Plan-lehti 1/2014 - Lehtiluukku.fi

# 1/2014 Filippiinit: LAPSISSA ELÄÄ TOIVO TUHOJEN KESKELLÄ 12 22 26 Näin syntyi Sambia-pätkät Dancing on Iceen Matkalla-hanke ylittää kielimuurit ja yhdistää kulttuurit Lastenhallitus innostui Vietnamin mediaryhmästä
AJANKOHTAISTA Arman selvittää kummiuden saloja Kamerunissa Jimillä nähdään keväällä Arman Alizadin vetämä tunnin mittainen ohjelma Arman ja Kamerunin kummilapset, jossa Alizad matkaa yhdessä ohjaaja-kuvaaja-aisaparinsa Tuukka Tiensuun kanssa Kameruniin ottamaan selvää, mitä hänen kummilapsensa yhteisössä oikein tapahtuukaan. Ohjelman tarkoituksena on perehtyä Planin toimintaan ja seurata Planin työtä ruohonjuuritasolla. Plan teki syksyllä yhteistyötä Alizadin kanssa Arman ja viimeinen ristiretki -ohjelmassa, joka herätti katsojissa mielenkiintoa kehitysmaiden lasten auttamista kohtaan. – Sain paljon kysymyksiä siitä, miten voi auttaa ja miten se Plan oikein toimii. On hienoa, että pääsemme nyt kaikki katsomaan järjestön työtä paikan päällä, Alizad sanoo. Kamerunissa Alizadin on tarkoitus perehtyä Planin toiminnassa muun muassa koulutukseen, syntymärekisteröintiin, lasten osallistumiseen päätöksenteossa sekä alkuperäiskansa bakojen lasten tilanteeseen. Alizadin suunnitelmissa on myös vierailu esimerkiksi paikallisella radioasemalla katsomassa, kuinka lapset tekevät itse radio-ohjelmaa, ja perehtyminen ryhmiin, joissa lapset harjoittelevat maanviljelyä omaa ja perheensä tulevaa toimeentuloa silmällä pitäen. Arman ja Kamerunin kummilapset ti 15.4. klo 22.30 JIM VÄLÄHDYS PLAN-ARJESTA Plan 1/14 ? helmikuu 2014 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimitussihteeri: Kalle Heino Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 26 000 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy toukokuussa 2014. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Tuula Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 2013/5385, voimassaoloaika 1.7.2013– 30.6.2014 (Ahvenanmaa). PEFC/02-31-170 2 Elämää tyttöjen silmin Haitilainen tyttö auttaa isoisäänsä kutomaan köyttä vuohien paimentamista varten. Valokuvan on ottanut 24-vuotias Edwina Planin järjestämässä valokuvatyöpajassa, jossa haitilaiset tytöt saivat valokuvaamalla dokumentoida elämää omasta näkökulmastaan. Työpaja on jatkoa vastaavalle työpajalle, joka järjestettiin vuonna 2010 heti Haitin maanjäristyksen jälkeen.
PÄÄKIRJOITUS On meidän vuoromme auttaa John Langdon-Davies perusti Plan Internationalin auttamaan Espanjan sisällissodan jalkoihin jääneitä orpolapsia. Sodan jälkeen apua tarvitsevia lapsia oli Euroopassa 40 miljoonaa. Heistä yli puolet oli aliravittuja ja vammaisia, ja noin neljäsosa oli menettänyt toisen tai molemmat vanhempansa. YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) aloitti heti sodan jälkeen koko Eurooppaa koskevan avustustoiminnan, jossa myös Suomi oli avunsaajana. Suomen talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa jäi orvoksi arviolta 50 000 lasta. Sotien seurauksena Suomen elintaso putosi hieman alle puoleen vuoden 1939 tasosta. Ulkoa tulevaa ruoka-apua tarvittiin täydentämään noin 70 000 lapsen ateria sellaiseksi, että se edes jotenkuten täytti yhden päiväaterian vaatimukset. 1960-luvulle asti Suomi sai tukea Maailmanpankilta ja Unicefilta, kuten monet kehitysmaat tänä päivänä. Vuonna 2014 suomalaiset kuuluvat maailman väestön rikkaimpaan prosenttiin. Suomi on lyhyessä ajassa omien ponnistelujen, mutta myös kansainvälisen avun ja solidaarisuuden ansiosta noussut köyhästä kehitysmaasta menestyväksi hyvinvointivaltioksi. John Langdon-Daviesin toive siitä, että suomalaiset jonain päivänä jakaisivat osaamistaan maailmalle on toteutunut. Suomalainen tutkimus ja luovuus tunnetaan maailmalla hyvin, ja nyt me voimme vuorostamme auttaa köyhissä olosuhteissa eläviä löytämään omat mahdollisuutensa ja toteuttamaan omat unelmansa. John Langdon-Davies keksi kummitoiminnan, jonka kautta kymmenet miljoonat maailman lapset ovat vuosien saatossa saaneet apua ja mahdollisuuden nousta köyhyydestä. Plan Suomen kautta yli 20 000 suomalaista kummia avustaa kuukausittain kummilapsiensa yhteisöjä 48 kehitysmaassa. Suomen suurimpana kummijärjestönä Plan Suomi on jo yli 15 vuoden ajan kanavoinut suomalaisten apua kehitysmaiden kaikkein köyhimmille lapsille. Kirjeenvaihtajana toiminut LangdonDavies perehtyi talvisodan aikana Suomeen. Hän ihaili suomalaisia ja suomalaisten sisukkuutta. Tämä perintö tunnetaan kansainvälisessä Planissa edelleen. Vaikka Plan Suomi perustettiin vasta noin 60 vuotta Planin syntymisen jälkeen, on meillä erityinen yh- teys koko Planin perustajaan John LangdonDaviesiin. Olemme tästä perinnöstä ylpeitä ja haluamme vaalia sitä. Langdon-Daviesin maaliskuussa suomen kielellä ilmestyvä kirja, heti talvisodan jälkeen kirjoitettu Hyökkäys lumessa osoittaa mainiosti, miten elämässä hyvin erilaiset asiat linkittyvät toisiinsa yllättävillä tavoilla. Suomen talvisodasta ja kehitysyhteistyöstä harvoin puhutaan samassa lauseessa. John Langdon-Daviesin elämässä molemmilla oli tärkeä paikkansa. Lue lisää Hyökkäys lumessa -kirjasta sivulta 10. Ossi Heinänen Pääsihteeri ossi.heinanen@plan.fi SISÄLLYS 4 8 10 12 16 Plan korjaa Filippiinien taifuunin tuhoja pitkään Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Punertavia hiekkapilviä ja hymyileviä kasvoja Plan toimintakaudella 2013 18 Ugandalaiskoulu sai postia Kauhajoelta 20 PlanKansalaiset 22 Tasapainoilua kahdessa kulttuurissa 23 Kummi-info 24 Plan-palat 26 Lastenhallitus 27 Plan-kolumni 28 30 Svenska sidor Junior-Plan 3
Plan korjaa Filippiinien taifuunin tuhoja pitkään Plan oli ensimmäisten järjestöjen joukossa auttamassa tuhoista kärsineitä perheitä Filippiineillä. Lapset pääsevät jo kouluun, mutta työ alueella jatkuu vuosia. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT MINTTU-MAARIA PARTANEN JA PLAN Näkymä lentokoneesta on lohduton. Yli 200 000 asukkaan Taclobanin kaupungista on pystyssä ainoastaan vahvimmat rakennukset. Kaatuneet palmut ja romu täyttävät maiseman silmänkantamattomiin. Laiva on huuhtoutunut keskelle peltoa, talojen raunioista pilkottaa autoja. Ensiksi tuulet repivät katot ja puut, sen jälkeen 10-metrinen hyökyaalto huuhteli kaiken tieltään. Evakuointikeskus tulvi, joten suojaan pyrkineet ihmiset joutuivat veden varaan. Marraskuun alussa Filippiineille iskenyt Haiyan-taifuuni oli yksi tunnetun historian kovimmista myrskyistä. Toistaiseksi reilun 6 000 ihmisen tiedetään kuolleen, 1 800 on edelleen kateissa. Haiyan vaikutti jopa 14 miljoonan filippiiniläisen elämään. Edelleen noin neljä miljoonaa ihmistä on ilman kotia. Plan ensimmäisten joukossa auttamassa Marraskuussa Plan aloitti historiansa suurimman humanitaarisen avun keräyksen Haiyanin uhreille. Kansainvälisen Planin tavoite on kerätä 75 miljoonaa dollaria, joilla voidaan auttaa yli 300 000:ta filippiiniläistä vähintään viiden vuoden ajan. Planin työ keskittyy pahiten kärsineille 4 Itä- ja Länsi-Samarin alueille sekä Leyteen. Plan on toiminut alueilla pitkään ja oli ensimmäisten järjestöjen joukossa antamassa perheille hätäapua. Planin toiminta-alueet kuuluvat pahiten tuhoutuneiden alueiden joukkoon. Monissa kylissä lähes kaikki talot huuhtoutuivat pois. Riisipellot täyttyivät suolavedestä ja romusta, joten toimeentulon saaminen on perheille vaikeaa. Alkuvaiheessa Plan toimitti perheille rakennustarpeita tilaispäissuojien rakentamiseksi sekä ruokaa, vedenpuhdistuslaitteita ja hygieniapaketteja. Tammikuun alussa valtion koulut pyrkivät aloittamaan opetuksen. Suuri osa kouluista vaurioitui, joten Plan on mukana perustamassa kyliin väliaikaisia koulutiloja. Katastrofien jälkeen lapset kaipaavat päästä pikaisesti takaisin kouluun, sillä se vie ajatukset pois myrskyn kauhuista. Plan pyrkii myös huolehtimaan siitä, että myös tytöt palaavat kouluun katastrofin jälkeen. Kun katastrofeissa perheet menettävät paljon omaisuuttaan, on vaara, että tytöt otetaan pois koulusta. Koulussa lapset saadaan myös rekisteröityä, jotta heitä ei voi kidnapata. Katastrofien aikana on vaara, että vanhemmista eroon joutuneet lapset joutuvat lapsikaupan uhreiksi.
