• l a p s i p e r h e i d e n p u o l e l l a 6 0 v u o t ta k e s ä k u u 2 0 1 2 > PiLttiPiiri.fi Apua, ötököitä! s. 5 Keitoista väriä ruokapöytään s. 20 Leikit Vierastaminen on luonnollista s. 14 siirtyvät äidiltä Joel-pojalle s. 10 ja lorut ilmakylvyistä apua vaippaihottumaan s.19
• Sisältö n r o 2 | K E S Ä K U U 201 2 06 10 14 16 19 ravitsemus Touhuamaan välipalan voimin Kun energiataso pysyy tasaisena, lapsi jaksaa leikkiä koko päivän. ennenjanyt Sukupolvelta toiselle Lastenkasvatus on muuttunut historian saatossa, mutta jotkut tavat kulkeutuvat sukupolvelta toiselle. kasvu&kehitys 0622 Vinkkejä lastenkasvatukseen kannattaa kuunnella. Perheessämme on sovellettu niitä tarpeen tullen tapoihimme sopiviksi. Poikani ovat perineet näitä tapoja sekä leikkejä ja sanontoja, ja monet näistä siirtyvät tulevillekin polville. Jo nyt on hauska seurata, kun esikoinen opettaa veljelleen tuttuja lauluja ja loruja. Sanat menevät pienemmällä välillä väärin, mutta tunne ­ se kyllä välittyy. 16 kannen kuva: Pekka nieminen kuva: Vesa Ala-Seppälä Vierastaminen kuuluu vauvan kehitykseen Vierastaminen alkaa kuuden kuukauden molemmin puolin. perhe&vapaa-aika Ilta Emmin kanssa Luotettava lastenhoitaja on kultaakin kalliimpi tuki arjen pyörityksessä. terveys + Puhtaus parantaa vaippaihottuman Vaippaihottuma hoituu yleensä kotikonstein. palstat 03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri PIlttIPIIrI-lehtI ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4­16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille. PIlttIPIIrI-lehden JulkAISIJA: Suomen nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 paino: Punamusta, Joensuu OSOItelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 Helsinki ISSn 1238-8432 tOImItuSkuntA: Päätoimittaja Piltin tuotepäällikkö Elsi ojala / Suomen nestlé sekä toimituspäällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen/otavamedia Asiakasviestintä. PIlttIPIIrI-lehden tekStIt on tarkistanut lastenruokaneuvottelukunnan puheenjohtaja olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lastenklinikka. PIlttI tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi. lukijan kommentti Iik, pörriäisiä! Kesän Pilttipiirin luki pienten pistokset ovat kauhun poikien äiti aikaa allergisille. Puremien Anne Ala-Seppälä. hoito-ohjeet oli hyvä kerrata. Myös punkkiohjeet tulivat oikeaan aikaan, koska purjehdusreissu saaristoon kuuluu tulevan kesän ohjelmaan. Siispä apteekin kautta kesälaitumille! 2 | Pilttipiiri kesäkuu 2012
• Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi pienet palat Verkkopalvelu vauvaperheille Väestöliiton Perheaikaa.fi on uusi ja monipuolinen verkkopalvelu vauvaperheille. Palvelun tavoitteena on tukea vanhempia murrosvaiheessa parista perheeksi, auttaa heitä vanhemmuudessa ja vahvistaa parisuhdetta. Sivusto on asiantuntijoiden ohjaama, maksuton ja tutkittuun tietoon perustuva vuorovaikutteinen nettipalvelu ja toiminnallinen tietokirjasto. Palvelussa vanhemmat saavat asiantuntijan neuvoja kysymyksiinsä vauvanhoidosta, parisuhteesta ja perhe-elämän arjesta. Tietoa saa myös artikkeleista ja laajasta videokirjastosta sekä osallistumalla asiantuntijoiden ohjaamiin ryhmiin tai luentoihin. Vertaistukea vanhemmat löytävät erilaisten keskusteluiden välityksellä. Myöhemmin keväällä palveluun on tulossa myös reaaliaikaisia nettiluentoja ja -kursseja. perheaikaa.fi touhuKasta väKeä Touhulan värikirjassa arvaillaan, keitä Touhulassa asuu. Kuka oikein on Iso-Iita? Entä mistä Banaani-Toope pitää? Hauskanmuotoinen kirja sopii katseltavaksi hieman isommalle taaperolle erikoisten sivujen takia. Touhulan värikirja, Richard scarry, käännös sari kumpulainen, Tammi 2011. tunnetKo tildan? Tilda ja hänen ystävänsä asuvat pienessä keltaisessa talossa. Ystävykset leikkivät, herkuttelevat, tanssivat ja kuuntelevat satuja. Tutustu ihanaan Tildaan! Hei Tilda, Polly Dundar, suomentanut Riie Heikkilä, Gummerus 2012. TeRVeeLLisTä Ruokaa Juhlavuoden kunniaksi Piltti jakaa neuvoloiden kautta ruokahetki-vihkosta kaikille yksivuotiaiden lasten vanhemmille. Vihkonen on tehty osana Turun yliopistollisen keskussairaalan STrIPtutkimushanketta*, joka tähtää sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen. Lisätietoja: pilttipiiri.fi > Lastenruoka > Ravitsemustietoa *STRIP on sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen tähtäävä hanke. Lisätietoa osoitteesta stripstudy.utu.fi. vuoden mutsi eikö ensimmäinen vuosi pienokaisen kanssa ollutkaan vauvantuoksuista arkea? Vuoden Mutsi -kirjasta löytää vertaistukea niin hyviin kuin myös sellaisiin hetkiin, kun mikään ei suju. Blogistien Katja Lahden ja Satu rämön teos koettelee nauruhermoja ja rohkaisee tuoreita vanhempia. Kätevä matKaeväs! Piltti Maitojuoma on ravitseva välipala, joka säilyy huoneenlämmössä. Lue lisää: pilttipiiri.fi Vuoden Mutsi, katja Lahti ja satu Rämö, avain 2012. Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 3
• omin käsin teksti Else Turunen kuvat Tommi Tuomi lu Askartiea ohje t a s vertkori.fis > ii tip pil llaan Askarre V Muistijälkiä auvan piskuinen jalanjälki tallentuu hellyttä väksi muistoksi itselle tai vaikka lahjaksi iso vanhemmille, kun tallennat sen kipsiin. Valmiita pakkauksia kehyksineen myyvät askartelu liikkeet ja tavaratalot. Kipsin voi tehdä itse myös jauheesta. Valmiin teoksen voi kehystää ja koristella haluamallaan tavalla. OhjEET helpoin tapa tehdä taulu on valmispak kaus, jossa kipsimassa on valmiina levynä. Levy vain kaulitaan kehyksiin sopivaksi. Kipsi sovitetaan kehykseen ja leikataan ylimääräiset reunat veitsen avulla pois. Vauvan jalka painetaan kevyesti kip siin. Myös kädenjälki on mukava muisto, jos vauva vain suostuu avaamaan pienet sormensa levälleen. Kipsin kuivuminen vie 1­2 päivää tai pakkauksen ohjeen mukaisen ajan. 4 | Pilttipiiri kesäkuu 2012
