Torstaina 5.2.2026 Nro 5 | Irtonumero 5,90 € ETELÄISEN SALON PAIKALLISLEHTI Opettaja! Tilaa vastuullista journalismia maksutta opetuskäyttöön. Ota yhteyttä tea.niinimaki@media.fi Kiertueaikataulu Olemme parkkipaikalla Ostamme kultaa, hopeaa, arvoja keräilyesineitä Timanttisormukset • designkorut • kultakorut • hopeakorut • pöytähopea • kultaharkot • romukulta • romuhopea • kellot • kolikot • setelit • Moneta • militaria • arvoesineet • keräilytuotteet KULTA VINTAGE KIERTUE Palvelemme myös 10 myymälässä ympäri Suomen ” vintagekulta kulta.vintage vintagekulta NÄISTÄ MAKSOIMME Gold Store Finland Oy • Myymälät osto sekä myynti • Espoo: Harakantie 2, 02650, ti-la 12-18 • Helsinki: Annankatu 6, 00120, ma-pe 12-19, la 10-15 • Helsinki: Askaistenpolku 2, 00300, ti-pe 9-17 • Helsinki: Hollantilaisentie 9, 00330, ma-pe 10-18 • Hyvinkää: Uudenmaankatu 29, 05800, ma-pe 9-17 • Hämeenlinna: Viipurintie 32, 13210, ma-pe 10-18 • Tampere: Aaltosenkatu 27, 33500, ma-pe 10-18 • Turku: Yliopistonkatu 24, 20100, ti-la 10-17 • Vantaa: Topaasikuja 2, 01700, ma-pe 9-17 2300€ 2400€ 1300€ Varaa aika helposti netissä kultavintage.fi Kotikäynnit ja tiedustelut 0800 160 060 Torstaina 05.02.2026 Postinro Klo Paikka 25390 09:00-09:45 Kiikalan kirjasto 25410 10:00-10:45 Suomusjärvi, Kirjasto 25130 11:15-12:00 Muurla M-Market 25500 12:30-13:30 Perniö K-Supermarket 25700 14:15-15:15 Kemiönsaari, K-Supermarket 24100 16:00-16:45 Salo K-Market Taika 24280 17:00-18:00 Salo, ABC Piihovi Perjantaina 06.02.2026 Postinro Klo Paikka 31400 09:00-10:15 Somero tori 31500 11:00-11:45 Koski TL, Liikuntahalli 21490 12:15-13:00 Marttilan kunnankirjasto 21530 13:30-14:15 Paimio, Neste Express 21570 14:30-15:30 Sauvo, tori 21500 16:00-17:00 Piikkiö, ST1 20660 17:30-18:30 Littoinen K-Market Torstaina 19.02.2026 Postinro Klo Paikka 25390 09:00-09:45 Kiikalan kirjasto 25410 10:00-10:45 Suomusjärvi, Kirjasto 25130 11:15-12:00 Muurla M-Market 25500 12:45-13:30 Perniö K-Supermarket 25700 14:15-15:15 Kemiönsaari, K-Supermarket 24100 16:00-16:45 Salo K-Market Taika 24280 17:00-18:00 Salo, ABC Piihovi Perjantaina 20.02.2026 Postinro Klo Paikka 31400 09:00-10:15 Somero tori 31500 11:00-11:45 Koski TL, Liikuntahalli 21490 12:15-13:00 Marttilan kunnankirjasto 21530 13:30-14:15 Paimio, Neste Express 21570 14:30-15:30 Sauvo, tori 21500 16:00-17:00 Piikkiö, ST1 20660 18:30-19:00 Littoinen K-Market
p Praakata Yhteystiedot Perniönseudun Lehti Päätoimittaja: Aku Poutanen p. 044 735 2302 Toimittaja: Nuutti Ruokangas p. 044 735 2303 Asiakaspalvelu, tilaukset: tilaukset@pernionseudunlehti.fi Tea Niinimäki p. 040 578 0066 Lukijailmoitukset: pernionseudunlehti.fi/ilmoita Toimitus ja asiakaspalvelu: Käyntios. Haarlantie 4, 25500 Perniö Kustantaja: Keskisuomalainen Media Oy Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@media.fi Juttuvinkit, palautteet: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Yritysasiakkaat ja mediamyynti: Joonatan Runolinna p. 040 538 1417 Yritysilmoitusten aineistot: mainos.pernionseudunlehti@media.fi Valmistettavat aineistot: Maanantaina klo 10 mennessä. Valmiit aineistot: Tiistaina klo 10 mennessä. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo Varhaisjakeluhäiriöt: Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. (02) 269 3434 ma–pe 06–16.30, la–su 07–12 Lehti päiväpostin jakelussa: Ota yhteys lehden asiakaspalveluun p. 040 578 0066. ISSN: 0782-5714 Uutismedian liiton jäsen. Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. Tarkemmat yhteystiedot, lehden vastuuja tietosuojalausekkeet: oma.media.fi/pernionseudunlehti Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa. 2 Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 TALVEN VALOA JA HUURRETTA Lehdessä oli tammikuussa juttu Johannisbergin tilan viidensadan jäälyhdyn talkoista. Lyhdyistä tuli totta ja ne sytytettiin suunnitelmien mukaan Kallen päivänä. Tältä piha näytti yhdeltä kulmalta. Talvi on pitkästä aikaa ollut kylmä ja luminen. Latokartanonkoskella maisema on suorastaan satumainen. KALLE ISOTUPA VILI LINDEGREN Ohjeet Mielipidekirjoitukset sähköposti: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Mukaan kirjoittajan nimi ja puhelinnumero, vaikka haluaisit esiintyä nimimerkillä. Mielipidekirjoitusten suositeltava enimmäismitta on 2500 merkkiä välilyönteineen. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet. Lukijan kuvat sähköpostilla: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Liitä sähköpostiin vain yksi kuva kerralla. Mukaan kuvan ottajan nimi, puhelinnumero ja osoite. Huomaa, että kuvan lähettäjällä on oltava kuvaan tekijänoikeudet tai valokuvaajan lupa lähettää kuva julkaistavaksi. Kuvia voidaan julkaista myös lehden verkkosivuilla. Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa. Pääkirjoitus Aku Poutanen S e, mikä Mathildedalin kylän kupeessa maastokartalla näyttää nyt metsältä, näyttää muissa kartoissa joskus ehkä muultakin. Kylään on teossa uutta kaavaa ja kaava-alueen jatkona voi aikanaan olla lisäpalanen Teijon kansallispuistoa. Luonnonmetsä-työryhmä esittää Suomeen uusia kansallispuistoja ja laajennuksia nykyisiin. Teijon osalta ehdotuksena on 250 lisähehtaaria, joista osa on valtion mailla. Tällä hallituskaudella uusia kansallispuistoja ei perusteta, sillä hallitusohjelmassa ei ole niistä kirjauksia. Poliittista tahtoakin voi epäillä; hallitus piti härkäpäisesti kiinni paljon kritiikkiä saaneista vanhan metsän kriteereistä, mikä tarkoittaa sitä, että valtio saattaa hakata omistamiaan vanhoja, luonnontilaisia ja niiden kaltaisia metsiä. Vastuulliseksi tai nykyaikaiseksi linjausta ei voi sanoa. Ympäristöjärjestöjen mukaan hakattavaksi saattaa päätyä metsiä, jotka täyttäisivät esimerkiksi Metso-suojeluohjelmaan pääsyn kriteerit. Julkinen keskustelu toivottavasti toimii eikä peruuttamattomia vahinkoja näiltä osin synny. Luonnonmetsä-työryhmä aikoo esittää myös lakimuutosta, jolla yksityismaita voisi liittää kansallispuistoon, jos omistaja tällaista hakee. Tämä olisi tapa suojella metsä pysyvästi ja siitä maksettaisiin myös korvaus. Kaiken takana on edelleen se perustavanlaatuinen ongelma, että metsiä on hakattu liikaa, vääristä paikoista ja sen seurauksena vanhaa saati luonnontilaista metsää on jäljellä liian vähän. Tilanteen pelastaminen olisi luontevinta aloittaa yhteisistä eli valtion omistamista metsistä, mutta yksityisten metsien antamisen suojeluun pitää myös olla taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto, tapahtuipa tämä suojeluohjelmien tai esimerkiksi kansallispuistoon liittämisten kautta. Luonnonmetsä-työryhmä korostaa, että sen esitykset etenevät, jos paikallistoimiijat edistävät niitä. Toimija tässä tapauksessa voisi olla esimerkiksi kaupunki. Sinänsä tässä taas ei ole mitään uutta: paikallisia voimia tarvittiin aikanaan siihenkin, että Teijolle syntyi retkeilyalue ja seuraavan kerran siihen, että retkeilyalueesta tuli kansallispuisto, jossa puita ei kaadeta. Luonnonrakkauden lisäksi muutos vaati työtäkin. Nykyinenkin kansallispuisto vaati paikallisia muskeleita ” Luonnonrakkauden lisäksi muutos vaati työtäkin.
Päätoimittaja: Aku Poutanen p. 044 735 2302 Varhaisjakelun päivystys Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. (02) 269 3434 ma – pe 06 – 16.30, la – su 07 – 12 Asiakaspalvelu, tilaukset 040 578 0066 Tea Niinimäki, tilaukset@pernionseudunlehti.fi Torstaina 5.2.2026 Huoli päiväkodista kasvaa huoleksi koulusta Särkisalossa puhuttiin perjantaina päiväkodin tulevaisuudesta. Ääänessä on Solja Nurmi, saman pöydän takana istuu Emmi Brownie. Etualalla kuuntelevat Ruth Ruutikainen ja Roosa Lehtonen ja oikealla Henni Martikainen. henkeä puimassa sitä, miten vastataan Salon kaupungin aikeisiin sulkea Särkisalon päiväkoti. Jos vaikka Paajaset vielä palveluiden perässä muuttivatkin, perjantaina kuultiin useampi kommentti siitä, että epävarmuuden päiväkodin suhteen tiedetään saaneen mahdolliset muuttajat epävarmoiksi aikeistaan. – Samalla aletaan miettiä sitä, miten sitten käy koulun, huomautti vanhempainyhdistyksen Solja Nurmi. Ruth Ruutikainen kertoi, että päiväkodilla oli iso merkitys hänen päätökseensä muuttaa Ylönkylään. Salon opetuslautakunnan piti päättää Särkisalon ja Teijon päiväkotien tulevaisuudesta helmikuussa. Perjantaina kaupunki tiedotti, että helmikuussa järjestetään vain iltakoulu; päätöksenteon aika on maaliskuussa. Samalla kaupunki kertoi, että lausuntojen antamiseen annetaankin aikaa 13.2. asti. Särkisalossa on tekeillä lausunto ja Teijon ja Särkisalon päiväkotien puolesta perustetulla nettiadressilla oli tiistaina iltapäivällä lähes 1 200 allekirjoittajaa. Jos lautakunta päättää päiväkotien lopettamisesta, on kaupungin osoittama päiväkotipaikka Särkisalon ja Teijon lapsille Perniössä Lampolan päiväkodissa. Perjantain keskustelutilaisuudessa yksi kysymys liittyi päiväkotien lapsilukuun ja paikkamäärään. Tiedossa oli, että Teijolla paikat ovat olleet täynnä eivätkä kaikki lapset mahtuisi kaupungin päiväkodin tilalle suunniteltuun yksityiseen ryhmikseen. – Mutta jos se on ollut täysi, eikö sitä olisi pitänyt kasvattaa niin, että on pari paikkaa vapaana aina. Ei voi olla niin, että päiväkoti on olemassa vain, jos se on täysi, pyöritteli teijolainen Stina Siikonen. Aiheesta lisää sivulla 4 Aku Poutanen H uoli oman päiväkodin puolesta keräsi myös Särkisalossa ihmiset koolle viime viikolla. Perjantaina Särkisalokodissa äimisteltiin kaupungin esityksiä Teijon ja Särkisalon päiväkotien sulkemiseksi, puhuttiin arjesta ja pitäjän tulevaisuudennäkymistä. Esimerkiksi Miia Paajasen perhe rakensi Särkisaloon 13 vuotta sitten talon ja muutti kylälle sillä mielellä, että siellä on perheen arki ja tulevaisuus. Perjantaina Särkisalokodissa Paajanen huomanneensa, miten esikouluikäistä kuormittavat kyydit eskariin Perniöön ja takaisin. Esiopetus Särkisalosta on loppunut jo aiemmin. – Miten paljon se matka sitten päiväkotilapsia ja perheitä kuormittakaan, hän mietti. Yksin Paajanen ei perjantai-iltana Särkisalokodissa miettinyt asiaa: koolla oli runsaat parikymmentä Päiväkoditon kylä ei kutsu muuttamaan, sanovat särkisalolaiset. Teijon ja Särkisalon päiväkotien säilyttämisen puolesta on tehty nettiadressi. AKU POUTANEN 1 200 Teijon ja Särkisalon päiväkoteja puolustavan nettiadressin nimien pyöristetty lukumäärä tiistaina iltapäivällä.
