• 03/25 P a p e r i l i i t t o Mikko Pälvimaalle yksi lapsuuden makumuisto on ylitse muiden: oman äidin makaronilaatikko. Uusia ruokamuistoja syntyi avopuoliso Julia Hämäläisen kanssa, kun he kokeilivat piknikkiä ilta-auringossa takapihalla. Mikko Pälvimaalle yksi lapsuuden makumuisto on ylitse Makumuistoja Liittokokouksen teesit Edunvalvonta, työsuojelu ja yhteiskuntavaikuttaminen. yhteiskuntavaikuttaminen. Kysely kertoo Henkinen työsuojelu tulee yhä tärkeämmäksi. yhä tärkeämmäksi. Lohi nousee Simpeleelle Sami Huikko kunnostaa kutupaikkoja Hiitolanjoella. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 18.6.2025 10.52.08 18.6.2025 10.52.08
• Aurinkoa ja myötätuu a kaikk n Aurinkoa ja myötätuu a kaikk n paper i aisten kesään! paper i aisten kesään! Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 18.6.2025 11.14.43 18.6.2025 11.14.43
• P a p e r i l i i t t o 3 / 2 2 5 2 7. 6 . 2 2 5 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Töissä, vapaalla, työttömänä, lomalla vai jossain muualla? Kesä yhdistää meitä ja tulee sellaisena kuin se milloinkin tulee ja voimme ottaa sen vastaan avoimin mielin. T-paitakeli näkyy yhdelle kalenterista, toiselle lämpömittarista. Kolmas voi katsoa pilvien suuntaa ja valita mukaan suojaa sateelta. Se, haluaako ihminen varautua kaikkeen, riippuu enemmän asenteesta kuin todennäköisyydestä. Aina on myös niitä, joiden sateenvarjon alla on tilaa muillekin rankimman kuuron aikaan, jotka lainaavat pyyheliinan kastuneelle tai hupparin lämmittämään hartioita. Sellainen on myös ammattiliittosi: valmis valvomaan jäsenten etua, ympäri vuoden, säällä kuin säällä, ja tarjoamaan turvaverkkoja sinne, missä et niitä vielä edes osannut kaivata. Turvallista, itsellesi sopivaa ja rentouttavaa kesää kaikille lehden lukijoille! • Kesä kaikilla 04 Paperiliiton vetovastuu jatkuu tutuissa käsissä. 06 UPM Communication Papers vähentää Suomessa 82 henkilöä. 08 Työterveyslaitos patistaa laittamaan valvomoiden ilmanlaadun kuntoon. 09 Ei tullut takkia Rotterdamiinkaan, ja minne katosivat komposiittilaudat. 16 Työtä metsän ja ihmisten eteen. 22 Kalamies lohia suojelemassa. 28 Pyöräilijät maastoon Jämsän torilta. 30 Sami Kotilainen palasi kotiin Pankakoskelle. 32 Kolmen lajin mestarit selvisivät. 33 Jäsenrekisteri tiedottaa. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Taija Vanne hyppäsi sairaalasta Kirkniemen tehtaaseen. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 37 Ihan tavallisena päivänä: Jyri Salonen pompottelee neljää kieltä. 38 Työpari: tieto ja voima kulkevat Kymillä. 39 Kolumni: Turismi nosti hinnat kattoon. 42 Hyvä työelämä ei ole itsestäänselvyys. 18 Epäasiallinen käytös on lisääntynyt, kertoo työsuojelukysely. Jarmo Koukkarin mielestä vitsitkin saisivat muuttua ajan mukana. 24 Liittokokous linjasi painopisteitä: edunvalvonta, työsuojelua koskevat sopimussäädökset ja yhteiskuntavaikuttaminen. 40 Jussi Hyvönen ei osaa olla jouten. Jos perheeltä, jalkapallolta ja työltä jää aikaa, hän hakkaa rumpuja. Reima Kangas Reima Kangas Jussi PaRtanen 67. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 18.6.2025 11.14.44 18.6.2025 11.14.44
• 4 / 3 / k u o r i m o Vanhala on toiminut Paperiliiton puheenjohtajana vuodesta ????. Vanhalan ura Paperiliitossa alkoi vuonna ???? talouspäällikkönä ja jatkui seuraavana vuonna liittosihteerinä. Paperiliiton ??. liittokokous valitsi valtuuston puheenjohtajaksi Jouko Aitonurmen Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Ville Nevalan Kyröskoskelta. Aitonurmi on UPM Rauman tehtaan pääluottamushenkilö, ja hän on johtanut liittovaltuustoa vuodesta ????. Nevala on Metsä Board Kyron tehtaan työsuojeluvaltuutettu. Hän on toiminut valtuuston varapuheenjohtajana vuodesta ????. Liittokokouksen seuraavaksi nelivuotiskaudeksi valitseman liiton hallituksen näet sivuilta ??. Paperiliiton liittokokous pidetään joka neljäs vuosi. Kokoukseen osallistui ammattiosastojen liittokokousedustajia sekä liiton hallinnossa kuluneella liittokokouskaudella toimineita henkilöitä. Yhteensä noin ??? paperiliittolaisen kokoontumisessa pitkästä aikaa yhteiseen isoon kokoukseen oli jälleennäkemisen iloa ja nostetta, sillä viime liitto kokous pidettiin vuonna ???? etäyhteyksin. Muutosta ihmistä varten Petri Vanhala totesi Paperiliiton kulkeneen pitkän ja merkityksellisen matkan suomalaisten työntekijöiden asialla. Vetovastuu jatkuu tutuissa käsissä Petri Vanhala valittiin jatkamaan Paperiliiton puheenjohtajana. Myös valtuuston puheenjohtaja Jouko Aitonurmi ja varapuheenjohtaja Ville Nevala jatkavat tehtävissään. – Meillä on vahva historia, joka nojaa rehelliseen työntekoon, yhtenäisyyteen ja rohkeuteen puolustaa oikeudenmukaisuutta. Tätä työtä haluan jatkaa, yhdessä teidän kanssanne, Vanhala sanoi. – Tulevaisuus tuo meille haasteita: metsäteollisuuden murros, ilmastonmuutos, teknologinen kehitys ja kansainväliset paineet muuttavat pelikenttää. Mutta juuri siksi Paperiliiton rooli on entistä tärkeämpi. Meidän tehtävämme on varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu, että oikeuksia kunnioitetaan ja että muutos tehdään ihmistä varten, ei ihmisen kustannuksella. Vanhala sanoi ottavansa tehtävän vastaan sydän mukana ja kädet valmiina työhön sekä luottavansa siihen, että liittoa voi viedä yhdessä kohti tulevaa avoimella keskustelulla, keskinäisellä kunnioituksella ja määrätietoisella toiminnalla. – Te teette tästä liitosta elävän, vaikuttavan ja merkityksellisen. Rakennetaan yhdessä liittoa, joka vastaa ajan haasteisiin mutta seisoo lujana arvojensa takana, totesi Vanhala kiitospuheessaan. Yhteistyötä myös liittojen välillä Liittokokouksen avajaisissa puhunut SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti yhteistyön tiivistämisen tarvetta niin SAK:laisten liittojen kuin keskus»Rakennetaan yhdessä liittoa, joka vastaa ajan haasteisiin mutta seisoo lujana arvojensa takana.» Eeva Eloranta-Jokela Reima Kangas Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 18.6.2025 11.38.11 18.6.2025 11.38.11
• / 5 järjestöjenkin välillä. Meneillään ollut tes-kierros oli liittokokouksen aikaan yhtä sopimusta vaille valmis, kun taas Paperiliitolla seuraavat neuvottelut ovat edessä. Nykyisille työmarkkinoille Eloranta toivoi toimivampaa mallia ja ehdotti SAK:n marraskuussa ???? julkaisemia periaatteita pohjaksi, jonka varaan voitaisiin rakentaa uusi malli, palkanmuodostuksen periaatteet sekä työehtojen kehittämisen pohja. Poikkeuksellisista ajoista huolimatta ay-liike etsii ratkaisuja. – Välillä on todella vaikea uskoa, mitä Suomessa ja maailmalla on tapahtunut ja tapahtumassa. Meillä, SAK:laisella ay-liikkeellä, on kuitenkin edelleen kyky, tahto, ja voima vaikuttaa tulevaisuuteen ja niin me totta vie aiomme tehdäkin. Me emme lamaannu tai peräänny. Eloranta kiitti puheessaan paperiliittolaisia aktiiveita ja jäseniä, jotka tuntevat liiton arvon ja merkityksen tässä ajassa. – Monta kriisiä, muutosta ja haastetta olette kohdanneet ja niistä kunnialla selvinneet. Ja selviätte jatkossakin, sanoi Eloranta. Ay-ehdokkaita eduskuntaan Euroopan Parlamentin jäsen Eero Heinäluoma kertoi liittokokouksen avajaisyleisölle ajankohtaisesta tilanteesta Euroopassa. Hän nosti esiin, etteivät EU:ssa edes suuret maat pärjää yksin nykyisessä turvallisuusja taloustilanteessa. Heinäluoma toivoi seuraavissa eduskuntavaaleissa ay-liikkeeltä hyviä työelämää tuntevia ehdokkaita suomalaiseen päätöksentekoon, koska nyt on nähty, miten hallitus voi vaikuttaa työntekijän oikeuksiin muokkaamalla lainsäädäntöä haluamaansa suuntaan. • Järjestöasiantuntija Annika Maunula ja liittosihteeri Juhani Siira (vas.) onnittelevat valittuja. Jouko Aitonurmi valittiin valtuuston puheenjohtajaksi, Petri Vanhala liiton puheenjohtajaksi ja Ville Nevala valtuuston varapuheenjohtajaksi. Takana istuvat Esa Pajunen ja Anu Valtonen. Paperi liiton ??. liittokokous pidettiin Helsingissä ??.–??.?.????. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 18.6.2025 11.38.12 18.6.2025 11.38.12
• 6?PaPeriliit to?03 / 2025 3 / k u o r i m o KoUvolan Kuusankoskella sijaitsevan UPM Kymin paperitehtaalta vähennys on 45 henkilöä, joista työntekijätehtävissä toimivien osuus on 36. Toukokuussa päättyneet muutosneuvottelut koskivat Kymin paperitehtaan koko henkilöstöä eli 378:aa ihmistä. Uusi organisaatiomalli tulee voimaan lokakuussa. Edessä on sitä ennen uuteen malliin liittyviä koulutuksia ja opettelua uusiin tehtäviin. Käyttöön otetaan uusia tehtäväkokonaisuuksia, siirtymisiä koneilta toiselle ja vähennyksiä linjojen miehitykseen. – Nyt tehtaalla on yhtä aikaa töissä irtisanottuja, töissä jatkavia ja kesälomittajia. Tilanne varmasti haastaa porukkaa, arvelee pääluottamushenkilö Gerbaw Byman. Bymanin mukaan edessä oleva muutos on iso ja kesäkuussa ollaan vielä sen alkupäässä. Keskitetyt kesälomat Lappeenrannassa UPM Kaukaalla muutosneuvottelut koskivat koko paperitehtaan henkilöstöä eli noin 233 ihmistä. Kaukaan paperitehtaan henkilöstöstä vähenee yli kymmenesosa eli 25 henkilöä. Paperitehtaan työntekijätehtävistä on sanottu irti 19 henkilöä. Kesälomittajia tehtaalle ei ole täksi kesäksi otettu. Sellutehtaan suunnitellun vuosihuoltoseisokin ajan höyryn tuotto on alkusyksystä seis. – Paperitehtaan kesälomat pidetään keskitetysti syyskuussa, kertoo pääluottamushenkilö Kari Rikkilä. Vähennysten lisäksi Kymillä ja Kaukaalla on tulossa syksystä maaliskuun 2026 loppuun mahdollisia lomautuksia, jotka voivat jatkua korkeintaan 90 päivän ajan. Communication Papers vähentää lisäksi Raumalta 10 ja Jämsänkoskelta 2 henkilöä.?•? UPM Communication Papers vähentää Suomessa neljältä tehtaalta yhteensä 82 henkilöä. Vähennykset tuovat isoja muutoksia Vähennysten kohteena oli myös UPM Communication Papers Rauman tehdas. Matti iMMoNeN / UPM »Nyt tehtaalla on yhtä aikaa töissä irtisanottuja, töissä jatkavia ja kesälomittajia.» Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 18.6.2025 12.02.17 18.6.2025 12.02.17
• PaPeriliit to?03 / 2025?7 3 / k u o r i m o Puolet läpi ja neljännes varalle Tänä vuonna kuntatai aluevaaleissa ehdolla olleista Paperiliiton jäsenistä lähes puolet tuli valituksi. Valitsematta jääneistä useamman kuin joka toisen äänet veivät varasijalle. Liitolta oli mahdollisuus hakea ehdokasta kohden 300 euron vaalitukea. Tukea haki yhteensä 84 jäsentä. Tukea hakeneista valituksi tuli kuntavaaleissa 40 ja aluevaaleissa 5 ehdokasta, joista neljä sai myös paikan kunnanvaltuustossa. Luvuissa eivät ole mukana ne jäsenet, jotka eivät ole hakeneet tukea liitolta. Vaalitukea hakeneista varasijalle tuli kuntavaaleissa 22 ja aluevaaleissa 4 ehdokasta. Ehdokkaiden puolueita ovat Sosialidemokraattinen puolue, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Keskusta, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit..?• Tuotanto Takolla päättyi kesäkuussa MeTsä Board Takon kartonkitehtaan tuotanto Tampereella päättyi 17. kesäkuuta, kun tehtaan kartonkikone KK1 ajettiin alas. Metsä Board ilmoitti maaliskuussa sulkevansa Takon tehtaan muutosneuvottelujen jälkeen yhtiön kannattavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Metsä Board on tukenut Takon 191 työntekijän uudelleentyöllistymistä tukiohjelmalla, johon on sisältynyt Metsä Groupin muiden tehtaiden kanssa sisäisiä rekrytointipäiviä, yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa sekä työllistymistä edistävää koulutusta ja valmennusta. Tiedotteen mukaan tuotannon loppuessa 95 työntekijää on löytänyt uuden työpaikan. – Tehtaan tuotanto on pystytty viemään loppuun asti laadukkaasti ja vastuullisesti. Kiitos tästä kuuluu henkilöstölle, joka on toiminut vaikeasta tilanteesta huolimatta äärimmäisen ammattimaisesti. Tako on tunnettu vahvasta Takon hengestä, ja se on näkynyt sitoutuneessa työssä aivan viimeisiin tuotantopäiviin saakka, Takon tehtaanjohtaja Ahonen kiittää. Koneiden ja tuotantolaitteiden purku on suunniteltu toteutettavaksi pääosin vuoden 2026 aikana. Koneet, laitteet, putket ja säiliöt tyhjennetään ja puhdistetaan vuoden 2025 loppuun mennessä.?• Joutsenon sellulla seisokki MeTsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla alkoi tuotantoseisokki maanantaina 9. kesäkuuta. Poikkeuksellista seisokki-ilmoituksessa on se, ettei seisokin päättymisaikaa määritelty vaan tuotanto ilmoitettiin ajettavaksi alas toistaiseksi. – Tuotantoseisokin avulla sopeutamme varastotasoamme vastaamaan Aasian markkinoiden alhaista tilauskantaa ja epävarmaa markkinatilannetta, totesi Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen tiedotteessa. Seuraamme aktiivisesti markkinatilanteen ja tilauskannan kehittymistä ja teemme niiden pohjalta päätökset seisokin kestosta ja tuotannon uudelleenkäynnistyksestä. Puuvarat ja muut toimintaedellytykset tehtaan käynnistämiseen ovat hyvät.?• Mäntässä vähennys jäi odotetusta PehMoPaPerivalMisTaja Metsä Tissue sai toukokuussa päätökseen muutosneuvottelut vähennyksistä. Neuvottelut koskivat enintään 35 työtehtävän päättymistä ja työtehtävämuutoksia Mäntän tehtaalla. Neuvotteluiden tulos on, että irtisanomisuhka on 7 työntekijällä. – Tunnelmat on kaksijakoiset. Toisaalta on mahtavaa saada tehtaalle sen elinkaarta jatkava 100 miljoonan euron investointi ja ensivaiheessa uusi jalostuslinja, mutta hintana on yhden paperikoneen sekä kierrätyspaperilaitoksen lopetus, mikä on tietysti valitettavaa kertoo pääluottamushenkilö Timo Aspinmaa. Vähennystarve liittyi yhtiön tavoitteeseen vahvistaa ensikuitustrategiaa. Elinkaarensa lopussa oleva pehmopaperikone suljetaan. Uuden käsipyyhelinjan on tarkoitus käynnistyä Mäntässä vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Muutosneuvottelujen jälkeen ilmoitettu vähennysmäärä voi vielä muuttua ilmoitetusta seitsemästä. – Henkilöt ovat irtisanomisuhan alla. Lopullinen irtisanomisten määrä selviää loppuvuodesta ja jos sitä ennen on muuta poistumaa, lukumäärä pienenee ja on itse asiassa jo yhden henkilön verran pienentynyt, Aspinmaa kertoo.?• VaaliTukea hakeneista valituksi tuli kuntavaaleissa 40 ja aluevaaleissa 5 ehdokasta. Metsä Fibren Joutsenon tehtaan tuotanto ajettiin alas toistaiseksi. Metsä Board Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 18.6.2025 12.02.18 18.6.2025 12.02.18
