MOSAMBIK Koulutus on avain lapsiavioliittojen lopettamiseen NEPAL: Vammaiset lapset löytävät iloa ja toivoa SUOMI: Tytöt valtaavat päättäjien paikat Girls Takeoverissa 11.10. plan 3/2018
PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/18 ?lokakuu 2018 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan / Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 27 300 kpl. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2018. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Gunvor Kronman, Virpi Haaramo, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Paula Salovaara, Tommi Tervanen, Ronja Holopainen (lastenhallitus) ja Laura Marjamäki (Mitä-verkosto). Lahjoittajapalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kierrätyshopeasta valmistetun, säädettävän Lawa Juni -sormuksen, joka symboloi uutta suuntaa naisen elämässä. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi palkinnon lähettämistä varten. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! Kuukausilahjoitus on nyt Meillä kaikilla on oikeus päättää omasta elämästämme ja kehostamme. Oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa yhteisössämme. Elää ilman pelkoa ja väkivallan uhkaa. Oppia ja kouluttautua työtä ja elämää varten. Usealla tytöllä nämä oikeudet eivät kuitenkaan toteudu. Kehittyvissä maissa moni tyttö jää vaille päätösvaltaa elämästään tai ääntä yhteisössään. Tyttöjen epätasa-arvoinen kohtelu on aikamme suurin ihmisoikeusrikkomus. Siksi Plan International Suomen työn ytimessä on tyttöjen aseman parantaminen. Haluamme, että tämä tavoite näkyy myös kuukausilahjoitustuotteessamme. Kuukausilahjoitus on nyt nimetty uudelleen Tyttösponssiksi, sillä koemme, että nimen on tärkeää korostaa kuukausilahjoitusten tukeman työn tarkoitusta: luoda mahdollisuuksia maailman tytöille. Tyttösponssi tukee tyttöjä, jotta he pystyvät päättämään kehostaan, kouluttautumaan ja tekemään itsenäisiä valintoja sekä osallistumaan ja vaikuttamaan. Jotta tytöt saavat äänensä kuuluviin, koko yhteisön pitää kuunnella. Siksi teemme työtä paitsi tyttöjen kanssa myös heidän perheissään ja yhteisöissään kouluttaen, keskustellen ja kehittäen. Kuukausilahjoittajamme, tyttösponsorit, tukevat heitä, joiden tiellä on enemmän esteitä kuin toisten: maailman heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä. Lue lisää: plan.fi/tyttösponssi 2
pääkirjoitus 4 Äidiksi kesken koulutien 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Tarinoita toivosta 20 Radio auttaa vähentämään lapsiavioliittoja Malawissa 22 Työ, jolla on merkitystä 23 Vapaaehtoiset 24 Kummit ja lahjoittajat 26 Yritysuutiset 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 20 Ossi Heinänen Pääsihteeri Plan International Suomi Miten syntyy kestäviä kehitystuloksia? Kun aloitin työni Plan International Suomen pääsihteerinä kuusi vuotta sitten, kävin ensimmäiseksi tutustumassa Planin ohjelmatyöhön Mosambikissa. Olimme juuri aloittaneet varhaiskasvatushankkeen ulkoministeriön ja suomalaisten lahjoittajien tuella. Hankkeessa koulutettiin lasten ohjaajia, rakennettiin varhaiskasvatuskeskuksia ja lisättiin vanhempien tietoa siitä, kuinka paljon lapset hyötyvät varhaiskasvatustoiminnasta. Sain käydä useassa kylässä tapaamassa lapsia, ohjaajia ja vanhempia ja kuulin hankkeen tavoitteista. Muistan kysyneeni, miten kyläläiset ja heidän kanssaan työskentelevät Planin paikalliset työntekijät suunnittelivat jatkavansa työtä, kun hanke loppuisi. Yksi lyhyisiin hankkeisiin perustuvan kehitysyhteistyön haasteista on se, miten toiminta saadaan jatkumaan, kun hankkeen ulkopuolinen rahoitus loppuu. Tänä kesänä kävin Mosambikissa samalla alueella. Suomalaisten tukemat varhaiskasvatushankkeet olivat päättyneet viime vuoden lopussa. Odotin innolla – mutta myös hieman jännittyneenä – mitä varhaiskasvatuskeskuksille kuuluisi. Ilokseni sain huomata, että keskuksissa oli täysi tohina päällä. Lapset leikkivät innoissaan pihojen leikkikentillä ja opettelivat kirjaimia ja numeroita ohjaajien johdolla. Pääsin tapaamaan lasten vanhempia, jotka olivat perustaneet säästöryhmiä kerätäkseen rahaa ohjaajien palkkoihin ja keskusten kehittämiseen. Vanhemmat olivat täysin motivoituneita rahoittamaan toimintaa itsenäisesti. He olivat huomanneet hankkeen aikana, miten paljon varhaiskasvatukseen osallistuminen oli hyödyttänyt heidän lapsiaan. Kun lapset siirtyivät kouluun, heillä oli jo paljon koulussa vaadittavia taitoja, mikä helpotti koulun aloittamista ja oppimista. Minua liikutti erityisesti se, miten hyvin vammaiset lapset huomioitiin varhaiskasvatuskeskuksissa. Usein vammaiset lapset jäävät ilman koulutusta, koska vanhemmat eivät usko heidän pärjäävän tai eivät edes kehtaa päästää heitä pois kotoa. Keskuksissa heille oli esimerkiksi rakennettu leikkitelineitä, joiden avulla he opettelivat kävelemään. Vakuutuin jälleen kerran siitä, että hyvin tehty kehitysyhteistyö saa paljon aikaan ja kantaa pitkälle. Kun otamme hankkeiden suunnittelussa riittävän hyvin huomioon sen, miten yhteisöt voivat itse jatkaa toimintaa myös hankkeiden päätyttyä, saamme aikaan pysyviä muutoksia. Silloin teemme kestävää kehitystä. Planin työ Mosambikissa jatkuu. Uudessa hankkeessamme teemme työtä teinityttöjen oikeuksien edistämiseksi. Työstä voit lukea tämän lehden sivuilta 4–9. 3
Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: MIKKO TOIVONEN Äidiksi kesken koulutien Mosambikin Jangamossa moni tyttö joutuu äidiksi ja vaimoksi ennen kuin saa koulunsa päätökseen. 16-vuotias Jen opettelee olemaan äiti ja haaveilee paluusta kouluun. 4
5
”Pelkäsin, että isä lähettää minut pois. Ja niin hän tekikin.” Lapsi tuli yllätyksenä Maira sätkyttelee pulleita raajojaan ja tavoittelee käsillään äitinsä kasvoja. Jen pyörittelee sormillaan tyttärensä päätä koristavia saparoita kertoessaan tarinaansa. – Isälläni on monta vaimoa. En ole edes varma, montako. Hän on hyvin vanhoillinen, eikä kodissamme puhuttu siitä, miten lapset saavat alkunsa, Jen sanoo. Myöskään koulu ei tarjonnut tietoa seksu aalisuudesta ja ehkäisystä. Kun Jen tapasi viisi vuotta vanhemman Pinton kylän diskossa ja ihastus johti seurusteluun, Jen ei tiennyt, että seksi voi johtaa raskauteen tai että raskauden voisi ehkäistä. – Tajusin odottavani vauvaa vasta kuudennella kuulla, kun vatsani oli kasvanut suureksi. Isäni huomasi sen, suuttui ja kutsui poikaystäväni puhutteluun. Vanhempani olivat surullisia, ja se tuntui pahalta. Tunsin myös kauhua, koska pelkäsin, että isä lähettää minut pois. Ja niin hän tekikin. Kuusi kuukautta sitten Jen muutti Pinton luo viimeisillään raskaana, jännittyneenä ja hämmentyneenä. Pinto ja Jen solmivat epävirallisen avioliiton, jollaisia varhaisavioliitot Jangamossa tavallisesti ovat. Häitä ei juhlittu eikä myötäjäisiä vaihdettu. K aksi teinityttöä istuu selät vastakkain olkimajan varjossa Mosambikin Jangamossa. Toinen on kumartunut läksyvihkonsa ylle, toinen imettämään vauvaa. Kun 17-vuotias Aidona lähtee aamulla kouluun, 16-vuotias Jen jää lakaisemaan punaisen hiekan peittämää pihaa, kasaamaan polttopuita tai syöttämään Maira-vauvaa. – Tykkäsin koulussa matematiikasta ja olin hyvä siinä, mutta koulunkäyntini loppui seitsemänteen luokkaan, kun tulin äidiksi. En tiedä, pääsenkö koskaan takaisin, Jen sanoo. Teiniraskaudet ja lapsiavioliitot ovat Jangamossa laajamittainen ongelma. On tavallista, että suunnittelematon raskaus johtaa opintojen katkeamiseen ja varhaisavioliittoon. Niin kävi myös Jenille. Aidona haaveilee sairaanhoitajan urasta, koska hän haluaa ansaita rahaa perheelleen ja auttaa muita. 6
Äitiys vaatii opettelua Jen ei ole käynyt Mairan kanssa kertaakaan lapsuudenkodissaan, joka on reilun kilometrin päässä rekkojen liikennöimän moottoritien varressa. Lapsuudenperhe oli verrattain varakas, sillä perheellä on vesijohto, josta kyläläiset ostavat vettä. Uuden kodin olot ovat toiset. Anoppi Aida João, 50, elättää yksin viittä lasta, miniäänsä ja lapsenlastaan viljelemällä pientä tilaa, ja perhe kamppailee toimeentulosta. Kodissa ei ole sähköjä tai juoksevaa vettä; ruoka valmistuu avotulella. Pinto lähti etsimään töitä pääkaupungista Maputosta pian Mairan syntymän jälkeen. Toistaiseksi hän ei ole pystynyt lähettämään rahaa perheelleen. Kun Jenin synnytys alkoi voimakkailla supistuksilla, Aida-anoppi lähti Jenin kanssa läheiseen terveyskeskukseen. – Kaikki synnytyksessä tuli minulle yllätyksenä, ja se sattui valtavasti. Kun sain vauvan syliini, minua pelotti ja kaikki tuntui vaikealta. Äitiys ei ole tullut minulle luonnostaan. Vauvan hoito vaatii opettelua ja totuttelua, Jen sanoo ja silittää mietteliäänä Mairan jalkaa. – Haaveilin ennen, että minusta tulisi laulaja. Lauloin ystävieni kanssa ja radiosta kuuluvien laulujen mukana. Nyt laulan tyttärelleni. Minusta tuntuu, että hän pitää laulustani ja rakastaa minua. Isoäiti opastaa Aida-isoäiti nostaa Mairan kantoliinaan, ja Jen lähtee valmistamaan ruokaa pihan laidalla olevaan katokseen. Aida lepertelee vauvalle ja kutittaa tätä leuan alta. Maira nauraa, ja ensimmäiset helmen valkoiset hampaat näkyvät. – Teiniraskaudet ovat täällä iso ongelma. Aiemmin asia ei koskettanut minua läheltä, mutta nyt näen, miten vaikeaa on tulla äidiksi liian aikaisin. Jen ei tiennyt, miten vauvaa pidellään tai imetetään tai mitä pitää tehdä, kun vauvalle nousee kuume. Olen opettanut kaiken kädestä pitäen, Aida kertoo. – Joskus Jen loukkaantuu neuvoista, mutta haluan vain kannustaa häntä. Meillä on hyvät välit. Jen on minulle erityinen, koska hän on ensimmäinen miniäni ja ensimmäisen lapsenlapseni äiti. Aidan puhuessa kaksi kouluikäistä poikaa kiipeää ketterästi talon vieressä kasvavaan kookospalmuun ja poimii vihreitä, karvaisia kookospähkinöitä. Sitten he leikkaavat pähkinät tottuneesti auki machete-veitsillä. Aidonalla ja Pintolla on viisi veljeä, joista kaksi nuorinta asuu vielä kotona. Lisäksi Aida huolehtii kahdesta leikkiikäisestä orpopojasta, joiden isä oli hänen miehensä sukulainen. Aidan mies hylkäsi perheen reilu vuoMaira viihtyy kantoliinassa ja kulkee mukana kotija peltotöissä. Mosambikin tyttöjen tilanne » Yksi viidestä yläkouluikäisestä tytöstä käy yläkoulua. 