4 Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 Asukkaat: Sujuva perhearki vaatii päiväkodin kylällä Aku Poutanen S ärkisalokodissa puhuttiin perjantaina pitkä ilta päiväkotitilanteesta ja siitä, miten päiväkodin sulkeminen vaikuttaisi arkeen kylällä. Yksi kysymys särkisalolaisittain oli se, mihin päätyvät Perniössä esiopetuksessa käyvät lapset päivän opetuksen päätyttyä. Kylässä mahdollisesti aloittava perhepäivähoitaja voi ottaa vain neljä lasta, joten hänen hoitoonsa ei eskaripäivän jälkeen mahdu. – Nythän he ovat saaneet tulla iltapäiväksi päiväkodille, tiesi Tapio Meriluoto. Perhepäivähoitajaa vastaan ei perjantaina koolla olleilla särkisalolaisilla sinänsä ollut mitään, mutta paikkamäärän rajallisuus huoletti muutenkin. – Olennaista olisi, jos voisi käyttää päiväkodin tiloja. Vaikka sitten olisi useampi perhepäivähoitaja, visioi Lotta Lausti. Oma kysymyksensä oli se, miten Lampolan päiväkodissa riittävät paikat Särkisalon ja Teijon lapsille. Päivi Engblom totesi, että päiväkodin lopettaminen heijastuisi väistämättä myös kouluun ja aiheuttaisi kysymyksiä sen tulevaisuudesta. Lotta Lausti otti esimerkiksi Särkisalon matkailuyritykset. Niitä vetävät työikäiset ihmiset, joilla on todennäköisesti päiväkotija kouluikäisiä lapsiakin. Heidän pitäisi voida asua Särkisalossa perhearkea, linjasi Lausti. Opetuslautakunnan jäsen Roosa Lehtonen oli kuullut toisaalla enemmän hoitajia lasta kohti vaativista alle kolmivuotiaista luonnehdinnan, että nämä ovat “kalliita lapsia”. Joku joukosta kuittasi toteamalla, että he ovat kalliita muuallakin. Stina Siikonen totesi, että sen paremmin Särkisalon kuin Teijonkaan kohdalla ei voi puhua kuihtuvista kylistä. Lapsivaikutusten arviointia osana päätöksentekoa perättiin useammassa kommentissa. Klaara Meriluoto muistutti, että ennenkin oli pieniä lapsiryhmiä. Hän on käynyt esikoulua 1990-luvulla. – Meilläkin oli neljä eskarissa, mutta se oli silti täällä. Emmi Brownie muistutti tilastoissa näkymättömästä laadusta ja lämpimästä tunnelmasta. Särkisalon koulussa opettajana työskentelevä Henni Martikainen komppasi kertomalla, että hän on miettinyt hakevansa omille lapsilleen paikkaa nimenomaan Särkisalosta, missä heillä on nytkin ollut varahoitopaikka. Syynä on hyvässä mielessä erilaiseksi koettu ilmapiiri. – Siellä tulee se olo, että aha, tällaistakin voi päiväkotiarki olla. Illan naurut synnytti Solja Nurmi kerrottuaan havainnostaan, joka mukaan Salon kaupunkistrategian 2030 eräs kärkihanke on nimeltään “Elämää meren läheisyydessä”. Joku koolla olleista totesi, että tuon elämän edellytyksenä ovat myös peruspalvelut. Särkisalossa perättiin lapsivaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi. Lotta Lausti muistutti peruspalvelujen tärkeydestä. Sohvalla ovat kuulolla Ada Förström, Klaara Meriluoto ja Mirja Meriluoto, tuoleilla kommentoivat Henni Martikainen ja Miia Paajanen sekä Fredrik Koivusalo. Marko Nurmen sylissä keskustelua kuunteli Helmi. AKU POUTANEN ” Olennaista olisi, jos voisi käyttää päiväkodin tiloja. Lotta Lausti p Paikalliset
Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 5 Jaetaan jälleen kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin päivänä 5.2.2026 kello 17 alkaen Porvoon pääkirjastossa avoimessa yleisötilaisuudessa. Voit katsoa suoran palkinnonjakotilaisuuden myös suorana osoitteessa uusimaa.fi/runeberg Runebergpalkinto Palkinnonjakotilaisuus to 5.2. kello 17.00 Perniönseudun Lehti on Uusimaan sisarlehti. Vuoden 2026 Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaat: Monika Fagerholm Erkka Filander Anni Mäentie Emmi Itäranta Sanna Karlström Niillas Holmberg Kaisa Vahteristo Maaria Niskavaara Anna Möller-Sibelius Susanna Hast Nuutti Ruokangas L uonnonmetsä-työryhmä esittää Teijon kansallispuistoon noin 250 hehtaarin kokoista laajennusta. Työryhmä on vuosien 2020–2025 aikana kartoittanut valtion omistamia vanhoja suojelemattomia metsiä ja soita ja laatinut raportin, jossa se kokoaa yhteen alueita, joiden suojelun tarve on tunnistettu. Koneen säätiö on rahoittanut työryhmän toimintaa. Teijon kansallispuiston laajennus on osa työryhmän laatimaa ehdotusta, jossa se esittää Suomeen jopa 12 uuden kansallispuiston perustamista ja 18 nykyisen kansallispuiston alueiden laajentamista. Yhteensä kaikkien ehdotettujen suojelualueiden pinta-alta on yli 360 000 hehtaaria. Alueet ovat niin valtion kuin muiden maanomistajien maita. Teijon kansallispuistoon ehdotetut laajennukset koostuvat reilusta 90 hehtaarista valtion omistamaa maata, jotka sijaitsevat pääasiassa Mathildedalin kylän vieressä Hummeltien varrella sekä Mathildedalista Teijolle johtavan Teijontien länsipuolella. Loput vajaa 160 hehtaaria ovat taas muiden yhteisöjen omistuksessa ja sijoittuvat Etuja Taka-Lapin alueille, nykyisen kansallispuiston eteläpuolelle. Niiden liittäminen osaksi kansallispuistoa vaatisi maanomistajan päätöstä. Raportissa katsotaan, että Teijon kansallispuistosta rajattiin vuonna 2015 tarpeettomasti puistoon rajautuvia valtion maita pois, kun se perustettiin. Luonnonmetsä-työryhmän jäsen Risto Sulkava kertoo kansallispuistojen lisäämiseen ja olemassa olevien puistojen laajentamiseen olevan kaksi pääperustetta. Ensinnäkin työryhmän näkökulmasta Suomessa on tarve lisätä suojelualueita erityisesti eteläisessä Suomessa ja Etelä-Lapissa. Työryhmä myös etsi sellaisia luontotyyppejä tai -ryhmiä, joita ei nykyisestä kansallispuistoverkostosta löydy paljoa tai niitä puuttuu kokonaan. Näillä perusteilla työryhmä on etsinyt ennen kaikkea uusia kansallispuistoalueita. Kansallispuiston laajennuksia on taas esitetty toisesta pääsyystä, eli kansallispuistojen suosiosta ihmisten keskuudessa. – Erityisesti etelän pienet kansallispuistot kaipaisivat valtavasti sitä, että sinne tulisi lisää tilaa. Voisimme ohjata sitä matkailua ja virkistyskäyttöä niin, että myös luonnolle jää tilaa, Sulkava toteaa. Tämä näkökulma on etenkin Teijon kansallispuiston kannalta keskiössä. Sulkavan mukaan kansallispuistoa pitäisi laajentaa paljon enemmänkin, mutta työryhmä ei saanut muodostamillaan kriteereillä perusteluita kuin nykyisille, noin 250 hehtaarin laajentamisehdotuksille. Teijon kohdalla ehdotetut laajennukset ovat luontotyypeiltään pitkälti samoja, mitä kansallispuiston alueelta jo löytyy. – Se on tavallaan vain niiden laajentamista ja levittämistä. Luonnonmetsätyöryhmän raportin mukaan Lounais-Suomi kuuluu Suomen heikoimmin suojeltuihin alueisiin, minkä vuoksi vähien valtionmaiden käyttäminen täysimääräisesti luonnonsuojelun edistämiseen on välttämätöntä, jotta suotuisan suojelun tason saavuttaminen on mahdollista. Ainakin toistaiseksi raportin ehdotukset näyttävät saavan tuulta alleen Suomessa. Risto Sulkava kertoo, että esimerkiksi pari kuntaa ja kaupunkia ovat innostuneet ehdotuksesta ja myös Lapissa oli syntynyt pohdintaa aiheen ympärille. Hän uskoo, että jatkossa ne kansallispuistohankkeet ja puistojen laajentamisesitykset tulevat etenemään, joita joku taho alkaa edistää kunkin kohteen alueella. – Niillä alueilla on mahdollisuuksia, joissa oikeasti kiinnostutaan ja lähdetään edistämään asiaa. Teijon kansallispuistoon ehdotetaan laajennusta Esityksestä vastaa Koneen säätiön rahoittama Luonnonmetsä-työryhmä Laajennusehdotukseen sisältyvää metsää löytyy muun muassa Mathildedalin kylän vierestä, Hummeltien varresta. NUUTTI RUOKANGAS ” Erityisesti etelän pienet kansallispuistot kaipaisivat valtavasti sitä, että sinne tulisi lisää tilaa. Risto Sulkava 250 ha Työryhmän esittämä lisäys Teijon kansallispuistoon on noin 250 hehtaaria. Paikalliset p