• 8 / sisäilman laatu vaikuttaa ehdottomasti työssä jaksamiseen, sanoo Joutsenon Metsä Fibren tehtaalla työskentelevä Jenni Kaljunen. Erityisesti se näkyy yövuoroissa. – Huono, raskas, kostea tai liian lämmin ilma laskee vireystasoa. Ja päinvastoin: kun ilma on raikasta ja sopivan viileää, vireystaso säilyy parempana ja energiaa riittää, Kaljunen sanoo. Suomessa on tutkittu paljon sisäilmaan liittyviä asioita kouluissa, päiväkodeissa ja toimistoissa. Vuoden alussa valmistunut Työterveyslaitoksen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa metsäja metalliteollisuuden valvomoiden ja toimistojen sisäilman laatua. Myös Joutsenon sellutehdas osallistui tutkimukseen. Muun muassa keskusvalvomosta löytyi parannettavaa. – Havaittiin kosteusvaurioita ja rakenteita pantiin uusiksi. Ilmanvaihtojärjestelmiä puhdistettiin. Mittauksissa löytyi myös kuitulähteitä ja niiden alkuperää selvitettiin, Kaljunen kertoo. Hänen mukaansa ilmanlaatu on ollut sittemmin parempi. – On tosi tärkeää, että valvomoiden sisäilman laadusta huolehditaan hyvin. Me olemme siellä ??/?. tutkimuksessa kävi ilmi, että valvomoissa koettiin toimistoja useammin puutteita ilmanvaihdossa ja valaistuksessa sekä enemmän melu-, tärinäja pölyhaittoja. Huono sisäilma voi väsymyksen lisäksi aiheuttaa muun muassa silmäja nenäoireita sekä käheyttä ja kurkun kuivumista. – Sisäympäristön laatu oli silti pääosin hyvää. Oli kuitenkin myös kohteita, joissa ilmanvaihto ei toiminut lainkaan tai ilma virtasi väärään suuntaan tuotantotiloista valvomoon, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sirpa Rautiala. Työterveyslaitos antaa sisäilmaongelmien ehkäisyyn konkreettisia vinkkejä. Työpaikoilla kannattaa nimetä sisäympäristöasioiden vastuuhenkilöt, kehittää tiedonkulkua työntekijöille, tehdä säännöllisiä tilakatselmointeja, pitää talotekniikan piirustukset ajan tasalla sekä hyödyntää työntekijöiden havaintoja ja kokemuksia. • Lue myös Paperiliiton työsuojelukyselyssä esiin tulleista parannuskohteista sivulta ??. »Huono sisäilma voi väsymyk sen lisäksi aiheuttaa mm. silmäja nenäoireita.» Tutkimuksen jälkeen Metsä Fibren Joutsenon tehtaassa parannettiin mm. keskusvalvomon ilmanlaatua. Jenni Kaljunen toteaa, että hyvä ilmanlaatu on todella tärkeä jo jaksaminen takia. 3 / k u o r i m o Työterveyslaitos patistaa laittamaan valvomoiden ilmanlaadun kuntoon. Hyvä ilma, parempi vire Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 16.6.2025 21.39.12 16.6.2025 21.39.12
• / 9 3 / k u o r i m o V 2022 alkupuolella ripottelimme tuhkaa päällemme, kun kävi ilmi, että UPM rakentaisi uuden biopolttoainejalostamonsa Rotterdamiin Kotkan sijaan. Syyksi yhtiö ilmoitti ainakin täkäläisen verotuksen ja kovin hankalan ammattiyhdistysliikkeen. Nyt kolme vuotta myöhemmin yhtiö on valmis kuoppaamaan hankkeen myös Rotterdamin osalta. Toteutumatta jäävä tehdas liittyi siihen valitettavan pitkään jatkumoon metsäteollisuudessa, jossa uutta kehitetään, kehitetään ja kehitetään… Matkan varrella kyydistä ovat tippuneet komposiittilaudat ja laastarit ja muistikuvani mukaan myös puiset lavuaarit. Mieleen tulee väkisinkin satu hiirestä, jonka piti tehdä kissalle takki. Kovasta yrityksestä huolimatta takki jäi tekemättä, eikä lopulta tullut kukkaroakaan, sen paremmin kuin rusettiakaan kissalle. meillä sentään osataan tuottaa. Ja sitä tarvitaan myös jatkossa, jos kaikki tänne suunnitellut datakeskukset aiotaan rakentaa. Hiukan hämmentävää on ollut seurata sitä intoa, jolla kunnat ovat keskuksia itselleen haalimassa. Kai se niin on kuin Mikko Perkoila jo neljäkymmentä vuotta sitten laulussaan sanoi, että jokainen työpaikka on kullan arvoinen. Ainakin Kajaanista pohjoiseen. Itse taas toivon, että tästäkään kankaasta ei välttämättä rusettiakaan tulisi. kun tätä kirjoittaessa kesälomakausi on pääsemässä vauhtiin, näyttää sille, että Finnairin koneilla ei vauhtiin päästä vieläkään. Työtaistelua pukkaa. Riita koskee, kuinkas muuten, yleistä linjaa ja sitä, voidaanko aiempia puheita osapuolten välillä huomioida ja miten vanhoja puheita tulee tulkita. Hallituksen vientimalliin perustuva yleinen linja on kuin entinen tupo, mutta sillä erolla, että jokainen työehtosopimus näyttää syntyvän työtaisteluiden kautta. Vientimalli vaikuttaakin toimivan kuin venäläinen takapuoleen työnnettävä suristin. Kuka olisikaan voinut arvata… Kaikesta huolimatta oikein hyvää kesää kaikille ja muistakaa, että lapset, lapsenlapset ja muut läheiset arvostavat sitä, että laiturilla istutaan selvinpäin. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Työkaveri tuli kyselemään, että mitä aion lomallani tehdä. En mitään, vastasin. En kerta kaikkiaan mitään. No, minä jatkan saman tekemistä täällä, tokaisi työkaveri ja lähti kohti kanttiinia. »Toteutumatta jäävä tehdas liittyi jatkumoon, jossa kehitetään, kehitetään ja kehitetään…» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Työterveyslaitos patistaa laittamaan valvomoiden ilmanlaadun kuntoon. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 16.6.2025 21.39.12 16.6.2025 21.39.12
• 10?PaPeriliit to?03 / 2025 teKSti Mari Schildt KUVat REIMA KANGAS, JUKKA KOSKINEN Muistatko, miltä maistui äidin tekemä makaronilaatikko? Entä koulun tilliliha? Mikko Pälvimaa Pirkkalasta ja Jani Lauronen Kotkasta kertovat, miltä hyvä arki maistuu. Ruokamuistot kielellä Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 18.6.2025 11.51.17 18.6.2025 11.51.17
• PaPeriliit to?05 / 2023?11 Tällä kertaa makaronilaatikosta ei ollut tietoakaan, kun Mikko Pälvimaa ja Julia Hämäläinen kokeilivat ensimmäistä kertaa piknikkiä ilta-auringossa rivitalon takapihalla. He ovat kiinnostuneita ranskalaisesta keittiöstä, ja mukana on muun muassa erilaisia juustoja. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 18.6.2025 11.51.19 18.6.2025 11.51.19
• 12?PaPeriliit to?03 / 2025 T änäänkin noin 2,9 miljoonassa suomalaiskodissa vietetään arkipäivän kohokohtaa, kun pöytään katetaan lämmintä ruokaa yhdelle tai useammalle. Samalla kun energiatasot täydentyvät, luodaan maistuvia ja tuoksuvia muistoja, jotka merkitsevät meille omannäköistä, hyvää arkea. Nokian Essity Finlandilla paperinjalostuksessa työskentelevälle Mikko Pälvimaalle yksi lapsuuden makumuisto on ylitse muiden: oman äidin makaronilaatikko 1990-luvulta ja vuosituhannen alusta. Se tarkoitti, että vuorotyötä tehneellä äidillä ja päivystyskeikkoja tehneellä isällä oli vapaata. Kiireetön tunnelma huipentui siihen, kun äiti nosti uunista ajan ja rakkauden kanssa tehdyn makaronilaatikon viisihenkisen perheen ruokapöytään. Kun Pälvimaa sulkee hetkeksi silmänsä, hän tavoittaa edelleen sen tunteen, miltä tuo herkku maistui ja tuntui. – Koostumus siinä ruuassa oli semmoinen, että se oli aika pehmeää, mutta siellä kuitenkin oli pikkusen purutuntumaa jauhelihasta, hän muistaa. Laatikko oli munamaitoon tehty, ja pinnalla oli juustokuorrutus. Makaroni oli halvinta mahdollista, mutta kuitenkin sitä ainoaa oikeaa makaronilaatikkoon. – Se tehtiin joka kerta sillä tavalla, että puolivälissä paistoaikaa otettiin folio pois päältä. Päältä se oli kullanruskea, ja siinä oli rapeutta. Sisältä se oli pehmeä, melkein suussa sulava, aika lailla höttöä, hän kuvailee. Makaronilaatikkoa on tehty Suomessa 1800-luvun lopulta lähtien. Tietokirjailija Elina Teerijoen mukaan vuonna 1892 helsinkiläisen Kasvatusopillisen Ruoanlaittokoulun opiskelijat valmistivat tutkinnossaan useita ruokia, yhtenä niistä makaroonilaatikkoa, kahdella oolla. Sitä pidettiin pitkään juhlaruokana. Varhaiset makaronit olivat useimmiten pitkiä putkia, jotka katkottiin keittämistä varten. Makaronilaatikko on itse tehtynä suhteellisen työläs, joten monessa kodissa se on nykyisin nimenomaan viikonlopun ruokalaji. Suomessa alettiin valmistaa ketsuppia 1960-luvun alussa. – No, ketsupiltahan se makaronilaatikko aika paljon maistui, Pälvimaa nauraa. Ketsupin happaman ja makean epäpyhä liitto oli keskeinen maku, jonka kanssa Pälvimaa kasvoi lapsesta aikuiseksi. – No ihan täysin. Ketsuppia oli tyyliin melkein joka ruuassa. Jos vanhemmat tekivät vaikka lasagnea, jonka muistan olleen oikein suuri herkku, niin kyllä se kyllästettiin sillä ketsupilla aika rajusti, hän myöntää. Pälvimaan vanhemmat ottivat asian kuitenkin rauhallisesti. Ruuan suhteen kolmen kasvavan pojan kotona suosittiin vapaata kasvatusta: Pääasia, että ruoka maistui jokaiselle. Kun Pälvimaa aikanaan muutti omilleen Tampereen Kalevaan, ensimmäinen omatekemä ruoka oli – makaronilaatikko. – Se asunto oli iskemätön, ja olin sen ensimmäinen asukas. En tiennyt, että uuni pitäisi ensimmäisellä käyttökerralla kuumentaa, koska siellä on vielä teollisuuden rasvat sisällä. Minähän laitoin uunin päälle ja sinne makaronilaatikon, hän muistaa. Jos ei muuta, niin hajumuistoja syntyi siitäkin makaronilaatikosta. »Ketsuppia oli tyyliin melkein joka ruuassa.» – Sehän haisi ihan karmeelle. Muistaakseni se välittyi makuukin niin, että se laatikko taisi kyllä mennä ihan suoraan jätteeksi, hän nauraa. Muistatko, miltä kouluruoka maistui? Materiaalinkäsittelijä Jani Lauronen Sonoco-Alcorelta Kotkasta miettii, että kouluruuat eivät olleet 1980-luvulla niin hyviä, kuin miltä ne vaikutPaperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 18.6.2025 11.51.19 18.6.2025 11.51.19
• PaPeriliit to?03 / 2025?13 tavat tällä hetkellä olevan. Nykyiseen kouluruokaan Laurosella on linkki 12-vuotiaan poikansa Lucan kautta. Janin omia ruokamuistoja ala-asteelta ei aikakaan ole onnistunut kultaamaan. – Pienenä poikana tuli joskus itkua väännettyä, kun sanottiin, että pitää maistaa. Kouluruoka ei aina oikein uponnut, hän myöntää. Laurosen kouluruokien musta lista on lyhyt mutta karu: tilliliha, vitapuuro ja veriletut. Veriletuissa se oli Laurosen mukaan ongelmana lähinnä se veri. Puurosta hän ei ole tykännyt koskaan, ja tillilihassa oli sitkoksia. Pahinta kaikista oli kuitenkin haaleassa maidossa lilluvat kukkakaalit. Kesäkeitto inhottaa häntä edelleen. – Muistan, että sitä vain odotti pizzapäivää. Silloin oli Saarioisten jauhelihapizzaa, ihan sitä roiskeläppää. Jos sitä jäi, oli aina pitkä jono hakemassa varttipalaa, hän muistaa. Ja olihan myös maksalaatikko, joka oli hyvää puolukan kanssa. Ehkä lapsi ei osannut yhdistää maksaa sisäelimiin, vaan soi sitä oikein hyvällä ruokahalulla. Ilmainen kouluruoka on maailmalla harvinaisuus. Suomessa säädettiin vuonna 1943 laki kouluruoan tarjoamisesta maksutta, ja siihen sisältyi viiden vuoden siirtymäaika. Alkamisvuotena pidetään siis vuotta 1948. Kolme vuotta sitten Unilever Food Solutions teetti kouluruokakyselyn, jossa tuhat suomalaista aikuista kertoi kouluruokamuistoistaan. Parhaita kouluruokia olivat vastaajien mukaan olleet lihapullat, makaronilaatikko ja uunimakkara. Ylivoimainen inhokki oli kyselyn mukaan tilliliha, kakkossijan vei veriletut ja kolmanneksi tuli jauhemaksapihvit. Tilliliha poistui koulujen ruokalistalta 1990-luvulla. Sen maineen pilaajaksi on arveltu väärää valmistustapaa. Jani Lauronen muistaa, miten koulussa jonotettiin ylimääräistä einespizzan palaa. Nykyäänkin hänen ruuissaan on usein italialaisia vaikutteita, mutta ehkä vähän edistyneemmällä tavalla. Tällä kertaa hän tekee Lucan kanssa grillivartaita. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 18.6.2025 11.51.19 18.6.2025 11.51.19
