04/24 P a p e r i l i i t t o Kohti unelmaa Nyt tai ei koskaan, ajatteli imatralainen Ville-Veikko Räsänen, ja lähti opiskelemaan musiikkimanageriksi. Jäsentutkimus tulossa Kentän mielipiteitä kartoitetaan liittokokousta varten. UPM Tervasaari Paluu normaaliin olisi onnellinen poikkeus. Onnelan olympialaiset Jytääjien lapsilla ei ole juhlapaikalle asiaa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 20.8.2024 9.10.08 20.8.2024 9.10.08
Riemun päivä Paperiliitto tarjosi huvipuistopäivän PowerParkissa jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen 8.6. Lähes 4000 huvittelijaa liitivät laitteissa maalla, vesillä ja ilmassa. Lue juttu ja katso lisää kuvia: verkkolehti.paperiliitto.? Eeva Eloranta-Jokela Päivi Karjalainen Valkeakoskelaisen Tuomo Salosen ja Stella-tyttären mieleen jäi erityisesti Pitts Special-laite. – Olihan se aivan mahtava ja huikean hieno, sanoi Tuomo. Keminmaasta saapunut Kelttien perhe virkistyi Kwai-joella. Jokiseikkailun viimeiseen laskuun tulevat Jarno Keltti, vieressään Eevi, takanaan Aleksi ja hänen vieressään Iisak. Marika Stenberg ja Peetu karusellissa. Jenni Mäntylä kuvioi Elias Peltolan kämmenselkään pandan. Elias ja isoveli Oliver olivat liikkeellä Rauman ja Euran suunnilta mummin ja papan eli Anne ja Jouko Virtasen kanssa. Tässä vaiheessa heillä oli vasta aavistus siitä, että huvipuistossa oltaisiin sulkemiseen saakka. Härmä Junkerin kyydissä takana käsi pystyssä Konsta Turpeinen, os ??, Lappeenranta, vieressään Jesper Airismaa (vas.). Paperi_02-3_sisis.indd 2 Paperi_02-3_sisis.indd 2 20.8.2024 10.34.13 20.8.2024 10.34.13
P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 4 3 . 8 . 2 2 4 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Vanhat eivät ymmärrä nuoria, nuoret vanhoja, rikkaat köyhiä, suuret pieniä tai herrat duunareita. Tänä päivänä tietoa, välineitä ja keskustelua on molemminpuolisen ymmärryksen lisäämisestä yllin kyllin. Mutta. Ymmärrys jää tarttumatta, kun väki kulkee kuulokkeet korvilla, laput silmillä, mieluummin pää pilvissä kuin jalat maassa. Viuh vain ja hankalat, vaikeat ja vastakkaiset asiat on ohitettu tai otettu annettuna. Hetkinen. Mihin jäivät kiinnostus, uteliaisuus ja kärsivällisyys? Puhuttele, perustele, haasta mutta ennen kaikkea kuuntele. Kysy, jos et ymmärrä, selitä, jos et tule ymmärretyksi. On pysähdyttävä, nähtävä vaivaa ja oivallettava, että samaakin tarkoittavat voivat puhua eri sanoin ja yhteiseen maaliin voi päätyä myös toista kautta. Maailma tarvitsee monitaitoisia tulkkeja ihmisten ja asioiden välille. Luottamushenkilö on yksi heistä. Olisitko se sinä tai työkaverisi? Valinnat tehdään paperiliittolaisilla työpaikoilla tänä syksynä. • Työpaikan verraton tulkki 04 Paperiliitto valmistautuu jo ensi vuoden liittokokoukseen. 06 Paperityöväen Työttömyyskassa sulautuu A-kassaan. 07 Loppuvuonna tulossa lomautuksia. 08 Isien jäljissä tehtaaseen. 09 Tuskin Timppa virhettään myöntää, kun ei edes muista sitä. 22 Sujuva siirto vesivoimalaitokselta kartonkitehtaalle. 24 Paperipandiitit kokoontuivat Jämsään. 25 Janne Pahkala vei ensimmäisen golfmestaruuden. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Kesä meni mukavasti äidin kanssa samalla koneella. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Hapsut suoraksi sano Halttunen. 30 Marko Lind ja Topi Korhonen rakentavat yhteistyötä puhumalla. 31 Intian naiset ovat säästämisen mestareita. 34 Kolumnisti Jarkko Eloranta: Hallituksen putkessa on uusi kurjistuksia. 16? UPM:n Tervasaaren tehtaalla toivotaan paluuta normaaliin työhön poikkeus vuosien jälkeen. Jarno Jokinen valvoo etiketti paperin kulkua. 20 Onnelan olympialaisista jää puitavaa tuleviin työvuoroihin. Hämeenlinnan Faerchin juhlissa on kaikkea mahdollista ja ennen kaikkea sekasauna. 32 Jenni Pitkänen haluaa keskittyä siihen, mitä on olemassa ja nauttia. Hänellä on perhe. Pensaat pukkaavat herukkaa eivätkä omenat kauas puusta putoa. Reima Kangas ilKKa Palmu ilKKa Palmu 66. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Paperi_02-3_sisis.indd 3 Paperi_02-3_sisis.indd 3 21.8.2024 14.36.08 21.8.2024 14.36.08
4?PaPeriliit to?04 / 2024 4 / k u o r i m o Kun talven ja kevään kestäneen tes-neuvottelukierroksen päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta, Paperiliiton tes-neuvottelijat ovat saaneet tuloksiin sopivasti etäisyyttä tiivistahtisen alkuvuoden jälkeen. – Alan työntekijöiden näkökulmasta voin sanoa, että olemme tulokseen tyytyväisiä. Aina tavoitteita jää myös plakkariin, puolin ja toisin. Merkittävää on myös, että toinen yrityskohtainen kierros saatiin tehtyä määräaikoihin mennessä ja ilman työtaisteluja, puheenjohtaja Petri Vanhala tiivistää. – Työnantajapuoli oli kaiken kaikkiaan sopimuskykyinen ja heillä oli halu tehdä sopimuksia. Se auttoi etenemisessä huomattavasti. Palkankorotusprosentteihin harvoin ollaan tyytyväisiä, mutta paperiteollisuuden yritysten neuvottelukierros toiminee yhtenä pohjana muiden SAK:laisten liittojen tes-neuvotteluissa tänä syksynä. Jäsentutkimus tulossa Paperiliiton jäsenet voivat pian vaikuttaa seuraavien työehtosopimusneuvottelujen tavoitteisiin, sillä edessä on liittokokousvuosi. Tekemällä liittokokousesityksiä eli aloitteita ammattiosastot voivat vaikuttaa sekä työehtojensa että laajemmin koko liiton toiminnan kehittämiseen. Esitysten pitää olla liiton toimistossa helmikuuhun mennessä. – Keskustelua tes-tavoitteista ja muista liittokokousaloitteista voi ammattiosastoissa jo viritellä, sillä ensi vuoden Katseet kohti uutta Muste on juuri kuivunut uusista työehtosopimuksista, kun Paperiliitossa valmistaudutaan ensi vuoden liittokokoukseen. Aloitteita voi kokoukselle tehdä myös tes-linjauksista. kesäkuussa pidettävän liittokokouksen valmistelu on liiton päässä alkanut. Ammattiosastot saavat kutsut ja lisätietoa syksymmällä, vinkkaa liittosihteeri Juhani Siira. Liitto toteuttaa lähiviikkoina liittokokousta varten jäsentutkimuksen, jolla kartoitetaan jäsenten mielipiteitä liiton toiminnasta. Yhtenevyyttä tavoitellen Paperiliitto neuvotteli yrityskohtaisia sopimuksia nyt toista kertaa. Uusissa työehtosopimuksissa on edelleen valtaosin yhteisiä elementtejä, vaikka toteutuksessa on yrityskohtaista soveltamista. Sopimuksissa on muun muassa omaishoitoon ja vaikeasti sairaan lapsen hoitoon liittyviä parannuksia. Palvelusvuosikorvauksen vapaaksivaihdon mahdollisuutta laajennettiin useisiin työehtosopimuksiin. Lähes kaikissa yrityksissä UPM:ää lukuun ottamatta pyörii joko 12-tuntinen tai yksilöllinen työaikajärjestelmä, joka ei lisää vuosityöaikaa. Tehdyt työehtosopimukset ovat pääosin kahden vuoden mittaisia. Yrityskohtaisten sopimusten lisäksi Paperiliitto neuvotteli Pahvinja paperinjalostusalan yleissitovan työehtosopimuksen ajalle 1.1.2024—31.1.2026. Prosessia kehitetään edelleen Aiemmin, kun koko paperiteollisuuteen sovittiin yksi yhteinen yleissitova työehtosopimus, korotukset ja muutokset olivat nähtävillä esimerkiksi liiton nettisivuilla. »työntekijöiden näkökulmasta voin sanoa, että olemme tulokseen tyytyväisiä.» teksti ?Eeva Eloranta-Jokela Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 19.8.2024 16.12.02 19.8.2024 16.12.02
PaPeriliit to?04 / 2024?5 Koska sopimukset tehdään nyt Paperiliiton ja yritysten välillä, niiden sisältö on jaettavissa ainoastaan yritysten sisällä. Liitto toimii edelleen asiantuntijana yrityskohtaisissa työehdoissa ja tässäkin mielessä on etu, että noin 30 eri sopimuksen työehdot ovat yhteneväisiä. Liiton työehtosopimusneuvottelijoilla ei ole edessään pitkää taukoa, sillä seuraavaksi neuvottelupöydässä ovat Stora Enson ensi vuoden palkankorotukset. Neuvotteluaikaa on maaliskuun loppuun asti. – Neuvotteluprosessia kehitämme edelleen. Tällä kierroksella kuulimme ammattiosastoja ja infosimme ammattiosastojen vetäjiä neuvottelutilanteesta pitkin matkaa. Prosessia kehitetään kaiken aikaa myös yhdessä työnantajan kanssa, kertoo Petri Vanhala. Vaikea aika neuvotella SAK:n puheenjohtajan Jarkko Eloranta pitää (kolumni sivulla 34) metsäteollisuuden neuvotteluiden lopputuloksia onnistuneina: – Ne osaltaan heijastelevat myös hallituksen tekemien leikkausten vaikutusten lieventämistä työehtosopimuksilla. Paperiliiton neuvottelukierros toteutui vaikeassa tilanteessa, kun SAK:laiset ammattiliitot kampanjoivat Painava Syy -toimilla maan hallituksen työmarkkinapolitiikkaa vastaan. – Neuvotteluympäristö ei ollut kaikista helpoin. Se, että samaan aikaan järjestettiin poliittisia työtaisteluita ja samaan aikaan neuvottelimme, lisäsi jännitteitä, muistuttaa Petri Vanhala. Oma vaikutuksensa neuvotteluihin oli myös yritysten heikentyneellä tuloksentekokyvyllä, sillä osalla yhtiöistä tuotannollinen tilanne jatkui epävarmana.?• Mikko NikkiNeN Mikko NikkiNeN Paperiliiton neuvottelemat yritys kohtaiset työehtosopimukset ovat voimassa pääosin kaksi vuotta. Seuraavat neuvottelut käydään Stora Enson kanssa palkkaratkaisusta jo ensi vuodelle. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 19.8.2024 16.12.03 19.8.2024 16.12.03
6 / 4 / k u o r i m o sulautumisesta on hyväksytty molemmissa työttömyyskassoissa. Sulautuminen tapahtuu ?.?.???? alkaen. Paperityöväen Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous teki myönteisen sulautumispäätöksen ??. toukokuuta. Avoimen työttömyyskassan kassan kokous päätti asiasta ??. toukokuuta. Sulautumisesta julkaistiin viralliset kuulutukset A-kassan, Paperityöväen Työttömyyskassan ja Finanssivalvonnan verkkosivuilla sekä Virallisessa lehdessä ??.?.???? lukien. Kassojen sulautuminen ei edellytä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä Paperityöväen Työttömyyskassan jäseniltä. Nykyinen jäsenyys siirtyy automaattisesti A-kassan jäsenyydeksi ensi vuoden alussa. – Mikäli toimenpiteitä tarvitaan, niistä tiedotetaan hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen ei tule sulautumisen takia mitään muutoksia. Sulautuminen ei vaikuta myöskään A-kassan nykyisiin jäseniin, todetaan työttömyyskassojen yhteisessä tiedotteessa. A-kassa on ??? ??? jäsenellään Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Sulautumisen myötä sen jäseneksi siirtyy noin ?? ??? jäsentä Paperityöväen Työttömyyskassasta. A-kassa on yleinen ja kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa, joka hoitaa jäsentensä ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien maksamisen. Kassan toiminta alkoi vuonna ????, kun Teollisuuden työttömyyskassa, Rakennusalan työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Finka yhdistyivät. Vuoden ???? alusta A-kassaan sulautui Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL:n jäsenten työttömyyskassa. • Paperityöväen Työttömyyskassan sulautuminen Avoimeen työttömyyskassaan eli A-kassaan ensi vuoden alussa on saanut Finanssivalvonnan suostumuksen ja vahvistuksen. Työttömyyskassat sulautuvat »Jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen ei tule sulautumisen takia muutoksia.» Paperityöväen Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous päätti ??. toukokuuta sulautumisesta A-kassaan. Oikealla työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Sami Laakso. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 21.8.2024 12.21.47 21.8.2024 12.21.47
