoja vapaaseen elämään Nyt pakkotyö on kurssin nuorille naisille menneisyyttä. Toiset vapautti Plan, toisten perhe päätti hakea tyttärensä kotiin. Muutama tytöistä karkasi orjatyöstä. – Kun vapauduin orjuudesta ja näin pitkästä aikaa perheeni ja ystäväni, olin uskomattoman onnellinen, kertoo Kedarni, 18. Katseet ovat nyt tulevassa. Useimmat kurssilaisista haluavat opettajaksi tai sairaanhoitajaksi. Sunita aikoo avata oman kauneussalongin, Subas Rani tähtää laulajaksi ja Nirmalalla on jo oma radio-ohjelma, jossa hän kertoo kamalarien kokemuksista. Jokainen kurssilainen tahtoo myös oppia
• Kabita kuvasi Kedarnin (vas.) ja Laxmin rentoutumassa sängyillä. ”Erityisen hauskaa oli kuvata lapsia”, kertoo Laxmi, joka käytti työpajassa Panasonicin lahjoittamaa Lumix-kameraa. valokuvaamaan hyvin. – Haluaisin oppia ottamaan kuvia perheestäni ja kyläni ihmisistä. Jos voisin tehdä muut iloiseksi kuvillani, se jäisi ikuisesti muistoihini, Laxmi, 17, sanoo. Tänään teemana ovat muotokuvat, ja tytöt toivovat itsestään kauniita, nauravaisia kuvia. Myös kokemukset orjuudesta heijastuvat toiveisiin. – Koska minulla on ollut surullinen elämä, haluan ottaa surullisia valokuvia. Itsestäni haluaisin kuvan yksinäisessä paikassa. Haluaisin myös kuvata kamalarin elämää: isäntää lyömässä kamalaria, kamalaria raskaissa askareissaan ja kamalaria itkemässä, kertoo Nirmala, 18. Plan alkoi työskennellä kamalarien vapauttamiseksi ja tukemiseksi vuonna 2006, jolloin Nepalin hallitus alkoi kitkeä käytäntöä. Tuolloin kamalareja arvioitiin olevan yli 12 000. Plan on vapauttanut noin 4 000 tyttöä pakkotyöstä ja viranomaiset ja muut järjestöt tuhansia lisää. Nykyisin kamalareja arvioidaan olevan enää joitain satoja. Vapautetut kamalari-tytöt tarvitsevat tukea vielä pitkään kuntoutuakseen ja saadakseen elämäntaitoja, ammatin ja toimeentulon. Plan tukee heitä muun muassa koulutuksella, sosiaalityöllä, kerhotoiminnalla, oikeusavulla, pienlainoilla ja koulutusstipendeillä. Valokuvaustyöpajankin tavoite on antaa tytöille monenlaisia kykyjä tulevaisuutta varten. – Tarkoituksena oli paitsi opettaa valokuvausta myös vahvistaa tyttöjen itseluottamusta ja kannustaa heitä löytämään ilmaisukanavia tunteilleen ja kokemuksilleen. Opin paljon tyttöjen rohkeudesta jakaa raskaita muistoja ja kyvystä nähdä optimistisesti tulevaisuuteen, Meeri Koutaniemi kertoo. Meeri Koutaniemi opasti kurssilaisia kuvakulmien etsimisessä. Jaetut muistot orjuudesta Bussissa kaikuu Bollywood-elokuvista tuttu hindipop. Moottori ulvoo, mutta pyörät ovat juuttuneet syvälle mutaiseen kylänraittiin. Kurssilaiset ovat lähteneet kuvausretkelle tharu-kylään, mutta sadekauden pehmittämä tie on katkaissut matkan. Onneksi tien varressa on kioski, jonka katoksen alle ryhmä pääsee suojaan porottavalta auringolta. Pian nuoret naiset ovat syventyneet keskusteluun, jossa muistelevat kokemuksiaan orjatyössä. – Raskainta oli talvella, koska vanhemmillani ei ollut rahaa ostaa minulle kenkiä eikä lämpimiä vaatteita. Työskentelin pelloilla paljain jaloin ja hytisin, muistaa Subas Rani, 20. – Pahinta oli, kun sairastuin, sillä en saanut hoitoa. Minun piti paiskia töitä niin kauan kuin pysyin tolpillani. Jos jouduin vuodelepoon, minut lähetettiin vanhemmilleni. Silloin olisin aina halunnut jäädä kotiini ikuisiksi ajoiksi. Minun piti kuitenkin palata isäntäperheeseeni heti, kun hieman toivuin, Rejika, 19, kertoo. Swastika, 23, sanoo iloitsevansa siitä, että entiset kamalarit saavat tukea toisistaan ja voivat puhua avoimesti kokemuksiaan. Jaetut murheet tuntuvat kevyemmiltä. Kun kyläläiset auttavat kampeamaan bussia mudasta, nuoret naiset kiipeävät puihin ja ottavat kuvia toisistaan vihreiden lehtien keskellä. Viikon mittaisen kurssin aikana ryhmä ehtii kuvata myös muissa lähikylissä, toisen Anitan kodissa, kyläkoulussa sekä Lawa Juni -asuntolassa, jonka Plan on rakentanut vapautetuille kamalareille. Kaikki vapautetut tytöt eivät pysty palaamaan kotiinsa muun muassa köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien vuoksi. Plan tarjoaa ”Voin katsoa asioita eri tavalla kameran läpi.” heille kodin ja opiskelupaikan sisäoppilaitoksissa, joiden nimi tarkoittaa uutta elämää. Kaksi kurssilaisista, Durga ja Samita, ovat eläneet vuosia Lawa Juni -asuntolassa. Valokuvilla vääryyttä vastaan Muotokuvia, ryhmäkuvia, maisemakuvia, kokeellisia taidekuvia. Viikon kurssin jälkeen järjestelmäkameroiden muistikortit ovat täynnä sydämeenkäyviä otoksia. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että haluavat jatkaa valokuvausta. Kamerat jäävät Plan Nepalin ja entisiä kamalareja tukevien paikallisten järjestöjen haltuun, joten kurssilaiset ja muut vapautuneet kamalarit voivat lainata niitä ja kehittää taitojaan. – En ollut koskaan pitänyt kameraa kädessäni enkä tiennyt, että kuvan ottaminen vaatii niin monen asian hallintaa. Nyt ymmärrän, että elävän kuvan ottamiseksi voi hyödyntää valoa, asettelua, tarkennusta ja mielikuvitusta, kertoo Durga, 21. – Löysin oman, luovan tyylin ottaa valokuvia. Minulle on uusi asia, miten voin katsoa asioita eri tavalla kameran läpi, iloitsee Anita, 21. Kurssilaiset haaveilevat käyttävänsä uutta taitoa perheensä ja ystäviensä iloksi, mutta myös kamalarien hyväksi. – Aion mennä paikkoihin, joissa kamalareja yhä työskentelee, ottaa heistä kuvia ja julkaista isäntien nimet. Julkisuus painostaa isäntiä vapauttamaan kamalarit, Subas Rani suunnittelee. 5
• KABITA, 17 Kamalarina 10–12-vuotiaana Orjatyössä en voinut pitää yhteyttä perheeseeni enkä käydä koulua, eikä kukaan rakastanut minua. Tunsin olevani yksin maailmassa. Inhottavinta oli, kun jouduin pyykkäämään emäntäni verisiä kuukautissiteitä. Minulla on myös iloisia muistoja kamalari-ajasta. Kerran ennen valon juhlaa diwalia emäntä toi minulle kauniin mustan hameen. Yleensä sain käyttää vain kulunutta tunika-asua, ja tunsin itseni sieväksi ja iloiseksi hameessani. Kun Plan vapautti minut, näin jälleen perheeni ja pääsin takaisin kouluun. Se teki minut onnelliseksi. En ole kuitenkaan menestynyt koulussa, koska minulla on ollut paljon huolehdittavaa. En läpäissyt loppukokeita viidessä aineessa, ja nyt opiskelen uutta yritystä varten. Rakastan lasten kanssa leikkimistä, joten tahtoisin työskennellä pienten lasten parissa. Minusta on ihanaa jakaa kokemuksiani ja kuulla toisten ajatuksista. Haluaisin itsestäni valokuvan, jossa halaan ihmisiä. Rakastan tanssimista. Haaveeni on, että jonain päivänä saan tanssia suurelle yleisölle. Minusta olisi myös hienoa opettaa pienille tytöille Bollywood-tanssia. 6 SAMITA, 18 Kamalarina 11–13-vuotiaana Meitä oli kuusihenkinen perhe: isä, äiti, isosiskoni, minä ja kaksi pikkuveljeäni. Kun olin yhdeksän, isäni kuoli yllättäen ja elatusvastuu jäi äidilleni. Hän raatoi maataloustöissä, muttei saanut meitä kaikkia ruokituksi. Lopulta hän päätti lähettää minut kamalariksi pääkaupunkiin Katmanduun. Heräsin neljältä aamulla ja aloitin loputtomalta tuntuvat taloustyöt. Laitoin ruokaa, pesin pyykit ja tiskit, siivosin talon, tarjoilin ateriat, ruokin koiran… Käteni olivat täynnä haavoja pesuaineen käsittelystä, mutta kun pyysin lepoa, emäntä syytti minua teeskentelijäksi. Sain mennä kouluun vain, jos olin suorittanut kaikki tehtäväni. Olin aina myöhässä, ja välillä opettaja lähetti minut rangaistukseksi kotiin. Pääsin kouluun vain muutamana päivänä viikossa. Ruumiilliset ja henkiset rangaistukset olivat jatkuvia. En saanut vapautusta töistäni, vaikka välillä itkin kivusta. Äitini soitti minulle toisinaan, mutta emäntä ei antanut minun puhua hänen kanssaan vaan selitti puolestani puhelimeen, että voin hyvin. Kerran kun olin yksin kotona, soitin perheelleni ja kerroin, mikä todellinen tilanteeni on. Kahden päivän kuluttua siskoni tuli hakemaan minut kotiin. Emäntä oli raivoissaan ja vastusti lähtöäni, mutta lopulta pääsin pois. En voi asua enää äitini luona, koska hänellä ei ole rahaa ja kotioloni ovat kurjat. Sain kodin Planin Lawa Juni -asuntolasta, jossa saan keskittyä opiskeluun. Olen tyytyväinen elämääni, vaikka ikävöin kotiin. Haaveeni on auttaa köyhiä ja sairaita ihmisiä sairaanhoitajana.
