Kavereita keskenään Hyvä työkaveri tekee työpäivästä mukavamman. Ystävyys voi kantaa myös vapaaajalle, kuten Ilpo Hakkaraisella ja Keijo Kainulla. Nro 4/2015 15.5.2015 57. vuosikerta ”Oli hienoa päästä itsekin vihdoin Muumimaailmaan.” Jenni Vuorela, s. 24 Äänekoskella tehdään historiaa s. 4 | Sairastuessasi lomalla, pyydä loman siirtoa s. 6 | Masennuksesta valoon s. 16 PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 5.5.2015 16:46:33
www.teboil.fi/liitto Kesäetusi Teboililla *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. polttoaineesta* -2 , 5 snt/l Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 02-3_sisis.indd 2 30.4.2015 11:43:16
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Äänekoskella tehdään historiaa. 6 Jos sairastut lomalla, muista pyytää loman siirtoa. 8 UPM:n biolaitos käyntiin hieman yskien. 10–15 Reportaasi Hyvä työkaveri tekee työpäivästä mukavamman. 16 Masennus vei värin MarjaLeena Kyrön elämästä. 20 Uruguayssä otetaan mallia Suomen työturvallisuustavoista. 24 Jenni Vuorela elää lasten ehdoilla. 26–29 Hiomo 26 Joukkuehenkeä sekä työssä että vapaalla. 28 Harri Kankainen sai apurahaa harrastukseensa. 30 Vuorotteluvapaa edistää työssä jaksamista. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ratkottavaksi. 32 Coveriksen kahvitauolla läppä lentää. 34 Ärsyke: Mille maine haisee? 10–15 Reportaasi Kavereita keskenään Keijo Kainun ja Ilpo Hakkaraisen mielestä ystävyydestä on paitsi iloa, myös apua töissä. Hyvän työkaverin kanssa voi viihtyä työajan ulkopuolellakin. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. www.teboil.fi/liitto Kesäetusi Teboililla *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla on normaalisti 2,1 snt/litra. polttoaineesta* -2 , 5 snt/l Erityisetu voimassa 1.6.-31.8.2015 Max Ste? ansson Mikko Vähäniitty 16 ?Masennus vei Marja-Leena Kyrön pohjamutiin. Uusi kevät on tuonut hymyn ja värit takaisin elämään. 20 ?Rainer Pauls työskentelee UPM:n omistamassa Fray Bentosin sellutehtaassa Uruguayssa. 28 ? Tähtien sodan Yodankin maalannut Harri Kankainen sai kulttuuriapurahaa. Santiago Massarovi Terho Vuorinen 4 ?Metsä Fibren biolaitoksen rakentaminen alkoi huhtikuussa. Joel Vainio on yksi tehtaan tulevista prosessinvalvojista, jotka aloittivat oppisopimuskoulutuksen. 02-3_sisis.indd 3 5.5.2015 15:16:49
3 4 5 6 7 8 13 4 | Paperiliitto 4/2015 KUORIMO T iedätkö jo, mitä toi tullessaan numero, jonka kirjoitit eduskuntavaalien äänestyskopissa lipukkeeseen? Kansan enemmistön luottamuksen herättivät Keskusta ja Perussuomalaiset. Heidän sanomansa ja visionsa puhuttelivat suomalaisia vahvimmin. Voittajapuolueet julistavat, että nyt asiat tulevat muuttumaan. Pelkillä puheilla ja uhoamisella ei parempaa huomista kuitenkaan rakenneta. Suurimmat paineet kohdistuvat nyt työn tuottavuuden nostamiseen. Oikeistopuolueet ovat yhdessä työnantajien kanssa korostaneet sitä, kuinka työn tuottavuus pitäisi saada Suomessa Saksan ja Ruotsin tasolle. Tämä tarkoittaisi enemmän työtä, pitempiä päiviä, vähemmällä työvoimalla. Nähtäväksi jää, millä teoilla Suomi pelastetaan. Jos työttömyysturva muuttuu, työaika pitenee, nollasopimukset laajenevat ja koeaika pitenee, voit kiittää kansan enemmistöä. Se on puhunut ja nämä muutokset tilannut. Ja kun tulee se päivä, että soitat ammattiliittoosi ja kysyt, miksi liitto sallii heikennykset ja suuret muutokset, niin silloin huudat väärään suuntaan. Liitot kyllä puhuivat vaalien alla palkansaajien puolesta, ehkä enemmän kuin koskaan, mutta metsä ei vastannut – vaan kansa tiesi. ? P Kansa on puhunut PÄÄKIRJOITUS Tämä tarkoittaisi enemmän työtä, pitempiä päiviä, vähemmällä työvoimalla. VASTARANNAN SUPI Teksti Eeva Eloranta-Jokela V iimeistään syyskuussa 2017 Äänekoskelle valmistuu historiallinen uusi biotuotetehdas. Metsä Fibre päätti huhtikuun 21. päivänä tehtaan rakentamisesta ja aloitti rakennustyöt välittömästi. Kun puusto väliaikaisen puukentän tieltä on kaadettu, ja kun puukenttä siirretään sinne, alkavat maansiirtotyöt ja paalutus entisellä puukentällä. Siihen nousee uuden sellutehtaan piippu ja tuotantorakennelmia kymmenen eduskuntatalon verran. Biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Merkittävää on myös se, että tehtaan kaikki sivuvirrat on tarkoitus hyödyntää tehtaan ympärille syntyvässä eri yritysten muodostamassa ekosysteemissä. Myös tehtaan nykyisten työntekijöiden osaamista arvostettiin. – Meille oli tärkeää, että uudelle tehtaalOdotettu päätös biotuotetehtaasta sysäsi rakennustyöt alkuun Äänekoskella. le siirtyy nykyinen henkilöstö ja heidät koulutetaan uuden teknologian käyttäjiksi, pääluottamusmies Jorma Paajanen sanoo. Kaikki valmiina Rakentamispäätöstä edelsi runsaan vuoden mittainen valmistelu. Myös tehtaan työllistäviä vaikutuksia on tarkennettu. Tavoite on käyttää mahdollisimman paljon kotimaista osaamista ja työvoimaa. Päälaitteiden hankintojen kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia. Toteutussuunnittelu tehdään täysin kotimaisin voimin ja siihen tarvitaan noin 200 henkilötyövuotta. Rakennusaikana työllisyysvaikutus on noin 6 000 työpaikkaa ja tehtaan valmistuttua koko arvoketjussa yli 2 500 työpaikkaa. Itse tehdas työllistää noin 200 henkilöä. – Rakentamistapa eli työn jakaminen useisiin aliurakoihin antaa mahdollisuuden myös pienille paikallisille yrityksille osallistua tarjouskilpaan, sanoo Metsä Groupin toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. Yhteistyöstä biotuotetehtaan ympärille tulevien yritysten kanssa yhtiö lupaa tiedottaa sitä mukaa, kun sopimuksia syntyy. Valmistuttuaan biotuotetehdas lisää Suomen viennin vuotuista arvoa 0,5 miljardilla Minulla oli kani työparina. Kerran unohdin eväät kotiin. Sen jälkeen minulla ei ollut työparia. Työt alulle: Metsä Fibre rakentaa biotuotetehtaan Äänekoskelle. Tehdas valmistuu syksyllä 2017. Historian suurin: Tehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa, yhteensä noin 1,2 miljardia euroa. Puun käyttö lisääntyy: Kuitupuun käyttö lisääntyy n. 4 miljoonaa kuutiometriä eli noin 10 % vuodessa. Tehdas käyttää vuosittain 6,5 miljoonaa kuutiometriä puuraaka-ainetta, joka on pääasiassa Suomesta. Pitkälle kotimaisin voimin Kuitulinja 1. Kuorimo 2. Hakekasat 3. Keitin 4. Pesu 5. Valkaisu 6. Kuivaus 7. Selluvarasto Talteenotto 8. Haihduttamo 9. Soodakattila ja turbiini 10. Kaustisointi 11. Meesauuni 12. Kuoren kaasutus 13. Tehdaskonttori Tältä näyttää Äänekosken biotuotetehdas 4-5_kuorimo.indd 4 5.5.2015 21:23:44
1 2 9 10 11 12 Paperiliitto 4/2015 | 5 KUORIMO KUORIMO eurolla, ja sen tulovaikutus Suomeen on yli 0,5 miljardia euroa vuosittain. Tehdashanke innosti hakijoita – Investointipäätös on niin iso asia, ettei oikein voi edes käsittää, mitä mahdollisuuksia se tuo kylälle, sanoo Oskar Järvinen. Hän aloitti toukokuun alussa Äänekosken Metsä Fibrellä prosessinhoitajan oppisopimuskoulutuksessa. Järvinen haki kolmatta kertaa yhtiön koulutukseen. Ammattitaidon kehittäminen ja työn saanti kotipaikkakunnalla oli ykkösasia, sillä siellä ovat myös tyttäret ja talo. Paperitehtaalla kaikkiaan viitisentoista vuotta töitä tehnyt Järvinen ehti olla pariin otteeseen työttömänä sen jälkeen, kun paperitehdas vuoden 2011 lopulla lopetti toimintansa. Sellutehtaalla hän on tehnyt lähinnä vuorotteluvapaan sijaisuuksia tehtävissä, joihin paperiteollisuuden ammattitutkinto ja työkokemus ovat antaneet pohjan. Järvisestä on tärkeää päästä perässäkulkijan roolin jälkeen ”oikeisiin hommiin” ja saada selluntuotannosta ajanmukainen koulutus, joka hyödyttää pitkälle tulevaisuuteen. Neljälle sellutehtaalle Äänekosken biotehdashanke innosti monia muitakin hakeutumaan koulutukseen: prosessinhoitajan oppisopimuskoulutukseen neljälle Metsä Fibren sellutehtaalle haki yhteensä 1 330 henkilöä. Valitut 20 henkeä aloittivat juuri koulutuksen Joutsenon, Kemin, Rauman ja Äänekosken tehtailla. Koulutus kestää noin 1,5 vuotta. Joel Vainiosta on mukava päästä opiskelemaan syvällisemmin sellunvalmistusta. – Ala on tuntunut omalta ja olen viihtynyt, kertoo Vainio. Hän on ollut Äänekosken Metsä Fibrellä kolme kertaa kesätöissä ja viimeisen vuoden määräaikaisena prosessityöntekijänä. Ja tuon ajan on myös odotettu biotuotetehtaan rakentamispäätöstä. – Olihan se paikallistasollakin mahtava uutinen. Positiivista ihmettelyä päätös herätti. Vienti kasvaa: Tehdas lisää Suomen viennin vuotuista arvoa 0,5 miljardilla eurolla. Työtä: Tehtaan työllistävä vaikutus on rakennusaikana n. 6 000 työpaikkaa ja tehtaan valmistuttua koko ketjussa yli 2 500 työpaikkaa, josta uusia työpaikkoja on n. 1 500. Tehdas työllistää noin 200 henkilöä. Kotimaista: Päälaitteiden hankintojen kotimaisuusaste on noin 70 prosenttia. Toteutussuunnittelun työllisyysvaikutukset ovat noin 200 henkilötyövuotta ja kotimaisuusaste 100 prosenttia. Energiatehokas: Suunnittelun keskeisiä kriteerejä ovat päästöjen minimointi, pieni veden ominaiskulutus sekä korkea energiaja materiaalitehokkuus. Puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti. Tuottelias: Tehdaskonsepti maksimoi myytävän bioenergian ja ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Se tuottaa sähköenergiaa reilut kaksi kertaa oman tarpeensa verran sekä esim. mäntyöljyä ja tärpättiä. Tehtaan sivuvirrat hyödynnetään tehtaan ympärille syntyvässä yritysryppäässä. Sellua: Tehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Havusellu päätyy vientiin pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Vainio on valmistunut ammattikorkeakoulusta tuotantoja logistiikkainsinööriksi. Myös muilla koulutukseen valituilla peruskoulutustaustana on vähintään jokin ammatillinen perustutkinto tai tehtävään soveltuva ammattikorkeakoulututkinto. Uutta oppia Koulutukseen valitulla raumalaisella Jussi Rantasella on tuntumaa sellunvalmistukseen paperiprosessin koulutuksen kautta. – Kun tuli alasmenokausi ja irtisanomisia, lähdin opiskelemaan sähköautomaatiopuolta. Työn ohessa suoritan myös automaation ammattitutkintoa, Rantanen kertoo. Työkokemusta Rantaselle on kertynyt useasta paikasta: kaksi vuotta paperitehtaalta, kolme vuotta sellutehtaan kiinteistöteknisestä kunnossapidosta ja toiset kolme vuotta pienehköstä kunnossapitoyrityksestä. – Silti edessä on paljon uutta opittavaa, Rantanen uskoo. Myös Stora Enso on tänä vuonna aloittanut oppisopimuskoulutukset Varkaudessa ja Kaukopäässä. UPM keskeytti hakuprosessin oppisopimuskoulutukseen sen jälkeen, kun yhtiö ilmoitti lakkauttavansa Suomesta kaksi paperikonetta. ? P ” Ei voi edes käsittää, mitä mahdollisuuksia se tuo kylälle. ” Oskar Järvinen (ylhäällä), Joel Vainio ja Jussi Rantanen. Pitkälle kotimaisin voimin Tältä näyttää Äänekosken biotuotetehdas 4-5_kuorimo.indd 5 5.5.2015 21:23:45
6 | Paperiliitto 4/2015 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela V uosilomalla sairastumisen karenssipäivät poistuivat toissa syksynä lakimuutoksella. Lainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että työntekijä pyytää vuosilomansa siirtoa, jos hän sairastuu lomalla. Pelkkä ilmoitus ei riitä, on esitettävä pyyntö. Paperiliiton toimistosta on kysytty neuvoa tilanteisiin, joissa työnantaja on evännyt vuosiloman siirron sillä perusteella, ettei työntekijä ole pyytänyt loman siirtoa. Viidentoista työntekijän työpaikalla Corensolla Loviisassa sairauspoissaoloprosentti on alle kaksi. Käytännössä töistä ei sairauden takia olla juurikaan pois. Lomalla sairastumisia on osunut kohdalle vasta vähän, joten vakiintuneita toimintatapoja ei ole. Talvilomalle jäänyt työntekijä sairastui loman alussa, kävi lääkärissä ja ilmoitti sairastumisesta työnantajalle. – Mutta hän ei pyytänyt loman siirtoa. Tähän vedoten työnantaja ilmoitti, että talvilomapäivät on pidetty, koska siirrosta ei heti sovittu, kertoo pääluottamusmies Ossi Peräkylä. Hän myöntää, että asiassa oli myös hänellä itsellään peiliin katsomisen paikka eli Ohjeet selviksi Jos sairastut vuosiloman aikana, on loman siirtoa lain mukaan pyydettävä työnantajalta. asia olisi pitänyt ohjeistaa paremmin etukäteen. Asiassa syntyi lopulta kompromissi: puolet lomapäivistä katsottiin sairauspäiviksi, puolet lomapäiviksi. – Nyt ohjeistus on meillä jokaiselle selvä ja loman siirtoa osataan tarvittaessa pyytää, Peräkylä sanoo. Sopu löytyi Pyhtään Siltakylässä Pyrollin tehtaalla sairastumisesta ja loman siirrosta tehtiin puolestaan tulkinta väärässä tilanteessa. Työntekijä oli kaikkiaan viisi viikkoa sairausloSILPPUA Kotkamills investoi Kartonki: Kotkamills muuttaa aikakauslehtipaperikoneen tuottamaan pakkauskartonkia. Yli 100 miljoonan euron kokonaisinvestoinnin rakentaminen alkaa ensi vuoden alkupuoliskolla. Aikakauslehtipaperin valmistus jatkuu PK 2:lla muutokseen saakka. Investointia uumoiltiin myös viime Paperiliitto-lehdessä, jossa kerrottiin tehtaan omistajavaihdoksesta. Kotkan tehtaat palasi suomalaiseen omistukseen, kun kotimaisia tahoja edustava pääomasijoittaja Eagle Industries-yhtiö osti ne amerikkalaiselta pääomasijoittaja OpenGatelta. Eduskuntavaalit