Plan-lehti 02/2023 - Lehtiluukku.fi

plan 2/2023 HAITI Tytöt tahtovat jatkaa koulunkäyntiä ruokakriisin ja kaaoksen keskellä BANGLADESH Pienyritykset tuovat perheille tuloja ja torjuvat lapsiavioliittoja VIETNAM Nuoret äidit ja isät oppivat, miten voivat tarjota hyvän varhaislapsuuden
Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä ai heesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Gelawej Viyanin keitto kirjan Ripaus kurkumaa, josta voit lukea lisää sivulta 28. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 1/23 kiinnostavimmiksi jutuiksi repor taasin sambialaisten teiniäitien koulutuksesta sekä lapsiavioliittoon joutuneen etiopialaistytön tarinan. Lukijapalkinnon voitti Ellen Koskela Seinäjoelta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vas tauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! Kuukautisköyhyys on Suomessa mer kittävä ongelma, osoittaa Planin tuore kyselytutkimus. Kuukautis köyhyys koettelee erityisesti opiskelijoita sekä työelämän ulkopuolella olevia naisia, joilla on muutenkin toimeentulo haasteita. Kantar Public in toteutta maan kyselyyn vastasi 1 007 Suomessa asuvaa 15–60vuotiasta tyttöä ja naista. ”Kuukautisköyhyys on globaali ongelma, ja halusimme selvittää, miten se ilmenee Suomessa. Se on yksi niistä ongelmista, joita tytöt ja nuoret naiset ympäri maailmaa kohtaavat suhteet toman usein ikänsä, sukupuolensa ja toimeentulohaasteidensa vuoksi”, Plan International Suomen viestintäjohtaja Anna Könönen sanoo. Vastaajista 14 % ilmoittaa, että heillä on ollut silloin tällöin tai usein vaikeuk sia saada rahat riittämään kuukautis suojiin. 15–24vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on korkeampi, 22 %. Lähes kolmannes (32 %) vastaajista on käyttänyt kuukautissuojia niiden hinnan takia suositusaikaa pidempään silloin tällöin tai usein. Lähes joka neljäs (23 %) arvioi näin tapahtuneen joskus. 30 % vastaajista on joutunut valitse maan silloin tällöin tai usein itselleen huonommin sopivia kuukautissuojia hinnan takia. 15–24vuotiasta näin on joutunut tekemään 42 %. Kyselytutkimuksen vastaajat koke vat kuukautissuojien hinnan korkeaksi. Vain yksi sadasta pitää kuukautissuojia erittäin edullisina. Harvempi kuin joka viides (17 %) pitää niitä melko edullisi na. Melko kalliina suojia pitää 39 % ja erittäin kalliina 5 %. Suuri enemmistö vastaajista (80 %) on sitä meiltä, että kouluissa pitäisi olla ilmaiseksi saatavilla kuukautissuojia. Vastaajat puoltavat lähes yksimielisesti myös kuukautis suojien arvonlisäveron laskua. Enemmistö (56 %) on sitä miel tä, että kuukautissuojien arvonlisävero pitäisi laskea apteekissa myytävien terveystuotteiden tasolle. Hieman yli kolmannes (36 %) arvioi, että ALV pitäisi poistaa kokonaan. ”Vaikka kuukautisköyhyys ei katkai se Suomessa tyttöjen koulutusta, ku ten matalan tulotason maissa yhä usein käy, se on täälläkin merkittävä, liian pitkään sivuutettu ongelma. Kuukautis köyhyyteen on puututtava poliittisilla ratkaisuilla”, Anna Könönen sanoo. PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/23?kesäkuu 2023 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 14566680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Lehtisepät Oy, Lahti. Painosmäärä: 28 400 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2023. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Mika Aaltola, Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Martta Pyykönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakas ja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista 2 Kuukautisköyhyys on tasaarvoongelma – myös Suomessa
pääkirjoitus Kehitysyhteistyö on siitä harvinainen ala, että tavoitteemme on tehdä itses tämme tarpeettomia. Plan vahvistaa yhteisöjen osaamista, muuttaa haitallisia kulttuurisia käsi tyksiä ja lisää viranomaisten tietoja ja taitoja, jotta työtämme ei enää tarvit taisi. Vaikka työn päättyminen jollakin alueella on haikeaa, se on myös syy iloi ta siitä, että elinolot ovat parantuneet ja yhteisöt pystyvät itse jatkamaan hyvää kehitystä. Toisinaan työmme katkeaa surul lisesta syystä. Tällä hetkellä toimin tamme on keskeytynyt väliaikaisesti esimerkiksi Sudanissa, jossa aseelli nen konflikti asettaa työntekijämme hengenvaaraan. Lisäksi on maita ja alueita, joissa työmme ei etene suoraviivaisesti tai tavoitteiden mukaisesti, koska yhteis kunnat ovat niin epävakaita ja olot vaa rallisia. Yksi haastavimmista toiminta maistamme on Haiti, joka on ajautunut syöksykierteeseen muun muassa jengiväkivallan, laukkaavan inflaation ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämien sään ääriilmiöiden vuoksi. Myös esi merkiksi