Plan Mimmit koodaa -ohjelma voitti Planin tyttöpalkinnon – “Koodari voi näyttää muultakin kuin nuorelta hakkerimieheltä” Kirjavinkit ja aineettomat lahjat jouluun TUIJA PEHKONEN: ”Minun oli potkittava naiseuden ahdasta boksia isommaksi” Nuoret tarttuvat aseen sijaan viuluun Kolumbiassa ”Häitä alettiin järjestää heti ensimmäisten kuukautisten jälkeen” 2024 4 ISOÄIDIT KERTOVAT:
Plan 4/24?marraskuu 2024 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 2489aettu) ISSN 2489-8929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja Ossi Heinänen Päätoimittaja Anna Könönen Toimituspäällikkö Iida Riekko Taitto Tuija Sorsa Paino: PunaMusta Oy. Painosmäärä: 29 900 kpl. Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa 2025. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Fatim Diarra, Gunvor Kronman, Satu Laakso, Sami Pauni, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen, Aliina Ruuttunen (nuorten edustaja) ja Pauliina Mannerhovi (Planin lastenhallitus). Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen PEFC/02-31-170 PÄÄKIRJOITUS Kriisit ja konfliktit tekevät työstämme tärkeämpää kuin koskaan Me Planissa uskomme, että kaikilla lapsilla tulee olla turvallinen lapsuus. Konfliktit, kriisit ja luonnonmullistukset haittaavat lasten arkea ja estävät heidän unelmiensa toteutumisen. Ilmastonmuutos kylvää luonnonkatastrofeja, kuivuutta ja nälkää esimerkiksi Afrikan sarvessa. Pitkittyneet aseelliset kriisit jatkuvat muun muassa Syyriassa, Afganistanissa, Myanmarissa ja Ukrainassa. Viime aikoina konfliktit ovat eskaloituneet entisestään esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, puhumattakaan Gazan valtavasta humanitaarisesta kriisistä. Sudanissa sisällissota on luonut uuden tuhoisan kriisin. Tällä hetkellä yli 117 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin tällä vuosisadalla. Yli puolet jää maansisäisiksi pakolaisiksi. Joka kuudes lapsi maailmassa elää konfliktialueella tai on paennut sellaiselta. Plan International auttaa näitä lapsia. Me toimimme yli 80 maassa ja olemme usein paikalla jo ennen kriisiä. Vuonna 2023 autoimme 88 kriisissä ja katastrofissa ympäri maailmaa. Humanitaarinen työmme tavoitti yli 22 miljoonaa lasta ja aikuista. Tytöt ja nuoret naiset ovat sukupuolensa ja ikänsä takia usein haavoittuvimmassa asemassa yhteisössään. Kriisija konfliktialueilla tytöt kohtaavat seksuaalista väkivaltaa, heitä siepataan pakkoavioliittoihin ja he ovat vaarassa joutua ihmiskaupan uhriksi. Tytöt eivät myöskään saa tarvitsemiaan seksuaalija lisääntymispalveluita. Plan varmistaa, että tytöt ja heidän erityistarpeensa huomioidaan myös kriiseissä ja konflikteissa. Suojelemme tyttöjä sukupuolistuneelta väkivallalta, hyväksikäytöltä ja pakkoavioliitoilta. Parannamme tyttöjen ja nuorten naisten mahdollisuuksia käyttää turvallisia vessoja sekä vesipisteitä ja jaamme kuukautistarvikkeita. Turvaamme myös koulutuksen ja varhaiskasvatuksen jatkumisen. Kriisit lisäävät niin humanitaarisen avun kuin kehitysyhteistyön tarvetta kaikkialla maailmassa. Kansalaisjärjestöjen työ on tärkeämpää kuin koskaan. Työmme ei olisi mahdollista ilman rahoittajien ja lahjoittajien tukea. EU:n ja YK:n lisäksi Suomen ulkoministeriön tuella on suora vaikutus työhömme. Toivon, että Suomi tunnistaa sekä tehtävänsä globaalin solidaarisuuden ja tasa-arvon edistäjänä että kansalaisjärjestöjen merkityksen. Olen erittäin huolissani nykyisen hallituksen valtavista leikkauksista kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen rahoitukseen. Tämän vaalikauden 1,2 miljardin euron leikkausten jälkeen kehitysyhteistyön rahoituksen taso on vain puolet kymmenen vuoden takaisesta. Meidän on täysin mahdollista hoitaa omat asiamme kuntoon tinkimättä maailman köyhimpien lasten auttamisesta. Se on inhimillinen velvollisuutemme. Lisäksi se on Suomen kannalta järkevää, koska maailman kriisit vaikuttavat myös meidän turvallisuuteemme ja hyvinvointiimme. . Mistä aiheista haluaisit lukea? Mitä pidät uudistuneesta lehdestä? Lähetä meille palautetta: toimitus@plan.fi Ossi Heinänen pääsihteeri Plan International Suomi 2
4 ”Kuukautisten aikana en saanut astua kotiini” 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 ”Voimme tarttua aseen sijaan soittimeen” 18 Kolumni 20 Planin tyttöpalkinnon voittaja värvää mimmivoimaa teknologia-alalle AJANKOHTAISTA Lahjaksi turvaa ja toivoa – osallistu joulukeräykseen SISÄLTÖ K oulutus on mahdollisuus vapaaseen ja turvalliseen elämään. Miljoonille tytöille se on tänä jouluna vain unelma. Konfliktit lisäävät lapsiavioliittoja ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivallan uhka ja perheiden halu suojella tyttöjä sulkevat tytöt koteihinsa sekä estävät heitä jatkamasta koulunkäyntiä. Joutuessaan pakenemaan sotaa lapset menettävät turva verkkonsa ja joutuvat usein eroon vanhemmistaan. Kun tytöt joutuvat eroon perheistään, he ovat suurimmassa vaarassa joutua väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi. Koulutien katkeaminen, lapsiavioliitto tai äidiksi tuleminen liian varhain vaikuttavat kohtalokkaasti tyttöjen 22 ”Tein ruokaa sängylläni, koska lattia oli veden vallassa” 24 Joulun merkityksellisin lahja tuo turvaa ja toivoa 26 Vapaaehtoiset ja aktivistit 28 Kummit ja Tyttösponssi-lahjoittajat 30 Plan-palat 4 14 loppuelämään. Jokaisella tytöllä on oikeus käydä koulua ja päättää itse tulevaisuudestaan. Konfliktit uhkaavat riistää tytöiltä nämä oikeudet. Yhdessä toimimalla ja tekemällä hyvää voimme rakentaa turvallisempaa tulevaisuutta siellä, missä elämä horjuu perustuksiaan myöten. Anna tänä jouluna lahjaksi turvaa ja toivoa. Tekstaa TUE numeroon 16155 ja lahjoitat 20 € Lahjoita MobilePaylla numeroon 80676 Tee tilisiirto: FI90 1279 3000 5131 56 3