takana Ehdokkaat: Ehdolla olleista Paperiliiton jäsenistä ei noussut uusia kansanedustajia. Ehdolla oli 12 Paperiliiton jäsentä. Kansanedustajana valittiin jatkamaan Jari Lindström. – Nyt odotetaan hallitusohjelmaa ja sitä, miten se vaikuttaa työpaikkoihin ja ammattiyhdistysliikkeeseen. Toivottavasti maahan saadaan toimiva hallituskokoonpano ja toimiva ohjelma, luonnehti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala vaalien jälkeen. Paperiliittolaisista ehdokkaista eniten ääniä sai Jari Lindström (ps), 9971 ääntä. Samasta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä ehdolla ollut Harri Helminen (sd) sai 3908 ääntä. Paperiliittolaiset jäsenet keräsivät yhteensä 24780 ääntä. Rahoitusta biotalouden kasvuun Infraraha: Järjestöt esittävät uudelle eduskunnalle biotalouden infrarahaa, joka kohdennetaan seuraavalle kymmenelle vuodelle. Infraraha tulee suunnata merkittävimpien sorateiden, vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja siltojen kunnon parantamiseen. Rataverkon palvelukykyä on parannettava kehittämällä raakapuun kuormauspaikkaja terminaaliverkostoa. Noin 70 miljoonan euron vuotuisella infrarahalla parannetaan biotalouden kuljetusten edellytyksiä ja tehdään mahdolliseksi Suomen biotalousstrategian mukainen kasvu. Tätä mieltä on 22 järjestöä, myös Paperiliitto. Aiheesta lisää: www.paperiliitto.fi M aailman suurinta havusellun ja mäntyöljyn tuotantoyksikön rakentamista Kuopioon suunnitteleva Finnpulp on saanut osaomistajiksi kolme kotimaista: sijoitusyhtiöt Ingman Financen ja Grizzly Hill Capitalin sekä Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n. 1,4 miljardia euroa maksavan havusellutehtaan tuotantokapasiteetiksi on kaavailtu 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa. ”Näemme, että globaalissa taloudessa tapahtuu merkittävä murros ja siirtyminen biotalouden aikaan. Maailma tarvitsee selvästi enemmän uusiutuvista luonnonvaroista kestävällä tavalla valmistettuja tuotteita. Tässä vallankumouksessa haluamme olla mukana. ” MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ”Nyt ollaan oikealla asialla. Kotimaista tuotantoa pitää tukea ja kannustaa! Valtion pitäisi sijoittaa myös tällaisiin tulevaisuuden aloihin luodakseen työpaikkoja.” ”Kyllä Suomessa puuta riittää, elkää olko huolissanne viherpiiperöt. Olisi mahtavaa, jos toteutuisi, tulisi työtä tekeville.” Keskustelua MTV:n ja Taloussanomien nettisivuilla ”Kun Kuopio saa biotuotetehtaan, se merkitsee uutta vauhtia metsätalouteen. Metsänomistamisesta tulee entistä houkuttelevampi tapa vaurastua. Silloin myös julkinen valta haluaa varmistaa, että metsiä kannattaa omistaa ja hoitaa.” Maaseudun Tulevaisuus, päätoimittaja Mikael Pentikäinen ” Taloudessa tapahtuu merkittävä murros ja siirtyminen biotalouden aikaan. Tässä vallankumouksessa haluamme olla mukana.” LAINATUT ”Tähän vedoten työnantaja ilmoitti, että lomapäivät on pidetty.” Jättimäinen selluhanke 6-7_kuorimo.indd 6 5.5.2015 20:49:45
Paperiliitto 4/2015 | 7 KUORIMO Vaaleista sairaaseen arkeen N yt kun kansa on puhunut, on taas tekojen aika. Minkälaisten, se jää nähtäväksi. Hyvää on se, että sitä saa mitä tilaa, mikä ei tosielämässä aina pidä paikkaansa edes paremmissa ravintoloissa. Arjessa on hyvä muistuttaa muutoksesta koskien sairastumista vuosilomalla. Nykylainsäädäntö nimittäin edellyttää, että työntekijä pyytää vuosilomansa siirtoa sairastuessaan loTämän jälkeen voisikin rauhassa tuhistaa peiton alla. Juha Koivisto vastaava lakimies SUORAA PUHETTA man aikana. Pelkkää lääkärintodistuksen toimittamista työnantajalle ei pidetä enää pyyntönä siirtää vuosilomaa. Jotta turhia riitoja mahdollisten pyyntöjen tekemisestä tai tekemättä jättämisestä ei tulisi, olisi hyvä, jos pyynnöt lähettäisiin kirjallisena sähköpostilla tai tekstiviestillä. Tämän jälkeen voisikin sitten rauhassa tuhistaa peiton alla ja katsella suomalaista kesäsadetta. ? P Vakituisten osuus väheni Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton tuoreimman jäsenmääräkyselyn mukaan vakituisessa työsuhteessa olevia paperiliiton jäseniä oli yhteensä 12009 ja määräaikaisia työntekijöitä 809 vuoden 2014 lopussa. Nämä työntekijät työskentelivät 149 eri yrityksessä, kun vuonna 2013 näitä yrityksiä oli ollut 154. Kyselyn mukaan vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrä oli vähentynyt 8,1 prosenttia edellisvuodesta. Alempia ja ylempiä toimihenkilöitä oli kyselyn mukaan vuonna 2014 lopussa yhteensä 4326, joka oli 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Syitä työntekijämäärän vähenemiseen ovat konelinjojen sulkemiset tai miehitysten pienentämiset. Kahdeksan yritystä lakkautettiin. Lakkautetuista yrityksistä sanottiin irti yhteensä 70 työntekijää ja toimihenkilöä. Vuoden aikana perustettiin kolme uutta yritystä. Niissä aloitti työssä yhteensä 31 työntekijää ja toimihenkilöä. ? P Kesäduunari-info aukesi Kesätyö: Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Maksuttomaan Kesäduunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi myös vanhemmat sekä työnantajat. SAK:n, STTK:n ja Akavan palvelu on saanut joka kesä satoja yhteydenottoja. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. 12 3r fm Vakituisia työntekijöitä 2013 Määräaikaisia työntekijöitä 2014 Määräaikaisia työntekijöitä 2013 Vakituisia toimihenkilöitä 2014 Vakituisia toimihenkilöitä 2013 Määräaikaisia toimihenkilöitä 2014 Määräaikaisia toimihenkilöitä 2013 Vakituisia työntekijöitä 2014 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 Paperiliiton jäsenmääräkysely malla ja kävi töihin palattuaan kysymässä, milloin voisi pitää loman ajalle osuneen talvilomaviikkonsa. Työnantajan mielestä loma oli kulunut sairausloman aikana, koska työntekijä ei ollut pyytänyt loman siirtoa. Työnantaja vetosi työpaikalla antamaansa ohjeeseen, jonka mukaan työntekijän on pyydettävä vuosiloman siirtoa sairastuessaan loman aikana. Työntekijän sairausloma oli alkanut kolme viikkoa ennen lomaa, mutta jatkunut viikko kerrallaan. Työnantaja käsitteli tapausta kuitenkin sairastumisena loman aikana. Pääluottamusmies Janne Wikströmin tiedossa työpaikan oma ohjeistus ei ennen tätä tapausta ollut. Wikström tutki myös vuosilomalakia ja oli yhteydessä Paperiliiton lakimieheen. Lopulta työpaikan henkilöstöpäällikkö ilmoitti tulkitsevansa, että työntekijän vuosilomapäivät ovat säilyneet, koska sairaus oli alkanut ennen loman alkua. Vaikka tapaus ei lopulta liittynytkään lomalla sairastumiseen, se varmisti, että asiaa koskevat ohjeet menivät perille. – Nyt ohjeistus näkyy sekä sähköisillä näytöillä että ilmoitustaululla. Se miten toimia, on kaikkien tiedossa ja kunnossa kesälomiakin ajatellen, Wikström kertoo.? P Vuosilomalla sairastuminen: ? Karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos tuli voimaan 1. lokakuuta 2013. ? Lain mukaan lomansa aikana sairastuneella työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa siirrettyä jo ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on vuosiloman alkaessa tai sen aikana työkyvytön sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi. ? Työntekijän tulee esittää työnantajalle viivytyksettä pyyntö loman siirtämisestä sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. ? Siirto-oikeus koskee lakisääteistä vuosilomaa. ? Jos sairastut lomalla, muista sopia loman siirrosta. SILPPUA Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Kesäduunari-info on avoinna perjantaihin 28. elokuuta saakka. Ilmainen puhelinpalvelu, Kesäduunari-info on auki arkisin kello 9.00-15.00. 6-7_kuorimo.indd 7 5.5.2015 20:49:48
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO SILPPUA Mondi aikoo sulkea tehtaan Lohjalta Mondi: Lohjan tehdas käy yt-neuvotteluja tehtaan sulkemisesta. Neuvottelut alkoivat 15. huhtikuuta. Viime syksynä Mondi ilmoitti sulkevansa paperikone 1:n kesäkuun 2015 aikana ja sanovansa irti 55 henkilöä. Tehdas työllistää kaikkiaan noin 170 henkilöä. Jos neuvottelujen kuluessa ei löydetä vaihtoehtoa myös toisen, paperikone 2:n sulkemiselle, tuotanto loppuu molemmilla koneilla juhannuksena. PK 2 tuottaa päällystettyjä ja päällystämättömiä erikoispapereita lääkeja elintarvikepakkauksiin sekä jatkojalostuslaitoksille. Yhtiön johto on ilmoittanut, ettei se kommentoi ytneuvotteluja julkisuudessa. Sonoco vähentäisi 20 Suomesta Sonoco-Alcore Oy: Aloitti maaliskuun lopulla yhteistoimintaneuvottelut enintään 20 henkilön vähentämisestä. Neuvottelut koskevat kaikkia yhtiön kartonginja hylsynvalmistuksen Suomen yksiköitä Karhulassa, Ruukissa ja Ruovedellä ja näissä yhteensä 165 henkilöä. Syyksi yhtiö on ilmoittanut asiakkaittensa paperintuotantokapasiteetin muutokset. Kymen Sanomien (24.3.) mukaan kustannussäästötavoitteeseen on määrä päästä henkilöstön kanssa yhdessä sovittavalla sopeuttamisohjelmalla. Pääluottamusmies Tommi Ropa tuli yt-neuvotteluihin mukaan kesken kaiken, sillä hänet valittiin tehtävään edellisen pääluottamusmiehen sanouduttua irti työstään. Ropasta tuntuu, että vaihdoksesta on ollut haittaa neuvotteluissa, eikä asioita käydä riittävän avoimesti läpi. Säästötoimien tarve ihmetyttää, sillä työt eivät ole vähentyneet. – Yritys teki vastikään vuosituotantoennätyksen ja töitä on painettu entistä kovempaa, Ropa sanoo. Teksti Tiina Suomalainen, Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mikko Nikkinen A vointa, rehellistä ja vastuuntuntoista henkilöstöpolitiikkaa. Sitä edellyttivät UPM:n biojalostamon työntekijät vedotessaan kahden määräaikaisen työntekijän työsuhteiden jatkon puolesta. Toinen määräaikaisista työntekijöistä oli biojalostamon neuvotteleva luottamusmies Raimo Kari. Työntekijöiden mielestä Kari on työpaikalla pidetty henkilö ja ammattitaitoinen ohjaamo-operaattori. Toista määräaikaista luonnehdittiin vuorossaan pidetyksi työntekijäksi, monitaitoiseksi prosessialan ammattilaiseksi, jolla on lisäksi erityisosaamista. 24 työntekijän allekirjoittaman vetoomuksen mukaan biolaitoksella ei olisi ollut varaa luopua kummankaan työpanoksesta. Monia ongelmia UPM:n omaan tuotantomenetelmään perustuvan biopolttoaineen valmistus Lappeenrannassa on iso askel suomalaiselle biotaloudelle, joten myös odotukset tuotetta ja sen valmistamista kohtaan ovat korkealla. Vetoomuksissa mainitaan käynnistämisessä esiintyneitä epäkohtia: turvallisuusja käytettävyysongelmat, huono henkilöstöjohtaminen, työpaikkakiusaamiskulttuurin salliminen ja riittämätön työntekijämäärä. Vetoomuksista huolimatta määräaikaisuudet päättyivät maaliskuun lopussa. – Osaa määräaikaisuuksista jatkettiin, osa vakinaistettiin, osaa ei jatkettu. Se on työnantajan päätös, jatketaanko määräaikaisuuksia vai ei. Ei tässä mitään isoja draamoja ole tapahtunut, tuotantopäällikkö Santeri Forstén sanoo. Kahden määräaikaisen koulutetun työntekijän tilalle palkattiin samalta Kaukaan alueen paperitehtaalta kolme henkilöä, joilta työt olivat loppumassa paperikonelinjan lakkautuksen takia. Hankala alkuvuosi Santeri Forstén myöntää, että alkuvuosi on biolaitoksella ollut hankala. Tehtaalla on kevättalven aikana sattunut muun muassa tulipaloja. Niiden ja teknisten ongelmien takia tuotantoa ei ole voitu ajaa täysillä. Katkokset ovat vaikuttaneet muun muassa ristiinkoulutuksiin, joita olisi työntekijöiden mielestä pitänyt ehtiä tehdä tehokkaammin. – Ensimmäinen vuosi on ollut haastava, koska ristiinkoulutuksia ei ole kyetty tekemään. Kyllä ne pistetään toimimaan, mutta ensimmäinen kesä tulee olemaan haastava, Forstén myöntää. Hän sanoo, että koulutuksia on suunniteltu ja lähdetty tekemäänkin. Myös muihin parannusta vaativiin asioihin on UPM:n mukaan nyt puututtu. Esimiesten kanssa on käyty keskusteluja johtamiseen liittyen ja niitä jatketaan. UPM Biopolttoaineiden johtajan Petri Kukkosen mielestä parempaan suuntaan ollaan menossa. Uuden tekemisessä on myös onnistuttu: työilmapiiri työntekijöiden kesken on koettu hyväksi. Myös käytössä olevaan 12-tuntiseen vuorojärjestelmään työntekijät ovat varsin tyytyväisiä. Ylitöiden syystä kahta mieltä Työnantajalla ja työntekijöillä on omat näkemyksensä työntekijöiden riittävyydestä. Työntekijöiden mielestä työkuorman kasvu ei johdu vain käynnistysvaiheesta ja että myös ylitöiden määrä johtuu liian vähästä henkilöstöstä. Aluehallintovirasto lausunnon mukaan työnantaja ei kuitenkaan ole ylitöiden osalta rikkonut sääntöjä. ” Vaikeista asioista ei uskalleta puhua. ” Takkuja matkassa UPM:n Lappeenrannan biojalostamon kulissien takana on kohdattu monenlaisia ongelmia. ? UPM Lappeenrannan biojalostamo työllistää suoraan noin 50 ja välillisesti lähes 200 henkilöä. Lohjan Mondin tehdas työllistää 170 ihmistä. Eij a Va lk on en 8-9_kuorimo.indd 8 5.5.2015 20:51:03
Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO Y htiöiden ylimmät satraapit ovat taas aloittaneet keskustelut (muiden) työajan pidentämisestä. Toimitusjohtaja Pesonen kaavaili paperiduunarille 150–400 tuntia pidempää vuosittaista työaikaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vihriälä taas tyytyisi noin 100 tunnin vuosittaiseen työajan pidentämiseen. Valitettavasti Suomessa on pitkä perinne halussa heikentää juuri muiden työehtoja. Tätä tavoitetta toteutettaessa monille on ollut yhdentekevää, jos samalla sattuu omakin sauna palamaan. Kaikenlaisia iskuja ollaan valmiita ottamaan vastaan, jos naapuria lyödään vielä kovempaa. Mutta miten varmistaisimme sen, ettei tulevaisuudessa vain paperiduunari tekisi entistä pidempää päivää? Millä saataisiin herratkin mukaan talkoisiin? Kaipa heidänkin tulotasoaan on kustannuskilpailukyvyn heikentämisellä rahoitettu. Tähänkin on vastaus; esitetään rohkeasti kaikkia koskevaa muutosta vuosilomalakiin ja lyhennetään yhdessä kesäloma yhteen viikkoon. Sillä saadaan 120 tuntia lisää työaikaa ja joka ikiseltä. Siellä kelluisivat kerman purjeveneet viikot satamassa ja golfkentillä kastuisivat enää pulleat kastemadot. Tavallinen kansa saisi jättää krokettimailansa auton perään ja kesän valkoviinit juotaisiin vävypojan kanssa ketterästi autotallissa. Ja mikä parasta; mukulat saisivat painaa kylillä vapaina ja vartioimatta koko kesän, niin kuin ennen vanhaan. Paluuta vanhaan ja turvalliseenhan se olisi muutenkin. Vuoden 1922 työsopimuslakihan antoi vain sen seitsemän päivän palkallisen loman. Enempään ei silloinkaan ollut varaa. Tosin herroja se ei tainnut koskea. Eikä taida koskea nytkään. P Pidempää päivää TILATSTO PITUUSLEIKKURI 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Paperityöväen työttömyyskassan ansiopäivärahansaajat Työttömyyspäivärahaa saavat koostuvat työttömistä, lisäpäivärahallaolijoista ja lomautetuista. 2011 2012 2013 2014 2015 Työttömyyspäivärahalla Työvuorottelussa Lomautetut Työttömät Lisäpäivärahalla Maaliskuun lopussa työttömiä Paperiliiton jäseniä oli 2 644. Näistä lisäpäivillä olevia oli 594 ja lomautettuna 173 henkilöä. Työttömien määrä 16,1 prosenttia oli hieman alempi kuin kahden aiemman kuukauden aikana. TILASTO Paluuta vanhaan se olisi. – Työntekijöitä on meillä lähes 100 prosenttia enemmän kuin siinä ajatusmallissa, joka meillä oli kaksi-kolme vuotta sitten. Työntekijöiden määrää tarkastellaan jatkuvasti, Sakari Forstén lupaa. Tietotaitoa tarjolla Työntekijöiden mukaan UPM osti prosessialan osaamista palkatessaan työntekijöitä biojalostamoon. Työntekijöille luvattiin, että he voivat vaikuttaa projektin toteuttamiseen, mutta niin ei työntekijöiden mukaan tapahtunut, vaan heidän tietotaitoaan on jätetty käyttämättä. – Työntekijät on pantu juuri sellaisiin pisteisiin töihin, joissa heidän osaamisensa otetaan huomioon, sanoo Forstén. Erityisosaamista on UPM:n mukaan käytetty esim. katalyytin lastauksessa tai tiiveystestauksessa Tuotannon ongelmista on oltu yhteydessä Turvatekniikan keskus Tukesiin. UPM on sopinut Tukesin kanssa, että seuraava määräaikaistarkastus tehdään kesän lopulla. Tapaamisessa käydään läpi teknisiä haasteita ja sitä, miten niitä on korjattu. Kun mielikuvat eivät kohtaa Raimo Karin mielestä biojalostamon ongelmien ydin on huono ja puutteellinen johtaminen sekä suunnittelun puute. – Asioita ei suunnitella etukäteen, henkilöstöä ei kohdella tasapuolisesti eikä vaikeista asioista uskalleta puhua. Avoimesta ilmapiiristä ollaan valovuosien päässä, Kari harmittelee. Hänestä on hassua, että yhtiö juhlistaa uuden tuotantolaitoksen käynnistämistä ja kulissien takana tilanne on ihan rempallaan. Kari ymmärtää, että uuden tuotantolaitoksen käynnistäminen ei ole helppoa. – Siltikin turvallisuuteen, suunnitteluun ja työntekijöiden koulutukseen tulisi varata riittävästi voimavaroja. Jos näissä on epäonnistuttu, on aika huonoa syyttää työntekijöiden edustajia. Vastuu kun on aina työnantajalla. Kari on pettynyt, mutta ei katkera. – Ne mielikuvat, jotka meille luotiin, kun meidät palkattiin töihin, eivät toteutuneet. Todellisuus oli kaikkea muuta. Henkisesti olo on helpottunut – seuraava työpaikka tuntuu varmasti hyvältä näiden kokemusten jälkeen. P Takkuja matkassa Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. 8-9_kuorimo.indd 9 5.5.2015 20:51:06
10 | Paperiliitto 4/2015 Kanssatekijät Hyvä työkaveri tekee työpäivästä mukavamman ja lähtee seuraksi vaikka tiettömien taipaleiden taakse. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Vähäniitty, Vesa-Matti Väärä Keijo Kainu ja Ilpo Hakkarainen ovat kavereita sekä työssä että vapaalla. TYÖKAVERIT 10-15_pääjuttu.indd 10 5.5.2015 12:56:58
12 | Paperiliitto 4/2015 TYÖKAVERIT jatus jatkuu katkeamatta, vaikka puhuja välillä vaihtuu. Kuulostaa Aku Ankan veljenpojilta, mutta onkin aivan arkipäiväinen juttu useimmilla työpaikoilla: Hyvät työkaverit siinä juttelevat samalla aaltopituudella. Vaikka arkipäiväinen, ilmiö on myös tärkeä. – Kaikissa tutkimuksissa, joissa asiaa on selvitetty, on todettu, että hyvät työtoveruussuhteet parantavat ihmisten koettua hyvinvointia, sanoo professori Anneli Leppänen Työterveyslaitokselta. Hän kertoo, että työkaverit ja lähiesimiehet ovat osoittautuneet tärkeimmäksi tuen lähteiksi esimerkiksi paperiteollisuuden rakennemuutoksen pyörteissä. Hyvän työkaverin ominaisuuksia on tutkittu useissa kyselyissä. Viimeksi tänä keväänä henkilöstövuokrausyritys Barona keräsi hyvän työkaverin ominaisuuksia. Vastausten mukaan hyvä työkaveri on paitsi tunnollinen omissa töissään, myös valmis auttamaan toisia kiireenkin keskellä. Hyvä työkaveri piristää päivää hyvällä huumorintajullaan, ja hänen kanssaan viihdytään myös työajan ulkopuolella. Ohessa paperiliittolaiset kertovat elämästään hyvän työkaverin rinnalla. Keskinäinen YYA-sopimus helpottaa elämää monella tavalla. Tulinen ja tasainen Tämäkin on naisten syytä. Äänekoskelaiset Keijo Kainu ja Ilpo Hakkarainen tuumivat, että heistä on tullut paitsi työkavereita, myös hyviä perheystäviä siksi, että vaimotkin ovat entisiä työkavereita keskenään. Yhdessä käydään risteilyillä ja kesällä mökkeillään. Ilpo ja hänen vaimonsa ovat myös Keijon runsaan vuoden ikäisen tyttären kummivanhemmat. – Yritettiin siihen etsiä sellaista vakavaraista ihmistä, joka toisi hyvät lahjat, Keijo myhäilee. – Ei tunne Keijo vielä tarpeeksi hyvin, kun tuollaiset perusteet on, Ilpo nauraa. Miehet tutustuivat toisiinsa vuonna ” Nukkuminen on vähän toissijainen asia. Siellä kalastetaan paljon, höpötellään ja jutustellaan.” ?Hyvä työkaveri on paitsi tunnollinen omissa töissään, myös valmis auttamaan toisia kiireenkin keskellä. 10-15_pääjuttu.indd 12 5.5.2015 12:57:01
Paperiliitto 4/2015 | 13 TYÖKAVERIT 2002, kun Ilpo muutti Äänekoskelle Metsä Fibren sellutehtaalle töihin. Vaikka työpaikka on molemmilla edelleen sama, työnantaja on Botnia Mill Service. Keijo on automaatioasentaja voimalaitoksen puolella, Ilpo samoissa hommissa kuitulinjan kuivauskoneella. – En tuntenut Keijoa aikaisemmin, työn kautta olen oppinut tuntemaan. Aluksi olimme kuitulinjalla kumpikin. Sitä kautta se lähti, Ilpo sanoo. – Siihen aikaan vielä urheiltiin kovasti. Pelattiin sählyä ja jalkapalloa. Ilpo ei koriksesta ymmärrä mitään. Se hallitsee nuo pienemmät pallot huomattavasti paremmin kuin minä, Keijo sanoo. Aina saa apua Ystävyydestä on paitsi iloa, myös apua töissä. – Jos johonkin hommaan apua tarvitsee, niin on helppo soittaa sellaiselle, jonka tuntee. Tutulta kun kysyy, niin aina jonkun vastauksen saa. Keijon luonteen tuntien tietää, että kaveri on aina valmis auttamaan, Ilpo miettii. – Ihminen, jonka kanssa kemiat käyvät yhteen, niin sen kanssa työkin sujuu huomattavasti jouheammin. Ei tarvitse välttämättä kauheasti puhuakaan. Katseetkin riittävät aika pitkälle, Keijo lisää. – Ymmärtää jo sanasta tai kahdesta, että jaaha, nyt on tällainen päivä, Ilpo jatkaa. Miehet kertovat että heillä menee huumorintaju yksiin. Rankkaakin juttua voi heittää ilman, että toinen möksähtää. Saa vain samalla mitalla takaisin, ja sitten naureskellaan. – Me olemme molemmat aika välittömiä. Sitä voi sanoa mitä tahansa, mutta viiden minuutin jälkeen ei asialla ole enää mitään merkitystä, Ilpo miettii. – Se on erilaista kuin vaimojen kanssa keskustellessa. Ei tarvitse seuraavalla viikolla enää käydä läpi mitä viikonloppuna tuli sanottua, Keijo hymyilee. Reissussa rähjääntyy Keijo kertoo, että Ilpo on iloinen ja rauhallinen kaveri. Häntä ei saa millään hermostumaan. Ilpon luonne on sellainen, että hän jaksaa selvittää perinpohjin. Malttia ja sinnikkyyttä löytyy, Keijo sanoo. – Kekellä on tämmöinen asioiden järjestelemisja johtamiskyky. Hänessä on myös äkkipikaisuutta. Kun sen tietää, voi ottaa huumorilla. Keke leimahtaa nopeasti ja leppyy nopeasti. Ilpo sanoo, että Keijo on myös herrasmieskokki. – Kalastusreissuillakin tulen mielelläni vähän aikaisemmin jäältä pois ja lähden laittelemaan ruokia. Minulla ei sinnikkyys riitä monta tuntia istua, jos ei mitään tapahdu. Pojat saavat jäädä onkimaan ja minä lähden kotiäidiksi mökkiin, Keijo myöntää. Seuraava kalastusreissu suuntautuu Pohjois-Norjaan, tuhannen kilomerin päähän. Samoille seuduille, kuin vuosi sitten. – Viime vuonna kun mentiin telttaan, ensimmäisenä yönä oli lähes 30 astetta pakkasta. Vaikka meillä on hyvät vehkeet ja makuupussit, niin yhdellä kaverilla tuli kylmä ja hän alkoi lämmittää kaminaa sillä seurauksella, että oli takamus palaa. Siinä se nukkuminen sitten olikin. Juomistakin olisi tehnyt mieli, mutta ne oli kaikki jäässä, Keijo kertoo. Ilpo myöntää, että taitaa pitää paikkaansa, että reissussa rähjääntyy. – Nukkuminen on vähän toissijainen asia. Siellä kalastetaan paljon, höpötellään ja jutustellaan, hän kertoo. Kommelluksia sattui silloinkin, kun Keijo oli osaston teatterimatkalla matkanjohtajana, mutta jäi asemalle, kun paikallisjuna jatkoi matkaansa. – Minä roikuin kuin Loiri Pojat-elokuvassa junan perässä. Pääsin siitä laudalle istuskelemaan. Pojat nauroivat sisällä ja katselivat ikkunasta. Kyllä siinä sillä tyylillä viisi?Ystävyyttä on yhteinen harrastus. Mona Karjalaisella ja Seija Virtasella se on korttien teko. ?Ilpo Hakkarainen ja Keijo Kainu. 10-15_pääjuttu.indd 13 5.5.2015 12:57:02
14 | Paperiliitto 4/2015 TYÖKAVERIT kuusi kilometria mentiin, Keijo muistelee. – Silloin se tuntui hauskalta, mutta kun jäljestäpäin miettii, niin aika vaarallinenkin se tilanne oli, Ilpo sanoo Kaveri kuuntelee He tuumivat, että toisin kuin naiset, miehet eivät paljon murheistaan juttele, jos eivät töissä, niin eivät juuri vapaa-ajallakaan. – Jos toinen aavistaa, että on jotain probleemaa, niin siinä on tärkeintä, että ei ala kyselemään joutavanpäiväisiä eikä turhia. Sekin on jo paljon, Keijo miettii. – Kuuntelu siinä on tärkeää, Ilpo komppaa ja jatkaa: – Jos haluaa jostain jutella, niin siinä on hyvä kaveri kuuntelemassa. Juttu jää siihen, ja kommentoidaan jos tarvitsee. Kun toisen tuntee, on helpompi puhua kaikista asioista, niin työkuin vapaa-ajallakin. Ystävyys toimii joka paikassa. Ei tuo portti ole siinä välissä, Ilpo sanoo. Yksi alkaa, toinen jatkaa Kaarinassa, Turun lähellä, Mona Karjalainen on leiponut vapaapäivänään mokkapaloja, kun Seija Virtanen poikkeaa kahville ennen iltavuoron alkamista. Molemmat tekevät vuorotyötä muovituotevalmistaja HJ Jousilla Kaarinassa. Mona on etupäässä varastolla. Seija on muovipuolella valvojana. Molempien verokortissa lukee vaihetyöntekijä. – Me olemme joka paikan höyliä. Siellä missä tarvitaan, niin siellä ollaan. Me olemme olleet Jousilla 29 vuotta ja opetelleet kaikkea, Mona sanoo. Molemmat tulivat Jousille töihin vuonna 1986, ja asettuivat kohta painon puolelle. – Siellä oli tarpeeksi väkeä kaikissa hommissa, ja niillä tuppasi olemaan omat kaverit. Ehkä meidän oli helpompi mennä sinne kahdestaan, Seija muistelee. – Alkuaikoina meillä oli samat tauot ja samat ylityöt. Se meni niin, että tuli kerrottua perheasioita, Mona sanoo. – Kaikki lasten toilaukset, hyvin ja huonosti menneet suhteet, on paruttu erot ja vanhempien ja kissojen kuolemat. On jaettu asioita, Seija täydentää. Sitten on hetki hiljaista. ” Lasten toilailut, hyvin ja huonosti menneet suh teet, on paruttu erot ja vanhempien ja kissojen kuolemat. ” ?Ystävyys toimii joka paikassa, tuumivat Keijo ja Ilpo matkalla pilkille. 10-15_pääjuttu.indd 14 5.5.2015 12:57:03