6 % tytöistä etenee korkeakouluun. Yli 15-vuotiaista naisista 55 % on lukutaidottomia. » 48 % tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana, heistä 14 % alle 15-vuotiaana. » 40 % tytöistä tulee raskaaksi alle 18-vuotaana. Keskimääräinen lapsiluku on viisi. » 489 naista sadastatuhannesta kuolee synnytyksessä. 57 lasta tuhannesta kuolee ennen kuin täyttää vuoden. » Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa joutuu naimisiin alle 18-vuotiaana. Arviolta 16 miljoonaa tyttöä saa lapsen 15–19-vuotiaana ja kaksi miljoonaa alle 15-vuotiaana. Lähteet: Plan International, The World Factbook Unesco, Unicef ”Kun sain vauvan syliini, minua pelotti ja kaikki tuntui vaikealta.” Jen ei halunnut aluksi imettää Mairavauvaa, mutta Aidaisoäidin opastuksella imetys alkoi sujua. 7
si sitten, eikä Aidalla ole tietoa hänen olinpaikastaan. – Elämämme on kovaa, koska olen yksin ja meillä on vain vähän maata. En saanut käydä koulua enkä osaa lukea tai laskea. Siksi minun on hankala saada kunnon hintaa kassavasta, maissista ja pavuista, Aida sanoo. Koulutus turvaa tulevaisuuden Kun Aida oli yhdeksänvuotias, vanhemmat lähettivät hänet Maputoon sukulaismiehen luo. Tytön oli määrä käydä koulua pääkaupungissa, mutta todellisuus osoittautui toiseksi: Aida teki palkatta kotitöitä aamunkoitosta pimeään. Hän ei saanut käydä kotonaan kertaakaan niinä yhdeksänä vuotena, jotka palveli sukulaisperhettä. – Koska en voinut käydä itse koulua, lasteni koulutuksesta on tullut minulle sydämenasia. Olen ymmärtänyt, miten tärkeää se on varsinkin tytöille, ja kannustan jatkuvasti Aidonaa panostamaan opintoihinsa. Vain koulutuksen avulla tyttö voi hallita omaa elämäänsä, Aida sanoo. – Samasta syystä minua satuttaa, ettei Jen voi käydä koulua. Ehkäpä hän voi palata kouluun Mairan kasvettua, mutta nyt meillä ei ole varaa korvikemaitoon. Aida kertoo oppineensa tietonsa lisääntymisestä, lastenhoidosta ja perhesuunnittelusta vasta käytännössä. Kuten Jen, Aidakaan ei saanut teinivuosinaan tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä. Omien lastensa kohdalla hän on halunnut toimia toisin. – Äiti on varoitellut, ettei kannata alkaa seurustella ennen kuin 18-vuotiaana, Aidona vahvistaa ja nauraa. Vauvalle valoisampi tulevaisuus Yläkoulua käyvä Aidona kertoo, että hänelle tärkeintä on keskittyä opintoihin, sillä hän tähtää sairaanhoitajaksi. Opinnot tuottavat Aidonalle vaikeuksia, koska perhe ei ole pystynyt tukemaan häntä läksyissä eikä kyläkoulussa ole tarjolla tukiopetusta. Luokat ovat suuria ja oppimateriaalit niukkoja. Monen koulukaverin opintie on katkennut äitiyteen. – Paras ystäväni tuli raskaaksi pari vuotta sitten. Yritin kannustaa häntä jatkamaan koulua, mutta hän joutui naimisiin poikaystävänsä kanssa. Näemme silloin tällöin, mutta emme voi enää jutella koulusta kuten ennen. Minulla ei ole enää koulussa hyvää ystävää. Toivoisin, että Jen voisi palata kanssani kouluun, Aidona sanoo. Perheen arkea helpottaa, että Plan Inter national tukee lasten koulunkäyntiä. 10-vuotias Tomas on Plankummilapsi. Hän on innoissaan aina, kun saa kirjeen kummiltaan. Lisäksi Planin yhteisötyöntekijä ja Planin tukeman klinikan työntekijät auttavat Jeniä huolehtimaan vauvasta ja saamaan tarvittavia tietoja. Jen on esimerkiksi oppinut malariaverkon ja rokotusten merkityksestä, ja Maira on saanut klinikalla kaikki suositellut rokotukset. Perheen naiset ovat yhtä mieltä siitä, että kun Maira kasvaa, hän saa käydä koulunsa loppuun. – Olisi ollut parempi odottaa 20 -vuotiaaksi äidiksi tuloa. Aion puhua tyttäreni kanssa ja kertoa hänelle seurustelusta ja ehkäisystä, Jen sanoo. Tomas on Plan-kummilapsi. Hän pitää kiipeilystä ja kerää perheen kookospähkinäsadon. 8