/ 7 4 / k u o r i m o mukaan useampi kuin joka kymmenes Paperiliiton jäsen on ollut tänä vuonna lomautettuna. Viime vuonna Paperityöväen Työttömyyskassa maksoi lomautuspäivärahaa yhteensä noin ???? henkilölle eli noin ?? prosentille jäsenistä. Tänä vuonna lomautusajalta on saanut päivärahaa tai ollut lomautettuna yli ???? henkilöä, mikä on yli ?? prosenttia varsinaisista jäsenistä. Paperiliitossa arvioidaan, että tämän vuoden loppuun mennessä lomautettujen määrä saattaa kasvaa edellisvuoden lukemiin eli ?? prosenttiin. Arvio perustuu työttömyyskassan tilastoon sekä liiton saamiin muutosneuvotteluilmoituksiin. Yritykset ovat perustelleet lomautustarvettaan sillä, että tuotantoa sopeutetaan kysyntään ja tehostetaan kannattavuutta. Toukokuussa Metsä Fibrellä Kemissä syynä oli tästä poiketen tehtaan haihduttamossa tapahtuneen kaasuräjähdyksen tuoma katkos tuotantoon. Elokuussa yritykset ovat ilmoittaneet uusista lomautusuhkista. Esimerkiksi Metsä Fibrellä Joutsenon sellutehtaan muutosneuvottelut koskivat koko tehtaan henkilöstöä eli yhteensä noin ??? henkilöä. Tammikuun loppuun saakka mahdolliset lomautukset kestäisivät toteutuessaan enintään ?? päivää. Isoista metsäyhtiöistä myös UPM on käynyt muutosneuvotteluja mahdollisista lomautuksista. Tuoreen raportin mukaan suomalainen lomautusjärjestelmä näyttää olevan työnantajille tapa pitää kiinni työntekijöistä, joiden osaaminen on niille erityisen tärkeää. Lomautusten keskittymistä tietyille aloille ja kausivaihteluihin sopeutumiseen voitaisiin suitsia työnantajan omavastuulla tai muulla lomautusten käytöstä riippuvalla maksulla. – Suomalainen lomautusjärjestelmä tuo joustoa suhdannekuopissa sekä työnantajille että työntekijöille, mutta ei väistämättä ole hyväksi koko kansantalouden tuottavuudelle, muistutetaan selvityksessä, jonka ovat tehneet Pellervon taloustutkimus, Helsingin yliopisto ja Owal Group. • työnantaja voi nykyisellään jättää palkan maksamatta ilman rangaistusta. Siksi palkkavarkaus halutaan Suomessakin kriminalisoida kansalaisaloitteella. Jättämällä maksamatta työntekijöille oikeaa palkkaa, epärehellinen työnantaja voi saada kilpailuetua. SAK on jo pitkään yrittänyt puuttua tähän epäkohtaan tuloksetta. Asiaa edistetään nyt palkkavarkauden kriminalisointia kannattavalla kansalaisaloitteella. Aloitteen voi allekirjoittaa marraskuun loppuun saakka. Suomessa alipalkkausta ei ole säädetty rangaistavaksi, vaikka työsopimuslaissa työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti. Jos työntekijä varastaa työnantajaltaan, hän voi saada potkut ja jopa sakkoja tai vankeutta. Jos työnantaja varastaa työntekijältä jättämällä palkan osin tai kokonaan maksamatta, hän joutuu maksamaan puuttuvan palkan, mutta ei saa varsinaista rangaistusta. Esimerkiksi Norjassa palkkavarkaus, lønnstyveri, on ollut rangaistavaa runsaan kahden vuoden ajan. Aloite lain muuttamiseksi tuli alun perin ammattiliitoilta, mutta oikeistohallitus lähti ajamaan lakimuutosta eteenpäin. Norjan ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n tavoite oli, että lakimuutos helpottaisi puuttumista alipalkkaukseen ja työehtojen polkemiseen ja toisi poliisille lisää keinoja puuttua työmarkkinarikollisuuteen. Norjan rikoslain uudet pykälät tulivat voimaan tammikuussa ????. Pykälien perusteella työnantaja voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahden vuoden vankeuteen palkkavarkaudesta tai enintään kuuden vuoden vankeuteen törkeästä palkkavarkaudesta. Norjassa ensimmäinen tuomio palkkavarkaudesta tuli syksyllä ????, kun ravintolanomistaja tuomittiin ?? päivän ehdolliseen vankeuteen. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa sähköisesti tunnistautumalla kansalaisaloite.? -palveluun. Aloitteen numero on ?????. • www. kansalaisaloite.? /? / aloite/????? Lomautuksiin varaudutaan yhä Alipalkkauksesta rikos – aloite kerää nimiä Palkkavarkauden kriminalisointia edistetään kansalaisaloitteella. Aloitteen voi allekirjoittaa marraskuun loppuun saakka. Joutsenon sellutehtaan muutosneuvottelut koskivat koko tehtaan henkilöstöä Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 21.8.2024 14.13.55 21.8.2024 14.13.55
8 / kesätyöntekijät Jesse Määttänen, ??, ja Jarno Salminen, ??, ovat viihtyneet kesätöissä ja toivovat saavansa jossain vaiheessa vakituisen työpaikan. Määttäsen kesä on kulunut UPM Kaukaalla päällystyskoneella ja Salmisen Walkilla Valkeakoskella trukkikuskina. Molemmilla työpaikoilla rekrytoitiin kesätyöntekijöitä suurin piirtein sama määrä kuin aiempinakin vuosina – Kaukaalle noin ??–?? ja Walkille ??. Määttänen ja Salminen ovat kumpikin lähdössä armeijaan tammikuussa. – Toivon, että saisin työhön jatkoa vuoden loppuun asti ja voisin palata tänne intin jälkeen, Määttänen sanoo. Salmisen pestiä jatkettiin vuoden loppuun asti. Kyseessä on vuorotteluvapaan sijaisuus – niitä viimeisiä lajissaan. – Vakipaikan kun saisi jossain vaiheessa. Nyt on jo jalkaa oven välissä, Salminen miettii. Prosessiteollisuuden perustutkinnosta keväällä valmistunut Määttänen sanoo, että työssäoppimisjaksot olivat hänen ponnahduslautansa kesätöihin. – Sain hyvin näytettyä taitoja. Pinnistelin kovasti ja tein ahkerasti duunia. Piti osoittaa, että olen valmis itsenäiseen työskentelyyn. Yksi tärkeä oppi perehdytyksessä on se, että pitää uskaltaa kysyä. Ei voi ajatella, että osaa kaiken. Päällystyskoneella on usein paperikonetta enemmän häiriötilanteita, minkä vuoksi päivät ovat erilaisia. Määttänen on päässyt ratkomaan ongelmia ja oppinut joka päivä jotakin uutta. – Tuntuu, että olen muutamassa kuukaudessa oppinut enemmän kuin koulussa kolmen vuoden aikana. Sekä Määttäsen että Salmisen isät ovat töissä samoilla tehtailla kuin poikansa. Salmisen isä myös perehdytti poikansa trukkikuskin työhön. – Työ on itsenäistä ja vastuullista. Joskus tuntuu, että vähän liiankin, sillä yövuoroissa trukkikuski työskentelee yksin, Salminen sanoo. Yksi iso tekijä työssä viihtymisessä ovat mukavat työkaverit, jotka ovat ottaneet nuoret tulokkaat hyvin vastaan. – Oma tavoitteeni oli, että pääsen sosiaalistumaan ja tulen toimeen kaikkien kanssa. Porukka on kivaa, ja kokeneemmat konkarit myös auttavat mielellään, summaa Määttänen. • molempien isät ovat töissä samoilla tehtailla kuin poikansa. Onneksi paniikkiöitä ei ole ollut, vaan kaikki on mennyt loppujen lopuksi hyvin, kesätyöntekijä Jarno Salminen kertoo. 4 / k u o r i m o Kesätyö on tarjonnut uutta oppia, kiinnostavia kokemuksia ja haasteita. Tulevaisuuden työpaikka Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 21.8.2024 8.08.34 21.8.2024 8.08.34
/ 9 4 / k u o r i m o T heinäkuun lopulla Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinosen ulostuloon, jossa Timppa arvosteli kovin sanoin presidentti Tarja Halosen päätöstä luopua jalkaväkimiinoista. Timpan mukaan oli turha odottaa, että päätöksen tekijä myöntäisi saatikka korjaisi tätä tekemäänsä virhettä. Jäin pohtimaan, että joku tässä nyt mättää. Eikös lait säädetä eduskunnassa? Kun tässä iässä muistaa opiskeluaikojen valtiosääntöoikeuden luennoista yhtä paljon kuin nuoruuden juhannuksista, päätin tutkia eduskunnan vanhoja pöytäkirjoja. Niitä kaivelemalla selvisi pian, että Timppa oli itse aikanaan äänestänyt miinoista luopumisen puolesta osana Kataisen hallituksen hyvää hallitusohjelmaa. No, tuskin Timppa virhettään myöntää, kun ei muista sellaista tehneensäkään. Parodiahorisontin rima ylittyi kuin Armand Duplantisilta konsanaan. maamiinakeskustelu on kiehtovaa populistien puhetta hulluille. Parhaimmillaan se osoittaa, kuinka osa kansasta säntäilee päättömien kanojen tapaan paimenpojan huudelessa suden tulevan. Kun puolustusvoimien ylin johto on jo vuosia johdonmukaisesti kertonut miinojen tulleen korvatuksi muulla aseistuksella, nukun ainakin minä tältä osin rauhassa. Jos joku asia tämän ikäistä ihmistä pitää hereillä, niin se ei ole Heinosen Timpan pöhköily. Päinvastoin. Timppojen haukusta tietää, että karavaani kulkee oikeaan suuntaan. Mölistiin kesällä myös Ylen rahoituksesta ja asemasta. Pöhköimmät ovat taas vaatimassa Ylen rahoituksen alasajoa, koska Yle korkeatasoisilla ajankohtaisohjelmillaan, dokumenteillaan ja muulla yleissivistävällä ohjelmistollaan haittaa paiseenpoksautusohjelmien ja puolialastomien sinkkujen pelehtimisohjelmien seuraamista. Maailmassa, jossa medialukutaidon merkitys korostuu, tähän ei olisi varaa. Ylen alasajo olisi yhtä ksua kuin kirjastojen sulkeminen, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö hyvä hallitusohjelma siihenkin taipuisi. aikana kentältä alkoi tulla työttömyysturvaan liittyviä soittoja. Monissa sadateltiin omavastuuajan pidentymistä lomautustilanteissa ja penättiin syyllisiä. Yleensä syyllisen näkee aamulla peilistä, tuumiskelin omaa elämääni miettien. Pikkuhiljaa alkavat hyvän hallitusohjelman oikeaa työtä tekevien ihmisten kurittamiseksi säädetyt leikkaukset tuntua. Mutta ainahan voi tehdä budjettipäällikkö Mika Niemelän tapaan. Jos rahat eivät riitä lainanlyhennyksiin ja ruokaan, voi aina säästää käsityöläisoluista. Paitsi jos on raitis, sitten ei auta mikään. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kesäpoika tuli viereen ja murehti syksyn korvauksia. Ensin lomakorvausten jaksotus ja siihen päälle vielä pidennetty omavastuu. Melkein kuukausi ilman rahaa. ”Kävitkö äänestämässä?” kysyin muina miehinä. ”Älä sotke kuule politiikkaa tähän”, poika ärähti. ”Enpä, en”, vastasin ja jatkoin töitäni. »Pöytäkirjoja kaivelemalla selvisi, että Timppa oli itse äänestänyt miinoista luopumisen puolesta.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Kesätyö on tarjonnut uutta oppia, kiinnostavia kokemuksia ja haasteita. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 21.8.2024 8.08.35 21.8.2024 8.08.35