Paperiliitto 4/2015 | 15 TYÖKAVERIT – Muuten mä olen ujo ja hiljainen, Seija sanoo pilke silmässä. – Hahahah, Mona kuittaa. Työpaikalla Seija ja Mona on laitettu eri vuoroihin, koska entistä paljon pienemmässä yrityksessä vain he pystyvät varmasti jatkamaan toistensa työtä, jos niin tarvitaan. Seijalle ja Monalle se tarkoittaa käytännössä pidempää työpäivää, koska toinen tulee töihin puolta tuntia aikaisemmin ja toinen lähtee saman verran myöhemmin. Muuten ei ehdittäisi jutella. Varsinaisia porukolleja Hyvän kaverin ajatuksia ei tarvitse arvailla. – Me ei koskaan mökötetä, Seija sanoo. – Me sanotaan suoraan, Mona komppaa. – Sitten me ollaan kaksi sekuntia hiljaa, pyydetään anteeksi ja parutaan. Me ollaan varsinaisia porukolleja molemmat. Meillä se menee näin, vaikka yhdenkin ihmisen kanssa olin puolitoista vuotta puhumatta, Seija nauraa ja tuumaa, että hyvä mökötys taisi kyllä silloin mennä hukkaan, koska toinen ei sitä edes huomannut. Mutta Monalta ei mikään jää huomaamatta, vaikka sanojakaan ei olisi ehditty vaihtaa. – Jos Seija on noussut väärällä jalalla sängystä, hän ei silloin katso päinkään. Hyvä jos tervehtii. Katson vain että jaaha, nyt ollaan tämmösellä tuulella. Parin tunnin päästä näyttää yleensä jo paremmalta, kun kädet taas käyvät kovin, Mona kertoo. – Monasta ei hirveän helpolla näe. Jos hän on vähän hiljaisempi, niin tietää, että nyt ei ole kaikki hyvin. Odottelen hetken ja käyn sitten kysymässä, että mikä on. Siitä se sitten selviää. Ja sitten taas parutaan, useimmiten niin. Minä parun kyllä kokkiohjelmiakin, Seija tuumaa. Mutta silloin ei itketä, kun kaverilla on tosipaikka. Syöpä on ollut sellainen. – Mietin sitä, että kenelle kerron, vai kerronko kenellekään? Halusin välttää ainakin sen, että mentäisiin pitkin nurkkia eikä puhuttaisi mitään kun ei tiedetä mitä voi sanoa. Tai että ruvetaan säälittelemään, josta ei ole sitten hevonpeen edestä apua, Seija kertoo. Hän meni kertomaan päällikölle, että aikoo olla muutaman viikon pois. Sitten hän soitti Monalle. – Minä kysyin että mitä siitä nyt tiedetään: Pitääkö leikata vai meneekö lääkkeillä, Mona sanoo. Seija miettii, että hyvästä työkaverista on apua silloin, jos oma käytös muuttuu hiljaisemmaksi, eikä ihan kaikki jaksa kiinnostaa. Hän voi muille sopivasti viestittää, että nyt olisi hyvä pitää pientä väliä. – Vaikka meillä huumori on yleensä vähän rankempaa, niin siinä tilanteessa ei mitään sellaista sanottu, että älä nyt ala ihan vielä seppelettä tilaamaan. Pieni raja siinäkin on, Seija hymyilee. Yhdessä vaikka eksyksissä Iltapäivä on pitkällä ja Seija tekee lähtöä töihin. Työpaikka on lähellä Monan perheen asuntoa. Kumpikin näyttää kädellä että tuossa suunnassa – ja osoittavat vastakkaisiin suuntiin. Sitten taas nauretaan. Suunnistamisesta on jäänyt elämään monta juttua. – Laukaalle kun mentiin, niin vain 25 kilometriä ajettiin harhaan, Mona nauraa. – Sauvon työväentaloa en löytänyt koskaan, Seija kuittaa. Yhteisillä retkillä käydään esimerkiksi askartelutarvikkeita hakemassa, koska kumpikin on innostunut tekemään kortteja. Tai sitten käydään osaston riennoissa. He tekevät yhdessä joulukaramelleja, vaihtelevat kirjoja ja pitävät kutsuja. – Mona on lojaali ja luotettava kaveri. Aika usein iloinenkin, Seija sanoo ja Mona jatkaa: – Seijalle voi jutella asioita. Kun sanon, että ei huudella ympäriinsä, niin ei se juttu ainakaan Seijan kautta leviä. Tämä on se meidän vahvuus. Me.? P ? Me ei koskaa mökötetä, sanovat ystävykset Mona ja Seija. ?Seija Virtanen ja Mona Karjalainen. 10-15_pääjuttu.indd 15 5.5.2015 12:57:04
16 | Paperiliitto 4/2015 MASENNUS Pohjakosketus Vakava masennus vei Marja-Leena Kyrön pohjamutiin. Hiljalleen värit ovat palanneet hänen elämäänsä. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Max Steffansson Masennuksesta toipunut Marja-Leena Kyrö tuntee olonsa levolliseksi metsässä kulkiessaan. 16-19_masennus.indd 16 5.5.2015 17:11:43
18 | Paperiliitto 4/2015 MASENNUS vän unen ja tasasi oloa – se katkoi pahimmat surun alhot ja korkeimmat ilon huiput. Hiljalleen hänen voimansa palasivat. – Loppukesästä aloitin Kelan tukeman psykoterapian, sillä minulla oli paljon käsittelemättömiä asioita ja traumoja menneisyydessäni. Kyrö laski, että hänelle jäisi terapiasta maksettavaa noin 3000 euroa vuodessa. Se oli paljon. – Rahaa voi kuitenkin mennä paljon turhempiinkin asioihin. Halusin satsata terapiaan, sillä se oli hyvinvointini kannalta tärkeää. Kyrö kiittelee työterveyshuoltoa, joka antoi hänelle kaiken mahdollisen avun ja tuen. Työterveyshuollon ansiosta järjestyi myös psykoterapia. Syksyllä 2014 Kyrö siirtyi tekemään kokopäivätyötä. Kaikki näytti hyvältä. Romahdus Sitten Kyrön elämässä tapahtui jotakin, joka romahdutti kaiken. Kyrö ei halua tarkemmin kertoa, mistä oli kyse. Oikeastaan tämä oli jo kolmas vakava tapahtuma lyhyen ajan sisällä. Se vei Kyrön niin syviin vesiin, että hän ajatteli, että elämä loppuu tähän. Hän ei nähnyt enää mitään syytä elää. Jälkeenpäin Kyrö on miettinyt, että jos hän olisi ollut kunnossa, hän olisi jaksanut seistä jaloillaan. Mutta koska hän oli vielä toipilas, vastoinkäymiset olivat liikaa. Kyrön mies vei shokissa olevan vaimonsa sairaalaan psykiatriselle osastolle. Jouluun oli viikko aikaa. Kyrö vietti osastolla seuraavat kuusi viikkoa. – Alussa harasin henkisesti vastaan. Mutta sitten oivalsin, että täällä on ihmisiä, joilla on minulle aikaa ja jotka kuuntelevat minua. Apua saa, jos sitä uskaltaa vastaanottaa. Aloin avautua ja kertoa itsestäni asioita, joita en ollut koskaan kertonut kenellekään. Kyröön teki suuren vaikutuksen se ammattilaisten määrä, joka osastolla oli. Ketään ei jätetty yksin. Osastolla oli myös monenlaisia ryhmiä – oli musiikki-, keskustelu-, liikuntaja taideterapiaryhmiä. Kyrö rohkaistui mukaan. – Innostuin kokoamaan kollaaseja omasta elämästäni. Leikkelin naistenlehtiä ja juorulehtiä ja liimasin kuvia paperille. Kollaaseja oikein pulppusi. Hiljalleen Kyrössä virisi toivo. Hän päätti, että tekee kaikkensa sen eteen, että toipuisi. Pieniä askelia Kun Kyrö lähti sairaalasta helmikuun alussa, häntä pelotti ja jännitti. – Osastolla oli niin turvallista. Päivissä oli rytmi ja apu lähellä. Henkilökunta tsemppasi minua ja vakuutti, että voin aina palata, jos en pärjääkään. Sydänystävänsä, miehensä ja aikuisten lastensa tuella Kyrö harjoitteli arkea. Päiviin oli luotava rutiinit: nouse sängystä, syö, ulkoile, käy terapiassa ja lääkärissä. – Alussa en uskaltanut käydä kaupassa, kun pelkäsin, että tapaan työkavereita. En tiennyt, mitä olisin heille kertonut. Kun olin valmis kohtaamaan ihmisiä, laajensin reviiriä. Rohkaistuin kauppaan, tapasin sukulaisia, menin teatteriin ja kirpputorille. Juuri ennen sairaalaan joutumistaan Kyrö oli hankkinut itselleen koiranpennun. Lapinkoira Sumusta tuli hänen terapiakoiransa. Emäntä ja koira tekivät pitkiä lenkkejä metsässä. Usein Kyrö kantoi mukanaan kameraa. Valokuvaus auttoi pysähtymään hetkeen. – Luonto on ollut minulle aina valtavan tärkeä. Tunnen oloni levolliseksi synkässä metsässä. Rauhoitun, kun istun kannolla ja kuuntelen puiden huminaa. Kaunis maailma Terapiassa oli käynyt ilmi eräs asia, joka selitti paljon. Se oli osittain vastaus myös siihen, miksi Kyrö kuormittui liikaa. – Terapeutti totesi, että olen hermojärjestelmältäni herkkä. Erityisherkän ihmisen hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista laajemmin ja syvällisemmin. Minä kuulen, näen ja vaistoan asioita voimakkaammin kuin vähemmän herkät ihmiset. Kyrö ei halua erityiskohtelua herkkyytensä vuoksi. Hän sanoo, että kyseessä on ominaisuus, jonka hän on saanut synnyinlahjana, ja jonka kanssa hänen on opittava elämään. – Se merkitsee muun muassa sitä, että minun on opittava vetämään rajat työn ja oman elämäni välille. Näillä näkymin Kyrö palaa töihin kesällä ja tekee aluksi kevennettyä työpäivää vakuutusyhtiön työkokeilun avulla. Masennus ei tule eikä häviä hetkessä. Uusi kevät on kuitenkin herättänyt hymyn ja palauttanut värit Kyrön elämään. Kyrön kameran linssi löytää yhä useammin pieniä yksityiskohtia: uljaana nököttävän pikarijäkälän, kuultavia vesipisaroita pajunoksalla, laholla kannolla odottavan havupunakuoriaisen. – Metsässä tulee tunne, että hei – täällä tapahtuu kaikkea hienoa. Maailma on ihan hurjan nätti. Se saa minut aidosti iloiseksi.? P U nivaikeuksia, ärtyneisyyttä, itkuisuutta, unohtelua, keskittymisvaikeuksia, mikään ei tunnu miltään -tunnetta. Kaikki merkit olivat olleet ilmassa jo parin vuoden ajan, mutta Marja-Leena Kyrö ei myöntänyt, että jotain olisi vialla. – En halunnut lukea merkkejä, vaikka ne olivat minulle tuttuja opiskeluni ja työni kautta. Laboratoriotyöntekijänä ja työsuojeluvaltuutettuna Äänekosken Metsä Fibren tehtaalla työskentelevä Kyrö hoiti töissä kaiken niin hyvin kuin mahdollista. Vapaa-ajalla hän ei jaksanut kuitenkaan juuri mitään. – Ihmissuhteet hiipuivat, liikuntaharrastukset jäivät. Mies valitti, ettei minun kanssani voi tehdä mitään, kun olin aina niin kiukkuinen. Aamuisin Kyrö toimi kuin automaatti: kävi suihkussa, puki päälle, meikkasi ja lähti töihin. Piti jaksaa. Piti olla pirteä ja reipas. Kun luottamushenkilöille tarkoitetussa Aslak-kuntoutuksessa tehtiin työstressi-kysely, sai Kyrö korkeat pisteet. Asiasta keskusteltiin, mutta vieläkin Kyrö vakuutti, että ei tässä hätää ole. Liian syvälle – Halusin tehdä työni hyvin, oppia uutta, auttaa muita, löytää ratkaisuja. Työsuojeluvaltuutettuna upposin syvälle työntekijöiden ongelmiin. Olisi pitänyt osata erottaa se, mikä on minun elämääni, ja mikä on autettavan elämää. Lisäksi energiaa söi se, että Kyrön lähin työnantajaosapuoli ei tukenut Kyröä työsuojeluvaltuutetun työssä, vaan Kyrö joutui hakemaan vastauksia muualta organisaatiosta. Kaksi päivää viikossa työsuojeluvaltuutettuaikaa ei aina riittänyt, joten Kyrö kantoi töitä kotiin. Kyrö on myös yksi niistä, jotka eivät osaa sanoa ei. Sellaisille ihmisille kasaantuu hoidettavaksi kaikenlaista. Keväällä 2014 Kyrö meni taas kerran univaikeuksien takia työterveyslääkärille. Lääkäri haastatteli ja teki masennuskyselyn. Tilanne oli paljon vakavampi, kuin mitä Kyrö oli ajatellut. – Kun lääkäri sanoi, että sairastan keskivaikeaa masennusta, en ensin halunnut ymmärtää asiaa enkä jäädä sairauslomalle. Samalla diagnoosi oli helpotus. Elämäni ei ollut tuntunut oikealta enää pitkään aikaan. Se lääkärikäynti oli ratkaiseva. Kyrö tunnusti lopulta, että oli heikoissa kantimissa ja että tarvitsi apua. – Kun sen myöntää, paraneminen voi alkaa. Lääkkeitä ja terapiaa Keväisen, parin viikon mittaisen sairausloman jälkeen Kyrö palasi töihin ja alkoi tehdä lyhennettyä työaikaa osasairauspäivärahan turvin. Pitkään vitkuteltuaan hän aloitti myös mielialalääkityksen. Lääke palautti hyHän ei nähnyt enää syytä elää . Hyvä ystävä ja terapiakoira Sumu. 16-19_masennus.indd 18 5.5.2015 17:11:45
MASENNUS Paperiliitto 4/2015 | 19 Edelleen tabu M asennus ei ole paperitehtailla kahvipöytäkeskustelujen aihe. Sitä voi olla vaikea ottaa puheeksi edes lääkärin vastaanotolla. – Lääkärillekin mennään valittamaan mieluummin selkäkipua kuin sitä, että masentaa, huomauttaa työsuojeluvaltuutettu Reima Halme Kemin Metsä Boardin tehtaalta. Tämä ei tarkoita, etteikö masennusta esiintyisi. Paperija metsäteollisuuden vuosina 2001–2009 toteutetun Hyvishankkeen mukaan mielenterveyshäiriöistä johtuvien yli 10 päivän mittaisten sairauspoissaolojen määrä oli jotakuinkin sama kuin flunssista johtuvien pitkien sairauslomien määrä. Työsuojeluvaltuutettu Matti Tikkala Oulun Stora Ensosta laskeskelee, että noin 4,5 prosenttia heidän tehtaansa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveysongelmista. Luku on vuosittain hieman noussut. – Vuorotyö ja siitä johtuva epäsäännöllinen elämänrytmi on riski myös mielenterveydelle, Tikkala huomauttaa. Rauman UPM:n työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala pohtii, että yhteiskunta asettaa yhä enemmän paineita töissä ja vapaalla. – Tiukassa paikassa ihmiset käyvät reservienergialla, jota on yhdellä enemmän ja toisella vähemmän. Sitten, kun tulee jokin yllättävä asia kuten yt-neuvottelut tai parisuhdekriisi, ei reservienergia enää riitäkään, ja ihminen saattaa romahtaa. Miten puuttua asioihin ajoissa? – Tarvitaan avoimempaa ilmapiiriä. Asioista on puhuttava ja tietoa on jaettava niin, että ihmiset tietävät, että apua on saatavilla, Viitala miettii. Tikkala uskoo, että salailun kulttuuri on jo murtumassa. – Olemme menossa parempaan suuntaan. Enää ei tehtailla ajatella, että eihän meillä kukaan masennu. Apuakin osataan hakea ehkä vähän nopeammin kuin aiemmin. Mutta kynnystä ottaa mielenterveyden häiriöt puheeksi on edelleen saatava matalammaksi. Tikkala toivoo, että myös työkaverit ja lähiesimiehet pitäisivät tuntosarvet pystyssä ja osaisivat lukea merkkejä. – Masennus tulee hitaasti hiipien. Se ei iske niin kuin kevätflunssa. ? P Elämäni ei ollut tuntunut oikealta enää pitkään aikaan. 16-19_masennus.indd 19 5.5.2015 17:11:46