”Koska en voinut käydä itse koulua, lasteni koulutuksesta on tullut minulle sydämenasia.” Maira on isoäitinsä Aidan silmäterä. ”Juoksemme aikaa vastaan” Plan International edistää Jangamon alueella erityisesti teini-ikäisten tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia suomalaisten kuukausilahjoittajien ja ulkoministeriön tuella. Lisäämme tietoa tyttöjen oikeudesta päättää omasta kehostaan, tarjoamme terveyspalveluita, tuemme raskaana olevia tyttöjä pysymään koulussa ja autamme nuorena äidiksi tulleita tyttöjä palaamaan opintielle. – Tyttöjen asema on Jangamon alueella vaikein. Tytöt on suljettu marginaaliin yhteisöissään ja perheissään. Juoksemme aikaa vastaan, kun torjumme liian varhaisia raskauksia ja avioliittoja, Plan International Mosambikin aluejohtaja Elisa Langa sanoo. – Jangamossa äitiysja lapsikuolleisuus ovat maan keskiarvoakin korkeammat, mikä johtuu pitkälti siitä, että lapsiäitiys ja -avioliitot ovat täällä yleisiä. 13ja 14-vuotiaiden synnytykset ovat melko tavallisia, ja niihin liittyy usein komplikaatioita. Myös laittomat abortit johtavat kuolemiin. Langa kertoo koulutustilastojen näyttävän, että tytöt aloittavat koulun lähes yhtä usein kuin pojat, mutta tavallisesti koulutie päättyy peruskoulun loppuun seitsemänteen luokkaan. Toisen asteen koulut ovat usein kaukana, ja moni tyttö tulee raskaaksi seitsemännen luokan aikana tai pian sen jälkeen. Koulutus on avainasemassa tyttöjen aseman parantamisessa, Elisa Langa summaa. – Koulutuksen kautta voimme vaikuttaa laajasti, kun saamme lapset, vanhemmat ja opettajat mukaan asenne muutokseen ja tiedon levittämiseen. Emme keskity vain luokkahuoneeseen, vaan parhaimmillaan koko yhteisö voi osallistua koulutukseen. Toinen tärkeä vaikuttamispaikka ovat terveysklinikat, joilla nuoret voivat saada ehkäisyvälineitä sekä tietoa seksuaalisuudesta ja perhesuunnittelusta. – Nuorilla ei ole tarvittavaa tietoa, eivätkä he tunne seksuaalioikeuksiaan. Moni tyttö ei edes tiedä, että voi kieltäytyä seksistä, koska perinteisen kasvatuksen saavat tytöt oppivat sanomaan aina ”kyllä”, Langa sanoo. – Työmme täällä on tytöille äärimmäisen tärkeää. 9
– Suurin osa kylämme naisista häpeää kuukautissiteiden ostamista, koska melkein kaikki kauppojen myyjät ovat miehiä, kertoo kolmen lapsen äiti Lucky Begum. – Monet naiset myös häpeävät kuivattaa pyykkiä ulkona kuukautisten aikana, koska kuukautiset ovat niin suuri tabu. Vaatteet jäävät kosteiksi, mikä lisää infektioriskiä. Lucky asuu Barisalin alueella Bangladeshissa, jossa kuukautisista enimmäkseen vaietaan. Kolmasosa tytöistä Bangladeshissa ei tiedä mitään kuukautisista, kun ne alkavat. Kuukautissuojat maksavat liikaa, joten tytöt ja naiset käyttävät suojana vanhoja vaatteita. Moni tyttö jää pois koulusta kuukautisten ajaksi. Tämä laskee tyttöjen kouluarvosanoja ja motivaatiota. Tytöt päätyvät usein alaikäisinä naimisiin. Lucky joutui itse naimisiin 14-vuotiaana. Nyt hän haluaa auttaa tyttöjä ja perusti Planin avustuksella pienen SaniMart-kaupan. Siellä myydään muun muassa kuukautissuojia ja hygieniatuotteita. Hänellä on myös siisti vessa asiakkaiden käyttöön. Lucky on huomannut, että tyttöjen on helpompi asioida naisen pitämässä liikkeessä. Hän on nyt myös taloudellisesti riippumaton miehestään ja työllistää kaupassaan paikallisia tyttöjä. Kauppa toimittaa kuukautissiteitä ja hygieniatarvikkeita jo 138 kouluun. Tämän ansiosta tytöt uskaltavat mennä kouluun myös kuukautisten aikana. Tyttöjen koulunkäynnin tukemisella on suuri merkitys, koska se vähentää myös lapsiavioliittoja. Murramme kuukautistabuja Bangladeshissa Murramme kuukautistabuja Bangladeshissa Murramme kuukautistabuja Bangladeshissa Murramme kuukautistabuja Bangladeshissa uutisia maailmalta 10 Ruoka-apu ja hygienia parantavat terveyttä Etiopian pakolaisleirillä Väkivaltaisuudet ovat ajaneet yli miljoona ihmistä pakolaisiksi Gedeon ja Länsi-Gujin alueella Etiopiassa. Pakolaisleireillä on pulaa puhtaasta vedestä, käymälöistä, ruuasta ja turvallisista leikkipaikoista. 18-vuotias Aster on asunut leirillä neljä kuukautta 8 000 muun ihmisen kanssa. – Meillä on vakava vesipula. Päivä rutiineihin kuuluu vesikanisterin jonottaminen useiden tuntien ajan. Meillä ei ole käytössä saippuaa, kuukautissuojia tai puhtaita alusvaatteita, Aster kertoo. Etenkin lapset sekä odottavat ja imettävät äidit ovat vaarassa. 23-vuotias Meseret on raskaana, ja hänellä on kaksivuotias tytär. –Lapsellani on ollut kahdesti ripuli, ja on vaikea huolehtia hygieniasta, Meseret kertoo. Plan International Suomi tukee Oromiassa ja Länsi-Gujin alueella erityisesti alle viisivuotiaiden lasten ja raskaana olevien sekä imettävien äitien ruokaturvaa yhteistyössä YK-järjestöjen kanssa. Jaamme aliravitsemuksesta kärsiville lapsille ja äideille ruoka-apua ja koulutamme vanhempia monipuolisen ravitsemuksen tärkeydestä. Lisäksi äidit oppivat tunnistamaan aliravitsemuksen merkit, jotta he osaavat hakeutua hoitoon lähimpään terveyskeskukseen. Kansainvälinen Plan on kehittänyt leirillä vedensaantia ja käymälöitä, perustanut väliaikaisia terveysasemia sekä opastanut perheitä hygieniassa. Miehet ja naiset ovat saaneet omia lukollisia ja valaistuja käymä löitä, jotta niitä olisi turvallista käyttää myös pimeällä.
