60. vuosikerta Nro 24 2020 Keskiviikkona kesäkuun 10. päivänä PUOLUEETON KOTISEUTUJULKAISU Irtonumero 2,00 euroa LAURI IJÄS Petäjäveden lähiluonto kutsuu virkistymään Mökistä koti ja sitten kesäkoti Pettuve en mökkikansaa Tiina Lamminaho – Kyllä me täällä ainakin puolet vuodesta olemme, kesällä emme edes käy kaupungissa, Petäjävedellä mökkeilevät Pekka ja Marja-Leena Taipale sanovat. Pekka Taipale on kotoisin Petäjävedeltä, kesäasunto on lähellä hänen lapsuuden kotiaan, Taipaleen tilaa. – Välillä me asuimme täällä ihan vakituisestikin. Tämä paikka on ollut meillä vuodesta 1963. Kun olimme työelämässä, kävimme täällä vapaa-ajalla, ja kesäisin kävimme täältä käsin töissäkin Jyväskylässä. Sitten, kun jäimme eläkkeelle, myimme omakotitalomme Jyväskylässä, remontoimme mökin ja muutimme tänne, Taipaleet kertovat. – Muutama vuosi sitten muutimme kerrostaloon Jyväskylään. Siellä on helpompi olla talvet, kun ei oikein enää viitsi tehdä lumitöitä. Mutta kesät vietämme täällä, ja välillä käymme talvellakin. Juhannuksena koko perhe koossa Pariskunnan poika Kimmo Taipale muistaa lapsuuden kesistään etenkin uimisen. – Tulimme tänne mökille keväällä heti, kun koulut loppuivat ja olimme täällä elokuun puoliväliin, koulujen alkuun asti. Täällä oli kesällä myös paljon minun serkkujani ja heidän kanssaan touhutessa aika kului, Kimmo Taipale muistelee. – Koskaan ei ollut tylsää hetkeä, vaikka ei ollut tietokoneita. Jos oli sadepäivä, pelasimme vaikka korttia. Pekka ja Marja-Leena Taipaleella on neljä lasta. Heistä kahdella on nykyään oma mökki lähistöllä. – Meidän mökkimme ei ole talviasuttava, eli käymme siellä vain kesäisin. Viihdymme siellä koko perhe. Meidän kaksi lastamme ovat jo aikuisia, ja hekin pitävät mökkeilystä. Teini-iässä heillä oli ehkä jokin välivaihe, kun mökille lähtö ei niin kiinnostanut, mutta nykyään he taas tulevat hyvinkin mielellään mökille, Kimmo Taipale kertoo. Juhannuksena perhe on kokoontunut perinteisesti Pekka ja Marja-Leena Taipaleen mökille ja silloin noudatetaan perinteitä. – Ohjelma on joka vuosi sama, miehet aloittavat vastojen teolla. Se on pitkään jatkunut perinne, Pekka Taipale kertoo. – Meitä on koolla nykyisin parikymmentä henkeä, kun lapset perheineen ovat paikalla. Parasta mökillä on Taipaleiden mukaan luonto ja hiljaisuus. – Luonnon tapahtumia on mukava seurata, kevään edistyessä tulee joka päivä jotain uutta, Pekka Taipale toteaa. Kimmo Taipale nauttii omalla mökillään luonnonrauhan lisäksi omaan tahtiin puuhailusta. – Kun saa vaikkapa hakata halkoja tai tehdä jotain pientä remonttia ihan omaan tahtiin, se on hyvää vastapainoa työlle. Pekka Taipaletta houkuttelivat aikoinaan mökille myös metsänhoitotyöt. – Sielläkin oli aina jotain tekemistä, istutuksia ja raivauksia. Nyt minulla ei enää ole metsiä hoidettavana, ne ovat nyt Kimmolla, Pekka Taipale kertoo. – Kyllä täällä mökillä on aina ollut jotain puuhaa. Kaupungissa emme kesällä oleile, kun ei siellä ole mitään tekemistäkään. Postinkin olemme kääntäneet tänne ja Petäjävedellä käymme Pekka ja Marja-Leena Taipaleen mökillä voi ihailla upeaa järvimaisemaa. Pariskunnan poika Kimmo Taipale muistaa lapsuutensa kesistä etenkin uimisen. asioilla. – Kesämökkiläisinä haluamme käyttää paikallisia palveluita ja tukea paikallisia yrittäjiä, sen koen tärkeäksi, itsekin yrittäjänä työskentelevä Kimmo Taipale sanoo. Marja-Leena Taipaletta mökille houkuttelee itse mökki ja paikka järven rannassa. – Tämä on ollut kaikille meidän perheessä aina läheinen paikka. TIINA LAMMINAHO Petäjäveden kunnan verkkosivuilta löytyy varsin yksityiskohtaiset reittiohjeet ja opaskartat paikallisille retkikohteille. Älypuhelin ja siihen saatavat karttasovellukset ovat hyvä apu retkillä. Varsinkin silloin kun haluaa poiketa merkityltä reitiltä tutustumaan läheisyydessä oleviin muihin luontokohteisiin. Kartoiltahan voi löytää matkan varrelle osuvia mäkiä, lampia, koskia sekä muita kiinnostavia paikkoja. Tampinkierros Petäjäveden länsiosassa Urrianperällä sijaitseva Tampinkierros kiertelee varsin helppokulkuisessa suoja kangasmaastossa Teerijärvensuon luonnonsuojelualueella ja sen liepeillä. Pehmeimmillä suo-osuuksilla on pitkospuut. Kolmikilometrisen polun varrella on lukuisia opastauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta sekä riistanja metsänhoidosta. Teerijärven rannalla noin kierroksen puolivälissä on taukopaikkana laavu ja nuotiopaikka sekä polttopuuvarasto ja kuivakäymälä. Muistona suolla tehdyistä teeritutkimuksista on suon keskellä oleva tarkkailukoju. Kojuun voi mennä katsomaan vaikkapa keväistä teerien soidinta tai muuta suon elämää. Suolla on tehty vajaa vuosikymmen sitten entisöintitöitä, joiden jäljet ovat pikkuhiljaa hautautumassa sammalten alle. Toimet ovat parantaneen suon luonnontilaa ja kehitys jatkuu edelleen. Karhunahas Karhunahas sijaitsee Töysänperällä aivan Petäjäveden luoteiskulmassa Multian kunnan rajalla. Se on rauhoitettu luonnonkaunis ja jylhä aarnialue, joka koostuu rotkokanjonista ja sen pohjalla virtaavasta joesta suvantoineen. Alueen ympäristö on edelleen varsin luonnontilaista. Parkkipaikalta on noin 600 metriä rotkon äärellä olevalle laavulle ja nuotiopaikalle. Maasto on vaihtelevaa, mutta kuitenkin helppokulkuista. Polttopuut neuvotaan ottamaan mukaan parkkipaikalla olevasta pienestä varastosta. Rotkokanjonin ympäri kiertää merkitty noin 700 metrin mittainen Karhunpolku, joka kulkee paikoitellen rikkonaisessa kalliomaastossa, mikä tekee kulkemisen vaativaksi, varsinkin märällä kelillä. Polku kulkee osin kartallekin merkityllä luonnonsuojelualueella ja tarjoaa uusia katselukulmia kohteeseen. Polun Syrjäharjun retkipolku kulkee osan matkaa harjun laella. pohjoiskulmassa oleva usean metrin putous on tulva-aikoina nähtävyys. Vaihtoehtoinen lähestymissuunta Karhunahtaalle on 4,1 kilometrn reitti Haarajärventieltä. Reitin alkuosa kulkee metsäautotietä pitkin ja loppuosa 0,9 kilometriä on merkitty maastoon. Tällöin luontoretkelle voi saada helposti lisää mittaa. Juttu jatkuu sivulla 5.
