KAMBODŽA Itä-Timor Rohkeat pojat puhuvat tasa-arvon puolesta SUOMI Nasima Razmyar haluaa tytöt mukaan päättämään Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt tyttöjen elämään plan 2/2019
Nyt ratkaistaan, onko tulevaisuus parempi kuin menneisyys Tämän päivän nuoret ovat syntyneet parempaan maailmaan kuin yksikään sukupolvi ennen heitä. Yhä useampi pääsee kouluun, terveys ja ravinto ovat parantuneet ja tyttöjen ja poikien tasa-arvo kehittynyt. Kaikki tämä on kuitenkin vaarassa, jos ilmastonmuutosta ei torjuta nyt. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten kehittyvissä maissa asuviin tyttöihin. Suomen hallitus ja eduskunta voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys. Takana loistava tulevaisuus? -kampanjamme kannustaakin päättäjiä tekemään sellaista politiikkaa, jolla ilmaston lämpeneminen rajataan 1,5 asteeseen ja positiiviset kehitystulokset turvataan. Keräämme kampanjan aikana vapaaehtoistemme avulla ilmastotoimiin kannustavia viestejä päättäjillemme. Voit myös lähettää omat terveisesi päättäjille kampanjan nettisivulla. Lue lisää ja vaikuta kanssamme: plan.fi/loistavatulevaisuus PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/19 ?kesäkuu 2019 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Karoliina Paatos Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 28 293 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2019. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Paula Salovaara (varapj.), Virpi Haaramo, Laura Marjamäki, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen, Nasima Razmyar ja Sonja Korpelainen (lastenhallitus). Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Eero Aarnion suunnitteleman valkoisen Plan-pastillin. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 1/19 kiinnostavimmaksi jutuksi Maailman parhaita koodareita, joka kertoi IT-taitoja opiskelevista ugandalaisista tytöistä. Lukijapalkinnon voitti Julia Rautio Kruunupyystä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 Tule mukaan kampanjaan ja vaadi kanssamme parempaa tulevaisuutta!
Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi Plan International haluaa olla maailman johtava tyttöjen oikeuksia edistävä järjestö. Siihen on yksinkertainen syy: haluamme, että kaikkien lasten oikeudet toteutuvat tasapuolisesti. Tällä hetkellä tytöt jäävät useammin vaille koulutusta, ravintoa ja huolenpitoa kuin pojat, ja he joutuvat poikia useammin lapsiavioliittoon ja ihmis kaupan uhreiksi. Hyvin usein tytöiltä puuttuu päätösvalta omaan kehoonsa. Jotta kaikilla lapsilla olisi yhtä hyvät mahdollisuudet tavoitella unelmiaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan, keskitymme heikoimmassa asemassa olevaan suureen ryhmään – tyttöihin. Tämä näkyy vahvasti niin kehitys ohjelmissamme kuin viestinnässämmekin. Se ei silti tarkoita, että Plan haluaisi sivuuttaa poikien oikeudet, kokemukset ja roolin maailman muutoksessa. Päinvastoin! Tiedämme, että tyttöjen aseman paraneminen hyödyttää myös poikia. Kun kaikki pääsevät osallistumaan ja toteuttamaan itseään ja kun rajoittavat sukupuoliroolit murtuvat, niin tytöt kuin pojat voivat paremmin. Sama koskee muunsukupuolisia lapsia ja nuoria. Tasa-arvoisessa yhteisössä mihinkään vähemmistöön kuuluvien ei tarvitse kokea syrjintää tai salata identiteettiään. Kun sekä tytöt että pojat pääsevät opiskelemaan ja saavat ammatin, perheet, yhteisöt ja yhteiskunnat hyötyvät. Tässä lehdessä hallituksemme uusi jäsen Nasima Razmyar nostaa esiin yhden työmme tärkeimmistä perus teista muistuttaessaan, ettei maailmalla ole varaa haaskata puolikkaan väestön kykyjä. Globaalien haasteiden, kuten köyhyyden ja ilmastonmuutoksen, ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia. Myöskään tasa-arvoa ei voida saavuttaa, jos puolet väestöstä ei ole mukana tavoittelemassa sitä. Poikien ja miesten on välttämätöntä olla mukana rakentamassa maailmaa, jossa kaikkien oikeudet toteutuvat. On upeaa nähdä, kuinka pojat ja nuoret miehet eri puolilla maailmaa ovat lähteneet mukaan edistämään muutosta kanssamme. Tuemme Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa Champions of Change -ryhmiä, jotka ovat saavuttaneet vaikuttavia tuloksia ja muuttaneet jo monen yhteisön ajattelutavan. Champions of Change -ryhmissä pojat oppivat ihmis oikeuksista ja suku puolirooleista ja heistä tulee tasa-arvon puolestapuhujia. Tässä numerossa saamme tutustua miesvaltaisessa Itä-Timorissa asuviin poikiin, jotka ovat täydestä sydämestään tyttöjen puolella. He näkevät jo sen maailman, jota haluamme rakentaa yhdessä tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa. Maailman, joka on reilu kaikille. – Tähtäämme ajattelutavan muuttamiseen. Se on vaikeaa, mutta jonain päivänä muutos on tapahtunut, 20-vuotias Elvis tiivistää. Muutokseen tarvitaan niin tyttöjä kuin poikia pääkirjoitus 4 Yksin kuivuuden keskellä 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Itä-Timorin pojat ovat tyttöjen puolella 18 Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja – ja vie tytöiltä tulevaisuuden 20 Tarvitsemme feministisen internetin 22 ”Tyttöjen täytyy päästä johtamaan” 24 OAJ ja Plan haastavat kaikki koulut ilmastotekoon 25 Yritysuutiset 26 Vapaaehtoiset 27 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 3