• 5 kysymystä teksti Virve Järvinen kuvitus Neea Laakso 3 Apua! Ötököitä! Miksi hyttysenpisto voi nostaa kuumeen? Lapsilla voimakkaat reaktiot hyttysten pistoille ovat tavallisempia kuin aikuisilla. Yksittäinen pisto ei yleensä kohota kuumetta, mutta useampi voi näin tehdä. Lievä lämmönnousu hoituu kotosalla, mutta korkean kuumeen vuoksi kannattaa soittaa ohjeita kotipaikkakunnan terveydenhuollon neuvontanumerosta. Voiko ampiaisenpisto olla vaarallinen? 1 Pörriäiset puremineen kuuluvat kesään. Terveydenhoitaja Kristiina Knuutila Tampereen Hervannan neuvolasta neuvoo, kuinka pistojen piinaa voi pienentää. Kaulan tai kasvojen alueelle osuva pistos voi vaikeuttaa hengitystä. Jos pistos osuu näihin kohtiin, napataan kyypakkauksesta pakkauksen ohjeen mukaan ensiavuksi kortisonia ja soitetaan heti terveydenhuoltoon jatko-ohjeita varten. Tabletin voi murskata ja antaa vaikka lusikallisessa hedelmäsosetta. Ampiaisen tai mehiläisen pistolle allergisoituneille pistokset ovat vaaraksi, ja he vaativat välitöntä lääkärinhoitoa. Samoin, jos pistos turvottaa kielen tai kaulan. 4 | 5 Kuinka suojata lapsi hyönteisten puremilta? Vaunujen ylle viritetty hyttysverkko estää ötököitä häiritsemästä nukkujaa, kuomun päälle levitetty hyttyspyyhe ehkä vähäsen. Etenkin makeat syötävät ja juotavat sekä kirkkaat värit houkuttelevat ampiaisia, joten juomahetki kannattaa pitää sisätiloissa, jos mahdollista. Hyönteiskarkotetta ei alle yksivuotiaalle parane laittaa lainkaan, alle kolmevuotiaallekin vain vaatteisiin ja niiden selkäpuolelle, ettei lapsi saa sitä käsiensä kautta suuhunsa. Miten lievittää hyttyspaukamien kutinaa? Kylmä, vaikka pyyhkeeseen kietaistu pakastevihannespussi, tuntuu kutisevalla iholla hyvältä. Paukamalle voi sipaista ilman reseptiä saatavaa hydrokortisonivoidetta, kunhan välttää silmien seutua. Voide on niin mietoa, ettei pieni määrä sitä suuhun joutuessaan ole vaaraksi vauvallekaan. Antihistamiini on tehokas apu, varsinkin ennakkoon otettuna. Lapsille sitä saa antaa vain lääkärin määräyksestä. Jos oma lapsi reagoi hyttysen puremiin voimakkaasti, kannattaa kysyä lääkäriltä antihistamiinireseptiä. 2 5 Millä tavoin punkki poistetaan iholta? Helpoiten ja kokonaisena punkki lähtee apteekista saatavilla punkkipihdeillä. Sen saa irrotettua kynsilläkin edestakaisilla pyörittävillä liikkeillä. Puremakohta desinfioidaan haavanpuhdistusaineella ja sitä seurataan muutama viikko sille nousevan punoituksen varalta. Jos alue alkaa punoittaa, pitää se näyttää lääkärille. Punkin levittämän borrelioosin eteneminen voidaan estää antibiootilla. Korkeassa heinikossa ja punkkialueilla liikkuva lapsi kannattaa pukea vaaleisiin pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin ja työntää housunpuntit saappaiden suihin sisään. Punkkisyyni kannattaa tehdä lapselle joka ilta ja olla tarkkana taipeissa ja hiuspohjassa. Pilttipiiri kesäkuu 2012
• Ravitseva välipala on tärkeä osa ruokavaliota. Kun energiataso pysyy tasaisena, lapsi jaksaa leikkiä koko päivän. P ieni lapsi voi syödä vain pieniä an noksia kerrallaan. Ruokaa pitääkin tarjota usein, jotta riittävä ravinto aineiden saanti taataan. Kasvaval le lapselle säännöllinen ateriarytmi on tärkeä. Lapsi on myös aikuista herkempi pitkien ruokailuvälien aiheuttamalle väsymykselle. ­ Jos ruokailussa on pitkiä taukoja, lapsi usein ärtyy ja kiukuttelee. Energiataso kan nattaa pitää suhteellisen vakaana, niin lapsi jaksaa paremmin, tutkija Pipsa Kyttälä Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksi köstä kertoo. Liian harva ateriarytmi voi johtaa alipainoon ja vaikuttaa siten lapsen kehitykseen. ­ Päivän aikana nautitut kolme ateriaa ja 2­3 välipalaa auttavat lasta touhuamaan koko päivän ja vaikuttavat sitä kautta muun muassa lapsen motoriikan ja vuorovaikutus taidon kehityksessä, Kyttälä sanoo. Laatua välipaloihin Leikkiikäinen lapsi tarvitsee päivässä viisi ateriaa: aamiaisen, lounaan, välipalan, päi vällisen ja iltapalan. Tarvittaessa välipalan voi syödä myös aamupäivällä ja illalla. Touhuamaan välipalan l a u t a n e n! an aamun m au in h erkku ksi a hkeran puu r rhu ta 6 | Pilttipiiri kesäkuu 2012 Pr lip a la i se n ss nse i so ng st a a i yst iet t Vä
• Om a maa mans ­Välipalojenlaatuunkannattaakiinnittää huomiota.Tämä on yhtä olennaista kuin pääaterioidenkanssa,Kyttälämuistuttaa. Välipaloiksionhyväyhdistelläeriviljaruokia,maitovalmisteita,kasviksia,hedelmiäja marjoja.Niistäsaakoottuamonipuolisenkokonaisuuden. Leipänätulisisuosiatummaaruisleipää taitäysjyväleipää,silläniissäonrunsaammin ravintokuituakuinvaaleassaleivässä.Osan leivästävoikorvatapuurolla.Myöserilaiset täysjyväkorputja-keksitovatlapsillemieluisiavälipaloja.>> teksti Stiina Honkamaa kuvat Atte Lakinnoro ja Heljä Hyytiä voimin kuningatarsose . ikk aj m a us tik ka j a va d e l m a ... Marjat hyödyllisiä M sokeriaineenvaihdunnalle arjat sisältävät monia terveyttä edistäviä ravinto-ominaisuuksia ja sopivat siksi erinomaisesti välipaloiksi. ­ Marjat ovat luontevasti osa suomalaista ruokakulttuuria. Niitä kasvaa täällä runsaasti ja monipuolisesti. Marjat ovat meidän terveellistä lähiruokaamme ja niitä kannattaa käyttää, Pipsa Kyttälä kannustaa. Marjat sisältävät paljon vitamiineja ja esimerkiksi parantavat sokeriaineenvaihdunnan säätelyä ja tasoittavat sokerin aiheuttamaa verensokerin vaihtelua. Marjat itsessään eivät juurikaan nosta veren sokeripitoisuutta. Marjoja käytetään usein mehun, hillon tai survoksen muodossa. Niitä myös kuivataan ja pakastetaan paljon. Marjojen suotuisat ominaisuudet säilyvät parhaiten kokonaisina pakastetuissa tuotteissa. Tuhoisinta niille on pilkkominen, jolloin ne joutuvat hapen kanssa tekemisiin, ja niiden ravintoarvot vähenevät. Kun valmistetaan hilloja, marjat kannattaa kuumentaa nopeasti korkeassa lämpötilassa. Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 7