6 Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 Talvikävijän houkuttelu vaatii erikoisuuksia Nuutti Ruokangas K eittiössä on vielä rauhallista, mutta maukkaita tuoksuja leijailee jo nenään, kun Stig Holmberg valmistautuu seuraavan päivän vierailijoita varten. Paikka on Mathildedalin satama ja siellä sijaitseva ravintola Bistro Bruket, jonka ravintolapuolesta vastaava osakas Holmberg on. On kulunut miltei kymmenen kuukautta siitä, kun Bistro avasi ovensa Mathildedalissa. Perniönseudun Lehti kävi kysymässä, kuinka ravintolassa on sujunut ja mitä muutoksia kuukaudet ovat tarjonneet. Kyseinen ajanjakso on ollut kaksijakoinen, Holmberg toteaa. Keväällä ja alkukesästä vasta auennut ravintola veti väkeä ja hellekelien saavuttua heinäkuussa riitti väkeä kellon ympäri. – Oli kyllä haasteita, mutta positiivisessa mielessä. Hyvin selvisimme ja paljon kävi porukkaa. Elokuussa vähän yllätti se, kuinka meno hiljeni, kun koulut alkoivat, Holmberg kertaa. Holmberg myöntää, että elokuussa koettu pudotus kävijämäärissä oli isompi, kuin he olivat ennakolta odottaneet, etenkin kun kelit olivat vielä hyvät. – Varsinkin arkipäivät sakkasivat tosi pahasti kävijämäärissä ihan koko kylässä. Se on sinänsä ollut haaste meille, koska meillä ei ollut aikaisempaa dataa siitä. Nyt me tiedämme paremmin tulevalle kaudelle mihin paukut laitamme. Datan puutteesta kertoo esimerkiksi se, että ravintola oli varannut syksylle enemmän henkilökuntaa ja valmistautunut ottamaan vastaan isompiakin asiakasmääriä, mutta etenkin syyskuu oli ollut jopa yllättävänkin rauhallinen. Holmberg arvelee, että tuolloin ihmiset potivat vielä “kesäkrapulaa”, mikä vaikutti liikkumiseen ja ulkona syömiseen. Toinen asia, joka tiedetään nyt Bistro Bruketissa viime syksyn kokemusten pohjalta, on arkiasiakkaiden määrä kiireisimmän sesongin ulkopuolella. Bistro tarjosi syksyllä lounasta arkipäivisin, mutta sama formaatti ei ole jatkunut kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen. – Se viesti ei oikein tavoittanut ihmisiä. Ne, jotka täällä kävivät, tykkäsivät kovasti. Mutta taas esimerkiksi Perniössä ei porukka ollut kauhean tietoinen siitä, että meillä on tällaista ollut, Holmberg sanoo. Tämän opin myötä Bistro on muuttanut aukioloaikojaan talvikaudella. Toistaiseksi ravintola on auki ainoastaan perjantaisin ja lauantaisin, ja etenkin perjantaipäiviin asiakkaita yritetään houkutella syömään barbequebuffetilla. Haastattelua tehtäessä näitä buffeteja takana on yksi, ja se kiinnosti Holmbergin mukaan kävijöitä varsin hyvin. Kalenteri saa hyvinkin kääntyä maaliskuun puolelle, ennen kuin Bistrossa aletaan pohtia arkilounaan tarjoamista hiihtolomakauden ulkopuolella. Sinänsä ei ole yllättävää, että Bistro Bruketin ensimmäinen vuosi Mathildedalissa on ollut kaksijakoinen, sillä siltä kuulostaa myös Stig Holmbergin kuvaus kylästä ravintolayrittäjän näkökulmasta. – Sesonki on niin lyhyt, jolloin tulos pitää tehdä, jotta pärjätään kesän ulkopuolinen aika. Kyllä se on haastavaa, mutta tämä on kiva paikka toimia. Kiva miljöö ja mukava yhteisö. Osa Bistron osakkaista pyöritti myös pitkään ravintolaa Bromarvissa. Holmberg kokee, että Mathildedalissa käy paljon enemmeän turisteja verrattuna Bromarviin, jossa toiminta oli paljon enemmän paikallisten varassa. Tämä tilanne vallitsee Mathildedalissa siis sesonkiaikaan, talven hiljaisina kuukausina tilanne on erilainen, minkä takia asiakkaita pyritään houkuttelemaan barbequebuffetin tai blinien kaltaisilla erikoisuuksilla. – Se on melkein pakko olla jotain tällaista, että saamme porukkaa liikkeelle. Jatkossa Bistro Bruket pyrkiikin panostamaan enemmän savustamiseen ja hiilellä grillaamiseen, minkä voi kenties lisätä ensimmäisen vuoden oppien listalle. Pizzat jäävät siis listalta pois. – Keskitymme enemmän yhteen asiaan sen sijaan, että yrittäisimme tarjota mahdollisimman paljon kaikkea, Holmberg toteaa. Nyt siis tulevaa kevättä ja kesää kohden suunnataan selkeämmän linjan ja ensimmäisen vajaan vuoden oppien kanssa. Yksi asia, jonka Holmberg myös nostaa esiin, on halu jatkossa tuoda esiin ravintolan rentoa puolta. – Joillain on ehkä tullut vähän väärä käsitys, että me olemme kauhean fiini paikka, Holmberg sanoo. Kesäsesongin myötä tullut äkillinen hiljaisuus yllätti viime keväänä Mathildedalissa ovensa avannut Bistro Bruketin. Vajaa vuosi on tuonut mukanaan muutoksia ja yksinkertaistamista. Lohikeittopohja syntymässä kattilassa. Stig Holmberg pitää Mathildedalia ravintolayrittäjän näkökulmasta haastavana mutta kivana ympäristönä. Bistro Bruket luopui ainakin kevättalvesta lounaan tarjoamisesta joka arkipäivä. Stig Holmbergista tuntui, ettei vaihtoehdosta oltu esimerkiksi Perniössä erityisen tietoisia. NUUTTI RUOKANGAS ” Elokuussa vähän yllätti se, kunka meno hiljeni, kun koulut alkoivat. Yritys Sarjassa piipahdetaan eteläisen Salon yrityksissä. p Paikalliset
Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 7 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. . .. .. . Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi ( 2 ) 7 2 7 2 8 • 7.-8.2. saunojen aukioloajat ja koko ohjelma: salo.fi/avantoralli Sydämellisesti tervetuloa! Avantoralli 7.-8.2.2026 • Torin avantoralli 7.2. klo 12-15: jokiavanto, saunoja, Pehmeät vävyt -orkesteri Aku Poutanen E hkä tätä luettaessa Perniön kebabin yritttäjä Rizah Veseli on jo julkaissut uuden videon TikTokissa. Idea siihen oli valmiina jo eilen. – Ajattelin, että vaimo tulee tuolta ovesta ja minä tuolta ja sitten sanomme kameralle, että miten olemme jaksaneetkaan olla tässä 30 vuotta, Veseli kujeilee. Jotain tulee varmasti; TikTok-tilin Veselille avasi siskontyttö ja sittemmin yrittäjä eli TikTokissa Rizah ”Johtaja” Veseli on kuvannut videopalveluun säännollisesti niin ravintolan arkea kuin juhlaakin. Jälkimmäistä on tiedossa huomenna, kun Perniön kebab viettää 30-vuotisjuhliaan. – Ja miten äkkiä se aika on mennyt, Veseli huokaa. Ilmankos ensimmäinen päivä onkin vielä hyvin muistissa. Oven takana oli väkeä jo ennen avaamista, Veseli sai juosta grilliltä avaamaan oven ja palata taas keittiöön, kymmenen kiloa lihaa loppui kesken ennen päivän loppua eikä se kerta jäänyt ainoaksi. Ajatus oli ollut siirtyä yrittäjäksi johonkin isompaan kaupunkiin, Saloon tai Turkuun, mutta perniöläiset ottivat yrittäjäperheen omakseen, ja ravintolatilakin on yhä se sama kuin talvella vuonna 1996. Kaiken alku on itse asiassa maailman myllerryksessä. Rizah Veseli oli tullut turvapaikanhakijana Kosovosta Suomeen ja ollut oman aikansa Perniön vastaanottokeskuksessa. – Siellä olin tutustunut työntekijöihin, oli Jorma ja Veijo ja Aapo ja Leo, Veseli muistelee. – Se helpotti olemista. Olin nuori mies ja halusin tehdä jotain ja päästä pois sohvalta tukia nostamasta. Ravintolakokemusta nuorukaisella oli jo Kosovosta ja alanvalinta sikäli helppoa. Sittemmin 30 vuotta ovat tehneet yrittäjän tutuksi jo toiselle polvelle perniöläisiä, ja TikTok ja muu sometus levittäneet sanaa yrityksestä ties minne. – Se tuo ihmisiä vielä enemmän Kemiönsaarelta, Tammisaaaresta ja muualta. ABC:n lopppuminen näkyi tässä paljon vähemmän. Ja taas Veseli naurahtaa: vuonna 1996 TikTokin tapaisesta palvelusta puhuvaa olisi pidetty hassuna. Aikoinaan siihen riitti vähempikin: Veseliä naurattaa yhä muisto siitä, kun ensimmäinen kännykän omistava asiakas tuli ravintolaan käymään. – Hän puhui tuolla nurkkapöydässä puhelimeen selkä meihin päin. Eihän meillä kännyköitä ollut ja luulimme, että hän puhuuu itsekseen, Veseli myhäilee. Yrittäjä miettii, että hyvä somevideo on kuin uutinen lehdessä: – Pitää olla ajatus ja se pitää tehdä heti pois. Ravintolan rinnalle syntyi kauppoihin kebabrullia valmistava tehdas, joka sai vuonna 2019 uudet tilat Halikosta. Rizah Veseli myöntää, että hänen tulevaisuudentavoitteensa on saada käyttää viikosta enemmän aikaa tehtaalla, niin rakas kuin Perniön ravintola hänelle onkin. Kuukausittaiset lihaostokset punnitaan tonneissa, kun alkuaikoina kuukauden tarve oli kolmisensataa kiloa. Samaan tahtiin ovat kasvaneet myös liikevaihto ja muut tunnusluvut ja vielä nopeammin hinnat: jauhelihan ostohinta on kohonnut jopa kolmanneksella lyhyessä ajassa. Korona oli ravintolalle tiukka paikka ja Ukrainan sota nosti hintoja. Yrittäjä tasapainoilee muiden tavoin hinnannostopaineiden ja kasvavien kulujen välillä. Arjen välissä on ollut juhlan paikkoja muutenkin: Veselit ovat olleet vieraina presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla ja Rizah Veseli pokkasi vuonna 2023 Vuoden maahan muuttaneen yrittäjän palkinnon. Eilen juhlailmapallot olivat jo asemissa ravintolasalissa, Rizah Veseli itse pyyhki pöytiä ja puoliso Adlije ahkeroi keittiössä. Synttäriviikonloppuna pariskunta on totutusti tiskin takana mutta ei aiokaan selvitä juhlahumusta kahdestaan; apukäsiä tarvitaan. TikTokkiakin pitäisi ehtiä tehdä. – Pitää sitten kuvata niin, että on toisessa kädessä puhelin ja toisella täyttää pizzaa ja näytetään kansalle, että täällä painetaan hommia. Toinen käsi kuvaa TikTokia, toinen täyttää pizzaa Perniön kebab aloitti 30 vuotta sitten kymmenellä lihakilolla ja jonolla oven takana. AKU POUTANEN Oikaisu Viime viikon lehdessä oli Hannu Hautalan valokuvanäyttelyä käsitelleessä jutussa virhe. Hautalan kuva parittelevista kotkista palkittiin vuonna 1973 vuoden lehtikuvana, ei vuoden luontokuvana. Käännä uutisvirta eduksesi. Uutismedia tarjoaa tietoa, joka pitää sinut askeleen edellä. pernionseudunlehti.fi Rizah Veseli sanoo, että TikTokin tekeminen on kuin uutinen: pitää olla ajatus ja se pitää pistää ilmoille äkkiä. Yrittäjällä on TikTokissa yli 40 000 seuraajaa. Nuutti Ruokangas Vakuutusyhtiö Lähitapiola Etelä lahjoittaa 850 euroa Perniön ja Kiskon vapaaehtoisille palokunnille. Muun muassa Salon, Someron, Marttilan ja Vihdin alueella toimiva Lähitapiola Etelä antaa samankokoiset lahjoitukset 26:lle Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla toimivalle vapaapalokunnalle. Yhteensä lahjoitusten määrä on yli 22 000 euroa. Lahjoituksilla tuetaan VPK:iden toimintaa, kuten varusteiden hankintaa. Lähitapiola Etelän toimitusjohtaja Mikko Lempiäinen kehuu Lähitapiolan tiedotteessa vapaaehtoisten palokuntien roolia merkittäväksi ja toteaa niiden tekevän korvaamatonta työtä. – Meille on erittäin tärkeää, että olemme ennaltaehkäisemässä vahinkoja, ja siksi haluamme tukea omalta osaltamme VPK:n toimintaa, Lempiäinen sanoo. Perniön VPK:n päällikkö Hannes Aaltonen kertoo tiedotteessa, että lahjoituksella on merkitystä jokaisen palokunnan toimintaan, etenkin kun hyvinvointialueiden rahat ovat tiukoilla ja säästöjä etsitään jopa sopimuspalokunnista. Lähitapiola tukee Perniön ja Kiskon vapaapalokuntia miltei tonnin lahjoituksilla Paikalliset p