Yksin kuivuuden keskellä Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: KAROLIINA PAATOS 4
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo tyttöjen elämään Kambodžan maaseudulla. Kun pellot kuivuvat, moni köyhä viljelijä lähtee siirtotyöläiseksi ja jättää lapset kotiin. Tein, 19, ja Prey, 7, kantavat yksin vastuun kodista ja koulunkäynnistä. B asson jytinä saa koulun seinät tärähtelemään. Värikkäät nauhat ja ilmapallot keinuvat huhtikuun kuumassa tuulessa, joka ei viilennä ihoa vaan saa hien valumaan. On vasta aamu, mutta Siem Reapin maaseudulla asuvat lukiolaiset juhlivat jo täyttä päätä khmerien uuttavuotta. 19-vuotias Tein rupattelee ja nauraa ystäviensä kanssa. Kaikki ovat kevyellä mielellä, sillä nyt alkaa Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Kambodžan vuoden tärkein juhla ja kahden viikon loma. Tein ei kuitenkaan ehdi juhlia pitkään. Hän hyppää mopedin selkään ja kääntyy kuoppaiselle kylätielle, jonka punainen hiekka pöllyää paahteessa. Ympärillä levittäytyvät kuivuudesta halkeilevat riisipellot. Niillä laiduntavien lehmien kylkiluut kuultavat nahan läpi. Tämän reilun neljän kilometrin matkan Tein ajaa joka aamu ja iltapäivä. Hän on kylänsä ainoa lukiota käyvä tyttö. – Muut tytöt jäivät pois koulusta kuudennen luokan jälkeen. He ovat jo naimisissa ja töissä, Tein kertoo. Suuri vastuu pikkuveljestä Tein pysäköi moponsa aaltopeltisen seinän varjoon. Hän on tullut kotiin: muutaman neliömetrin kokoiseen majaan, josta puuttuu etuseinä. Pikkuveli Narin, 14, on jo tullut yläkoulusta, ja Tein kiirehtii laittamaan riisin avotulelle. Kulunut kangas erottaa maalattiaisen keittiönurkkauksen puukorokkeesta, jolla sisarukset nukkuvat patjalla. Hetken kuluttua Tein seuraa lämmin hymy kasvoillaan, kun veli kauhoo riisiä. Pienikokoinen Narin on sairastellut, ja hyvä ruokahalu ilahduttaa isosiskoa. Tein ja Narin ovat asuneet kahdestaan yli kymmenen vuotta. Kun Tein oli kahdeksan, hänen vanhempansa lähtivät etsimään töitä rajan takaa Thaimaasta – samoin kuin suurin osa kylän aikuisista. Vanhempien olot Thaimaassa ovat niin vaatimattomat, etteivät he voineet ottaa lapsia mukaansa. Muutaman viikon välein sisarusten isoäiti yöpyy majassa, mutta yleensä tämä kiertää myymässä vihanneksia. – Aluksi veljestä huolehtiminen tuntui vaikealta, mutta olen jo tottunut siihen, Tein sanoo. Isä ja äiti käyvät kotona vain kerran vuodessa, khmerien uudenvuoden aikaan. Muulloin perhe pitää yhteyttä puhelimitse. Välillä vanhemmat lähettävät Teinille rahaa. – Ikävoin isää ja äitiä jopa enemmän kuin ennen. Pienenä unohdin heidät, kun leikin ystävieni kanssa. Nykyään ymmärrän, miten vaikeaa heillä on siirtotyöläisinä, Tein kertoo. 5 Veden hakeminen kaivosta on tyttöjen ja naisten tehtävä. Kaivo on lähellä Teinin kotia, mutta matka painavien kanisterien kanssa on hidas. Vesi on haettava varhain aamulla ennen kaivon tyhjentymistä.
– Minulla ei ole aina aamulla syötävää. Ennen siskoni teki ruokaa, mutta hän on lähtenyt. Minulla on ikävä häntä. Välillä on pelottavaa olla yksin kotona, Prey sanoo. Hänen vanhempansa ovat kuolleet. Isä menehtyi metsässä ampiaisten pistoihin. Äiti hukkui tulvivaan jokeen, kun hän palasi kaukana olevalta pelloltaan sadekaudella. Prey oli tuolloin vasta taapero. Hän ei enää muista vanhempiensa kasvoja. Läksyjen teon jälkeen Prey aloittaa mielipuuhansa, ruuanlaittoleikin. Hän asettelee tyhjiä säilykepurkkeja ja kertakäyttömukeja riviin ja ripottelee niihin hiekkaa ja pikkukiviä. Oikeaa ruokaa Prey saa ehkä myöhemmin naapurissa tätinsä luona. Köyhyydessä elävä täti ei ole voinut ottaa Preytä luokseen asumaan, mutta joskus tyttö hiipii tätinsä luo nukkumaan. Välillä Prey saa ruokaa 11-vuotiaalta veljeltään, joka on munkkioppilaana läheisessä buddhalaistemppelissä. Siellä veli saa koulutusta, ruokaa ja majapaikan, joiden vuoksi hän ryhtyikin munkiksi monien poikien tavoin. Veli pyöräilee oranssissa kaavussaan pikkusiskonsa luo parin viikon välein. Preyn haaveet ovat pieniä: – Toivon, että siskoni tulisi takaisin kotiin. Ja oma nukke tekisi minut iloiseksi. Yksin jääneiden lasten turvallisuus on uhattuna Tänään Preyn luona on vieras, Plan Internationalin lasten oikeuksien asiantuntija Chann Sophon. Preyn naapurit ilmoittivat hiljattain tytön tilanteesta Planin työntekijöille, ja Sophon on käynyt useita kertoja tapaamassa tyttöä. Plan on myös raportoinut tilanteesta viranomaisille, joilla on kuitenkin liian vähän resursseja puuttua asiaan. – Olemme hyvin huolissamme Preystä. Hän on aliravittu