• ileipää? Molempia! Mo nta ss ö it? Yy olm ak ka e! Iltap a l a ks i j u u s to k vai kk in uvo mmmmang m Leivän päälle kannattaa sipaista kohtuudella kasvimargariinia tai kevytlevitettä. Lapsi voi opetella vähitellen syömään vähärasvaisia leikkeleitä ja juustoja leivän päällä. On hyvä kuitenkin muistaa, että esimerkiksi leivissä ja leikkeleissä on valmiiksi suolaa, joten sitä ei tulisi käyttää ruoanvalmistuksessa laisinkaan. Paras välipalajuoma on rasvaton maito, maitojuoma tai vesi. Tavalliset jogurtit sisältävät melko paljon sokeria, mutta joskus niitä voi kyllä tarjota. Kaupasta kannattaa kuitenkin useammin valita mukaan maustamaton luonnonjogurtti, jonka voi maustaa itse. Jogurtin voi maustaa esimerkiksi marja- tai hedelmäsoseella. ­ Maustamaton luonnonjogurtti on hyvä vaihtoehto, kun laittaa sekaan marjoja ja ehkä vähän sokeria. Kun itse voi määritellä sokerin määrän, se jää vähäisemmäksi, Kyttälä suosittelee. Välipaloja kannattaa vaihdella. Näin syöminen on lapsesta mielenkiintoisempaa ja ruokakin maistuu paremmin. Joskus tarjolla voi esimerkiksi olla viiliä ja marjoja, joskus voileipää, juustoa tai leikkelettä. Kasviksia, hedelmiä tai marjoja kannattaa valita jossakin muodossa joka aterialle. Viipaloidut ja lohkotut purupalat kasviksista houkuttelevat pientä ruokailijaa. Lasten kiinnostusta kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiin lisää usein se, kun näyttää itse mallia. ­ Jos tuntuu, että lapsella iskee nälkä aamupäivällä ennen lounasta tai päivällisen ja iltapalan välissä, siihen voi lisätä ylimääräisen välipalan. Kun mennään lapsen tarpeiden mukaan, lapsi pysyy tyytyväisenä ja jaksaa, Kyttälä muistuttaa. Välipalan koon lapsi saa määrittää itse. Säännöllinen ateriarytmi takaa sen, että jos ruoka ei jollakin aterialla maistu, on nälkä todennäköisesti suurempi seuraavalla aterialla. Jatkuvaa napostelua tulisi välttää. Joskus ruoka ei maistu lapselle koko päivänä, mutta tästä ei kuitenkaan kannata hätääntyä. Tällaiset päivät yleensä kompensoituvat. ­ Jos ruoka ei maistu, ei kannata lähteä pakottamaan. Kyllä lapsi syö, kun on tarpeeksi nälkäinen. Lapsi yleensä säätelee omaa tarvettaan. Tietenkin jos syömättömyys pitkittyy, kannattaa kysyä neuvoa asiantuntijalta, Kyttälä sanoo. L kohtuudella apset mieltyvät luonnostaan makeaan. Makean ruoan, esi merkiksi vanukkaiden ja jogurttien syönti on hyvä sijoittaa aterioiden tai välipalojen yhteyteen. Välipalaherkkuja voi syödä kohtuudella, mutta ne eivät saisi korvata kunnon välipalaa. Runsaasti sokeria sisältäviä väli paloja kannattaa välttää senkin takia, että ne köyhdyttävät ruokavaliota. ­ Sokeripitoinen ruoka korvaa usein niin sanottua kunnon ruokaa, jolloin lapsi saa ruokavaliostaan vähemmän tärkeitä ravintoaineita. Jos lapsi juo ensin sokeripitoisen mehun, hän ei usein enää halua syödä hedelmiä, Pipsa Kyttälä sanoo. Myös hammaspeikko innostuu sokerista. Jos sokeroituja mehuja, täysmehuja ja virvoitusjuomia halutaan käyttää, niitä tulisi nauttia mieluusti aterioiden yhteydessä, jolloin ne aiheuttavat vähemmän haittaa ham paille. ­ Ruokailutottumukset opitaan jo varhaisessa vaiheessa. Jos välipaloiksi tarjotaan lähinnä vain sokeripitoisia välipaloja, viimeistään teiniiässä voi tulla painoongelmia, Kyttälä muistuttaa. Herkkuja o ri n . Au koa a pu s a. rkis Lapsen ehdoilla 8 | Pilttipiiri kesäkuu 2012 Na Välipaloista, kuten ruokailusta yleensäkin, kannattaa tehdä lapselle mieluinen tapahtuma. Yleensä lapsi syö päivässä viisi ateriaa. Tätä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa orjallisesti.
• Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta. tästä elämästä J Ihania pilttihetkiä uhlavuoden kuvakilpailuumme osallistuneiden pienokaisten ruokatuokiot olivat hauskan elämyksellisiä. taaperoiden suut saattoivat mennä muikeaksi uudesta mausta tai aueta aurinkoiseen hymyyn. Saimme paljon ihania kuvia, joista kuvaraatimme valitsi viisi parasta ehdokasta. ehdokkaiden kesken arvottiin pääpalkintona vuoden piltit, ja onnetar suosi Alina Sinisaloa. kaikkien osallistuneiden kesken arvoimme vielä 20 orthex-tuotepakettia. onnea voittajille! Kurkkaa kuvakilpailun satoa: pilttipiiri.fi > Juhlavuosi > Piltti-hetki-juhlakilpailu > Piltti-hetki-juhlakilpailun kuvagalleria Kuva-arvonnan voittaja: "Nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo!" alina Sinisalo "Aada-Kaisa syömässä." tiia rauhala "Mango-sosetta, nam!" riina mustakallio "Hirmune nn marianne a älkä." uvinen orthex-tuotepaketti kahdellekymmenelle Orthex-tuotepaketin arvonnassa voittaneet saavat nokkamukin, lautasen ja kaksi lusikkaa. uudet piece of Joy -tuotteet on suunniteltu tukemaan lapsen kehitystä ja itsenäisen ruokailun harjoittelua. lautasen kulmia ja pystysuoria reunoja vasten lapsen on helppoa saada ruoka lusikkaan. Sarjan tuotteet ovat testatusti turvallisia ja kotimaassa valmistettuja. "Metsämarjoja ensimmäisen " kerran omin pikku kätösin syötynä. ikievari Jonna kest Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 9
• teksti Inari Fernández kuvat Pekka Nieminen, iStockphoto ja Atte Lakinnoro Lastenkasvatusperiaatteet ovat muuttuneet historian saatossa suuresti. Monet tavat saattavat kulkeutua sukupolvelta toiselle: Kujanpäiden perheessä laulaminen on siirtynyt vuosikymmenten kuluessa äideiltä lapsille. Sukupolvelta toiselle Piltin 60-vuoti sjuhlavuoden k unniaksi kurkista mm jutuissam e me ajassa taaksepä in. k Vinkkejä vanhemmilta örö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin... Marjukka Kujanpää, 29, köröttelee puolitoistavuotiasta Joel-poikaansa polvellaan. Pellavapäinen taapero nauraa innoissaan ja vaatii lisää. Samalla tavoin on myös Marjukka kikatellut lapsena äitinsä ja isänsä sylissä, ja hänen äitinsä puolestaan omien vanhempiensa sylissä. ­ Leikit ja laulut ovat aina kuuluneet perheeseemme. Muistan hyvin, kuinka hoilasimme vanhoja suomalaisia iskelmiä ja lastenlauluja äidin ja siskojen kanssa muun muassa saunassa. Osaan