10?PaPeriliit to?04 / 2024 teKSti Mari Schildt KUVat Mikko Nikkinen, Mikko Vähäniitty Imatralainen Ville-Veikko Räsänen ja jämsäläinen Teemu Karppanen toteuttivat haaveensa ja lähtivät opiskelemaan aikuisiällä. Vaikka ennakkoon jännitti, oppimisen ja kehittymisen ilo on tunnelmissa päällimmäisenä. Imatralainen Ville-Veikko Räsänen Takaisin kouluun – Päivääkään en ole katunut, Ville-Veikko Räsänen kommentoi opiskelemaan lähtemistään. Tulevaisuudessa hän näkee musiikkimanageroinnin sivutuloammattinaan. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 16.8.2024 10.36.49 16.8.2024 10.36.49
12?PaPeriliit to?04 / 2024 K esän jälkeen imatralainen Ville-Veikko Räsänen laittaa kehityskoordinaattorin työt Stora Enson Kaukopään tehtaalla jälleen tauolle, ja kääntää auton nokan kohti länttä. Hän on yksi viimeisistä suomalaisista, jotka opiskelevat aikuiskoulutustuella. Hallituksen päätöksen mukaan uusiin koulutuksiin ei aikuiskoulutustukea ole enää tarjolla elokuun alusta eteenpäin. Vaikka tuen lopettaminen tuottaa monelle murhetta, Räsäselle se oli myös tarvittava tuuppaus kohti unelman toteuttamista. Nyt oli se viimeinen tilaisuus. Opinnot alkoivat vuodenvaihteessa Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos Ikatassa, jossa voi suorittaa musiikkituotannon ammattitutkinnon ja valmistua musiikkimanageriksi. – Joku kaunis päivä manageroinnista on tarkoitus saada sivutuloammatti, Räsänen kertoo. Musiikki, ja nimenomaan sen managerointi, on Räsäsellä geeneissä. Hänen pappansa Martti Räsänen, kenkäkauppias ja harrastajakamarimuusikko, rakensi vuonna 1979 Imatralle noin 700 neliöisen konserttisalin, Konserttihovin. Edelleen toimivassa salissa on levytetty monia klassisen musiikin merkkiteoksia. Viulistina pappa ei ollut ykköskaartia, mutta musiikkikulttuurin tukijana hän oli suvereeni. Räsäsen isä soittaa kitaraa ja laulaa omaksi ilokseen, mutta pojassa musiikki nousi voimakkaammin pintaan. – Lapsena kuunneltiin isosiskon kanssa Dingoa. Kun katselin musiikkivideoita, tuli ajatus, että tuo on sitä, jota haluaisin tehdä, Räsänen muistaa. Kinuamisen jälkeen perheeseen hankittiin sähkökitara. – Kun menin yläasteelle, siellä oli Peltosen Teemu. Sillä oli farkkutakin selkälipussa samaisen levyn kansi, jonka juuri olin hommannut. Katsoin, että tämähän on hengenheimolaisia. Ei muuta kuin jutustelemaan. Ei kauaa mennytkään, kun jo oltiin vanhempien kellarissa. Hänellä oli rummut ja minulla kitara. Siitä se lähti, hevimetalliräime, Räsänen muistaa. Ensimmäinen bändi oli nimeltään Bloodrose, joka oli kasassa yli kymmenen vuotta ja sai levytyssopimuksen Englantiin. Syntyi pitkäsoitto ja EP-levyjä. Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä opiskelut veivät soittajat eri paikkakunnille, ja bändi hiipui. Räsäselle astui tilalle urheilu, ja hän kilpaili vapaaottelussa suomenmestaruustasolla. Kun hän 30-vuotiaana iski kisahanskat naulaan, palo harjoittelemiseen siirtyi jälleen musiikkiin. Hän soitti eri kokoonpanoissa vuosikymmenen ajan – kunnes Suomeen iski korona. – Kaikki oli kiinni, eikä ollut tekemistä. Tehtiin terapiabändi, josta vain rumpali oli ennalta tuttu. Ei tarvittu kuin muutama jammailutreeni, niin se loksahti kohdilleen, Räsänen kertoo. Terapiabändistä tulikin pääbändi Heezer, joka on myös levyttänyt. – Sitäkin nyt opettelen, miten tätä bändiä saisi vietyä eteenpäin, ja samalla muitakin bändejä. Itä-Suomessa ei koulutettuja musiikkimanagereita juuri toimi, Räsänen kertoo. Opiskelemaan lähteminen 44-vuotiaana ei ollut Räsäselle mikään helppo päätös. – Ennen kuin opinnot alkoivat, oli jännästi tunteiden vuoristoratoja. Välillä olin sairaan innoissani, ja välillä taas mietin, »On todella erilaista opiskella kuin aikanaan!» että hetkinen, mitäs tässä oikein olen menossa tekemään. Niin pitkään olen ollut tehtaalla, ja on ollut samat kuviot. Rutiinien rikkominen, vaati uskallusta. Sitten mietin, että perkele: Eipä tarvitse kuolinvuoteella miettiä, että olisi pitänyt tehdä, Räsänen kertoo. Kun hän saapui ensimmäistä kertaa lähiopetuspäiville Ikaalisiin, hänestä tuntui kuin olisi tullut kotiin. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 16.8.2024 10.36.50 16.8.2024 10.36.50
PaPeriliit to?04 / 2024?13 – Kaikki olivat erilaisia ihmisiä, mutta yhdistävä tekijä oli musiikki. Tauolla ei hiljaisia hetkiä tullut, vaan fiilis oli rento ja mukava, hän kertoo. Edellisen kerran hän on istunut koulun penkillä melkein 30 vuotta sitten. – On todellakin erilaista opiskella kuin aikanaan ammattikoulussa! Ajoneuvoasentajan ammattia ei ole tullut tehtyä päivääkään, hän nauraa. Armeijan jälkeen hän pääsi Kaukopäähän, ja jäi. Työn ohessa hän suoritti ammattitutkinnon. aikuisiällä opiskeleminen on ollut Räsäsen mukaan monella tavalla erilaista. – Kun aihe on oma intohimo, opiskeleminen ei tuota vaikeuksia, päinvastoin. Kun moneen vuoteen en ole oikein kirjojakaan lukenut, niin nyt olen alkanut sitäkin tehdä. Koitan imeä tietoa, hän kertoo. Vaikeinta opiskelussa on ollut oman ajankäytön organisointi. – Ettei lähde rönsyilemään, vaikka tämä on intohimo. Pitääkin tehdä itselleen ikään kuin työpäivä, kalenteroida se, ja pitää siitä kiinni. Se on ehkä ollut haastavinta, hän miettii. Muutos vaatii myös taloudellista pohdintaa ja jopa riskinottoa. – Itselläni ei olisi ollut mitään jakoa lähteä, jos ei aikuiskoulutustukea olisi saanut. Niin se on. Uskon, että tulen verovaroillani sen maksamaan moneen kertaan takaisin, hän miettii. Asuntolainastaan hän maksaa parhaillaan vain korkoja, eikä pari kertaa kuussa matkustaminen Ikaalisiinkaan ole ilmaista. – Olen joutunut säästämään aikuiskoulutustuesta huolimatta. Tämä vaikuttaa myös tulevaan eläkkeeseen. Jos miettii, kuinka paljon tässä tuloja menettää, se on ihan loputon suo. Kolmentoista viikon ikäinen Sylvi-kissa on vielä hetken aikaa Teemu Karppasen perheen pienin. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 16.8.2024 10.36.50 16.8.2024 10.36.50
14?PaPeriliit to?04 / 2024 Silti en ole vielä päivääkään katunut, vaikka taloudellisesti on tiukkaa tehnyt. On se ollut sen arvoista: Kaikkea ei voi rahassa mitata, Räsänen sanoo. Jämsäläinen Teemu Karppanen elää myös unelmaansa, jonka meneillään olevat opinnot hänelle mahdollistavat. Hän opiskelee oppisopimuksella paperialan ammattilaiseksi. – Titteli on prosessimies 5, UPM:n Jämsänkosken tehtaalla Specialty Papersin puolella, hän sanoo. Jo lapsena Karppanen ajatteli, että isona hän on isossa tehtaassa töissä. Aikoinaan siellä työskenteli Karppasen pappa, ja papan veli teki työuransa Kaipolan tehtaalla. Parhaillaan tehtaassa ovat Karppasen lisäksi hänen isänsä ja setänsä. Myös serkku ja äidin veli ovat työskennelleet siellä. – Tuolla kyllä kysellään, että kenenkäs poikia sinä olet. Kun ovat kuulleet, että olen Tähtisen Karin poika, niin kuuluu, että jaajaajaa. Isälläkin on jo 36 palvelusvuotta Jämsänkosken tehtaalla takana, Karppanen kertoo. Tie tehtaalle oli kuitenkin pitkä. Kun Karppanen lähti ammattikouluun, Jämsänkoskelta ja Jämsästä paperilteollisuuden koulutusmahdollisuudet olivat kuolleet pois. Karppanen valmistui komposiittipuolen muovija kumituotevalmistajaksi, ja ehti olla muun muassa Patrialla Airbus-hankkeessa, ruiskupuristusyrityksessä sekä biokemian yrityksessä. – Ei minulla ollut biokemiankaan osaamista ennalta. Siinä kuitenkin huomasin, että aivan uutta tietoa pystyy oppimaan, kun sitä tutkii ja antaa sille aikaa. Kyllä se onnistuu, hän sanoo. Oppisopimusohjelmaan haku tärppäsi vihdoin, kun Karppanen oli ehtinyt 28-vuotiaaksi. Soveltuvuustesteissä hän sai täydet suosituspisteet. Vapaa-ajalla vesi on Teemu Karppasen elementti. Hän tuntee järvensä niin tarkkaan, ettei ilman saalista tarvitse kotiin palata. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 16.8.2024 10.36.51 16.8.2024 10.36.51
PaPeriliit to?04 / 2024?15 tulee opeteltua teoreettinenkin, syvempi tieto. Arkisissa tilanteissa on paljon muuttujia, joita pystyy vain ajan kanssa kohtaamaan. Ja vaikka koulu syksyllä loppuu, onhan se loputonta opinahjoa. On iso tehdas, tulee uusia laitteistoja ja linjamuutoksia, hän miettii. Karppanen kertoo, että on opintojen aikana kantanut huolta lähinnä siitä, ehtiikö kaikkea tarvittavaa oppimaan oppisopimuksen kahden vuoden aikana. – Opintoja täytyy viedä pikkuhiljaa eteenpäin, ei niitä pysty tiivistämään, hän sanoo. Karppanen on saanut huomata, että aikuisena opiskeleminen on toisenlaista. – Kun olin nuorena poikana ammattikoulussa, silloin mietittiin vain seuraavia vapaita. Kun on aikuistunut, sitä ajattelee eri tavalla. Kyllä alussa oli pieni epävarmuus, että perhana jos ei saakaan itseään niskasta kiinni. Jos niille nuoruuden poluille jotenkin tipahtaa takaisin, mutta ei sellaista ole ollut. Järki on pääkoppaan löytynyt. Sille ammattikoululaiselle voi jo antaa anteeksi, hän miettii. Vapaalla Karppanen suuntaa järvelle. – Minä kalastan kesät talvet. Siinä menee satoja tunteja kesällä ja samoin talvella, se ei keliä tai pakkasta katso. Pakasteessa vakuumipusseissa on ahventa ja kuhaa vaikka kuinka. Tiedän ja tunnen omat vesistöni, että ei sitä kalaa tarvitse lähteä etsimään. Kyllä sitä tulee, hän juttelee. Karppanen harrastaa varsinkin heittokalastusta ja vetouistelua. – Se on pääkopan resetoimista. Siinä joutuu katsomaan siimaa ja sen liikkeitä. Jos kala on heikolla syönnillä, niin voit siimasta lukea, kun se vähän kiristyy, että siellä on elämää. Kyllä siinä joutuu keskittymään, eikä mitään työasioita mieti, sanoo Karppanen. Kesäkuussa hänet vakinaistettiin tehtaalla