Teksti: JANE LABOUS ja HEIDI KLEEMOLA | Kuvat: IZLA BETHDAVID ja ISSO EMMANUEL BATIONO Miljoonat tytöt joutuvat yhä piilottelemaan kuukautisiaan. Togon, Burkina Fason ja Beninin teinitytöt eivät halua enää salailla luonnollista asiaa. Liittolaisiksi he ovat saaneet omat isoäitinsä, joille kuukautiset tarkoittivat aikanaan eristämistä ja lapsiavioliittoa. K uukautisten aikana ei saa peseytyä joessa eikä pestä hiuksia. Ei saa mennä töihin pellolle. Ei voi syödä vesimelonia, tomaattia, kalaa, kananmunaa tai sitruunaa. Eikä missään nimessä saa erehtyä kokkaamaan tai tarjoilemaan ruokaa omille veljilleen tai isälleen. Kuukautisiin liittyy haitallisia uskomuksia eri puolilla maailmaa. Monelle tytölle kuukautiset ovat koko elämän pituinen salaisuus. Oma äiti on hiljaa, isältä asia piilotetaan. Kun kuukautiset alkavat, niiden kanssa täytyy selviytyä ilman kuukautis suojia. Vaikka rahaa olisi, suojien ostaminen nolottaa. Jos onnistuu saamaan suojia, ne täytyy pakata huolella koulureppuun ja niitä pitää varjella tarkoin, jotta pojat eivät löydä niitä repusta ja ala tehdä kiusaa. Monesta koulusta puuttuu vessapaperi tai mahdollisuus peseytymiseen. Länsi-Afrikan Togossa asuva Denise, 16, istuu perheen vaatimattoman kotitalon edustalla isoäitinsä Innan, 72, ja äitinsä Estherin, 36, kanssa. Nykyään heidän on luontevaa puhua kuukautisista ja niihin liittyvistä uskomuksista, mutta Inna muistaa, miten joutui itse nuorena salailemaan kuukautisiaan. ”Miesten tai edes omien veljien ei kuulunut nähdä kuukautissuojia. Ne piilotettiin huolellisesti. Se oli suuri taakka ja rasite. Äiti ja siskot auttoivat pitämään salaisuuden”, Inna kertoo. Kun kuukautiset alkoivat, asiaa oli enää hankala salata, koska tyttö ei saanut mennä vuodon aikana sisälle kotiinsa. Salaisuudesta tuli julkinen, sillä kuukautisten ympärille oli syntynyt suuri määrä yhteisöllisiä rituaaleja. Kuukautisten aikana en saanut astua kotiini 4
Perheen täytyi etsiä tytölle majapaikka, jossa tämä asui kuukautistensa ajan. Kyläläiset toivat ruokaa, ja iltaisin muut nuoret saivat tulla viettämään aikaa tytön kanssa. Kun tyttö vapautui eristyksestä, hän keräsi alustat, joiden päällä oli levännyt, ja pesi ne ulkona. Perhe tiedotti kylällä, että tyttären kuukautiset olivat loppumassa. Silloin muut nuoret saivat liittyä mukaan seremonialliseen peseytymiseen joessa. Olennainen osa rituaalia oli sirotella koko kehoon valkoista talkkijauhetta, minkä jälkeen tyttö sai palata kotiin. Jokainen vastaantulija tiesi, mitä riemukas seurue juhli. Kun vuoto oli loppunut täysin, tyttö sai koristautua perinteisillä vaatteilla ja kauniilla helmillä. Hän kiersi ovelta ovelle kiittämässä juhlallisuuksiin osallistumisesta. Sama toistui joka kuukausi. Pojat mukaan muutokseen ja kestositeiden hinta alas Denise osallistuu aktiivisesti Planin toimintaan, joka keskittyy erityisesti seksuaalija lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin. Nuoret ja kouluissa työskentelevät aikuiset kehittävät Planin tuella muun muassa parempia vessoja, jotta tytöt pärjäävät koulussa kuukautisten aikana. Yksi tärkeimmistä asioista on se, että kuukautisista puhutaan. ”Haluaisin kannustaa tyttöjä ympäri maailman lopettamaan kuukautisten nolostelun. Kyse on oikeuksistamme. Toivoisin, etteivät tytöt joutuisi enää häpeämään kuukautisia tai sitä, jos vaatteet vahingossa tahriintuvat. Sen sijaan pitäisi iloita, koska kuukautisten alettua voi kasvaa naiseksi”, Denise sanoo. ”Kannustan kaikkia tyttöjä lopettamaan kuukautistensa häpeämisen”, 16-vuotias togolainen Denise sanoo. Hänen äitinsä Esther ja isoäitinsä Inna ovat samaa mieltä. 5
Planin pitkäkestoisella terveystyöllä on merkittävä rooli siinä, että yhteisössä puhutaan avoimesti kuukautisista. Yhä useammasta yhteisöstä löytyy kunnollisia hygieniatuotteita ja saniteettitiloja. Tämä vaatii sukupolvien yhteistyötä sekä poikien ja miesten ottamista mukaan muutokseen. Denise toivoo, että yhä useammassa koulussa olisi saatavilla kuukautissuojia, jotta tytöt eivät olisi pulassa kuukautisten alkaessa yllättäen. Hän kaipaa myös edullisia kuukautissuojia. ”Olen hankkinut muutaman kestokuukautissuojan, joita pesen ja kuivatan auringossa. Ne kestävät kauan mutta ovat monelle meistä aivan liian kalliita.” Plan on pureutunut yhteisöjen suurimpiin haasteisiin, kuten tasaarvoon, tyttöjen oikeuksiin ja varhaisiin avioliittoihin. Denise on huomannut, että ymmärrys tyttöjen koulutuksen tärkeydestä ja tyttöjen oikeuksista on lisääntynyt. “Aiemmin koulunkäynnistä innostunut tyttö saattoi kuulla, että hänen tehtävänsä on mennä naimisiin. Myös kotitöitä pidettiin tyttöjen juttuna. Nyt käyn itse koulua ja jaan kotitöitä pikku veljieni kanssa. Uskon viimein, että tyttö voi menestyä elämässään.” Sanomalehdet ja ruohotukot kuukautissuojina Joka päivä noin kolmellasadalla miljoonalla ihmisellä on kuukautiset. Samaan aikaan joka neljänneltä puuttuu kuukautissuojia tai mahdollisuus käyttää kunnollista ja siistiä vessaa. Vaikka moni asia on mennyt eteenpäin, teinitytöt kaipaavat vieläkin edullisia kuukautissuojia ja joutuvat kohtaamaan ennakkoluuloja. Tyttöjen ja naisten täytyy käyttää edelleen kuukautissuojina vanhoja sanomalehtiä, riepuja, hiekkaa, tuhkaa, ruohoa, maata tai kasvien lehtiä. Moni tyttö joutuu jäämään pois koulusta eikä voi osallistua sosiaaliseen elämään. Beninissä asuva Blanche, 18, on ripustanut isoäitinsä Angelin, 80, kanssa pyykit narulle ja laittanut ruokakattilan porisemaan tulelle. Angel muistaa, miten hänen nuoruudessaan tyttöjen oli 6
