# 4/2013 Bolivia: LAULU, LEIKKI JA NAURU RAIKUVAT ESIKOULUSSA 12 18 23 Arman Alizad haluaa parantaa asioita pitkällä tähtäimellä Nigerin pakolaisleirin tytöt katsovat tulevaisuuteen Vaatekauppias järjesti hyväntekeväisyysnäytöksen
AJANKOHTAISTA Auta Haiyan-taifuunista kärsineitä lapsia Supertaifuuni Haiyan iski Filippiineille marraskuun alussa ja jätti jälkeensä massiiviset tuhot. Taifuunista kärsi pahiten Samarin ja Leyten saaret. Rannikkoalueilla jopa kokonaisia kyliä tuhoutui, ja esimerkiksi Leyten saaresta taifuuni tuhosi suurimman osan. Planin ohjelma-alueet sijaitsevat Haiyanin pahimmilla tuhoalueilla. Plan turvaa lasten ja perheiden selviytymistä Filippiineillä ja keskittyy hätäavussa ruokaan, veteen, välttämättömyystarvikkeisiin sekä väliaikaissuojiin. Plan työskentelee myös lastensuojelun ja lasten koulunkäynnin jatkumisen hyväksi katastrofitilanteessa. Filippiinit on yksi maailman taifuuniherkimmistä maista. Filippiineille iskee keskimäärin parikymmentä taifuunia joka vuosi. Niistä pari– kolme aiheuttaa pahoja tuhoja. Esimerkiksi viime vuonna Bopha-taifuuni tappoi 1 200 henkeä ja vaikutti kuuden miljoonan ihmisen elämään. Plan on viime vuosina avustanut lukuisissa katastrofeissa Filippiineillä järjestämällä ruokaa, lääkkeitä, terveydenhuoltoa ja psykososiaalista tukea. Plan on työskennellyt Filippiineillä vuodesta 1961 alkaen ja toteuttanut katastrofivalmiushankkeita yli viiden vuoden ajan. Sinun lahjoitustasi tarvitaan nyt, jotta lapset ja perheet Filippiineillä saavat tarvitsemansa avun. Lahjoita ja auta Haiyantaifuunin uhreja Filippiineillä: »» Planin verkkosivuilla: www.plan.fi/lahjoita »» keräystilille IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, viite 1015 98990 »» lähettämällä tekstiviesti PLAN numeroon 16499 (10 €) Mitä lahjoituksellasi saadaan aikaan? 5€ vettä kuukaudeksi yhdelle perheelle 20 € 9€ koulutarvikepaketti yhdelle lapselle vauvan tarvikepaketti 30 € 93 € hygieniatarvikkeet kuukaudeksi yhdelle perheelle väliaikaissuoja yhdelle perheelle Dancing on Ice huipentuu Plan-gaalaan Plan 4/13 ? joulukuu 2013 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Syksyn ajan Nelosella pyörinyt tv-sarja Dancing on Ice huipentuu lauantaina 7.12. klo 19.30 Dancing on Ice: Plan-gaalaan. Gaalassa parhaimmat luistelijaparit palaavat vielä kerran jäälle luistelemaan kehitysmaiden lasten ja Planin työn hyväksi. Gaalajaksoa varten sarjan toinen juontaja Lorenz Backman matkusti tutustumaan Planin työhön Sambiassa. Hänen seikkailujaan ja Planin työtä Sambiassa seurataan pitkin Plan-gaalaa. Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimitussihteeri: Kalle Heino Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 30 800 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy maaliskuussa 2014. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Tuula Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 2013/5385, voimassaoloaika 1.7.2013– 30.6.2014 (Ahvenanmaa). PEFC/02-31-170 2 Dancing on Ice: Plan-gaala la 7.12. klo 19.30, Nelonen Katso kurkistuksia Lorenz Backmanin matkasta Sambiaan Layarin kautta tai osoitteessa plan.fi/dancing-on-ice Toimi näin: Lataa ilmainen Layar-sovellus iPhonelle tai Android-puhelimelle. Avaa sovellus ja pidä puhelinta lisämateriaalillisen sivun päällä. Paina Scan-nappia. Digitaalinen lisämateriaali latautuu katsottavaksesi. Planin vuosikertomus julkaistaan tänä vuonna ainoastaan sähköisenä. Lue vuosikertomus verkossa heti vuodenvaihteen jälkeen: www.plan.fi
PÄÄKIRJOITUS Kummitoiminnalla valmistaudutaan katastrofeihin Marraskuun 8. päivänä supertaifuuni pyyhkäisi yli Filippiinien aiheuttaen valtavat tuhot. Arvioiden mukaan tuhansia ihmisiä kuoli ja miljoonat ihmiset menettivät kotinsa. Kansainvälinen Plan oli yksi ensimmäisistä avustusjärjestöistä antamassa hätäapua myös alueilla, jonne oli kaikista vaikeinta päästä. Nyt on tärkeintä saada Filippiineille akuuttia hätäapua, mutta varsinainen tuhojen korjaaminen vie vuosia ja vaatii valtavasti resursseja ja pitkäjänteistä työtä. Kummitoiminta antaa Planille mahdollisuuden toimia kestävästi. Kansainvälisen Planin vahvuus toimia katastrofeissa perustuu siihen, että olemme olleet läsnä yhteisöissä niin pitkään. Planilla on hyvät yhteydet eri toimijoihin ja meihin luotetaan. Luottamus on rakennettu kummitoiminnan avulla. Plan on aloittanut toiminnan Filippiineillä vuonna 1961, ja kummilapsia siellä on tällä hetkellä noin 40 000, joista suomalaisten lähemmäs 600. Kummitoiminnan avulla myös valmistaudutaan katastrofeihin, mikä ennaltaehkäisee niiden aiheuttamia tuhoja. Planin tukemissa yhteisöissä opitaan muun muassa selviytymään tulvista ja ehkäisemään eroosiota. Usein paras tapa ennaltaehkäistä katastrofien tuhoja on opettaa lapsia ja nuoria, joiden kautta tieto saavuttaa myös muut yhteisön