• SWASTIKA, 23 Kamalarina 8–13-vuotiaana Jouduin kamalariksi, koska perheeni oli hyvin köyhä. Työskentelin viisi vuotta rikkaissa perheissä, jotka asuivat lähellä kotiani. En kuitenkaan päässyt käymään kotona kuin juhlapyhinä, koska työtaakka oli valtava. Surullisinta oli, etten päässyt aluksi lainkaan kouluun ja myöhemminkin vain parina päivänä viikossa. Kaipasin opiskelua ja kavereita. Kerran isäntäni sanoi minulle: ”Olet kerjäläisten lapsi. Siksi olet täällä töissä etkä ansaitse päästä kouluun.” Se loukkaus jäi mieleeni. Kun muut lapset olivat koulussa ja minä leikkasin yksin heinää lehmille, kuvittelin, että ruohikko on kouluni ja veitsi ystäväni. Kun vapauduin kamalari-työstä, halusin palata kouluun. Yhteisöni kuitenkin pilkkasi minua ja sanoi, että olen liian vanha palaamaan alaluokille. Minulle sanottiin, etten pärjäisi. Se satutti. Sosiaalityöntekijä kuitenkin kannusti minua ja sanoi, että menestyn, kunhan opiskelen tosissani ja uskon unelmiini. Se inspiroi minua pärjäämään koulussa. Nyt opiskelen opettajaksi ja opetan nuorille tytöille elämäntaitoja Planin ryhmässä. En aio koskaan lyödä oppilaitani vaan rakastaa heitä. Haluan taistella kamalari-orjuutta vastaan kertomalla tharu-tyttöjen vanhemmille, että kamalari-työ pilaa lapsen elämän. Tiedon avulla vanhempia voi estää lähettämästä tyttäriään orjatyöhön. Vaikka koskaan ei voi tietää, toteutuvatko unelmat, meillä syrjityillä tytöilläkin on oikeus unelmoida. Unelmat ovat hyvästä. Minä haaveilen välillä, että saisin niin paljon rahaa, että voisin ostaa auton. Veisin perheeni lauantaisin ajelulle uusiin paikkoihin. Yksi unelmani on jo toteutunut, ylittynytkin. Haaveilin pääkaupunkini Katmandun näkemisestä, mutta minut kutsuttiin paljon kauemmas: Suomeen tyttöjen päivän viettoon ja kamalareista kertovan näyttelyn avajaisiin. Tapasin koululaisia, Planin tukijoita, toimittajia ja Suomen entisen presidentin Tarja Halosen. Kokemus oli upea, enkä unohda kohtaamieni ihmisten lämpöä. En murehdi orjatyössä menettämiäni vuosia, sillä olen saanut apua ja mahdollisuuden opiskeluun. Nyt voin itse auttaa muita. 7
• UUTISIA MAAILMALTA Planin rakennustiimi kunnostaa koulua itäisellä Samarilla. Plan Filippiinien maajohtaja Carin van der Hor (takana) vierailee talossa, jonka Plan rakensi myrskyssä kotinsa menettäneelle perheelle. Filippiinien jälleenrakennus on hyvässä vauhdissa vuosi Haiyan-taifuunin jälkeen Filippiinit on toipumassa taifuuni Haiyanin aiheuttamista tuhoista. Marraskuun 8. päivänä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun hirmumyrsky iski Filippiinien itä- ja keskiosiin. Yli 6 200 ihmistä kuoli, ja tuhansia on yhä kateissa. Taifuuni vaikutti yli 14 miljoonan ihmisen elämään. Heistä viisi miljoonaa on lapsia. – Lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon edistystä. Olimme eturivissä katastrofityössä ja pystyimme aloittamaan hätäaputyöt ja välttämättömyystarvikkeiden jakamisen uskomattoman nopeasti. Olemme tukeneet yhteisöjä kotien, koulujen ja terveyskeskusten uudelleenrakentamisessa, ja mikä tärkeintä, olemme ottaneet lapset työmme keskiöön alusta lähtien, kertoo Plan Filippiinien maajohtaja Carin Van der Hor. Plan sijoitti hätäapujoukkoja eri puolille Filippiinejä jo, kun satelliit- tikuvat kertoivat taifuunin lähestyvän, ja auttoi yhteisöjä varautumaan myrskyyn. Planin, hallituksen ja muiden järjestöjen ennakoimisen ansiosta tuhot jäivät pelättyä pienemmiksi. Plan on ollut läsnä tuhoja kärsineissä yhteisöissä katastrofista lähtien ja huolehtinut jälleenrakennustöiden lisäksi lastensuojelusta ja siitä, että lapset palaavat kouluun. Filippiinit on yksi maailman katastrofeille altteimmista maista. Vuosittain noin 20 taifuunia iskee Filippiineille, ja ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän hirmumyrskyjä. – Luonnonkatastrofit ovat uusi normaalitila, ja meidän kaikkien täytyy sopeutua tähän todellisuuteen. Mutta Haiyanin tuhojen jälkeen olemme voineet rakentaa vanhan tilalle parempaa – eikä kyse ole vain vahvemmista rakennuksista vaan myös ihmisten ja yhteisöjen tietoisuudesta, Van der Hor sanoo. Pakolaislapset pääsevät kouluun Kamerunissa Nastou, 13, pakeni Keski-Afrikan tasavallasta Kameruniin seitsemän kuukautta sitten yhdessä vanhempiensa ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hän päätyi väliaikaiselle pakolaisleirille, jolla perhe jakoi suuren teltan yhdessä kahdeksan muun perheen kanssa. Keski-Afrikan tasavallassa Nastou ei tuntenut yhtään ikäistään tyttöä, joka olisi käynyt koulua. Useimmat varhaisteini-ikäiset tytöt valmistautuivat jo häihinsä. – En osannut edes kuvitella, että pääsisin jonain päivänä kouluun, hän kertoo. Pakolaisleirillä Nastou auttoi aluksi perhettään etsimään metsästä hedelmiä, polttopuita ja pähkinöitä markkinoilla myytäväksi. Kun Plan rakensi leirille väliaikaisia oppimiskeskuksia, Nastoun arki muuttui. Planin työntekijät kertoivat leirin vanhemmille 8 koulunkäynnin hyödyistä ja tyttöjen koulutuksen merkityksestä, ja monet vanhemmat – heidän joukossaan Nastoun äiti ja isä – rekisteröivät lapsensa kouluun. – Ajattelen nyt vähemmän sotaa kotimaassani. Minusta on ihana tulla kouluun, koska saan täältä uusia ystäviä ja opin ranskan kieltä, Nastou kertoo luokkahuoneessaan. Plan Kamerun on yksi järjestöistä, jotka auttavat eniten Keski-Afrikan tasavallasta paenneita perheitä, erityisesti lapsia. Plan Kamerun on rakentanut pakolaisille jo 61 väliaikaista oppimiskeskusta ja seitsemän leikkitilaa. – Seuraava tärkeä tavoite on auttaa pakolaislapsia siirtymään valtion kouluihin, kertoo Fred Jackson Oculi, Plan Kamerunin katastrofityön päällikkö.
• Planin hanke vaikuttaa Ugandan opetussuunnitelmaan Vielä muutama vuosi sitten Luweeron piirikunnan koulut Ugandassa kamppailivat samojen haasteiden kanssa kuin monien kehitysmaiden koulut: osa oppilaista lopetti koulun pian aloitettuaan, opettajat olivat usein poissa eikä kouluissa ollut riittävästi luokkahuoneita tai tarvikkeita. Luweero on nopeasti noussut Ugandan kymmenen parhaan maaseudun koulupiirin joukkoon. Koulupudokkuus on kahdessa vuodessa vähentynyt 23 prosentista neljään prosenttiin, ja kansallisissa päättökokeissa monet alueen kouluista saivat ensimmäistä kertaa vuosiin korkeimpia arvosanoja. Valtakunnallinen sanomalehti Daily Monitor nosti Luweeron näkyvästi esiin erityisreportaasissaan, ja maan hallitus on päättänyt ottaa koulujen parhaat käytännöt osaksi ensi vuonna uudistettavaa opetussuunnitelmaa. Muutoksen moottoreita ovat olleet lapset, joiden osallisuutta kouluhallintoon Plan on edistänyt Ugandassa suomalaisrahoituksella. Ulkoministeriön ja Nokian tuella hanke on laajentunut jo yli sataan kouluun. – Olemme lisänneet oppilaiden päätöksentekomahdollisuuksia vahvistamalla oppilaskuntia ja niiden sananvaltaa, ja samanaikaisesti vanhempia on vedetty tiiviimmin mukaan koulujen toimintaan, kuvailee Plan Ugandan hankekoordinaattori Deborah Kirabo. Oppilaskunnat ovat raportoineet suoraan aluehallinnolle opettajien poissaoloista ja rohkaisseet yhteisöjään mukaan luokkatilojen rakennustalkoisiin sekä koulujen toiminnan aktiiviseen valvontaan ja tukemiseen. Plan torjuu malariaa Togossa Plan Togo on jakanut perheille neljä miljoonaa ilmaista, kestävää moskiittoverkkoa. Tavoitteena on vähentää malariaa. Viime vuonna Togossa todettiin lähes 900 000 malariatartuntaa. Sairastuneista neljä kymmenestä oli alle viisivuotiaita lapsia. Plan on jakanut verkkoja erityisesti naisille ja lapsille. – Ennen moskiittoverkon saamista olin usein niin sairas, etten voinut edes tehdä töitäni, ja myös lapseni sairastivat. Kun opimme nukkumaan verkon alla, lapseni ovat voineet käydä säännöllisesti koulua ja minä olen voinut kehittää bisnestäni, kertoo neljän lapsen äiti ja yrittäjä Méguizani. Samanaikaisesti verkkojen jakamisen kanssa Plan koulutti togolaisia yhteisöjä ja perheitä malarian ehkäisystä. Malariaan sairastuu vuosittain maailmanlaajuisesti 900 miljoonaa ihmistä, ja tautiin kuolee yli miljoona. MAAILMA LUKUINA Hiv-tartunnan kanssa elää 35 miljoonaa ihmistä. Heistä 3,2 miljoonaa on lapsia. Viime vuonna hiv-tartunnan sai 240 000 lasta. Aidsiin on kuollut arviolta 39 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2013 aidsiin kuoli 1,5 miljoonaa ihmistä. 11,7 miljoonaa ihmistä matalan ja keskitulon maissa saa hiviin antiretroviraalilääkitystä. Seitsemän kymmenestä odottavasta äidistä saa lääkkeitä, jotka suojaavat vauvaa virukselta. (Lähteet: UNAIDS; WHO) MAAILMAN AIDS-PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 1. 12. 9
• UUTISIA SUOMESTA Taiteilijat yhteen tyttöjen hyväksi Wings to Fly – Haaveille siivet on taiteilijalähtöinen projekti, joka sai alkunsa Katriina Honkasen ideasta yhdistää eri alojen taiteilijat luomaan verkoston naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Taiteilijat antavat tukensa Planin työlle kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. – Naisten tasa-arvo on aina ollut lähellä sydäntäni. Lauluni ovat usein kertomuksia tytöistä tai naisista, joiden elämä on syystä tai toisesta ollut ahdistavaa, kertoo muusikko ja teatterintekijä Honkanen. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen ja Intian raiskaustapaukset olivat viimeiset pisarat, joiden vaikutuksesta Katriina Honkanen päätti ryhtyä toimeen ja innostaa taiteilijoita taisteluun tyttöjen kohtaamaa väkivaltaa, laiminlyöntiä ja vähättelyä vastaan. Wings to Fly -kampanja alkaa Suomessa kansainvälisenä naisten päivänä 8.3.2015 ja päättyy seuraavan vuoden naisten päivänä suurtapahtumaan. Vuoden aikana eri alojen taiteilijat järjestävät eri puolilla Suomea tapahtumia, jotka keskittyvät tyttöihin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja syrjintään. Kampanjan lippulaivana toimii Honkasen kappale Wings to Fly. Kuuntele kappale Wings to Fly sivuillamme plan.fi. Nenäpäivä keräsi jättipotin kehitysmaiden lapsille Planin paikallisryhmät käynnistyivät Porissa ja Lappeenrannassa Planin vapaaehtoistoiminta on tänä syksynä laajentunut kahdelle uudelle paikkakunnalle, Lappeenrantaan ja Poriin. Lappeenrannan aluevastaavana aloitti Christina Nenonen ja Porin aluevastaavina Liisa Ylituomi ja Anu Vartiainen. Lappeenrannan ryhmä tempaisi näkyvästi tyttöjen päivänä 11.10. Porin ryhmä taas osallistui Nenäpäivään ja järjesti toimintaa Lasten oikeuksien päivänä. Suunnitteilla on paljon innostavaa toimintaa. Lappeenrannasta ja Porista on jo löytynyt useita aktiivisia vapaaehtoisia, ja uudet vapaaehtoiset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. 10 Nenäpäivä-kampanja keräsi 3,35 miljoonaa euroa maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi. Kampanja huipentui 7.11. Nenäpäivä-show’hun, jossa oli mukana Suomen kirkkaimpia tähtiä, muiden muassa Robin, Krista Siegfrids, Iina Kuustonen, Pirkka-Pekka Petelius, Janne Kataja, Jope Ruonansuu, Sami Hedberg, Sanna Stellan ja Krisse Salminen. Nenäpäivän kumppaneina toimii yhdeksän suurta suomalaista kansalaisjärjestöä: Plan, Fida, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa lapset, SASK, Solidaarisuus, Suomen Lähetysseura, Suomen Punainen Risti ja Unicef. Nenäpäivän tuella Plan vahvistaa varhaiskasvatusohjelmiaan Mosambikissa, Itä-Timorissa, Laosissa ja Pakistanissa. Planin vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti Nenäpäivä-kampanjaan. Erityisesti Kemissä vapaaehtoiset innostivat koko kaupungin mukaan Nenäpäivään, ja kemiläiset kokosivat 13 500 euron potin. – Olen todella tyytyväinen Kemin panokseen. Aivan uskomattoman hyvä nenähenki on vallinnut koko kampanjan ajan, kertoo Planin Kemin aluevastaava Helena Kinnunen.