EteläSudanissa, KeskiAfrikan Hauraimmissa yhteiskunnissa työtämme tarvitaan eniten tasavallassa ja Somaliassa työolot ovat epävarmat ja vaaralliset. Toisinaan meiltä kysytään, onko kehitysyhteistyön tekeminen hauraissa tai romahtaneissa yhteiskunnissa vai van arvoista, kun seuraava kuivuus tai väkivallan aalto voi tuhota saavutukset. Me vastaamme, että olemme sitoutu neet tukemaan kaikista haavoittuvim massa asemassa olevia ihmisiä. Siksi Planin tulee poistua menestyksekkäiltä ohjelmaalueiltaan ja jatkaa sinnikkääs ti hauraimmilla ohjelmaalueillaan niin kauan kuin työ on mahdollista. Järjestönä erityinen vahvuutemme on, että työntekijämme ovat pääosin paikallisia ja tuntevat yhteisöjen tarpeet. Pystymme toimimaan nopeasti ja ole maan ihmisten tukena, kun arki järkkyy. Tässä lehdessä kerromme haiti laisista tytöistä, joiden elämää, ehkä tulevaisuuttakin, Planin työ on muut tanut. 13vuotias Barbara voi tavoitella unelmaansa ompelijan ammatista, kos ka pystyy jatkamaan koulun käyntiään. 15vuotias Dialissa on oppinut tyttöjen oikeuksista ja innostunut samalla yhteiskunnan muuttamisesta. Heistä ja muista lapsista ja nuorista löydäm Anna Könönen viestintäjohtaja Plan International Suomi me motivaatiomme jatkaa työtä myös silloin, kun se on vaikeinta. Hauraat valtiot eivät vakaudu itses tään, vaan vakaus on rakennettava. Siihen tarvitaan kansalaisyhteiskunnan lisäksi myös kansainvälisiä järjestöjä ja yhteistyötä. Vaikka yhteiskunnal liset mullistukset toisilla mantereilla voivat tuntua Suomessa kaukaisilta, on tärkeää muistaa, etteivät vakaatkaan yhteiskunnat säily sellaisina, mikäli muu maailma järkkyy. Esimerkiksi suuret muuttoliikkeet sekä talous ja raakaainekriisit tuntuvat myös täällä Suomessa. Siksi meidän on paitsi oikein myös viisasta huolehtia osaltamme siitä, etteivät yhteiskunnat ja ihmisten elämät romahda. Vielä toistaiseksi kehitysyhteistyötä tarvitaan valitetta van kipeästi. Kiitos, että olet mukana tukemassa sitä. 4 Nälkä ja pelko sulkevat kouluja Haitissa 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Oppitunteja vanhemmuuteen 18 Koulutus ja yritystoiminta luovat toivoa 22 Ukrainalaisen äidin kirje 24 Vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponssit 28 Planpalat 30 JuniorPlan SISÄLLYS 4 18 14 3
Teksti ja kuvat: PLAN INTERNATIONAL / NELSON PACHECO, HEIDI KLEEMOLA Nälkä ja pelko sulkevat kouluja Haitissa Lapset kohtaavat maailmanlaajuisen nälkäkriisin raskaimmat seuraukset Haitissa. Ruokapula ja turvattomuus rajoittavat etenkin tyttöjen elämää. C hedeline, 12, istuu koulunsa pihalla Haitin kaakkoisosassa. Hän ei ole syönyt tänä aamuna mitään. “Nälkäisenä en pysty opiskelemaan. Toivon, että saisin vielä tänään riisiä”, Chedeline sanoo. Koulu on rakennettu puulankuista, joiden välistä vesi vuotaa kovalla sateella sisään. Kouluun ei tule puhdasta juomavettä, joten lasten täytyy hakea vettä joesta, joka on kuivumassa. Koulun lähistöltä kantautuu houkuttelevia tuoksuja. Kaksi naista valmistaa ja myy teltoissaan kakkuja ja leivonnaisia, mutta Chedeline ei pysty ostamaan niitä, kuten ei suurin osa muistakaan lapsista. Vaikka Chedeline opiskelee ahkerasti, hänen arvosanansa ovat laskeneet. ”Arvelen, että jos saisin enemmän ruokaa, koulu menisi paremmin. Haluaisin opiskella sairaan hoitajaksi, jotta voisin olla avuksi ihmisille.” Päästäkseen kouluun Chedelinen täytyy kävellä pikkusiskonsa kanssa hylättyjä, huonokuntoisia teitä. Lähellä koulua he ylittävät kuivuneen joen. 4
Nälkä ja pelko sulkevat kouluja Haitissa KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Ulkona liikkuminen on Chedelinelle vaarallista, koska väkivaltaisuudet ovat levinneet Haitissa. Samaan aikaan maa on tuhoisan nälkäkriisin kourissa. 5
Chedeline asuu äitinsä, isoäitinsä ja sisarensa kanssa pienessä puutalossa, jossa on vain yksi ikkuna. Perheen isä on kuollut vuosia sitten. Kanat kuop suttavat pienessä puutarhassa, joka on sekin kuivunut vähäisten sateiden takia. Chedelinen äiti ja isoäiti myyvät työkseen paikallisia hedelmiä ja käyt tävät pienet tulonsa perheen ruokaan. Usein kuluu päiviä ilman kunnollista ruokaa. ”En koskaan syö kolmesti päivässä, koska se on perheelleni mahdotonta. Syön useimmiten vähän riisiä, maissia tai hirssiä. Meillä on vain harvoin lihaa.” Huono ravitsemus on tehnyt Che delinesta heikkokuntoisen. Hän tuntee olonsa usein huonovointiseksi ja on liian väsynyt tekemään mitään. ”Muilla lapsilla on sama tilanne kuin minulla tai jopa pahempikin. Monet perheet eivät saa minkäänlaista apua.” Koulupäivä ilman ruokaa Tunnin kävelymatka kouluun on käynyt 10vuotiaalle Lettycialle yhä vaikeam maksi. Hän näyttää väsyneeltä. ”Tunnen