plan 2/2020 LIBANON KORONAKRIISI FILIPPIINIT Pakolaistytöt haluavat kouluun eivätkä naimisiin Plan suojelee lapsia pandemian vaikutuksilta ympäri maailmaa Vesipumppu toi terveyttä, puhtautta ja vaurautta syrjäiseen kylään Pakolaistytöt haluavat kouluun eivätkä naimisiin Plan suojelee lapsia pandemian vaikutuksilta ympäri maailmaa Vesipumppu toi terveyttä, puhtautta ja vaurautta syrjäiseen kylään
Yhdessä voimme suojella lapsia maailmanlaajuisen kriisin keskellä Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän kriisin koko maailmassa. Plan nosti koronapandemian aiheuttaman tilanteen korkeimmalle kriisitasolle koko organisaatiossa. Keräämme varoja, jotta voimme suojella heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja estää pandemian leviämisen haavoittuvaisiin yhteisöihin. Kansainvälisen hätäapukeräyksemme tavoite on kerätä yhdessä 100 miljoonaa euroa. Lasten ja erityisesti tyttöjen oikeudet ovat uhattuina, ja meidän on vastattava tähän uhkaan. Kriisitilanteissa työskentelemme yhteistyössä paikallisten ihmisten, viranomaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa hyvä yhteistyö ja koordinaatio ovat välttämättömiä. Ne merkitsevät nopeampaa ja tehokkaampaa avustustyötä. Toimimme yli 70 maassa ja olemme usein paikalla jo ennen, kuin katastrofi iskee. Näin oli myös koronaviruksen levitessä: pystyimme aloittamaan nopeasti tiedon levittämisen viruksesta ja sen ehkäisystä, käsienpesupisteiden rakentamisen ja hygieniatarvikkeiden jakamisen yhdessä kumppaneidemme kanssa. Kriisien ja katastrofien – myös koronapandemian – aikana teemme kaikkemme, jotta voimme turvata lasten oikeuksien toteutumisen ja koulutuksen jatkumisen. Haluatko lahjoittaa hätäapukeräykseemme tai kertoa siitä sosiaalisessa mediassa? Lue lisää: plan.fi/korona Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Anni Valtosen upean kirjan Elämäni Kolumbia, josta voit lukea lisää sivulta 29. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 1/20 kiinnostavimmaksi jutuksi koskettavan reportaasin Isoäiti ja lapsenlapsi kamppailevat yhdessä silpomista vastaan. Lukijapalkinnon voitti Satu Lehtonen Helsingistä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/20 ?kesäkuu 2020 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 28 100 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2020. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Laura Marjamäki, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista
Ossi Heinänen Pääsihteeri Plan International Suomi Valtaosa maailman koululaisista ei pääse koronapandemian takia oppilaitokseensa. Vaarana on, että erityisesti matalan tulotason maissa elävien teinityttöjen koulutus katkeaa lopullisesti. Tytöt ovat tutkitusti kriiseissä kaikkein heikoimmassa asemassa. Kun pandemia yhdistyy köyhyyden ja syrjinnän vaikutuksiin, seuraukset tyttöjen koulutu kselle ovat tuhoisat. Maissa, joissa sosiaaliturva on heikko, taloudelliset vaikeudet ajavat perheitä luopumaan tyttäriensä kouluttamisesta. Tyttöjen koulutus katkeaa todennäköisimmin teini -iässä. Tiedämme aiemmista kriiseistä, että poikkeusoloissa tyttöjen tekemä kotija hoivatyö lisääntyy ja tyttöjen on ansaittava rahaa perheelleen. Poikkeustila altistaa tyttöjä väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, sillä he ovat kotona ilman koulun suojaavia rakenteita. Tämä lisää teiniraskauksia, samoin kuin seksuaalija lisääntymisterveys palveluiden sulut. Länsi-Afrikkaa vuonna 2014 koetelleen ebolaepidemian aikana teiniraskaudet lisään tyivät joissain toimintayhteisöissämme jopa 65 prosenttia. Perheiden taloudellinen ahdinko lisää myös lapsiavioliittoja. Useissa toimintamaissamme eteläisessä Afrikassa ilmoitukset lapsiavioliitoista ovat jo lisääntyneet. YK:n väestö rahasto arvioi, että koronapandemia voi kasvattaa lapsiavioliittojen määrää tulevan vuosikymmenen aikana 13 miljoonalla. Lapsityö, liian varhaiset avioliitot ja teiniraskaudet johtavat usein siihen, että tytöt jäävät pysyvästi pois koulusta. Ilman koulutusta heidän on vaikea päättää tulevaisuudestaan ja nousta köyhyydestä. Heidän osaamisensa ja tulonsa eivät tällöin koidu yhteisön ja yhteiskunnan hyödyksi. Nyt on välttämätöntä varmistaa koulutuksen sekä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden jatkuvuus. Koulun tärkeät palvelut, kuten kouluruokailu ja psykososiaalinen tuki, on turvattava pandemian aikana. Kun lähiopetus taas alkaa, teinityttöjen paluuta kouluun on tuettava. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tyttöjen koulutus on parantunut merkittävästi, mutta nyt pandemia vaarantaa saavutetut tulokset. Emme saa antaa korona pandemian viedä tytöiltä mahdollisuutta koulutukseen ja tulevaisuuteen. Pandemiasta johtuen osa ulkoministeriön ja suomalaisten lahjoittajiemme tukemista hankkeista keskittyvät nyt epidemian vastaisen työn vahvistamiseen. Teidän Planin tukijoiden rooli tyttöjen oikeuksien edistämisessä on äärimmäisen tärkeä. Koronapandemian aikana apunne merkitys kasvaa entisestään. Suuri kiitos teille tuestanne! Koronapandemia vaarantaa teinityttöjen koulutuksen ja lisää lapsiavioliittoja 3 pääkirjoitus 4 "Haluan kouluun enkä naimisiin" 10 Uutisia maailmalta 14 Uutisia Suomesta 16 Puhdas vesi toi Darwinin kotikylään terveyttä ja vaurautta 20 Guineassa juhlitaan nyt naiseksi tuloa ilman sukuelinten silpomista 22 Ei hymyilytä -haasteen voittaja kuvasi itsensä synnytyssalissa 23 Lahjaksi parempi maailma 24 Kummit ja tyttösponsorit 26 Yritysuutiset 27 Vapaaehtoiset 28 Junior-Plan 30 Plan-palat SISÄLLYS 4 16 20