kielletty tehdä ruokaa perheen miehille kuukautisten aikana. ”Meitä ohjeistettiin myös välttämään liikaa rasvaa ja sokeria sekä kuumia paikkoja, kuten tulisijoja, jotta kuukautiset eivät olisi liian runsaat”, Angel muistaa. Kun Angelin kuukautiset alkoivat, äiti antoi suojaksi vanhoja vaatetilkkuja, jotka sidottiin helminauhalla vyötärölle. Samalla äiti muistutti, että kuukautiset ovat vaaralliset. Olisi varottava poikia, koska kuukautisten alettua tyttö altistuu varhaisille raskauksille. Yhteisön miehet valmistivat amuletteja perheidensä suojaksi, mutta taika-amulettien uskottiin menettävän voimansa, jos ne joutuivat kosketukseen menstruoivan naisen kanssa. Kuukautiset ovat olleet salamyhkäinen asia myöhemminkin. Tyttärentytär Blanche muistaa, miten ennen kuukautisten alkua vanhemmat kiikuttivat hänet terveysasemalle kovien kipujen takia. Siellä terveydenhoitaja tutki tytön ja opasti vanhempia ostamaan kuukautissuojia. Nyt Blanche on mukana Planin Champions of Change -kerhossa, jossa on saanut tietoa seksuaalioikeuksista, kuukautiskierrosta ja raskauden ehkäisystä. Plan on rakentanut osana seksuaaliterveystyötään kunnollisia vessoja, joissa tytöt voivat myös peseytyä. Lisäksi Plan on jakanut yhteisöjen johtajille ja vanhemmille tietoa haitallisista perinteistä ja sosiaalisista normeista, kuten varhaisista avioliitoista. Aiemmin Blanchen oli hankala käydä koulua kuukautisten aikana, koska hän pelkäsi koulupukunsa tahriintuvan. Koulussa ei ollut vielä silloin kunnollisia vessoja tytöille. ”Minun täytyi rientää aina kotiin puhdistamaan itseäni kuukautisten aikana, joten minulta jäi usein tunteja väliin. Nyt saan ostettua tasku rahoillani kuukautissuojia. Olen oppinut Planin kerhossa, että tietyssä iässä tytölle kuuluukin tulla kuukautiset”, Blanche sanoo. Isoäiti Angel pohtii lapsenlapsensa Blanchen ja tyttärensä Pierretten kanssa kuukautisiin liittyviä uskomuksia. Heistä tuntuu nykyisin naurettavalta, ettei menstruoiva nainen saisi laittaa ruokaa. 7
Naimakauppa ensimmäisen vuodon jälkeen Nauru kuuluu suuren puun katveesta, kun Nassiratou, 18, valmistaa isoäitinsä Marien, 76, ja äitinsä Aminatan, 60, kanssa Burkina Fason perinteistä soumbala-maustetta. Heillä ei ole enää aiheita, joista ei kehtaisi puhua. Isoäidin nuoruudessa tytöt karkotettiin kuukautisten ajaksi pois kotoa. ”Kuukautiset olivat likainen ja vastenmielinen asia. Itkin, kun ne alkoivat. Sain äidiltäni lahjaksi lampaannahan, koska en saanut nukkua samoilla alustoilla muun perheen kanssa. Nukuin hiostavan ja kutittavan lampaannahan päällä, kunnes vuoto loppui. Pesin alustani joka päivä”, Marie kertoo. Marien lapsuudessa tytöt käyttivät kuukautisten aikana perinteistä paksua faso danfani -puuvillakangasta, joka hankasi reisien ihoa. Vapaa-aika kului kädet kipeinä kankaita pestessä. Tytöt eivät saaneet osallistua kuukautisten aikana uskonnollisiin tapahtumiin tai yhteisön juhliin. He eivät myöskään saaneet koskea mihinkään perinteisiin ja uskonnollisiin esineisiin. Kuukautisten alkaminen merkitsi tytölle naimisiinmenoa. Avioliiton järjestelyt aloitettiin joskus heti ensimmäisten kuukautisten jälkeen. Naimattoman tytön kuukautiset toivat uskomuksen mukaan perheelle huonoa onnea. ”Tytöt ja naiset eristettiin muutenkin, koska kunnollisia kuukautissuojia ei ollut. He eivät voineet edes peseytyä kunnolla. Veritahroja oli käsissä ja eri puolilla vartaloa, mikä aiheutti epämiellyttävää hajua”, Marie muistaa. Kuukautisista on ollut pitkään lähes mahdoton puhua Naimattoman tytön kuukautisten uskottiin tuovan perheelle huonoa onnea. 8
ääneen yhteisössä. Tyttärentytär Nassiratou sai tietoa kuukautisista ystävältään, jonka mekko oli eräänä päivänä tahriintunut koulussa. ”Kysyin häneltä asiasta, ja hän näytti minulle, miten kuukautisten aikana toimitaan. Koska tiesin mitä tehdä, en kertonut äidilleni, kun omat kuukautiseni alkoivat.” Äiti sai tietää asiasta vasta myöhemmin. Nassiratou muistaa, miten hämmentävää oli yrittää puhua kuukautisista äidin kanssa ja miten paljon molempia nolotti. Veljien tai isän kanssa kuukautisista ei ole puhuttu. Elämä yhteisössä on yhä perinteistä, mutta teinitytöillä on hyvin erilainen tietämys kuukautisista kuin äideillään ja isoäideillään. Edelleenkään nainen ei saa mennä vuodon aikana moskeijaan tai osallistua uskonnollisiin tapahtumiin. Planin työn ansiosta kuukautisista on nyt hivenen helpompi puhua. Plan on kehittänyt yhteisöjen ja koulujen käymälöitä ja peseytymismahdollisuuksia, jotta tyttöjen elämä olisi helpompaa. Nassiratou on mukana Planin kuukautisterveyshankkeessa, jonka tarkoitus on murtaa tabuja ja edistää hygieniaa 50 kylässä Kokologhon alueella Burkina Fasossa. Perhe on saanut myös oman vessan. Yksi hankkeen tavoitteista on, että jokaisen alueen perheen käytössä on vessa, suihku ja likavesikaivo. Plan kouluttaa ihmisiä valmistamaan kestokuukautissuojia ja edistää naisten ansaitsemismahdollisuuksia ja taloustaitoja, jotta näillä olisi varaa hygieniatuotteisiin. ”Kuukautisia ei enää pidetä sairautena yhteisössäni. Kun tyttö pystyy valmistautumaan kuukautisiin, hän voi tehdä milloin tahansa mitä haluaa”, Nassiratou sanoo. . Nassiratou tietää kuukautisterveydestä paljon enemmän kuin isoäitinsä Marie ja äitinsä Aminata. Perheen uuden käymälän ansiosta Nassiratou pystyy huolehtimaan hygieniasta kuukautisten aikana. 9