• Mitä-verkosto kampanjoi sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Planin nuorten aikuisten verkosto, Mitä-verkosto, on valinnut toimintavuoden teemakseen globaalin oikeudenmukaisuuden ja siihen kytkeytyvät genderkysymykset. Verkosto haluaa nostaa gender-teeman yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimia ihmisten moninaisuuden puolesta. – Gender-rooli sisältää niitä piirteitä ja käyttäytymistä, jotka tietty yhteiskunta tietyssä ajassa katsoo sopivaksi miehille tai naisille. Gender-stereotypiat ovat usein kyseenalaistamattomia uskomuksia naisten ja miesten sukupuolirooleista, verkoston jäsenet Marjo Yli-Koski ja Touko Niinimäki tiivistävät. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on suomalaisessa kehitysyhteistyössä läpileikkaava tavoite. – On hyvä muistaa, että varsinkin tytöt ja naiset kohtaavat eri puolilla maailmaa genderiin liittyviä haasteita, jotka rajoittavat heidän yhteiskunnallista osallistumistaan. Tyttöjen ja naisten oikeuksien turvaaminen ei paranna ainoastaan heidän elämäntilannettaan, vaan sillä on vaikutusta myös koko perheen ja yhteisön hyvinvointiin, Yli-Koski ja Niinimäki sanovat. Kapua-hanke valloitti Etiopian vuoren Kapua-hankkeen ryhmä kiipesi lokakuussa Etiopian korkeimman vuoren Ras Dashenin huipulle 4 550 metrin korkeuteen. Kapuajat ovat keränneet varoja Etiopiaan koko vuoden, ja tähän mennessä 100 000 euron tavoitteesta on kerätty jo noin 70 000 euroa. Keräys jatkuu vuoden loppuun asti. Kapua-hanke yhdistää vuorikiipeilyn ja varainhankinnan kehitysmaiden hyväksi. Kapuajat ovat tavallisia ihmisiä, joita yhdistää halu tukea kehitysmaiden ihmisiä ja koetella fyysisiä rajojaan. Kapua 2014 Etiopia -hankkeen tavoitteita ovat tiedon lisääminen tyttöjen ja naisten asemasta kehitysmaissa sekä varojen kerääminen tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen. Kerätyillä varoilla Kynnys ry. vahvistaa vammaisten naisten oikeuksia Etiopiassa ja Keski-Aasiassa. Plan vähentää lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa Ugandassa. Taksvärkki ry. tukee nuorten koulutusta ja elämänhallintataitoja Sierra Leonessa. Väestöliitto tukee nuorten seksuaaliterveyttä Nepalissa ja Malawissa. Kapua 2014 Etiopia -hankkeen osallistujat pääsivät tutustumaan vammaisia naisia voimauttavaan toimintaan. – Täällä jos missä sai kokea konkreettisesti yhteisöön kuulumisen tärkeyden ja sen antaman tuen merkityksellisyyden ihmiselle, kapuaja Juha Lemmetyinen kertoo. Ensi vuonna kapuajat matkustavat Boliviaan, jossa he tutustuvat Planin varhaiskasvatustyöhön. The Voice Kids tempaisi lasten puolesta The Voice Kids: Plan-show -erikoisjakso keräsi 25.10. Planille uusia tukijoita. Ohjelma nosti esiin ugandalaisten lasten koskettavia tarinoita ja Planin työn tuloksia. The Voice Kidsin lapsikilpailijat kertoivat, miksi auttaminen on tärkeää, ja lauloivat maailman lasten hyväksi. Ohjelmassa esiintyi myös joukko tämän hetken kuumimpia tähtiä, muun muassa Jenni Vartiainen, Kaija Koo, Robin, Arttu Wiskari, Molly Rosenström, Krista Siegfrids, Anna Abreu, JVG, Diandra ja Happoradio. Show’n juonsivat Jaana Pelkonen ja Axl Smith. Plan Suomen markkinointijohtaja Kirsi Mettälä kertoo, että ohjelman ansiosta Plan sai tuhansia uusia lahjoittajia. – Kiitos kaikille, jotka tukivat työtämme! Oli sydäntälämmittävää kuulla, miten viisaasti ja empaattisesti ohjelman lapset ottivat kantaa kehitysmaiden lasten puolesta, Mettälä sanoo. 11
• EBOLA-ORPOJEN LAPSUUS KATKEAA KESKEN Länsi-Afrikassa riehuva Ebola-epidemia vaarantaa lasten hyvinvoinnin, koulunkäynnin ja tulevaisuuden. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT PLAN Kun valkoisiin suojapukuihin, hengitysnaamareihin ja suojalaseihin pukeutuneet terveysviranomaiset saapuivat 16-vuotiaan liberialaisen Miattan kotiin, hän oli peloissaan. – Luulin, että he ovat aaveita, Miatta kertoo. Viranomaiset hakivat Miattan äidin sisältä autoon, sulkivat ovet ja veivät pois. Kotiin jäivät Miattan lisäksi hänen 12-vuotias siskonsa Jenneh, 5-vuotias veljensä Musa ja kuusikuukautinen Hawa. Sisarusten isä kuoli hieman ennen kuin äiti vietiin pois. Kun äitikin kuoli, perheeseen ei jäänyt jäljelle yhtään aikuista. Ebola teki 16-vuotiaasta Miattasta yhtäkkiä äidin sisaruksilleen. – Kun aurinko nousee, keitän meille riisiä. Äitimme kuoleman jälkeen saimme 30 kuppia riisiä hallitukselta, mutta sen jälkeen emme ole saaneet viranomaisilta mitään. Naapurimme ja järjestöt antavat meille onneksi ruokaa, jotta selviäisimme, Miatta kertoo. Sisarukset pelkäävät tulevaisuutta eivätkä tiedä, mitä heille tapahtuu. Miattaa tilanne turhauttaa. – Haluaisin olla isona presidentti. Silloin huolehtisin siitä, että kaikki saisivat elämälle välttämättömimmät asiat, kuten lääkkeitä ja ruokaa. Kaipaan vanhempiani joka päivä, äitini kertomia salaisuuksia ja isäni antamaa rohkaisua, hän lisää surullisena. Leimautuminen uhkaa sairastuneita perheitä Sierraleonelainen Anne Marie, 12, ja hänen 7-vuotias veljensä Mustapha istuvat kotonaan alakuloisina. Heidän elämänsä on romahtanut lyhyessä ajassa. Ensiksi sisarusten äiti kuoli. Muutamaa päivää myöhemmin oli isän aika lähteä. Reilun viikon päästä isänsä kuolemasta sisarukset menettivät viimeisen huoltajansa, isoäitinsä. – Emme saaneet sanoa heille edes hyvästejä. Saimme vain viestin sairaalasta, että 12 vanhempamme ovat kuolleet, Anne Marie sanoo hiljaa. Kun perheessä varmistuu Ebola-tartunta, perhe asetetaan karanteeniin eikä talosta saa poistua. Ebolan itämisaika on kolme viikkoa, ja jokainen uusi tartunta aloittaa karanteenin alusta. Anne Marie ja Mustapha joutuivat olemaan suljettuina kotiinsa yli kuukauden. Eristyksen jälkeen naapurit kieltäytyivät auttamasta ja tapaamasta sisaruksia tartunnan pelossa. Lapset elävät järjestöjen, kuten Planin, ruoka-avustusten varassa. He eivät tiedä, milloin pääsevät eroon Ebola-tartuntojen aiheuttamasta leimasta ja jälleen osaksi yhteisöä. Koulunkäynti auttaa lapsia toipumaan Ebolan jättämistä peloista. Koulut toistaiseksi suljettu – Meillä ei ole mitään tekemistä. Yritämme katsoa kotona televisiota, jotta unohtaisimme murheemme ja pelkomme, Anne Marie kertoo. Koulut on suljettu toistaiseksi sekä Sierra Leonessa että Liberiassa. Vielä ei tiedetä, milloin ne voidaan avata. Osaa kouluista käytetään terveys- ja eristysasemina Ebola-potilaiden hoidossa. Pitkä tauko koulunkäynnissä vaikeuttaa lasten elämää. Monien perheiden toimeentulo on vaikeutunut, mikä vaikeuttaa lasten pääsyä takaisin kouluun, kun ne vihdoin avautuvat. Erityisesti tytöt ovat vaarassa joutua pois koulusta. Anne Marie ja Mustapha toivovat, että koulu aukeaisi pian. He ovat nähneet ympärillään niin paljon kuolemaa Miatta (oik.) huolehtii yksin pikkusisaruksistaan vanhempien kuoltua Ebolaan.