8 Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 on lapsi, vaikka aikuiset miehetkin niitä saattavat Plosilan mukaan lainata. Toijan koulun kuudesluokkalainen Alvar Kallio kertoo, että sarjakuvissa häntä kiinnostaa niiden hauskuus ja helppolukuisuus, vaikka tavallinen romaani tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuvitella tapahtumia itse. – Se ei ole vaikeaa ja raskasta, on vaan kiva lukea. Myös Peetu Niemi ja Tatu Koski ovat samoilla linjoilla Kallion kanssa. – Se on vaan hauskaa, Niemi sanoo. Sarjakuva voi toimia porttina muuhun kirjallisuuteen Nuutti Ruokangas T ämän vuoden alusta Perniön kirjaston tarjontaan on tullut varsin suuri muutos. Mikäli asiakas on etsinyt viikoittain ilmestyvän Aku Ankka -lehden tuoreimpia numeroita kirjaston hyllystä lainattavaksi vuodenvaihteen jälkeen, on hän joutunut pettymään, sillä Perniön kirjastoon Aku Ankkaa ei enää tilata. Kyseiseen ratkaisuun päädyttiin kirjastonhoitaja Leena Plosilan mukaan varsin yksinkertaisesta syystä. – Sitä ei kannattanut tilata enää, koska lukijoita oli niin vähän. Ne eivät vaan menneet enää lainaksi. Perniön kirjaston päätös luopua Aku Ankan tilaamisesta kävi ilmi, kun Perniönseudun Lehti tutki, lukevatko lapset ja nuoret nykyään enää sarjakuvia. Lehden tekemien haastattelujen perusteella sarjakuville löytyy lukijoita, mutta sarjakuvien lukeminen on vähentynyt, kuten myös luettavat sarjakuvat. Vaikka Perniön kirjastossa Aku Ankka -lehden lainaajien määrä on käynyt vähiin, luetaan kyseistä lehteä silti koko maanlaajuisesti suuria määriä. Kahden vuoden välein ilmestyvän, 3–16-lasten mediankäyttöä seuraavan Yippee-tutkimuksen mukaan Aku Ankan viikoittain ilmestyviä numeroita luki keskimäärin 227 000 3–16-lukijaa vuonna 2024. Suurista lukijamääristä huolimatta vuoden 2024 lukijamäärät ovat huomattavasti pienemmät verrattuna vajaan kahdenkymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä kertoo, että vuonna 2008 3–16-vuotiaiden viikoittaisten lukijoiden määrä oli noin 480 000. Kyseiseen vuoteen ajoittuu myös lehden ennätyslevikki. Hyyppä kertoo, että myös levikki on laskenut vuosien aikana suunnilleen samassa suhteessa. – Me olimme vuonna 2008 Suomen suurin viikkoja aikakausilehti ja surulliseksi tilanteen tekee, että me olemme sitä edelleen. Lukeminen on tipahtanut siihen malliin, että me olemme säilyttäneet asemamme yllättävän hyvin, Hyyppä sanoo. Hyypän mukaan tilannetta edesauttaa se, ettei Aku Ankka ole ainoastaan lasten ja nuorten lukema lehti. Lukijoiden keski-ikä lehdellä on hieman alle 30 vuotta ja kaikkia lukijoita lehdellä on viikoittain noin puoli miljoonaa. Koko maan mittakaavassa ainakin Aku Ankalla riittää lukijoita. Sen sijaan Toijan koulussa Kiskossa ei nouse paljon kuudesluokkalaisten käsiä, kun heiltä kysyy sarjakuvien lukemisesta. Paikalla olevista kuudestoista oppilaasta ainoastaan kolme kertoo lukevansa joitain sarjakuvia. Kuuden oppilaan kotiin taas tulee tai on tullut jossain vaiheessa Aku Ankka. Noin puolet luokan oppilasta taas nostavat kätensä, kun kysymys laajenee koskemaan sarjakuvien lisäksi Neropatin päiväkirjan tyylisiä runsaasti kuvia ja sarjakuvamaisia piirteitä sisältäviä kirjoja. Esimerkiksi kuudesluokkalainen Alvar Kallio kertoo lukevansa Neropatin päiväkirjoja . – Luin ennen paljon enemmän Aku Ankkaa, mutta luen niitä nykyäänkin. Se tulee meille kotiin viikoittain, hän kertoo. Myös Lassi ja Leevi lukeutuvat Kallion suosikkisarjakuviin. Hänen luokkatovereistaan Peetu Niemi kertoo taas lainaavansa sarjakuvia, kun he käyvät koulun kanssa kirjastossa. Ossi Jumiskolla on taas kotona Aku Ankkoja, mutta hän ei oikeastaan lue niitä. Tatu Koski sen sijaan lukee paljon mangaa. – Olen ihan anime-nörtti, hän naurahtaa. Myös Perniön kirjaston kirjastonhoitaja Leena Plosila muistaa japanilaisten manga-sarjakuvien suursuosion noin kymmenen vuoden takaa, mutta kertoo tuon kultakauden jo menneen. Uudemmista sarjakuvista, joita kirjastosta lainataan hän mainitsee esimerkkinä Huippuhäslärit , Koiramies ja Kisuliin . Kahta jälkimmäistä ei edes löydy haastatteluhetkellä hyllystä yhtään, sillä ne ovat lainattuina. Kokonaisuudessaan Plosila kokee, että sarjakuvien lainaaminen on viime vuosina hiipunut. Toisaalta hän myöntää, että Perniön kirjastoon on hankittu aika vähän sarjakuvia. Hyllyyn tilataan tuotteita, joita lainataan, minkä vuoksi Aku Ankasta Perniössä on siis luovuttu. – Itse kun teen hankintoja, en ihan hirveästi panosta sarjakuviin. Minulla on ne tietyt, joista tiedän, että ne menevät ja niitä kannattaa hankkia. Tyypillisin sarjakuvan lainaaja Sarjakuvia kirjastosta lainaavien tai kotiin tilaavien määrä laskee, ja Perniön kirjastossa jouduttiin pistämään Aku Ankka katkolle. Mutta lukevatko tämän päivän lapset sarjiksia? ” Sarjakuvista on helppo aloittaa, jos ei lue yhtään. Alvar Kallio, 6. lk Perniön kirjaston kirjastonhoitaja Leena Plosila kertoo, että Aku Ankka -lehden tilaisuus kirjastoon on lopetettu viime vuoteen. p Paikalliset
Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 9 – Se on helppolukuista ja siinä näkee paljon paremmin, miten hahmot reagoivat siihen, mitä tapahtuu, kun siinä on kuvia, Koski pohtii. Sarjakuvien lukeminen vaikuttaa siis vähentyneen sekä kirjaston lainausten että Aku Ankan lukijamäärän valossa. Toki kysymys lukemisen vähentymisestä ei rajoitu pelkästään sarjakuviin, vaan suomalaislasten lukemisesta ja lukutaidon laskemisesta on puhuttu viime vuosina paljonkin. Sarjakuvista juuri Aku Ankka on opettanut monia suomalaislapsia lukemaan ja kyseinen lehti on edelleen monipuolisen ja rikkaan kielen maineessa. Päätoimittaja Aki Hyyppä myöntää, että runsaasta kielestä kiinni pitäminen on Aku Ankan brändin ytimessä. Aku Ankka on itse asiassa mukana tässä kuussa alkavassa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa, jossa kaikille Helsingin koulujen kolmasluokkaisille lähetetään kotiin Aku Ankka ilehti ilmaiseksi kolmen kuukauden ajan. Tarkoitus on tutkia, kuinka luettavan materiaalinen säännöllinen saatavuus kotona vaikuttaa lasten lukuintoon ja heidän käsitykseensä itsestään lukijoina. Hyyppä kertoo, että aiheesta tehtiin esitutkimus noin vuosi sitten, jossa oli mukana 150 lapsen kohderyhmä kuuden viikon mittaisella testijaksolla. Hänen mukaansa jo tuossa ajassa nähtiin kasvua lasten lukutaidossa, -innossa ja itseluottamuksessa lukemiseen. – Sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien lasten kohdalla muutos oli kaikkein suurin. Meillä on suuret odotukset siitä, että kun tutkimus saadaan vedettyä loppuvuodesta kasaan, me pystymme kertomaan, että kaikella lukemisella on merkityksensä ja sarjakuvat ovat ihan kelpo paikka aloittaa, Hyyppä sanoo. Hän itse näkee, että sarjakuvat voivat minkä tahansa muun lukemisen tavoin synnyttää innostuksen ja toimia porttina ”kovempaan kirjallisuuteen”. Myös Toijan koulun kuudennen luokan opettaja Marika Vainio näkee sarjakuvien lukemisen hyvänä asiana, sillä hänen kokemuksiensa mukaan sarjakuvia lukevat usein ne, jotka saattavat kokea lukemisen muuten tylsänä. – Mielestäni se on vain hyvä, että he löytävät jotain luettavaa. Mutta ei tietenkään pelkästään sarjakuvia, mielestäni koulun tehtävä on monipuolistaa lukemista, Vainio pohtii. Kuudesluokkalaisista Alvar Kallio kokee sarjakuvilla olevan apua lukutaidon kehittämiseen, jos ei tule muuten luettua. – Sarjakuvista on helppo aloittaa, jos ei lue yhtään. Minusta tuntuu, että lukeminen laskee kaikkien pelien ja sellaisten takia, Kallio toteaa. Ja mitä tulee lukuintoon, vaikuttaa jo haastattelulla olleen vaikutusta piirtämisestä kiinnostuneen Ossi Jumiskon kohdalla. – Pää sanoo, että heti kun pääset kotiin, kysy äidiltä, onko mahdollista ottaa Aku Ankkaa tai muuta. Tatu Koski, Alvar Kallio ja Peetu Niemi pitävät sarjakuvia kivana ja helppona lukea. NUUTTI RUOKANGAS Ainakin Perniön kirjastossa sarjakuvien lainaaminen on hiipunut. 2008 Vuosi, jolloin Aku Ankka oli Suomen suurin viikkoja aikakausilehti — ja lehden ennätyslevikin vuosi. Paikalliset p