Sivu 2 Nro 24 10.6.2020 BAPTISTISEURAKUNTA Suutarintie 5, Petäjävesi Jumalanpalvelus su 14.6. klo 11.00 Vierailijoina Raili ja Tapani Helenius. www.petajavesilehti.fi www.facebook.com/petäjävesilehti @ petajavesilehti Kustantaja: Petäjäveden Petäjäiset ry (ISSN 2242-2463) Toimitus: Asematie 6, Petäjävesi Päätoimittaja Suvi Kallioinen 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi Toimitus on avoinna kesällä 2020 vain sopimuksen mukaan. Yhteydenotot ensisijaisesti puhelimitse tai sähköpostitse. Tilausja ilmoitusasiat:toimitus@petajavesilehti.fi tai 050 366 7691, ilmoitathan meille uuden osoitteesi! Ilmestyminen: Ilmestymispäivä on keskiviikko. Postin lähijakelussa jaetaan keskiviikkoisin, etäjakelussa torstaisin. Sähköinen näköislehti tilaajien luettavissa osoitteessa www.petajavesilehti.fi tiistaisin klo 16 mennessä. Levikki noin 1600 kpl. Huom. Petäjävesilehti ei ilmesty viikoilla 30, 31, 52 ja 53 / 2020. Jakeluhäiriöt: Postin asiakaspalvelu 0100 85160, henkiloasiakaspalvelu@posti.comtaiwww.posti.fi Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Ilmoitushinnat: sisäja takasivulla 1,00e/pmm, etusivulla 1,20e/pmm (hintoihin lisätään alv 24%), laskutuslisä 5e Tilaushinnat: kestotilaus 12 kk 74e (sis. alv 10%), lehtitilaukseen sisältyy käyttäjätunnukset kotisivuillemme, josta löytyy myös digilehti, pelkkä digitilaus 12 kk 53e (sis. alv 10%) Lehden irtonumeromyynti hintaan 2e (sis. alv 10%): PUOLUEETON KOTISEUTULEHTI VUODESTA 1961 K-Market Porkkana, Asematie 8 Avoinna: ma-la 6-22, su 9-21 S-Market Petäjävesi, Karikontie 2 Avoinna: ma-la klo 7-21, su 9-21 PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA w w w. pe ta ja ve de ns eu ra ku nt a. fi pe ta ja ve de n. se ur ak un ta @ ev l.fi Luonto kukkeimmillaan Kesävieraita ja reissuja Viikon pakina Huom! Petäjävesi-lehti ei ilmesty kesätauolla keskiviikkoina 22.7. ja 29.7.2020 Jos mökkirannassa pesäänsä suojelevat lokit tuntuvat uhkaavilta, niitä voi ainoastaan yrittää houkutella pesimään muualle. Minkään linnun pesää ei saa siirtää siitä voi saada sakot. Kaikki linnut ovat rauhoitettuja kesällä ja pesien siirteKirjakorneri Puhdas vesi, aarteista kallein Emmi Itäranta: Teemestarin kirja Syrjäharjun uudessa porakaivossa riittää puhdasta vettä, järveen saattaa jo uskaltautua uimaan, ja Wanhan vitosen reitti ja PetPetin kirkkovenesoudut kutsuvat vesilajeihin. Kun lainaa kirjastosta Teemestarin kirjan, vesiasioita katsoo taas hetken uusin silmin. Teemestarin kirjan avulla pääsee matkalle tulevaisuuteen, jonnekin päin nykyistä Lappia. Kirjan nimen perusteella kuvittelisi teemestarien harjoittavan ammattiaan ennemminkin vaikka Japanissa, mutta tuossa kaukaisessa tulevaisuudessa Japani on tainnut jäädä meren alle ja teepensaiden levinneisyysalue ulottuu jo Lappiin saakka. Teemestarin kirja on käännetty yli 20 kielelle, ja englanninkielinen nimi Memory of Water (Veden muisti) kuvaa hyvin kirjan teemaa: vesi on kirjassa erittäin keskeisessä roolissa. Teemestarisuvun nuorin, Noria Kaitio, saa teemestaripätevyytensä mukana myös perinteikkään tehtävän, lähteen vartioinnin. Salainen lähde on suuren vesipulan vallitessa etuoikeus mutta myös valtava vastuu ja huoli. Kirja kuvaa kiinnostavasti kuvitteellista maailmaa ja erilaisia elämän valintoja, luottamusta ja vastuuta. Kirjan kieli on kaunista. Sen sijaan kirjan tulevaisuuskuva ei ole kovin kaunis, vaikka Lappi vielä onkin asumiskelpoinen. Tunnelma ei kuitenkaan mielestäni ole liian ahdistava. Pidetään huolta vesistämme! Uuvana Tapulin takaa Palautteen aika Aika ajoin on syytä pysähtyä pohtimaan voisiko omaa työtään kehittää tai uudistaa. Tämän vuoden erityiset olosuhteet ovat tehneet sen, että on ollut pakkokin uudistua ja kehittää uusia toimintamalleja. Tilanne on ehkä toiminut myös joltain osin innoittajana: ”Hei, tämänhän voi tehdä näinkin!”. Jotain vanhaa on jäänyt pois ja uutta tullut tilalle ehkä jopa pysyvästi. Syksyn toimintaa joudumme seurakunnassakin suunnittelemaan hyvin pitkälle ”sokkona”. Emme vielä tiedä mikä on tilanne kokoontumisten turvallisuuden suhteen, ja edelleen täytyy löytyä valmiutta ja joustavuutta suunnitelmien muuttamiseen. Haluaisimme nyt kuulla teiltä seurakuntalaisilta, mitä toimia/toimintoja juuri sinä kaipaisit seurakunnalta sekä poikkeustilanteessa että normaalioloissa. Mikä on ollut toimivaa ja mikä kaipaisi päivitystä? Päiväkerhot on päätetty jättää tauolle kerholaisten määrän vähyyden vuoksi. Haluaisimme kuulla erityisesti alle kouluikäisten lasten vanhemmilta ajatuksia siitä, millä tavalla toivoisitte kirkon hengellistä kasvatustyötä toteutettavan. Kuinka voisimme kohdata myös päivähoidossa olevia lapsia? Olisiko toiminnan hyvä olla ilta-/viikonloppupainotteista, ja minkälainen toiminta saisi teidät lasten kanssa liikkeelle? Kaikki palautteet ja kehitysideat voi lähettää sähköpostitEnsimmäiset kesävieraat on otettu vastaan ja oikeaoppisesti pelkästään pihalla. Tiesin, että lauantaina tulee kolme matkalaista ja tein pihanurmikolle kalkilla kahden metrin turvavälirenkaat. Ohjasin vieraat sitten kunkin omalle paikalleen ja jokaisessa renkaassa oli puutarhatuoli ja pieni jakkara, johon Liinu kuljetti jokaiselle omat tarjottavat. Yksi vieraista ei voinut syödä pullaa, yksi taas ei leipää ja yhdelle piti olla vain keitettyjä kananmunia. Kävi kyllä sääliksi emännän puolesta, mutta onneksi kaikki rajoitukset oli jo valmiiksi tiedossa, kun kerran niin tutuista ihmisistä ja omista sukulaisista oli kyse. Meidän omat kesäreissut taisivat kuivua kokoon, mutta en nyt kuitenkaan vielä aio heittää kirvestä kaivoon. Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä käymään Tallinnassa ja viipyä siellä pari päivää. Jos nyt olen ymmärtänyt oikein, niin jos sinne pääsee jossakin vaiheessa yleensä menemään, pitää sen reissun jälkeen olla kaksi viikkoa kotona täyskaranteenissa. Kahdestaanhan me kotona ollaan kyllä muutenkin, mutta olen kyllä tottunut käymään vähän liikenteessä aina välillä, kun ulkopuolisia virikkeitä on pakko saada. No, voi olla, että säästetään reissu ensi kesälle. Omatekoisessa lahjakortissa ei onneksi ollut mitään parastaennen-käyttöpäivää, kun se lapsilta saatiin jouluksi. Niilolta tuli kortti. Haikailee tulevansa heinäkuussa mökillensä. Kirjeenvaihtokaverin kanssa Pohjois-Karjalan maisemissa on kuulemma sujunut elämä hyvin. Ymmärrän kyllä sen, että tuossa iässä on vanhan koiran vaikea oppia uusia temppuja ja siksi oma mökki alkaa tulla mieleen. Käpytikka Suora lainaus selvitysmies Timo Korhosen selvityksestä: ”Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien toimesta yhdistymishanketta on selvitetty 6.6.2019 pidetyssä seurakuntien kirkkovaltuustojen yhteisessä neuvottelussa, jossa perustettiin selvitystyöryhmä, Työryhmän tehtäväksi annettiin vuoden 2019 loppuun mennessä kartoittaa ennakkoluulottomasti ja mitään vaihtoehtoa poissulkematta ne vaihtoehdot, jotka parhaiten takaisivat seurakunnan ja kirkon perustehtävän toteu-tumisen Keuruulla, Multialla ja Petäjävedellä tulevaisuudessa.” Minua ihmetyttää, että on ”suoraan” yhdistymishanketta selvitetty ja perustettu selvitystyöryhmä. Ryhmälle annettiin tehtäväksi vaihtoehdot, jotka parhaiten takaisivat seurakunnan ja kirkon perustehtävän toteutumisen kolmessa seurakunnassa tulevaisuudessa. Korhosen selvityksestä en nopeasti luettuna saanut selville ja en ole missään yhteydessä nähnyt perusteluita, miksi rajanaapurimme Jyväskylä, Uurainen ja Jämsä eivät ole mukana millään lailla näissä selvityksissä. Onko kirkkovaltuustomme tehnyt tämän päätöksen. En ole ainakaan missään yhteydessä kuullut tai huomannut, että seurakuntalaisilta olisi kysytty mielipidettä. Tällainen toiminta ei ole mielestäni avointa. Toivottavasti tästä on olemassa hyvät ja perusteelliset selvitykset. Vai olenko tyhmyyttäni ollut äänestämässä tällaista ryhmää, joka tekee päätökset oman harkintansa mukaan kuulematta seurakuntalaisia ja toivovat saavansa ”jatkopestin” seuraavalle kaudelle. Ei hyvältä näytä. Seurakuntalainen Pauli sepetajaveden.seurakunta@evl.fi,janimettömänävoivastata myöhemmin kotisivuillamme www.petajavedenseurakunta. fi,kunsaammesivuttaaskäyttöön.Joshaluat,ettäpalautteeseesi vastataan, niin jätä myös yhteystietosi. Seurakunnan työntekijät toivottavat siunausta ja varjelusta kesäpoluillesi. Tuija Lesonen, seurakunnan lastenohjaaja Näkökulma Seurakuntamme tulevaisuus Kesäkuusta alkaen jumalanpalveluksiin on mahdollista osallistua myös paikan päällä kirkossa. Muutamia asioita on hyvä ottaa huomioon kirkkoon saavuttaessa: Vain pääovi on käytössä. Pese huolelliset kädet lämpimällä vedellä ja saippualla ja käytä vielä kirkon eteisessä olevaa käsidesiä. Kirkkoon voi tulla 110 henkilöä, 89 saliin ja loput lehtereille. Turvaväleistä on pidettävä kiinni. Samaan perhekuntaan kuuluvat voivat luonnollisesti istua vierekkäin. Jos kotoa löytyy oma