• ja pelkoa, että ovat hyvin peloissaan itsekin. Koulunkäynti auttaa lapsia toipumaan Ebolan jättämistä peloista, mutta lapset tarvitsevat myös psykososiaalista tukea, jotta he voivat käsitellä Ebolan vaikutuksia. Plan antaa Ebolasta kärsineille lapsille psykososiaalista tukea ja kouluttaa koko ajan lisää työntekijöitä ja vapaaehtoisia auttamaan tilanteesta kärsiviä lapsia. Plan auttaa myös Anne Marieta ja hänen veljeään. Työntekijät äärirajoilla Ebola kuormittaa Liberian, Guinean ja Sierra Leonen terveydenhuoltoa ennennäkemättömällä tavalla. Koska epidemia vie maiden terveydenhuollon kaikki voimavarat, perusterveydenhuolto kärsii. Lapsille elintärkeät palvelut, kuten rokotukset ja neuvolakäynnit, uhkaavat loppua kokonaan. Raskaana olevat äidit eivät uskalla saapua sairaaloihin synnyttämään tartuntavaaran takia. Myös terveydenhoitohenkilökunta työskentelee Ebolaa vastaan äärirajoillaan. – Työmäärä on ylivoimainen. Meillä on 45 sänkypaikkaa, mutta potilaita tulee koko ajan lisää. Emme voi käännyttää heitä pois, etteivät he mene kotiin tartuttamaan muita. Sijoitamme potilaita lattioille, mikä on erittäin vaarallista, kertoo liberialainen lääkäri J. Soka Moses. Potilaiden hoitamisen lisäksi sairaala kamppailee pitääkseen henkilökuntansa turvassa. Monet terveydenalan ammattilaisista ovat menettäneet työkavereitaan taudille. – Monet meistä ovat peloissaan, myös minä. Työskentelemme erittäin vaarallisissa Ebolaan ei ole hoitoa »» Ebola on virusten aiheuttama verenvuo- »» »» Vaikka Ebola leviää edelleen voimakkaasti, karanteenitoimet ja tiedotustyö ovat alkaneet tepsiä epidemiaan. »» tokuume, joka etenee ja tappaa nopeasti. 50–90 prosenttia potilaista kuolee virukseen. Oireet ilmaantuvat 21 päivän sisällä tartunnasta. Ebola leviää ihmisten eritteiden välillä joko suoraan ihmisten koskettaessa toisiaan tai erilaisilta pinnoilta. Käsien peseminen kloorilla terästetyllä vedellä ja saippualla tappaa viruksia tehokkaasti. Tautiin ei ole olemassa rokotetta tai hoitoa. Paras tapa taltuttaa epidemia on kertoa ihmisille taudin tarttumistavoista ja eristää sairastuneet muusta väestöstä tartuntariskin ajaksi. Menehtyneet on haudattava terveysviranomaisten ohjeiden mukaan. 13
• Lääkäri J. Soka Moses kertoo, että Ebolan vuoksi terveydenhuollon ammattilaisten työmäärä on paisunut ylivoimaiseksi. olosuhteissa. Yritämme rohkaista työntekijöitämme ja huolehtia siitä, että teemme kaikkemme suojautuaksemme tartunnoilta. Koska talous on romahtamaisillaan, emme tiedä, milloin saamme seuraavan palkkamme, Moses huokaa. Työn pienet onnistumiset auttavat jaksamaan raskasta arkea. Moses osoittaa seinän vierustalla istuvaa tyttöä. – Kun hän tuli sairaalaamme, hän ei pystynyt kävelemään eikä puhumaan. Katsokaa häntä nyt! Hän hymyilee ja syö itse. Hän selviää tästä, Moses iloitsee. Epidemia vaikuttaa kummilapsitoimintaan yli kymmenen on kuollut Ebolaan, yli 30 sairastunut ja noin 170 menettänyt yhden tai molemmat vanhempansa Ebolan takia. Tauti on pysäyttänyt maissa kummitoiminnan, joten tiedot kummilapsista tarkentuvat hitaasti. Matkustusta maissa on rajoitettu, joten Planin työntekijät eivät pääse vierailemaan kummilasten yhteisöissä. Kummikirjeenvaihto on pysähdyksissä ja kummivierailuja ei maihin toistaiseksi järjestetä. Plan seuraa jatkuvasti kummilasten tilannetta maissa ja tiedottaa kummeille tilanteesta heti, kun uusia tietoja saapuu. Plan on toiminut Sierra Leonessa 1970-luvulta ja Liberiassa ja Guineassa 1980-luvulta lähtien ja on yksi aktiivisimpia järjestöjä paikallisella tasolla. Kansainvälisellä Planilla on kolmessa maassa yhteensä 56 000 kummilasta. Suomalaisilla on Guineassa ja Sierra Leonessa yhteensä noin 750 kummilasta. Toistaiseksi suomalaisten kummilasten ei tiedetä kuolleen tai sairastuneen Ebolaan. Kansainvälisen Planin kummilapsista Ebola-epidemia Senegal 1 tapaus 0 kuollutta tilanne 12. marraskuuta 2014 Boke Ebolan esiintyminen ja Planin työ epidemia-alueella Télimélé Mali Dalaba Pita Dabola Kouroussa Boffa Miten Plan auttaa? Dubréka Kindia Coyah CONAKRY Forécariah Bombali Paikallisen hoitohenkilökunnan koulutus Lastensuojelu Henkilöstöstä huolehtiminen Puhtaan veden jakaminen, käsienpesutarvikkeet, hygieniatieto Humanitaarinen asiantuntija-apu Ruoan jakaminen perheille Port Loko plan.fi/lahjoita/pysäytetään-ebola Tonkolili Western Moyamba Guinea 1 878 tapausta 1 142 kuollutta Bonthe Sierra Leone 5 368 tapausta 1 169 kuollutta Lähde: Plan International (26.9.2014) / OCHA Auta meitä pysäyttämään Ebola-epidemia. Lahjoita osoitteessa 14 FREETOWN Bo Kailahun Kenema Grand Cape Pujehun Mount Bomi Lofa Lola N Zérékoré Yomou Bong Nigeria 20 tapausta 8 kuollutta Nimba Margibi Montserrado MONROVIA Grand Bassa 6 822 tapausta 2 836 kuollutta Planin työ epidemia-alueella Beyla Macenta Kono Liberia Epidemia-alue Kerouane Kissidougou Guéckédou Kambia Ennaltaehkäisy, perusterveydenhuolto, tiedon jakaminen 2 tapausta 2 kuollutta Siguiri Dinguiraye Rivercess Sinoe River Ghee Grand Kru Maryland Tapausten kokonaismäärä: 14 068 Kuolleiden kokonaismäärä: 5 147 Lähde: WHO 12. marraskuuta 2014
• Unelmat todeksi kotikylässä Plan Indonesia auttaa nuoria naisia työllistymään ja saamaan paremman elämän, jottei heidän tarvitse lähteä työn perässä kauas kotoaan. TEKSTI JA KUVAT SIRU JA TIMO SIPOLA Tasnim Jalil käärii lahkeensa ylös ja astuu riisipellon lämpimään ja sameaan veteen. Hän saa nipun riisiä ja kasan ohjeita, kuinka homma hoidetaan. Jalil oppii nopeasti. Pieni peltotilkku täyttyy joutuin, kun Supunin kylän naiset tulevat Jalilin avuksi. Plan Indonesian nuorten työllisyyshankkeessa työskentelevä Jalil on seuraamassa Plan Suomen ja Euroopan unionin rahoittaman projektin etenemistä Länsi-Timorilla. Plan on tuonut Jaavalla Jakartan liepeillä alkaneen hankkeen Timorille, ja Jalilin mukaan pilottivaiheessa oleva hanke vaikuttaa onnistuneelta. – Supunin kyläläisillä on motivaatiota ja osaamista. Kaikki näyttää toimivan erinomaisesti, Jalil kiittelee. Indonesian köyhimpiin alueisiin kuuluvalla Länsi-Timorilla vuonna 2013 alkaneen hankkeen tavoite on edistää alle kolmekymppisten naisten toimeentuloa ja oikeuksia. Näin heidän ei tarvitse lähteä elannon perässä epävarmoihin ja vaarallisiin oloihin kauas kotisaareltaan. Hankkeen piirissä on noin 3 000 nuorta. Jalil kertoo, että nuoria lähtee koko ajan kylistä muualle töihin, muun muassa Itä-Kalimantanin palmuviljelmille. – Se ei ole hyvä asia, koska he eivät tienaa sielläkään tarpeeksi ja he voivat joutua väkivallan uhreiksi. Myös Indonesian hallitus haluaisi saada nuoret pysymään kylissään tai tulemaan takaisin kotiin. Pienet askeleet parantavat elämää Supunissa asuva Rofina Kolo on yksi mukaan hankkeeseen lähteneistä naisista. Hän uskoo, että hanke parantaa hänen perheensä ja koko yhteisön taloutta. – Toiminta alkoi tammikuussa, ja sen jälkeen olen valmistellut monien eri ruokakasvien istuttamista. Sitä ennen saimme koulutusta ja harjoittelimme kasvien istutusta, Kolo kertoo. Supunin kylässä vettä riittää ja kastelujärjestelmät toimivat. Viljelyyn tulee puutarhakasvien lisäksi myös riisiä. Riisipellot ja puutarhakasvien viljely lomittuvat portaittain alaspäin viettävällä terassirinteellä kalankasvatuslammikoiden kanssa. 15
• Nuorten työllistymishankkeen vastavaa Tasnim Jalil Plan Indonesiasta istuttaa riisiä ensimmäistä kertaa elämässään Supunin kylässä. Pienen opastuksen jälkeen Jalil saa juonesta kiinni. – Välillä täältä lähtee nuoria ihmisiä hakemaan parempaa elämää, mutta minulla ei ole mitään intoa lähteä, koska voin toteuttaa unelmiani täällä kotikylässä, Kolo sanoo. Saman kylän toinen nuori nainen Amanda Binsasi on erikoistunut sikatalouteen. Vaikka hänellä on vain muutama sika, ne tuovat toivon paremmasta. – Hanke on tuonut minulle hyviä asioita. Voin oppia ja saada kokemusta siankasvatuksesta ja parantaa perheeni elämää. Binsasin perheen tulot ovat kuukaudessa noin 600 000 rupiaa eli viitisenkymmentä euroa. Se ei tahdo riittää menoihin. – Paljon enempää ei tarvittaisi. Miljoona rupiaa riittäisi hyvään elämään. Sillä saisi ruokaa, vaatteita ja lapsille koulutusta. Amanda Binsasilla on suhteellisuudentajua. Hän tietää, että kylästä lähteneet ovat päässeet korkeintaan kauppa-apulaisiksi, eikä se ole hänestä sen parempaa kuin elämä kotikylässä. Planin koulutukseen kuuluu myös sukupuolten tasa-arvosta kertominen. Se on teoriassa tuttu asia. – Olen usein kuullut naisten itsenäistymisestä ja vapautumisesta. Koulussa jo puhuttiin siitä. Mutta tosiasia Indonesiassa on että miehet ja naiset eivät ole vielä tasa-arvoisia. Se on todellisuus, Binsasi sanoo. Rofina Kolo ei usko, että naisten asema muuttuisi Indonesiassa tasa-arvoiseksi politiikan keinoin, ainakaan kovin nopeasti. – Voimme parantaa nuorten naisten asemaa täällä, ei niinkään politiikalla vaan juuri tällaisilla hankkeilla, joissa meitä autetaan auttamaan itseämme. Timorilla on vähän työllistäjiä – Timorin työpaikkatarjonta on paljon heikompi kuin Indonesiassa keskimäärin, koska Timorilla ei ole teollisuutta. Hankkeemme auttaa nuoria rakentamaan viljelyyn ja karjanhoitoon perustuvaa pienyritystoimintaa, kertoo Sheliagus Suyadi, Plan Indonesian mikroyritysten 16 kehittämisen asiantuntija Jakartan toimistosta. – Ensimmäinen vaihtoehto on nuorten työllistäminen. Toinen vaihtoehto on itsensä työllistäminen, pienyrittäjyys, jota tuetaan mikrolainoilla ja niihin liittyvällä koulutuksella. Suyadi tietää, että useimmilla Timorin nuorilla on viljelijätausta, mutta suurin osa heistä ei ole kiinnostunut maanviljelystä. Tuotteiden hinnat ovat alhaisia, eikä maanviljelyn koeta tuovan tarpeeksi rahaa tulevaisuuden turvaamiseen. Plan auttaa kyläläisiä viiden kohdan ohjelmalla: järjestö tarjoaa tietoa, teknologiaa, osaamista, rahoitusta ja markkinointia. – Yritämme saada heidät vastaamaan markkinoiden kysyntään. Autamme heitä ottamaan käyttöön sellaisia kasvilajeja, jotka menevät kaupaksi ja joista saa paremmin rahaa kuin esimerkiksi maissista. Luomme yhteyden nuorien viljelijöiden ja ostajien välille ja järjestämme heille mikrolainoja, jotta he pääsevät alkuun. Planin kumppani hankkeessa on mikroluottoja tarjoava Komida, joka sai alkunsa vuoden 2004 tsunamin tuhojen korjauksesta. Kyläläiset saavat Komidalta koulutuksen ja lainaa, jotta voivat ostaa esimerkiksi siemeniä. Pienviljelijöiden on usein vaikea saada lainaa pankeista. Jalil uskoo hankkeen onnistuvan. – Timorilla on suhteellisen isot markkinat maataloustuotteille, ja Kupangin isot kaupat voisivat ottaa paikallisesti tuotettuja kasveja myyntiin sen sijaan, että tuovat niitä Jaavalta, minne on usean tunnin lentomatka. Kuten monessa muussakin maailmankolkassa, kulttuuriset esteet vaikeuttavat nuorten naisten hyväksi tehtävää työtä. – Totta kai kohtaamme haasteita, koska Indonesiassa ja koko Kaakkois-Aasiassa miehet hallitsevat maailmaa. Siksi otamme hankkeeseen osallistuvien naisten aviomiehet ja paikalliset johtohenkilöt mukaan, jotta saamme heidät sitoutettua. Miehet hyötyvät hankkeista epäsuorasti.