itseni usein matkalla sairaaksi ja heikoksi ja olen vähällä lyyhistyä, koska olen niin nälkäinen. Kun palaan takaisin kotiin, löydän sieltä joskus ruokaa, joskus taas en.” Lettycia asuu pienessä kodissa tätinsä, setänsä ja kahden serk kunsa kanssa Haitin kaakkoisosassa. Perheel lä ei enää ole tarpeeksi rahaa terveel liseen ravintoon, sillä elin tarvikkeiden hinnat ovat nousseet Haitissa raketin lailla. ”Syömättömyydellä on ollut jo vaikutusta koulutyöhöni. Nälkäisenä en pysty opiskelemaan ja nukahdan helposti”, Lettycia sanoo. ”Moni asia on muuttunut. Aiemmin perheeni pystyi syömään kahdesti tai kolmesti päivässä, mutta nyt olen jos kus koko päivän syömättä. Silloin tätini lainaa rahaa, jotta saamme ruokaa.” Maailmanpankin mukaan Haiti on niiden kymmenen maan joukossa, joi hin ruoan hinnan nousu on vaikuttanut voimakkaimmin. Haiti oli jo ennestään yksi maailman köyhimmistä valtioista. Inflaatiota ovat syventäneet lukui sat kriisit, kuten kuivuudet, jengien aseelliset yhteenotot, polttoainepula ja laajalle levinneet levottomuudet. Maail man ruoka ohjelman WFP:n mukaan 4,9 miljoonaa ihmistä, lähes puolet 6
10vuotias Lettycia (keskellä) lukee läksykirjaa yhdessä tätinsä ja serkkunsa kanssa. Ruokapula vaikeuttaa Lettycian oppimista, koska nälkäisenä on vaikea keskittyä. Haitin väestöstä, joutuu kamppailemaan selviytyäkseen arjestaan. Lettycian äiti asuu naapurimaassa Dominikaanisessa tasavallassa ja lähet tää siskolleen rahaa perheen ruokaan. ”Tätini joutuu käyttämään rahan lainan maksuun siitä ruoasta, jonka olemme jo syöneet.” Pitkän koulumatkansa lisäksi Letty cian täytyy kävellä päivittäin tunnin mat ka hakemaan vettä perheelleen. Tytöillä on kävelymatkoilla kohonnut riski joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Letty cia on tästä hyvin tietoinen. ”Uskon, että tytöt ovat haavoittuvim massa asemassa tässä kriisissä.” Käteisapu pelastaa henkiä Lettycian perhe on saanut Planilta käteis apua nälkäkriisin aikana. Plan tu kee perheitä ja yhteisöjä Haitin koillis ja kaakkoisosissa. Jo yli 3 700 perhettä on saanut käteisapua ja ruokakuponkeja. Lisäksi 4 500 vapaaehtoista jakaa yhteisöissä tietoa ravitsemuksesta ja lastensuojelusta. Heikkojen vesi ja sanitaatioolojen vuoksi Plan jakaa myös hygieniapakkauksia, jotta koleran leviäminen pysähtyisi. Lisäksi järjestö edistää lastensuojelua ja sukupuolten tasaarvoa kriisin keskellä. Lettycian serkku Claire työskentelee torikauppiaana ja sai Planilta käteisapua elokuussa 2022. Silloin maa oli keskellä koronapandemiaa ja alueella oli paljon levottomuuksia. ”Tilanne oli hyvin vaikea, ja hinnat olivat nousseet äärimmäisen korkeiksi. Ostin saamallani rahalla ruokaa muuta maksi viikoksi”, Claire kertoo. Claire on osallistunut myös Planin työpajoihin, joissa hän on oppinut seksuaali ja lisääntymisterveydestä ja oikeuksista. Hänet valittiin mukaan puolen vuoden koulutukseen, jonka jälkeen hän on tukenut raskaana olevia tyttöjä kotiseudullaan. ”Olen nähnyt, kuinka apu on tuonut hymyn niiden ihmisten kasvoille, joihin kriisi on vaikuttanut kovimmin. Se kan nustaa heitä olemaan luovuttamatta”, Claire sanoo. Väkivalta sulkee kouluja ”Olen menettänyt monia asioita, joita en saa enää takaisin”, 15vuotias Dialissa kertoo. Hän asuu isoäitinsä, kahden enonsa ja serkkunsa kanssa Haitin kaakkois 7
osassa. Jengit ovat laajentaneet toimintaansa maan pääkaupungista PortauPrincesta ympäröiville alueil le. Myös Dialissa joutuu pelkäämään jengiväkivaltaa. “Minua pelottaa kävellä yksin kotiin. Mietin koko ajan, että minulle sattuu jo tain. En voi koskaan liikkua turvallisesti iltaisin”, Dialissa sanoo. ”Tunnen naapurustossani asuvan ty tön, joka raiskattiin illalla kotimatkalla. Perhe vei tytön sairaalaan, jossa selvisi, että hän oli saanut hivtartunnan. Kun raiskaus raportoitiin poliisille, tekijä oli jo paennut seudulta. Alueellamme on paljon tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja raiskauksia.” Dialissa nauttii koulunkäynnistä, ja ranskan kieli on hänen lempiaineensa. Hän joutui kuitenkin olemaan viime syksynä poissa koulusta yli kaksi kuukautta. Kansalaiset vaativat silloin suurlakolla hallitukselta ratkaisuja talouskriisiin. Väkivaltaisuuksien ja levottomuuksien takia myös kouluja suljettiin. Dialissa on palannut kouluun, mutta nälkä vaikeuttaa keskittymistä. Vaikka arki on selviytymistaistelua, hän haluaa auttaa perheineen myös ystäviään ja naapureitaan, jotka kärsivät nälästä. ”Yksi 15vuotias ystäväni saattaa olla päiviä syömättä mitään”, Dialissa kertoo. Dialissan perhe on saanut Planilta taloudellista apua, jotta tytön koulun käynti voi jatkua. Lisäksi Dialissa on osallistunut