Amal ei ole koskaan käynyt koulua, mutta hänen suurin haaveensa on opiskella opettajaksi. 4
Haluan kouluun enkä naimisiin K ymmenkunta pressutelttaa seisoo mutaisella rinteellä Akkarin kaupungin lähellä PohjoisLibanonissa. Syyrialainen Amal, 11, asuu yhdessä niistä äitinsä ja viiden sisaruksensa kanssa. Hän on elänyt täällä yli kuusi vuotta. – En osaa lukea enkä kirjoittaa. En ole koskaan käynyt koulua. Meillä ei ole täällä mitään tekemistä. Olen päivisin kotona ja leikin nuorempien sisarusteni kanssa tai autan äitiäni, Amal kertoo. – Olisi ihanaa käydä koulua. Haluaisin tulla opettajaksi ja opettaa lapsia kirjoittamaan isossa koulussa. Amal oli vain neljävuotias, kun perheen piti paeta pommituksia Idlibin kaupungista. Hän ei muista paljoa paosta tai elämästä Syyriassa, mutta hänen äitiään Rimiä, 32, piinaavat voimakkaat muistot. – Nuorin tyttäreni syntyi keisarileikkauksella. Olin juuri synnyttänyt hänet, kun pommit alkoivat putoilla Idlibiin. Jouduimme paniikkiin ja päätimme paeta. Me vain juoksimme. Pitelin käsilläni vatsaani, jotta leikkaus haavan tikit eivät aukeaisi, Rim kertoo. Kesken pakoa vanhin lapsista huomasi, että vastasyntynyt sisko oli jäänyt sairaalaan. – Kuvittele sellaista pelkoa, että voit unohtaa oman lapsesi! Vanhin tyttäreni juoksi hakemaan vauvan. 11-vuotiaana vieraan miehen morsiameksi Rim silittää nyt seitsemänvuotiaan kuopuksensa hiuksia ja halaa tätä tiukasti. Tyttö rutistaa äitiään hymyillen. Pressuteltan ainoan huoneen lattiaa peittävät paksut matot, ja sen keskellä on pieni tulipesä. On vetoista ja koleaa. Ikkuna -aukkoja ei saa kiinni. Rim kertoo, että talvi on ollut ”helvetillinen”. Lumi ja kylmä vesi ovat tunkeutuneet sisään pressun alta. Nuorimmainen on sairastellut niin paljon, että joutui sairaalahoitoon. – Mieheni kuoli Syyriassa, ja jäin yksin kuuden lapsen kanssa. Minulle piti tehdä kohtuleikkaus, ja pojallani on epilepsia. Mikään ei ole äidille niin kauheaa kuin se, ettei voi tarjota lapsilleen sitä, mitä he tarvitsevat. Tiedän kyllä, mitä lapseni kaipaavat – esimerkiksi että Amal tahtoo kouluun, Rim sanoo. Syyrialaisten pakolaistyttöjen elämä Libanonissa on täynnä vaikeuksia. Amal, 11, ei ole koskaan käynyt koulua ja oli vähällä joutua naimisiin. Raghad, 12, joutuu lopettamaan opinnot ja tienaamaan rahaa. Samiha, 18, kamppailee voidakseen päättää omasta elämästään. Plan International auttaa tyttöjä tavoittelemaan hyvää tulevaisuutta. Teksti: SOFIA KLEMMING NORDENSKIÖLD Kuvat: SIMA DIAB 5
L ibanonissa asuu yli miljoona syyrialaispakolaista. Lisäksi siellä elää yli 180 000 palestiinalaispakolaista. Tämä tarkoittaa, että 4,5 miljoonan asukkaan Libanonissa on maailman eniten pakolaisia väkilukuun suhteutettuna. Valtio kamppailee jopa 40 prosentin työttömyyden, suuren valtionvelan ja riittämättömän sosiaaliturvan kanssa. Yli puolet Libanonin syyrialaispakolaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä. Pakolaisten tilanne vaikeutuu vuosi vuodelta, koska asumisen ja ruuan hinta nousevat eikä useilla syyrialaisilla ole työlupaa. – Syyrialaisten pakolaislasten suurimmat haasteet ovat lapsiavioliitot, lapsityö ja se, että niin harva käy koulua. Kokonainen sukupolvi on menettämässä lapsuutensa ja tarvitsee välitöntä apua, sanoo Elissa Alhassrouny, Plan International Libanonin lastensuojelun asiantuntija. Plan International tarjoaa yhdessä paikallisten kumppaneidensa kanssa psykososiaalista tukea ja toimintaa syyrialaisille ja libanonilaisille lapsille ja nuorille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. He oppivat ryhmissä ikätasoisesti lasten oikeuksista sekä lapsiavioliittojen ja lapsi työn haitoista. Teini-ikäiset saavat myös tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista. Lapset, jotka ovat vaarassa joutua naimisiin tai töihin, saavat tukea Planin tukemilta ammattilaisilta. Amalin 15ja 16-vuotiaat siskot tarjoilevat teetä. He ovat jo naimisissa ja asuvat lähistöllä miestensä kanssa, mutta viettävät usein aikaa äitinsä ja sisarustensa luona. Kun perhe tuli mukaan Plan Internationalin ohjelmatyöhön, 11-vuotiaan Amalin avioliitto oli jo järjestelyvaiheessa ja Amal oli aloittanut työt kotiapulaisena. – Äiti halusi naittaa minut, koska hänellä ei ole rahaa. En tiennyt miehestä mitään ja sanoin, etten tahdo naimisiin, koska olen liian nuori, Amal kertoo. Pakolaislapset oppivat kerhossa oikeuksistaan Amal käy nyt kahdesti viikossa kerhossa Planin tukemassa keskuksessa. Se toimii vanhassa omakotitalossa kukkulan laella. Talosta avautuu näköala laaksojen yli. Amal ja muut syyrialaislapset oppivat kerhossa esimerkiksi terveydestä sekä lapsityön ja varhaisavioliittojen riskeistä. Ohjaaja Larma Amine on työskennellyt vuosia syyrialaislasten kanssa. – Kun kuulimme, että Amal kävi töissä ja oli joutumassa Amalin perhe on asunut jo kuusi vuotta pressuteltassa. Talvisin lumi ja vesi valuvat sisään telttaan. KÖYHYYS AJAA LAPSITYÖHÖN JA VARHAISAVIOLIITTOIHIN Planin kerhossa Raghad ja muut pakolaistytöt saavat olla hetken aikaa lapsia ja keskittyä leikkeihin. 6