• 14?PaPeriliit to?03 / 2025 Uusia ruokamuistoja Mikko Pälvimaa tekee yhdessä avopuolisonsa Julia Hämäläisen kanssa. – Eilen illalla paistelin possupihvejä ja keittelin perunat. Rouva teki siihen jogurttikastikkeen kylkeen. Teen hyvin paljon uunissa kanaa ja tämmöistä, mutta kotona en varsinaisesti ole hirveän kulinaristi. Ruoka on enemmän semmoista polttoainetyyppistä, hän myöntää. PälviMaa antaa kunnian puolisolleen siitä, että kasvikset ja ylipäätään ymmärrys ruuan merkityksestä terveydelle ovat astuneet hänen elämäänsä. – Asun terveystieteiden maisterin kanssa, joka ymmärtää aika paljon tästäkin näkökulmasta. Kun kerta viikkoon haen pizzaa, niin saan joka kerta semmoisia pitkiä katseita sieltä, Pälvimaa sanoo. Hän myöntää, että on aikaisemmin ollut aika konservatiivinen ruuan suhteen: Proteiini on tarkoittanut lihaa. – Se on muuttunut kyllä sillä lailla, että nykyään menee paljon muun muassa tofua ja muitakin soijatuotteita kuten soijarouhetta. Ne uppoavat aika mukavastikin nykyään. Soijarouhehan on ihan puoli ilmasta! Sehän on aivan täydellinen raaka-aine senkin puolesta, että siinä on proteiinia ihan älyttömästi, hän juttelee. Toinen muutos verrattuna lapsuuden arkeen ovat uudet kulttuurivaikutteet. Pälvimaan hyvä ystävä on Suomessakin asunut ranskalainen, ja siksi Pälvimaa on matkaillut viime aikoina useampaan kertaan Ranskassa. Ystäväpiirin ruokavalioon on tullut ripaus ranskalaisuutta. – Yhteen kun kokoonnutaan, niin starterit syödään. On sellaisia ranskalaisia juttuja alkupaloina: ranskalaisia makkaIsän innostamana myös Luca on jo taitava kokki. Kesäkeittiössä syntyy timjamiperunoita. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 18.6.2025 11.51.20 18.6.2025 11.51.20
• PaPeriliit to?03 / 2025?15 wokkiravintola ja katsoin, että oli jopa thai-väkeä töissä keittiön puolella. Ajattelin, että kyllä minä mieluummin tuohon menen kuin mihinkään Subiin, ja söin naudanlihawokit. Näin tämäkin asia on muuttunut, hän sanoo. kotkassa Jani Lauronen tunnistaa myös kansainväliset, varsinkin italialaisen keittiön vaikutteet omassa arjessaan. – Pojan kanssa kun kahdestaan asutaan, niin teen ruokaa lähes päivittäin. Se on vähän kuin harrastuskin. Erityisesti italialainen ruoka on lähellä sydäntä. Tänäänkin meinasin tehdä pastaa arrabbiata-tomaattikastikkeessa, jossa on vähän potkua. Tykkään käyttää mausteita: chiliä, mustapippuria, sokeria makeudeksi. Siitä se lähtee, hän juttelee. Jopa lapsuuden herkkuruoka makaronilaatikko saa Laurosen käsittelyssä nykyisin italialaisen vivahteen. – Teen sen lihaliemeen ja laitan mukaan tomaattipyrettä. Se on kokeilujen kautta muotoutunut, hän kertoo. Kuten isänsä, myös Luca alkaa olla taitava kokki jo itsekin. Isän kannustava esimerkki on saanut hänet kokeilemaan rohkeasti aluevaltauksia keittiössä, ja isä saa töihin kännykkäkuvia uusista luomuksista. – Hän kokkaa jo ihmeen hyvin. Ei ole mikroruuan varassa todellakaan, isä tunnustaa. kun yhdessä tehdään lempiruokaa, Laurosen kotikeittiössä syntyy timjamiperunoita. – Ne keitetään, paistetaan rapeiksi ja maustetaan. Siihen joku hyvä soosi rinnalle. Niitä on useita vaihtoehtoisia, Lauronen juttelee. Kesällä isännän ylpeys on grillikota. Siellä paistuvat varsinkin lihaja kasvisvartaat ja chorizo-makkarat. – Aika paljon teen majassa elävän tulen kanssa. Silloin saa ruokaan hyvät savun maut ja kaikki, hän sanoo. Lisukkeena maistuu hyvä salaatti. Lauronen kertoo, että pienenä hän suostui syömään kasviksista vain kurkkua. Kehitystä on tapahtunut siinäkin suhteessa. – Se on vähän tottumiskysymys sekin asia, hän sanoo. Ravintotieteilijät osaavat kertoa, että ruoka on jokaiselle omanlaisensa kokemus. Iso osa mausta on nenänielun kautta aistittua hajua. Silläkin on merkitystä, miltä ruoka tuntuu, näyttää ja kuulostaa. Paljon on pelissä myös ennakko-odotuksia ja kokemusten kautta opittua. Jopa yli 50 prosenttia ihmisten välisistä eroista karvaiden makujen maistamisessa saattaa selittyä perinnöllisillä tekijöillä. Makeiden makujen kohdalla perimä selittää 30-40 prosenttia eroista. täydellisenä kesäpäivänä isä ja poika lähtevät kaupungille ja ostavat jäätelötötteröt. – Irtojätskillä tulee kyllä käytyä. Aika monta jätskiä on jo tänäkin kesänä syöty, Jani Lauronen sanoo. Luca ottaa suklaata, isää kiinnostavat uudet makuyhdistelmät. – Viimeksi otin vadelmalakritsia. Se oli sikahyvä, hän sanoo. Sen jälkeen he kävelevät meren rantaan Kotkan Sapokkaan, syövät jätskiä ja katselevat merelle. Lokit kirkuvat ja aurinko täplittää timanttejaan laineille. Maistuu kesälle. ? »kun kokoonnutaan, niin starterit syödään.» roita, ja leipätikkuja kastetaan oliiveista ja anjoviksesta tehtyyn tapenade-tahnaan. Ja meillä on aina juustoja. Hän sanoo, ettei ole ystäväpiirissään se ruokahifistelijä, mutta osaa arvostaa, kun saa hyvää syötävää. Kansainvälisyys on kuitenkin muuttanut tottumuksia ja mieltymyksiä. – Kävin juuri Pirkkalan kauppakeskus Veskassa ja ajattelin, että vedän tuosta Subi-patongin huiviin. Siihen oli tullut uusi Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 18.6.2025 11.51.20 18.6.2025 11.51.20
• 16?PaPeriliit to?03 / 2025 Metsäalan kehittämisen tarpeet muuttuvat, mutta alan ammattilaisten hyvinvoinnin tukeminen pysyy aina rinnalla. Metsämiesten Säätiön hallituksen puheenjohtaja Petri Vanhala ja toimitusjohtaja Ilari Pirttilä puhuvat metsässä työtä tekevien ihmisten puolesta.
• PaPeriliit to?03 / 2025?17 T v-sarja ”Savotta” Nelosella seurasi keväällä ihmisiä, jotka elävät metsästä metsureina, metsäkoneenkuljettajina, metsäalan yrittäjinä tai suuntaavat alalle opiskelijoina. Heitä yhdistää aito yhteys luontoon sekä työssä että vapaa-ajalla. Metsäsuhteella on merkitystä, jotta Suomessa edelleen kukoistaisivat sekä metsät että ihmiset. Yksi sarjan rahoittajista on Metsämiesten Säätiö, jonka tavoitteisiin kuuluu metsäosaajien kautta kehittää menestyvää metsäalaa ja rakentaa kestävää biotaloutta. 80 vuotta sitten raskaiden metsätöiden tekijöitä riivasivat nälkä ja sodan jäljet, mutta metsä oli tuttu. Tänä päivänä se on työympäristönä vieras. Siksi järjestöt pitävät tärkeänä viestiä metsän ja vastuullisen metsätalouden puolesta. – Metsässä tai metsäteollisuudessa toimivien työhyvinvointia katsotaan myös siitä näkökulmasta, oikeutetaanko metsäteollisuutta ollenkaan. Ihmisistä voi tuntua jopa siltä, tekevätkö he työkseen jotain väärää, jos muut tuomitsevat sen, mitä teet työksesi. Se on tosi väärin ja voi luoda suorastaan työpahoinvointia, painottaa Petri Vanhala. Hän toimii Metsämiesten Säätiön hallituksen puheenjohtajana toista vuotta. Vanhala on kymmenettä vuotta mukana säätiön hallituksessa, jonka hallitus koostuu monipuolisesti metsäalaa ja yhteiskuntaa tuntevista jäsenistä. Säätiön työhön Vanhala valittiin laajasti verkostoituneena, metsäteollisuuden toimintaympäristön tuntijana, ei niinkään Paperiliiton puheenjohtajana. Puun saanti ei ole itsestään selvää Metsämiesten Säätiö perustettiin jakamaan pesämunaa, joka kertyi 1940-luvulla savottajätkien muonitusvaroista. Perinnön tuotoista jaetaan vuosittain lähes kaksi miljoonaa euroa pääosin apurahoina ja stipendeinä. Myönnetyt summat ovat 200–200 000 euroa ja niitä suunnataan monipuolisiin kohteisiin opintomatkoista väitöskirjoihin. Saajat julkistetaan perinteisesti 13. maaliskuuta. Apurahojen ohjaamisessa on alkanut näkyä julkinen metsäkeskustelu ja metsien talouskäytön arvostelu. Metsien käyttöön suhtautuminen vaikuttaa myös niiden omistajiin ja heidän haluunsa laittaa puuta liikkeelle. – Jos ajattelee Paperiliiton jäsenkuntaa, niin ei ole itsestään selvää, että tehtaalle tulee puita. Yksityiset ihmiset omistavat Suomen metsistä 60 prosenttia ja heiltä tulee 80 prosenttia metsäteollisuuden puunkäytöstä. Jos metsänomistajat kokevat, että metsien hakkaaminen ei ole yleisesti hyväksyttyä tai asia, mistä voi olla ylpeä, pitävätkö he metsistään huolta tai hakkaavatko he metsää muuten kuin ehdottomassa rahan puutteessa? Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä pohtii. Tieto tuo arvostusta – Metsään liittyvä tunne on iso tekijä myös alan töihin hakeutumisessa. Niillä nuorilla, jotka metsätyöhön hakeutuvat, on valmiiksi suhde metsään ja he haluavat työskennellä siellä, heille sopii metsän suuruus ja avaruus, perustelee Vanhala. Pirttilä täydentää, että metsien keskelle asettuvat mieluiten ne, joiden elämässä metsään on vahva tunneside tai harrastus, kuten metsästys tai kalastus. Silti metsäalallekin pitäisi saada hyvin erilaisia ihmisiä eri taustoilla. – Tärkeää ammattilaisten hyvinvoinnin kannalta on metsätyön tunnetuksi tekeminen: ihminen yleensä arvostaa sellaista, minkä hän tuntee ja tietää. Yhteiskunnallisella arvostuksella taas on merkitystä sille, lähdetkö metsään töihin rinta rottingilla tai olkapäät kyyryssä, sanoo Pirttilä. Ihminen on keskiössä Metsämiesten Säätiö erottuu muista metsäalan järjestöistä keskittymällä ihmiseen ja siihen, että metsäala koetaan vastuulliseksi myös työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Näin toimien halutaan varmistaa puun kasvu ja saatavuus sekä turvata sitä, että puuta korjaamaan riittää ammattilaisia. – Väitän, että työvoimapula tulee koskemaan metsäalaa paljon kovemmin kuin muita aloja, sillä työtehtävät ja työpaikat on kaukana kasvukeskuksista. Sinne pitäisi silti saada tekijät, työpaikkoja myös heidän puolisoilleen ja mielekästä elämää, jossa ei ole vain lopetettuja kyläkouluja ja pitkiä kauppamatkoja, Ilari Pirttilä muistuttaa. – Suomessa on tärkeä koko arvoketju kannolta satamaan, sillä se raha jää tänne ja sillä on edelleen valtava merkitys tälle yhteiskunnalle, painottaa Petri Vanhala. ? Työtä metsän ja ihmisten eteen Metsämiesten Säätiö sekä kehittää metsäalaa että edistää alalla toimivien ihmisten hyvinvointia. Tästä kertovat säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä ja hallituksen puheenjohtaja Petri Vanhala. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Reima Kangas
• Henkistä kuormaa keventää, kun töitä riittää. Työsuojelu­ valtuutettu Jarmo Koukkarin työ­ paikalla Terva­ koskella Delfort Groupilla ollaan siirrytty uuteen osaamismalliin. 18?PaPeriliit to?03 / 2025 Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 17.6.2025 16.49.08 17.6.2025 16.49.08
• PaPeriliit to?03 / 2025?19 Henkisen työsuojelun merkitys kasvaa F YYSINEN työsuojelu saa Paperiliiton työsuojeluvaltuutetuilta paremman arvosanan kuin henkisen työsuojelun tila. Asteikolla 0–10 fyysinen työsuojelu sai keskiarvosanaksi 7,6 ja henkinen työsuojelu 6,3. Tämä kertoo, että työntekijän kehoa osataan suojata, mutta ajatteluun, asenteisiin ja keskinäiseen toimintaan on vaikeampi tarttua. Paperiliiton kysely työsuojeluvaltuutetuilla toteutetaan vuosittain. Kysely nostaa esiin havaintoja liiton työsuojelutyön kehittämiseksi. Vastausaika oli helmi-maaliskuussa 2025. Ilmassa oli suunnitelmia sulkea Metsä Board Tako Tampereelta, pehmopaperikone Metsä Tissuelta Mäntästä ja vähentää UPM:ltä yli sata Epäasiallinen käytös työpaikoilla on Paperiliiton työsuojelukyselyn mukaan lisääntynyt. Paineet työpaikoilla ovat paikoin kovat ja se voi näkyä työilmapiirissä. teKSti Eeva Eloranta-Jokela ?KUVat Reima kangas työtehtävää. Osassa yrityksiä oli takana myös lomautusjaksoja tai muutosneuvotteluja vähennyksistä, kun toisaalla tehtiin tuotantoennätyksiä ja otettiin käyttöön investointeja. Paperiliiton työsuojeluasiantuntija Eero Vekkelin toteuttamaan kyselyyn vastasi 73 prosenttia paperiliittolaisista työsuojeluvaltuutetuista. Kiire ja huono johtaminen koettelevat Henkinen työsuojelu kattaa toimia, joilla vaikutetaan työpaikan työilmapiiriin, vuorovaikutukseen ja yhteisön hyvinvointiin. Näistä puhutaan usein myös psyykkisinä tekijöinä. Psyykkisten haittatekijöiden kärkeen nousivat kiire ja pakkotahtinen työ, työpisteeseen sidonnaisuus sekä huono johPaperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 17.6.2025 16.49.10 17.6.2025 16.49.10