Kummilapset pahimmilla tuhoalueilla Hyökyaallot tuhosivat Itä-Samarissa asuvan Planin kummilapsen Jhomelynin kylän. Yli 90 prosenttia kylä taloista tuhoutui täysin. – Olen erittäin surullinen, sillä aalto tuhosi kotini. Talostamme jäi ainoastaan lattia jäljelle, 12-vuotias Jhomelyn kertoo. Perhe sai Planilta hätäapuna rakennustarvikkeita ja tilapäissuojan. Suoja kuitenkin vuotaa vesisateella. Silloin Jhomelyn menee yöksi kouluun nukkumaan. – Menetin taifuunissa kaikki tavarani lukuun ottamatta yhtä mustekynää. Kaipaan koulukirjojani ja -vihkojani, sillä niitä tarvittaan koulussa. Jhomelyn menetti myös kaikki vaatteensa eikä pidä siitä, että joutuu käyttämään sieltä täältä löytyneitä eriparivaatteita. – Nämä ovat siskoni vaatteet, ne eivät sovi minulle, Jhomelyn kertoo osoittaen samalla paitaa ja shortsejaan. Katastrofityön alkuvaiheessa Plan toimitti perheille rakennustarpeita tilaispäissuojien rakentamiseksi sekä ruokaa, vedenpuhdistuslaitteita ja hygieniapaketteja. Planin apu Filippiineillä Manila Tacloban Cebu »» 395 000 ihmistä on saanut ruokaa »» 94 500 filippiiniläistä on saanut vedenpuhdistustarvikkeita »» 82 000 ihmistä on saanut »» Maatoimisto Planin ohjelma-alue Supertaifuuni Haiyanin reitti »» hygieniapaketin terveyden ylläpitoon ja sairauksien estämiseen 10 400 lasta on voitu ottaa Planin lapsiystävällisiin tiloihin leikkimään ja saamaan henkistä tukea 6 100 oppilasta on saanut koulutarvikepaketin 5
Planilla on kaikkiaan Filippiineillä lähes 40 000 kummilasta, joista suomalaisten kummilapsia on noin 600. Toistaiseksi vain muutaman kummilapsen tiedetään kuolleen, mutta heidän joukossaan ei tiettävästi ole suomalaisten kummilapsia. Kummilasten tilanne alueilla päivittyy edelleen. 12-vuotias Planin kummilapsi Mae oli peloissaan, kun taifuuni iski. Joka kuukausi Filippiinien katastrofialueilla syntyy 25 000 lasta. – Menimme ensiksi suojaan keittiöön pöydän alle. Kun hyökyaalto iski, pakenimme ikkunasta ja menimme naapuriin suojaan. Joka kerta kun sataa, pelkään, että tulee uusi myrsky ja vie kaiken. Maen perhe saa toimeentulonsa kookospalmujen viljelystä. Taifuuni pilkkoi kookospalmut silmän kantamattomiin ja vei tuhansilta perheiltä tulon. Kestää vähintään kahdeksan vuotta ennen kuin uudet puut alkavat tuottaa satoa. Maen perhe ei tiedä, kuinka he tulevat toimeen, 6 sillä alueella ei voi viljellä muita lajeja. – Haluaisin takaisin kauniin kylämme ja että naapurimme ja me saisimme talomme takaisin. Haluaisin takaisin myös kookosviljelmämme, sillä se oli kaikki, mitä meillä oli, Mae kertoo. Mary Ann kertoo. Plan on toimittanut tuhansien vastasyntyneiden äideille terveyspaketteja, joiden avulla äidit voivat huolehtia lastensa terveydestä. Myös Mary Ann perheineen on saanut Planin hätäapua. Lapsia syntyy tuhojen keskelle Kyläläiset valmistautuivat tuhoihin Arvioiden mukaan joka kuukausi Filippiinien katastrofialueilla syntyy 25 000 lasta. Osa lapsista syntyi myös taifuunin aikana. Itä-Samarissa asuva Mary Ann imettää pientä vauvaansa puulaverilla tuhoutuneessa talossaan. Kun taifuuni iski Mary Annin kylään, hän oli viimeisimmällään raskaana. – Pelkäsin, koska en tiennyt, milloin vauva syntyisi, hän kertoo. Aamuyöllä iskeneen myrskyn aikana Mary Ann tunsi, että synnytys käynnistyi. Perhe palasi seuraavana päivänä katsomaan kotitalonsa tuhoja. Myrsky repi talon katon pois ja tuhosi sen rakenteita. Perheen isä lähti hakemaan Planin vapaaehtoisena toimivaa sairaanhoitajan paikalle, kun Mary Ann jäi synnyttämään hajonneeseen taloon. Paikalle saatiin myös lääkäri, vaikka hän oli hoitanut koko yön taifuunissa loukkaantuneita. Synnytys sujui hyvin, mutta elämä vastasyntyneen kanssa keskellä tuhoa on hankalaa. Peseytyminen ja puhdas juomavesi tuottavat vaikeuksia. – Meillä on vettä, mutta sitä ei voi juoda, Plan auttoi ihmisiä jo ennen taifuunin tuloa. Planin työntekijät ja vapaaehtoiset kiersivät kylästä kylään varoittamassa ihmisiä tulossa olevasta taifuunista. Samalla he varmistivat, että kyläläisillä oli olemassa evakuointisuunnitelma. Kyläläiset varastoivat tavaroitaan ja rakensivat talojensa päälle suojia, jotta taifuunin tekemät tuhot vähenisivät. Yksi kyläläisiä auttamassa ollut oli Planin työntekijä Nickson Gensis. Hän jäi taifuunin ajaksi yhteen kylään ja kuvasi videolle, kuinka hyökyaalto vei viereisen talon mennessään vain muutamissa sekunneissa. Videota on katsottu YouTubessa yli miljoona kertaa. – Ajattelin, että minun on saatava aalto videolle. En ajatellut, että se olisi niin voimakas, Gensis kertoo. Vaikka Gensis on nähnyt hyökyaaltoja kotiseudullaan, hän ei ollut koskaan nähnyt vastaavaa. – Ajattelin hyökyaallon ajan vain perhettäni, ovatko he kunnossa. Gensisin perheessä kaikki säilyivät elossa,