sillä ehdolla, että oppisopimuskoulutus tulee suoritetuksi. Se on mullistava elämänmuutos, ja lisää mullistuksia on tälle vuodelle luvassa, sillä joulukuun lopussa Karppasen ja avopuoliso Sarika Hakasen perheeseen syntyy esikoinen. – Elämä tapahtuu töiden ja kalastuksen välillä, ja jostain välistä annetaan huomiota paremmalle puoliskolle. Nyt kun tulee perheenlisäystä, niin on sanomatta selvää, että kalastushommaan laitetaan jarrua päälle, hän sanoo. Kaikkien muutosten keskellä voisi heikompaa jo hirvittää, mutta Karppanen kokee, että asiat ovat kaikin puolin kohdillaan. Elämänmuutosta, joka alkoi hänen kohdallaan oppisopimukseen pääsemisestä, hän suosittelee lämpimästi asiasta kiinnostuneille. – Jos epäilee, että pystyykö oppimaan, niin voin sanoa, että jos minä pystyn oppimaan tällä minun päälläni, niin pystyy moni muukin. Yhtiö antaa loistavat lähtökohdat opiskelulle: saa tukea, ihmiset ottavat vastaan, auttavat ja neuvovat, hän sanoo. Karppanen kokee, että oppisopimusopiskelu on ollut juuri sitä, mihin hän ammatillisesti pyrkii. – En sano, että näkisin itsessäni insinööriä. Se on työtä, josta en niin välittäisi. Tuotannossa ja prosessissa on minun paikkani, ja on mukavaa olla hyödyksi. Tässä kun saisi eläkkeeseen asti tehdä töitä, niin olisin tyytyväinen. ? »Elämä tapahtuu töiden ja kalastuksen välillä.» – Sitten tuli soitto, että tulisinko allekirjoittamaan sopimuksen. Kyllä se oli semmoinen hetki, että kakkua leikattiin kotipuolessa. Kyllä oli hyvä fiilis, hän hymyilee. Koulutus tähtää useamman työtehtävän oppimiseen, ja opetusta on sekä Jämsänkosken että Tervasaaren tehtailla. – Olen tyytyväinen, että pääsin sisään oppisopimuskoulutuksen kautta varsinkin siksi, että lähdin tyhjän päältä. Tässä Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 16.8.2024 10.36.51 16.8.2024 10.36.51
16?PaPeriliit to?04 / 2024 Hässäkkää riittää 16?PaPeriliit to?04 / 2024 U PM:n Tervasaaren tehtaassa Valkeakoskella ei ole aikoihin ollut normaalia vuotta, jolloin keskityttäisiin pelkästään työn tekemiseen. Tälle vuosikymmenelle mahtuu noin kolmenkymmenen työtehtävän vähennykset ja korona-aika, sitten ensimmäiset yrityskohtaiset tes-neuvottelut ja niihin liittynyt lakko. Tänä vuonna olivat taas vuorossa tes-neuvottelut. Viime vuosiin mahtuu myös muutama lomautus. Tänä vuonna on ollut kaksi lyhyttä lomautusjaksoa, joista jälkimmäinen osui elokuun loppupuolelle. Prosessityöntekijä Tero Mensalo myöntää, että kaipaa vanhoja aikoja, kun sai tehdä rauhassa töitä. – Kyllä tämä nykytilanne vähän rassaa. Juurikin tes-neuvottelut ovat olleet viime vuosina niin hankalia. Epävarmuus kasvaa. Moni työkaverikin on sanonut, että se painaa mieltä, kun tehtaassa ei ole ollut rauhallista aikaa moneen vuoteen, Mensalo toteaa. Hän arvelee, että monen nuoremman työntekijän mieli valmistelee ehkä jo vaihtoehtoja tulevaisuuden suhteen. Näyttää kuin jotkut kaivaisivat ajatuksissaan lähtökuoppia. – Itse ole ollut täällä niin pitkään, että en innostu koulun penkille lähtemisestä. Pysyn töissä täällä niin kauan kuin on mahdollista, Mensalo sanoo. Tervasaareen on myös tullut työntekijöitä muista tehtaista, joissa on ollut lomautuksia. Mensola arvelee, että kynnys katsoa uusia työpaikkoja madaltuu, kun täälläkin on sama homma edessä. Tervasaaren tehtaalla toivotaan, että vihdoinkin voisi rauhassa keskittyä työntekoon. teKSti Ja KUVat Reima Kangas Paperi_16-19.indd 16 Paperi_16-19.indd 16 22.8.2024 10.46.53 22.8.2024 10.46.53
Timo Kallio (vas.) ja Jan Lindroos rupeavat vaihtamaan rullaa. PaPeriliit to?04 / 2024?17 Paperi_16-19.indd 17 Paperi_16-19.indd 17 22.8.2024 10.46.57 22.8.2024 10.46.57
?? Jan Lindroos uskoo, että tarrapaperilla on tulevaisuutta. ? – Ehkä on uusi normi, että koko ajan on jotain säpinää, sanoo Tomi Eerola. ?? Jarno Jokinen ja Tero Mensalo valmistelevat päänvetoa. 18?PaPeriliit to?04 / 2024 Tervasaaressa tehdään etikettien ja tarrojen taustapaperia sekä enenevästi pakkauspaperia. Asiantuntijoiden mukaan näiden tuotteiden menekki kasvaa pitkällä aikajaksolla, mutta juuri nyt myynti tökkii. Pääluottamushenkilö Tomi Eerola arvioi, että inflaatio on hidastanut kulutusta ja muutkin tekijät, kuten Ukrainan sota sekoittavat maailman taloutta. Hän uskoo, että kauppa rupeaa vilkastumaan lähitulevaisuudessa, ja töitä riittää. – Niin meille sanotaan firman puolestakin, että menekki paranee ja tilanne normalisoituu. Mutta kauanko se vielä vie? Tuntuu, että firman analyytikotkin ovat ihmeissään, miettii Tero Mensalo. Ehkä valoa on kuitenkin tulossa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteen mukaan maailmantalouden elpyminen ja keskuspankkien ennakoidut koronlaskut lisäävät vähitellen metsäteol lisuustuotteiden kysyntää. Luken mukaan kartongin, paperin ja sellun tuotantoja vientimäärät kasvavat tänä vuonna. Pellervon taloustutkimus (PTT) on samoilla linjoilla ja ennakoi kasvun olevan vielä suurempaa ensi vuonna. PTT:N mukaan etenkin kartongin vientimarkkinat kasvavat. UPM julkisti heinäkuussa puolivuosikatsauksen, jonka mukaan konsernin liikevaihto ja -voitto laskivat tammi–maaliskuussa jonkin verran viime vuodesta. Sen sijaan tämän vuoden huhti–kesäkuun liikevoitto nousi 60 peräti prosenttia viime vuoden vastaavasta aikajaksosta. Koko tämän vuoden liikevoiton odotetaan nousevan viime vuodesta. UPM:n paperiteollisuuden toiminnoista vain Communication Papersin kannattavuus heikkeni. Communication Papers tekee graafisia papereita esimerkiksi mainontaan, julkaisuihin ja toimistokäyttöön. UPM suunnitteleekin sulkevansa tänä vuonna Hürthin sanomalehtipaperitehtaan ja Nordland Papierin hienopaperikoneen Saksassa. UPM:n toimitusjohtajan Massimo Reynaudon mukaan sellun kysyntä oli hyvää ja hinnat jatkoivat nousuaan, mutta myös UPM Specialty Papers -liiketoiminto teki hyvän tuloksen. Tervasaaren tehdas kuuluu Specialty Papersiin. UPM Raflatacissa tarramateriaalien maailmanlaajuinen kysyntä elpyi viime vuodesta. Raflatac pyrkii nopeuttamaan kasvuaan myös ostamalla belgialaisen Grafityp-yhtiön. Osa UPM Raflatacin tuotteista on tavallaan Tervasaaren tehtaan kääntöpuoli: Raflatac tekee tarramateriaaleja, Tervasaaren tehdas taustapaperia, johon tarrat kiinnitetään. – Yksinkertaisimmillaan se on vaikka kaupan vaa’assa. Kun painaa nappia, etiketti tulostuu, mutta meidän taustapaperi jää vaa’n sisälle, kuvailee Tero Mensalo. ProsEssityöntEkijä Jan Lindroos pohtii, että hässäkkää on riittänyt, mutta häntä ei ole harmittanut lähteä töihin, koska Paperi_16-19.indd 18 Paperi_16-19.indd 18 22.8.2024 10.46.57 22.8.2024 10.46.57
Timo Kallio vaihtaa rullaa ja ottaa näytteitä paperista. PaPeriliit to?04 / 2024?19 ympärillä on kunnon työkavereita. Hän toteaa, että työntekijämäärä on kyllä vedetty minimiin. Hyvä kommunikaatio, ryhmähenki ja ammattitaito kuitenkin auttavat pitkälle. – Aika hyvin tässä on kaikesta huolimatta pärjätty, Lindroos sanoo. Tervasaaressa on noin 230 työntekijää. Tomi Eerolan mukaan siinä mennään aivan veitsenterällä. Jo yhden työntekijän poissa olo tuntuu paikalla olevien kuormituksessa tai joudutaan paikkaamaan ylitöillä. Jan Lindroosin suunnitelmiin elokuun lomautus ei vaikuttanut, sillä hän oli sen aikana Kuusamon seudulla viettämässä kesälomaa. Lindroos toteaa, että pieni lomautuksen tuoma tauko ei 52 vuoden iässä muutenkaan harmittaisi. – Talous alkaa jo olla sen verran kohdillaan, ja rouvakin käy töissä. Nuoremmilla lomautus voi tuoda epävarmuutta, se on ihan eri asia lapsiperheille, joilla on lainaa ja toinen vanhempi saattaa olla lasten kanssa kotona, hän sanoo. Irtisanomisia tehtaalla Lindroos ei usko tulevan ihan vähään aikaan. Hän toteaa, että työntekijöitä ei ole enää varaa vähentää tai joudutaan sulkemaan toinen kone. Toisaalta porukkaa on jäämässä melko paljon eläkkeellekin lähivuosina. – En ole tällä hetkellä huolissani enkä halua stressatakaan itseäni sellaisisilla ajatuksilla. Nautin vain kesälomasta, sanoo Lindroos. ValkEakoskEn ammattiosasto 45:n puheenjohtaja Harri Honkala huokaa, että vajaan kahden vuoden päästä tulevat taas tes-neuvottelut. Tänä keväänä neuvottelutulos UPM:n ja Paperiliiton välillä syntyi helpommin kuin vuonna 2022, mutta kesäkuulle asti se nytkin meni. Tomi Eerolan mukaan työntekijöitä on uudessa tes-käytännössä hämmentänyt muun muassa se, että eri tehtaiden sopimuksissa voi olla erilaisia tekstejä. – Kun on tuttuja eri paikkakunnilla, vertaillaan ja ihmetellään erilaisia kirjauksia. Siinä menee välillä puurot ja vellit sekaisin. Sitä olen saanut selvittää, miksi noilla lukee noin ja meillä näin, sanoo Eerola. Kesäkuussa hyväksytty työehtosopimus oli Eerolan mukaan pelkkä raharatkaisu. Se ei ole herättänyt suurta keskustelua. – Joku työntekijä kommentoi, että ei muista hetkeen tällaista, ettei tessiin ole tullut yhtään heikennystä. Ihmiset ovat siinä mielessä suhteellisen tyytyväisiä, Eerola sanoo. ?• »menekki paranee ja tilanne normalisoituu, Mutta kauanko se vielä vie?» Paperi_16-19.indd 19 Paperi_16-19.indd 19 22.8.2024 10.46.58 22.8.2024 10.46.58