ja Kuivuus ja tulvat uhkaavat terveyttä ja koulutusta Teinin yhteisö on aina kamppaillut köyhyyden, kuivuuden ja vaikeiden kulkuyhteyksien kanssa, mutta kymmenen viime vuoden aikana ongelmat ovat pahentuneet ja ajaneet yhä enemmän ihmisiä työnhakuun kaupunkeihin ja ulkomaille. Syynä on ilmastonmuutos. Se on tehnyt kuivasta kaudesta pidemmän ja kuumemman, eikä riisistä saa enää kahta satoa vuodessa kuten aiemmin. – Minun pitää lähteä hakemaan vettä kaivolta ennen viittä aamulla. Muuten muut ehtivät ottaa veden ja kaivo on loppupäivän kuiva, Tein kertoo. Ilmastonmuutos on pahentanut myös sadekautta. Arvaamattomat tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet. Vesi nousee usein sisarusten kotiin asti, ja likainen vesi pilaa ruuat ja tuo mukanaan tartuntatauteja. Tein ja Narin ovat sairastaneet useita kuumetauteja ja ripuleita. Myös kouluun on vaikea päästä, kun sadekausi on pahimmillaan. Pisimmillään tulva on katkaissut tien muutamaksi viikoksi. Välillä koulu on suljettu, kun vesi on noussut luokkahuoneisiin. Nyt kuiva ja kuuma kausi on lopuillaan, ja elohopea väreilee päivittäin lähes 40 asteessa. – Olen todella huolissani. Ilmastonmuutos aiheuttaa meille jo nyt näin vakavia ongelmia. Mitä tapahtuu tulevina vuosina? Tein pohtii. ”Välillä pelottaa olla yksin” Naapurikylässä roskaisella hiekkapihalla seisoo tummanvihreä aaltopeltimaja, jonka helle on kuumentanut tukahduttavaksi. Sen lattialla seitsemänvuotias Prey piirtää huolellisesti numeroita tahraiseen paperiin. – Opetan itse itseäni, Prey kertoo. Hän jäi asumaan yksin, kun 14-vuotias isosisko sai muutama viikko sitten peltotöitä kaukaa kotoa. 17-vuotias isoveli on ollut jo kymmenvuotiaasta asti maataloustöissä toisessa kylässä. Tein koristelee koulua khmerien uudenvuoden juhlaa varten. Uusivuosi on tärkeä pyhä, jolloin myös Teinin siirtotyöläisinä olevat vanhemmat palaavat Thaimaasta kotiin. 6 ”Ilmastonmuutos aiheuttaa meille jo nyt vakavia ongelmia. Mitä tapahtuu tulevina vuosina?” Tein on kylänsä ainoa lukiota käyvä tyttö ja aikoo opettajaksi. ”Äitini ja isoäitini eivät osaa lukea, joten autan heitä usein lukemisessa ja kirjoittamisessa.”
7 Prey pitää koulunkäynnistä ja läksyjen tekemisestä, mutta opinnoista on vaikea huolehtia ilman aikuisten tukea.
laiminlyöty, ja lähellä kokoontuu usein miesporukka, joka käyttää alkoholia ja huumeita. Preyn riski pudota pois koulusta ja joutua seksuaalisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan kohteeksi on suuri, Sophon summaa. Paikallinen Plan on sitoutunut tekemään kaikkensa, jotta Preyn elämä paranisi. Sophon aikoo kannustaa isosiskoa muutaman kuukauden ammattikurssille, joita Plan järjestää nuorille. Kurssilla sisko voisi opiskella esimerkiksi myyjäksi, siivoojaksi tai hotellivirkailijaksi. Tunnin ajomatkan päässä on Siem Reapin turismikeskittymä, joka tarjoaa paljon työmahdollisuuksia palvelualojen osaajille. Isosiskon ollessa koulutuksessa Prey voisi asua Planin kumppanijärjestön turvatalossa tytöille ja naisille. Siellä Prey saisi vahvistua ja olla turvassa. – Emme voi kuitenkaan päättää perheen puolesta, voimme vain neuvoa ja tukea heitä ja toivoa parasta. Siem Rapissa on valtavasti lapsia, jotka elävät samanlaisessa tilanteessa kuin Prey. Heillä on suuri vaara kohdata vakavia ihmisoikeusloukkauksia, Sophon sanoo. Ilmastonmuutos koettelee tyttöjä Chann Sophonin mukaan ilmastonmuutos heijastuu Kambodžassa jo selvästi lasten, erityisesti tyttöjen, asemaan. Siirtotyöläisyys sekä ruokaja vesipula ovat yleistyneet useilla alueilla. – Meillä on myös selvää näyttöä, että kuumuus lisää perheväkivaltaa, kun ihmiset purkavat tukalaa oloaan. Väkivaltapiikki ajoittuu tähän aikaan, kuivan kauden loppuun, Sophon sanoo. Ilmastonmuutos näkyy myös tyttöjen poissaoloina koulusta. Joissakin kouluissa vesi loppuu kuivalla kaudella, jolloin tytöt eivät voi huolehtia kuukautishygieniastaan eivätkä uskaltaudu kouluun. Kuumuus aiheuttaa myös sairastelua ja pyörtymisiä koulussa ja koulumatkalla. Lisäksi vedenhaku ja muut kotityöt saattavat olla kuumuudessa tytöille niin suuri taakka, ettei koulua varten jää aikaa tai voimia. – Meidän täytyy vahvistaa lasten sopeutumiskykyä. Se tarkoittaa, että parannamme heidän elinolojaan ja terveyttään ja vahvistamme myös heidän psykologista suojaansa. Silloin he selviävät paremmin myös katastrofeista, joita ilmastonmuutos lisää vääjäämättä, Sophon summaa. Plan on tarttunut ilmastonmuutoksen luomiin haasteisiin yhdessä yhteisöjen, koulujen ja kumppanijärjestöjen kanssa. Plan on esimerkiksi kouluttanut opettajia, yhteisöjen johtajia ja lapsia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, tukenut puiden istutusta ja tulvapatojen rakentamista sekä valmentanut erityisesti nuoria naisia elinkeinoihin, jotka voivat tuoda perheelle elannon myös muuttuvassa ilmastossa. – Tyttöjen koulutus on tärkeä osa ratkaisua, koska 8 KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ
vain koulutuksen avulla tytöt voivat päästä irti köyhyydestä ja sopeutua. Samalla heidän perheensä hyötyvät. Lapset ja nuoret tuovat ratkaisuja Myös Tein uskoo koulutuksen voimaan. Iltapäivä on jo pitkällä, ja Tein viimeistelee lukiotehtäviään. Hän saa käyttää naapuritalon pöytää, sillä kotimajassa ei ole huonekaluja. Usein Tein herää tekemään koulutöitä jo aamuyöstä, koska kotityöt vievät niin paljon aikaa. Haasteista huolimatta Tein on luokkansa tähtioppilas. – Perheeni tilanne kannustaa minua opiskelemaan. Haluan auttaa vanhempiani palaamaan kotiin ja pärjäämään. Tahdon auttaa myös yhteisöäni. Siksi aion opiskella opettajaksi ja palata omaan kylääni, Tein kertoo. – Minua surettaa, että niin moni lapsi, varsinkin tyttö, putoaa pois koulusta. Minä voin olla hyvä opettaja ja kannustaa lapsia jatkamaan koulunkäyntiä. Tein on jo nyt esikuva ja ohjaaja monelle lapselle. Hän johtaa Planin kerhoa, jossa lapset ja nuoret oppivat oikeuksistaan ja puhuvat heille tärkeistä aiheista, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Ryhmä on myös tehnyt suuren suosion saavuttaneita opetusnäytelmiä esimerkiksi päihteiden haitoista ja hygienian tärkeydestä. Näytelmät ovat tehokas keino levittää tietoa yhteisössä, jossa moni ei osaa lukea. Tein on vakiojäsen kyläneuvoston tapaamisissa, jonne hän vie lasten huolia. Viimeksi Tein puhui kyläpäällikölle siitä, että erityisesti tytöt kärsivät vesipulasta. Hän on myös tehnyt aloitteen tekolammen kaivamisesta, jotta perheillä olisi kuivalla kaudella vettä käytössään. Lampi vaatii kuitenkin vielä yhteisön suostuttelua. – Lapset ja nuoret ovat tärkeä voimavara. Voimme auttaa löytämään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, Tein sanoo. Moni köyhän perheen poika ryhtyy munkkioppilaaksi. Temppelissä he saavat ruokaa ja koulutusta. 9 Tein huolehtii itsensä ja pikkuveljensä Narinin ruokkimisesta. ”Olen huolissani veljestäni, koska hän on usein sairaana”, Tein kertoo.
K un pyysimme tukijoitamme ottamaan kantaa epätasaarvoon ja julkaisemaan hymyttömän omakuvan tunnuksella #eihymyilytä, kuvia ilmestyi sosiaaliseen mediaan yli 600. Yksi kuvista ja teksteistä erottui joukosta, kun valokuvaaja Meeri Koutaniemi valitsi haasteen voittajakuvaa. Saamelaismuusikko ja joikutaiteilija Hildá Länsman voitti palkitun valokuvaajan muotokuvauksen. Länsman oli heräämässä aamuun, kun kuuli voitostaan Instagramissa. – Istuin sohvalla ja katsoin puhelinta. Aika nopeasti alkoi kirkuminen, Länsman kertoo. Voittokuva on otettu myöhään illalla alkuperäiskansojen Riddu Ri??u -festivaaleilla Norjassa. Otoksessa Länsman seisoo laavukylän edustalla ja katsoo vakavana kameraan. Koutaniemi kertoo, että häneen vetosivat Länsmanin kuvan luonnollisuus, vahvuus ja persoonallisuus. Päätökseen vaikutti myös joukosta erottuva ja omakohtainen kuvateksti. Länsman mainitsee niin Amerikan alkuperäiskansojen kadonneet nuoret naiset kuin väkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit. Aiheet puhuttelivat Koutaniemeä, joka tunnetaan erityisesti naisen asemaa käsittelevistä kuvistaan. – Nämä ovat yleismaailmallisesti tärkeitä asioita, joita ei nosteta tarpeeksi esille, Koutaniemi sanoo. Koutaniemi muistuttaa, että valokuvat ovat toimiva tapa herättää keskustelua, lisätä ymmärrystä ja edistää tasa-arvoa. Kuvien avulla voi tehdä näkymättömät teemat näkyviksi, sillä kuvia on vaikea ohittaa. Samojen teemojen ympärille rakentui myös Ei hymyilytä -kampanja. Hashtagillä #eihymyilytä merkityt kuvat ottivat kantaa ja nostivat keskusteluun tyttöjen kohtaamia epäkohtia kuten seksuaalisen väkivallan, lapsiavioliitot sekä liian varhaiset raskaudet. Ei hymyilytä -kampanjassa olivat mukana muun muassa presidentti Tarja Halonen, muusikko Arja Koriseva, malli ja juontaja Lola Odusoga, rap-artisti Etta sekä valokuvaajat Janita Autio ja Nana Simelius. Meeri Koutaniemi valitsi Ei hymyilytä -haasteen voittajaksi saamelaismuusikon valokuvan Kuvaustilanteen kuvat: JENNA LEHTONEN Haasteen voittajakuva: TATU SINISALO valokuvat ovat toimiva tapa herättää keskustelua, lisätä ymmärrystä ja edistää tasa-arvoa. uutisia suomesta 10
N ostamme SuomiAreenassa esiin ilmastonmuutoksen vaikutusta tyttöjen elämään erityisesti kehit tyvissä maissa. SuomiAreena on maan suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka kokoaa 15.