virsikirja, se kannattaa ottaa mukaan. Muuten lauletaan virsimonisteista ja kirkon virsikirjat eivät ole käytössä. Ehtoolliselle saapumisesta saa yksityiskohtaiset ohjeet jumalanpalveluksessa. Pääperiaatteena kuitenkin on se, että ehtoollinen vastaanotetaan yksitellen. Jumalanpalvelusten striimauksia jatketaan edelleen, pois lukien 14.6.2020. Su 14.6. klo 10 Konfirmaatiomessu kirkossa / Seppo Viljasjärvi, LGK. Ehtoollinen jaetaan turvallisuussyistä vain rippikoululaisille. Ti 16.6. klo 18 Seurakuntalaisten kuulemisilta kirkossa. Mukana Keuruun kirkkoherra Ossi Poikonen, selvitysmies Timo Korhonen ja oman seurakunnan työntekijöitä. Ei kahvitarjoilua. Kuollut: Martti Asunta 102 v, Maija Annikki Kypärä 89 v, Aino Elina Vartiainen 83 v ja Teuvo Veikko Juhani Nieminen 76 v. "Tulkoon tie sinua vastaan, olkoon tuuli aina myötäinen, päivä poskillesi paistakoon, sade pelloillesi virratkoon ja kunnes kohdataan, elämäsi jääköön käsiin Jumalan." (Virsi 979) ly katsotaan luonnonsuojelulainvastaiseksi toiminnaksi. Entisen kässäkoulun liepeillä pyörii perheineen vanha tuttu meriharakka punaisissa sukissaan. Saimme tähän lehteen myös koonnin Petäjäveden upeista luontokohteista. Tervetuloa kesä! Mökkiläiset, olkaa valppaana Petäjävedellä tehty mökkimurtoja, ovia rikottu ja viety muun muassa työkaluja. Varoituksena muillekin
Sivu 3 Nro 24 10.6.2020 Viime vuoden yli -3,8 miljoonan tilinpäätös mukistiin läpi Takomarkkinat eivät toteudu Vallitsevan koronatilanteen vuoksi tänä vuonna ei järjestetä Takomarkkinoita ja SM-Taontoja. Turvavälejä olisi hankala toteuttaa yleisön osalta, sepissä on todella paljon riskiryhmään kuuluvia ja muutkin rajoitukset kokoontumisista estävät tapahtuman. Jos ensi vuonna eletään jo normaalioloissa, niin Takomarkkinat ja SM-Taonnat pidetään taas ensi kesänä 2021. Myöskään Petäjäveden Yrittäjien perinteisiä kesämarkkinoita ei tänä kesänä järjestetty. SM-trial ajetaan Naula trial -kisa ajetaan lauantaina 1.8. kello 10 alkaen Koskensaarella, Kannulanperän maastoissa. SM-trialkisojen palkintojenjako on kisojen jälkeen, noin kello 16 aikaan. Perinteisiä trial-kisoja on ajettu vuodesta 1991 lähtien. Yleisöllä vapaa pääsy. Lisätietoja Martti Malmberg, 0400 832 515. Jyväskylän MM-rallia ei ajeta AKK Sports peruu tältä vuodelta 70 vuotta täyttävän Jyväskylän MM-rallin koronaviruksen takia. Elokuiset rallit tarkoittavat vuosittain Jyväskylän seudulla taloudellisina vaikutuksina noin 14 miljoonaa euroa. MM-rallia ei myöskään siirretty syksyyn, koska AKK Sports ei halua ottaa minkäänlaisia riskejä. Palvalahden kaava-alue jaettiin kahtia mahdollista rakentaa teollisuus-, varastoja toimitiloja yhteensä noin 63.000 kerrosneliömetriä. – Olemme pyrkineet tekemään hyvin joustavat kaavamääräykset, jotta kunnalla olisi tarjottavana hyviä teollisuustontteja monipuolisesti. Kaava mahdollistaa hyvin monen alan teollisuuden sijoittumisen alueelle. Lisäksi tietyille tonteille voi välivarastoida puuta ja alueelle sallitaan myös biokaasulaitoksen sijoittaminen; varmaa tulijaa siihen ei ole vielä tiedossa, mutta se on herättänyt kiinnostusta, Paananen kertoo. Kaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa. Rakennuslupia alueelle voidaan myöntää, kun kaava on hyväksytty ja se on lainvoimainen. Kaavaehdotus on nähtävillä elokuun loppupuolelle asti ja valtuuston hyväksyttäväksi kaava olisi tarkoitus saada tämän vuoden aikana. Kaavakartta ja kaavaselostus liitetiedostoineen löytyvät kunnan nettisivuilta. eella sekä kaupallisten palveluiden mitoituksesta. Lisäksi haluttiin tarkistuksia hulevesiselvitykseen ja mainostaulujen sijoittamiseen. Alueen voimassa olevassa asemakaavassa sallitaan asuminen ja alkuperäisellä kaava-alueella myös on asuntoja. – Voimassa olevassa asemakaavassa sallitaan teollisuushallien yhteyteen asunnon rakentaminen. Asuntojen tai muiden oleskelutilojen olosuhdevaatimukset määritellään terveydensuojelulaissa ja sen nojalla annetussa asumisterveysasetuksessa. Teollisuusalueella sijaitsevien asuntojen kohdalla toimenpiderajojen ylittyminen on todennäköisempää kuin esimerkiksi varsinaisesti asumiseen tarkoitetuilla alueilla. Muun muassa tämä asia liittyy länsi-pohjoisosan lisäselvityksiin; tässä itäosassa asumista ei ole, aluearkkitehti Susanna Paananen kertoo. – Alkuperäisessä ehdotuksessa oli myös sallittu enemmän kaupallisten palveluiden kerrosneliömetrejä kuin alueen yleiskaavassa ja maakuntakaavassa on alueelle suunniteltu. Nyt määrää on pienennetty. Alueelle voi edelleen sijoittua erikoistavarakauppaa, esimerkiksi työkalutai varaosamyymälä, rakennuskonevuokraamo tai vastaava, mutta ruokakauppaa tai muuta vähittäistavarakauppaa alueelle ei sallita. Tilaa monipuolisesti Palvalahden kaava-alueen kokonaispinta-ala on 41 hehtaaria, nyt kaavoitettava itäosa on kooltaan 19 hehtaaria. Alueelle on merkitty 13 teollisuustonttia. Tonttijako on ohjeellinen, eli kiinteistöt voivat muodostua myös toisin kuin kaavaehdotukseen on merkitty. Alueelle on kaavaehdotuksen mukaan Timo Kytölehto palkittiin Timo Kytölehto palkittiin Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä 4.6. SVR R I luokan ritarimerkillä. Palokuntaa tarvittiin Alle puoli hehtaaria metsää paloi keskiviikkona Kuitulantien varressa. Tuli oli karannut inhimillisen vahingon takia. Lähistöllä on pihapiiri, josta huomattiin palo nopeasti ja paikalle tuli Petäjäveden ja Multian palokuntaa. Palo oli sammutettu tunnin kuluttua hälytyksestä. Tuli ehti levitä noin 50x40 metrin kokoiselle alalle, mutta pysyi mäntymetsän pohjakasvillisuudessa. Mäkisessä maastossa palo olisi voinut levitä puiden latvustoihin ja edetä nopeasti huomattavasti laajemmalle, jolloin rakennuksetkin olisivat olleet vaarassa. Puiden latvustot ehtivät tummua, mutta latvapaloksi metsäpalo ei ehtinyt laajeta, eikä henkilövahinkoja sattunut. Keski-Suomen Pelastuslaitoksen mukaan metsäpalossa oli ainekset isompaankin tuhoon. Perjantaina turverekan perävaunun rengas syttyi palamaan kesken ajon lähellä valtateiden 18 ja 23 risteystä. Kuljettaja teki alkusammutuksen. Henkilöauto ajautui ulos tieltä ja katolleen ojaan sunnuntaina Humalamäentien ja Liisalantien risteyksessä. Mieskuski vietiin tarkistettavaksi keskussairaalaan. Sunnuntaina Petäjävedellä myös vanha traktori syttyi palamaan kesken peltotöiden. Paloa oli sammuttamassa kaksi pelastuslaitoksen yksikköä. Meriharakat tutulla katolla MMeriharakka on taas saanut jälkikasvua Petäjäveden kotiteollisuuskoulun katolla. Pariskunnan lähes neliviikkoinen haudontaurakka päättyi toukokuun lopulla. Tämä on kolmas perättäinen kattopesintä samalla paikalla. Tuolloin katolla piipersi kolme untuvikkoa. Välillä poikaset olivat emon alla lämmittelemässä. Toisen vanhemmista tultua paikalle lieroja nokassaan, poikaset tulivat esille emon alta. Vielä maanantaiaamunakin perhe oli katolla ja siksi ainakin pääosin emojen ruokinnan varassa. Perheen muutto maan pinnalle tapahtui viime viikon alkupuolella, jolloin poikaset siirtyvät jo osittain omatoimiseen ravinnon hankintaan. Poikastan alastulosta ja siihen mahdollisesti liittyvästä dramatiikasta ei ainakaan allekirjoittaneella ole näköhavaintoja edellisvuosilta. Lentokykyisiksi poikaset varttuvat noin kuukaudessa. Meriharakan pesintä Petäjävedellä on varsin uusi ilmiö. Tietoja pesinnästä on vain muutamalta viime vuodelta. Pesiä on löydetty koulun katon lisäksi ainakin joiltakin isommilta peltoalueilta. Saariston linnuksi mielletty mustavalkoinen kahlaaja on nykyään yleisemminkin leviämässä sisämaahan. Vielä 1990-luvun lintukirjassa kerrotaan, että viime vuosikymmenien aikana muutamia pareja on siirtynyt pesimään paikoin sisämaahan, lähinnä puunjalostusteollisuuden lähistön kuorikasoille. Nykyisin joitakin pareja pesii jo monessa KeskiSuomen pitäjässä. Meriharakan sanotaan saaristossa asettuvan vuodesta toiseen samoille pesimäluodoille. Petäjävedellä keskustankin pesivä pari lienee viime vuosilta tuttu pariskunta. Ainakin pesä oli tänäkin vuonna likimain samassa paikassa kuin aikaisempina vuosina. Meriharakka on lintumaailmassa verraten pitkäikäinen voiden saavuttaa jopa 30 vuoden iän. Lajin talvehtimisalueet ovat etupäässä LänsiEuroopan rannikoilla. Toivotaan, että lintuperhe löytää läheisyydestä rauhallisen kasvuympäristön ja varttuu lentokykyiseksi. Hauska väriläiskähän tuo mustavalkoinen kahlaaja näin sisämaassa on. Lauri Ijäs LAURI IJÄS Keijo Ahosen hevoset voittivat Keijo Ahosen hevoset Seppele ja Ruopas voittivat Seinäjoen raveissa 4.6., ja kumpikin juoksi myös oman ennätyksensä, Antti Tupamäen ohjastamana. Ahonen treenaa Seppelettä, Tupamäki Ruopasta. Suvi Kallioinen Maanantaina ensimmäistä kertaa sähköisesti kokoontunut kunnanvaltuusto hyväksyi viime vuoden yli -3,8 miljoonan euroa alijäämäisen tilinpäätöksen. Ennestäänkin heikkoa taloutta rokotti valokuituyhtiön lähes kahden miljoonan takausvastuu. Esimerkiksi toimintamenot kasvoivat 1,7 miljoonaa eurolla (kun tuotot kasvoivat vain 81.000 euroa). Henkilöstömenot kasvoivat 832.000 euroa ja palvelujen ostot 758.000 euroa (mm. sosiaalipalvelut ja vesikriisi). Valtionosuudet vähenivät 350.000 euroa. Taseeseen kertynyttä ylijäämää on talouden puskurina enää jäljellä noin neljä miljoonaa euroa. Valtuusto hyväksyi myös kuntatodistuslimiitin noston kahdella miljoonalla eurolla KSVV:n lainan maksamiseksi. Myös henkilöstökertomus hyväksyttiin; viime vuonna täytettiin vain neljä uutta tehtävää. Tarkastuslautakunta oli kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, että asukasperusteiset menot ovat viime vuosina nousseet jopa kymmenen prosenttia vuodessa. Tarkastuslautakunta jätti kuusi kysymystä haastamaan kunnanhallitusta ja lautakuntia. Osavuosikatsauksessa 1.1.