mutta useat Plan Filippiinien työntekijät menettivät taifuunissa ystäviään ja kotejaan. Työ on raskasta, mutta palkitsevaa Kun Plan Filippiinien katastrofivalmiuden erikoisasiantuntija Telesforo Laplana kuuli Haiyanin iskeneen Leyten suurimpaan kaupunkiin Taclobaniin, hänellä oli vain yksi ajatus: Mitä on tapahtunut siskolle ja tämän perheelle. Laplana lähti välittömästi kohti Taclobania. Koska yhteydet kaupunkiin olivat poikki, hän joutui kävelemään ruumiiden keskellä viimeiset 30 kilometriä. – Ajattelin, että jos siskoni on kuollut, en voi tehdä työtäni Planille tässä katastrofissa. Sisko perheineen kuitenkin selviytyi hyökyaallosta sinnittelemällä astiakaapin päällä, joten Laplana ilmoittautui Taclobanissa Planin valmiusjoukkoihin. – Vaikka olen ollut mukana neljässä suuressa luonnonkatastrofissa aiemmin, en ole koskaan nähnyt tällaista tuhoa, Laplana pudistelee päätään. Ensimmäiset viikot Planin työntekijät tekivät työtä yötä päivää. – Olemme työskennelleet alueilla pitkään, joten tunnemme ihmiset ja alueet. Pystyimme aloittamaan työn heti, Laplana kertoo. – On raskasta työskennellä alueella, jossa useita ystäviäni on kadonnut. Mutta perheet tarvitsevat kipeästi apuamme. Jaksan, koska haluan auttaa ihmisiä. Suuri osa kouluista vaurioitui, joten Plan on mukana perustamassa kyliin väliaikaisia koulutiloja. Katastrofien jälkeen lapset kaipaavat päästä pikaisesti takaisin kouluun, sillä se vie ajatukset pois myrskyn kauhuista. Marraskuun alussa Filippiineille iskenyt Haiyan-taifuuni oli yksi tunnetun historian kovimmista myrskyistä. 7
UUTISIA MAAILMALTA Varjonukketeatterilla valmistaudutaan hengenvaarallisiin tilanteisiin Pohjoisthaimaalaiset lapset ja nuoret oppivat varjonukketeatterin avulla, mistä luonnonkatastrofeissa on kysymys ja miten niiden tuhot voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä. He suunnittelevat ja askartelevat omat hahmonsa Plan Thaimaan ja kumppanijärjestö Wondering Moonin toteuttamissa työpajoissa. Lopuksi he havainnollistavat teatteriesityksellä ystävilleen ja perheilleen, mitä katastrofin iskiessä tapahtuu. Lasten ja nuorten valmistautuminen luonnonkatastrofeihin on tärkeää, koska sademäärät uhkaavat kasvattaa tulvien ja maanvyöryjen todennäköisyyttä PohjoisThaimaassa. Myös aikuiset saavat tietoa lasten oppimista asioista. – Jos uusi katastrofi iskee, kotikylämme väki on pulassa. Haluamme siksi teatteriesityksessä muistuttaa, että tulvavaroitukset Plan tukee Etelä-Sudanin konfliktista kärsiviä lapsia Etelä-Sudanissa joulukuussa alkanut konflikti on ehtinyt vaikuttaa ainakin 100 000 lapsen elämään. Heistä osa on joutunut eroon vanhemmistaan. – Pakolaisten tilanne on kamala. Suurin osa perheistä on nukkunut taivasalla ja lapset hakevat juomavettä samasta joesta, jossa he peseytyvät. Hygieniatilanne on kriittinen. Lisäksi monet lapset ja nuoret ovat traumatisoituneet konfliktista, Planin itäisen ja eteläisen Afrikan varajohtaja Hazel Nyathi raportoi tammikuussa. Plan keskittyy kevään aikana työssään Etelä-Sudanissa hygieniaan, sanitaatioon ja lastensuojeluun. Lisäksi Plan antaa psykososiaalista tukea tilanteesta kärsineille lapsille. 8 Konfliktin on pelätty sotkevan aiemmat tavoitteet maan koulutusjärjestelmän nostamisesta jaloilleen. Plan on erittäin huolissaan konfliktin pitkäaikaisista vaikutuksista, sillä esimerkiksi tuhansien lasten koulunkäynti on ollut konfliktin takia vaarassa. Etelä-Sudan on maailman nuorin valtio, ja sen kansalaisten lukutaitoprosentin uskotaan olevan maailman heikoin. Maan koulutusjärjestelmää on yritetty rakentaa uudestaan vuodesta 2011 eli maan itsenäistymisestä lähtien sekä hallituksen että avustusjärjestöjen toimesta. – Jos konflikti pysyy ratkaisemattomana, kaikki tämä työ voi mennä hukkaan, Nyathi arvioi. kannattaa ottaa tosissaan. Aikuisten ja lasten on tärkeää tietää, miten vaarallisia katastrofit voivat olla, Chiang Saen alueella PohjoisThaimaassa asuva 13-vuotias Natcharin kertoo. Teatterityöpajat kuuluvat Planin kolmivuotiseen 4CA-ohjelmaan (ilmastonmuutokseen sopeutumisen lapsilähtöinen ohjelma), jota toteutetaan kymmenessä Aasian ja Tyynenmeren alueen valtiossa. Yli 7 000 kolumbialaista sai henkilökortin Yli 7 000 kolumbialaista osallistui Planin henkilörekisteröintikampanjaan viime syksyn aikana. Tee minut näkyväksi -kampanja kohdistui ennen kaikkea heikoissa olosuhteissa eläviin ihmisiin 13 kunnassa Caucan ja Valle del Caucan alueilla. Kampanjaan osallistuneet pääsivät henkilörekisteriin ja saivat henkilökortin. Kampanjassa erityishuomiossa olivat lapset. – Kampanja on saanut ihmisiltä todella hyvän vastaanoton. Heille se on mahdollisuus nauttia oikeudesta identiteettiin, Gabriela Bucher Balcazar Plan Kolumbiasta sanoo. Plan järjesti kampanjan yhdessä Kolumbian kansallisen henkilörekisteriviraston ja Kolumbian perhehyvinvointi-instituutin kanssa. Mukana on ollut myös Pohjois-Caucan lasten ja nuorten aluekomitea, ja kampanja on lisäksi saanut paikallishallituksen tuen.