naimisiin niin nuorella iällä, päätimme puhua hänen äidilleen ja yrittää saada hänet muuttamaan mielensä. Se toimi, hän kertoo. Amal ei ole vielä päässyt kouluun, mutta Planin tuella naimakauppa on peruttu ja Amal sai lopettaa palkkatyön. Myös hänen pikkusisaruksensa käyvät Planin kerhossa. Ryhmän lapset maalaavat paperille vihreän ja punaisen käden. Oppitunti käsittelee sitä, millainen fyysinen läheisyys on hyväksyttävää ja millainen ei. Ohjaaja kysyy, mitä lapset tekisivät, jos joku aikuinen pyytäisi heitä riisuutumaan. Lapset nostavat punaisen käden. – Minusta on kiva tulla tänne. Aiemmin olin tosi onneton, mutta voin paremmin nyt, kun olen saanut apua. Olin onnellinen, kun äiti muutti mielensä eikä naittanutkaan minua, Amal kertoo. – Nyt äiti on löytänyt töitä, joten minun ei tarvitse käydä töissä. Tiedän, että äiti suojelee meitä. Koulun loppu ja töiden alku huolettavat Plan Internationalin työntekijät kohtaavat Libanonissa jatkuvasti lapsia, joita painaa vastuu perheen selviytymisestä. Erityisesti yksinhuoltajaäitien lapset ovat haavoittuvassa asemassa. Tutkimusten mukaan naisten elättämät taloudet ovat Libanonissa köyhempiä kuin miesten elättämät, ja monen on vaikea saada ruoka riittämään. Työtä tekevät tytöt tienaavat vähemmän kuin työtä tekevät pojat, käyvät koulua harvemmin ja kohtaavat työssään enemmän hyväksikäyttöä. 12-vuotias Raghad asuu äitinsä ja kuuden sisaruksensa kanssa Tyressä Etelä-Libanonissa. Perheen isä on muuttanut asumaan toisen naisen kanssa. – Käyn kuudetta luokkaa. Mutta äiti on sanonut, että ensi vuonna minun täytyy lopettaa koulu, jotta voin ansaita enemmän rahaa. Rupean poimimaan appelsiineja ja banaaneja. Työ on todella rankkaa. Miksi minun täytyy keskeyttää koulu, kun kaverini jatkavat? Olen todella hyvä oppilas, Raghad sanoo. Hänen äitinsä on jo selittänyt tilanteen. – Pikkusiskoni syntyi ennenaikaisesti, ja hänelle piti tehdä sydänleikkaus Beirutissa. Leikkaus oli kallis, ja meidän täytyy nyt maksaa velkaa. Vanhempi siskoni on jo lopettanut koulun ja työskentelee joka päivä äidin kanssa. Isäni ei tue meitä mitenkään. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 7
Tulevaisuus ahdistaa Raghadia. – En ole kertonut kenellekään tilanteestani, koska minulla ei ole ketään, jolle puhua. Olen huolissani pikkusiskostani. Talomme on romahtamispisteessä. Kun äitini ja siskoni olivat kylpyhuoneessa, heidän päälleen tippui kiviä. Pelkään, että katto romahtaa päällemme, kun nukumme. Tuntuu myös kurjalta, kun kaverini saavat uusia vaatteita ja minä en koskaan saa mitään. Raghad tulee joka viikko Planin tulemaan keskukseen, jossa Tyren pakolaislapset kokoontuvat. Lapset ja nuoret saavat tukea ja mahdollisuuden tavata toisiaan. Tänään vuorossa on kerho 8–13-vuotiaille tytöille. Nauru kaikuu, kun tytöt heittelevät ilmapalloja toisilleen ja vaihtavat tietoa nimistään ja lempiruuistaan. Leikin tarkoituksena on tutustua toisiin paremmin. – Tulen iloiseksi, kun käyn täällä. Kotonani ei ole iloa, Raghad sanoo. Keskuksen ohjaajat lupaavat, että he aikovat puhua Raghadin äidille ja tarjota perheelle tukea. Raghad heilauttaa kättään ja hyppää bussiin, joka vie hänet koulun iltatunneille. Jalkapallo on Samihalle kaikki kaikessa. Hän kouluttautuu valmentajaksi ja haluaa ohjata lapsijoukkueita. Yhteisö painostaa tyttöjä naimisiin Libanonin toiseksi suurimman kaupungin Tripolin laidalla on käynnissä koulutus lapsiavioliittojen haitoista. Parikymmentä teinityttöä on kokoontunut jalkapallokentälle esittämään häävastaanottoa. Musiikki raikaa, ja tytöt vitsailevat ja nauravat. Puolet ryhmästä eläytyy nuoren morsiamen rooliin, puolet vanhemmaksi sulhaseksi. Lopuksi ryhmän johtaja kerää tytöt yhteen ja kysyy, mitä he arvelevat parille tapahtuvan muutaman vuoden sisällä. – He riitelevät joka päivä. Tyttö on liian nuori eikä pysty kantamaan avioliiton tuomaa vastuuta, yksi tytöistä arvelee. – Mies kohtelee tyttöä väkivaltaisesti, koska tyttö ei ymmärrä hänen tarpeitaan, toinen sanoo. – Pojillekaan ei ole hyväksi joutua naimisiin liian aikaisin. Tunsin pojan, joka meni naimisiin nuorena ja joutui siksi ottamaan hyvin vaarallisen työn. Hän putosi korkean rakennuksen päältä ja kuoli, kolmas kertoo. Kaikki ryhmän tytöt ovat paenneet Syyriasta. Yksi heistä on jo naimisissa, moni muu kokee painetta avioitua. Syyrialaisyhteisössä moni ajattelee, että 20-vuotias on jo vanha morsian. 8