• 1 2 3 4 5 6 7 Psyykkiset haittatekijät 2025 2024 Lä hd e: Pa pe ri lii to n ty ös uo je lu ky se ly Eniten haittaa kiire ja pakkotahtinen työ. Myös lähiesihenkilöjohtaminen kuormittaa nyt viime vuotta enemmän. 6,6 6,0 6,0 6,1 5,6 5,1 4,9 4,6 5,8 5,1 5,8 5,8 4,7 4,6 5,4 5,1 4,8 4,8 5,0 4,5 4,9 Kiire, pakkotahtinen työ Työpisteeseen sidonnaisuus Työn epätasainen rytmitys Kireä työilmapiiri Huono lähi esihenkilöjohtaminen Huono ylempi johtaminen Työtehtävien kierto puuttuu, työn yksitoikkoisuus Työn henkinen rasittavuus Yksintyöskentely Liiat ylityöt, resurssien puute Huonot työohjeet/ohjeistus 20?PaPeriliit to?03 / 2025 taminen, oli kyse sitten lähiesihenkilön tai ylemmästä johtamisesta. Huono esihenkilöjohtaminen korostui hieman viime kyselyyn verrattuna. Pientä muutosta huonompaan koettiin myös työn epätasaisessa rytmityksessä ja työn henkisessä rasittavuudessa. Työsuojelukyselyn perusteella epäasiallista käytöstä esiintyy aiempaa enemmän. Tänä vuonna enää 38 prosenttia vastasi, ettei epäasiallisuutta ilmene. Vuosi sitten tätä mieltä oli useampi kuin joka toinen eli 56 prosenttia vastaajista. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että epäasiallinen käytös on lisääntynyt selvästi työntekijöiden välillä. Myös työntekijän esihenkilöön kohdistama epäasiallinen käytös on kasvanut: vuosi sitten näin vastasi reilut 4 prosenttia, nyt lähes 19 prosenttia. Ymmärrys kasvaa kuuntelemalla Juha Huttunen on ollut työsuojeluvaltuutettuna UPM Kaukaan selluja paperitehtailla vuodesta 2018. Epäasialliseen käytökseen tänä aikana tartuttu virallisen kaavan kautta noin joka toinen vuosi. – Kaikki tapaukset eivät tule näkyviin, kun edustettavia on kuutisensataa. Siihen mahtuu huonoja vitsejä, huonoa jaksamista ja aidan ulkopuolista elämää, joka vaikuttaa siihen, kuinka asialliselta kaverin käyttäytyminen tuntuu, hän tunnistaa. Huttunen kannustaa tuomaan harmituksen esiin mahdollisimman aikaisin. Hän muistuttaa, että kaikilla luottamushenkilöillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus. – Tilanteissa voi olla erilaisia syitä takana, vaikka pieni väärinkäsitys. Kuuntelemalla osapuolten tarinat voi löytyä oikea ratkaisutapa, Huttunen kannustaa. Kaukaalla toteutui vuoden sisällä jo toiset muutosneuvottelut vähennyksistä. UPM:n ja Paperiliiton kanssa sovitun yrityskohtaisen tessin kohtia on yhä kesken. UPM:n ja Teollisuusliiton kanssa työehdot sovittiin vaneritehtaille kolmen kuukauden lakon jälkeen. Nämä aiheet puhuttavat työvuoroissa väistämättä. – Epävarmuus tarttuu: vaihtuuko työaikamuoto tai saanko potkut? Se, miten kukin reagoi, on yksilöllistä. Ihmisten pitäisi suoda itselleen se, että koen tämän näin ja toinen kokee toisin. Toisella huoli on kevyempi, jos on laina maksettuna toisella vasta otettuna. Se ei ole keskinäisen kinan paikka, vaikka yksi hermoilee ja toinen ei eväänsä lotkauta. Huttunen näkee, että avoimuus ja keskusteluyhteyden avaaminen auttavat monesti. Ja se, että pyytää anteeksi, jos oma »Erilaisuuteen suhtautuminen lähtee itsestä. Vitsienkin pitää muuttua ajassa.» Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 17.6.2025 16.49.10 17.6.2025 16.49.10
• ?? Paperiliiton työsuojeluasian­ tuntija Eero Vek­ kelin tekemään kyselyyn vastasi 73 prosenttia työsuojeluval­ tuutetuista. ? Juha Huttunen UPM Kaukaasta ja ? Jarmo Kouk­ kari Tervakoski Oy:stä olivat vas­ taajien joukossa. PaPeriliit to?03 / 2025?21 heitto johonkin toiselle kipeään asiaan meni metsään. – Yhdessä nauraminen on yhteishengen kannalta tärkeää, kuten se, että tukee ja auttaa toisia. Silloin on mukavaa olla töissä. Tyytyväisyyskyselyissä oma valvomo ja oma vuoro saavatkin hyviä pisteitä. Enemmän töitä, vähemmän huolta Kun yrityksellä menee mukavasti ja töitä riittää, on yksi henkinen kuorma työpaikalta poissa. Tervakoskella Delfort Groupilla työsuojeluvaltuutettu Jarmo Koukkari arvelee, että epäasiallinen käytös taitaa vaivata todennäköisimmin isoilla työpaikoilla. Heillä on henkilöstöä 350, joista työntekijöitä on 220. – Vaikka paperialalla on myllerrystä, meidän tehtaalla on mennyt hyvin. Meillä ei ole ollut lomautuksia ja on tehty tuotantoennätyksiä, Koukkari kertoo. Häiritsevään käytökseen on nollatoleranssi ja asioihin pyritään puuttumaan puheeksi ottamalla alkuvaiheessa. Siitäkin on hyvä keskustella, että se, mikä omana aikanaan tuntui sopivalta vitsailun aiheelta, ei ehkä toimi myöhemmin. Vastuun tulisi olla puhujalla. – Erilaisuuteen suhtautuminen lähtee itsestä. Vitsienkin pitää muuttua ajassa. Kun mennään vuosia eteenpäin, saatetaan taas ajatella tästäkin hetkestä eri tavalla, Koukkari pohtii. Tervakoskella ollaan uuden äärellä, sillä tehtaalla on siirrytty kahden osaamisen malliin. – Se luo haastetta. Toisia uuden oppiminen kuormittaa, toisille se on helpompaa. Vuoden kuluttua nähdään paremmin, miten muutos onnistui, Koukkari sanoo. Kova melu, pölyt ja kuumuus riesana Fyysisistä haittatekijöistä työsuojelukyselyssä ykköseksi nousi selkeimmin kova melu tuotantotiloissa. Haittatekijöiden kakkoseksi arvioitiin pölyt, esimerkiksi paperipöly, ja kolmanneksi liian korkeat tai matalat lämpötilat. Haittaa aiheuttavat myös hankalat työasennot ja tuotantotilojen puutteellinen ilmanvaihto. Turvallisuushavaintoja vastaajien työpaikoilla kirjattiin keskimäärin 1 862 per vastaaja, kun niitä vuosi sitten ilmoitettiin olleen 1 510 vastaajaa kohti. Käytännössä eniten havaintoja tehdään suurimmissa yhtiöissä eli Stora Enson, Metsä Groupin ja UPM:n tehtailla. Yhtiöiden välillä on isohkoja eroja ja niihin vaikuttaa pitkälti se, miten havainnoista palkitaan. Vaihtelua on myös siinä, kuinka paljon havaittuja puutteita korjataan. Turvallisuustason noususta ilmoitti 57 prosenttia vastaajista, kun vuosi sitten näin vastasi alle puolet. – Lähtökohtaisesti fyysinen työsuojelu on varusteiden osalta kunnossa. Muilta osin olosuhteiden parannukset hoidetaan parhaiten paikallisesti, summaa Paperiliiton työsuojeluasiantuntija Eero Vekkeli. ? Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 17.6.2025 16.49.12 17.6.2025 16.49.12
• 22?PaPeriliit to?03 / 2025 K oSki kohisee, päiväkorennot lentelevät ilmassa ja alkukesän aurinko lämmittää. Sami Huikon syke laskee heti, kun hän saapuu Hiitolanjoelle työpaikaltaan Simpeleen Metsä Boardilta. – Kosken kohina rauhoittaa. Tulen tänne usein, nojailen vain kaiteeseen ja kuuntelen. Kyllä siinä työhommat unohtuu. Huikko ei vain fi ilistele vaan seuraa myös tarkkaan joen tapahtumia. Näin alkukesästä siellä näkee muutaman sentin mittaisia sukkelia lohenpoikasia. Ne saalistavat eläinplanktonia, vesikirppuja ja hankajalkaisia ja yrittävät pysytellä hengissä, kasvaa ja vahvistua. Kun tulee lokakuu ja lohi alkaa kutea, Huikon voi nähdä joenvarressa lähes päivittäin seuraamassa kutemisen edistymistä. Kalastamassa hän käy täällä enää harvoin. – Olen omat loheni jo saanut. Minusta on nykyään paljon kivempi vain seurailla niiden touhuja. ETELÄ-kARJALASSA sijaitsevan Hiitolanjoen ennallistaminen on ollut menestystarina. Kangaskosken, Lahnasenkosken ja Ritakosken patojen purku vuosina 2021–2023 ja koskien palauttaminen luonnontilaan on merkinnyt sitä, että äärimmäisen uhanalainen Laatokan järvilohi ja uhanalainen taimen ovat päässeet palaamaan historiallisille kutupaikoilleen. Aiemmin lohet nousivat vain Kangaskosken voimalapadolle, mutta nyt lohia on nähty jopa viiden kilometrin päässä Simpeleen tehtaan padolla asti. Koko ikänsä jokivarressa pyörinyt Huikko on seurannut läheltä, miten paskajoeksikin kutsuttu Hiitolanjoki on elpynyt. Hän toimi myös kymmenen vuotta kalastuksenvalvojana. – Se, että kosket nyt virtaavat vapaana ja lohi nousee, tuntuu upealta. Kyllä se sykähdyttää ja herkistää. Tästä on haaveiltu vuosikausia. Jo vuosituhannen alkupuolella Huikko ja muutama muu lohensuojelusta innostunut ryhtyivät tekemään pientä kevytkunnostusta Kangaskoskella. Joka syksy ennen kutuaikaa he haravoivat kosken niskapaikkoja, jotta saisivat soraikot esiin ja lohinaaraille otolliset kutupaikat. – Kun siinä sitten bongasi lohinaaraan lokakuussa, se tuntui hyvältä. Moni epäili. Meille sanottiin, että ei tuosta ole mitään hyötyä. Viimeistään nyt ovat soraäänet vaienneet. Hiitolanjoen kalakannan kasvua seurataan sähkökoekalasKalamies lohia suojelemassa Lohikannan virkoaminen ennallistetussa Hiitolanjoessa saa raavaan kalamiehenkin herkistymään. Sami Huikko myös jeesaa lohien kutua möyhimällä ja ilmaamalla soraikkoja. Täältä se kaikki alkoi – Sami Huikon lohensuojelu. Huikko kavereineen teki ”kevytkunnostusta” Kangaskoskella jo 2000-luvun alkupuolella, jotta lohinaaraat saisivat parempia kutupaikkoja. teKSti Tiina Suomalainen ?KUVat Mikko Nikkinen Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 9.6.2025 11.22.16 9.6.2025 11.22.16
• PaPeriliit to?03 / 2025?23 » Se, että kosket nyt virtaavat vapaana ja lohi nousee, tuntuu upealta.» tuksella loppukesästä, kun poikaset ovat noin kymmensenttisiä. Koekalastusten tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset. Kalatiheys on ollut Suomen mittakaavassa ennenkuulumattoman hyvä. Huikko kuvailee itseään kalastajaksi henkeen ja vereen. Aikoinaan hän kalasti usein myös Hiitolanjoella mutta nykyään hän käy narraamassa kalaa pääasiassa Simpelejärvellä. – Pojan kanssa kalastamme kuhaa ja ahventa vetouistimella ja jigillä. Huikon perheessä kalastus on siirtynyt sukupolvelta toiselle. – Olin varmaan kolmevuotias, kun lähdin ensimmäistä kertaa kalaan. Minulla on hämärä muistikuva siitä, miten isäukko ajoi järvelle Solifer Exportilla ja minä istuin kyydissä. Ongimme veneestä pohjaongella, jonka vapa oli tehty katajasta. Huikko kuvailee kalastamista kokonaisvaltaiseksi elämykseksi. Luonnossa oleskelu on hyvää vastapainoa tehdastyölle, ja jos vielä saa saalista, se kruunaa kokemuksen. – Aina ei saa, ja siinä se viehätys piileekin. Hiitolanjoesta tuskin tulee mitään massakalastuskohdetta, sillä uhanalaisen lajin kalastus on tiukasti säädeltyä. Kalastuskausi on toukokuun alusta elokuun loppuun. Etelä-Suomessa kalastuskausi jää myös hyvin lyhyeksi veden lämpötilan takia. Pyydä ja päästä -kalastuksessa kala lasketaan veteen, mutta kun veden lämpötila nousee 20 asteeseen, veteen päästetty lohi ei enää välttämättä toivu. Vastuullinen kalastaja ei silloin kalasta. – Viime vuonna Hiitolanjoen lämpötila oli jo toukokuun lopulla 20 astetta eli kalastus loppui siihen. Tänä vuonna tilanne on kalastuksen kannalta parempi, Huikko sanoo. Tulevaisuudessa on tavoitteena palauttaa Hiitolanjoki todelliseksi lohijoeksi, mikä tekisi siitä ainutlaatuisen kalastuskohteen Etelä-Suomessa. Kalakannan on kuitenkin ensin vahvistuttava. Ja siinä Huikko kavereineen auttaa. He aikovat taas ensi syksynä möyhiä ja ilmata soraikkoja, jotta lohinaarailla olisivat hyvät kutumestat. ? ? Kangaskosken alajuoksu halkoo erämaista maisemaa lähellä Suomen ja Venäjän rajaa. ?? Huikko on työskennellyt Simpeleen Metsä Boardilla 37 vuotta. ? Hiitolanjoella on tarjolla kävijöille myös laavuja, vessoja ja retkeilypolkuja. ? Hiitolanjoella ollaan lähellä Venäjän rajaa eikä rajavyöhykkeellä saa liikkua ilman lupaa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 9.6.2025 11.22.17 9.6.2025 11.22.17
• 24?PaPeriliit to?03 / 2025 teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuvat? Reima Kangas Luottamus yhteiseen tekemiseen kasvoi Paperiliitto linjasi 24. liittokokouksessaan seuraavan nelivuotis kauden askelmerkit. Yhteistyön voimaa saatiin vahvistettua. Oikeus arvokkaaseen työhön ei ole itsestänselvyys. Puheenjohtaja Petri Vanhala puhui avajaisissa ay-liikkeen merkityksestä työelämän asiantuntijana. Paperi_24-27.indd 24 Paperi_24-27.indd 24 18.6.2025 12.10.56 18.6.2025 12.10.56