vieläkin monet lapsuudenlauluistani ulkoa ja laulan niitä mielelläni omalle lapselleni, Marjukka kertoo. Ei siis liene ihme, että Joel aloitti muskarissa jo kolmiviikkoisena. Rytmi oli pojalla heti veressä, ja jo parin viikon kuluessa hän oppi tunnistamaan muskarista tutut laulut. Pötkykopasta rattaisiin Kujanpään perheessä lastenkasvatusoppeja on luettu kirjoista, jaettu ystävien kesken ja saatu paljon myös omilta vanhemmilta. ­ Mieheni äidiltä olen saanut monia hyviä vinkkejä muun muassa ravitsemusasioissa, kuten siinä, mitkä asiat ovat terveellisiä lasten ruoka-aineita. Oma äitini on puolestaan aina korostanut sitä, että lasta pitää kehua ja opettaa hyvän kautta, jolloin lapselle tulee hyvä itsetunto. >> S aikoinaan tuohesta uomessa lapsia kannettiin a pötkykopassa, tai päreestä valmistetuss kankaasta ommellussa lapsenvakassa tai sissa. Kun äiti lypsi kikassin muotoisessa pus put si kua kopassaan esimerkik lehmät, saattoi lapsi roik to, jaloilla sa naulassa. Keh navetan seinässä olevas ta 1850-luvulla ja rattaat syrjäyttivät vas seisova sänky kantovälineet. uosisadan al ulta peräisin olevat tiukat aiheuttivat se imetysajat n, että harval la suosituksi valla naisella a noudattariitti rintamai lisäruokaa an toa vauvalle nettiin siksi . Kiinteää lapsille jopa ikäisestä alka kolmen viikon en. Teolliset lastenruoat kertaa myynt tulivat ensim iin Helsingin mäistä olympiakisoj en aikaan 19 52. V Kiinteää jo kolmiviikk oiselle 10 | Pilttipiiri kesäkuu 2012
• Marjukka-äidin omat lapsuudenkuvat kiinnostavat Joel-poikaa. Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 11
• sta rittajasi Ku säk koti-i V Marjukka ja Juho Kujanpää ovat soveltaneet saamiansa neuvoja tarpeen mukaan omiin tapoihinsa, ja perheen kasvatusperiaatteen voisi tiivistää lauseeseen: myös rajat ovat rak kautta. ­ Yritämme pysyä asioissa johdonmukai sina, mutta samalla kertoa, miksi jotain teh dään tietyllä tavalla. Joissakin tilanteissa an namme kyllä periksi. Juho antaa ehkä hel pommin ruokapöydässä, ja minä etenkin silloin, jos lapsi marisee ja olen itse väsynyt, Marjukka pohtii. Myös neuvolasta on tarttunut nuorille van hemmille monta hyvää vinkkiä matkaan, mutta kaikkea ei ole nielty pureksimatta. Neuvoja on noudatettu muun muassa imetyksen ja kiin teiden ruokien aloittamisen osal ta. Mitä vanhemmaksi oma lapsi on tullut, sitä varmemmin Juho ja Marjukka ovat kuitenkin luotta neet omiin tuntemuksiinsa. ­ Aloitimme kiinteiden mais telun noin viiden kuukauden iässä, kun suositus oli 4­6 kuu uolta li pitää h kautta. Imetin Joelia kiinteiden tehtävä o eskeisin isän en k jen ajan asvatuks ohella yhdeksän kuukauden uosisato kurista. K usta ioit tuloista ja a ja kunn ikään, kun suositus oli noin perheen oli uliaisuutt milla ää ku . Vanhem oli ylläpit vuoden ikään saakka. a tahto, kohtaan yrkimys p om ltaa metyskäytännö t ovat vaihdelle et vuosisatojen aikana . Satoja vuosia sitten vastasyntynyt annettiin usein imettäjän hoiviin etenkin ylimystön kesk uudessa. Maalla lapsi sa attoi jäädä alira vituksi, kun äiti ahersi pitkän päivän pellolla tai lähti parempien tulo jen perässä im ettäjäksi. Kellon mukaine n ruokkiminen ja rinnalle pääsyn tarkka ajoittaminen ov at peräisin 1920-luvulta, ku n Suomeen pe rustettiin ensimmäiset ne uvolat Arvo Yl pön toimesta. Käytäntöä jatk ettiin vielä 80-lu vullakin. Nykyään täysim etystä suositella an Suomessa kuuden kuukauden ikää n saakka ja vuoteen asti ki inteän ravinnon ohella. Imettäjält ä oman äIdIn hoIvIIn I Marjukka on kuullut ystäviltään ja vanhem miltaan myös tavoista, joita noudatettiin las ten kasvatuksessa ennen vanhaan. Niistä etenkin neljän tunnin imetyssääntö, jossa las ta itketettiin mieluummin tunteja kuin rikot tiin neljän tunnin määräystä, kuulostaa hä nestä vieraalta. ­ Itsekin tiedän toki, ettei lapsella ole koko ajan nälkä, mutta tuollaista minuuttisääntöä olisi vaikea noudattaa, vaikka neuvolassa niin suositeltaisiinkin. Kasvatusvastuut tasan Sukupuoliroolien erot lasten kasvatuksessa hälvenevät Suomessa vuosi vuodelta. Kun vielä viitisenkymmentä vuotta sitten äidin päätehtävänä oli huolehtia perheestä sekä ko dista ja isän tuoda leipä pöytään, ovat kasva tusvastuu ja tulojen tienaaminen jakautuneet nykyään kummankin vanhemman tehtäväksi. Näin myös Kujanpäiden perheessä. Molem mat vanhemmat käyvät töissä, perheen sään nöistä päätetään yhdessä ja hoitaminenkin on jakautunut suhteellisen tasapuolisesti. Kun Marjukka palasi reilun vuoden jälkeen äitiys lomalta töihin, Juho jäi hoitovapaalle kolmek si kuukaudeksi. a syntinen ia ja esiv in sta pois vanhemp livat use keä lapse us kit lla. Isät o ainen velvollisu unan avu kin kuuli mmin elkäsa enne olla enne a sitten s As vaikk äidin tuli i lapsille. täisiä, ja jolloin stava äit lapsille e -luvuilla, kuin raka htaan 60­70 vasta 19 stään ko ate. mie en a uuttua asvatuks messa m vapaan k ttää alkoi Suo oi levitä asta käy e alk ä sad aahamm pa 80 isä n. m ee a jo män jälk Suomess sen synty Nykyään n heti lap aitaa isyysvap anska oli edelläkävijämaa lastenhoidonvalistuksessa, joka alkoi levitä pitkin Eurooppaa 1890-luvulla. Tuohon aikaan lapsikuolleisuus alle 1-vuot iaiden keskuudessa saatto i olla jopa 30 prosenttia. Leh tikirjoituksissa ja lähes jok a perheestä löytyvän almana kan välissä alettiin kehott aa naisia imettämään lapsia an ja pitämään hygienias ta huolta. Vuonna 1936 alle viisivuotiaana menehtyi Suomessa vielä lähes 100 lasta tuhatta syntynyttä kohden, mutta vuonna 20 08 enää 3,5 lasta tuhann esta. 12 | Lähteet: Juttua varten on haastateltu Birgitta Tunturia, joka valmistelee väitöskirjaansa suomalaisen lapsuuden historiasta 1700­1800-luvuilla Tampereen yliopistolla. Muita lähteitä: mll.fi, www.bebesinfo.fi, Iltalehden artikkeli (10.6.2008): Näin vauvaa hoidettiin 70-luvulla sekä seuraavat artikkelit: Laura Kolbe: "Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa" ­ koti asuntona ja perhe tunneyksikkönä (laurakolbe.net), Pia Ruohotie: Imetyksen historiaa ­ Heijastuksia menneisyydestä (www.imetys.fi), Arno Forsius: Äitiysneuvonnan kehitysvaiheita sekä Lastenhoidon neuvonnan historiaa (www.saunalahti.fi/arnoldus), THL: Imetyksen edistäminen Suomessa ­ Toimintaohjelma 2009­2012 ja Helena Korpi: Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa (Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus 2/2010). Pilttipiiri kesäkuu 2012