KORONAPANDEMIA KOETTELEE PAKOLAISTYTTÖJÄ K oronapandemian aikana syyria laisten pakolaisten asema on vaikeutunut entisestään. Monen perheen on vaikea saada ruoka riittämään. Teini-ikäiset tytöt kohtaavat erityisiä haasteita. Useiden tyttöjen on esimerkiksi vaikea saada kuukautissuojia liikkumisrajoitusten ja taloudellisen ahdingon takia. – Pandemia on syventänyt Libanonin talouskriisiä ja osunut erityisesti yhteiskunnan heikoimpiin. Se on vaikeuttanut pakolaistyttöjen elämää, koska he joutuvat nyt kärsimään nälästä, väkivallan uhasta, heikosta hygieniasta sekä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluiden katkeamisesta, sanoo Colin Lee, Planin Lähi-idän aluejohtaja. Puutteen lisäksi teini-ikäisiä pakolaistyttöjä huolestuttaa nyt koulutuksen katkeaminen ja se, että moni ei pääse poistumaan lainkaan kotoaan pandemian vuoksi. Tämä selviää Planin huhtikuussa tekemästä kyselytutkimuksesta. Plan työskentelee Libanonissa turvatakseen pakolaislasten ja -nuorten koulutuksen myös pandemian aikana, parantaakseen yhteisöjen hygieniaa ja lisätäkseen tietoa koronaviruksen torjunnasta. Samiha on torjunut yhden naimakaupan. ”Haluan päättää omasta tulevaisuudestani ja elää omaa elämääni.” Häirintä ja kiusaaminen vaikeuttavat arkea Ryhmään kuuluva 18-vuotias Samiha on asunut Tripolissa vuodesta 2013. – Muistan hyvin sodan ja paon. Idlibiä pommitettiin ramadanin aikana. Itkin, kun pakkasimme. Vanhemmat sisarukseni jäivät sinne ja elävät yhä suuressa vaarassa. Samiha asuu veljensä ja yksin huoltajaäitinsä kanssa asunnossa, jonka he ovat saaneet YK:n avulla. Vuokra on korkea, ja veli on löytänyt vain satunnaisia töitä. Samiha ei käy enää koulua. Hän joutui olemaan pitkään sairaalahoidossa anemian takia, eikä hän pystynyt enää palaamaan opintojen pariin. – Me tytöt kohtaamme paljon seksuaalista häirintää ja huutelua kaduilla. Syyrialaisia myös kiusataan, koska libanonilaiset eivät halua olla syyrialaisten lasten kanssa. Eniten minua kuitenkin huolestuttaa äitini sairastelu, erityisesti koska isäni on kuollut. Tiedän, että minun pitäisi työskennellä ja maksaa äitini hoitokuluja, Samiha kertoo. Samiha on oppinut Planin nuortenryhmässä, miksi lapsiavioliitot ovat haitallisia. – Ne vaarantavat tyttöjen terveyden ja elämän ja estävät heitä saamasta koulutuksen ja ammatin. Tytöt menettävät oikeutensa ja vapautensa. Kaksi vuotta sitten mukava poika pyysi Samihan kättä, mutta tyttö kieltäytyi, koska hän halusi tavoitella omia unelmiaan. Samihan äiti tuki ratkaisua. Jalkapallo tuo iloa ja tavoitteita elämään Tällä hetkellä Samihan elämän tärkein sisältö on jalkapallo. Hän pelaa sekajoukkueessa, johon kaikki ovat tervetulleita taustasta riippumatta. – Kun pelaan jalkapalloa, unohdan ahdistukseni ja huoleni ja sen, että olen pakolainen. Olen yleensä maalissa tai hyökkääjänä. Olen tosi hyvä maalivahti, koska annan kaikkeni. Suojelen maalia kehollani, mielelläni ja kaikella, mitä minulla on. Samiha käy myös valmentajakurssia. – Tavoitteeni on tulla futisvalmentajaksi ja valmentaa lapsia. Haluaisin muuttaa takaisin Syyriaan sisarusteni luo. Toivon, että lopulta palaamme kotiin. ”KUN PELAAN JALKAPALLOA, UNOHDAN AHDISTUKSENI JA HUOLENI.” 9
Lapset saavat kouluvaatteita, joissa voivat palata opintielle. Tukeaksemme lasten koulunkäyntiä olemme jakaneet hygieniatarvikkeita ja koulutarvikepakkauksia. Ennen jakeluita neuvottelimme viranomaisten, YK:n rauhan turvaajien ja séléka-kapinallisten kanssa sen turvaamiseksi, ettei mikään maassa toimivista 15 aseellisesta ryhmittymästä sieppaisi ja myisi lasten koulu tarvikkeita. Konfliktin eri puolilla taistel leiden perheiden lapset saivat tasapuolisesti tarvikkeita. K Koronapandemialla on vakavia vaikutuksia lasten elämään ympäri maailmaa. Pahiten vaikutukset osuvat usein tyttöihin, jotka ovat ennestään syrjityssä asemassa sukupuolensa, ikänsä ja köyhyytensä vuoksi. Viruksen mukanaan tuomat rajoitukset sekä taloudellinen epävarmuus syventävät köyhyydessä elävien perheiden ahdinkoa ja lisäävät lasten ja tyttöjen hyväksikäytön sekä sukupuolittuneen väkivallan ja lapsiavioliittojen riskiä. Koulujen sulkeminen on sulkenut satoja miljoonia tyttöjä koteihinsa. Koulut ovat lapsille turvallisia paikkoja, joissa he ovat suojassa kaltoinkohtelulta ja hyväksikäytöltä, esimerkiksi lapsityöltä. Vaarana on, että koulutie katkeaa lopullisesti. – Suurimmassa riskissä ovat teini-ikäiset tytöt. He voivat joutua varhaisiin avioliittoihin tai töihin auttaakseen perhettään selviämään. Tällöin pandemian kielteinen vaikutus jää pysyväksi, sanoo ohjelmatyön johtajamme Annukka von Kaufmann. Tukeaksemme lapsia ja heidän perheitään aloitimme nopeasti työn viruksen leviämisen hidastamiseksi. Lisäämme tietoa suojautumisesta ja vahvistamme yhteisöjen sanitaatiota ja hygieniaa. Varmistamme yhdessä opettajien, vanhempien ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa, että lapset saavat uutisia maailmalta SUOJELEMME LAPSIA KORONAPANDEMIAN VAIKUTUKSILTA Koronapandemia ja sen tuoma taloudellinen epävarmuus uhkaavat lasten ja erityisesti tyttöjen hyvinvointia ja tulevaisuutta. Vastaamme koronapandemiaan 50 maassa varmistaaksemme lasten oikeuksien toteutumisen myös kriisin aikana. tarvitsemansa avun kriisin aikana. Vahvistamme työtämme haavoittuvimmilla alueilla, esimerkiksi pakolaisleireillä ja slummeissa, joissa hyvän hygienian ja sosiaalisen etäisyyden ylläpitäminen on vaikeaa. Tuemme lasten mahdollisuutta oppia koulujen ollessa kiinni. Jaamme kotiin tarkoitettuja oppimispaketteja eri-ikäisten tyttöjen ja poikien tarpeisiin ja tuemme esimerkiksi opetusta tukevien radioja televisio-ohjelmien tekoa. – Monissa toimintamaissamme opetusministeriö on kutsunut järjestöt tukemaan koulutuksen jatkumista. Kaikessa työssämme huomioimme nettiin pääsyn sekä digitaalisiin välineisiin ja sosiaalisen etäisyyteen liittyvät haasteet, kertoo koulutus asiantuntijamme Kevin Nascimento. Varmistaaksemme tyttöjen ja nuorten naisten oikeuksien toteutumisen myös poikkeusoloissa teemme määrätietoista vaikuttamistyötä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Lisäksi koulutamme terveydenhuollon työntekijöitä seksuaalija lisääntymisterveyspalvelujen jatkamisesta epidemian aikana ja sukupuolittuneen väkivallan ennaltaehkäisystä. – Koteihinsa suljetut tytöt ja nuoret naiset ovat alttiita hyväksi käytölle ja väkivallalle. Hallitusten on huomioitava heidät koronastrategiassaan ja varmistettava, että tukea on saatavilla, von Kaufmann sanoo. 10