Klovnit toivat naurua filippiiniläislapsille Ryhmä klovneja saapui ilahduttamaan filippiiniläislapsia joulukuussa. Kansainvälisen Planin ja Klovnit vailla rajoja -järjestön yhteistyön avulla haluttiin nopeuttaa lasten toipumista supertaifuuni Haiyanin aiheuttamasta katastrofista. Klovnit esiintyivät, lauloivat ja tanssivat lapsille sekä esittelivät sirkustaitojaan, kuten jonglöörausta ja akrobatiaa. Esitysten tarkoituksena oli myös auttaa lapsia rakentamaan itseluottamustaan ja antaa viestejä tuesta, turvasta, koulutuksesta, terveydestä, hygieniasta ja toipumisesta. – Klovnien tempaukset yhdistävät hauskanpidon sekä henkisen ja humanitaarisen tuen, kansainvälisen Planin katastrofivalmiuskoordinaattori Unni Krishnan kertoo. Klovnit vailla rajoja -järjestön Michael O’Neillin mukaan nauru lievittää jännitystä. – Klovnit saavat rankat asiat tuntumaan valoisammilta, hän sanoo. Plan Kenia lahjoitti läppäreitä koulutyöhön Yli tuhannen lapsen lukutaitoa pyritään parantamaan tietotekniikan avulla Kenian Nairobissa. Plan Kenia on lahjoittanut Waithakan ala-asteelle muun muassa kannettavia tietokoneita, videotykin ja tussitaulun. Koulussa on vähän opettajia oppilasmäärään verrattuna, joten uusilla välineillä halutaan vähentää opettajien paineita ja kannustaa oppilaita omatoimiseen opiskeluun. Lapset voivat opetella lukemista itsenäisesti tai ryhmissä. Tutustuminen tietotekniikkaan on auttanut lapsia myös tiedon etsimisessä, ja opettajat voivat antaa oppilaille tehtäviä verkossa. – Opettajat pystyvät aikaisempaa tehokkaammin ohjaamaan 60 oppilaan kokoisia ryhmiään, koska heillä on paremmat taidot ja apuvälineet, Plan Kenian maajohtaja Carol Sherman sanoo. Lukutaidon kehittäminen tietoteknisillä välineillä on osa Open Space Literacy -ohjelmaa. Ohjelmalla pyritään monipuolistamaan 6–9-vuotiaiden lasten oppimista ja opetusta käyttämällä digitaalista ja perinteistä mediaa. MAAILMA LUKUINA Ihminen tarvitsee WHO:n arvion mukaan 50–100 litraa vettä päivässä tärkeimpiin perustarpeisiin sekä terveysongelmien ehkäisemiseen. Euroopassa ihmisen keskimääräinen vedenkulutus on 200–300 litraa päivässä. Vastaavasti esimerkiksi Mosambikissa kulutus on alle 10 litraa päivässä. Maailmassa 884 miljoonaa ihmistä elää yli kilometrin päässä vedenhakupisteeltä. He kuluttuvat vettä jopa alle 5 litraa päivässä. Afrikkalaisen ja aasialaisen naisen keskimääräinen vedenhakumatka on 6 kilometriä. Likainen vesi ja viemäröinnin puute on maailman toiseksi suurin lasten kuolinsyy. Vedestä aiheutuneiden sairauksien takia lasketaan menetettävän 443 miljoonaa koulupäivää vuodessa. (Lähde: YK, WHO) MAAILMAN VESIPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 22. MAALISKUUTA 9
UUTISIA SUOMESTA Planin perustajan talvisotateos ilmestyy vihdoin suomeksi Kansainvälisen Planin perustajan, brittiläisen sotakirjeenvaihtaja John Langdon-Daviesin heti talvisodan jälkeen kirjoittama teos Invasion in Snow (Hyökkäys lumessa) ilmestyy suomeksi maaliskuun alussa. Talvisodan aikana yöllä jäiden yli Ruotsista Turkuun matkannut Langdon-Davies oli tottunut sotapropagandaan eikä aluksi uskonut suomalaisviranomaisten raportteihin sotatoimien laajuudesta. Pian Langdon-Daviesin epäily vaihtui syvään kunnioitukseen suomalaisia taistelijoita kohtaan. Hyökkäys lumessa on erinomaisesti tuolloiseen Suomeen perehtyneen kirjeenvaihtajan kuvaus ja analyysi sotatoimista. Se on myös tarkka kuvaus silloisesta Suomesta. – On upeaa, että isäni kirja julkaistaan suomeksi. Hän ihaili suuresti suomalaisia – heidän suurta rohkeuttaan ja suunnatonta luovuuttaan. Tämä talvisodasta kertova kirja on myös ylistyslaulu Suomen kansalle, Langdon-Daviesin tytär Debbie Langdon-Davies sanoo. Jokainen myyty suomenkielinen kirja kerää rahaa Plan Suomen toimintaan. Kapuajat kirivät kohti Etiopiaa ja tyttöjen oikeuksia Yrityksissä suunnitellaan jo tyttöjen päivää Kuudetta kertaa toteutettavan Kapua-hankkeen vapaaehtoiset ovat ehtineet kerätä varoja kehitysmaiden tyttöjen ja naisten hyväksi jo joulukuusta alkaen. Tällä kertaa Kapua-ryhmä koostuu 17 suomalaisesta, jotka keräävät varoja Planin, Kynnys ry:n, Taksvärkki ry:n ja Väestöliiton hankkeille ja jotka valloittavat ensi syksynä Etiopian korkeimman vuoren, Ras Dashenin. Kapua 2014 Etiopia -ryhmän tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoutta tyttöjen ja naisten asemasta kehitysmaissa sekä samalla kerätä varoja tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen tähtäävään työhön. Yksi kapuajista on Planin lasten oikeuksien lähettiläänäkin toimiva Aija Saari. – Varainkeruu on lähtenyt käyntiin mukavasti ystävien ja sukulaisten avustuksella. Joulun alla olin mukana joulumessuilla ja sainkin hieman keräyspottia alulle. Varainkeruu on tuttua puuhaa. Eniten jännittää valmistautuminen varsinaiseen kapuamiseen. Kuntoa on tarkoitus kohentaa parantamalla elämäntapoja yleisesti ja pikkuhiljaa myös ihan treenaamalla, Saari kommentoi. Kapua-tiimin keräystavoite on yhteensä 100 000 euroa. Osallistujat maksavat matkakulunsa Etiopiaan itse. Planin osalta kerätyt varat menevät hankkeelle, joka vähentää lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa Ugandassa. Vaikka kansainvälistä tyttöjen päivää on vietetty vasta kaksi kertaa, on päivä lyönyt itsensä läpi kautta maailman. Viime vuonna useat yritykset lähtivät innolla mukaan parantamaan kehitysmaiden tyttöjen asemaa yhteistyössä Planin kanssa. Lahjoitusten lisäksi yritykset osallistuivat tyttöjen päivänä Planin järjestämiin tapahtumiin tai järjestivät omia tempauksia, ei vain pääkaupunkiseudulla vaan myös valtakunnallisesti. Tulevan syksyn tyttöjen päivän suunnittelu on jo täydessä vauhdissa ja tänä vuonna toivomme yhä useamman yrityksen lähtevän mukaan. Tapoja on monia, lipaskeräyksestä liikuntaan. Ota yhteyttä Planiin, niin räätälöidään yhdessä yrityksellenne ja henkilöstöllenne sopiva tapa tukea kehitysmaiden tyttöjä. Lisätiedot: Donata Pennanen, p. 040 456 0261 tai donata.pennanen@plan.fi. 10 Malala-kirja ilmestyy suomeksi Tammi julkaisi helmikuussa Planin Koska olen tyttö -kampanjaakin tukevan koulutuksen puolestapuhujan Malala Yousafzain kirjan Minä olen Malala, joka on kirjoitettu yhdessä toimittaja Christina Lambin kanssa. Pakistanilaista Malalaa ammuttiin päähän lokakuussa 2012, kun hän halusi puolustaa tyttöjen oikeutta koulutukseen. Muistelmissaan Malala kertoo omin sanoin tuon kohtalokkaan päivän tapahtumista sekä koskettavan ja innoittavan tarinan päätöksestään olla antamatta periksi ääriaineksille. Kirja on myös tämän lehden lukijakilpailun palkintona, johon voit osallistua sivulla 29.