Laosin vuoristokylissä vedenhaku on ollut perinteisesti tyttöjen ja naisten työtä. Sen sijaan, että tytöt tekisivät läksyjä tai leikkisivät ystäviensä kanssa, he kantavat vettä hankalakulkuisia polkuja pitkin. 23-vuotiaan Nuein kotikylään asennettiin valtion vesipumput vuonna 2013. Vesi ei kuitenkaan riittänyt, joten laaksoon tehtiin myöhemmin kaksi omaa kaivoa. Sadekautena kaivoihin huuhtouPuhdas vesi muutti elämän Laosissa tui likaa eikä vesi pysynyt puhtaana. – Peltotyöpäivän jälkeen ei ollut mukava kävellä pimeää ja liukasta polkua hakemaan vettä laaksosta, Nuei kertoo. – Muutaman kerran olen kaatunut ystävieni tai siskoni kanssa vedenhakumatkalla, mutta onneksi emme ole satuttaneet itseämme pahasti. Meillä ei ollut vaihtoehtoja, ennen kuin Plan tuli kyläämme. Aloimme työskennellä Nuein kylässä vuonna 2017. Yhteistyössä kylän asukkaiden kanssa rakensimme vesijärjestelmän, joka avattiin huhtikuussa 2018. Nyt kaikki voivat hakea puhdasta hanavettä yhteisestä vesipisteestä. Jokainen kotitalous saa myös pian oman käymälän. – Minulla on turvallisempi olo, kun voin käyttää vesipisteen puhdasta vettä. Voin myös pestä siellä itseni ja vaatteeni. Kotiin ei tarvitse enää kantaa niin paljon vettä, Nuei iloitsee. 11 Ecuadorin Andeilla 15 prosenttia teiniikäisistä tytöistä tulee raskaaksi ja joutuu siksi lopettamaan koulunkäynnin. Monet vanhemmat kokevat vaikeaksi puhua nuorten kanssa seksuaalioikeuksista. Nuoret eivät saa yleensä koulussakaan seksuaalikasvatusta. Francisco on poikkeuksellinen isä. Hän on osallistunut 17-vuotiaan tyttärensä Gladysin kanssa teiniraskauksia ehkäisevään ohjelmaamme Chimborazon alueella. Francisco on keskustellut tyttärensä kanssa avoimesti kaikista asioista. – Ei kannata vielä mennä naimisiin tai perustaa perhettä. Opiskele ja suojele itseäsi. Olet vielä nuori, joten luo ensin tulevaisuutesi, Francisco neuvoo tytärtään. Moni raskaana oleva nuori joutuu väkivallan kohteeksi, johon syyllistyy joskus oma vanhempi. – En koskaan huutaisi tyttärelleni tai löisi häntä, vaikka hän tulisi raskaaksi. Antaisin hänelle neuvoja, Francisco sanoo. Francisco on yhteisössään Planin terveys vapaaehtoinen. 15–19-vuotiailla tytöillä on suuri riski saada komplikaatioita tai jopa menehtyä raskauden tai synnytyksen aikana. Francisco on opetellut tunnistamaan hälytysmerkkejä, jotta nuoria äitejä ja vauvoja voitaisiin auttaa ajoissa. Gladys puolestaan on opiskellut seksuaali terveyttä ja -oikeuksia sekä sitä, kuinka torjua teiniraskauksia ja seksuaalista hyväksikäyttöä. – Moni tyttö jättää opiskelun mennessään naimisiin. He ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyiksi. Gladys toivoo saavansa joskus perheen. Mutta ei ennen kuin hän on toteuttanut unelmansa opiskella lääkäriksi. Ecuadorilainen isä ja tytär teiniraskauksia vastaan ”Me kaikki voimme valita tavoitteemme elämässä” Yli puolet Hondurasin työttömistä on alle 24-vuotiaita. Ongelma on suuri myös Cholutecan alueella, jossa 17-vuotias Modesta asuu vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa. Vanhemmat erosivat tytön ollessa seitsenvuotias, jolloin hän lopetti koulunkäynnin auttaakseen äitiään kotitöissä. Kuusi vuotta myöhemmin vanhemmat palasivat yhteen, ja Modesta päätti jatkaa koulunkäyntiä. Valmistumisen jälkeen hän ei kuitenkaan saanut töitä. Silloin Modesta löysi Planin hankkeen, joka antaa nuorille naisille valmiuksia parempaan toimeentuloon. Kun nuoret naiset eivät työllisty lähellä kotiaan, he muuttavat usein kaupunkiin, jossa heillä on suurempi riski kohdata hyväksikäyttöä. Hankkeemme auttaa tyttöjä pohtimaan, keitä he ovat ja millaisiksi he haluaisivat tulla. Kannustamme tyttöjä etsimään keinoja saavuttaa unelmiaan. Modesta päätti perustaa kyläänsä kaupan, jossa hän valmistaa ja myy makeisia ja välipaloja. Ansaitsemansa rahat hän aikoo käyttää yliopisto-opintoihin. – Haluan olla onnellinen, kehittää taitojani ja parantaa elämänlaatuani. Meillä kaikilla on kyky valita tavoitteemme elämässämme.
uutisia suomesta Olemme kehittäneet yhdessä Samsung Nordicin kanssa näppäimistösovellus Sheboardin, joka edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä ja haastaa stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolista. Viime syksynä lanseerasimme sovelluksen englanninkielisenä, ja nyt siitä on ilmestynyt suomenkielinen versio. Androidpuhelimella toimiva sovellus on ladattavissa suomenkielisenä Google Play -kaupasta. Sukupuoleen liittyvät stereotypiat ja odotukset ovat haitallisia etenkin tytöille, joille puhutaan usein kykyjen sijaan ulkoisista ominaisuuksista. Puhetapa voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä tytöt odottavat tulevaisuudestaan. – Jos poikia kehutaan vain rohkeiksi ja älykkäiksi ja tyttöjä vain sieviksi ja kilteiksi, tämä vahvistaa haitallisia sukupuolistereotypioita. Sheboard-näppäimistösovellus kyseenalaistaa näitä malleja. Erotuksena tavallisista näppäimistöistä se ehdottaa tytöistä, naisista, siskoista, äideistä – ylipäätään naisista – kirjoitettaessa voimaannuttavia sanoja ja lauseita, kertoo Plan Internationalin digikehityksen asiantuntija Nora Lindström. Jos kirjoittaa vaikkapa ”tytöt ovat”, ennakoivaan tekstinsyöttöön perustuva Sheboard tarjoaa jatkoksi esimerkiksi sanoja ”rohkeita” ja ”fiksuja”. – Teknologisen kehityksen tulee tukea tasa-arvoista yhteiskuntaa, joka ei syrji ketään. Sheboard on hieno esimerkki siitä, miten vahingolliset stereotypiat voidaan tehdä näkyviksi. Sovelluksen avulla tuhoamme yhdessä sukupuoleen liittyviä käsityksiä, jotka estävät