P lan International haastatteli suurtutkimukseen Silti me unelmoimme konfliktien keskellä eläviä lapsia ja nuoria ja sai yksityiskohtaista ja järkyttävääkin tietoa väkivallan keskellä kasvamisesta. Tutkimukseen osallistui 10 000 iältään 13–24-vuotiaista lasta ja nuorta aikuista Ukrainassa, Kolumbiassa, Sudanissa, Nigeriassa, Etiopiassa, Kamerunissa, Filippiineillä, Libanonissa ja Mosambikissa. Yhden tutkimuksessa mukana olevan maan nimeä ei voi mainita maassa tehtävän humanitaarisen työn turvaamiseksi. Maasta kerätty aineisto on kuitenkin mukana tutkimuksessa. Vastaajista noin puolet oli tyttöjä ja nuoria naisia ja puolet poikia ja nuoria miehiä. Tutkimuksen 104 syvähaastattelua tehtiin viime keväänä Etiopiassa, Kamerunissa, Kolumbiassa ja Filippiineillä. Raportti kertoo, millaista seksuaalista väkivaltaa lapsiin ja nuoriin kohdistetaan ja miten heitä houkutellaan aseellisten ryhmien jäseniksi. Etiopiassa haastatellut tytöt ja nuoret naiset kertoivat sekä kokeneensa että todistaneensa äärimmäisen julmaa seksuaalista väkivaltaa. He korostivat tarvitsevansa kiireellistä apua myös mielenterveytensä hoitamiseen. ”Monien tyttöjen kimppuun hyökättiin sodan aikana, kuten minun, ja jopa äitejä raiskattiin lastensa ja aviomiehensä nähden”, etiopialainen Shire, 21, kertoo. Tutkimukseen osallistuneista tytöistä ja nuorista naisista 27 prosenttia ilmoitti, että seksuaalinen väkivalta on SUURTUTKIMUS: Lapset kokevat konflikteissa seksuaalista väkivaltaa ja lapsisotilaaksi värväämistä UUTISIA MAAILMALTA heille jokapäiväinen riski. 17 prosenttia pojista ja nuorista miehistä ilmoitti samoin. 22 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pojista ja nuorista miehistä on joutunut värväysyrityksen kohteeksi aseellisiin ryhmiin tai joukkoihin, tytöistä 14 prosenttia. Etiopiassa haastatellut lapset ja nuoret kertoivat todistaneensa lukuisten ihmisten kuolemaa. ”Monet nuoret kuolivat, myös monet ystäväni. Raskas tykistö tulitti heitä, ja droonit ja lentokoneet pudottivat heidän päälleen pommeja. Monet nuoret liittyivät aseellisiin joukkoihin, koska heillä ei ollut jäljellä mitään muutakaan vaihtoehtoa. Ja sen päätöksen seurauksena suurin osa heistä kuoli”, 15-vuotias etiopialainen Arbeti kertoo. 10
SUURTUTKIMUS: Lapset kokevat konflikteissa seksuaalista väkivaltaa ja lapsisotilaaksi värväämistä ”M eidän oli jätettävä kotimme ja kylämme vanhempieni, veljieni, setieni ja serkkujeni kanssa. Tie oli pelottava, täynnä pommeja ja ilmaiskuja. Se oli hyvin väsyttävä ja pitkä matka”, kahdeksanvuotias Eleen kertoo. Hän asuu tällä hetkellä vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa vastaanotto keskuksessa Mount Libanonissa. Perhe joutui pakenemaan Israelin ilmaiskuja kotoaan Qalawanin kylästä Libanonin etelärajalta. Eleen ja hänen perheensä jakavat luokkahuoneen entisessä koulussa 14 muun ihmisen kanssa. Aikoinaan se oli oppimispaikka, nyt se on maansisäisten pakolaisten turvapaikka. Kolmatta luokkaa käyvä Eleen rakasIlmaiskuja paennut Eleen haluaa käyttää taas lempikynäänsä Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on rajata ilmaston lämpeneminen korkeintaan 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Maapallon keskilämpötila saattaa ylittää tuon rajan jo vuonna 2024. EU:n Copernicus-ilmastopalvelu Mikäli maailman valtiot toteuttavat nykyiset lupauksensa, maapallo lämpenee vuosisadan loppuun mennessä 2,6–2,8 astetta. Jos nykyinen päästötahti jatkuu, olemme matkalla kohti 3,1 asteen lämpenemistä. YK:n ympäristöohjelma UNEP Kehittyvien maiden tarve ilmastorahoitukselle on vähintään 1 biljoona dollaria vuodessa. Like-Minded Developing Countries Group (LMDC) LUKUJEN KERTOMAA » 58 prosenttia tytöistä ja nuorista naisista kertoi olevansa jatkuvasti huolissaan, pojista ja nuorista miehistä 49 prosenttia. » 41 prosentilla kaikista vastaajista oli käytössään rajoitetusti tai ei lainkaan vettä. » Suurin osa tutkimukseen osallistuneista lapsista ja nuorista aikuisista on elänyt konfliktin keskellä keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, Kolumbiassa ja Filippiineillä yli 15 vuotta. Tutkimus on osa Plan Internationalin Maailman tyttöjen tila (The State of the World’s Girls) -raporttisarjaa. . taa koulua. Hän odottaa paluuta pulpettiin. ”Pyysin äitiäni ottamaan uuden koululaukkuni, vihot ja kynäkotelon sekä suosikkini: monivärisen kynän, jossa on kaikki värit, vaaleanpunainen, sininen ja musta. Mutta toin ne turhaan, en käytä niitä.” Eleen on yksi niistä miljoonasta libanonilaisesta lapsesta, jotka eivät pääse kouluun konfliktin vuoksi. Libanonin koulut ovat olleet suljettuina syyskuun lopulta asti, eikä niiden avautumisesta ole merkkejä, sillä yli puolet julkisista kouluista on hätämajoituskäytössä. Plan International on tukenut Eleeniä ja hänen perhettään jakamalla ruokaa, hygieniatarvikkeita ja kuukautissuojia, jotka vastaavat perheen tarpeisiin seuraavien muutaman viikon ajan. . Uusiutuvista energianlähteistä syntyvän energian määrä kasvoi 50 % vuonna 2023. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan uusiutuvien energianlähteiden kapasiteetti tulee kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä määrän arvioidaan kasvavan 2,5-kertaiseksi vuosikymmenen loppuun mennessä – kirittävää siis vielä riittää. World Economic Forum Maailmassa on 7 maata, jotka tuottavat sähkönsä jo täysin uusiutuvalla energialla: Albania, Bhutan, Etiopia, Islanti, Nepal, Paraguay ja Kongon demokraattinen tasavalta. Euronews 11