Lastenhallitus, lähettiläät, aluevastaavat sekä JoS-ryhmä saivat jälleen koulutusta Planin Lastenhallitus, Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmä, Planin lapsen oikeuksien lähettiläät sekä vapaaehtoisten aluevastaavat viettivät helmikuun alussa jälleen viikonlopun Helsingissä koulutuksessa, jossa käytiin läpi Planin työhön liittyviä eri aihealueita. Pari kertaa vuodessa järjestettävässä koulutuksessa käsiteltiin tällä kertaa muun muassa Planin humanitaarista työtä ja lasten asemaa katastrofeissa humanitaarisen työn erityisasiantuntijan Maritta Niskanen-Tamirun johdolla. Pääsihteeri Ossi Heinänen puolestaan kertasi koulutettaville Planin työn ajankohtaisia asioita. – Sain viikonlopusta todella paljon irti. Tuntuu, että Planin toiminnassa on ihania ihmisiä mukana, ja minut on otet- tu vastaan lämpimästi ja ihmisläheisesti, vasta tammikuussa Planin vapaaehtoisena aloittanut Kaisa Harju kertoo. – Muiden vapaaehtoisten kanssa viikonlopun aikana jutellessa sai myös vinkkejä käytännön asioista, kuten siitä, keihin ottaa yhteyttä paikallistoimintaa järjestäessä. Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmän jäsen Heikki Kaijalainen puolestaan piti viikonloppua hyödyllisenä myös verkoston kevään suunnitelmia silmällä pitäen. – Mitä?-verkosto suunnittelee EU-vaaleihin liittyvää tapahtumaa, ja tämän projektin suunnittelun kannalta koulutusviikonloppu oli erittäin tärkeä ja onnistunut. Koulutukseen osallistui tällä kertaa 90 henkeä. Plan julkaisi opettajan oppaan lapsen oikeuksien opetuskokonaisuudesta Plan Suomi on julkaissut opettajille suunnatun Lapsen oikeuksien kymppi -kirjan, joka sisältää kymmenen kaksoistunnin mittaisen opetuskokonaisuuden lapsen oikeuksista 5.–6.-luokan opetusta varten. Kirja perustuu suosiota saaneisiin, Planin lapsen oikeuksien lähettiläiden pitämiin Lapsen oikeuksien kymppi -opetuskokonaisuuden kouluvierailuihin, joista kirja on jalostettu opettajille itsenäisen työskentelyn tueksi. – Koulut, joissa Lapsen oikeuksien kymppiä on toteutettu, ovat ottaneet opetuskokonaisuuden omakseen ja halunneet ottaa sen käyttöön kaikille viidesluokkalaisille. Kokemusten mukaan Lapsen oikeuksien kymppi on toiminut oppiaineita yhdistävänä kokonaisuutena, Planin globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö Eeva Ervamaa toteaa. Valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin sovitetussa opetuskokonaisuudessa koululaiset tutustuvat syvällisesti kehitysmaiden lasten arkeen ja elämään ja niihin liittyviin kysymyksiin. Kirjan avulla opettaja pääsee oppilaiden kanssa käsittelemään lapsen oikeuksiin liittyviä globaaleja kysymyksiä toiminnallisesti ja monipuolisesti. Nordic Morning on tukenut Plan Suomea kirjan toteutuksessa. Opettajat ja koulut voivat tilata kirjaa postituskuluja vastaan osoitteessa plan.fi/opetusmateriaalit. Lapsityövoima puhuttaa Ratkaisun paikka -tapahtumassa Yritysvastuun ykköstapahtuma Ratkaisun paikka kokoaa jälleen liike-elämän päättäjät, vaikuttajat ja asiantuntijat Wanhaan Satamaan Helsinkiin tiistaina 13. toukokuuta. Plan on vahvasti mukana tapahtumassa ja tuo paikalle kansainvälisen asiantuntijansa. John B. Trew on tehnyt työtä 15 vuoden ajan lasten ja nuorten hyväksikäytön vähentämiseksi ja hänellä on vankka kokemus alihankintaketjujen vastuullisuuskuvioista sekä muun muassa lapsityövoiman käytöstä. Trew’n asiantuntemusta ovat hyödyntäneet useat kansainväliset suuryritykset, kuten esimerkiksi The Coca-Cola Company, Masterfoods ja Tiffany & Co. Tervetuloa toukokuussa paikan päälle tapaamaan Planin edustajia ja kuulemaan yritysvastuun tuoreimmat kuulumiset. Lisätietoja antaa Donata Pennanen: p. 040 456 0261 tai donata.pennanen@plan.fi. 11
Punertavia hiekkapilviä ja hymyileviä kasvoja Suomalainen kuvausryhmä matkusti Sambiaan tutustumaan paikallisten lasten elämään ja Planin työhön. Matkalla ajettiin punaisessa hiekassa, ylitettiin kielimuureja ja kohdattiin sitkeitä tyttöjä. Tuliaisina Suomeen tuotiin kuvia pienistä kasvoista, jotka eivät unohdu koskaan. Tyttöjen tarinat suomalaiset tvkatsojat näkivät joulukuussa Dancing on Ice: Plan-gaalassa. TEKSTI AIJA SALOVAARA KUVAT AIJA SALOVAARA JA MIKKO TOIVONEN Muistiin on piirtynyt kuva vaatimattomasta talosta pölyisessä, auringonpaahtamassa kylässä. Nuori äiti koulupuvussa avaa oven ja kutsuu vieraat peremmälle. Pienessä huoneessa on kulunut sementtilattia ja pari puista tuolia. Katosta roikkuu vanhoista elintarvikepakkauksista askarreltuja paperisia koristeita. Naapurissa on toinen samanlainen, heinäkattoinen talo. Ja taas seuraava. Pihalle kerääntyy lapsia varovaisen uteliana tervehtimään muukalaisia. Kuumuus polttaa päälakea. Aika tuntuu pysähtyneen tähän kylään. Matka Helsingistä Chipataan on pitkä. Kahden välilaskun kautta lennämme Lusakaan ja sieltä, lyhyiden yöunien jälkeen, jatkamme autolla kohti Chipataa, kaupunkia Sambian ja Malawin rajalla. Lentokenttien kiiltävät pinnat vaihtuvat auringon kuivattamaan maahan. Matkalla puhutaan elämästä, menneestä ja tulevasta, ja vaihdamme kokemuksia. Dancing on Ice -juontaja Lorenz Backman on ensimmäistä kertaa syvällä Afrikassa. Kuvaaja-ohjaaja Edward Kojonen ja äänittäjä Sami Ahonen ovat työskennellet yhdessä useissa kehitysmaissa ympäri maailmaa. He kertovat juttuja seikkailuistaan ja kohtaamistaan ihmisistä. Pitkä matka taittuu ihmeen nopeasti. Kielimuuri katoaa leikissä Autonrenkaat lennättävät punertavia hiekkapilviä ilmaan. Välillä pysähdymme taltioimaan matkantekoa: kuvaa ohiajavasta autosta, kuvaa liftaavasta Loresta. Kun pääsemme Chipataan, päivä on ehti- 12 nyt kääntyä illaksi. Tapaamme vielä paikallisia Planin työntekijöitä ja käymme yhdessä läpi tulevien päivien suunnitelmia. Aikataulu on tiukka, joten jokainen tunti on käytettävä tehokkaasti. Kuvamateriaalia tarvitaan paljon, ja aikaa on varattava myös rauhallisille, pidemmille haastatteluille. Heräämme aamun sarastaessa ensimmäiseen varsinaiseen kuvauspäivään Chipatassa. Meitä odotetaan Planin tukemassa peruskoulussa muutaman kymmenen kilometrin päässä. Kuvaamme Loren saapumisen paikalle ja kuten aina, ottoja tarvitaan useampi. Vierailijat kameroineen herättävät kiinnostusta ja lapsia kerääntyy pihalle seuraamaan kuvausryhmän toimia. Täällä kuvattavan materiaalin on tarkoitus kertoa Dancing on Ice: Plan-gaalassa suomalaisille televisiokatselijoille Sambiasta, Chipatassa elävien lasten elämästä ja siitä, mitä Planin työllä saadaan aikaan. Plan on toiminut maassa melkein kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana on ehditty tehdä paljon lasten ja erityisesti tyttöjen elinolojen parantamiseksi. Työ ei lopu kesken, Välillä on pysähdyttävä suunnittelemaan kuvakulmia. Ohjaaja Edward Kojonen ja äänittäjä Sami Ahonen rakentavat seuraavaa kohtausta.