• PaPeriliit to?03 / 2025?25 L iittokokouksen päätöksellä Paperiliitto painottaa seuraavan neljän vuoden aikana muiden muassa jäsenistön tarpeet huomioivaa edunvalvontaa, työsuojelua koskevien työehtosopimussäädösten kehittämistä ja yhteiskuntavaikuttamista. Paperiliiton tulee selvittää tulevaisuuden toimintaedellytykset ja eri vaihtoehdot, kuinka jäsenistön edunvalvonta ja asema jatkossa varmistetaan. Painopisteissä todetaan myös, että on olennaisen tärkeää, että ammattiosastot edelleen jatkavat toimintaa uusien työntekijöiden liittämiseksi liiton jäseniksi. – Liittokokous pidetään jälleen aikana, jolloin liiton ja koko ay-liikkeen toimintaympäristö on muuttunut arvaamatta ja nopeassa tahdissa. Aiemmin vakautta tuonut työelämän kolmikantainen uudistaminen on saanut väistyä ja työmarkkinoiden isot linjaukset hoidetaan hallituksen poliittisella ohjauksella sekä lainsäädäntöä muuttamalla, huomioimatta palkansaajapuolen kantoja, pohjusti liittosihteeri Juhani Siira. Ay-liikkeen toimintaympäristön heikkenemisellä on väistämättä vaikutusta kaikkiin työntekijöihin ja etenkin heihin, jotka toimivat jäsenten edunvalvojina. Vaikka edunvalvonnan tehtävät ovat vaikeutumassa on löydettävä vaikuttamisen paikkoja ja mahdollisuuksia turvata sekä kehittää työntekijöiden etuja, painotti Siira. Tulevaisuuden vaihtoehdot selville Ammattiosastoista tehtiin liittokokoukselle 124 esitystä 20 ammattiosastosta. Suurin osa niistä koski edunvalvontaa ja tes-tavoitteita. Liittokokous teki päätökset valiokuntakäsittelyn jälkeen ja määritteli näin toimintansa keskeiset tavoitteet seuraavalle neljälle vuodelle. Liittokokous päätti muun muassa, että liittoon perustettu tulevaisuustyöryhmä jatkaa työtään selvittäen hallituksen ja valtuuston ohjauksessa liittoyhteistyön eri tapoja ja mahdollisuuksia sekä oman toiminnan kehittämistä. Paperiliiton hallituksen jäsen Olli-Pekka Kaikkonen Oulun osastosta 43 toivoi puheenvuorossaan, että selvitystyö tehdään liiton kahden kulmakiven eli itsenäisyyden ja itsenäisen työehtosopimustoiminnan pohjalta, jotta Paperiliiton jäsenen etu saadaan huomioitua riittävällä tasolla. Tavoitteita sosiaalisiin määräyksiin Muillakin Oulun osasto 43:n edustajilla on perinteisesti ollut tapana pitää liittokokouksessa puheenvuoroja ja niin tälläkin kertaa. Osaston hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Laura Mäkelä esitti työehtosopimukseen lisättäväksi mahdollisuutta palkalliseen vapaaseen tapauksessa, jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti ja vuorotyötä tekevä vanhempi joutuu jäämään yön valvottuaan hoitamaan sairastunutta lasta. – Pahimmassa tapauksessa on työntekijällä edessä vielä yövuoro. Näin ollen ei työntekijä saa riittävää eikä tarvittavaa lipoa edessä olevaan yövuoroon, perusteli Mäkelä. Muissa oululaisosaston puheenvuoroissa nostettiin esiin hautajaispäivän jälkeisen yövuoron saaminen palkalliseksi, palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamisen mahdollisuuden laajentaminen sekä olosuhdelisien sitominen vuorolisien tapaan työehtosopimuksiin, ei paikallisesti sovittaviksi. Paperi_24-27.indd 25 Paperi_24-27.indd 25 18.6.2025 12.10.56 18.6.2025 12.10.56
• 26?PaPeriliit to?03 / 2025 Osastosta esitettiin myös muutosta osastojen jäsenmaksupalautukseen. Muutoksia hallinnon jäseniin Liittokokous päätti liiton hallituksen ja valtuuston kokoonpanot seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Yksi valtuustotyön jättävistä on Jukka Virta Kauttuan osastosta 7. Virta on osallistunut liittokokouksiin vuodesta 1989, jolloin myös liiton Petri Vanhala osallistui ensimmäistä kertaa liittokokoukseen Myllykosken osastosta 35. Yhteiskuntavaikuttamista koskevassa puheenvuorossaan Virta korosti, että tulevissa vaaleissa on tehtävä yhteistyötä SAK:n ja muiden liittojen kanssa. – Paperiliiton tulee osallistua aktiivisesti vuoden 2027 eduskuntavaalikeskusteluun ja tuoda selkeästi esille nykyhallituksen heikennykset palkansaajia kohtaan. Liiton tulee myös taloudellisesti tukea jäsenten vaalityötä, Virta evästi. Puheenvuoronsa lopuksi Virta kiitti kaikkia kuluneista vuosikymmenistä, joiden aikana hän on saanut tehdä yhteistyötä muiden paperiliittolaisten kanssa. Paperiliiton hallituksen jäsenistä Pertti Niemi Tampereen osastosta 50, Jukka Voutilainen Varkauden osastosta 14 ja Jouni Katavisto Rauman osastosta 8 jäivät pois. Uusina hallitukseen valittiin Timo Aspinmaa Mäntän osastosta 4, Marko Koivuranta Valkeakosken osastosta 70 ja Pentti Suni Uimaharjun osastosta 81. Paperiliiton hallitukseen kuuluvat liiton puheenjohtaja sekä 13 jäsentä, 14 henkilökohtaista varajäsentä ja 14 yleisvarajäsentä. Ylärivi: Timo Hietanen, os. 11 Jämsänkoski, Tommi Bragge, os. 19 Kuusankoski, Arto Hulkko, os. 21 Kaukopää, Juha Kenttä, os. 33 Kemi, Pentti Suni, os. 88 Uimaharju, Timo Aspinmaa, os. 5 Mänttä, Pasi Manninen, os. 52 Pietarsaari, Jorma Paajanen, os. 77 Äänekoski. Alarivi: Mika Lehtonen, os. 2 Nokia, Kari Rikkilä, os. 44 Lauritsala, Miia Bitter, os. 7 Kauttua, puheenjohtaja Petri Vanhala, Olli-Pekka Kaikkonen, os. 43 Oulu, Jari Punakivi, os. 15 Inkeroinen »oli hienoa nähdä, kuinka me-henki ja yhteisen tekemisen tahto oli vahva.» Jani Markio Terva kosken osasto 54 ja Arto Reinikainen Valkea koski 45. Paperi_24-27.indd 26 Paperi_24-27.indd 26 18.6.2025 12.10.58 18.6.2025 12.10.58
• PaPeriliit to?03 / 2025?27 siihen, että vaikka toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu, meissä on edelleen voimaa toimia yhdessä, näki liittosihteeri Juhani Siira. Siiran mielestä kokousväellä oli selkeä näkemys siitä, miten liiton toimintakykyä turvataan parhaiten ja miten edelleen vahvistetaan jäsenistön luottamusta sekä aktiivien sitoutumista liiton toimintaan. ? Tiina Ovaska Kaukopään osastosta 21 ja Jukka Virta Kauttuan osastosta 7 jäivät pois liittovaltuustosta. Virta on jäämässä kesällä eläkkeelle lähes 50 vuotta kestäneen työuran jälkeen. Uhkakuvista huolimatta Raija Korkalainen Uimaharjun osastosta on luottavainen. Millainen on näkymä, kun nyt liittokokouksen lopulla katsot Paperiliiton tulevaisuutta? – Turvallinen. Liittokokousedustajat Kotkan osastosta 17 Aki Niemi ja Vili Pietikäinen ihmettelivät ensimmäistä kertaa liittokokousmenoa. Mika Lahtinen Tampereen osastosta 50 piti liiton vahvuutena tinkimätöntä työtä edunvalvonnan puolella. Liittokokouksen avajaisiin osallistui myös kutsuvieraita. Oulu 43:sta liittokokoukseen osallistuivat Esa-Pekka Rytilahti, Olli-Pekka Kaikkonen, Marko Virtanen, Mari Kaikkonen, Risto Hakala, Mikko Alamommo ja Laura Mäkelä. Vahva yhteisen tekemisen henki Liittokokousosallistujista useampi mainitsi, kuinka hyvä henki kokouksessa vallitsi. Yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirtyminen ei näyttänyt heikentäneen yhteenkuuluvuuden tunnetta. – Erilaisista taustoista ja työpaikoista huolimatta oli hienoa nähdä, kuinka me-henki ja yhteisen tekemisen tahto oli vahva. Keskustelut osallistujien kanssa olivat rakentavia ja se loi uskoa Paperi_24-27.indd 27 Paperi_24-27.indd 27 18.6.2025 12.11.01 18.6.2025 12.11.01
• 28?PaPeriliit to?03 / 2025 teksti ja kuva Ilkka Palmu AjAtus miesten välisestä pyöräilystä syttyi vuonna 2019, kun piti keksiä jäähallijäiden lähdettyä kesätekemistä. Sitten tuli korona, ja harrastus lähti käsistä. – Nää rupes pyöräileen, jotta olis parempia kiekkomiehiä, mutta kävi tosinpäin: jääkiekkotaidot luhistui, Pasi Kukko kertoo. Lätkän pelaaminen ja maastopyöräily on sama asia juttujen tason suhteen, mutta toisten tuuppiminen puuttuu. Ja polulla on eri miehet parempia kuin jäällä. Nykyään pyöräringissä on 33 miestä, joista lenkille pääsee keskimäärin 15. Täällä väellä kokoonnutaan joka tiistai-ilta Jämsän torin keskipisteeseen, Akuliinan kahvilan eteen, ajellaan sellainen keskimäärin 32,5 kilometriä kahteen tuntiin – kiitos Markku Excell Rantanen likiarvosta! – ja palataan Akuliinan terassille. Se on illan kohokohta, joskus ja joillekin noususuhdanteinenkin. Lenkki käydään läpi, lauotaan viimeiset kettuilut ja nauretaan yhdessä kommelluksille; nesteytetään nollapistenolla-miehet ja kaljaveikot kohti mukavaa kotimatkaa. tällä kertaa istuskellaan terassilla ennen lähtöä. Tarjolla on Kukko, Rantanen, eläkemies Reijo Lampinen, Mänttän jätti Marko Rauhala ja Kaipolan tehtaan jälkihoitelija Tero Salminen, porukan kovakuntoisin. Tarkoitus on selvittää, miksi maastopyöräily on kivaa. Ensinnäkin: sähkö. – Tarvii sähköpyörääkin polkea, ja jos ei väsy, niin vaikeennetaan reittiä. Reissun jälkeen on reidet väsyneet kaikilla. – Ja se tuntuu ihanalta! Kolme tuntia lenkin jälkeen on hyvä olo, ei satu mihkään. Mikä se on, kun 15 miestä meni metsään ja vain yksi kumi puhkesi? No jämsäläinen maastopyöräilyporukka HC Great Velosport Team! Kiekkomiehiä melkein kaikki, alla 2000–6000 euron sähköpyörät. Ihan muutama vaan ajaa luomuna. »miksi maastopyöräily on kivaa? Ensinnäkin: sähkö.» Miehet pyöräilevät mahdollisimman paljon mutkaisia polkuja. Sähkö ei auta kivien kiertelyssä. – Keskivauhti 15 km tunnissa, metsässä 12–13, kertoo Rantanen. Toiseksi: maastopyöräily on vaarallista. Joka iikka on lentänyt tangon yli. – Sanotaanko vaikka että kivet on säilyneet ehjinä. – Viime kesänä oli yksi reissu, kun sanoin että tehkää työ niin, että talutatte, mutta kyllä melkein kaikki taisi selvitä kivikon yli kahdella pyörällä, Pasi muistelee. M i n u n p o r u k k a n i Hyvän mielen pyöräilyä Paperi_28-29.indd 28 Paperi_28-29.indd 28 10.6.2025 14.56.53 10.6.2025 14.56.53
• PaPeriliit to?03 / 2025?29 Kolmanneksi: maastopyöräily on yhteisöllistä. Ei nyt ihan lätkänpelaamista voita, mutta kuitenkin. Periaate on 15 jätkää jonossa, ja neljän viiden metrin rako välissä. – Meillä on niitä, jotka rankaisee välillä itseään ( Tuomas Lyytikkä, Salminen ja Petri Natri), keskivertoja ja sitten Lampinen. Erikoiskoepätkät vedetään kovaa, niiden jälkeen jäädään odottamaan eläkeläistä, ja sitten lähdetään välittömästi kun hän saapuu väsyneenä. Ideana on se, että kaikilla on kivaa koko ajan! – Aina vaan tota iästä kettuilua. Kysyn vaan, kuinka vilkkaasti teillä liikkuu luistin, kun ootte 70-vuotiaita, nurisee Lampinen leikillään. MAAIlMAssA on virallisia maastopyöräilyporukoita, jossa kausi alkaa niin, että kaikki yrittävät apinan raivolla olla nopeampia kuin muut, ja sitten muutaman kerran jälkeen jää touhu sikseen. Mitäpä järkeä. HC Greatissa vauhti ei ole pääasia: jos veri maistuu suussa, se on tapaturmallista. – Ja mää on tarkoituksella hitain, ettei kenellekään muulle tule paha mieli, sanoo Lampinen. Jämsässä on kuulemma tosi hyvät maastoreitit pyöräillä. On vanhoja päitsireittejä, joilla ei enää saa ajaa maanomistajien mielenmuutosten jälkeen enduroa, ja sitten Himoksen reittejä. Luonnon rauhaa satoja kilometrejä. Kun vauhti on hillittyä, ehtii nähdä muutakin kuin edellä ajavan selän. Marjanpoimijat pysähtyvät mustikkamättäälle, merkkaavat paikat karttaan ja tulevat seuraavana päivänä poimimaan. Kello käy kuutta, ja torille kerääntyy kypäräpäistä porukkaa. Otan valokuvan, sanon heipat ja häviän. Miehet polkaisevat maastoa kohti. Minun käy heitä kateeksi. Olisi hienoa harrastaa samanlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.?• HC Great valmistautuu tiistaipyöräilyyn Jämsän torilla. Vasemmalta oikealle: Reijo Lampinen, Markku Rantanen, Tero Salminen, Pasi Kukko, Jari Halonen, Marko Rauhala, Vili Kähkönen, Mikko Kankaanpää, Junnu Korhonen, Esa-Pekka Kauria, Aleksi Ekosaari ja Hapi Lehtinen. Jukka Heinäkenkä Heinäjärvi loistaa alhaisella tasolla kuin Naantalin aurinko. Paperi_28-29.indd 29 Paperi_28-29.indd 29 10.6.2025 14.56.55 10.6.2025 14.56.55
• 30 / O m a n e l ä m ä n s ä a s i a n t u n t i j a verran kannattaa käydä muualla, että voi palata. Koneenhoitaja Sami Kotilainen kävi asumassa Kuopiossa ja Siilinjärvellä, mutta palasi sitten takaisin Pankakoskelle, kotiseudulle. – Enää en lähtisi minnekään. Täällä on hyvä olla, hän sanoo. Yhteiseen kotiin muutti myös Joensuusta löytynyt vaimo. Mikä oli muuttaessa, kun kummallekin on järjestynyt töitä. – Meillä kävi hyvä tuuri, Kotilainen myöntää. Perhe on kasvanut nelilapsiseksi, ja elämä omakotitalossa on mallillaan. Samassa tehtaassa kuin isä ja ukki Työpaikka siunaantui Kotilaiselle ikään kuin veren perintönä. Pankaboardin kartonkitehtaalla tekivät aikanaan töitä hänen isänsä ja ukkinsa, ja tehtaalaisen poikana hän kasvoi osaksi kartonkitehtaan yhteisöä. Vaikka välillä Kotilainen kävi betonitehtaalla Siilijärvellä töissä, hän kaipasi silti kotiin. Tarvittiin viime ponnistus kesken jääneiden opintojen loppuun saattamiseksi. Kotilainen teki loppuun paperiteollisuuden perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Lieksassa, ja vuodesta ???? Kotilainen on työskennellyt kartonkitehtaalla. Nykyisin hän ajaa koneenhoitajana kartonkikonetta. Vuoron aluksi hän kuuntelee, miten edellisellä vuorolla on mennyt, ja katselee koneen asetukset itselleen sopiviksi. Jokaisella on vähän oma tyylinsä. – Sitten keitän kahvit. Kerran viikossa palokuntaan Jos vuorot sallivat, kerran viikossa Kotilainen menee Pohjois-karjalan pelastuslaitoksen Lieksan pelastusasemalle sopimuspalokunnan viikkotapaamiseen. – Siellä kuullaan palokunta-asioista ja pidetään koulutuksia eri aiheista. Kotilainen innostui palokunta-aatteeseen vajaa kolmekymppisenä, kun poikapuolen harrastuksen ohessa, jääkiekkokaukalon laidalla, toisen kiekkoilijan isä ehdotti mukaan tuloa. Kotilainen sai huomata, että viihtyy hyvin palokuntaporukoissa. Siinä on jotain samaa, kuin töissä kartonkitehtaalla: mukava yhteisö. Palokunta-ammattilaiseksi hänellä ei kuitenkaan ole koskaan ollut hinkua. – Jos olisin silloin alussa ollut kymmenen vuotta nuorempi, niin ehkä sitten, hän miettii. Tällä hetkellä riittää hyvin, että tietää olevansa oikeassa paikassa ja tarpeellinen, jos vaikka maastopalon sammuttamiseen tarvitaan osaavaa väkeä. Yö ja ilta sopivat aamu-uniselle Koneenhoitajan tärkein tehtävä on pitää huoli laadusta, ja muutella koneen asetuksia sen mukaan, että laadussa pysytään. Kone tuottaa kartonkia, vain neliöpaino