S uomen historian ensimmäinen Planin tyttöpalkinto jaettiin tyttöjen päivän aattona 10.10. Palkinnon voitti Mimmit koodaa -ohjelma, jonka on ideoinut, kehittänyt ja perustanut Milja Köpsi (lue lisää sivuilta 20–21). Voittajan on kilpailun sääntöjen mukaan oltava merkittävä tyttöjen oikeuksien puolustaja Suomessa, ja palkinnon tarkoitus on nostaa esiin ihmisiä ja yhteisöjä, jotka edistävät suku puolten tasa-arvoa. Kuka tahansa sai ehdottaa kesän aikana palkinnon saajaksi henkilöä tai tahoa, joka tekee merkittävää työtä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Ehdotuksia tuli 137 ja eri ehdokkaita 59. Plan valitsi viisi finalistia, jotka olivat Mimmit koodaa -ohjelman lisäksi Suomeen muuttaneita naisia tukeva DaisyLadies ry, valokuvaaja ja journa listi Meeri Koutaniemi, sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Solomie Teshome sekä Ujuni Ahmedin ja Elina Hirvosen teoskokonaisuus Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin. Voittajan valitsi tuomaristo, jonka jäsenet edistävät yhteiskunnan eri aloilla ihmisoikeuksia ja sukupuolten UUTISIA SUOMESTA Planin tyttöpalkinto jaettiin ensimmäistä kertaa – historiallinen juhla kokosi tasaarvon puolustajat yhteen tasa-arvoa. Tuomaristoa johti kansanedustaja Fatim Diarra (vihr.), joka on Planin hallituksen jäsen. “Voittaja on tehnyt vaikuttavaa ja lukuisia tyttöjä mukaan ottavaa työtä tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi hyvin miesvaltaisella alalla. Suomessa on yhdet Euroopan eriytyneimmistä työmarkkinoista, ja voittajan työ on pioneerityötä tämän tilanteen parantamiseksi. Se, joka luo teknologiaa, rakentaa myös todellisuutta. Jos mukana on vain yhdenlaisia ihmisiä ja yksi sukupuoli on ulossuljettuna, lopputulos on auttamatta vääristynyt”, Diarra perusteli tuomariston päätöstä. Planin tyttöpalkinnon juhlassa jaettiin myös kunniamaininta DaisyLadies ry:lle. Turun seudulla toimiva yhdistys tekee merkittävää ruohonjuuritason työtä tukemalla erityisesti Suomeen muuttaneita perheenäitejä. Koskettavassa juhlassa esiintyivät muun muassa runoilija Ranja Omena ja jemeniläis-ruotsalainen laulaja AmenA. Juhlan juonsi vaikuttaja-kirjailija Tuija Pehkonen (lue lisää sivuilta 26–27). Planin tyttöpalkintoa sponsoroivat Huhtamäki, Radisson Blu Seaside, Roschier, SOK ja Solita. . Katso tallenne palkintojuhlasta. Ku va : A ar o Ke ip i Ku va : A ar o Ke ip i DaisyLadies ry sai kunniamaininnan. Milja Köpsi pokkasi Planin tyttöpalkinnon. 12
Ensimmäinen kesätyökokemus kantaa pitkälle P lanin Matkalla-toiminta tukee Suomeen hiljattain muuttaneita 15–17-vuotiaita, jotka ovat aikuistumisen kynnyksellä. Suomeen muuttaneiden nuorten on valtaväestöä hankalampaa työllistyä, minkä vuoksi Plan pyrkii antamaan heille hyvän pohjan työelämään kesätyön avulla. Toiminnan rahoittaa STEA (Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus). ”Vuosittain noin 50 nuorta löytää kauttamme kesätyön ja saa arvokkaan ensikosketuksen suomalaiseen työ elämään. Haemmekin nyt työnantajia, jotka ovat haluk kaita työllistämään motivoituneita ja innostuneita nuoriamme”, tiimivastaava Anu Järvinen sanoo. Työnantaja voi halutessaan tarjota kesätyön yhdelle Karjalanpiirakat ja radikaalit ristipistotyöt innostivat pohtimaan kulttuuriperintöä S uomalainen kulttuuriperintö kuuluu kaikille Suomessa asuville. Siksi Plan kutsui kymmeniä maahanmuuttajatyön perheitä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriperintöön osana Museoviraston rahoittamaa hanketta. “Tavoitteena oli, että osallistujat pääsevät samalla itse uudistamaan ja rikastuttamaan kulttuuriperintöä keskustelun ja toiminnan avulla”, hankkeen suunnittelija Melisa Yasev kertoo. Työpajat järjestettiin eri kulttuuriperintökohteissa pääkaupunkiseudulla. Talomuseo Glimsissä Espoossa tutustuttiin vanhaan maalaiselämään sekä juhannusperinteisiin. Saaristolais luonto ja saaristoelämästä inspiroitunut taide oli teemana Harakan saarella. Majvikin tilalla opittiin luonnonmukaisesta viljelystä ja leivottiin karjalanpiirakoita. Radikaalit ristipistot -työpajassa korostui sosiaalinen tapa tehdä oman näköisiä käsitöitä. Suomenlinnan miljöössä haastettiin suomalaisten onnellisuuden myyttiä. Vaikka työpajat keskittyivät suomalaisiin perinteisiin kulttuurisesti merkittävissä paikoissa, niiden kantavana ideana oli kannustaa osallistujia kyseenalaistamaan perinteinen näkemys kulttuuriperinnöstä muuttumattomana, vain valtaväestölle kuuluvana yhden kulttuurin historiana. “Palautteen mukaan hanke herätteli osallistujissa mielenkiintoa suomalaista kulttuuriperintöä kohtaan ja antoi monipuolisemman näkökulman suomalaisesta kulttuurista, havaintoja perinteiden samankaltaisuuksista sekä muiden kulttuurien vaikutuksesta suomalaiseen kulttuuriperintöön”, Melisa Yasav sanoo. Hankkeen pohjalta Plan tuotti Kulttuuriperintö kuuluu kaikille -oppaan, jota voi soveltaa vastaavien tapahtumien järjestämisessä. “Toiveenamme on, että yhä useampi Suomeen muuttanut kokee, että suomalainen kulttuuriperintö kuuluu kaikille”, Yasav sanoo. . tai useammalle nuorelle. Aiempien työnantajien palaute nuorista on ollut positiivista, ja nuoret ovat olleet iloisia ensimmäisestä kesätyöstään. Kesätyöjaksot ovat ensisijaisesti kahden viikon mittaisia, mutta nuoren voi työllistää pidemmäksikin aikaa. Aiempina vuosina nuoret ovat olleet kesätöissä muun muassa leireillä apuohjaajina, kaupoissa sekä ulkotöissä esimerkiksi puutarhoissa. Jokainen kesätyötä hakeva nuori on ollut mukana Matkalla-toiminnassa yli puolen vuoden ajan ennen kesätyön alkua. Plan tekee heidän kanssaan CV:t ja työhakemukset sekä käy läpi työelämän pelisääntöjä. ”Nuoren työllistäminen kantaa pitkälle tulevaisuuteen ja antaa nuorelle hyvän pohjan työelämään”, Järvinen sanoo. . Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: anu.jarvinen@plan.fi Tutustu oppaaseen. Lara tutustui Glimsissä juhannusperinteisiin, kuten kukkaseppeleen solmimiseen. Ku va : A ar o Ke ip i Ku va : A ar o Ke ip i 13
