04/25 P a p e r i l i i t t o Uudessa tehtaassa tehtaassa Aaro Åkerlund on pyöräillyt ensimmäistä kesäänsä töihin Metsä Fibren Äänekosken tehtaalle. Uusi työ on tarjonnut sopivasti haastetta, ja yhteisö on osittain tuttu jo lapsuudesta saakka. Kaukas ja Kirkniemi Paperikoneen sulkeminen uhkaa. Pätkiikö muisti Stressi kuormittaa, ja muistisairaus voi tulla työikäisellekin. toiminnalliset Riippuvuudet Työpaikoilla ei tunnisteta esimerkiksi peliaddiktiota. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 20.8.2025 11.29.29 20.8.2025 11.29.29
Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Så här söker du dagpenning Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Paperi_02-3_sisis.indd 2 Paperi_02-3_sisis.indd 2 20.8.2025 15.51.52 20.8.2025 15.51.52
P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 5 2 9 . 8 . 2 2 5 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a on teettänyt selvityksen Sunilan sellutehtaan lopettamisen vaikutuksista ihmisten elämään ja meneillään on seuranta Tampereen Takon sulkemisesta. Tuloksista saa suuntaa tavoitteille vaatia kunnon muutosturvaa, työnantajalta lisää vastuuta sekä työllisyystoimijoilta kokonaisuuden hallintaa, jotta jokaiselle irtisanottavalle löytyy väylä kohti uutta toimeentuloa, työstä työhön. Vaikka raskasta kokemusta tuotantolaitosten lakkautuksista on metsäteollisuudessa kertynyt jo parin vuosikymmenen ajalta, kahta samanlaista tehtaan tai linjan lopetusta ei ole. Työ ja tehtävät päättyvät eri yrityksissä, eri paikkakunnilla ja eri toimintaympäristössä ja jokainen työttömäksi jäävä on yksilö. Sunilasta löytyi monessa kohdin parannettavaa, mutta vaikeassa paikassa auttoi työyhteisön hyvä ja tiivis yhteishenki. Hengen luomiseen ei ole vippaskonsteja: se ei synny itsestään, mutta se kantaa ja siitä kannattaa pitää huolta. #vahvintaonyhteistyö . • Yhteishengen nimeen 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 UPM on lopettamassa paperintuotannon Kaukaalla. 06 Sappi aikoo sulkea konelinjan Kirkniemessä. 08 Muistiongelmia voi tulla työikäisellekin. 09 Metsäteollisuus ei halua kasvaa, vaan leikata menoja. 20 Savusaunassa puhutaan lunexia. 22 Mika To? erin leikattu polvi kestää jo työntekoa, mutta sujuuko jalkapallo? 24 Paperiliittolaisille oma Kiila-kuntoutus. 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Jonna Marjamäki vaihtoi kaupan alalta tehtaaseeen. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Kimmo Saario huhki talon maalauksessa, sillä loma oli loppumassa . 30 Työpari opasti tullista tulleen raumalaiseen elämänmenoon. 31 Intiassa melu ei taukoa. 34 Melu ja pöly yhä suurimpia haitta tekijöitä tehtaissa. 16 Paperiliitto teetti Sunilan tehtaan lopettamisen vaikutuksista selvityksen, jonka jatkoksi tutkitaan Tampereen Takon sulkemisen seurauksia. 18 Toiminnalliset riippuvuudet, kuten hallitsematon rahapelaaminen, aiheuttavat paljon kärsimystä. Työpaikoillakin pitäisi havahtua niiden olemassaoloon. 32 Petteri Nummikari hankki viime talvena ikuisuusprojektin, josta oli haaveillut jo lapsena. Se on BMW E46 Coupe kasikoneella, vielä ilman moottoria. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Så här söker du dagpenning Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Paperi_02-3_sisis.indd 3 Paperi_02-3_sisis.indd 3 20.8.2025 15.51.54 20.8.2025 15.51.54
5 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?05 / 2023 LauritsaLan ammattiosaston puheen johtaja Sami Ravattinen kuvailee, että tehtaalla on pettynyt ja odottava ilmapiiri. Ikään kuin aika olisi pysähtynyt. – Tunnelma on vähän niinkuin kauris mäkeläisessä elokuvassa. Neuvottelut ovat käynnissä. Tehtaan kohtalon osalta lopputuloksen arvaa, lähinnä keskus tellaan siitä, milloin ja millä ehdoilla, Ravattinen sanoo. Kaukaan paperikoneen sulkemista koskevat muutosneuvottelut alkoivat 31.7. ja päättyvät 15.9. Paperitehtaan tuotannon työntekijät ovat syyskuun ajan kesälomalla, koska silloin pidetään sellutehtaan huolto seisokki. Kaukaan tehtaiden pääluot tamusmiehen Kari Rikkilän käsityksen mukaan paperikone käynnistetään vielä lomien jälkeen. uPM:n ilmoituksen mukaan paperikoneen alasajo tapahtuisi tämän vuoden loppuun mennessä, mutta tarkempaa aikaa ei ole tiedossa. UPM toteaa, että toteutues saan sen suunnitelmat vaikuttaisivat noin 220 henkilöön Kaukaan paperitehtaalla. Heistä noin 190 on työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä. Ravattinen toteaa, että työntekijät haluavat UPM:n panostavan muutostur vaan. UPM: Kaukaan Paperitehdas aiotaan sulkea UPM aikoo lopettaa paperin tuotannon Kaukaan tehdasintegraatissa tämän vuoden aikana. Suunnitelmat vaikuttaisivat yli 200 henkilöön. – Mahdollisimman pitkät irtisano misajat ja erorahaa, ehkä niinkuin UPM:llä on ollut jossain Saksassa ja jollakin toisella yhtiöllä Suomessa. Meillä on nuo riakin töissä, ja olisi reilua, että irtisano misaika olisi enemmän kuin kuukausi. Se antaisi vähän aikaa hengittää, kun lappu kourassa rupeaa opiskelemaan tai hake maan työtä, sanoo Ravattinen. UPM Communication Papers liiketoi mintaalueen johtaja Gunnar Eberhardt toteaa tiedotteessa, että yhtiö tukee henkilöstöä paikallisten käytäntöjen mukaisesti. – Yhtiö ilmoittaa jo tuossa, että työn tekijöiden toiveita ei haluta päästää läpi, koska ei ole olemassa mitään paikal lisia tapoja. Se tarkoittaisi, että yhtään enempää kuin lakisääteiset velvoitteet ei ole luvassa. Toivon taas kerran, että neuvottelut olisivat aitoja, eikä asioita olisi etukäteen päätetty, niin kuin tuon Eberhardtin lauseen mukaan on, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. saMi Ravattinen toteaa, että on vaikea sanoa, minkä verran tehtaan johdolla on valtuuksia aidosti neuvotella asioista, vai tulevatko ehdot suoraan konsernin päämajasta. – Uskallan arvata ja pelätä vanhas taan, että siellä ei hirveän paljon ole »Toivon taas kerran, että neuvottelut olisivat aitoja, eikä asioita olisi etukäteen päätetty.» teksti ?Reima Kangas Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 20.8.2025 16.28.55 20.8.2025 16.28.55
PaPeriliit to?05 / 2023?5 liukumavaraa, hän sanoo. Kari Rikkilä toteaa, että lähes kaksi kolmasosaa paperitehtaan työntekijöistä on yli 50vuotiaita. – He ovat hyviä työtä tekijöitä, mutta miten he pääsevät uudelle uralle? Kaakon kulmalla yleisesti ei ole kauheasti työpaik koja. Jotain uutta on ehkä tulossa, mutta lähtevätkö ne liikkkeelle, pohtii Rikkilä. Vanhala toteaa, että tehtaan sulke minen on alueellisesti iso isku ItäSuo melle, joka on jo kärsinyt Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksista. – Maan hallitukselta on kysyttävä, mitä ItäSuomipakettia se aikoo rakentaa. Siitä on jo puhuttu aiemminkin, mutta mitään ei ole tapahtunut, sanoo Vanhala. KauKaan tehdasintegraatissa sellun, sahatavaran ja biopolttoaineiden tuotanto sekä tutkimus ja kehitystoiminta jatkuvat UPM:n mukaan ennallaan. UPM Commu nication Papersin tuotantojohtaja Antti Hermonen sanoo Ylen haastattelussa, että paperitehtaan sulkeuduttua Kau kaalle jäisi noin 800 työntekijää. Tällä hetkellä työntekijöitä on noin 950. UPM aikoo keskittää päällystetyn aika kauslehtipaperin tuotannon Suomessa Raumalle. Sinne ei kuitenkaan ole tulossa uusia työpaikkoja, sillä yhtiön tavoitteena on tehostaa nykyisten koneiden käyntias tetta. UPM perustelee Kaukaan paperi tehtaan sulkemista graafisten paperien markkinoiden ylikapasiteetilla ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistami sella. Suunnitelma vähentäisi päällys tetyn aikakauslehtipaperin vuosittaista kapasiteettia 300 000 tonnia.?• Reima Kangas Mikko NikkiNeN UPM aloitti heinäkuussa muutosneuvottelut, jotka koskevat Kaukaan paperitehtaan sulkemista. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 20.8.2025 16.28.56 20.8.2025 16.28.56
6 / 4 / k u o r i m o toimivan tehtaan yhden paperikonelinjan sulkemisella yritys katsoo voivansa vastata graa? sten papereiden kysynnän rakenteelliseen laskuun Euroopassa ja talouteen pitempään vaikuttaneisiin tekijöihin. Vähentämällä tuotantokapasiteettia Sappi pyrkii varmistamaan pitkän aikavälin kilpailukykyään graa? sissa papereissa ja vastaamaan kysyntään. – Sulkemisuhka tuli täysin yllätyksenä, täräytti suoraan otsaan niin kuin metrin halko. Mielessä ei käynyt, että näin voisi käydä, kertoo Kirkniemen tehtaan paperiliittolaisten pääluottamushenkilö Harri Lindholm. – Jokainen täällä tehtaalla tietää, että aikakauslehtimarkkina menee alas kuin lehmän häntä, mutta kyllä täällä oli ihan toiset ajatukset ja suunnitelmat. Sellaiset, että aletaan tuottaa jotakin muuta ja investoidaan siihen, Lindholm jatkaa. Muutosneuvottelut koskevat enintään ??? työtehtävää Kirkniemen tehtaalla. Vähennysuhka koskee kaikkia henkilöstöryhmiä ja paperikone ?:n lisäksi tehtaan muitakin osastoja. Tehtaalla on henkilöstöä kaikkiaan noin ??? henkeä. Karkaako ammattitaitoa muualle? Vaikka muutosneuvottelut ovat vasta alussa, käytännön seurauksiin varaudutaan jo. Lindholmia kiinnostaa saada tietää, minkälaiset mahdollisuudet ?? vuotta täyttäneillä on Lohjan alueen työmarkkinoilla. Kysymys on haastatteluhetkellä vielä vastausta vailla, sillä tapaaminen Lohjan kaupungin edustajien kanssa on seuraavana päivänä. – Työnantajan on mietittävä myös sitä, miten ammattitaidosta pidetään kiinni. Meille on otettu jonkin verran sisään nuorta jengiä, jolla on sähkö-, automaatioja mekaanisen puolen koulutusta ja joille on kysyntää myös muualla. He ovat valveutuneita ja eivätkä välttämättä jää pitkäksi aikaa katselemaan, mitä alan tulevaisuudennäkymät tämän jälkeen ovat, Harri Lindholm painottaa. Kirkniemen paperikone ?:n suunniteltu sulkeminen vähentäisi päällystetyn aikakauslehtipaperin vuosituotantokapasiteetti ??? ??? tonnilla. Muutos tarkoittaisi tehtaan paperikoneiden ? ja ? käytön tehostamista. • Kirkniemen tehtaan muutosneuvottelut koskevat enintään sataa työtehtävää. Sappi aikoo sulkea paperikonelinjan Sappi-konsernilla on Lohjan Kirkniemessä kolme paperikonetta, joista yhtä suunnitellaan suljettavaksi. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 20.8.2025 9.54.29 20.8.2025 9.54.29