• Vasemmalla: Supunin kylässä on riittävästi vettä katselujärjestelmille ja siksi riisinviljely kalalammikoiden lomassa onnistuu hyvin. Alla: Adolfina Bosoin viljelee Oenaen kylässä muun muassa tomaattia ja chiliä. Ennen hänkin viljeli melkein yksinomaan maissia, kuten kaikki muutkin kyläläiset. James Ballo opastaa Oenaen kyläläsiä. Hän opettaa muun muassa puutarhanhoitoa. Hanke tuo toivoa paremmasta tulevaisuudesta Oenaen syrjäinen ja köyhä kylä sijaitsee Länsi-Timorin keskiosissa saaren korkeimmalla seudulla. Sadekausi on juuri päättynyt. On kaunista, mutta kuivaa. Kylän naisten tulot koostuvat lähinnä taidokkaiden tekstiilien kutomisesta saaduista rahoista. Kuukauden kutomistyöstä saa alle 20 euroa, eikä sillä tahdo pärjätä. Neltsi Selan asuu miehensä, lastensa ja anoppinsa kanssa olkimajassa, jossa ruoka valmistuu keskellä majaa olevassa nuotiossa. Nuotio näyttää sammuneelta, mutta leimahtaa taas liekkiin pienen virittelyn jälkeen. Savu leijuu kohti kattoa. Tähän asti perhe on viljellyt ja syönyt vain kassavaa, maissia ja pikkubanaaneja. Planin hankkeen ansiosta se on alkanut viljellä paremmin tuottavia kasveja: kukkakaalia, parsakaalia, tomaattia ja chiliä. Nyt näyttää mahdolliselta hankkia perheelle kunnollista ruokaa ja vaatteita. Lapset voivat käydä koulua, ja he saavat koulupuvut. – Toivon, että lapseni ja mieheni ovat onnellisia ja että tämän hankkeen avulla elämästä voisi tulla vähän parempaa. Ennen tätä hanketta en oikein tiennyt, mitä minä voisin tehdä, Selan sanoo. Planin ohjelma-aluepäällikkö James Ballo opettaa ja neuvoo Oenaen kyläläisille nykyaikaisen maanviljelyn menetelmiä kylän lähistöllä virtaavan joen vieressä olevalla kolmen hehtaarin palstalla. Ballon mielestä perinteisistä asumuksista olisi hyvä päästä eroon. Olkimajat ovat vaarallisia. Ne palavat helposti eivätkä anna suojaa myrskyiltä. – Kunhan hankkeen opit tulevat käyttöön ja tuotteet myyntiin, rahaa alkaa virrata ennen niin köyhään kylään. Sen jälkeen tänne saadaan paremmat asunnot. Rofina Kolo haaveilee paremmasta elämästä, mutta kotikylässään Supunissa. Hän haluaa asua kotonaan eikä lähteä työn perässä muualle maahan tai ulkomaille.
• MAAILMA JUHLI TYTTÖJÄ 11.10. Planin aloitteesta syntynyt kansainvälinen tyttöjen päivä muistuttaa tyttöjen kohtaamasta syrjinnästä mutta myös tyttöjen voimasta ja mahdollisuuksista. Plan juhli kolmatta kertaa vietettävää teemapäivää näyttävillä tempauksilla eri puolilla maailmaa. Muusikko Wanny Angerer lauloi Kenian pääkaupungissa Nairobissa tyttöjen hyväksi. Plan Guatemala kokosi tyttöjen päivänä maan pääkaupunkiin tyttöjä maan moninaisista etnisistä ryhmistä. Tytöt askartelivat leijat, jotka kertovat heidän kulttuuristaan, ja lennättivät niitä jättiläiskulkueessa. Plan Espanja kutsui tyttödelegaatit seitsemästä eri maasta ja vei heidät maan parlamenttiin puhumaan tyttöjen oikeuksista. Pakistanilainen Malala Yousafzai sai Nobelin rauhanpalkinnon tyttöjen päivän aattona. Plan juhli kaikkialla maailmassa palkintoa, joka on suuri tunnustus tyttöjen koulutukselle. Malalan tarina tuo esille tuhansien muiden tyttöjen ahdingon maissa, joissa tytöt kamppailevat oikeudestaan koulutukseen. Plan toivoo, että hänen rohkeutensa toimii maailmanlaajuisena herätyksenä tyttöjen koulutuksen parantamiseksi. – Malalan tarina on koskettanut miljoonia ihmisiä, ja hänestä on tullut inspiraation lähde miljoonille. Malala on poikkeuksellinen, rohkea nuori nainen, joka ei kuolemanvaarassakaan antanut periksi eikä vaiennut. Onnittelemme häntä Nobelin rauhanpalkinnosta, sanoi Plan Internationalin pääjohtaja Nigel Chapman. Malala kuuluu Planin Koska olen tyttö -kampanjan tukijoihin. Hän nosti kätensä osana Raise Your Hand for Girls -tempausta. Siihen on osallistunut jo yli 2,3 miljoonaa ihmistä, jotka ovat kuvauttaneet itsensä käsi viittausasennossa ja ilmaisseet näin tukensa tyttöjen koulutukselle. 18
• Norjalainen 12-vuotias Thea asteli lauantaina 11.10. Oslossa alttarille 37-vuotiaan Geirin kanssa. Ennen hääpäivää tyttö oli kertonut blogissaan hääsuunnitelmistaan, hevos- ja bändihaaveistaan – ja siitä, että avioliitto hieman pelottaa. Hääblogista syntyi valtava mediakohu, joka levisi maailmanlaajuiseksi. Todellisuudessa kyse oli Plan Norjan kampanjasta, jonka tavoite oli kiinnittää huomio lapsiavioliittojen haittoihin. Joka vuosi 14 miljoonaa tyttöä joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana. Thean, todellisuudessa ruotsalaisen Maja Bergströmin, blogista kuoriutui kampanjasivusto, joka kertoo muun muassa todellisten lapsimorsianten tarinoita. Hääpäivänä Oslon Jaakobin kirkkoon kokoontui 400 juhlavierasta, jotka vastustivat avioliittoa. Kirkon ulkopuolella sadat osoittivat mieltään lapsiavioliittoja vastaan, ja Facebookissa 3,5 miljoonaa ihmistä liittyi #StopTheWedding-kampanjaan. Yllä: Planin Latinalaisen Amerikan aluetoimisto järjesti valokuvauskilpailun tyttöjen asemasta. Alla: Plan Indonesia juhli tyttöjen päivänä Raise Your Hand -kampanjan menestystä. Plan julkaisi kahdeksannen Koska olen tyttö -raportin, joka luotaa tyttöjen asemaa uusimman tutkimustiedon valossa. Tämän vuoden raportti Pathways to Power selvittää, miten vallan eri muodot vaikuttavat sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien toteutumiseen. Raportin lisäksi Plan julkaisi Hear Our Voices -kyselyn, jossa yli 7000 12–16-vuotiasta nuorta kertoo, millaisena he kokevat tyttöihin kohdistuvan syrjinnän. Plan toteutti kyselyn 11 maassa Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Raportti ja kysely kertovat, että tytöiltä puuttuu valtaa ja mahdollisuuksia päättää elämästään, kuten avioitumisestaan ja raskaudestaan. Tuhannet tytöt kertovat järjestelmällisestä syrjinnästä, väkivallasta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä ympäri maailmaa. Tytöt kokevat harvoin olevansa turvassa kotonaan, koulussaan tai yhteisössään. Suurimpiin tyttöjen kohtaamiin ihmisoikeusongelmiin kuuluvat lapsiavioliitot ja tyttöihin kohdistuva väkivalta. Lue lisää sivuiltamme plan.fi/koska-olen-tytto. 19
• SUOMEN TYTTÖJEN PÄIVÄ OLI VAPAAEHTOISTEN JUHLAA Planin vapaaehtoiset järjestivät eri puolilla Suomea tyttöjen päivän kahviloita, valokuvanäyttelyitä ja tapahtumia, joissa kertoivat maailman tyttöjen tilanteesta. Tyttöjen päivän tapahtumia oli muun muassa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Joensuussa, Porissa, Torniossa ja Jyväskylässä. Turussa tyttöjen päivä näkyi poikkeuksellisen monipuolisesti: Planin vapaaehtoiset innostivat mukaan kaupungin, koululuokkia ja kahviloita, jotka myivät tyttöjen hyväksi vaaleanpunaisia leivonnaisia. Turun Palloseura keräsi tytöille varoja SM-lopputurnauksessa. – Nyt on ihan voittajafiilis. Meillä on ollut todella hyvä työnjako vapaaehtoisten kesken, Turun aluevastaava Kaisa Harju luonnehti tunnelmia. Tyttöjen taloilla oli tyttöjen päivän tapahtumia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsingin tyttöjen talolla pohdittiin tyttönä olemista, tyttöjen oikeuksia ja askarreltiin tyttöjen päivän kangaskasseja. 20
• Meeri Koutaniemen ja Planin valokuvanäyttely Vapaita unelmia oli näyttävästi esillä Kampin kauppakeskuksessa MAIJU NURMINEN Perjantaina 10.10. ja lauantaina 11.10. sadat lipaskerääjät jalkautuivat kaduille ja kauppakeskuksiin eri puolille Suomea. Lipaskeräystä tekivät Planin vapaaehtoiset sekä useat koululuokat ja yritysten aktiivinen henkilökunta. Keräyksen teemana oli kehitysmaiden lasten unelmien tukeminen. Merja Rouvinen keräsi kolikoita Helsingin Kampissa. – Olen ollut Plan-kummi jo vuodesta 1998, ja nykyään minulla on kummipoika Sudanissa. Auttamisen tulokset tulevat konkreettisemmiksi, kun on oma kummilapsi, jonka yhteisöä tuetaan, Rouvinen kertoi. HJK:n tähtipelaajat Macoumba Kandji ja Demba Savage olivat mukana Helsingin keräyksessä. Senegalista kotoisin oleva Kandji tottui Yhdysvalloissa pelatessaan tekemään joukkueen kanssa paljon hyväntekeväisyystyötä. Gambiasta kotoisin olevalle Savagelle kerta oli ensimmäinen. – Oli kiva olla mukana tärkeällä asialla. Hienoa, että järjestö toimii meidän kotimaissamme, futistähdet sanoivat. Suurten rakennusten valaiseminen pinkeiksi kuuluu Planin tyttöjen päivän viettoon. Tänä vuonna värivalot kohdistuivat muun muassa Stadionin torniin, Finlandia-taloon, Oulun ja Kuopion kaupunginteattereihin, Porin Kaarisillan kouluun, Lahden radiotorneihin sekä Planin yhteistyökumppanin Orionin konttoreihin. Toinen perinne on patsaiden pukeminen pinkkeihin kaulaliinoihin tyttöjen päivän juhlistamiseksi. Planin vapaaehtoiset koristelivat kaulaliinalla muun muassa Minna Canthin patsaan Tampereella, Siskotytön Kuopiossa, Toripolliisin Oulussa, Rajaleikin Torniossa, Norpan Lappeenrannassa ja Kosiosuden Joensuussa. Turussa valoteos sai koko Liljan patsaan hehkumaan vaaleanpunaisena. JUTTA KURKI RAISA KAARTO RAISA KAAR TO ja keräsi kymmeniä tuhansia katsojia kaupan ja liikenteen risteyskohdassa. Koutaniemen kuvat kertovat vapautetuista nepalilaisista kamalari-orjista ja heidän unelmistaan. Näyttelyn avajaisissa esiintyi Schema-kvartetti, joka keräsi soitollaan rahaa Planin työhön. Entinen Kamalari-orja Swastika Chaudhary vieraili näyttelyssä ja osallistui myös lipaskeräykseen Kampin keskuksessa. Näyttelyn kiertävä versio nähtiin tyttöjen päivän aikaan Tampereella, Lahdessa, Kuopiossa ja Joensuussa. Nepalilaisten tyttöjen itse ottamista kuvista taas koottiin verkkonäyttely Vapaat katseet, joka on nähtävillä sivuillamme plan.fi. Tyttöjen päivän viettoon otettiin perjantaina varaslähtöä aamiaistilaisuudessa, jossa poliitikot, järjestöjen ja ministeriöiden edustajat ja monet Planin työssä mukana olevat ihmiset kuulivat uuden Koska olen tyttö -raportin tuloksista. Tilaisuuden järjesti Planin nuorten Mitä-verkosto. Puhujavieras presidentti Tarja Halonen muistutti tyttöjen oikeudesta lapsuuteen. Normaaliin lapsuuteen kuuluvat rakkaus, huolenpito ja turvallisuus. Siihen eivät kuulu avioliitto tai lastensaanti. – Olen usein kansainvälisissä tilaisuuksissa sanonut, että ”girls belong to school not to the bedrooms” eli tytöt kuuluvat kouluun, eivät makuuhuoneisiin, Halonen sanoi. 21