-30.4.2020 verotuloja näyttäisi kertyneen 906.000 euroa vähemmän kuin vuosi sitten, mutta valtionosuuksia ollaan koronapandemian vuoksi saamassa enemmän. Valtionosuuksien ja yhteisöverojen lisäykset tarkentuvat elokuun osavuosikatsauksessa. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman 2020-2024. Heikki Puhakka (ps.) esitti ja Kimmo Ijäs (ps.) kannatti, että suunniteltuja yksityistieavustusten leikkauksia ei toteuteta, vaan ne pidetään ennallaan. Valtuusto äänesti asiasta ja äänin 2-18 hyväksyttiin kuitenkin kunnanhallituksen esitys, että yksityistieavustuksia supistetaan aiemmasta 60.000 eurosta 20.000 euroon. Raija Harju-Kivinen (kd) jätti tasapainotusohjelman pykälään kolmekohtaisen ponnen: lukion kiinnostuksen kasvattamisesta, perusturvan johtamisjärjestelyistä sekä kouluverkkoselvityksestä. Seija Mäkelän (vas.) tilalle tarkastuslautakuntaan valittiin Tarja Kuhalainen, varalle Ilpo Koikkalainen. Valtuuston kolmetuntinen kokous on nähtävänä kunnan YouTube-kanavalla. Tiina Lamminaho Palvalahden teollisuusalueen asemakaavan muutosta viedään nyt eteenpäin kahdessa osassa. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä viime vuoden lokamarraskuussa. Silloin siitä annettiin seitsemän lausuntoa ja kolme muistutusta. Saadun palautteen perusteella kaava päätettiin jakaa kahteen osaan. Nyt viedään eteenpäin itäosan kaavaa, länsi-pohjoisosan osalta tarvitaan vielä lisäselvityksiä ja sen kaavaprosessia jatketaan myöhemmin. Aiemmin nähtävillä ollutta kaavaehdotusta kritisoitiin asumisen sallimisesta teollisuusalu
TIINA LAMMINAHO Sivu 5 Sivu 4 Nro 24 10.6.2020 Nro 24 10.6.2020 Omakotitalon pihasta hehtaarihalliin Tiina Lamminaho Tämä vuosi on juhlavuosi sekä Petäjäveden Metallille että sen perustajalle Markku Salmiselle. Oy Petäjäveden Metalli Ab täyttää 40, Salminen 70 vuotta. – Ensimmäisen yritykseni perustin jo vuonna 1972 Göteborgissa. Vielä kun pari vuotta jaksaa yrittää, tulee 50 vuotta yrittäjänä täyteen, Salminen toteaa. Petäjäveden Metalli sai alkunsa, kun Salminen muutti Ruotsista takaisin Petäjävedelle. – Rupesin muuttamaan taloni suoraa sähkölämmitystä vesikiertoiseksi keskuslämmitykseksi. Suunnittelin ja tein itse lämmityskattilan ja lämmitysjärjestelmään kuuluvan vesivaraajan. Sitten ilmoitin Keskisuomalaisessa myyväni lämmitysjärjestelmien vesivaraajia; tilauksia tuli niin paljon, että oli pakko perustaa yritys, Salminen kertoo. – Ensin tein vesivaraajia omakotitalon pihassa, säiliönpäädyt ostin silloin muualta. Alkuvuodesta 1980 sain ostettua kunnalta tontin ja kunta osittain rahoittikin hallinrakennusta. Teimme omana työnä 400 neliön hallin, ja silloin se tuntui suurelta. Yritykseen palkkasin töihin viisi entistä työkaveriani Norjan öljynporauslauttatyömailta, eli meillä oli kovat ammattimiehet töissä. Aluksi Petäjäveden Metalli teki lämmityskattiloita ja lämmitysjärjestelmien vesivaraajia. – Vuonna 1982 teimme itse säiliönpäätykoneet ja aloimme valmistaa säiliönpäätyjä. Markkinoimme niitä muillekin ja siitä lähtien säiliönpäädyt ovat olleet merkittävä osa tuotantoamme, Salminen toteaa. Osavalmistajaksi laajalla skaalalla 1980-luvun puolivälissä Petäjäveden Metalli joutui taloudellisiin vaikeuksiin. – Vesivaraajien kysyntä laski merkittävästi, ja moni kilpailijamme meni konkurssiin. Aika lähellä se oli meilläkin. Vuonna 1985 sain Nesteeltä öljykattilan kehittelytyön, joka kesti kolme vuotta ja se pelasti meidät, Salminen kertoo. – Samalla opimme uusia tuotantomenetelmiä ja meistä tuli enemmän osavalmistaja, eli rupesimme tekemään valmiiden tuotteiden sijaan osia muille valmistajille. Samalla tuoteskaala laajeni. Siitä asti noin 80 prosenttia liikevaihdostamme on tullut 20 pääasiakkaan tuotteista, loput 20 prosenttia tulee noin 200 muun asiakkaan tuotteista. 1990-luvun alusta lähtien yritys on kasvanut tasaisesti ja pystynyt tekemään investointeja. – 2014-2020 kokonaisinvestointimme ovat kuusi miljoonaa euroa, tänäkin vuonna meillä on noin miljoonan euron investointi; uudet säiliönpäätykoneet asennetaan kesän aikana. Laajennuksia halliin on tehty kaikkiaan yksitoista. Tuotantotilaa on nyt hehtaarin verran, Salminen kertoo. Petäjäveden Metallin tuotteita viedään ympäri maailmaa. – Muun muassa Meksikoon ja Uuteen-Seelantiin on mennyt tavaraa. Jatkuvaa viestiä meillä on Ruotsiin ja Baltian maihin. Välillisesti tuotteistamme menee vientiin 80 prosenttia, Salminen kertoo. Kolmas sukupolvi mukana Vuonna 1990 Markku Salmisen poika Markus Salminen tuli sekä töihin että osakkaaksi yritykseen 15-vuotiaana. Toimitusjohtajana Markus Salminen on ollut viitisentoista vuotta. – Markus on tällä hetkellä yrityksen henki, hän pitää pyörät pyörimässä. Ja lisäksi meillä on hyvät työntekijät, Markku Salminen sanoo. – Minä koetan pikku hiljaa tehdä itseäni tarpeettomaksi, mutta vielä se ei ole ihan onnistunut, esimerkiksi vaativat painelaitehitsaukset teen vielä itse. Nyt Markuksen 15-vuotias Miklas-poika aloittaa meillä oppisopimuskoulutuksen elokuussa, koulutan hänestä luokkahitsaajan, Salminen sanoo. Itse Markku Salminen kertoo aloittaneensa työt 14-vuotiaana Strömbergin korjaamolla, ollessaan ammattikoulusta kesälomalla. Ruotsiin, Volvon autotehtaalle hän lähti vuonna 1969. Ruotsissa hän ehti työskennellä myös telakalla, ja sitten hän lähti Norjaan, öljynporauslauttoja rakentamaan. – Minä olen sitä mieltä, että korkea koulutus ei ole ainoa vaihtoehto elämässä pärjäämiseen, taloudellista menestystä voi saada vähemmälläkin koulutuksella, kun muistaa terveet elämäntavat ja on ahkera. Itse olen maalaistalosta lähtöisin, ja Ruotsiin lähtiessä oli rahaa vain menomatkaan, Salminen toteaa. Petäjäveden Metalli on Markku Salmisen mukaan aina ollut koko perheen yritys. – Markuksen vaimo Janna hoitaa konttorin ja minun vaimoni Marja on ollut tässä töissä vuosikymmeniä. Perheet ovat olleet meille voimavarana aina, Markku Salminen sanoo. Moottoriurheilu henkireikänä Moottoriurheilu on kuulunut Markku Salmisen elämään aina. – Göteborgissakin ajoin jo motocrossia. Ja Markuksen kanssa ajoimme jäärataa SM-tasolla kilpaa, molemmilla on aika lailla palkintojakin. Nyt Miklas ajaa jäärataa kilpaa ja kesällä motocrossia harrastuksekseen, se pitää papan kiireisenä. Olen hänen valmentajansa, harjoitukset ja kilpailureissut ovat minun vastuullani, Salminen kertoo. Petäjäveden Metalli on sponsoroinut muun muassa Aki Ajoa ja Ajo Motorsportia. Sitä kautta Salmiset ovat päässeet tapaamaan maailman huipulla kilpailevia motoristeja. – Moottoriurheilu on ollut meidän henkireikämme. 1980-luvun puolivälissä pyöritimme kolmen vuoden ajan liikenneraittiuskampanjaakin, esiinnyimme viikonloppuisin moottoripyörillä eri puolilla Suomea, kuntien raittiuslautakunnat tilasivat meitä esiintymään. Ohjelmaan kuului muun muassa moottoripyörillä tehtyjä pitkiä hyppyjä, hyppäsimme useiden autojen yli. Markus oli 10-vuotias, kun aloitimme ja hän oli myös esiintymässä. Lisäksi mukana oli Matti Natri Jyväskylästä ja petäjävetisiä poikia auttamassa, Salminen muistelee. – Ajan vieläkin jäärataa ja motocrossia, harrastusmielessä. Virallisissa kilpailuissa en enää käy. Töitä Markku SalmiViime vuonna Petäjäveden Metalli teki 35.000 Muurikka-pannua, tänä vuonna määrä saattaa olla isompi. nen sanoo tekevänsä niin kauan, kuin löytää jotain mukavampaa tekemistä. – Minä nautin tästä. Olen saavuttanut sen, mitä olen hakenut ja voin tehdä sitä, mistä pidän. Tässä tapaa paljon mukavia ihmisiä, eikä aika tule pitkäksi. Markku Salminen täyttää 70 vuotta 12. kesäkuuta. Kokoontumisrajoitusten takia juhlia ei nyt voi pitää. – Katsotaan sitten syksymmällä, Salminen toteaa. Säiliönpäädyt ovat olleet merkittävä osa Petäjäveden Metallin tuotantoa vuodesta 1982 lähtien. Markku Salmisen poika Markus Salminen on ollut töissä ja osakkaana Petäjäveden Metallissa 15-vuotiaasta lähtien, keväällä hänelle tuli 30 vuotta täyteen Petäjäveden Metallin palveluksessa. Markus Salmisen 15-vuotias poika Miklas on yrityksessä kesätöissä, elokuussa hän aloittaa siellä oppisopimuskoulutuksessa.