20?PaPeriliit to?04 / 2024 teksti ja kuva Ilkka Palmu TÄMÄN jutun luonnetta kuvaa parhaiten se, että sen päähenki löiden kaltaiset duunarit ovat ristineet työnantajansa Värkiksi. Faech Finlandin Hämeenlinnan pakkaustehtaan ilmapiiri tuntuu muutenkin messevältä: vuorossa kerrotaan sairaita vit sejä, kirjoitellaan lämpöisiä viestejä fläppitauluille ja väsätään hassuja vehkeitä lopputuotoksista. Värkin pikkujouluissakin on ollut oikeasti hauskaa. Niitä järjestää etupäässä kolmen naisen kopla Heidi Järvelä-Onnela, Tiia Heinonen ja Nella Laakso. Nyt on tekeillä uusi inno vaatio, kesäolympialaiset Heidin kotona. Naiset suunnittelevat Heidin olohuoneessa tulevan lauan tain tapahtumaa. Aviomies käy kääntymässä ulkoovella, kuulee kälätyksen ja poistuu. Häntä ei tulla kymmenen kertaa kovaäänisemmissä pippaloissa näkemään. Heidin koti, Onnela, on vanha maatalo, riittävän lähellä ja syrjässä kaikesta. Pihalla voi pomppia trampoliinilla ja katsella kauneinta maalaismaisemaa, vaikka olisi puoliksi tiedoton. Luvassa on lentopalloa, mölkkyä, keihäänheittoa, nyyt tikestiä, tietovisaa, tanssia ja musiikkia vanhan navetan yläkerrassa, ja, no, alkoholia, mutta ennen kaikkea seka saunomista. Jos naiset saadaan saunaan, he eivät karkaa kaupungille, jolloin miehetkin jäävät tiluksille vaikka aamuksi asti. Tällöin kaikki illan tapahtumat kasaantuvat yhteiseen juorukasaan, josta riittää noloa ja iloa moneksi viikoksi. Noora selventää miksei saunan jälkeen voi mennä minne kään. – Silloin ei rajata enää kulmia. Lopputulos näyttäisi pahemmalta kuin alkupisteessä. Omassa porukassa ei lässähtänyt kampaus haittaa, kun loppuillan lohduttaja tai naurattaja on vanhastaan tuttu kaveri. HeidiN, Tiian ja Nellan ystävyys syntyi viitisen vuotta sitten. Heitä yhdistää nauru ja luja usko yhteisöllisyyteen – kukaan ei kävisi töissään, jos työkaverit olisivat inhottavia. Olympialaiset Onnelassa 1990-luvun kotibileet eivät ole vielä kuolleet, ovat vaan roolit kääntyneet toisinpäin. Jytääjien lapsilla ei ole juhlapaikalle asiaa! »Meistä on parasta, kun jää puitavaa tuleviin työvuoroihin.» – Me ollaan spontaaneja ja avoimia kaikelle. Yks kun ehdottaa, niin heti lähdetään mukaan, kertoo Heidi. Juhlia suunnitellessa kaikilla on omat roolinsa. Nella huo lehtii rahaasioista, Heidi suunnittelee kupletin juonen ja Tiia toimii järjestäjänä eli stressaa. – Aikaisemmissa bileissä musiikki on onnistunut huo M i n u n p o r u k k a n i Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 20.8.2024 9.17.44 20.8.2024 9.17.44
PaPeriliit to?04 / 2024?21 noiten, kun työkaveriporukasta uupuu taitava mikseri. Äänentoiston riittämättömyyttä voi kyllä selittää se, että myöhäisillan mekkala vastaa suihkumoottorin ääntelyä. Lopulta kaikki veisaavat Aikuista naista niin, ettei karaoken taustoja erota. Heidi toimii poliisina. Estää mujut, tökkää riitelijät takapi halle ja karjaisee tarvittaessa, että tuo loppuu nyt tai soitan poliisit. – Se on tollanen äiti meille. Sen kanssa on ihanaa, sanoo Noora. Kun koittaa päivä seuraava, siivoamiseen osallistuvat kaikki kolme. Värkin väen jälkeen se ei kovin kauheaa ole. Kerran oli punaviiniä lattialla. KOLMiKKO nauraa koko ajan. Jutut ovat yksimielisen kaksimie lisiä. Punastelen sisäisesti. Voin vain kuvitella, millaista on viikon päästä Onnelassa keskiyön hetkellä. Naiset tavallaan tietävät tämän jo. – Meistä on parasta, kun jää puitavaa tuleviin työvuoroihin. Kun voidaan sanoa ”Oisit tullut kattoon!” niille, jotka kysyvät mites meni juhlissa! Harmi vaan, että kaikki keskeiset tyypit eivät tällä kertaa pääse olympialaisiin. Ei hänkään, joka kaatuu tuolilla vähintään kerran lattialla ja nauraa itse tapahtumalle eniten. Ensi vuonna hänkin saapuu. Tätä haastattelua tehtäessä ollaan uuden tradition nollapisteessä, viikkoa ennen yhteistä yhden illan onnelaa.?• Tiia Heinonen (vas), Nella Laakso ja Heidi Järvelä-Onnela valmistautuvat henkisesti tulevan lauantain koitoksiin. Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 20.8.2024 9.17.46 20.8.2024 9.17.46
22 / l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä » ???? armeijan jälkeen lähdin käymään ikään kuin kesätöissä Imatrankosken vesivoimalaitoksella. Melkein ?? vuotta siellä meni. Vesivoima oli reissutyötä. Aina ei edellisellä viikolla tiennyt, mihin seuraavalla tulee lähtö. Tammikuussa vaihdoin työpaikkaa Oulun Stora Ensolle. Koti ja työpaikka on nyt samassa kaupungissa. Meillä on kaksi pientä lasta, joten helpottaahan tämä arkea. Työmatkaan menee ?? minuuttia. Kun lähden töistä, oikein hätkähdän, kuinka nopeasti olen kotona. Aloitin kunnossapitoasentajana tammikuun kahdeksantena päivänä. Päivittäiskunnossapidossa tehdään ennakkohuoltoja, käynninaikaista kunnonvalvontaa sekä huoltoja vikakorjauksia. Mekaaninen kunnossapitoasennus ei hirveästi poikkea edellisestä työstä, jossa olin generaattoripuolella vesivoimalaitoksen kunnossapitoasentajana. Monasti olen naureskellut, että ihan samanlaisia vehkeitä löytyy näköjään sellutehtaalta kuin vesivoimalaitokselta. Toisaalta tuotanto on aivan uutta minulle, kun käsitellään puuta ja valmistetaan sellua ja kartonkia. Vesivoilaitoksessa joesta otetaan vettä, vesi pyörittää turbiinia, ja turbiini pyörittää generaattoria, joka tekee sähköä. Työkaverit ovat rautaisia ammattilaisia Huomasin nopeasti, että täällä on töissä rautaisia ammattilaisia. Pääsen oppimaan hyviltä tyypeiltä. Asennusporukan jutut ja huumori on aika samanlaista joka paikassa, samaa kastia ollaan. Jos tuntuu, että joutuu enemmän painimaan jonkun asian kanssa, niin ensin se vastustaa, mutta sitten sille saa jo naureskella. Siitä sitä oppii. Kun porukalla tai yksin saa vian selvitettyä ja laitteen toimimaan niin, ettei perästä kuulu, niin sanoisin, että se on työssä laatua. Ja hyvät työkaverit ja kiva, rento ilmapiiri kun on, niin se luo työtyytyväisyyttä. Aikaisempi työni oli projektiluontoista. Remontit olivat isompia, ja saattoivat kestää muutamasta kuukaudesta puoleen vuotta. Täällä työ on omatoimisempaa ja vapaampaa. Huomaan, että ei välttämättä tarvita aamupalaveria, jossa päätetään, mitä kukakin tekee. Meillä on oma ennakkotyölista, josta huolehdimme itse ja katsomme, että työt tulevat tehtyä. Missä järjestyksessä asioita tehdään, sen voi pitkälti päättää itse. Olen tykännyt siitä, että täällä saa oman alueen, jota saa tehdä ja katsoa omaan tahtiin. Saa vastuuta asioiden hoitoon. Vaikuttaa siltä, että kartonkilinja olisi se oma tehtäväalue. Täällä on puhuttu, että pitemmällä tähtäyksellä olisi mahdollista kiertää eri osastojen välillä. Se kuulostaa hyvältä, koska monipuolisuus on työssä minulle se juttu. Onhan nämä täysin uudet kuviot, joka päivä on uuden oppimista. Yksittäiset laitteet alkavat jo olla tuttuja, mutta kokonaisuudessa on vielä opettelemista. Nyt tuli aikaa moottoripyöräkortille Tällä hetkellä olen työssä oppimassa eri puolilla tehdasta, ja pääsen näkemään kokonaisuutta. Viikosta saattaa olla koulutusta ?–? päivänä, vaikka pääsääntöisesti olen jo työn syrjässä kiinni. Olen päiväkunnossapidossa, ja työaika on liukuva seitsemästä puoli neljään. Jos on asioita hoidettavana, liukuma on kyllä kätevä. Jos projektihommissa oli viikonkin verran oikein kauhea projekti päällä, niin viikonloppu meni täysin levätessä. Nyt huomaan, että työpäivän jälkeen on ihan eri tavalla virtaa, kun matkustus ja älytön kiire on jäänyt pois. Monta kesää olen miettinyt, milloin ehtisin ajaa moottoripyöräkortin. Nyt siihenkin tuli sauma. Oma pyörä on ollut alla viikon päivät. Lähikuntien maakuntamatkailua olen kerennyt tekemään, ja ??? kilometriä on kertynyt viikossa. Moottoripyörä tuntuu kiinnostavan lapsia. Kotiin kun tulen, aina pitäisi päästä kyytiin istumaan. Vähän ovat vielä pieniä, että uskaltaisi tienpäälle ottaa mukaan.» • Uutta oppimassa Mari Schildt Teija Soini Henri Huossa on huomannut, että kunnossapidon ihmisissä on paljon samaa, on työpaikka sitten metsäteollisuudessa tai sähköntuotannossa. Henri Huossa, ?? järjestyksessä asioita tehdään, sen voi pitkälti päättää itse. Olen tykännyt siitä, että täällä saa oman alueen, jota saa tehdä ja katsoa omaan tahtiin. Saa vastuuta asioiden hoitoon. lutusta ?–? päivänä, vaikka pääsääntöisesti olen jo työn syrjässä kiinni. Olen päiväkunnossapidossa, ja työaika on liukuva seitsemästä puoli neljään. Jos on asioita hoidettavana, liukuma on kyllä kätevä. Jos projektihommissa oli viikonkin verran oikein kauhea projekti päällä, niin viikonloppu meni täysin levätessä. Nyt huomaan, että työpäivän jälkeen on ihan eri tavalla virtaa, kun matkustus ja älytön kiire on jäänyt pois. Monta kesää olen miettinyt, milloin ehtisin ajaa moottoripyöräkortin. Nyt siihenkin tuli sauma. Oma pyörä on ollut alla viikon päivät. Lähikuntien maakuntamatkailua olen kerennyt tekemään, ja ??? kilometriä on kertynyt viikossa. Moottoripyörä tuntuu kiinnostavan lapsia. Kotiin kun tulen, aina pitäisi päästä kyytiin istumaan. Vähän ovat vielä pieniä, että uskaltaisi tienpäälle ottaa mukaan.» : Stora Enso, Oulun tehdas. : Mekaaninen kunnossapitoasentaja. : Oppisopimus. : Moottorija maastopyöräily, hiihto ja kuntosali. : Puoliso, tyttö 5 vuotta ja poika 8 vuotta. : Kun tekee täsmällisesti ja tarkasti, niin ei jää kaivelemaan. »saman laisia vehkeitä löytyy näköjään sellutehtaalta kuin vesivoimalaitokselta.» Paperi_22-23_laadusta.indd 22 Paperi_22-23_laadusta.indd 22 12.8.2024 11.12.36 12.8.2024 11.12.36
L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Uutta oppimassa Henri Huossan edellinen työpaikka oli vesivoimalaitoksessa Imatralla. Tammikuussa hän aloitti Stora Ensolla Oulussa. / 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 12.8.2024 11.12.38 12.8.2024 11.12.38
24 / mitä se nyt on, kun keskimäärin kuuskymppiset paperipapat ja -mammat karkeloivat V?-Summer Meet Himos -tapahtumassa konepeltien päällä hilluvan jenkkiautoväen laitamilla? Paperipantiitit vs. Nuoriso? Niin tai näin, vain liiton väki oli lauantaina puoleenpäivään mennessä ajokunnossa. Suunnaksi otettiin Jämsän tulevaisuus, Kuoreveden Halli, jossa toimivasta Patrista tuli Jämsän suurin työllistäjä Kaipolan kukistuttua. Moottoripäiden kulkue eteni läpi Jämsän lukuisten kiertoliittymien lähes Mänttään saakka, josta puikattiin etelään kohti Hallin taajaman auringossa kimmeltävää Kolhinselän rantaa. Yhdessä pötkössä saatiin kaarrella mutkikasta tietä läpi maalaismaisemien ja nauttia perille tultua hernekeitot SuurJämsän moottoriklupin soppakanuunasta. Lähes kaikki onnistui täydellisesti (vaikka akku tyhjeni ja bensakin oli loppua), katso vaikka nettilehdestä. Siellä on tarjolla tapahtumasta videoita, kuvia ja tunnelmia pilvin pimein: verkkolehti.paperiliitto.? . • Himoksessa ollaan, yhdessä ??? paperiliittolaisen motoristin kanssa. Himokseen päristeli 14. kesäkuuta eri puolilta Suomea suuri joukko paperiliittolaisia motoristeja Kaipolan osasto 80:n järkkäämään motoristikokoontumiseen. Paperipantiitit valtasivat Himoksen 4 / H i o m o Clen ja Marjo Wiik ajoivat Himokseen Pietarsaaresta. Motoristit päristelivät Saab ?? Drakenin ohi. Tulevaisuudessa Jämsän suurtyöllistäjä Patria kokoaa Suomen uudet F??häive hävittäjät. Hallissa on asentajille töitä vuosikymmeniksi. Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 20.8.2024 13.29.24 20.8.2024 13.29.24