• Maahanmuuttajanuoret ahkeroivat kesätöissä Planin koordinoiman Matkalla-hankkeen maahanmuuttajanuoret tutustuivat viime kesänä työelämään. Kahden viikon harjoittelussa nuoret pääsivät oikeisiin töihin muun muassa kasvitarhalla, kahvilassa, autopesulassa, varastolla, leireillä ja kaupassa. TEKSTI JA KUVAT ALLI ASIKAINEN LINDEMAN Shahram, 16, tutustui viime kesänä työelämään Kehrän myymäläpäällikön Linda Lehdon opastuksella. Helsingin Hietalahdessa sijaitseva sisustussuunnittelutoimisto Kehrä tarjosi kesätyötä kahdelle nuorelle. Kiinasta Suomeen muuttanut Ruoxi, 15, ja afganistanilainen Shahram, 16, inventoivat koruja ja kankaita myymälässä ja varastossa, kävivät asiakkaiden ja tavarantoimittajien luona ja toimittivat tavaroita eteenpäin. Nuoret saivat harjoitella myös maksupäätteen käyttöä. Kehrän myymäläpäällikkö Linda Lehto ei epäröinyt hetkeäkään lähtiessään mukaan maahanmuuttajanuorten kesätyöhankkeeseen. – Suomi voi olla aika vaikea paikka maahanmuuttajanuorelle, ja halusin olla mukana tarjoamassa nuorille mahdollisuutta ottaa ensiaskeleita työelämään. Lehto on tyytyväinen yhteistyöhön ja nuorten työpanokseen. Myös yrityksen yhteistyökumppanit suhtautuivat erittäin positiivisesti kesäharjoittelijoihin. – Meillä oli aivan loistavat nuoret täällä Kehrässä. Kun heille annettiin tehtävälista, se tehtiin suit sait sukkelaan viimeisen päälle, Lehto kehuu. Ensimmäinen työpaikka voi olla ratkaiseva Kumpulan koulukasvitarhan koordinaattorin Janne Länsipuron mielestä työnantajakin oppii paljon työharjoittelusta. 22 Kumpulan koulukasvitarhalla kävi alkukesästä sutina. Rikkaruohot saivat kyytiä, kun vapaaehtois- ja puutarhatoiminnan koordinaattori Janne Länsipuro kitki sipulipenkkiä neljän Matkalla-hankkeen nuoren kanssa. – Nuorelle parinkin viikon pesti on todella tärkeä. Se voi antaa suuntaa koko loppuelämälle, Länsipuro sanoo. Narges, 17, ja Shirjana, 15, pääsivät tekemään puutarhatöitä laidasta laitaan. Mieluisinta Nargesille oli raparperin leikkaaminen, kun taas Shirjanan lempipuuhaa oli porkkanan harventaminen. Tytöt myös valmistivat mehua raparperista ja laittoivat ruokaa. Janne Länsipuron mielestä työ sujui jouhevasti ja nuoret olivat ahkeria ja reippaita. – En olisi uskonut, että olisimme kolmisin suoriutuneet perunamaan perkauksesta yhdessä päivässä, mutta niin se vain tehtiin. Länsipuron mukaan kesätyöhanke voi opettaa uutta sekä työntekijälle että työnantajalle. Itse hän tutustui parin viikon aikana uusiin kulttuureihin. – Työnantajalle tämä on mahdollisuus, sillä nuoret, taustasta riippumatta, ovat tulevaisuus. Tällaisesta voi kehkeytyä myöhemmin ihan mitä vain, tiedä vaikka vakituinen työsuhde. Kesällä 2014 kesätyötä tarjosivat seuraavat yritykset ja yhdistykset: Café Mellsten, GS-Autopesu, Kahvila Kampela, Kehrä Interior, SOK, Taimia Oy, Weiste Oy, Hyötykasviyhdistys, Kumpulan koulukasvitarha, Etelä-Espoon MLL, Leirikesä ry, MonaLiiku ry, Oranssi ry, Pallo-Pojat Juniorit PPJ, Pasilan asukastalo/Kalliolan Setlementti, Puistolan Urheilijat, Suomen 4H sekä Plan. Matkalla-hanke tukee maahanmuuttajanuorten ja heidän perheidensä sopeutumista suomalaiseen arkeen. Osana työtä on kesätyöpaikkojen etsiminen projektin nuorille. Kesätyön pituus on kaksi viikkoa. Korvaamme yhdistyksille nuoren palkkakulut. Kesätyöpaikkojen kartoittaminen ensi kesäksi on juuri käynnistynyt. Jos sinulla on ehdotuksia, mistä paikkoja kannattaisi etsiä, ota yhteys: hanna.nurmi@plan.fi Raha-automaattiyhdistys rahoittaa Matkalla-hanketta.
• KUMMI-INFO USEIN KYSYTTYÄ Oma Plan -palvelu uudistuu vaiheittain Olemme uudistamassa kummien ja lahjoittajien sähköistä Oma Plan -palvelua. Palvelun uudistus on valitettavasti vienyt oletettua pidemmän ajan, ja sen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain. Parhaillaan lisäämme palveluun sisältöä osa-alue kerrallaan. Tarkoituksena on saada Oma Plan kaikkien tukijoidemme käyttöön mahdollisimman pian. Ensimmäisessä vaiheessa pyrimme ottamaan käyttöön Oma Planin kautta lähetettävät sähköiset kummikirjeet. Olemme varautuneet toimittamaan kirjeet pikaisesti eteenpäin. Kirjeitä kummilapselle voi lähettää aina myös perinteiseen tapaan Plan Suomen toimistolle. Pienikin viesti, vaikkapa postikortti johon on lisätty omat terveiset kaukaiselta kummilta, tuo lapselle suuren ilon. Oma Plan palvelua kehitetään yhdessä tukijoittemme kanssa. Kiitämme teitä kaikkia Oma Planin käyttäjiä antamastanne palautteesta sekä kärsivällisyydestänne palvelun käyttöönoton yhteydessä. Tiedotamme kummeille ja lahjoittajille muutoksista Oma Plan -palvelun käyttöönotossa. Miten kummilapset valikoituvat? Kun aloitamme toiminnan uudella alueella, pyydämme alueen perheitä mukaan kummitoimintaan. Kaikilla perheillä on mahdollisuus osallistua toimintaamme, eli heidän lapsensa voivat ryhtyä kummilapsiksi. Nämä perheet sitoutuvat toimintaamme ja muun muassa suostuvat siihen, että kummien raportteja varten heidän lapsensa valokuvataan kerran vuodessa ja heitä haastatellaan Planin työn tuloksista. Yhdellä lapsella voi olla vain yksi kummi, joskin kummina voi toimia myös ryhmä. Kummilapset eivät saa erityiskohtelua muihin lapsiin verrattuina, vaan kaikki yhteisön lapset hyötyvät kummituesta tasavertaisesti. Valitsemme toiminta-alueiksi yhteisöjä, joissa tuen tarve on suuri ja toimintamme voi saada aikaan merkittäviä muutoksia. Yhteisöjen valintaan vaikuttavat muun muassa lapsi- ja äitikuolleisuus, lukutaidottomuus, maan köyhyys ja hallituksen vakaus. Suuri painoarvo on yhteisön halulla tehdä kanssamme yhteistyötä lasten elämänlaadun parantamiseksi. Myös yhteisöjen sitoutuminen ja osallistuminen kehitystyöhön pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi vaikuttavat valintaan. Kaikki perheet eivät välttämättä halua osallistua toimintaamme, mutta voivat silti hyötyä yhteisön kehityshankkeista. Päivi Nepola Lahjoittajapalvelu Seuraavat kummipostipäivät ovat 14.1. 18.2. Näihin päivämääriin mennessä Planille postitetut kirjeet ehtivät saman kuun lähetykseen. PLAN SUOMEN LAHJOITTAJAPALVELU TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA! 23
• KIITÄMME YRITYSKUMPPANEITAMME VUODESTA 2014
• YRITYSUUTISET Finavia tuo lisää Pastilli-keräyslippaita lentoasemille Finavian ja Planin vuonna 2008 alkanut yhteistyö laajeni tänä syksynä, kun uusia Pastilli-keräyslippaita ilmestyi myös Oulun, Vaasan ja Rovaniemen lentoasemille. Lentomatkustajat ovat jo kuuden vuoden ajan voineet lahjoittaa matkalta jääneet kolikkonsa Helsinki-Vantaan lentoasemalla viiteen muotoilija Eero Aarnion suunnittelemaan Pastilli-keräyslippaaseen. Keräys laajeni Pohjanmaalle vuonna 2011, kun yksi Planin Pastilli sijoitettiin Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalle. Lippaat ovat esillä lentoasemien vilkkaimpien kulkureittien varrella, ja moni säännöllisesti matkustava on ottanut jo tavaksi pysähtyä Pastillille lahjoittaakseen kehitysmaiden lapsille mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Kesäkuun 2014 loppuun mennessä matkustajat olivat lahjoittaneet keräykseen jo yli 100 000 euroa. Plan käyttää lentomatkustajien lahjoitukset kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten koulutukseen, suojeluun ja varhaiskasvatukseen. Viime vuonna Plan Suomen koulutushankkeista hyötyi 122 090 kehitysmaissa asuvaa lasta, joista 69 423 oli tyttöjä. Finavia haluaa tukea Plania kehitysmaiden lasten hyväksi tekemässään työssä ja on valinnut Planin yhtiön viralliseksi yhteistyötahokseen. – Pastilli-keräyslippaat ovat hyvä alku yhteistyölle. Olemme iloisia lippaiden saamisesta uusille asemille. Etsimme myös tapoja, jolla yhteistyötä voisi entisestään tiivistää. Yksi keino on yrityksemme jokavuotinen liikuntakampanja, jolla keräämme varoja Planille vuonna 2015, kertoo Finavian markkinointipäällikkö Anna Tuomi. Yritysten työhyvinvointikampanja jatkuu Plan Suomen yrityksille suuntaama kampanja edistää työntekijöiden hyvinvointia innostamalla heitä liikkumaan hyvän asian puolesta. Samalla kampanja parantaa lasten ja nuorten tyttöjen elämänlaatua ja hyvinvointia kehitysmaissa. Kampanjaan mukaan lähtevä yritys määrittää summan, jonka lahjoittaa lasten hyväksi, ja kannustaa henkilökuntaansa liikkumaan kehitysmaiden tytöt mahdollisimman nopeasti kouluun. Liikuntasuoritukset kirjataan netissä HeiaHeia-palveluun, jonka avulla työntekijät voivat seurata, kuinka nopeasti he saavuttavat tavoitteen. Varsinaisten urheilulajien lisäksi mukaan lasketaan myös hyötyliikunta, vaikkapa lehtien haravoiminen. Viime keväänä työhyvinvointikampanjaan osallistui muun muassa Orionilta yli 1 000 työntekijää noin 250 eri liikuntalajilla. Kampanja on saanut työpaikoilla myönteistä palautetta. Se on tuonut työntekijöille hyvää mieltä siitä, että oma liikunta on auttanut kehitysmaiden tyttöjä kouluun. Lisäksi kampanja on lisännyt työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tuonut yhteisen puheenaiheen kahvipöytäkeskusteluihin. Olisiko tässä mahdollisuus kehittää työhyvinvointia teidänkin yrityksessänne? Ota yhteyttä, niin räätälöidään yhdessä teille paras tapa osallistua! Yhteyshenkilö: Donata Pennanen, donata.pennanen@plan.fi, p. 040 456 0261. 25