Lore opettelee sambialaisia rytmejä lasten kanssa. Atida ja Anna ystävineen ihmettelevät muukalaisen kummallisia loikkia. 13
Lore ja naiset kolmessa polvessa: isoäiti Catlmie, Daliso ja Roisi perheen pellolla. sillä maailmassa on tänäkin päivänä 65 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Nykyään Sambiassa suurin osa tytöistä ainakin aloittaa koulunkäynnin. Lähdemme tutustumaan yhteen koululaiseen, kymmenenvuotiaaseen Atidaan, ja hänen perheeseensä. Plan Sambian työntekijä Mavis Maliti saattaa meidät Atidan kotiin, muutaman talon kylään koulun takana. Atida oli kaksivuotias, kun hänen äitinsä kuoli ja isä katosi omille teilleen. Atidasta ja hänen pikkusiskostaan Annasta pitää huolta 68-vuotias isoisä, Lingison Ngoma. Isoisän taloudelliset resurssit ovat olemattomat, joten ilman tukea tytöt saattaisivat jäädä täysin ilman koulutusta. Dalisolla on selvä suunta tulevaisuudelle. Yli vuorokauden pituisella matkalla Helsingistä Chipataan pysähdyttiin välillä kuvaamaan. Väsymyksestä ja kuumuudesta huolimatta kuvauksissa vallitsi hyvä ja energinen tunnelma. Dalison kaksivuotias tytär Roisi viettää päivät isoäitinsä kanssa pellolla sillä aikaa, kun Daliso opiskelee. 14 Tytöt vilkuilevat vieraita aluksi pelokkaina ja painautuvat isoisänsä kylkeen. Kielimuuri ylitetään leikin avulla. Naapuruston lapset innostuvat esittämään meille tansseja ja Lore heittäytyy mukaan. Valkoisen, ison miehen hyppiminen lapsikatraan keskellä aiheuttaa hilpeyttä. Illalla, kun aurinko laskee, kylä peittyy raskaaseen pimeyteen. Katuvaloja ei ole, eikä yhdessäkään kodissa sähköä. Ainoat taskulamput kuuluvat meille, suomalaisille vierailijoille. Lämmintä valoa leviää nuotiosta, jonka kylän naiset sytyttävät hiekalle talojen keskelle. Yksi naisista keittää maissipuuroa, nshimaa. Lapset hiljentyvät nuotion ympärille. Puuro jaetaan hartaasti ja tasapuolisesti niin, että kaikille riittää, ja syödään käsin, maassa istuen. Catlmie Phini ei jäänyt toimettomaksi Vaikka Sambiassa suurin osa tytöistä nykyään aloittaa koulun, liian moni jättää opinnot kesken, joutuu naimisiin nuorena tai tulee raskaaksi. Raskaus on kehitysmaiden tytöille terveysriski, ja raskaus tai siihen liittyvät komplikaatiot ovat yleisin kuolinsyy 15–19-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa. Nuoren äidin ei ilman tukiverkkoja ole helppo kouluttautua ja ilman koulutusta naisten elintaso ja mahdollisuudet työllistyä heikentyvät. Palataan siihen pieneen taloon, jossa on paperiset koristeet. Talossa asuu nuorena raskaaksi tullut tyttö, Daliso.
Catlmie Phini, 48, perkaa vihanneksia pihalla. Kaksivuotias Roisi-tyttö juoksentelee hiekalla vieressä. Phini tervehtii kuvausryhmää chewan kielellä ja hymyilee lämpimästi. Phini on Dalison äiti ja Roisin mummo. Daliso on koulussa ja palaa kotiin myöhemmin. – Tulin hyvin surulliseksi, kun kuulin Dalison raskaudesta, Phini kertoo. – Hän oli kahdeksannella luokalla ja joutui jättämään koulun kesken. Phini ei jäänyt toimettomaksi. Kuusi kuukautta tyttärensä synnytyksen jälkeen Phini käveli koulun rehtorin puheille ja sopi, että tytär voi palata kouluun. Isoäiti huolehtisi lapsesta. Phini esittelee kuvausryhmälle työpaikkansa. Kasvimaalle kuljetaan kilometrin matka pellonlaitaa. Rutikuiva maa pöllyää, kun Phini kuokkii maata. Roisi leikkii yksikseen pellolla, tutkii kiviä. Maallikon silmin näyttää silkalta ihmeeltä, että tällä peltopläntillä saa mitään kasvamaan. Muutama rivi kaalinpäitä kuitenkin puskee kuhmuraisesta savesta. Kun kaalit ovat kasvaneet riittävän isoiksi, Phini kuskaa ne torille myyntiin. Niistä saaduilla rahoilla hän yrittää ruokkia yhdeksän lastaan ja lapsenlapsensa. Dancing on Ice: Plan-gaala huipentui tuhansien lahjoituksiin Nelosella viime syksynä nähty Dancing on Ice -ohjelma huipentui joulukuussa Plan-gaalaan, joka tavoitti 660 000 suomalaista. Gaalan innoittamana 10 000 ihmistä lahjoitti varoja Planin työhön. Lahjoitusvaroilla saadaan esimerkiksi koulunkäyntitarvikkeet lähes 13 000 lapselle tai vettä 2 000 perheelle vuodeksi. Dancing on Ice: Plan-gaalassa nähtiin Dancing on Ice -ohjelman parhaita jäätanssiesityksiä. Kilpailijaparit luistelivat eturivin artistien esitysten tahtiin. Sambian lisäksi ohjelmassa seurattiin myös Planin katastrofityötä Filippiineillä Haiyan-taifuunin aiheuttamien tuhojen keskellä. ALLA: – Kun on itse saanut kasvaa perheessä, jossa on kokenut olevansa arvostettu ja rakastettu, on käsittämätön asia, miten ihmisoikeuksia voidaan repiä alas, gaalassa esiintynyt laulaja Jonna Tervomaa sanoi. Koulutuksella unelmat toteen Myöhään iltapäivällä Daliso palaa koulusta. Roisi kipittää heti äitinsä syliin. Kun Daliso hiljaisella äänellä kertoo kuvausryhmälle tarinaansa, hän katsoo tiukasti lattiaan. Raskaus ei ollut suunniteltu eikä Roisin isä kanna mitään vastuuta lapsestaan. Kynnys palata kouluun oli kova. Dalisolla on kuitenkin nyt selvä suunta tulevalle. Hän käy yhdeksättä luokkaa ja aikoo jatkaa pitkälle. Opettajan tai lääkärin ura kiinnostavat. – Haluan tarjota lapselleni paremman tulevaisuuden ja auttaa vanhempianikin. Kun saan ammatin, en aio jäädä tänne, vaan lähteä jonnekin parempaan paikkaan. Jotta voin toteuttaa unelmani, minun täytyy hankkia koulutus, Daliso sanoo. Pitkät työpäivät loppuvat kesken. Kuvattavaa riittäisi loputtomiin, mutta meidän on palattava kotiin. Pakkaan käsimatkatavaroihini kymmeniä nauhoja. Niihin on tallennettu paljon arasti hymyileviä kasvoja. Siellä ovat Roisi, Daliso, Atida ja Anna. Laukustani kasvot päätyvät edittiin, jossa leikkaaja kokoaa heidän tarinansa suomalaisen tv-katsojan nähtäväksi. Toivottavasti tuo katsoja näkee heidät ja ymmärtää, että nämä tytöt pystyvät, jos heille vain annetaan siihen mahdollisuus. YLLÄ: Myös Dancing on Ice -päävalmentaja Laura Lepistö nähtiin jäällä Plan-gaalassa. VAS.: Laulaja Arttu Wiskari luisteli gaalassa MC Hammerin Can’t Touch This -kappaleen tahtiin Pete Parkkosen tulkitsemana. – Jälkeenpäin sitä miettii omaa koulunkäyntiään, miten valitti siitä, että piti käydä koulussa. On käsittämätöntä, että joissakin maissa toiset saavat käydä koulua ja toiset eivät, Wiskari pohti. OIK.: Laulaja Juha Tapio kokee tyttöjen aseman parantamisen tärkeäksi. – Olen vieraillut Afrikassa aids-orpojen luona ja nähnyt, miten huonosti lasten asiat voivat olla. Olen nähnyt, miten hyvää työtä järjestöt tekevät ja että apu menee oikeasti perille.