20 | Paperiliitto 4/2015 URUGUAY Teksti Jaakko Takalainen Kuvat Santiago Massarovi F ray Bentosin sellutehdas on samanlainen kuin sadat sellutehtaat eri puolilla maailmaa: on kuitulinja, yhteistyökumppani Kemiran hoitama kemikaalilinja sekä vedenpuhdistus. Tehtaan johtajaa lukuun ottamatta tehtaan toiminnasta vastaavat paikalliset, mutta työja turvallisuustavoiltaan se on suomalainen kuten omistajansa UPM. Henkilöstö on käynyt Suomessa perehtymässä yrityksen tapaan hoitaa turvallisuusasiat. Kontrolli tehtaalle pääsyyn on senkin takia tiukka, että Fray Bentos ja 2014 käynnistynyt Stora-Enson sellutehdas Montes Del Platassa ovat verovapaita alueita, ikään kuin ulkomaita Uruguayn sisällä. Fray Bentos on yksi maailman suurimmista sellutehtaista. Sen vuosikapasiteetti on 1,3 miljoonan tonnia, sama kuin Äänekoskelle valmistuvassa Metsä Fibren biolaitoksessa. Saksalaishäivähdys Uruguayssa Valvomossa tämän vuoron vastaava operaattori on Rainer Pauls. Uruguaylaiseksi ja saksalaisten vanhempien lapseksi hän puhuu yllättäen englantia, koska on käynyt koulua sillä kielellä. Pauls on työskennellyt tehtaalla sen avaamisesta vuodesta 2007 alkaen. Kaikkiaan hänellä on työkokemusta paperiteollisuudesta 30 vuotta. Pauls esittelee näyttöruutuja, joissa pyörii Windows-pohjaisia sovelluksia, exceltaulukoita ja kuvia. Työn on materiaalin pintojen ja virtaaman tarkkailua, kontrollointia ja puhelimessa puhumista. – Soittoja tulee 50–100, aamuvuoroissa enemmän, nauraa Pauls, kun puhelut keskeyttävät haastattelun tuon tuosta. Vaikka ohjelmat ovat yleisesti käytössä olevia, niitä pitää koko ajan kehittää. Myös kameroita ja niiden näkymiä täytyy säätää jatkuvasti. Lisäksi turvallisuuspalavereihin osallistuminen kuuluu hänen työhönsä. – Näistä monitoreista näkyy koko tehtaan toiminta. Tämä työ on trendien seuraamista ja ohjaamista, tiivistää Pauls. Suomen malliin Uruguayn Fray Bentosissa paperityöläiset pysyvät yhtiössä ja viihtyvät kotiseudullaan. Eikö työ ole stressaavaa, tuleeko työ uniin? – Ei tule uniin. Naiset pitävät ajatukset muualla, veistelee Pauls. Hän on reilu viisikymppinen ja asuu 26 000 asukkaan Fray Bentosissa. Eronneella miehellä on kaksi aikuista poikaa ja tytär, jonka ansiosta hänellä on myös kaksi pientä lastenlasta. Aikooko hän jatkaa työssä eläkkeelle saakka? – Toivottavasti. Tarkoitus olisi työskennellä eläkeikään saakka, Rainer Pauls toteaa. Koulutus ensin Jos Rainer Pauls oli konkari jo silloin kun Fray Bentos aloitti tuotannon marraskuussa 2007, reilu parikymppinen Carol Cóceres on tehtaan oman koulutuksen tuote. Hän aloitti tehtaalla 2008 puolentoista vuoden koulutusja perehdyttämisjaksolla. Ensin on vuosi täysipäiväisesti matematiikan, fysiikan ja englannin kaltaista perusopetusta luokkahuoneessa, sitten turvallisuuskulttuuria ja perehdytystä. Kaikkiaan valvomotyöntekijät käyvät kolmivuotisen koulutuksen, josta Cóceresilla on vielä vuosi jäljellä. – Tarkoituksenani on opiskella mekatroniikkaa insinööritasolle saakka, kun Fray Bentosiin tulee oma tekninen yliopisto, kertoo Cóceres ja tarkkailee sellun valkaisuprosessia monitoreistaan. Hän viittaa UPM:n ja Uruguayn Teknillisen Yliopiston (UTEC:n) helmikuussa allekirjoittamaan sopimuksen alueellisen teknisen yliopiston rakentamisesta kaupunkiin. Tähän saakka maan ainoa tekninen korkeakoulu on ollut pääkaupungissa Montevideossa, eikä valmistuneita ole aina ollut helppo houkutella sieltä maaseudulle töihin. Tehtaanjohtaja ja UPM:n Uruguayn toimintojen johtaja Juha Kääriäinen sanoo, että UPM sijoittaa hankkeeseen 4 miljoonaa euroa edistääkseen teknistä koulutusta maaseudulla, erityisesti mekatroniikan, uusiutuvan energian sekä kuljetuksen ja logistiikan aloilla. Alueellisessa yliopistossa on tarkoitus opiskella yli 4 000 henkeä, kun se valmistuu 2016. Entä Carol Cóceres, houkuttaako Montevideo opiskelujen jälkeen? – Ei houkuta. Suku ja perhe, vanhemmat ja sisarukset, asuvat täällä, Cóceres sanoo. –Kun opiskelu ja harjoittelukin on täällä, minulla ei ole syytä muuttaa pois. Keskustelevat moniosaajat Rainer Pauls ja Carol Cóceres ovat molemmat myös siinä suomalais-UPM:läisen työkulttuurin tuotteita, etteivät he kaipaa esimiestä. Usean paperialan tehtaan johtajana Suomessa toimineen Juha Kääriäisen mukaan työnjohtajien puuttuminen edellyttää työntekijöiltä moniosaamista, ”kaikki osaavat tehdä kaikkea”. [Kuvateksti valvomokuvaan]Valvomossa on vuorossa 3-4 operaattoria vuorossa. Työnjohtajia ei ole, vaan tähtäimessä on moniosaaminen, "multitasking". [Kuvateksti ylhäältä otettuun ruokalakuvaan tai ulkokuvaan] Tehtaan ruokala ja toimistopuoli on skandinaavisen korkea ja valoisa. Se on kuitenkin paikallisen arkkitehtien käsialaa. [Kuvateksti Rainer Paulsin kuvaan]Vuoromestari Rainer Paulsin työnä on tarkkailla monitoreista massan pintoja ja virtaamia silloin kun puhelin ei soi. Soittoja tulee 50-100 vuoroa kohti. [Kuvateksti Rainer Paulsin lähikuvaan] Rainer Pauls sanoo nukkuvansa kuormittavasta työstä huolimatta yönsä hyvin. Viisikymppinen mies on jo kahden tytön, 1ja 7-vuotiaan, vaari. [Kuvateksti Carol Cóceresin kuvaan] Operaattori Carol Cóceres aikoo opiskella itsensä insinööritasolle, kun Fray Bentosiin valmistuu teknisen yliopiston toimipiste 2016. Hän ei haikaile Montevideoon, koska perhe ja suku asuvat Fray Bentosissa. [Kuvateksti JB:n kuvaan] Pienessä maassa paperija sellutyöläisten liiton FOPCUn puheenjohtaja on myös keskusjärjestö PIT-CNT johtajistossa, jonka lippuja taustalla. Ay-toiminnan lisäksi hän käy töissä chileläisperäisessä CMPC:n sellutehtaalla esivalmistelijana märässä päässä. [Kuvateksti puurekkakuvaan] Päivässä Fray Bentosin tehtaalle tulee puuta 450 rekka-autollista. Eukalyptuspuu kasvaa 10-11 vuodessa korjuukypsäksi. Kuva Fray Bentosin naapuritehtaalta Montes Del Platasta, jonka Stora-Enso puoliksi omistaa. ?Operaattori Carol Cóceres aikoo opiskella itsensä insinööritasolle, kun Fray Bentosiin valmistuu yliopiston toimipiste 2016. 20-23_uruguay.indd 20 5.5.2015 18:21:24
Paperiliitto 4/2015 | 21 URUGUAY – UPM:ssä huomattiin 1990-luvun alussa, että tuottavuutta voitiin nostaa vain poistamalla pomojen pomot ja ottamalla työntekijät laajemman tiedonannon piiriin. Tiedon lisääminen lisäsi luottamusta ja sitoutumista, tehosti toimintaa ja vähensi lakkoja. Sitä toimintakulttuuria olemme pyrkineet tuomaan tänne, Kääriäinen toteaa. Mitä sanoo Rainer Pauls, joka nuorena on varmasti saanut maistaa vähemmän keskustelevaan johtamiskulttuuria. Olisiko helpompi johtaa käskyttämällä? – Ei, keskustelemalla pitää saada asiat toimimaan. Keskustelemalla syntyy päätös, ja työ tulee paremmin tehtyä, sanoo Pauls. Uruguay: innokas kehittymään Kahden suuren maan, Brasilian ja Argentiinan, väliin jäävä 3,3 miljoona asukkaan Uruguay on pinta-alaltaan noin puolen Suomen kokoinen. Väestö on lähes kokonaan eurooppalaisten, enimmäkseen espanjalaisten ja italialaisten, siirtolaisten jälkeläisiä. Leppeän ilmaston ja säännöllisten sateiden ansiosta kaikki kasvaa, mikä maahan kylvetään. Tämän hetken hittituote on soija, jota viedään Kiinaan. Perinteisesti karjankasvatus [Kuvateksti valvomokuvaan]Valvomossa on vuorossa 3-4 operaattoria vuorossa. Työnjohtajia ei ole, vaan tähtäimessä on moniosaaminen, "multitasking". [Kuvateksti ylhäältä otettuun ruokalakuvaan tai ulkokuvaan] Tehtaan ruokala ja toimistopuoli on skandinaavisen korkea ja valoisa. Se on kuitenkin paikallisen arkkitehtien käsialaa. [Kuvateksti Rainer Paulsin kuvaan]Vuoromestari Rainer Paulsin työnä on tarkkailla monitoreista massan pintoja ja virtaamia silloin kun puhelin ei soi. Soittoja tulee 50-100 vuoroa kohti. [Kuvateksti Rainer Paulsin lähikuvaan] Rainer Pauls sanoo nukkuvansa kuormittavasta työstä huolimatta yönsä hyvin. Viisikymppinen mies on jo kahden tytön, 1ja 7-vuotiaan, vaari. [Kuvateksti Carol Cóceresin kuvaan] Operaattori Carol Cóceres aikoo opiskella itsensä insinööritasolle, kun Fray Bentosiin valmistuu teknisen yliopiston toimipiste 2016. Hän ei haikaile Montevideoon, koska perhe ja suku asuvat Fray Bentosissa. [Kuvateksti JB:n kuvaan] Pienessä maassa paperija sellutyöläisten liiton FOPCUn puheenjohtaja on myös keskusjärjestö PIT-CNT johtajistossa, jonka lippuja taustalla. Ay-toiminnan lisäksi hän käy töissä chileläisperäisessä CMPC:n sellutehtaalla esivalmistelijana märässä päässä. [Kuvateksti puurekkakuvaan] Päivässä Fray Bentosin tehtaalle tulee puuta 450 rekka-autollista. Eukalyptuspuu kasvaa 10-11 vuodessa korjuukypsäksi. Kuva Fray Bentosin naapuritehtaalta Montes Del Platasta, jonka Stora-Enso puoliksi omistaa. Kuvaaja 20-23_uruguay.indd 21 5.5.2015 18:21:25
22 | Paperiliitto 4/2015 URUGUAY on ollut maan pääelinkeino. Nautoja laiduntaa maassa enemmän kuin asuu ihmisiä. Pohjoisen jättivaltion Brasilian (203 miljoonaa asukasta) ja etelänaapurin Argentiinan (43 miljoonaa) välisessä tasavallassa kansallistunne on voimakas. Saksalaisen isän ja uruguaylaisen äidin poika, 32-vuotias Anton, kantaa maan lippua mukanaan pääkaupungissa Montevideossa, vaikka ei ole menossa jalkapallo-otteluun vaan tuttujen pihalle grillaamaan. Miksi lippu? – Ystävien kesken on silloin parempi. Ja nyt on sunnuntai. Olen uruguaylainen, selventää Anton ja puristaa lipun rintaansa vasten. Aikakoneessa puistossa ja politiikassa Vuonna 1825 itsenäistyneessä Uruguayssa ja sen 1,6 miljoonan asukkaan pääkaupungissa Montevideossa voi suomalainen kokea aikasiirtymän. Sunnuntaisin puistot täyttyvät huvilaitteita käyttävistä lapsista ja jälkikasvuaan kannustavista perheistä. Tunnelma on kuin 1960–70-luvun Suomessa. Myös ay-toiminnassa ja politiikassa voi kokea siirtymän 1970–80-luvulle. Kun maan väistyvä presidentti José Mujica esiintyi Bolivian presidentin Evo Moralesin kanssa, imperialismin vastaiset iskulauseet täyttivät keskusammattiliiton juhlasalin. Tilaisuuteen osallistunut Kuuban lähettiläs sai erityisen railakkaat aplodit. Puhe solidaarisuudesta ja hyvästä elämästä toistuu ammattiliittojen ihmisten puheissa tiheästi. Yli 50-vuotiaat aktiivit kyllä valittavat, että tasa-arvoa hanakammin nuorempi väki hakee taloudellista hyvinvointia. Turvallisuus: vasen, oikea, keskikaista Molemmissa sellutehtaissa, joissa vierailimme, turvallisuuskulttuuri oli hyvää pohjoismaista tasoa. Fray Bentos (pääomistaja UPM) ja Montes Del Plata (omistus puoliksi Stora-Enso ja chileläinen Arauco) tekee kävijälle selväksi tiukat turvamääräykset. Jos ei noudata ohjeita, löytää varmasti itsensä tehtaan aidan ulkopuolelta. On helppo havaita, että työntekijät noudattavat ohjeita ja käyttävät suojavarusteita. Turvallisuuskulttuuri kiteytyy Fray Bentosin tehtaan johtajan Juha Kääriäisen tokaisuun, ettei sellutehtaan turvakäytännöis?Uruguayssa on Latinalaisen Amerikan mittakaavan mukaan toimintakykyinen ammattiyhdistysliike, ja mielenosituksiin osallistutaan hanakasti. Kuvassa eri ammattiliitojen yhteinen kulkue viime vuodelta. ” Turvakäytännöissä ei ole mitään uruguaylaista. ” 20-23_uruguay.indd 22 5.5.2015 18:21:25
Paperiliitto 4/2015 | 23 URUGUAY sä ole ”mitään uruguaylaista”. Hieman tylyn oloisen toteamuksen ymmärtää, kun törmää paikalliseen turva-ajatteluun. Parhaiten turvallisuuden ja riskinoton suhdetta kuvaa uruguaylainen liikenne. Pääkaupungin taksien ajotapa muistuttaa kiinalaisten syöksypommittajien jatkokurssia; kaistoja vaihdetaan vasemmalta oikealle tarpeen mukaan ja ohitetaan edellä ajavia kaiken aikaa molemmilta puolilta. Moottoritiellä hitaatkin siviilikuljettajat pitävät vasenta kaistaa yhtä hyvänä kuin oikeaa. Yksi selitys liikennepoukkoiluun on, että maassa itsenäistymisen aikaan oli Ison-Britannian avun seurauksena hetken vasemmanpuoleinen liikenne. Ne paikalliset, jotka asioivat ulkomaisten omistamissa sellutehtaissa, sanovat suoraan olevan parempi, että turva-asiat on skandinaavisella tavalla hoidettu eikä paikallisen standardin mukaan. Fray Bentosissa tapaamamme paperityöläinen vuoromestari Rainer Pauls kertoo, että turvallisuuspalavereissa toistetaan ja kerrataan perusasioita turvallisuudesta uudestaan ja uudestaan. Kaikki poikkeamat käydään yhdessä läpi ja mietitään korjauskeinot. Suojavarusteiden, kypärien ja muun turvavälineistön keskellä on hyvä huomata, kuinka pitkälle vaaratilanteisiin varautuminen on mietitty: tulipalosta varoittaa ambulanssin ääni ja kaasuvuodosta meikäläinen ilmahälytyksen ujellus. Jotenkin Uruguayn on pystyttävä yhdistämään paikallinen välittömyys ja innokkuus, joka näkyy vaikka jalkapallon suosiossa, sekä pohjoismainen rauhallisuus ja työnteon tehokkuus. Vain sillä tavalla 1920-30-luvun hyvän eurooppalaisen elintason maa voi uudelleen vaurastua ja kehittyä kohti hyvinvointivaltiota. ? P Ay-projekti onnistui P aikallisen paperityöläisten liiton puheenjohtaja Julio Burgueño sanoo, että SASK:n järjestäytymishanke toteutui melkein liian hyvin. Paperija selluloosatyöntekijöiden liiton FOPCUn puheenjohtaja Burgueño kiittää Paperiliiton ja Teollisuuden ammattiliiton TEAM:n kumppanuushankkeen vaikutuksia. Metsäalan työoikeudet ja järjestäytyminen -hankkeen (2009–2014) tarkoituksena oli varmistaa monikansallisten yhtiöiden eettisten normien ja ILOn hyväksymien työelämän perusoikeuksien toteutuminen metsäalan tuotantoketjussa. Erityisesti haluttiin varmentaa Montes Del Platan työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen ja ammattiliiton perustaminen, työehtosopimus sekä kunnolliset työolot – Tässä onnistuttiin. Alan palkat ovat nousseet noin 50 prosenttia kymmenessä vuodessa (2005– 2014) ja järjestäytymisaste on nyt noin 85 prosenttia, toteaa 1400 jäsenen liittoa johtava Burgueño. Aina ei ole ollut näin. Vaikka Uruguayssa on Latinalaisen Amerikan mittakaavassa toimintakykyinen ammattiyhdistysliike, hänen mukaansa 1950-luvulla perustetun FOPCUn historiassa on ollut vaikeitakin aikoja. Lakkoja, levottomuuksia ja sotilasvaltaa on menneisiin vuosikymmeniin mahtunut. Tehtailla hyvät palkat Tällä