ja paksuus saattaa muuttua tilausten mukaan. Etupäässä kartonki menee kuluttajapakkauksiin, kuten riisipaketteihin ja pullopakkauksiin. Paperlab-ohjelman avulla hän pystyy mittaamaan, että ollaan määritellyissä arvoissa. Myös laboratorio tekee mittauksia laadusta. Välillä Kotilainen jalkautuu valvomosta kentälle katsomaan, että kaikki sujuu. Vuorotyö on Kotilaiselle mieluista, koska hän on luonnostaan aamu-uninen. – Iltaja yövuorot sopivat minulle parhaiten, mutta kyllä ne kaksi aamuakin ihan hyvin jaksaa, hän juttelee. Parhaillaan tehtaalla työskentelee myös Kotilaisen poikapuoli. Tuleeko sukupolvien elämäntyölle jatkoa hänen jälkeensäkin Pankakosken kartonkitehtaalla, siihen Kotilainen varoo ottamasta kantaa. Lapset tekevät omat valintansa. Mökkisaaressa ei rehkitä Kesällä Kotilainen tuntee, että kotiseudulla on kaikki, mitä ihminen tarvitsee hyvään elämään. On sukulaiset, ystävät, kylänmiehet. Pankajärven rannassa hän pakkaa vaimon, koirat ja vaihtelevan kokoonpanon lapsia veneeseen, ja suuntaa järvelle. Noin kolmen kilometrin päässä saaressa on vastikään remontoitu, lautarakenteinen mökki, jonka Kotilainen korjasi sisältä ja ulkoa aivan uudeksi yhdessä serkkunsa kanssa. – Minä taisin olla vain vähän kaverina siinä, hän toppuuttelee. Viime kesänä tuli sen verran kissoja ja koiria alas taivaalta, että mökkeily ei oikein perhettä innostanut. Täksi kesäksi on tilauksessa parempia kelejä. Mökillä Kotilaisella on selvät sävelet: Siellä pyritään siihen, ettei tarvitse erityisesti tehdä mitään, ehkä saunapuut voi pilkkoa. Muuten ollaan vain ja nautitaan. • Isän ja ukin jalanjäljissä Mari Schildt Tuukka Heikkinen Sami Kotilaisen elämä on asettunut uomiinsa kotiseudulla Lieksan Pankakoskella. Sieltä löytyy kaikki, mitä hyvään elämään tarvitsee – ainakin kesällä. : Koneenhoitaja, Pankaboard. : Sopimuspalokunta : Vaimo ja neljä lasta. Yö ja ilta sopivat aamu-uniselle Koneenhoitajan tärkein tehtävä on pitää huoli laadusta, ja muutella koneen asetuksia sen mukaan, että laadussa pysyKone tuottaa kartonkia, vain neliöpaino ja paksuus saattaa muuttua tilausten Mökkisaaressa ei rehkitä Kesällä Kotilainen tuntee, että kotiseudulla on kaikki, mitä ihminen tarvitsee hyvään elämään. On sukulaiset, ystävät, kylänmiehet. Pankajärven rannassa hän pakkaa vaimon, koirat ja vaihtelevan kokoonpanon lapsia veneeseen, ja suuntaa järvelle. Noin kolmen kilometrin päässä saaressa on vastikään remontoitu, lautarakenteinen mökki, jonka Kotilainen korjasi sisältä ja ulkoa aivan uudeksi yhdessä serkkunsa kanssa. – Minä taisin olla vain vähän kaverina siinä, hän toppuuttelee. Viime kesänä tuli sen verran kissoja ja koiria alas taivaalta, että mökkeily ei oikein perhettä innostanut. Täksi kesäksi on tilauksessa parempia kelejä. Mökillä Kotilaisella on selvät sävelet: Siellä pyritään siihen, ettei tarvitse erityisesti tehdä mitään, ehkä saunapuut voi pilkkoa. Muuten ollaan vain ja nautitaan. Sopimuspalokunta Sami Kotilainen, ?? »Enää en lähtisi minnekään. Täällä on hyvä olla.» Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 12.6.2025 15.19.29 12.6.2025 15.19.29
• Sami Kotilainen on kasvanut osaksi kartonkitehtaan yhteisöä. Hän kävi välillä muualla töissä, mutta kaipasi silti kotiin. / 31 Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 12.6.2025 15.19.32 12.6.2025 15.19.32
• 32?PaPeriliit to?03 / 2025 Kauttuan osasto 7 tuli viime vuoden sali­ bandykisassa toiseksi, ja lupaili jo silloin, että seuraavalla kerralla sijoitus paranee. Nyt Kyröskosken turnauksessa jouk­ kueen nimenäkin oli Hopean kirkastajat. – Viimevuotinen juttu jäi kismittämään, voitto oli niin lähellä. Tuumittiin, että ei haluta pettymystä toista kertaa peräk­ käin, kertoo Kauttuan puuhamies Marko Lehto. Joukkueessa pelasi Jujo Thermalin Kauttuan paperitehtaan ja Walki West­ pakin Säkylän joustopakkaustehtaan työntekijöitä. Lehto toteaa, että porukka oli kasassa jo ennen kuin turnauksesta ehdittiin laittaa ilmoituksia. Hän arvelee, että viime vuoden hienot järjestelyt ja menestys kannustivat pelaajia mukaan. Keilamestaruuden voitti joka sarjassa Simpeleen osasto 25. Kakkossijoille kipusi Jämsänkoski 11. Turnauksen järjesti Jämsänkosken osasto 11 yhdessä Keurusselän keilailu­ liiton kanssa. Suorituksia kilpailuun tuli Keuruulla 43 osallistujalta. Timo Lapakko, joka toimi kilpailunjoh­ tajana, kannustaa muitakin osastoja jär­ jestämään keilailuturnauksia. Liikkeellä on nykyisiä ja entisiä työ­ ja pelikavereita. – Nämä ovat tärkeitä yhteisöllisyyden kannalta, kun työpaikoilla koko ajan porukka pienenee. Keilamestaruuskil­ pailu on melko helppo järjestää, kun kei­ lahalli hoitaa suurimman osan. Samalla nämä ovat pieni porkkana ja tulonlähde hallille ja seuralle, sanoo Lapakko. FrisbeegolFissa Lasse Mäkinen, alku­ vuodesta Tampereen osasto 4, nyttemmin Kauttua vei salibandyn mestaruuden, Simpele oli kovin keilailussa ja Loviisan Kasperi Peräkylä heitti tarkimmin frisbeegolfissa. Liiton mestaruudet ratkottiin kolmessa lajissa 5 / h i o m o HIENOT järjeste lyt kannustivat pelaajia mukaan. Viime vuoden kakkossijasta sisuuntunut Kauttuan joukkue vei mestaruuden salibandyssä. Marjaana MalkaMäki Paperi_32-33_hiomoa.indd 32 Paperi_32-33_hiomoa.indd 32 9.6.2025 13.09.08 9.6.2025 13.09.08
• PaPeriliit to?03 / 2025?33 j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–ke kello 9–11. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Liityitkö jäseneksi? Menikö jäsenmaksu palkastasi? Tarkista palkkalaskelmastasi, että palkasta on peritty liiton jäsenmaksu. Kun jäsenmaksusi ovat ajan tasalla, pidät jäsenyytesi voimassa ja saat hyödyn jäseneduistasi. UUSI JÄSEN? Paperiliiton jäseneksi liitytään sähköisesti osoitteesta paperiliitto.? löytyvän linkin kautta. Liittyessäsi täytät samalla automaattisesti perintäsopimuksen, joka tarvitaan, jotta työnantaja voi periä jäsenmaksun palkastasi. Jos olet Paperiliiton oppilasjäsen ja halua kerryttää työssäoloehtoa kesätöistäsi, liity osoitteessa paperiliitto.? Paperiliiton varsinaiseksi jäseneksi ja samalla Paperityöväen Työttömyyskassan jäseneksi. Muutosta ei voi tehdä eAsioinnin kautta. UUDESSA TYÖSSÄ? Aina työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Saat täytettyä perintäsopimuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiossa. Huomaa, että ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdessä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoitajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Uusi perintäsopimus myös silloin, kun määräaikainen työsuhteesi päättyy. Vaikka työt jatkuisivat saumattomasti, palkanlaskenta ei välttämättä aloita jäsenmaksun perintää ilman päivitettyä perintäsopimusta. Jäsenmaksun voi maksaa itse, jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella. Lue lisää osoitteesta paperiliitto.? tai kysy apua jäsenrekisteristä. ILMOITA MUUTOKSISTA Ilmoita aina jäsenrekisteriin, jos olet työtön, aloitat opiskelun, jäät perhevapaalle, olet Kelan sairauspäivärahalla, ryhdyt yrittäjäksi, vaihdat alaa tai muutat ulkomaille Voit muuttaa yhteystietojasi ja ilmoittaa jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavasta syystä eAsioinnissa tai jäsenrekisteriin jasenrekisteri@paperiliitto.? . Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–ke kello 9–11. Epäselvissä tilanteissa saat lisätietoa jäsenrekisteristä. Liiton mestaruudet ratkottiin kolmessa lajissa Valkeakosken osasto 70, otti viime vuonna parikisan pronssia harrastesarjassa. Tällä kertaa hänen parinsa ei pystynyt kisaamaan, joten Mäkinen sai rauhassa keskittyä yksilökilpailuun. Niinhän siinä sitten kävikin, että Mäkinen ajali kotiin Pälkäneelle harraste­ sarjan kultamitali kaulassa. Mäkinen oli puuhamiehenä kisojen jär­ jestelyissä, mutta varsinaista kotirataetua hänellä ei ollut. Kisat pidettiin Asikkalan Lehmonkärjessä, joka oli hänelle ennes­ tään tuntematon. JalKaPallossa Paperiliiton mestaruus ratkaistaan Myllykoskella 13.9. Katso ilmoittautumisohjeet sivulta 43 ja ilmoita ammattiosastosi mukaan kisaan.?•? Lasse Mäkinen tähtää mitaleille, ja kultaahan sieltä tulee. reiMa kanGaS Miko Hallikainen Simpeleen osastosta 25 voitti keilailun yksilökilpailun. Paperi_32-33_hiomoa.indd 33 Paperi_32-33_hiomoa.indd 33 9.6.2025 13.09.08 9.6.2025 13.09.08
• 34?PaPeriliit to?01 / 2023 Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Lomapalkka Lomapalkassa on kyse loma-ajalta maksettavasta palkasta. Se on siis vuosiloma-ajalta maksettavaa vakiintunutta palkkatuloa, joka otetaan huomioon päivärahan määrää laskettaessa. Lomapalkan lisäksi loman ajalta ei tavallisesti makseta muuta palkkaa. Sen laskemisesta ja maksamisajankohdasta on yleensä sovittu tarkemmin eri alojen työehtosopimuksissa. Kokoaikatyön vuosiloma-ajalta ei ole oikeutta päivärahaan, mutta osa-aikatyön vuosiloma-aika ei ole esteenä päivärahan maksamiselle. Osa-aikatyöstä maksettu lomapalkka huomioidaan maksuajankohdan sovittelujakson tulona. Lomakorvaus Lomakorvauksella tarkoitetaan korvausta pitämättömästä vuosilomasta, joka maksetaan työsuhteen päätyttyä tai työntekijän lähtiessä esimerkiksi asepalvelukseen. Lomakorvaus vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen siten, että työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat jaksotetaan, mikä siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamisajankohtaa. Jaksottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kassa laskee, kuinka monen lomapäivän keskimääräistä palkkaa saamasi lomakorvaus työsuhteen päättyessä vastaa ja tältä ajalta sinulle ei makseta ansiopäivärahaa. Jaksotusaika kuluu maanantaista perjantaihin, viisi päivää viikossa. Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. Omavastuuaika on seitsemän päivää. Lomakorvauksesta voi olla poikkeavia säännöksiä eri alojen työehtosopimuksissa. Lomaraha Lomaraha tai niin sanottu lomaltapaluuraha on useimmissa työsuhteissa käytössä oleva lisäpalkkio, jonka suuruus on puolet loma-ajan palkasta. Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Eri työehtosopimusten säännökset lomarahasta voivat poiketa toisistaan. Työntekijällä ei siis ole automaattisesti ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Kokoaikatyöstä maksettu lomaraha ei ole vakiintunutta palkkatuloa eikä sitä näin ollen oteta huomioon päivärahan määrää laskettaessa. Sitä ei myöskään kokoaikatyön päättyessä jaksoteta eikä sovitella. Sen sijaan osa-aikatyöstä määräytyvä lomaraha otetaan huomioon soviteltavaa päivärahaa maksettaessa. Lomapalkasta, lomarahasta ja lomakorvauksesta puhutaan usein ikään kuin ne olisivat toistensa synonyymejä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on eri asioista, joita ei pidä sekoittaa keskenään. Lomapalkka ja lomakorvaus perustuvat lakiin, kun taas lomarahan maksaminen perustuu joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Nämä kolme loma-asiaa otetaan myös eri tavoin huomioon ansiopäivärahaa määriteltäessä. Mitä ovat lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus? Kassa vastaa Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 18.6.2025 10.34.28 18.6.2025 10.34.28