KUMMIT ja tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Maailman runsasväkisin valtio Indonesia on valtaisan haasteen edessä. Covid-19-taudin kuolleisuusluku on siellä suurin Aasiassa. Hidastaaksemme taudin leviämistä olemme jakaneet tuhansia hygieniapakkauksia kummilapsille Tenggaran maa kunnassa. Lisäksi edistämme terveellisiä elämän tapoja, jaamme tietoa korona viruksesta sekä kannus tamme yhteisöjä pitämään sosiaalista etäisyyttä ja pesemään käsiään usein. TYÖMME KUVINA Jordanian Plan on kehittänyt uusia tapo ja hyödyntää verkkoa lasten oppimisen tukena. Tekninen koordinaattori Rola Shelbayeh pitää yhteyttä opettajiin ja huoltajiin kolmessa suuressa kaupungissa. Hän lähettää opettajille joka päivä laskuja lukutaidon videotehtäviä, jotta nämä voivat olla yhteydessä vanhempiin ja lastenhoitajiin ja varmistaa, että päiväkotilapset saavat opetusta kotona. Latinalaisessa Amerikassa jaamme tietoa korona viruksesta sosiaalisen median välityksellä erityisesti lapsille. Yksi kampanjan hahmoista on Kiara, galaksienvälinen taistelija, joka on tullut Maahan tukeakseen koronaviruksen vastaista taistelua. Vastaamme koronapandemiaan 50 maassa. Pyrimme tavoittamaan 50 000 yhteisöä eri puolilla maailmaa. Kun koulut suljettiin koronaepidemian vuoksi Sambiassa, huolestuimme kouluruokailusta riippuvaisten lasten altistumisesta aliravitsemukselle. Varmistaaksemme kouluruokaohjelmaamme osallistuvien 5 000 lapsen ravitsemuksen Plan International Sambia perusti terveys ministeriön luvalla kouluille ruoka jakelupisteitä, joista vanhemmat voivat noutaa ruoan. Kambodzhassa Planin työntekijät levittävät tietoa koronaviruksesta jakamalla vähemmistökielisiä ääniviestejä, tapaamalla yhteisöjohtajia, jakamalla julisteita ja infolehtisiä sekä jakamalla saippuaa. Työ on osa maaseudun kehittämis ministeriön kanssa toteuttamaamme maanlaajuista kampanjaa. 11
nauravat. – En kuitenkaan loukkaannu siitä, koska suojavarusteiden kanssa minulla on turvallisempi olo mennä leiriin ja tavata lapsia, Beauty sanoo. Leirillä on jo todettu joitakin koronavirustartuntoja, ja taudin mahdollinen nopea leviäminen leirin asukkaisiin aiheuttaa todellista huolta. Alueella asuu neliökilometriä kohden yli 40 000 ihmistä – yli 40-kertaisesti Bangladeshin keskimääräisen asukastiheyden verran. Beauty on kiintynyt lapsiin ja haluaa pitää heidät turvassa. Hän käyttääkin aikaa opettaakseen heille, mitä suojautuminen vaatii. – Haluan vain, että lapset voivat hyvin ja saan nähdä heidän kauniit hymynsä. Viruksen levitessä leirillä Beauty ei kuitenkaan voi olla huolestumatta. – Eniten minua huolettaa se, ettei leirillä ole minkäänlaista covid-19-taudin havaitsemisjärjestelmää. Jos joku saa tartunnan, se ehtii levitä kulovalkean tavoin ennen kuin kukaan huomaa mitään. Cox’s Bazarissa toimiva tiimimme on muun muassa toimittanut 500 hygieniapakkausta jaettavaksi leirin heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Lisäksi leirille on toimitettu käsi huuhdetta ja järjestetty varastotilaa tärkeille hygienia tuotteille, jotta ne ovat nopeasti saatavilla. L ähes 860 000 rohingya -pakolaista on elänyt ulkomaailmasta eristettynä Cox’s Bazarin alueella Bangladeshissa 9. huhtikuuta alkaen. Taustalla on hallituksen määräys koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Leirien sisällä saavat jatkua ainoastaan kriittiset toiminnot. Kaikki pelkäävät tuhoa, jonka covid-19-tauti jättäisi jälkeensä leiriin tunkeutuessaan. Beauty tekee kuitenkin parhaansa lievittääkseen lasten pelkoja. Lapset puolestaan lupaavat noudattaa Beautyn ohjeita ja pestä käsiään säännöllisesti. Parannamme hygieniaa ja edistämme lastensuojelua Plan Internationalin työntekijät matkustavat pakolaisleirille päivittäin tiedottamaan koronaviruksesta, varmistamaan vedenjakelu-, hygieniaja saniteetti tilojen toimivuutta ja jatkamaan lastensuojelutyötä. He käyttävät suojavarusteita sekä noudattavat tiukkoja käsienpesuja etäisyyskäytäntöjä. Lisäksi heiltä mitataan säännöllisesti kuume leirin asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi. Kun Beauty kulkee leirillä suojahaalarissaan, ihmiset tuijottavat ja puhuvat hänestä, jotkut jopa osoittelevat ja uutisia maailmalta Näin Beauty suojelee lapsia Cox’s Bazarissa – Jos noudatatte ohjeitani, covid-19 ei tartu teihin, Beauty kertoo lapsille pakolaisleirillä Bangladeshissa. Lastensuojelun asiantuntijamme Beauty opettaa Cox’s Bazarin leirissä rohingyalapsia suojautumaan koronavirukselta ja lievittää heidän pelkojaan. 12 Beauty kiertää leirillä tapaamassa perheitä ja kertomassa heille koronaviruksesta.