ihmisiä saavuttamasta täyttä potentiaaliaan, Samsung Nordicin yhteiskuntasuhteista vastaava Elin Wallberg sanoo. Olemme myös tuottaneet kouluille opetusmateriaaleja, joiden avulla sukupuolistereotypioita voi käydä läpi 13–18-vuotiaiden koululaisten kanssa. Opetuskokonaisuudesta koulussa voi vastata oma opettaja, tai opettaja voi tilata tunnille veloituksetta koulutetun lasten oikeuksien lähettiläämme. – Sheboard on tarkoitettu ihan kaikille, sillä sukupuolten välinen tasa-arvo saavutetaan rohkaisemalla oppimaan uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Opetusmateriaalin tehtävissä pohditaan, miten sukupuolistereotypiat ilmenevät arjessa esimerkiksi lasten leluissa ja medioissa, ja luodaan esimerkiksi uudenlaisia prinsessasatuja, Plan International Suomen koulutussuunnittelija Salla Kuuluvainen kertoo. Sheboard-sovellus haastaa stereotypiat Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat testasivat Sheboardia. 12 ku va t: Ja ni La uk ka ne n
Tyttöjen oikeudet näkyivät ja kuuluivat SuomiAreenassa Lapsija nuorisojärjestöt, lapsiasiavaltuutetun toimisto sekä seurakuntien ja valtion toimijat haastavat kaikki Suomen alakoulut mukaan viettämään Suomen ensimmäistä Lapsen oikeuksien viikkoa 19.–23.11. Lapsen oikeuksien viikko on kouluille suunnattu toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien tunnettuutta yhteisen tekemisen avulla. Viikon teema on osallisuus. – Osallisuus ulottuu yksilön mielipiteen ilmaisusta aktiiviseen maailmankansalaisuuteen, ja se on erittäin tärkeää lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Lapsen oikeuksien viikko tarjoaakin oivan mahdollisuuden näiden teemojen käsittelemiseen, sanoo globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkömme Santeri Suvanto. Koulut voivat osallistua viikkoon usealla eri tavalla: yhden oppitunnin, yhden koulupäivän tai vaikka koko viikon ajan. Koulut saavat valmiita tuntisuunnitelmia, toiminnallisia tehtäviä sekä oppimateriaaleja ja vinkkejä siitä mitä osallisuus tarkoittaa ja kuinka sitä voi koulumaailmassa edistää. Tutustu Lapsen oikeuksien viikkoon ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.lapsenoikeuksienviikko.fi Koulut mukaan Lapsen oikeuksien viikkoon Pidimme tyttöjen oikeuksia esillä Suomen suurimmassa yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa SuomiAreenassa, jonka MTV ja Porin kaupunki järjestivät heinäkuussa. SuomiAreena keräsi helteiseen Poriin 67 000 kävijää. Toimme telttaamme SuomiAreenan Kansalaistorille tuoreen valokuvanäyttelymme Turvallinen alku elämälle, joka kertoo työstämme vauvojen ja äitien hyväksi Mosambikissa. Kävijät saivat myös kokea sierraleonelaisen tytön kasvutarinan virtuaalilasien avulla. Teltalla pysähtyi yli kaksituhatta ihmistä. Espoolainen Anne-Maria Salmela, 18, kertoi vapaaehtoisena teltallamme työstämme tyttöjen hyväksi. – On ollut tosi palkitsevaa, kun näkee, että on saanut ihmiset innostumaan tästä aiheesta tai oppimaan uutta. Keskustelut ovat olleet tosi kiinnostavia, hän luonnehtii kokemustaan vapaaehtoisena. Olimme mukana järjestämässä järjestöjen yhteistä paneelikeskustelua, jossa pohdittiin kehitysyhteistyön tulevaisuutta. Järjestimme myös Torivartti -tilaisuuden, jossa porilaisen Contakti-teatterin näyttelijät tulkitsivat tarinoita ehkäisystä ja pääsihteerimme Ossi Heinänen kertoi työstämme seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi. – Me Planissa vaadimme, että lapset ja nuoret kaikkialla maailmassa saavat tietoa seksistä ja ehkäisystä, jotta he voivat tehdä valistuneita päätöksiä omasta kehostaan ja ehkäisystä. Nykyaikaisen ehkäisyn on myös oltava nuorten saatavilla, Heinänen sanoi. Ku va t: Iid a Ri ek ko ja M ik ko To iv on en 13
14-vuotiaalla ANULILLA on lihasrappeumatauti, jonka takia hänen elämänsä on erilaista kuin muilla lapsilla. Tauti tekee kävelystä ja puhumisesta vaikeaa, mikä aiheuttaa ongelmia koulussa. – En mene mielelläni kouluun. Muut lapset hakkaavat, haukkuvat ja pilkkaavat minua, koska en näe kunnolla, hän kertoo. Anuli on kuitenkin päättänyt, ettei luovuta. Hän haluaisi aloittaa alusta toisessa koulussa voidakseen opiskella pitkälle ja tulla kirjailijaksi. NIRMALA ja KHENDO pitävät samoista asioista kuin moni muu lapsi: piirtämisestä, laulamisesta ja leikkimisestä. Eräs asia kuitenkin erottaa heidät ikätovereistaan. Kummallakin tytöllä on vain yksi jalka. Huhtikuussa 2015 Nepaliin iski 7,8 magnitudin maanjäristys, jossa lähes 9 000 ihmistä kuoli ja 22 000 loukkaantui. – Olin katsomassa TV:tä ystäväni kanssa. Seinä romahti ja jalkani jäi jumiin sen alle, yhdeksänvuotias Nirmala kertoo. Kaksi vuotta myöhemmin ystävykset asuvat Nepalin pääkaupungissa Kathmandussa vammaisten lasten sisäoppilaitoksessa. He pitävät itseään onnekkaina, koska kehitysmaissa vain joka kymmenes vammainen lapsi käy koulua. Koulu sijaitsee kuitenkin kaukana kotoa. – Minulla on joskus ikävä isää ja äitiä. Näen vanhempiani vain koulun lomilla, 11-vuotias Khendo kertoo. 14