jäsenet. Planilla on yhteensä 1,4 miljoonaa kummilasta yli 16 000 yhteisössä 50 maassa. Tämän lisäksi Planilla on paljon projektiluontoisia hankkeita, joita tehdään muun muassa valtioiden ja EU:n rahoituksella. Näillä hankkeilla kehitettyjä ratkaisuja voidaan kummitoiminnan pidempikestoisella rahoituksella juurruttaa yhteisöihin. Kummitoiminta antaa siten Planille mahdollisuuden toimia kestävästi. Kummina sinä parannat kehitysmaiden lasten elämää pysyvästi. Olet tärkeä paitsi kummilapsellesi myös koko yhteisölle, jossa kummilapsesi elää. Samalla teet mahdollisek- si Planin erilaiset kehitysyhteistyöhankkeet ja niiden tulosten täysimittaisen hyödyntämisen kehitysmaiden lasten hyväksi. Olet tekemässä maailmasta hieman inhimillisemmän paikan elää. Kiitos. Plan Suomen kautta meitä kummeja on yhteensä noin 22 000. Oma kummilapseni Ruth on juuri täyttänyt neljä vuotta. Ruthilla ei ole äitiä, mutta isä Moses pitää hänestä ja hänen isosiskoistaan huolta. Olen kiitollinen, jos minulla voi olla edes pieni osuus siinä, että Ruthilla ja hänen perheellään on paremmat mahdollisuudet toteuttaa omat unelmansa. Ossi Heinänen Pääsihteeri ossi.heinanen@plan.fi SISÄLLYS 4 Virikkeellinen varhaiskasvatus saattelee lapset kouluun Boliviassa 8 10 12 14 16 Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Arman Alizad haluaa auttaa lapset koulutielle Tanssia, pyöräilyä ja sukellusta tyttöjen päivänä Tyttöhahmo toivotti hyvää tyttöjen päivää 18 Kaukana kotoa 23 Plan-kansalaiset ja Kummi-info 24 Plan-palat 26 Lastenhallitus 27 Plan-kolumni 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan 3
Virikkeellinen varhaiskasvatus saattelee lapset kouluun Boliviassa Varhaiskasvatusta saaneet lapset kypsyvät kouluun ja saavat hyvät lähtökohdat elämäänsä. Suomen Planin hankkeessa Boliviassa syrjäisten yhteisöjen lapset saavat virikkeitä ja oppia sekä heidän vanhempansa tietoa lasten kasvatuksesta, terveydestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tärkeydestä ja muun muassa hyvästä ravinnosta. TEKSTI JA KUVAT PERTTU ISO-MARKKU Haastattelu jännittää viisivuotiasta Darwinia. Hän kuiskailee vastauksiaan hiljaisella äänellä: Kyllä, esikoulussa on kivaa, kyllä, ruoka on hyvää. Darwinin äidinkieli on ketsua, mutta hän vastailee minulle espanjaksi. Kivointa esikoulussa on tanssiminen, maalaaminen ja pallon kanssa pelaaminen, hän kertoo. Darwin on kuusilapsisen perheen nuorin. Hänen vanhempansa viljelevät maata, kuten San Jacinto on yksi yhteisöistä, jotka osallistuvat Plan Suomen tukemaan varhaiskasvatushankkeeseen Boliviassa. kaikki perheet tekevät San Jacinton vuoristokylässä Keski-Boliviassa. Pelloilla kasvaa perunaa, maissia ja papua. San Jacinto on yksi yhteisöistä, jotka osallistuvat Plan Suomen tukemaan varhaiskasvatushankkeeseen Boliviassa. Kylässä on leikkitila, jonne alle kouluikäiset lapset tulevat päivisin leikkimään ja oppimaan koulutetun opettajan johdolla. Jotkut lapset tulevat esikouluun kaukaa vuoriltakin, jos vanhempien tilanne sen sallii. Varhaiskasvatus on lapsen kehityksen kannalta tärkeää, sillä kokemukset ovat osoittaneet, että aivan kylmiltään kouluun tulevat lapset eivät pysy opetuksen perässä. Esikoulussa lapset sosiaalistuvat virikkeellisessä ympäristössä ja kypsyvät koulua varten. Kuten moni Bolivian yhteisö San Jacinto sijaitsee vuorilla ja yhteydet ulkomaailmaan ovat mutkaisten ja huonokuntoisten vuoristo-
teiden varassa. Planin tuella syrjäisiin yhteisöihin on viety peruspalveluja, kuten kouluja, terveysasemia ja puhdasta vettä. Suomen ja Bolivian Planit ovat yhdessä ottaneet vastuulleen varhaiskasvatuksen tukemisen yhteisöissä. Laulut, liikunta ja puhtaat kädet Marcelina Sonavi, 31, järjestää meille ulkokentällä näytöksen. Hänen ohjaamansa lapset laulavat laulun ja sitten urheillaan: juostaan, leikitään ja potkitaan palloa. Sonavi on asunut koko ikänsä San Jacintossa, ja hänet on koulutettu lasten varhaiskasvattajaksi. Opettajatar on pukeutunut muiden kylän naisten tavoin alkuperäiskansan värikkääseen perinteiseen asuun. Mustat hiukset ovat kahdella palmikolla ja keskipäivän auringolta suojaa musta lierihattu. – Teemme tätä joka päivä. Harjoitamme lasten motoriikkaa ja puhetta ja opettelemme laulua, tanssia ja myös puhtautta, kuten peseytymistä, käsien pesua ja kampaamista, Sonavi kertoo. Lasten ohjaamisen lisäksi hän kiertää kaukaisemmissakin taloissa valistamassa vanhempia lasten oikeasta ruokavaliosta sekä virikkeiden ja hellyyden tärkeydestä. Perheen omilla pelloilla kasvaa perunoita, ohraa ja vehnää. Marcelina Sonavin aviomies tekee viljelyksen ohella tiiliä kylän käyttöön. Lapsia perheessä on seitsemän, ja kaksi hänen lapsistaan on myös Planin kummilapsia. Vanhin lapsi on 16-vuotias. Nuorin, kaksivuotias Melbi, kiipeää äitinsä syliin jutellessamme keskipäivän