Planin järjestämään koulutukseen, jossa hän on oppinut seksuaali ja lisääntymisterveydestä ja oikeuksista. Tulevaisuudessa hän haluaa vaikuttaa maansa asioihin. ”Jos olisin Haitin presidentti, haluai sin yrittää ratkaista väkivaltaisuudet ja turvattomuuden. Tahtoisin varmistaa, etteivät viattomat ihmiset joudu kärsi mään jengien väkivallasta.” Väkivallan ja nälän seuraukset Ruoan tuoksu kantautuu puisesta katoksesta, joka toimii 13vuotiaan Barbaran* ja hänen isänsä keittiönä. Tänään pienellä perheellä on ruokaa. Väkivaltaisuudet vaikuttavat ruoan saatavuuteen, koska jengit pysäyttävät tukkukauppiaita ja vaativat heiltä rahaa ennen kaupunkeihin pääsyä. Jakelu vaikeudet ovat nostaneet tuotteiden hintoja. Joinain päivinä Barbara ei saa mitään syödäkseen. ”Minulla on usein vatsa kipeä, mutta silloin yritän keskittyä esimerkiksi opis keluun. Sillä tavalla pystyn unohtamaan nälän.” Barbaralle väkivallan pelko on arkipäivää. ”Minua pelottaa eniten se, mitä on meneillään pääkaupungissamme. En haluaisi nähdä jengien välisiä yhteen ottoja kotiseudullani. Aseistetut joukot eivät kunnioita tavallisten ihmisten elämää.” Tänä vuonna pelkästään maaliskuu hun mennessä 530 ihmisen raportoi tiin kuolleen Haitissa jengiväkivallan seurauksena. Samassa ajassa yli 300 ihmistä loukkaantui väkivaltaisuuk sissa ja 277 ihmistä joutui jengien sieppaamaksi. Suurin osa levottomuuksista keskit tyy pääkaupungin ympäristöön. Monet ihmiset ovat paenneet väkivaltaisuuk sia lähtemällä kaupungista syrjäseu duille. Tämä tuo lisähaasteita alueille, joilla ruoka on jo ennestään vähissä. ”On hankalaa olla miettimättä sitä, mitä maassamme tapahtuu. Tällä kin hetkellä lapsia hyväksikäytetään ja raiskataan ja heitä kuolee väki valtaisuuksissa”, Barbara sanoo. Jatkuvalla nälällä ja väkivallan pelolla on vakavat seuraukset. Niiden takia kouluja on suljettu ja oppi tunteja peruttu. Myös Barbaran koulu oli kiinni kolmen kuukauden ajan viime syksynä. Turvattomuuden takia edes 8
* Barbaran nimi on muutettu turvallisuussyistä. Barbaran perhe joutui kokemaan jengiväkivallan seuraukset, kun aseistautunut jengi sieppasi tytön kaksi velipuolta. Perheen helpotukseksi heidät vapautettiin. ”Se oli hyvin raskasta aikaa, mutta yritimme jatkaa elämäämme”, Barbara kertoo. Barbaran isä on tukenut tyttärensä koulunkäyntiä hankkimalla koulukirjoja. Koulumaksujen maksaminen oli kui tenkin mahdotonta, kunnes perhe sai taloudellista tukea Planilta. Nyt isä voi rahoittaa Barbaran koulutuksen, jotta tämä saisi paremman tulevaisuuden. Päivittäisistä vaikeuksista huolimat ta Barbara uskoo, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. ”Suurin unelmani on käydä kouluni kouluun käveleminen ei ole tytölle itsestäänselvyys. Valoa tulevaisuudessa Barbara asuu isänsä kanssa rannalla hökkelissä, johon he muuttivat vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen. Vaati maton rakennus on tarjonnut katon heidän päänsä päälle jo 13 vuoden ajan. Barbaran isä kuitenkin pelkää, ettei koti kestä tulevia hurrikaanikausia. Kerran tytär ja isä joutuivat jättämään kotinsa, koska meri uhkasi nousta sisälle. ”Olin juuri nukkumassa. Kiiruhdin etsi mään isäni, ja keräsimme tärkeim mät tavarat mukaamme siltä varalta, että merenpinta nousisi lisää.” loppuun ja oppia sitten ompelemaan työkseni, koska rakastan sitä.” Barbara istuu vihkonsa kanssa puun varjossa ja luonnostelee kuvia me koista. Piirtäminen voi olla askel kohti unelman toteutumista. Apua nälkäkriisin keskelle 345 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa kokee akuuttia nälkää. Luku on yli kaksinkertaistunut vuoden 2019 jälkeen. Ruokakriisi vaikuttaa tyttöihin, poikiin, naisiin ja miehiin eri tavalla. Kun ruoasta on pulaa, tytöt syövät usein vähiten ja viimeisinä. Naisten ja tyttö jen osuus maailman nälkää näkevistä on 70 prosenttia. Plan International auttaa monissa maailmanlaajuisen nälkäkriisin koette lemissa maissa Haitista EteläSudaniin. Plan työskentelee kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevissa yhtei söissä ja laajentaa jatkuvasti avustusohjelmiaan, jotka auttavat nälkäkriisin koettelemia perheitä. Plan jakaa perheille ruokaa, järjestää kouluaterioita, tarjoaa käteis apua ja parantaa lastensuojelua. Dialissan perheen oli lähes mahdotonta saada tytön koulumaksut ja koulutarvikkeet maksettua. Planin tuella Dialissa on päässyt jatkamaan koulunkäyntiään. 9