Kuukautissiteitä myös pandemian aikana Mosambikilainen Deolinda, 19, iloitsee Planin jakamista terveyssiteistä ja hygieniapakkauksista. K un presidentti julisti hätätilan, minuun iski paniikki. Meille kerrottiin, että koronatartunnan välttämiseksi on pysyttävä kotona eikä kouluun tai töihin saa mennä. Tämä tekee elämästäni hyvin vaikeaa, sillä toimeentuloni riippuu satunnaisista töistä, joiden avulla olen pitänyt huolta myös perheestäni, kertoo 19-vuotias Deolinda, joka on vastuussa neljästä nuoremmasta sisarestaan. Deolinda asuu Mosambikissa Búzin piirikunnassa. Alueen väestö yrittää edelleen toipua hirmumyrsky Idaista, joka aiheutti katastrofaalisia tuhoja maaliskuussa 2019. Deolindalla on siitä lähtien ollut vaikeuksia löytää työtä. Tytöt ja nuoret naiset ovat kriisien aikana erityisen haavoittuvassa asemassa. Lisäksi heidän on vaikeaa huolehtia kuukautis hygieniastaan turvallisesti, kun kuukautissuojia, käymälöitä ja käsienpesutiloja on huonosti saatavilla. – Minulle tuottaa tavallisestikin vaikeuksia kerätä rahat, joita tarvitaan terveyssiteiden ja saippuan ostoon itselleni ja neljälle siskolleni, Deolinda kertoo. Olemme jakaneet toiminta-alueillamme Mosambikissa muun muassa hygieniapakkauksia, joissa on perustarvikkeita, kuten terveysiteitä, saippuaa, hammastahnaa ja hammas harjoja, ämpäreitä ja liinoja. Puhtaan veden puutteen takia kankaisten kuukautissuojien käyttö on kriisin aikana hankalaa. – Aloin itkeä, kun kuulin Planin suunnitelmasta auttaa meitä hygieniapakkauksella. Kun puhtaasta vedestä on pulaa ja meitä on käsketty pysymään kotona, en halunnut käyttää kankaista suojaa kuukautisten aikana, joten olen iloinen tästä pakkauksesta. Deolinda muistuttaa, että naiset ovat vastuussa perheidensä hygieniasta, joten tuesta on paljon apua. – Minulle pakkaukset merkitsevät sitä, että siskoni ja minä sekä alueen muut köyhät naiset pärjäämme siihen asti, kunnes hätätila päättyy. Ebolan opit käyttöön Guineassa Rosaline, 31, torjuu koronavirusta jakamalla tietoa hygieniasta yhteisössään. K un koronavirus levisi pandemiaksi, guinealaisen Rosalinen, 31, mieleen palasi heti ebolaepidemia. Ebola kuritti Guineaa vuosina 2014–2016. Se iski pahasti maan terveydenhuoltojärjestelmään, joka on hauras jo valmiiksi. Ensimmäinen koronavirustartunta varmistui Guineassa maaliskuussa. Maan hallitus alkoi torjuntatoimiin välittömästi, ja niin tapahtui myös Rosalinen kotiseudulla Guéckédoun alueella eteläisessä Guineassa. – Kaikki kotitaloudet palasivat välittömästi samoihin käytäntöihin, jotka meillä oli ebolaepidemian aikaan. Esimerkiksi meidän perheessämme lapset pesevät käsiä talomme edustalla, Rosaline kertoo. Vaikka Rosalinen kotiseudulla ei ole vahvistettuja tai epäiltyjä koronavirustartuntoja, Rosalinen yhteisö on jo järjestänyt käsienpesupisteitä kotien edustalle. Käsienpesupisteet löytyvät nyt melkein kaikkien kodeista. – Suojautumiseen ei tarvita isoja resursseja. Osalla on kunnon käsienpesutarvikkeet, osalla on pienet kanisterit ja klooria. Tärkeintä on, että ihmiset kunnioittavat hygieniaa. Rosaline on liittynyt Guéckédoun koronaviruskomiteaan, jonka Plan on perustanut ebolan vastaisen työn pohjalta. Plan ja komitea ovat yhdessä muun muassa pystyttäneet käsienpesupisteet 29 julkisen rakennuksen yhteyteen. Tämän lisäksi Plan on perustanut ryhmiä, jotka jakavat alueen asukkaille tietoa siitä, miten epidemian leviämistä voi ehkäistä. – Olen varma siitä, että näillä toimilla virus ei leviä alueellamme. Voimme näyttää esimerkkiä myös muille. Olemme ylpeitä, että Plan on aina ollut meidän kanssamme vaikeina aikoina. 13
uutisia suomesta T uoreen asiakastyytyväisyyskyselymme tulokset osoittavat, että Plan-kummit ovat pääosin tyyty väisiä kummiuteen ja Planin toimintaan. Vastaajista yli 80 prosenttia suosittelisi Plania erittäin todennäköisesti tai melko todennäköisesti tuttavalleen. Pyysimme vastaajia kuvailemaan Plania kolmella sanalla, ja vastauksissa korostuivat erityisesti sanat luotettava, auttavainen ja vastuullinen. – Plan tekee tärkeää työtä ja vaikuttaa lapsen lisäksi hänen ympäristöönsä. Plan tiedottaa hyvin toiminnastaan ja antaa kanavan osallistua, arvioi yksi kyselyyn vastanneista kummeista. Keväällä toteuttamamme kyselyn avulla halusimme selvittää kummien tyytyväisyyttä, kuulla heidän kokemuksiaan kummiudesta sekä antaa heille mahdollisuuden esittää kehittämisideoita. Apunamme oli opinnäytetyötään aiheesta tekevä tradenomiopiskelija Nelli Kana. Kummit pitävät Plania luotettavana ja vastuullisena PLAN-KUMMIT VAIKUTTAVAT YMPÄRI MAAILMAA » Plan-kummeja on Suomessa yli 16 000. » Suomalaisilla Plan-kummeilla on kummilapsia yhteensä lähes 50 maassa ympäri maailmaa. » Maailmanlaajuisesti Plan-kummit tukevat noin 1,2 miljoonaa kummilasta ja heidän yhteisöjään. » Kummien tuella parannamme muun muassa lasten koulutusta, suojelua, terveyttä ja ravintoa. Tällä hetkellä tuemme yhteisöjä erityisesti ennaltaehkäisemään koronaviruksen leviämistä. NÄIN KYSELYYN VASTANNEET KUMMIT KUVAILIVAT PLANIA 93 % KYLLÄ 7 % EN Tiedätkö kuinka tukesi käytetään ja miten se vaikuttaa? 98 % KYLLÄ 2 % EN Oletko saanut riittävästi tietoa kummiudestasi? Kyselyyn vastanneet kummit olivat tyytyväisiä etenkin Planlehteen ja uutiskirjeisiin. Myös muihin kanaviin oltiin tyytyväisiä, joskin moni vastaajista kertoi, ettei seuraa Planin sosiaalisen median kanavia. Kummit ja muut tukijat ovat Planille ensiarvoisen tärkeitä. Siksi haluamme varmistaa, että he tulevat toiminnassamme kuulluiksi. Olemme aina avoimia palautteelle ja palveluidemme kehittämiselle. Seuraavaksi asiakastyytyväisyyskyselyyn pääsee osallistumaan yhä useampi kummi, tulevaisuudessa myös tyttösponsorimme. Vastaamalla kyselyyn voit vaikuttaa muun muassa siihen, millaista viestintää tukijanamme saat ja miten kehitämme kummeille tarjottavia palveluita, kuten Oma Plania. Ryhdy seuraamaan sosiaalisen median kanaviamme! Saat ajankohtaisia ja kiinnostavia kuulumisia Planin työstä ja toimintamaista ympäri maailmaa. JO ALLE VUODEN KUMMEINA OLLEET HENKILÖT KOKIVAT TIETONSA KUMMIUDESTA SEKÄ TUEN VAIKUTUKSISTA HYVIKSI @ pl an su om i 14