auringossa. – Lapsilleni toivoisin hyvää koulutusta ja että he olisivat hyviä oppilaita. Nyt siihen on mahdollisuus, Marcelina pohtii. Lapset ja nuoret enemmistönä Bolivia on pinta-alaltaan kolme kertaa Suomen kokoinen, ja asukkaita maassa on kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa. Valtaosa bolivialaisista kuuluu alkuperäiskansoihin, joista suurimmat ovat Andien alueella asuvat ketsuat ja aimarat. Yli puolet bolivialaisista on alle 25-vuotiaita. Plan on työskennellyt Boliviassa pitkään ja monella suomalaisellakin on bolivialai- Planin varhaiskasvatushankkeeseen Boliviassa osallistuu yli 5 000 lasta 215 yhteisössä. Yhteisöihin on hankkeessa perustettu 108 leikkitilaa. Yhteisöissä on koulutettu yli 500 vapaaehtoista edistämään tietoisuutta. Varhaiskasvatuksen tärkeydestä ja oikeasta ravinnosta yhteisöissä järjestettyihin työpajoihin on osallistunut yli 2 000 isää ja äitiä. Darwin on kuusilapsisen perheen nuorin. Hänen vanhempansa viljelevät maata, kuten kaikki perheet tekevät San Jacinton vuoristokylässä Keski-Boliviassa. Lasten ohjaamisen lisäksi Marcelina Sonavi kiertää kaukaisemmissakin taloissa valistamassa vanhempia lasten oikeasta ruokavaliosta sekä virikkeiden ja hellyyden tärkeydestä. 5
Kuten moni Bolivian yhteisö San Jacinto sijaitsee vuorilla ja yhteydet ulkomaailmaan ovat mutkaisten ja huonokuntoisten vuoristoteiden varassa. Planin tuella syrjäisiin yhteisöihin on viety peruspalveluja, kuten kouluja, terveysasemia ja puhdasta vettä. Isien ryhmässä pohditaan isien osallisuutta kotitöihin ja lasten kasvatukseen. Koulutuksissa korostetaan miesten osallistumisen tärkeyttä lastenkasvatukseen. nen kummilapsi. Suomen Plan on tukenut varhaiskasvatusta Boliviassa vuodesta 2004 lähtien eri puolilla maata. Varhaiskasvatushanketta toteutetaan Suomen ulkoministeriön tuella kehitysyhteistyövaroista. Nykyisin hanke tavoittaa yli 5 000 lasta yli kahdessa 6 sadassa Bolivian syrjäisessä yhteisössä. Hankkeen tavoitteena on tuoda varhaiskasvatuksesta osa Bolivian valtion ja paikallishallinon toimintaa, ja siksi Plan tekee myös vaikuttamistyötä sekä hallinnon että ministeriöiden suuntaan. Monessa kunnassa yhteistyö on jo pitkällä, ja varhaiskasvatus on siirtynyt osittain tai kokonaan paikallishallinnon omaksi toiminnaksi. Valtakunnallisella tasolla taas Boliviassa astui voimaan kunnianhimoinen koulutuslaki, joka määrittelee jokaisen lapsen oikeudeksi oman kulttuurin mukaisen koulutuksen syntymästä aikuisuuteen asti. Paikallistasolla resurssit eivät kuitenkaan usein riitä toteuttamaan lain tavoitteita. Plan on mukana valmistelemassa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaa esimerkiksi aymara-kansan kanssa. Edelläkävijäisä osallistuu synnytykseen Planin varhaiskasvatushankkeen uusimmassa vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota lasten suojeluun ja sukupuolikysymyksiin. Niinpä San Jacintossakin on perustettu isien ryhmä pohtimaan isien osallisuutta kotitöihin ja lasten kasvatukseen. Huomiota kiinnitetään siihen, että tyttöjä ja poikia kohdeltaisiin samalla tavoin ja heitä ei jaettaisi eri ryhmiin. Jopa työpajoissa valmistettujen lelujen sukupuolittamista vältetään. Koulutuksissa korostetaan miesten osallistumisen tärkeyttä lastenkasvatukseen: miehetkin voivat ja saavat osoittaa lapsilleen hellyyttä. Tapaan muutamia San Jacinton isien ryhmän jäseniä. Jäyhät ja vähäpuheiset
miehet eivät suuria avaudu. He kertovat kuitenkin alkaneensa laittaa enemmän ruokaa yhdessä vaimojensa kanssa, mihin puolisot ovat kuulemma oikein tyytyväisiä. Lisäksi he kertovat viettävänsä raskaan työpäivän jälkeenkin enemmän aikaa lastensa kanssa. Yksi isistä on tasa-arvosta innoissaan. Tuore isä Juan Carlos Vargas, 23, on yhteisössään edelläkävijä, sillä hän oli läsnä poikansa synnytyksessä. – Nyt tiedän millainen kärsimys synnytys äidille on. Monet miehet eivät sitä tiedä, sillä he eivät ole läsnä tai halua tietää, Juan Carlos sanoo. Lapsen sukupuolellakaan ei Juan Carlosin mielestä ole väliä. Sekä tyttö- että poikalapsista kuuluu olla ylpeä. Nuori isä ja hänen puolisonsa Aida jakavat nyt maatöidensä ohella myös nuoren perheen arjen. Juan Carlos on taitava kokki ja kertoo laittavansa ruokaa perheelleen mielellään. – Rakastan vaimoani ja poikaani ja viihdyn heidän kanssaan. Ja tiedän, että tunteita pitää myös näyttää! Kännykällä kehitystyöhön Plan Suomen tukemassa Bolivian varhaiskasvatushankkeessa hyödynnetään mobiiliteknologiaa ja paikkatietojärjestelmää yhteisöjen lasten tietojen keräämiseen. Käytössä on suomalainen Poimapper-ohjelmisto. Planin työntekijät ja yhteisöjen vapaaehtoiset keräävät tietoa yhteisöjen lapsista, heidän terveydentilastaan, koulunkäynnistä ja perheen tilanteesta. Tiedot syötetään älypuhelimella järjestelmään, ja samalla niihin yhdistyy paikkatieto. ST VINCENT & THE