V alokuvaaja Morten Krogvold kuvasi Nepalissa lapsia, joiden oikeuksia loukataan kaikkein todennäköisimmin: vammaisia lapsia. Vaikka he kohtaavat erityisiä haasteita, heillä on unelmia ja tavoitteita siinä missä muillakin lapsilla. – Yritän näyttää heidän ylpeytensä ja arvokkuutensa. Sen, että heillä on toivoa, hän kertoo. Plan International edistää Nepalissa vammaisten lasten oikeuksia. Parannamme koulutuksen esteettömyyttä ja laatua, lastensuojelujärjestelmiä ja katastrofeihin varautumista. Tuemme myös perheitä, yhteisöjä ja kouluja parantamaan vammaisten lasten asemaa. SANGITA ja LAXMI erottuvat joukosta vaalean ihonsa ja hiustensa vuoksi. He kohtaavat usein syrjintää, häirintää ja uteliaita tuijotuksia. Ystävysten tilannetta vaikeuttaa se, että he kuuluvat daliteihin eli Nepalin epävirallisessa kastilaitoksessa alimpana pidettyyn ryhmään. 12-vuotiailla tytöillä on albinismi eli perinnöllinen häiriö, jossa keho tuottaa pigmenttinä toimivaa melaniinia vain vähän tai ei ollenkaan. Sangita ja Laxmi tapasivat heikkonäköisten koulussa, ja heistä tuli pian erottamattomat. Koulu on kaukana kotoa. Tytöt asuvat läheisessä hostellissa ja saavat toisistaan tukea ja lohtua. Kuvat: MORTEN KROGVOLD Teksti: ASTRID HEXEBERG Tarinoita toivosta 15
Joulukuussa 2015 SABITA ripusti pyykkejä kotitalonsa katolla. Hänen tiellään roikkui sähköjohto, jonka hän työnsi syrjään. Yhtäkkiä hänen kehonsa läpi virtasi 11 000 volttia. Kaikki musteni. Kun Sabita heräsi sairaalassa, lääkärit olivat amputoineet hänen molemmat kätensä. Nyt 16-vuotias Sabita aikoo kouluttautua, jotta voi hankkia työpaikan, ansaita rahaa ja auttaa vanhempiaan. Lisäksi hän haluaa auttaa köyhiä vammaisia, joita on nähnyt kerjäämässä temppelien ulkopuolella. – Haluan menestyä elämässäni. Kuuluisaksi tuleminen ei ole tärkeää, mutta haluan olla niin rikas, että voin auttaa muita ihmisiä. – Jos voisin, haluaisin juosta, sanoo 12-vuotias PRASANNA, jolla on CP-vamma. Käveleminen on vaikeaa, samoin puhuminen. Prasanna päätyy usein istumaan sängyllään ja pelaamaan puhelimellaan tai katsomaan urheilua televisiosta. Niinä päivinä, kun hän pääsee kouluun, hänen isänsä kantaa häntä selässään mäkeä ylös. 16
ANISH ei ole koskaan pystynyt kävelemään. Hänen kotipihansa on epätasainen. Ovelle ei johda ramppia, eikä talon omistava vuokranantaja anna Anishin perheelle lupaa rakentaa sellaista. – Tarvitsen apua peseytymisessä ja koulumatkoilla. Pyörätuolilla on vaikeaa liikkua. Toivoisin, että tiet olisivat parempia. 13-vuotias Anish katselee mielellään ystäviensä urheilemista – varsinkin koripallon pelaamista. Hän toivoisi kuitenkin, että voisi osallistua. – Vaikka minulla on vamma, haluan silti kouluttautua ja tulla hyväksi ihmiseksi, hän sanoo. MAHESH, 14, on ollut sokea syntymästään saakka. Hän tarvitsee paljon apua, mutta hänellä on intohimo, joka tuo hänelle paljon voimaa: laulaminen. – Laulaminen tekee minut iloisemmaksi, hän selittää. Vammaisille lapsille suunnatun sisäoppilaitoksen opettaja huomasi Maheshin kiinnostuksen musiikkiin ja auttoi tätä äänittämään studiossa kappaleen lasten oikeuksista. Laulua on sittemmin soitettu paikallisessa radiossa. – Haluaisin tehdä sen uudestaan. Se oli hauskaa, Mahesh kertoo. 12-vuotias BHAGWATI ja hänen kaksi veljeään ovat olleet näkövammaisia syntymästään asti. Siksi sisarukset elävät suuren osan vuodesta kaukana muusta perheestä vammaisten lasten koulussa. – Emme näe kunnolla. Jos olisimme nähneet paremmin, olisimme voineet auttaa äitiämme enemmän, Bhagwati kertoo. Bhagwati pitää kirjoittamisesta ja lukemisesta. Hän on viidennellä luokalla ja haluaa lääkäriksi. – Oman tulevaisuuteni vuoksi minun kannattaa käydä koulua, Bhagwati toteaa. 17
Nostamme tyttöjen päivänä 11.10. esiin tyttöjen oikeutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteisiin päätöksiin. Girls Takeover -tempauksessamme tytöt valtaavat päättäjien paikkoja. Jokainen voi osallistua päivän viettoon erilaisissa tapahtumissa, somessa tai lahjoittamalla. Jokainen tyttö voi muuttaa maailmaa Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: JANI LAUKKANEN JA PLAN INTERNATIONALIN KUVA-ARKISTO YK :n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. haluamme nostaa esiin, millaisia mahdollisuuksia avautuu, kun tytöt kaikkialla maailmassa voivat päättää elämästään ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon. – Jokaisella tytöllä on oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan, osallistua yhteiseen päätöksentekoon sekä vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Vielä tämä ei toteudu, vaan tytöt ja nuoret naiset jäävät yhä monella tapaa ulkopuolisiksi, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. Kansainvälinen tyttöjen päivä on YK:n teemapäivä, joka kiinnittää huomion tyttöjen asemaan. Tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi, ja tyttöjen päivä tarjoaa mahdollisuuden nostaa esiin tyttöjen kohtaamia erityishaasteita. Toisaalta se on juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen voiman ja mahdollisuudet. Päivä tuli YK-kalenteriin Plan Internationalin aloitteesta vuonna 2011, ja sitä on vietetty vuodesta 2012. Päivä on Suomessa ja kansainvälisesti Planin merkittävin juhlapäivä ja näkyvä kampanjointiajankohta. Suomessa vapaaehtoisemme järjestävät tapahtumia ympäri maata, ja myös moni kirjasto ja koulu on mukana tyttöjen päivän vietossa. Jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan moni tunnettu rakennus loistaa pinkkinä tyttöjen päivänä. Myös useat yritykset tukevat 11.10. työtämme tyttöjen hyväksi erilaisilla tempauksilla. 18