–19.7. Poriin arviolta 70 000 ihmistä. Lastenhallituksemme on mukana SuomiAreenassa tapaamassa yleisöä ja päättäjiä. Lastenhallituslaiset osallistuvat myös keskustelutilaisuuteen, jonka järjestämme tiistaina 16.7. yhdessä Sitran, Nuorten Suomen ja All Youth -tutkimushankkeen kanssa. Siinä nuoret haastavat päättäjiä ja asiantunti joita tekemään kunnianhimoisia ratkaisuja ilmaston muutoksen ratkaisemiseksi. Planilla on koko tapahtumaviikon ajan osasto Kansalaistorilla. Teltassamme voi lähettää ilmastoaiheisia tsemppiviestejä poliitikoille ja tutustua Karoliina Paatoksen valokuvanäyttelyyn, joka kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutusta tyttöjen elämään Kambodžassa. Lue lisää: suomiareena.fi Job shadowing tarjosi kurkistuksia työelämään J ärjestimme keväällä yksitoista job shadowing -päivää, joiden aikana maahanmuuttajanuoret pääsivät tutustumaan itseään kiinnostavaan alaan. Job shadowing on alkujaan osatyökykyisten työllistymiseen kehitetty toimintamuoto, josta maahanmuuttajatyön tiimimme on kehittänyt oman konseptin. Tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisia nuoria löytämään oma alansa. – Nuoret pääsivät seuraamaan ammattilaisen tyypillistä työpäivää heitä kiinnostavalla alalla. Lisäksi nuoret saivat tietoa työhön vaadittavasta koulutuksesta. Se auttaa konkretisoimaan omaa opiskelusuunnitelmaa, kertoo maahanmuuttajatyön koordinaattorimme Emilia Heikkilä. Pilottiin osallistui aikuisten perusopetuksessa opiskelevia 17–18-vuotiaita nuoria. – Vierailut ovat hedelmällisimpiä nuorille, jotka ovat jo kiinnostuneita tietystä alasta. Lisäksi täytyy olla riittävä kielitaito, jotta vierailusta saa mahdollisimman paljon irti, Heikkilä sanoo. Job shadowing -päivä hyödyttää eniten toiselle asteelle siirtyviä nuoria, joiden on aika alkaa pohtia omaa ammatillista suuntausta. Nuorilta saadun palautteen perusteella päivä oli onnistunut ja hyödyllinen. – Parasta oli, kun menimme työmaalle katsomaan, miten työntekijät tekevät työtään. Opin, että rakennusinsinööri ei saa vain istua, vaan hänen pitää katsoa, tekevätkö työntekijät työtä oikein, kertoi YIT:llä vieraillut Taha. – Parasta oli, että sain tietoa siitä, mitä mun täytyy tehdä tulevaisuudessa, kertoi puolestaan Hamid, joka vieraili Suomen yrittäjät ry:ssä. Parhaimmillaan päivästä voi olla hyötyä myös yritykselle. – Toimitusjohtajamme kertoi äskettäin eräässä tilaisuudessa, että hänen oma uransa alkoi aikoinaan kesäharjoittelijana YIT:llä. Tämä on pieni palvelus nuorelle, mutta voi johtaa isoon hyötyyn yrittäjälle, kertoo YIT:n hankekehitysjohtaja Juha Virtanen. Ilmastonmuutos ja tyttöjen asema esillä SuomiAreenassa 11
uutisia maailmalta jo yli 87 000 euroa . Vapaaehtoiset suojelevat tyttöjä väkivallalta hirmumyrskyn jälkeen Plan International on kouluttanut yli sata vapaaehtoista, jotka tukevat Mosambikissa hirmumyrsky Idain koettelemia tyttöjä. Vapaaehtoiset tunnistavat ja raportoivat sukupuoleen perustuvan väkivallan ilmentymiä väliaikaisissa majoituksissa, joissa kymmenettuhannet ihmiset asuvat edelleen menetettyään kotinsa. Kriiseissä ja katastrofeissa erityisesti tytöillä on korkea riski kokea väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Kouluttamamme vapaaehtoiset ovat oppineet tunnistamaan merkit seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsikaupasta ja kotiväkivallasta. He kiinnittävät erityistä huomiota yksinäisiin lapsiin, vammaisiin, raskaana oleviin tyttöihin ja naisiin sekä teini-ikäisiin tyttöihin. Rosa, 25, asuu täpötäydessä koulussa viiden lapsensa kanssa. Hän ei ole saanut yhteyttä mieheensä hirmumyrskyn jälkeen. Koulussa ei ole lukollista, turvallista vessaa, ja Rosa pelkää tyttäriensä ja oman turvallisuutensa puolesta. – Emme uskalla käydä yöllä vessassa vaan käytämme ämpäriä, Rosa kertoo. Hän tuntee olonsa turvallisemmaksi, koska Planin vapaaehtoiset työskentelevät koulussa. Rosa on myös saanut Planilta vedenpuhdistustabletteja, jottei hänen tarvitse hakea puhdasta vettä kaukaa. Miten Plan auttaa Mosambikissa? » Olemme jakaneet perustarvikeja hygieniapakkauksia yli 25 000 ihmiselle. » Olemme perustaneet kerhotiloja, joissa yli 300 lasta voi leikkiä ja oppia katastrofin keskellä. » Olemme tukeneet 3 100 koululaisen paluuta opintoihin. Autamme koulurakennusten kunnostamisessa. » Valvomme lastensuojelua ja tuemme lapsia saamaan psykososiaalista tukea. » Työskentelemme tiiviisti yhdessä paikallisten viran omaisten ja muiden avustusjärjestöjen kanssa. Suomalaiset ovat lahjoittaneet Idain avustustyöhön Kiitos tuesta! ZA MBI A TANZ AN IA SOUTH AFRICA MADA GA SC A COMO RO ZI MBAB MALAWI WE BWE MOZAMBIQUE PATH OF CYCLONE IDAI SOURCE: UNITAR-UNOSAT IMAGERY ANALYSIS 13-14 MARCH 2019 12
Valioliigassa pelaavan lontoolaisen jalkapalloseura Chelsean valmentajat David Monk ja Michael Cornall vierailivat toukokuussa Plan Internationalin kanssa Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa. Leirillä elää arviolta 36 000 syyrialaista pakolaista, joista yli puolet on lapsia. Heillä on niukasti harrastusmahdollisuuksia, ja monet kärsivät sodan ja pakolaisuuden aiheuttamista traumoista. Pakolaisleirin arki on erityisen hankalaa vammaisille lapsille. Chelsean valmentajat ohjasivat jalkapalloharjoituksia 9–16-vuotiaille nuorille, ja mukana oli runsaasti vammaisia pelaajia. Tempauksella halusimme kannustaa Azraqin leirillä asuvia lapsia ja nuoria liikkumaan ja osoittaa, miten vammaiset voivat osallistua urheiluun. Plan toi tyttöjen äänen Women Deliveriin Plan International nosti kesäkuun alussa näkyvästi esiin tyttöjen oikeuden osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Olimme 3.