GRENADINES BARBADOS Tuore isä Juan Carlos Vargas, 23, on yhteisössään edelläkävijä, sillä hän oli läsnä poikansa synnyFRENCH tyksessä. GRENADA TRINIDAD & TOBAGO PANAMA VENEZUELA Apure ni oco Apure Meta Cuyu Orin a uc Ca Caroni GUIANA quibo Gu GUYANA nco ia ain Orinoc o Bra COLOMBIA Neg Caqueta ro beta s Puru BOLIVIA Tocantins ira de Ma s ajo Tap Irir i rus Pu San M uaia da s Pa rag ua i Arag e Mamor Culu ene Itenes Rio Be ni Mo rte Manu PERU Sucre i Taquar PARAGUAY BOLIVIA Tarija CHILE ARGENTINA »» »» »» »» »» »» Co ru Santa Cruz Potosi BOLIVIA mb a La Paz Cochabamba Altiplano Lasten terveys- ja koulutustilanteet ovat tallennuksen jälkeen Planin ja myös paikallisten viranomaisten käytettävissä. Kartalle asetettuna lasten tiedot kertovat havainnollisesti, millä alueilla vaikkapa lasten ravintotilanne on huono tai missä lapset eivät ole päässeet kouluun. Tämän kuvauksen perusteella Plan ja viranomaiset voivat päätellä, minne tarvitaan lisäresursseja. Teknologiaa on pilotoitu menestyksekkäästi neljässä Bolivian kunnassa. Seuraavassa vaiheessa mobiilia tiedonkeruuta laajenetaan yhteentoista kuntaan, joiden yhteisöihin levitetään yli sata älypuhelinta tiedonkeruuta varten. – Monet kunnat ovat olleet kokeilusta innoissaan. Muutamat kunnat ovat olleet heti valmiit laittamaan kokeiluun omaa rahoitusta, koska paikallisviranomaiset ovat kokeneet, että tämä tieto heillä pitää ehdottomasti olla, kertoo Plan Bolivian ICT-koordinaattori Carla Rocha. Paikallisviranomaisten lisäksi hanketta tukee Bolivian valtiollinen puhelinyhtiö ENTEL, ja myös Bolivian opetusministeriön kanssa käydään keskusteluja tietojärjestelmän laajentamisesta myöhemmässä vaiheessa valtakunnalliseen käyttöön. Sa o s BRASILIA Juruen a Ara gua ia anue l co s uru oP Alt cis Jurua Fr an li n Amazon Xin a azo zon Uc aya on Kartalle asetettuna lasten tiedot kertovat, millä alueilla vaikkapa lasten ravintotilanne on huono tai missä lapset eivät ole päässeet kouluun. u Pastaz Am Ama on n Mara Amaz o gr Ica Napo s gu Ne ECUADOR Tro m Japura Xing ayo po jos tum Na Tapa Pu Maranon SURINAME Esse oera Uraric Guaviare Maatoimisto Ohjelma-alue Väkiluku 10,9 miljoonaa. Pinta-ala kolme kertaa Suomen kokoinen. 60 prosenttia väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin. Absoluuttinen köyhyys 14 prosenttia. Lapsikuolleisuus 51/1000 (Suomi 3/1000). Yli puolet väestöstä alle 25-vuotiaita. Grande 7
UUTISIA MAAILMALTA Paraguaylaiset harpunsoittajat tekivät maailmanennätyksen Paraguaylainen harppuorkesteri pääsi Guinnessin ennätystenkirjaan. Lokakuun 26. päivä koolla oli 420 harpunsoittajaa eli maailman suurin harppuorkesteri. Soittajista 280 oli lapsia ja nuoria Planin hankkeista. Kolmetuhatpäinen yleisö seurasi, kun orkesteri soitti Paraguayn kansallissoittimella kansanlaulun, joka kertoo paikallisesta linnusta. Soittajat olivat pukeutuneet maan lipun väreihin: punaiseen, valkoiseen ja siniseen. Konsertissa kuultiin myös Planin Koska olen tyttö -orkesteria, jonka 20 nuorta naismuusikkoa soittivat perinteisiä harppukappaleita. Paikallaolijat nostivat kätensä ilmaan Koska olen tyttö -kampanjan tueksi. TV opetti hygieniaa Malin koululaisille Katastrofifestivaalit innostivat lapsia Indonesiassa Plan Indonesia järjesti syyskuussa Timor Tengah Selatanin alueella kolmepäiväisen lastenfestivaalin, jonka teemana oli ”Minä ja koulumme olemme valmistautuneet katastrofeihin”. Tapahtumaan osallistui yli 500 lasta 30 peruskoulusta. – Alue on katastrofialtista. Riskinä ovat erityisesti maanvyöryt. Siksi on tärkeää vahvistaa lasten katastrofivalmiutta niin aikaisin kuin mahdollista, sanoi Plan Indonesian ohjelmakoordinaattori Jean Mantje Sina. Festivaaleille osallistui myös hallinnon ja muiden järjestöjen edustajia. Plan toivoo, että mahdollisimman moni taho osallistuisi katastrofien ennaltaehkäisyyn yhdessä koulujen kanssa. Festivaalien ohjelmaan kuului muun muassa lausuntakilpailu, jossa lapset esittivät katastrofiaiheisia runoja, käsienpesukilpailu sekä ensiaputaitojen opastusta koululaisille ja opettajille. 8 Plan Mali ja Malin kansallinen televisiokanava ORTM yhdistivät voimansa syyskuussa ja opettivat viihteen avulla lapsille hyvää hygieniaa. ORTM on näyttänyt yhdeksän vuoden ajan lomakausina Youth Holidays -opetusohjelmaa. Tänä vuonna Plan Mali oli mukana toteuttamassa jaksoja, jotka kertoivat muun muassa puhtaasta vedestä, sanitaatiosta ja lasten oikeuksista. Ohjelman tekemiseen osallistui yli 200 lasta. – Valistus ennen kouluvuoden alkua auttaa lapsia suojautumaan ehkäistävissä olevilta mutta pahimmillaan tappavilta taudeilta, kuten ripulilta, sanoo Adama Samaké, Plan Malin sanitaatiohankkeiden johtaja. – Opin pesemään kädet säännönmukaisesti vessassa käymisen jälkeen ja ennen syömistä, kertoo ohjelman tekoon osallistunut koululainen Aliou.