• ­ Hoitovapaa teki todella hyvää isä­lapsisuhteelle,jaheillealkoimuodostuaselvästi omiarutiinejaan.Olimyöshauskahuomata,kuinkakummastakinvanhemmastaalkoi tullalapselleyhtätärkeä,Marjukkakertoo. Juho ja Marjukka toivovat, että he pystyisivätvälittämäänmyösomillelapsilleen tasa-arvoisenjakannustavankasvatustavan. Sekätietenkinyhdessälaulamisenjaleikkimisentaidon. Joel, 1,5 v, on oppinut Marjukka-äidiltään monta kivaa lorua, jotka ovat peräisin äidin omasta lapsuudesta. Mikä lempilo on ru Kerro s si? Pilttipi e i sivustori.fi lla! örö kirkkoon k ...körö Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 13
• Vierastami 14 | Pilttipiiri kesäkuu 2012
• teksti Henna Tanskanen kuvitus Pia Holm K Kaikki sujuu hyvin vanhemman sylissä, ja pienokainen hymyilee tyytyväisenä. Mutta jos vieras tai tuttukin lähestyy, niin suu saattaa mennä mutrulle ja itku päästä. Mistä oikein on kysymys? yse on vierastamisesta, joka alkaa pienellä vauvalla kuuden kuukau den molemmin puolin. Siihen liit tyy pelokkuutta ja varuillaan oloa sekä mielipahan ilmaisua muita kuin ihan lähimpiä hoivaajia kohtaan. ­ Yksinkertaistettuna vauva tuntee ahdis tusta, mikä viriää silloin, kun joutuu kontak tiin vieraiden kanssa, psykologian tohtori Mikko Peltola Tampereen yliopistosta ker too. Peltola ei kuitenkaan ole täysin varma, onko se ainoa syy, koska eri tutkimuksissa on huo mattu, että jo vastasyntynyt oppii tunnista maan esimerkiksi oman äitinsä kasvot, ää nen ja hajun. ­ Näkisin, että vierastaminen liittyy ylei semmin pelon ja vauvan omien tunteiden kehitykseen. Aivan pienen vauvan tunne kokemukset eivät vielä ole niin eriytyneitä, että vastasyntynyt pystyisi tarkasti tunte maan ja ilmaisemaan erilaisia tunteita kuten me aikuiset, Peltola sanoo. Kun vauva alkaa liikkua itsenäisesti noin puolen vuoden iässä ja erkaantuu kauem maksi hoitajistaan, niin samoihin aikoihin vauva oppii olemaan varuillaan.Tuolloin pel koon tarvittavat aivomekanismit, "varoitus järjestelmät", alkavat kehittyä, ja vauva osoit taa muitakin pelkoreaktioita, esimerkiksi kor keiden paikkojen pelkoa. ­ Kyse on liikkumisen ja tunteiden kehi tyksen yhteen kietoutumisesta, Peltola kuvaa. kasvaa. Toisinaan vanhemmat saattavat kui tenkin reagoida vierastamiseen oman per soonallisuutensa ohjaamina. Jos itse on ujo tai arka, niin on epätodennäköisempää, että yrittäisi viedä pienokaistaan tilanteisiin, jotka aiheuttavat vierastamista. Toisaalta ulospäin suuntautuneen vanhemman voi joskus olla vaikea ymmärtää, jos vauva osoittaa ihan toi senlaisia reaktioita, kuin vanhempi itse rea goisi. Peltola kannustaakin kuuntelemaan vauvaa: jotkut vain vierastavat voimakkaam min kuin toiset. Erilaiset tilanteet on myös hyvä nähdä vauvan näkökulmasta ja ymmärtää, mikä pe lottaa, ja löytää tasapaino vauvan "opettami sen" ja hänen temperamenttinsa hyväksymi sen välillä. Vauva reagoi asioihin juuri oma na itsenään. Liikkumisen ja tunteiden kehityksen vyyhti Vierastaminen on universaali ilmiö. Sen tark kaa alkamista tai loppumista ei voida ennus taa, ja useimmiten se laantuu ensimmäiseen ikävuoteen mennessä. Vierastamisen alka minen ja voimakkuus liittyvät yleensä lapsen temperamenttiin ja yksilöllisiin eroihin. ­ Kun on tutkittu neljän kuukauden ja puolentoista vuoden ikäisten vauvojen pelok kuuden kehitystä, niin jyrkin nousu ajoittuu neljän ja kahdeksan kuukauden välille.Täyttä varmuutta siitä, miksi vierastaminen puhkeaa tietyssä iässä ei ole. Perinteinen näkemys on, että vauva alkaa tunnistaa omat vanhempan sa ja myös erottaa tilanteet, jolloin ei ollakaan oman hoivaajan sylissä. Lapsen tahdissa Kaikki vauvat eivät välttämättä vierasta. Van hemmat ovat kuitenkin parhaita asiantunti joita huomaamaan, jos vauvan käyttäytymi nen muuttuu. Tarvitseeko siis olla huolissaan, jos vau va ei vierasta? ­ Ei tarvitse. Se voi johtua monestakin syystä, johon juuri temperamentti ja yksilöl liset erot tunnereaktioiden voimakkuudessa ja kyvyssä säädellä tunteita vaikuttavat. Lisäksi vierastamiseen voi vaikuttaa se, kuinka paljon vauva saa sellaisia kokemuksia, joissa vierastamista saattaa esiintyä. Toiset ovat myös tottuneet jo syntymästään lähtien suurempaan vieraiden joukkoon kuin toiset. Vierastaminen on luonnollinen kehitys vaihe, joka menee ohitse itsestään, kun vauva Vierastamisessa on kyse liikkumisen ja tunteiden kehityksen yhteen kietoutumisesta." ­ Kyse on vanhemman herkkyydestä ja ky vystä sovittaa yhteen oma persoonallisuus ja lapsen temperamentti. Herkälle vauvalle pi tää antaa tilaa ja enemmän syliä, jos hän sitä kaipaa, esimerkiksi vierailulla. Ja kun men nään vauvan ehdoilla, niin usein vauvan oma motivaatio houkuttelee lopulta tutkimaan ympäristöä. Pelottaviin tilanteisiin auttaakin hellävarainen totuttelu, ja pienokaiselle voi viestiä, että ymmärtää ja hyväksyy hänen tun teensa, Peltola rohkaisee. inen kuuluu vauvan kehitykseen Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 15