10 Nuoret luovuttivat vetoomuksen hallitusneuvottelijoille S uomi tyttöjen puolelle”, julistivat Planin nuorten kyltit toukokuun 12. päivä Säätytalon portailla. Planin lasten hallitus ja toiminnassa mukana olevat nuoret luovuttivat lähes 5 000 allekirjoitusta keränneen vetoomuksen tulevalle hallitukselle. Vetoomus vaatii tulevaa hallitusta ja kansanedustajia toimimaan maailman tyttöjen puolella. Vetoomuksen kävivät vastaanottamassa muun muassa hallitusneuvotteluiden puolueiden puheenjohtajat: kokoomuksen Petteri Orpo, perussuomalaisten Riikka Purra, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja RKP:n Anna-Maja Henrikson. Tempauksessa nuoret marssivat eduskuntatalolta Sääty talolle kantaen kylttejä, joiden viestit kertoivat syrjinnästä ja epäkohdista, joita tytöt maailmalla kokevat. “Suomen on oltava suunnannäyttäjä kohti maailmaa, jossa jokainen voi toteuttaa mahdollisuuksiaan sukupuoles ta riippumatta”, sanoo tempauksessa mukana ollut lasten hallituksen puheenjohtaja Anton Syväluoma. Plan kampanjoi vaalikeväänä maailman tyttöjen oikeuk sien ja tasaarvon puolesta. Yksi keinoista oli vetoomus, joka vaatii tulevaa hallitusta ja valittuja kansanedustajia esimer kiksi edistämään tyttöjen oikeuksia kansainvälisessä yhteis työssä ja sitoutumaan sukupuolten tasaarvoa edistävään ulkopolitiikkaan. Vetoomuksen allekirjoitti 4 778 henkilöä, ja sen ensimmäi set allekirjoittajat olivat presidentti Tarja Halonen, oikeus hammaslääkäri Helena Ranta, toimittaja ja ihmisoikeus aktivisti Zahra Karimy sekä jalkapallovalmentaja Tim Sparv. Ku va aj a: A ar o Ke ip i
11 P lan järjesti jo kolmatta kertaa suuren suosion saavuttaneen digitaalisen nuorten tapahtu man, Nuorten timantin. Vuo den 2023 Nuorten timantin teema oli demokratia. Tapahtumassa panelistit ja nuoret pohtivat yhdessä demokratian globaaleja ja arkipäiväisiä kysymyksiä. Tapahtuma koostui tunnin keskustelus ta sekä syventävästä oppimateriaalista ja työpajoista. Keskustelussa Demo Finlandin viestintä ja ohjelmasuunnittelija Anna Juhola, artisti ja laulunteki jä Hassan Maikal, nuori vaikuttaja ja kevään eduskuntavaaliehdokas P lan on mukana Suomen suu rimmassa yhteiskunnallisessa tapahtumassa SuomiAreenas sa, jonka MTV ja Porin kaupunki järjestävät kesäkuun lopussa. DNA:n ja Planin yhteisessä lava keskustelussa pohditaan avaimia monimuotoiseen työelämään. Pla nin työssä mukana olevat, hiljattain maahan muuttaneet nuoret kertovat ajatuksiaan digitalisaatiosta ja työelä mästä. Mukana keskustelussa ovat myös kansanedustaja Nasima Razmyar, August Kiattrakoolchai ja Tampe reen kau pun gin valtuutettu, vihreiden vara puheenjohtaja ja entinen kansan edustaja Iiris Suomela vastasivat nuor ten esittämiin kysymyksiin demokra tiasta ja kansalaisvaikuttamisesta. Nuoret tietävät tällä hetkellä demok raattisesta toiminnasta enemmän kuin aiemmin mutta äänestävät yhä harvem min. Panelistit pohtivat, että pelkkä nuorten kuuleminen ei riitä. Nuorten on saatava myös vaikuttaa itseään ja omaa ympäristöään koskeviin päätöksiin. Helsingin Tiivistämössä järjestettyä tapahtumaa seurasi paikan päällä 70 hengen liveyleisö ja etänä 1 500 oppilas ta yhdessä opettajiensa kanssa. “Aivan loistava tilaisuus, striima simme täältä Turusta! Kiitos! Lisää tällaista, niin tärkeä aihe”, kommentoi palautteessaan opettaja Laura Veijola Turun Luolavuoren koulusta. Nuorten timantin suunnitteli ja toteutti 17 Planin toiminnassa mukana olevaa nuorta. Tapahtumassa esitetyt videot Plan ja nuoret tekivät yhteis työssä Suomen itsenäisyyden juhla rahasto Sitran kanssa. Katso tapahtuman tallenne: plan.fi/nuortentimantti nuoriso tutkija Päivi Honkatukia, DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen sekä Planin maahanmuuttajatyön päällikkö Maria Wikberg. Keskustelun juontaa DNA:n yritysvastuupäällikkö Tuuli Nummelin. Plan on mukana myös rauhan rakennukseen keskittyvän Helena Ranta Forumin lavaohjelmassa, joka kysyy, miten Ukrainaan voidaan saada kestävä rauha. Keskustelun vetää Planin viestintäjohtaja Anna Könönen, joka toimii myös Helena Ranta Forumin Nuorten timantti -tapahtuma innosti nuoria vaikuttamaan Plan tuo SuomiAreenaan nuorten ääntä ja rauhanrakennusta puheenjohtajana. Paneeliin osallistuvat kansanedustaja Pekka Haavisto, sota rikostutkija Matti Raatikainen, profes sori Helena Ranta sekä MonikaNaisten liiton puheenjohtaja Olga Silfver. Molemmat keskustelut kuullaan Po rissa perjantaiiltapäivänä 30.6. ja strii mataan SuomiAreenan verkkosivuille. Plan järjestää SuomiAreenassa myös sidosryhmätilaisuuden ja tuo nuoria aktivisteja tapaamaan päättäjiä. Lue lisää: suomiareena.fi