PLAN TOIMINTAKAUDELLA 2013 18,3 % muut kulut Planin menestyksekäs toimintavuosi 2013 (heinäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013) oli uusien asioiden ja kasvun aikaa. Tällä aukeamalla näet joitakin poimintoja Plan Suomen ja koko kansainvälisen Planin saavutuksista. PLAN SUOMEN KULUT 81,7 % ohjelmatyö Plan Suomi vietti toimintakaudella ensimmäistä, Planin aloitteesta syntynyttä YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää, otti käyttöön Girls Can -lahjoitusmuodon ja aloitti toden teolla humanitaarisen työn. Myös yritysyhteistyö oli tuloksekasta, ja kotimaan työssä nähtiin monia onnistuneita kampanjoita. Plan Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä paitsi kummirahoituksella myös ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä. Plan Suomi sai työhönsä rahoitusta myös EU:lta, YK:lta, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Järjestön kulut Suomessa jäivät alle edelliskauden tason. 43,2 % Kummien lahjoitukset Katastrofiriskien hallinta 67 647 226 462 54 katastrofiin vastattiin 2 741 16 Tämä hyödytti yhteisöä. 19 763 42,8 % UM:n tuki 7,2 % Muut lahjoitukset ja avustukset Koko kansainvälinen Plan käytti ohjelmatyöhön yhteensä 535 miljoonaa euroa. Terveydenhoito ja varhaiskasvatus Tuimme koulurakennuksen rakentamista ja kunnostamista. 17,1 miljoonaa euroa 3,3 % EU-rahoitus Koulutus neuvolatoiminnassa ja varhaiskasvatuksessa toimivaa terveydenhoidon ammattilaista ja vapaaehtoista osallistui Planin järjestämään koulutukseen. 3,6 % Yritysyhteistyö PLAN SUOMEN TUOTOT Tänä vuonna Plan Suomen vuosikertomus julkaistiin ainoastaan sähköisenä versiona. Lue koko vuosikertomus netissä: plan.fi/vuosikertomukset Myös kansainvälisen Planin vuosikertomukseen voit tutustua netissä: plan-international.org/about-plan/annual-review-2013 päätoimista opettajaa, kouluavustajaa ja kouluhallinnon virkamiestä osallistui Planin järjestämään koulutukseen. 17,1 miljoonaa euroa hätäavulla. Katastrofiriskien hallintahankkeita toteutettiin 35 ohjelmamaassa. 49 maassa on laadittu Planin katastrofivalmiussuunnitelma. Lasten osallistuminen Plan kertoo lapsen oikeuksista ja auttaa lapsia osallistumaan yhteisöjensä kehittämiseen. Kansainvälinen Plan käytti 68 887 000 € lapsia osallistavaan toimintaan.
69 toimintamaata 50 ohjelmamaata 21 varainhankintamaata* 225 ohjelmaa 5 273 hanketta 1 400 000 kummilasta MAAILMANLAAJUISESTI PLANIN TYÖ TAVOITTI 90 229 yhteisössä 165,3 miljoonaa ihmistä joista 78,1 miljoonaa oli lapsia Varainhankintamaat 38,3 MILJOONAA TYTTÖÄ Ohjelmamaat Plan Suomen ohjelmamaat 39,8 MILJOONAA POIKAA * Intia ja Kolumbia ovat sekä varainhankinta- että ohjelmamaita Lastensuojelu Planin järjestämään lastensuojelu koulutukseen osallistui 122 719 toiminta- alueiden yhteisöjen jäsentä ja 53 622 kumppanijärjestöjen työntekijää. Taloudellinen turvallisuus Vesi ja sanitaatio 106 973 henkilöä 326 950 kotitaloutta sai maatalous-, ammatti- ja liiketoimintakoulutusta. 4 841 Tuimme pienlainoja myöntävää organisaatiota sekä kohensi Planin tuella WCja peseytymistilojaan. 4 809 vesipistettä Seksuaali- ja lisääntymisterveys 55 904 Plan koulutti kätilöä ja muuta terveyden hoidon ammattilaista kaikkiaan 10 777 yhteisössä. rakennettiin tai kunnostettiin. 52 815 paikallistason säästö- ja lainaryhmää. 17
Ugandalaiskoulu sai postia Kauhajoelta Alakoulujen yhteistyössä molemmat oppivat, kuinka lapset otetaan mukaan hallintoon. TEKSTI EIJA PALOSUO KUVAT MIKKO TOIVONEN On kuumankostea iltapäivä itäafrikkalaisessa Nakikongen peruskoulussa, syvällä Ugandan maaseudulla. Satakunta koulupukuihin sonnustautunutta, kiharatukkaista tyttöä ja poikaa kerääntyy mutaiselta pihamaalta luokkahuoneeseen. Jännitys väreilee ilmassa. Keskellä pöytää on musta matka-arkku, joka kiinnittää kaikkien huomion. Mysteerilaatikoksi nimetty lähetys on matkustanut näille sijoilleen aina Kauhajoelta saakka – paikasta, jonka nimen tavaaminen osoitelapusta on luokan opettajallekin tiukka paikka. Nakikongen ja Kauhajoen koulujen tuore kumppanuus ei ole perinteistä ystävyyskoulutoimintaa, vaikka ugandalaislapset kutsuvat suomalaisia jo ystävikseen. Lapsille tervehdysten vaihto tarjoaa mahdollisuuden oppia puolin ja toisin vieraiden kulttuurien elämästä, mutta yhteistyö tähtää syvemmälle. – Koulujen on tarkoitus myös ammatillisesti jakaa kokemuksiaan erityisesti siitä, miten oppilaat voivat nykyistä paremmin osallistua koulujensa päätöksentekoon, kertoo kehitysyhteistyöjärjestö Planin ugandalainen hankekoordinaattori Deborah Kirabo. Haasteet kahdessa koulussa ovat erilaiset. Uganda kuuluu maailman köyhimpiin maihin, jossa koulutuksen laatu on heikko: kaikki lapset eivät käy edes peruskouluaan loppuun. Suomi sen sijaan on kerännyt kansainvälisesti hyvät arvosanat oppimistuloksista, mutta 18 oppilaat kokevat, etteivät he pääse vaikuttamaan koulujensa kehittämiseen. Tämä heikentää viihtyvyyttä kouluissa. Puurolounas on ylpeyden aihe Oppilaiden aktiivisesta kouluhallinnosta on Nakikongessa jo kokemusta. Sen jälkeen, kun oppilaskuntia kaksi vuotta sitten vahvistettiin hankkeen kautta ja vanhempia rohkaistiin vahvemmin mukaan koulun toimintaan, on moni asia koululla muuttunut. Lapset esimerkiksi vaativat yhteisöltään kouluun säännöllisen puurolounaan. Lapset perustivat pihamaalle puutarhan, joka tuottaa lisäravinnoksi banaania ja kassavaa. Alue on siistiytynyt, kun oppilaskunta on jakanut luokille siivousvastuut. Monet aiemmin koulunsa keskeyttäneet oppilaat ovat palanneet takaisin luokkiin. – Oppilaskunnan kautta olemme puuttuneet myös kiusaamiseen ja väkivaltaan, kertoo 11-vuotias Esther, joka on ollut aktiivisesti mukana oppilaiden vertaissovittelussa. Nakikongen rehtori Kamya Ssemugabi ihailee koululaisten saavutuksia ja on tyytyväinen, että voi vaihtaa kokemuksia aiheesta suomalaisten kollegoidensa kanssa. – Haluaisin keskustella myös siitä, miten suomalaiskoulussa opettajat pitävät yhteyttä oppilaiden vanhempiin. Heidän luokkansa