hetkellä FOPCUn jäsenten keskipalkka on noin 3 000 euroa kuukaudessa, ja muuallakin puunhankintaketjussa (mm. istutus, hakkuu, kuljetus) noin 1 000 euroa. Summat ylittävät selvästi maan keskipalkan (520–720 e/kk), joten esimerkiksi Fray Bentos ja Montes Del Plata ovat haluttuja työpaikkoja, ja vaihtuvuus on vähäistä. Burgueñon oma historia on aina viitannut puunjalostukseen: jo isä oli paperityöläinen ja sisar kin saa leipänsä paperiteollisuudesta. Alan töissä hän aloitti 1986 ja FOPCUssa 18 vuotta sitten. Viimeiset kahdeksan vuotta 57-vuotias Burgueño on ollut liiton puheenjohtaja. Ay-toiminnan lisäksi hän käy töissä chileläisperäisessä CMPC Celulosassa. – Minä pidän työstäni, ja sen voi yhdistää aytoimintaan, Burgueño kertoo. Vaikka Uruguay on pieni maa eikä sen ay-liike ole rikas, täytyy huomauttaa ääneen: Ei Suomen Paperiliiton puheenjohtaja työskentele tehtaalla, vaan saa koko palkkansa ay-toiminnasta. – Meilläkin on paljon sellaisia ay-johtajia, jotka haluaisivat samaa, nauraa Julio Burgueño. ? P Fray Bentosin sellutehdas ? Tuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia lyhytkuituista eukalyptussellua vuodessa. Tehdas tuottaa myös 10 prosenttia Uruguayn sähkön kokonaistuotannosta. ? Tuotanto alkoi vuonna 2007 Metsä-Botnian omistuksessa. UPM:lle sellutehdas siirtyi 2009. UPM-Kymmene omistaa tehtaasta 91 prosenttia, vähemmistöomistajana uruguaylainen perheyritys. ? Tehtaalla on 5-vuorojärjestelmä, vuorossa noin 20 työntekijää. Paperityöläisiä ja teknikkoja on noin 100. Tehtaalla on kaikkiaan 850 työntekijää, joista rekkakuskeja 320. ? Puuta tuotetaan pääasiassa (70 prosenttia) oman yhtiön UPM Forestal Orientalin viljelmillä. Eukalyptusviljelmiä 230 000 hehtaaria. Loppu 30 prosenttia ostetaan riippumattomilta puuntoimittajilta. ? Sellu toimitetaan proomuilla Nueva Palmiran satamaan, jossa se lastataan valtamerilaivoihin. Matka Hollantiin kestää 38 vuorokautta. ? Paperija selluteollisuuden järjestäytymisaste koko Uruguayssa 85 prosenttia, Fray Bentosin paperityöläiset kuuluvat kaikki liittoon. ?Paperija sellutyöläisten liiton FOPCUn puheenjohtaja Julio Burgueño käy Ay-toiminnan lisäksi töissä sellutehtaalla esivalmistelijana märässä päässä. ? Viisikymppinen Rainer Pauls on jo kahden tytön vaari. ?Eukalyptuspuu kasvaa 10–11 vuodessa korjuukypsäksi. Kuva Fray Bentosin naapuritehtaalta Montes Del Platasta, jonka Stora-Enso puoliksi omistaa. ?Valvomossa on 3–4 operaattoria vuorossa. Työnjohtajia ei ole, vaan tähtäimessä on moniosaaminen, kuten Suomessakin. 20-23_uruguay.indd 23 5.5.2015 18:21:28
24 | Paperiliitto 4/2015 KYLPYLÄLOM A LEVILLÄ 216€ /HLÖ VIISI VUOROKAUT TA KAHDEN HENGEN HUONEESSA Hinta sisältää majoituksen aamiaisella, aamu-uinnit, sisäänpääsyn elämyskylpylä än, kuntosalin käytön, kaksi gondolikiertoa jelua tunturiin (1.6. lähtien), kävelysauvat lainaksi, soutelua Immeljärvellä , tunnin keilausta, savihoidon ja 30 minuutin hieronnan sekä 30 euron arvoisen voucherin/huo ne ravintolaan. Voimassa 2.9.2015. saakka. Hinta/Paperin jäsen. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 285 €. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut Voimassa 2.9.2015. saakka. Hinta/Paperin jäsen. hotelli@hotellilevitunturi.fi 24-25_paperiduunari.indd 24 6.5.2015 9:12:24
Paperiliitto 4/2015 | 25 Teksti Tiina Suomalainen Kuva Jaakko Repo L eppoisin hetki on päiväunien jälkeen, kun syömme välipalaa. Kuuntelen lasten höpöhöpö-juttuja ja seuraan, kun Ellen naurattaa Eliasta. Hän hassuttelee ja laulaa ja yrittää saada pikkuveljen tekemään perässä. Elokuussa meille syntyy kolmas lapsi. Kolme lasta on aina ollut salainen haaveeni. En osaa edes ajatella elämää ilman lapsia. Olen lapsirakas, ja vauvat ovat minusta aivan ylivoimaisen ihania. Se hetki, kun esikoistyttäremme Ellen syntyi, oli hämmentävä ja pysäyttävä kokemus. Siinä se pieni ihme oli. Vauvojen hoitaminen käy minulta luonnostaan, sillä olen saanut hoidella pieniä serkkujani ja pikkusiskoani, joka on minua seitsemän vuotta nuorempi. Haluan olla hyvä äiti, joka tarjoaa sopivasti rajoja ja rakkautta. Arjen vastapainoksi haluan tehdä myös unohtumattomia asioita lasteni kanssa, kuten käydä Muumimaailmassa, Ti-Ti Nallen talossa ja reissata ulkomaillakin, kunhan he vähän kasvavat. Oli hienoa päästä itsekin vihdoin Muumimaailmaan – lasten vanavedessä sinne voi mennä hyvällä omallatunnolla. Ehdin elää nuoruutta, mennä vapaasti ja olla työelämässäkin monta vuotta ennen kuin Ellen syntyi. Nyt on aika elää lasten ehdoilla, hoitaa heitä kotona, nähdä heidän ensiaskeleensa ja uudet taitonsa. Kuulla heidän ensimmäiset sanansa. Lapset ovat pieniä vain kerran. Töitä ehdin toivottavasti tehdä myöhemminkin. Elän nyt unelmaani, johon kuuluvat myös väsymykset ja turhautumiset ja hennot toiveet siitä, että saisi nukkua koko yön keskeytyksettä. Ihan parasta on saada katsella lasten riemua – polkupyöräilemään oppivan Ellenin vauhdin hurmaa ja Eliasta, joka tanssii, kun kuuntelee muumeja ja Palomies Samia. ? P Jenni Vuorela odottaa kolmatta lastaan ja elää unelmaansa. Unelmien ihmeet Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Jenni Vuorela, 31 , työskentelee apumiehenä Simpeleen Metsä Boardilla, mutta on nyt hoitovapaalla. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Ilmianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ Ellen, Elias ja Jenni Vuorela leikkimässä. 24-25_paperiduunari.indd 25 6.5.2015 9:12:25
?? | Paperiliitto ?/???? ? Heinolan kapteeni Mauno Kausola. Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen P ikkubussi pysähtyy Mäntän koulukeskuksen pihaan. Autosta purkautuu ulos salskea joukko Imatran poikia, joita ei ole iällä pilattu. – Keskimäärin kolmekymppisiä ollaan, sanoo Jukka Mönkäre. Tetra Pak Production Oy on nuorten miesten työnantaja. Firma on suoltanut tölkkejä Imatralla kaksi vuotta, ja nuoria ovat siis niiden tekijätkin. Virallisesti joukkueen nimi on perinteikäs Kaukopään osasto 21. Pelimiehillä on pilkettä silmäkulmassa ja hymy herkässä. Aamuvirkku lähtö ei mieltä paina, sillä työporukan yhteiset retket tuovat elämään iloa ja vaihtelua. Salibandyturnaukset ovat heille jo perinne. Pelitaitoja joukkue on hionut etukäteen Imatran kylpylän urheilusalilla, vakiovuorolla. Maalia vahtii koMe ollaan me Salibandyväki kokoontui Mänttään. Pelin tuiskeessa korostui joukkuehenki. ko turnauksen ainoa nainen, Linda Lövgren. – Kun hiki virtaa, unohtuvat huolet ja murheet, sanovat imatralaiset. Mönkäre tietää, että vastaava yhteishenki ei ole itsestäänselvyys aikamme työpaikoilla. Heillä asiaan vaikuttanee työporukan pienuus. Tetra Pakilla työskentelee tuotannossa 30 henkeä, joten kaikki tuntevat toisensa. – Sekin yhdistää, kun ollaan kaikki samaa ikäluokkaa. Aurinkoa pelipäivään Huhtikuinen aamu on auennut aurinkoisena. Kahdeksan eri joukkuetta on saapunut kisaamaan Paperiliiton salibandyn suomenmestaruudesta. Hyvästä ? iliksestä iloitsee Reino Nieminen, jota voi kutsua Mäntän turnauksen iskähahmoksi. Intohimoisena urheilumiehenä Nieminen on havitellut turnauksen järjestämistä parin vuoden ajan. Nyt se on totta. – Paitsi pelaamista, tämä on sosiaalisesti tärkeä tapahtuma, hän tuumaa. Yksin ja yhdessä. Ison pelitapahtuman järjestelyt vaativat myös kumppaneita. Tällä kertaa yhteistyötahona oli Mäntän Urheilijat ja erityisesti sen salibandyjaosto. Tuomarit ja kanttiini hoituivat paikallisin voimin. ikkubussi pysähtyy Mäntän koulukeskuksen pihaan. Autosta purkautuu ulos salskea joukko Imatran poikia, joita ei ole iäl– Keskimäärin kolmekymppisiä olnuorten miesten työnantaja. Firralla kaksi vuotta, ja nuoria ovat siis niiden tekijätkin. Virallisesti Aamuvirkku lähtö ei mieltä paina, sillä työporukan yhteiset retket tuovat elämään iloa ja vaihtelua. Salibandyturnaukset ovat heilPelitaitoja joukkue on hionut etukäteen Imatran kylpylän urheilusalilla, vakiovuorolla. Maalia vahtii koMönkäre tietää, että vastaava yhteishenki ei ole itsestäänselvyys aikamme työpaikoilla. Heillä asiaan vaikuttanee työporukan pienuus. Tetra Pakilla työskentelee tuotannossa 30 henkeä, joten kaikki tuntevat toisensa. – Sekin yhdistää, kun ollaan kaikki samaa ikäluokkaa. Aurinkoa pelipäivään Huhtikuinen aamu on auennut aurinkoisena. Kahdeksan eri joukkuetta on saapunut kisaamaan Paperiliiton salibandyn suomenmestaruudesta. Hyvästä ? iliksestä iloitsee nen kähahmoksi. Intohimoisena urheilumiehenä Nieminen on havitellut turnauksen järjestämistä parin vuoden ajan. Nyt se on totta. – Paitsi pelaamista, tämä on sosiaalisesti tärkeä tapahtuma, hän tuumaa. Yksin ja yhdessä. Ison pelitapahtuman järjestelyt vaativat myös kumppaneita. Tällä kertaa yhteistyötahona oli Mäntän Urheilijat ja erityisesti sen salibandyjaosto. Tuomarit ja kanttiini hoituivat paikallisin voimin. Jukka Koskinen O len pitkään miettinyt, mitä edesmenneet sukupolvet ovat meille perinnöksi jättäneet, ei aineellista vaan henkistä perintöä. Sotien jälkeiset ahkerat sukupolvet tekivät työtä ja saivat rakennetuksi meille ne olot, joista olemme saaneet nauttia ja jotka ovat nyt hiljalleen rapautumassa. Vahva ay-liike neuvotteli meille aikanaan sopimukset. Miten käy ay-liikkeen nyt, kun uusi eduskunta on arvottu ja porvarit nykäisivät "täyspotin"? Millaisin eväin valittu eduskunta ja uusi hallitus ottavat kurssin parempaan, kun maailma on epävarmuustekijöitä täynnä? Seuraavat neljä vuotta rakennetaan sitä yhteiskuntaa, joka puolestaan jää meiltä perinnöksi tuleville. Valtapuolue hehkutti vaalimainoksessaan, että Suomi nousuun työn kautta. Mistäs töitä revit, kun kustannuksia täytyy saada alemmas ja kilpailukykyä ylemmäs. Ja mikä taho olisi se "Houdini" joka uskaltaisi investoida ja sijoittaa Suomi-nimiseen maahan? Ei sentään Titivaan ihan toinen nalle neuvoo eri medioissa, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei. Ottaisivat nämä rikkaat nallet ohjat ja sijoittaisivat tänne. Kapitaalia heillä ainakin olisi, ainakin nyt, kun asuvat ulkomailla. Vappuna muistin työväenlaulun säkeet: ”Veljet me vuossatain yöstä nousemme, yhdessä näin katkomme teljet ja kahleet, kuljemme päivähän päin.” Vielä emme ole olleet yhtä pitkään lamassa. Aika kauan kuitenkin. P Mitä löytää? TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Ottaisivat nämä rikkaat nallet ohjat ja sijoittaisivat tänne. HIOMO 26-27_sähly.indd 26 5.5.2015 15:21:14
HIOMO xxxxxx Tulokset: 1. Kaipola/ Jämsänkoski 2. Pankakoski 3. Uimaharju 4. Heinola 5. Mänttä 6. Kaukopää 7. Lauritsala 8. Paperiliiton toimisto ? Yhteisille tapahtumille on kysyntää. ? Ossi Rantanen, 80 on mänttäläinen veteraanisarjan pelija paperimies. Ville Kärkkäinen, Jukka Mönkäre, Antti Mönkäre, Jesse Koskimäki ja Sami Tiainen pitävät joukkuehenkeä yllä muuallakin kuin työpaikalla. ? Pokaali matkasi Jokilaakson joukkueelle. Järjestävä taho eli Mäntän paperiosasto 5 sai kivuitta joukkueen kasaan, sillä salibandy on kaupungissa suosittu harrastus. Nieminen toimi kisassa myös tuomarina. Reiluna sellaisena. – Omaa joukkuetta taidan katsella vielä tiukemmin kuin vieraita, hän hymyilee. Kahdeksan joukkuetta on Niemisen mukaan yhden päivän turnauksessa maksimimäärä. Tällä kertaa kysyntä ja tarjonta kohtasivat toisensa. – Kaikki mukaan haluavat joukkueet myös mahtuivat mukaan. Sysmä vahvistaa Heinolaa Yhteistä pelihenkeä löytyi niin ikään Heinolan joukkueesta, vaikka osa porukasta tapasi toisensa vasta turnausaamuna. Miten se on mahdollista? Outoon yhtälöön antaa vastauksen Jari Nora. – Minä ja Kotilaisen Markku ollaan itse asiassa sysmäläisiä ja sen takia nähtiin muu porukka vasta pelipaikalla. Tarinan juoni jatkuu siten, että Sysmän pikkuinen osasto yhdistyi kuluneena keväänä Heinolan ammattiosastoon. Siispä kapteeni Mauno Kausola liitti Noron ja Kotilaisen mielihyvin joukkuevahvuuteensa: kentällä yhteinen henki löytyi välittömästi. Katsomossa pelejä seurasi entinen paperija salibandymies Ossi Rantanen, 80. – En ole pelannut itse enää kymmeneen vuoteen, mutta yhä vain urheilu kiinnostaa. Rantanen on sivustaseuraajana huomannut, että yhteinen tekeminen ja talkoilu ovat työporukoissa kovin vähissä nykyään. Siksi yhteiset tapahtumat ovat tarpeellisia. – Toista oli ennen. Yövuoron jälkeen saatettiin lähteä yhdessä pilkille ja sieltä palattiin kotiin soppakalojen kanssa. Periksi ei anneta Tällä kertaa palkintopytty nakattiin Jokilaakson joukkueen kainaloon. Voitto osoitti, ettei yhteishenki ole sittenkään kadonnut, vaikka kuluneen talven ytneuvottelut ja irtisanomiset ovat koetelleet UPM:n Jokilaakson tehtaita kovin kourin. Ehkä juuri siksi joukkue halusikin näyttää, että periksi ei anneta. Jämsänkosken ja Kaipolan osastot nimittäin ottivat härkää niskasta perustamalla yhteisjoukkueen. Mikko Lahtinen Kaipolan tehtaalta ja Juha Pihlajamaa Jämsänkoskelta tosin myönsivät, että joukkueeseen oli haalittu tehtaiden ”nuoriso”. – Ei meitä monta kolmekymppistä ole. Keski-ikä on lähellä viittäkymppiä. P SILPPUA SAK:n apurahaa kahdelle paperiliittolaiselle Kulttuuriapuraha: SAK jakoi vuoden 2015 kulttuuriapurahoja yhteensä 15 000 euroa 27 henkilölle ja yhteisölle. Saajista kaksi oli paperiliittolaisia: Marko Hämäläinen (Mäntän os. 5) ja Johan Granlund (Pietarsaaren os. 52). Heille apurahat myönnettiin musiikkiin ja valokuvaukseen. Tampereen osasto 62 Tarjoamme: Jäsenillemme lahjakortteja Särkänniemeen (hintaan 20 euroa / kortti, max. 6 kpl / jäsen). Sitovat varaukset 31.5. mennessä. Korttien nouto Pirkkalasta (Bong Suomi Oy). Tiedustelut p. 040 507 3450/Hirsimäki tai sähköpostitse: jupeh@saunalahti.? . Pietarsaaren osasto 52 Lahjoitus: Laitoimme hyvän kiertämään ja lahjoitimme osaston 70-juhlarahaston rahat liikuntatoimintaan Länsinummen koulun erityisryhmille ja erityisjalkapallojoukkue Roketsille. Lahjoituksia kertyi paljon, joten kumpikin ryhmä sai 1795 euroa. Ammattiosasto kiittää lämpimästi kaikkia ammattiosastoja, yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka mahdollistivat nämä lahjoitukset. ” Kun hiki virtaa, unohtuvat huolet ja murheet.” Sudokun ratkaisut Sivulta 31 xxxxxx Paperiliitto-lehden aikataulu 2015 Nro 5 Aineisto. ........9.06. Ilmestyy ...... 26.06. Nro 6 Aineisto. .......12.08. Ilmestyy ......28.08. Nro 7 Aineisto. ......09.09. Ilmestyy ...... 25.09. Nro 8 Aineisto. .......14.10. Ilmestyy ...... 30.10. Nro 9 Aineisto. ........ 11.11. Ilmestyy 27.11. Nro 10 Aineisto. .........2.12. Ilmestyy ....... 18.12. Paperiliitto ?/???? | ?? Paperiliiton salibandyturnaus 26-27_sähly.indd 27 5.5.2015 15:21:17