10 Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 Vauhti ja hyppyrit tekevät hyvän pulkkamäen Nuutti Ruokangas T ammikuun myötä saapuneet talvikelit ovat mahdollistaneet talviulkoilun tänä talvena erityisen hyvin. Luistelemaan tai hiihtämään pakkaspäivänä eteläisen Salon alueella haluava tietää mihin suunnata, mutta entäs jos mieli halajaa pulkkamäkeen. Mistä löytyy seudun paras pulkkamäki ja mikä erottaa parhaat mäet nyppylöistä, joiden varsilla ei kannata mäenlaskuvarusteita kuluttaa? Perkkarin toimituksessa asiasta päätettiin ottaa selvää. Mukaan valjastettiin Aksel ja Elsi Arimaan sekä Saaga ja Neela Saaren muodostama nelihenkinen perniöläinen asiantuntijaraati ja suunnattiin mäkeen. Melassuon jalkapallokentän mäki Lähtöpisteenä toimii Melassuon jalkapallokentän edusta ja liikuntahallin parkkipaikalta kentälle laskeva mäki. Paikalle saapuessa osa lapsista viilettää jo mäessä riemukkaiden äänten säestämänä. Tässä tapauksessa ei ole pitkä mäki kyseessä. Kohtuullisen jyrkkää mäkeä riittää muutamia metrejä ennen kuin ollaan tasaisella. Kaikkein lasketuimmasta kohdasta löytyy pieni hyppyri, joka tuo laskuun lisää vauhtia ellei jopa pienen ilmalennon. Laskuvälineet tässä testissä ovat sekä perinteistä että modernia sorttia. Saaga ja Neela Saaren alta löytyvät pulkat, joihin mahtuu hyvinkin kaksi laskijaa kerrallaan, kun taas Arimaat laskevat isoilla, moderneilla liukureilla. – Meillä on jostain syystä hajonnut kaikki pulkat pohjasta, joten kieltäydyin ostamasta niitä enää, nauraa Akselin ja Elsin äiti Linnea Arimaa. – Nuo on yllättävän kestävät siihen nähden, että ne eivät ole mitään hirveän hintaisia välineitä ja niillä pääsee aika kovaa halutessaan. Liukureiden ylistyslaulua laulavat myös hänen lapsensa. – Nämä on hauskoja, kun näillä voi vetää hyppyreistä, Elsi sanoo. Tosin Akselin ja Elsin isän 30 vuotta vanha rattikelkka on Akselin mukaan rattinsa ansiosta parempi mutkissa. Hauskaa näyttää selvästi laskijoilla olevan ja laskukohtaa vaihdetaan useampaan eri kohtaan mäkeä. Mäki saakin lapsilta kehuja. – Hyvä mäki, toteaa tiivistetysti Saaga Saari. – Kiva, antaa Neela Saari mielipiteensä. Saaren sisaruksille tämä mäki on hyvin tuttu. Heidän äitinsä Iida Varemäki kertoo, että perhe asuu muutaman sadan metrin päässä mäestä, joten liikuntahallin edustalle on helppo tulla. Vanhempien näkökulmasta liikuntahallilla ainoan huolenaiheen tuottaa viereinen parkkipaikka, jossa liukkaalla kelillä saattaa löytyä Varemäen mukaan autoaan luisuttelevia kuskeja. Tämän vuoksi hän ei anna usein lasten laskea kentän kulmasta siitä kohdin, josta juuri hyppyri löytyy. Nytkin parkkipaikalla näkyy jälkiä mainitunlaisista aktiviteeteista. – Vaikka kuski näkisi, että tässä on lapsi, niin olemme varmuuden vuoksi olemme laskeneet muista kohdista, Varemäki kertoo. Ja jos autoja ei huomioikaan, on mäessä silti parannettavaa. – Ehkä jos tässä olisi hienoa mutkaa ja lopussa oli hyppyri, Aksel Arimaa analysoi. Tästä huolimatta ensimmäinen mäki saa arvostelijoilta heti täydet pisteet. Teijon laskettelurinteen pulkkamäki – Jäätävää! kaikuu huuto mäen alta Aksel Arimaan laskettua Teijon laskettelurinteiden vierestä löytyvän pulkkamäen alas asti. Rinneravintolan vierestä, toiseen suuntaan varsinaisista rinteistä laskeutuva mäki on profiiPerniönseudun Lehti etsi nelihenkisen asiantuntijaraadin kanssa lähiseudun parasta rinnettä. Kiitosta saa etenkin Teijon laskettelurinteen pulkkamäki. liltaan edelliseen verrattuna aivan eri luokassa. Pituutta Teijon mäellä on useampi kymmenen metriä, etenkin jos mukaan lasketaan tasaisen maan osio, jonne rinne sen päältä laskevan automaattisesti vie. Pudotustakin mäen aikana tulee hyvinkin toistakymmentä metriä. Huipulla seisovalle aikuiselle jyrkkä mäki tuottaa jonkinlaisia epävarmuuden tunteita, mutta lapsilla tällaisia tunteita ei ole havaittavissa. Alas mennään hurjaa vauhtia ilman ainakaan näkyviä pelon tunteita. Saaga ja Neela Saari laskevat mäet alas pulkalla yhdessä vanhempiensa kanssa. Aikuisen ja lapsen voimin pulkka kantaa jarrutuksista huolimatta parhaimmillaan jopa metsänreunassa odottavaan pusikkoon asti. Kun mäki on jyrkkä ja vauhti kova, saattaa sattua myös haavereita. Niin tälläkin kertaa, kun liukurilla laskeva Elsi Arimaa ajautuu hieman sivuun jäiselle lumelle mäen juurella. Tapauksesta selvitään kuitenkin säikähdyksellä, minkä jälkeen on hyvä hetki juoda laskuevääksi varattua kaakaota. Aina mäkeä laskiessa ei voi tosiaan kolhuilta, etenkin jos pulkkamäessä viihtyy usein. Sekä Iida Varemäki että Linnea Arimaa kertovat, että heidän lastensa kohdalla mäenlasku kuuluu talven suosikkiaktiviteetteihin. – Tämä on ehkä yksi parhaista sykkeen nostattajista lapsille ilman ylimääräistä suunnittelua. Varmasti on hiki ja sykkeet nousee, Arimaa sanoo. – Kaikki motoriset taidot kehittyvät kyllä. Pulkkamäessä harmitukset unohtuvat, Varemäki täydentää. Jos lapsilta kysytään, on taas mäen laskussa parasta muun muassa vauhti ja hyppyrit. Teijolla mäki on sen verran jyrkkä, että Saaga ja Neela Saari intoutuvat laskemaan rinnettä alas pyllymäkenä. He eivät myöskään säästele sanoissa mäkeä arvostellessaan. – Maailman paras mäki, linjaavat molemmat. Tosin Aksel Arimaan mukaan mäki voisi olla vieläkin pidempi ja hyppyrikin voisi löytyä. p Paikalliset
Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 11 Perniön urheilukentän mäet Pimeyden jo saavuttua on aika testata viimeiset mäet, jotka löytyvät Perniön yleisurheilukentän molemmista päädyistä. Teijon ja liikuntahallin mäkiin suhteutettuna nämä mäet ovat profiililtaan huomattavasti lähempänä jälkimmäistä, mutta pituutta on kuitenkin liikuntahallia enemmän. Hyppyrinpoikastakin mäestä löytyy. Tällä kertaa asiantuntijaraati päättää kokeilla mäkeä lähinnä kaksihenkisissä pulkissa. Tavoitteena on päästä pulkilla mahdollisimman pitkälle.Arvostelukierroksemme on kestänyt jo monta tuntia, mutta siitä huolimatta lapsilla riittää virtaa. Mäet kentän molemmissa päädyissä saavat lapsilta ja myös lasten vanhemmilta kiitosta. Jälkimmäisten kohdalla vaakakupissa painaa etenkin mäistä puuttuvat vaaraelementit, kunhan malttaa pysyä kentän päädyissä. Urheilukentän kaksi mäkeä jakautuvat paremmuuden osalta arvostelijoiden mielessä. Esimerkiksi Elsi Arimaa pitää viimeisenä laskettevaa, urheilukentän Huldantien puoleista mäkeä kaikkein parhaana neljästä lasketusta mäestä. – Tämä on niin jyrkkä, hän toteaa ja myöntää, ettei mäki ole kuitenkaan liian jyrkkä. Neela Saari taas pitää urheilukentän mäistä enemmän Salontien puoleisesta mäestä. – Siinä oli kaksi hyppyriä, hän perustelee päätöstään. Kentän toisessa päädyssä pitää tämän lisäksi myös kiivetä enemmän, jotta pääsee takaisin mäen päälle. Kaikkien parhaana Neela Saari pitää kuitenkin Teijon mäkeä, kuten Aksel Arimaakin. – Liikuntahalli oli keskimmäisenä, urheilukenttä oli ehkä viimeinen ja Teijon mäki paras, Aksel Arimaa sanoo. Kärkisijoilla on tuttu mäki myös Saaga Saaren listauksessa. – Teijo, urheilukenttä ja liikuntahalli, hän luettelee paremmuusjärjestyksen. Mitäpä tuohon voi väittää vastaan. Melassuon liikuntahallin parkkipaikalta jalkapallokentälle laskeva mäki on lähellä pulkassa laskevien Saaga ja Neela Saaren kotia. Elsi ja Aksel Arimaa odottamassa vuoroaan mäen päällä. ” Pulkkamäessä harmitukset unohtuvat. Iida Varemäki NUUTTI RUOKANGAS Elsi Arimaa kaakaotauolla. Etenkin Teijon pulkkamäki nousee Saaga ja Neela Saaren sekä Aksel ja Elsi Arimaan muodostaman asiantuntijaraadin mielessä parhaaksi mäeksi. Paikalliset p
12 Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 PERHEILMOITUKSET YHTEISTYÖSSÄ WWW.PEU.FI/KORIPALLO /PEUBASKET @PEUBASKET PeU-Basket VS VS BC Nokia SU 8.2. klo 17.00 Perniön liikuntahalli Liput 8€ / 4€ (alle 18v., opisk., vm., eläk.) Onnea Mika 50 v. T. Johanna, Niko ja Nea Kirjanpito miinuksella Aku Poutanen T ervepä terve. Toimituksen itäkaivurin purkukuula kiinnitetään asemiin tässä seuraavaksi. Aloitetaan maakunnasta. Tämä kevät on teatteripitoinen, enkä viittaa siihen, että tässä kovasti pitää yrittää esittää olevansa hyödyllinen. Mutta taiteenalaa ei saa hevin mielestään, kun noin puoli perhettä juoksee alkupuolen keväästä harjoituksissa ja toisen esityksissä ja lisäksi on lippuja varattuna ihan katsojana näytöksiin jos ja minne. Sunnuntaina tie vei kaikista maailman paikoista Paimion teatteriin, jonka esittämä Aino A. on kehuttu ja suosittu. Paimiohan on väestötiheyteen nähden kai maailman Alvar Aalto -kohteiden ykkönen: parantolan neliöistä riittäisi jokaiselle paimiolaiselle vähän toista. Oikeita töitä ei ole olemassa sen enempää kuin maalaisjärkeä, mutta joka alalla on tietysti ammattilaisensa. Paimiolaisten loistavaa esitystä seuraillessa kävi toki mielessä, että joskus on tullut läpeensä ammattilaisten toteuttamana vastaan vaatimattomampaa teatterin tekemistä kuin Paimiossa. Vuoden