• Ilta 16.15 Tänään on Emmi-päivä. Sen muistavat Vera ja Charlotta Roman heti, kun tuttu hahmo astelee Daghemmet Bertha-Marian portista sisään. Tästä oli jo kotona aamulla puhetta: äidin ja isän työpäivä venyisi, ja Emmi hoitaisi tyttöjä tuttuun tapaan. Kohta viisi vuotta täyttävä Vera huikkaa iloisesti päiväkodin keinusta, ja kolmevuotias Charlotta laskee liukumäestä suoraan Emmin luokse ja heittäytyy maahan: ­ Katso Emmi, näin tehdään hiekkaenkeli! Päiväkodin hoitajillekin Emmi on ehtinyt tulla tutuksi. Tyttöjen tarhapäivän kuulumiset vaihdetaan tottuneesti, ja sillä aikaa kun Emmi käy noutamassa sisältä reput, tytöt kiipeävät rattaisiin. Suuntakin on jo selvä: kotimatkalla Linnankosken puistoon. 16 | teksti Anita Järvisalo kuvat Johanna Levomäki Emmin kanssa Hyvä ja luotettava lastenhoitaja on kultaakin kalliimpi tuki lapsiperheen arjen pyörityksessä. Helsingissä asuva Romanin perhe löysi oman aarteensa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta. 16.30 Puiston keinu on ihan super! Emmi piirtää hiekkaan viivan, ja yhdessä katsotaan ylettyykö Vera hyppäämään viivaan asti. ­ Yletyit, hienoa Vera, Emmi kehuu ja seuraa samalla silmä tarkkana kiipeilytelineessä taituroivaa Charlottaa. Piilostakin ehditään leikkiä. Kuusien alta löytyy hyvä piilo, mutta ennen kuin Emmi saa tulla etsimään, on laskettava viiteentoista, Vera ohjeistaa. Kun kello lähenee viittä, Emmi antaa ennakkovaroituksen: vielä yhdet hypyt ja laskut, sitten mars rattaisiin ja kotiin syömään. Pilttipiiri kesäkuu 2012
• 17.20 17.00 Kotirapulla Emmi naputtaa tottuneesti ovikoodin ja avaa ulko-oven. Tyttöjen riisuutumisessa ei nokka kauan tuhise. Vera kuoriutuu ulkotamineistaan kuin perhonen kotelostaan, ja eteinen täyttyy ulkopukujen ja kuravaatteiden punteista ja hihoista. Kun Emmi keräilee vaatteita, lastenhuoneen vaatekaapilla käy sutina. Pian siskokset pyörähtelevät Emmin edessä mieleisissään kotimekoissa. Mutta ennen ruokaa ja ensimmäisiä leikkejä Charlotan on ihan pakko heittäytyä hetkeksi Emmin syliin ja annettava iso rutistus. ­ Muistakaa pestä kädet, muistuttelee keittiöön suuntaava Emmi. Tänään tyttöjen äiti on jättänyt jääkaappiin makaronilaatikkoa. Sen Emmi lämmittää nopeasti. Ketsuppia ei unohdeta! ­ Tekstarilla aina sovitaan äidin kanssa, mitä ruokaa lapsille annan. Mutta toisinaan teen ruuan itse, ja välillä leivotaankin yhdessä, kertoo kotitalousopettajaksi Helsingin yliopistossa opiskeleva 23-vuotias Emmi. Jossain vaiheessa tuli harkittua lastentarhanopettajankin ammattia. ­ Lasten kanssa oleminen on minulle tosi luontaista, koska olen aiemmin hoitanut sisaruksiani ja naapurin lapsia Porissa. Ja tietty, onhan se aina hyvää lisätienestiä opiskelijalle, Emmi kertoo Charlottaa autellessaan. ­ Neljä lusikallista vielä, Charlotta. Vasta sitten jälkiruoka. Se tepsii tyttöön, joka tietää, että jääkaapissa odottaa mustikkapiirakkaa. 17.45 Nyt mustikat pois suupielistä, niin päästään muovailemaan. Vera käy levittämässä lasten pöydälle muovialustan ja aukoo jo purkkeja. Vera haluaa kierittää matoja ja muotoilla pilkullisen leppäkertun, Charlotta tekee valkoisen pupun ja sille porkkanan. Luomuksia taiteiltaessa jutellaan niitä näitä. ­ Emmi on niin kiva, kun se antaa vähän kiivetä yläsänkyyn, kehaisee Charlotta. Charlotta haluaakin näyttää, kuinka taitavasti siskon yläpedille kipuaminen käy. ­ Mutta tippua ei saa, ohjailee Emmi vierellä hymyillen. Muovailun jälkeen Vera uppoutuu rakentelemaan legoilla ambulanssileikkiä, Charlotta keittelee leikkihellallaan ruokaa ja pullamehua Emmille maisteltavaksi.Väsymys alkaa jo pikkuisen näkyä silmissä. >> Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 17
• 18.30 Leikit keskeytyvät, kun ovelta kuuluu kolahdus. ­ Äiti!, tytöt huutavat ja ryntäävät eteiseen. Charlotan on saatava tehdä oikein monta kuperkeikkaa äidin jalkoja vasten eikä haleissa säästele Verakaan. Mutta äidin kännykkäkameralla on kuitenkin saatava ottaa kuva illan vieraista. Isäkin saapuu samaan hässäkkään. ­ Nyt pikku hiljaa kylpyyn ja iltapalalle, äiti Satu Roman ohjeistaa. Emmille on puolestaan vuorossa palkanmaksu, ja alustavasti sovitaan jo seuraavan viikon kerrasta. ­ Me olemme olleet tosi onnekkaita, kun löysimme Emmin. Alun perin toivoimme nuorta ja lasten kanssa viihtyvää, ja sen me saimmekin, kiittelee Satu Roman. Ensimmäistä kertaa Emmi tuli perheeseen, kun Vera oli kymmenkuinen, ja hoitosuhde on jatkunut tähän päivään saakka. Luotettavalle hoitajalle saattoi uskoa myös kolmikuisen Charlotta-nyytin, kun perheelle tuli iltamenoa. Joskus apua pyydetään myös viikonloppuna. ­ Ihan perheenjäseneltä Emmi tuntuu. Kun lasten isovanhempien oli vaikea päästä päiväkodin isovanhempienpäivään, oli tytöillä ratkaisu valmiina: no sitten tulee Emmi! M Hyvä hoitaja puhelinsoiton päässä annerheimin Lastensuojeluliitto on välittänyt tilapäistä lasten hoitoa yksityisille kotitalouksille yli 30 vuotta eri puolella Suomea. MLL:n järjestämää lastenhoitoapua saa helposti internetin tai puhelimen välityksellä monessa kunnassa. Apua välittävät kunnat löytyvät MLL:n sivuilta. Kun perhe tekee hoitotilauksen, välityspiste etsii sopivan hoitajan. Perheelle lähetetään hoitajan yhteystiedot, jotta käytännön kysymyksistä päästään sopimaan. Hoitorupeaman päätteeksi tilaaja maksaa hoitajalle palkan. Näin perhe toimii hoitajan työnantajana. Lyhimmillään hoitojakso kestää kaksi tuntia. Jaana Dolk Mannerheimin Lastensuoje luliitosta kertoo, että lastenhoitoapua haetaan monenlaisiin tarpeisiin. ­ Aamun ensimmäiset puhelut liittyvät yleensä lapsen sairastumiseen. Yleisin hoidon tarpeen syy on vanhemman työ tai opiskelu, sitten vanhemman vapaaaika. Hoitaja on mahdollista saada kotiin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Harvinaista ei ole sekään, että esimerkiksi isä palkkaa äidille hoitoapua tueksi vauvan tai vaikkapa kaksosten hoitamiseen. Hoitajien ikähaarukka on 16­70 vuotta. Kaikki hoitajat ovat käyneet joko MLL:n 60 tunnin mittaisen lastenhoitokurssin tai he ovat alan opiskelijoita tai ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet perehdytystilaisuu teen. He myös sitoutuvat osallistumaan säännöllisesti hoitajatapaamisiin. ­ Huolellisilla hoitajien haastatteluilla pyrimme aina takaamaan sen, että kullekin perheelle löytyy lasten ikään ja perhetilan teeseen ja heidän toiveisiinsa sopiva hoitaja. Lisätietoa: mll.fi > perheille > lastenhoitoapua 18 | Pilttipiiri kesäkuu 2012