TIINA LAMMINAHO Sivu 5 Sivu 4 Nro 24 10.6.2020 Nro 24 10.6.2020 Mäkisen yritysperhe kasvaa perinteikkäällä hotellilla Lähiluonto kutsuu virkistymään Tiina Lamminaho – Nyt ainakin tietää, mitä seuraavat vuodet tekee, Kintaudella asuva yrittäjä Iris Mäkinen toteaa. Mäkinen pyörittää Mäntän Klubia, Honkahovia ja henkilöstöravintola Kustaavaa sekä Keurusharjun Lomakylää, nyt hänen vastuullaan on myös viikon päästä aukeava hotelli Keurusselkä. – Hotelli on upealla paikalla ja sillä on yli 70 vuoden historia. Olisi ollut sääli, jos se olisi sulkeutunut lopullisesti. Onneksi löysimme ratkaisun Keuruun kaupungin ja Keulinkin kanssa, Mäkinen sanoo. Keulink kiinteistöt Oy osti hotellikiinteistön ja maa-alueet työeläkeyhtiö Elolta ja vuokraa ne Iris Mäkisen ja hänen miehensä Pekka Rouhiaisen omistamalle uudelle Keurusselkä Hotels Oy:lle, jonka toimitusjohtaja Iris Mäkinen on. Vuokrasopimuksessa on lunastuslauseke, eli Keurusselkä Hotels Oy lunastaa paikan kahdeksassa vuodessa. – Remontti on meneillään. Aulan, vastaanoton ja baarin teemme uusiksi ja huoneita olemme käyneet läpi. Osa huoneistahan oli jo täysin remontoitu, osassa teemme pientä pintaremonttia. Paikka oli yllättävänkin hyvässä kunnossa. Vanha talo on tietysti vanha talo, mutta mitään hälyttävää sieltä ei löytynyt, Mäkinen kertoo. Hotelli on kahdessa talossa; päähotelli on rakennettu 1970-luvun loppupuolella ja vanha lomahotelli vuonna 1949. Hotellihuoneita on yhteensä 93. – Tilaa on paljon ja hotellin täyteen saamisessa on haastetta. Myyntityötä se vaatii, mutta uskon, että saamme paikan pikku hiljaa nousuun. Pikavoittoja tästä ei saa, tämä vaatii pitkäjänteistä ja kovaa työtä. Luontoa, kulttuuria Hotelli Keurusselkä on Mäkiselle tuttu paikka, hän työskenteli sillä kolme vuotta hotellinjohtajana kymmenisen vuotta sitten, kun paikka oli Lomaliiton omistuksessa. – Olen seurannut Keurusselän vaiheita koko ajan. Pidän paikasta ja haluan, että se menestyy. Nyt lähdemme rakentamaan brändiä uudella tavalla, uudelta pohjalta. Lomaliiton konsepti oli omansalainen ja maailma on nyt erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Minäkin olen saanut lisää kokemusta yrittäjänä. Hotelli Keurusselkä on ollut tunnettu etenkin tanssipaikkana. Tanssejakin Mäkinen lupailee, kunhan koronatilanne hellittää. – Nyt aloitamme pianomusiikilla ja trubaduurilla, tansseja toivottavasti pääsemme järjestämään heinä-elokuussa. – Meillä on myös muita kivijalkoja, etenkin luonto ja kulttuuri. Hotelli on upealla paikalla järven rannalla ja siellä on mahdollista harrastaa monenlaista, siellä on ihana hiekkaranta ja kivoja luontopolkuja. Kulttuuria ja taidetta taas löytyy niin Mäntästä kuin Keuruun ja Petäjävedenkin alueilta. Haluamme nostaa tarinat ja historian hyvän viihteen rinnalle. Hotellissa on myös isot kokoustilat ja isot ravintolat, siellä on hyvät mahdollisuudet järjestää erilaisia tilaisuuksia, esimerkiksi perhejuhlia. Ja toivottavasti yrityksetkin palaavat livekokousaikaan. Hotelli Keurusselkä työllistää parikymmentä henkeä, välillisesti enemmänkin. – Tarkoitus ei ole tehdä itse kaikkea. Voimme tuottaa palveluita yhdessä eri toimijoiden kanssa ja hyödynnämme myös ohjelmapalveluyrityksiä ja vastaavia. Nyt lähdemme liikkeelle kotimaan matkailuun panostamalla, mutta valmistaudumme tarjoamaan palveluja myös ulkomailta tuleville vieraille. Kotona Kintaudella sielu lepää Mäkinen on ollut majoitusja ravintola-alalla yli 30 vuotta, siitä yhdeksän viime vuonna yrittäjänä. Mäntän Klubilla ja Honkahovissa, joita Mäkinen on vetänyt yhdeksän vuotta, on molemmissa ravintolan lisäksi majoitusta. Paperiliiton ja ammattiliitto Pron omistamaa Keurusharjun Lomakylää Mäkinen on pyörittänyt kuutisen vuotta. – Keurusharjun Lomakylä on aivan hotelli Keurusselän vieressä, ja se on ollut todella suosittu. – Uskon, että Keurusselän alue lähtee kehittymään. Se vaatii paljon asiakkaita, ja tuotteen pitää olla kunnossa, jotta asiakkaita tulee. Kun Hotelli Keurusselän yrittäjä ja toimitusjohtaja Iris Mäkinen asuu miehensä kanssa Ala-Kintausjärven rannalla. – Täällä on tilaa hengittää, täällä sielu lepää. saamme hotellin pyörimään, lähdemme kehittämään aluetta, Mäkinen sanoo. Kintaudella, Ala-Kintausjärven rannalla Iris Mäkinen ja Pekka Rouhiainen ovat asuneet kymmenen vuotta. – Tämä on hyvä paikka asua. Tästä on lyhyt matka niin Jyväskylään kuin Keuruulle ja Mänttäänkin ja silti tämä on ihanan rauhassa, aivan maalla. Täällä sielu lepää, ja sitten jaksaa taas tehdä töitä. Juttu jatkuu etusivulta. Töllin lenkki Töllin Taival on keskustasta lähtevä noin 12 kilometriä pitkä kävelytai polkupyöräreitti Jämsänveden ympäri. Reitille voi lähteä joko Verkkalantietä pitkin tai Rukoilantietä paloaseman kohdalta. Kummastakin suunnasta on viitoitus merkittävimmissä risteyksissä. Verkkalantien läheisyydessä, Tervalammesta laskevan puron varressa on lähde, jolle on opasteviitta. Järvenpäänkankaalla, 5 kilometriä keskustasta on Ramin Tölli, taukopaikka. Töllillä on ympärivuotinen tulentekomahdollisuus, polttopuita löytyy valmiiksi pilkottuina. Läheisyydessä on myös kuivakäymälä. Tölli varustuksineen on tarkoitettu kävellen tai polkupyörällä liikkuvien käyttöön. Reitin voi kiertää kumminpäin haluaa. Töllin lenkin alussa on näkymä Verkkalan sillalta Salmensillan suuntaan. LAURI IJÄS Tervapuron kohdalla on näyttävää kotkansiipikasvustoa. Tölliltä lähdön jälkeen kulkija ylittää pian Pengerjoen suurimman kosken Pengerkosken. Suurien virtaamien aikaan koski kuohuu näyttävästi, aurinkoisina kesäpäivinä Pengerkoskella voi onnekas päästä näkemään neidonkorentojen tanssia. Loppumatkalla ylitetään vielä Merovenjoki (Pengerjoen sivujoki) ja ennen Olkkolaa Lammasjoki. Pirunkivi Pirunkivi on kivilohkare, jossa on luonnon muovaama pyöreä onkalo. Kolon nimikin on salaperäinen, sitä kutsutaan tafoniksi, joka on yleensä lohkareen tai kallion kyljessä. Kohde sijaitsee Kintauden ja Metsäkulman välisellä tiellä, Hirvimäentie 470. Opasteviitta tienvarressa oheistaa kohteeseen. Tienhaarasta noin 20 metrin päässä on mahdollisuus kahden auton pysäköintiin. Edestakainen reitti on helppokulkuista maastoa, alueella ei ole suuria korkeuseroja. Polun varrella on kosteammilla kohdilla pitkospuut. Kuivalla kelillä reitin voi hyvin tehdä lenkkareissa. Matkaa tietä kohteelle on noin puoli kilometriä. Polun alkupäässä ja perillä on kohteesta kertovia tauluja. Polku menee suoraan Pirunkivelle. Jos varaa aikaa pitemmälle retkelle, Pirunkiven ohi johtaa polku 100 metrin päässä olevalle metsäautotielle, joka päättyy noin kilometrin päässä Paljakkokalliot-nimiselle laajahkolle kalliomännikköalueelle. Siellä kulkiessa voi kokea Lapin tuntua. Syrjäharjun retkipolku Kunnan verkkosivuilta en tätä retkikohdetta löytänyt, netin hakupalvelusta polku löytyy. Polun lähtöja paluupiste on Petäjävesi-Multia maantieltä ennen Pengerjoen siltaa vasemmalle erkaneva Penkkalan tienhaara. Heti risteyksen jälkeen vasemmalla on opastustaulu retkipolulle, jonka pituus on noin 3-4 kilometriä. Polku on helppokulkuinen ja kauttaaltaan kuivaa kangasmaata. Tieosuuksilla liikenne on tavallisesti hyvin vähäistä ei siitä yleensä koidu retkeilijälle haittaa. Matkan varrella on opasteina punaruskeita maalitäpliä puissa, kivissä ja käännekohdissa nuoliopasteita. Reitin varrella on opastauluja asutuksesta, tervanpoltosta ja harjun olemuksesta. Harjussa on kunnan vedenottamo. Reitistä on noin kilometri Metsähallituksen omistamaa vanhojen metsien suojelualuetta, jossa puusto on iältään 100-200 vuotta. Harjuun noustessa ja sieltä laskeutuessa on jyrkähköt rinteet, jotka antavat kokemuksen harjun luonteesta. Harjun laella kulkeva polku on monen mielestä polun hienoin osuus. Harjumetsät ovat hupenemassa olevien metsätiaisten ja usean tikkaKarhunahtaan kallioseinämä kuvattuna vastapuolelta Karhunpolulta. lajin valtakuntaa. Myös metson siellä voi kohdata. Syrjäharjun laella kulkee polkuja enemmänkin. Kartoille merkitty polkuja voi alueen lukuisten metsäautoteiden kanssa hyödyntää omaehtoisessa lenkkeilyssä. 700 metrin päässä oleva Arabiankorven luonnonsuojelualue sijoittuu sopivasti metsäautotien varrelle, joten sopivalla lenkkivalinnalla poikkeaminen luonnonsuojelualueen ikimetsään on vaivatonta. Lauri Ijäs