harrastajateatterin tunnustus ei ole tullut turhasta ja se on näemmä laadun tae. Saman tunnustuksen on saanut Salon teatterikin, ja mielessä on hyvin se, miten uskomattomiin suorituksiin siinäkin talossa on venytty. Ammattilaisilla toki on ollut omat tehtävänsä työryhmissä. Maakunnallista tekemistä on joka tapauksessa teatterikin; tekijöistä moni on tuttuja Salosta ja Paimion teatterin lavalla perniöläistä eli Taija Jokilehdon käsialaa ovat niin puvut kuin osa kekseliäistä taustoistakin. Aino A pohjautuu Jari Järvelän romaaniin Aino Aallosta, joka oli arkkitehti ja suunnittelija mutta jäi elinaikanaan miehensä varjoon. Kirja ja näytelmä antavat Alvarista vähemmän mairittelevan kuvan; huikentelevan, ylpeän ja joskus osaamattomankin. Aino oikoo, hillitsee ja pitää lankoja käsissään. Esityksen nähnyt jäi miettimään, että maailma tarvitsee sekä Alvarinsa että Ainonsa. Perniöstä ei tullut Aalto-keskittymää, vaikka herran toimistolta museon piirustukset tilattiinkin. Jos olisi, nyt tiedettäisiin, mikä rakennus maisemassa varmasti pysyy. Viime päivien päiväkotikeskustelu ja pari kierrosta kylillä ovat pistäneet miettimään synkkiä ihan noin tilastollisesti. Tässä pitäisi vielä parikymmentä vuotta tehdä jotain töitä, jos ei lottovoitto armahda. Tämänikäinen ihminen on ehtinyt kuitenkin ottaa nuorena kesätyöläisenä kuvan Perniön vuodeosastosta, jota siinä kuvassa rakennettiin ja tänä päivänä se jo vartoaa purkuryhmää. Pahvimuki on vähemmän kertakäyttöinen kuin kunnallinen rakennus joskus. Työvuosien aikana tässä on saanut tai joutunut uutisoimaan aika monen koulun lakkauttamisesta: äkkiä laskien listalla ovat olleet Perniön puolelta Laiterla, Mussaari, Koski, Nurkkila, Sauru ja pitäjänrajan tuolta puolen Kaukuri. Jos narista haluaisi, voisi purnata vaikka siitä, että viisitoista vuotta sitten oli vähän enemmän valinnanvaraa siinä, missä koulussa käydään tekemässä hiihtolomajuttua. Se on tietysti pieni pulma siinä rinnalla, että jossain uhkaavat päiväkotimatkat pidetä ja yksi ikkuna kotikyliltä pimentyä; päiväkoti on lapsia eikä lehdentekijöitä varten. Jos tässä jollekin listalle ei halua lisäpituutta, niin omalla vahtivuorolla lopetettujen palvelujen. Uuden koulun tai päiväkodin aloittamisesta tässä on muuten päässyt tekemään juttua vuosien aikana vain kerran, joten tase on hiukan alijäämäinen. Sanaleikkijä voisi todeta, että päiväkotien sijaan kannattaisi lakkauttaa vaikka ruokapöydät. Kiiltäisivät kauniimmin. Heip. Tähdellistä ” Vuoden harrastajateatterin tunnustus ei ole tullut turhasta ja se on näemmä laadun tae. Teijon seudun eläkkeensaajat ry Kuukausikerho ravintola Teijon arkissa 10.2. klo 13. Vierailijoina vanhusneuvoston puheenjohtaja Seppo Hurve ja hyvinvointikoordinaattori/sihteeri Hilpi Tanska. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Särkisalokotiyhdistys ry / Yhres To 5.2. Yhres kävely klo 11. Lähtö Särkisalokodilta. Jennynkuja 2. Järj Yhres. To 5.2. Turinatupa Särkisalokodissa klo 13. Vierailijana palveluohjaaja AnnaLeena Salonoja Varhasta. Järj. Yhres. Pe 6.2. Ekkin korttirinki klo 14. Särkisalokoti, Jennynkuja 2. Järj Yhres. Ma 9.2. Äijät leipoo klo 10 Särkisalokodissa. Ohj. Mika. Järj. Yhres ja Särkisalon EL. Jennynkuja 2. Ti 10.2. Muijat köökissä klo 10 Särkisalokodissa. Ohj. Marja. Järj. Yhres. Ti 10.2. Vertaisohjattu kuntosali klo 13 Särkisalokodissa. Jennynkuja 2. Järj Yhres. Ti 10.2. Wanhanajan ompeluseura kaikenikäisille klo 17 Särkisalokodissa. Jennynkuja 2. Järj. Yhres. Ke 11.2. Keskiviikkokaffet klo 13 Särkisalokodissa. Kaffet keittää ja ohjelman tarjoaa Salon muistiyhdistys To 12.2. Yhres kävely klo 11. Lähtö Särkisalokodilta. Jennynkuja 2. Järj Yhres. To 12.2. Toiminnallinen musiikkituokio klo 13 Särkisalokodissa. Ohj. Teija Kalevo. Jennynkuja 2. Järj Yhres Pe 13.2. Liikuntaneuvonnan aktiivisuustunti klo 10 Särkisalokodissa. Sopii hyvin myös liikuntarajoitteisille. Ohjaus Nikolas Björklöf. Jennynkuja 2. Järj Yhres. SPR Perniön yhdistys Terveyspiste Perniön SPR:n kirpparin tiloissa on perjantaisin auki klo 10-12. Terveyspisteessä asioiminen on ilmaista;voit tarkistuttaa verenpaineesi, verensokerisi tai muuten vain tulla juttelemaan esim. terveysasioistasi. ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA 30 VUOTTA SITTEN: IVO LUOPUI, NIKSAAREN IDYLLI SÄILYI Imatran Voima kaavaili Särkisalon Niksaareen aikoinaan ydinvoimalaa. Suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet, ydinvoimaa rakennettiin lisää Loviisaan, mutta maa-alueen voimalahanketta varten yhtiö ehti ostaa. Vuonna 1996 IVO oli jo aikeissa luopua alueesta. Kotiseutukylää ihan jutun tarkoittamalla tavalla Niksaareen ei tullut, mutta aluetta on toki vaalittu. Voi vain miettiä, mitä idyllin paikalla olisi, jos voimala-ajatuksista olisi tullut totta. p Täl viikol
Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 13 KOKOUKSIA KUOLLEET Salontie 2, 25500 Perniö Turuntie 8, 24100 Salo Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. P. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Jumalanpalvelukset ja hartaudet su 8.2. • Messu Särkisalon kirkossa klo 13; Alaranta, Hurtig. • Kynttilänpäivän hartaus Toijan Valopilkussa (Kuusitie 8) klo 13; Huhtasalo, Hyvönen. Kahvitarjoilu. Urkurentoutus Levähdä hetki rentouttavan musiikin parissa to 12.2. klo 18 Perniön kirkossa; Hurtig. Voit istuskella penkissä tai pötkötellä patjalla lattialla. Lopuksi iltatee. Järj. Kaik naise föli. Yhteisessä pöydässä Tervetuloa ruokailemaan yhdessä to 5.2. klo 12 Perniön srktaloon. Lounasvieraina Elina Virtaperko ja Mari Kettunen. Järj. diakoniatyö. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykseen. Kirkkohetki ja Yhteisvastuutapahtuma Su 8.2. Perniön srk-talolla klo 10 kirkkohetki, jonka jälkeen keittolounas koko perheelle (vapaaehtoinen maksu). Kahvia ja pullaa. Sään salliessa mäenlaskua – pulkat ja liukurit mukaan! Toimintapisteitä pikkurahalla, esim. kasvomaalausta, askartelua, ongintaa. Mukana menossa kettu ja lumiukko! Tapahtuma päättyy klo 13, tuotto yhteisvastuukeräykseen. Kokoavaa toimintaa • Sauna ja kylmäuinti ti 10.2. Naarilassa (Naarilant. 369); lapsiperheille klo 17–19, kaikille avoin saunailta 19–21. • Kässäkerho ke 11.2. klo 12–15 Perniön srk-talossa. Tule käsityön kanssa tai ilman. Kahviraha lähetystyölle. • Iltaperhekerho torstaisin klo 17–19 Särkisalon srk-kodissa. Sururyhmä alkamassa Onko sinua kohdannut suru hiljattain? Sururyhmä läheisensä menettäneille kokoontuu 2.3.–18.5. ma klo 16.30 Diakoniakeskuksessa, Torikatu 6, Salo. Ohjaajina pappi Liisi Kärkkäinen ja diakoni Elina Virtaperko. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 23.2. mennessä p. 044 774 5386 tai elina.virtaperko@evl.fi. Koululaisille Pääsiäisseikkailuleiri 1.–6.-luokkalaisille 27.–29.3. Naarilan leirikeskuksessa. Hinta 20 €. Ilmoittautuminen 9.2.–8.3. ja lisätiedot: www.salonseurakunta.fi/koululaisille. TERVETULOA KIRKKOON MUUTA TOIMINTAA KIRKOSSA KUULUTETTUA SALON SEURAKUNTA ¤ www.salonseurakunta.fi salonseurakunta@evl.fi Seurakuntatoimisto p. 02 774 5206 Ig: kirkkoperniossa Fb: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa KISKO PERNIÖ SÄRKISALO Kastetut: Väinö Markus Kavalto, Elian Sakari Aatos Mattila, Adelina Aurora Laine-Nieminen, Aino Marianne Louise Nyby, Anni Marianne Leona Nyby. Hautaan siunatut: Meeri Mielikki Nurmi 95 v, Lauri Kalevi Karjalainen 94 v, Aila Marjatta Kulmanen 90 v, Pirkko Tuulikki Suvela 89 v, Seija Päivikki Ajomaa 88 v, Marja Tellervo Wastie 84 v, Sisko Kaarina Grönroos 84 v, Tapio Antero Pirilä 82 v, Helvi Liisa Leino 81 v, Tuula Helena Hallamaa 81 v, Marja-Leena Rinne 75 v, Christa Maaret Kallio 73 v, Airi Sofia Soini 69 v, Jari Pekka Hiitola 63 v, Toni Uolevi Laine 50 v, Rasmus Juho Ilmari Kivisaari 31 v. Rakkaamme Aarno Emil FORSTÉN s. 9.3.1936 Särkisalo k. 22.1.2026 Särkisalo Nyt olen vapaa ja mukana tuulen saan kulkea rajalla ajattomuuden. Olen kimallus tähden, olen pilven lento, olen kasteisen aamun pisara hento. En ole poissa, vaan luoksenne saavun mukana jokaisen nousevan aamun. Ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotan teille hyvää yötä. Vuokko Laatio Rakkaudella muistaen ja kiittäen Mari, Janne, Sofia, Emil ja Helmi Kristiina, Veikka, Eemeli ja Akseli Juuso perheineen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että isi siunataan Särkisalon kirkossa lauantaina 14.2.2026 klo 11, minkä jälkeen on muistotilaisuus Särkisalon seurakuntatalossa. Perniön Asemaseudun Metsästäjät ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS hirvimiesten majalla lauantaina 14.2.2026 klo 15.00. Hallitus kokoontuu klo 14.30. Käsitellään säännöissä mainitut asiat. Tervetuloa! Hallitus Vahvistamme sidettä lukijan omaan paikkakuntaan ja alueeseen. Entinen sarjakuvien suurkuluttaja huolestui lukuinnon hiipumisesta Nuutti Ruokangas T ämän viikon lehdestä löytyy juttu, joka käsittelee lasten ja nuorten kiinnostusta sarjakuvien lukemiseen nykypäivänä. Ajatus tämän jutun toteuttamisesta syntyi jouluostoksilla kirjakaupassa, kun havahduin väentungoksessa yhtäkkiä pohtimaan, mistä löytyy kyseisen kaupan sarjakuvahylly. Löytyihän se, mutta ei sitä tarjontaa voinut kovin suureksi kutsua. Aikoinaan, kun kyseisillä hyllyillä tuli itselläni vierailtua aina, kun kirjakauppaan tie vei, oli noiden hyllyjen kokoluokka kovin erilainen. Näin siis muistelen. Oli sitä itsekin tosin paljon pienempi. Itse kuuluin lapsuudessani noihin sarjakuvien suurkuluttajiin. Aku Ankka -lehden päätoimittaja Aki Hyyppä kertoi sarjakuvia koskevassa jutussa lehden kaikkien aikojen suurimman levikin ajoittuvan vuoteen 2008, jolloin itse olin reilun kymmenen ikäinen. Tuolloin lehti kolahti meidän postiluukkuumme aina keskiviikkoisin, eikä sarjakuvien lukeminen jäänyt siihen. Jo pelkkää Aku Ankkaa tuli luettua jokaviikkoisen lehden lisäksi taskukirjoja tai kovakantisia kokoelmakirjoja, joita meidänkin kirjahyllystämme löytyi. Toki tähän päälle tulivat muut Asterixin , Lucky Luken tai Tintin kaltaiset klassikot. Tintistä löytyvät pahanmakuiset piirteet tajusi vasta myöhemmin, kuten myös noiden sarjakuvien liitoskohdat Euroopan ja maailman tapahtumiin 1900-luvun edetessä. En muista tarkalleen, milloin sarjakuvien lukeminen on osaltani jäänyt pois, mutta itse muistelen tuota aikaa vain hyvällä. Luin lapsena toki samaan aikaan muutakin, joskus runsaammin, toisinaan vähemmän runsaammin, mutta sarjakuvien lukeminen pysyi mukana koko ajan, kunnes se ei pysynytkään. Muistikuvani on, että sarjakuvia luki laajasti silloin koko kaveripiiri. Aku Ankkakin tuli miltei joka kotiin, oli perheen tulotaso matala tai korkea. Ylipäätään lasten ja nuorten lukemisen väheneminen on aihe, joka on ollut esillä paljonkin viime vuosina. Eräs juttuun haastatelluista kuudesluokkalaisista arveli lasten ja nuorten lukemisen laskun taustalla olevan esimerkiksi pelit, mikä on yhdessä sosiaalisen median kanssa varsin osuva arvio lukuinnon laskun taustalla. Toki tiedostan nykypäivän koululaisten elävän monella tapaa erilaista aikaa kuin mitä itse elin saman ikäisenä. Itse vietin lapsuuden 2000-luvun vaihteen jälkeen, jolloin internet käytännössä löytyi joka talosta, mutta esimerkiksi älypuhelimet alkoivat omassa ikäluokassani yleistyä vasta yläkoulun loppupuolella. Tietokoneella ja pleikkareilla pelattiin, mutta ruutuaika ei päässyt ilman älypuhelimia paisumaan. On pakko myöntää, että kun töissä tulee työskenneltyä ruudun ääressä, uutiset luettua pääosin nettiversioina ja tähän vielä lisätään muu aika ruudun ääressä, voisi sarjakuvan lukeminen tehdä itselle nykyäänkin hyvää niinä hetkinä, jolloin luppoaikaa on, eikä perinteistä kirjaa jaksaisi lukea. Samalla voisin verestää jo ajan kultaamia muistoja. Kolumni ” Tietokoneella ja pleikkareilla pelattiin, mutta ruutuaika ei päässyt ilman älypuhelimia paisumaan. pernionseudunlehti.fi Täl viikol p
14 Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 Palveluhakemisto Tavoitat kohderyhmäsi kustannustehokkaasti laatuympäristössä. Varaa oma paikkasi! Hakemistosivut ilmestyvät kerran kuussa Perniönseudun Lehdessä. Ota yhteys myyntipalveluumme puhelin (09) 2730 0202 (pvm/mpm). APTEEKIT ERIKOISLIIKKEET FYSIKAALISTA HOITOA JUHLAPALVELUT KAUNEUSJA HYVINVOINTI Kampaamot LVIS-LIIkkeet Maanrakennusliikkeet MAALAUSLIIKKEET NUOHOOJAT PIHAJA PUUTARHATYÖT puunkaatopalvelut RAKENNUSALAN PALVELUT RakennuspuutavaRaa RAVINTOLAPALVELUT Rengasliikkeet SEKALAISTA SiivouSpalvelut Sähköalanliikkeet TAKSIPALVELUT TiliToimisToT TyösuoriTukseT VuokrauspalVelut Laadukasta maa-ainespalvelua 040 503 5988 www kiviasema fi KIVIASEMA Perniön Putkitarvike OY Kari Kakko puh. 0400 520 065 pernionputkitarvike.fi VUOKRATTAVANA HENKILÖNOSTIN DEXTER 15 Z 60 €/pvä, 100 €/vkl Myös hakitelineitä vuokrattavana p. 0400 901 550 Avoinna: ma-to 9-17, pe 9-18, la 9-15 info@pernionapteekki.fi www.pernionapteekki.fi Haarlantie 21 25500 Perniö puh. (02) 735 7313 fax (02) 735 2335 Rannekellojen paristonvaihto alk. 7 € KULTAISIMMAT www.salonkultaisimmat.fi Kauppakeskus Plaza, 2krs, Salo www.meidan.co Anssi Örri FYSIOTERAPEUTTI Fysioterapiapalvelut Perniössä ja Särkisalossa 0400 744 269 Vastaanotot: Haarlantie 4, 2.krs, Perniö Jennynkuja 2, Särkisalo Vuokrataan viihtyisää PeU:n majaa Alhomäentie 132, Perniö Varaukset: 040 725 2283 Erilaisiin juhliin, kokouksiin ja illanviettoihin PERNIÖN VPK kaivonpesut puunkaadot erilaiset työsuoritteet palokunnantalon vuokraus Kysy tarkemmin 02-735 7114 pernionvpk@pernionvpk.fi MERELLINEN MERIPIRTTI ■ JUHLIIN JA TAPAHTUMIIN Särkisalontie 590, Särkisalo www.meripirtti.fi p. 0408036715 Beautyspot Kitta www.beautyspotkitta.fi Haarlant. 2, Perniö | p. 02 735 1307 ti-pe 9-17, la 9-14 Muina aikoina sopim. mukaan Salontie 2, PERNIÖ p. (02) 735 7274 www.staili.fi • uudisrakennukset • remontit ja maalaustyöt • jätevesijärjestelmät • rakennusvalvontaa • vastaavan mestarin työt RAKENNUSPALVELUTPULLINEN.FI 38 VUODEN KOKEMUKSELLA p. 040 762 3329 • SISÄJA ULKOMAALAUKSET • TAPETOINNIT • SIIVOUKSET Yli 10 vuoden kokemuksella p. 040 125 3887 nuohooja.suni@gmail.com Niko Suni Tmi Timo Halkilahti 0400 948 233 • Nuohoukset • IV-puhdistukset/ säädöt Nuohous, ilmastointipuhdistus, tulisijaja hormikorjaukset 40 vuoden kokemuksella Nuohoojamestari J.Takanen, Teijo, Perniö p. 0400 535 465 ✽ istutusja pihasuunnitelmat ✽ viherrakennustyöt, kantojyrsintää! ✽ Bobcat -urakointi minikuormaajalla ja -kaivurilla ✽ puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset 050 331 2858 Sari ✽ 050 5280 688 Kalle www.melkkilanpuutarha.fi Metsuripalvelu Metsuripalvelu J. Kylänpää J. Kylänpää Pihapuiden kaadot ja Pihapuiden kaadot ja metsänhoitotyöt metsänhoitotyöt P. 050 352 1584 P. 050 352 1584 kylanpaajuha@gmail.com kylanpaajuha@gmail.com Pihapuiden kaadot Kantojyrsintä Ulkomaalaukset KIINTEISTÖPALVELU LAAKSONEN Puh. 044 0400 286 www.kpl.fi Raksalle Oy Rakennusja maalaustyöt raksalleoy@hotmail.com 045-652 6285 Jani Lehtonen 040-746 3785 Markku Lehtonen Löydät meidät myös facebookista. http://www.raksalleoy.com 044 535 4103 ASBESTIJA HAITTA-AINE PURKUTYÖT TIMANTTIPORAUS JA SAHAUS PURKUTYÖT RAKENNUSSUUNNITTELUA ARK. -PIIRUSTUKSET RAKENNUSLUVAN HAKEMUKSEEN Tiina Madison-Leino p. 040 5719 521 PERNIÖN VÄRI JA TAPETTI KY Haarlantie 8, Perniö, (02) 735 2344 Jari-Jorma Tammi 0400 788 133 Värisilmä Sahatut ja höylätyt puutavarat SUONION SAHA 0500 128 956 Tuohittu HENKILÖJA PAKETTIAUTOJEN RENKAAT & VANTEET Myös renkaanvaihdot ja rengashotelli Jukka 044 095 5878 hj.renkaat@gmail.com Metalantie 2, Perniö WWW.HJRENKAAT.FI KIERRÄTYSKESKUS KARLSTADINTIE 2 P. 040 838 5735 . Ti ja to klo 12-16 Su klo 12-14 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖSUUNNITTELUT P. 044 7217 130 Joutnantie 73, Perniö Kelakyydit Salon kaupungin taksikorttikyydit 0400 727 519 www.taksitonikesala.fi Oikia Tilitoimisto Oy toimisto@oikiatilitoimisto.fi, p. 050 4342413 Salontie 4, 25500 PERNIÖ 010 5173 888 info@pksammutin.fi www.pksammutin.fi • Pihojen, niittyjen ym. trimmeröinti • Aliurakoinnit, työsuoritukset • Maatalouskoneiden, -irtaimiston, työkalujen osto • Hyötyajoneuvojen kalusteiden ym. osto ja välitys SOITA JA KYSY LISÄÄ: p. 045 8440 870 PERNIÖN SIIVOUSPALVELU • KOTI-, MUUTTO-, JA TOIMITILOJEN SIIVOUKSET • IKKUNANPESUT ym. Anja Virtanen p. 040 779 4985 Paikallinen uutismedia on lähidemokratian kulmakivi. Perniönseudun Lehti tukee kuntalaisdemokratiaa ja kantaa yhteiskuntavastuuta. pernionseudunlehti.fi Tykkää, kommentoi, jaa, osallistu! pernionseudunlehti.fi pernionseudunlehti.fi
Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 15 Lauri Vuorinen lähtee olympialaisiin myös nautiskelemaan Nuutti Ruokangas T alviurheilun ystävien pitkä, neljä vuotta kestänyt odotus päättyy huomenna, kun Milano-Cortinan talviolympialaiset alkavat ja aloittavatr vajaan kahdenkymmenen päivän talvisen urheilujuhlan. Monella suomalaisella ja etenkin perniöläisellä mielenkiinto kisoja kohtaan on todennäköisesti tapissa tulevana tiistaina, kun Lauri Vuorinen, eteläisen Salon paikallisedustaja olympialaisissa suuntaa starttiviivalle perinteisen sprintin karsinnassa. Ja jos jännitys on kova penkkiurheilijoilla, on se sitä myös niillä, jotka urheilevat ilman penkkiä. – Totta kai samat ihmiset ovat ympärillä ja siellä hiihdetään kisaa kuten maailmancupissakin, mutta kyllä siellä on vaan arvokisojen tunnelma. Juuri ehkä olympialaiset ovat kaikkein isoin kisa, joka meillä voi olla. Kyllä extrajännitys ja –lataus siihen tulee ja se, joka pystyy sen parhaiten käsittelemään, on siinä varmasti vahvimmillaan, Vuorinen kuvailee itse kilpailutilannetta. Perinteisen sprintti on matka, joka on tuonut Vuoriselle eniten menestystä niin maailmancupissa kuin arvokisatasollakin. Hän hiihti viime keväänä Trondheimissa perinteisen parisprintissä MM-hopealle yhdessä Ristomatti Hakolan kanssa otettuaan samoissa kisoissa aikaisemmin henkilökohtaisen sprinttimitalin vapaan hiihtotavan kisassa. Perniönseudun Lehti jututti perniöläislähtöistä Vuorista tammikuun puolivälissä, noin kuukautta ennen tämän h-hetkeä Italiassa. Säännöllisesti hiihtoa seuraaville kisamiljöö on tuttu. Olympialaiset hiihdetään Val Di Fiemmessä, jossa maailman ykkösnimet hiihtivät viimeksi vuodenvaihteessa Tour de Skin merkeissä. Tuolloin Vuorinen tosin joutui jättämään Tourin kesken ennen mahdollisuutta kokeilla uutta olympiarataa. – Kroppa oli vähän liian lujilla ja pientä sairastumisriskiä oli ilmoilla, joten oli pakko tulla pois sieltä. Vuorinen ei ole päässyt tämän vuoksi vielä kokemaan Val Di Fiemmen muokkauksia kokennutta sprinttirataa, mutta oli televisiosta nähdyn perusteella tyytyväinen aiempaa pidempään rataan. – Omien ominaisuuksieni pitäisi periaatteessa olla hyviä siihen. Siinä on kova loppunousu ja mäen päälläkin pitää jaksaa tehdä vielä vähän töitä. Sen pitäisi olla hyvä asia, Vuorinen pohtii. Kuten varmaan katsojatkin, on myös Vuorinen innoissaan huomenna alkavista olympialaisista. – Olympialaiset ovat aivan erihenkiset kilpailut kuin mitkään muut. MM-kisoissa on tietyllä tavalla sitä kansainvälisen hiihtoliiton leimaa, se on tavallaan vähän isompi maailmancupin kilpailu, mutta olympialaiset ovat aivan erilaiset kilpailut, hän kuvailee. Kyseessä on kolmas kerta, kun Vuorinen esiintyy olympialaduilla. Hän toivoo, että uskaltaisi tällä kertaa nauttia olympialaisissa viettämistään hetkistä sen sijaan, että uhraa kaikki ajatukset omille tuloksilleen. Esimerkiksi Pekingin talviolympialaisissa vuonna 2022 Vuorinen kertoo olleensa monta päivää pettyneenä, kun hänen sauvansa katkesi sprintin aikana vieden samalla haaveet paremmista sijoista. – Tavallaan tajusin siellä loppureissusta, että kannattaa näistä nauttiakin. Toistaiseksi Vuorisen kausi ei ollut ainakaan tammikuun puolivälistä tarkasteltuna mennyt vielä täysin toivotulla tavalla. Maailmancupin tasolla kauden paras sijoitus on neljäs sija vapaan sprintissä Saksan Oberhofissa, jonka Vuorinen nappasi muutama päivä haastattelun jälkeen. – Jostain syystä eivät ole yleisesti menneet hyvin nämä kisat, on ollut kaikenlaista, hän toteaa. Luottoa hänellä kuitenkin löytyy ja Vuorinen kokee, että vauhtiakin on ollut hiihdossa mukana. Toisaalta jo viime kausi osoitti, ettei alla tarvitse olla huippuhyvin onnistunutta kautta, jotta hän kykenisi löytämään parhaan vireen arvokisoissa. – Viime talvikin oli kokonaisuudessaan vähän vaikeammanpuoleista ennen Trondheimia. Sitten taas Perniöläislähtöinen hiihtäjä aloittaa osallistuu olympiakisoihin kolmatta kertaa. Tavoitteena on mitali, mutta sen saavuttaminen ei ole kaikki kaikessa. Lauri Vuorinen piipahti tuoreena MM-mitalistina Perniössä viime toukokuussa. Seuraavaksi edessä ovat tositoimet olympialaduilla Italiassa. ” Olen saavuttanut jo jotain isoa maastohiihdossa, minulle kelpaa jo se, että olen MM-mitalisti. NUUTTI RUOKANGAS Trondheimiin pääsin tosi kovaan kuntoon ja pääsin hakemaan viimeisen terävyyden juuri oikeaan aikaan. Vuorisen tavoitteet tulevia olympialaisia varten ovat selkeät: mitali. Mitalin puuttuminen ei tosin automaattisesti tarkoita pettymystä, sillä hän tiedostaa mitalin saamisen vaativan huippuonnistumista. Vuorinen ei koe, että vuoden takaiset MM-kisat ja sen myötä nousu paremmin suomalaisten tietoisuuteen olisivat tuoneet mukanaan hänelle taakseen onnistumispaineita. Menestyksen myötä ihmiset saattavat tosin olla nykyisin pettyneitä hänen kohdallaan sellaisiin suorituksiin, joista aikaisemmin olisi saatettu olla tyytyväisiä. – Kyllä sen tiedostan, että odotukset ovat nousseet ja ovathan ne itselläkin nousseet, Vuorinen myöntää. Toisaalta viimevuotinen onnistuminen on tuonut mukanaan myös etuja; Vuorisella on ollut jo pitkään tiedossa paikka olympiajoukkueessa, samalla kun monet muut hiihtäjät joutuivat käymään kisaa lopuista paikoista. Itse asiassa paineiden sijaan Vuoriselle itselleen Trondheimin MM-onnistuminen tietää jopa rentoutta suorittamiseen. – Olen saavuttanut jo jotain isoa maastohiihdossa, minulle kelpaa jo se, että olen MM-mitalisti. Ei haittaa, vaikka en ole MMja olympiamitalisti. Maastohiihdon naisten ja miesten perinteisen sprintti hiihdetään olympialaisissa tiistaina 10. helmikuuta kello 10.15. alkaen. Urheilu p
16 Perniönseudun Lehti Torstaina 5.2.2026 PeU:n voittoputki päättyi kolmanteentoista peliin nelosdivarissa PsL Kahdentoista peräkkäisen voiton putki, jonka turvin PeU:n miesten koripallon kakkosjoukkue on purjehtinut kauden läpi neljännessä divisioonassa, ei lopulta saanut kolmattatoista lukuaan. Voittoputki katkesi viime viikon torstaina Turun Normaalikoululla, kun PeU hävisi Fasaani Basketille. Sarjassa toisena oleva Fasaani Basket tarjoili PeU:lle sen kauden ensimmäisen tappion lukemin 72–50. Pelin suurimmasta pistemäärästä vastasi 25 pistettä Fasaani Basketille tehnyt Lauri Kiuru, kun taas Perniöltä eniten pisteitä tekivät 17 pisteeseen yltäneet Nooa Paulamäki ja Juuso Lehti. Tappiosta huolimatta PeU jatkaa neljännen divisioonan kärjessä, yhden voiton Fasaani Basketia edellä. Helmikuu tietää perniöläisille kuukauden mittaista taukoa otteluista, sillä joukkue pelaa seuraavan kerran Korihait 3:a vastaan maaliskuun ensimmäinen päivä. Hippo-hiihtojen tuloksia PsL Perniössä hiihdettiin Hippo-hiihdot 28. tammikuuta. Ohessa kunkin kahdeksan sarjan kolme nopeinta. Sarja T4 (50 m) 1. Liinu Erjala 0:00:28 2. Aava Wähäsilta 0:00:44 3. Hilda Förström 0:00:50 Sarja P4 (50 m) 1. Aatu Vuorio 0:00:24 2. Matias Tetri 0:00:44 3. Tuhto Kuhalampi 0:00:47 Sarja T6 (300 m) 1. Neela Saari 0:02:17 2. Pihla Heinonen 0:02:24 3. Aino Järvinen 0:03:10 Sarja P6 (300 m) 1. Albert Friberg 0:02:05 2. Vihtori Erjala 0:02:31 3. Joakim Törnebladh Kropsu 0:02:43 Sarja T8 (800 m) 1. Veera Jääskelä 0:06:00 2. Sofia Nyman 0:06:17 3. Aurora Vainio 0:07:20 Sarja P8 (800 m) 1. Emil Westberg 0:05:01 2. Olavi Lamminen 0:06:45 3. Petrus Partanen 0:07:45 Sarja T10 (800 m) 1. Matilda Nyman 0:04:57 2. Ada Westberg 0:07:06 Sarja P10 (800 m) 1. Jeremias Partanen 0:05:15 2. Matias Vainio 0:05:20 3. Kasper Törnebladh Kropsu 0:05:23 Kuvassa Liinu Erjalan, Aava Wähäsillan, Hilda Förströmin muodostama T4-sarjan kärkikolmikko. MARI VUORINEN Ennätys oli lähellä Nuutti Ruokangas A rttu Tauriainen jäi muutaman sadasosan omasta ennätyksestään viime sunnuntaina Ruotsin Karlstadissa järjestettyjen yleisurheilun Pohjoismaiden hallimestaruuskisojen 60-metrin kisassa, mutta ylsi kisassa silti viidennelle sijalle. Ensimmäistä kertaa aikuisten sarjassa Suomea maajoukkueessa edustanut Perniön Urheilijoiden pikajuoksija ja pituushyppääjä juoksi kisassa kaikkien aikojen toiseksi parhaan tuloksensa 60 metrillä. Kellot pysäytettiin hänen kohdallaan aikaan 6,82. Tauriaisen ennätys matkalla on 6,80, jonka hän juoksi vain viikko ennen PM-kisojen suoritusta Helsingissä. Kisan voitti Suomen Riku Illukka ajalla 6,64. Tauriainen kertoo uskoneensa, että olisi kyennyt kisassa juoksemaan jopa uuden ennätyksensä. – En ihan siihen pystynyt, joten vähän tietysti olen pettynyt. Mutta kaikkien aikojen toiseksi paras tulos minulle oli ihan jees, hän toteaa. Muutenkin kokonaisuutena reissu Vänernin rannalle oli Tauriaisen mielestä onnistunut ja lisää motivaatiota myös jatkon kannalta – Tosi hyvä kokemus ja reissu. Tietysti kisaan tuli vähän lisää painetta, kun oli ensimmäistä kertaa Suomi-paita päällä, mutta ihan hyvin omasta mielestäni suoriuduin. Pituushypyssä perinteisesti kunnostautunut Tauriainen ei hyppää hallikaudella ollenkaan polvivaivojensa takia. Hänellä on määrä kokeilla keväällä, kuinka polvi tauon jälkeen kestää hyppäämistä. Tauriainen uskoo, että puhdas keskittyminen juoksuun on vaikuttanut siihen, että hallikaudella PeU:n urheilija on liikkunut radalla ennätystahtiin. – Kyllä se varmasti vaikuttaa, että syksy ja talvi ovat olleet juoksupainotteisia. Olisin ollut pettynyt, jos hallissa ei olisi tullut ennätystä. Onneksi se tuli jo nyt, mutta luulen, että pystyn parantamaan sitä vieläkin. Tauriaisen hallikausi jatkuu vielä todennäköisesti yhdellä valmistavalla kisalla ennen helmi-maaliskuun vaihteessa Espoossa kisattavia SM-hallikisoja. – Lähden sieltä ehdottomasti hakemaan finaalipaikkaa ja olen kyllä ihan tyytyväinen jos siellä pystyy vielä ennätyksen juoksemaan, Tauriainen ennakoi. Arttu Tauriaisella PM-kisoista kotiin tuomisena viides sija ja toiseksi paras tilastoaika. ” Kyllä se varmasti vaikuttaa, että syksy ja talvi ovat olleet juoksupainotteisia. Arttu Tauriainen NUUTTI RUOKANGAS p Paikalliset