• teksti Timo Nykänen kuva iStockphoto Puhtaus parantaa V aippaihottuma on vauvan eritteiden aiheuttama ärsytysihottuma. Myös hikoilu voi aiheuttaa varsinkin kesällä vaippaikäisille punoittavia ihoreaktioita, jos vaipan vaihtoväli on pitkä. Vaippaihottuma on hyvin yleinen vaiva varsinkin 8­12 kuukauden ikäisillä lapsilla. ­ Vaippaihottuma koskee ainakin pienimuotoisena useimpia vauvoja ja on tavallinen kyselyiden aihe. Sen tärkein hoitomuoto on yksinkertaisesti ihon puhtaana ja kuivana pitäminen, sanoo Järvenpään Jampan neuvolan terveydenhoitaja Tiina Kolehmainen. Hänen mukaansa pesu haalealla vedellä ilman mahdollisesti ärsyttäviä pesuaineita on paras hoitokonsti. Myöskään kosteuspyyhkeet eivät ole tällöin suositeltavia. ­ Pesun jälkeen vauva kuivataan taputellen, ei kovasti hangaten, koska iho voi olla hyvinkin arka, Kolehmainen muistuttaa. Hän suosittelee myös ilmakylpyjä, edes lyhyinä annoksina. Kesän tullen pidemmätkin ilmakylvyt ovat helpompia järjestää. ­ Jos vain on mahdollista, puolen tunnin ilmakylpy silloin tällöin vaipanvaihdon yhteydessä on aina hyväksi vauvan iholle. Vaippaihottuma on yleinen vaiva, joka paranee yleensä helposti kotikonstein. vaippaihottuman Puolen tunnin ilmakylpy silloin tällöin vaipanvaihdon yhteydessä on aina hyväksi." Vaipat vaihtoon useammin Aina saa kysyä neuvoa Vaippa-alueella esiintyvä ihottuma on vauvalla tyypillisesti juuri vaippaihottumaa, mutta jos epäilee jotain muuta, voi Kolehmaisen mukaan aina olla neuvolaan yhteydessä. Aivan pienillä vauvoilla iho-oireita aiheuttaa yleisemmin taipumus atopiaan, jolloin myös mahdollisuus saada vaippaihottuma on suurempi. ­ Jos vaippaihottuma pitkittyy, voi kyseessä olla myös hiivasienen aiheuttama infektio, joka puhkeaa yleensä vasta muutama päivä vaippaihottuman ilmenemisen jälkeen. Silloin vauvan ihoa on hyvä käydä näyttämässä neuvolassa tai lääkärissä. Yleensä vaippaihottuma on kuitenkin vaiva, joka pelkästään maalaisjärjellä ja kotikonstein hoitoa tehostamalla on helposti selätetty. Kuivauksen jälkeen iho voidaan tarvittaessa voidella. Tavallinen perusvoide yleensä riittää. Jos ihottuma kuitenkin äityy pahemmaksi, voidaan lyhytaikaisesti käyttää sinkkitai kortisonivoiteita. ­ Mikäli ihottuma pitkittyy yli viikon mittaiseksi tai muuttuu äkisti muutaman päivän jälkeen ärhäkän punaiseksi tai kovin rakkulaiseksi, on syytä tulla näyttämään vauvaa neuvolaan. Myös silloin, jos ihottuma leviää vaippa-alueen ulkopuolelle, saattaa kyseessä olla muukin reaktio. Vaipanvaihtovälin tihentäminen on myös tärkeä hoitokeino. Jos vaihtoväli on pitkä, iho voi jatkuvasti jäädä vähän kosteaksi ja ärtyä. Erilaisten kertakäyttövaippojen materiaalien sopivuudessa voi myös olla yksilöllisiä eroja. Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 19
• kokataan kotona teksti heli Kuusipalo kuvat Ari heinonen Kesän värikkäät keitot Keitot saavat värinsä kasvisten luonnollisista flavonoideista. Kokeile alkukesän värikimaraa! Ruoat sopivat alle yksivuotiaille, jos niihin ei lisätä suolaa. Annokset neljälle hengelle. PunAjuuRiPeRunAKeitto 8 punajuurta rypsiöljyä 4 perunaa pieni pala tuoretta inkivääriä 2 laakerinlehteä 6 dl vettä 2 dl maitoa 1 rkl vehnäjauhoja 1 rkl timjamia Kuori punajuuret ja leikkaa neljään lohkoon. Laita uunipellille leivinpaperi, päälle lohkot ja pirskota päälle rypsiöljyä. Paahda punajuuria 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Kuori perunat ja pala tuoretta inkivääriä. Laita perunat, inkivääri ja laakerinlehdet kiehumaan veteen ja lisää paahtuneet punajuuren lohkot joukkoon. Anna kiehua hiljaisella lämmöllä vielä viisi minuuttia. Poista inkiväärinpala ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Sekoita vehnäjauhot maidon joukkoon. Siirrä keitto hellalle ja kaada suuruste keiton joukkoon samalla sekoittaen. Lisää timjami. Anna kiehua muutaman minuutin ajan. tarjoa keiton kanssa luonnonjogurttia. 20 | Välimerellinen vihanneskeitto Punajuuriperunakeitto VäLimeReLLinen VihAnneSKeitto 4 tomaattia 1 tölkki tomaattimurskaa 4 dl vettä 2 porkkanaa 1 bataatti 1 salottisipuli 2 laakerinlehteä 1 tl kuivattua rosmariinia 1 rkl silputtua basilikaa Kuori porkkanat, bataatti ja sipuli. Pilko pieniksi ja laita kiehuvaan veteen. Keitä hiljaisella lämmöllä noin 15 minuuttia, siirrä pois levyltä ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää kattilaan tomaattimurska, rosmariini ja laakerinlehdet sekä tuoreet ja pilkotut tomaatit. Kiehauta keitto ja anna kuplia hiljaisella lämmöllä noin viisi minuuttia. Siirrä kattila levyltä ja poista laakerinlehdet. Lisää keiton pinnalle tuoretta basilikaa. Pilttipiiri kesäkuu 2012
• ViherKeitto (yli yksivuotiaille) 2 pussia pakastepinaattia (yht. 300 g) noin 15 sentin pala purjoa tai kaksi kevätsipulia öljyä hauduttamiseen 1 parsakaali 3 perunaa 3 dl vettä 2 dl maitoa tai ruokakermaa puhdista ja pilko purjo tai kevätsipulit hienoiksi. Kuori ja leikkaa perunat lohkoiksi. leikkaa parsa kaali lohkoiksi, myös vartta mukaan. laita öljyä kattilan pohjalle ja kuullota sipulit pehmeiksi. lisää kattilaan peruna, parsakaali ja vesi, anna kiehua hiljaisella lämmöllä noin 10­15 minuuttia. Siirrä kattila hellalta ja soseuta sauva sekoittimella. lisää kattilaan pinaatti ja maitoa ja kiehauta. Sekoita hyvin. aikuiset voivat lisätä musta pippuria ja suolaa keittoonsa lautasella. KeltaporKKanaKeitto 500 g valmista keltaporkkanasosetta tai 6 keltaporkkanaa 150 g maissinjyviä 4 perunaa 4 dl vettä 120 g yrttimausteista tuorejuustoa Kuori ja lohko perunat (ja keltaporkkanat). laita perunat kiehumaan veteen noin 10 minuutiksi. Jos käytät valmista keltaporkkana sosetta, lisää se joukkoon vasta, kun olet soseuttanut pehmeiksi kypsyneet perunat. Jos teet keiton kuorituista keltaporkkanoista, keitä ne yhdessä perunoiden kanssa ja soseuta kun ovat pehmenneet. lisää joukkoon maissin jyvät ja tuorejuusto ja koristele haluamallasi tavalla. Pilttip verkko iirin löydät sivuilta lisää ru runsaasti o niin ark kaohjeita ee juhlaan n kuin kin. w.pilttip ii ww resept it fi > ri. w.pilttip ii ww resepti t .fi > ri Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 21