Teksti: RILIAN AGUNOS Kuvat: NELSON PACHECO Kolumbiassa tyttöjä katoaa koulumatkalla ja seksuaalinen väkivalta on päivittäinen uhka. Tytöt ja nuoret naiset eivät tunne muuta todellisuutta kuin sisällissodan, mutta he haluavat lopun väkivallalle. Planin tarjoama taideharrastus luo heille toivoa rauhasta. K olumbian konfliktialueilla asuville tytöille väkivallan uhka on arkipäivää. Konflik tista on tullut normaalitila: maan sisällis sota on kestänyt jo kuusi vuosikymmentä. Sodan osapuolia ovat Kolumbian armeija, vasemmistolaiset sissiliikkeet, puolisotilaalliset ryhmät ja Yhdysvallat. Väkivaltaisuuksiin osallistuvat myös huumekartellit. ”Voimme tarttua aseen sijaan soittimeen” Pohjois-Caucassa. Musiikkija draamaharrastuksissa lapset ja nuoret voivat ilmaista itseään ja kehittää sosiaalisia taitojaan. Samalla he saavat voimaa puolustaa oikeuksiaan. Sara Erazo on työskennellyt Plan Internationalin palveluksessa 21 vuotta ja johtaa nyt Empower Art for Peace -hanketta. ”Valitsimme taiteen välineeksi, koska sen avulla ihmiset voivat käsitellä kielteisiä kokemuksia ja muuttaa ne mielekkäiksi teoiksi. Taide tarjoaa myös turvallisen tilan ilmaisulle, erityisesti tilanteissa, joissa tiettyjen ajatusten sanallistaminen voi olla vaarallista”, hän sanoo. ”Nuori sukupolvi omaksuu hankkeessa perinteisen musiikin ja rytmit ja on yhteydessä kulttuuri-identiteettiinsä ja yhteisöihinsä. Tämä yhteys on olennaisen tärkeä, jotta kulttuuri voi rakentaa rauhaa.” Aseellisten ryhmien väliset jatkuvat taistelut ovat johtaneet laajamittaiseen epävakauteen, mikä on häirinnyt lasten koulutusta ja peruspalvelujen saatavuutta. Monet perheet esimerkiksi Caucan alueella ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan väkivallan vuoksi. Useat maan sisäiset pakolaiset asuvat ahtaissa oloissa ja kamppailevat saadakseen koulutusta ja terveydenhuoltoa. Epävakaus synnyttää pitkäkestoisia traumoja ja vaikuttaa syvästi lasten ja nuorten mielenterveyteen. Tytöt ovat väkivallan kierteen ja macho-kulttuurin vuoksi erityisen alttiita sukupuoleen perustuvalle väkivallalle. Plan International käynnisti vuonna 2019 Empower Art for Peace -hankkeen, joka edistää sovintoa ja rauhanrakennusta Kolumbian aseellisesta konfliktista pahoin kärsivillä alueilla, kuten Valery 14
Valery, 18 ”Minulle rauha on unelma – unelma, jonka toivon toteutuvan pian. Toivon, että tulevaisuudessa minun lisäkseni myös nuoremmat lapset voivat elää rauhallista elämää ilman pelkoa. Että he voivat leikkiä ulkona iltaisin ilman, että heidän vanhempiensa tarvitsee vahtia heitä, ilman pelkoa siitä, että joku heistä katoaa pelin aikana. Rauha on minulle tila, jossa kaikki voivat hyvin. Olen viulisti ja rumpali. Minut kutsutaan usein esiintymään tapahtumiin musiikkiryhmäni kanssa. Musiikki on ollut minulle elinehto. Siitä hetkestä lähtien, kun aloitin harrastukseni, tiesin, että tätä haluan tehdä. Planin työn ansiosta monet tytöt ja pojat näkevät nyt musiikin tapana viettää vapaa-aikaansa ja keinona rakentaa rauhaa. Meidät nuoret on kutsuttu muuttamaan asioita, joita esi-isämme tekivät ja jotka eivät edistäneet rauhan rakentamista. Sen sijaan, että tartumme aseeseen, voimme tarttua soittimeen tai kirjaan tai alkaa tehdä taidetta tai runoutta. Meidän on jätettävä väkivalta ja tutkittava uusia mahdollisuuksia.” Nicol, 18 ”Yhteiskunnallinen tilanne estää meitä tyttöjä ja naisia hyväksymästä itseämme. Joskus toivomme, että olisimme syntyneet miehiksi, jotta voisimme välttää jokapäiväisen seksuaalisen häirinnän. Ongelmamme saavat meidät tuntemaan itsemme heikoiksi. Joskus vältämme tiettyjen vaatteiden käyttämistä tai jopa ulos menemistä, jotta emme kokisi uhkaavia tilanteita. Käytän musiikkia ilmaistakseni yhteisöni tuskaa ja kestävyyttä. Liikutuin syvästi, kun näin uutisissa taistelussa kuolleen sotilaan itkevän äidin. Kirjoitin kappaleen Un Minuto de Silencio (Hiljainen minuutti). Laulu on hiljainen hetki niille nuorille, jotka jättivät meidät, hallitukselle, joka keskittyy vain tilastoihin, ja äideille, jotka eivät voi lakata itkemästä. Rauha tarkoittaa sitä, että hyväksymme yhteisömme sellaisena, kuin se on, ja ymmärrämme, että kamppailumme ovat erilaisia. Rauha tarkoittaa myös sitoutumista myönteiseen muutokseen ja edistyksen puolustamiseen, ei vain tämän päivän vaan myös tulevaisuuden perivien lasten hyväksi. Ilman ajatusta rauhasta olisin hukassa.” Joskus toivomme, että olisimme syntyneet miehiksi, jotta voisimme välttää jokapäiväisen seksuaalisen häirinnän. Yadis, 23 ”Olen entinen Plan-kummilapsi ja työskentelen nyt yhteisöni hyväksi juristina ja lasten oikeuksien puolustajana. Teen tiivistä yhteistyötä Planin kanssa. Meillä [tytöillä ja nuorilla naisilla] on monia ongelmia, mutta väkivalta vaikuttaa elämäämme eniten. Se johtaa koulunkäynnin keskeyttämiseen. Väkivalta on myös vaikuttanut vakavasti turvallisuuteemme, rajoittanut liikkumisvapauttamme ja asettanut rajoituksia jokapäiväiseen elämäämme. Rauha toisi harmoniaa, seesteisyyttä, turvallisuutta ja luottamusta siihen, että oikeutemme toteutuvat ja olemme turvassa väkivallalta.” Yadis Nicol 15