• PaPeriliit to?03 / 2025?35 3 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a : Taija Vanne, ??. : Laboratoriotyöntekijä. : Kirkniemi. : ??. Lukion jälkeen Taija Vanteella oli selvät sävelet. Hän oli aina ajatellut, että haluaa työskennellä ihmisten kanssa, joten sairaanhoitajaopinnot olivat luonteva valinta. Hän oli kesät töissä hoitoalalla ja teki myös satunnaisesti keikkaa. Mutta kun hän valmistui sairaanhoitajaksi keväällä 2023, ei hän enää ollutkaan varma alavalinnastaan. – Kamppailin itseni kanssa ja mietin, että entä jos kokeilisin jotain ihan muuta. Vanne selasi erilaisia kesätyöpaikkoja ja päätti tuttujen vinkistä hakea töihin Kirkniemen paperitehtaan laboratorioon. – Ajattelin, että ei se ota jos ei annakaan. Kun Vanne sitten tuli valituksi useiden hakijoiden joukosta, oli hän todella yllättynyt. Myöhemmin hän on miettinyt usein, miten tässä näin kävi. Miten sairaala vaihtuikin tehtaaseen? Hän uskoo, että koronapandemia oli yksi iso syy sille, että hänen kipinänsä hoitoalalle sammui. – Kun pandemia iski, liki kaikki opinnot muuttuivat etäopinnoiksi, tavallinen opiskelija-arki oli vain kaukainen haave eikä opiskelukavereihin päässyt tutustumaan samalla tavalla. Ehkä se vaikutti ammattiidentiteetin muodostumiseen ja sitä kautta motivaatioon. Ensimmäisen Kirkniemi-kesän jälkeen tuli määräaikaisuus ja sitten toinen kesä tehtaalla. Viime marraskuussa Vanteen puhelin soi. Eräs työntekijä oli eläköitymässä ja Vanteelle tarjottiin laboratoriosta vakituista työpaikkaa. – Olo oli hämmentynyt ja kiitollinen. Tässä maailmantilanteessa työpaikat ovat tiukassa. Koen olevani etuoikeutettu. Vanne on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. – Alusta asti on otettu huomioon, että minulla ei ole alan koulutusta eikä aiempaa kokemusta työskentelystä tehtaassa. Vaikka alussa tuntui, että olen aivan pihalla, niin tosi äkkiä se lähti menemään omalla painollaan. Kun Vanne nyt testaa paperia ja massaa ja analysoi jätevesiä, hän miettii, että näin sen pitikin mennä. – En haikaile hoitoalalle. Olen iloinen siitä, että uskalsin tehdä ison hypyn alalta toiselle. Olen oivaltanut sen, että kyllä minä opin ja osaan.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Taija Vanne teki hurjan hypyn: sairaalasta paperitehtaaseen. Taija Vanteen työsuhde vakinaistettiin viime talvena. 1 k y s y m y s t ä 1. Mistä jääkiekkoseura SaiPa lyhenne tulee? 2. Mikä joukkue oli pronssilla SM-liigassa 2024–25? 3. Montako kansanedustajaa istuu Suomen eduskunnassa? 4. Minkä ammattiliiton lyhenne on SEL? 5. Missä ajassa maapallo kiertää auringon? 6. Millä toisella nimellä tunnetaan ekvaattori? 7. Minkä urheilulajin huippusuorittaja on Saara Retulainen? 8. Kuka oli kuntavaalien -25 äänikuningatar? 9. Kenen esittämä kappale on Rikki mutta riittävä? 10. Minkä kahden aineen seos on messinki?? Vastaukset sivulla 43. Lisätietoa ryhmähenkivakuutuksesta saat Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilta. Tunnetko työntekijän ryhmähenkivakuutuksen? ryhmähenkivakuutus tarjoaa turvaa, kun puoliso tai lasten huoltaja kuolee. Vakuutus on voimassa työntekijän työja vapaa-ajalla. Vakuutuksen ottaa ja kustantaa työnantaja. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksessa vakuutettuina ovat eräin poikkeuksin työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Työntekijä on työntekijäin ryhmähenkivakuutuksella vakuutettuna vielä kolme vuotta työsuhteen vakuutusehtojen mukaisesta päättymisestä, paitsi vanhuuseläkkeelle jäätyään.?• Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Lomapalkka Lomapalkassa on kyse loma-ajalta maksettavasta palkasta. Se on siis vuosiloma-ajalta maksettavaa vakiintunutta palkkatuloa, joka otetaan huomioon päivärahan määrää laskettaessa. Lomapalkan lisäksi loman ajalta ei tavallisesti makseta muuta palkkaa. Sen laskemisesta ja maksamisajankohdasta on yleensä sovittu tarkemmin eri alojen työehtosopimuksissa. Kokoaikatyön vuosiloma-ajalta ei ole oikeutta päivärahaan, mutta osa-aikatyön vuosiloma-aika ei ole esteenä päivärahan maksamiselle. Osa-aikatyöstä maksettu lomapalkka huomioidaan maksuajankohdan sovittelujakson tulona. Lomakorvaus Lomakorvauksella tarkoitetaan korvausta pitämättömästä vuosilomasta, joka maksetaan työsuhteen päätyttyä tai työntekijän lähtiessä esimerkiksi asepalvelukseen. Lomakorvaus vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen siten, että työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat jaksotetaan, mikä siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamisajankohtaa. Jaksottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kassa laskee, kuinka monen lomapäivän keskimääräistä palkkaa saamasi lomakorvaus työsuhteen päättyessä vastaa ja tältä ajalta sinulle ei makseta ansiopäivärahaa. Jaksotusaika kuluu maanantaista perjantaihin, viisi päivää viikossa. Jaksotus koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Lomakorvauksen jaksotus ja omavastuuaika eivät kulu yhtä aikaa. Omavastuuaika alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. Omavastuuaika on seitsemän päivää. Lomakorvauksesta voi olla poikkeavia säännöksiä eri alojen työehtosopimuksissa. Lomaraha Lomaraha tai niin sanottu lomaltapaluuraha on useimmissa työsuhteissa käytössä oleva lisäpalkkio, jonka suuruus on puolet loma-ajan palkasta. Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Eri työehtosopimusten säännökset lomarahasta voivat poiketa toisistaan. Työntekijällä ei siis ole automaattisesti ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Kokoaikatyöstä maksettu lomaraha ei ole vakiintunutta palkkatuloa eikä sitä näin ollen oteta huomioon päivärahan määrää laskettaessa. Sitä ei myöskään kokoaikatyön päättyessä jaksoteta eikä sovitella. Sen sijaan osa-aikatyöstä määräytyvä lomaraha otetaan huomioon soviteltavaa päivärahaa maksettaessa. Lomapalkasta, lomarahasta ja lomakorvauksesta puhutaan usein ikään kuin ne olisivat toistensa synonyymejä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on eri asioista, joita ei pidä sekoittaa keskenään. Lomapalkka ja lomakorvaus perustuvat lakiin, kun taas lomarahan maksaminen perustuu joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Nämä kolme loma-asiaa otetaan myös eri tavoin huomioon ansiopäivärahaa määriteltäessä. Mitä ovat lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus? Kassa vastaa Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 18.6.2025 10.34.29 18.6.2025 10.34.29
• 36 / 3 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan ?? euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko ??.?. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL ???, ????? Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko ?”. Ristikon ? palkinnon sai Jari Kaarna, Myllykoski. JUOMARAHA NASEVA JUOMARAHA NASEVA VAKUUTTAA VAKUUTTAA O I V A S ? ? H E R Ä T Y S K E L L O DREI DREI A L I S A L U S T O T ? ? K U K K A L O I S T O A OVET OVET U K S E T N E I T I ? ? ? ? S A A N A K E L I S T ISMAIL ISMAIL A T I K K A M A T A N I T R A KUU 1. 1. L A R I A L I N P A H A KUU 1. 1. E K U T I N E K A T A L I S T E L L A O S A N O T T O O R R E T I K E E T KAHVA KAHVA O T I N A A T O S I N A H T A A E IHOT ÖISIÄ T A N I T IHOT R I A S ÖISIÄ I A T R O T L A I N O A I T U N E N T UIMALASSA UIMALASSA A L L A S A L A S T O N H A A T H A A V A H A T U T E O S A A V A ? ? J ? V A N H A A ? L A U T A P I N T A A lyhyet luetut lyhyet luetut O M A R O T T A A L R A A N U V T A T A M I A A R O S A M E T T I asein CAIN T asein T R A P CAIN E T H E L E a R A I T a A A R I E T U N I V E L E T E L I A J A O S T U L I A L A M O ETIÄINEN ETIÄINEN A A N A A S T E U J O T L I I A T luettu TUISKU luettu I L T A S A T U T I T A T TUISKU A N T T I RATKOJAN KÄYTTÄMÄ Norjassa loppumaton NASKALI taipuvaisia KÄYTTÄÄ ASETTA RATKOJAN KÄYTTÄMÄ Norjassa loppumaton NASKALI taipuvaisia KÄYTTÄÄ ASETTA LEHMÄ JA HEVONEN HETKI SITTEN raam. mies LEHMÄ JA HEVONEN HETKI SITTEN raam. mies PUUTA PUUTA naishenkilö PATRICIA naishenkilö PATRICIA YHTEISESTI TEHTYJÄ omaisuutta SULJETTU MIELIPIDE VAJOTA TUNTURI KIVISEN KAIMAT kuivakin KYTKEVÄ YHTEISESTI TEHTYJÄ omaisuutta SULJETTU MIELIPIDE VAJOTA TUNTURI KIVISEN KAIMAT kuivakin KYTKEVÄ tavaroita antaa virtaa Markku AHTOLA VERKKAISIN tavaroita antaa virtaa Markku AHTOLA VERKKAISIN GIBBONILAJI pohjalla KELVOTON EI OLE VALE kuningas syyspoikia GIBBONILAJI pohjalla KELVOTON EI OLE VALE kuningas syyspoikia ASEESTA LÄHTENYT kaatimet SORTAA ASEESTA LÄHTENYT kaatimet SORTAA SUREVALLE OSOITETTU kanoin alkuja kantajilla SUREVALLE OSOITETTU kanoin alkuja kantajilla miete 1 1 INUA piialla tähtikuvio miete 1 1 INUA piialla tähtikuvio REIJON SUKU RANNIKKOA SUKSISSA Arsien kera REIJON SUKU RANNIKKOA SUKSISSA Arsien kera SEPPIEN PAJOISSA kuormille 1 TILAVA ALKU liueta LAULOI AVULIAITA? AKUN ENO SEPPIEN PAJOISSA kuormille 1 TILAVA ALKU liueta LAULOI AVULIAITA? AKUN ENO NAKUNA TAITAVA OVISSA värikäs ITÄÄ NAKUNA TAITAVA OVISSA värikäs ITÄÄ IHOON TULEVA päihin tekeviä ylettää idän miehiä IHOON TULEVA päihin tekeviä ylettää idän miehiä KERMAKARA-MELLI KERMAKARA-MELLI VIEDÄ poikia hekin seinällä AIHEET VIEDÄ poikia hekin seinällä AIHEET OTTELUALUSTA JENNILLÄ POLO maita kangas TATI! OTTELUALUSTA JENNILLÄ POLO maita kangas TATI! BRASILIASSA VALUUTTANA Kuustonen uudelleen VANNOTTU SYDÄN pykälin JUOTU BRASILIASSA VALUUTTANA Kuustonen uudelleen VANNOTTU SYDÄN pykälin JUOTU KEVÄÄN RUOHOJA autossa KEVÄÄN RUOHOJA autossa PYHÄ PROFEETTA tykistöä LIESKOIN Wayne siinä PYHÄ PROFEETTA tykistöä LIESKOIN Wayne siinä mittarissa KAINOT putoavia mittarissa KAINOT putoavia Jokinen 2x Jokinen 2x Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 6.6.2025 12.07.24 6.6.2025 12.07.24
• 3 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Matalia ääniä välivapaan kunniaksi monta bassoa ihmisen on hyvä omistaa? Sitä voi miettiä Salosen Jyrin bassohuoneessa, jonka seinät notkuvat arvoesineitä. Jyri jytyyttää Totoa puoli hurmiossa välivapaan kunniaksi, kun muita ihmisiä ei ole talossa häiriintymässä (jackrusselinterrieri Topi tietysti tykkää tärinöistä valtoimenaan, tai sitten siltä ei kysytä). Jyrin kulmat kurtistuvat ja huulet liikkuvat omaa tahtiaan, pyrkivät samaan tahtiin sormien ja mielen kanssa. Elämää surkeuttava kolmiolääkepolvikin häipyy mielestä: 12 kertaa leikattuun rustoiseen luuhun sattuu koko ajan lääkkeistä riippumatta, mutta joskus, kun kiinnittää huomionsa treeneissä vain ja ainostaan musiikkiin, kipu häviää. Bassonsoitto ei ole Jyrille ollut ennen polven hajoamistakaan mikään vaihtoehtoinen valinta vaan välttämättömyys. Kun kaksi isoveljeä soitti bassoa, ei ollut pienenä muuta tehtävissä kun tarttua samaan soittimeen. Paikallisia bändejä mahtuu historiaan paljon, viimeisenä mänttäläisten rautalankaorkesteri Ottopojat. Muutakin tekemistä olisi vapaalla, kun on omakotitalo. Trailerilla könöttävän veneen voisi käydä laskemassa vesille. Mutta miksi, kun voi soittaa? • Mäntän tehtaalla töissä käyvä Jyri Salonen osaa neljää kieltä. Ne ovat E, A, D ja G. / 37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 6.6.2025 12.07.28 6.6.2025 12.07.28
• 38 / 3 / T a u k o t i l a on täynnä tohinaa Kymin Voiman biovoimalaitoksella UPM Kymin tehdasalueella. Kesän alkaminen tarkoittaa vuosittaista seisokkia. Voimalaitosoperaattori Jukka Aholalla ja voimalaitoksen kenttäoperaattori Jussi Pöyhösellä on kädet täynnä turvaamistöitä. – Tehdään turvalliseksi mennä tekemään huoltotöitä. Huolehditaan, että mikään laite ei lähde käyntiin, Ahola kertoo. Voimala tuottaa noin ??? gigawattituntia kaukolämpöä vuodessa. Sillä lämmitetään ?? prosenttia Kouvolan ja siihen kuuluvan Kuusankosken kaukolämmöstä. Lisäksi laitos tekee prosessihöyryä UPM Kymin tehtaille sekä sähköä. Työparina miehet ovat työskennelleet vuodenvaihteesta lähtien. Molemmilla on pitkä voimalaitoskokemus, mutta aiemmin he ovat olleet eri vuoroissa. – Meillä lähti kyllä homma hyvin käyntiin. Tiedettiin jo vähän toistemme toimintamalleja, ja miten homma pelaa, Ahola sanoo. Molemmat ovat sitä mieltä, että hyvän työparin ominaisuuksia ovat omatoimisuus ja se, että osaa ottaa muutkin ympärillään huomioon. Turvallisuuden vuoksi täytyy myös osata sanoittaa tekemisiään. – Kun on meneillään useita asioita yhtä aikaa, niin on tärkeää sanoa, mitä on tekemässä. Sillä vältetään vaaratilanteita. Vaikka välillä tuntuisikin siltä, että eihän tuota nyt tarvitse ääneen sanoa, mutta kyllä se aina kannattaa, Pöyhönen sanoo. vaatii tekijöiltään paitsi vuosien kokemusta ja osaamista, myös työhön sopivia luonteenpiirteitä. Ahola tuumii, että ammattitaito ja luotettavuus kulkevat käsi kädessä: Kun tietää toisen osaavan, on helppo luottaa. Pöyhönen sanoo, että voimalaitosoperaattorit ovat rauhallisia ja luovia, ja ongelmanratkaisukyky on monasti tarpeen. Seisokin aikana myös operaattorit voivat pitää kesälomaa. Ahola lomailee ensin, ja laitos jää Pöyhöselle ajettavaksi. – Lähinnä höyryverkkoa katsotaan, että paineet pysyvät. Hinkismäen varavoimalaa kauko-ohjataan täältä. Käynnistellään tarvittaessa muutamia kattiloita, Pöyhönen kertoo. Ahola vetäytyy lomalle kotipaikalleen maaseudulle. Pöyhösen vuoro on heinäkuussa. – Lasten kanssa ollaan kotosalla, käydään ehkä mökillä, ja saatetaan joku telttailureissu heittää. Ei mitään monimutkaista, hän linjaa. • Työparin hyvä ja avoin yhteistyö takaa turvallisuuden Kymin Voiman biovoimalaitoksella. Tieto kulkee voimalaitoksella »Tehdään huolto työt turvalliseksi.» t y ö p a r i Jussi Pöyhönen (vas.) lähti lomalle kesäkuun ensimmäisellä viikolla, ja Kymin voimalaitos jäi Jukka Aholan ajettavaksi. Paperi_38-39.indd 38 Paperi_38-39.indd 38 13.6.2025 10.42.55 13.6.2025 10.42.55