• PLAN-PALAT Kattava katsaus uskontojen maailmaan Uskontojen moninaisuudesta on tullut Suomessakin arkea. Kulttuurien museon uusi näyttely Kansallismuseossa esittelee laajasti maailman uskontoja. Vaikka uskonnot ovat syntyneet eri aikoina ja eri lähtökohdista, kaikille on yhteistä maailmanselityksen tarjoaminen. Lähi-idässä syntyneet kristinusko, islam ja juutalaisuus esitellään näyttelyssä, samoin aasialaisperäiset hindulaisuus, buddhalaisuus, jainalaisuus, sikhiläisyys, shintolaisuus sekä kiinalaiset uskonnot. Myös luonnonuskonto, uususkonnot, ateismi ja synkretismi avautuvat museovieraalle. Näyttely kertoo paitsi uskontojen eroista myös yhteisistä piirteistä ja rituaaleista, esimerkiksi rukoilemisesta, pyhiinvaelluksista ja uskonnollisista juhlista. Näyttely yhdistelee myös uutta ja vanhaa: esillä on niin veistoksia ja rituaalivälineitä kuin auton peruutuspeiliin ripustettavia moderneja amuletteja. RESEPTI Kolumbialainen joulunajan herkku Natillas-vanukas on Kolumbiassa, Kuubassa, Espanjassa, Perussa, Meksikossa ja Costa Ricassa suosittu jälkiruoka. Herkku on omanlaisensa kaikissa maissa. Kolumbiassa vanukas valmistetaan ilman kananmunaa ja sen nimi on muista poiketen ”natilla”. Vanukkaan voi paloiteltuna syödä helposti käsin. Natilla saa makunsa kanelista, rusinoista ja kookoshiutaleista, ja mukaan voi lisätä myös ripauksen neilikkaa. Herkku nautitaan joulun aikaan suolaisten buñuelos-juustopallojen kera. Natilla (12–14 annosta) Ainekset: 1 l maitoa 200 g fariinisokeria (ripaus jauhettua neilikkaa) 4 kanelitankoa 1 1/2 dl maissitärkkelystä 1 1/4 dl rusinoita 1 1/4 dl kookoshiutaleita 2 rkl suolatonta voita vuoan voiteluun 1 rkl kanelijauhetta koristeluun KUVA: EIJA-MAIJA KOTILAINEN Valmistus: Mittaa isoon kattilaan 7 ½ desilitraa maitoa. Lisää fariinisokeri ja kanelitangot (sekä neilikka). Kuumenna varovasti kiehuvaksi keskilämmöllä, nosta kattila liedeltä ja anna seoksen jäähtyä noin viiden minuutin ajan. Poista sitten kanelitangot, lisää kookoshiutaleet ja kuumenna mausteinen maitoseos uudelleen. Liuota maissitärkkelys jäljellä olevaan kylmään maitoon ja lisää tämä kuumaan maitoseokseen. Sekoita koko ajan noin 20 minuutin ajan niin, että vanukas sakeutuu. Lisää lopuksi rusinat ja kaada seos sitten voideltuun vuokaan. Anna natillan jäähtyä kokonaan ja koristele kanelijauheella. Jäähtyneen natillan voi paloitella tarjolle haluamallaan tavalla. Se säilyy jääkaapissa parin päivän ajan. Pääsiäiskulkue, jossa pyhistä veistoksista huolehtivien seurojen edustajat ovat pukeutuneet ns. nasaretilaisiksi. Sevilla, Espanja. Kuva Eija-Maija Kotilainen. SOMESSA SANOTTUA ”Mua itkettää jotenkin aina vähän tämän tytön rohkeus ja päättäväisyys. Se on niin toivoa-antavaa, voimakasta ja kaunista.” Anu Karoliina kommentoi Malala Yousafzain Nobel-palkintoa Koska olen tyttö – Because I am a Girl –Facebook-ryhmässä. ISTOCKPHOTO 26
• Planin aineeton lahja ilahduttaa jouluna Planin aineettomat lahjat tukevat Planin ohjelmatyötä kehitysmaissa. Aineettoman lahjan voi ostaa verkossa: tee lahjoitus haluamaasi kohteeseen, ja voit lähettää aineettoman lahjan saajalle joko sähköisen tai tulostetun kortin. Haluatko tukea nuorten työllistymistä, lastensuojelua tai tyttöjen aseman parantamista? Valittavanasi on noin 20 erihintaista lahjaa. Voit lahjoittaa esimerkiksi koulukirjoja, silitysraudan korjauskurssin tai ammattikoulutusstipendin. PLAN LUKEE Perhetragedia kapinaliikkeen varjossa Jhumpa Lahiri on noussut yhdeksi Yhdysvaltojen arvostetuimmista nykyprosaisteista kuvaamalla maahanmuuttajien arkea ja sukupolvien ristiriitoja. Lahirilla on kyky punoa hienovaraisesti pakahduttavia tunteita arkisiin kohtauksiin. Romaanissaan Tulvaniitty Lahiri rakentaa uudella tavalla eeppistä kaarta ja sitoo juonen Intian lähihistorian poliittisiin kuohuihin. Veljekset Subhash ja Udayan ovat aina yhdessä, vaikka isoveli Subhash on harkitsevainen rauhanrakentaja ja Udayan temperamenttinen seikkailija. Udayan liittyy 60-luvun lopun Kalkutassa naksaliitteihin, Maon innoittamaan väkivaltaiseen kommunistiliikkeeseen. Kun Subhash saa opiskelustipendin kapitalismin ytimeen Yhdysvaltoihin, kaksikon välille avautuu juopa. Sitten Subhash saa suruviestin: poliisi on teloittanut Udayanin perheen silmien alla. Lahiri kuvaa, kuinka Udayanin kohtalo heijastuu perheenjäsenten valintoihin. Vaikka naksaliittien kuvaus on kiehtovaa ja avartavaa, Lahiri on jälleen vahvimmillaan kuvatessaan pieniä hetkiä, joissa tärkeimmät asiat jäävät sanomatta tai nousevat pintaan sivulauseissa. Iida Riekko Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty. Suom. Sari Karhulahti. Tammi 2014. Jouluna voit muistaa läheistäsi hankkimalla vaikka Pienen joulu-unelman, jolla tuet muutamalla eurolla Planin toimintaa ja samalla lähetät sähköisen kortin ystävällesi. Se korvaa perinteisen joulukortin ja tuo saajalleen hyvän mielen. Yrityksille tarjoamme erityisen joululahjoitussivuston, josta voi ladata sähköiset yritysjoulukortit asiakkaille. Sivusto toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja sieltä voi ladata myös sähköisiä allekirjoituksia ja leimoja, jotka kertovat yrityksen joululahjoi- PLAN KUUNTELEE tuksesta Planille. Yritys valitsee lahjoituskohteen kuudesta Planin toiminnan teemasta. Lue lisää verkkosivuiltamme plan.fi. Planin yritysten joululahjoitussivusto: planlahja.fi. PLAN KATSOO Maailma kylässä -vieraat kaasu pohjassa Dokumentteja toisista todellisuuksista Meksikolainen Los de Abajo oli isoimpia nimiä viime kevään Maailma kylässä -festivaalilla. Vuosikymmeniä kiertäneet salsapunkkarit laittoivat pystyyn kovavauhtisen shown, ja kiito jatkui vielä samana iltana salakeikalla toisaalla Helsingissä ja katusoittona Helsingin yössä. Vauhdikas on myös orkesterin uusin levy, joka on kaikkiaan jo seitsemäs. Yhtyeen alkuperäisiä jäseniäkään ei ole monta jäljellä, mutta tahti pysyy hyvänä. Los de Abajo ponnistaa Mexico Cityn rikkaasta kulttuurimaisemasta, jossa musiikkityylien rajat eivät ole niin tärkeitä. Niinpä bändin musiikissa latinalaisamerikkalaiset cumbiat, merenguet ja salsat yhdistyvät sulavasti punkkiin, rokkiin ja hiphoppiin. Los de Abajo on nimeäänkin myöten (”alhaalta tulevat”) poliittinen orkesteri, ja radikaalit teemat ovat pinnalla uudellakin levyllä. Kapinan kohteina ovat erityisesti kaiken muun allensa hukuttava talousajattelun ylivalta ja kasvava kuilu rikkaiden ja köyhien välillä. Perttu Iso-Markku Docpoint-filmifestivaali tuo jälleen nähtäville joukon kiinnostavia ja koskettavia dokumentteja. Eliza Kubarskan palkittu Walking Under Water on monella tapaa henkeäsalpaava elokuva. Se kertoo Borneon tuntumassa elävästä, merten kiertolaisina pidettyyn bajau-kansaan kuuluvasta 10-vuotiaasta Sarista ja hänen kalastajasedästään Alexanista. Setä osaa pidättää hengitystään jopa viisi minuuttia ja haluaa opettaa vapaasukelluksen taidon myös Sarille. Sukelluskohtaukset on kuvattu huikeissa vedenalaisissa maisemissa. Nuori Sari pohtii kuitenkin, hankkiako elantonsa vedenalaisesta maailmasta vai läheisestä turistikeskuksesta. Elokuvan tekijät ovat halunneet tukea bajau-lasten tulevaisuutta. Näkemisen arvoinen on myös venäläisten Askold Kurovin ja Pavel Loparevin ohjaama Children 404. Se kertoo toimittaja Elena Klimovan nettiprojektista, joka antaa äänen seksuaalivähemmistöön kuuluville syrjityille nuorille. Anna-Kaisa Hakkarainen Los de Abajo: Mariachi Beat Flowfish records Docpoint-festivaali Helsingissä 27.1.–1.2.2015. Esitysajat ja koko ohjelmisto: docpoint.info 27
• SVENSKA SIDOR Ebola tvingar flickor att bli mammor Hundratals barn i Västafrika har blivit föräldralösa då de mist sina föräldrar i Ebola. Vanligtvis tar släktingarna hand om barn men nu vågar de inte eftersom alla är rädda för att bli smittade. När föräldrar dör är det oftast den äldsta flickan som hamnar att ta mammarollen för sina små syskon. I Liberia är Siah,16, Rebecca, 8 och femårige John de enda i deras familj som överlevde. Barnen levde tillsammans med sina föräldrar tills de båda dog i Ebola. Ingen ville ta hand om dessa barn och nu ska 16-åriga Siah ta hand om syskonskaran. – De sa att min mamma var sjuk. Jag var så rädd. Jag visste inte vad som skulle hända henne. Och jag, hur skulle det gå med mig? Mamma klarade sig inte. Jag kom hem med mina syskon. Vi gråter varje dag och natt och sörjer vår döda mamma, säger Siah med sorglig röst. – Jag vet inte hur vi klarar oss utan hjälp. Vi har släktingar i Sierra Leone men jag vet inte hur jag får tag i dem. Jag är så rädd. Jag vill inte att Ebola tar också mina syskon. situation. De mest utsatta barnen, till exempel de som förlorat sina föräldrar, behöver speciell tillsyn. Plan skyddar dessa barn mot sjukdomens följder såsom barnarbete och kidnappningar. Dödsfall och stängda skolor har rubbat många barns trygghet och vardag, och dessa barn behöver psykosocialt stöd för att handskas med situationen. Ändringar i fadderverksamhet Ebola-epidemin har avbrutit Plans fadderverksamhet i Guinea och Sierra Leone. Plans medarbetare kan inte besöka lokala samhällen på grund av reserestriktioner, brevväxling fungerar inte och inga fadderbesök kan ordnas för tillfället. Organisationen följer noggrant situationen även i grannländerna och håller Plan-faddrar informerade om situationen. Plan har haft verksamhet i Västafrika sedan 1970-talet och har sammanlagt 56 000 fadderbarn i Guinea, Sierra Leone och Liberia. Finländare har 750 fadderbarn i Guinea och Sierra Leone. Inget av