/ 7 4 / k u o r i m o Thermal Kauttuan paperitehtaan työntekijätehtävistä vähenee ?? ja toimihenkilötehtävistä ? ihmistä. Lopputulos on sama, jonka työnantaja esitti muutosneuvottelujen alussa: yhteensä ?? henkilön vähentämistä kaikista henkilöstöryhmistä sekä Valmet Kauttuan kunnossapidosta. Syyt vähennyksiin ovat tuotannolliset ja taloudelliset. – Tilausvaje ollut melkoinen vuoden aikana, eikä Euroopan markkina vedä kuten aiemmin. Aiemmin on kaksi mattoa vedetty alta, kun Ukrainan sodan alettua loppui vienti Venäjälle ja sitten tulivat Yhdysvaltain tullit Euroopalle. Vaikka tulleista tuli sopu, maalissa asia ei vielä ole, pohtii Kauttuan paperitehtaan pääluottamushenkilö Mikko Järvinen. Irtisanomiset elokuun aikana Irtisanomiset toteutetaan elokuun aikana lopettamalla ja yhdistämällä tehtäviä. Synkeydestä huolimatta Järvinen näkee, että tulos olisi voinut olla vielä raskaampi. – Se, että nyt vähennetään, kertoo, että työnantaja haluaa vielä jatkaa yrittämistä. Tehtaalla innovoidulle joustopakkaustuotteelle Järvinen toivoo viriävää kysyntää. Pakkaus yhdistää kuitumateriaaliin suojapäällysteen, joka vähentää muovin käyttöä elintarvikepakkauksissa. – Vielä markkina ei ole valmis, vaikka tuote alkaa olla valmis ja toimiva. Pakkaajat eivät helposti luovu muovista. Jujo Thermal Oy valmistaa Kauttualla erikoispapereita, kuten lämpöherkkiä ja päällystettyjä papereita etiketti-, lippuja kuittikäyttöön sekä joustopakkausmateriaaleja. Yritys on perustettu vuonna ???? ja se on Nippon Paper Industries -yhtiön tytäryhtiö. Henkilöstöä tehtaalla on kaikkiaan noin ??? henkeä. • Stora Enso vihki Oulun tehtaan modernein kartonkituotantolinja vihittiin käyttöön Stora Ensolla Oulussa ??. elokuuta. Vihkijöinä toimivat pääministeri Petteri Orpo sekä Stora Ensosta hallituksen puheenjohtaja Kari Jordan, toimitusjohtaja Hans Sohlström ja Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen. Vuodesta ???? lähtien Oulun koko liiketoimintayksikköön on investoitu noin ?,? miljardia euroa. Tehtaalla valmistetaan taivekartonkia, aaltopahvin pintakartonkia, pussipaperia ja valkaisematonta havupuusellua.• Metsä Group kohti kulukuuria Group aikoo säästää vuositasolla ??? miljoonaa euroa vaiheittain ensi vuodesta alkaen. Syynä kulukuuriin on pitkään jatkunut heikko kannattavuus ja epävarmat markkinanäkymät. Kustannussäästöja tulosparannusohjelma valmistuu syyskuun loppuun mennessä. Ohjelma ei sisällä tuotantolaitosten pysyviä tai väliaikaisia sulkemisia. Säästöä haetaan hankinnan ja logistiikan kustannuksista, puunhankinnan ketjusta sekä kiinteistä kustannuksista. Kukin Metsä Groupin liiketoiminta-alue tekee omat tulosparannustavoitteensa.• Huhtamäki haluaa vaihtaa sopimusalaa ja Huhtamäki Foodservice Nordicn välinen yrityskohtainen työehtosopimus päättyy ??.?.????. Huhtamäki ei halua neuvotella uutta sopimusta Paperiliiton kanssa. Yhtiö on yksipuolisesti ilmoittanut siirtyvänsä noudattamaan Teollisuusliiton kanssa solmittua kemianteollisuuden työehtosopimusta. Paperiliitto ja Teollisuusliitto ovat yhdessä todenneet tuomitsevansa sopimusshoppailun, jossa työnantaja siirtyisi teettämään työt halvemman työehtosopimuksen mukaan. Paperiliitto ei hyväksy mahdollisesta sopimuksen vaihdosta aiheutuvaa huomattavaa laskua vuosiansioihin. Tes-kiista nousi puheisiin myös Hämeenlinnan osasto ??:n viettäessä elokuussa ??-vuotisjuhliaan. Ratkaisua Huhtamäen työntekijöiden sopimusasiaan vielä etsitään. Paperiliiton neuvottelijat ovat tavanneet Huhtamäen edustajat lehden painoon menon jälkeen ??.?. • »Paperiliitto ja Teollisuusliitto ovat yhdessä todenneet tuomitsevansa sopimusshoppailun.» ?? henkilön vähennys Jujolle Muun muassa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja epävarmuus Yhdysvaltain tulleista ovat vaikuttaneet myyntiin. Kauttuan paperitehtaalla valmistetaan mm. lämpöherkkien papereiden pohjapaperia. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 20.8.2025 9.54.29 20.8.2025 9.54.29
8 / kaikille sattuu muistilipsahduksia. Unohtuu, mitä pitikään tehdä tai sanoa. Nykyinen työelämä myös kuormittaa muistia aivan eri tavalla kuin vaikka parikymmentä vuotta sitten. – Perinteisessä suorittavassakin työssä tulee paljon tietoa monesta eri kanavasta. On häiriöitä ja keskeytyksiä, raportointia ja seurattavaa. Tämä kaikki panee muistin kovalevyn tiukille, kuvailee erityisasiantuntija Sari Käpykangas Työterveyslaitokselta. Samoilla linjoilla on Mika Hatakka, joka työskentelee kartonkikoneella Stora Enson Kaukopään tehtaalla. – Nykyinen moniosaajamalli kuormittaa muistia. Varsinkin, jos on välissä pitkä tauko, pitää tehtäväkuvaa kaivella muistin lokeroista. Itselläni tehtävät ovat lihasmuistissa, mutta erityisen huolissani olen meidän nuorista työntekijöistämme, joiden opettamiseen ei liikene kunnolla aikaa. Työikäisenäkin voi sairastua muistisairauteen, vaikka se harvinaista onkin. Mistä tietää, milloin unohtelussa on kyse normaaleista lipsahduksista ja milloin alkavasta muistisairaudesta? – Huoleen on syytä, jos alkaa unohdella ihan perusasioita, kuten lapsensa nimen, oman hetun tai sen, miten töihin mentiinkään. Tällöin on syytä hakeutua työterveyshuoltoon tutkimuksiin, Käpykangas linjaa. Työmuisti heikkenee iän myötä, ja uusien asioiden oppiminen voi vaatia enemmän aikaa. Kokemus kuitenkin kompensoi iän vaikutusta. Tavallisimmat syyt työikäisen muistiongelmiin ovat liiallisessa kuormituksessa ja stressissä tai siinä, että on nukkunut huonosti. – Kun tilanne korjaantuu, myös muisti alkaa toimia entiseen malliin. Aivomme ovat hyvin mukautuvat, sanoo Käpykangas. ??vuotias Hatakka tunnetaan terävästä muististaan. Hänellä onkin tapana panna muisti töihin. – En yleensä tee muistiinpanoja palaverissa, vaan mieluummin keskityn kuuntelemaan ja kommentoimaan. Asiat painuvat minusta näin paremmin mieleen. Vasta jälkikäteen saatan kirjoittaa jotain ylös. Muistista huolehtimiseen ei ole vippaskonsteja vaan perusasiat pätevät tässäkin: nuku hyvin, syö monipuolisesti ja harrasta liikuntaa. Kolmivuorotyötä tekevä Hatakka pyrkii nukkumaan vähintään seitsemän tuntia päivässä ja pitämään kiinni säännöllisistä ruoka-ajoista ja päivärytmistä. • »Tavallisimmat syyt ovat kuormituksessa.» Hyvästä muististaan tunnettu Mika Hatakka muistaa ihmisten puhelinnumerot tuosta vain. Lisäksi hän muistaa kaiken muunkin – työkaverin mukaan myös sellaiset asiat, joita ei tarvitsisi. 4 / k u o r i m o Muistilipsahdukset ovat tavallisia, mutta joskus on syytä huolestua. Pätkiikö muisti? Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 19.8.2025 8.50.25 19.8.2025 8.50.25
/ 9 4 / k u o r i m o K vuonna 2014 tähän lehteen arvion kolmen tutkijan Metsäliiton historiaa koskevasta kirjasta. Jostain syystä jutun otsikoksi tuli tuolloin ”Paperimiehen painajainen”. Painajaista eletään taas tällä hetkellä, kun ilmoitukset paperitehtaiden ja konelinjojen sulkemisista seuraavat toisiaan. Meillä ja muualla. Tuossa mainitussa Metsäliiton historiikissa kuvattiin, kuinka 1990-luvun puolessa välissä Jorma Vaajoki kutsuttiin luomaan strategiaa Metsäliitto-yhtymälle. Vaajoen viesti oli selvä. Irti paperista ja äkkiä. Lopulta päätös tehtiin 2000-luvun alussa, mutta vasta kun ensin oli hukattu rahaa julmetusti romurautaan, jota tuolloin oli maailmalla myynnissä loputtomasti. Eikä Metsäliitto ollut ainoa. Samalla tavalla rahat polttelivat myös muiden taskuissa. Kun nyt vähintäänkin kaksi vuosikymmentä on ollut tiedossa, että paperista ei saa kasvavaa bisnestä millään, voikin kysyä, että mitä oikein on tehty valoisamman tulevaisuuden eteen. Joskus mietin, että ainoa mitä keksittiin, on säästää leikkaamalla aivan kaikesta ja kaiken aikaa. Näin saatu raha on sitten jaettu osinkoina ulos. Kehityskulkua voisi ihmetellä, jos tämä sama näivettämisen ihannointi ei koskisi koko suomalaista yrityskenttää. Kuulin hiljattain kyselystä, jossa suomalaisen elinkeinoelämän johtajilta tiedusteltiin, kuinka moni hakee kasvua yritykselleen. Neljä viidesosaa oli vastannut, että ei me ainakaan. Jos kasvu ja laajentuminen on näin harvojen varassa, en ihmettele lainkaan, että ainoat, jotka meillä kasvaa, on työttömyys ja kurtturuusu. **** kesällä liikuttua monella kulkuvälineellä ja havainnoitua satunnaisesti myös muita kanssaliikkujia. Autoilija, jos ajosuunnassa on kaksi kaistaa, niin silloin käytetään sitä oikeanpuoleista. Se on kaista, joka on oikealla. Pyöräilijä, liikennevaloja tulee noudattaa myös polkiessa. Ihan aina. Auton vilkun virkaa toimittaa kätesi, jolla voit osoittaa, mihin aiot mennä. Koiranulkoiluttaja, pidä se rakki pientareen puolella tai anna se pois. Lapsen kanssa kävelevä aikuinen, katso mitä kirjoitin koiranulkoiluttajasta. Tämä kaikki siis rakentavasti sanottuna ja ilman minkäänlaista rattiraivoa. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Työkaveri tuli muutosneuvotteluista naama harmaana. – Tottuukohan näihin koskaan, hän pohti ääneen. – Korkeintaan sitten, kun olet kliinisesti kuollut, vastasin. Leivästähän tässä on aina kysymys. »Ainoa mitä keksittiin, on säästää leikkaamalla aivan kaikesta ja kaiken aikaa.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Muistilipsahdukset ovat tavallisia, mutta joskus on syytä huolestua. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 19.8.2025 8.50.26 19.8.2025 8.50.26
10?PaPeriliit to?04 / 2025 teKSti Mari Schildt KUVat Mikko Vähäniitty, Mikko Nikkinen Aaro Åkerlund viettää ensimmäistä kesäänsä Metsä Fibren tehtaalla Äänekoskella. Mika Pystyselle kesä on todennäköisesti viimeinen UPM:n Kaukaan tehtaan leivissä ennen eläkepäiviä. Elämänmuutoksessa riittää pureskeltavaa. Ensimmäinen ja viimeinen kesä Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 14.8.2025 7.46.04 14.8.2025 7.46.04
PaPeriliit to?04 / 2025?11 Ensimmäinen ja viimeinen kesä Aaro Åkerlundin työmatka on alkanut kesällä oman rivitaloasunnon pihamaalta Äänekoskella. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 14.8.2025 7.46.08 14.8.2025 7.46.08
12?PaPeriliit to?04 / 2025 V IISItOISta yli neljä aamulla Mika Pystynen herää herätyskellon käskevään ääneen kotonaan Lappeenrannan Ylämaalla, ja jo vartin päästä hän astelee autolle lähteäkseen töihin. Hirsitalon vieressä järvi liplattaa, ja kirkkaassa kesäaamussa näkee vastarannalle saakka. Linnutkin kuuluvat touhuavan aamutoimiaan. – Onhan sitä tässä matkalla tuota elämää nelijalkaisten kanssa. Talvella on hirven häntä osunut sivupeiliin, mutta lähti kuitenkin eri suuntaan. En tiedä, mitä se hirvi siinä ajatteli, mutta ilmeisesti sitä, että menet nyt Mika vain turvallisesti töihin, Pystynen juttelee. Kesällä matkalla näkyy pienempiä eläimiä. Jäniksillä on parhaillaan poikaset. Tien vieressä on lampi, ja siellä pesii tänäkin kesänä joutsenpari. – Tänä vuonna niille ilmestyi kolme munaa. Kun ne kuoriutuivat, olimme tulossa Eevan kanssa kotia kohti, ja ajeltiin mäkeä alas. Hiljensin vauhtia ja sanoin, että katsopas mitä näkyy emon päällä. Pikkuset poikaset olivat juuri kuoriutuneet ja nököttivät siellä emon päällä, Pystynen kertoo. Kymmentä yli viiden Pystynen on perillä UPM:n Kaukaan tehtaalla. Hän pysäköi auton ja kävelee pukuhuoneeseen vaihtamaan työvaatteet päälle. Puoli kuudelta hän hörppää aamukahvit valvomossa työkavereiden kanssa. – Työpäivä aloitetaan siinä kuuden nurkilla, ja minä menen varaston puolelle, kun olen nimikkeellä varaston jälkikäsittelijä. Tai siis olin. Nythän minä olen zupvall summer vorkeri, eli kesätyöntekijä, hän sanoo. eI sitä olisi uskonut, että se näin päättyy. Joskus aikanaan lähes viidenkymmenen vuoden työrupeamasta sai kukkapuskan ja kultakellon. Joulukuun viimeisellä viikolla Pystynen sai ilmoituksen irtisanomisesta. 