• / 39 3 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Lomalla voisi vain olla : Imatra 27.6.1989 Imatralla : puoliso, 2-vuotias poika ja puolison 11-vuotias poika sekä 5 kk ikäinen lapinkoira : prosessihenkilö, Stora Enso Kaukopää : kakkosvuorolle : työvuorossa Petri Makkonen kuuluu kaksivuotiaan leikin ääniä, kun Petri Makkonen vastaa puhelimeen. ??-tuntisen vuorojärjestelmän välivapaa kuluu pojan kanssa touhutessa. – Tänään piti mennä leikkipuistoon, mutta sateen vuoksi taitaa suunnitelma muuttua. Makkonen odottaa kuumaa kesää, vaikka kesäkuun toisen viikon alku ei sellaista lupaa. Heinäkuussa koittavaan lomaan on sentään aikaa. Puheissa on ollut poiketa Helsinkiin ja Linnanmäelle kyläreissun kautta. Toiveet ovat maltilliset. – Jos vaikka sais vain olla, ja vähän irtautua arjesta. Aiemmin Makkonen kävi veneellään paljon kalassa Saimaalla. Nyt perheessä on aika, kun tutkitaan pojan kanssa kaikenlaisia työkoneita ja iloitaan niistä. • K a´gas dynnergh eli tervetuloa Cornwalliin. Sitä kutsuttiin ennen kaukaiseksi maaksi. Ja syrjässähän täällä ollaan – Britannian lounaiskärjessä. Tämä on maan köyhimpiä alueita, mitä ei uskoisi, kun katselee mainoksia turkoosinsinisistä merenlahdista, idyllisistä cottagekylistä ja upeista kartanoista. Cornwall elää turismista ja maataloudesta – ja jälleen myös kaivostoiminnasta. Ensimmäinen litiumkaivos on avattu. Kaivostoiminta oli ennen sardiinin pyynnin ohella kreivikunnan tärkein tulolähde. Laihoina aikoina harjoitettiin myös salakuljetusta. 1700-luvulla tina ja kupari nostivat Cornwallin maailman rikkaimpien alueiden joukkoon, mutta hinnat romahtivat ulkomaisen kilpailun myötä ja kaivostoiminta loppui 1900-luvun alussa. Kaivosmenneisyydestä on yhä muistona nimikkoruokamme, Cornwallin pasteija. Se on perunalla ja lihalla täytetty kookas voitaikinapasteija, joka kaivosmiesten oli helppo ottaa evääksi ja joka piti nälkää pitkään. Rannikolla kohoavat upeat moottoritornit ovat myös jäänne menneisyydestä. Ne pumppasivat vettä merenalaisista käytävistä, joissa miehet työskentelivät. Cornwallilaiset eli kornilaiset ovat ystävällistä mutta itsetietoista väkeä. Kornilaiseksi ei voi kutsua itseään, jos ei ole paikallisia esi-isiä. Pelkkä täällä syntyminen ei riitä. Kornin kieltä sujuvasti puhuvia on kuitenkin jäljellä vain kolmisensataa, ja arjessa siihen törmää vain paikannimien kylteissä. tulleita kutsutaan emmeteiksi. Se tarkoittaa muurahaista ja kuvaa turistilaumoja. Turismi, jota toisaalta niin kipeästi tarvitaan, on aiheuttanut huutavan asuntopulan ja nostanut hinnat kattoon. Pienipalkkaiset paikalliset ovat jääneet nuolemaan näppejään. Kylät kuolevat tai muuttuvat lavasteiksi, kun ne täyttyvät matkamuistoja ja pasteijoita myyvistä kaupoista ja kun paikalliset joutuvat muuttamaan muualle. Kornilaisen tunnistaa siitä, että hän nauttii ”kermateen” levittämällä teeleivälle ensin hilloa ja sitten vuolukermaa – naapurikunnassa Devonissa tehdään päin vastoin. Se, kumpi tapa on oikein, on ikuinen kiistan aihe, johon jopa edesmennyt kuningatar Elisabeth II varoi ottamasta kantaa. • »Turismi on aiheuttanut huutavan asuntopulan ja nostanut hinnat kattoon.» t i l a s t o : Koululaisten kesäloman pituus eräissä Euroopan maissa, viikkoa Kaarina Gri? ths Kirjoittaja on Carnon Downissa Englannissa asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Latvia ........?? Italia ....... ??,? Unkari ....??,? Serbia ....??,? Suomi ...... ?,? Slovakia ..?,? Ruotsi......?,? Ranska ....?,? Norja ........?,? Saksa ......?,? Tanska ..... ?,? Sveitsi ..... ?,? Paperi_38-39.indd 39 Paperi_38-39.indd 39 13.6.2025 10.42.55 13.6.2025 10.42.55
• 40 / P a r a s t a e l ä m ä s s ä M aika menee jalkapalloon, perheeseen ja työn tekoon. Vapaalla reenaan rumpujen soittoa. En kerta kaikkiaan ole ihminen, joka osaisi olla jouten. Tekeminen on mulle terapiaa. Rintamamiestaloa remppaan, jos ei jonakin hetkenä muuta ole. Vapaat alkoi tänään aamulla seitsemältä. Heräsin puolenpäivän maissa ja vein Pauluksen treeneihin. Iltapäivällä sitten toista FC Jazzin 12-vuotiaiden ryhmää valmentamaan. Huomenna lähdetään 8.20 Turkuun pelireissulle. Takaisin kotona joskus neljän maissa, ja sitten on perhepäivä! Saatetaan käydä mettässä kävelemässä, virvelöimässä vaikka Noormarkunjoella. Chillaillaan, paistetaan makkarat. Illalla sauna ja joku animaatiole a kolmestaan. Olen Itä-Suomesta Leppävirralta kotosin. Isän kanssa oltiin samalla kartonkitehtaalla töissä. Hän pelasi aikoinaan pääsarjatasolla futista ja valmensi. Minä ehdin pelata 20 vuotta, kunnes tuli loukkaantumisia ja töiden perässä muutto Poriin, 26-vuotiaana. Siihen aikaan tapahtui paljon, oli mennyt pitkä parisuhde poikki ja maiseman vaihto kelpasi. Nykyisen puolisoni Annikan löysin, kun oltiin vieraita samoissa häissä. Nykyään asutaan rintamamiestalossa kallioharjulla auringon puolella rinnettä. Ollaan elämään tyytyväisiä. Työt menee autopilotilla. 12 tunnin vuorossa ei jää aikaa mihinkään, kun tulee aamuvuorosta iltakasin maissa kotiin. Annika elää silloin futisäidin arkea vapaa-aikanaan. Yövuorojen jälkeen on sitten minun vuoro kuskata ja valmentaa, neljänä iltana viikossa plus pelit. Sitten on mun Toinen Maailma, meidän bilebändi. Soitellaan häissä ja muissa kekkereissä. Mun harrastuksissa erittyy kummassakin adrenaliinia. Hyvässä pelissä tulee hemmetin hyvä ilis, ja keikalla myös, kun yleisö nauttii. Erona on se, että häissä ei ole virheisiin varaa, kun hääpari tanssii elämänsä hienointa hetkeä. Jalkapallomatsin jälkeen taas kaikki on ok tuloksesta riippumatta. Valmentaminen on verrattavissa luokanopettajan homman. Pitää olla roolimalli. Yksi tärkeimmistä asioita, joka mun elämää ohjailee, on se, että muhun pitää pystyä luottamaan. Sellainen minä olenkin, kentän laidalla ja rumpalin pallilla, luottomies. Ulvilassa asuu rumpali, joka ei yleisön reaktioita katsele – silloin, kun valmentaa jalkapallojoukkuetta. Ilkka Palmu Jussi Partanen »Jalkapallomatsin jälkeen taas kaikki on ok tuloksesta riippumatta.» Jussi Hyvönen on ??-vuotias jälkikäsittelyn operaattori Corexin Porin hylsykartonkitehtaalta. Paperi_40-41.indd 40 Paperi_40-41.indd 40 12.6.2025 15.31.14 12.6.2025 15.31.14
• / 41 Paperi_40-41.indd 41 Paperi_40-41.indd 41 12.6.2025 15.31.17 12.6.2025 15.31.17
• 42?PaPeriliit to?03 / 2025 Huolta hyvinvoinnin puolustajista Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja O ikeus arvokkaaseen työhön ei ole itsestään selvää. Kun maan hallitus tekee kovia päätöksiä, jonkun on puolustettava hyvinvointiyhteiskuntaa, sen tasokasta koulutusta, riittävää sosiaaliturvaa ja työelämän asiantuntijana toimivaa ay-liikettä. Ponnistelut paremman työelämän puolesta ja hyvä yhteistyö yrityskohtaisissa neuvotteluissa kertovat onnistumisista, kun taas maan hallituksen lakimuutokset ja ideologinen vastustus vaikeuttavat liittojen edunvalvontaa. Nämä aiheet olivat tässä ajassa tärkeitä nostaa Paperiliiton 24. liittokokouksen avajaisissa 11.6. pitämääni puheeseen. AmmAttiyhdistysliikkeen juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa. Asiat, joita tänään pidämme itsestäänselvyyksinä – turvalliset työolot, kohtuulliset palkat, eläkkeet, sairauslomat, ja monet muut edut – eivät ole toteutuneet ilman kovaa työtä ja monien sukupolvien ponnisteluja. Meillä on oikeus arvokkaaseen työhön, mutta se oikeus ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys. Nyt tämä itsestäänselvyys on vaarassa hajota maan hallituksen päätöksiin, joilla helpotetaan työntekijän irtisanomista ja rajoitetaan lakko-oikeutta. Tämän päälle ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus aiotaan poistaa. Tämä päätös ei vaikuta vain liittojen jäseniin, vaan myös heidän perheisiinsä, jos liittojäsenyyttä ja sen tarjoamia koulutusja työelämäpalveluja ei pystytä näkemään tulonhankkimiskuluna. Monien työelämää koskevien lakien muuttuessa ja talouden epävarmuuden jatkuessa Paperiliitto on voinut osaltaan vakauttaa jäsentensä työympäristöä, kun työehtosopimusneuvottelut ovat tarjonneet myös onnistumisia. hyvä yhteistyö työnantajan kanssa tarkoittaa rakentavaa vuoropuhelua, jossa pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja työehdoista, työoloista ja alan kehittämisestä. Tämä yhteistyö perustuu molemminpuoliseen luottamukseen ja avoimuuteen, mikä auttaa välttämään ristiriitoja ja mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön työpaikoilla. Neljä vuotta on pitkä aika ja on vaikea ennustaa, mitä siinä ajassa ehtii tapahtua. Paperiliitto on nyt leventänyt hartioitaan ja käynyt keskustelua siitä, miten liittoa ohjataan eteenpäin. Parasta tulevaisuuteen katsomisessa on paperiliittolainen henki. Paperiliiton 24. liittokokous jätti mieleen yhteenkuuluvuuden, luottamuksen ja me-hengen mutta samalla valmiuden suhtautua tulevaisuuteen ja sen vaatimiin päätöksiin rauhallisin mielin, kaikki vaihtoehdot huomioon ottaen. Hyvää kesää kaikille Paperiliiton jäsenille ja lehden lukijoille! ? 3 / T a u k o t i l a k o l u m n i TYÖELÄKEKOULUT – MITÄ ON LUVASSA? Kenelle? Ammattiliitoissa eri rooleissa toimiville, kuten luottamushenkilöt, toimihenkilöt, hallinnon jäsenet sekä muut aktiivit ja jäsenet. Mitä? Maksuttomia livetilaisuuksia ja webinaareja. Käymme läpi tuoreen eläkeuudistuksen sisältöä: keihin ja miten se vaikuttaa? Tilaisuuksissa ovat puhumassa palkansaajakeskusjärjestöjen ja Työeläkevakuuttajat Telan asiantuntijat. Milloin? Tilaisuudet ovat iltaisin klo 17.00– 18.45 tulevana syksynä 16.9. Tampere (live), 9.10. Helsinki (live), 28.10. webinaari (ruotsiksi) ja 29.10. webinaari (suomeksi). Ilmoittautuminen syksyn tilaisuuksiin on nyt käynnissä, tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Telan verkkosivuilta osoitteesta https://www.tela.fi/ajankohtaista/ koulutukset-ja-tapahtumat/tyoelakekoulu/ Paperi_42-43.indd 42 Paperi_42-43.indd 42 18.6.2025 7.50.22 18.6.2025 7.50.22
• PaPeriliit to?03 / 2025?43 3 / I l m o i t u s t a u l u 1 v a s t a u s t a 1. Saimaan Pallo? 2. Tampereen Ilves? 3. 200? 4. Suomen Elintarviketyöläisten liitto ry? 5. Vuodessa? 6. Päiväntasaaja?7. Painonnoston? 8. Eveliina Heinäluoma, 18 917 ääntä? 9. Suvi Teräsniska? 10. Kuparin ja sinkin? o s a s t o t Hämeenlinnan osasto 66 Sydämelliset kiitokset Hämeenlinnan osasto 66:lle merkkipäiväni muistamisesta. Aurinkoisin kesäterveisin Elsi Kallio P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k ata u l u Nro 4 Aineistopäivä .........................13.8. Ilmestyy ................................29.8. Nro 5 ............................................. Aineistopäivä .........................8.10. Ilmestyy ..............................24.10. Nro 6 ............................................. Aineistopäivä .........................3.12. Ilmestyy ..............................19.12. Kuka voittaa 2025? Kuka voittaa 2025? PAPERILIITON JALKAPALLOMESTARUUS RATKAISTAAN 13.9. Kuka voittaa 2025? Paperiliiton jalkapallomestaruus ratkaistaan 13.9. Myllykoskella KSOY Stadionilla. Huomaa, että paikka varmistuu vasta lähempänä ajankohtaa. Jos MyPan pelit osuvat samaan ajankohtaan, pelataan Inkeroisten kentällä. Pelit pelataan puolikkaalla tekonurmikentällä miehityksellä 6 + 1. Osallistuminen Osallistumismaksu on 200 euroa/ joukkue. Hintaan sisältyy turnauksen lisäksi lounas pelipaikalla sekä iltatapahtuma. Katso lisätiedot: paperiliitto.? /jasenasiat/ tapahtumat. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen nettisivujen lomakkeen kautta viimeistään 7.8. Majoittuminen Majoituskiintiötä ei ole varattu, sillä parhaan hinnan saa suoraan Kouvolan hotellien kantaasiakasohjelmien kautta. Lisätietoja tapahtumasta paperiliitto.? ja Inkeroisten os. 15, Tommi Siitonen, tommi.siitonen@ storaenso.com tai 045 670 1744 Paperi_42-43.indd 43 Paperi_42-43.indd 43 18.6.2025 7.50.25 18.6.2025 7.50.25
• ? Tartu hetkeen – tartu kesään Kesä töissä vai kesätöissä? Hikoilet sitten tehdashallissa tai piharemppaa tekemässä, muista myös rentoutua. Ideoita vapaille ja palautumiseen kannattaa tutkia liiton jäseneduista. Kaikesta tästä voi lukea lisää osoitteessa paperiliitto.fi Etkot vai jatkot? Työväen vappua juhlitaan nyt myös marraskuussa! Lähde mukaan SAK:n valtakunnalliseen nuorten tapahtumaan Itämeren aalloille. Ilmoittauminen on alkanut! Lue lisää: https://www.sak.fi/tapahtumat/ ikuinen-vappu-nuortenristeily/ Maksuton Kesäduunari-info Maksuton Kesäduunari-info neuvoo kesätyöntekijöitä koko kesän ajan kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa. kesaduunari.fi Majoitus ja risteilyt Paperiliiton jäsenkortti avaa ovet moniin etuihin. Voit nauttia alennuksista hotelleissa, rentoutua kylpylöissä, yöpyä hostelleissa ja risteillä jäsenetuhintaan. Musarit 24.7.-27.7.2025 Muista jäsenten 20 euron alennus lipuista. Valkeakoskella soivat heinäkuussa pop, rock, punk, iskelmä ja jazz sekä myös ilmakitarat ja uudet rauhanlaulut. CityShoppari Seuraa kesän etuja ravintoloihin, kahviloihin ja muihin suosikkeihin. Lataa sovellus käyttöön ilmaiseksi mobiilijäsenkortin ohjeilla. Muista myös nämä: Teemu Syrjänen Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 18.6.2025 11.29.08 18.6.2025 11.29.08