Diani, 20 ”Plan Internationalin työntekijät ovat olleet meille ystävällisiä ja opastaneet meitä, jotta voimme kulkea omia polkujamme. He tukevat meitä paitsi taloudellisesti myös neuvomalla, mitä meidän pitäisi tehdä ja miten voimme saavuttaa tavoitteemme. Meidän on rakennettava rauhaa itse, omissa yhteisöissämme. Rauha ei ole iso sana, vain muutama kirjain, mutta sillä on hyvin suuri merkitys. ” Taiteen avulla ihmiset voivat käsitellä kielteisiä kokemuksia ja muuttaa ne mielekkäiksi teoiksi. Ada Luz, 15 ”Taide ja musiikki ovat tehokkaita välineitä, joiden avulla lapset ja nuoret voivat käsitellä kokemuksiaan. Rauhaa edistävät laulut motivoivat ihmisiä jättämään aseelliset konfliktit taakseen ja keskittymään nykyhetkeen ja siihen, mitä kaikkea on edessä. Ei pidä märehtiä niitä huonoja asioita, joita omassa yhteisössä on tapahtunut, vaan keskittyä tulevaan ja kaikkeen siihen, minkä vuoksi voimme elää ja mikä on kaunista. Yhteisössämme on musiikkija draamakoulu, jossa elvytämme ja säilytämme esi-isiemme perinteitä taiteen avulla. Haluamme muuttaa aseellisen konfliktin aiheuttaman tuskan joksikin kevyemmäksi, vitseiksi ja nauruksi, jotta kaikki tämä kärsimys jäisi menneisyyteen ja unohtuisi. Musiikki voi poistaa tuskan tai ristiriitaiset tunteet. Toisin sanoen se auttaa päästämään irti. Tykkään laulaa, tehdä teatteria ja ilmaista itseäni muiden ihmisten edessä ja kertoa heille kaikesta, mitä olen kokenut.” Diani 16
Haluamme muuttaa aseellisen konfliktin aiheuttaman tuskan joksikin kevyemmäksi, jotta kaikki tämä kärsimys jäisi menneisyyteen. Laubry, 16 ”Olemme menettäneet joitakin tyttöjä [konfliktin vuoksi]. Lapset lähtevät kouluun eivätkä enää palaa kotiin. Ihmiset tulevat pakettiautoilla ja vievät heidät pois. Emme tiedä tarkalleen, keitä sieppaajat ovat. Turvallisuutemme pitäisi olla parempi kuten kaupungeissa, joissa poliiseja on kaikkialla. Minusta meidän pitäisi auttaa toisiamme enemmän. Jos näemme jotain tapahtuvan, kuten tytön olevan vaarassa, poliisin pitäisi puuttua asiaan estääkseen vääryydet.” . Ada Luz Laubry 17
KOLUMNI K oulunkäynti oli minulle lapsena ja nuorena suurimmaksi osaksi hyvin mieluisaa. Oli mukava lähteä kouluun ja oppia uutta. Iso osa mieluisista muistoista liittyy siihen, että minulla oli monia hyviä ja kannustavia opettajia. Oma myönteinen kokemus koulusta sai minut valitsemaan opettajan ammatin, vaikka muitakin vaihtoehtoja nuorena harkitsin. Urani luokanopettajana vaihtui politiikkaan tultuani valituksi kansanedustajaksi ja myöhemmin ministeriksi ja komissaariksi. Opettajan ammatti on kuitenkin kulkenut mukanani kaikessa, mitä olen politiikassa tehnyt. Uskon, että koulutus on vaikuttavin keino muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Suomi on siitä erinomainen esimerkki. Maksuton, laadukas ja tasa-arvoinen koulupolku jokaiselle lapselle taustasta riippumatta on ollut perusta yhteiskunnan menestykselle. Kansainvälisisistä kumppanuuksista vastaavana EU-komissaarina koulutus on ollut minulle yksi työni painopisteistä. Kun aloitin tehtävässä, asetin tavoitteeksi, että EU käyttää ulkosuhdebudjetistaan vähintään 10 prosenttia koulutukseen aiemman seitsemän prosentin sijaan. Nyt luku on jo 13 prosenttia. Tästä saavutuksesta olen hyvin ylpeä. Maailmassa on edelleen valtava määrä lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta päästä kouluun. Olen komissaarina halunnut edistää etenkin tyttöjen koulunkäyntiä ja purkaa moninaisia esteitä kouluun pääsyyn tieltä. Yksi syy koulutuksen puutteelle on puute pätevistä opettajista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väestö kasvaa ripeästi, mikä tarkoittaa myös valtavaa lisätarvetta koulutukselle joka ikinen vuosi. Alueella tarvitaan arviolta 15 miljoonaa uutta opettajaa vuoteen 2030 mennessä. Euroopan unioni onkin käynnistänyt yhteistyössä Afrikan unionin kanssa 100 miljoonan euron investointihankkeen opettajien kouluttamiseksi. Myös Suomi on hankkeessa mukana. Tuemme kumppani maitamme opettajankoulutuksen kehittämisessä ja opettajan ammatin houkuttelevuuden lisäämisessä. Tällä hetkellä jopa kolmannekselta opettajista puuttuu pätevyys Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Laadukas koulutus edellyttää päteviä opettajia. Vierailin syksyllä Senegalissa, jossa väes töstä 75 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Joka vuosi työmarkkinoille tulee valtava määrä nuoria, mutta uusia työpaikkoja ei synny lähellekään samassa suhteessa. Tulevaisuudenuskoa on vaikea löytää, jos ei ole näkymää työstä ja toimeentulosta. Kävin vierailullani tutustumassa logistiikka-alan ammatilliseen koulutukseen, jota EU tukee. Oli hienoa kuulla, että jopa 85 prosenttia koulutuksen käyneistä työllistyy valmistumisen jälkeen. Opiskelijat olivat motivoituneita ja toiveikkaita tulevaisuutensa suhteen. Koulutuksella onkin valtava merkitys siinä, millainen tulevaisuus Afrikan historiallisen suurella nuorella sukupolvella on edessään. Jokaisella lapsella on oikeus koulunkäyntiin ja oppimiseen. Koulutus tasoittaa yhteiskunnallisia eroja ja avaa ovia parempaan elämään. Minulle hyvät opettajat olivat iso motivaatiotekijä koulunkäynnissä. Mutta monelle lapselle opettaja voi olla jopa ainoa aikuinen, joka uskoo ja kannustaa elämässä eteenpäin. Pätevä ja kannustava opettaja voi muuttaa ihmiselämän – yhtä lailla Suomessa kuin Afrikassa. . Kirjoittaja on toiminut Euroopan unionin kansainvälisten kumppanuuksien komissaarina 2019–2024 Tässä kolumnisarjassa Planin tukijat kertovat tilanteesta, jossa ovat saaneet apua ja tukea. Koulutus on vaikuttavin keino muuttaa maailmaa ja yhteiskuntaa. Monelle lapselle opettaja voi olla ainoa aikuinen, joka uskoo ja kannustaa elämässä eteenpäin, Jutta Urpilainen kirjoittaa. Kuva: AKSELI MURAJA 18 Opettaja voi työllään muuttaa maailmaa