S omaliassa vallitseva äärimmäinen kuivuus uhkaa terveyttä ja elämää. Puhtaan veden löytäminen vaikeutuu päivä päivältä, mikä aiheuttaa erityisiä haasteita tytöille ja naisille. Tuhannet perheet ovat menettäneet toimeentulonsa ja joutuneet muuttamaan pakolaisleireille. Kuivuus, köyhyys ja puutteellinen terveydenhuolto merkitsevät sitä, että tytöt ja nuoret naiset eivät pääse tarvitsemiinsa terveyspalveluihin eivätkä pysty huolehtimaan kuukautisterveydestä. ”Kuivuus ja köyhyys vaikuttavat kaikkeen, koska ihmiset joutuvat kamppailemaan perus tarpeiden kanssa. Kuivuus vaikuttaa myös hygieniaan. Kun ihmisillä ei ole käytettävissään vettä, he eivät voi huolehtia hygieniastaan”, kertoo Mulki, 26, joka työskentelee Planin yhteisövapaaehtoisena pakolaisten kanssa Togdheerin alueella Somalimaassa. Mulki kohtaa työssään nuoria pakolaisia, jakaa heille tietoa ja auttaa heitä parantamaan elämäänsä sekä toimeen tuloaan. Mulki ja muut yhteisövapaaehtoiset kouluttavat myös äitejä ja kannustavat heitä keskustelemaan avoimesti tyttäriensä kanssa, jotta nuorilla olisi tietoa kuukautisista. Huonosta hygieniasta johtuvat sairaudet ja infektiot voivat vaikuttaa tytön koko elämään. Kuukautis suojien puute tai sairastuminen voivat johtaa myös koulunkäynnin keskeytymiseen. Myös Mulki on tavannut monia tyttöjä, jotka ovat joutuneet keskeyttämään koulun. ”Mitä enemmän kuukautisista on saatavilla tietoa, sitä normaalimpana asiana ne nähdään, ja tytöt pysyvät todennäköisemmin koulussa kuukautisten aikana. On niin tärkeää, että jo kainen tyttö ymmärtää, mitä hänen kehossaan tapahtuu.” Yhdessä Mulkin ja muiden yhteisövapaa ehtoisten kanssa Plan lisää tietoa kuukautis terveydestä ja jakaa hygienia pakkauksia, jotta tytöt voisivat elää normaalia elämää ja käydä koulua myös kuivuuden keskellä. ”Haluaisin ihmisten tietävän kotimaani tilanteesta. Kuivuus on pitkittynyt ja tilanne on vakava. Haluaisin, että kaikki, jotka voivat, auttaisivat kuivuudesta kärsiviä yhteisöjä kaikin mahdollisin tavoin”, Mulki sanoo. Kuivuus heikentää kuukautisterveyttä Somaliassa 12 uutisia maailmalta Seksuaalikasvatusta nuorille siirtolaisille Myanmarissa P lan järjestää Myanmarissa erityisesti etnisiin vähemmistöihin kuuluville, virallisen koulujärjestelmän ulkopuolella oleville nuorille seksuaalikasvatusta. Kayinin osavaltiossa Myanmarissa lähellä Thaimaan rajaa monet lapset ja nuoret kuuluvat etnisiin vähemmistöihin, eivätkä he ole virallisessa koulujärjestelmässä vaan käyvät koulua siirtolaiskeskuksissa. Etenkin tytöt kokevat syrjintää sukupuolensa takia, ja sosiaaliset normit rajoittavat kaikkien sukupuolirooleja. Plan edistää alueella nuorten seksuaalikasvatusta yhdessä tyttösponssien, YK:n väestörahasto UNFPA:n sekä paikallisen kumppanijärjestön ja sen laajan verkoston kanssa. Kohde ryhmänä ovat erityisesti virallisen koulun ulkopuolella olevat 13–17vuotiaat nuoret. Työ Kayinissa on nyt tuloksekkaasti päättymässä, mutta Plan laajentaa toimintaa parhaillaan kahdelle uudelle alueelle Myanmarissa. “Nuoret ymmärtävät nyt paremmin henkilökohtaiset rajat sekä suostumuksen ja keskinäisen kunnioituksen käsitteet. Seksuaalisuus ja seksuaalinen monimuotoisuus ovat heille uusia aiheita, ja heitä kiinnostaa saada tietoa esimerkiksi teiniraskauksista ja sukupuolitaudeista”, Planin seksuaali kasvatusasiantuntija Han Tun Khaing kertoo hankkeen tulok sista Kayinissa. Kayinin alueen lähihistoriaa ovat hallinneet useat konfliktit. Siksi koulutuksen lisäksi mahdollisuudet myös terveys palveluihin ovat alueella rajoitettuja. Tilanne on pahentunut vuoden 2021 vallan kaappauksen jälkeen. Vaikka tietoa seksuaali ja lisääntymistervey destä olisikin tarjolla, haasteita aiheuttavat muun muassa lukutaidottomuus, yhteiskunnan konservatiivisuus sekä heikot kulku yhteydet terveyspalveluihin. Varsinkin siirtolaistytöt ja naiset kohtaavat seksuaalista väkivaltaa ja syrjintää. Planin tavoitteena Myanmarissa on saada kattava seksuaali kasvatus kaikille nuorille sekä vahvistaa vanhempien, huoltajien ja opettajien ymmärrystä aiheesta. Plan lisää nuorten tietoja omista oikeuksis taan, murtaa seksuaalisuuteen liittyviä myytte jä ja käsittelee yhteisymmärrykseen perustuvia suhteita, positiivista maskuliinisuutta sekä lähisuhdeväkivallan kitkemistä. Järjestö myös kouluttaa työpajojen vetäjiä, lisää vanhempien tietoa seksuaali ja lisääntymisterveydestä ja tekee vaikuttamistyötä, jotta seksuaali kasvatus saataisiin kiinteäksi osaksi kaikkia siirtolaiskeskuksia.
13 TESTAMENTTILAHJOITUS LASTEN TULEVAISUUDELLE Kaipaatko neuvoja testamentin laadinnassa ja testamenttilahjoittamista koskevissa kysymyksissä? Planin uuden verkkopalvelun avulla voit laatia testamenttisi helposti ja turvallisesti. Lakiasiantuntija on tukenasi tarkkuutta vaativan asiakirjan laadinnassa. Palvelu on ilmainen ja luottamuksellinen eikä velvoita sinua testamenttilahjoitukseen. Tutustu: plan.fi/testamentti Uusi testamenttipalvelu on nyt avattu!