finländarnas fadderbarn har hittills avlidit i Ebola. Plan hjälper i Västafrika Plan arbetar tillsammans med hälsomyndigheter och andra aktörer i internationell humanitär hjälp mot spridningen av Ebola i Västafrika. Plan har delat ut mat åt föräldralösa barn och följer noggrant barnens 28 Plan har öppnat en katastrofinsamling Plan samlar in pengar för Ebola-epidemin i Västafrika. Insamlade medel används för katastrofhjälp, skydd av barn och för att hjäl- pa familjer mitt i epidemin. Tusentals barn lider direkt eller indirekt av historiens värsta Ebola-epidemi i Liberia, Sierra Leone och Guinea. I smittområdet bor 2,5 miljoner barn under 5 år. Av de insjuknade är 75 procent kvinnor. Ett faktum som påverkar direkt tusentals barns liv. – Enligt nuvarande uppgifter har 4000 barns mamma eller pappa dött i blödningssjukdomen som orsakats av Ebola-virus. Vi ger som katastrofhjälp bland annat mat och vatten till de mest utsatta barnen och deras familjer. Därtill skyddar vi barn mot barnarbete, säger Plan Finlands specialsakkunniga i humanitär hjälp Maritta Niskanen-Tamiru. Ebola har försvårat barnskyddsarbetet och epidemin har också påverkat hälsovård och barns skolgång. Flera skolor är stängda på grund av karantänen. Hälsovård för gravida kvinnor och små barn har blivit sämre eftersom Ebola tar allt av myndigheternas tid och resurser. Risken finns att andra smittsjukdomar ökar då barnen inte får vaccinationer. Familjers ekonomi har blivit sämre och risken ökar att de fattigaste barnen inte får mat och inte orkar gå i skolan. Du kan bidra i Plans katastrofinsamling: Kontonummer FI90 1279 3000 5131 56 (NDEAFIHH), referens 103615868
• Världen firade flickor den 11.10. Den internationella flickdagen firades för tredje gången. Olika evenemang och jippon både i Finland och ute i världen fäste uppmärksamheten på världens flickor och deras rättigheter. Den prisbelönade unga fotografen Meeri Koutaniemi och Plan arrangerade tillsammans en fotoutställning i Kampens köpcentrum i Helsingfors. Utställningen Fria drömmar visade nepalesiska före detta kamalari-flickor och deras drömmar. En av dessa flickor Swastika Chaudhary, 23, besökte Finland och delade med sig av sin livshistoria. – Jag förlorade fem år av mitt liv då jag jobbade som barnslav. Men jag tycker inte synd om mig för jag har fått hjälp och har fått gå i skolan. Nu kan jag hjälpa andra, berättade Swastika som nu studerar till lärare. Flickor diskrimineras systematiskt Passligt en dag före flickdagen fick pakistanskan Malala Yousafzai Nobels fredspris. Plan firade överallt i världen priset som var ett stor erkännande för flickors utbildning. – Malalas historia har berört miljoner människor och hon är inspirationskälla för många. Hon är en speciell, modig ung kvinna som inte ens inför döden var rädd och gav upp. Vi gratulerar henne för fredspriset, sade Plan Internationals chef Nigel Chapman. I samband med flickdagen publicerade Plan en förfrågan där över 7000 unga mellan 12-16 år från Afrika, Asien och Latinamerika svarar hur de upplever diskriminering av flickor. Det kom fram att flickor runtom i världen möter systematiskt våld och sexuellt utnyttjande och känner sig sällan trygga. Flickdagen syntes från Hangö till Torneå Plans frivilliga arrangerade på olika orter i Finland flickdagens kaféer, fotoutställningar och bössinsamlingar samt evenemang där de berättade om världens flickors situation. Flickdagen firades bl.a. i Helsingfors, Tammerfors, Uleåborg, Kuopio, Lahtis och Torneå. För första gången arrangerades en stor fest flickdagen till ära på olika håll i staden i Åbo där Lilja-statyn fick en ny färg och kaféer bjöd på flickdagsbakelser. En av flickdagens symboler är belysning av välkända byggnader med rosa färg. I år fick Stadiontornet och Finlandiahuset en ny färg för en dag. Stadsteatrarna i Uleåborg och Kuopio samt Orions huvudkontor i Esbo lyste i rosa färg. Plan kämpar mot barnäktenskap Bröllopsbloggen i Norge om den 12-åriga Thea som skulle gifta sig med en 37-årige Geir väckte uppståndelse i media även i Finland. Thea hade skrivit på bloggen om sina bröllopsplaner och om häst- och musikdrömmar. Och att äktenskapet kändes skrämmande. På riktigt var det fråga om Plan Norges kampanj som ville fästa uppmärksamhet på barnäktenskap. Varje år hamnar 14 miljoner flickor gifta sig innan de är myndiga. Theas, som egentligen var en svensk Maja Bergström, blogg fick hundratals människor i Oslo protestera mot barnäktenskaper och 3,5 miljoner människor deltog i kampanjen #StopTheWedding i facebook. KILPAILU Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Plan-kalenterin ja Plan-perhekalenterin. Kerrothan vastauksessasi, kumpaa kalenteria toivot. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan Suomi, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 3/14 lukijakysymyksen arvonnan ja Because I am a Girl -paidan voitto Pirkko Kavén Turusta. Lukijat äänestivät tasaisessa kilvassa parhaaksi jutuksi Sierra Leonen tytöt tahtovat kouluun. Onnea ja kiitos kaikille vastaajille! 29
• JUNIOR-PLAN Junior-Plan matkustaa Egyptiin Egyptin pyramidit ovat maailmankuuluja. Kiviset jättiläisrakennelmat syntyivät tuhansia vuosia sitten faaraoiden, muinaisen Egyptin hallitsijoiden, haudoiksi. Tuhannet miehet saattoivat rakentaa yhtä pyramidia vuosia. Tunnetuimmat pyramidit sijaitsevat Gizassa. Niistä korkein on Kheopsin pyramidi, joka kohoaa 139 metrin korkeuteen. CAIRO Salaam alaikum! COMMONS KUVAT: WIKIME DIA Moni sukelluksen ja snorklauksen rakastaja suuntaa Egyptiin, jonka Punaisenmeren rannikolla on upeita koralliriuttoja. Monenkirjavat kalat ja eliöt kansoittavat riuttoja. Punaisessameressä elää yli 1 100 kalalajia ja yli 200 korallilajia. Jättiläisjoki Niili virtaa Egyptin halki. Niilin hedelmälliset tulvat olivat ehto Egyptin muinaisen sivilisaation synnylle. Nykyisin kaksi kolmesta egyptiläisestä asuu Niilin jokilaaksossa, jossa viljelysmaa on parasta. Niilissä kasvaa papyruskaislaa, josta valmistettiin muinaisessa Egyptissä paperia muistuttavaa papyrusta. Olen kameli. Minut tunnetaan kyttyrästäni. Se koostuu rasvasta, joka on minulle vararavintoa. Olen sopeutunut elämään aavikolla ja pystyn olemaan jopa kuukauden juomatta. Silloin saatan menettää kolmasosan painostani. Keitaalle päästessäni tankkaan vettä kunnolla! Saatan elää jopa 50-vuotiaaksi. Siinain erämaan beduiinit pitävät minua korvaamattomana ratsuna ja kuormajuhtana. ISTOCKPHOTO Lapsityöläinen Nadia palasi kouluun Nadia, 13, joutui keskeyttämään koulun kolmannella luokalla. Koska Kairon slummissa asuva perhe oli köyhä, Nadian oli aloitettava palkkatyöt. Hänestä tuli yksi Egyptin kahdesta miljoonasta lapsityöläisestä. Tyttö ahersi yli 12 tunnin päiviä parturinliikkeessä. – Työnantajani ei ollut koskaan ystävällinen. Siivosin tauotta parturinliikettä ja tunsin itseni koneeksi. Tai vielä pahempaa: koneet saavat mennä rikki ja levätä, mutta minä en, Nadia muistelee. Asiat muuttuivat, kun Nadian äiti osallistui Planin koulutukseen lapsityön haitoista ja tyttöjen koulukäynnin tärkeydestä. Jo seuraavana päivänä vanhemmat antoivat Nadian palata kouluun. Äiti pääsi Planin yrittäjäkurssille, jolla oppi kasvattamaan kaneja myytäväksi. Nyt perhe pärjää äidin bisneksen ansiosta paremmin kuin koskaan. – Olen kiitollinen siitä, että oikeuteni toteutuvat ja saan tuntea, että minulla on arvoa, Nadia sanoo.
• 10 11 30 9 12 29 Senet – lautapeli muinaisesta Egyptistä Muinaisessa Egyptissä kaikki pelasivat lautapelejä. Senet oli monen suosikki. Jotkut käyttivät arvokkaita koristeellisia pelilautoja, toiset taas maahan piirrettyjä ruudukkoja. Sinä voit käyttää oheista ruudukkoa. Pelin tavoitteena on saada kaikki omat nappulat ensimmäisenä pois pelilaudalta ja estää samalla vastustajaa tekemästä samoin. Jokaisen pelinappulan on käytävä ruudussa 26 ennen kuin sen voi siirtää pois laudalta. Pelilauta koostuu kolmesta kymmenen ruudun rivistä. Jokainen pelaaja tarvitsee seitsemän pelinappulaa. Siirtojen määrä ratkaistaan tikuilla – voit käyttää vaikkapa toiselta puoleltaan väritettyjä jäätelötikkuja. 28 27 24 22 21 23 25 26 13 14 17 19 20 18 16 15 8 4 2 1 3 5 6 7 Peliohje Aluksi pelaajien pelinappulat asetellaan vuorotellen ruudukon 14 ensimmäiseen ruutuun (pelinappulat voivat olla vaikkapa 50-senttisiä ja euron kolikoita) – 1. pelaajan nappulat ovat siis parittomissa ruuduissa, 2. pelaajan nappulat parillisissa. Aloitusruudussa eli pelilaudan 15. ruudussa näkyy elämän symboli ankh. Jokaisella kierroksella pelaajat heittävät tikkuja. Jos yhdestä tikusta jää väritetty puoli näkyviin, saat siirtää mitä tahansa omaa pelinappulaasi yhden ruudun eteenpäin, jos kaksi väritettyä puolta, siirry kaksi ruutua, ja niin edelleen. Jos kaikista neljästä näkyy väritetty puoli, saat siirtyä viisi ruutua eteenpäin. Jos haluat siirtää nappulasi ruutuun, jossa on jo vastustajan pelinappula, siirrä vastustajan nappula siihen ruutuun, josta itse olet siirtymässä. Pelilaudalla liikutaan S-kirjaimen peilikuvan tapaan laidasta toiseen (katso kuva). Joillakin ruuduilla on erityinen merkitys laudalla: Ruutu 15: Lähtöruutuun palataan myös ruudusta 27. Ruutu 26: Onnen ruutu. Kaikkien pelinappuloiden on pysähdyttävä tässä ruudussa. Ruutu 27: Veden ruutu. Tähän ruutuun päätynyt pelinappula on palautettava lähtöruutuun 15. Ruutu 28: Kolmen totuuden ruutu. Tästä saat jatkaa eteenpäin vain kun saa tikuilla lukeman kolme. Ruutu 29: Atum-Ren ruutu. Tästä saat jatkaa eteenpäin vain lukemalla kaksi. 31
• Runsas valikoima joulukortteja ja eettisiä lahjaideoita. PLAN SHOP plan.fi/shop