16 työntekijää ja kolme työnjohtajaa saivat tietää, että työt loppuvat 3. kesäkuuta 2026. – Kun oli nimet siihen paperiin laitettu, se tuntui ihan katastrofi lta. Sen jälkeen meni semmoinen 10 minuuttia, kun yksi meidän johtajista kysyi minulta, että haluatko sinä Mika tulla kesätöihin, hän muistaa. Meni kuukauden päivät uutta tilannetta nieleskellessä. Kun pääluottamusmies pyysi juttelemaan ja tunti keskusteltiin, Pystynen laittoi lopulta nimen kesätyösopimukseen. Tarkoitus olisi olla töissä syyskuun loppuun, ja elo-syyskuussa hän on neljä viikkoa kesälomalla. Sen jälkeen hän on joko loppuvuoden töissä tai työttömänä työnhakijana ansiosidonnaisella. Tai jotain muuta. Sitten alkavat eläkepäivät. – Sitä kun aamulla hyppään siihen trukkiin ja päräytän sen käyntiin, niin nyt tuntuu hyvältä tehdä trukkikirjaukset ja tunnusluvut, että pääsen katsomaan tilauksia siitä, mihin viedään sellupaaleja. Se on aina rutiinia aamulla, mutta siitä eteenpäin se seitsemän ja puoli tuntia on semmoista, että työpäivä ei ole samanlainen oikeastaan kertaakaan. Oletettavasti tämä on viimeinen kesä, jolloin Ylämaalta ajan tehtaalle, ja on ne mukavat työkaverit ympärillä. Kyllähän se tuntuu erilaiselta, hän sanoo. äänekOSkella Aaro Åkerlund polkaisee pyörän vauhtiin. Kotoa on vain parin kilometrin matka Metsä Fibren biotuotetehtaalle. Kulunut kesä on ollut hänelle ensimmäinen tässä »Kun oli nimet siihen paperiin laitettu, se tuntui ihan katastrofilta.» Vielä tämä kesä mennään tehtaan aikatauluilla. Mika ja Eeva Pystysellä riittää suunnitelmia oman kodin piirissä Ylämaalla, kunhan eläkepäivät aikanaan alkavat. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 14.8.2025 7.46.09 14.8.2025 7.46.09
PaPeriliit to?04 / 2025?13 tehtaassa. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja työnimike automaatioasentaja. Tehdastyöstä hänellä on aiempaa kokemusta saman konsernin Suolahden vaneritehtaan kunnossapidossa sähköautomaatiopuolella. Vaneritehtaan tuotanto päättyy tämän vuoden aikana. Siksi talvella oli jännät paikat, kun hän kuuli oppisopimuskoulutuksesta biotuotetehtaalla. Soveltuvuustesteissä piti keskustella psykologin kanssa. – Hän kyseli elämäntilanteesta, mielenkiinnon kohteista ja siitä, mikä motivoi. Vastasin, että tässä työssä kiinnostaa mielenkiintoinen työympäristö ja prosessi. Haluan oppia lisää selluprosessista. Ja muutenkin tämä tehdasympäristö on semmoinen viihdyttävä, hän juttelee. Kiinnostuksen siemen oli laskettu otolliseen maaperään jo lapsena, sillä Åkerlundin isä on töissä Nouryonilla Äänekoskella. Äiti ja isovanhemmat ovat työskennelleet paperitehtaalla. Tehdassuvun vesa kasvoi aikuiseksi kuunnellen juttuja ja tarinoita tehtaan ihmisistä ja elämästä. Helmikuussa hän sai kuulla hyväksymisestä oppisopimuskoulutukseen. Töihin pääsi saman tien, vaikka prosessialan ammattitutkintoon johtava oppisopimuskoulutus alkaa vasta syksyllä. – Kyllä se hyvältä silloin tuntui: Niin pitkään oli ollut haaveena, että kyllä siinä hetkessä oli intoa päällä, niin sanotusti. Vanhemmat olivat ihan innoissaan myös. Onnittelivat kovasti. Pyörä jää telineeseen, kun Åkerlund lähtee vaihtamaan vaatteita. Työpäivä alkaa mekaanisessa kunnossapidossa. – Siinä juodaan aamukahvit rauhassa, ja sitten meillä on aamupalaveri, missä katsotaan työjakoa, että mitä kukin lähtee tekemään. Siinä on massatehtaan porukka, eli tuotannon henPaperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 14.8.2025 7.46.10 14.8.2025 7.46.10
14?PaPeriliit to?04 / 2025 kilöitä ja sitten meidän kunnossapidon esihenkilö ja kollegoita on myös mukana. Käydään läpi, että miten tämä prosessi on pyörinyt tässä ja katsotaan kaikki laadut ja semmoiset. Tarkistetaan, onko tullut uusia kunnossapitoilmoituksia, ja sitten lähdetään niitä ratkomaan ja korjaamaan, hän kertoo. Pienen kaupungin suuressa tehtaassa sai pian huomata, että sama kyläyhteisö löytyi tehtaan sisältä, kuin sen ulkopuoleltakin. Töissä on jo lapsuudesta tuttuja kavereita sekä vanhempien ystäviä. – Täällä on lämminhenkistä ja huumorintajuista porukkaa. Otetaan kuitenkin rennoilla asenteilla ja samaan aikaan tosissaan nämä hommat täällä. Kyllä täällä viihtyy hyvin, hän sanoo. Tehtaalla Åkerlund sai jo alussa itsenäisiä tehtäviä. – Kyllä siinä koettaa ensin itse miettiä, mutta sitten kun on oikeasti pienikin epävarmuus, niin kyllähän sitä aina työkaverille soittaa, että olisi tämmöinen tilanne, että varmasti saa sen homman oikein ja turvallisesti tehtyä, ettei satu mitään ylimääräisiä tilanneita, hän miettii. Hän kiittelee, että esihenkilöiltä ja työkavereilta saa selkeitä ohjeita. – Se motivoi, kun huomaa, että osaakin jonkun asian, mitä ei aluksi osannut. Pitää sitä itseään vähän haastaa myös, hän kertoo. Työ vaatii niin paljon keskittymistä, ettei ajatus tehtaan ulkopuolella kukkivasta kesästä ehdi vaivata. Kunhan työpäivä päättyy, Åkerlund lähtee vähän pidemmälle pyöräretkelle. Matkalla takaisin Ylämaalle kotiin Pystynen pohtii tulevaa. Eläke helpottaa varmaankin elämää sikäli, että sitten hänellä on paremmin mahdollisuus auttaa vaimoaan Eevaa, jolla on Pyöräily on Aaro Åkerlundille mieluinen harrastus. Samaan tyyliin taittuu myös matka töihin. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 14.8.2025 7.46.10 14.8.2025 7.46.10
PaPeriliit to?04 / 2025?15 monenlaista terveyshuolta. Välillä on tarvittu kotiapuakin Pystysen työpäivien ajaksi. – Onhan se iso muutos silloin tammikuussa, kun se virallinen eläke kaikkien kuvioiden jälkeen alkaa. Mutta kyllä siihen tottuu. Työelämää tulee alussa varmaan vähän kaipaamaan, kun ollaan 24 tuntia rouvan kanssa nokikkain. Touhutaan tätä maailmaa eteenpäin rakkauden kanssa, mikä meillä on täällä sydämessä, hän pohtii. Naimisissa he ovat olleet 39 vuotta. – Tässäkin on semmoinen pikku tarina, että silloin aikanaan Nuijamaalla oli baari. Kun baarin ovi aukesi, minä ihmettelin, että mitähän tuo tyttö tuossa tuijottaa. Nyt 39 vuoden päästä ihmettelen, että hitto, siinä se tuijottaa vieläkin, Pystynen nauraa. Ehkä eläkkeellä on aikaa tehdä kaikkea sellaista, mitä on jo pitempään suunnitellut tekevänsä. – Ulkohirsien maalaaminenhan on meidän yhteinen suunnitelma. Ehkä se tapahtuu ensi kevään ja kesän aikana, kun ei tarvitse enää aamulla eikä iltapäivälläkään lähteä mihinkään. Siinähän saattaa tapahtua vaikka mitä, Pystynen miettii. Laituriakin pitäisi laittaa. Nyt pitää kahlata, että pääsee laiturille. Pystynen epäilee, että majavat ovat jälleen olleet asialla, kun järven pinta on kohonnut. – Minä en ole varsinainen kalastelija, mutta kyllä minä silloin tällöin käyn järvellä virveliä heittelemässä, kun haluan irti sisäpiirikuvioista, vähän rentoutua ja ajatella muita asioita. Välillä vain soutelen ja kierrän niin sanotusti saaren ympäri. Jos saaren isäntä, vakituinen kesäasukas, sattuu olemaan paikalla, niin meillä menee yleensä tunti, puolitoista, kun siinä keskustellaan, mitä on tapahtunut ympärillä ja kumpi on huomannut mitäkin, Pystynen juttelee. UnelMat ovat tehty toteutettaviksi, ja Åkerlund on toteuttanut omistaan jo useammankin, vaikka ikää on vasta 23 vuotta. On työpaikka, josta hän oli haaveillut. Viime vuonna hän osti pätkän rivitaloa Äänekoskelta. – Se on 80-luvun talo, ja asunto oli alkuperäiskunnossa. Se tuli rempattua omiin käsiin mieleisen näköiseksi: lattiat vaihdoin, seiniä maalailin ja tein keittiöremontin. Kylppäriin on laitettu uutta: allaskaappeja, peiliä ja semmoista, hän kertoo. Pihaa on sen verran, että nurmikonleikkuun makuun pääsee, ja pientä puutarhaakin saa hoivata. – Tuli hommattua vähän mansikka-amppelia, kukkapuskaa, yrttejä ja semmoista, hän kertoo. Kodinlaitto kannatti, sillä tänä kesänä siellä on viihtynyt myös sairaanhoitajaksi opiskeleva tyttöystävä, joka on oman alansa kesätöissä Äänekoskella. Ensimmäinen on ollut myös kokomittainen kesäloma, saman konsernin sisällä siirtymisen ansiosta. Loma piti sisällään muun muassa matkan Riikaan. Tuoreessa muistissa on myös matka Puolan Krakovaan kavereiden kanssa. – Reissaan paljon ja haluan nähdä maailmaa. Siinä käsitys maailmasta laajenee. Onhan se mielenkiintoista nähdä erilaisia kulttuureita, hän sanoo. Ja kun haaveista puhutaan, niin niitä riittää Åkerlundilla toteutettavaksi. Kuten esimerkiksi se omakotitalo, mieluusti järven rannalla. Ja rannalle vene, jolla käydä tarvittaessa järvellä. ? »Touhutaan tätä maailmaa eteenpäin rakkauden kanssa.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 14.8.2025 7.46.11 14.8.2025 7.46.11
16 / Eeva Eloranta-Jokela S Enson Sunilan sellutehdas lakkautettiin vuonna 2023. Sitä, miten tehtaan sulkeminen vaikutti ihmisten elämään ja tehdasta ympäröivään yhteisöön, on selvitetty haastattelemalla irtisanottuja. Heidän tilanteensa olivat keväällä 2025 erilaisia: osa oli vaihtanut alaa, osa oli työttömänä ja osa oli aloittanut opiskelun. Muutama oli edelleen töissä Sunilan tehdasalueella, osa jäänyt eläkkeelle. Selvitys nostaa esiin paitsi ihmisten ensireaktioita ja lakkautuksen suoria vaikutuksia, myös sitä, mitkä tekijät auttavat työntekijöitä rakentamaan uuden elämänvaiheen lakkautuksen jälkeen. Selvityksen teki Paperiliiton toimeksiannosta E2 Tutkimus. Työstä ovat vastanneet tohtorit Atte Penttilä ja Jenni Simonen. Paperiliitto haluaa selvittää tuotannon lakkautusten vaikutuksia, jotta se voi kehittää edunvalvontaansa ja vaikuttaa muutosturvaan tes-neuvotteluiden kautta. Liian monesti työnantaja siirtää tuotannon lopetuksissa vastuutaan yhteiskunnan ja ammattiosastojen varaan. Sunilan raportin jälkeen E2 Tutkimus on aloittanut uuden tutkimuksen Metsä Board Takon tehtaalta irtisanotuille. Tuotanto Tampereen Takolla pysähtyi kesäkuussa. Seuranta kestää kaksi vuotta ja sitä varten haastatellaan työntekijöiden lisäksi työnantajan, kaupungin ja sidosryhmien edustajia. avautuivat muutostilanteen monenlaiset vaikutukset työntekijöiden elämään. Lakkautus voi olla elämän pysäyttävä kokemus. – Kyse ei ole vain työn menettämisestä. Usein tehdaspaikkakunnilla, kuten Sunilassa, työyhteisön rooli työntekijöille on merkittävä voimavara niin työssä kuin vapaa-ajalla. Vahvan ja toimivan työyhteisön merkitystä muutostilanteessa selviytymisessä ei voi liikaa korostaa, selvityksessä todetaan. Tehdasta moni piti enemmän kuin työpaikkana. Työpaikalla koettu poikkeuksellisen vahva yhteisöllisyys ja yhteishenki auttavat ihmisiä muutostilanteissa. Selvityksen perusteella Sunilasta irtisanotut ovat sijoittuneet kohtuullisen hyvin ja valtaosa on löytänyt töitä. Työntekijöillä Syvä pysäytys Paperiliitto teetti Sunilan tehtaan lopettamisen vaikutuksista selvityksen, jonka jatkoksi tutkitaan Tampereen Takon sulkemisen seurauksia irtisanottujen elämään. 2009 Lomautusten jatkoksi Stora Enso ilmoitti suunnittelevansa tehtaan sulkemista. Loppuvuodesta tehdas päätettiinkin käynnistää uudelleen. 2015 Ligniinin tuotanto alkoi. Yksi työntekijä lisää joka vuoroon. 2019 ?? miljoonan euron investointi ligniinistä biopohjaista hiili materiaalia tuottavan koelaitokseen. 2021 Koelaitos toimintaan. 2023 Stora Enso ilmoitti ?. syyskuuta lopettavansa pysyvästi selluntuotannon ja ligniinin erottamisen Sunilassa. Työpaikkoja väheni ???. Paperiliitto lehti ?.?.????: Muutosturva-asiantuntija Leena-Maria Sevón Kaakkois-Suomen TE-palveluista toivoi työnantajan lakisääteisten muutosturvapalvelujen ja TE-toimiston palvelujen tukevan Sunilan tehtaan viime vuosien vaiheita Lingiinin koelaitos enteili jatkuvuutta. Paperi_16-17b.indd 16 Paperi_16-17b.indd 16 21.8.2025 6.56.08 21.8.2025 6.56.08