/ 25 4 / h i o m o ensimmäisen golfmestaruuden vei kotikentällään Kuusankoskella pelannut Janne Pahkala. Kisa oli tiukka, ja miesten sarjassa toiseksi tullut Ari Lakimo hävisi kahdella pisteellä. Naisten sarjan voiton vei hienosti pelannut Anita Niemi. Yhdeksänneksi sijoittunut Veeti Hietala luonnehti peliään tasavahvaksi suorittamiseksi. Muutama huono lyönti tuli, mutta niitä tulee aina. Mikä sitten on hyvän lyönnin salaisuus? – Täytyy ottaa ihan rauhallisesti. Ensin vähän miettii, miltä se hyvä lyönti on aiemmin tuntunut ja keskittyy hyvin. Minulla ei ole mitään tiettyä rutiinia. Keskittyminen ja rentous ovat ne tärkeimmät asiat. Mitä rennommin lyö, sitä pidemmälle pallo lentää, kertoo Hietala. Varsinkin aloittelijalle käy helposti niin, että sitä yrittää väkisin lyödä pitkälle, ja suorituksesta tulee jäykkä. Hietala pohtii, että ei kannata pyrkiä mihinkään ihmelyöntiin, vaan lyödä mahdollisimman rennosti sellainen lyönti, jonka osaa. Samaa mieltä on Ville Taavila, joka kiersi rataa yhdessä Hietalan ja Pauli Ottmanin kanssa. Gol? ssa ei ole oikoteitä. Taavila toteaa, että ahkera ahkera treenaaminen ja toistojen määrä ratkaisevat kehittymisen. – Lyönti kerrallaan ja katsotaan mihin pallo päätyy, välillä huonoon paikkaan ja välillä parempaan. Aina pitää unohtaa menneet ja tulevat ja keskittyä lyöntiin, jota on tekemässä, sano Taavila. Sekä Hietala että Taavila ovat kilpailuhenkisiä, vaikka kummallakaan ei ole tavoitteita golfuran suhteen. – Nyt Veeti oli vieressä kirittämässä ja pelasi hyvin. Se innosti minuakin, sanoo Taavila. Hän oli kisan kahdeksas ja Veeti Hietala yhdeksäs. Taavila toteaa, että hyvänä päivänä olisi mennyt vielä paremmin, mutta ei ole syytä harmistuakaan. Tuli muutama huono lyönti ja yksi helppo meni veteen, mikä oli aiheuttaa pientä tunteenpurkausta. Veeti Hietala tunnustaa, että hänellä saattoi ennen mennä hermot, kun lyönti ei kulkenut. Enää niin ei käy kilpailuissakaan. – Jos huono lyönti on tullakseen, niin se tulee. Tuossakin vaikka tiesin, että oli mahdollisuus päästä johtoon tai jopa voittoon, ja tuli huono lyönti, niin ei siinä mitään. Se on ihan peruskauraa, sanoo Hietala. Lue lisää ja katso kuvat: verkkolehti.paperiliitto.? . • Janne Pahkala vei niukasti liiton ensimmäisen golfmestaruuden. Lajissa ei pärjää yrittämällä ihmelyöntejä – rento perussuoritus toimii parhaiten. Uusi laji sai hyvän vastaanoton Veeti Hietala (vas.) ja Pauli Ottman seuraavat, kun Ville Taavila lyö. Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 20.8.2024 13.29.25 20.8.2024 13.29.25
26?PaPeriliit to?04 / 2024 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Työssäoloehdosta europerusteinen Ansiopäivärahan porrastaminen 2.9.2024 lukien Työssäoloehdon täyttyminen on edellytys sille, että on oikeutettu etuuksiin työttömyyden tai lomautuksen aikana. Syyskuussa ansiopäivärahaan oikeuttavaan työssäoloehtoon on tulossa merkittäviä muutoksia. Työssäoloehdon pituus kaksinkertaistuu ja se muuttuu europerusteiseksi. Europerusteinen työssäoloehto tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on kalenterikuukauden aikana maksettu tietty palkkatulo (brutto). Palkan on oltava niin sanottua työssäoloehtoa kerryttävää vakuutuspalkkaa. Esimerkiksi lomarahaa ja lomakorvausta ei lasketa tähän mukaan. Työssäoloehtoa kertyy, jos kalenterikuukauden aikana sinulle on maksettu palkkaa vähintään 930 euroa. Jos palkkatuloa on maksettu 465,00–929.99 euroa, kerryttää se puolikkaan työssäoloehtokuukauden. Työssäoloehtoa tulee kertyä yhteensä 12 palkallista kalenterikuukautta 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Jos työssäAnsiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että työttömyysturva laskee • 80 % tasolle alkuperäisestä 40 etuuspäivän jälkeen ja • 75 % tasolle alkuperäisestä 170 etuuspäivän jälkeen. Kokonaan työttömillä 40 etuuspäivää tarkoittaa noin kaksi kuukautta ja 170 etuuspäivää noin kahdeksan kuukautta. Soviteltua päivärahaa saavilla etuuden määrä laskee myöhemmin kuin oloehto kertyisi vain puolikkaina kuukausina, pitäisi palkallisia kalenterikuukausia olla yhteensä 24. Europerusteista työssäoloehtoa sovelletaan 2.9.2024 alkaen. Pidempää työssäoloehtoa sovelletaan, jos ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea työtä uuden euroistetun mallin mukaisesti syyskuun 2024 ajalta tai sen jälkeen. Pidempää työssäoloehtoa ei kuitenkaan sovelleta, jos työssäoloehto on täyttynyt ns. työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetyssä työssä tai palvelussa ja työ tai palvelu on alkanut viimeistään 1.9.2024 Siirtymävaiheessa on mahdollista, että työssäoloehtoa kertyy vanhan ja uuden mallin yhdistelmänä. Jos työssäoloehtoa ei ole ehtinyt kerryttämään kokonaisuudessaan uuden lain astuessa voimaan, kerätyt kalenteriviikot muunnetaan uuden lain mukaisiksi kuukausiksi ja vastaamaan uutta työssäoloehtoa. Lakimuutoksen myötä myös kassan jäsenyysehto pitenee 12 kuukauteen. kokonaan työttömillä, koska päivärahakauden päivät kertyvät hitaammin. Porrastus koskee tulevaisuudessa kaikkia ansiosidonnaisen päivärahan saajia, mukaan lukien lisäpäivillä olevat, osittain työllistyneet sekä yrittäjän ansiopäivärahaa saavat. Muutos ei kuitenkaan vaikuta ennen syyskuuta alkaneisiin päivärahakausiin, vaan porrastus vaikuttaa vasta 2.9.2024 jälkeen uuden 12 kuukauden työssäoloehdon perusteella maksettaviin etuuksiin. Jos työssäoloehto on täyttynyt 1.9.2024 mennessä ja päivärahaa maksetaan vanhan 26 viikon työssäoloehdon perusteella, ei porrastusta sovelleta. ANSIOPÄIVÄRAHAAN OIKEUTTAVAAN TYÖSSÄOLOEHTOON TULEE MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA SYYSKUUSSA. Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 26 Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 26 21.8.2024 12.56.20 21.8.2024 12.56.20
PaPeriliit to?04 / 2024?27 4 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s Milla Uotinen, 19, teki peruskoulun jälkeen valinnan, jota hän ei ole katunut. Lukio ei kiinnostanut, joten Uotinen päätti lähteä opiskelemaan prosessiteollisuuden perustutkintoa Saimaan ammattiopistoon. Keväällä hän valmistui ja työskentelee nyt ensimmäistä kesäänsä tehtaassa, UPM Kaukaalla päällystyskoneella. Määräaikaisuus alkoi huhtikuussa työssäoppimisjakson jälkeen ja jatkuu syyskuun alkuun. – Olen ilmoittanut halukkuudestani jatkaa. Olen tykännyt työstä tosi paljon. Työympäristö, -tehtävät ja -kaverit ovat mukavia, Uotinen kertoo innostuneena. Ammatti saattaa kulkea Uotisella verissä, sillä sekä hänen isänsä että äitinsä työskentelevät samalla tehtaalla, ja mummikin teki siellä työuransa. Kotoa on myös tullut positiivisia mielikuvia työstä. – Äiti on aina sanonut, että ikinä ei ole ollut sellaista tunnetta, ettei olisi kiva lähteä töihin. Uotinen miettii, että voisi hyvinkin nähdä tulevaisuutensa tehtaalla vakituisissa töissä. Jatko-opinnot eivät häntä tällä hetkellä kiinnosta. Toki hän on miettinyt paperialan epävarmuutta, mutta tilanne ei horjuta luottamusta. – Uskon, että jos hoitaa työnsä hyvin, töitä riittää. Siirtymä opiskelijasta työntekijäksi kävi Uotisen mukaan luontevasti. Koulutus antoi hyvän pohjan. – Opimme paperinvalmistusprosessin teorian, ja kun menin töihin, tajusin asiat. Alkoi tulla oivalluksia: ai niin, opettaja tarkoitti tätä! Saamaansa perehdytykseen Uotinen on tyytyväinen. Hän teki työssäoppimisjaksot pituusleikkurilla ja päällystyskoneella, ja molemmilla kerroilla perehdyttäjinä olivat nuoret naiset, joiden kanssa oli helppo olla samalla aaltopituudella. – Ja aina voi kysyä, jos jokin asia pohdituttaa. Uotinen tekee lyhyttä kiertoa, mikä on hänestä mukavan vaihtelevaa. Vaihtelevuutta riittää myös työpäivissä, sillä joukkoon mahtuu sekä kiireisempiä että rennompia päiviä. Tylsää ei ole koskaan. Uotisen äiti työskentelee samalla koneella kuin tyttärensä, joten perheen naisilla riittää juttua työasioista kotonakin. Mutta kyllä vapaa-aikaan mahtuu muutakin, kuten koirien kanssa lenkkeilyä, mökkeilyä ja poikaystävän kanssa oleilua.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Kesä paperitehtaalla on ollut Milla Uotiselle positiivinen kokemus Osasto ??:n Milla Uotinen työskentelee kesätöissä UPM Kaukaalla päällystyskoneella. Syksyllä valitaan luottamushenkilöt jäsenen tuki työpaikalla on luottamushenkilö, ja luottamushenkilön tuki on toinen luottamushenkilö. Jos asia ei ratkea työpaikalla, tukea antaa liiton edunvalvontaosasto. Tänä syksynä valitaan luottamushenkilöt kaksivuotiskaudelle 2025–2026. Ammattiosastot käsittelevät ja toteavat vaalin tuloksen loka-marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa. Luottamushenkilöiden rooli työntekijän edunvalvojana on keskeinen. He tuntevat paikalliset olot ja sopimusehdot sekä jakavat osaamistaan keskenään. Liitto suositteleekin jokaiselle luottamushenkilöksi valitulle osallistumista heille tarkoitettuihin koulutuksiin. Peruskurssin jälkeen kannattaa osallistua myös jatkoja täydennyskursseille sekä muille tehtävää tukeville kursseille.?• 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä joki virtaa halki Ukrainan? 2. Missä musikaalissa lauletaan "Rikas mies jos oisin"? 3. Minkä urheilulajin huippu on Rasmus Vehmaa? 4. Paljonko yksi maili on metreissä? 5. Mistä kaupungista pop-yhtye The Beatles on kotoisin? 6. Kenestä kertoo elämänkertateos Risainen elämä? 7. Mitä ovat kastanjetit? 8. Mikä on okseri? 9. Minä vuonna Helsingin metro avattiin? 10. Kuka esitti naispääosaa elokuvassa Mies vailla menneisyyttä? Vastaukset sivulla 35. on Aika valita luottamushenkilöt kaudelle 2025-2026 Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 27 Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 27 21.8.2024 12.56.20 21.8.2024 12.56.20