M aahanmuuttajatyömme nuorten ryhmät ovat siirtyneet tänä keväänä verkkoon koronavirustilanteen vuoksi. Olemme järjestäneet myös osana kouluopetusta toimivien hankkeiden tapaamiset etänä. – Kaikki ohjaajat ovat olleet todella positiivisesti yllättyneitä siitä, miten kivuttomasti ryhmätoiminnan siirtäminen verkkoon onnistui ja miten sitoutuneesti nuoret ovat saapuneet myös etätapaamisiin, nuorten ryhmiä koordinoiva Katariina Ainamo kertoo. – Nuoret ovat kuvailleet korona-ajan arkeaan paljolti tylsäksi. Ryhmät, vaikkakin etänä, ovat tuoneet nuorten arkeen mukavaa vaihtelua. Nuorten ryhmien tapaamissa on kevään mittaan käsitelty enimmäkseen hankkeisiin normaalisti kuuluvia teemoja, mutta myös koronaviruspandemia on otettu huomioon. Ryhmät ovat jutelleet muun muassa peloista ja tunteista, joita tilanne synnyttää. – Nyt etenemme päivä kerrallaan ja seuraamme hallituksen ohjeistuksia. Tilanteen mukaan järjestämme kesällä tai syksyllä joitakin keväältä siirrettyjä koulutuspajoja, retkiä ja tapahtumia, Ainamo kertoo. Maahanmuuttajatyö siirtyi verkkoon Seuraa Planin maahanmuuttajatyötä instagramissa! @planmaahanmuuttajatyo Koronaviruspandemia on vaikuttanut nuorille kesätöitä tarjoaviin hankkeisiimme. Monet nuorille suunnitellut kesätyöpaikat ovat peruuntuneet. Etsimme vielä kahden viikon työpaikkoja nuorille loppukesäksi ja syksyksi. Olisiko sinulla tarjota nuorelle kesätyö tai tiedätkö sopivan työnantajan? Ota yhteyttä! Hanna Nurmi hanna.nurmi@plan.fi 045 657 5655 K oronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi yhä useampi lapsi ja nuori etsii tekemistä digitaalisista ympäristöistä. Myös me olemme siirtäneet lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa sosiaalisen median alustoille. Olemme päivittäneet lastensuojeluohjeistuksen, jonka tarkoitus on suojella toiminnassamme mukana olevia lapsia ja nuoria sekä kouluttaa henkilökuntaamme ennaltaehkäisemään riskitilanteita. Ohjeistuksen kehittäminen alkoi jo ennen pandemiaa, sillä teknologian kehittyessä haluamme pitää huolen siitä, että ohjeistuksemme palvelee sitä maailmaa, jossa elämme. – Ohjeistuksessa painottuu erityisesti yksityinen sosiaalisen median käyttö, joka tukee nuorten kanssa tehtävää työtämme. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että järjestämissämme suljetuissa keskusteluryhmissä nuoret voivat puhua heille merkityksellisistä asioista turvallisessa ja aikuisten valvomassa ympäristössä, kertoo digitaalisen kehityksen asiantuntijamme Nora Lindström. Planin koulutetut työntekijät ovat mukana seuraamassa keskusteluja ja puuttuvat mahdollisiin kiusaamisja häirintätilanteisiin. Lisäksi keskusteluissa on selkeät ohjeet, jotka teemme aina yhdessä nuorten kanssa. – Pidämme huolen siitä, että nuoret tietävät ja tuntevat omat oikeutensa ja osaavat toimia alustoilla turvallisesti sekä hakea apua ongelmatilanteissa, Lindström sanoo. Monessa kehittyvässä maassa verkkoon pääsy voi olla haastavaa esimerkiksi sen kalliin hinnan vuoksi. Erilaiset sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook, ovat mahdollistaneet käyttäjille alustan käytön ilman nettiyhteyttä. Nuoret hakeutuvat sellaisten palvelujen käyttäjiksi, joihin heillä on mahdollisuus päästä. Me Planissa haluamme tukea lasten ja nuorten digitaalisia oikeuksia ja mahdollistaa toimintaamme osallistuminen matalalla kynnyksellä. – Menemme sinne, missä nuoret jo ovat. Samalla se avaa meille enemmän riskejä, sillä emme voi hallita kaikkea, mitä sosiaali sessa mediassa tapahtuu. Sen vuoksi meidän oli tärkeää päivittää lastensuojeluohjeistuksemme, Lindström sanoo. Uusi lastensuojeluohjeistuksemme suojaa lapsia ja nuoria digitaalisissa ympäristöissä 15
Puhdas vesi toi Darwinin kotikylään terveyttä ja vaurautta Vesi on avainasemassa tartuntatautien ehkäisyssä. Syrjäisessä filippiiniläiskylässä vesipumppu on myös parantanut elintasoa ja helpottanut arkea. Teksti ja kuvat: ALF BERG K uinka hankalaa elämä voi olla, jos kaikki käyttövesi täytyy kantaa 20 litran kanistereissa mutaisia rinteitä pitkin? Darwin 12, tietää vastauksen. Kun syrjäisessä kylässä Filippiineillä asuva Darwin oli seitsemänvuotias, hän heräsi joka aamu auringon noustessa. Oli hänen vastuullaan hakea vettä perheelle ennen koulua. Polku joelle oli pitkä ja jyrkkä. – Muistan sen elävästi. Käytimme lehmiämme apuna kanisterien raahaamiseen. Se oli raskasta, ja usein polku oli liukas. Sekä meille lapsille että lehmille tuli vammoja. Darwinilta kului kymmenen tuntia viikossa veden hakemiseen. Siksi hän myöhästyi usein koulusta, vaikka koulu on lyhyen matkan päässä hänen kotoaan. Samoin kävi kylän muillekin lapsille. Koska lapset olivat uupuneita vedenhausta, heidän oli usein vaikea keskittyä opetukseen. Ennen vesipumpun asentamista kylän lapset kantoivat vettä kanistereissa pitkiä matkoja. 16