/ 17 »miten kokonaisuuden hoito jäi kuin ilmaan roikkumaan.» on uusia suuntia ja toiveikkuutta, mutta myös vaikeuksia ja epävarmuutta, jotka liittyvät määräaikaisiin työsuhteisiin ja henkilökohtaisen taloustilanteen heikentymiseen. Ikääntyneiden työntekijöiden asema on vaikein työllistymisen näkökulmasta. Muutostilanteessa moni on turvautunut tuttuihin ja arkisiin asioihin. Suojaavia tekijöitä ovat työyhteisö, ystävät ja perhe, taloudellinen turva, liikunta ja muut harrastukset. Kritiikkiä sunilalaisilta saa tehtaan lopettamiseen liittyvä viestintä. Moni oli lomautettuina tai vuosilomalla, kun tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin kesällä 2023. Jotkut kuulivat päätöksestä mediasta tai some-kanavista, osalle ensitieto tuli työkavereilta. Lopetuksesta kertominen lomien ja lomautusten keskellä koettiin suorastaan epäreiluksi. on jäänyt ihmetyttämään, miten kokonaisuuden hoito jäi kuin ilmaan roikkumaan, vaikka kokemusta tehtaiden ja linjojen lopetuksista tässä maassa on niin Stora Ensolla kuin muillakin metsäyhtiöillä. Eräs haastateltava oli todennut, ettei ”joka kerta voi olla eka kerta”. – Huomionarvoista on, että vaikka Sunilan tapauksessa lakisääteisistä velvoitteista huolehdittiin, pitkäjänteinen kiinnostus työntekijöiden tilanteeseen sekä aito kuuntelu ja kohtaaminen puuttuivat, selvityksessä summataan. Tutkijoiden mielestä Sunilan kokemuksen pohjalta pitäisi tulevissa tilanteissa huomioida, ettei työntekijöiden kokemus yksin jäämisestä toistu, vaan heille voi tarjota tähän asti toteutunutta pidempää jälkihoitoa ja seurantaa siitä, miten he löytävät uusia suuntia ja mitä tehdaspaikkakunnalla muutoksen jälkeen tapahtuu. Lähde: E2 Tutkimus: Kun tehtaan valot sammuvat Sunilan sellutehtaan lopettamispäätöksen vaikutukset työntekijöihin ja tehdasyhteisöön. Selvitys Paperiliitolle 2025. toisiaan. Pääluottamusmies Markku Krautsuk piti tärkeänä rakentaa muutosturvaa ihmistä varten: ei niputtaa ihmisiä muutosturvan toteuttamista varten, vaan ottaa yksilö huomioon, mieluiten yhden luukun palvelulla, ja auttaa ihminen tilanteesta eteenpäin. 2024 Stora Enso myy tehdasalueen AALTO Deve lopment Oy:lle ja jää alueelle vuokralaiseksi. Kaupalla ei ole vaikutusta nykyisiin Stora Enson Lignode-akkumateriaalin koelaitostoimintoihin tai yhtiön osaomistaman CarbonScapen koelaitosta koskevaan esiselvitykseen. 2025 E? Tutkimuksen raportti Sunilan lopettamisen vaikutuksista. Sunilan sellutehdas käynnistettiin toukokuussa vuonna ????. Tehtaan tuotantokapasiteetti oli alussa ?? ??? tonnia selluloosaa vuodessa. Työntekijöitä tehtaalla on enimmillään ollut ? ???. Ammattiosasto järjesti tilaisuuksia saadakseen työntekijöitä yhteen. Enson Sunilan sellutehdas lakkautettiin vuonna ????. Työpaikkoja väheni noin ???. Paperi_16-17b.indd 17 Paperi_16-17b.indd 17 21.8.2025 6.56.11 21.8.2025 6.56.11
18 / T kännykkä taskusta ja nettikasino auki. Päivän ensimmäinen talletus ja lempipeli pyörimään. Mukava voitto saa aikaan hyvän iliksen. Mutta sitten tulee häviö. Voittorahat hupenevat – ja menee enemmänkin. On enää vaikea keskittyä töihin, sillä olo on ärtynyt ja levoton. Suurin osa pystyy pelaamaan rahapelejä ilman haittoja, mutta joillakin homma lähtee lapasesta. Kun pelaamiseen jää koukkuun, se alkaa heijastua muuhun elämään: ihmissuhteisiin, hyvinvointiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Laskuja saattaa jäädä maksamatta, pikavippejä kertyy. Ongelmallinen rahapelaaminen heijastuu myös työhön. Väsyttää, tulee keskittymisvaikeuksia ja toistuvia poissaoloja. Mikä tahansa riippuvuus aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä. Työelämässä riippuvuus heijastuu myös turvallisuuteen ja tuottavuuteen. – Ongelmallisen rahapelaamisen varhainen tunnistaminen olisikin ensiarvoisen tärkeää, korostaa tutkimuspäällikkö Sari Castrén Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. työsuojeluasiantuntija Eero Vekkeli kuvailee, miten hänen silmänsä avautuivat, kun hän kuunteli Castrénin pitämää esitelmää Paptatin Paperiteollisuuden Työalatoimikunnan seminaarissa alkuvuodesta. – Tietämys asiasta kasvoi kertaheitolla. Paikalla oli työsuojeluvaltuutettuja ja heidän kauttaan tietoisuutta rahapeliriippuvuudesta ja muista toiminnallisista riippuvuuksista voidaan viedä työpaikoille. Toiminnallisiin riippuvuuksiin kuuluvat rahapelaamisen lisäksi digipelaaminen, ongelmallinen sosiaalisen median tai nettipornon käyttö ja ongelmallinen shoppailu. Toki rahapeliautomaateillakin moni pelaa holtittomasti, mutta yleensä toiminnalliset riippuvuudet linkittyvät nettiin. Toiminnallisiin riippuvuuksiin liittyy pakonomainen tarve tehdä kyseistä asiaa, kyvyttömyys hallita sitä ja tekemisen jatkuminen haitoista huolimatta. Kuvioon kuuluvat myös vieroitusoireet, kuten ärtyneisyys, levottomuus ja ahdistus. Vekkeli arvelee, että tietämys toiminnallisista riippuvuuksista on monilla työpaikoilla nolla. – Työpaikoilla on kyllä ohjeet päihteidenkäyttöön puuttumiseen mutta toiminnallisia riippuvuuksia ei mainita. Vaikka someja digipeliriippuvuudet eivät ole yhtä tuhoisia kuin rahapeliriippuvuus, nekin aiheuttavat huolta työpaikoilla. Erityisesti nuori, kännyköiden kanssa kasvanut sukupolvi, voi jäädä herkästi koukkuun. Ei liene tavatonta, että nuorta työntekijää perehdyttävä konkari joutuu komentamaan, että nyt se kapula pois. – Puhelin ei ole ongelma vaan se, mitä sillä tehdään, Vekkeli huomauttaa. riippuvuuksiin on vaikea puuttua, koska ne eivät näy päällepäin samalla tavalla kuin päihderiippuvuudet. Tiettyjä merkkejä kuitenkin on. – Vetäytyminen omiin oloihin, väsymys, keskittymisvaikeudet, työtehtävien laiminlyönti. Jos havaitsee työkaverissa näitä merkkejä, asia kannattaa ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä. Voi sanoa vaikka, että olen huomannut, että olet väsynyt ja kysyä, miten voit, Castrén neuvoo. – Tai jos huomaa, että toinen on koko ajan naama kiinni kännykässä, voi todeta, että näyttää siltä, että kännykän käyttö vaikuttaa arkeesi tosi paljon ja kysyä, oletko miettinyt tätä. Vekkeli on huolissaan siitä, osataanko ihmistä auttaa. – Jos työntekijä menee työterveyshuoltoon ja sanoo, että minulla on rahapeliriippuvuuus, onko siellä toimintaohjeita? Toivon, että työnantajat päivittäisivät päihdeohjelmiaan tältä osin. Periaatteessa työpaikan hoitolinjaukset ovat toiminnallisissa riippuvuuksissa samat kuin päihderiippuvuuksissa: puheeksiotto, tilannearvio, yhteistyöstä sopiminen, hoitovaihtoehtojen selvittäminen, hoitosopimus ja seuranta. Vaikka asiat olisivat menneet riippuvuuden takia huonoon jamaan, Castrén korostaa, että apua on saatavilla. Toiminnallisia riippuvuuksia hoidetaan tarvittaessa terapeutin vastaanotolla. Monille riittävät erilaiset oma apu -keinot ja vertaistuki. Raha-asioiden selvittely ja taloudellinen tuki kuuluvat myös rahapeliriippuvuuden hoitoon. Koukussa pelaamiseen Toiminnalliset riippuvuudet heijastuvat ihmissuhteisiin, hyvinvointiin ja työhön. Työpaikoillakin pitäisi havahtua niiden olemassaoloon »tietämys toiminnallisista riippuvuuksista on monilla työ paikoilla nolla.» Tiina Suomalainen Reima Kangas Paperi_18-19_riippuvuus.indd 18 Paperi_18-19_riippuvuus.indd 18 19.8.2025 13.10.30 19.8.2025 13.10.30
Kun pelaamiseen jää koukkuun, se alkaa heijastua haitallisesti työhön ja muuhun elämään. Tukea ja apua Peluuri: palvelu, jossa on mm. auttavat puhelin ja chat, vertaisryhmät verkossa, peli poikki -ohjelma. Pelirajaton: vertaisryhmiä, tukihenkilöitä, chat. Gamblers Anonymous (GA): ryhmiä, auttava puhelin. THL:n julkaisema Työelämä pelissä -opas on tarkoitettu mm. työsuojelun ja luottamushenkilöiden käyttöön. / 19 Paperi_18-19_riippuvuus.indd 19 Paperi_18-19_riippuvuus.indd 19 19.8.2025 13.10.34 19.8.2025 13.10.34
20 / Ilkka Palmu : pehmeä löyly kietoo lempeydellä ihmisen huomaansa. On niin ihana rauhoittua noenmustaan hiljaisuuteen. Ja höpön höpö! Nauru raikaa taukoamatta stanssauskoneen desibeleillä, kun Vihdin DS Smithin naiset istuvat Kirsi Hulsin lapsuudenkodin saunassa. Kirsin isä on lämmittänyt kivikasaa aamuyhdeksästä lähtien, pistänyt pellit kiinni puoli kahdeltatoista, heittänyt kolmen maissa häkälöylyt ja nyt on vihdoin nautinnon aika. Todettakoon tässä vaiheessa, että saunan lauteilla ei ole koskaan aiemmin istunut naisia pyyhkeisiin verhoutuneena. Nyt istuu solidaarisuuden hengessä, koska valokuvaajakaan ei suostunut jutun tekoon alasti. Sauna on rakennettu vuonna ???? kyläsaunaksi, toiminut vuodesta ???? kylän nuorisotilana ja muutettu savusaunaksi vuonna ????. Nykyään Kirsin sukulaiset saunovat siinä kahLöylyjä mukavassa metelissä Tiedättekö mitä on ina, karva, hippanen ja sekentti? Tietenkin lunexia, jota puhutaan yleisesti vihtiläisessä savusaunassa. »Kirsin isä on lämmittänyt kivikasaa aamuyhdeksästä lähtien.» Saunajutut naurattavat Mari Karhua (vas), Kirsi Hulsia, Minna Maria Taposta, Paula Hellgréniä ja Krista Lindforsia. M i n u n p o r u k k a n i desti viikossa naisten ja miesten vuoroissa. Kelpaisi varmaan lukijoillekin! yhteishengessäkin on jotakin erityistä: ilman sitä he eivät jaksaisi töitään tehdä ?? asteen helteissä. DS. Smithin hallissa ei ole ilmastointia, ja koneet to-del-lakin kehittävät lisää lämpöä. – Koko aika saa pottia olla täyttämässä. Firma tarjoaa sen lisäksi yhden puolen litran vissyn per työpäivä – jos on kuumaa, kertoo Paula Hellgrén. Paperi_20-21_porukka_.indd 20 Paperi_20-21_porukka_.indd 20 19.8.2025 9.53.09 19.8.2025 9.53.09
/ 21 Halli on ainakin ?? vuotta vanha, toiminut muun muassa raudoitushallina. Edelleen on betonipalkkeja keskellä käytäviä ja muuta epäkäytännöllisyyttä. Olosuhteissa jalostetaan aaltopahvista myynninedistämistuotteita, eli stanssattavaan aaltopahviin liimataan hallissa painetut tekstit, jotka päätyvät kauppoihin pahvitelineiksi ja kylteiksi. Töitä tehdään Lunexin koneilla, mikä on jättänyt aivoihin jäljen. – Me puhutaan ja kirjoitetaan Lunexia, on tilannekomiikkaa ja ammattislangia. Mittayksiköt stopparin siirrossa ovat ina, karva, hippanen ja sekentti. Ina on tietenkin pienin ja sekentti suurin! Ovatkohan mittayksiköt käytössä muutenkin? Nähtävästi ei: omasta rakkauselämästä puhellaan lähinnä puolitotuuksia. Puoliso voidaan määritellä termeillä perkeleen vatipää tautiaivo, josta pitää ottaa avioero, mutta hetken päästä jo luetaan lempeästi tekstiviestiä tyyliin ”Ootko mus sukka päässyt perille, laitathan mulle viestin kun olet kotona.” koti on saunan ja kukkulan ja hyvin hoidetun nurmikon takana omakotitalossa. Sinne kokoonnuttiin mansikkakakkukahveille ennen saunomista. Paulalla on takana ?? vuoden työura, Kirsi on tehnyt samoja hommia ?? vuotta ja Minna-Maria Taponen viisi. Nuoriso-osastoa edustavat Mari Karhu ja Krista Lindfors. Tässä koko bileporukka tällä kertaa. Kirsille on tuotu emännänlahjoja, se on perinne. Lahjat kruunaa koristeltu korttitaulu, joita kavereille työpaikoilla tehdään: Tämä on kirjallinen varoitus; Täällä ei rähistä – paitsi illan emäntä – tai tulee varoitus. Sävy tuntuu työpaikkamaiselta… • Paperi_20-21_porukka_.indd 21 Paperi_20-21_porukka_.indd 21 19.8.2025 9.53.14 19.8.2025 9.53.14