Sivu 6 Nro 24 10.6.2020 UUSI SÄHKÖINEN PETÄJÄVEDEN PALVELUHAKEMISTO www.petajavesilehti.fi Halkokankaan suosittu pihakirppis Halkokankaan asukasyhdistys ry järjestää Halkokankaan pihakirppis -tapahtuman tänä kesänä jo kolmatta kertaa. Pihakirppis pidetään lauantaina 1.8., tarkempi kellonaika ja pihojen osoitteet tiedotetaan lähempänä ainakin www.halkokangas.fi -sivuilla. Viime vuoden tapahtumassa oli kirppiskahvio ja myyjiä 11 talosta Halkokankaan alueelta, edellisvuonna seitsemästä talosta. Näyttää siltä, että myyjiä on tulossa vähintäänkin edellisvuosien malliin. Kirppistapahtuman järjestelyvastuussa ovat Teija Metso ja Riina Väyrynen, ja toki koko asukasyhdistyksen hallitus on järjestelyissä mukana. Asukasyhdistys hoitaa tapahtumamainostuksen aluekarttoineen ja tienvarsiopasteineen. Myyntipaikka on ilmainen asukasyhdistyksen jäsenille. Tapahtumalla on luonnollisesti koronavaraus, eli jos tautitilanne pahenee, se perutaan. Korona tullaan joka tapauksessa huomioimaan järjestelyissä esimerkiksi suosittelemalla Mobilepayn käyttöä lähikontaktien minimoimiseksi. Halkokankaalla on sen verran yhteisöllinen meininki, josta muutkin asuinalueet voisivat ottaa mallia. Halkokankaan asukasyhdistys järjestää paljon muutakin mukavaa. Leikkipuistotreffit Halkokankaan leikkipuistossa on tänä kesänä tiistaisin kello 9-11, keskiviikkoisin 17-18.30 ja sunnuntaisin 17-18.30, ja silloin leikkipuistosta löytyy enemmän leikkiseuraa. Tänä vuonna on järjestetty jo kevään avaus -tapahtuma, kun perinteinen mäenlaskupäivä ei kelien puolesta onnistunut. Aiempina vuosina on järjestetty muun muassa saunailta Petäjälahdessa, katuliituiltu kävelytiellä ja tehty laavuretki frisbeegolfin merkeissä Kettulanvuorella. Asukasyhdistyksen jäsenmaksut käytetään suoraan alueen asukkaiden hyväksi hankkimalla vuosittain leluja leikkipuistoon, tarjoiluita tapahtumiin sekä vuokrattavia välineitä yhteiseen käyttöön yhdistyksen jäsenille. Tuttu Karhukirppis Metsäkulmalla Perinteinen Karhukirppis järjestetään tänäkin kesänä toki koronavarauksella, jos tautitilanne muuttuu. Karhukirppis pidetään Metsäkulman kylätalolla (os. Hoskelintie 20) maanantaista lauantaihin 20.-25.7. kello 11-18. Lauantaina 25.7. on kirppisviikon "pääpäivä" peräkonttikirppiksineen. Myyntipaikkavaraukset 26.6. jälkeen Seija Saravalle numeroon 040 570 4083. Pöytäpaikka 15 euroa, peräkontti 5 euroa. Kahvio palvelee joka päivä. Vain käteismaksu. Peräkonttikirppis Kintaudella Kintauden nuorisoseura järjestää pullanja suolaisen myyntipäiviä, ja seuraava pullapäivä on perjantaina 12.6. kello 13-16 nuorisoseurantalolla (os. Räihäntie 35). Peräkonttikirppis on lauantaina 13.6. kello 10-16. Paikkavaraukset ja tiedustelut 12.6. kello 15 mennessä 040 411 0693. Pöytämaksu vitosen, peräkärry kympin. Kahvio palvelee. Paikan varanneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto. Myyjät voivat tulla paikalle jo kello 9. alkaen ja asiakaspysäköinti on koulun pihassa. Huutokauppa pidettiin 8.6. niiden jatko kesällä riippuu koronatilanteesta. Päästiin kesään Nyt on sitten saatu maistaa kesää auringon, ukkosen ja sateenkin merkeissä. Uutta Petäjävedellä on jäätelökioski valtatie 18 levähdysalueella. Päästään sitten jäätelölle, kun saavat sähköt kytkettyä. Kiitos Heikki Puhakalle jämptistä ja selkeästä vastauksesta kirjoitukseeni 27.5. Näkökulmassa tässä lehdessä 3.6. Toivoisi päättäjissä, kunnan "pamputtarissa ja pampuissa" olevan riittävästi luetun ymmärtämisen taitoa, siksi selkeät olivat kunnallispoliitikko Puhakan esittämät luvut. Kiinnostuin sen verran noista kuntien ytja lomautusuutisista, että selailin tuolta lehtihyllystä toukokuun loppupuolen Keskisuomalaisia, että mitä kuuluu ja kirjoitetaan? Eipä nuo uutiset lomautuksista kuntien talouksien tervehdyttämiseksi olleet mitenkään hakusessa. Pikaisen selailun tuloksena ajalta 15.5.-3.6.2020 löysin viisi kuntien lomautusuutista. Elikkä ei tuo henkilöstön lomautus tässä taloudellisessa tilanteessa mikään harvinaisuus ole. Ja on myös muistettava se, että mahdollinen lomautus on huomattavasti irtisanomista inhimillisempi keino ja liitoiltahan järjestäytyneet työntekijät saavat korvauksen mahdollisista lomautuspäivistä. Kun katselee noita Petäjäveden kunnan talouslukuja, niin keinoja todella tarvitaan, jos aiotaan pitää itsenäisessä kunnassa omia kunnallisvaaleja vielä ensi kevään vaalien jälkeenkin. Neste-Rallia ei sitten tänä vuonna ajeta, eikä yhdistysten näinollen tarvitse kerätä talkooporukoita pikataipaleille ja "makkararahat" jäävät kilahtamatta yhdistysten kirstuun. Wilhonpoika Näkökulma Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien liitosprosessin eteneminen Tässä kooste siitä, mitä tähän mennessä on tapahtunut kolmen seurakunnan välisessä liitosprosessissa: 28.8.2018: oma perspektiivini riittää syksyyn 2018. Silloin oli kolmen seurakunnan kirkkoneuvostojen iltakoulu yhdessä tuomiokapitulin henkilöstön kanssa. Silloin keskusteltiin seurakuntien nykyisestä taloustilanteesta, tulevaisuuden ennusteista ja sen vaikutuksista seurakuntien tulevaisuuteen. Ymmärtääkseni jo ennen tätä on ollut vastaavia neuvotteluja ja iltakouluja. 23.11.2018 kirkkoneuvostot kokoontuivat yhteiseen iltakouluun sopimaan jatkotoimenpiteistä. Sovittiin, että kukin neuvosto huolehtii perinteensiirron tuleville uusille kirkkoneuvostoille. Valtuustokausi vaihtuu, 26.3.2019 kirkkoneuvostot ja luottamushenkilöpuheenjohtajisto (valtuustojen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat) kokoontuivat yhteiseen iltakouluun. 13.4.2019 Petäjäveden seurakunnan piispantarkastuksessa piispa Simo Peura totesi, että on selvitettävä vaihtoehdot, joilla seurakunnan tulevaisuus voidaan taata. Taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät sen valossa ovat huolestuttavat. 6.6.2019 kirkkovaltuustojen iltakoulu, yksimielisyys selvitystyöryhmän perustamisesta. Työryhmään valitaan kaksi luottamushenkilöä/srk ja johtavat viranhaltijat. Kokoonkutsujana toimii Keuruun seurakunnan kirkkoherra Ossi Poikonen. 18.6.2019 kirkkoneuvosto tekee päätöksen selvitystyöryhmän perustamisesta ja nimeää Anna-Maria Huuskosen ja Kai Paltamaan Petäjäveden edustajiksi. Selvitystyöryhmän pitää saada työnsä valmiiksi syyskuuhun 2019 mennessä. Selvitystyöryhmä kokoontui 30.8. ja 10.9. 2.10.2019 valtuustojen seminaari, jossa käsiteltiin selvitystyöryhmän työn tuloksia. Päätettiin kutsua selvitysmies. Lokakuu 2019, kirkkoneuvostot tekivät päätöksen selvitysmiehen pyytämisestä. Seurakuntien pyynnöstä Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli nimesi selvitysmieheksi Timo Korhosen Kuopiosta. Korhonen on tehnyt työuransa Kuopion seurakuntayhtymän hallintojohtajana. 5.2.2020 kirkkoneuvostojen iltakoulu, jossa Korhonen esitteli selvityksensä tulokset. Neuvostot pyysivät tarkennuksia selvitykseen. 5.3.2020 kirkkovaltuustojen iltakoulu, jossa Korhonen esitteli selvityksensä tulokset. 11.3.2020 seurakuntalaisten kuuleminen Multia. 12.3.2020 seurakuntalaisten kuuleminen Keuruu. 2.4.2020 Petäjäveden kirkkovaltuuston iltakoulu. 11.6.2020 Petäjäveden kirkkovaltuuston iltakoulu. 16.6.2020 seurakuntalaisten kuuleminen Petäjävesi. Syksy 2020: hallinnolliset päätökset ensin kirkkoneuvostoissa, ja jos kaikki kolme kirkkoneuvostoa päättävät esittää liitosta kirkkovaltuustoille, hanke etenee valtuustotasolle. Kuten listauksesta voi huomata, asiasta on keskusteltu paljon luottamushenkilötasolla. Kokoontumiset ovat olleet valmistelua ja yhteistä pohtimista ja keskustelua. Uusista vaiheista, joita nämä keskustelut ovat tuoneet, on viestitty Petäjävesi-lehdessä aktiivisesti. Seurakunnallisessa päätöksenteko on edustuksellista demokratiaa, kuten valtiollisessa ja kunnallisessakin hallinnossa. Siksi luottamushenkilöt ovat tehneet valmistelevaa työtä runsaasti ennen kuin on aika virallisesti kuulla seurakuntalaisia. Missä tahansa vaiheessa on toki ollut mahdollista keskustella asiasta meidän viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Laura Laitinen, Petäjäveden kirkkoherra Taidetta Petäjäveden kesässä Petäjäveden MLL on laittanut taas kesäkukat Toinilaan, ja ohikulkija saa halutessaan kastella kukkasia. Taidetila Toinila ja Taidepolun (os. Koulutie 6) koko perheen taidepajat sekä näyttely tulossa heinäkuussa. Petäjävesi-Seura on koonnut valokuvanäyttelyn Keski-Suomen arjesta ja juhlasta 1960-1970 -luvuilla. Näyttely avataan koko kesän ajaksi keskiviikkona 17.6. kahvila Freesissä. Varsinaisia näyttelyavajaisia ei koronatilanteen vuoksi Freesissä järjestetä. Rippileirit alkoivat Petäjäveden seurakunnan rippileirit järjestetään taas yhdessä Keuruun ja Multian seurakuntien kanssa. Vaellusleiri pidetään 1.-10.6. ja konfirmaatiot kolmessa erässä Keuruun kirkossa 13.6. kello 10, 12 ja 14. Iso-hiekka I -leiri on tällä viikolla 4.-10.6. ja konfirmaatio kahdessa erässä 14.6. kello 10 Petäjäveden kirkossa ja kello 13 Keuruun kirkossa. Iso-hiekka II -leiri on loppukesästä 27.7.-1.8. ja konfirmaatio Multian kirkossa 2.8. kello 13. Lokakuussakin vielä ehtii ja päiväkouluna pidetään 10.-14.10. ja konfirmaatio 18.10. kello 10 Keuruun kirkossa. Museotarjontaa Keski-Suomen Tieliikennemuseo Kintaudella (os. Museotie 18) on avoinna heinäkuussa ti-su kello 12-18, maanantaisin suljettu. Muina aikoina vain ryhmille sopimuksesta. Aikuiset 5 euroa, lapset ja eläkeläiset 3 euroa. Tiedustelut: 040 571 7680. Petäjäveden radioja puhelinmuseo (os. Heinämäentie 58) on avoinna 22.6. alkaen suunnuntaista perjantaihin kello 11-18 ja lauantaisin 11-16. Kulku museoon on tänä kesänä poikkeuksellisesti vain ulkopuolisten kierreportaiden kautta. Myös perinteinen Rompepäivä siirtyy. Aikuiset 6 euroa, lapset ilmaiseksi. Tiedustelut: 0440 732 813 tai petmuseo@ gmail.com.