Mohamed, 18, puhuu radiossa tyttöjen oikeuksista Gender-kysymykset ovat myös poikien asia, tietää sierraleonelainen Mohamed, 18. Hän on toiminut vuoden ajan ainoana poikana Planin hankkeessa Girls Making Media (Tytöt mediaa tekemässä). – Innostuin hankkeesta, kun tytöt puhuivat radiossa sukupuolisidonnaisesta väkivallasta. Sisareni joutui hyväksikäytön uhriksi 15-vuotiaana ja tuli raskaaksi miehelle, joka ei ottanut vastuuta lapsesta. En halua, että kukaan toinen tyttö joutuu kokemaan samaa, Mohamed kertoo. Radiohanke levittää tietoa sukupuolisidonnaisesta syrjinnästä ja väkivallasta sekä rohkaisee poikia ja miehiä mukaan tasa-arvotyöhön. Mohamed suunnittelee ja toteuttaa radio-ohjelmia, jotka käsittelevät useimmiten seksuaalista hyväksikäyttöä ja sen ehkäisyä. Radiohanke on johtanut suuriin asennemuutoksiin Mohamedin yhteisössä Kamabaissa. Suurin parannus on, että nykyisin moni tyttö saa jatkaa koulunkäyntiä synnytyksen jälkeen. Ennen asennevalistusta tyttöjen koulutie katkesi raskauteen. – Olen ylpeä roolistani muutoksen airuena. Olen oppinut tärkeän Aasian kehityspankki ja Plan nuorten asialla Plan ja Aasian kehityspankki ADB ovat ryhtyneet yhteistyöhön edistääkseen lasten ja nuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia Aasian ja Tyynenmeren alueella. Järjestö ja pankki solmivat kolmivuotisen yhteistyösopimuksen Manilassa lokakuun lopussa. – Työskentelemme yhdessä ADB:n kanssa varmistaaksemme, että alueen lasten ja nuorten oikeudet huomioidaan ja turvataan, Planin varapääjohtaja Tjipke Bergsma sanoi. – On tärkeintä keskittyä lasten ja nuorten osallisuuteen, jos haluamme kitkeä köyhyyden perimmäiset syyt. Olemme nähneet, että lapsista ja nuorista voi tulla muutoksen alullepanijoita, kunhan he saavat tietoja ja taitoja ja heitä kuunnellaan. Plan ja ADB aikovat tarjota nuorille merkityksellisiä ja luovia tapoja vaikuttaa julkisen ja yksityisen sektorin päättäjiin. Yhteistyökumppanit keskittyvät erityisesti tulevaisuuden työllisyyteen. asian: siellä missä tyttöjen ja naisten oikeuksia ei kunnioiteta, miesten ja poikien pitää osallistua taisteluun, Mohamed sanoo. MAAILMA LUKUINA Yli 140 miljoonaa naista ja tyttöä kärsii sukupuolielinten silpomisen seurauksista. Silpominen suoritetaan yleensä, kun tyttö on alle 15-vuotias. Afrikassa 101 miljoonaa vähintään 10-vuotiasta tyttöä on kokenut sukupuolielinten silpomisen. 18 % silpomisista on terveydenhuollon ammattilaisten suorittamia. Yleisintä silpominen on Somaliassa, jossa 98 % naisista on silvottu. Guineassa 96 %, Djiboutissa 93 %, Egyptissä 91 % ja Eritreassa ja Malissa 89 % naisista on joutunut tämän haitallisen perinteen uhreiksi. (Lähde: WHO, Unicef) TYTTÖJEN SUKUPUOLIELINTEN SILPOMISEN VASTAISTA PÄIVÄÄ VIETETÄÄN 6. HELMIKUUTA. 9
UUTISIA SUOMESTA Lentokentällä kerätty jo yli 100 000 euroa kehitysmaiden lapsille Lentomatkustajat ovat lahjoittaneet yli 100 000 euroa viiden vuoden Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Matkustajat ovat voineet jättää kolikkonsa viiteen muotoilija Eero Aarnion suunnittelemaan Plan Pastilli -keräyslippaaseen. Lippaat ovat esillä kentän vilkkaimpien kulkureittien varrella ja moni säännöllisesti matkustava on ottanut jo tavaksi pysähtyä Pastillille lahjoittaakseen kehitysmaan lapselle mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen. Finavian johtaja Joni Sundelin on tyytyväinen yhteistyöhön Planin kanssa. Hän kuitenkin korostaa yhteistyön kolmannen osapuolen merkitystä. – Suurin kiitos kuuluu matkustajille, joiden kanssa yhdessä olemme saaneet tämän toteutettua. Lentomatkustajat ovat suhtautuneet Planille lahjoittamiseen positiivisesti, tämä on heille helppo ja mutkaton tapa tukea hyvää työtä, kiittelee Joni Sundelin. Viiden vuoden aikana Planille lahjoitetut satatuhatta euroa käytetään kehitysmaiden lasten koulutukseen, suojeluun ja varhaiskasvatukseen. Sundelin iloitsee siitä, että yhteistyön kautta pystytään parantamaan kehitysmaiden lasten elämänlaatua. – Finavian tavoite on olla vastuullinen, luotettava sekä suomalaisen yhteiskunnan toimivuutta ja kilpailukykyä edistävä yhtiö. Osa vastuullista toimintatapaamme on aktiivinen vaikuttaminen toimintaympäristömme kehittymiseen niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Planyhteistyö on Finavialle tapa tukea kehitysmaiden lasten hyvinvointia. Yhteistyö myös mahdollistaa tehokkaan tukemisen siellä minne oma toimintaympäristömme ei välttämättä ulotu, sanoo Joni Sundelin. Lipaskeräys Helsinki-Vantaan lentoasemalla jatkuu. Keräys laajeni Pohjanmaalle vuonna 2011, kun yksi Plan Pastilli sijoitettiin KokkolaPietarsaaren lentoasemalle. Pari vuotta sitten Finavian ja Planin yhteistyö laajeni Helsinki-Vantaalla myös kolikoista juomapulloihin. Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastuspisteissä voi jättää tyhjät juomapullot ja -tölkit lajittelupisteisiin, joista ne suomalaisen palautuspullojärjestelmän kautta päätyvät kierrätykseen. Palautuksista kertyvät panttirahat lahjoitetaan Planille edistämään maailman lasten hyvinvointia. Globaalikasvatus laajeni koulun kerhoihin Plan Suomi aloitti yhteistyössä Kerhokeskus – koulutyön tuki ry:n kanssa syksyllä koulun kerhotoimintaa monipuolistavan pilottihankeen neljässä koulussa ympäri Suomea. Kerhoja on pidetty yhdessä opettajan ja Plan-lähettiläiden kanssa 5.-6.-luokkalaisille, ja niissä on käsitelty lapsen oikeuksia sekä kehitysmaiden lasten arkea media- ja demokratiakasvatuksen keinoja hyödyntäen. Teemoja on lähestytty tekemisen, kuten hauskojen tehtävien, elokuvan tekemisen, tarinoinnin ja kuvamanipulaation kautta. Tarkoituksena on vahvistaa lasten 10 omia keinoja ja motivaatiota vaikuttaa yhteisiin asioihin. – Lähes kaikki lapset sanoivat kerhon antaneen enemmän kuin oli odottanut. Yhdessä tekeminen ja lapsen oikeuksista puhuminen on koettu tärkeäksi, toteaa hanketyöntekijä Christa Prusskij. Pilotin tehtävistä ja kokemuksista koostetaan keväällä menetelmäopas, jotta kuka tahansa opettaja tai kasvattaja voisi aloittaa vastaavanlaista kerhotoimintaa omassa koulussaan tai kouluympäristön ulkopuolella. Pilotointi toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Nenäpäiväshow’ssa kerättiin 2,9 miljoonaa euroa Marraskuun 8. päivä TV2:n Nenäpäiväshow’hun huipentuneessa Nenäpäivä-kampanjassa kerättiin tänä vuonna 2,9 miljoonaa euroa show’n loppuun mennessä. Plan Suomi oli Nenäpäivässä mukana yhdessä Suomen Punaisen Ristin, Kirkon Ulkomaanavun, Suomen UNICEFin, Pelastakaa Lapsien, Suomen Lähetysseuran, Fida Internationalin, Solidaarisuuden ja SASK:n kanssa. Nenäpäivässä kerättyjen varojen Planin osuudella tuetaan lasten esikoulutusta Mosambikissa, entisten lapsityöläisten koulunkäyntiä Afrikassa, lastensuojelua Sierra Leonessa ja lastensuojelun kehittämistä ItäAfrikan alueella. Ylen Hyvä Säätiön vuodesta 2004 alkaen järjestämä Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä järjestetään kerran vuodessa loka-marraskuun aikana.