–6.6. mukana Women Deliver -konferenssissa, joka kokoaa joka kolmas vuosi yhteen tuhansia eturivin vaikuttajia, tutkijoita ja päättäjiä keskustelemaan tyttöjen ja naisten asemasta. Tänä vuonna Women Deliver järjestettiin Vancouverissa Kanadassa. Konferenssin tavoitteena oli löytää parhaat keinot tasa-arvon saavuttamiseen. Women Deliver oli Planille ensiarvoisen tärkeä tilaisuus, koska haluamme olla maailman johtava tyttöjen asemaa edistävä järjestö. Olimme mukana lukuisissa keskusteluissa ja julkaisimme raportin, joka luotaa tyttöjen mahdollisuutta käyttää valtaa eri puolilla maailmaa. – Viestimme oli, ettei tasa-arvo voi toteutua, elleivät tytöt saa ääntään kuuluviin eivätkä pääse mukaan päättämään. Siihen tytöt tarvitsevat naisten tukea, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen, joka osallistui Women Deliveriin. Konferenssissa olivat mukana myös muun muassa presidentti Tarja Halonen ja kansainvälisen Planin pääjohtaja Anne-Birgitte Albrectsen. Uusi tutkimuksemme luotaa tyttöjen suhdetta valtaan Tuore tutkimusraporttimme Taking the Lead – Girls and Young Women on Changing the Face of Leadership tarkastelee monista kulmista tyttöjen ja nuorten naisten suhdetta valtaan. Lähes 10 000 tyttöä ja nuorta naista kertoo ajatuksiaan ja kokemuksiaan vallasta. Mitä he tarvitsevat voidakseen tulla johtajiksi? Mitä valta ja johtajuus merkitsevät heille? Mitkä asiat estävät heitä päättämästä kotona, koulussa ja yhteisössään? Haastateltujen tyttöjen ja nuorten naisten mielestä johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen peräänantamattomasti, kyky tehdä päätöksiä yhdessä toisten kanssa ja johtaa tavalla, joka auttaa ja vahvistaa muita. Neljä viidestä tutkimukseen osallistuneesta haluaisi johtavaan rooliin yhteisössään tai yhteiskunnassaan. Chelsea innosti lapsia jalkapalloilemaan Azraqin pakolaisleirillä 60 % vastaajista arvioi, että naisjohtajan täytyy työskennellä ankarammin kuin miesjohtajan. Tytöiltä puuttuu kuitenkin naispuolisia johtajan roolimalleja yhteiskunnan kaikilla tasoilla, ja naisjohtajan rooli näyttäytyy heille haastavana. 60 prosenttia vastaajista arvioi, että naisjohtajan täytyy työskennellä ankarammin kuin miesjohtajan. 94 prosenttia arvioi, ettei naisjohtaja saa yhtä hyvää kohtelua kuin miesjohtaja. Plan International on koonnut kyselytutkimuksen ja muun tiedon pohjalta kattavat suositukset siihen, kuinka tyttöjen ja nuorten naisten pääsyä päättämään ja johtamaan voidaan parantaa. Vaadimme muutoksia niin asenneilmapiiriin kuin lainsäädäntöönkin, jotta tytöille avautuu tasa-arvoinen mahdollisuus käyttää valtaa. Tutustu englanninkieliseen raporttiin: plan.fi/tutkimustietoa 13
Itä-Timorin pojat ovat tyttöjen puolella Tyttöjen aseman parantamiseen tarvitaan myös poikia. Samalla pojat hyötyvät tasa-arvosta. ItäTimorissa joukko poikia ja nuoria miehiä edistää intohimoisesti tyttöjen oikeuksia. Teksti: KALLE HEINO Kuvat: MIKKO TOIVONEN LIDONIO 17-vuotias Lidonio kertoo, että hänen yhteisössään on edelleen vallalla ajatte lutapa, etteivät naiset voi itse päättää asioistaan. – Haluan muuttaa sen. Olen nähnyt, miten tytöt eivät uskalla puhua eivätkä siksi saa ääntään kuuluviin. Tahdon motivoida heitä, jotta he voivat pitää puolensa ja tehdä samoja asioita kuin pojat ja miehetkin. 14
JOão – Haluan miehenä tukea naisten urasuunnitelmia. On tärkeää edistää tasa-arvoa, jotta tytöt voivat olla tulevaisuudessa johtopaikoilla. Onneksi Itä-Timorissa on jo naisia johtajina. Ennen niin ei ollut, João, 19, pohtii. I tä-Timorissa monia tyttöjä uhkaavat lapsiavioliitot, lapsiäitiys ja väkivalta. Tyttösponsorien ja EU:n tuella itätimorilaiset nuoret suojelevat tyttöjä haitallisilta perinteiltä ja muuttavat yhteisöjensä asenteita, jotta tytöillä on mahdollisuus käydä koulunsa loppuun ja päättää itse omasta elämästään. Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan myös poikia. Tyttöjen oikeuksien toteutumisesta hyötyvät pojat itsekin. Kun tytöt ja naiset saavat koulutusta ja voivat osallistua täysivaltaisesti työelämään sekä päätöksentekoon, yhteiskunta vaurastuu ja voi tarjota enemmän mahdollisuuksia kaikille. Kenenkään ei ole pakko asettua ahtaisiin sukupuolirooleihin. Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää kaikkien yhteistyötä. Tyttöjen allianssissa toimivat ja Champions of Change (Muutoksen mestarit) -ohjelman käyneet itätimorilaisnuoret poistavat esteitä ja vastakkainasettelua tyttöjen ja poikien väliltä. tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 15
16 ELVIS – Itä-Timorissa on patriarkaalinen kulttuuri. Tytöillä ei ole aina mahdollisuutta koulutukseen. Tähtäämme ajattelutavan muuttamiseen. Se on vaikeaa, mutta jonain päivänä muutos on tapahtunut, Elvis, 20, toteaa.