Ammattilainen asialle Tilitoimisto T Pesonen Oy PETÄJÄVESI: Asematie 6, puh. (014) 854 915 Ismo Jukola, puh. 0400 580 153 TILITOIMISTOPALVELUT RAKENNUSPALVELU KY PASI YLENNYSMÄKI 41900 Petäjävesi, puh. 0400 472 378 SANEERAUSJA RAKENNUSTOIMINTAA: *OK-talot, hirsimökkien ja elementtien pystytystä *Muurausta ja laatoitusta *Raudoitukset *Perustukset, kattomuutostyöt *Saneeraukset, remontit *Kost. tilojen pinnoitukset *Mattotyöt *Kaivinkonetyöt SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Pauliina Nissinen, Nina Nyman ja Minna Mäkinen Keuruuntie 15, Keuruu. Puh. 020 332 885 Petäjävesi, puh. 0400 853 480 • www.sahkoasennuskoskinen.fi • posti@sahkoasennuskoskinen.fi • Salmisen Hautaustoimisto Koulutie 5, Petäjävesi Palvelemme sop. mukaan Keskussairaalantie 17, Jkl Avoinna ma-pe 10-15 Puh. 0401 854 237 salmisenhautaustoimisto.com Suomen Kivivalmiste Oy:n hautakivien myynti. Soljuvaa taloushallintoa! Soile Juntunen 050 5811 648 www.soljuvaa.fi Petäjäveden kuuluisat herkut PEKKARISEN LEIPOMOTUOTTEET Konditoria Pekkarinen, Toppalantie 134, Petäjävesi MYÖS KOTIINKULJETUS! Puh. 041 441 5253 / Harri PALVELEMME: ma ja pe klo 9-18, ti, ke ja to 9-17, la 9-14 PAPINTIE 2 PETÄJÄVESI P. (014) 854 113 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. (014)854113 Pms 427 Pms 732 PETÄJÄVEDEN APTEEKKI PAPINTIE 2, 41900 PETÄJÄVESI PUH. (014)854113 Pms 427 Pms 732 petajavedenapteekki.fi KUOHUN LVI-HUOLTO OY KALLE LAMPINEN PUTKIMIES 040 8085488 kuohunlvihuolto@gmail.com Antenniasennukset, ATK-sisäverkot Valokuituasennukset, 3G / 4G suunta-antennit 0400 797516 www.ksteleverkot.com hannu.neijonen@ksteleverkot.com KS Televerkot Oy Hannu Neijonen SM-AUTOPALVELU Autojen huollot ja korjaukset, rengaspalvelut, nelipyöräsuuntaukset ja päästömittaukset, vikakoodien luku ja nollaus. Santeri Mäkinen Tervatie 3, puh. 0400 743 895, smautopalvelu@gmail.com ASIANAJAJA JUKKA HOKKANEN 040-7240787, jukka@jukkahokkanen.fi kiinteistökauppariidat, oikeudenkäyntiasiat perintöasiat, avioeroasiat sopimusasiat ja asiakirjat julkiset kaupanvahvistukset Hoidamme myös perunkirjoitukset, tiedustelut Marjaana Autio 0400-645284 Neuvottelut ja toimitukset myös Petäjävedellä STANDARD LINE ma-pe 8.00 17.00 la 8.00 13.00 su suljettu Teollisuustie 8, Petäjävesi puh. 014 853 326 www.standardline.fi RAKENTAMISEN, ASUMISEN JA AUTOILUN TARVIKEKAUPPA Tulisijamuuraukset ja -korjaukset sekä pienet remontit ja rakennustyöt. Muista kotitalousvähennys! I. Turpeinen 0400 812106 www.hierojajuhokivela.fi Koulutettu hieroja, urheiluhieroja 040 702 7902 / Juho Lähihoitaja, jalkojenhoito, koko kehon vyöhyketerapia 050 466 2702 / Marjo Myös koti-, laitosja yrityskäynnit KOULUTETUT HIEROJAT PETÄJÄVEDEN HIERONTA RENNOX Irja Viitanen, 0500 546 090 PETÄJÄVEDEN HIERONTA RELAX/Mirva Niininen timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 045 3150303 TMI MARIKA JUNIKKA timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7713714 HIEROJA HEIDI HYVÄRINEN (ilta-aikoja) timma.fi/petajavedenhierontarelax.fi, 040 7320821 Palvelemme Apteekin talossa, os. Papintie 2-4 www.petajavedenhierontarelax.fi FB: Petäjäveden Hierojat Jos emme heti pysty vastaamaan, soitamme takaisin tai voit laittaa myös viestiä! PETÄJÄVEDEN AUTOJA KONEKORJAAMO Antti Palonen 040 9616 822, Teollisuustie 5 HUOLTOJA KORJAAMOPALVELUT KAIKKIIN MERKKEIHIN Rengasmyynti ja -työt Nelipyöräsuuntaus Öljyja määräaikaishuollot Pakokaasutestit Vikadiagnostiikka Ilmastointihuolto ja -korjaus korjaamopalonen@gmail.com Tuulilasin vaihdot SEURAA FACEBOOKISSA! Teollisuustie 3, Puh. 050 325 3106 • Korjaukset • Peltityöt • Jakopään vaihdot • Maalaukset • Renkaat • Öljynvaihdot ja huollot • Vikakoodien luku ja nollaus • Ilmastointihuolto AUTOJA KOLARIKORJAAMO T:mi Reijo Sipilä Suoritamme koneellista puunkorjuuta Nyt hyvä vaihtoehto pystykaupoille! Jarmo Altti 0400 947 778 jarmo.altti10@gmail.com OP Petäjävesi YLI SATA VUOTTA PAIKALLISTA PANKKIPALVELUA Petäjäveden Osuuspankki p. 0100 0500 www.op.fi/petajavesi KOULUTETTU HIEROJA EIJA VIENOLA www.eijavienola.info puh. 0400 954 016 Pamppulantie 2, Petäjävesi Tilaa nuohooja n y T ! Ei ole ruuhkaa. Erkki Sivula p. 0400 877 983 Uurainen TILAA NUOHOOJA: Tmi MatoHannu 040 552 4698 Erkki Sivula 0400 877 983 Uurainen NUOHOUSPALVELUA Lakisääteiset nuohoukset Tmi MatoHannu Hannu Veijonen 040 552 4698 , Uurainen METSURIPALVELU M. SULKULA Metsuripalvelua ammattitaidolla Pihaja ongelmapuut Metsänhoitotyöt (moottorisahatyöt, raivuut, istutukset) Pyydä tarjous! Mika Sulkula 050 304 8802, mika.sulkula@gmail.com Ole esillä joka viikko omassa paikallislehdessä edullisesti vain 10 euroa + alv 24% / julkaisukerta. Lakisääteiset NUOHOUKSET JA ILMANVAIHTOKANAVIEN PUHDISTUKSET A&T RÄTY AY Vesanka 050 339 3685 tai 045 268 9693 30v. kokemuks ella Meiltä kesätekemiseen mm. JDL Vintage Paint -kalkkimaalit. Tervetuloa ostoksille ja tutustumaan toimintaamme! Soita Marita Furuholmille, puh. 040 546 4201. paalula.fi Hyvää oloa Paalulasta! Avoinna ma-pe 10-16.30, la ja su suljettu (tilaukset luovutetaan). MYÖS KESÄKUKAT ja haudanhoitopalvelu! EVEN KUKKA Suutarintie 1, 041 3177380 PETÄJÄVEDEN PUOTI AVOINNA MAANANTAISIN KLO 14-17 sekä sopimuksen mukaan, os. Asematie 6. Myös maksuton kotiovelle toimitus. Helposti ennakkolaskulla! Kysy lisää Mirkka Lampinen, puh. 040 571 9306 tai mirkanlemmikkitarvikepuoti@gmail.com. JÄLLEENMYYJÄ PUODIN KESÄPÄIVÄ MA 15.6. KLO 14-18! KESÄTUOTTEITA JA LÖYTÖJÄ!