Mysteerilaatikko on matkustanut Ugandaan aina Kauhajoelta saakka. Sen sisältämät piirustukset, valokuvat ja pienet askartelutyöt kiertävät huudahdusten saattelemana kädestä käteen. Kouluyhteistyö on osa laajempaa kouluhanketta »» Kouluyhteistyö on osa Plan Suomen toteuttamaa laajem»» vaikuttavat melko pieniltä – meillä viidesluokkalaisia on 50 yhden opettajan vastuulla, ja kaikilla heistä on erilaiset näkemykset, luonteet ja kotitaustat, Ssemugabi pohtii. Lumiukko herättää hämmennystä Luokkahuoneessa mystinen laatikko on viimein avattu ja sen sisältämät piirustukset, valokuvat ja pienet askartelutyöt kiertävät huudahdusten saattelemana kädestä käteen. Lapset sovittelevat askarteluhelmistä tehtyä nauhaa kauloihinsa. Kirjanmerkit ja valokuvat herättävät ihastunutta puheensorinaa. Joulupukki ja Angry Birds eivät vielä ole Ugandan maaseudulla tunnistettavia hahmoja, mutta tuttuakin kuvista löytyy. – He ovat piirtäneet Ugandan lipun, joku ilahtuu. – KOI-VU, kuudesluokkalainen poika tavaa puun kuvaan liitetyn sanan, ja hivelee viereen liimattua lehteä. Vieruskaverilleen hän lukee englanniksi kartonkivihosta, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Jännä juttu – Ugandassa niitä on kaksi. »» »» paa, kouluhallintoa vahvistavaa kehitysyhteistyöhanketta Tororon ja Luweron alueilla Ugandassa. Yhteistyössä on mukana neljä suomalaista ja neljä ugandalaista koulua. Kauhajoen koulukeskus saa hankkeeseen opetushallituksen tukea. Kouluyhteistyön avulla suomalaiset ja ugandalaiset koulut vaihtavat kokemuksia siitä, kuinka oppilaiden osallistumista koulujen päätöksentekoon voidaan lisätä. Mysteerilaatikon lisäksi viestimiseen käytetään muun muassa Skype-puhelinyhteyttä sekä lasten tekemiä videoita, joissa kumppanikoululle havainnollistetaan, kuinka oppilaat kussakin maassa pääsevät vaikuttamaan koulunsa toimintaan. Sääli, että rahtimääräykset tuskin sallivat jättimäisen piikkihedelmän matkan Suomeen. Viidesluokkalainen Kabanda ihailee hamahelmistä askarreltuja sydämiä ja kertoo, että aikoo pakata laatikkoon paluupostissa ugandalaisia hedelmiä. – Esimerkiksi jakkihedelmä olisi hyvä, hän suunnittelee. Sääli, että rahtimääräykset tuskin sallivat jättimäisen piikkihedelmän matkan Suomeen. Kauhajoen koulun pulpetilla se olisi varmasti yhtä eksoottinen näky kuin lumiukkopiirustus Nakikongen luokkahuoneen seinällä. 19
PLANKANSALAISET KUVA: ACKE SALO TEKSTI ANNA-KAISA HAKKARAINEN Intoa ja ideoita Oulusta Oulussa aktiivisesti toimiva Planin paikallisryhmä palkittiin joulukuussa vuoden 2013 PlanKansalaisina. Ryhmä toimii yhdessä innostuneesti ja kokeilee ennakkoluulottomasti uutta. Oululaisten ideoista riittää jaettavaa myös muille vapaaehtoisille. Oulun Plan-vapaaehtoisten ryhmä on kerännyt Oulun seudulla paljon näkyvyyttä Planin työlle kehitysmaiden lasten hyväksi. Vuoden 2013 aikana ryhmä muun muassa kampanjoi lasten koulutuksen puolesta ja ihmisoikeuksia loukkaavaa vihapuhetta vastaan. Vapaaehtoiset esittelivät Planin toimintaa lukuisissa tapahtumissa Oulun seudulla ja keräsivät varoja Planin työlle kehitysmaissa. Kun Oulun vapaaehtoisten aluevastaavat Helena Junnonaho, Tuula Schönberg ja Erwin Fischer lähtivät listaamaan kuluneen vuoden kohokohtia, kärkeen nousivat Mahdollisuuksien torin, lokakuisen tyttöjen päivän ja marraskuun Nenäpäivän tapahtumien rinnalla vapaaehtoisryhmän osallistumiset Oulun Korttelihaipakkaan ja elokuvafestivaaleille. Porukalla oli hauskaa suunnitella erityyppisiä tapahtumia. – Kaikkihan eivät osaa tai halua tehdä kaikkea, siksi on hyvä suunnitella työnjaot huolella, Helena Junnonaho muistuttaa. – Ihmiset myös tekevät mieluusti sitä, mitä itse ideoivat ja ehdottavat, Erwin Fischer puolestaan huomioi. 20 Oulun keskustan alkusyksystä täyttävään Korttelihaipakka-tapahtumaan Planvapaaehtoiset rakensivat esittelypisteensä Ei vihapuheelle -liikkeen hengessä. Mukaan kutsuttiin muutama oululaistaiteilija, jotka sarjakuvataiteilija Ville Rannan tapaan jättivät viestinsä vihapuhetta vastaan. Sama mahdollisuus innosti myös suurta joukkoa tapahtuman kävijöitä. Nuoret poseerasivat mieluusti Planin Kamu-maskotin kanssa. Kamu seurasi Plan-vapaaehtoisia myös Oulun lasten ja nuorten kansainvälisille elokuvafestivaaleille. Leikkivän ja nukkuvan Kamun avulla oli helppo selittää pienille kuulijoille, mitä lapsen oikeudet lepoon, leikkiin ja vapaaaikaan tarkoittavat. Koululuokittain väkeä keränneissä elokuvanäytöksissä riitti kiinnostunutta nuorta yleisöä. Oulun Plan-ryhmää innostavatkin juuri uuden kokeileminen ja hyvä yhteishenki. Kun tapahtumien valmistelu menee nappiin ja ihmiset kyselevät kiinnostuneina lisää, on motivoivaa jatkaa edelleen. Oulussa pitkän linjan Plan-vapaaehtoisena toiminut Tuure Soininen on hyvä esimerkki toimintaan sitoutumisesta. – On mukavaa olla mukana, kun näkee, että aiheet kiinnostavat lapsia ja syntyy vuorovaikutusta, toteaa Junnonaho. Oulussa katseet on taas suunnattu tulevaan ja uusia tapahtumia hahmotellaan vauhdilla. Joukkoon mahtuu lisääkin väkeä – tässä ryhmässä tuoreet näkemykset ja uudet ideat ovat varmasti tervetulleita. Oululaisten viisi vinkkiä vireään vapaaehtoistoimintaan 1. On tärkeää löytää itselle sopivin tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Tietokonetaituri, tottunut esiintyjä ja kirjoittamisesta kiinnostunut voivat helposti ottaa hoitaakseen osaamiseensa sopivia ja itseä kiinnostavia tehtäviä. 2. Kun rohkaistuu ideoimaan ja kokeilemaan uutta ja ottaa rohkeasti yhteyksiä tuiki tuntemattomiin, voi itse oppia jatkuvasti uutta. 3. Toimivasta yhteydenpidosta on paljon hyötyä – ryhmän tapaamisten sisältö kannattaa suunnitella huolellisesti ennakkoon, kirjata tärkeimmät päätökset ja keskustelut muistiin ja jakaa kaikille kunnollinen työtehtävälista. 4. On helppo innostaa mukaan myös paikallisia julkisuuden henkilöitä, kun yhteyttä ottaessaan muotoilee huolella, mistä tapahtumissa on kyse ja kertoo, mitä Plan tekee. 5. Ryhmässä on tärkeää ottaa kaikkien ideat huomioon. Jos idea ei heti tunnu toimivalta, sitä ei kannata tyrmätä – ryhmässä voi helposti kehitellä ajatuksia edelleen.