Plan mukana Lapsuusnäyttelyssä Joensuussa Plan on mukana Pohjois-Karjalan museossa Joensuussa Lapsuus-näyttelyssä. Näyttely valottaa lapsuuden historiaa sekä lasten kohtelua ja kohtaloita maailmalla. Näyttelyssä on esillä kuvanveistäjä Tarja Malisen veistoksia ja värikuvia, joita täydentävät Pohjois-Karjalan museon valokuva-arkiston mustavalkoiset valokuvat. Planin ja Reilu kauppa ry:n kanssa näyttelyssä nähdään palasia kehitysmaiden lasten arjesta valokuvanäyttelyn, animaatioiden ja musiikkivideoiden avulla. Plan-huoneen liitutaulut kutsuvat lapsia piirtämään unelmistaan. Nuoria ja aikuisia pyydetään istahtamaan hetki pulpettiin ja runoilemaan itsestä riimi vieraskirjaan. Koululaisryhmille Planin lapsen oikeuksien lähettiläät pitävät tilauksesta työpajoja. Näyttelyn suunnittelusta ja kasaamisesta ovat vastanneet paikalliset PlanKansalaiset. Lisäksi mukana näyttelyssä on teatteri RanKids. Lokakuussa avautunut näyttely on avoinna 19. tammikuutta saakka. Joulukortit, lahjaideat ja kuusenkoristeet löydät kaikki osoitteesta www.plan.fi/shop Vuoden PlanKansalainen valitaan joulukuussa Vuoden PlanKansalainen valitaan jälleen kansainvälisen vapaaehtoistyön päivänä 5. joulukuuta. Valinnalla Plan haluaa nostaa esille vapaaehtoisuuden merkitystä kehitysyhteistyössä ja rohkaista ihmisiä antamaan oma panoksensa lasten oikeuksien toteutumiseksi kaikkialla maailmassa. Lue valinnan tulokset tuoreeltaan Planin nettisivuilta osoitteessa www.plan.fi
Arman Alizad haluaa auttaa lapset koulutielle Plan Suomi ja tv-tuottaja ja -juontaja Arman Alizad tekivät yhteistyötä Arman ja viimeinen ristiretki -tv-ohjelman puitteissa. Alizadin räväkkä tyyli toi Planille uusia tukijoita ja lahjoituksia. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN/PLAN – Valitan nykyään vähemmän mistään, sanoo tv-tuottaja ja -juontaja Arman Alizad. Arman ja viimeinen ristiretki -tv-ohjelman kuvaukset veivät Alizadin rankkoihin paikkoihin: Brasilian faveloihin, Filippiinien slummeihin ja Kambodzhan kaduille. Matka muutti hänen suhtautumista elämäänsä. – On tärkeää olla kiitollinen siitä, mikä elämässä on hyvin. Kun asiat ovat itsellä hyvin, auttavaa kättä on helppo ojentaa muillekin. Jos murjottaa ja valittaa omista asioistaan, on vaikeampi nähdä avuntarvetta muualla. Tv-sarjassa Alizad hyppäsi kymmeneksi päiväksi kerrallaan paikallisten ihmisten elämään. Esimerkiksi Kambodzhassa hän keräsi kaduilta roskia ruuan eteen hiv-positiivisen äidin ja tämän kahden lapsen kanssa. Lasten ankara kohtalo kosketti Alizadia niin paljon, että hän ryhtyi tukemaan tytön ja pojan koulunkäyntiä kuukausittaisilla lahjoituksilla. – Tuki kattaa koulunkäynnin lisäksi muun muassa ruokaa. Kun perheellä on ruokaa, lasten ei tarvitse kerätä roskia kadulla. Alizadin mielestä se on työtä, jota yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua tekemään. Tv-kuvaukset tehtiin vuosi sitten, mutta tvtähti on pitänyt yhteyttä kambodzhalaiseen perheeseen sen jälkeenkin. – Olin vasta vähän aikaa heihin yhteydessä. Lapset voivat hyvin ja käyvät koulua. Äiti on ollut väsynyt sairautensa takia, mutta lasten ei ole enää tarvinnut kerätä roskia tuntikausia ruokansa eteen. Yhteistyö Planin kanssa luontevaa Arman Alizad törmäsi kehitysmaiden todellisuuteen jo edellisen tv-ohjelmansa aikana. Kill Arman vie hänet taistelulajien varjolla ympäri maailmaa. – Jo silloin näin, millainen monien maiden yhteiskunnallinen todellisuus oli. Koska silloinen ohjelma keskittyi kamppailulajeihin, 12 yhteiskunnalliseen puoleen ei ollut mahdollisuutta puuttua. Idea jäi kuitenkin ihon alle muhimaan. Pari vuotta myöhemmin idea seikkailuohjelmasta syntyi. Uudessa ohjelmassa päätettiin keskittyä kehitysmaiden ihmisten rankkaan arkeen ja näyttää, millaista elämää ihmiset eri puolilla maailmaa elävät. Vaikka kuvauksissa moniin asioihin ei voinut puuttua, Arman Alizadille oli tärkeää, että ohjelma toimi vastuullisesti ja paransi asioita pitkällä tähtäimellä. Siksi yhteistyö Planin kanssa tuntui luonnolliselta. Kun tuotantotiimissä mietittiin, mikä taho voisi olla paras lasten ja tyttöjen asioiden ajamiseen, Plan tuli ensimmäiseksi esille. Plan tarjosi kuvausryhmälle paljon taustatietoa kehitysmaiden lasten ja tyttöjen asemasta. Alizad haluaa ajaa oikeaksi kokemiaan asioita. – Haluan, että työlläni on syvempi merkitys. Yhteistyö Planin kanssa alleviivasi sitä, että työskentelen oikeiden asioiden puolesta. Plan toimi ohjelman tukijana ja oli ohjelmassa näkyvästi esillä. Yhteistyön avulla Planin oli mahdollista tavoittaa yleisöjä, joita Alizadille oli tärkeää, että ohjelma toimi vastuullisesti ja paransi asioita pitkällä tähtäimellä. Katso video Arman ja tyttöjen koulutus Layarin kautta tai goo.gl/QrFLVT