28?PaPeriliit to?04 / 2024 4 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 30.9. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 4”. Ristikon 3 palkinnon sai Eila Pärnänen, Ruovesi. ari Kiviharju KIELLOT SUO RAIVAUSTYÖKALU PALELIJOILLA KIELLOT SUO RAIVAUSTYÖKALU PALELIJOILLA PIHI L A V A PIHI V V ? ? ku u llu t ? V E D E N ? ku ul lu t A K S E N T I T A P U P A P P I S U O L I ITÄÄ! P U U A S I A T ITÄÄ! U H T U A P U R A N S R A I T A S U T I T A A V I R > > ARMI S ARMI A A S I V E S A ? I K O L A ? V A P I L A ? ? ? ? ? ? I M U A I H E T A L L U S P A M A R A A U K I L E I L O N A H A K A T A S E N I I L I S E S A M VILJA J A A N A T T E L A J A N N E VILJA U JAKO BLOM JAKO O S I T U S U L A T BLOM A T T E A M O R DOUGLAS DOUGLAS E A N O N T A S T O A R A H A K U K K O K T U O T E T I K A R I > > I T S A T M A H A K K A A T R I S A T V VILJA NIEMI ?? HEITTÄÄ VILJA R U I S NIEMI ?? A A I K A A N I S HEITTÄÄ ? ? K I I V A A T O S T O ? T A U S T A N ? KITUA KITUA hal-litsi D U N I S E T P O R O hal-litsi O L A V Y K S I N T E L I O M A R H A K A L O T T O U L O S T A T U A V A L L I O T A U L L A E S A U K A T O H I T A A T S A A R N A S O U T A A KANTAHÄMETTÄ VEDEN ÄÄRELLÄ KANTAHÄMETTÄ VEDEN ÄÄRELLÄ KEVÄÄLLÄ JUOTUA LASTILLE SÄVELISTÄ flunssaisella flunssaiselle KORISTE KEVÄÄLLÄ JUOTUA LASTILLE SÄVELISTÄ flunssaisella flunssaiselle KORISTE kirkossa vatsassa kirkossa vatsassa klapijutut klapijutut MARTTI KASSILA HAAMU VIIRU säröt MARTTI KASSILA HAAMU VIIRU säröt JUHTANA KÄYTETTY VALO KAUPPAAVA pesupaikka JUHTANA KÄYTETTY VALO KAUPPAAVA pesupaikka maalarilla PANKEISTA RUNNE ENNE AJOS maalarilla LUOTOT PANKEISTA RUNNE ENNE AJOS HEIKKI REHUKSI vartioivia HEIKKI REHUKSI vartioivia SEPÄN PAJASSA SOIVA Liisa tyttö teema Anssi JAAKKO SEPÄN PAJASSA SOIVA Liisa tyttö teema Anssi JAAKKO JALKAAN PALO PALO vauvalla TYLSÄ NAURAVA? HALU JALKAAN PALO PALO vauvalla TYLSÄ NAURAVA? HALU LYÖDÄ IKÄÄNTYNYT PAIKANNIN AVAA tyttöjä LYÖDÄ IKÄÄNTYNYT PAIKANNIN AVAA tyttöjä RASKI +T maalarilla TULKKI tietokantaan EUROJOKI RASKI +T maalarilla TULKKI tietokantaan EUROJOKI AALTOJA NUOLIN AALTOJA NUOLIN pyynti 14.! JÄLLEEN PYLVÄIN vaarit Kamu EURO tyttö pyynti 14.! JÄLLEEN PYLVÄIN vaarit Kamu EURO tyttö kiekuu oksia KIEKKOILIJA SUNDIN tehtaasta ASE punnita kiekuu oksia KIEKKOILIJA SUNDIN tehtaasta ASE punnita LIHAVIA VIOIN IKÄÄ LIHAVIA VIOIN IKÄÄ PAINIA 13.45 KAUPASTA mauste LEDIN LAAKSOT PAINIA 13.45 KAUPASTA mauste LEDIN LAAKSOT VIHAISIA jäsenelle VIHAISIA jäsenelle ILMAN KAVERIA levoin aamut! MISSINÄ SARVIPÄÄ EUROJOKI ILMAN KAVERIA levoin aamut! MISSINÄ SARVIPÄÄ EUROJOKI akselisto MAKEA LAIDUN akselisto MAKEA LAIDUN ARVONTAPELI pihalle Vanhanen vekselitakaus ARVONTAPELI pihalle Vanhanen vekselitakaus VOI PYYKKIKIN Tapaninen raam. mies vie viljan VOI PYYKKIKIN Tapaninen raam. mies vie viljan MATAVAT papilta EDETÄ AIROIN MATAVAT papilta EDETÄ AIROIN Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 13.8.2024 14.10.08 13.8.2024 14.10.08
PaPeriliit to?04 / 2024?29 4 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Hapsut suoraksi sano Halttunen VASTALEIKATUN nurmen reunat on kantattu viivasuoriksi uriksi. Ne korostavat sateen kirkastaman pihamurskeen absoluuttista tasaisuutta. Valkoista hohtavan talon sielu on selkeästi vatupassissa. Hänen nimensä on Marika Halttunen. Huhtamäellä töissä käyvä Marika uusii yläkerran rapun valkoisia liuku estenauhoja. Valkoinen väri on likaantunut parissa vuodessa yli sietokynnyksen. Marika esittelee rintamamiestaloaan, jonka hän on rempannut ja rakentanut tälle vuosituhannelle yksin terassin anturanvaluja myöten. Lopputulos on oudosti enemmän kuin vimpan päälle tasapainossa, räsymattojen hapsutkin viivasuorassa. – Mulla on sitä varten hapsukampa! Tarvitsen sitä sen jälkeen, kun lapsenlapset on käyneet kylässä. Itsehän en hapsujen päälle astu. Kun Marika oli 9-vuotias, hän lähti vanhempiensa eron jälkeen kirvesmies-isänsä mukaan. Isän taidot ja asenne tarttuivat Marikaan. Hän tekee koko ajan jotakin, ja kun kaikki on valmista, kaikki alkaa uudelleen. Pääasia elämässä on remontointi, ei lopputulos. • teKSti ja Kuva: ilKKa PalMu Iittalassa asuva Marika Halttunen uusii kaksi vuotta sitten asentamiaan yläkerran portaiden liukuesteteippejä. Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 13.8.2024 14.10.10 13.8.2024 14.10.10
30?PaPeriliit to?04 / 2024 KesäKuun lopun aamuna on Nokialla Essityn PK9:llä tavallista enemmän tohinaa. Koneenhoitajana tänään työs kentelevä Topi Korhonen ja rullamiehen vuorossa oleva Marko Lind kertovat, että kone päätettiin pysäyttää. – Siinä meni sitten useampi tunti, että saatiin taas käyntiin. Pientä remonttia tarvittiin, Korhonen kertoo. Työkaverit tuumivat, että muusta ei tänä aamuna ole ehditty jutellakaan, vaikka yleensäkin jutunjuurta kyllä sinänsä riittää. Lind toteaa, että vakituinen puheen aihe liittyy höyhensaariin. – Vuorotyöntekijät ovat sellaisia, että yleensä aamulla ensimmäisenä puhutaan nukkumisesta: Leveillään toiselle, että sai nukuttua vähän enemmän – tai sitten vähemmän, hän kertoo. Korhonen ja Lind ovat työskennelleet tehtaalla parikymmentä vuotta, työparina reilut kaksi vuotta. Lind tuumii, että heidän yhteistyötään kannattelee avoimuus. – Ei mökötetä toisillemme, hän nauraa ja jatkaa, että toisaalta he jo suurin piirtein tietävät, mitä toinen tarkoittaa, vaikka ei mitään sanottaisikaan. – Marko on hyvä tiimityöntekijä, jous tava ja mukava kaveri, Korhonen sanoo. Lind komppaa, että Korhosesta löytyy myös määrätynlaista jämäkkyyttä. Koneenhoitajat viettävät kesäloman eri aikaan. Koneen ohjaimiin ei kesätyö läistä lasketa, mutta esimerkiksi mas samieheksi pestattu kesätyöläinen voi vapauttaa omaa henkilökuntaa avuksi koneenhoitajalle. Kesäloma oli Lindillä takana, mutta Kor hosella vielä edessä. Lind oli juuri viet tänyt viisi viikkoa Thaimaassa, jonne hän rakennutti viime vuonna talon. Sedällä on Thaimaassa perhe, ja myös Lindin avovaimo on paikallisia. – Ruuanlaitto on ihan eri maailmasta kuin meillä täällä, ja perheyhteisö samoin. Siinä otetaan lapset ja vanhukset mukaan, ja ruokaa tehdään kerralla koko suvulle, hän kertoo. Korhonen sanoo, että lomat ovat vaimon kanssa eri aikaan, joten lasten harrastusten ehdoilla pitkälti mennään. – Jos ehditään lomalla jonnekin Eurooppaan, niin se olisi kyllä mukavaa, hän tuumii.? • ?Mari Schildt Marko Lind ja Topi Korhonen rakentavat hyvää yhteistyötä puhumalla – ei mököttämällä. Avointa yhteistyötä Nokialla Lind oli viisi viikkoa Thaimaassa, jonne hän rakennutti viime vuonna talon. t y ö p a r i Operaattorit Marko Lind ja Topi Korhonen tekevät suomalaisille talousja wc-paperia Nokian Essityllä. 4 / t a u k o t i l a MirjaMi liiMatainen Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 21.8.2024 10.43.51 21.8.2024 10.43.51
PaPeriliit to?04 / 2024?31 4 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Mahtava vaihto ja vuosi asuinpaiKKa:?Oulu syntynyt: 30.8.1984 Kuusamossa perhe: puoliso, seitsemän lasta ja kolme koiraa työ: operaattori, Stora Enso, Oulu terveiset: vitosvuorolle Inkeroisiin ja kiitos mahtavasta opastuksesta! syntymäpäivä: ei suunniteltuna isom paa juhlintaa – ikä on vain numeroita. Heli Heikkinen – olen onnellinen, että pääsin Stora Ensolle töihin ja vielä ensimmäisessä erässä, sanoo Heli Heikkinen. Heikkinen lähti opiske lemaan, kun suurperheen kuopus lähestyi kouluikää. Puutarhurin ammatin, kuk kakaupan, ravintolaalan ja monen muun kautta löytyi uusi mieluisa työ. – Valmistuin vuonna 2021 prosessinhoitajaksi. Opin tojen alusta saakka tavoit teeni oli Stora Ensolla. Vaikka väliin tuli koronapandemia ja tehtaalla irtisanomisia, jat koin opiskelua. Kun Storalla viime vuonna alkoivat isot rekryt, laitoin hakemuksen. Takana on vaiherikas vuosi: reilut kolme kuukautta Inke roisten kartonkitehtaan arkit tamolla oppimassa tulevaa työtä, takaisin Ouluun ja nyt mekaanisen kunnossapidon oppisopimuskoulutuksessa. Tulevien kuukausien koeajoja odotellaan. • eeva eloranta jokela T ienvarsien teekojuissa, toreilla ja perheiden ruokapöydissä on pyörinyt Intiassa viime aikoina yksi puheenaihe: hintojen ja elinkustannusten nousu. Eläminen on intialaisille nyt kallista. Vuokrat, laskut ja ruokakulut ovat nousseet viime vuodesta noin seitsemän prosenttia. Ylöspäin ovat kivunneet myös koulumaksut ja terveydenhoitokulut. Palkkojen nousu ei ole seurannut kehitystä. Kuukauden keskipalkka peruskoulun käyneelle esimerkiksi pääkaupunki Delhissä on pyörinyt noin kolmensadan euron tienoilla jo vuosia. Hintojen nousun lisäksi taakkana on verojen maksu. Hiljattain valittu hallitus aikoo ryhtyä rokottamaan alempaa keskiluokkaa nostamalla heidän tuloveroprosenttiaan. Tämäkös harmittaa perusintialaista, sillä monien mielestä verorahoille ei saa mitään vastinetta. Miten intialaiset sitten tulevat toimeen arjessa? Naiset nähdään kotitalouskulujen hallinnan mestareina. Maassa on pitkä perinne säästämisessä ja nuukuudesta kulttuurissa jopa ylpeillään. Sukanvarteen on laitettu aina jotain ja jostain on pystytty nipistämään. Vihannescurryä voi jatkaa linsseillä ja vanhaa koulupukua paikata uuden ostamisen sijaan. Pihit punjabinmammat kilpailevat säästeliäisyydellään ja kauhistelevat nuorison villityksiä kuluttaa rahaa muotikahveihin tai tennareihin. Mukaan on tullut myös erilaisia helppokäyttöisiä kännykässä toimivia rahastojalustoja, joille pikkukylien rouvat säästävät muutaman euron kuukaudessa digirahana. Tunnettu käsite intialaisrouvien keskuudessa on kitty party, joka tarkoittaa lähinnä ystävä – ja perhepiirissä pidettyjä pienimuotoisia juhlia, jossa hätään joutuneelle sukulaiselle kerätään kolehtia. Uskonto inspiroi säästeliäisyyteen. Hindulaisuudessa kerskamainen kulutus koetaan syntinä ja vaatimatonta elämää ihannoidaan. Kaikkein parasta on yksinkertainen, pyhän elämäntilan saavuttaminen, jossa mammonaa ei ole, vaan henkilö pääsee seuraavan elämän autuuteen ilman mitään maallista omaisuutta. Ja jos edellä mainitut keinot eivät tepsi, aina voi antaa uhrilahjan Lakshmi – jumalalle, joka on hyvän onnen ja taloudellisen turvan jumala. • »Rahastojalustoille rouvat säästävät muutaman euron kuukaudessa digirahana.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Suomen metsä teollisuuden vienti alueittain 2023 Sisältää myös huonekalualan tuotteet. Lähde: Metsäteollisuus ry. t i l a s t o 61 % 9 % 2 % 5 % 22 % 0,1 % 1 % Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 21.8.2024 10.43.51 21.8.2024 10.43.51