Hang sai poikansa 18vuotiaana, eikä hänellä ollut kokemusta lasten kasvattamisesta tai hoitamisesta. Planin kurssilla hän oppii tärkeitä vanhemmuustaitoja. R yhmä nuoria naisia ja miehiä on kokoontunut kylätilaan Huong Hoan alueella Pohjois Vietnamissa. He ovat tulleet Plan Internationalin kurssille, jolla he keskustelevat ja oppivat vanhemmuudesta sekä ositiivi sesta kasvatuksesta, jossa vanhemman käytös perustuu lapsen etuun autoritaa risen kasvatustyylin sijaan. Joukossa on kaksi uutta osallistujaa, 20vuotias A Nhem ja 19vuotias Hang. Molemmilla on vuoden ikäinen poika. Kuten moni samaan vähemmistö kansaan kuuluva tyttö, myös A Nhem ja Hang avioituivat alle 18vuotiaina. Koska he saivat lapsensa hyvin nuo rina, kummallakaan ei ollut aiempaa ko kemusta lasten kasvattamisesta. Moni ryhmäkeskustelussa esiin nouseva asia on heille uusi. “Tänään opin, kuinka voin valmis taa lapsille ravitsevaa ruokaa. Aion noudattaa näitä reseptejä, kun kokkaan lapselleni”, A Nhem kertoo. Hänen miehensä on suorittamassa kaksivuotista pakollista asepalvelusta. Ilman puolison palkkatuloja perhe on tiukilla. A Nhem saa hieman tuloja kas savan kasvattamisesta ja myynnistä. Planin kurssilla nuoret vanhemmat keskustelevat ja tekevät erilaisia tehtäviä, jotka auttavat heitä kasvattamaan lapsiaan positiivisilla menetelmillä. Planin kurssilla Vietnamissa nuoret äidit ja isät oppivat, miten voivat tukea lastensa terveyttä ja hyvinvointia. Oppitunteja vanhemmuuteen 14
A Nhemin poika jää isoäitinsä hoiviin, kun äiti on päivät peltotöissä. Käytäntö on yleinen Pohjois Vietnamin vähemmistökansojen keskuudessa. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 15
Toivon, ettei lasteni elämästä tule vaikeaa. Isien roolia on tärkeää vahvistaa Huong Hoan alueella on tavallista, että tytöt joutuvat jättämään jo varhain kou lun kesken auttaakseen vanhempiaan peltotöissä. Pian sen jälkeen heidät nai tetaan, ja moni saa lapsia jo teiniiässä. Erityisesti köyhimpien perheiden tytöt joutuvat naimisiin alaikäisinä. Yhteisön perinteisiin kuuluu, että nuoret äidit palaavat peltotöihin pian synnytyksen jälkeen ja heidän anop pinsa huolehtivat vauvoista. Tämän käytännön vuoksi nuorten äitien vanhemmuustaidot jäävät usein vajavaisiksi. “Anoppini kannustaa minua käymään tämän kurssin ja huolehtii lapsestani, kun käyn tapaamisissa”, Hang kertoo. Plan järjestää Huong Hoassa ja muualla Quang Trin provinssissa koulu tuksia, joiden tavoitteena on tarjota vanhemmille riittävät taidot lastensa fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin varmistamiseen. Nuoret vanhemmat oppivat esi merkiksi ehkäisemään lasten aliravit semusta terveellisen ja monipuolisen ravinnon avulla, ennakoimaan riskejä ja onnettomuuksia, antamaan ensi apua ja hoitamaan oikein yleisimpiä lastentauteja. Plan rohkaisee isiä ottamaan vahvan roolin lastenkasvatuksessa ja edistää tasaarvoista vanhemmuutta. “Kun mieheni palaa kotiin, pyydän häntä mukaan ryhmään. Toivon, ettei lasteni elämästä tule niin vaikeaa kuin omastani”, Hang sanoo. Vanhemmuuskurssien lisäksi Plan tukee alueen yhteisöjä monin tavoin. Järjestö esimerkiksi tukee tyttöjä jatka maan koulunkäyntiä ja edistää nuorten työllisyyttä. Koulutuksen ja ammatti taitojen vahvistaminen on parhaita keinoja vähentää köyhyyttä ja ehkäistä liian varhaisia avioliittoja. Hang pesee poikansa kanssa vihanneksia ennen ruoanlaittoa. Nuori äiti on oppinut Planin kurssilla, millainen ruokavalio tukee lasten terveyttä ja kasvua. 16
Hangin pikkusisko Thach haluaa käydä koulun loppuun ennen naimisiin menoa ja äidiksi tuloa. Plan kannustaa isiä aktiiviseen vanhemmuuteen. Kursseilla isät osallistuvat tasaarvoisesti esimerkiksi ruoanlaittoon. 17
18 Koulutus ja yrittäjyys parantavat yhteisöjen elämää Bangladeshissa. Haavoittuvassa asemassa olevat perheet ovat saaneet Planilta tukea pienyritysten perustamiseen ja lasten koulunkäyntiin. Kun perheiden tulot kasvavat, lapsiavioliitot vähenevät. Teksti ja kuvat: WAHIDA ZAMAN SHITHI, BIPLOBY ROY JA MUSHFIQUL ALAM / PLAN INTERNATIONAL, HEIDI KLEEMOLA 17 vuotiaalla Marzialla on suuria toiveita tulevai suutensa varalle. Hän opiskelee parhaillaan madrasassa, islamilaisessa koulussa, ja on luokkansa parhaita oppilaita. Marzian tavoitteena on käydä koulun sa loppuun, etsiä hyvä työpaikka ja itsenäistyä. ”Silloin minun ei tarvitse olla riippu vainen muista. Voin etsiä puolisokseni ihmisen, joka on minulle sopiva. Jos tyttö ei pärjää koulussa, vanhemmat saattavat järjestää hänet nuorena naimisiin. Olen liian nuori menemään naimisiin. Jos en vielä pysty huolehti maan kunnolla itsestäni, kuinka