järjestön työ ei muuten tavoittaisi. Alizadin esimerkki sai monet ryhtymään Planin kautta kambodzhalaisten lasten kummeiksi. Alizad tuo edelleen sosiaalisessa mediassa esiin Planin työtä ja kehottaa ihmisiä auttamaan. – Esimerkiksi Facebook-sivuillani on puhuttu pienistä hyvistä teoista. Auttaa voi monella tavalla. Se on toiminut. On mahtavaa, että jengi on lähtenyt siihen niin hyvin mukaan. Perhe kasvatti tasa-arvoiseksi Iranissa syntynyt Alizad on itse kokenut, miltä tuntuu paeta kotimaastaan. Hänen perheensä lähti Iranista islamilaisen vallankumouksen aikana 1970-luvun lopussa, koska perhe ei ollut islaminuskoinen. – Minut kasvatettiin ehdottomaan tasa-arvoon. Meillä naiset ovat päättäneet asioista, Alizad nauraa. Varsinkin äiti oli perheen voimahahmo. Myös isosisko sai päättää samalla tavoin kuin Alizadkin, mitä haluaa elämässään tehdä. Perheen ajatuksista ei saanut kuitenkaan puhua kodin ulkopuolella. Isän mukaan piti olla hiljaa, koska perhettä pidettiin vääräuskoisena. Perhetausta on vaikuttanut siihen, että Alizad haluaa puuttua maailman epätasa-arvoon. – Ajattelussani kaikilla on samat oikeudet ja ehdoton tasa-arvo. Maailmassani ei ole sukupuolirooleja. Iranin nykytilanne saa Alizadin puistelemaan päätään. – Tulen maasta, jossa edelleen kivitetään ihmisiä. Pääkaupungista Teheranista ei tarvitse mennä kauas, kun uskonto määrittelee koko elämän. Kotimaa on herkistänyt Alizadin huomaamaan maailmassa asioita, joissa olisi paljon parantamisen varaa. Hän vastustaa vahvoja uskonnollisia aatteita. – Niillä ei opeteta lapsille kriittistä ajattelua eikä luoda maailmaan tasa-arvoa. Alizadin mielestä kaikkia asioita pitää voida kritisoida. Kysymyksiin pitää aika ajoin etsiä uusia ja parempia vastauksia. Myös omat stereotypiat pitää asettaa kriittiseen tarkasteluun. Kuvausten aikana Alizad kohtasi paljon asioita, joita hänen oli vaikea hyväksyä. Kuvaustilanteissa hän ei kuitenkaan voinut tehdä mitään. Esimerkiksi Beninissä voodoopapit uskottelivat vammaisen tytön vanhemmille ja kyläläisille parantavansa Arman Alizadin oma perhetausta on vaikuttanut siihen, että hän haluaa puuttua epätasa-arvoon. tytön juottamalla jumalille Coca-Colaa. – Kuvauksissa otti päähän, että joutui katsomaan sellaista. Koulutuksen puute ja vahva uskonnollisuus aiheuttavat haitallisia rituaaleja, joista pitäisi päästä eroon. Tyttäret tuovat tyttöjen asiat lähelle Tv-yhteistyön lisäksi Arman Alizad kuvasi Planille erillisiä videoita, joissa tyttöjen oikeudet nousivat esiin. Alizadilla on kolme tytärtä, joista nuorin syntyi vasta muutama kuukausi sitten. Tytärten kautta kontrasti kehitysmaiden tyttöjen elämään piirtyy erityisen selvästi esiin. Alizad haluaa, että hänen lapsensa ymmärtävät, mitä elintasoerot maailmassa tarkoittavat. Yhä vähemmän minua huvittaa kasvattaa lapsiani kuplassa. – Yhä vähemmän minua huvittaa kasvattaa lapsiani kuplassa. Haluan, että heistä tulee ihmisiä, jotka ymmärtävät, että meillä asiat ovat hyvin. Sitä kautta tulee toivottavasti tunne, että voi auttaa niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Kambodzha ei ollut ainoa maa, joka vei Alizadin kuvausten aikana kokemaan kehitysmaiden rankkaa arkea. Yhdessä jaksossa hän kulki huumejengin mukana Brasiliassa favelassa. Siellä lasten elämä on jatkuvasti vaakalaudalla väkivallan ja huumekaupan keskellä. Moni päätyy jengeihin, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Sama tilanne oli Filippiineillä Manilan slummeissa. Huume- ja asebisneksessä mukana olevat kovat jengiläiset hermostuivat Alizadille yhdestä ainoasta kysymyksestä. – Heidän oli helpompi kertoa tappamisesta kuin vastata siihen, mitä mieltä he ovat, jos heidän lapsensa liittyvät aikuisina jengiin tai menevät naimisiin jengiläisen kanssa. Vaikka koviin puheisiin kuuluu jengielämän ihannointi, kukaan ei haluaisi nähdä lastensa elävän jengielämää. Manilassa yksi jengiläinen totesi, että yksi perheenjäsen jengissä riittää. Vanhemmat kaikkialla maailmassa haluavat tarjota lapsilleen paremman tulevaisuuden. Alizadin mielestä heille pitää antaa siihen mahdollisuus. 13
Useat patsaat ja rakennukset saivat pinkin värin tyttöjen päivän kunniaksi. Muun muassa Empire State Building Yhdysvalloissa (iso kuva), suihkulähde Belgiassa, kuninkaallinen teatteri Tanskassa (kesk. ylhäällä), keskusrautatieasema Australiassa ja Monumento a la Constitución – patsas El Salvadorissa (oik.) värjäytyivät pinkiksi. Tanssia, pyöräilyä ja sukellusta tyttöjen päivänä Planin aloitteesta syntynyttä kansainvälistä tyttöjen päivää juhlittiin 11. lokakuuta toista kertaa. Plan juhlisti monivuotista Koska olen tyttö -kampanjaansa kaikissa 69 toimintamaassaan. Tytöt järjestivät tempauksia tyttöjen koulutuksen ja oikeuksien puolesta ympäri maailmaa. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT PLAN 14
Tytöt marssivat tyttöjen oikeuksien puolesta Ugandassa. Marssi huipentui tapahtumaan, jossa julkistettiin tuorein Koska olen tyttö -raportti. Paraguayssa Plan järjesti polkupyöräkilpailun, johon osallistui 600 ammattilais- ja harrastelijapyöräilijää. Alle 6-vuotiaat lapset saivat osallistua pienoiskierrokseen kaupungin keskustassa. Plan esitteli eri puolilla maailmaa interaktiivisia freskoja, joita pyyhkimällä freskon kuva vaihtui. Sveitsissä ohikulkijat pyyhkivät pala palalta kuvan tytöistä tehdastyössä ja vaihtoivat sen kuvaan tytöistä koulussa. Tv-juontaja ja malli Anita Maerani sukelsi 20 metrin syvyyteen Koska olen tyttö -raportin kanssa Indonesiassa Jakartassa. Maerani halusi kunnioittaa sukelluksellaan vahvoja ja rohkeita tyttöjä ympäri maailmaa. Eteläkorealainen Ulala Session -poikabändi nosti kätensä tyttöjen koulutuksen puolesta. Plan Korea järjesti tyttöjen päivänä konsertin, jossa maan huippubändit esiintyivät. Esitysten välissä faneille kerrottiin Planin työstä kehitysmaiden tyttöjen auttamiseksi. Saksassa Hampurissa tytöt järjestivät flash mob -tanssin tyttöjen päivänä ja innostivat ohikulkijoita osallistumaan esitykseen. Tanssin taustamusiikkina toimi Sisters-bändin Koska olen tyttö -teemakappale.