• Piltin parhaat palat teksti Heini Santos kuvat Suvi Elo tutustuiv htaaseen. ruokate asta: eo matk atso vid K i.fi pilttipiir uraati > Mak M a k u - et raataitlTarislastenu un Letkeä H makuretki ei katso äiti, pupuhilloa! kiljaisee kaksivuotias Aleksi Hurmerinta astuessaan sisään Turun lastenruokatehtaalle. Hilpeä joukko Pilttipiirin makuraatilaisia kävi maistelemassa tuoteuutuuksia ja tutustumassa ruoan valmistukseen maaliskuussa Turussa. Tarkkamakuiset testaajat saapuivat tehtaalle eri puolilta Suomea heti aamulla. Päivä alkoi yhteisellä ruokahetkellä, samalla kun tehtaan henkilökunta esittäytyi ja tuotepäällikkö Elsi Ojala kertoi 60-vuotisjuhlavuottaan viettävästä Piltistä ja Makuraadin historiasta. ­ Kuluttajien toiveiden kuunteleminen on aina ollut tärkeä osa Piltin tuotekehitystä. Ennen maistelijoina toimivat tehtaan työntekijöiden ja heidän lähipiirinsä lapset. Muutama vuosi sitten avasimme kuluttajille mahdollisuuden osallistua maisteluun, hän selosti. Tarjoilut maistuivat päiväuniltaan heränneelle Siirille. Aleksi-poika olisi tahtonut lähteä mukaan tehdaskierrokselle. Juhlavuonna on luvassa kuluttajien toivomuksesta lisää vaihtoehtoja ateriatuotteisiin. Makuraatilaiset ovat aiemmin tänä vuonna kertoneet Piltille toiveistaan, ja tuotekehityksen tuloksena jatkoon on valittu kaksi reseptiä, joita tehtaalla nyt päästiin maistelemaan. Lahden läheltä Vääksystä reissuun lähteneet Annukka ja Antti Broman lusikoivat vuorotellen kahta vertailtavaa tuotetta. Perheen päämaistelija, 10 kuukauden ikäinen Siiri nukkui vielä automatkan uuvuttamana. Vanhempien äänten jakautuessa tasan neljävuotias Sanni sai päättää perheen virallisen kannan. ­ Kyllä tämä maistuu aikuisillekin, Annukka ja Antti nauroivat. Sari Manni hymyili seuratessaan poikaansa, joka söi koko annoksensa loppuun. ­ Taavetin hyminästä voi päätellä, että hän tykkää ruoasta. Nella seuraili maistiaispäivän hulinaa syöttötuolistaan. 22 | Pilttipiiri kesäkuu 2012
• teksti Taina Vuokko kuva Studio Auran Kuva R Lastenruokien aitiopaikalla iitta Roosilla on takanaan pitkä kokemus suomalaisen lastenruuan histo riassa. Hän jäi eläkkeelle Piltin tuotekehittäjän tehtävistä vuonna 2007. ­ Lastenruuissa maistuvat tutut suomalaisperäiset maut. Koska van hemmat valitsevat sen, mihin makuihin lasta totutetaan, lapset oppivat pienestä pitäen pitämään ruuista, joita muutenkin kotona valmistetaan. Ruokakulttuurin muutos heijastuu myös lastenruo kiin. Esimerkiksi pastaruuat lisäsivät suosiotaan Roosin työuran aikana, joten niitä alettiin valmis taa myös lastenruokina. Ylipäätään asenne valmiisiin lastenruokiin teki täyskäännöksen. ­ 1960luvulla valmiisiin lastenruokiin suhtauduttiin vielä hieman epäillen ja ajatel tiin, että hyvä äiti valmistaa kaikki ruuat itse. Sittemmin lastenruokiin alettiin suhtautua myönteisenä arjen apuna. Työtoverien lapset testimaistajina Kotitalousopettajaksi valmistunut Riitta Roos päätyi tuotekehittäjäksi kesätöiden kautta, kun hänet pestattiin HuhtamäkiYhtymän Jalostajan tehtaille vuonna 1969. ­ Vastuulliset tuoteryhmäni vaihtelivat vuosien saatossa, mutta Pilttiruokien kanssa olin tekemisissä alusta asti. Pilttiä on alusta asti kehitetty yhteistyössä ravitse musasiantuntijaryhmän kanssa. Lisäksi elintarvikelain säädännössä on omat kriteerinsä lastenruuille. ­ Piltti on kulkenut jopa lainsäädäntöä edellä. Asian tuntijoiden suosituksesta esimerkiksi suola poistettiin alle yhden vuoden ikäryhmästä ennen kuin se tuli pakolli seksi, Roos kertoo. Uusia tuotteita mietittiin alusta alkaen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Sen lisäksi tuotteita maistatet tiin esimerkiksi työtoverien ja tuttavien lapsilla, ennen kuin Makuraatitoiminta alkoi organisoitua 2000luvulla. Tehdaspäällikkö Patrik Lindholm kertoi vanhemmille ruoan eri tuotantovaiheista. Purkkien polulla Maistelun jälkeen aikuiset lähtivät tehdaskierrokselle seuraamaan Piltin valmistusta raakaaineiden sisäänotosta aina tuotantoon ja punaruutukantisiin purkkeihin saakka. Lapset puuhastelivat sillä aikaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitajien kanssa. Kierroksen lomassa vanhemmat hiillostivat tehdaspäällikkö Patrik Lindholmia ja tuotekehityspäällikkö Inga Korkeamäkeä varsin kiperillä kysymyksillä. Kaiken kaikkiaan vanhemmat olivat vaikuttuneita korkeista hygieniavaatimuksista ja ruoan perinpohjaisesta analysoinnista eri tuotantovaiheissa. ­ Aleksikin olisi kovasti halunnut mukaan tehdaskierrokselle. Makuraadissa mukana oleminen on ollut meistä hauskaa, ja samalla olen saanut kivasti tietoa tuotteista, sanoi Aleksin äiti Teija Hurmerinta. Laaja tuotevalikoima pitää huolen siitä, että edes tehtaan työntekijät eivät kyllästy Pilttiin. ­ Tehtaan Pilttibaarissa käy kuhina lounasaikaan. Omia suosikkejani ovat marjasoseet, ja ruoista valitsisin lasagnen, Inga Korkeamäki paljasti. Piltti on kulkenut jopa lainsäädäntöä edellä. Tuoteideasta tuotantoprosessiin Ensimmäiset tuotekokeilut tehtiin aina koekeittiön kattilakeitoksina. Ongelma kohdat yritettiin ratkaista mahdollisimman pitkälle ennen varsinaista tuotanto koetta. Haasteellisena paikkana Riitta Roos muistaa muun muassa sen, kun alettiin valmistaa yli vuoden ikäisille tarkoitettuja ruokia. ­ Tuotteitten palakoko oli aiempaa suurempi, joten tarvittiin useampikin koeajo, ennen kuin saatiin paloja tasaisesti joka purkkiin. Eläkkeelle jäämisen jälkeen Roos on keskittynyt lapsenlapsiin. Kaksi alle 5vuotiasta lasta piristävät sopivasti mummin päiviä. Pilttipiiri kesäkuu 2012 | 23