Mikko To? eri toteaa olevansa sen verran levoton, ettei viihdy pitkään paikoillaan, vaan häärää koko ajan jotakin. 22 / Paperi_22-23_laadusta.indd 22 Paperi_22-23_laadusta.indd 22 19.8.2025 12.24.12 19.8.2025 12.24.12
O m a n e l ä m ä n s ä a s i a n t u n t i j a Groupilla Valkeakoskella Mikko To? eri vaihtaa kuulumiset edellisen vuoron koneenhoitajan kanssa. Edessä on ?? tunnin työvuoro. – Keskustellaan, mitä koneella on päällä, paljonko on jäljellä, ja onko toiminnassa ollut jotain erikoista, hän kertoo. To? erin käsissä kone taikoo taivekartongista arkkeja, jotka lähtevät painotaloihin ympäri Eurooppaa ja päätyvät kartonkipakkauksiksi. – Tärkeintä on, että laatu on kohdallaan: arkit ovat oikean mittaisia, on hyvät leikkausjäljet, eikä pölyä. Ja mahdollisimman tehokkaasti tietenkin yritetään leikata, hän sanoo. Puuhastelua pitää olla Työ sujuu ?? vuoden kokemuksella. To? eri seuraa koneen toimintaa. Samalla hän käy läpi tulevia ajoja, ja nostelee lavoja. – Tämä työ ei ole vain valvomossa istumista. Puuhastelen aina, laitan vaikka paikkoja kuntoon ympärillä, koska hirveästi en tykkää paikallani olla. Sen verran levoton persoona olen, että en oikein pystyisi istumaan ?? tuntia samassa paikassa, hän juttelee. Askelmittari on kertonut, että To? eri ottaa työvuoron aikana keskimäärin ?? ??? askelta. Tänäkin kesänä To? eri opetti kesätuuraajan omiin töihinsä. Hän kertoo, että opetuksessa lähdetään alusta, kun koko kone on uudelle tekijälle vieras. – Ensin käydään läpi koneen käyttöä, ja miten se tehdään turvallisesti. Toiseksi katsotaan se, että se tuote olisi laadukas, se täyttäisi kaikki meidän standardit. Vasta sen jälkeen keskitytään siihen, että työtä ruvetaan tekemään tehokkaammin. To? eri kiittelee, että nykyisin turvajärjestelmät ovat hyvät, eikä koneeseen ole helppo saada käsiään ajon aikana. To? eri itse tekee vuoron aikana ??–?? tonnia valmista tavaraa, rullan leveydestä riippuen. – Tykkään kyllä olla konehoitajana. Se on aika itsenäistä puuhaa, hän kertoo. Polveen tuli tekonivel Valkeakoski on jalkapallokaupunki, ja myös To? erille futis on ollut osa elämää ja identiteettiä pikkupojasta lähtien. Maailman paras joukkue on Manchester United, mutta rakkain FC Haka. – Isommat jalkapallourahaaveet kaatuivat jo ??-??-vuotiaana, kun jalasta katkesi eturistiside. Sen jälkeen olen pelannut divarissa ja kortteliliigaa viime vuosina, hän kertoo. Lopulta nivelrikko vei hyvin palvelleen polven. Viime vuoden lokakuussa siihen asennettiin tekonivel. – Näin puolen vuoden jälkeen se alkaa jo olla ok, mutta kyllä ehti jo harmittaakin se leikkaukseen meneminen, kun polvi ei meinannut lähteä toipumaan. Pahimmillaan ei käynyt mielessäkään, että olisi pystynyt olemaan töissä. Oli sen verran kipuja, että en oikein saanut nukuttua, hän muistaa. Keväällä polvi oli toipunut leikkausta edeltävälle tasolle. Vuoden tai puolentoista päästä leikkauksesta nähdään, millainen polvesta lopulta tuli. – Nyt kun vertaan siihen, että millainen polvi oli ennen leikkausta, niin ei enää ole lähelläkään semmoisia särkyjä. Valmentaminen kiinnostaa Mieli palaa jo kokeilla, miten jalkapallon pelaaminen sujuisi. – Meillä on kaveriporukalla oma joukkue, joka on ollut pystyssä siitä lähtien, kun olemme olleet ??-vuotiaita. Ehkä syksyllä, kun alkaa futsalkausi, niin menen vähän höntsäporukkaan taas kokeilemaan, hän miettii. Ei polvi ole häntä silti kokonaan pois kentältä pitänyt. – Kun poika meni pelaamaan, niin noin vuoden katselin sivusta. Kun porukkaan kyseltiin valmentajia, niin menin mukaan. Nyt hän on valmentanut viisi vuotta FC Hakassa. Pojat ovat ??-vuotiaita. – Kyllähän valmentaminen on mukavaa. Hyvinkin mukavaa. On hienoa katsoa, kun pojilla taidot kehittyvät ja päästään pelaamaan kovempia pelejä. Hyviä poikia meillä on siinä paljon. Haka saa tästä ikäluokasta aikanaan pelaajia edustusjoukkueeseen, hän sanoo. Jalkapallo on vaatinut omistautumista koko perheeltä: kuljettamista, pyykkäämistä, kannustamista ja lukemattomia mokkapaloja. – Ei tässä talkootunnit ole ainakaan niin sanotusti vähentyneet, To? eri hymyilee. Mutta se on ollut sen arvoista. • Jalkapalloilijan kroppa Mari Schildt Reima Kangas Mikko To? erille alkava syksy on jännittävää aikaa. Hän pääsee kokeilemaan, josko operoitu polvi kestäisi taas valmentamisen lisäksi myös pelaamista. / 23 : Koneenhoitaja, varaluottamus mies, Konvertia Group, Valkeakoski. : Jalkapallojuniorien valmennus. : Puoliso ja kaksi lasta. : Voittajat ovat usein häviäjiä, jotka päättivät vielä yrittää uudelleen. jo olla ok, mutta kyllä ehti jo harmittaakin se leikkaukseen meneminen, kun polvi ei meinannut lähteä toipumaan. Pahimmillaan ei käynyt Ei polvi ole häntä silti kokonaan pois kentältä pitänyt. – Kun poika meni pelaamaan, niin noin vuoden katselin sivusta. Kun porukkaan kyseltiin valmentajia, niin menin mukaan. Nyt hän on valmentanut viisi vuotta FC Hakassa. Pojat ovat ??-vuotiaita. – Kyllähän valmentaminen on mukavaa. Hyvinkin mukavaa. On hienoa katsoa, kun pojilla taidot kehittyvät ja päästään pelaamaan kovempia pelejä. Hyviä poikia meillä on siinä paljon. Haka saa tästä ikäluokasta aikanaan pelaajia edustusjoukkueeseen, hän sanoo. Jalkapallo on vaatinut omistautumista koko perheeltä: kuljettamista, pyykkäämistä, kannustamista ja lukemattomia mokkapaloja. – Ei tässä talkootunnit ole ainakaan niin sanotusti vähentyneet, To? eri hymyilee. Mutta se on ollut sen arvoista. Koneenhoitaja, varaluottamus mies, Konvertia Group, Valkeakoski. Jalkapallojuniorien Puoliso ja kaksi lasta. Voittajat ovat usein häviäjiä, jotka päättivät vielä Mikko To? eri, ?? »Isommat jalkapallourahaaveet kaatuivat jo 16-17-vuotiaana.» Paperi_22-23_laadusta.indd 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 19.8.2025 12.24.13 19.8.2025 12.24.13
24?PaPeriliit to?04 / 2025 PAPeRILIItto on hakenut jäsenilleen oman Kiila-kuntoutuskurssin. Kuntoutus toteutetaan Peurungassa Laukaassa. Kuntoutus alkaa syksyn aikana, joten toimi nopeasti. Kiila on Kelan järjestämää kuntoutusta työsuhteessa oleville. Se on tarkoitettu henkilöille, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt sairauden vuoksi tai joiden sairauden arvioidaan heikentävän lähivuosina olennaisesti heidän työkykyään ja ansiomahdollisuuksiaan. Jos kiinnostuit, lue ohjeet Kelan sivuilta ja ole sen jälkeen yhteydessä omaan työterveyshuoltoosi. Kuntoutukseen pääseminen edellyttää B-lausunnon hakemista omalta hoitavalta lääkäriltäsi. B-lausunto on laajempi selvitys henkilön sairaudesta, toimintaja työkyvystä sekä mahdollisesta kuntoutustarpeesta. Kuntoutuskurssin ajalta ei makseta palkkaa. Voit hakea kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia Kelalta. Paperiliiton Kiila-kurssi Kurssin tiedot löydät osoitteesta kuntoutus. kela.fi > kurssihaku. Paperiliiton oman kurssin numero: 93857/ Paperiliiton Kiila. Koska kyseessä on Paperiliiton oma kurssi, kuntoutukseen hakijan toivotaan ilmoittavan hakemuksesta kurssille myös liiton toimistoon kurssin täyttymisen seurantaa varten. Yhteyshenkilöt Paperiliitossa: työsuojeluasiantuntija Eero Vekkeli, eero.vekkeli@paperiliitto.fi , assistentti Hanna-Kaisa Siimes, hanna-kaisa. siimes@paperiliitto.fi (ilmoita jättämästäsi hakemuksesta tähän osoitteeseen) Kuntoutuksen aikataulu • Työpaikkatapaaminen aikavälillä 27.10.–14.11.2025 (1 h etäyhteys kuntoutujan, lähiesihenkilön ja Peurungan omaohjaajan kanssa) • Avopäivä Peurungassa aikavälillä 17.11.–19.12.2025 (1 vrk Peurungassa tai etäyhteydellä) • Alkujakso: 26.1.–30.1.2026 (5 vrk) • Välijakso: 18.5.–22.5.2026 (5 vrk) • Loppujakso: 7.9.–9.9.2026 (3 vrk) • Päätöskeskustelu 2.11.–4.12.2026. 1 h etäyhteys: asiakas, lähiesihenkilö, työterveyshuollon edustaja(t) ja Peurungan omaohjaaja.?• »Kiila on Kelan järjestämää kuntoutusta työsuhteessa oleville.» Paperiliiton jäsenille järjestetään oma Kiila-kuntoutuskurssi. ADOBE STOCK Mietityttääkö työssä jaksaminen ja työkyky? Niitä voi edistää Kiila-kuntoutuksessa. Kiila-kuntoutusta Peurungassa 4 / H i o m o Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 20.8.2025 9.56.45 20.8.2025 9.56.45
PaPeriliit to?04 / 2025?25 Muutokset johtuvat siitä, että Paperiliitto on myynyt omistuksensa Kiinteistö osakeyhtiö Keurusharjussa, jonka liitto omisti yhdessä Ammattiliitto Pron kanssa. Nykyinen majoitusalennus Keurusharjulle jatkuu tämän vuoden loppuun. Paperiliiton jäsenkortilla saa majoituksesta alennusta 50 prosenttia. Alennus lasketaan voimassa olevista päivän hinnoista. Lue kohteesta ja varaamisesta tarkemmin osoitteessa paperiliitto.fi kohdasta jäsenedut. Veteraaniedun kohde vaihtuu Liiton oma veteraanilomaetu 55-vuotiaille toteutuu Keurusharjulla vuonna 1970 syntyneillä. He voivat hyödyntää etua 31.12.2026 saakka. Etu myönnetään liiton toimistossa sen kuun lopulla, jolloin hakija on täyttänyt 55 vuotta ja se on voimassa yhden vuoden päätöspäivästä. Vuonna 1971 ja sen jälkeen syntyneille ei enää tarjota tätä samaa veteraaniloman kohdetta. Etua uudistetaan syksyn 2025 aikana. Lisätietoa nykyisestä veteraanilomaedusta ja sen myöntämisen ehdoista saat osoitteesta paperiliitto.fi kohdasta jäsenedut.?• Mietityttääkö työssä jaksaminen ja työkyky? Niitä voi edistää Kiila-kuntoutuksessa. Keurusharjun nykyistä majoitusetua voi hyödyntää vuoden loppuun. Veteraanilomaedun käyttö Keurusharjulla päättyy ensi vuoteen. Keurusharjun edut muuttuvat j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–ke kello 9–11. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Kesätyöt ohi – ilmoita muutoksista Aloitatko syksyllä opiskelun? Vaihdatko työpaikkaa? Jäätkö perhevapaalle? Jos työtilanteesi muuttuu, muista ilmoittaa asiasta Paperiliiton jäsenrekisteriin. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä jäsenrekisteriin sähköpostitse jasenrekisteri@paperiliitto.fi. ILMOITA AINA JÄSENREKISTERIIN… … kun aloitat tai jatkat opiskelua Jos olet varsinainen jäsen ja työskentelet opiskeluaikana, palkkatulosta on maksettava jäsenmaksu. Tee aina uuden työn aloittaessasi jäsenmaksun perinnästä uusi perintäsopimus tai paperialan ulkopuolella työskennellessäsi maksa jäsenmaksut itse eAsioinnissa (Jäsenmaksutiedot > Jäsenmaksulaskuri). Mikäli et saa opiskelusi aikana palkkatuloja, ilmoita opiskelusta eAsioinnissa saadaksesi opintojen ajalle maksuvapautuksen (Jäsenmaksutiedot – Syötä palkaton jakso). Jos opiskelet paperialaa ja olet liiton oppilasjäsen, sinun ei tarvitse maksaa jäsenmaksua tai ilmoittaa maksuvapautukseen oikeuttavasta syystä. Oppilasjäsenyys on voimassa opiskeluajan. Kun siirryt alan töihin ja alat maksaa liitolle jäsenmaksua, liityt varsinaiseksi jäseneksi. Kesätyön aikana varsinaiseksi jäseneksi liityttyäsi toimit varsinaisen jäsenen ohjeen mukaisesti. … jos olet työtön Jos jäät työttömäksi, ilmoita työsuhteen päättymisestä liiton eAsioinnissa (Jäsentiedot > rullaa työsuhdetietoon ja paina ”Poista”, mikäli työsuhdetieto on vielä voimassa). Työttömyyspäivärahasta ei peritä jäsenmaksua. Jos olet työttömyyspäivärahan saajana, työttömyyskassa merkitsee sinulle maksuvapautuksen jäsenmaksuista. Muussa tapauksessa ilmoita työttömyydestä 3–6 kuukauden välein eAsioinnissa (Jäsenmaksutiedot > Syötä palkaton jakso), jotta jäsenyytesi pysyy voimassa. Työttömyyttä voi ilmoittaa vain takautuvasti. On tärkeää, että jokainen jäsen antaa A-kassan eAsioinnissa valtuutuksen toimittaa työttömyystiedot liittoon. Näin vältyt turhilta jäsenmaksumuistutuksilta. Valtuutuksen voit antaa kirjautumalla osoitteeseen www.a-kassa.fi->eAsiointi … ja jos jäät perhevapaalle, olet palkattomalla sairauslomalla tai aloitat varusmiespalveluksen, ryhdyt yrittäjäksi, vaihdat alaa tai muutat ulkomaille Katso lisätietoja: paperiliitto.fi > Jäsenasiat > Muutokset jäsenyydessä. Nykyinen majoitusalennus Keurusharjulle jatkuu vuoden loppuun. Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 20.8.2025 9.56.45 20.8.2025 9.56.45
Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Omavastuuaika – milloin päivärahan maksaminen alkaa? Omavastuuaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka tulee kulua ennen kuin päivärahan maksaminen voi alkaa. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika, ja sen on kerryttävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Tänä aikana työnhaun tulee olla voimassa työvoimaviranomaisessa. ? Omavastuupäiviksi hyväksytään päivät maanantaista perjantaihin. Yhdeltä kalenteriviikolta voidaan hyväksyä enintään viisi päivää. ? Omavastuuaikaan ei lueta päiviä, joilta ei muutenkaan olisi oikeutta päivärahaan. ? Jos hakujaksolla on osa-aikatai satunnaista työtä, omavastuuaika kertyy seitsemää päivää vastaavana tuntimääränä. Omavastuuaika asetetaan aina, kun 12 kalenterikuukauden työssäoloehto täyttyy. Tällöin myös päivärahan enimmäismaksuaika (300–500 päivää) alkaa alusta ja päivärahan määrä lasketaan uudelleen. Työssäoloehdon täyttyminen on yksilöllistä, eli työssäoloehto täyttyy hakijoilla eri aikaan. Poikkeuksia omavastuuajan laskemisessa Työllistymistä edistävien palvelujen aikana omavastuuaika kuluu samanaikaisesti päivärahan maksun kanssa. Arkipyhä voidaan laskea omavastuuaikaan, jos olet ilmoittautunut työttömäksi ennen sitä eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä päivältä. Kokonaan työttömälle arkipyhä kerryttää omavastuuaikaa normaalisti. Karenssi Karenssi on työvoimaviranomaisen määräämä ajanjakso, jolta ei makseta päivärahaa. Karenssi asetetaan esimerkiksi silloin, kun hakija: ? irtisanoutuu itse ilman pätevää syytä, ? aiheuttaa työsuhteen päättymisen, ? tai toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Työvoimaviranomainen antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Karenssin ajalta ei oteta myöskään omavastuuaikaa. Omavastuuaika asetetaan karenssin päätyttyä, jos ansiopäivärahan maksaminen ei ole alkanut ennen karenssia eikä omavastuuaikaa tästä syystä ole asetettu. Poikkeuksena ovat työvoimaviranomaisen kanssa sovittavat työllistymistä edistävät palvelut, joiden ajalta päivärahaa maksetaan samanaikaisesti karenssin kanssa. Karenssin pituus riippuu tilanteesta: ? Ilman pätevää syytä tapahtunut irtisanoutuminen: 45 päivää ? Lyhyt (enintään 5 päivän) työsuhde, josta irtisanoudutaan: 30 päivää ? Muut työvoimapoliittiset moitittavat menettelyt: 7, 14 tai 45 päivää tai 12 kalenteriviikon niin sanottu työssäolovelvoite. Karenssiaikaan lasketaan kaikki viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin. Ansiopäivärahan maksamiseen liittyy ajanjaksoja, jolloin päivärahaa ei makseta, kuten esimerkiksi omavastuuaika ja karenssi. Nämä termit saatetaan helposti sekoittaa, vaikka kyseessä ovat täysin eri asiat. Tässä tiivis katsaus niiden eroista ja vaikutuksista päivärahan maksamiseen. Mitä eroa on omavastuuajalla ja karenssilla? Kassa vastaa Paperi_26-27_kassajahiomo.indd 26 Paperi_26-27_kassajahiomo.indd 26 20.8.2025 9.55.26 20.8.2025 9.55.26
/ 27 Jäsenenä saat palkansaaja lehdistä alennusta jäsenten lehtietu jatkuu myös vuonna ????. Lehtietu koskee sekä painettua että digilehden tilausta. Lehtietuna maksetaan Demokraatin ja Kansan Uutisten vuosikerran tilauksista ?? euroa ja muiden palkansaajalehtien vuosikerran tilauksista ?? euroa. Voit hyödyntää edun ilmoittamalla lehteä tilatessasi olevasi Paperiliiton jäsen ja edellyttäen, että jäsenyytesi on voimassa. Yhteen tilaukseen voi liittää kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten lehtiedut. Lehtiedun voi hyödyntää Demokraatin, Kansan Uutisten, Ny Tidin, Tiedonantajan ja Itäsuomalaisen tilauksiin. • 4 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s : Jonna Marjamäki, ??. : Käynninvarmistaja. : Pietarsaari. : ??. Haluanko tehdä tätä loppuelämäni? mietti kaupan alalla työskennellyt Jonna Marjamäki pitkään. Vastaus kypsyi hiljalleen – ja se oli kieltävä. Mutta mitä tilalle? Joitakin Jonnan ystäviä ja sukulaisia työskenteli paperialalla, ja Jonnasta heidän työpäivänsä vaikuttivat erikoisilta ja kiinnostavilta. Pari vuotta sitten Jonna huomasi, että KeskiPohjanmaan aikuisopistossa alkaa prosessi teollisuuden perustutkinnon koulutus. Siinä sen on, hän ajatteli. – Aikuiskoulutustukea ei tuolloin ollut vielä lakkautettu, mutta minä en saanut sitä, sillä työuraa olisi pitänyt olla kahdeksan vuotta. Minulla oli seitsemän. Rahoitin opinnot säästöilläni, ja kokopäivätyössä käyvä puolisoni hoiti isomman siivun menoistamme. Kesällä ???? Jonna pääsi kesätöihin UPM:n Pietarsaaren tehtaalle ja määräaikaisuus jatkui pitkälle syksyyn. Viime huhtikuussa hän valmistui ja kesä kului taas samassa työssä kuitulinjalla käynninvarmistajana. Nykyinen sopimus on syyskuun loppuun asti. Jonnasta työ on ollut juuri niin mielenkiintoista kuin hän ajattelikin. – Päivät ovat todella vaihtelevia – on kiireisiä päiviä ja sitten rauhallisempia – ja työtehtävät monipuolisia. Tässä työssä kestää kauan ennen kuin tulee mestariksi. Opettelemista riittää vuosikausiksi. Jonna on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Hän jakaa kiitosta myös työkavereilleen. – Kaikki korostavat sitä, että muistaa pyytää apua matalalla kynnyksellä. Täällä joku lähtee aina mielellään kentälle mukaan näyttämään, jos minusta tuntuu, etten vielä osaa. Onnistumisen kokemuksia Jonna saa esimerkiksi silloin, kun hän pystyy tekemään itsenäisesti jonkin uuden tehtävän. – Opinnot toki loivat pohjan, mutta kyllä tämän työn oppii vain tekemällä. Jonna toivoo, että saisi jossakin vaiheessa vakituisen työpaikan ja pääsisi valvomoon operaattoriksi. – En anna metsäalan huonojen uutisten lannistaa. Toisaalta, olen myös sitä sukupolvea, joka tietää, että työvuosiin voi mahtua useita uria. En oleta itsestään selvästi, että jään tästä työstä eläkkeelle. • Alanvaihtaja Jonna Marjamäki iloitsee kiinnostavasta ja monipuolisesta työstä Jonna Marjamäki lähti kaupan alalta tehtaaseen. Oikaisu liiton hallituksen jäsenistä ??/?? liittokokousjutussa jäi mainitsematta liiton hallituksen uusista jäsenistä Miia Bitter, Kauttuan osastosta ?. Marko Koivuranta Valkeakosken osastosta ?? ei puolestaan ole hallituksen vaan liiton valtuuston jäsen.• 1 k y s y m y s t ä 1. Kuka edesmennyt muusikko lauloi levyllä Ei aika mennyt koskaan palaa? 2. Missä on kaupunginosa Jätkäsaari? 3. Mikä on köö? 4. Missä voi nähdä ympäristötaideteoksen Hiljainen kansa? 5. Minä vuonna päättyi Suomen ja Neuvostoliiton jatkosota? 6. Mikä on Suomen yleisin kala? 7. Montako paperitehdasta UPM:lla sauhuaa tällä hetkellä Suomessa? 8. Mistä kaupungista UPM on ilmoittanut paperintuotannon lopettamisesta? 9. Missä toimii pesäpalloseura IPV? 10. Kuka kirjoitti romaanin Täällä Pohjantähden alla?? Vastaukset sivulla 35. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Omavastuuaika – milloin päivärahan maksaminen alkaa? Omavastuuaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka tulee kulua ennen kuin päivärahan maksaminen voi alkaa. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika, ja sen on kerryttävä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Tänä aikana työnhaun tulee olla voimassa työvoimaviranomaisessa. ? Omavastuupäiviksi hyväksytään päivät maanantaista perjantaihin. Yhdeltä kalenteriviikolta voidaan hyväksyä enintään viisi päivää. ? Omavastuuaikaan ei lueta päiviä, joilta ei muutenkaan olisi oikeutta päivärahaan. ? Jos hakujaksolla on osa-aikatai satunnaista työtä, omavastuuaika kertyy seitsemää päivää vastaavana tuntimääränä. Omavastuuaika asetetaan aina, kun 12 kalenterikuukauden työssäoloehto täyttyy. Tällöin myös päivärahan enimmäismaksuaika (300–500 päivää) alkaa alusta ja päivärahan määrä lasketaan uudelleen. Työssäoloehdon täyttyminen on yksilöllistä, eli työssäoloehto täyttyy hakijoilla eri aikaan. Poikkeuksia omavastuuajan laskemisessa Työllistymistä edistävien palvelujen aikana omavastuuaika kuluu samanaikaisesti päivärahan maksun kanssa. Arkipyhä voidaan laskea omavastuuaikaan, jos olet ilmoittautunut työttömäksi ennen sitä eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta kyseiseltä päivältä. Kokonaan työttömälle arkipyhä kerryttää omavastuuaikaa normaalisti. Karenssi Karenssi on työvoimaviranomaisen määräämä ajanjakso, jolta ei makseta päivärahaa. Karenssi asetetaan esimerkiksi silloin, kun hakija: ? irtisanoutuu itse ilman pätevää syytä, ? aiheuttaa työsuhteen päättymisen, ? tai toimii työvoimapoliittisesti moitittavalla tavalla. Työvoimaviranomainen antaa karenssiajasta työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Karenssin ajalta ei oteta myöskään omavastuuaikaa. Omavastuuaika asetetaan karenssin päätyttyä, jos ansiopäivärahan maksaminen ei ole alkanut ennen karenssia eikä omavastuuaikaa tästä syystä ole asetettu. Poikkeuksena ovat työvoimaviranomaisen kanssa sovittavat työllistymistä edistävät palvelut, joiden ajalta päivärahaa maksetaan samanaikaisesti karenssin kanssa. Karenssin pituus riippuu tilanteesta: ? Ilman pätevää syytä tapahtunut irtisanoutuminen: 45 päivää ? Lyhyt (enintään 5 päivän) työsuhde, josta irtisanoudutaan: 30 päivää ? Muut työvoimapoliittiset moitittavat menettelyt: 7, 14 tai 45 päivää tai 12 kalenteriviikon niin sanottu työssäolovelvoite. Karenssiaikaan lasketaan kaikki viikonpäivät maanantaista sunnuntaihin. Ansiopäivärahan maksamiseen liittyy ajanjaksoja, jolloin päivärahaa ei makseta, kuten esimerkiksi omavastuuaika ja karenssi. Nämä termit saatetaan helposti sekoittaa, vaikka kyseessä ovat täysin eri asiat. Tässä tiivis katsaus niiden eroista ja vaikutuksista päivärahan maksamiseen. Mitä eroa on omavastuuajalla ja karenssilla? Kassa vastaa Paperi_26-27_kassajahiomo.indd 27 Paperi_26-27_kassajahiomo.indd 27 20.8.2025 9.55.27 20.8.2025 9.55.27