Kun vesi tulee hanasta, Darwin voi käyttää aikansa vedenhaun sijaan opiskeluun ja leikkimiseen. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 17
Puhdas vesi auttaa keskittymään koulunkäyntiin Darwinin äiti Nimfa kertoo, että kun Plan alkoi työskennellä kylässä, alkoi uusi aika. – Viranomaiset eivät halunneet työskennellä täällä, koska olemme niin eristyksissä ja vesijärjestelmän saaminen tänne oli hankalaa. Mutta Plan halusi työskennellä täällä juuri siksi. Plan on tukenut yhteisöä perustamaan vihannesviljelmiä sekä säästöja lainaryhmän, jota Nimfa nyt johtaa. Kaikista tärkeintä oli kuitenkin saada puhdasta vettä. Viisi vuotta sitten Plan rakensi kylään vesipumpun. Siihen päättyivät Darwinin vaikeat vedenhakumatkat. – Koulutus on Planin työn ytimessä, mutta koulutuksesta puhuminen ei hyödytä, jos ihmisillä ei ole tarpeeksi ruokaa ja he ovat väsyneitä ja sairastelevat, kertoo Mike Reynaldo, Filippiinien Planin kummiohjelmien päällikkö. – Niinpä rakensimme vesipumpun, ja se muutti paljon. Lapset syövät paremmin ja käyvät koulua. Lainaja säästöryhmän sekä tehokkaampien viljelytapojen ansiosta ihmiset ovat pystyneet kunnostamaan kotejaan, hankkimaan työkaluja ja kouluttamaan lapsensa. Kun Darwin oli pieni, hän käytti perheen lehmää apunaan veden kuljettamisessa. Planin työn ansiosta Darwinin perhe on terveempi ja vauraampi kuin aiemmin. 18
Vesipumppu ja vessat katkaisivat sairastelukierteen Yhteisön on nyt helpompi huolehtia hygieniasta ja sanitaatiosta. Se on oleellisen tärkeää esimerkiksi koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä. – Aiemmin kävimme tarpeillamme metsässä. Mitä muutakaan olisimme voineet, kun meillä ei ollut juoksevaa vettä ja vessaa? Sairaudet levisivät helposti, ja lapsilla oli usein ripuli. Nyt pystymme tekemään töitä paremmin kuin koskaan ja lapset oppivat paremmin. Meillä on enemmän energiaa, kertoo Darwinin isä, jonka nimi myös on Darwin. Planin tuella 145 perhettä kylän 150 perheestä on saanut oman käymälän. Darwinille yksi seuraus parantuneista oloista on kaikista tärkein: – Pääsen kouluun pääsaarelle ja voin opiskella ammattiin, johon itse haluan. Haluaisin edistää työkseni vaikeassa tilanteessa olevien yhteisöjen kehitystä. Lapset jaksavat keskittyä koulunkäyntiin, kun he ovat levänneitä ja terveitä. Kylän tiet muuttuvat sadekaudella mutaisiksi. 19
Silpomisperinne on merkinnyt Guineassa siirtymistä tytöstä naiseksi, ja se on ollut tärkeä aihe juhlaan. Plan juurruttaa yhteisöihin uutta tapaa: aikuistumisleiriä ja seremoniaa ilman silpomisen tuskia. Guineassa juhlitaan nyt naiseksi tuloa ilman sukuelinten silpomista Teksti ja kuvat: TAMBA NABIOU OUENDENO T anssi ja laulu täyttävät guinealaiseen sademetsään rakennetun lehtikatoksen. Ryhmä tyttöjä ja naisia on kokoontunut juhlimaan tyttöjen aikuistumista. Vielä joitakin vuosia sitten joukko olisi juhlinut samalla tyttöjen sukuelinten silpomista. Silpominen on nähty Länsi-Afrikassa sijaitsevassa Guineassa toimenpiteenä, joka valmistaa tytöt aikuisen naisen elämään. Lähes 97 prosenttia guinealaisista 15–49-vuotiaista tytöistä ja naisista on silvottu eli heidän ulkoiset sukuelimensä on poistettu osittain tai kokonaan. Guineassa on ollut vuosisatojen ajan tapana, että saman kylän tytöt menevät leikkaukseen ryhmänä ja kokoontuvat yhteiseen seremoniaan. – Tyttö, jota ei ollut leikattu, nähtiin ennen viallisena, ja yhteisö hylki häntä, kertoo Djenabou Bangoura, 70, joka toimi aiemmin perinteisenä ympärileikkaajana. Plan International Guinea alkoi työskennellä vuonna 2007 haitallisen perinteen lopettamiseksi, koska silpominen aiheuttaa tytöille kipuja, verenvuotoa ja tulehduksia. Se johtaa usein myös yhdyntäkipuihin, lapsettomuuteen ja komplikaatioihin raskauden ja synnytyksen aikana. Yhä suurempi osa silpomisista tapahtuu nykyisin salassa, sillä tiedot toimenpiteen laittomuudesta ja silpojia uhkaavista rangaistuksista leviävät. Suku elinten silpominen on ollut Guineassa laitonta jo vuodesta 1965, mutta laki on tullut täytäntöön hitaasti. Entiset silpojat opettavat nyt tytöille tärkeitä taitoja Plan työskentelee yhdessä uskonnollisten ja paikallisten johtajien kanssa, jotta nämä kieltäisivät silpomisen yhteisöissään. Samalla Plan on luonut yhteisöjen vaikuttajien ja tyttöjen kanssa uusia tapoja, jotka säilyttävät initiaatioseremonioiden myönteiset puolet mutta ilman sukuelinten silpomista. Vaihtoehtoisessa seremoniassa teini-ikäiset tytöt viettävät usein muutaman päivän leirillä metsässä yhdessä vanhempien naisten kanssa ja juhlivat yhdessä. Djenabou on nykyisin yksi leirien ohjaajista. – Luovuin ympärileikkaamisesta, kun tyttö melkein kuoli käsiini. Kyyneleet nousevat usein silmiini, kun ajattelen sitä kauheaa näkyä. Oli hyvin onnekasta, ettei tyttö kuollut, Djenabou kertoo. Hän katuu nyt sitä, että ehti silpoa uransa aikana satoja tyttöjä. – Minä ja kylämme muut ympärileikkaajat olimme jo muutenkin halukkaita luopumaan veitsistämme, kun kylässämme alkoi työ silpomista vas20 Tytöt ja naiset juhlivat yhdessä sitä, että tytöt ovat aikuistumassa. Yksi aihe juhlaan on myös se, ettei näiden tyttöjen tarvitse kokea silpomisen aiheuttamia kipuja ja terveyshaittoja. Djenabou Bangoura, 70, ja Fatoumata Camara, 65, ovat entisiä ympärileikkaajia. Nyt he opettavat tytöille tietoja seksuaalija lisääntymisterveydestä.