Etiopia kamppailee toipuakseen yhdestä lähihistorian pahimmista kuivuuskausista. Miljoonat ihmiset kärsivät akuutista nälästä. Lapsiavioliittojen määrä on kasvanut maassa merkittävästi, kun perheet etsivät myötäjäisiä ja toivovat, että vauraammat perheet huolehtisivat heidän tyttäristään. Abena oli 13-vuotias, kun hänet naitettiin yli kaksi kertaa häntä vanhemman miehen kanssa. ”Kuukauden kuluttua mieheni liittyi kuivuuden vuoksi armeijaan ja jätti minut”, Abena kertoo. Abena oli ehtinyt tulla raskaaksi. Koska hänellä ei ollut keinoa elättää itseään ja lastaan, hän muutti maansisäisten pakolaisten leirille. Plan työskentelee leirillä tukeakseen pakolaislasten koulutusta ja varhaiskasvatusta. Abena ei ole koskaan käynyt koulua, mutta nyt hän näkee mahdollisuuden koulutukseen. ”Haluan muuttaa elämäni.” HETKI MAAILMALTA 19
Suomen historian ensimmäinen Planin tyttöpalkinto jaettiin tyttöjen päivän aattona 10.10. Helsingissä. Tuomaristo valitsi voittajaksi Mimmit koodaa -ohjelman. Soitimme onnittelupuhelun ohjelman vetäjälle Milja Köpsille. Teksti: MIIA SAARI | Kuva: AARO KEIPI O nneksi olkoon, Mimmit koodaa -ohjelma! Onko siellä puhelimen päässä nyt joku mimmi, joka koodaa? ”No ei, täällä ei ole koodaavaa mimmiä vaan minä, Milja Köpsi. Mutta Mimmit koodaa -ohjelma on minun ideoimani, perustamani ja kehittämäni. Olen minäkin kokeillut koodaamista ja osaan tehdä jotain pieniä juttuja, mutta minun roolini on tuoda esiin tekno logiaalalla työskentelevien naisten osaamista ja luoda heistä esikuvia sekä tytöille että alan vaihtoa suunnittele ville aikuisille naisille.” Jos saisit muuttaa yhden asian, joka parantaisi työelämän tasa-arvoa, mikä se olisi? ”Kyllä minä kaiken sukupuolittuneisuuden muuttaisin, mitä tahansa se sitten tarkoittaakaan. Eiväthän kaikki miehetkään ole vain ja ainoastaan sellaisia punttisalilla käyviä, öljyisistä moottorivälineistä kiinnostuneita tyyppejä. He ovat myös esimerkiksi taiteesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneita isejä. Kun naiset typistetään tietynlaisiksi, typistämme samalla koko yhteiskunnan. Odotukset siitä, millainen jonkun pitäisi olla, rajoittavat kaikkia ihmisiä. Jos ihminen olisi odotusten suhteen tyhjä canvas, hän voi päätyä tekemään juuri sellaisia asioita, missä hän on oikeasti hyvä.” Mitä Mimmit koodaa -ohjelma käytännössä tekee tyttöjen ja tasa-arvon hyväksi? ”Software Finland ry:n Mimmit koodaa -ohjelman tarkoitus on saada naiset kiinnostumaan teknologiasta ja lisätä tasa-arvoa alan sisällä. Tarjoamme naisille matalan kynnyksen tapahtumia, koulutuksia sekä aktiivisen yhteisön. Olemme saaneet yli tuhat naista siirtymään uusiin tehtäviin tekno logia-alalla. Muille ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta sekä tunnistaa omia vahvuuksiaan.” Millainen tyttö itse olit? ”Elin kouluaikani unelmissa. Pääsin koulusta läpi keski verrosti tai sitä huonommin. Jos olisin tehnyt jotain, mikä kiinnostaa minua, olisin saanut jo silloin hyviä asioita aikaan. Jossain vaiheessa kapinoin kovasti vanhempiani vastaan. Mutta koen, että minulle kävi ihan hyvin. Kun on elettyä elämää takana, ymmärrän myös hukassa olevia nuoria ja eksyneitä aikuisia.” Mistä sait idean ohjelmaan? ”Tulin Software Finland ry:hyn töihin yhdeksän vuotta sitten. Yhdistyksen jäsenenä on yli 600 yritystä, ja mukana on yrittäjien lisäksi myös ohjelmakehityksen parissa työskenteleviä johtajia. Tuolloin teknologia-alojen osaajavajetta ja työvoimapulaa yritettiin paikata korkeilla palkoilla ja hienoilla titteleillä. Yksi iso osa ongelmaa on toimialan sukupuolittuneisuus. Ryhdyin miettimään, miten saisin entistä useamman naisen kiinnostumaan teknologia-alan työpaikoista. Idea ohjelmasta syntyi, kun yhdistyksemme sai sähköpostin naiselta, joka halusi tulla pienen Facebook-ryhmänsä kanssa tutustumaan ohjelmistoalan yrityksiin. Olin itsekin käynyt tutustumassa monessa alan yrityksessä, ja niissähän on ihan kiva käydä. Mutta koska olen käytännön ihminen, ajattelin, että vierailuiden järjestämisen sijaan voisin alkaa järjestää työpajoja, joissa naiset pääsisivät itse kokeilemaan, millaisia töitä teknologia-alalla on tarjolla. Yhdistyksemme toimitusjohtaja Rasmus Roiha sai kahdeksan jäsenyhdistystämme mukaan ja totesi, että olisipa kiva, jos saisimme sata naista osallistumaan niihin. Työpajat täyttyivät heti ilman maksettua mainontaa, ja yhteen tuli heti 800 naisen jono.” Kuka palkkasi maksaa? “Aloitin ohjelman vuonna 2018 ja hankin sille itse rahoituksen. Yritykset tukevat taloudellisesti toimintaamme. Ensimmäiset neljä vuotta olin tässä yksin, EU-hankkeen ansiosta sain palkattua työkaverin. Vedämme tätä kahdestaan.” Planin tyttöpalkinnon voittaja värvää mimmivoimaa teknologia-alalle 20