28 / 4 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan ?? euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko ??.?. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL ???, ????? Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko ?”. Ristikon ? palkinnon sai Kari J. Kemppainen, Lohja. ? † TEA ? † TEA P M Ä T Ä E R I S T I ? ? V Ä R I K Y L L Ä I S Y Y S O L E T E Y L I T T Y V Ä " " I L E T Ä " " S I T A A T I T M I T A T U T E ESA I ESA I L L I N O I S S A K A T Ä Ä N E T U ? AJATUS ? T A A R A AJATUS I H O O P O V A L E V E S I R A T A S O N T O T SORTAJAT SORTAJAT A L I S T E L I J A T A K U T R TUKE L A T I T U T A TUKE E S T E U L L A T ISMO O S I N K O L O E T O A ISMO A MATERIAALI MATERIAALI A I N E R A U T I A S S J A L I ? ? ? N Ä K Y V I S S Ä ? B U K A A S I T U A K U U T T I T O P A T U T ARKA S U R V O S A S T I A T ARKA T E L I S E A J A A A T T U U P I L L I E R O J U T A S U S T E A I T I O T TEA I S O S E T M U T A L A T I TEA VÄLI T I T I H U T I VÄLI R A K O U I M A R I ÖISIÄ ÖISIÄ U N E T O M A N A L A K U U A R E S H I L U T A S E A L L A R L A E T O T U S A T O N T A O S A N I T T A KATTOAINEKSIA PURUTUPAKKA JOKINEN VIHASTUNEITA JOENSUUN TYTTÖ! PYYDYS PUISSA ALAOSA LAPSILLA KATTOAINEKSIA PURUTUPAKKA JOKINEN VIHASTUNEITA JOENSUUN TYTTÖ! PYYDYS PUISSA ALAOSA LAPSILLA PILAANTUNUT URHEILULAJI MUKAVA HUPI MAKEA PILAANTUNUT URHEILULAJI MUKAVA HUPI MAKEA luulevalta liiallinen luulevalta liiallinen sama j:lläkin sama j:lläkin LU K U A R V O N S A A N E E T lyönnistä ETOVIA JALOKAASU POISTOJA UPOTTAVIA KULKEA LU K U A R V O N S A A N E E T lyönnistä ETOVIA JALOKAASU POISTOJA UPOTTAVIA KULKEA JUHTINAKIN SAARIAHO OSAVALTIO PALMUSSA JUHTINAKIN SAARIAHO OSAVALTIO PALMUSSA POHJILLA KORVIN KUULTAVIA TYÖKALU POHJILLA KORVIN KUULTAVIA TYÖKALU EI OLE TOTTA PAJASSA veden ääntä tuotteesta kuoren paino LEUALLEKIN TYHMÄ EI OLE TOTTA PAJASSA veden ääntä tuotteesta kuoren paino LEUALLEKIN TYHMÄ laivassa kumisevia laivassa kumisevia VIRROIN LUOTETTAVIA MUURARILLA VEKIT VIRROIN LUOTETTAVIA MUURARILLA VEKIT Latvian valuuttana TUNTEA tytöt AHO Latvian valuuttana TUNTEA tytöt AHO YRITYKSEN JAKAMA ROSKIA VAATETUS YLLYTYSTÄ SUKULAINEN koululaisia INHOTA YRITYKSEN JAKAMA ROSKIA VAATETUS YLLYTYSTÄ SUKULAINEN koululaisia INHOTA HEVOSVÄRI HIRVELLÄ VARJOIN poika aAlias HEVOSVÄRI HIRVELLÄ VARJOIN poika aAlias HIENONNETUILLE MARJOILLE VARATUT PURKIT käskeviä HIENONNETUILLE MARJOILLE VARATUT PURKIT käskeviä hermokaasut ARKAILUA ESTÄVÄ äkillinen TAKITKIN hermokaasut ARKAILUA ESTÄVÄ äkillinen TAKITKIN seura väylä seura väylä KULJETTAA AUTOA SAARI tepsiä ahkeria imuun HIIHTI ENNEN TAUTEJA KULJETTAA AUTOA SAARI tepsiä ahkeria imuun HIIHTI ENNEN TAUTEJA TURHAT KAMAT PUKINE SOLUISSA LOOSIT TURHAT KAMAT PUKINE SOLUISSA LOOSIT LEIREILLÄ SODASTA HYLLY viekkaita MUUSIKKO TURKKA UJOJA LEIREILLÄ SODASTA HYLLY viekkaita MUUSIKKO TURKKA UJOJA satunalle menee ohitse vedessä satunalle menee ohitse vedessä LÄHIITÄÄ vähenevä sotaisa LÄHIITÄÄ vähenevä sotaisa KOLIKKO NUMEROIN piilossa N Ä Y T T E LI JÄ N IE M I ylimpinä KOLIKKO NUMEROIN piilossa N Ä Y T T E LI JÄ N IE M I ylimpinä OUTO OLIO SÄTEIN alasimella OUTO OLIO SÄTEIN alasimella Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 19.8.2025 9.55.16 19.8.2025 9.55.16
/ 29 / 29 4 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Polttaa, kesäseinä kuuma reunat on kaivettu esiin ja salaojakaivot törröttävät nurkilla. Se on kuulkaas ensimmäisen omistusasunnon hurmaa: 30 astetta hellettä kolmatta viikkoa, neljä päivää kesälomaa jäljellä Tampereen Raflatacilta ja isäntä telineillä talon eteläpäädyssä katonrajassa vetelemässä valkoista maalia vähemmän valkoisen päälle. Maalin pinta menee porotuksessa nahkalle kymmenessä minuutissa, eli kiirettäkin pitää. Ja sitten mies vielä hymyilee! Kimmo Saario on melko selkeästi himpun verran masokisti. – Jollakin kierolla tavalla tosiaan vähän nautinkin tästä. Eihän tätä kannattaisi helteillä tehdä, mutta kun on pakko saada valmiiksi ennen töiden alkua, mies pohtii työnantajan lainaamissa valjaissa. Juotavaa kuluu paljon eikä pissalla tarvitse käydä. Kimmon vaimo Mei Chi rapsuttelee maan pinnalla vanhaa maalia pois ja toimii miehensä työnjohtajana. Telineet ovat kiinni trampoliinissa. Vain sieltä mahtuu ottamaan kuvan maalaamisesta. Kun maalauslaatikko on tyhjä, käydään tarkastamassa sisätilat. Osa huoneista on tyhjillään odottamassa seuraavia ihan tavallisia päiviä. Kimmon poika Aki pelaa olohuoneessa pleikkaa kaverinsa kanssa. On ihanan viileää. • : Kimmo Saario pitää hiljaisen hetken rantalomapäivän muistolle. Aurinko kommentoi välittömästi nostamalla lämpö tilaa asteella. Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 19.8.2025 9.55.18 19.8.2025 9.55.18
30 / UPM:n paperitehtaan hiertämössä on rauhallinen, kesäinen työpäivä. Prosessimies Heikki Isoranta kertoo, että normaalisti heitä on paikalla kolme, mutta työpari, hiertämönhoitaja Jari Valtanen on kesälomalla ja tiimin kolmas työntekijä vielä opettelee työpisteen töihin. – Kun on enemmän yksin vastuussa, niin voi olla tilanteita, joissa tuntuu, etteivät kädet ihan riitä, Isoranta sanoo. Silloin tulee ikävä työparia, jonka kanssa työt sujuvat kuin ajatus. He ovat olleet yhdessä pitempään kuin moni onnistuu olemaan naimisissa. – Melkein sitä näkee valveilla enemmän työkaveria kuin omaa vaimoa kotona, Isoranta nauraa. Samaan aikaan Valtanen viettää vaimonsa kanssa kesälomaa mökillä Inarin Kaamasessa. Ikkunasta näkyy pieni järvi, ja Kaamasjoki houkuttaa sadan metrin päässä kokeilemaan kalaonnea. – Kyllähän täällä sääskiä on tähän aikaan vuodesta, mutta täytyy vain käyttää peittävää vaatetusta, hän juttelee. muistaa hyvin, kun he aloittivat yhteiset työt vuonna ????. – Meidät oli valittu PK?:lle, ja kun näin listassa, kuka tuleva työkaveri on, kävin Heikkiä katsomassa, hän kertoo. Isoranta oli ”tullista tullut”, eli muuttanut Raumalle Valkeakoskelta. Paikallisiin tutustuminen ei ollut ihan helppoa, vaikka hän onkin sosiaalista sorttia. Kielikin kuulosti kummalliselta. – Kun olin vielä poikamies, niin Jari otti minut tavallaan perheeseen. Käytiin välillä grillaamassa tai lasten kanssa uimarannalla, Isoranta muistaa. Hänestä tuli myös Valtasen keskimmäisen lapsen kummi. Kummityttö on nykyisin jo ??-vuotias. hiertämössä ovat kolmen vuosikymmenen aikana laajentuneet. Massaa ja höyryä syntyy edelleen paperikoneille, mutta uusimpana ulottuvuutena on sähkönkäytön hallinta. Kolme yhteistyöntäyteistä vuosikymmentä on kulunut kuin siivillä. – Aika menee pelottavan nopeasti. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että me olemme Jarin kanssa olleet kohta ?? vuotta tässä valvomossa, Isoranta henkäisee. • Työpari huolehti siitä, että valkeakoskelainen pääsi sisään raumalaiseen elämänmenoon. Tullista tullut ja fundeeraaja »Tuntuu käsittämättömältä, että olemme olleet kohta 28 vuotta tässä valvomossa.» t y ö p a r i Haastatteluhetkellä Heikki Isoranta oli töissä ja Jari Valtanen lomalla. Kuvaa otettaessa tilanne oli päinvastainen. Valtanen oli palannut valvomoon ja Isoranta tutustui Porvoon kesä tunnelmaan. 4 / t a u k o t i l a Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 20.8.2025 9.52.17 20.8.2025 9.52.17
/ 31 Tullista tullut ja fundeeraaja 4 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Uintitaitoa kohentamaan : Inkeroinen : Anjalankoskella : avopuoliso ja labradorinnoutaja : hiomon operaattori, Stora Enson Anjalankosken tehtaat : tutuille paperiliittolaisille : menee töissä ja seuraavana päivänä on perinteiset Inkeroisten palokuntajuhlat Niko Kujala Kujala löysi vuosi sitten uuden mukavan harrastuksen, uinnin. Masters-ryhmä on tarkoitettu perustekniikan hallitseville aikuisuimareille, jotka haluavat kohentaa ryhmässä kuntoa ja uintitekniikkaa. Tarjolla on kisojakin. Harrastajat ovat eri-ikäisiä. – Itse lähdin mukaan kunto uintitaustalla, en niinkään halusta kilpailla. Uintiharjoituksiin Kujala menee sen mukaan, miten vuorotyön, tehdaspalokunnan ja Inkeroisten vpk:n varapäällikön tehtävien lomassa ehtii. Paperiliitto-lehdessä oli kuusi vuotta sitten juttu, jossa hän kertoi djja taikatemppuharrastuksistaan, sekä kuva, jossa hän jonglöörasi palloilla. – Taikatemppuja teen enää satunnaisesti illanvietoissa. Tänä vuonna olen tehnyt muutamia dj-keikkoja. Seuraava keikka on häissä. • M alkaa jo aamusta. Lapset leikkivät, aikuiset väittelevät äänekkäästi, televisio pauhaa olohuoneessa, keittiössä kolisee, ovia paukutetaan surutta. Porukkaa on paljon koska keskiluokkaisessa intialaisessa kodissa asuu useampi sukupolvi ja palvelusväkeä saman katon alla. Eristystä ei rakennuksissa käytetä. Ulkomaailman äänet tulevat sisään kuin osana sisustusta. Autojen torvet, mopojen pärinä, kauppiaiden huudot ja koirien haukunta, kaikki sekoittuvat äänten kakofoniaksi. Delhi, yli 20 miljoonan asukkaan metropoli, ei nuku koskaan. Junat kolisevat läpi yön ja eikä liikenne hiljene edes aamuyöstä. Myös työpaikat ovat äänekkäitä. Toimistossa puhutaan, neuvotellaan, nauretaan, istutaan palavereissa ilman äänieristystä. Hiljaisuus on poikkeus, ei sääntö. Juhlia juhlitaan isosti. Häissä pärisevät rummut, valon juhlan diwalin aikana papatit ja ilotulitteet. Jopa hautajaisissa lauletaan ja soitetaan kelloja äänekkäästi, jotta ihmisen sielu pääsee sinne seuraavaan elämään turvallisesti. Äänien virta on tauoton taustarytmi, johon joko tottuu tai uupuu. Äänet ovat elämää, tuumaavat intialaiset, kun kysyn heiltä jatkuvasta melusta. Intiassa äänet merkitsevät yhteisöllisyyttä. Ne kertovat, että ympärillä on turvaa. Intialaiset kun kammoavat yksinoloa. on Suomi. Keskellä Helsinkiä voi istua kerrostalossa kuulematta muuta kuin jääkaapin hurinaa, hissioven kolahduksen tai ratikan jarrutuksen. Kesämökeillä nautimme luonnon hiljaisuudesta ja talvisin reippailemme äänettömissä metsissä. Työpaikoilla ei paljoa pulista. Hiljaisuus voi olla turvaa ja tuntua rauhoittavalta, kuin viltti, joka kietoutuu ympärille. Ehkä se voi myös tukahduttaa, ahdistaa, lisätä yksinäisyyden tunnetta. Ehkä paras ääniympäristö on se, jonka saa itse valita. Mahdollisuus vetäytyä hiljaisuuteen silloin, kun haluaa ja tulla takaisin melun pariin silloin, kun kaipaa ihmisiä ympärilleen. Sellaista on vapauden ääni. • »Intiassa arjen äänet muistuttavat karnevaali a. Äänien virta on tauoton.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. t i l a s t o : Työttömien määrä Suomessa 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Orpon hallitus Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 20.8.2025 9.52.18 20.8.2025 9.52.18