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti ja kuvat Terho Vuorinen K ankaisen perheessä Äänekosken Markkamäessä on totuttu paineilmakompressorin meteliin. Kompura puhkuu ja pärisee ympäri omakotitaloa, milloin missäkin. – Omat työtilat olisivat haaveena, kynäruiskumaalaamista harrastava perheenisä Harri Kankainen harmittelee muiden perheenjäsenien puolesta. – Välillä teen hommia tässä keittiönpöydällä. Aina saa pyyhkiä maalinjälkiä pois. Paperiliiton myöntämällä 500 euron kulttuuriapurahalla ei työhuonetta rakenneta, mutta sillä saa hankittua maalaamista varten tarkoitetun kompressorin. – Se pitää vain sellaista hiljaista sutkutusta. En tästä hirveästi huutele Kuvataide ei ole ihan tavanomaisin harrastus äijämäisessä paperiteollisuudessa. Käynninvarmistajan työkavereista CP Kelcolla ei ole juuri kollegoja löytynyt. – Tai ainakaan kukaan ei ole kertonut harrastavansa maalaamista. En minä itsekään tästä hirveästi huutele. OIisko nää enemmän sellaisia terapiahommia? – Hyvää vastapainoa työlle tämä on. Kun tekee, niin näkee heti käden jäljen. Harrin työ kemiallisella tehtaalla on tärkeää, jotta tehdas voi jauhaa hyvinvointia. Mutta sähköautomaation kunnossapidosta ei saa vastaavaa tyydytystä kuin monien mahdollisuuksien taideharrastuksesta. – Kynäruiskun lisäksi käytän akryylivärejä, tussia, kuulakärkikynää ja lyijykynää. Varmaan kokeilen uusia juttuja jatkossakin. – Vesivärit ovat minulle liian vaikeita, Harri myöntää. Kaikki alkoi sarjakuvista Innostus kuvataiteisiin alkoi sarjakuvista. Monen muun pikkupojan tavoin Harri kopioi sarjishahmoja läpipiirtämällä. Neljän pienen lapsen isä ei kuitenkaan ole missään vaiheessa pohtinut päivätyön vaihtamista taitelijan uraan. – Ei tällä rikastumaan pääsisi, mutta paljon mielenkiintoista tekemistä tässä olisi. Tietysti nälkä kasvaa syödessä. Kynäruiskumaalarin perhe on saanut tottua kompressorin meteliin. Nyt on aika hankkia hiljaisempi kone. HIOMO Haaveena työhuone ? Harri Kankainen teki Hulkmaalauksen kynäruiskulla. – Rahaahan harrastukset vievät aina. En uskalla edes laskea, kuinka paljon. Kaikki materiaalit ja tarvikkeet ovat kalliita. Poikansa makuuhuoneeseen Harri on maalannut koko seinän kokoisen Hulk-hahmon. – Viikon verran työtunteja siihen meni, hän kertoo. Hyvällä suunnittelulla voi toki vaikuttaa asiaan. Joskus sitä maalaa vain varttitunnin, ja ennen kuin voi taas jatkaa, pitää putsata vehkeitä tunti. YouTube-videoiden opettama Kynäruiskutekniikasta Harri innostui ensi kertaa vuosituhannen vaihteessa. Työ Bluokan värkeillä ei tyydyttänyt, mutta muu” Jos auton jättää pihaan kuivumaan, niin saa samalla kärpäsiä täytteeksi. ” 28-29_hiomo.indd 28 30.4.2015 13:31:47
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Teksti Keijo Martikainen E lettiin vuotta 1977. Paperityöntekijöillä oli 12. liittokokous Espoon Dipolissa. Kokoustauolla tässä Lauritsalan osaston edustajia. Kokousedustajilla oli henki päällä. Työpaikoille haluttiin uudistuksina yritysdemokratiaa, ylitöiden rajoittamista, työajan lyhentämistä ja työntekijän vaikuttamisen kasvua. Liittoon haluttiin lisää tiedottajia ja oma nuorisotoimitsija. Liiton tuli myös laajentaa jäsenten loma –ja virkistystoimintaa. Lappeenrannan Kaukaan paperityöntekijäin Lauritsalan osasto 44:n liittokokousedustajat olivat tehneet liittokokousaloitteet mm. hätätöillä keinottelemisesta, ansiotakuujärjestelmän luomisesta menetetyn ansion turvaamiseksi lomautusten ajalta sekä työpaikkojen ilmasto-olosuhteille oman normiston saamisesta. Kuumuus, kylmyys, vetoisuus ja työpaikan kosteus eivät vain aiheuttaneet lisärasitusta työntekijöille, vaan niiden on todettu lisäävän myös tapaturmia. Hätätöillä keinottelemisesta puhui Paavo Vilhunen. Raimo Kärmeniemi esitti työnantajan kustannettavaksi vuodenaikojen mukaiset työvaatteet ja käsineet vesialueilla työskenteleville. Kuvasta puuttuva kokousedustaja Teuvo Kinnunen piti pitkät ja asiantuntevat puheet työpaikkademokratiasta ja sekä eläkkeistä ja sosiaalipolitiikasta. Seppo Heikkilä jyrisi puhujapöntöstä seuraavasti: ”Hyvät toverit! Ette arvaa sitä arpien syvyyttä ja kestoa, jotka tulevat tautina olemaan huonosti hoidetusta nuorisotyöstä tässä porvarillisessa, kaupallisessa, mukaansatempaavassa maailmassa ja maassa, mihin ikävä kyllä Suomikin luetaan.” Se oli sellaista silloin. P Onko sinulla paperiliittolaisista tai -teollisuudesta kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja sen tiedot. Muista laittaa myös yhteystietosi. Lauritsalan osaston liittokokousedustajat vuonna 1977 vas. Paavo Vilhunen, Erkki Kivistö, Matti Jääskeläinen, Pekka Jahma, Martti Pekkanen ja Raimo Kärmeniemi. Maakunnan miehet Dipolissa Talouden korkeasuhdanne piti paperija puumassateollisuuden tuotannon ja työllisyyden hyvällä tasolla. Kuluneen vuoden aikana oli otettu käyttöön uutta tuotantokapasiteettia täysitehoisesti. Liittovaltuusto piti kevätkokouksessaan 1961 välttämättömänä, että maan hallitus omilla toimillaan takaa kaikille työkykyisille kansalaisille jokapäiväisen toimeentulon turvaavat työmahdollisuudet. Liiton palkkapolitiikassa alkoi kypsyä ajatus palkkausjärjestelmän yksinkertaistamisesta ja kokonaispalkkajärjestelmän laajentamisesta. Kausipalkkoihin siirtyminen tapahtui vasta runsas vuosikymmen myöhemmin. Liitto täytti 55 vuotta ja sen kunniaksi valtuuston kokouksessa paljastettiin entisen puheenjohtajan Hjalmar Lappalaisen muotokuva. Kuvassa oikealla puheenjohtaja Veikko Ahtola. P Kohti parempaa Harri Kankainen Käynninvarmistaja, 36, Äänekoski. Perhe: Vaimo ja neljä 5–11-vuotiasta lasta. Koulutus: Sähköasentaja. Ura: Kymmenen vuotta töissä CP Kelcolla, työsuhde vakituiseksi kuusi vuotta sitten. Harrastukset: Kuvataide ja kuntoilu. Paperiliiton kulttuuriapurahat Paperiliittolaisten kulttuuriharrastuksiin tarkoitetut apurahat vuodelle 2015 jaettiin 21 jäsenen kesken. M usiikki Björkroth Jari, Hiltunen Keijo, Holopainen Pekka, Hyypöläinen Risto, Keltamäki Mika, Kiuru Jari, Kuikka Petri, Löytynoja Mika, Melanen Lauri, Näpänkangas Anne, Pehkonen Jyrki ja Rantaniva Marko V alokuvaus Ahokainen Risto, Ahola Eino, Honkanen Timo ja Miettinen Hanna-Leena K irjallisuus Hakkarainen Sari ja Asikainen Merja M ediataide Majaniemi Toni K uvataide Kankainen Harri ja Rantanen Petri tama vuosi sitten hän hankki kunnon kynäruiskun. – Sillä saa aika elävän näköistä jälkeä. Ja ovathan työt näyttävämpiä. Alkuun pääsee ostamalla parin-, kolmenkympin ruiskun vaikka Biltemasta. Mutta sellaisen kanssa työ voi olla melkoista tuhraamista. Satasella pääsee pidemmälle, jos vaan on kompura. Tai voihan sitä ottaa ilmaa autonrenkaastakin! Alan kursseja Harri ei ole käynyt. Koulutus on löytynyt YouTube-videoista. Sieltä Harri bongaa tekniikan lisäksi ideoitakin. – Olen tehnyt lahjaksi muutamia tauluja. Joitain t-paitojakin olen maalannut. Autotallin laajennus edessä? Kynäruiskulla voi maalata miltei mitä pintaa tahansa. Liikenteessä näkee usein ajoneuvoja, joita koristavat näyttävät maalaukset. Harri ei ole vielä siirtynyt peltien pariin. – Se vaatisi kunnon työtiloja. Lakkauskin pitäisi ottaa huomioon. Jos auton jättää pihaan kuivumaan, niin siinä saa samalla kärpäsiä täytteeksi. Kankaisten pihassa on autotalli, mutta Harrin mukaan se on täynnä romua. – Pitäiskö sitä vähän laajentaa, että saisi sen työhuoneen, nälkäinen harrastetaiteilija miettii. P 28-29_hiomo.indd 29 30.4.2015 13:31:49
?? | Paperiliitto ?/???? TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA VUOROTTELUVAPAA EDISTÄÄ TYÖSSÄ JAKSAMISTA Kaipaatko lisää puhtia työssä jaksamisen? Vuorotteluvapaa tarjoaa 100–360 päivän hengähdystauon. Viime vuonna 438 paperiliittolaista käytti mahdollisuutta hyväkseen. Vuorotteluvapaalain tarkoituksena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömän työnhakijan työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta. Vapaa on tarkoitettu kokoaikatyöntekijöille ja työntekijöille, joiden työaika on yli 75 prosenttia ajalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. TYÖHISTORIA vuorotteluvapaan edellytyksenä on työssäoloaikaa vähintään 16 vuotta jos on saanut aikaisemmin vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä TYÖSSÄOLO Työssäolo ja työsuhde samaan työnantajaan on pitänyt kestää yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. YLÄIKÄRAJA Yläikäraja vuorotteluvapaalle jäävälle on eläkelain mukaan 60 vuotta (vanhuuseläkkeen alaikäraja 63 vuotta vähennettynä kolmella vuodella). Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen jälkeen. Jos vuorotteluvapaan pitää useammassa jaksossa, voi myöhemmät jaksot pitää yläikärajan täyttymisen jälkeen. Vuorottelijan yläikärajaa koskevaa säännöstä ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin. VUOROTTELUVAPAAN KESTO -vähintään 100 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti -yhteensä enintään 360 kalenteripäivää Vapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 100 päivää. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaa on pidettävä kahden vuoden sisällä sen aloittamisesta. VUOROTTELUSOPIMUS Vapaalle jäävä tekee työnantajan kanssa kirjallisen vuorottelusopimuksen. Vuorottelusopimus ja sijaiseksi palkatun työsopimus on toimitettava TE-toimistolle ennen vapaan alkamista. VUOROTTELUVAPAAN SIJAINEN Sijaiseksi on palkattava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi palkattavan on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. 90 kalenteripäivän työttömyyttä ei edellytetä, jos sijaiseksi palkataan alle 30-vuotias TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva, jonka ammattitai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi taikka työtön työnhakija, joka on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias. VUOROTTELUKORVAUS Korvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta työhistoriaa. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen 52 viikon ansiotulojen perusteella. Vapaata edeltävää vajaata palkkakautta ei tarvitse ottaa huomioon, vaan 52 viikon laskenta aloitetaan viimeisen täyden palkkakauden päättymisestä. Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www. paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki ?? | Paperiliitto ?/???? Paperiliittolaisten kokemuksia vuorotteluvapaasta voi lukea Paperiliitto-lehden numeroista 3/2014 ja 6/2011. Ne löytyvät liiton nettisivuilta lehtiarkistosta. PAPERITEOLLISUUS Paperiteollisuudessa vuorotteluvapaalla oli vuonna 2014 438 henkilöä Joista naisia oli 62 ja miehiä 376. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Vuorotteluvapaalaki muuttui 1.9.2014. Jos vuorotteluvapaasi tai sen ensimmäinen jakso on aloitettu tai vuorottelusopimuksesi on tehty ennen 1.9.2014 ja vuorotteluvapaa tai sen ensimmäinen jakso on aloitettu viimeistään 31.12.2014, niin vuorotteluvapaaseen sovelletaan vanhoja, 31.8.2014 asti voimassa olleita säännöksiä. LISÄTIETOJA VUOROTTELUVAPAASTA www.paperiliitto.fi/ tyottomyyskassa/ vuorotteluvapaa 30-31_ristikko.indd 30 30.4.2015 14:18:39
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 3/2015 täyttäneistä palkinnon sai MarjaLiisa Leppänen, Kyröskoski. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 1.6. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 4”. Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste Ristikon 3/2015 ratkaisu ? 30-31_ristikko.indd 31 30.4.2015 14:18:42