17 SEBASTIãO 21-vuotias Sebastião on mukana Plan International Itä-Timorin perustamassa Tyttöjen allianssissa, jossa nuoret itse järjestävät kampanjoita, tapahtumia ja vaikuttamistempauksia tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. – Monet vanhemmat arvostavat edelleen poikia enemmän kuin tyttöjä. Haluan auttaa tyttöjä saavuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon, Sebatião sanoo. PEDRO Pedrolla, 21, on viisi siskoa ja yksi veli. Pedron mielestä tasa-arvon toteutuminen lähtee pienistä askelista. – Jaamme vastuuta ja rooleja. Näytämme, että me pojat voimme tehdä kotona asioita, joita naiset ovat perinteisesti tehneet, kuten tiskausta ja muita kotitöitä, ja että naiset voivat tehdä miesten juttuina pidettyjä asioita.
Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja – ja vie tytöiltä tulevaisuuden K un hirmumyrsky Idai pyyhkäisi maaliskuussa Mosambikiin, se hukutti alleen kokonaisia kyliä ja vaikutti miljoonien ihmisten elämään. Satojentuhansien lasten koulunkäynti keskeytyi. Perheet menettivät elinkeinonsa. Ennen kuin pellot olivat ehtineet kuivua, Mosambikiin iski jo toinen hirmumyrsky, joka nimettiin Kennethiksi. Mosambikiin ei tiedetä iskeneen kahta näin voimakasta myrskyä saman kauden aikana. Mosambikin lisäksi Malawia ja Zimbabwea runnellutta Idaita kutsuttiin mahdollisesti vakavimmaksi sään aiheuttamaksi katastrofiksi, joka on tapahtunut eteläisellä pallonpuoliskolla. Vaikka yksittäisiä myrskyjä on vaikea todentaa ilmastonmuutoksesta johtuviksi, tiedossa on, että ilmaston lämpeneminen on lisännyt sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja kuivuuksien, yleisyyttä ja voimakkuutta. Vielä 1970-luvulla erilaisia luonnonkatastrofeja oli noin 90 vuodessa. Nyt vuosittainen keskiarvo voi olla jo 450. Ilmastoon liittyvät katastrofit aiheuttivat YK:n mukaan maailmanlaajuisesti yli 2,2 miljardin dollarin menetykset vuosina 1998–2017. Ilmastonmuutos ei kohtele ihmiskuntaa tasapuolisesti Mosambikilainen 21-vuotias Helena ja hänen miehensä João, 36, kärsivät Idai-myrskyssä suunnattoman menetyksen: kolme perheen neljästä lapsesHumanitaarisen työn tarve kasvaa jatkuvasti, koska ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat tytöt kohtaavat katastrofeissa erityisiä haasteita. Teksti: INKA KOVANEN Kuva: PLAN INTERNATIONAL 18
Sofalan maakunnassa, jossa työskentelemme yhdessä kumppaneidemme kanssa yhteisöjen jälleenrakentamiseksi. Koko myrskyalueella ainakin 3 500 koululuokkaa tuhoutui kokonaan tai osittain. – Mosambik on yksi maailman köyhimmistä valtioista, ja se maksaa kovan hinnan ilmastonmuutoksesta, jonka ovat aiheuttaneet enimmäkseen – vaikka eivät pelkästään – teollisuusmaat, sanoi mosambikilainen poliitikko ja entinen vapaustaistelija Graca Machel Idain jälkeen. Tytöt suurimmassa vaarassa Katastrofit lisäävät syrjityssä asemassa olevien, kuten tyttöjen, vammaisten ja naisten, haavoittuvuutta entisestään. Naisten ja lasten riski kuolla luonnonkatastrofissa on arvioiden mukaan moninkertainen miehiin verrattuna. Suurimmalle koetukselle joutuvat tytöt. Syitä on paljon. Tytöt pidetään usein kotona, mikä estää heidän osallistumisensa yhteisöjen julkiseen elämään, kuten koulunkäyntiin. Kouluttamattomilla tytöillä on muita heikommat tiedot siitä, miten katastrofissa tulee toimia. He eivät usein tunne hätäsuunnitelmia tai osaa esimerkiksi uida. Riskit eivät lopu välittömän vaaran päätyttyä. Luonnonkatastrofia seuraa usein talouden taantuma, ja on havaittu, että kehittyvissä maissa tyttölasten imeväisyyskuolleisuus lisääntyy tuolloin poikalapsia enemmän. Joka vuosi lähes 60 miljoonaa ihmistä maailmassa joutuu jättämään kotinsa ilmastoon liittyvien katastrofien vuoksi. Heistä peräti 80 prosenttia on naisia ja tyttöjä. Pakolaisena tytöt ovat vaarassa joutua siepatuksi tai ihmissalakuljettajien armoille. Myös seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön riski kasvaa. Moni päätyy pakolaisleireille tai