Tyttöhahmo toivotti hyvää tyttöjen päivää Tyttöjen päivää juhlittiin näyttävästi Suomessa. Planin vapaaehtoiset järjestivät tempauksia useilla paikkakunnilla. Rakennukset vaihtoivat väriä ja patsaat pukeutuivat tyttöjen päivän asusteisiin. Patsaiden äärellä luettiin runoja ja mietelauseita. Helsingissä vapaaehtoiset osallistuivat lipaskeräykseen ja flash mob -tapahtumaan. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT PLAN Helsingissä tyttöjen päivää juhlittiin Sanomatalossa, jonne rakennettiin näyttävä installaatio. Lahjoitusten ja sosiaalisen median näkyvyyden avulla installaatio tulosti Koska olen tyttö -raporttia sana kerrallaan (vas.). Lisäksi vapaaehtoiset ja Planin henkilökunta muodostivat flash mob -tempauksessa tyttöhahmon, joka toivotti kaikille hyvää tyttöjen päivää. KATSO VIDEO TEMPAUKSESTA plan.fi/kirjasto/videot
Rakennukset värjäytyivät pinkiksi myös Suomessa. Kuopion kansalaisopisto (vas. ylhäällä), Tamperetalo, Oulun kaupunginteatteri (vas. alhaalla) ja Lahden radiomastot vaihtoivat värinsä tyttöjen päivänä. Myös Finlandia-talo sai pinkin värin. Helsingissä vapaaehtoiset osallistuivat lipaskeräykseen ja kertoivat ohikulkijoille Planin työstä. Mukana vapaaehtoisten joukossa oli esimerkiksi Hewlett-Packardin työntekijöitä. Muista yrityksistä tyttöjen päivään osallistuivat esimerkiksi Thermofisher Joensuun ja Kuopion toimipisteissään sekä kampaamo Maa Helsingin Kruununhaassa. Eri puolilla Suomea olevat patsaat puettiin tyttöjen päivän asusteisiin. Joensuussa Susi-patsas, Vaasassa Varjoja metsässä -patsas ja Oulussa Toripolliisi-patsas saivat ylleen tyttöjen päivän huivit ja asusteet. Myös Ystävykset-patsas Kemissä puettiin pinkkiin. Vapaaehtoiset järjestivät patsaiden luona erilaisia tapahtumia, kuten kulkueita ja runonlausuntaa. 17
Kaukana kotoa Nigerin Tabareybareyn pakolaisleirillä moni nuorista tytöistä haaveilee paluusta, perheestä, kouluttautumisesta ja rauhasta kotona. Plan työskentelee leirillä tyttöjen ja nuorten aseman parantamiseksi. TEKSTI JA KUVAT MEERI KOUTANIEMI Zainabu Musa, 14 vuotta, lasten oikeuksien puolestapuhuja Zainabu hymyilee ylpeiden vanhempiensa edessä. Tytär on opiskellut ahkerasti ja toimii pakolaisleirin nuorten ryhmän yhtenä aktiivina. Ryhmä kiertää puhumassa pakolaisleirillä asuvien perheiden vanhemmille lasten koulutuksen tärkeydestä. Zainabu informoi aikuisia lasten suojelusta, oikeudesta koulutukseen ja väkivallan ehkäisemisestä perheissä. Hän kertoo olevansa leirillä etulyöntiasemassa, koska pystyy lukemaan ja kirjoittamaan. Kyky on lisännyt hänen tunnettaan vapaudesta – ja omista mahdollisuuksistaan tulevaisuudessa. – Innostuin aktivismista, koska parannettavat asiat ovat päivittäin silmieni alla. Meidän tulee muuttaa yhteisömme asenteita, jotta aikuisilla ja siten meillä lapsilla on parempi olla, Zainabu sanoo. 19
Fatumata, 17 vuotta, seksuaalisen väkivallan uhri Fatumata pakeni Malista perheensä kanssa vuosi sitten marraskuussa. Kapinalliset olivat hyökänneet kylään ja perhe joutui elämään toistuvien taisteluiden keskellä. Perhe ei pystynyt poistumaan talosta pelon takia, kunnes ruokavarastot alkoivat ehtyä. Perhe päätti paeta rajan toiselle puolen. Tullessaan leirille Fatumata tutustui lähikylässä asuvaan nigeriläiseen mieheen. Mies kävi tapaamassa Fatumataa pakolaisleirillä säännöllisesti huolimatta tytön torjuntayrityksistä. Yhdeksän kuukautta sitten Fatumata jäi yksin leirille perheen vieraillessa Nigerin pääkaupungissa Nimeyssä. Mies tunkeutui telttaan ja pakotti Fatumatan sukupuoliyhteyteen kanssaan. Fatumata huomasi raskautensa vasta kolme kuukautta myöhemmin leirin terveystarkastuksessa. Mies on kieltäytynyt ottamaan vastuuta tapahtuneesta. Avioliiton ulkopuolella saatu lapsi vaikeuttaa Fatumatan mahdollisuuksia päästä naimisiin. Tytön perhe on kuitenkin lupautunut pitämään huolta lapsesta, jotta Fatumata voi jatkaa kouluaan. – Jotkut raiskatut tytöt tekevät itsemurhan, toiset tappavat lapsensa, mutta itse haluan kunnioittaa elämää, koska tässä lapsessa asuu uusi mahdollisuus. Olen kiitollinen perheeni antamalle tuelle. 20