JUHLI TYTTÖJEN PÄIVÄÄ PLANIN KANSSA! » Vapaaehtoisemme järjestävät tempauksia eri puolilla maata. Lue lisää tavoista tulla mukaan: plan.fi/osallistu. Päivitämme tapahtumalistaa osoitteeseen plan.fi/tapahtumakalenteri. » Seuraa Planin somekanavia ja jaa sisältöjä aktiivisesti omassa somessasi. Voit myös lisätä Planin Facebook-sivun kautta profiilikuvaasi #tyttöjenpuolella-kehyksen ja kertoa näin olevasi tyttöjen asialla. Kannustamme käyttämään hashtageja #tyttöjenpäivä ja #tyttöjenpuolella ja tägäämään Planin tilin @plansuomi. » Lahjoita tyttöjen hyväksi tai avaa oma tyttöjen päivän keräys, josta voit kertoa somekanavissasi. Lue lisää: plan.fi/lahjoita. » Asioi tyttöjen päivän aikaan yrityksissä, jotka kampanjoivat kanssamme, ja ostoksesi voi ilahduttaa sekä sinua että tukea tarvitsevia tyttöjä. » Kerro perheellesi, ystävillesi ja muille verkostoillesi tyttöjen päivästä ja mahdollisuuksista edistää tyttöjen oikeuksia. » Juhlista tyttöjen päivää lähipiirisi tyttöjen kanssa. Kerro tuntemillesi tytöille, että he ovat tärkeitä ja arvokkaita ja voivat saavuttaa unelmansa. Tytöt valtaavat päättäjien paikat Järjestimme Suomessa Girls Takeover -tempauksen ensimmäistä kertaa viime syksynä, ja se oli menestys sekä täällä että maailmalla. Kaikkiaan tytöt valta si vat yli 1 000 johtoasemaa 60 maassa eri puolilla maailmaa. Tänä tyttöjen päivänä tempaus nostaa esiin, miten Suomi ja suomalaiset toimijat voivat edistää tyttöjen oikeuksia ympäri maailmaa. Siksi Girls Take overiin on valittu mukaan yrityksiä ja instituutioita, joiden toimet vaikuttavat tyttöjen asemaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Planin lastenhallituksen tytöt valtaavat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen, europarlamentaarikko Nils Torvaldsin, Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen, Tubeconin osaperustajan Risto Kuulasmaan, K-ryhmän pääjohtajan Mikko Helanderin, Koneen toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin ja Accenturen Suomen, Pohjoismaiden toimitusjohtajan Frank Korsströmin ja Aku Ankan päätoimittajan Aki Hyypän paikat. Plan Internationalin nuori ugandalainen aktivisti Scovia Alinza valtaa ulkomaankauppaja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen paikan. – Tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustaminen on sydämen asiani, ja nykyisessä työssäni saan tehdä sitä ilokseni oikeastaan joka päivä. Oikeus omaan kehoon, koulutus ja työ kuuluvat kaikille. Vaikka parannusta on maail malla tapahtunut, tekemistä riittää valtavasti. Tasa-arvo on yksi suurimmista kehityksen moottoreista ja vahvistaa koko yhteiskuntaa. Ilman naisten osallisuutta ja panosta ei Suomestakaan olisi tullut nykyisenlainen hyvinvointivaltio, Virolainen kertoo syistään osallistua. Lastenhallituksen jäsen, 18-vuotias IB-lukiolainen Ronja Holopainen Helsingistä, astuu päiväksi K-ryhmän johtoon. Hän pääsee muun muassa osallistumaan johtoryhmän kokoukseen. Hän aikoo nostaa esiin tuotantoketjujen vastuullisuutta lasten oikeuksien ja ympäristön näkökulmasta. – Girls Takeoverissa parasta on mahdollisuus päästä nuorena vaikuttamaan yrityksen johtoon sekä jakaa nuorten näkökulmaa lasten oikeuksien sekä sosiaalisen vastuun tärkeydestä. Odotan tämän vuoden valtauksilta konkreettisia päätöksiä ja muutoksia yritysten ja julkisten tahojen toimintaan sekä keskustelun herättämistä, Ronja sanoo. Hän pohtii tyttöjen oikeuksia myös arjessaan. Luonnontieteistä kiinnostunut Ronja on muun muassa kehittänyt uusiokäytettävän kuukautissuojan kehittyvien maiden tytöille. – Lastenhallituksessa saamillani tiedoilla olen löytänyt kiinnostuksen nuorten naisten seksuaaliterveyteen ympäri maailmaa, hän kertoo. Lue lisää Girls Takeoverista: plan.fi/girls-takeover 19
– En tiennyt, ettei naimisiin saa mennä alle 18-vuotiaana. Faless joutui lopettamaan koulun raskauden ja avioliiton takia. Hän kaipasi ystäviään ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi, koska ei saanut käytyä koulua loppuun. – Raskaana ollessani kuulin radiosta, että lapsiavioliitot ovat kiellettyjä ja että lasten täytyisi käydä koulua. Nyt Faless on eronnut miehestään ja palannut koulun penkille. Lapsenhoitoapua hän saa äidiltään. – Olen iloinen, että avioliitto on ohi, hän kertoo. Ratkaisu on radio Helpoin tapa tavoittaa Malawin asukkaat on radio. – Radio on Malawissa tärkein tiedotusväline. Täällä kaikilla on radio, kertoo Charles Kululanga, 35. Hän on Radio Timvenin kanavapäällikkö ja juontaa omaa ohjelmaansa aamuisin. Timveni on nuorille tarkoitettu radioja tv-asema, joka lähettää ohjelmaa 12 tuntia päivässä. Teksti ja kuvat: ANTHONY HUUS N ykyisessä laissa sanotaan, etteivät alle 18-vuotiaat saa mennä naimisiin. Se tarkoittaa, että tyttöjen on käytävä koulua ja saatava opintonsa päätökseen ennen 18 vuoden ikää, kertoo Charity Bita, 24. Hän on yksi nuorista aktivisteista, jotka ovat kampanjoineet lakimuutoksen puolesta. Nykyisin hän työskentelee Plan Internationalin palveluksessa Malawissa. Malawissa on yhä paljon alueita, joille tieto lakimuutoksesta ei ole yltänyt. – Lapsiavioliittoja solmitaan edelleen paljon. Ikävä kyllä maaseudun paikallisyhteisöjen asukkaat eivät tiedä kiellosta, Charity Bita kertoo. Takaisin kouluun 18-vuotias Faless asuu maaseudulla pääkaupungin Lilongwen ulkopuolella. Hän on 11-kuukautisen Gift-pojan äiti. Faless meni naimisiin 17-vuotiaana, sillä hän oli raskaana eikä hänellä mielestään ollut valinnanvaraa. Faless joutui naimisiin vastoin tahtoaan. Hän ei tiennyt, että Malawissa alle 18-vuotiaat eivät saa mennä naimisiin. Hän kuuli kiellosta radiosta. Eli Charity Bita ja Charles Kululanga olivat aiemmin työtovereita Radio Timvenissä. He korostavat radion merkitystä lapsiavioliittokieltoa koskevan tiedon levittäjänä Malawissa. 20 Radio auttaa vähentämään lapsiavioliittoja Malawissa Malawissa lähes puolet tytöistä joutuu naimisiin ennen 18 vuoden ikää. Maan perustuslakiin tehtiin viime vuonna muutos, joka kieltää lapsiavioliitot. Kysymys kuuluu, kuinka tieto kiellosta saavuttaisi koko maan.