väliaikaissuojiin, joissa tytöt altistuvat useille ihmisoikeusloukkauksille. Väliaikais majoituksista puuttuvat usein esimer kiksi lukolliset vessat, joissa tytöt voisivat käydä turvallisesti. Teinitytöt erityinen riskiryhmä Kriisiytyneessä yhteiskunnassa vain harvojen oikeudet toteutuvat. Erityinen riskiryhmä ovat teini-ikäiset tytöt, jotka jäävät vaille huomiota sekä tarpeitaan vastaavaa humanitaarista apua. Kriiseissä ja epävakaissa oloissa tyttöjen kohtaama seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö lisääntyvät. Tyttöjen tulevaisuuden kannalta eräs huolestuttavimmista piirteistä ovat lapsiavioliitot, jotka ovat joissakin maissa paikoitellen lisääntyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi Malawissa ja Mosambikissa lapsiavioliittojen määrä on korkea normaalioloissakin. Mosambikissa lähes puolet tytöistä avioituu alle 18-vuotiaana. Kun perheen toimeentulo on uhattuna, tyttären naittaminen voi olla selviytymiskeino. Se merkitsee perheelle yhtä ruokittavaa vähemmän, ja voi olla ainoa keino turvata myös tyttären ruuansaanti. Lapsiavioliiton seuraukset ovat kuitenkin musertavat. Se katkaisee usein lopullisesti tytön koulutien ja vie mahdollisuuden päästä irti köyhyyden kierteestä. Kielteiset vaikutukset ovat kauaskantoisia koko yhteiskunnalle. Tyttöjen koulutie voi vaikeutua myös lisääntyneiden kotitöiden takia. Esimerkiksi vakavan kuivuuden aikana tytöt voivat joutua hakemaan vettä jopa tuntien kävelymatkojen päästä. Matkaan käytetty aika on pois koulunkäynnistä ja vapaa-ajasta. Silloin tytöiltä riistetään paitsi oikeus päättää omista asioistaan myös oikeus koulutukseen ja turvattuun tulevaisuuteen. – Ilmastonmuutos ei tapahdu vain tulevaisuudessa, vaan jo nyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, että peli on menetetty. Sen lisäksi, että meidän on pysäytettävä ilmastonmuutoksen eteneminen, meidän on tuettava maailman köyhimpien ihmisten valmiutta ja kykyjä vastata katastrofeihin ja varmistettava, että myös tyttöjen ääni tulee kuuluviin, vaikuttamistyön asiantuntijamme Elisa Hara sanoo. Mallia varautumiseen voi ottaa esimerkiksi Intiasta. Toukokuussa Intian itärannikolle iski yksi voimakkaimmista hirmumyrskyistä 20 vuoteen. Viranomaiset ehtivät evakuoida yli miljoona ihmistä. Kuolonuhreja oli 64, mikä oli myrskyn voimaan nähden vähän. Vuonna 1999 Odishan osavaltioon iskenyt kutakuinkin yhtä voimakas myrsky tappoi lähes 9 700 ihmistä. Tämän vuoden jättievakuointi oli Intialta suuri onnistuminen. ta menehtyi. Tulvavesien noustessa yhdeksänja seitsemänvuotiaat lapset yrittivät pitää äidistään kiinni, mutta eivät jaksaneet. Lisäksi kuoli perheen yhdeksänkuinen vauva. – Olin niin väsynyt ja avuton, ja niin olivat lapsenikin. Hitaasti he päästivät irti, ja vesi vei mukanaan Dianan ja Saran. Onnistuin pitämään kiinni Ermandosta, vaikka luulin, että hän oli kuollut. Hän tokeni kuitenkin kiivettyäni puuhun, Helena kertoi paikalliselle työntekijällemme Buzissa. Yhdeksän kymmenestä luonnonkatastrofista tapahtuu kehittyvissä maissa. Vaikka Mosambikin osuus globaaleista päästöistä on vaivaiset 0,03 prosenttia, se on yksi ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä maita. Maailmanpankin arvion mukaan katastrofit aiheuttavat Mosambikille vuosittain sadan miljoonan dollarin vahingot, mikä vastaa prosenttia maan kansantuotteesta. Hirmumyrsky Idain ja Kennethin yhteenlasketut vahingot olivat lähes 800 miljoonaa dollaria. Idai tuhosi kokonaan tai osittain noin 500 koulua pelkästään Vielä 1970-luvulla erilaisia luonnonkatastrofeja oli noin 90 vuodessa. Nyt vuosittainen keskiarvo voi olla jo 450. 19 Mosambikilainen Helena ja hänen miehensä João menettivät kolme lasta hirmumyrsky Idaissa. Henkiin jäi vain kolmivuotias Ermando.
Internet on tytöille turvaton paikka. Vihapuhetta lietsovat botit kaventavat entisestään tyttöjen tilaa netissä. Internet tarvitsee uudet, reilut pelisäännöt. Tarvitsemme feministisen internetin Teksti: NORA LINDSTRÖM 20