voisin huolehtia perheestä?” Marzia sanoo istuessaan isoäitinsä pihalla Bargunan alueella eteläisessä Bangladeshissa. Marzia oli vasta yhdeksänvuotias, kun hänen äitinsä menehtyi synnytyk sessä. Tämä lisäsi tytön riskiä joutua varhain naimisiin. Marzian onneksi perheen isä oli päättänyt, että tyttären täytyy saada jatkaa koulua. ”Isälläni on ollut taloudellisia vaikeuksia, joten koulutukseni maksa minen ei ole ollut hänelle helppoa. Siitä huolimatta hän ei ole halunnut luovuttaa.” Koronapandemian aikana Marzian opiskeluun tuli katkoksia koulun Koulutus ja yritystoiminta luovat toivoa sulkemisen ja perheen taloushuolien takia. Pandemian ja koulujen sulkemisen seuraukse na varhaiset avioliitot lisääntyivät, ja moni tyttö lopetti kokonaan koulunkäyntinsä. Plan on tukenut haa voittuvassa asemassa olevia tyttöjä pääsemään kiinni opiskeluun oppimiskeskusten avulla. Marzia on saa nut oppimiskeskuksessa lisä opetusta tiedeaineissa, matematiikassa ja eng lannin kielessä. ”Olin onnellinen, kun pääsin tunneille ilmaiseksi. Hyväkin oppi las voi joutua lopettamaan koulun kokonaan, jos on liian pitkään pois. Oppimiskeskuksen ansiosta minulle ei käynyt niin.” Lisätunneille osallistuminen on auttanut Marziaa pärjäämään paremmin kokeissa. Viime vuonna hänestä tuli luokkansa paras oppilas. Marzia toivoo koulumenestystä myös kahdelle pikkusiskolleen. ”Teen kaikkeni auttaakseni siskojani. Haluan myös inspiroida yhteisöni tyttöjä hankkimaan hyvän koulutuksen. Koulussa menestyminen on antanut minulle
KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 19 itseluottamusta. Tiedän, että minussa on potentiaalia ja minusta voi tulla jotain. Minulle tulee toiveikas olo, kun ajattelen tulevaisuuttani.” TULOJEN KASVU VÄHENTÄÄ LAPSIAVIOLIITTOJA Lauma ankkoja kerääntyy Jesminin, 26, ympärille, kun hän tarjoilee niille ruokaa. Nämä linnut ovat muuttaneet nuoren äidin elämän. Juuri ennen koronapandemian alkua Jesminin aviomies avasi kaupan perheen kotikylään Kurigramin alueelle Bangladeshin pohjoisosaan. Pande mian aiheuttamien rajoitusten takia kauppa oli suljettava. Pian sen jälkeen diabeteksen aiheuttamat komplikaa tiot veivät miehen terveyden. Jesmi nistä tuli perheensä ainoa työkykyinen aikuinen, mutta ilman koulutusta tai erityistaitoja hänen oli lähes mahdoton löytää työpaikkaa. Perhe joutui ottamaan korkea korkoista lainaa selviytyäkseen arjes taan. 12vuotias tytär Anamica joutui lopettamaan koulunkäyntinsä, koska vanhemmilla ei ollut enää varaa maksaa koulumaksuja. Perhe eli köyhyydessä, kunnes marraskuussa 2022 Jesmin pääsi mukaan koulutukseen, jossa hän oppi kasvattamaan siipikarjaa. Koulutus oli osa Planin nelivuotista The Child, Not Bride hanketta, joka tukee pienyritysten perustamista ja perheiden elantoa sekä lisää tietoa seksuaali ja lisääntymisterveydestä ja oikeuksista. Planin tavoitteena on vähentää varhaisia ja pakotettuja avioliittoja ja tarjota koulutusta, jonka avulla perheet voivat nousta köyhyy destä. Tukea saavat etenkin haavoittu vassa asemassa olevat perheet, joissa on tyttäriä, sillä näillä tytöillä on suuri riski joutua alaikäisenä naimisiin. Jesmin sai koulutuksen aikana tietoa yrittäjyydestä, kirjanpidosta ja säännöllisten tulojen hankkimisesta. Koulutuksen jälkeen Jesmin sai muiden osallistujien tavoin pienen alkupää oman yritystoimintansa aloittamiseen ja kehittämiseen. ”Ostin kuusi ankkaa. Onnistuin hauduttamaan niiden munista ankanpoikia.” Tulojen avulla Jesminin mies pystyi avaamaan uudestaan perheen kaupan, kun pandemian aiheuttamat rajoitukset poistuivat. Anamicatytär on voinut palata kouluun. ”Olen luottavainen, että yritykseni menestyy. Unelmamme ovat toteu tuneet. Aion tukea tyttäreni koulun käyntiä hänen opintojensa loppuun asti”, itse jo teiniikäisenä äidiksi tullut Jesmin sanoo. PIENI APU MUUTTI ELÄMÄN Samalla alueella asuva Tara ruokkii vuohia miehensä Buderon ja perheen kahden tyttären kanssa. Korona pandemian alussa perhe joutui pulaan, kun Torit olivat suljettuina ja Budero menetti työpaikkansa maatilalla. ”Ajat olivat hankalia jo ennen pande miaa. Ansaitsin hädin tuskin riittävästi perheemme elantoon”, Budero kertoo. Tara ja Budero kuulivat Planin ”Opiskelen tosissani ja olen aina ollut luokkani parhaita oppilaita”, Marzia kertoo. Anamican ei tarvitse enää pelätä, että hän joutuisi alaikäisenä naimisiin. Äitinsä yrityksen ansiosta hän on voinut palata takaisin kouluun.
20 ”Aiemmin pystyin vain haaveilemaan yrittäjäksi ryhtymisestä”, Kaniz kertoo sylissään yksi vastasyntyneistä vuohistaan. Planin tuen ansiosta hän perusti yrityksen, josta hän saa jo hieman tuottoa.