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA Teksti Sari Kangas T yö tuo elämään laatua, tietää pituusleikkurinhoitaja Seppo Vinni. Juankoskella kartonkikonetta ei ole käynnistetty vuoden 2012 marraskuun jälkeen. – Masentavat ajat. Varsinkin, jos ikää on 50+, Vinni kuvailee. Vaikka arki ahdistaa, vesillä Vinni nauttii. Heittokalastuksessa hetki, jolloin kala iskee kiinni, on sykähdyttävä. Sähköiskun tunne käsivarressa, jännitys ja adrenaliini. Jano kokea sama yhä uudelleen tuntuu kuin kipu – mutta hyvällä tavalla. – Vaimo epäilee, ettei minun päästäni otetuissa magneettikuvissa näkyisikään kuin muikun kuvia. Kalassa Vinni käy kesät talvet. Vain syksyisin riittävien jäiden odottelu pakottaa hänet pariksi viikoksi rannalle ruikuttamaan. Ympäröivät kalavedet ja metsät ovat jo lapsuudesta tuttuja. – Siellä nulikkoina aina pyörittiin. Ennen tietokoneaikaa se oli sellaista. Ja heti kun päästiin, mentiin tehtaille töihin. Vinni aloitti 1970-luvun lopulla. Ennen Stromsdalin konkurssia 2008 työvuosia oli koossa kolmekymmentä. 2011 tehdas aloitti vielä uudestaan Premium Boardina, mutta toiminta kutistui pian ja työtä on riittänyt vain parillekymmenelle hengelle Vinni mukaan lukien. Ihmisten epätoivo ja epätietoisuus tulevasta ovat olleet pinnalla. Ne tulevat lähelle ammattiyhdistystoiminnassakin. Huolien keskellä kalastus on kuin terapiaa, joka tuulettaa pään. Kalassa Vinni käy lähes päivittäin. Mieleenpainuvista saaliista kaksi nousee ylitse muiden. Ensimmäisellä jigittelyreissulla nousi samasta paikasta 27 kuhaa. Sinä päivänä uistelu vaihtui kertalaakista jigikalastukseen. Talviverkoilta saatu reilu 13 kiloinen hauki oli elämys sekin. Kalaa tulee paljon, ja tarkempi esittely kuulostaisi Vinnin mukaan kehumiselta. Kalastus on todistetusti mennyt myös veriin. Perheellä oli aiemmin pieni villakoira, joka ulkoilutusreissulla teki remmin päässä pienen nykäyksen. Ajatuksissaan kävellyt Vinni teki samantien tottuneesti vastaiskun ja riuhtaisi koiraa kuten saalista. P Seppo Vinni nylkee tottuneesti mateen. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Päivittäin kalaan ELÄMÄÄN LAATUA Ensimmäisellä jigittelyreissulla nousi 27 kuhaa. Yhteiseloon on opittu Muutosten vuosien jälkeen on alettu puhua samasta Coveriksesta. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen N yt on nähty sekin, että kahvitauolla keskisormella osoittelu ei pillastuta työkaveria, sillä sormi sisältää viestin rakkaudesta. Pöydän toisella puolella on juuri mietitty, että jos ottaisi peppusilikonit, voivatko ne valahtaa paikoiltaan polviin saakka. Voisilmäpullan kanssa hörpitään juomia kertakäyttömukeista ja omalla tehtaalla valmistetuista muovipikareista. Pullalautaset olisivat ihan turhia, sillä isokaan pulla ei kestä niin kauan, että sen ehtisi lautaselle laskea. – Ja jos jossakin purkissa on reikä, kenenkäs tekemä se on? Kukaan ei tunnusta, mutta joku katsoo merkitsevästi Hietasen Mattia. – Tilannekomiikka on porukalla hallussa ja huumori herkässä, kuvailee Matti työtovereitaan. Entinen pääluottamusmies on myös itse tunnetusti hyvä tarinankertoja. Villisti jutut polveilevat myös muilla. Turha puhua hitaasti lämpiävistä hämäläisistä. Mitä seuraavaksi? Coveris Rigid Finland oli ennen Paccor. Nimi lukee edelleen työpaidan rinnassa. Uudella nimellä on toimittu kuitenkin jo toista vuotta. – Mitähän me ollaankaan vuoden päästä? miettii Tommi Avelin. Omassa elämässään mies näyttää arvostavan pysyvyyttä, sillä nimettömään on tatuoitu sormus. – Vihkipäivämäärän voin tarkistaa tästä, sanoo Tommi ja näyttää keskisormea tai siis sormen kylkeen tatuoitua päiväystä. Coveris Rigidin kahvihuoneesta löytyy taukojumppien avuksi monitoimikuntoilulaite. Kahviporukassa mukana Tommi Avelin (takana vas.), Nina Virtanen, Matti Hietanen, Tuulia Pullinen, Juha Säkkilä (edessä vas.) ja Terhi Toivonen. KAHVITAUKO 32-33_taukotila.indd 32 30.4.2015 9:27:17
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Teksti Sari Kangas A jokortti, käynti paikallisessa ja kesätyö. Syntymäpäivän myötä ne kaikki ovat Samuli Hämäläiselle mahdollisia. 18 vuotta täyttävä Hämäläinen on käynyt jo muutamassa työhaastattelussa ja odottaa toiveikkaana kesätyötä paperitehtaalta. Alaikäisenä sinne ei olisi asiaa. Nuori mies opiskelee ensimmäistä vuottaan paperiteollisuuden koulutusohjelmassa Saimaan ammattiopistossa ja miettii valoisana tulevaisuutta. – Työntekijöiden keski-ikä alalla on 50, joten työpaikkoja tulee vapautumaan. Koulutus tarjoaa mahdollisuuden etsiä työtä myös ulkomailta, ja jatko-opintomahdollisuuksiakin löytyy. Hämäläisen autokoulu on tarkasti ajoitettu, ja siitä on jäljellä vain inssi. Kotipihassa vuoden odottanut auto saa kuljettajan päivänä minä hyvänsä. – Syntymäpäivälle sattuu lyhyt koulupäiväkin eli kaikki tuntuu olevan kohdallaan, Hämäläinen hehkuttaa. P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Täysi-ikäinen SYNTTÄRISANKARI Samuli Hämäläinen Asuinpaikka: Särkisalmi, Parikkala Syntynyt: 15.5.1997 Syntymäpaikka: Salo Perhe: Äiti ja isä Työpaikka: Opiskelija Terveiset: Saimaan opistoon omille luokkakavereille! Juhlapäiväänsä Samuli Hämäläinen viettää kaveriporukassa. Ilta etenee ? iliksen mukaan joko lähikuppilaan tai isompiin ympyröihin. Yhteiseloon on opittu Seteleillä liikkumaan Työntekijät saavat pitkän odotuksen jälkeen käyttöönsä liikuntaseteleitä. Terhi Toivonen ja Tuulia Pullinen aikovat käyttää seteleitä kuntosalilla, Nina Virtanen uimahallilla. Kädenojennus työntekijöiden hyvinvoinnin eteen saa kiitosta, sillä työ kuluttaa. Jos välillä joutuu hoitamaan kahtakin konetta, työpäivä voi olla yhtä juoksemista. – Työtahti on sellainen, ettei juuri kerkeä naapureiden kanssa päivän aikana puhua, Nina sanoo. Yhtä porukkaa Taakse ovat jääneet vuodet osana Huhtamäkeä ja sen Consumer Goods-yksikkönä ja muutto uusiin tuotantotiloihin Paccorina. Nyt on nimikin toinen. – Yhteentuloa on sulateltu, mutta viimeisen vuoden aikana on löydetty yhtenäisyys, pääluottamusmies Juha Säkkilä arvioi. Terhi myöntää muistelevansa vanhan tehtaan ”oi niitä”-aikoja. Edessä on myös uutta virettä, sillä 20 kuukauden mittaisen opettelun jälkeen Terhi on valmis koneenhoitajaksi. – Sitä olen halunnut, Terhi sanoo. Tehtaalla hän on työskennellyt viisitoista vuotta. Kaikille tuntuu olevan tärkeää, ettei vapaa-ajalla mietitä työasioita. Tosin osa tapaa ihan tarkoituksellakin työkavereita vapaalla ollessaan, osa sattumalta. – Kuten minä, törmätessäni työkaveriin Tallinnassa, myhäilee Terhi. P ” Vihkipäivämäärän voin tarkistaa keskisormesta.” Terhi Toivonen ”Huumorintajuinen, iloinen, nauravainen, aina hyväntuulinen” Nina Virtanen ”Helposti lähestyttävä, yhtä sekaisin kuin kaikki muutkin, iloinen, reipas.” Matti Hietanen ”Asiallinen, jämpti, hauskat tarinat työssä ja sen ulkopuolella. Tuulia Pullinen ”Rauhallinen, hyvä feng shui, tasapainoinen.” Juha Säkkilä ”Määrätietoinen, ottaa asioista selvää, vilkas seuramies.” Tommi Avelin ”Moottoriturpa, puhelias, omituinen höpöttäjä, duracell.” Coveris Rigid Finland Oy Valmistaa erilaisia muovija kartonkipakkauksia elintarvikekäyttöön. Toiminut Hämeenlinnan Moreenin alueella vuodesta 2012, aluksi Paccorina. Hämeenlinnan tehdas on yksi Coveriksen 65 tehtaasta 21 maassa. Coveris on maailman kuudenneksi suurin muovipakkausten valmistaja. Työkaverin silmin Testaapa tietosi – ja kaverin myös ?. Mikä joukkue voitti naisten lentopallon Suomen mestaruuden? ?. Mikä on Puolan rahayksikkö? ?. Mikä on Suomen kansallispuu? ?. Missä maakunnassa sijaitsee Sievin kunta? ?. Montako lakkoa Suomessa oli vuonna ????? ?. Kuinka monta ihmistä on käynyt kuussa? ?. Kuinka monta lääniä on Suomessa? ?. Mikä on Suomen pisin joki? ?. Mitähän merkitsee sivistyssana bulvaani? ??. Kuka tai ketkä laulaa levyllä hitin Kevät? Vastaukset sivulla ??. MITÄS TIEDÄT? 32-33_taukotila.indd 33 30.4.2015 9:27:19
?? | Paperiliitto ?/???? The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® Exalter 2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com TAUKOTILA Teksti Sari Kangas Mitä: Aloitti jääkiekkomaalivahtina nelisen vuotta sitten. Miten aloitti: Seppänen halusi saada pesäpalloilun tilalle jonkin talvilajin. Hän etsi harrastejoukkuetta ja kiinnostavaa lajia. Kun löytyi ilmoitus jääkiekosta, Seppänen lähti pystymetsästä mukaan. Pelipaikka: Erityistä luistelutaustaa Seppäsellä ei ollut, mutta räpylä oli tuttu pesäpallosta. Kun joukkueen molemmat maalivahdit olivat vielä lopettaneet, oli luonnollista mennä maaliin. Opettelu: Kenttäpelaajat opastivat uuden maalivahdin lyhyesti alkuun. Muuten taidot ovat karttuneet kokemuksen, yrityksen ja netistä saatujen vinkkien avulla. Maalivahtivalmentaja on käynyt antamassa vinkkejä kerran tai pari. Ottelut: Joukkue on pelannut Ladyhockeysarjaa. Viime kaudella pelaajia oli mukana 10 ja oli tyydyttävä harjoituspeleihin. Kuinka usein: Seppänen käy Valkeakosken Nice-Hockeyn harjoituksissa kerran viikossa syksystä kevääseen. Parasta: Hyvä porukka, kuntoilu ja onnistumisen kokemukset. Ottelut tuovat pelaamiseen tavoitteellisuutta. P Maalivahti Emma Seppänen Ikä: 34 Asuinpaikka: Valkeakoski Perhe: Avopuoliso ja kaksi kissaa Työpaikka: Hypap Oy Työtehtävä: Myyntiassistentti JÄSEN HARRASTAA Emma Seppänen (edessä oik.) löysi talvilajin. K un olin lapsi, jokakesäinen matka serkkujen luo kulki Lievestuoreen Lipeälammen ohi. Löyhkä imeytyi lipeää kuplivasta suolammesta auton sisälle, vaikka isä oli sulkenut tuulettimen ilmanottoaukon. Nenän kautta ei voinut hengittää. Yökin keltaisen Opel Kadetin tekonahkaisella takapenkillä äidin selkänojaa vasten enkä voinut kuvitella, että löyhkän alkulähteessä tehtäisiin töitä vielä hirveämmässä hajussa. En tiennyt, että sellainen olisi normaalia. Ei se ollutkaan. Vaikka vanhat paperimiehet haikailevat päiväunissaan kultaiselle 1980-luvulle, he eivät vaihtaisi nykyisen kotinsa ympäristöä siihen keltaiseen pilveen, jossa ennen tehtiin rahaa niin maan perkeleesti. N ykyään paperimiehet voivat työntää vuoron jälkeen uisteluveneensä järvelle ilman pelkoa siitä, että työkaverit soittavat valkotakkiset miehet perään. Se on ilman työehtosopimusta saavutettu etu. Biologisia puhdistamoja ei rakennettu yhtiön miesten tai liiton hyvästä tahdosta. Ne tehtiin vasta sen jälkeen, kun Päijänne-tunneli valmistui vuonna 1982. Etelän ihmisiä pitää kiittää puhtaasta Päijänteestä. Heidän ansiostaan Lipeälampikin täytettiin ja tehdas räjäytettiin, kun johtajat olivat ensin aikansa väärentäneet vesinäytteitä. S ama joukko asuu kaupungeissa edelleen. He vöyhkäävät punavihreiden kupliensa suojista susiensuojelua, liito-oravia ja talvivaaraa, epäilevät Metsä Fibren ilosanomaa ja väittävät, että ilmastonmuutoksen vastustus on tärkeämpää kuin teollisuuden kilpailukyky. He kutsuvat Äänekosken ja maailman pelastajaksi tituleerattua biotuotetehdasta ihan valtavaksi sellutehtaaksi vaan – kunnes toisin todistetaan. Epäily teollisuuden muodonmuutokseen nousee syvältä. On vaikea uskoa selluun, jos nenässä leijuu kammottava 30 vuotta vanha haju. Se haju pitää saada pois! Minä kuljettaisin epäilijät ensin Lipeälammelle – 50 kilometriä Äänekoskeen tehtaasta lounaaseen – ja sitten Laukaan Kuusaankoskelle kalaan – 25 kilometriä alajuoksulle päin. Kiven päältä näkisi perhovapa kädessä omin silmin, että menneestä on toden teolla opittu. Tämän jutun opetus on se, että maine haisee alajuoksulla. P Maineen tuntee nenässään Tämän jutun opetus on se, että maine haisee alajuoksulla. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas ?. Salon LP – Viesti ?. Zloty ?. Rauduskoivu ?. Pohjois-Pohjanmaalla ?. 121 lakkoa ?. 12 ?. Kuusi ?. Kemijoki, 550 km ?. Valeostaja tai -myyjä ??. Tavaramarkkinat MISTÄS TIESIT? Kuussa on käynyt 12 ihmistä. 12 3r f Tavaramarkkinat Kuussa on käyihmistä. Ä R SY K E Kirjoittaja Ilkka Palmu on 43-vuotias tamperelainen freetoimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. 34-35_taukotila.indd 34 5.5.2015 11:32:59
The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. now wiTh The power of boa JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® Exalter 2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com 34-35_taukotila.indd 35 30.4.2015 12:42:25
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVIVIPER UUTU US! S ta ti iv i Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiittitai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep®-materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN – LAATU RATKAISEE Sievi Viper 2+ S3 4352137-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352137-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper 3 S3 4452171-302-92M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4452171-303-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper High+ S3 4352121-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352121-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC CTC Sievi Viper 1+ S1 4352124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 4352124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC SIEVI_VIPER_PAPERILIITTO_TAKAK_180215.indd 1 18.2.2015 11.00 01_kansi.indd 2 30.4.2015 12:30:25