Sivu 8 Nro 24 10.6.2020 SEURAA FACEBOOK-RYHMIÄ: Petäjäveden Petäjäiset PetPet Pyörä PetPet Yleisurheilu Petäjäveden kuntosali Petäjävesi-lehti KIRKKOVENESOUTUA Kirkkovenesoudut kesämaanantaisin, lähtö Kirveslahden satamasta klo 18. Jäsenmaksulla: vuosimaksu 10€/hlö tai 20€/perhe, PetPetin tilille FI24 5339 0820 0362 19. Noudatamme Suomen Melontaja Soutuliiton ohjeistuksia. Lisätietoja ja ilm. WhatsApp-ryhmään: MarjaLiisa Saukko, 040 832 6042, marja.saukko@gmail.com. HEIKKILÄNPERÄN HÖLKKÄ Juoksutapahtuma to 11.6. kylätalolla, os. Kurkisuontie 75. Ilm. klo 17 alkaen, lähtö klo 18. Matkat 10 km, 5 km tai lapset 2 km. Sarjat miehet ja naiset 16-40v. sekä yli 40v. Hinta 10€ juoksijakortilla, muuten 12€, alle 12v. ilmaiseksi. Käteismaksu. Kahvio. Sauna lämpiää juoksijoille. Järj. PetPet ja Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistys. Lisätietoja: Tuula Tikka, 040 740 9954, tuulatik@gmail.com. TÖLLIN TAIVAL IX Töllin Taipaleen Juoksu ke 1.7., lähtöpaikka keskustassa vanhan rautatiesillalta. Lähtöajat klo 18 (lyhyt ja klo 18.30 (pitkä). Numerolappujen jako Kulttuurikeskuksella klo 17-18. Pakollinen ennakkoilm. 1.7. klo 14 mennessä petpet.fi. Osallistumismaksu: 13€ (juoksijakortilla 11€), lapset 6€, kuntosarja 8€, PetPetin tilille FI24 5339 0820 0362 19. Huom! PetPetin juniorit lasten ja kuntosarjoihin ilmaiseksi. Kahvio. Lisätietoja: Jouko Suonsaari, 0400 344 061 tai www.petpet.fi. JALKAPALLOA Ensimmäinen kotipeli ti 16.6. klo 19 PetPet-Huima, otteluisäntä KMarket Porkkana, kentällä kioski! Harjoitukset tekonurmella: Tytöt ja pojat 2014/2015: KE 17:00-18:00 Tytöt ja pojat 2012/2013: KE 17:00-18:00 Tytöt ja pojat 2009/2010/2011: TI 17:00-18:00, TO 17:30-18:30 Tytöt ja pojat 2006/2007/2008: TI 18:00-19:30, TO 18:00-19:30, LA 16:00-17:30 Miehet: MA 20:00-21:30, KE 19:30-21:00, PE 19:30-21:00 Naiset: SU 16:00-17:30 Aikuisten jalkapallokoulu (naiset ja miehet): MA 18:30-20:00, TO 18:30-20:00 Noudatamme Palloliiton ohjeistuksia. Lisätietoja: Jouni Heiskanen, 044 323 6089, jokaheis@gmail.com. Joukkueiden yhteystiedot petpet. fi (toiminta -> jalkapallo -> yhteystiedot). SUUNNISTUSTA Lisätietoja: Pekka Kotamäki, 050 361 8737, pekota@hotmail.com. YLEISURHEILUA Lisätietoja: petpet.fi/yleisurheilu. LENTOPALLOA Lisätietoja: Sanna Piispanen, 040 825 1807, sajopiispanen@gmail.com. KUNTOSALIA Petäjäveden kuntosali auki 1.6. alkaen. Seurayhtymä mahdollistaa kuntosalin ja talvikauden avantouinnin. Lisätietoja: Matti Heinänen, 045 625 1926, mattivtheinanen@gmail.com. "KUNNOTTOMIEN KESÄKOKOONTUMISET" Aloitteleville liikkujille matalan kynnyksen kesän liikuntahetket ti 23.6. alkaen. Ensimmäiset tapaamiset ti 23.6. klo 19.30 ja to 25.6. klo 18 Kettulanvuoren parkkipaikalla. Ennakkoilm. ei ole pakollista, mukaan saa tulla satunnaisesti. Kertamaksu ohjaajalle 5€. Lisätiedot: Anne-Mari Niemi, 040 595 7152, niemiannemari@gmail.com. TARJOTAAN VUOKRALLE Toimisto-, liiketai varastotilaa lehden toimituksen yhteydestä, os. Asematie 6. Vuokrattavana 90m 2 tai vähemmän. Tiedustelut Suvi Kallioinen, 050 366 7691, suvi.kallioinen@petajavesilehti.fi tai Antti Koskinen, 040 081 2753, avkoskinen@gmail.com. PET PET TIEDOTTAA www.petpet.fi Petäjäveden kirkossa järjestetään kolmen seurakunnan yhdistymishankkeesta seurakuntalaisten kuulemisja keskusteluilta 16.6. klo 18. Tilaisuus kuuluu pitää ennen kuin hanketta voidaan viedä eteenpäin. Mutta miksi ihmeessä asiasta keskustellaan vasta nyt, kovalla kiireellä korona-aikana. Entisten päättäjien mukaan (13.5.2020) edellisellä kirkkovaltuustolla oli yhdistymisestä jo vuonna 2018 yhteinen tahtotila. Miksi seurakuntalaisille ei kerrottu näin merkittävästä asiasta jo tuolloin? Tai viimeistään kirkkovaaleissa, jolloin myös seurakuntalaisten tahtotila olisi selvinnyt. Minkälaisiin selvityksiin tuo tahtotila perustui, meille seurakuntalaisillehan esitellään vasta viikon kuluttua selvitysmiehen näkemys, joka, mikäli mielipidekirjoituksiin on uskominen, on vieläkin puutteellinen ja virheellinenkin. Kirkkoherra Laitinen ilmoitti (13.5.2020), että mm. kaikki luottamushenkilöt ovat valmiita vastaamaan seurakuntien yhdistämistä koskeviin kysymyksiin. Eivät olleet. Enemmistö valtuutetuista vaikeni, kun paikallislehti asiasta kysyi (6.5.2020). Tiedossa on, että seurantakuntalaisten kuulemisen jälkeen tehdään päätös. Tekevätkö päätöksen seurakuntamme kohtalosta lopulta sellaiset luottamushenkilöt, joilla ei tässä vaiheessa ole omaa näkemystä asiasta. Mikäli heille ei PETÄJÄVEDEN SEURAKUNTA TIEDOTTAA Kaikille avoin keskustelutilaisuus Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien tulevaisuudesta Petäjäveden kirkossa tiistaina 16.6.2020 klo 18.00. Mukana seurakunnan työntekijöitä sekä kolmen seurakunnan tilannetta selvittänyt Timo Korhonen ja Keuruun kirkkoherra Ossi Poikonen. Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan, kyselemään ja visioimaan tulevaisuutta yhdessä! Ilta myös striimataan suorana seurakunnan Youtube-kanavalle. 0400 872 461 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA 11.6. Petäjävesi 11.45 12.00 JUHANNUSHERKKUJA Seuratoiminta M e t s ä k u l m a s e u r a ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS Taipaleen matkailutilalla ke 17.6.2020 klo 18.00. Tervetuloa iltakahville tilan pihapiiriin! vieläkään, vuosia jatkuneen pohdinnan ja perehdyttämisen jälkeen ole muodostunut yhdistymishankkeesta selkeää käsitystä, täytyy asiassa olla varsin paljon epävarmuustekijöitä. Lienee näin ollen turha odottaa, että myöskään seurakuntalaiset pystyvät vakuuttumaan hankkeen kannattavuudesta yhden kuulemisillan perusteella. Viimeaikainen lehtikirjoittelu vahvistaa käsitystä siitä, että kolmen seurakunnan yhdistymishanketta halutaan nyt viedä tarkoitushakuisesti eteenpäin, että muuta vaihtoehtoa ei haluta nähdä ja että suunnitelmaa on haudottu liian kauan ennen kuin siitä on kerrottu seurakuntalaisille. Kirkkoherran lausuntojen perusteella on kaiken aikaa tuntunut kuin asia olisi jo jossakin päätetty. Toisaalta tuomiokapitulilla on peloteltu antaen ymmärtää, että yhdistymispäätös on nyt heti pakko tehdä, muuten joudutaan ties minne. Kirkkoherran mukaan asia on kuitenkin yksiselitteinen (13.5.2020), lopullisen päätöksen asiassa tekee kirkkovaltuusto. Mitä siis aiotte tehdä te kahdeksan hiljaista kirkkovaltuutettua, seurata sokeasti johtajaa asiaan liiemmälti perehtymättä vai ryhtyä nyt viime metreillä siihen perehtymään. Molempi pahempi. Luottamushenkilöltä edellytetään rohkeutta tehdä tarvittaessa myös vaikeita päätöksiä, mutta hätiköintiä peruuttamattoman edessä heiltä ei edellytetä. Itsenäisen seurakunnan puolesta Siltatie 1 Petäjävesi •Jalkahoitoa •Kalevalaista jäsenkorjausta (oppilastyönä) Jalat ja keho kesäkuntoon! Puh. 050 545 1557 Kajuutti Oy 0400 251 577 Edunvalvontavaltuutukset, testamentit, perunkirjat. Keuruuntie 19, Keuruu SÄHKÖASENNUKSET JA VIKAKORJAUKSET kW Sähkö ja Automaatio Kari Veijonen 0400 190 995 www.kwsahkojaautomaatio.fi Petäjäveden Eläkkeensaajat ry: K E V Ä T KOKOUS kahvila Freesissä ke 17.6.2020 klo 13. Esillä sääntömääräiset asiat. Ylimääräisenä asiana vahvistetaan sihteerin ja rahastonhoitajan muutokset loppuvuodeksi, 50v. juhlan järjestelyt ja syyskauden toiminta. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hallitus Näkökulma Kirkkovaltuutetut, oletteko tilanteen tasalla Satu Veijonen Sielunhoitoterapeutti 040 5743798 terapiakultahippu@outlook.com terapiakultahippu.fi Terapia Kultahippu Tikkakoski, Kirkkokatu 1 Myös etäterapia. Satu Veijonen Sielunhoitoterapeutti 040 5743798 terapiakultahippu@outlook.com terapiakultahippu.fi Terapia Kultahippu Tikkakoski, Kirkkokatu 1 Myös etäterapia. Huom! Petäjävesilehti kesätauolla keskiviikkoina 22.7. ja 29.7.2020