PaPeriliit to?04 / 2024?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä T ärkeintä elämässä on keskittyä siihen mitä on ja nauttia. Se ei ole vaikeeta nyt. Istun pihassa ja katselen, kun poika siirtelee kanttauslapiolla soraa paikasta toiseen. Mietin poimisko viinimarjoja vai haravoisko omenia maasta. Huonot kärrään metsän reunaan, hyvät noukin ämpäriin ja ajattelen samalla omenahyvettä. Meillä on yks punainen ja kaks mustaa herukkapensasta. Pitäis olla toisinpäin, kun tykkään punaisista enemmän. Että on mullakin murheita! Omakotitalossa on ihana asua, pihatien päässä hiekkatie ja metsää. Olen aina asunut Hämeenlinnassa. Minulla on täällä isä ja äiti ja pikkusisko ja pikkuveli ja lapsuudenkaverit ja poika ja koira ja mies. Ihan kaikki. Tapasin Tomin 16-vuotiaana ja muutin hänen nurkkiin kun olin 17. Äiti ei pannut pahakseen, hän oli ollut 16, kun minä synnyin. Kun valmistuin ammattikoulusta, pääsin kesätöiden perään töihin Huhtamäelle muovipuolelle. Isä oli siellä korjaamon puolella ja äiti kartongilla. Tämä talo ostettiin neljä vuotta sitten. Aleksi täyttää kohta kolme, menee lokakuussa päiväkotiin. Tomi oli työttömänä minun äitiysloman jälkeen ja päätti jäädä häntä hoitamaan, kun minulla on vakituinen työ. Kaksi vuotta on mennyt näin. Uskon että Tomi ei tule näitä vuosia katumaan koskaan. Enkä minä. Kesälomalla me nukuttiin pidempään, käytiin pienellä risteilyllä ja kaverin mökillä. Se riitti. Minä en ole ikinä edes ollut lentokoneessa. En kaipaa muualle, olen kotihiiri. Aamulla tuli lujaa vettä. Käytiin Aleksin kanssa Citymarketissa hakemassa ruokaa. Nyt on ohjelmassa ruuan laittoa ja pyykinpesua, ja jos ehdin, teen sitä omenahyvettä vanhemmille ja mummulle. Sille pitää kyllä viedä omeniakin. Huomenna alkaa aamuvuoroviikko. Saan kuunnella työkaverien juttuja, tykkään siitä. Ja tiistaina on vihdoinkin hyvä keli, niin lähdetään töiden jälkeen rannalle! Olen vähään tyytyväinen, mutta mulla on paljon. Omakotitalossa 3 huonetta, puukiuas saunassa, katto pään päällä ja vähän omaa tilaa. Perhe, josta 15-vuotiaana haaveilin. Kaikki ne asiat, joihin en edes voi vaikuttaa, ovat hyvin. ? Hämeenlinnassa asuu kotihiiri, joka tykkää punaherukoista. Hänen nimensä on Jenni Pitkänen. teksti ja kuva? Ilkka Palmu »Uskon että Tomi ei tule näitä vuosia katumaan koskaan. Enkä minä.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 12.8.2024 15.14.58 12.8.2024 15.14.58
34?PaPeriliit to?04 / 2024 »Painava syy on edelleen olemassa. Hallituksen putkessa on uusia leikkauksia ja kurjistuksia palkansaajille.» Jarkko Eloranta Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. K esän valo, lämpö ja lomien leppoisuus ei ole poistanut OrponPurran hallituksen työelämäheikennysten ja sosiaaliturvaleikkausten kovuutta ja ankaruutta. Jo päätettyjen ja voimaantulleiden heikennysten lisäksi hallituksen putkessa on uusia leikkauksia ja kurjistuksia palkansaajille. Hallitus on uskossaan luja leikkausten ja heikennysten tarpeellisuudesta ja siunauksellisuudesta, vaikka reaalimaailma – talouskasvu, työllisyys, yhteiskunnan hyvinvointi – kertoo karua kieltään hallituksen politiikan haaksirikosta. Talouskasvu sakkaa, työllisyys heikkenee, työttömyys kasvaa ja köyhyys lisääntyy vitsauksen lailla. Oikeistopolitiikan kylmät kasvot näkyvät ja sen julmat seuraukset näkyvät paljaina. SAK liittoineen aloitti noin vuosi sitten (tuntuu vuosikymmeneltä) Painava Syy -kampanjan, jolla vastustetaan OrponPurran taloudellisesti haitallisia ja sosiaalisesti julmia työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia. Kenttää kierrettiin, tilaisuuksia järjestettiin, aktiiveja ja jäseniä tavattiin ja valistettiin, suuren yleisön huomio saatiin kiinnitettyä oikeistohallituksen julmaan politiikkaan. Pelkällä viestinnällä ja valistuksella ei asioihin vaikutettu, vaan talven ja kevään aikana nähtiin poikkeuksellinen poliittisten lakkojen aalto. Paljon pantiin peliin, koska hallitus oli ja on viemässä työntekijöiltä ja heitä edustavilta liitoilta oikeudet ja mahdollisuudet puolustaa ja kehittää etuja ja palkkoja. Hallitus istuu tukevasti sekä EK:n että SY:n sylissä ja toteuttaa kaikki mahdolliset toiveet mitä nämä elinkeinoelämän ja yrittäjien edusjärjestöt vain ovat keksineet pyytää. nyt tiedämme, että hallitus vie leikkauksiaan eteenpäin vastarinnasta ja kustannuksista piittaamatta. Taloudellisilla tai sosiaalisilla kustannuksilla ei ole kipurajaa, kun oikeistoideologiaa runnotaan läpi. Keväällä pörssifirmat purivat hammasta ja ottivat vastaan ideologian edistämisen kustannukset, vaikka niille ei hallituksen uudistuksista juuri mitään taloudellista hyötyä ole. Omistajien rahaa poltettiin surutta vallassa olevien aateveljien ja -siskojen tukemiseksi. On totta, että SAK:n liittojen lakot eivät saaneet aikaan niiden välitöntä tavoitetta, aitoja ja tasapuolisia kolmikantaisia neuvotteluja. Selvää on myös se, että lakot eivät olleet turhia. Päinvastoin ihmiset ovat aktivoituneet ennennäkemättömästi ja tietävät mitä valtakunnassa on tapahtunut ja tapahtumassa. Ay-liikettä ei ole nujerrettu. Edunvalvonnassa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä on aina muistettava lyhyt ja pitkä aikaväli. Lyhyellä aikavälillä emme välittömiä tavoitteita saavuttaneet, mutta pidemmällä aikavälillä on mahdollista saavuttaa meille tärkeitä tavoitteita. Niitä ei kuitenkaan saavuteta ellemme jatka työtä ja kamppailua asioittemme ja etujemme eteen. Ilmaiseksi ja pyytämättä, vaatimatta emme niitä saa. Siksi painava syy on edelleen vahvasti olemassa. Metsäteollisuudessa työehdoista on päästy sopuun kevään yrityskohtaissa tes-neuvotteluissa. Neuvottelujen lopputuloksia voi varmasti pitää onnistuneina. Ja lopputulokset osaltaan heijastelevat myös hallituksen tekemien leikkausten vaikutusten lieventämistä työehtosopimuksilla. Tämä linja ja tavoitteet näkyvät varmasti myös syksyllä alkavalla liittokierroksella. Neuvotteluissa työnantajat kohtaavat paitsi palkankorotusvaatimukset, myös erilaisia laadullisia ja taloudellisia tavoitteita, joilla kompensoidaan hallituksen leikkausja heikennyspolitiikan seurauksia palkansaajille. Neuvotteluissa työnantajat kohtaavat myös yhtenäisen SAK:laisen ay-liikkeen. Ja seuraavat eduskuntavaalitkin lähestyvät. Vaikka tämä hallitus on istunut vasta reilun vuoden, niin jo vuoden päästä katseet ja ajatukset kääntyvät vääjäämättä tuleviin eduskuntavaaleihin. Silloin hallituksen politiikan kaikki armottomat seuraukset ihmisten toimeentuloon ja pärjäämiseen ovat näkyvillä. Toivottavasti ne muistetaan, kun äänestyslippua uurnaan pudotetaan. Nyt poliittinen muisti ei saa olla lyhyt. Sen pitää olla pitkä ja kärsivällinen. ? »Hallitus on uskossaan luja, vaikka reaalimaailma kertoo karua kieltään hallituksen politiikan haaksirikosta.» 4 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ja ak ko lu ku ma a Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 20.8.2024 13.33.45 20.8.2024 13.33.45
PaPeriliit to?04 / 2024?35 4 / i l m o i t u s t a u l u 1 v a s t a u s t a 1. Dnepr-joki? 2. Viulunsoittaja katolla? 3. Yleisurheilun, aitajuoksun? 4. 1609 metriä? 5. Liverpoolista? 6. Juice Leskisestä? 7. Lyömäsoitin? 8. Este hevoselle ratsastuskilpailussa? 9. Vuonna 1982? 10. Kati Outinen j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@ paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Aloitatko opiskelun? Vaihdatko työpaikkaa? Jäätkö perhevapaalle? Jos työtilanteesi muuttuu, muista ilmoittaa asiasta Paperi liiton jäsenrekisteriin. Kätevimmin se tapahtuu eAsioinnissa tai sähköpostitse jasenrekisteri@paperiliitto.fi. ILMOITA AINA JÄSENREKISTERIIN… … kun aloitat tai jatkat opiskelua. Jos olet varsinainen jäsen ja työskentelet opiskeluaikana, palkkatulosta on maksettava jäsenmaksu. Tee aina uuden työn aloittaessasi jäsenmaksun perinnästä uusi perintäsopimus tai paperialan ulkopuolella työskennellessäsi maksa jäsenmaksut itse eAsioinnissa (Jäsenmaksutiedot ? Jäsenmaksulaskuri). Jos et saa opiskelusi aikana palkkatuloja, ilmoita opiskelusta eAsioinnissa saadaksesi opintojen ajalle maksuvapautuksen (Jäsenmaksutiedot ? Syötä palkaton jakso). Jos opiskelet paperialaa ja olet liiton oppilasjäsen, sinun ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Oppilasjäsenyys on voimassa opiskeluajan. Kun siirryt alan töihin ja alat maksaa liitolle jäsenmaksua, liityt varsinaiseksi jäseneksi. Kesätyön aikana varsinaiseksi jäseneksi liityttyäsi toimit varsinaisen jäsenen ohjeen mukaisesti. … jos olet työtön. Ilmoita työsuhteen päättymisestä eAsioinnissa (Jäsentiedot ? rullaa työsuhdetietoon ja paina ”Poista”, mikäli työsuhdetieto on vielä voimassa). Työttömyyspäivärahasta ei peritä jäsenmaksua. Jos olet työttömyyspäivärahan saajana, työttömyyskassa merkitsee sinulle maksuvapautuksen jäsenmaksuista. Muussa tapauksessa ilmoita työttömyydestä 3–6 kuukauden välein eAsioinnissa (Jäsenmaksutiedot ? Syötä palkaton jakso), jotta jäsenyytesi pysyy voimassa. Työttömyyttä voi ilmoittaa vain takautuvasti. … ja jos jäät perhevapaalle, olet palkattomalla sairauslomalla tai aloitat varusmiespalveluksen, ryhdyt yrittäjäksi, vaihdat alaa tai muutat ulkomaille. Katso lisätietoja: paperiliitto.fi > Jäsenasiat > Muutokset jäsenyydessä. Kesätyöt ohi – ilmoita muutoksista Pa p e r i l i i t to l e h d e n a i k atau lu Nro 5 Aineistopäivä 9.10. Ilmestyy 25.10. Nro 6 Aineistopäivä 4.12. Ilmestyy 20.12. Paperiliiton nuorten tapahtuma Keurusselällä 2.11. Päivällä asiaa ja ay-olympialaiset, illalla Portion Boys. Seuraa ilmoittelua, paperiliitto.fi Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 20.8.2024 14.01.09 20.8.2024 14.01.09
? Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäseneduksi rinnastettava hautausavustus (170 euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Hautausavustusta haetaan ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Lisätietoja ja hakulomake paperiliitto.fi. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä Pa pe ril iit to -le ht i O ik eu sa pu * Li itt ov ak uu tu s Le ht ise te li Tu et ut lo m at Lo m ae du t Ke sk itt äm is al en nu s (If , Tu rv a) Lisää liitostasi: paperiliitto.fi X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X – X X X X X X X X X X X – – X X X X X X X X X X X Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 19.8.2024 20.15.02 19.8.2024 20.15.02