PaPeriliit to?04 / 2025?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä E ois lapsena uskonut mikä must vois tulla. Olin sellanen ongelmantuottaja, en paljon koton viihtynyt. En välittänyt mistään. Ala-asteen lopus äiti päästi mut isälle, kun sillä ei ollut enää jaksamista. Kaikki muuttui isän luona. Hän rupes pitämään mulle kuria, ja yläasteelle mennes aloin rauhottuu. Aloin uskoo et osaisin jotakin. Itsetunto tuli ihan täysin isän kautta. Kävin prosessihoitajan tutkinnon, ja kolme vuotta olen ollut koneenhoitajana RaumaCellillä. Aika kuluu koton pelailles, mut välil tulee lähdettyä porukoille tai isovanhemmille, kun siellä on tilaa laitella autoja. Mä olen tosi näppärä käsistäni. Kai se työhaastattelussakin auttoi, kun tuli autohommista puhuttua. Mainostin että myös kunnossapito onnistuu – taidot ei lopu kesken, jos on työkalut. Autoharrastus on isältä peritty. Harvemmin tulee suoraan kysyttyä apua ennen kun on melkein pakko, mutta jos on, se tulee viereen ja neuvoo. Vaikka kun oltii lähdös Latviaan dri ingkisoihin, ja autoa ei pystynyt nelipyöräsuuntaamaan, se tuli antaan vinkit miten kalvaanisesti korroosioituneiden pyöränkulman säätöpulttien vaihto sujuu nopeemmin. Käyttöauton mulla on bemari vuodelta 2009. Sit on ikuisuusprojekti, josta tuli haaveiltuu jo lapsena, BMW E46 Coupe kasikoneella. Ostin viime talvena huonokuntosen sellasen, moottori täytys siihen viä löytää. Pari vuotta menee, ennen kun pääsen ajosta nautiskelemaan. Olen projektin hyvin pitkälle suunnitellut. Tykkään siitä vaiheesta tosi paljon. Lindan kanssa oon ollut kolme vuotta. Sillä on väliin hermot koetuksella, kun menee aikaa autojen rakentamiseen. On me tietysti lapsia ja omakotitaloa mietitty, kyllä ne tärkeämpiä asioita elämässä on...mut seuraavana tulee kyllä ehdottomasti dri ingi! Kyl sitä katsoo, kun tehot on tuhannes hevoses ja kylki edellä mennään asvaltilla. En ole itse ajanut, mutta tarkoitus olis tehdä kaverin kanssa sellanen auto. Suunnitelmat ei ole pienimmäst pääst, olis tarkoitus ryhtyy joskus tosissaan kilpailemaan. Mulla on mekaaninen tieto ja taito, et todennäköisesti tuun pysymään pois kuljettajan penkiltä. Varikolla ja radan laidalla on mun paikka, ja se on just hyvä niin. Olen koneiden hoitaja. Jos autossa on ongelma, siihen löytyy porilainen ratkaisu. Hänen nimensä on Petteri Nummikari. teKSti Ilkka Palmu KUVa Jussi Partanen »Ostin viime talvena huonokuntosen sellasen, moottori täytys siihen viä löytää.» Petteri Nummikari on ??-vuotias koneenhoitaja UPM:n RaumaCellin Flu? -sellutehtaalta. Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 20.8.2025 11.34.36 20.8.2025 11.34.36
34?PaPeriliit to?04 / 2025 4 / H i o m o Viime Paperiliitto-lehdessä 03/25 pohdittiin syitä epäasiallisen käytöksen lisääntymiseen ja tekijöitä, jotka lisäävät psyykkistä kuormaa työpaikoilla. Kuormitus ei tunnu helpottavan, sillä kaksi yhtiötä ilmoitti kesällä aikeistaan sulkea paperikonelinjoja ja kolmas yhtiö jatkaa säästötoimilla. (Lue lisää sivuilta 4–7). Fyysisellä puolella haittatekijöiden ykköseksi Paperiliiton työsuojelukyselyssä nousi kova melu tuotantotiloissa. Haittatekijöiden kakkoseksi arvioitiin pölyt, esimerkiksi paperipöly, ja kolmanneksi liian korkeat tai matalat lämpötilat. Haittaa aiheuttavat myös hankalat työasennot ja tuotantotilojen puutteellinen ilmanvaihto. Näihin ja muihin työturvallisuustekijöihin voi vaikuttaa työsuojelutyöllä ja tänä syksynä myös valitsemalla ehdokkaat tehtäviin tai asettumalla itse ehdokkaaksi. Työsuojeluvaaleissa työntekijät valitsevat edustajikseen työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää. Yhtenä vaihtoehtona on toteuttaa työsuojeluvaalit sähköisellä äänestyksellä. Tiimi luotsaa liiton työsuojelutoimintaa Paperiliiton puitteissa työsuojelun tavoitteita kehittää työsuojelun mm. asiantuntijatiimi. Ryhmä myös päivittää liiton työsuojelustrategian. Kevätvaltuustossa päätettyyn kokoonpanoon kuuluu 8 työsuojeluvaltuutettua: Manu Anttila, os. 4 Tampere, Kari Blom, os. 11 Jämsänkoski, Juha Huttunen, os. 44 Lauritsala, Jarmo Koukkari, os. 54 Tervakoski, Petri Kuru, os. 25 Simpele, Ville Nevala, os. 38 Kyröskoski, Atte Purho, os. 22 Tainionkoski, ja Seppo Reponen, os. 86 Lahti. Apuna tulevan suunnittelussa on erityisesti kaikille työsuojelutehtävissä toimiville Teollisuuden palkansaajien raportti Turvallista työtä – työsuojelu teknologian, ilmaston ja väestörakenteen muuttuessa. Raportissa on huomioitu myös paperiala. Raportti on julkinen ja ladattavissa sähköisenä Teollisuuden Palkansaajien sivuilta. Tutustua kannattaa myös raportin kattavaan lähdeluetteloon.?•?TeksTi eeva eloranTaJokela, Grafiikka reima kanGas Työsuojeluvaalit käydään myös paperiliittolaisilla työpaikoilla tänä syksynä. Fyysiset haittatekijät Melu, pölyt ja kuumuus olivat tänäkin vuonna fyysisten haittatekijöiden kärkisijoilla Paperiliiton työsuojelukyselyn mukaan. Työsuojelun puolella Korkeat / matalat lämpötilat Pölyisyys, esimerkiksi paperin pöly Hankalat työasennot Puutteellinen ilmanvaihto tuotantotiloissa Taakkojen siirto puuttellisilla apuvälineillä (lihasvoimin) Epäjärjestys Kemiallisista aineista kohdistuvat riskit Huono valaistus tuotantotiloissa Sisäilman laatu Tärinä Kova melu valvomoissa Kova melu tuotantotiloissa 6,8 6,7 6,9 6,5 6,4 6,1 5,7 5,6 4,4 4,3 4,3 3,8 4,7 4,4 4,0 3,6 5,1 4,8 3,4 3,5 2,6 7,3 1 2 3 4 5 6 7 2025 2024 % % Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 19.8.2025 9.56.21 19.8.2025 9.56.21
/ 35 4 / i l m o i t u s t a u l u Melu, pölyt ja kuumuus olivat tänäkin vuonna fyysisten haittatekijöiden kärkisijoilla Paperiliiton työsuojelukyselyn mukaan. Tulevaisuus tänään SAK järjestää Tulevaisuus tänään -keskustelutapahtuman lauantaina . . Helsingin Pikku-Finlandiassa. Ohjelma . Aamupalaa tarjolla . Avaus . Globaali turvallisuus horjuu – miten Suomi selviää? – Sinikukka Saari, johtava tutk? a, Ulkopoliittinen instituutti . Mikä meitä pelottaa? – Nina Lyytinen, työpsykologi, Saana Nilsson, Suojelupoliisin esikuntapäällikkö . Osaamisen entinen suurvalta – kuinka hukata huolella rakennettu brändi Uudistukset uuvuttavat ammatillista koulutusta, mutta nuorilla motivaatiota riittää – Penni Pietilä, tutk? atohtori, Itä-Suomen yliopisto, Kaj Jääskeläinen, opiskeluhyvinvointipäällikkö, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO Aikuiskoulutustuki loppui – miten osaamista päivitetään myös työelämässä olevien osalta? –Mirja Hannula, johtava asiantunt? a, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Mikko Heinikoski, koulutusja työllisyysasioiden päällikkö, SAK . Tauko . Työn ja talouden korjaussarja – miten luottamus palautetaan? – Sixten Korkman, valtiotieteiden tohtori ja pitkän linjan talousvaikuttaja, Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK . Miten työelämän luottamus korjataan käytännön tasolla? – Pasi Pyöriä, yliopistonlehtori, tutk? a, Tampereen yliopisto, Marjo Pihlajaniemi, tietokirjail? a, viestintäpäällikkö, SAK . Mitä tekoäly tekee duunariammateille? Onko sosiaaliturvalla enää tulevaisuutta? Järjestäytymisen haasteet. Lue lisää ja ilmoittaudu: https://www.sak.? /tapahtumat/ P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k ata u l u Nro 5 Aineistopäivä ............................8.10. Ilmestyy .................................24.10. Nro 6 Aineistopäivä ............................3.12. Ilmestyy .................................19.12. 1 v a s t a u s t a 1. Eero Raittinen 2. Helsingissä 3. Biljardikeppi 4. Suomussalmella 5. Vuonna 1944 6. Ahven 7. Neljä 8. Lappeenrannassa 9. Imatran 10. Väinö Linna 04/25 P a p e r i l i i t t o Uudessa tehtaassa tehtaassa Aaro Åkerlund on pyöräillyt ensimmäistä kesäänsä töihin Metsä Fibren Äänekosken tehtaalle. Uusi työ on tarjonnut sopivasti haastetta, ja yhteisö on osittain tuttu jo lapsuudesta saakka. Kaukas ja Kirkniemi Paperikoneen sulkeminen uhkaa. Pätkiikö muisti Stressi kuormittaa, ja muistisairaus voi tulla työikäisellekin. toiminnalliset Riippuvuudet Työpaikoilla ei tunnisteta esimerkiksi peliaddiktiota. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 20.8.2025 11.29.29 20.8.2025 11.29.29 Muista työsuojeluvaalit Loka-, marrasja joulukuun aikana työpaikoilla järjestetään vaalit työsuojeluvaltuutettujen, työsuojeluvaravaltuutettujen, työsuojeluasiamiesten ja työsuojeluyhteis toimintaelinten jäsenten valitsemiseksi. Äänestä turvallisuuden puolesta! Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 20.8.2025 16.02.19 20.8.2025 16.02.19
? Kursseilta tukea luottamustehtävään ja lisäosaamista kaikille jäsenille Luottamushenkilöt Sopimuskurssien ajalta jäsen saa kurssin ajalta normaalia palkkaa vas taa van ansionmenetyskorvauksen työnantajalta. Sopimuskurssit ovat pääosin tarkoitettu vaaleilla valituissa luottamustehtävissä oleville aktiiveille. Luottamushenkilöt ovat työyhteisön ja ammattiliiton avainhenkilöitä. Luottamushenkilöiden keskeistä työsarkaa työpaikalla ovat yhteistoiminta ja työehdot. Luottamushenkilökoulutus pätevöittää hoitamaan edunvalvontaa työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Koulutusta löytyy monipuolisesti neuvottelutaidoista esiintymistaitoon. Osaston aktiivit ja muut jäsenet Ay-koulutusta on kuitenkin suunnattu myös kaikille jäsenille ja ammattiosastoissa toimiville aktiiveille. Tarjonta on hyvin laaja, joten kurssivalikoimaan kannattaa tutustua. Järjestökursseilla jäsen saa koulutusta erilaisiin paikallisiin järjestötehtäviin, kuten ammattiosaston puheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan, hallituksen jäsenen tai muuten vain aktiivisen jäsenen tehtävien hoitamiseen ja osaston toiminnan kehittämiseen. Kysy kurssikustannuksien korvaamisesta ja kurssiajan palkasta luottamus henkilöltä, ammattiosastosi opintosihteeriltä tai liiton toimistosta. Liiton lyhytkursseja osastoille Kun osastot haluavat järjestää paikallista koulutusta, he voivat pyytää kouluttajan liiton toimistosta. Koulutus voi olla esim. 2–3 tunnin luentotilaisuus tai parin päivän perusteellinen kurssi. Koulutus on pääosin suunnattu ammattiosastojen hallituksen jäsenille, luottamushenkilöille ja työsuojeluosaajille. Ajankohtaistilaisuuksia järjestetään kuitenkin mielellään myös kaikille aktiivisille jäsenille. Kurssien sisältöjä räätälöidään osaston toiveiden mukaan. TSL:n koulutus Paperiliiton jäsenten käytettävissä on myös Työväen Sivistysliiton, TSL:n järjestämä koulutus. TSL järjestää mm. teemaseminaareja, jotka ovat avoimia kaikille Paperiliiton jäsenille. Paperiliitto tukee jäsentensä osallistumista TSL:n koulutuksiin. Lue lisää ja ilmoittaudu: paperiliitto.fi/koulutus Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 20.8.2025 15.48.20 20.8.2025 15.48.20